Tiede ja tutkimus

Ruokavalio voi edistää unenaikaista palautumista

Terveyttä edistävä ruokavalio, syömiskäyttäytyminen sekä vähäisempi alkoholinkäyttö ovat yhteydessä hyvään unenaikaiseen palautumiseen. Sen osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty uusi tutkimus, jossa kiinnostuksen kohteena oli suomalaisten työssäkäyvien aikuisten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi.

Fysiologisen palautumisen ja ravinnon välistä suhdetta on tutkittu vain vähän. Tuoreessa Journal of Occupational Medicine and Toxicology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin nyt, onko unenaikaisella fysiologisella palautumisella yhteyttä syömiskäyttäytymiseen ja ruokavalion laatuun.

Tutkimuksessa oli mukana 252 aikuista, joilla oli psyykkistä kuormittuneisuutta ja ylipainoa. He osallistuivat elintapainterventioon Kuopiossa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Heidän fysiologista palautumistaan tarkasteltiin kolmena perättäisenä yönä mitatun unenaikaisen sykevälivaihtelun pohjalta. Sykevälivaihtelusta mitattiin sekä autonomisen hermoston parasympaattista ja sympaattista aktivaatiota että näiden välistä suhdetta, eli palautumisen ja stressin tasapainoa. Parasympaattisella hermostolla on tärkeä rooli palautumisessa, jonka aikana muun muassa sydämen syke laskee ja sykevälivaihtelu on suurta.

Tutkittavien syömiskäyttäytymistä tutkittiin neljän eri kyselyn avulla. Ruokavalion laatua ja alkoholinkäyttöä tutkittiin kahden kyselyn ja 48 tunnin ruoankäyttöhaastattelun avulla. Tavoitteena oli tutkia, miten palautumisen aste on yhteydessä ruokavalion laatuun, alkoholin käyttöön ja syömiskäyttäytymisen eri piirteisiin, kuten syömiseen nälkä- ja kylläisyysviestien mukaan. Nyt julkaistut tutkimustulokset saatiin alkutilanteessa ennen elintapainterventiota kerätystä aineistosta.

Tutkimuksen mukaan suurempi unenaikainen parasympaattisen hermoston aktivaatio, joka heijastelee parempaa fysiologista palautumista, on yhteydessä terveyttä edistävään ruokavalion laatuun, vähäisempään alkoholinkäyttöön ja mahdollisesti myös syömiskäyttäytymisen piirteisiin, erityisesti tekijöihin, joiden perusteella päätämme syödä. Erityisesti henkilöillä, joiden stressin ja palautumisen tasapaino oli hyvä, ruokavalion kokonaislaatu oli parempi, kuidunsaanti suurempaa, syöminen tietoisesti kontrolloidumpaa ja alkoholinkäyttö vähäisempää kuin enemmän stressaantuneilla.

Tutkijoiden mukaan poikkileikkaustutkimuksen tuloksista ei kuitenkaan voi päätellä, johtaako parempi palautuminen hyvään ruokavalioon vai edistääkö parempi ruokavalio palautumista.

Tutkimusartikkeli: Järvelä-Reijonen, E., Järvinen, S., Karhunen, L. et al. Sleep-time physiological recovery is associated with eating habits in distressed working-age Finns with overweight: secondary analysis of a randomised controlled trial. J Occup Med Toxicol 16, 23 (2021). https://doi.org/10.1186/s12995-021-00310-6

Väestön toimintakyky heikkenemässä

Marraskuun alkupuolella järjestetyssä TOIMIA-tietokannan kymmenvuotisjuhlawebinaarissa oli aiheena toimintakykytieto nyt ja tulevaisuudessa. TOIMIA-tietokanta on ilmainen ja avoin työväline kaikille toimintakyvyn mittaamisesta ja arvioinnista kiinnostuneille asiantuntijoille ja ammattilaisille. Tietokannasta löytyy suosituksia ja ohjeita toimintakyvyn arviointiin eri käyttötilanteissa ja noin sadan toimintakykymittarin perustiedot ja soveltuvuusarviot eri käyttötarkoituksiin.

THL:n erikoistutkija Päivi Sainio kertoi omassa alustuksessaan, miltä näyttää aikuisväestön toimintakyky nyt ja tulevaisuudessa. Hänen mukaansa väestön toimintakyky parani vielä 2000-luvun alussa aina vuoteen 2010 asti, mutta sen jälkeen, vuosina 2010-2017 erityisesti ikääntyneemmän väestön (yli 70-vuotiaiden) ongelmat ovat lisääntyneet. Vuosina 2018-20 tilanne näyttää edelleen mieluummin huonontuneen kuin parantuneen.

Myös kognitiivisen toimintakyvyn osalta tapahtui väestössä paranemista aina vuoteen 2010 asti. Sen jälkeen muutokset eivät ole olleet kovin merkittäviä kumpaankaan suuntaan.

Työkyvyn osalta tulokset perustuivat kolmiluokkaiseen työkykyarvioon, jossa ihmiset ovat arvioineet, ovat täysin työkykyisiä, osittain työkyvyttömiä tai täysin työkyvyttömiä. Sainion mukaan päähavaintona on, että 2000-luvun alussa 45 vuotta täyttäneiden keskuudessa työkyky on selvästi parantunut kaikissa ikäryhmissä. Niin ikään eläkkeelle siirtyneistä puolet arveli olevansa täysin työkykyisiä. Vuosina 2010-17 ei tässä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sen sijaan vuosina 2018-20 on tilanne huonontunut erityisesti 25-49-vuotiaiden keskuudessa ja erityisesti naisilla eli he eivät enää koe itseään yhtä työkykyisiksi. Heikkenemistä näkyy myös työikäisten vanhemmassa päässä eli 50-69-vuotiailla.

Liikkumisongelmaisten määrän ennusteet eivät lupaa kovin hyvää. Liikkumiskyky parani vielä 2000-luvun alussa niin, että vuonna 2011 ongelmia puolen kilometrin matkan kävelyssä oli noin 200 000 henkilöllä. Se on vähemmän kuin vuonna 2000. Ennusteita liikkumisrajoitteisten henkilöiden määrästä jatkossa on tehty ottaen huomioon riskitekijät nykytasolla eli ylipaino, liikunnan puute ja tupakointi. Jos riskitekijät pysyvät ennallaan, liikkumisrajoitteisia voi olla vuonna 2044 kaksinkertainen määrä vuoteen 2011 verrattuna. Heitä olisi siten 400 000. Ylipainoon puuttuminen hillitsisi kasvua selvästi ja jos kaikki kolme riskitekijää poistuisivat, vaikutus olisi vielä suurempi. Joka tapauksessa liikkumisrajoitteisten määrä tulee lisääntymään sitä myötä, että ikääntyneiden määrä lisääntyy koko ajan. Riskitekijöihin vaikuttamalla voitaisiin kuitenkin hillitä negatiivista suuntausta ainakin jossakin määrin.

Koulutusryhmien väliset erot toimintakyvyssä ovat ilmeiset. Ongelmia on enemmän perusasteen ja matalan koulutuksen saaneilla henkilöillä kuin korkeamman koulutuksen saaneilla. Erot eivät myöskään kaventuneet 2000-luvulla, vaikka se on ollut yksi terveys- ja hyvinvointipolitiikan tärkeimmistä tavoitteista.

Antibiootit kiihdyttävät kasvua immuniteetin kustannuksella

Antibiootteja on käytetty lähes 100 vuotta taistelussa bakteeriperäisiä infektioita vastaan. Pian antibioottien teollisen tuotannon alettua ja niiden käytön yleistyttyä myös eläintuotannossa huomattiin, että antibioottien lisääminen eläinten ruokaan vauhdittaa tuotantoeläinten kasvua. Biologista mekanismia ilmiön taustalla ei kuitenkaan tunneta.

Vastikään julkaistussa tutkimuksessa Jyväskylän ja Helsingin yliopiston tutkijat valottavat tätä mekanismia. Tutkimuksen tulos viittaa vahvasti siihen, että antibioottien kasvua kiihdyttävä vaikutus saavutetaan immuniteetin kustannuksella. Immuniteetin ylläpito vaatii paljon energiaa, ja rajalliset resurssit suunnataan sinne, missä niitä tarvitaan eniten. Antibiootit vapauttavat resurssit kasvuun, mutta voivat vakavasti häiritä immuniteettia.

Aiemmin on arveltu, että antibioottien kasvua kiihdyttävä vaikutus liittyy suoliston mikrobiomin muutoksiin: antibiootit tappavat suolistomikrobeja, jotka muuten kilpailisivat ravinnosta isäntäeläimen kanssa. Toisen hypoteesin mukaan eläin voi panostaa enemmän kasvuun, koska sen ei tarvitsee taistella infektioita vastaan.

Antibiootteja ei käytetä kasvun kiihdyttäjänä Suomessa, mutta käyttö on runsasta varsinkin Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Antibioottien kasvua kiihdyttävä vaikutus on todennettu ainakin broilereilla, sioilla, lehmillä, monilla kaloilla, hiirillä ja hyönteisillä. Jopa 80 % kaikista antibiooteista käytetään nimenomaan eläintuotannossa.

Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia. Julkaisu: Galarza JA, Murphy L, Mappes J. 2021 Antibiotics accelerate growth at the expense of immunity. Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences 288: 20211819. https://doi.org/10.1098/rspb.2021.1819

Rintasyövän leviämistä säätelevä mekanismi löytyi

Turun yliopiston tutkimusryhmä on professori Johanna Ivaskan johdolla löytänyt täysin uuden tavan, jolla solut kierrättävät solun pinnan tarttumisreseptoreja ja jonka avulla aggressiiviset rintasyöpäsolut pääsevät leviämään elimistössä.

Vuosikymmenien ajan tutkijat ovat tienneet, että ihmisen solut liikkuvat kierrättämällä solun pinnalla olevia tarttumisreseptoreja solun osasta toiseen. Nämä integriini-nimiset tarttumisreseptorit ovat tärkeitä normaalien solujen liikkeelle muun muassa haavan paranemisessa. On tiedetty myös, että elimistössä leviävät syöpäsolut ovat kehittäneet tapoja, joilla ne voivat kierrättää reseptoreja erityisen tehokkaasti ja siten levitä ympäröivään kudokseen ja elimistöön tehden etäpesäkkeitä.

Tutkimusryhmä on nyt löytänyt uuden mekanismin, jolla kaikkein helpoiten leviävät niin kutsutut kolmoisnegatiiviset rintasyöpäsolut kierrättävät tarttumisreseptoreja ja liikkuvat kudoksessa.

Tutkimustulokset avaavat täysin uuden näkökulman solun integriini-reseptoreiden toimintaan ja paljastavat uuden mekanismin, jolla syöpäsolut voivat levitä elimistössä. Tulokset vaikuttavat syöpätutkimusten suuntaamiseen tulevaisuudessa.

Tutkimustulokset on julkaistu 6.10.2021 solubiologian alan huippujulkaisussa, Nature Cell Biology -lehdessä. Moreno-Layseca et al., (2021) Cargo-specific recruitment in clathrin- and dynamin-independent endocytosis. https://www. nature.com/articles/s41556-021-00767-x

Maito voi lisätä tyypin 1 diabeteksen riskiä lapsilla

Helsingin yliopiston elintarviketieteiden maisteri Katariina Koivusaari havaitsi väitöstutkimuksessaan, että runsas maidon kulutus oli yhteydessä suurentuneeseen tyypin 1 diabeteksen kehittymisen riskiin lapsilla, joilla oli perinnöllinen alttius tautiin.

Tyypin 1 diabetes on lapsilla Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Sen ilmaantuvuus on lisääntynyt moninkertaisesti 1950-luvulta lähtien. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että runsas maidon käyttö varhaislapsuudessa saattaa altistaa tyypin 1 diabetekselle. – Maito on koostumukseltaan hyvin monimutkainen aine, eikä tähänastisten tutkimusten perusteella voida sanoa, mitkä tekijät maidossa mahdollisesti liittyvät sairauksien riskiin, sanoo Koivusaari.

Tyypin 1 diabeteksen lisäksi Koivusaari tutki maitovalmisteiden yhteyttä lasten astman kehittymiseen. Tutkimuksessa ilmeni, että voimakkaasti lämpökäsiteltyjen maitovalmisteiden, kuten äidinmaidonkorvikkeiden, kulutus oli yhteydessä suurentuneeseen astman riskiin. Vastaavaa yhteyttä ei havaittu miedommin lämpökäsitellyillä, pastöroiduilla maitotuotteilla. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että maidon prosessointi saattaa muuttaa maidon immunologisia ominaisuuksia.

Koivusaaren mukaan tarvitaan lisätutkimusta, jotta voidaan ymmärtää, altistaako maitovalmisteiden käyttö todella tyypin 1 diabetekselle ja äidinmaidonkorvikkeiden käyttö astmalle. Havaittuja yhteyksiä voi selittää myös jonkin muu vielä tunnistamaton tekijä.

Koivusaaren väitöstutkimuksen aineisto pohjautuu ”Type 1 Diabetes Prediction and Prevention” (DIPP) -tutkimukseen, jossa on mukana yli 6000 vuosien 1996 ja 2004 välisenä aikana Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa syntynyttä lasta.

ETM Katariina Koivusaari väitteli 19.11.2021 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Cow’s milk consumption and processing and the development of type 1 diabetes and asthma in children” (Maidon prosessoinnin yhteys lasten tyypin 1 diabeteksen ja astman kehittymiseen).