Uudenmaan Herkussa leivottu jo 70 vuotta

Uudenmaan Herkku Oy on täyden valikoiman leipomo, joka on uskollisesti palvellut keravalaisia jo vuodesta 1951. Ikä ei kuitenkaan paina, toiminta on vireää ja uusia suunnitelmia takataskussa.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Perustajasuvun kolmatta polvea edustava Sirpa Bäckström on Uudenmaan Herkun toimitusjohtajana nyt kahdeksatta vuotta. Kädessä on taiteilija Pertti Toikkasen taikinasta muotoilema hattu. Kaapin päällä näkyvä Vuoden Yrittäjä-tunnustus saatiin leipomoyritykseen vuonna 1994. Toimitusjohtaja Sirpa Bäckstömin mukaan leipomon perustaminen oli osaksi onnekkaan sattumuksen summa. Kaikki lähti liikkeelle hänen isoisänsä kananmunien ostosreissusta vuonna 1951. - Isoisäni Martti Lehti lähti hakemaan kananmunia sukulaistemme omistamasta maalaistalosta syntymäpäiväjuhlia varten. Maatila sijaitsi Keravan ja Tuusulan rajalla, joten hän matkusti junalla Keravalle ja käveli sieltä loppumatkan. Tällä kävelymatkallaan hänen silmiinsä osui Keravan aseman kupeessa kyltti ’Leipomo myytävänä’, Bäckström kertoo.

Kotiin Martti Lehti toi kananmunien ohella mukanaan vahvan ajatuksen leipomon ostamisesta. Hän innosti ajatuksesta myös vaimonsa Kaisan ja kolme tämän sisarta Rauha ja Aino Kulmalan, Eeva Nikulan ja ystävä Helvi Hatanpään. Yhdessä sisarukset keräsivät kokoon tarvittavat varat ja ostivat talon ja samalla leipomon. Aikakirjat kertovat, että kyseinen leipomo oli nimeltään Laitisen Leipomo, mutta sen enempää edeltäjän taustoja ei tunneta. - Oikeastaan ideana taisi ennemminkin olla kiinteistön kuin leipomon ostaminen, sillä kukaan sisaruksista ei ollut toiminut leipomoalalla. Isoisäni oli toimittaja Yhtyneissä Kuvalehdissä. Ajatuksena oli saada jonkinlaista lisätuloa.

Leipomo sai nimekseen Uudenmaan Herkku ja sitä alettiin pyörittää niin, että leipomisesta huolehti palkattu henkilökunta. Omistajat kuitenkin työskentelivät leipomossa muissa töissä, kuten esimerkiksi myymälässä. Martti Lehdellä oli oma päivätyönsä, mutta hänkin oli mukana mahdollisuuksien mukaan. - Talo oli kaksikerroksinen puutalo ja leipomo toimi sen kellarissa. Konditoriatuotteita tehtiin piharakennukseen kunnostetussa konditoriassa. Katutasoon sijoittuivat leipomon myymälä sekä kemikalio- ja paperikauppa. Yläkerran asunto oli annettu vuokralle.

Sirpa Bäckströmin mukaan 50-luvulla leipomolla oli myös kaksi maitokauppamyymälää Helsingissä, toinen Marianka-

dulla ja toinen Kolmannella linjalla. Niissä myytiin maitoa litramitalla sekä Keravalla leivottua leipää.

Uudet tilat 60-luvun vaihteessa

Kun kellaritiloissa toimivan leipomon tilat kävivät ahtaiksi, rakennettiin 60-luvun taitteessa uusi leipomo Keravan Kytömaan alueelle eli noin kilometrin päähän entisestä paikasta aseman kupeesta. Leipomon myymälä jäi kuitenkin vielä toimimaan vanhaan paikkaan aina 80-luvulle asti.

Uutta leipomoa laajennettiin 80-luvun lopussa. Silloin osa sen 60-luvun taitteessa rakennetusta osasta purettiin ja jäljelle jäänyt osa muutettiin leipomon myymäläksi. Uusi tuotantotila rakennettiin sen jatkoksi. - Sittemmin olemme laajentaneet myymälä-kahvilaa kahteen otteeseen. Tämän vuoden kesällä myymälän kupeeseen rakennettiin vielä iso ulkoterassi ja laajensimme myös parkkipaikkaa, koska tontilla oli tilaa, Bäckström kertoo. Myymälä palvelee arkisin kello 6.30-17.00 ja lauantaisin kello 8.00-13.30.

Laajennusten ja parannusten taustalla oli toki sujuvampi asiakaspalvelu yli päänsä, mutta myös se, että vuonna 2024 Keravalla järjestetään asuntomessut ja messualue tulee sijaitsemaan käytännöllisesti katsoen aivan leipomon vieressä. - Messujen parkkipaikka tulee tuohon toiselle puolelle tietä, Bäckström näyttää työhuoneensa ikkunasta.

Vipinää lienee leipomoon siis tiedossa jo messualueen rakennusaikana ja varmasti myös kesällä 2024. Kunnallistekniikkaa aletaan rakentaa ensi vuonna. Messualueelle tulee muuttamaan parituhatta asukasta, joista toivotaan uutta vakituista asiakaskuntaa. - Elämmekin mukavan odotuksen vallassa, toteaa toimitusjohtaja, jonka mukaan jo nyt on mietitty esimerkiksi myymälän aukiolon laajentamista myös sunnuntaihin sekä lounastarjonnan laajentamista nykyisestä keittolounaasta. Lisäksi alueen muiden elintarvikealan yritysten kanssa on suunniteltu asuntomessuihin liittyvää yhteistyötä. Keravalla toimivat mm. liha-alan tuotteita jalostava Savuhovi, kalanjalostaja Chipsters sekä Rasilaisen hapankaali. Savuhovin tuotteita on myynnissä myös Uudenmaan Herkun myymälä-kahvilassa.

- Ainakin Keravan kaupunki on hyvin yrittäjämyönteinen ja suhtautuu erilaisiin yritysten tempauksiin ja ideoihin postitiivisesti, Bäckström kehuu.

Tempauksia ja tapahtumia liittyy myös Uudenmaan Herkun historiaan. Kuten yksi tapaus, jossa läheisestä Keravan vankilasta karannut vanki piileskeli leipomon uunin takana päiväkausia ennen kuin hänet otettiin kiinni. Leipurit vain ihmettelivät, minne valmiita tuotteita hävisi pelleiltä.

Toinen tapaus liittyy Tivoli Sariolaan, joka on Keravan vanhin toiminnassa oleva yritys. Mainittakoon, että Uudenmaan Herkku on kolmanneksi vanhin. Siihen aikaan, kun tivolissa vielä oli eläimiä, siellä oli virtahepo, joka otti ja karkasi Kera-

Uudenmaan Herkun tuotanto alkoi tämän talon kellarissa vuonna 1951. Leipomon myymälä oli katutasossa oikealla puolella. Tuotanto siirtyi uusiin tiloihin jo 60-luvun alussa, mutta myymälä jatkoi toimintaansa aina 80-luvulle asti. Sittemmin talo on purettu.

Uudenmaan Herkku tunnetaan kauraleivästään (alhaalla) ja myös ruislimpuistaan, joita tehdään kahta kokoa. Kondiittori Tuula Laaksonen on ahkeroinut Uudenmaan Herkussa 26 vuotta. Hänen käsialaansa on myös leipomon runebergintorttujen mainio resepti. Tässä on meneillään feta-pinaattipiirakan valmistus.

Leipuri Veikko Taalas on pitkän linjan ammattilainen eli työuraa on takana Uudenmaan Herkussa yli 20 vuotta. Viinerit valmistuvat varmoissa käsissä. Outi Laine pussittaa suosittua kaura-mustikkaleipää, joka kehitettiin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

van keskustaan. Ihmiset olivat kauhuissaan, mutta vapauteen ihastunut otus ei tahtonut millään palata takaisin. Lopulta perheen poika Jukka Sariola sai sen houkuteltua kotiin Uudenmaan Herkun ranskanleivän avulla. - Pidämmekin tätä Hummeli-virtahepoa eräänlaisena maskottinamme, Sirpa Bäckström hymyilee.

Rönsyt karsittu

Koko 70-vuotisen olemassaolonsa ajan Uudenmaan Herkku on ollut Lehden suvun perheyritys ja niin on edelleenkin. Omistus on Lehden-suvun eli perustajasisarusten jälkeläisillä. Pieni osuus omistuksesta on alusta asti ollut myös Väänäsen suvulla, vaikka sukua he eivät Lehdille olekaan. Osuus on aikoinaan leipomossa luottomiehenä toimineen Kyösti Väänäsen peruja.

Leipomon perustajista Martti Lehti menehtyi äkillisesti vain 61-vuotiaana jo 60-luvun alussa. Tämän jälkeen leipomon johtoon tuli Eino Nikula, joka oli osakas Eeva Nikulan puoliso. Nikula johti leipomoa aina vuoteen 1984 asti, jolloin tahtipuikko siirtyi kymmeneksi vuodeksi Elvi Pellikalle (nyk. Horn), joka nousi johtoon talon sisältä. Hänen jälkeensä toimitusjohtajaksi tuli ekonomi Tarja Lehti, joka on Sirpa Bäckströmin äiti. Lehden eläköitymisen jälkeen toimitusjohtajaksi nimitettiin leipomojohtajana toiminut Kai Schulz. Hän hoiti tehtävää kymmenisen vuotta. Sitten ohjakset siirtyivät takaisin omistajasuvunedustajalle eli Sirpa Bäckströmille, joka on koulutukseltaan kotitalousopettaja. - Minulla on nyt meneillään kahdeksas vuosi toimitusjohtajana. Ennen sitä hoidin leipomon markkinointia ja myymälöitä eli kaikkiaan olen ollut täällä töissä jo parikymmentä vuotta.

Uudenmaan Herkulla oli aikaisemmin useita leipomomyymälöitä. Niitä oli Arabian kauppakeskuksessa, Myllypuron ostoskeskuksessa, Keravan keskustassa sekä Espoon Mankkaalla. Lisäksi oli myymäläleipomo Keravan Citymarketissa. Myymälöistä on nyt kuitenkin luovuttu lähinnä kannattavuussyistä. Tänä vuonna myymäläleipomon toiminta siirtyi toiselle toimijalle eli sitäkään ei enää Uudenmaan Herkulla ole. Niinpä kanta-asiakkaat tulevat nyt hakemaan suosikkinsa suoraan leipomon myymälästä.

Bäckström on tyytyväinen nykytilanteeseen. - Olemme palanneet ikään kuin vanhoille juurillemme. Nyt on ollut aikaa ja mahdollisuuksia kehittää muita toimintoja, kuten esimerkiksi leipomon yhteydessä olevaa myymälää. Täyden valikoiman leipomo

Uudenmaan Herkun tuotevalikoimaan ovat aina kuuluneet kaikki leipomotuotteet ruislimpusta konditoriaan ja kahvileipiin sekä suolaisiin tuotteisiin. Pitkään, eli 90-luvulle asti kaikki tehtiin omin voimin, mutta sen jälkeen alettiin verkostoitua muiden leipomoiden kanssa. Tuoteyhteistyötä tehdään nyt esimerkiksi järvenpääläisen Kakkutalo Gilanin sekä Lempäälässä toimivan gluteenittoman ILONA Leipomon kanssa. - Aikoinaan meillä tehtiin erityisen paljon korppuja, joita on ollut ’sen seitsemää sorttia’, Bäckström naurahtaa ja lisää, että korput lienevät olleet jonkinlaista pula-ajan perua 50- ja -60-luvuilla, jolloin kaikki käytettiin tarkasti hyväksi. Tosin korppuja meni silloin niin paljon, että niitä tehtiin leipomossa varta vasten, eikä vain yli jääneistä pitkoista ynnä muista. Niistä tehdyt korput tekevät kyllä hyvin kauppansa nykyäänkin.

Uudenmaan Herkku tunnetaan myös ”muruista” eli leivoslevyjen reunojen kanttipaloista. Ne on leipomossa aina pakattu pusseihin ja myyty edulliseen hintaan. Sirpa Bäckströmin mukaan etenkin monet vanhemmat keravalaiset tietävät ja tunnistavat ”murut”. Niitä saa edelleenkin leipomon myymälästä, jos osuu paikalle oikealla hetkellä. Nyt voisi sanoa, että mu-

rut edustavat myös hävikinhallintaa, joka leipomossa on osattu ennen kuin siitä on alettu edes sen enempää puhua.

Yksi leipomon tunnetuimmista tuotteista on pyöreä kauraleipä, jota on tehty yli viisikymmentä vuotta. Lähes legendaarinen oli aikoinaan hillopitko, jota nuoret miehet nauttivat puolikkaan pitkon kerrallaan maidon kanssa. Hillopitkoa ei kuitenkaan enää tehdä. Sen sijaan tehdään runebergintorttuja ympäri vuoden. Ne leivotaan kondiittori Tuula Laaksosen huippuhyvällä reseptillä, joka on ollut käytössä jo 26 vuotta eli yhtä kauan kuin Laaksonen on ollut talossa. - Olemme kehittäneet runebergintortusta myös syysversion, jossa vadelmahillon tilalla on kinuskia. Tortun talviversiossa laitetaan koristeeksi hieman kimallusta, kuvailee Bäckström ideoita, joilla lyhyen sesongin tuotteesta saa ympärivuotisen.

Kaura-mustikkaleipä kehitettiin, kun Suomi täytti sata vuotta. Se on lyönyt itsensä läpi etenkin miesasiakkaiden keskuudessa. Kun kaura-mustikkaleipää korona-aikana leivottiin hieman harvemmin, sitä odotettiin vesi kielellä. Kiinnostavalta kuulostaa myös ruisleipä, johon on lisätty suklaamuruja. Uutuuksia siis kehitetään, mutta kaikkiin trendeihin ei olla lähdetty mukaan. Sellainen oli esimerkiksi karppaus. - Vegaanisia tuotteita meillä on muutamia, sillä siinä trendissä pitää olla mukana ainakin jossakin määrin. Mieluummin niin, etteivät vegaaniset tuotteet liikaa erotu joukosta. Teemme esimerkiksi kaikki munkkimme vegaanisina eli ne niin sanotusti ’käyvät kaikille’.

Tuotteiden laadusta pyritään pitämään hyvää huolta. Raaka-aineissa luotetaan perinteisiin, aitoihin tuotteisiin, kuten kermaan ja voihin. Ylimääräisiä e-koodeja yritetään välttää, mutta kokonaan se periaate edellä ei mennä. Siihen tuotevalikoima on liian laaja. Raaka-aineissa painaa paljon muukin kuin hinta. Tärkeintä on tietenkin se, että asiakkaat tuntevat saavansa rahalleen vastinetta. - Käsityöleipomona emme voi olla se halvin, mutta laadun ja hinnan on oltava tasapainossa ja mielestäni olemme nyt löytäneet tuon tasapainon varsin hyvin.

Yötyötä vähennetty onnistuneesti Leipomossa leivotaan arkisin eli viitenä päivänä viikossa. Myymälä-kahvila on

Myymälässä asiakkaita palvelevat tässä Eija Nurmi (vas.) ja Anne Silvander. Isossa valokuvassa seinällä heidän takanaan ovat leipuri Janne Vaarasen leipovat kädet, jotka ovat riivanneet leipää tässä leipomossa peräti 46 vuotta.

Myymälä-kahvila on suosittu pistäytymispaikka kahvittelijoille ja keittolounasta nauttiville sekä tietenkin myös ostoksilla käyville. Tiloja on laajennettu kaksi kertaa, jotta väljyyttä ja asiakaspaikkoja on saatu lisää.

auki myös lauantaisin, mutta ei sunnuntaisin. - Kokeilimme joskus brunssia kahvilassa, mutta sunnuntain korkeiden työvoimakulujen vuoksi sitä oli hyvin vaikea saada kannattavaksi. Se on sääli, sillä sunnuntaisin ihmisillä olisi paremmin aikaa ulkona syömiseen.

Leipominen aloitetaan kahden kolmen maissa yöllä, jonka jälkeen tulee portaittain lisää väkeä. Ns. toinen vuoro aloittaa iltapäivällä kello 13. - Aikaisemmin meillä oli paljon väkeä töissä jo yöllä, mutta käänsimme tuotantoaikataulua ja nyt yötyötä tehdään huomattavasti vähemmän. Aikataulun muutos kyllä onnistui meillä hyvin, eikä vähiten siksi, että meillä on töissä erittäin kokenut ja osaava henkilökunta, Bäckström kehuu. - Moni on sanonut, että meillä on esimerkiksi yksi maan parhaista taikinan-

tekijöistä, Janne Vaaranen, joka on ollut talossa peräti 48 vuotta. Hän aloitti meillä 17-vuotiaana.

Jannen leipomista ei jutuntekijä päässyt näkemään, koska hän oli tulossa vasta myöhempään vuoroon. - Jannen kädet on kuitenkin ikuistettu kuvaan myymälän seinälle, Bäckström huomauttaa.

Muitakin talossa pitkän viihtyneitä toki on, kuten aikaisemin mainittu kondiittori Tuula Laaksonen (26 vuotta) tai leipuri Veikko Taalas (yli 20 vuotta). Juuri eläkkeelle jääneet olivat olleet talossa toinen 30 v. ja toinen tullut taloon 1973, kuitenkin niin, että oli välillä vuosia muuallakin töissä. - Meillä viihdytään pitkään ja meille on tultu muualta takaisinkin. Henkilökuntamme on myös joustavaa ja poissaoloja on todella vähän, toimitusjohtaja kertoo tyytyväisenä. Tärkeimmäksi omaksi tehtäväkseen hän mainitseekin työskentelyedellytysten luomisen työntekijöille.

Kaikkiaan leipomossa työskentelee 12 henkilöä. Lisäksi on myymälässä kaksi kokopäiväistä ja 3-4 osa-aikaista ja toimistossa yksi henkilö toimitusjohtajan lisäksi. Tämän lisäksi on työssäoppijoita ja tet-harjoittelijoita, joita oli paikalla myös jutuntekopäivänä. Heitä otetaan leipomoon mielellään. - Kyllä heistä välillä löytyy esimerkiksi kesätyöntekijöitä. Vähitellen on alettava etsiä tekijöitä myös muutaman vuoden kuluttua eläköityvien työntekijöiden tilalle, Sirpa Bäckström miettii.

Markkina-alueena pääkaupunkiseutu

Uudenmaan Herkku toimittaa tuotteitaan oman paikkakunnan lisäksi alueelle pohjois-eteläsuunnassa Järvenpäästä radanvartta Helsinkiin ja itä-länsisuunnassa Sipoosta ja Espooseen. Kesällä tuotteita menee myös Porvooseen. Asiakkaina ovat pt-kaupat, ravintolat, lounasravintolat, kahvilat sekä yritykset. Viimeksi mainittuihin toimitukset ovat olleet lähes jäissä koko korona-ajan, vasta aivan viime aikoina on näkynyt elpymisen merkkejä näissä tilauksissa. Etätyöt ja asiakastilaisuuksien puuttuminen vaikuttavat paljon. Vielä on kysymysmerkki myös se, tuleeko lounasravintolasektori toipumaan ennalleen koronan jälkeen.

Onneksi tilauksia tulee jonkin verran Keravan kaupungilta sekä myös Järvenpään kaupungilta. Marraskuun alusta päästiin vuosien tauon jälkeen toimittamaan myös Keravan kouluihin pehmeää leipää, mistä Sirpa Bäckström on erityisen iloinen.

Korona-aikana Uudenmaan Herkussa jouduttiin tekemään osa-aikaisia lomautuksia huhti-touko-kesäkuussa, mutta sen jälkeen kaikki ovat olleet töissä normaalisti. Vaikka toimitukset ammattikeittiöihin ja ravintoloihin sakkasivat, myynti onneksi veti hyvin omassa myymälässä. - Tuntui siltä, että ihmiset mieluummin tulivat pieneen paikkaan ostoksille kuin menivät isoon myymälään, Sirpa Bäckström kertoo. Myymälä-kahvila vetää myös työmiehiä, joita saattaa joskus tulla asiakkaiksi iso joukko samalla autolla. Jatkossa varmasti heitä näkyy vähintään yhtä paljon kuin nyt, kun asuntomessujen alueen rakennustyöt alkavat.

Myymälä-kahvilalla on tärkeä osuus kokonaismyynnissä. Leipomoyrityksessä on konsernirakenne, johon kuuluvat kiinteistöyhtiö, leipomo ja myymälä kukin omina osakeyhtiöinään. Liikevaihtoa kertyy yhteensä hieman yli kaksi miljoona euroa vuodessa. Liikevaihto on viime vuodet ollut tasaisessa, hyvin hallittavassa kasvussa.

Näyttää siltä, että vireä 70-vuotias leipomo säilyy vähintään yhtä vireänä myös tulevaisuudessa. - Kyllä meillä on positiiviset odotukset tulevaisuudesta ja odottelemme innolla mitä kaikkea lähivuodet vielä tuovat tullessaan, toteaa toimitusjohtaja Sirpa Bäckström.

Vasemmalla Uudenmaan Herkun myymälä-kahvila, jonka etupuolella on tilava terassi. Taustalla oikealla leipomo, jonka yhteydessä ovat myös toimistotilat.

Makean puolen vitriinin herkut eivät kaikki mahtuneet samaan kuvaan. Ylhäällä runebergintorttuja, jotka kuuluvat valikoimaan ympäri vuoden. Myös ruokaisissa tuotteissa riittää valinnan varaa.