Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 8/1925

Englannin Leipuri- ja Kondiittoriammatinharjoittajain liitto on viettänyt 38:nnetta vuosikokoustaan. Vuonna 1887 perustettuun liittoon kuuluu yli 7000 jäsentä. Margareten kaupungissa pidettyyn vuosikokoukseen osallistui lähes tuhat jäsentä ja sen kiintoisimmaksi asiaksi nousi Geneven konferenssissa päätetty leipomoiden yötyökielto. Tämä kielto todettiin Englantiin täysin sopimattomaksi, sillä

maassa syödään leipää pääasiassa aamupalalla, eivätkä ihmiset halua silloin syödä lähes vuorokauden vanhaa

leipää. Kokouksen mukaan varmaa on, että leipomoiden yötyökielto aiheuttaisi Englannissa suurta tyytymättömyyttä en-

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 8/1945

Leipuriliiton vuosikokouksessa Kalastajatorpalla oli pitkästä aikaa paikalla myös ulkomaisia vieraita, muun muassa kolme Ruotsin Leipuriliiton edustajaa. Puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Alfred Pursiainen. Kokouksessa tehtiin myös päätös, että jäsenmaksun perintäperuste muuttuu. Jäsenmaksu peritään jatkossa liikevaihdon mukaan viidessä eri jäsenmaksuluokassa, joista alimmassa jäsenmaksu on 100 markkaa ja ylimmässä 500 markkaa. Tähän asti kaikilta jäsenyrityksiltä on peritty vuotuinen 100 markan jäsenmaksu.

Niin raaka-aineiden kuin leivän hintaa säännöstellään edelleen kansanhuolto-

ministeriön määräyksillä. Kokouksessa käytiin vilkas keskustelu leivän hinnasta, sillä leivän tukipalkkiota oli alennettu ja palkkakustannukset olivat nousseet. Esimerkiksi ruisleivän valmistamisen oli laskettu olevan tappiollista. Lehden mukaan ”kaikista puheenvuoroista ilmeni syvä huolestuminen leivän hintakysymyksen onnettoman kehityksen johdosta ja ihmettely viranomaisten tavasta suorittaa leivän hinnan muodostumista koskevia laskelmia”. Johtokunta sai valtuudet toimia asiassa leipureiden puolesta vaikka sulku-uhan voimalla. Ulkomaisille vuosikokousvieraille oli Primulan toimitusjohtaja Tauno Väyrynen järjestänyt vielä päivälliset Rauhalassa. Siellä Ruotsin Leipuriliiton puheenjohtaja, kapteeni Alfred Henning ”piti timantinälykkään puheen ja lausui pitkiä runoja ulkomuistista kuin verrattomat suurlausujat ainakin”. Rauhalasta tullessa poikettiin Halmeen Leipomossa Kauklahdessa ja Mansikkalan Leipomossa Leppävaarassa. Kumpikin leipomo tuntui tehneet vaikutuksen, sillä lehden mukaan ”kapteeni oli täydessä ekstaasissa tutustuessaan käsiteollisuusmestareihin ja heidän yrityksiinsä”.

nen kaikkea työläispiireissä. Myös Sveitsin ankarasta työaikalaista kirjoitetaan lehdessä. Siellä työntekijä ei omasta pyynnöstäänkään saa tehdä töitä tehtaassa yli lain määräämän ajan, vaikka hän näin haluaisi parantaa asemaansa. Työnantaja ei saa kiertää tätä määräystä antamalla työntekijän tehdä töitä kotonaan, vaikka työntekijällä olisi mahdollisuus kotona työskentelyyn.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 8/1960

Lehdessä annetaan pitkä lista vinkkejä siitä, miten leipomoissa voidaan säästää lähes huomaamatta sievoinen summa rahaa. Seuraavassa muutamia niistä. Kaikki ingredienssit kannattaa säilyttää ilmatiiviissä astioissa, jotta niiden hajottamiseen ei mene aikaa, eivätkä mausteista haihdu aromit. Kaikki raaka-aineet kannattaa myös punnita tarkasti ja etenkin esanssit, aromiaineet ja värit mitata sopivilla mitta-astioilla. Leipomisreseptit pitäisi aika-ajoin tarkistaa ja kalkyloida uudelleen. Jokaisella työntekijällä tulisi olla käytössään riittävä määrä käsityövälineitä. Esimies ei saisi pitää itseään parempana ja viisaampana kuin alaiset, eikä myöskään korvaamattomana. Pienemmän ja keskisuuren leipomon

johtajan työskentely leipomossa voi tulla liikkeelle kalliiksi, sillä silloin arvokkaat liikeyhteydet voivat jäädä hoitamatta ja jopa katketa.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 9/1980

Leipuriliitto täytti 80 vuotta ja sen kunniaksi pidettiin elokuussa Pohjoismainen leipomo- ja konditoriakongressi ennen varsinaisia Leipuripäiviä. Pohjoismaiset vieraat saapuivat jo keskiviikkona. Torstaina heitä kierrätettiin mm. Tampereella ja Hämeenlinnassa. Perjantaina oli virallisten edustajien yhteinen kokous, tutustumista pääkaupungin leipomoihin ja konditorioihin sekä illalla kaupungin vastaanotto. Lauantaina olivat vuorossa Leipuriliiton 80-vuotisjuhlakokous Kalastajatorpalla sekä juhlaillallinen. Sunnuntain perinteinen Leipo-retki suuntautui Helsingin uuteen metroon, jossa retkeläisiä kestittiin Herttoniemen asemalla. Lapset ja lapsenmieliset vierailivat sillä aikaa Korkeasaaressa. Voi sanoa, että tässä kaikessa oli juhlaa kerrakseen. Lehdessä on artikkeli myös leipomokäyttöön tarkoitetusta mikroprosessorista, jota oli esitelty IBA-messuilla. Uutta oli se, että

tietokonetta voidaan nyt käyttää myös

tuotannon ohjaamiseen. Laitetta kuvataan yksinkertaiseksi käyttää ja helpoksi ohjelmoida. Yksinkertaisimmillaan se käynnistää ja sammuttaa leipomon koneita ja laitteita ennen työajan alkua tai sen päättymisen jälkeen, mutta muistia lisäämällä se voidaan ohjelmoida myös vaativampiin toimenpiteisiin.

Koska Porin ja Rauman kansa- ja kansalaiskouluilla on ainainen kiista paremmuudesta jääkiekossa, raumalainen konditoria ja leipomoliike Ranne päätti innostaa kotikaupunkinsa nousevaa jääkiekkoilukuntaa lupaamalla, että jos pojat pärjäävät Porin vastaavien kanssa, he saavat kaakkua vatsan täydeltä. Tämä olikin hyvä lupaus, sillä lehdessä on tilannekuva, jossa yhteensä 40 raumalaispoikaa käy kaakkujen kimppuun!