Vuosikokous pidettiin pienimuotoisesti Helsingissä

Ennen varsinaista kokousta kuunneltiin puheenjohtajan perinteinen vuosikokouspuhe.

Vuosikokous pidettiin pienimuotoisesti Helsingissä

Leipuriliiton tärkein päättävä elin, vuosikokous, kokoontui tänä vuonna ilman Leipuripäivien normaaleja oheisohjelmia. Päivämäärä säilyi kuitenkin samana kuin ennakoltakin oli ajateltu eli 15.8.2020. Paikalle oli saapunut nelisenkymmentä henkilöä.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Kalastajatorpan State Roomissa pidetyn tilaisuuden avasi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puolesta yrittäjä Toni Rantala, Konditoria pH7 Oy. Hän toivotti kaikki tervetulleiksi vuosikokoukseen ja totesi, että korona-aika on koetellut monia leipomoita ankaralla kädellä. Rantalan mukaan moni leipuri on todella tuntenut itsensä kuin nurkkaan ahdistetuksi rotaksi, joka ensin tuntuu olevan täysin umpikujassa. Sitten kuitenkin tavalla tai toisella on päästy pois uhkaavasta tilanteesta ja aloitettu selviytymistaistelu. Esimerkiksi hän otti oman yrityksensä. - Meillä myynnistä katosi viikossa yli 90 prosenttia ja meidät pakotettiin ulos omalta mukavuusalueeltamme, Rantala kertoo. Monivaiheisten haasteiden jälkeen yrityksessä päästiin jälleen eteenpäin kovalla työllä. Rantala toteaakin nyt näkevänsä asiassa myös hyvää, toki huonoja puoliakin riittää. - Hyvää on esimerkiksi, että jokainen työntekijä yrityksessä arvostaa nyt omaa työpaikkaansa ja sen säilymistä entistä enemmän ja kiinnittää tarkemmin huomiota myös taloudellisiin asioihin. Yritykselle on puolestaan hankittu uusia tukijalkoja. Saimme jalansijaa kuluttajapuolelta, mikä helpottaa tulevaisuudessa kriisin jälkeen. Vaikea tilanne voi olla siis myös avain uuteen, jota kohti on pakko pyrkiä.

Toni Rantala pyysi seuraavaksi estradille Leipuriliiton hallituksen puheenjohtajan Kari Meltovaaran pitämään vuosikokouspuheen ja avaamaan liiton 120. vuosikokouksen. Puheenjohtaja toivotti jäsenyritysten edustajat ja muut paikallaolijat tervetulleiksi tähän juhlavuoden kokoukseen. Harmillista toki hänen mukaansa oli, ettei vuosipäivää voitu juhlistaa sen ansaitsemalla tavalla. Vielä maalis-huhtikuussa Leipuriliitossa ja Etelä-Suomen alueyhdistyksessä suunniteltiin Leipuripäiviä ja 120-vuotisjuhlien järjestämistä olettaen, että koronakriisi olisi ohi elokuuhun mennessä. Niin ei kuitenkaan käynyt. - Kuultuamme sekä yhteistyökumppaneiden että valtuuskunnan mielipidettä asiasta, päätimme kesäkuun alussa Leipuriliiton hallituksessa, ettei orastavasta yhteiskunnan avautumisesta huolimatta ole vastuullista ja turvallista järjestää Leipuripäiviä kuten ne perinteisesti on järjestetty.

Kari Meltovaaran mukaan päätös tuntui tekohetkellä vaikealta, sillä Leipuripäivät on tilaisuus, jonne leipurit tulevat sekä tapaamaan toisiaan että tutustumaan yhteistyökumppaneihin ja alan uutuuksiin tavarantoimittajien näyttelyssä. Niin mukavaa kuin se olisi ollutkin, yhteistä maljaa ei tänä vuonna päästy nostamaan

120-vuotisen Leipuriliiton toiminnan kunniaksi. Korona ei ole poissa, eivätkä myöskään siihen liittyvät arjen huolet, sillä toinen aalto on tosiasia. - Tänään tässä teidän edessänne seisoessani olen tyytyväinen siihen, ettei Leipuripäiviä tänä vuonna järjestetty täysimittaisina. Siinä olemme toimineet vastuullisesti ja ympäröivät riskit huomioiden. Kiitos valtuuskunnalle ja hallitukselle tuestanne tämän päätöksen tekemisessä.

Juhlavuosi on aina juhlavuosi, mutta sitä voi Kari Meltovaaran mukaan juhlia jonakin toisena vuonna. - Tällä tarkoitan nimenomaan sitä, että varsinaiset, kunnon 120-vuotisjuhlat toivottavasti pidetään ensi vuonna.

Muutoksia toimintaympäristössä ja kuluttajakäyttäytymisessä

Kari Meltovaaran mukaan leipomo- ja konditoria-alan yritykset ovat tänä vuonna kohdanneet totaalisen toimintaympäristön muutoksen. - Uskallan väittää, että koronakriisi ja valtiovallan toimintaympäristön rajoittamista koskevat päätökset iskivät leipomoteollisuuteen kovemmin ja nopeammin kuin mikään ulkoinen tekijä tätä aiemmin.

Kuluttajakäyttäytyminen muuttui lähes yhdessä yössä ja jopa useampaan kertaan. Aluksi vähittäiskaupassa nähtiin hamstrausilmiö, jota ei liene tätä ennen nähty nykymuotoisessa vähittäiskaupassa. Tietyt kuivatuotteet ja wc-paperi loppuivat kauppojen hyllyiltä. Leipääkin meni aluksi hyvin kaupaksi, mutta sitä ”iloa” kesti viikon, jos sitäkään. Todellisuus iski pian rajusti takaisin. - Jo ennen valtiovallan varsinaisten yritystoiminnan rajoitusten alkua kuluttajakäyttäytymisen muutos vaikutti merkittävästi erityisesti pienten ja keskisuurten leipomo- ja konditoriayritysten toimintaan. Koronatartuntojen pelko ja etätyö tyhjensivät myymälät ja kahvilat.

Kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttui myös niin, ettei kukaan enää tiennyt minä päivänä ja mihin aikaan ihmiset käyvät kaupassa. Vähittäiskaupalle toimittavien leipomoiden myynnit laskivat, koska ihmiset kävivät harvemmin kaupoissa. Pieniin ja keskisuuriin, erityisesti omien pisteiden kautta myyviin yrityksiin iskivät valtiovallan toimet, joilla suljettiin kahvilat ja ravintolat yritystoimintaan kohdistuneilla rajoituksilla.

Leipuriliitto on aktiivinen toimija ja vaikuttaja tässä päivässä ja tekee tärkeää työtä jäsenistönsä hyväksi, korosti Kari Meltovaara puheessaan.

Erikoisena kuluttajakäyttäytymisen piirteenä Meltovaara pitää sitä, että nyt on käyty suurissa kaupan yksiköissä, joissa on paljon ihmisiä. - Sen sijaan että olisi käyty pienissä myymälöissä, joissa todellisuudessa olisi pystytty asioimaan turvallisemmin.

Kuluttajakäyttäytymiseen liittyy myös verkkokaupan kasvu. Tähän asti verkkokauppa on ollut vain marginaalinen osa vähittäiskauppaa, mutta nyt se kasvoi 8-9-kertaiseksi. - Verkkokauppojen alustat ovat valtakunnallisia ja suosittelevat pääasiassa valtakunnallisten leipomoiden tuotteita. Tämä haittasi erityisesti pieniä ja keskisuuria leipomo- ja konditoriayrityksiä ja esimerkiksi alueellisten leipomoyritysten osuus uusissa myyntikanavissa jäi pieneksi.

Koronavaikutukset Leipuriliiton jäsenyrityksiin

Kari Meltovaaran mukaan koronan vaikutukset Leipuriliiton jäsenyrityksiin olivat suuret. Kevään aikana jäsenistölle tehdystä kyselystä ilmeni, että erityisesti alle 5 miljoonan liikevaihtoa tekevissä yrityksissä liikevaihto putosi yli 50 prosenttia. Tuossa ryhmässä, liikevaihto siis alle 5 miljoonaa euroa, on 95 prosenttia leipo-

Toni Rantala Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:stä toimi vuosikokoustilaisuuden juontajana.

moista. Pahimman iskun ottivat ne, joiden liikevaihto perustui omiin myymälöihin ja kahviloihin. Joissakin tapauksissa liiketoiminta piti keskeyttää kokonaan, osalla takeaway-myynti piti yritystä pystyssä jollakin tavoin, vaikka liikevaihto kutistuikin melkoisesti. - Tässä tilanteessa leipomoille ja konditorioille ongelmallista oli lomautusten aloittamisen viive. Sitä ei helpottanut työntekijäjärjestön hidastelu siinä, että lomautuksia olisi voitu aloittaa nopeammin. - Mutta positiivista kuitenkin oli, että SEL oli lopulta mukana sopimassa muiden työntekijäjärjestöjen kanssa lomautus- ja yt-neuvotteluaikojen lyhentämisestä, kiitos siitä heille.

Toinen yritysten toimintaa vaikeuttava seikka oli Kari Meltovaaran mukaan valtiovallan toiminnan hitaus koronatukiasioissa. Ihan täysin päättäjät eivät näyttäneet ymmärtävän sitä, että yritysten kassavirta oli tyrehtynyt. Lisäksi, kun lomautukset alkoivat, oli monessa etenkin pienessä yrityksessä toiminta ja siten koko yrityksen olemassaolo kokonaan yrittäjien varassa eli revittiin heidän selkänahoistaan.

Pahinta kurjuutta kesti kolme kuukautta ja onneksi tilanne alkoi vähitellen elpyä, myös monissa leipomoissa. Vaikka tilan-

teesta puhutaankin monessa paikassa termillä ”uusi normaali”, ei Meltovaaran mukaan ole kyse mistään pysyvästä olotilasta. - Ainakin leipomoalalla on selkeästi tilanne, jossa koko ajan joudumme hakemaan uusia ajatuksia siitä, millä tavalla pärjäämme ja miten pystymme jatkamaan toimintaamme.

Leipuriliiton toiminta koronakriisin aikana

Kari Meltovaara nosti esiin myös Leipuriliiton toiminnan kevään aikana. - Mielestäni Leipuriliitto on tämän kevään aikana osoittanut kykenevänsä toimimaan erinomaisesti kriisitilanteessa, hän totesi ja jatkoi, että liiton toimisto on ollut hyvin aktiivinen jäsenistön hyväksi.

Vaikka kriittisiäkin ääniä liiton toimintaa kohtaan on silloin tällöin kuulunut, Meltovaara painotti, että Leipuriliitto on todellakin muuta kuin perinnejärjestö. Tämä tuli hyvin esiin koronakriisin alettua. Liitto toimi aktiivisesti tiedottamisessa sekä jäsenistön että median suuntaan. - Muun muassa jäsentiedotteita on lähetetty tänä vuonna ennätysmäärä ja niiden tarkoituksena on ollut olla jäsenyritysten apuna ja tukena koronatilanteessa. Samoin puhelinneuvontaa on annettu runsaasti.

Meltovaaran mukaan tiedotuksessa päätettiin ottaa avuksi myös konkreettisia yrityskohtaisia esimerkkejä, jotka parhaiPystytäänkö löytämään yhteistä linjaa, jota sekä työntekijä- että työnantajapuoli lähtisivät viemään eteenpäin sen takaamiseksi, että leipomoala ja koko elintarvikeala voisivat tulevaisuudessa paremmin?

ten avaisivat leipomoalan tilanteen julkisuudessa. Tähän tarvittiin jäsenyritysten apua, ja sitä saatiinkin hyvin. Ensimmäisessä Leipuriliiton tiedotteessa Jokioisten Leivän Seppo Virtanen ja Ramin Konditoria Kahvilan Pirita Huikuri sekä Kari Meltovaara oman yrityksensä Leipomo Rostenin osalta kertoivat, miten korona on heidän yrityksissään vaikuttanut.

Liitossa tehtiin myös jäsenkysely, jonka pohjalta pystyttiin tiedotteissa kertomaan jo konkreettisia lukuja siitä, mikä koronan vaikutus on ollut Leipuriliiton jäsenyrityksissä. Se antoi pohjan myös leipomoalan muulle edunvalvonnalle tässä kriisitilanteessa. - Mielestäni ilman Leipuriliiton merkittävää panostusta emme olisi mukana yhtenä niistä toimialoista, jotka pääsivät mukaan yritystuen piiriin, Kari Meltovaara toteaa. - Liitto tekee siis tärkeää työtä jäsenistönsä hyväksi, ja toimisto on Mikan johdolla onnistunut siinä erittäin hyvin. Olemme aktiivinen toimija ja vaikuttaja tässä päivässä.

Toimitusjohtaja Mika Väyrynen saikin puheenjohtajalta erityiskiitokset aktiivisesta toiminnasta jäsenistön suuntaan. - Tiedän, että toistasataa jäsenyritystä on ollut yhteydessä liiton toimistoon ja kysynyt apua koronakriisiin liittyen.

Koronatilanteen ohella mielenkiinto kohdistuu myös tuleviin tes-neuvotteluihin ensi keväänä. Kari Meltovaaran mukaan on mielenkiintoista nähdä, onko tästä kriisistä opittu jotakin. Pystytäänkö löytämään yhteistä linjaa, jota sekä työntekijä- että työnantajapuoli lähtisivät viemään eteenpäin sen takaamiseksi, että leipomoala ja koko elintarvikeala voisivat tulevaisuudessa paremmin? Tässä tärkeässä työssä on Leipuriliiton puolelta mukana valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen.

Lisäksi Kari Meltovaara mainitsi, että hallituksen varapuheenjohtaja Harri Jaakkola toimii ansiokkaasti Leipätiedotuksen hallituksessa.

Lopuksi puheenjohtaja pyysi kokouksen osallistujia muistamaan hetken hiljaisuudella viime vuosikokouksen jälkeen joukostamme poistuneita. He olivat Ulla Eskelinen, Savonlinna Rune Luukkonen, Kokkola Risto Peltola, Kouvola Helena Malinen, Kuhmo.

Golffarit liikkeellä pienellä joukolla

Vuosikokousta edeltäväksi päiväksi oli toivottu järjestettävän mahdollisuus golfaamiseen omakustanteisesti. Tähän saatiinkin järjestymään aikoja Tapiola Golfista, jonne saapui pelaamaan neljätoista golffaria. Leikkimielisessä kilpailussa voiton vei Timo Rajapuro, Uudenmaan Leipä Oy, toiseksi tuli Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy ja kolmas oli Aimo Jussila, AmiHelp Oy.

Iloinen joukko lähdössä golf-kierrokselle: Mika Väyrynen (vas.), Tiina Räinä, Aimo Jussila, Teemu Räinä, Oona Väärni, Mikko Keski-Nirva, Rami Virolainen, Mikko Heikkinen, Tarmo Toivonen, Timo Rajapuro, Anttu Rautio, Timo Kyllinen ja Petri Laaksonen.