Pekka Mäki-Reinikka jäi eläkkeelle

Mylläri jäi eläkkeelle

Fazer Myllyä lähes parikymmentä vuotta vetänyt Pekka MäkiReinikka toteaa jäävänsä eläkkeelle hyvillä mielin. Mylly on osaavissa käsissä ja mies on omien sanojensa mukaan saanut olla jo monessa mukana.

TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

Kyllähän ympärillä tapahtuu erittäin mielenkiintoisia asioita koko ajan, mutta en silti epäröi jäädä eläkkeelle, toteaa Pekka Mäki-Reinikka kysyttäessä, miten hän malttaa jäädä pois työelämästä. Hän sanoo päättäneensä jo pitkän aikaa sitten, että jää joka tapauksessa pois, kun 63,6 vuotta on täynnä. - Toki, jos jokin kriisi olisi ollut päällä, olisi tilanne ollut ehkä toinen, hän korjaa kuitenkin. Uskollisuus pitkäaikaista hyvää työnantajaa kohtaa ei olisi antanut myöten siirtyä sivuun yritykselle huonolla hetkellä. Sitä huolta ei nyt ole, sillä Fazer Myllyssä asiat ovat kunnossa kaikin puolin. Sukupolvenvaihdokseen myllyssä on valmistauduttu jo useamman vuoden ajan, sillä Pekan lisäksi muitakin avainhenkilöitä on vaihtunut. - Siellä on erinomainen henkilökunta, sellaiset ihmiset, jotka osaavat toimia ajan vaatimusten mukaisesti. Voin huoletta sanoa, että mylly jää hyviin käsiin, hän kehuu.

Erityismaininnan saa oma seuraaja, eli Fazer Myllyn johtajaksi nimitetty Jarkko Arrajoki, jolla on jo useamman vuoden kokemus myllyn palveluksessa ja johon Pekka sanoo luottavansa ”kuin vuoreen”. - Meillä on toiminnassamme myös samat arvot eli asiakaslähtöisyys, laatu, yhteistyö, tehokkuus ja toimitusvarmuus.

Asiakaslähtöisyyttä Pekka sanoo toistelleensa pääperiaatteenaan henkilöstölleen vuosien varrella varmaankin kyllästymiseen asti. Hänestä se on kuitenkin myllybisneksessä se kaikkein tärkein asia, eikä siitä siksi voi liikaa puhua. Asiakkaan palveleminen ja ratkaisujen etsiminen hänelle on se olennaisin juttu.

Se, että kaiken aikaa tapahtuu mielenkiintoisia asioita, jotka heijastuvat myös oman työhön, on Pekan mukaan ollut suuri rikkaus. - Elintarviketeollisuus on kehittynyt ja muuttunut trendien ja valtavirtojen mukaan, oma työnantajani on pysynyt siinä hyvin ajan hermolla. Itsekin olen saanut olla monessa mukana.

Uralle mahtuu monta työtehtävää

Kun Pekka Mäki-Reinikka vuonna 2002 nimitettiin Fazer Myllyn johtajaksi, hän oli ehtinyt olla Fazerin leivissä jo vuodesta 1985. Ensin hän toimi Oululaisen myllyn laboratoriopäällikkönä ja tuotekehityksessä, mutta jo parin vuoden kuluttua pesti vaihtui Oululaisen leipomon ruokaleipäosaston vetäjäksi ja edelleen vuonna 1988 koko talon tuotantopäälliköksi.

Uralla eteneminen tuotantopäälliköksi oli tietenkin mieleinen asia, mutta etukäteen ei voinut arvata, että 80-luvun lopun ja 90-luvun alun vuodet tulisivat sekoittamaan pakan täydellisesti. – Nuo vuodet olivat kyllä työurani raskainta aikaa, Pekka toteaa.

Leipomoteollisuus syöksyi lamaan ensimmäisten teollisuusalojen joukossa. Siihen asti oli toimittu vanhoilla toimintatavoilla ja suurella määrällä työvoimaa. Nyt piti yhtäkkiä tehostaa, keskittää ja automatisoida. Se merkitsi myös Oululaisen leipomossa suuren työntekijämäärän vähentämistä puoleen. Siinä myös tuotantopäällikkö joutui olemaan mukana, eikä se totisesti ollut helppoa. Pekan mukaan asiat saatiin kuitenkin hoidettua loppujen lopuksi niin hyvin kuin tuossa tilanteessa oli mahdollista, ilman ulosmarsseja ja välit säilyivät kunnossa myös luottamusmiesten kanssa.

- Siitä on kiittäminen silloista pääomistajaa, Peter Fazeria, joka määritteli toimintatavat. Mutta kaiken kaikkiaan tuo oli kyllä hyvin julmaa aikaa. - Siitäkin kuitenkin selvittiin ja jotakin opittiinkin: tilannetta ei saa yrityksessä koskaan päästää niin pitkälle, että tuollaiseen pitää mennä. Ikävintähän on se, että vähiten syylliset kärsivät noissa tilanteissa usein kaikkein eniten.

Lamasta alettiin 90-luvun alun vaikeimpien vuosien jälkeen selviytyä ja työura jatkui Fazer Leipomoiden tuotekehityksen vetäjänä ja raaka-ainehannoista vastaavana. Kahdeksan vuotta kului noissa tehtävissä mm. puikuloita lanseeratessa ja sitten myllyn johtaja Pekka Kulonen kysyi Pekka Mäki-Reinikkaa seuraajakseen. Tämä olikin jo valmis uusiin haasteisiin, ja kokemus tuotekehityksessä ja raaka-ainehankinnoissa antoi työlle mainion pohjan. Paljon hyvää oppia antoi myös edeltäjä. - Pekka Kulonen tuleekin ykkösenä, jos kysytään työurani varrelta tärkeimpiä ihmisiä. Hän toimi minulle erinomaisena opettajana ja tukena, ja toivon, että itse voin olla edes puoliksi niin hyvä sparraaja omalle seuraajalleni.

Esimiehiä on Pekalla ollut yksitoista, kaikki hänen mukaansa kiitoksen arvoisia. Viimeisimmäksi esimieheksi jää ruotsalainen, Fazerin Life Style Foods liiketoiminta-alueen johtaja Mats Liedholm, jota Pekka sanoo arvostavansa esimiehenä korkealle. - Hän haluaa tuloksia, ei jahkaile (eli diskuteeraa loputtomiin ruotsalaiseen tapaan), vaan osaa tehdä päätöksiä ja luottaa. Suomessa koronakeväänä Liedholm on käynyt viimeksi helmikuussa, mutta onneksi sähköiset yhteydet toimivat.

Pitkä rupeama Fazerilla

Vaikka työuralle on siis mahtunut monenlaisia vuosia, ovat ne valtaosin kuitenkin olleet hyviä vuosia. - Olen kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä paljon erilaisia asioita ja luottoa on riittänyt niin että olen saanut viedä ajatuksiani eteenpäin. Ja kun on tullut onnistumisia, luottoa on tullut lisää. Sellainen on hyvin palkitsevaa ja ruokkii myös ihmisen kunnianhimoa.

Edellä mainittu on pääsyy myös siihen, miksi Pekka viihtyi koko työssäoloaikansa saman työnantajan palveluksessa, yhteensä 36 vuotta. Paitsi, että Fazer on hänen mukaansa erinomainen työnantaja, se on myös riittävän iso yritys uralla etenemiseen. Kiinnostavia paikkoja on ollut tarjolla samassa yrityksessä. - Ja lisäksi tietenkin on ollut iso joukko upeita asiakkaita, joiden kanssa on ollut ilo toimia. Monet Leipuriliiton jäsenleipomot ovat tulleet tutuiksi näiden vuosien aikana, samoin leipomot Venäjältä, Baltiasta ja Euroopasta. Kyllä hyvillä asiakassuhteilla on ollut minulle iso motivoiva merkitys.

Pekka sanoo myös olleensa onnekas, että hän on saanut tehdä juuri koulutustaan vastaava työtä. On voinut käyttää hyväkseen opintojen antamia tietoja ja taitoja. Taustalla hänellä ovat viljateknologian opinnot Viikissä. - Viljateknologian koulutus antaa erinomaisen pohjan toimia tällä bisnesalueella. Kun tulin Fazerille, talossa oli yksi viljateknologi minua ennen, nyt heitä on jo kolmisenkymmentä, joista peräti kuusi Fazer Myllyssä.

Investointeja kauran ympärille

Oululaisen mäelle Lahdessa on viime vuosina rakennettu paljon. Pekka Mäki-Reinikkakin on ollut monessa investoinnissa mukana. Jo vuonna 2003 rakennettiin hänen esityksestään myllyn tarpeisiin uusi miksaamo, jossa valmistetaan erilaisia esiseoksia ja paranteita sekä lisäarvotuotteita. Näillä tuotteilla pyrittiin myös Venäjän markkinoille yhteistyössä Leipurien Tukun kanssa. - Hyvin liikkeelle lähteneen Venäjän kaupan kasvun keskeyttivät harmillisesti Ukrainan kriisi ja vastapakotteet vuonna 2014. Olemme joutuneet etsimään ja löytäneetkin asiakkaita muilta markkina-alueilta.

Sitten alkoi kauran voittokulku. Kauramyllyn rakentaminen oli pyörinyt Pekan mielessä jo pidempään ja hän sanoo maininneensa siitä jokaisessa ”sopivassa strategiapalaverissa”. EFSA:n hyväksymät kauran terveysväitteet antoivat rakentamiselle lähtölaukauksen ja kauramylly valmistui vuonna 2013. Se ei tapahtunut yhtään liian aikaisin. - Jo parin vuoden kuluttua huomasimme, että kapasiteetti ei riitä tyydyttämään kysyntää ja vuonna 2017 kauramyllyn kapasiteetti tuplattiin. Ja nyt kapasiteettia ollaan edelleen tuplaamassa. Tämä investointi valmistuu ensi kesänä.

Fazer osti vuonna 2016 kauramyllyn myös Ruotsista. Sielläkin kaura vetää hyvin, sillä pääosin Ruotsin markkinoille tuotteita valmistavan myllyn kapasiteettia ollaan parhaillaan tuplaamassa.

Vuonna 2015 Fazer osti lisenssin VTT:n patenttiin, jolloin alettiin tuottaa kauran betaglukaanirikasteita sekä kauratärkkelystä ja -öljyä Lahden myllyssä. - Saimme ihan toisenlaisen näkökulman kaura-asioihin. Sekin ihme nähtiin, että Fazer Myllyn edustajat lähtivät kansainvälisille kosmetiikkamessuille esittelemään näitä tuotteita.

Kauramyllyn laajennuksen lisäksi ensi vuonna valmistuu Oululaisen mäelle uusi ksylitolitehdas, joka tuo ksylitolin valmistuksen takaisin Suomeen. Se tulee olemaan myös raaka-aineen sivuvirtojen hyödyntämistä parhaimmillaan. Tehtaassa ksylitolia tullaan nimittäin valmistamaan kauran kuorista, joita syntyy kauramyllyssä runsain mitoin. Muutoin kuoret menisivät poronrehuksi tai energiaksi.

Leipurit pysyvät mielessä

Suomalaista leipomoalaa Pekka Mäki-Reinikka on saanut seurata aitiopaikalta. Vaikeista ajoista huolimatta hänellä on positiivinen näkemys leipomoiden tulevaisuudesta. - Mielestäni moni leipomoyritys on löytänyt vahvuutensa muuttuneessa toimintaympäristössä. Siksi uskon, että leipomot selviytyvät tästä kriisistä ja nousevat, kun korona on selätetty.

Leipuriliitolta Pekka sai kultaisen ansiomitalin Kalastajatorpalla pidetyssä vuosikokouksessa. Se voidaan myöntää liiton ulkopuoliselle henkilölle, joka erityisen ansiokkaasti useampana vuonna on edistänyt leipomoalan kehittymistä. - En kyllä osannut odottaa. Tiedän, että tämän huomionosoituksen saa vain harva ja arvostan sitä todella korkealle.

Entä suunnitelmat syyskuun alusta alkavien eläkepäivien varalle? - Puolison kanssa on nyt paremmin aikaa myös yhteisiin harrastuksiin tai vaikkapa ystävien tapaamiseen. Yleisurheilun seuratoimintakin vähän houkuttaa tällaista vanhaa ”yleisurheilujäärää”, lähinnä nuorten opastus ja valmennus harrastusluontoisesti.

Lisäksi Pekka on sitoutunut toimimaan entisen työnantajansa neuvonantajana seuraavien kolmen vuoden ajan. Se pitää ajan hermolla, eikä hän muutenkaan aio kadota leipurikuvioista. - Leipuripäivillä nähdään, hän vakuuttaa.

Toivotamme Pekalle antoisia eläkepäiviä!