Kangasalla tehtiin suklainen jättiläisjoulupukki

sessä Suomessa asunnot lämpisivät leivinuunilla ja tuoretta leipää leivottiin joka viikko. Samalla vaikutteita, mm. leivän hapattaminen, saatiin itänaapurista. Lännessä leivottiin vain muutaman kerran vuodessa ja siellä kehittyikin taito tehdä maistuvaa, kuivattua ruisleipää. Länsi-Suomen leipäkulttuuriin tuli vaikutteita Ruotsista.

Leipäkulttuurimme on täynnä paikallisia erikoisuuksia: rieskoja, limppua, kakkoa, lepuskaa, kukkoa, teosta, verileipää, pyöröjä, lehikäisiä, rievää ja mustaa leipää. Samalla tavalla myös joululimppu voi olla tummaa tai vaalea, mietoa tai makean mausteista. ”Oikean, aidon joululimpun” maku saattaa vaihtua jopa sadan kilometrin matkalla. Länsirannikolla maistuu vaalea, makea joululimppu. Hämeessä taas maistuu hyvin mausteinen, makea limppu. Kainuussa mausteista ei juuri perusteta. Etelä-Karjalaan matkustaessa taas huomaa, että siellä eivät makeat leivät tee kauppaansa. Karjalassa syödään jouluna karjalaista rieskaa, piirakoita ja ruislimppua – maakunnan omia juhlaleipiä. Klassinen saaristolaisleipä on yksi jouluisista leivistä. Se leivotaan usein leipävuokaan ja makeutetaan runsaalla siirapilla.

Kylvöleipä

Yksi joulun tärkeä leivonnainen oli komea kylvö- eli toukoleipä. Sen uskottiin tuovan sato-onnea. Kylvöleipää ei syöty joulun aikana, vaan se säästettiin, kunnes keväällä ensimmäisenä laidunpäivänä paimen ja karja saivat siitä osansa. Kylvöleipä jaettiin keväällä kylväjän ja vetohevosen kesken tai rikottiin ja kylvettiin takaisin kylvömaahan. Näin levitettiin maagista voimaa pellolle hyvän sadon toivossa. Kylvöleipä oli yleensä pyöreä ja siinä oli erilaisia koristeita ja kiemuroita. Näistä ovat saaneet alkunsa joulupullien kauniit mallit. Usein leivässä oli tähkiä pystyssä.

HELPPO JOULULIMPPU

5 dl piimää 50 g hiivaa 2 tl pomeranssinkuorta 1 tl fenkolia 1 tl anista 1 tl suolaa 1 dl siirappia 3 dl ruisjauhoja n. 9 dl hiivaleipäjauhoja

Voiteluun: siirappia ja vettä 1. Rouhi mausteet. 2. Lämmitä piimä haaleaksi. Lisää hiiva ja mausteet piimään, samoin siirappi. 3. Alusta jauhot taikinaan. 4. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi. 5. Leivo taikinasta kaksi pyöreää leipää ja anna niiden kohota hyvin. 6. Pistele kohonneet leivät. Paista leipiä 200°C:ssa noin 40 min. 7. Voitele limput ennen uunista ottoa siirappi-vesiseoksella, jos haluat kiiltävän, tahmean pinnan.

Resepti: Martat ry TEKSTI Elina Matikainen KUVA Esko Taulo

Tredu Kangasalassa tehtiin ”Euroopan suurin suklaapukki”

Otsikon mukaisesti pukkia kuvaili kondiittorimestari, lehtori Reijo Heinonen, joka opettaa tulevia leipuri-kondiittoreita Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan toimipisteessä. Heinonen ja hänen opiskelijansa tunnetaan kekseliäistä tempauksistaan ja tänä vuonna päätettiin tehdä valtaisa suklainen joulupukki. - Korkeutta sillä on yli kaksi metriä, Heinonen kertoo, mutta ei suostu kommentoimaan korkeutta ihan tarkasti. Pukki nimittäin vietiin ensimmäisen adventin alla Lempäälän Ideaparkin keskusaukion joulutorille, jossa se ilahduttaa kävijöitä koko joulukuun ajan. Yleisö voi arvuutella pukin korkeutta kilpailussa, jossa palkintona on Tredussa valmistettuja tuotteita. Heinosen mukaan korkeus asettuu 2-2,5 metrin haarukkaan.

Suklaapukkia tehtiin yli puolentoista kuukauden ajan, ja se on valmistettu belgialaisesta suklaasta. Suunnittelusta vastasi leipuri-kondiittoriopiskelija Elina Uusitalo. Pukin rakentajatiimiin kuuluivat myös leipuri-kondiittoriopiskelijat Elisa Kaunismäki ja Milla Pirskanen. Koko projektiin osallistui myös iso joukko muita opiskelijoita. Pukin ympärille nimittäin pystytettiin piparkakkutalokaupunki, jossa on kaikkiaan noin 150 erilaista taloa. Niissä on riittänyt tekemistä yhdelle jos toisellekin. Kokonaisuus on varmasti näkemisen arvoinen, joten kannattaa käydä katsomassa, mikäli tilaisuus siihen tarjoutuu.