Nuorisoseurat 02/2013 by Viestintätoimisto Mageena

2013 • 2

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Kesämenot

Uutta toimintaa hankkeen avulla

Lapset mukaan

Sisällysluettelo 4 Oma tanssiryhmä on myös tärkeä kaveriporukka 6 Lapset mukaan tekemään ja kokemaan 8 Tempoa tenaviin ohjaajakoulutus 9 Kansainvälinen EVS-toiminta 10 Toiminta käyntiin hankkeen vauhdittamana 12 Puheenjohtajalta 13 Kärkihanke – Lapset ja nuoret -parasta 15 Kesäliite: nuorisoseurojen kesätapahtumat 19 Aikuisten kansantanssiluokittelu näytti korkeatasoista tanssia

20 Ramppikuumeessa koettiin teatterin riemua 21 ESKO-ehdokkaat valittu 22 Lasten Kalenat 24 Vuoden Hermanni Matti Yli-Tepsa 26 Kilpasyönnistä kantritanssiin 27 Elina Airaksinen – in memoriam 28 Lyhyesti 30 Tanssimania 31 Kolumni 32 Tekemisen riemua

Lockm an

Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia Alakerta

apsille ja nuorille hyvässä kunnassa voi oppia, liikkua, leikkiä, harrastaa ja syödä hyvin sekä elää turvallisesti. Hyvässä kunnassa palvelut ovat lähellä tai sujuvien liikenneyhteyksien päässä. Raha ei ratkaise kaikkea vaan tarvitaan myös oikeaa asennetta: aikuisten ystävällisyyttä sekä lasten ja nuorten arvostamista.

kaupunkiin. Voidaanko koulussa päättää tilojen ja pihan kehittämisestä? Jaetaanko järjestöille edelleen avustuksia? Ovatko liikuntatilat maksullisia vai maksuttomia? Mistä kouluruoka jatkossa tulee? Millaista toisen asteen koulutusta on tarjolla? Säilyykö koulu - tai kirjastoverkko? Onko koululla terveydenhoitajaa?

Näin voi kiteyttää tulokset monista lapsiasiavaltuutetun toimiston lapsille ja nuorille tekemistä kuntakyselyistä. Lasten ja nuorten omasta mielestä tärkeitä palveluita ovat koulu, liikuntapalvelut ja - paikat, erilaiset harrastukset, kirjasto, joukkoliikenne sekä kevyen liikenteen väylät ja terveyspalvelut.

Viime syksyllä sain apua nuorilta, jotka olivat omissa kunnissaan kokeneet kuntaliitoksia. Nuoret Sastamalasta, Hämeenlinnasta, Kouvolasta, Kokkolasta, Salosta ja Oulusta laativat ohjeita päättäjille tuleviin isoihin ratkaisuihin. Tärkein viesti nuorilta oli tiedottamisen selkeys. ”Puhuisivat edes ihmisten kielellä”, nuoret vaativat niin valtion kuin kuntienkin päättäjiltä.

Päättäjät ahkeroivat kuntauudistuksen ja sote-alueiden kimpussa. Liitetäänkö kuntia yhteen vai pysytäänkö itsenäisinä? Millaisilla yhteistyökuvioilla palvelut järjestetään? Mitkä ovat kunnan tehtävät? Asiat tuntuvat monimutkaisilta sekä lapsille ja nuorille kaukaisilta. Kuitenkin myös lapset ja nuoret ovat kuntalaisia. Aikuisten ratkaisut vaikuttavat myös lapsiin ja nuoriin. Siksi niistä tulisi keskustella myös kunnan lasten ja nuorten kanssa ja selvittää heidän mielipiteitään. Lapsille ja nuorille tärkeiden palveluiden sujuvuus pitää ottaa ratkaisuissa huomioon. Harrastusten kannalta ratkaisevaa on, miten joukkoliikenteellä pääsee kyliltä kirkolle tai 2

Nuorten yhteinen kokemus oli, että he olivat jääneet kuntaliitostilanteissa pääosin ulkopuolisiksi. Asiasta ei ollut puhuttu tai tiedotettu juurikaan koulussa tai muilla lasten ja nuorten omilla foorumeilla. Kotikunta on kuitenkin osa lasten ja nuorten identiteettiä. Tunne että on jostain kotoisin luo yhteisöllisyyttä. Isoissa kuntaratkaisuissa lasten, nuorten ja aikuisten päättäjien on tärkeä päästä keskenään hyvään vuoropuheluun. Lapsilla ja nuorilla on hyviä kysymyksiä ja myös neuvoja, jotka auttavat päättäjiä tekemään viisaita ratkaisuja. Mitä siis tehdä? Koulut ovat hyvä paikka sel-

vittää lasten ja nuorten näkemyksiä ja tiedottaa kunnan asioista. Miten olisi vaikka kunnan päättäjien kyselytunti kouluilla? Oppilaskuntien hallitukset voi ottaa kumppaniksi selvittämään lasten ja nuorten näkemyksiä. Jos ei kunnassa ole nuorisovaltuustoa niin sellainen kannattaisi heti perustaa. Nuorisovaltuuston edustus on hyvä ottaa mukaan erilaisiin työryhmiin, jossa kuntaratkaisuja mietitään. Nuoret osaavat itse kertoa, mitkä palvelut juuri omassa kunnassa ovat heille tärkeimpiä. Myös lapset ja nuoret ovat kuntalaisia. Päätöksistä saadaan parempia, kun kaikkien kuntalaisten näkökulmat on otettu huomioon.

PS. Voit lukea lisää esitteestä Nuorten

ohjeet päättäjille kuntauudistuksiin www. lapsiasia.fi/julkaisut. Esitettä voi tilata maksuttomasti lapsiasiavaltuutettu@stm.fi.

Maria Kaisa Aula Lapsiasiavaltuutettu www.lapsiasia.fi

Pääkirjoitus

Mitä se nuorisoseuratoiminta oikein on?

tsikon kysymys esitetään aina silloin tällöin. Oikeita vastauksia on yhtä monta kuin vastaajiakin ja toiminnasta kerrotaan eri yhteyksistä erilaisin painotuksin. Avustuksista päättävälle virkamiehelle korostetaan eri asioita kuin vanhemmalle, joka etsii lapselleen harrastusta.

Itse vastaan, että olemme Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Kerron usein myös yhteisistä arvoista: osallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja yhdenvertaisuudesta. Jossakin yhteydessä voi olla tarpeen painottaa valtakunnallista verkostoa, toimivaa organisaatiota tai jäsenmäärää. Pitkä historia sekä järjestön rooli valtakunnallisena sivistysliikkeenä ovat myös tärkeitä asioita. Jokainen seura toteuttaa yhteistä nuorisoseuralaisuutta omalla tavallaan ja kukin meistä arvostaa erilaisia asioita. Yleensä kuitenkin nostamme ensimmäisenä esiin harrastustoiminnan: tanssin, teatterin ja liikunnan. Toiminnastaan järjestö

tunnetaan, joten laadukasta ja turvallista toimintaa meidän tuleekin korostaa. Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut nuorisoseuratoimintaan. Olemme yhdessä linjanneet, että nuorisoseuratyötä tehdään lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Me aikuiset teemme tätä työtä yhdessä lasten ja nuorten kanssa kulttuurisen nuorisotyön keinoin. Kerrotaan siis ylpeästi toiminnastamme. Kerrotaan eri-ikäisten yhteistoiminnasta ja tekemisen riemusta. Vastataan kysyjille yhdessä, että nuorisoseuratoiminta on ennen kaikkea iloa, elämyksiä ja onnistumisia.

Antti Kalliomaa pääsihteeri antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Julkaisija:

Suomen Nuorisoseurat ry.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja:

Antti Kalliomaa

Puh. (09) 5840 610

Puh. 040 5477 157

info@nuorisoseurat.fi

HUO

Toimituskunta:

Hannu Ala-Sankola,Ulla Konttinen,

muutt M! un hinta ut Vuosikerran hinta 12 euroa.

Greetta Lamminen ja Fanny Vilmilä

Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Taitto:

Minna Ertimo

Yhteystiedot:

Vernissakatu 8 A

01300 Vantaa

Aineisto ja ilmestymispäivät v. 2013: Aineisto lähetetään osoitteella: nuorisoseuralehti@nuorisoseurat.fi

Painopaikka:

Painotalo Seiska Oy, Iisalmi

Nro 3, ilmestyy 25.9.

ISSN 1458-6479

Nro 4, ilmestyy 4.12.

Kannen kuva:

Jussi Kaijankangas

Livakoiden tyttörinki

oma tanssiryhmä on myös

Tärkeä kaveriporukka V

uoden nuorisoseura Motora on yhdentoista ryhmän kansantanssiseura. Motoran Pelmakoissa tanssivalla Samu Kotilaisella, 16, on ikäänsä nähden jo pitkä tanssihistoria. – Olen tanssinut Motorassa 11 vuotta, hän laskee. Samu aloitti tanssijauransa Motorassa pienten lasten ryhmästä, ja on sen jälkeen tanssinut Pelmakoissa.

Pelmakat harjoittelevat yhteensä neljä tuntia viikossa, mikä Samun mielestä tuntuu liian vähältä. Mutta jo tuleva kesä tuo muutoksen. Onnekseen hänet palkattiin Motoran kesätanssijaksi, jolloin pääsee kokeilemaan, miten usein ammattitanssijat harjoittelevat ja miltä sellainen tahti maistuu. Kesätanssijoiden ryhmä harjoittelee kokonaan uusia tansseja, joita on tarkoitus esittää kesän mittaan eri tapahtumissa. Samu Kotilaisen mukaan oman ryhmän rooli kansantanssissa on erittäin tärkeä. Nyt 15-18 -vuotiaissa Pelmakoissa on toistakymmentä tanssijaa, jotka ovat vuosia harjoitelleet ja esiintyneet yhdessä. – Muut kokeilemani tanssilajit olen jättänyt juuri sen takia, että ei ole ollut hyvää porukkaa. – Pelmakoiden tyttöjä ja poikia näen paljon myös muualla kuin tanssisalilla. Samu on päässyt tanssimaan kesäisin myös ulkomaille. Pelmakoiden kanssa hän on reissannut Norjassa, Unkarissa ja Italiassa. Tulevana ke-

sänä ryhmä lähtee Hollantiin. – Kyllähän sitä jaksaa aina treenata paremmin, kun pääsee välillä kaveriporukalla reissuun. Livakat-ryhmässä on useita tanssijoita, jotka ovat tulleet Joensuuhun opiskelemaan ja halunneet jatkaa kotipaikkakunnalla aloittamaansa kansantanssiharrastusta. Lahdesta kotoisin oleva Paula Riihinen, 23, tuli Motoraan kolme vuotta sitten aloitettuaan erityisopettajaopinnot Itä-Suomen yliopistossa. – Harrastus vaikutti opiskelukaupungin valintaan. Katsoin missä on mahdollista jatkaa tanssimista, hän kertoo. Nykyisin Paula tekee Motorassa muutakin kuin tanssii. Hän ohjaa kahta lasten ryhmää, on Motoran johtokunnan jäsen ja järjestää kevätkonserttia konserttitoimikunnassa, muun muassa. – Välillä tämä kaikki vie paljon aikaa, mutta toisaalta en osaisi olla ilmankaan. Myös hänen mielestään oma tanssiryhmä on todella tärkeä ja sieltä saa myös paljon kavereita.

– Motivaatio tanssia karisisi, jos porukka olisi huono. Motoran Liipukat-ryhmässä tanssiva 10-vuotias Johanna Leppänen aloitti tanssin kaksi vuotta sitten. Johanna – kuten moni muukin motoralainen - on kova harrastamaan. Hänellä on jokaiselle arki-illalle jokin harrastus, hän muun muassa soittaa eri instrumentteja. Johanna huokaiseekin, ettei aina jaksaisi lähteä tanssiharjoituksiin. Johannan mukaan harrastuksessa pitää mukana kaverit - sekä tietenkin itse tanssiminen. – Harkoissa tulee myös joskus niin kuuma, ettei millään meinaa jaksaa!

MOTORA PÄHKINÄNKUORESSA: • Joensuulainen kaupunkinuorisoseura, jossa harrastetaan kansantanssia. • Viettää 45-vuotisjuhlavuotta. Motoran perustivat vuonna 1968 Rauni ja Sakari Riikonen. • Jäseniä on noin 200, joista alle 29-vuotiaita yli 80 prosenttia • Yhteensä 11 tanssiryhmää, 3-vuotiaista aikuisiin asti. • Ryhmien nimet nuorimmista alkaen: Pikkaraiset, Suuroset, Pikku Jätkät, Isot Jätkät, Vinhakat, Liipukat, Kipakat, Pelmakat, Livakat ja Lupsakat. • Aktiivisen poikatyön tuloksena kolmasosa tanssijoista on poikia. 5–8-vuotiaille on omat poikaryhmät. • Oma bändi Rälläkkä. • Kaksi ammattiopettajaa, useita harrastajaohjaajia, oma ompelija. Nuoria ohjaajia koulutetaan rinnalla koko ajan apuohjaajien roolissa. • Säännöllisesti vierailevia kansantanssiopettajia. Kansantanssin taiteen perusopetusta annetaan laajan oppimäärän mukaisesti.

Kuvissa aktiivisia motorolaisia (ylhäältä): Samu Kotilainen, Paula Riihinen, Johanna Leppänen.

• Kesällä 2013 nuoret voivat tanssia kesätyönään. • Pispalan Sottiisin vuoden 2008 kansantanssiyhtye. • Valtakunnallinen Lapsen Päivä -palkinto 2007. • Vuonna 2013 esiintyy Hollannissa sekä muun muassa Kalenoissa, Kihauksessa, Kaustisen festivaalilla ja Tanssimaniassa. • Puheenjohtaja on Jarmo Lehikoinen ja osa-aikainen toiminnanohjaaja on Mari Lehikoinen.

teksti Anni Kuittinen kuvat Matti Siippainen

Lapset mukaan tekemään ja kokemaan teksti Jussi Perämäki kuvitus Leena Lockman

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISET PERIAATTEET: • Syrjimättömyys • Lapsen etu • Oikeus elämään ja kehittymiseen • Oikeus mielipiteeseen

APSET JA NUORET HARRASTAVAT tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Harrastuksilla halutaan tarjota parempaa elämää ja kehittää uusia taitoja. Kysyimme lapsilta tekeekö harrastus elämästä parempaa. Entä mitä kuuluu hyvään elämään? Harrastamalla saavutetaan uusien taitojen lisäksi myös hymy huulille. Kulttuurilla on todettu olevan terveyttä edistäviä ja osallisuutta lisääviä vaikutuksia yhteiskunnassa. Lasten ja nuorten ensimmäisiin

kulttuuriharrastuksiin lähdetään usein vanhempien aloitteesta. Monille lapsille harrastukset muotoutuvat kuitenkin nopeasti tärkeäksi ajanvietteeksi, joka parantaa elämänlaatua. Lapset äänessä -hanke teki Malmin Novassa ja Kampin ostoskeskuksessa pikagallupin. Lapsilta kysyttiin, mitä kuuluu lapsen hyvään elämään ja mikä on parasta harrastamisessa. Heiltä kysyttiin myös, missä asioissa he kokevat saavansa vaikuttaa. Annin (11 vuotta) mielestä hyvään elämään kuuluvat kaverit, äiti, isä ja sisarukset. Anni harrastaa eläintenhoitoa ja piirtämistä.

”Me saadaan koulussa valita välillä, mitä piirretään. Piirrän silloin joko eläinkuvia tai muotokuvia kavereista.” - Anni, 11 vuotta.

Vaikuttamisen tunne lähtee pienistä arkisista valinnoista. Lapset pääsevät tekemään jotain, mikä on heille itselleen tärkeää. Krista (10 vuotta) harrastaa trumpetin soittoa ja jalkapalloa. Sukulaisille esiintyessään Krista soittaa mieluiten suomalaisia lasten lauluja tai Robinin kappaleita. Kristan mielestä hyvään elämään kuuluvat kaverit, musiikki ja koti. Lasten kuvailu hyvästä elämästä keskittyi kodin, koulun ja harrastusten pariin. Kaverit ja ystävät mainittiin lähes poikkeuksetta hyvän elämän määritelmässä, mutta vastauksista huokui ennen kaikkea kunnioituksen ja lämpimien ihmissuhteiden merkitys.

”Parasta on se, kun saadaan itse valita alku- ja loppuleikki judotreeneissä.” - Abdullah, 9 vuotta.

Suomessa lapsen hyvä elämä pohjautuu ajattelulle, että jokaisella lapsella on oikeus olla lapsi. Aikuisten tehtävä on pitää huolta lasten hyvinvoinnista lapsen elämän jokaisella osa-alueella. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus on tullut voimaan yli 20 vuotta sitten. Sopimus teroittaa, että lapsella on oikeus kehittymiseen, leikkiin, vapaa-aikaan ja kulttuurielämään – ja luonnollisesti heidän tulee tietää oikeuksistaan. Usein oikeuksista puhutaan pelkästään aikuisten näkökulmasta. Miten lapsille tulisi kertoa heidän oikeuksistaan?

Lapsen oikeuksien sopimuksessa riittää paljon yksityiskohtia, jotka ovat aikuisellekin haastavaa opeteltavaa. Toiminnallisuus ja erilaiset menetelmät lapsen oikeuksista helpottavat ohjausta ja opettamista. Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklojen merestä voi poimia neljä yleistä periaatetta, joista saa hyvän yleiskuvan kokonaisuudesta. Periaatteet ovat syrjimättömyys, lapsen etu päätöksenteossa, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemyksen kunnioittaminen kaikissa häntä koskevissa asioissa. Lapsen kuuleminen ja ennen kaikkea kuunteleminen ovatkin ensiarvoisen tärkeitä harrastustoiminnan muotoja. Mielipiteiden muodostamiseen ja niistä kertomiseen tulee kannustaa ja opastaa. Joskus tuuleen huutaminen voi turhauttaa, mutta aina kannattaa yrittää. Lapsella on oikeus oman itsensä kehittämiseen. Lapset ja nuoret ovat mukana kulttuurin parissa niin kokijoina kuin tekijöinä. Lapsille kulttuuri merkitsee hyvää mieltä ja kehittymistä leikin kautta. Leikki saa viihtymään ja tekeminen opettaa, mutta kuka päättää mitä tehdään? Osallisuus on ennen kaikkea kokemus siitä, että omilla ajatuksilla on merkitystä. Osallisuuden huomioimisen pelätään hidastuttavan toiminnan etenemistä tai hankaloittavan ohjaajan työtä. Oikein valjastettuna kysyminen voi kuitenkin tuoda toimintaan uusia näkökulmia.

”Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin muistan. Ota minut tekemään, niin ymmärrän.” - Kiinalainen sanalasku

Vanha kiinalainen sananlasku kertoo mukaan ottamisen merkityksestä. Kokemalla oppii parhaiten ja tekeminen on mielekästä. Lapsilta kysyttäessä parhaita hetkiä harrastamisessa olivat juuri ne toimintamuodot, jossa lapset saivat itse valita mitä tapahtuu seuraavaksi. Tärkeää on myös muistaa, että vaikuttamisen kokemus syntyy pienistä asioista. Omalla mielipiteellä on merkitystä vain, jos sen voi kertoa muille.

LAPSET ÄÄNESSÄ -HANKE 2012 - 2014 • kehittää osallisuutta ja lapsen oikeuksia hankejärjestöissä • tuottaa menetelmiä ohjaustyön tueksi • edistää lasten, ohjaajien, kouluttajien ja työntekijöiden vuoropuhelua • kouluttaa ohjaajia ja järjestöjen työntekijöitä • järjestää lasten aloitteisiin perustuvia tapahtumia ja tempauksia LISÄTIETOA: www.lapsetaanessa.fi 7

teksti Elina Weckström kuva Jussi Hynninen

tempoa tenaviin –ohjaajakoulutus

Iloista mieltä ja vauhdin hurmaa Ylivieskan ohjaajakoulutuksen yhteydessä järjestettiin myös kouluttajakoulutus, jossa Jutta Wrangén Valkeakoskelta ja Mari Rautiola Oulaisista pitivät opetusnäytteet. Nyt kuuden tunnin virikekursseja varten on käytettävissä kolme kouluttajaa. Koulutusten kuluja saadaan hieman pienennettyä, kun kouluttaja pääsee tulemaan läheltä. Kolmen kouluttajan voimin pystytään myös kaikki toivotut virikekurssit järjestämään. 20 opetustunnin ohjaajakoulutuksista vastaa edelleen Elina Weckström.

ESITTELYSSÄ TEMPOA TENAVIIN -OHJAAJAT

empoa tenaviin -toiminta sai jälleen uutta potkua, kun Yli-

vieskassa koulutettiin 19.-21.4. yksitoista uutta ohjaajaa Liedosta Tornioon. 20 opetustunnin aikana ehdittiin oppia paljon ja nauraa runsaasti. Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran ja Suomen Nuorisoseurojen yhteistyössä järjestämän koulutusviikonlopun aikana leikittiin, laulettiin ja temppuiltiin, käytiin läpi lapsen kehitysvaiheita, aikuinenlapsi -toiminnan erityispiirteitä, ohjaajan vastuita ja Tempoa Tenaviin -toiminnan käynnistämiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä. Ohjaajakoulutuksissa on vuoden 2008 jälkeen koulutettu 65 Tempoa Tenaviin -ohjaajaa. Päivän mittaisille virikekursseille on osallistunut vuoden 2006 jälkeen noin 250 varhaiskasvattajaa ja ohjaajaa. Tempoa Tenaviin -musiikkiliikuntatoiminta on Nuorisoseurojen ja muiden Suomen Nuorisoseurojen kanssa tuotemerkkisopimuksen tehneiden toimijoiden tarjoama toimintamuoto pienille lapsille ja heidän perheilleen. Tempoa Tenaviin -musiikkiliikuntaryhmät ovat lasten ja aikuisten yhteisiä kohtaamispaikkoja, joissa toimitaan Tempoa Tenaviin -ohjaajakoulutuksen suorittaneen ohjaajan innoittamana. Vuosien saatossa Tempoa Tenaviin -toiminta on tavoittanut eri puolilla Suomea parituhatta perhettä. Tempoa Tenaviin -toiminnan myötä nuorisoseuroihin on löydetty uutta innokasta jäsenkuntaa. Nuorisoseuroissa on saatu järjestää lukuisia retkiä ja juhlia, joissa vaippakansa on ollut päivän päätähtenä. Innokkaimmat harrastajat ovat osallistuneet myös valtakunnallisiin tapahtumiin. Harrastajia varten on painettu T-paitoja, jumppapusseja ja kangaskasseja sekä juomapulloja. Yhdistysten työtä helpottamaan on laadittu Tempoa Tenaviin -toiminnan opetussuunnitelma ja palvelukäsikirja, painettu julistepohjia sekä kirjoitettu lehdistötiedotepohja.

JUTTA WRANGÉN 32 v Valkeakoski Tanssinopettaja (AMK) Lapset: Welmeri 2,5 v ja Elwiira 7 kk Harrastukset: lavatanssit, kodin ja puutarhan puunaus, piperrys ja pakkelointi Kotiseura: Saarioispuolen kulttuuriyhdistys Silta Nuorisoseuralainen 32 vuotta Tempoa Tenaviin -lempileikki: Vauhtikeinu MARI RAUTIOLA 29 v Oulainen Toimintaterapeutti (AMK) Lapset: Joona 3 v ja Mette 3 kk Harrastukset: käsityöt ja askartelu, liikunta Kotiseura: Ylivieskan Nuorisoseura Nuorisoseuralainen 29 vuotta Tempoa Tenaviin -lempileikki: Hevosenkengitys ELINA WECKSTRÖM 34 v Nurmijärvi Lastentarhanopettaja, lastentanssin suunnittelija, yrittäjä Lapset: Topi 12 v, Elsa 9 v, Juho 7 v, Otso 1 v Harrastukset: pilates ja pihan rapsutus Kotiseura: Klaukkalan Nuorisoseura Nuorisoseuralainen 29 vuotta Tempoa Tenaviin -lempileikki: Autopesula

Kansainvälinen EVS-toiminta porskuttaa nuorisoseuroissa

VS (Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu) on saamassa vahvan jalansijan nuorisoseuratoiminnassa. Pian saapuu taas lisää ulkomaalaisia EVS-vapaaehtoisia nuorisoseuroihin.

Unkarilainen Daniel Balint saapuu toukokuussa Hollolan nuorisoseuraan tekemään vapaaehtoistyötä vuodeksi. 26-vuotias Daniel tulee avustamaan seuraa tapahtumatuotannossa, toimistotyössä ja viestinnässä. Toukokuussa Kuoreveden nuorisoseura puolestaan vastaanottaa 10 vapaaehtoista Unkarista, Portugalista, Turkista ja Bulgariasta. Projekti on jo toinen laatuaan Kuorevedellä, Suinulan kylässä. Myös Hämeenkyrön nuorisoseura lähti mukaan toimintaan vuonna 2012 ja mahdollisesti vastaanottaa uuden vapaaehtoisen ensi syksynä. Vapaaehtoinen on saksalainen 18-vuotias Kaja, joka valmistuu lukiosta tänä keväänä ja aikoo viettää neljä kuukautta välivuodestaan Hämeenkyrössä. Tsekkiläisessä Klubickossa on päivittäin aktiivista toimintaa lapsille.

Tänä vuonna myös nuorisoseurojen 18-30 –vuotiailla on entistä paremmat mahdollisuudet lähteä ulkomaille. EVS-paikkoja on tarjolla Bulgariassa, Turkissa, Portugalissa ja Tsekissä.

Tervehdys tsekkiläisestä Klubickosta

EVS on kansainvälistymisohjelma 18‐30 ‐vuotiaille (poikkeustapauksissa 16-17 -vuotiaat otetaan huomioon). EVS-ohjelmassa työskennellään vapaaehtoistyöprojektissa jossakin Euroopan maassa kahdesta “Hello nuorisoseuralaiset, viikosta yhteen vuoteen. Vapaaehtoiselle katetaan matkojen hinnoista 90 prosenttia, ylläpito, kielen opetus, valmennus ja taskuraha. Mother Center Klubicko is located in a beautiful historical town of Kromeriz in the Czech republic. Kromeriz with its historical chateau and gardens (Flower Garden and Underchateau Garden) entered the Unesco list in 1994.

EVS-ohjelma on osa Youth in Action-ohjelmaa, jota koordinoi Suomessa CIMO.

TEKSTI Sirja Salminen KUVAT Natalie Csizmaziová

Klubicko take a part in EVS project as a Host organization for volunteers who are interested in work with pre-school children aged 3-6 years and with families. Our main activities are English Nursery School, French and English lessons, English and French clubs, Montessori Nursery School, Art, Musical, Sporting and ECO activities. We organize Cultural events and Intercultural programmes, Open Playroom, In-house children camps, Summer camps for the families, Club for parents with the children with the special needs.”

KOLME TÄRKEÄÄ KYSYMYSTÄ:

Ristiinan teatterikerholaiset Pellosniemen koulun pihalla.

1. Millaista toimintaa alueella halutaan? 2. Miten tehdään innostavasti? 3. MIten varmistetaan laatu?

Lasten toiminta käyntiin hankkeen vauhdittamana teksti Minna Ertimo kuvat Eija Inkinen, Minna Pasi ja Tanja Puustinen-Kiljunen

Uuden toiminnan käynnistäminen tyhjästä saattaa tuntua haasteelliselta. Jututimme kahden eri hankkeen vetäjää, jotka antoivat selkeät askeleet, joilla ideoista saadaan aikaan oikeaa toimintaa. Nuorisoseurakentässä on meneillään ainakin kaksi hanketta, joiden avulla on käynnistetty pääasiassa lasten ja nuorten kulttuurista harrastustoimintaa: Tekemisen riemua –hanke Saimaan Nuorisoseuroissa ja Kamuksi –kansanmusiikkihanke Keski-Pohjanmaalla. Molemmat hankkeet ovat käynnistyneet vuonna 2011, joten kokemuksia on kertynyt nyt kahden vuoden ajalta. Ryhmiä näiden hankkeiden avulla on saatu toimimaan parisen kymmentä, joten näitä naisia kannattaa kuunnella.

Valmistelevat työt ovat erityiset tärkeitä Tekemisen riemua –hankkeessa on käynnistetty uusi tanssi- tai teatteriryhmä jokaiseen hankealueen kuntaan. Teatteriryhmiä on toiminut Ristiinassa, Mikkelin Porrassalmella ja Haukivuorella. Tanssiryhmiä puolestaan on Mäntyharjun Koirakivessä ja kirkonkylällä. – Teimme ihan alussa kartoitusta siitä, millaiselle toiminnalle olisi kysyntää. Kiertelimme siis kouluilla ja paikallisissa nuorisoseuroissa kysymässä, mitä siellä haluttaisiin tehdä, kertoo hankevetäjä Eija Inkinen Saimaalta. 10

– Lisäksi tunsin itse hyvin Haukivuoren tilanteen, kun olen sieltä kotoisin, hän jatkaa. – Koirakivessä on vahvaa teatteritoimintaa, joten he halusivat sen rinnalle tanssitoimintaa, kun taas Haukivuorella toimivan teatteri Henkireiän rinnalle haluttiin teatterikerho nimenomaan lapsille ja nuorille. Keski-Pohjanmaan Kamuksi-hankkeessa ideana on lisätä kansanmusiikin harrastusta. Ryhmiä on aloittanut muun muassa Perhon Möttösessä, Oksakoskella ja Kruunupyyssä. Vetelin ja Halsuan ryhmät ovat juuri aloittamassa. Hankkeen puuhanaiset Karita Rajaniemi ja Johanna Lönngren aloittivat ryhmien koonnin tarkkaan suunnitellulla koulukierroksella. He olivat sopineet koulujen kanssa yhden oppitunnin mittaisista kansanmusiikkipajoista, joissa lapset pääsevät juttelemaan kansanmusiikista ja tietenkin myös kokeilemaan soittamista. – Tunnin aikana ehtii oppia kolme sointua, joiden avulla voi soittaa ja laulaa yhden kappaleen, kertoo Karita Rajaniemi. – Innostuneille lapsille on sitten ollut mukava kertoa, että tälläkin alueella on mahdollista aloittaa harrastus kansanmusiikin parissa, Karita jatkaa. Mukaansa lapset ovat saaneet kotiin viemiseksi tiedotteen, jolla voi ilmoittautua mukaan perustettavaan ryhmään.

Nuorisoseurajärjestö palkitsee vuosittain Vuoden ohjaajat. Nimityksen tavoitteena on nostaa ohjaajan työn arvostusta tuomalla esiin henkilöitä, jotka nuorisoseuraliikkeessä hoitavat eri-ikäisten harrastustoimintaa. Valinnassa painotetaan ohjaajan pitkäjänteistä työtä kasvattajana, lasten ja nuorten toiminnan osaamista ja työn merkitystä nuorisoseuratoiminnan kehittäjänä.

Viime kesän kesäleirillä oli vauhdikasta toimintaa.

Ronja Pöntinen ja Milla Matilainen Ristiinan teatterikerhon Suojelusenkelit -esityksessä.

Tiedotusta ja yhteistyökumpaneita

opiskelu ja muu musiikin teoria jää toiminnassa taustalle. – Minusta tärkeintä on se, että musiikki antaa väylän itseilmaisulle ja raskaiden tunteiden käsittelylle. Toivon, että mukana olevat lapset saavat iloa elämäänsä, hyviä yhdessä olemisen hetkiä sekä rauhoittumisen kokemuksia, hän kuvailee. – Olemme myös pitäneet ryhmät tarkoituksella sillä tavalla avoimina, että lapset saavat olla tarvittaessa pois ja tulla sitten taas mukaan, kun siltä tuntuu. Ettei tästä tulisi niin suorittamiskeskeistä kuin monet muut harrastukset ovat, Karita sanoo.

Keski-Pohjanmaalla Karita ja Johanna ovat pääsääntöisesti itse vetämässä perustamiaan ryhmiä, ja myös Saimaalla Eija ohjaa muutamaa ryhmää. Osaan ryhmistä he ovat kuitenkin etsineet ulkopuolisia ohjaajia, joita on löytynyt muun muassa alueella toimivista oppilaitoksista. Ohjaajapalkkioita on maksettu niin osallistumismaksuista kuin hankevaroista. – Oleellista jatkon kannalta on, että jo perustamisvaiheessa haemme yhteistyökumppaneita, joiden siipien suojaan toiminta voi kehittyä, sanoo Eija Inkinen. Se voi olla paikallinen nuorisoseura, kansalaisopisto tai muu oppilaitos tai vaikka paikallinen harrastajateatteri.

Karita tunnustaa, että paikkakunnalta toiselle ajaminen on välillä raskasta, mutta yleensä hän lähtee harrastuskerran jälkeen pois voimia saaneena. – Eräänkin tunnin jälkeen yksi tyttö juoksi halaamaan mua ja sanoi: ”Kiitos, se oli ihanaa!”. Se tuntui hyvältä, kun se tuli suoraan sydämestä.

Ohjaajien lisäksi perustettuihin ryhmiin tarvitaan tietenkin lapsia. Kouluvierailut ovat jo sinällään toimineet tehokkaana markkinointina, mutta lisäksi tiedotusta ainakin Saimaalla on hoidettu yhteistyökumppanien ja koulujen kautta sekä lehti-ilmoituksilla.

Myös Saimaalla ollaan vahvasti plussan puolella tunnelmien suhteen. – Itse irtisanouduin pari vuotta sitten teollisuustyöstä, kun tämä työ tuli eteen. Enkä ole katunut hetkeäkään, Eija sanoo.

Innostavaa toimintaa ja palkitsevia kohtaamisia Sitten päästäänkin itse asiaan eli varsinaiseen harrastustoimintaan. Siinä ei voi korostaa liikaa ohjaajan roolia ja laadukasta ohjelmaa. Karita on itse kansanmusiikin ammattilainen, mutta nuottien

Eija uskoo, että hyvä kokemus harrastuksessa voi antaa paljon. Esimerkin hän kertoo Ristiinan lasten teatterista, jota on itse ohjannut kaksi vuotta. – Kun näkee, miten arasta lapsesta kehittyy rohkeampi ja avoimempi ihminen, niin onhan se hienoa. Tämän takia tätä tehdään, hän kuittaa.

Tassutanssin riemua.

Puheenjohtajalta

Lapset ja nuoret mukaan kaikilla tasoilla Viime syksynä Nuorisoseurakokouksessa ää- le suunnattujen tapahtumien järjestäminen. jestönä hallinnoimassa Lapset äänessä nestettiin järjestön kärkihankkeista ja niiden Tämä kohta toteutuu tänä vuonna hienos- -hanketta, joka on jo kolmas lasten osallisuutärkeysjärjestyksestä vuosille 2013–2015. ti kesäkuun alussa Lappeenrannassa järjes- teen liittyvä hanke, jossa olemme mukana. Lapset ja nuoret koettiin nuorisoseuraväen tettävissä Lasten Kalenoissa, jossa lapset keskuudessa järjestössämme erittäin tärkeik- ovat kulttuurisen tapahtuman pääosassa. Mielestäni on tärkeää, että jokaisessa nuosi, sillä kärkihanke Lapset ja nuoret – parasrisoseurassa myös lapset pääsevät vaita! nousi äänestyksessä selkeästi ykköseksi. Luvassa on monipuolista ohjelmaa kuten eri kuttamaan heihin liittyviin asioihin ikätataiteenalojen työpajoja ja pääjuhla. Lasten solle sopivien työskentelytapojen kautta. Tämä kärkihanke sekä lapset ja nuoret toi- Kalenoissa luomme lapsille ja nuorille myös minnan keskiöön nostava strategia ku- kansainvälisiä kulttuurisen vuorovaikutuksen Kärkihankkeen asiakirjasta haluan nostaa vaavat hyvin itselleni läheisintä osaa nuo- mahdollisuuksia, sillä saamme tapahtumaan esille vielä lauseen: ”Lasten ja nuorten hyvinrisoseuratyöstä. Mielestäni tärkeää on vieraaksemme ryhmät Venäjältä ja Slovakiasta. vointia edistämässä on eri-ikäisiä nuorisoseutarjota lapsille ja nuorille turvallisia vaihralaisia”. Lapsille ja nuorille on suuri rikkaus toehtoja harrastaa ja viettää vapaa-aikaa. Lisäksi lapsiin ja nuoriin kohdistuvan kär- saada toimia eri-ikäisten ihmisten kanssa ja kihankkeen eräs strategisista tavoit- saada itselleen eväitä vanhempien elämänKärkihankkeen strategisen tavoitteen mu- teista on, että lapset ja nuoret ovat kokemuksesta. Mielestäni myös kaikki muut kaan nuorisoseuratyö on tavoitteellista kas- mukana toiminnan suunnittelussa ja to- eri-ikäiset nuorisoseuralaiset voivat saada itvatus- ja harrastustoimintaa. On tärkeää, teuttamisessa. Liittotason hallinnossa tä- selleen iloa ja oppia lapsilta ja nuorilta. että kasvatustoiminta on nostettu nuoriso- mä toteutuu, sillä sääntöjen mukaisesti seseuratyön erityiseksi tehtäväksi. Vapaa-ajan kä valtuustossa että hallituksessa kolmasosa toimintaa ohjaavat henkilöt ovat usein lap- on alle 29-vuotiaita ja myös puheenjohtaselle vanhempien, sukulaisten ja koulun hen- jistosta löytyy ”nuorisokiintiön” edustaja. kilökunnan ohella tärkeitä aikuisia, joiden kanssa vietetään paljon aikaa. On hyvä, että On tärkeää, että myös seuratasolla laplapsilla ja nuorilla on useita turvallisia aikuiset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan asi- Anni Kelkka Nuorisoseuran johtokuntatyös- Hallituksen varasia, jotka kantavat vastuuta kasvatustyöstä. oihin. kentely on nuorelle hyvä paikka aloittaa puheenjohtaja Tärkeimmäksi toimenpiteeksi tässä kärki- yhteisiin asioihin vaikuttaminen ja kokous- Suomen hankkeessa äänestettiin lapsille ja nuoril- käytänteisiin perehtyminen. Olemme jär- Nuorisoseurat 12

kuva Jussi Kaijankangas

Kärkihanke Lapset ja nuoret -parasta

Toimenpiteet • Järjestämme lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia • Edesautamme lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista nuorisoseuroissa • Edistämme harrastustoiminnan käynnistymistä, ylläpitoa ja kehittämistä toimintamallein ja  materiaalein • Vakiinnutamme lastenkulttuurin sekä harrastusalakohtaisten osaamiskeskuksen toimintamallit • Luomme kulttuurisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia niin, että jokainen lapsi ja nuori voi  osallistua kansainväliseen tai monikulttuuriseen toimintaan • Syvennämme kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön asiantuntevuutta, yhteistyötä sekä edunvalvontaa

Lapset ja nuoret ovat aktiivisia tekijöitä - eivät vain kokijoita!

Nuorisoseuroissa edistetään lasten ja nuorten toimintaa eettisesti ja kasvua tukevasti. Vuosia jatkunut osallisuuden vahvistaminen sekä toimintamallien luominen ja hyödyntäminen ovat madaltaneet kynnystä osallistua toimintaan. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistämässä on eri-ikäisiä nuorisoseuralaisia.

Vuonna 2015… Nuorisoseuroissa lapset ja nuoret ovat aktiivisia tekijöitä, eivät vain kokijoita. Lasten ja nuorten toimintaan panostaminen on tuonut uusia alle 29-vuotiaita mielekkään harrastus- ja kansalaistoiminnan pariin. Lastenkulttuurin sekä harrastusalakohtaisten osaamiskeskusten vakiintunut toiminta tukee harrastamista ja edesauttaa toimintaedellytyksiä.

Suomen Nuorisoseurojen tavoitteena on olla merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija vuonna 2020. Nuorisoseurakokouksen hyväksymät Kärkihankkeet ovat niitä toimenpiteitä, joilla aiomme tuon tavoitteen saavuttaa. Tämän lehden teemana on yksi kärkihankkeista – Lapset ja nuoret -parasta. Strategian ja Kärkihankkeet 2013–2015 -ohjelman löydät kokonaisuudessa osoitteesta www.nuorisoseurat.fi

o s i r Nuo seurojen ä s e K menot Ota liite talteen Lappi JUTAJAISET 26.6.-30.6.2013 Folklore Festival -Jutajaiset Rovaniemellä on monikulttuurinen musiikkitapahtuma. Keskiyön aurinko yhdistää lappilaisen pelimannihengen, kotimaisen nykyfolkin huippunimet ja maailmanmusiikin värikkääksi festivaaliksi. Kaupunkifestivaali jutaa tänä vuonna myös maaseudun kyliin. Lisätietoja: Maria-Liisa Malvalehto, 0400 530598, jutajaiset@jutajaiset.fi, www.jutajaiset.fi, www.lnl.fi

Keski-Pohjanmaa KESÄTEATTERI: Kahen akan loukussa Salonkylän Ns esittää Heikki Luoman 28.6-7.7.2013 näytelmän Kahen akan loukussa. Ohjaus Tanja Kupiainen. Lisätietoja: Salonkylän Nuorisoseura ry, Mauri Koivusalo 0400263792, salonkyla@ gmail.com

Etelä-Pohjanmaa Jokipiin III Maalaismarkkinat 31.8.2013 lauantaina, klo 10-16 Mukavaa markkinameininkiä, perinteisiä

työtapoja, informaatiotekniikan museonäyttely, Zetori-kyytiä, Jalasjärven kylät haastava Myllyjuoksu-kisa, illalla markkinatanssit ja paljon paljon muuta. Nähtävää ja koettavaa koko perheelle! Lisätietoja: www.jalasjarvenkylat.fi/jokipii, Terhi Takala, puh. 044 2871 871, nisula.terhi@gmail.com

Pohjois-Karjala KESÄTEATTERI: Rölli ja metsänhenki Esitykset 28.6.-14.7. Lämminhenkinen ja jännittävä kesäteatteriesitys Röllin seikkailuista koko perheelle katetussa, esteettömässä katsomossa Höljäkkä Areenalla. Lisätietoja: www.facebook.com/HoljakanNuorisoseura, www.oyk.fi/~holjakka/ Tuula Heikura, puh. 050 433 2402 KESÄTORIT 29.6., 13.7., 27.7. ja 17.8. Toritapahtumat Jukolan pihalla, sateen sattuessa sisätiloissa. Myynnissä leivonnaisia, käsitöitä, kauden vihanneksia, kauneudenhoitotuotteita ym. Lisätietoja: Satu Snirvi p. 040 5660691

Pohjois-Savo KESÄTEATTERI: Häppeen ja Kunnian välillä ensi-ilta su 30.6. klo 19.00 Säyneisen perinteikkäässä kesäteatterissa esi-

tetään tänä vuonna kantaesityksenä Pirkko Korhosen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä, jossa eletään asemasodan aikaa,kesää vuonna 1943 Katajakosken kylässa pohjoisSavossa. Ennakkovaraukset ja tiedustelut puh: 0400161889/Ritva Rannanjärvi. Liput 15,00/ aikuiset, 5,00/alle 12-vuotiaat Lisätietoja: www.sayneisennuorisoseura. com

Ylä-Savo LASTEN KESÄLEIRI 7-13v. 4.-7.6. Pörsänmäen nuorisoseuran talolla. Leirille voidaan ottaa noin 50 lasta. Majoittuminen teltassa tai seurantalolla. Osanottomaksu 65€, sis ruokailut, leirimateriaalin, ohjatun toiminnan, majoituksen ja vakuutuksen leiriajalta. Ennakkoilmoittautumiset YläSavon Nuorisoseurojen Liittoon, Puh. 817 866 , 0440-186 977 tai kyosti.marin@nuorisoseurat.fi Ylä-Savon Maakuntajuhlat Iisalmessa 27.-30.6. Konsertteja, jameja, kansantanssi- ja musiikkiesityksiä, Pohjois-Savon Lastenlaulukilpailu, Seniorivalssaaja laulukilpailu, muurinpohjalettujen paistokilpailu, juhlajumalanpalvelus, juhlamarssi. Pääjuhla Mansikkaniemellä, juhlapuhujana Suomen 15

Pankin johtaja Pentti Hakkarainen. Lisätietoja: Kyösti Marin, Puh. 0440-186 977, katso: www.yla-savo.nuorisoseurat.fi KESÄTEATTERI: Tankki täyteen 9.7. Alapitkän nuorisoseuran kesäteatteri esittää näytelmän Tankki täyteen. Ensi-ilta 9.7. klo. 19 Katettu katsomo. Liput 13€, eläkeläiset, opiskelijat ja ryhmät vähintään 20 henkilöä 11€ ja alle 12v. ilmaiseksi. Varaukset: Puh. 0400-181 376, www.alapitkanns.fi Ylä-Savon H-Killan Kesäretki Mikkeliin 17.-18.7. Tutustutaan Tertin kartanoon, Päämajamuseoon, Viestikeskus Lokkiin ja Jalkaväkimuseoon sekä Kyyhkylän kartanoon. Käydään katsomassa kesäteatteriesitys ”Vaimoke”. Majoittuminen Suomen Nuoriso-Opistolla. Osanottomaksu 135€. Ilmoittautumiset Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon 5.7. mennessä, Puh. 186 977 tai 0440-186 977. Retkiohjelman tiedustelut: Pekka Taattola, Puh. 0400-659 618 Pörsänmäen Kesälentopalloturnaus ja Hölkkä 20.7. Kesälentopalloturnaus ulkokentillä. Osanottomaksu 40€ / joukkue. Ennakkoilmoittautumiset 12.7. mennessä Jaana Korhonen, Puh. 0400-913 227 tai jaana.korhonen@ ppf.inet.fi Pörsänmäki-Hölkkä klo12 Lähtö ja maali Pörsänmäen Ns:n talolla. Ilmoittautumiset paikan päällä viimeistään ½ h ennen starttia. Tiedustelut: Kyösti Marin. Puh. 0440186 977 Lisätiedot: www.porsanmaki.net Nuorisoseurojen jalkapalloturnaus 28.7. Pelataan Salahmin viheriöllä kahdella vierekkäisellä kentällä. Kentällä saa olla 6 kenttäpelaajaa ja maalivahti, ”lentävät” vaihdot. Peliaika 2 x 20 min. Osanottomaksu 40€ / joukkue. Ennakkoilmoittautumiset 19.7. mennessä Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon, Puh. 0440-186 977. Järjestelyt paikan päällä: Salahmin nuorisoseura

Saimaa KESÄTEATTERI: Jo vain herra ministeri Ensi-ilta su 30.6. klo 15, viimeinen esitys 14.7. Linnankorva (Linnantie 3, Ristiina), Liput 15 / 5 € ryhmälippu (20 hlö) 13 €, ennakkomyynti Kahvila-putiikki Wanha Martta, kahviovaraukset juhlat@loydonkartano.fi, puh. 0400 325 440 16

Lisätietoja: www.tuuvateatteri.net, puh. 044 552 3479, Ristiinan Nuorisoseuran Tuuva Teatteri KESÄTEATTERI: Johtajavalssi Esitykset su 30.6. klo 14 ja ti 2.7. klo 19. Kirjoittanut Tauno Yliruusi, ohjannut Auli Eskola. Pertunmaan Nuorisotalo (Juhlakuja 1, Pertunmaa), Liput 12 €, alle 16-v. 6 € Lisätietoja: puh. 0400 244 979, 040 582 0338, Pertunmaan Nuorisoseura Kesäkonsertit keskiviikkoina 26.6., 10.7., 24.7. ja 31.7. klo. 18.00-18.30 Yhteistyössä Lappeenrannan kulttuuritoimen kanssa toteutettu kesäkonsertti, jossa esiintyvät Nuorisoseura Rajan Nuorten kansantanssi- ja kansanmusiikkiryhmät. Esiintymispaikka on Tasihinin talon edusta (Kauppakatu 25, Lappeenranta) Lisätietoja: www.rajannuoret.com Kisapirtin tunnelmalliset kesätanssit Ohjelmassa: ke 5.6. Finlanders, ke 12.6. Syke, pe 21.6. Kanarian kultakurkku Seppo Hakorinne, Sway, ke 26.6. Sinitaivas, ke 3.7. Hurma, ke 10.7. Anne Mattila & Mistral, ke 17.7. Teemu Harjakari ja Taivaanrannanmaalarit, ke 24.7. Pekkaniskan Pojat, ke 31.7. Tangokuningatar 2013, ke 7.8. Tangokuningas 2013 Liput 12 €, tanssiopetus 1 h sisältyy lipun hintaan, kesän 2013 tanssit klo 20.00 – 00.30. Tanssipaikka on Särkisalmen Kisapirtti (Melkoniementie 139, Parikkala) Lisätietoja puh. 050 541 3787, Särkisalmen Nuorisoseura Merenlahden kesäjuhla la 29.6. klo 18 Ohjelmassa laulunäytelmä ja tanssiesityksiä ym. mukavaa. Merenlahden kenttäosuuskunnan talo (Orjainniementie 20, Merenlahti) Lisätietoja: 040 564 0883, sanna.lavikka@ pp.inet.fi, Merenlahden Nuorisoseura KESÄTEATTERI: Rajaralli Ensi-ilta to 4.7. klo 19, viimeinen esitys 21.7. Aholan Nuorisoseuran kesäteatteri (Aholantie 752, Joutseno, Lappeenranta), liput 15 €. Varaukset arkisin klo 16 – 18 Lisätietoja: puh. 040 180 5202, Aholan Nuorisoseura KESÄTEATTERI: Ronja Ryövärintytär Ensi-ilta su 7.7. klo 15.00, viimeinen esitys

26.7. Asemapaikan kesäteatteri (Virtakuja 4, Imatra), liput 10 / 12 / 14 / 45 € Lisätietoja: puh. 044 916 5637, www. vunsry.net, Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-Teatteri TANSSIT la 27.7. Uukuniemen Nuorisoseuran talo (Uukuniementie 946, Parikkala) Lisätietoja: Heli Heikkonen puh. 040 537 3733, Uukuniemen Nuorisoseura KESÄTEATTERI: Kätkäläinen ja musta koira Esitykset: pe 19.7. klo 21.00, la 20.7. klo 14.00 ja su 21.7. klo 14.00. Suomenniemen Nuorisoseuran taloa (Kirkonkyläntie 15, Suomenniemi). Lisätietoja: puh. 0400 405 280, Suomenniemen Nuorisoseura KESÄTEATTERI: Taistelevat koppelot Ensi-ilta ti 23.7. klo 19.00, viimeinen esitys 4.8. Hikipään vintillä (Vaahteruksentie 299, Ruokolahti), liput: aikuiset 12 €, lapset 5€. Lisätietoa: Lahja Rinkinen puh. 050 518 7512, Tarkkolan Nuorisoseura KESÄTEATTERI: Öbaut seitsemän veljestä Ensi-ilta to 8.8. klo 18.30, viimeinen esitys 21.8. Asemapaikan kesäteatteri (Virtakuja 4, Imatra), Liput 14 / 12 / 10 €. Lisätietoja 044 916 5637, www.vunsry. net, Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTITeatteri Keräily- ja vaihtotapahtuma 3.-4.8. Uukuniemen Nuorisoseuran talo (Uukuniementie 946, Parikkala) Lisätietoa: Esko Salminen puh. 0400 434 800, Uukuniemen Nuorisoseura KESÄTEATTERI: Unelma onnesta Ensi-ilta ti 9.7. klo 19, viimeinen esitys 21.7. Koirakiven Nuorisoseuran kesäteatteri (Koirakiventie 524, Koirakivi, Mäntyharju), Liput 18 / 10 €, www.nettilippu.fi Lisätietoa www.koirakivi.net, puh. 040 718 0176, Koirakiven Nuorisoseura KESÄTEATTERI: Kärnäkosken kunniat Ensi-ilta la 13.7. klo 19, viimeinen esitys 16.8. Kärnäkosken linnoituksen valleilla (Partakoskentie 846, Savitaipale), Liput

15 / 7,50 €. Lippuvaraukset puh. 046 897 4096 ma 3.6. alkaen joka päivä klo 15 – 17. Lisätietoja: www.ekarjala.fi/kylat/valijoki, Välijoen Nuorisoseura Riento

Kymenlaakso KESÄTEATTERI: Mäeltä näkyy toinen mäki Jaalan Nuorisoseura ry (Kouvolan alue) esittää Laila Hirvisaaren -Mäeltä näkyy toinen mäki- kesäteatteriesityksen, 30.6.2013 ensi-ilta. Lisätietoja: Tarja Paavolainen, p.0451 079 606, tarja.paavolainen@hotmail.com KESÄTEATTERI: Tirvan Iita - tirvalaisia tarinoita 6.7. - 6.8.2013 Tirvan Iita eli tirvalaisia tarinoita on kesäteatteriesitys, jonka kantaensi-ilta on 6.7.2013 Tirvan lavan kesäteatterissa. Kohtausten lähteinä on käytetty tirvalaisten muistitietoa sekä dokumentteja viime vuosisadan Tirvaa puhuttaneista tapahtumista. Lisätietoja: www.tirva.fi tai puhelin 044 3494 277 Läävänvinttitanssit 26.7.2013 klo 20-01 Perinteiset läävänvinttitanssit Niemen navetalla Kouvolan Aitomäessä. Esiintymässä rautalankaorkesteri The Youngers ja tanssiorkesteri Quattro. Lisätietoja: Aitomäen Nuorisoseura, pj Kalevi Kullhelm p. 0400 547 307

Uusimaa KESÄTEATTERI: Sherlock Holmes ja Moriartyn naamio Suomen kantaesitys, esitykset 25.7.-15.8. Maailman paras salapoliisi Sherlock Holmes joutuu Hugh Leonardin kirjoittamassa huippuhauskassa komediajännärissä Sherlock Holmes ja Moriartyn naamio. Lisätietoja: www.sipoonteatteri.fi, posti@ sipoonteatteri.fi, gsm 045 - 132 5664, www.netticket.fi KESÄTEATTERI: Aina oon veljeä toivonu Ensi-ilta la 15.6.2013 kello 17.00, viimeinen esitys la 17.8.2013 kello 22.00 Hulvattoman hauska näytelmä rakkaudesta ja sen puutteesta. Äidin rakkaus, sisar rakkaus, aviopuolison rakkaus, ensimetrein pannaan laulaen ja jalalla koreasti.

Lisätietoja: www.vihdinteatteri.fi, tai p.0400-975068 KESÄTEATTERI: Särkelä itte Ensi ilta su 9.6. klo 17, viimeinen esitys la 17.8. klo 21. Kansanomainen komedia kahdessa näytöksessä, Pukkilan Toimelan rinteessä. Lippujen hinnat 10e / 15e Lisätietoja: Liisa 0400 697 922, Virpi 044 097 1427 KESÄTEATTERI: Olviretki Schleusingenissä Ensi-ilta 12.6 klo 18.00, viimeinen näytös 30.6 klo 14.00 ja 18.00 Hilpeä, omana aikanaan paheksuttu ja pitkään piilossa ollut Aleksis Kiven komedia Juornaankylän kesäteatterissa! Näytökset kesäkuussa, 12.6. alkaen osoitteessa Myrskyläntie 1201, Askola. Liput 15/10€ Lisätietoja: 040 851 6825

Etelä-Häme MÖLKYN SM-Singeli 2013 la 8.6. Vuoden 2013 Mölkyn avoimet SM-singelit heitetään Lahden Kisapuistossa. Yhteistyössä Suomen Kansainvälinen Mölkkyliitto, Tuoterengas ja Sampot Nuorisoseura ry Lisätietoja: www.sampot.net MM-MÖLKKY 2013 17-18.8.2013 Mölkyn MM-kisat Lahden kisapuistossa tuo elokuussa runsaasti elämää Lahden keskustaan. Mölkyn mestaruudesta kisaamaan odotetaan yli 1.200 pelaajaa kymmenestä eri maasta. Luvassa jännitystä ja mukavaa ajanviettoa! Työpaikkaporukat, haastejoukkueet, kaverit, kerhot, seurat, perheet ja muut. Kaikki kerämään joukkueita ja pelaamaan tai paikalle kisoja seuraamaan! Lisätietoja: www.mm-molkky.fi Nuorisoseura Suovolan kesätapahtuma Lauantai 27.7.2013 klo 9.00-15.00 Hasalantie 10 Asikkala

tössä. Yhteislaulua, ym. ohjelmaa. Buffetti. Lisätietoja: Pertti Oksanen mp. 0400 459222 pertti.oksanen@phnet.fi KESÄTANSSIT RIENTOLASSA la 29.6. klo 20-01, la 13.7. klo 20-01, la 10.8. klo 20-01, la 2.11. klo 16-11 Tapahtumapaikka on Onkiniemen Nuorisoseurantalo Rientola, Onkiniementie 341, 19230 Onkiniemi. Kaikissa tansseissa on Puffetti, grillimakkaran paistoa ja arvontaa. Lisätietoja: teija.nuorteva@luukku.com, 0400-611476 KESÄTEATTERI: Vain muutaman huijarin tähden Ensi-ilta 29.6 klo 18, viimeinen esitys 28.7. Maalaiskomediaa tunnelmallisen hirsirakennuksen suojassa! Tervetuloa viihtymään Vähikkälän väljämään Luoman huijareiden pariin! Lisätietoja: www.linnaseutu.fi/vahikkalannayttamo, ryhmävaraukset/tiedustelut vahikkalannayttamo@gmail.com p. 040-473 37 34 TANSSIVA LAHTI 26.-28.7.2013 Vuoden tauon jälkeen Tanssiva Lahti tapahtuma tanssittaa jälleen Vesijärven satamassa. Tarjolla on värikäs kattaus musiikkia, laulua ja tietenkin tanssia. Oman sävynsä tapahtumaan antaa romanialainen kansantanssiryhmä. Lisätietoja: Aimo Hentinen p. 040-558 9755 KESÄTEATTERI: Matkalaukkukostaja 25.6.-30.6. ja 2.8. - 25.8.2013 Miinan montussa Hausjärven Turkhaudalla esitetään Heikki Luoman kirjoittama ja Risto ja Rosa Aution ohjaama veijarikomedia Matkalaukkukostaja. Lisätietoja: www.miinanmonttu.net ja puh. 050 913 5640

Lisätietoja: tuomo.huhtanen@phnet.fi

Monttu Soikoon! -festivaalit 6.-27.7.2013 7. kerran järjestettävä Monttu Soikoon!festari on omistettu kansanmusiikille, akustiselle musiikille, suomi-iskelmälle ja kaikelle mukavan pehmeälle musiikille, joka soljuu kesäiltaan kuin käen kukunta.

Tönnön Siltajuhlat 18.08.2013 klo 15:00 Niemenkylän - Tönnön Nuorisoseura ry on mukana Tönnön Siltajuhlilla. Kylätapahtuma järjestetään 100 v. museosillan ympäris-

Ohjelmasta julki tässä vaiheessa: Pe 26.7.2013 klo 20 Yona & Orkesteri, Liikkuvat Pilvet, Elokuu, La 27.7.2013 klo 16 Suvi Teräsniska, La 27.7.2013 klo 20

Kotieläimiä, vanhoja koneita, poniratsastusta, kahvio, muurikkalettuja, makkaraa, muuta mukavaa katsottavaa.

Alamaailman Vasarat, Kimmo Pohjonen & Saana Pohjonen Lisätietoja: www.miinanmonttu.net Harmoisten Nuorisoseurantalon 100v-juhlat, la 6.7.2013 klo 18:00-12:00 Juhlatilaisuudessa monipuolista ohjelmaa mm. Kuhmoisten mieskuoro, Hämäläinen purpuri-esitys nuorisoseuran esittämänä, musisointia, runonlausuntaa yms. Ilta päätyy tanssiorkesterin tahdittamana. Liput 10€/aikuiset Lisätietoja: 0400-641 924 Harmoisten Nuorisoseura/pj.Anne Kaunistoinen Jalkapallo-ottelu Ukkomiehet vs. Poikamiehet Jalkapallo-ottelu Lieson kentällä to 25.7 klo 18:30 pelataan perinteinen jalkapallo-ottelu ukkomiehet vastaan poikamiehet. Lisätietoja 040-5713867/Ulla Mallusjoen Takinkääntöviikko 28.73.8.2013 Aidosta maalaisfestaritunnelmasta ja persoonallisuudestaan tunnettu Takinkääntöviikko järjestetään Mallusjoen seuratalolla. Hyvää seuraa, ruokaa, juomaa ja mahtavaa musiikkia - jotain, mitä et voi missään muualla kokea! Lisätietoja: www.mallusjoki.fi

Häme KESÄTEATTERI: Tankki Täyteen 27.6.13-28.7.13 Kuoreveden kesäteatteri esittää Tankki Täyteen Kuoreveden Nuorisoseura Nysän kesäteatterissa Kuorevedentie 921. Tule katsomaan mitä tapahtuu kun Sulo Vilén ostaa hinausauton, halvalla kun sai.. Lisätietoja: www.nysa.fi/kesateatteri ja puh. 044- 5369338

Keski-Suomi KESÄTEATTERI: Intiaanilegenda Ensi-ilta on la 8.6. klo 17 ja viimeinen esitys la 6.7. klo 17. Intiaanilegenda lastenmusikaali Pocahontas -tarun pohjalta. Lisätietoja: www.kulissi.fi / 044 550 5353 Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi ry, käyntiosoite: Siltakatu 25, 40520 Jyväskylä, kulissi@kulissi.fi 18

KESÄTEATTERI: Pieni Kauhukauppa Ensi-ilta on la 20.7. kello 17 ja viimeinen esitys la 31.8. klo 17. Kulissi esittää kesällä 2013 Alan Menkenin säveltämän ja Howard Ashmanin kirjoittaman, Broadwayllakin vuosia viihtyneen musikaalin Pieni Kauhukauppa — Little Shop of Horrors. Lisätietoja: www.kulissi.fi / 044 550 5353 Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi ry, käyntiosoite: Siltakatu 25, 40520 Jyväskylä, kulissi@kulissi.fi Meidän maailma - Tarinoita jotka löydettiin 9.7-26.7.2013 Taidetyöpajoissa 13-17-vuotiaat nuoret pääsevät kokeilemaan teatterin tekemistä turvallisessa ympäristössä. Työpajoissa työstetään nuorten omia tarinoita draaman keinoin. Pajat järjestetään Muuramen nuorisoseurantalolla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin aikavälillä 9.7.-26.7.2013 klo 9-14. Lisätietoja: Essi Siljoranta, 050 4933249, meidan.maailma@gmail.com

Satakunta KESÄTEATTERI: Varokaa, mummo tulee! Esitykset 19.7.-9.8. sekä 7.9. Kepeää ja kesäistä kesäteatteria. Käsikirjoitus: Rami Saarijärvi & Ilkka Malmi. Ohjaus: Anette Kylä-Liuhala. Lisätietoja: teatteritaikayo@gmail.com, 044-0662610/Teatteri Taikayö ja 0407331299/Erja Vainio, Suttilan Nuorisoseura KESÄTEATTERI: Miestä vailla Ensi-ilta 26.6., viimeinen esitys 12.7., liput 14/8€. Esitykset Veneskosken kesäteatterissa, Kankaanpäässä. Lisätietoja: 045-6346355, kankaanpaa@ nuorisoseurat.fi, www.kankaanpaannuorisoseura.fi KESÄTEATTERI: Niskavuoren nuori emäntä Ensi-ilta 13.7. klo 18, viimeinen esitys 24.7., liput 15/10€, Huuhkajanvuoren kesäteatteri, Lavia. Lisätietoja: p. 040 733 8978 tai p. 044 527 2545, Lavian Nuorisoseura KESÄTEATTERI: Afrikan morsian Ensi-ilta su 30.6. klo 16, viimeinen näytös su 14.7. klo 16. Liput 15€/hlö, varaukset puh 044-320 7300. Esitykset Ahlaisten Nuorisotilan pihassa.

Lisätietoa: www.ahlaistennuorisoseura.fi Kiikoisten purpurit 29.6. Pelimannimusiikkia, tanssiorkestereita ja paljon muuta. Tämän vuoden teemana on kansanhuumori. Lisätietoja: www.kiikoistenpurpurit.fi Kutalan Kasinon avajaiset 1.6. Kutalan nuorisoseuran ylläpitämä Kutalan Kasino tarjoilee erilaisia kesäherkkuja, kylätorin tunnelmaa ja toimintaa lapsille. Kasino on osoitteessa: Kutalantie 789, 38120 Sastamala Lisätietoja: www.kutala.net/kasino KESÄTEATTERI: Aarresaari Ensi-ilta pe 14.06.2013 klo 19.00, viimeiset esitykset 14.7. Esitykset Ulvilan Massilla. Varaukset ja tiedustelut: 0440 585 495 Lisätietoja: www.teatteriulpu.fi Koko perheen kesäretkelle Koivuniemen herraan 15.6. Toiminnallinen kesäretki lapsille ja perheille lauantaina 15.6.2013 Koivuniemen Herran MuuMaahan, Merikarvialle. Retken hinta on 20€/hlö, sisältäen bussikuljetuksen, sisäänpääsyn MuuMaahan sekä ohjelman paikan päällä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: satakunta@ nuorisoseurat.fi, p. 044 0591 913 Askelvirta -kansantanssikonsertti 17.8. Pori Folkin yhteydessä järjestettävä useiden satakuntalaisten tanssiryhmien yhteinen konsertti Porin kaupunginteatterissa klo 13.00. Liput 5€. Lisätiedot: satakunta@nuorisoseurat.fi, p. 044 0591 913 Pohjois-Parkanon markkinat 11.8. Nuorisoseurantalo Erkalan pihamaalla sunnuntaina 11.8. Grassrace 15.6. Päältä ajettavien ruohonleikkureiden kokoontumisajo Lopenkulman Nuorisoseurantalolla. Roinamarkkinat 14.7. Sastamalan Stromissa, Stormintie 127, järjestetään su 14.7. Roinamarkkinat. Tule myymään ja ostamaan! Myyntipaikkavaraukset: 044 501 1050/Taru Lisätietoja: Grassracesta ja Roinamarkkinoista www.lopenkulmannuorisoseura.fi

Aikuisten kansantanssiluokittelu näytti

korkeatasoista tanssia

Aikuisten kansantanssiryhmien luokittelun tulokset voi lukea sivustolta www.nuorisoseurat.fi teksti Teija Nikkari kuva Petri Kivinen

hteensä 30 kansantanssiryhmää eri puolilta Suomea kohtasi viikonloppuna 12.-14.4.2013 Tampereella Suomen Nuorisoseurojen aikuisten kansantanssiluokittelussa. Arviointiraadin mukaan tanssitaidon taso on yleisesti noussut. Eri ryhmien tanssissa oli nähtävissä ilmaisun voimaa sekä luontevaa pari- ja ryhmäkontaktia, joka välittyi yleisöön asti.

Luokittelu joka toinen vuosi Suomen Nuorisoseurat järjestää kahden vuoden välein aikuiskansantanssiryhmien luokittelutilaisuuden. Luokittelut toimivat foorumina kansantanssia harrastavien ryhmien kohtaamiselle, yhdessä tekemiselle ja yhdessä oppimiselle.

Raadin mukaan ryhmistä paistoi läpi tanssin nautinto ja se, että yhdes- Tavoitteena on kansantanssin harrastajien tukeminen sekä ryhmien sä tekeminen tuntuu hyvältä. Teoksista oli nähtävissä, että kansantanssi kartoittaminen kansallisiin ja kansainvälisiin edustustehtäviin. taipuu nykyään moneen eri tyyliin ja tapaan toimia. Se on kansantansOsallistuvat ryhmät saavat arvioinnin omasta osaamisestaan ja tulevat sin nykytilan suuri rikkaus! luokitelluiksi mestaruussarjaan, valioplus-sarjaan, valiosarjaan, taitopRaati halusi myös tuoda yleiseen käyttöön termin polkkakunto. Esi- lus-sarjaan, taitosarjaan tai harrastussarjaan kolmessa eri ikäsarjassa. merkiksi kolme ja puoli minuuttia polkkaa vaatii erinomaisen peruskunnon. Polkkaa täytyy treenata säännöllisesti, sillä polkka tulee vain Ikäsarjat ovat yleinen sarja, yli 35-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat. Arvioinnin kohteena ovat ryhmän tanssillinen taso, ohjelmakokonaisuus sekä mupolkkaamalla. siikki. Annettu luokitus on voimassa kaksi vuotta. Suomen suurimman kansantanssijärjestön järjestämässä tapahtumassa esityksiä arvioivat tanssin ja musiikin ammattilaisista koostuvat tuo- Yleisen sarjan palautteen antajina Tampereella toimivat Pia Semeri, Jomaristot. Ryhmät luokiteltiin esitysten perusteella kuuteen luokkaan. hanna Elovaara, Matti Paloniemi ja Pekka Pentikäinen. Yli 35-vuoKorkeimpaan eli mestaruussarjaan luokiteltiin yleisessä sarjassa Kirja- tiaiden ja yli 55-vuotiaiden sarjassa palautetta antoivat Lennu Yläneva, vat Lappeenrannasta ja Hässäkkä Oulusta. Yli 55-vuotiaiden sarjassa Petri Kauppinen, Tauno Häkkinen ja Jarno Tastula. mestaruusluokkaan luokiteltiin Kärri Helsingistä. 19

Kuusamolaisen nuorisoseuran Kuusamon näyttämön esitys Häräntappoase räjäytti potin. Raadin kehuille ei ollut tulla loppua. Erityisesti nostettiin esiin ryhmän monipuolisuus, draamantaju sekä rohkea ohjaus. ”Mikä tyyli, mikä puhtaus ja mikä karisma!”, ylisti raati. Ja työryhmä iloitsi: ”Paras veto ikinä!”. Esitys palkittiin Ramppikuume –kiertopalkinnolla sekä 1000€ stipendillä.

ramppikuumeessa 26.-28.4. koettiin

Teatterin riemua teksti Fanny Vilmilä kuvat Minna Ertimo

nuorisoteatteripäivien esityksiä leimasi ajankohtaisten asioiden käsitteleminen nuorten omasta näkökulmasta. Myös valmiit käsikirjoitukset taipuivat nuorten näköisiksi. Raadit kiittelivät erityisesti esitysten korkeatasoista ja vahvaa ilmaisua sekä osaavaa ohjausta. altakunnallisten

Teatterin ammattilaisten mukaan on tärkeää, että ryhmillä on ammattitaitoiset ohjaajat, jotka antavat tilaa omaehtoiselle tarinankerronnalle ja luovat turvallisen ja yhteisöllisen ilmapiirin. Jokainen nuorisoseura voi omalta osaltaan tukea nuorten teatteritoimintaa tarjoamalla tiloja ja esiintymismahdollisuuksia. Suomen Nuorisoseurojen Nuoren teatterintekijän stipendillä palkittiin Kuusamon Näyttämön Elias Tuuliainen. Perusteluina Eliaksen valinnalle olivat monipuolisuus, rytmitaju, iloittelu, fyysisyys ja kokonaisvaltainen näyttelijätyö esityksessä Häräntappoase. Katselmuksen raadeissa vaikuttivat näyttelijä Eppu Pastinen, ohjaaja, näyttelijä Tarja Pyhähuhta, teatteri-ilmaisun ohjaaja Sami Sivonen, ohjaaja, teatteri-ilmaisun opettaja Tarja Sivonen sekä teatteriharrastajat Tara-Jasmin Huhtala ja Ylen Uusi päivä sarjassakin näyttelevä Arttu Soilumo.

KUVATEKSTEJÄ Oikealla ylimpänä: Mikkelin Poikateatteri vei mukanaan Leimahduksen ja 1000 euron stipendin. Raati komensi porukan hetimiten kaupunginteatterin lavaa valtaamaan rohkealla energiallaan sekä ryhmän ällistyttävällä taidolla, älyllä ja liikekielellä. Oikealla keskellä: ”Miehiä ja naisia, kaikki samanlaisia! Miehiä ja naisia, kaikki erilaisia!” Näin alkoi Satulateatterin nuorten omaa käsialaa oleva hulvaton analyysi mieheksi ja naiseksi kasvamisesta. ”Komedia on erittäin vaikea laji, ehkä vaikein kaikista, mutta tässä esityksessä komiikan taju oli aivan mieletön. Mistä tämä taito tulee? Mitä ne laittavat teidän juomaveteenne?”, raati ällisteli. Vasemmalla keskellä: Näyttämötaistelun työpajassa hiki virtasi, kun nuoret teatteriharrastajat pääsivät kokeilemaan tekniikoita pari- ja ryhmäharjoituksina. Harjoitukset auttavat turvallisten, mutta näyttävien fyysisten kohtausten luomisen osaksi esitystä. Useana vuonna työpajasuosikkina ollutta pajaa luotsasi näyttämötaistelun mestari Oula Kitti.

ESKO -EHDOKKAAT VALITTU

uoden teatteritunnustus Esko

jaetaan jälleen. Esiraadin valitsemat ehdokkaat esitellään nuorisoseurojen nettisivuilla www.nuorisoseurat.fi/ toiminta/teatteri/esko-patsas. Kärkikolmikosta löytyy vahvaa lapsi- ja nuorisoteatterienergiaa.

Vehmasmäen nuorisoseura käynnisti kylälle syksyllä 2012 upouutta lapsiteatteritoimintaa. Nuorisoseurassa hyödynnettiin vastavalmistunutta teatteri-ilmaisun ammattilaista Jukka Kolehmaista, jonka ohjauksessa syntyi Mainiot maahiset energisten nuorten näyttelijöiden voimin. Seuran lapsiteatteritoiminnassa toteutuu osallisuuden periaatteet parhaimmillaan, sillä lapset osallistuvat esityksen valmistamisen lisäksi myös esimerkiksi lehti- ja radiohaastatteluihin. Projektin onnistumisessa olivat vahvasti mukana seuran väen lisäksi lasten vanhemmat sekä suuri joukko kyläläisiä. Lapsiteatteritoiminta ei jää alkuinnostukseen vaan jatkuu syksyllä 2013. Vuonna 2012 kolme jyväskyläläistä nuorta Kulissi-teatterin kasvattia käynnisti nuorten teatteriryhmän EMPTY (Ei mitään postmodernia taideshaissea –yhteisö). Lahjakkaiden ja energisten nuorten aikuisten innostuttua projekti suorastaan karkasi käsistä. Youth in Action –hankerahoituksen avulla ryhmä on Teatriksessakin nähtävän Minne huuto ei kanna -esityksen lisäksi pyrkinyt vaikuttamaan mahdollisuuksiin harrastaa teatteria Jyväskylässä ja Keski-Suomessa. Ryhmä on järjestänyt muun muassa järjestämällä kaupungin vaikuttajien paneelikeskustelun sekä työpajoja ja ohjaajahuoltoa. Kuusamon näyttämön puristus Häräntappoase kokosi ensimmäistä kertaa yhteen sekä nuorisoteatterilaisia että aikuisia harrastajia. Mestari-kisälliopissa yhteisöllisyys kasvaa todelliseksi teatteriperheeksi. Nuorisoseurassa toimiva nuorisoteatteriryhmä Näytön Paikka kokoaa Kuusamon alueen ainoana nuorisoteatteriryhmänä teatteria harrastavat ja rakastavat nuoret saman katon alle. Tässä teatterissa nuoret ovat ylpeitä tekemisestään. Eräs Ramppikuumeen raatilainen totesikin vuoden 2013 tapahtumassa Mikkelissä: ”Kyllä minä uskon ihan mitä vaan, mitä ne tuolla lavalla sanovat”. Häräntappoase on osoitus siitä, että teatterissa nuoret voivat tehdä mitä vaan ja pitää siinä samalla hauskaa. Koirakiven nuorisoseuran iloisenrempseän porukan esitys Camillan iso ikävä huomioitiin kunniamaininnoin. Raati kiitteli työryhmää voimaa antavasta esityksestä ja myönsi Ida Raekorvelle kunniamaininnan heittäytyvästä ja komediallisesta roolisuorituksesta mummona.

Eskon saaja julkaistaan Teatterilaiva-festivaalilla syyskuussa. Tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opiston teatterin osaamiskeskus. Lue lisää: www.nuorisoseurat.fi/toiminta/teatteri/esko-patsas 21

Myöhä tullaa… Voi hötkäläise kötkäläine, koht se riemu taas Lappeenrannas alkaa. Sano miu sanonee ni siel o väkkee.Yl 650! pienet kalaset

ienimpiä Kalenoissa esiintyjiä ei ikä paina. Virtaa on riittänyt pitkin kevättä pidetyissä harjoituksissa eikä se varmasti jää kotikonnuille, kun matkataan Lappeenrantaan.

Lahden Tanhuujien nuoresta polvesta mukana ovat Tanhutatit ja Hilpakat. Foliokalat käsissä tanssiminen on treeneissä ollut hauskaa ja erilaista. Ja onko sillä nyt niin väliä, jos kaloja välillä vähän maistelee? Ne kun näyttävät monen mielestä ihan kalakekseiltä… Silvia kiteyttää tunnelmat näin: – Kalatanssien tanssiminen on kivaa. Lappeenrantaan on tosi, tosi, tosi kiva lähteä ja mua jännittää ihan kamalasti! Kun pienimmiltä (3-4 -vuotiaat) kysyy, millaista on olla kala, saa ansaitsemansa vastauksen. – Mä oon vihreä kala! Sen jälkeen alkaa innostunut puheen pulputus, kun kaikki haluavat kertoa, minkä värisiä kaloja he ovat.

asten Kalenoissa nähdään perinteiseen tapaan myös kansainvälistä väriä. Slovakiasta saapuu lasten kansantanssiryhmä Makovička ja Petroskoista ryhmä nimeltään Sozvezdie. Ryhmät ovat mukana ainakin katukonserteissa ja avajaisissa sekä perjantain kansantanssikonsertissa. Kansantanssiryhmä Sozvezdie on perustettu 1994 ja se toimii Petroiskoissa. Ryhmään kuuluu yhteensä yli 200 iältään 5-27 -vuotiasta tanssijaa. Lasten Kalenoihin saapuu 27 noin 14-vuotiasta lasta. Sozvezdien tanssirepertuaariin kuuluu perinteisiä tansseja ja uusia koreografioita. Sozvezdien lasten kerrotaan rakastavat esiintymistä ja muiden ryhmien konsertteja.

Lasten kansantanssiryhmä Makovička tulee itäisestä Slovakiasta Svidnikin kaupungista. Ryhmä on perustettu vuonna 1997 ja siinä on yhteensä 110 tanssijaa, laulajaa ja soittajaa. He ovat iältään 6-15 -vuotiaita. Tanssijat on jaettu kolmeen ryhmään ikänsä mukaisesti. Ryhmä tekee esiintymismatkoja ympäri Eurooppaa ja esiintyy vuosittain noin 100 kertaa erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja festivaaleilla. Suomessa ryhmä vierailee nyt ensimmäisen kerran.

Vähän isommilta (4-6 -vuotiaat) kysyttynä vastaus on erilainen: – Se toinen kalatanssi on hauska, siinä saa hassutella. Siinä me sanotaan aina tanssin mukana sillai et ”pikkuevät, isot evät, ympäri ja keikuti, keikuti, keikuti”.

Kalenakatin tärpit

Siis TODELLA PIII-IIII-IIIIII-TKÄ PINNA!

Toimii ihan samalla tavalla kun varapäre. Ota niitäkin mukaan ainakin muutamia kappaleita. Jos sinun Kalenat-kassisi on 30 cm niin ota juuri sen mittaisia. Tietenkin nekin ovat näkymättömiä. Kun aikuinen ”alkaa hitsata” niin eikun sellainen peliin ja tilanne rauhoittuu. Vaikka tusina laukkuun mukaan. KOSKA eihän lapset koskaan hermostu, eihän? Aikuiset ne sen tekevät. ;-)))

IAU! Kalenakatti tässä. Joo, olen se sama kun ensimmäisissä Kalenoissa. Ihan se sama!

Ensimmäiset Kalenat vuonna 1991, tjaa-a! Tulee mieleen ainakin silloinen eduskunnan puhemies Riitta ”mein Riitta” Uosukainen, jolla oli herttuattaren puku, kun mentiin käsikynkkää pitkin jäähallin lattiaa. Hän oli silloin ensimmäisten Kalenoitten suojelija. Oi sitä näkyä. Silloin Kalenoitten pääjuhla kertoi Lappeenrannan kaupungin historiasta. Kalenoissa on sittemmin vieraillut muun muassa Joulupukki. Tiedän, koska olin paikalla!

Nyt kesällä on vuorossa sitten kuudennet Kalenat… Tuutha siekii? ? ? Koska olet ennen ollut, niin pari vinkkiä sinulle. VARAPÄRE Tiedäthän, mitä on päre? Se on sellainen puusta tehty justka. Sellainen, joka laitettiin tuvassa palamaan, ennen kun ei ollut kynttilöitä. Varapäre on ihan toista. On sanonta, että kohta palaa päreet. Aikuiset käyttää usein tätä sanontaa. Siksi sinulla pitää olla näkymätön varapäre. Ota niitä vaikka yksi joka päivälle. Ja kun huomaat, että aikuisella alkaa ”päreet palaa” eli hänellä ”rupeaa keittämään” niin eikun varapäre esiin ja vot! Homma on taas hoidossa eli tyven. Että semmoisia laukkuun. PITKÄ PINNA Pinna löytyy ainakin pyöristä. Mutta entäs ”pitkä pinna”?

JA NYT NE TÄRPIT… Ainakin pääjuhla… ja sitten Hiekkalinna… ja sitten Linnoitus… ja Disco… ja Kalenakatin rutistus… OHO, TILA LOPPUI… Tule mukaan Lappeenrantaan 6. – 9.6. nyt kesällä. Terveisin Kalenakatti – joka tykkää ylävitosista!

aukeaman tekstit Greetta Lamminen, lasten kuvat Anna Nipuli, piirrokset Anita Polkutie

www.lastenkalenat.fi juskaa ei jännitä Pääjuhlan käsikirjoituksen yhdessä lasten kanssa tehnyt ja nuoria esiintyjiä ohjannut Johanna ”Juska” Juslin ei hermoile ennen H-hetkeä. Kokenut konkari luottaa itseensä ja joukkoihinsa kuin kallioon. - Minulla on ihan rauhallinen olo tämän esityksen suhteen, ei mitään paniikkia - eikä sitä tulekaan. Tiedän, että nuorten kanssa asiat kyllä järjestyvät, hän sanoo iloisesti nauraen. Kadonneen tiedon metsästyksen pääosassa Venla Väinämönä nähdään Kaisa Nevalainen. Muissa rooleissa näyttelevät Eero Kelosuo, Iiris Kekäle,

Jonna Niemi, Emmi Astikainen, Siiri Mattila, Jenni Suomalainen, Janika Gröhn, Venla ja Taavi Ilama, Jenna Litmanen, Onni Härkönen sekä Viena Kostamo. Kadonnen tiedon metsästys esitetään kaksi kertaa Lappeenrannan urheilutalolla. Ensimmäinen esitys on sunnuntaina klo 11 ja toinen klo 14.

H-Kilta Yli-Tepsan tyttäret Tarja, Marja ja Merja olivat jo pikkutyttöinä isänsä mukana Ruijassa kansanmusiikin keruumatkoilla. Sittemmin he kaikki ovat esiintyneet siellä yhdessä lukemattomia kertoja.

Vuoden Hermanni Matti Yli-Tepsa

Kokenut kasvattaja ja monipuolinen musiikkimies teksti Greetta Lamminen

un kokeneelta koulumieheltä kysyy hänen mielipidettään

koulurauhasta ja kurinpidosta, vastaus tulee viipymättä. - Tärkein on koti; käyttäytymiselle on asetettava peräseinä jo kotona, sanoo Vuoden Hermanniksi nimitetty sodankyläläinen Matti Yli-Tepsa. Yli-Tepsa on paitsi kansanperinteen vaalija ja elvyttäjä myös pitkäaikainen opetus- ja sivistystyön kehittäjä. Hän on toiminut niin opettajana, koulutoimenjohtajana kuin rehtorina. Opetusneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 2003. – Jos kotona ei aseteta lapselle rajoja, ei koulu voi käytöstä korjata. Kotien pitää myös toimia yhteistyössä koulun ja opettajien kanssa, jotta käytösongelmiin voidaan ajoissa puuttua yhdessä, Yli-Tepsa sanoo. – Monet asiat koulumaailmassa ovat vuosikymmenien aikana kehittyneet parempaan suuntaan, mutta kurinpito on ottanut takapakkia. Jos oppilaat määräävät tahdin koulussa, se johtaa väistämättä ongelmiin. – Kun näin vanhana miehenä vertaan nykymaailmaa omaa lapsuuteeni, näen selkeän eron. Ennen lapset joutuivat kasvamaan vastuuseen. Nyt lapset pidetään pumpulissa ja mennään siitä, mistä aita on matalin. Heitä ei opeteta siihen, että elämässä voi tulla vastoinkäymisiä. Ja niitähän tulee, jossain vaiheessa, jokaiselle ja väistämättä; ei elämä ole pelkkää myötämäkeä, Yli-Tepsa korostaa.

Kuin Lönnrot konsanaan Yli-Tepsa innostui 1970-luvun alussa tallentamaan suomalaista kan24

sanmusiikkia Pohjois-Norjassa sinne muuttaneiden suomalaisten siirtolaisten jälkipolvilta. Keräämisen hän aloitti vuonna 1976 Itä-Ruijan alueella ja parin vuoden kuluttua koossa oli noin 350 äänitystä. Vuonna 1983 Turun yliopiston Siirtolaisinstituutti aloitti Kveeni-perinteen tallentamisprojektin Pohjois-Norjassa, jolloin häntä pyydettiin tekemään keruutyötä myös Länsi-Ruijassa. Sieltä tallenteita löytyi vuosina 1983–1986 noin 250. Keruutyö on jatkunut pienemmässä mittakaavassa näihin päiviin saakka ja nyt tallenteita on kertynyt yhteensä lähes 700. Kaikki äänitteet on tallennettu SKS:n arkistoon Helsinkiin, Turun yliopistoon ja Tromssan museoon. Kerätyistä lauluista ja soitteista on huomattava osa sovitettu ja esitetty erilaisten kuorojen, pelimannien ja solistien voimin. Moniin kappaleisiin on myös tehty koreografiat, joita kuorot, pelimannit ja kansantanssiryhmät ovat esittäneet yhdessä eri puolilla Pohjois-Kalottia ja Eurooppaa. Yli-Tepsan musiikille omistautuneet tyttäret Tarja, Marja ja Merja olivat jo pikkutyttöinä mukana Ruijassa kansanmusiikin keruumatkoilla. Myöhemmin nelikko on ollut siellä esiintymässä lukemattomia kertoja. Ruijasta kerätystä musiikista Sodankylän Pelimannit ja Kuoro teki äänilevyn Ruijan Rannalla 1981 ja tyttöjen CD-levy samasta aiheesta julkaistiin 1996. – Nuorimman tyttäreni Merjan kanssa teimme vuonna 2008 Ruijan lauluista laulukirjan ”Maastamuuttajien laulu”, ja pari vuotta

Mikä Hermanni? Hermanni- ja Hermanska -arvonimen voi saada yli 50-vuotias nuorisoseuratoimintaan merkittävästi vaikuttanut ihminen tai toimintaa tukenut sidosryhmien edustaja. Arvonimi on valtakunnallinen tunnustus toiminnasta. Arvonimen myöntää Suomen Nuorisoseurojen hallitus. Arvonimien tuotot ohjataan maakunnalliseen nuorisoseuratyöhön. myöhemmin Ruija Trio, jossa Merja on mukana, teki samannimisen CD-levyn.

Jutajaisten alkuunpanija Yli-Tepsaa voi syystä kutsua lappilaisen kulttuurin asiantuntijaksi. Aktiivisena osallistujana ja muiden innostajana tunnettu mies oli kaiken muun ohella luomassa Jutajaisten alkusanoja. Jutajaisten historia juontaa juurensa 70-luvun alkuun. Ennen Jutajaisten syntymistä eri puolilla Lappia vietettiin maakunnallisia suvipäiviä. Valtakunnallisten Kalevan Nuorten kesälystitapahtuma Joikajaisten yhteydessä huomattiin, että pohjoisen nuorisoseuraväellä on kyky ja halu järjestää näyttäviäkin tapahtumia. Vuonna 1973 Suvijuhlien pitopaikaksi tuli Sodankylä. Juhlat ristittiin Kesäjutajaisiksi ja myöhemmin nimi lyheni Jutajaisiksi. Vuonna 1979 Ruijan suomalaisten kansanperinne oli teemana Jutajaisissa. – 1980-luvulla aloimme tehdä Jutajaisissa draamallisia konsertteja useiden kuorojen sekä kansantanssi- ja pelimanniryhmän yhteisesityksenä. Sellainen oli esimerkiksi Rovaniemen Ounaspaviljongilla, jossa johdin tukkilaisromantiikkaan perustuvan konsertin. Olin sovittanut musiikin kuoroille ja solisteille pienemmissä ja suuremmissa ryhmissä esiintymistä varten. Esiintymispaikka palveli erittäin hyvin teemaa, Yli-Tepsa kertoo.

Vuonna 1995 Jutajaisten pitopaikka vaihtui Sodankylästä Rovaniemelle, jossa se on vakiintunut kansainväliseksi musiikkiin ja tanssiin painottuvaksi monitaidefestivaaliksi. Jutajaisten ohjelma on suunnattu kaikenikäisille. Vuosittainen esiintyjämäärä on yli 1000. Ohjelman tasosta vastaavat lappilaiset, suomalaiset ja kansainväliset artistit sekä folkloreryhmät.

MATTI YLI-TEPSA Syntynyt: Sodankylässä 21.4.1936 Koulutus: Kansakoulunopettaja Työkokemus: Peruskoulun opettajana 15 vuotta Koulutoimenjohtajana 9 vuotta Rehtorina 13 vuotta Presidentin myöntämä Opetus- neuvoksen arvonimi Harrastukset: Musiikki (kuorojen johtaminen, säveltäminen, sovittaminen) Kansanmusiikin keräys Metsästys ja kalastus Kotiseututoiminta Toiminut kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen puheenjohta jana Sodankylässä Sotilasarvo: Kapteeni Kirjat: Lapinlasten laulukirja Maastamuuttajien laulu Suomen kotiseutuliiton myöntämä palkinto Vuoden kotiseututeko 2010 Heikki Klemetti-seura ry:n tunnustuspalkinnon, Valkoisen Apilan Ritarin saaja. Yli-Tepsa sai mitalin yli 30 vuotta kestäneestä työstään ruijansuomalaisten kansanlaulujen ja musiikin tallentajana.

Yli-Tepsa johti Rovaniemen Ounaspaviljongilla tukkilaisromantiikkaan perustuvan konsertin vuonna 2005.

Country Heels ’n toes Hollolan Paimelasta.

Yhä nuori 120-vuotias

Kilpasyönnistä kantritanssiin teksti Pirjo Kamppila

amera, jalusta, videokamera, levy, kengät, kahvinkeitin, julistetelineet. Onko nyt kaikki mukana? Ai niin: vielä esiintymisvaatteet ja kansallispuku, teipit, tussit, paperit ja lehtileikekokoelma vuodelta 1900. Harvoin pääsee viettämään 120-vuotisjuhlia, joten tilaisuuteen kannattaa varautua viimeisen päälle. Ainakin, jos on järjestävän seuran sihteeri ja tiedossa monta tuntia esiintymistä ja muuta juhlintaa. Noin vuosi sitten kuulin edustavani Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen liiton vanhinta seuraa. Aateluus velvoittaa, ja niinpä Asikkalan nuorisoseura oli liiton kanssa vuoden ajan mukana kiihkeissä neuvotteluissa, joissa pohdittiin tapoja juhlistaa täysiä vuosikymmeniä. Kuten aina, raha ja aika asettavat rajoituksia innokkaille järjestäjille. Kaikkea haluamaamme ei tällä kertaa saatu mukaan ohjelmaan, mutta lopputulos oli silti loistava: monimuotoista etelähämäläistä nuorisotyötä täydentämän kutsuttiin vieraita Pietarista. St Peterburg Souvenir -ryhmä oli jo ennestään tuttu seurue Lahden seudulla.

Heitä kierrätettiin esiintymässä Asikkalassa koululla ja Kalkkisten kyläjuhlassa sekä vieraina kalastusmuseossa. Lauantaina 16.3. olivat Asikkalan nuorisoseuralaisten kaikki käsiparit tarpeen. Päivällä vietettiin Tanssiva Asikkala -tapahtumaa, jossa paikalliset tanssiryhmät saivat esitellä toisilleen parasta osaamistaan. Väliajalla juotiin noin 200 henkilön kakkukahvit. Tanssien jälkeen kilisteltiin kuohuviinilaseja Asikkalan kunnan vastaanotolla komeassa Kalmarin huvilassa ja sitten siirryttiinkin gaalaillalliselle hotelli Tallukkaan, jossa syötiin – ja tietenkin tanssittiin. Sokerina pohjalla saatiin ihailla hidasta miesvoimistelua à la Mallusjoen miesvoimistelijat. Illan juonsi ainutlaatuiseen tapaansa nuorisoseuraveteraani Kyösti Toivonen. Hän oli penkonut esiin seuratoiminnan kuluneita vuosikymmeniä. Kukapa enää olisi muistanut, että tanssi, jopa kansantanssi, oli sata vuotta sitten paheksuttavaa rietastelua. Se ei sopinut nuorisoseuraaatteeseen. Paljon muuta sen sijaan sopi, kertoo Uusimaa-lehti vuodelta 1900. Erityisen ilahduttava oli maininta kilpasyönnistä: kaikesta päätellen nuorisoseuratyö on ollut muutakin kuin ryppyotsaista runonlausuntaa. Nykyisin Asikkalan nuorisoseura keskittyy kantri- eli rivitanssiin. Sekin on eräänlaista kansantanssia, Euroopasta Amerikkaan siirtynyt vanhojen ryhmätanssien perillinen. ”Suurenmoiseksi muodostui ohjelman loppunumero, neiti H. Gustafsonin ja herra Weckmanin järjestämä kuwaelma esittäwä ”Suomen laulua”. Suosionosoitukset oliwat myrskyisiä. Kuwaelma oli esitettäwä uudestaan. Lopuksi laulettiin ”Maamme” ja kohotettiin woimakkaat eläköönhuudot synnyinmaalle. ”Porilaisten marssin” kaikuessa poistuttiin juhlasalista tyytywäisin mielin.” Katkelma Uusimaa-lehden jutusta, elokuulta 1900

IN MEMORIAM

Elina Airaksinen 24.8.1967–22.3.2013

uorisoseurajärjestön pitkäaikainen työntekijä Elina Airaksinen menehtyi äkillisesti 22.3.2013 Elimäellä. Hän ehti toimia Nuorisoseurajärjestössä niin Kymen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Kymenlaakson piirin toiminnanjohtajana kuin Etelä-Hämeen Kalevan Nuorten toiminnanohjaajana. Muistamme Elinan monien tapahtumien, koulutusten ja kerhotoiminnan ahkerana järjestäjänä. Työssään hän painotti erityisesti lasten ja nuorten toimintaa ja työskenteli muissakin järjestöissä vastaavissa tehtävissä. Arvokasta työtä Elina teki myös kotinuorisoseurassaan Elimäen Vilppulassa. Mukaan nuorisoseuratoimintaan hän sai monet tuttavansa ja ystävänsä.

brunssi tukea nenS. Määttälä täyttää vbirruinksbksriueintsätsui kevaitrukkeiastäytymiViljo 90 vuotta ssi Kiitos Elina työtoveruudesta, monesta hauskasta leirimuistosta, kokousten kahvikesteistä ja tapahtumiin tervetulleeksi toivottaneesta hymystä!

brtuän

n n e ä tukea ytymy e t n i n i i i e e k m k y k k t i i r r i i ä v v svtiärkistytminen i k r i v ä t i e k k i r vi täy

virkis Lähde ohjaajapäiville

Kaustisen kansanmusiikkijuhlien presidentti Viljo S. Määttälä täyttää 90 vuotta 5. syyskuuta. Maakuntaneuvos ja kunniatohtori Viljo S. Määttälän käden jälki piirtyy vahvana suomalaisen maaseudun, maaseudun kulttuurin sekä maakuntien kehityksen historiaan.

Mikkeli 30.8.–1.9. Lähde ohjaajapäiville Lähde ohjaajapäiville Lähde ohjaajapäiville Mikkeli 30.8.–1.9.

30.8.–1.9. Mikkeli Mikkeli 30.8.–1.9.

OhjaajapäivätOhjaajapäivät kutsuvat kokoon eri harrastusalan ohjaajia 30.8.–1.9. kutsuvat kokoon eri harrastusalan ohjaajia 30.8.–1.9. Mikkeliin. Luvassa on virkistäytymistä, virikkeitä, tukea ohjaajana Mikkeliin. Luvassa on virkistäytymistä, virikkeitä, tukea ohjaajana

ja sunnuntaibrunssipitkällä pitkällä kaavalla. toimimiseen sunnuntaibrunssi Ojatoimimiseen hjaajapäivät kokoonohjaajia eri kaavalla. harrastusalan Ohjaajapäivät kutsuvat kokoon erikutsuvat harrastusalan 30.8.–1.9. ohjaajia 30.8.–1.9.

Ohjaajapäivien ohjelmassa keskitytääntukea ohjaajataitoihin ja työnohjaukMikkeliin. Luvassa onvirikkeitä, virkistäytymistä, virikkeitä, tukea ohjaajana Mikkeliin. Luvassa on virkistäytymistä, ohjaajana selliseen näkökulmaan. Lisäksi ohjaajapäivillä voit osallistua kahdelle toimimiseen japitkällä sunnuntaibrunssi pitkällä kaavalla. toimimiseen ja sunnuntaibrunssi kaavalla. Ohjaajapäivien ohjelmassa keskitytään ohjaajataitoihin toiminnalliselle viriketunnille, ohjattuun kevyeen ja virkistävään liikun-ja työnohjauktaan sekä saat intialaisen perustaidot. Sunnuntai huipenselliseen näkökulmaan. Lisäksipäähieronnan ohjaajapäivillä voit osallistua kahdelle

tuu herkkubrunssiin. Ohjaajapäivien ohjelmassa keskitytään ohjaajataitoihin ja työnohjaukOhjaajapäivien ohjelmassa keskitytään ohjaajataitoihin ja työnohjauktoiminnalliselle viriketunnille, ohjattuun kevyeen ja virkistävään liikunselliseen näkökulmaan. Lisäksi voit osallistua kahdelle selliseen näkökulmaan. Lisäksi ohjaajapäivillä voitohjaajapäivillä osallistua kahdelle Ohjaajapäivien emäntänä toimii ohjaajahuollon ja hyvinvoinnin ammattaan sekä viriketunnille, saat intialaisen päähieronnan perustaidot. Sunnuntai toiminnalliselle viriketunnille, kevyeen ja virkistäväänhuipenliikuntoiminnalliselle ohjattuun kevyeenohjattuun ja virkistävään liikuntilainen Pia Koponen. taan sekä saat intialaisen päähieronnan perustaidot. taantuu sekäherkkubrunssiin. saat intialaisen päähieronnan perustaidot. Sunnuntai huipen- Sunnuntai huipenOhjaajapäivien hinta on 75€/ohjaaja. Hintaan sisältyy kaikki ohjelma tuu herkkubrunssiin. tuu herkkubrunssiin. sekä kahden yön yöpyminen täysihoidolla.

Ohjaajapäivien emäntänä toimii ohjaajahuollon ja hyvinvoinnin ammat-

Varaa paikkasi ilmoittaudu jo nyt Ohjaajapäivien emäntänä toimii ohjaajahuollon ja hyvinvoinnin ammatOhjaajapäivien emäntänä toimiijaohjaajahuollon ja hyvinvoinnin ammatwww.nuorisoseurat.fi > tapahtumakalenteri! tilainen Pia Koponen. tilainen Pia Koponen. tilainen Pia Koponen.

Ohjaajapäivien hinta on 75€/ohjaaja. Hintaan sisältyy kaikki ohjelma Ohjaajapäivien hinta onhinta 75€/ohjaaja. Hintaan sisältyy kaikki ohjelma Ohjaajapäivien on 75€/ohjaaja. Hintaan sisältyy kaikki ohjelma sekä yön yöpyminen täysihoidolla. sekäsekä kahden yön yöpyminen täysihoidolla. kahden yönkahden yöpyminen täysihoidolla. Varaa paikkasi ja ilmoittaudu jo nyt Varaa paikkasi ja ilmoittaudu jo nyt Varaa paikkasi ja ilmoittaudu jo> tapahtumakalenteri! nyt www.nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi > tapahtumakalenteri!

www.nuorisoseurat.fi > tapahtumakalenteri!

www.nuorisoseurat.fi > tapahtumakalenteri

www.nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Pitkän ja vaiheikkaan elämänsä aikana Määttälä on ollut vaikuttamassa etenkin Keski-Pohjanmaan kehittymiseen yhtenä sen ahkerimmista ja laaja-alaisimmista keskushahmoista. Puhuttiinpa sitten nuorisoseura- tai osuustoiminnan, yliopistokeskuksen tai maakuntaradion tai vaikkapa Kaustisen kansanmusiikkijuhlien syntyhistorian tekijöistä, nousee nimi Määttälän nimi ensimmäisenä ja merkittävimpänä esiin. Määttälä on Suomen Nuorisoseurat ry:n kunniajäsen. Monelle tämän päivän vaikuttajalle ”Ville” on edelleen tärkeä henkinen mentori, jonka puoleen käännytään kun halutaan tarkkanäköisiä neuvoja ja pitkän kokemuksen tuomaa näkemystä. Maakuntaneuvos, fil. tohtori h.c. Viljo S. Määttälä järjestää syntymäpäivänsä merkeissä hengellisen kansanmusiikin konsertin Toholammin kirkossa sunnuntaina 8. syyskuuta klo 14. Maakuntaneuvoksella ei ole vastaanottoa syntymäpäivänään. Mahdolliset muistamiset pyydetään ohjaamaan tarkoitusta varten perustetulle onnittelutilille: FI89 5471 0920 0435 35. Onnittelutilin tuotto käytetään lyhentämättömänä lasten ja nuorten kansanmusiikkiharrastuksen edistämiseen Keski-Pohjanmaalla. 27

Lyhyesti

Huomionosoitus Timo Nevanperälle Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen liiton toiminnanjohtaja Timo Nevanperälle Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin tunnustuksena ansiokkaasta työstä nuorisoseurajärjestössä. Nevanperä tuli Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton järjestöohjaajaksi 1981 ja vuonna 1992 toiminnanjohtajaksi. Hän jatkaa tässä tehtävässä edelleen. Perusteluissa todetaan, että Timo Nevanperä tunnetaan Pohjois-Pohjanmaalla pitkältä ajalta lämminhenkisenä toiminnanjohtajana, hyvien suhteiden rakentajana, talousmiehenä ja esimerkilliset elämänarvot omaavana henkilönä. Timo Nevanperä otti Kalevan päivän juhlassa vastaan Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton puheenjohtajalta Heikki Saarelalta ja Hermanni-killan puhemieheltä Liisa Hautamäeltä.

Nysä ehdolle Euroopan kansalaiseksi Kuoreveden Nuorisoseura Nysä on ehdolla Euroopan kansalaisen palkinnon saajaksi. Palkinnon myöntää Euroopan parlamentti. Ehdokkuuden perusteluna on EU:n viimevuotinen aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Nysän toteuttaman EVS-projektin puitteissa 10 eurooppalaista nuorta teki viime kesänä Kuorevedellä ja Tampereella vapaaehtoistyötä. Teemavuoden tavoitteena oli kiinnittää huomiota vanhimpien ikäpolvien rooliin yhteiskunnassa. Sen aikana haluttiin rohkaista päättäjiä ja muita asianosaisia ryhtymään toimiin, joilla voidaan parantaa ikääntyvien mahdollisuuksia pysyä aktiivisina ja lisätä sukupolvien välistä yhteistyötä. Kuoreveden projektissa onnistuttiin saavuttamaan molemmat tavoitteet.

”Nysän toiminta osoitti poikkeuksellista aloitteellisuutta Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisten yhteisymmärryksen lisäämiseksi ja toi rajat ylittävää kulttuuriyhteistyötä keskelle pienen kylän perinteistä toimintaa tavalla, joka vahvistaa eurooppalaista henkeä”, perusteluissa todetaan. Eri kansallisuuksia edustavat nuoret osallistuivat yhdessä paikallisen väen kanssa kesäteatterin lavasteiden rakentamiseen, puvustamiseen ja teatterin ulkonäön kohentamiseen. Vuorovaikutus nuorten ja paikallisten kesken oli jatkuvaa. Martat osallistuivat ruokahuoltoon ja kyläläiset vapaa-ajan kuljetuksiin, jotka veivät nuoria tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja elämään savusaunoineen ja valoisine öineen. Nuorisoseura-lehti kirjoitti Nysän projektista numerossa 3/2012.

Vuorovaikutus eurooppalaisten nuorten ja paikallisten asukkaiden välillä oli jatkuvaa ja lämmintä. Martat olivat aktiivisesti mukana ruokahuollossa.

Pallo paukkui Iisalmessa Savon Nuorisoseurojen Liitto ja Ylä-Savon Lentopalloerotuomarit. Ensi keväänä nuorisoseurojen SM-Lentopalloturnaus pidetään myös Iisalmessa 26.-27.4.2014. Sarjojen voittajat: Naiset C-Harrastussarja: Vieremän-Niemisten Ns. Miehet C-Harrastussarja: Ylämäen Ns. Miehet D-sarja: Nuorisoseura Kiikka Sekasarja: Sonkakosken Ns. Sekasarjan mitalistit Sonkakosken, Vaskiveden ja Kiuruve- Miehet A-Kilpasarja: den Nuorisoseurojen joukkueet yhteispotretissa. Loimaan Ns. Miehet B-kilpasarja: Sonkakosken Ns. Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalNaiset B-Kilpasarja: Vänninmäen Ns. loturnaus järjestettiin 20.-21.4.2012 IisalNaiset A-kilpasarja: Säviän Ns. messa. Turnaukseen osallistui yhteensä 39 joukkuetta. Turnauksen kaikki tulokset löytyvät YläSavon Nuorisoseurojen Suurin osanotto oli harrastussarjoissa, joisverkkosivuilta. sa molemmissa oli yhdeksän joukkuetta. Miesten A-kilpasarjassa pelasi useita liigapelaajia, joten taso oli kova.

Vuoden valinnat Ylä-Savon nuorisoseurojen ”Vuoden valinnat 2013” julkistettiin 21.3. Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton vuosikokouksessa Vieremän Haajaisilla.

Vuoden Nuorisoseuralaiseksi nimettiin Arja Kervinen Jumis-Paloisten Nuorisoseurasta ja Vuoden Seurajohtajaksi Tuula Laitinen Luupuveden Nuorisoseurasta. Vuoden Talkoolainen on Jukka Kananen Kiuruveden Nuorisoseurasta. Vuoden Maineteon ansaitsivat Sonkakosken Nuorisoseura ja Pörsänmäen Nuorisoseura. Vuoden Hermanni ja Hermanska ovat Aaro Huttunen ja Eeva Huttunen.

Kuvassa vas. Jaana Niskanen/Sonkosken Ns., Arja Kervinen/Jumis-Paloisten Ns., Eeva ja Aaro Huttunen/Haajaisten Ns. ja Matti Kinnunen/Pörsänmäen Ns.

Turnauksen järjestelyistä vastasivat Ylä-

TAIDEKEHRÄ tuo taidetta ja kulttuuria ikääntyneiden arkeen Lapin Nuorison Liitto ry on käynnistänyt projektin Taidekehrä – Taiteesta ja kulttuurista terveyttä ja hyvinvointia ikääntyneille! Projekti kohentaa ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia taiteen ja kulttuurin tekemisen kautta. Projekti on terveyttä edistävä ja sosiaalista hyvinvointia lisäävä. Samalla taide- ja kulttuuriperintöä voidaan siirtää sukupolvelta toiselle. Yhtenä tavoitteena on synnyttää uusia toimintamalleja. Ajatuksena on, että niiden ansiosta ikääntyneiden omasta taide- ja kulttuuritoiminnasta tulee pysyvä toimintatapa ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia edistettäessä.

Hanke tavoittaa sekä kotona että laitoksessa asuvia ikääntyneitä. Erityiskohderyhminä ovat muistihäiriöiset, liikuntarajoitteiset ja vammaiset ikääntyneet.

toimijoina toimivien yhdistysten kanssa toiminnanjohtaja Maria-Liisa Malvalehto, joka toimii myös toimii projektin toiminnanjohtajana.

Projekti alkoi tämän vuoden alussa ja jatkuu vuoden 2015 loppuun.

Projektiin on saatu Raha-automaattiyhdistyksen tukea.

Projektin osatoimijoina ovat Hollolan Nuorisoseura ry, Jutarinki ry, Lapin kansantanssiyhtye Rimpparemmi ry, Livokas ry ja Tornion Järjestöyhdistys ry. Kaikilla osatoimijoilla on omat osatavoitteensa, joita ne toteuttavat kotipaikkakunnillaan. Projektin on ideoinut ja suunnitellut osa-

kuva Petri Kivinen

Tanssimania 26.–29.9.2013 – Hetki aikaa tanssille! VASTAHAKO – Kantaesitys Tanssimaniassa Tahdittomat-kansantanssiyhtyeen vuoden 2013 kantaesitysteos Vastahako saa ensi-iltansa Tampereella Tanssimania-tapahtumassa. Tahdittomat ja Suomen Nuorisoseurojen yhteistyössä tuottama suurproduktio alkaa koreografisen työn ja musiikin säveltämisen osalta toukokuussa. Teoksen koreografi Petri Kauppinen haluaa tuoda näyttämölle ”pohjoisen näkymän kevääseen ja valintaan”. Teoksen taiteelliset lähtökohdat ovat pohjoisen muodoissa ja rytmeissä. Uusi, alkava prosessi onkin tuonut harjoitteluun innostunutta odotusta. Projektin ensimmäinen vaihe - se, joka sisältää roimasti ideoita, hallittua ja hallitsematonta kaaosta sekä jännityksen kipinöitä - on puhkeamassa täyteen skaalaansa kevätauringon siivittämänä. Tuloksekas taival on sisältänyt tutustumista saamelaismuseo Siidaan, Sajos-luontokeskukseen ja paikallisiin arkistoihin. DÄÄNS III – Hikeä, tunnetta ja oppimisen halua Dääns-leiri III kokoaa jälleen kansantanssin nuoret intensiiviseen viikonloppuun oppimaan tanssinopettajiemme kärkinimiltä. Seuraa ilmoittelua, sillä vain nopeimmat pääsevät mukaan rajallisen osallistujamäärän vuoksi. Koulutus – Tanssimanian syvin olemus! Pispalan Sottiisi yhdistää voimansa kesäkuussa 2014 Nuoren Kulttuurin Moves-tanssitapahtuman kanssa. SottiisiMoves tulee keräämään ympäri Suomea tuhansia tanssista kiinnostuneita Tampereen katukuvaa liikuttamaan. SottiisiMovesiin otetaan Tanssimaniassa varaslähtö tutustumalla suurtapahtuman pääjuhlan yhteisiin tansseihin tekijäkoreografioidensa johdolla. Tanhujalostamo kokoaa keskustelufoorumiin kuumat puheenaiheet niin kansantanssista kuin sen ympäriltäkin. Tanssipidot 2012 Tampere -tapahtuma kokosi kansantanssiväen yhteen, mutta miten tulevai30

suudessa ja mikä oli Tanssipitojen merkitys kansantanssin kehityksen suhteen? Tule, tee, näe ja koe! Sitä se Tanssimania on! Maniapassi 65 € (Ennakkovaraajan etu 1.9. mennessä varatuista maniapasseista 5 €) Maniapassilla vapaa pääsy kaikkiin Tanssimanian tilaisuuksiin (ei koske Rahvaanmusiikin kerhoa). Passi sisältää SottiisiMoves 2014 -ohjelmistokulutuksen sekä passin tilanneet ryhmät saavat 50 % alennuksen sparrauskoulutuksesta. Maniapassin tilanneet voivat varata edullisia majoitus- ja ruokailupaketteja. Makuupussipaketti 50 €/hlö Majoitus koululla perjantaista sunnuntaihin, iltaruoka perjantaina sekä aamiainen ja lounas lauantaina ja sunnuntaina festivaaliruokalassa. Omppupaketti 4hh 74 €/hlö, 2 hh 109 €/hlö Majoitus Omenahotellissa perjantaista sunnuntaihin, iltaruoka perjantaina sekä lounas lauantaina ja sunnuntaina festivaaliruokalassa (aamiaiset festivaaliruokalassa). Holiday-paketti 2hh 135 €/hlö Majoitus Hotelli Holiday Inn Tampereessa perjantaista sunnuntaihin, iltaruoka perjantaina sekä lounas lauantaina ja sunnuntaina festivaaliruokalassa (aamiaiset hotellissa). DÄÄNS-leiri (12–17-vuotiaat) 55 € Maniapassi, leiriohjelma, majoitus koululla perjantaista sunnuntaihin, iltaruoka perjantaina, aamiainen, lounas ja päivällinen lauantaina sekä aamiainen ja lounas sunnuntaina festivaaliruokalassa. Lisätiedot: Pispalan Sottiisin toimisto, Monitoimitalo 13, Satakunnankatu 13, 33100 Tampere, Puhelin (03) 2122 147, info@sottiisi.net, www.sottiisi.net

oska en ole poliitikko, kolumnisti tai julkkis, niin lienee siis parasta aloittaa siitä, kuka minä olen. Olen 19-vuotias lukion juuri päätökseen saattanut pojankloppi, jolla on kymmenen vuoden kokemus nuorisoseuratoiminnasta. Aloitin harrastelijateatterilla ja siirryin yleiseen nuorisoseuran kantapeikkoiluun. Kantapeikkoilu tarkoittaa, että on vaikeaa olla Vahannan Nuorisoseuran järjestämissä riennoissa kuulematta minun pälätystäni. Lienee paikallaan selittää tarkemmin termi kantapeikko, ja mitä nämä peikot seuroille merkitsevät. Kantapeikko tarkoittaa siis aktiivista nuorisoseuralaista, joka on aina mukana järjestämässä seuran aktiviteettejä ja esimerkillään saa vedettyä muita mukaansa. Kaikki jäsenet eivät välttämättä halua olla mukana kaikessa. Niinpä tarvitaan kantapeikkoja aktivoimaan ihmisiä mukaan toimintaan. Aktiivisuus tarttuu. Kymmenen vuoden aikana olen huomannut,

että kuten tietokoneet toimivat savulla nuorisoseurat toimivat talkootöillä. Tiedättehän, jos tietokoneesta tulee savut pihalle, lakkaa se toimimasta. ”Jaa, että jotkut tekisivät töitä ilmaiseksi ja tuottamansa voiton sysäisivät toimintansa parantamiseen isomman porealtaan sijaan?” Kyllä, juuri näin nuorisoseurat toimivat. Ilman talkoohenkeä seuroja ei olisi. Toinen huomaamani asia on seurojen erilainen fokus. On taskulamppuseuroja ja lyhtyseuroja. Taskulamppu valaisee pienemmän alueen, mutta tekee sen paremmin kuin joka puolelle valaiseva lyhty. Selventääkseni analogiaa otan esimerkeiksi kaksi nuorisoseuraa, Lempäälän Nuorisoseuran ja Vahannan Nuorisoseuran. Taskulamppu-seurana Lempäälän Nuorisoseuran tarjontaan kuuluu teatteria ja tanssia. Fokuksen ansiosta oli näytelmä Yksi lensi yli käenpesän näyttelijäntyöltään ja tekniikaltaan mielestäni ammattiteatterin tasolla. Vahannan Nuorisoseura taas lyhtynä tar-

joaa kyllä myös teatteria, mutta siihen ei voi suunnata resursseja niin paljon, kun on myös mopokilpailut ja sählykerhot järjestettävänä. Lopuksi haluaisin kertoa yhden jutun ruumiillistamaan nuorisoseurahenkeä. Vahannan Nuorisoseuralla oli työmarkkinatuella palkattu siivooja. Palkallisen jakson päätyttyä siivooja päätti jatkaa hommia, vaikka ei siitä mitään rahaa saanut. Osoitti siis nuorisoseurahenkeä ja kävi noin kolmasti viikossa aamuisin siivoamassa seurantalolla. Älkää siis päästäkö lyhdyistänne tai taskulampuistanne savuja pihalle.

Arttu Vuori

Ota yhteyttä Suomen Nuorisoseurat Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA Puh. (09) 5840 610 fax (09) 5840 6200 www.nuorisoseurat.fi info@nuorisoseurat.fi etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot sekä piirijärjestöjen yhteystiedot löydät osoitteesta: www.nuorisoseurat.fi

www.nuorisoseurat.fi

Sivistysliitto ja Opintokeskus Kansalaisfoorumi Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA Puh. (09) 5840 6250 fax (09) 5840 6200 www.kansalaisfoorumi info@kansalaisfoorumi etunimi.sukunimi@kansalaisfoorumi Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot löydät osoitteesta: www.kansalaisfoorumi.fi

Paukkula Suomen Nuoriso-opisto Paukkulantie 22 50170 Mikkeli Puh.040 357 7735 www.paukkula.fi

Lisätietoja koulutustarjonnasta ja henkilökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.paukkula.fi

facebook.com/ nuorisoseurat

Kolumni

Taskulamppu- ja lyhtyseurat

Tekemisen riemua Tapahtumakalenteri

KESÄKUU 6.–9. 8. 24.–30. 26.–30. 27.–30.

Lasten Kalenat, Lappeenranta Ohjaajien Olohuone, Lappeenranta Pohjois-Pohjanmaan Maakuntajuhlat, Hailuoto Jutajaiset, Rovaniemi Ylä-Savon Maakuntajuhlat, Iisalmi

HEINÄKUU 31.7.–4.8.

Koreografia-akatemia, Mikkeli

ELOKUU 16.-18. 30.8.–1.9. 30.8.–1.9.

MM-Mölkky, Lahti Ohjaajien olohuone - Ohjaajapäivät, Mikkeli KNoppi-kouluttajakoulutus, Mikkeli

SYYSKUU 12.–14. 20.–21. 27.–29. 26.–29.

Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden neuvottelupäivät , Mikkeli Teatterilaiva-harrastajateatterifestivaali, Silja Europa DÄÄNS-leiri, Tampere Tanssimania, Tampere

Lisätietoja tapahtumista ja lisää tapahtumia osoitteessa www.nuorisoseurat.fi Tiedustelut info@nuorisoseurat.fi