OPPI sopimus ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTON OPPISOPIMUSKOULUTUS
2012
Koulutus hyödyntää myös rautaista ammattilaista Työpaikkakouluttaja taipuu moneksi Työelämälähtöistä opiskelua
HARRASTUKSESTA TULI AMMATTI
2 OPPISOPIMUS
1
Noin 80 prosenttia koulutuksesta tapahtuu työpaikalla. Sitä täy dentää oppilaitoksessa annettu tietopuolinen koulutus.
2
Työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja oppilaitospäiviltä päivärahaa, jos siltä ajalta ei makseta palkkaa, sekä perhe avustusta, jos opiskelija on siihen oikeutettu.
Oppisopimus on mahdollisuus: • kouluttautua uuteen ammattiin • syventää osaamista työpaikalla oppien.
Näin syntyy oppisopimus Työntekijä Etsi työnantaja, joka haluaa koulut taa oppisopimuksella, ja kerro hänelle kiinnostuksestasi. Jos olet jo työssä, kerro esimiehellesi halustasi opiskel la oppisopimuksella. Oppisopimus sopii sinulle, jos halu at suorittaa tutkinnon, parantaa osaa mistasi työtehtävissä tai vaihtaa am mattia.
Työnantaja Oppisopimus on erinomainen tapa ke hittää henkilöstön osaamista. Se sopii myös uuden henkilöstön kouluttami seen rekrytoinnissa.
Kun työnantaja ja työntekijä ovat keskustelleet mahdollisuudesta sol mia oppisopimus, he ottavat sitten yhteyttä oppisopimuskeskukseen. Oppisopimuskeskuksen koulutus tarkastaja varmistaa yrityksen sovel tuvuuden oppisopimuspaikaksi ja etsii tietopuolisen koulutuksen tarjoavan oppilaitoksen. Oppisopimuskeskus maksaa tietopuolisen koulutuksen. Oppisopimus solmitaan Työpaikalla nimetään työpaikkakou luttaja, joka ohjaa työpaikalla tapah tuvaa oppimista. Työnantajalle mak setaan koulutuskorvausta. Opiskelija, työpaikkakouluttaja ja oppilaitoksen edustaja laativat opis kelijalle henkilökohtaisen opinto suunnitelman. Työpaikalla tapahtuva koulutus käynnistyy. Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa alkaa erillisen aika taulun mukaisesti.
OPPISOPIM kouluteta näköisiä o –
H
aikon Kartano palkkaa mielel lään nuoria, joista koulutetaan oppisopimuksella alansa osaajia. – Haluamme kouluttaa heistä Hai kon näköisiä. Nuori omaksuu helpos ti tapamme toimia. Tärkeintä on oi keanlainen asenne. Oppisopimus so pii erinomaisen hyvin tällaiselle käy tännön alalle, jossa työ on pitkälle kä sillä tekemistä ja asiakkaan kanssa olemista, Vesterinen sanoo. Hotellissa, ravintolassa ja kylpy lässä työskentelee yli 130 eri alojen
3
Tutkintotilaisuudet ja näytöt pyritään järjestämään työpaikalla. Ammattitaito osoitetaan käytän nön tehtävissä.
4
OPPISOPIMUS 3
Koulutus voi johtaa tutkintoon tai osatutkintoon tai se voi olla lisä koulutusta.
– Aina kun alamme miettiä koulutusta, tulee ensimmäisenä mieleen oppisopimus, sanoo Haikon Kartanon ravintola toimen johtaja Riitta Vesterinen.
MUKSELLA aan Haikon osaajia ammattilaista, joten vaihtoehtoisia ammatteja on tarjolla runsaasti. – Kokki, tarjoilija, hovimestari, myyn tipalvelu, keittiömestari, huoltomies, ompelija, puuseppä, puutarhuri, ker roshoitaja, kahvilanhoitaja, sihtee ri, fysioterapeutti, terveydenhoitaja, saunanhoitaja, Vesterinen luettelee. Lähes kaikkiin tehtäviin on koulu tettu henkilöstöä oppisopimuksella niiden 13 vuoden aikana, jotka Veste rinen on ollut talossa. – Kun tulin, aloitin heti tarjoilijoiden
oppisopimuskoulutuksen, ja siitä as ti tarjoilijoita on koko ajan ollut oppi sopimuksessa. Haikko sopiikin hyvin tarjoilijoiden koulutuspaikaksi, sillä tarjoilijan pitää tuntea myös hotellitoimintoja. – Täällä voi suorittaa kaikki tutkin non alueet. Meillä on vastaanotto, yli 200 hotellihuonetta, kokouspalveluja, juhlatoimintaa ja aamiaisia, Riitta Ves terinen sanoo. Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta varten Haikossa on koulutettuja työ
– Nuori oppii helposti talon toimintatavat ja meidän näköisemme asiakaspalvelun, sanoo ravintolatoimenjohtaja Riitta Vesterinen (kuvassa keskellä). Heidi Holmström ja Sadam Jahein opiskelevat tarjoilijaksi oppisopimuksella.
paikkakouluttajia. – Me emme opeta samoja asioita kuin oppilaitoksessa. Saamme viralli sesta opintosuunnitelmasta asiat, jot ka työpaikalla pitää opettaa. Sen poh jalta teemme jokaiselle koulutettaval le oman sisäisen opintosuunnitelman, jossa määritellään, mitä asioita ope tetaan ja kuka ne opettaa. Näin opis kelijat saavat hyvän kokonaiskuvan siitä, miten toimimme, Riitta Vesteri nen kertoo.
4 OPPISOPIMUS
TALON TAVAT TUTUKSI TEKSTI & KUVA Pia Puheloinen
K
ymijoen Ravintopalvelut Oy on ra vintopalveluja tuottava yhtiö, joka valmistaa päivittäin yli 14 000 annos ta, 140 keittiöalan ammattilaisen voi min. Oppisopimuskoulutus on tuttu koulutusmuoto kymenlaaksolaiselle ravintolapalveluiden suunnannäyttä jälle, niin ammatillisten perustutkin tojen kuin ammatti- ja erikoisammat titutkintojenkin kohdalla. – Kaksikymmentäyhdeksän työn tekijäämme on suorittanut tähän mennessä tutkintonsa oppisopimuk sella, ja parhaillaankin oppisopimuk sella opiskelee seitsemän henkilöä, summaa henkilöstöpäällikkö Terhi Vinnamo, ja kertoo yrityksen yk siselitteisesti arvostavan koulutusta ja tutkintojen suorittamista. Pääsääntöisesti koulutettavat henkilöt tunnetaan yrityksessä pi demmältä ajalta jo entuudestaan, mutta myös hyville sijaisille saate taan ehdottaa nopeastikin määräai
kaista työ- ja koulutussuhdetta oppi sopimuskoulutuksen muodossa. Ter hi Vinnamo pitää koulutusajan suo maa, työntekijän ”sisäänajoaikaa” molemminpuolisena etuna: – Esimerkiksi catering-alan pe rustutkinnon suorittaminen kestää kolmisen vuotta. Siinä ajassa opim me tuntemaan toisemme; opiske lija oppii talon tavat ja työskentely kulttuurin, sekä toisaalta hänellä on mahdollisuus pidemmällä aikavälillä osoittaa tiimityövalmiutensa ja alais taitonsa. Hyvään henkilöstöön kannattaa satsata. Koulutus luo varmistusta työyhteisön kehittymiselle ja oman osaamisen päivittäminen hyödyntää rautaista ammattilaistakin. – Vuonna 2009 peräti seitsemän toista työntekijäämme päivitti vanhan tutkintonsa tai suoritti uuden, työteh täviä tukevan tutkinnon oppisopimus koulutuksella. Palaute oli puolin ja
– Oppisopimuskoulutus on erinomainen tapa hankkia tutkinto, nimenomaan aikuisten kohdalla, painottaa henkilöstöpäällikkö Terhi Vinnamo Kymijoen Ravintopalvelut Oy:stä.
toisin hyvä. Koulutuksen anti yllät ti pitkän linjan ammattilaisetkin tuo den mm. uutta näkökulmaa työhön. Terhi Vinnamo näkee oppisopi muskoulutuksen myös hyvänä väylä nä hankkia alalla tarvittavaa täsmä osaamista; Kymijoen Ravintopalvelut Oy on käyttänyt hyväksi oppisopimus ta mm. logistiikka-alan ja dieettikokin koulutuksissa. – Tuotekehittäjän erikoisammat titutkinto-opinnot näkyvät selkeäs ti työyhteisössä uusina ajatuksina.;
OHJAUSTA JA TUKEA TEKSTI & KUVA Pia Puheloinen
T
yöpaikkakouluttajan rooli on mo ninainen ja vaativa: hän vastaa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestelyistä ja toteuttamisesta. Hän myös arvioi opiskelijan edistymistä uusien tietojen ja taitojen haltuun otossa. Työnantaja nimeää työpaik kakouluttajan. Kouluttajana voi toi mia henkilö, jolla on kyseiseen kou lutukseen liittyvää osaamista; työko kemusta ja/tai koulutusta alalta. Työ paikkakouluttajan soveltuvuudes sa painotetaan myös ohjauksellista otetta: rakentavan palautteen anta minen on taitolaji. – Autan, neuvon, opastan ja opetan, kertoo työpaikkakouluttaja Suvi Haaja, joka on kerryttänyt ohjauskokemus ta työharjoittelijoiden ja sijaisten ohjaa jana. Oppisopimusopiskelijan työpaik kakouluttajana oman alansa ammatti lainen on ensimmäistä kertaa.
Ohjauksellisuuden lisäksi Suvi näkee itsensä myös opis kelijan henkisenä tukena ja tsemppaajana. – Olen tarvittaessa ”korvana” sekä sopivasti aina kuulolla sii tä, missä mennään, myös tie topuolisen opetuksen tiimoilta. – Tärkeintä on olla aidos ti kiinnostunut oppisopimus opiskelijan koko oppisopimus prosessista. Eikä paperitöitä kään kannata pelätä, sanoo Suvi vii taten opiskelijan kanssa yhdessä teh tyyn henkilökohtaiseen opiskeluoh jelmaan sekä kirjallisiin arviointeihin. Suvi seuraa mielenkiinnolla opis kelijan opintojen etenemistä ja am mattitaidon karttumista. Hän tuntee onnistuneensa työpaikkakouluttaja na, kun saa opiskelijan työskentele mään itsenäisesti.
Opiskelijan ja työpaikkakouluttajan välillä korostuu luottamuksen tärkeys, tietävät Ave Jätsa (vas.) ja Suvi Haaja.
– Työntekijän tulee pärjätä tilan teessa kuin tilanteessa ja kyetä rat komaan vastaan tulevia ongelmia. Se on ammattitaitoa, Suvi korostaa.;
OPPISOPIMUS 5
LISÄÄ TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUKSIA TEKSTI & KUVA Pia Puheloinen
–S
uvi on paras esimerkki hyvästä työntekijästä, kiittelee oppisopimusopiskelija Ave Jätsa itseään nuo rempaa työpaikkakouluttajaa. – Minä voin katsoa häntä ylöspäin. Ave Jätsa on maahanmuuttajataus tainen suurperheen äiti, jolla on jo tas kussa Virossa suoritettu varastoalan tutkintotodistus. Kymijoen Ravinto palvelut Oy:ssä Avelle on löytynyt si jaisuuksia puolentoista vuoden ajan. – Varasto, astiahuolto, lähetys ja sit ten tämä keittiö, luettelee Ave tutuksi tulleita työpisteitä. - Nyt elämän vir ta on vienyt kokin oppiin. Sekin so pii, pääasia, että työtä tekee sydämel lä. Ja sitähän hyvän ruoan laittaminen on, hymyilee Ave. Oppisopimusopiskelun hän on ko kenut mielekkääksi ennen kaikkea sen työelämälähtöisyyden vuoksi: – Saan olla töissä ja lisäpanostuk sella saan vielä tutkintotodistuksen!
Vertaistukikin löytyy läheltä, sil lä samasta keskuskeittiö Kapyy sistä samaisia opintoja suorit taa myös työtoveri. Oppisopimuskoulutukseen liittyvistä tietopuolisista opin noista vastaa Edupoli Porvoos sa, jonne Ave matkustaa joka toinen tiistai. Aven mukaan tie topuoliset opinnot tukevat hie nosti jo aiemminkin opittuja tai toja työelämässä. – Toisaalta joskus saan tosissa ni pähkäillä tehtävänantoa ja et siä oikeaa tietoa valtavasta tie topankista. Vaikka opiskeluun liittyvien etä tehtävien tekeminen haukkaa palan vapaa-ajasta, Ave ei kar Ave Jätsalle sopii hyvin työn ja opiskelun sasta uusia opintoja jatkossakaan: – Monialainen koulutus antaa lisää yhdistelmä. työllistymismahdollisuuksia. Ja sin ne minä tähtään; vakituisiin töihin. ;
OPPISOPIMUSTOIMINNAN TÄHTIÄ TEKSTI Pia Puheloinen KUVA Mirva Holmstén
E
telä-Kymenlaaksossa oppisopi muskoulutusta on toteutettu me nestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan. Etelä-Kymenlaakson ammatti opiston oppisopimuskoulutus nostaa vuosittain esiin kirkkaimmin kimal tavan opiskelijan, työnantajan sekä työpaikkakouluttajan. Vuosittaisella tähtien valinnalla halutaan lisätä op pisopimuskoulutuksen tunnettuutta ja koulutusmuodon arvostusta. Sa malla haetaan hyviä käytännön esi merkkejä oppisopimuskoulutuksen hyödyntämisestä seudulla. Vuonna 2012 Vuoden Tähdet valitaan jo nel jännentoista kerran.
Vuoden Tähdet 2011
Vuoden 2011 oppisopimusopiskelija Minnamari Sopanen valmistui oppiso pimuksella lähihoitajaksi. Vuoden 2011 oppisopimuskouluttaja Anneli Tommila (vas.) Kotkan kau pungin tilapalveluista on ohjannut lai toshuoltaja- ja johtamisen erikoisam mattitutkinto-opiskelijoita.
Vuoden 2011 oppisopimustyönantaja Suomen Kerta Oy on käyttänyt oppiso pimuskoulutusta suunnitelmallisesti uuden henkilöstön rekrytoinnissa ja olemassa olevan henkilöstön osaami sen kehittämisessä. Kunniakirjan vas taanotti tuotantopäällikkö Mikko Heis kanen (oik.). ;
www.ekami.fi
6 OPPISOPIMUS
Yrittäjäkin voi opiskella oppi sopimuksessa Yrittäjä voi opiskella omassa yrityk sessään oppisopimuksessa. Koulu tus sisältää henkilökohtaisen opis keluohjelman mukaista työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jota täyden netään oppilaitoksen järjestämillä tietopuolisilla opinnoilla. Yrittäjän ohjaajana ja tukijana toimii mentori, joka on yleensä toinen yrittäjä. Yrittäjän oppisopimuskoulutuk sessa suosituimmat tutkinnot ovat olleet yrittäjän ammattitutkinto ja yritysjohtamisen erikoisammattitut kinto, jolloin tutkintoihin liittyvät tehtävät tähtäävät yritystoiminnan kehittämiseen. Yrittäjä voi suorittaa myös oman alansa tutkintoja. Tieto puolinen koulutus on muun oppiso pimuskoulutuksen tavoin yrittäjälle maksutonta.
Apua omistajan vaihdokseen Oppisopimus on erinomainen apu su kupolvenvaihdoksessa. Kun yrityk sen siirtymistä aletaan suunnitella ajoissa, jatkajalle voidaan suunnitel la sopiva oppisopimuskoulutus, jol la varmistetaan yrittäjätaidot ja alan muu osaamisen. Kun mentorina toi mii luopuva yrittäjä, varmistetaan myös hiljaisen tiedon siirtyminen.
Harrastuksesta
AMMATTI
L
iikunnallisen Jami Suksen kesät ovat kuluneet skeittirampeilla ja talvet lumilautaillessa. Kun miehel le tarjoitui vuosi sitten mahdollisuus tehdä itselleen harrastuksesta am matti, ei hän aikaillut hetkeäkään. Ja mi suorittaa oppisopimuksella liikun nanohjauksen perustutkinnon. Kou lutuksen tietopuolisesta opetukses ta vastaa Pajulahden Urheiluopisto. – Oppisopimus oli minulle koulu tusmuotona entuudestaan tuttu, sillä olin miettinyt lähihoitajan opintojen
suorittamista oppisopimuksella, mut ta kun Paulus Ähtävä ehdotti minul le oppisopimusta Sinne Youth Board shopissa, en miettinyt päätöstä kauan. Sinne Youth Boardshop on Lahdes sa toimiva nuorison skeitti- ja lumi lautakauppa. Se aloitti verkkokaup pana, mutta tänä päivänä se on pal jon muutakin. Sinne järjestää leirejä, tapahtumia, kisoja, matkoja ja koulu tusta, ja sillä on oma ”youth team”, johon lajien nuoret harrastajat voivat liittyä. Viime talvena yritys järjesti lu
MUITA LIIKUNTA-ALAN TUTKINTOJA Omasta harrastuksesta voi tulla myös ammatti. Seuraavassa urheiluun ja liikuntaan liittyviä tutkinoja, jotka voidaan suorittaa oppisopimuksessa. Tutkinnot löytyvät opetuushallituksen sivuilta www.oph.fi/nayttotutkinnot
• Ammattisukeltajan ammattitutkinto • Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto • Golfkentänhoitajan ammattitutkinto • Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto • Hevostalouden perustutkinto • Hevostenvalmentajan ammattitutkinto
OPPISOPIMUS 7
Jami Suksi on lumi
Oppisopimuspolku
lautaillut ja skeitannut
Oppisopimuspolkua pitkin voi edetä oman alansa huippu osaajaksi perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon.
kymmenvuotiaasta asti. Nyt rakkaista harrastuk sista on tulossa oppi sopimuksella ammatti.
Perustutkinto antaa pätevyyden toimia alan perustehtä vissä. Oppisopimusaika on yleensä 2-3 vuotta. Ammattitutkinnon suorittamisen voi aloitaa, kun työko kemusta alalta peruskoulutuksen jälkeen on noin kolme vuotta. Ammattitutkinto kestää 1,5-2 vuotta ja antaa pä tevyyden toimia alan ammattityöntekijänä. Erikoisammattitutkinnon suorittaneet toimivat vaati vissa ammattitehtävissä. Oppisopimusaika on yleensä 1-2 vuotta, ja tutkinnon suorittaminen edellyttää alan perus koulutuksen jälkeen noin viiden vuoden työkokemusta. Erikoisammattitutkinnon suorittanut henkilö voi hakea mestarin avoa.
Oppisopimus sopii myös yrittäjälle milautakoulun alihankintana Lahden Hiihtoseuralle Mes silässä. Kesällä nuoret saavat opetusta Wakerboardissa. Yrityksen omistaja Paulus Ähtävä ja Jami ovat tuttuja lumilautailuajoilta. Jami tunnustautuu enemmänkin tekijäksi kuin lukijak si. Ja oppisopimuksessa nuorta miestä kiinnosti juuri se tekemällä oppiminen. Myös säännöllinen palkka madalsi kynnystä solmia kolmivuotinen oppisopimus. – Vaikka oppisopimus pitää sisällään myös teoriaa, saan tässä ammatin työtä tekemällä, Jami toteaa tyytyväise nä ja kehottaa nuoria ottamaan selvää oppisopimuksesta.
Kangasalalainen Heli Nieminen suoritti pari vuotta sitten yrit täjän erikoisaammattitutkinnon. Oppisopimus oli osa per heyrityksessä tapahtuvaa sukupolvenvaihdosta. Niemisen oppisopimusputki jatkuu syyskuussa, kun hän aloittaa puo litoistavuotisen yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon. – Oppisopimuksessa parasta on sen joustavuus. Aina ei vät koulutus ja yrityksen syklit kohtaa, mutta nämä kaikki pystytään räätälöimään oppisopimuksessa. Myös koulutuk sen henkilökohtaistaminen on kaiken a ja o. Kun opinnot peilataan oman yrityksen kautta, ei koulunpenkillä istu tur haan. Kouluttautuminen on yrittäjälle oleellista, sillä päivät tisessä arjessa ei ole aikaa miettiä yritykseen liittyviä asioita. Kehitys ja jatkuva uudistuminen on ainakin minulle tärkeää. Yrittäjä pystyy toteuttamaan oppisopimuksenmyös kustan nusten puitteissa. Niemisen luotsaama Evita-naistenvaateliike on toiminut Kangasalalla vuodesta 1952 asti.
• Liikunnan ammattitutkinto • Liikunnanohjauksen perustutkinto, liikuntaneuvoja • Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto • Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto • Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto • Tanssialan perustutkinto • Valmentajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto
– Oppisopimuksessa parasta on sen joustavuus, kehuu yrittäjä Heli Nieminen.
M Itella Posti Oy Itella Green 8 OPPISOPIMUS
Palveluksessanne! Pia Puheloinen koulutusneuvoja p. 050 576 5431
oppiHyvää aa! smatk u m i p so
• hakeutumisvaiheen neuvontaa
• hallintoasiat sekä oppisopimusten toimialakohtaista suunnittelua ja ohjausta; kone-, metalli- ja energiatekniikka, arkkitehtuuri ja rakentaminen, sähkö- ja automaatiotekniikka, tekstiili- ja vaatetustekniikka, graafinen ja viestintätekniikka, elintarvikeala ja biotekniikka
Infosta ideaksi! toa titai sella! t a Amm opimuk s oppi
Marjut Sakki koulutussuunnittelija p. 050 564 1915 • oppisopimusten toimialakohtaista suunnittelua ja ohjausta; liiketalous ja kauppa, tietojenkäsittely, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, kulttuuriala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala
i Aina vo ta! ut oppia u
Susanna Eerola koulutussuunnittelija p. 050 576 0040
Pirjo Ranta koulutuspäällikkö p. 040 526 5683
Mirva Holmstén opintosihteeri p. 050 576 5419
Helpp iä & suppo rttia!
• opintososiaalisten etujen ja koulutuskorvausten käsittely • SopimusPro-verkkopalvelun käyttäjätuki
Anne Enberg toimistosihteeri • taloushallinto
• oppisopimusten toimialakohtaista suunnittelua ja ohjausta; humanistinen ja kasvatusala, luonnonvaraja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, kauneudenhoitoala
Hyvä diili!
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Oppisopimuskoulutus Malminginkatu 6, 48600 KOTKA oppisopimuskoulutus@ekami.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@ekami.fi oppisopimuskoulutus@ekami.fi www.ekami.fi