Elintarvikealojen ajankohtaispäivässä keskityttiin pölyihin ja kemikaaleihin

Elintarvikealojen ajankohtaispäivässä keskityttiin pölyihin ja kemikaaleihin

Vuosittaisessa Työturvallisuuskeskuksen järjestämässä elintarvikealojen ajankohtaiskatsauksessa pureuduttiin pölyihin ja kemikaaleihin. Leipomoille tärkeää on muistaa mm. jauhopölyn aiheuttama räjähdysvaara.

TEKSTI Elina Matikainen

Ajankohtaiskatsauksen alussa käytiin läpi elintarvikealan yleistä ajankohtaistietoa, kuten erilaisia tilastoja. Toimialapäällikkö Nora Wetterstrand Elintarviketeollisuusliitosta totesi, että liikevaihto elintarvikealan yrityksissä on ollut kasvussa vuonna 2021, mutta kehityksessä ei kuitenkaan ole ylletty koronaa edeltävälle tasolle. Elintarvikeala työllistää 38 000 henkilöä ja määrä on pysynyt varsin vakaana viime vuosina. Ammattityövoiman puute on kuitenkin kasvussa ja siitä ollaan elintarvikealalla yhä enemmän huolissaan. Erityisen haastavaa on löytää tekijöitä kunnossapitoon ja työnjohtoon. Alan vetovoiman kasvattamiseksi onkin tulevaisuudessa tehtävä paljon töitä, totesi Wetterstrand.

Sosiaalisihteeri Kai Laaksonen Suomen Elintarviketyöntekijäin liitosta puolestaan nosti esiin erityisesti kaksi asiaa, jota vaikuttavat työntekijöiden jaksamiseen ja työkykyyn elintarvikealalla. Ensimmäinen niistä oli kuumatyö, toinen tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Erityisesti mikäli kuumat kesät yleistyvät, on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota lämpötilaa nostaviin tekijöihin työpaikoilla sekä siihen, miten kuumuuden ei-toivottuja vaikutuksia voidaan estää tai ainakin vähentää. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin voidaan puolestaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota mm. työasentoihin, työkoneisiin ja -välineisiin, työmenetelmiin, työn pakkotahtisuuteen ja työskentelylämpötiloihin. - Työtapaturmien osalta on tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta elintarvikkeiden valmistuksessa ollaan työtapaturmissa edelleenkin korkeammalla tasolla kuin mikä on työtapaturmien kokonaistaajuus teollisuudessa. Suunta on hyvä, mutta ei riittävä, kertoi asiantuntija Päivi Sarmala Työturvallisuuskeskuksesta. Yleisimmät tapaturmat liittyvät esineiden käsittelemiseen, henkilön liikkumiseen (esim. liukastumiset), taakan käsivoimin siirtämiseen, koneen käyttämiseen sekä käsikäyttöisellä koneella työskentelyyn.

Sarmalan mukaan Elintarvikealojen työalatoimikunta on tapaturmien ehkäisemiseksi teettänyt paljon erilaista materiaalia, kuten esimerkiksi animaatioita koneturvallisuudesta, kemikaaliturvallisuudesta ja melusta. Niitä löytyy Youtubesta. Materiaalia on myös tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyen. Lisäksi on erilaisia oppaita ja kortteja.

On muistettava, että kaikki työperäiset sairaudet eivät ole ammattitauteja.

Työperäisten sairauksien riskejä

Erikoislääkäri Soile Jungewelter Työterveyslaitoksen työlääketieteen poliklinikalta alusti webinaarissa työperäisten sairauksien riskeistä elintarvikealalla keskittyen lähinnä pölyihin ja kemikaaleihin. - On muistettava, että kaikki työperäiset sairaudet eivät ole ammattitauteja, hän huomautti. Ammattitauti-käsitteen sisältö määräytyy lainsäädännön mukaan ja sen tulkinta muodostuu korvauskäytännöstä, jonka taustalla ovat sekä lainsäädäntö että lääketieteellinen tieto. Työperäisiä sairauksia on enemmän kuin ammattitauteja.

Viimeisimpien ammattitautitilastojen (vuodelta 2017) mukaan yleisin ammattitauti on meluvamma. Lähes yhtä yleinen on ihottuma. Toimialoittain eniten ammattitauteja on maanviljelyksessä sekä kasvihuoneviljelyksillä työskentelevillä. Toisena tulee rakennustyö. Elintarvike- ja ravitsemustyö eivät ole ammattitaudeissa ’kärkisijoilla’.

Työperäisissä kosketusihottumissa on Soile Jungwelterin mukaan kolme päätyyppiä: ärsytyskosketusihottuma, allerginen kosketusihottuma sekä kosketusnokkosihottuma/proteiinikosketusihottuma.

Ärsytyskosketusihottumassa taustalla ei ole allergiaa, vaan jokin toistuva ärsytys, esimerkiksi märkätyö tai jokin kemiallinen aine (esim. pesuaineessa). Allerginen kosketusihottuma on ns. viivästynyt allergia, jonka aiheuttavat kemikaalit. Aiheuttajana voi olla esimerkiksi suojahansikkaissa oleva aine tai käsienpesunesteessä oleva ainesosa, yleisenä esimerkkinä kookosantropropionaatti. Kosketusnokkosihottuma ja proteiinikosketusihottumat ovat yleensä eläin- tai kasviperäisen proteiinin aiheuttamia. Elintarviketyössä niiden aiheuttajia ovat mm. jauhot, kala ja juurekset. Allerginen reaktio tulee varsin nopeasti.

Nuha voi johtaa astmaan

Ammattinuhien yleisin aiheuttaja ovat lehmät, sen jälkeen jauhot ja rehut. Lehmät ja rehut liittyvät maataloustyöhön, mutta jauhot voivat liittyä myös leipomistyöhön. Ammattinuhan voivat aiheuttaa myös muut eläinperäiset altisteet ja yksittäisinä jotkut muut altisteet, kuten vaikkapa puupöly. Toimialoittain ammattinuhat ovat yleisimpiä maataloudessa mutta heti toisena tulee elintarvikkeiden valmistus ja ravitsemistoiminta.

Ammattinuha ja -astma menevät usein ’käsi kädessä’. Elintarviketyössä on todettu hieman yli sata ammattiastmaa työikäisillä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ensin tulee ammattinuha ja muutama vuosi sen jälkeen alahengitystieoireet eli yskä, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Ammattiastma voi olla allergian aiheuttamaa tai ärsytyksen aiheuttamaa. Elintarvikealalla erityisesti leipomoissa ammattinuhaa ja -astmaa voivat aiheuttaa ns. perinteisten kotimaisten viljojen jauhopöly, mutta viime aikoina ovat aiheuttajina yleistyneet myös gluteenittomat jauhot, kuten tattari, lupiini, soija sekä lisäksi psyllium. Aiheuttajina voivat olla myös entsyymit (leivänparanteet), kananmuna (erityisesti sumutettuna) sekä mausteet. Allergista ammattinuhaa- tai astmaa aiheuttavista kemikaaleista Soili Jungewelter mainitsee erityisesti desinfiointianeet, jotka sisältävät kloramiinit-T:tä.

Ärsytystä voivat puolestaan aiheuttaa mm. kloori- ja rikkiyhdisteet, hapot ja emäkset, hapettavat aineet ja palokaasut. Ärsytys voi olla toistuvaa tai äkillistä. Toistuvan ärsytyksen aiheuttamien astmojen aiheuttaja on useimmiten laiminlyönti työhygieenisissä toimissa, äkillisen yleisin syys on puolestaan inhimillinen erehdys.

Hengitystiesairauksien estämisessä altistumisen määrän vähentäminen on ensisijaista. Tässä voi tulla kyseeseen raaka-aineen vaihtaminen tai käyttö erilaisessa olomuodossa, eli esimerkiksi hienon jauheen, vaihtaminen rakeeksi tai nesteeksi. Lyhyet piikkialtistumiset, kuten jauhojen pöllyttäminen säkistä, lisäävät allergisoitumisen riskiä. Allergisoitumiseen vaikuttavat myös yksilölliset ominaisuudet.

Pöly voi räjähtää

Pölyjen ja kemikaalien aiheuttamasta räjähdysvaarasta elintarvikealoilla alustanut Exvira Oy:n toimitusjohtaja Pauli Korhonen totesi esityksensä aluksi pari yksinkertaista tosiasiaa pölyyn liittyen: pöly pitää poistaa ja siihen tulee olla sekä aikaa että sopivat välineet. Siivoamiseen pitäisi aina olla ’pölyisellä’ työpaikalla aikaa, jotta pöly ei kerry ja aiheuta räjähdysvaaraa.

Pöly voi syttyä palamaan ja aiheuttaa räjähdyksen. Saman voivat tehdä palavat nesteet ja kaasut. Räjähdykseen tarvitaan palavan aineen lisäksi happea, sytyttävä tekijä ja yleensä myös suljettu tila.

Sytyttäviä tekijöitä on lukuisia, kuten esimerkiksi kuumat pinnat, liekit, kuumat kaasut ja hiukkaset, mekaaniset kipinät, sähkölaitteet, staattinen sähkö, sähkömagneettiset aallot ja niin edelleen. Korhonen mainitsee erikseen työkalut, joilla esimerkiksi siiloja ’kopautetaan’, jotta hienojakoisen aineen aiheuttama tukos saa-

Siivoamiseen pitäisi aina olla ’pölyisellä’ työpaikalla aikaa, jotta pöly ei kerry ja aiheuta räjähdysvaaraa.

Myös kemikaalit voivat aiheuttaa työperäisiä sairauksia samoin kuin räjähdysvaaran.

daan purettua. Näiden työkalujen tulee olla kipinöimättömiä.

Se, tarvitaanko jossakin paikassa räjähdyssuojaustoimenpiteitä, riippuu lähtökohtaisesti siitä, onko tila räjähdysvaarallinen eli onko räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syntyminen tilassa mahdollista. Mikäli näin on, tila on räjähdysvaarallinen ja tarvitaan räjähdyssuojaustoimenpiteitä.

Räjähdysvaarallisia tiloja eli Ex-tiloja koskevat määräykset perustuvat ATEX-direktiiveihin. Ne ovat ATEX-laitedirektiivi (94/9/EY) ja ATEX-työolosuhdedirektiivi (1999/92/EY).

ATEX-työolosuhdedirektiivi koskee tuotantolaitosten ja työpaikkojen olosuhteita ja velvoittaa työnantajia sekä toiminnanharjoittajia. Työnantajan/toiminnanharjoittajan on arvioitava räjähdysvaara ja estettävä räjähdyksen syntyminen tai suojattava työntekijät räjähdyksen vaikutuksilta. ATEX-laitedirektiivi puolestaan määrittelee, millaisia räjähdysvaarallisilla alueilla käytettävien laitteiden tulee olla.

Työnantajan on laadittava räjähdyssuojausasiakirja työpaikoille, joilla voi esiintyä räjähdysvaarallisia tiloja. Räjähdyssuojausasiakirja on laadittava ennen tilojen käyttöönottoa ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva vaaran arvioinnin tuloksista ja suojaustoimenpiteistä. Pauli Korhonen huomauttaa, että räjähdyssuojausdokumenttien tulee olla myös henkilökunnalle näkyvissä ja saatavissa. Tämä siksi, että työntekijät oikeasti tietävät miksi räjähdysvaarallisia alueita on työpaikalla ja missä siellä ne ovat. Lain mukaan räjähdyssuojausasiakirjojen tulee aina olla ajan tasalla eli niitä on päivitettävä tarvittaessa. Lisää osaamista voi tarvittaessa hankkia Atex-koulutuksista, joita on hyvin tarjolla.

Räjähdysvaarallisten alueiden tilaluokitus kuvaa tilan räjähdysherkkyyttä. Se perustuu siihen, onko räjähdyskelpoista ilmaseosta tässä tilassa jatkuvasti tai pitkäaikaisesti, esiintyykö sitä todennäköisesti vai satunnaisesti tai esiintyykö sitä vain harvoin ja lyhytaikaisesti. Luokituksessa on kolme erilaista tilaluokkaa palaville nesteille ja kaasuille (luokat 0,1 ja 2) ja kolme tilaluokkaa palamiskelpoisille pölyille (luokat 20,21 ja 22). Pölyn osalta luokka 20 on riskialttein, luokka 21 seuraavaksi alttein. Luokassa 22 räjähdystodennäköisyys on pienin, mutta kuitenkin mahdollinen. Laitevaatimukset seuraavat tilaluokkia ja laiteluokilla on omat merkintänsä.

Räjähdysvaaralliset alueet on työpaikoilla merkittävä keltaisella Ex-merkillä, ja ne tulee merkitä myös pohjapiirustukseen. Räjähdysvaarallisilla alueilla työskentelystä on yleensä omat ohjeet ja niillä tulee käyttää sopivia työvaatteita ja varusteita. Kun Pauli Korhonen kertoo alustuksessaan erilaisista ’virityksistä’ työpaikolla räjähdysvaaraan liittyen, tuntuu, että ihan kaikki eivät tiedä tai ymmärrä asian vakavuutta. Jokaisen työntekijän tulee tietää, jos työpaikalla on räjähdyskelpoisia ilmaseoksia muodostavia aineita eli palavia nesteitä, palavia kaasuja tai pölymäisiä aineita. Korhonen muistuttaa, että tällaisia aineita on myös elintarviketeollisuudessa. Leipomossa esimerkiksi jauhot ja sokeri.

Korhosen mukaan myös kännykän käytöstä räjähdysvaarallisilla alueilla tulee usein kyselyitä. Hänen mukaansa matkapuhelin voi sytyttää räjähdyskelpoisen ilmaseoksen. Siksi on olemassa alueita, joilla kännykän käyttö on kielletty ja kiellosta on kerrottu kyltillä. Lisäksi tällä alueella on oltava paikka, johon henkilö voi jättää kännykkänsä siksi aikaa, kun menee alueelle. Kukaan ei halua jättää kännykkäänsä lojumaan esimerkiksi jonkin laitteen päälle tai lattialle.

Vinkkejä vitamiinien saantiin

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

Mietityttääkö oma syöminen ja siitä saatavat ravintoaineet? Entä arveluttaako ruokavalion täydentäminen vitamiinivalmisteilla tai muilla ravintolisillä? Pohditko, saatko ruokavaliosta riittävästi ravintoaineita tai tuleekohan jotain jopa jo liikaa? Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen syksyllä 2021 julkaistu kirja, Vitamiinit, hivenaineet ja ravintolisät, auttaa arvioimaan omaa vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia ruokavaliosta sekä mahdollista tarvetta ravintolisiin.

Laatikainen on tunnettu ravitsemusasiantuntija, joka kirjoittaa suosittua ravitsemusaiheista blogia ja toimii ravitsemusterapeuttina. Tältä pohjalta hän on kirjoittanut monenlaista lukijaa kiinnostavan kirjan. Tausta-aineistona on käytetty laajaa suomalaisten ravitsemusta ja ravintoaineiden saantia selvittävää Finravinto 2017 -tutkimusta.