Nuorisoseurat 03/2011

2011 • 3

Ohjaajakoulutus antaa hyvät eväät Kuinka kehittyy kulttuurinen nuorisotyö

Jyri Siimes: Mafia on purettava

Sisällysluettelo 4 6 7 8 10 11 12 13 14 16 17 18 19 20 22 23 23 24 26 27 28

Jyri Siimes: Mafia on purettava Puheenjohtajalta Tekemisen Riemua Rajalla Kesäteattereista aitoja taide-elämyksiä Tanssipidot 2012 Tampereella Pelko pois raakalaudalla DÄÄNS! Hollo ja Martta -kansantanssifestivaali 2011 Ohjaajakursseilta vahvat eväät Torintäydeltä MM-mölkkyä Väärinoppimisen päivät, poikkitaiteellista törmäilyä Majanrakennuskilpailu 2011 oli menestys Honkalammen Nuorisoseura toimii!

Kuinka kehittyy kulttuurinen nuorisotyö?

Kilpailuttaminen tappaa paikallisen aktiivisuuden Ansiomerkit ja tunnustusmerkit Hermanskat ja Hermannit Lyhyesti Terveisiä BARNLEKista!

Kolumni Tapahtumakalenteri

12

16

Alakerta

tikkuristiä ja ristipistoa K

esä on kukkinut nuorisoseuratapahtumia, kesäjuhlia, kursseja, kisoja ja leirejä.

Sukumme sankari on kuusivuotias Aatos, joka voitti Saarikylien Nuorisoseuran Talentkisan interaktiivisella lauluesityksellään Pitkä-Bill ja Pätkä-Ben. Taiteilija oli pukeutunut merirosvoasuun ja suosio oli taattu. Palkintostipendillä ostettiin Lego-pakkaus.

Aatoksen mielestä Nuorisoseura on hieno aate.

Tarina on hieno esimerkki nuorisoseuraaatteen voimasta. Itsetunto ja esiintymistaito kasvoivat kohisten. Se on myös esimerkki perinteen siirrosta ja siitä, millainen voimavara on nuorisossa.

Tunnemmeko me vanhemmat harrastajat samaa ylpeyttä yhteisöstämme? Usein vähättelemme toimintaa ja tyydymme järjestön vähän vanhoilliseen leimaan. Se leima ei ole totta. Olemme uusiutuneet läpi vuosikymmenten ja lähettäneet maailmaan hyvillä eväillä varustettuja kansalaisia.

Emme aina näe kokonaisuutta. Yksi pu2

ro on pieni, mutta kaikki toiminta yhdessä saa aikaan valtaisan verkoston. Kun vuosikertomuksessa listataan koko toiminnan kirjo, hämmästyy välillä itsekin, miten paljon on saatu aikaan. Ja, kun sitten kootaan piirien tapahtumat ja koko maan toiminta, niin olemme voimaannuttaneet tuhansien ihmisten elämää.

Ihaillen olen seurannut Marttajärjestön rohkeutta brändäytyä ja pukeutua uuteen kuosiin.

Vanhat martat kutovat sukkaa ja mattoa saaden sisältöä ja ystäviä elämäänsä.

Nuoret martat ovat heittäneet huivin hiuksiltaan ja rynnistävät kutrit hulmuten uuteen aikaan. Ryhdytään mekin vähän marttailemaan ja kehitetään uusi ajanmukainen brändi. Toimintamallia ei voi vain päälleliimata. Siihen täytyy uskoa itse, jotta saadaan muutkin uskomaan.

Voisiko brändimme olla vaikuttava kansalaisjärjestö? Voimme puhua asioiden puolesta. Miten Nuorisoseura-aate vastaa kysymyksiin maahanmuutosta, sosiaalisesta

8 eriarvoisuudesta tai syrjinnästä?

Pois turha kainous. Rinta rottingille ja eteenpäin. Meillä on hieno aate ja hienot perinteet. Sovitetaan ne tähän päivään ja otetaan käyttöön uudet ideat, aseet ja teknologia.

Ristinä ei saa olla ristipistot eikä tikkuristi.

Vanhoista harrasteista on jo kehittynyt vahvoja taidelajeja. Tanhu on synnyttänyt upean modernin tanssimuodon, kansanmusiikista on kuoriutunut korkeatasoista etnoa, Tanssimania, Pispalan Sottiisi ja Folklandiapurjehdus ovat verkottumisen ja festivaalien mallitapahtumia.

Me vaikutamme tekemällä ja puhumalla tärkeiden asioiden puolesta.

Pirkko-liisa Ollila Järjestöneuvos Saarikylien Nuorisoseurasta

N

uorisoseuroilla menee hyvin. Kuluneen kesän lukuisat tapahtumat, kesäteatterit ja tempaukset, joista on kerrottu tämänkin lehden sivuilla, ovat oiva esimerkki seurojen monipuolisesta tekemisen kirjosta ja tekemisen riemusta. Toimintamme tilastot todistavat, että järjestömme vetovoima ei ole hiipunut. Monipuolinen toiminta ja sen taustalla olevat aktiiviset ja innokkaat seuratason toimijat ovat se voimavara, joka on kantanut ajan haasteiden ja muutosten virrassa yhteistä järjestöämme jo 130 vuoden ajan.

Kaksi vuotta sitten Helsingin Nuorisoseurakokous linjasi nuorisoseuratoiminnan suunnat vuosille 2010-2012. Nuorisoseurakokous nosti yhdeksi päätavoitteeksemme organisaation kehittämisen niin, että se mahdollistaa resurssien kohdentamisen aiempaa paremmin seuratoimintaan. Tekemisen riemua! -kolmivuotisohjelma myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa, nuorten omaa toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia.

Paljon on jo tehty. Toiminnan sisältöjä on päivitetty ja kehitetty. Visuaalinen ilme on uudistettu, uusi jäsenrekisteri ja kotisivut ovat jo käytössä. Organisaation kehittämisen suuret linjat ovat selkeytyneet ja periaatepäätökset niistä on tehty. Valtakunnalliset liitot yhdistyvät ja paikallisen seuratoiminnan tueksi luodaan aluetoimistojen ja osaamiskeskusten verkosto. Päällekkäisestä hal-

Pääkirjoitus

Uuden kynnyksellä linnosta luovutaan ja painopiste siirretään sisältöihin ja toimintaan.

Tämän lehden ilmestyessä on juuri pidetty ensimmäinen strategiaseminaari, jonka myötä on aloitettu vuoteen 2020 ulottuvan nuorisoseurastrategian työstäminen.

Millaista on tulevaisuuden nuorisoseuratoiminta, missä sitä on ja mitkä ovat sen arvot? Muun muassa nämä ovat niitä kysymyksiä, joihin meidän on yhdessä etsittävä ja löydettävä vastaukset. Samalla meidän on konkretisoitava organisaation kehittämistyö seuratoimintaa palveleviksi osaamisverkostoiksi ja -keskuksiksi. Jotta nuorisoseuroilla menisi jatkossakin hyvin, on puheet ja päätökset muutettava yhdessä teoiksi ja toiminnaksi.

Olemme uuden kynnyksellä. Seuraavaan Nuorisoseurakokoukseen on aikaa reilu vuosi ja uuden organisaatiomme on määrä olla toiminnassa vuoden 2013 alkaessa. Nyt on aika kääntää katseet organisaatiokaavioista ja hallinnon laatikkoleikeistä toimintaan ja tulevaisuuden nuorisoseuraliikkeen rakentamiseen. Yhteisössämme on voimaa ja tekemisen riemua, joka kantaa meidät tämänkin kynnyksen yli.

antti Kalliomaa vt. pääsihteeri antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Julkaisija:

Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja:

Antti Kalliomaa, puh. 040 5477 157

Puh. (09) 5840 610

Taitto:

Viestintätoimisto Mageena

info@nuorisoseurat.fi

Toimituskunta:

Antti Kalliomaa, Fanny Vilmilä,

Vuosikerran hinta 10 euroa.

Juha Jämsä, Seppo Huhta

Aikakauslehtien Liiton jäsen.

2011 • 3

Yhteystiedot:

Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa Fax (09) 5840 6200

Painopaikka:

Painotalo Seiska Oy, Iisalmi ISSN 1458-6479

Kansi:

Aineisto ja ilmestymispäivät v. 2011: Aineisto lähetetään osoitteella: nuorisoseuralehti@nuorisoseurat.fi Nro 4, aineisto 30.10., ilmestyy 7.12.

Ohjaajakoulutus antaa hyvät eväät Kuinka kehittyy kulttuurinen nuorisotyö

Jyri Siimes: Mafia on purettava

Rodeo.fi

3

Jyri Siimes:

Mafia on purettava Tässä henkilöhaastattelussa ohjaaja, ilmaisutaidon opettaja vaatii mafian purkamisen lisäksi yhteiskunnalta lisää rahaa harrastajateatteritoimintaan ja moittii teatteriopetuksen tyttölähtöisyyttä.

Jyri Siimes haaveilee uudenlaisesta teatterikoulusta, jonka voima olisi ennen muuta vaihdannassa, verkostoitumisessa ja nuorissa teatterinharrastajissa ja teatterintekijöissä itsessään. Uusi teatterikoulu olisi suunnattu ensisijaisesti kaikille nuorille teatterintekijöille. Se antaisi mahdollisuuden esimerkiksi tutustua nykyistä laajemmin kansainväliseen toimintaan. Myös ohjaajat ja teatteripedagogit saisivat sieltä kohtauspaikan. Se olisi sekä keskustelufoorumi että paikka oppia ja se mahdollistaisi kokemusten vaihtamisen ja kokeilemisen.

Jyri Siimeksen visioima Uusi teatterikoulu korostaisi myös nuorten teatterintekijöiden ja opiskelijoiden yksilöllisyyttä.

Koulusta nuoret saisivat eväät niin harrastajateatteritoimintaan kuin ammattinäyttämöillekin.

Koulun tulisi Siimeksen mielestä olla mahdollisimman edullinen tai mieluiten ilmainen. Uuden teatterikoulun rahoittajina voisivat olla sekä säätiöt, järjestöt ja julkinen valta että yksityiset tahot.

Nuorisoseurat ”tulenkantajina”

Nuorisoseuroilla voisi Uudessa teatterikoulussa olla merkittävä rooli luoda kohtaamispaikka nuorten ehdoilla. Uuden teatterikoulun motto voisi olla: ”Kenellekään ei voi opettaa mitään, mutta ihmisiä voi opettaa oppimaan”.

– Uusi teatterikoulu – vaikka se olisi

vahvasti verkostoitunut – tarvitsisi kiinteät tilat, oman kampuksen. Koska siellä opittaisiin oppimaan, niin siellä olisi myös voitava harrastaa tutkimusta. Tilat tarvittaisiin myös siksi, että näyttelemistä ei netissä opita, vakuuttaa Jyri Siimes. Sitä paitsi mahdollisuus oikeasti oppia toisilta ymmärrettävästi vaatii fyysisiä tiloja, läsnäoloa.

Uusi teatterikoulu voisi tarjota intensiivijaksoja, viikonloppukursseja, loma-ajan kuukauden mittaisia syventymisiä ja vaikka vuoden peruskurssin. Luontevaa olisi myös, että Uudessa teatterikoulussa vierailisi runsaasti ulkomaisia teatteriryhmiä.

Suomen Nuorisoseurojen Liitto voisi ottaa omakseen idean Uudesta teatterikoulusta ja aloittaa hankkeen eteenpäin viemisen yhdessä muiden teatterialan toimijoiden kanssa.

Mafia?

Tarkoitan sitä, että suunnittelijat ja strategit eivät välttämättä tunne tai edes halua tuntea harrastajateatterikenttää: Usein on esimerkiksi niin,sanoo Siimes, että tuodaan ulkomailta jokin systeemi kentälle sellaisenaan, ymmärtämättä, että tarvitaan ymmärtämistä molemmin puolin. Ylätaso ei ymmärrä, että kentällä ei välttämättä ymmärretä. Tästä taas seuraa, että alataso kokee tulleensa hylätyksi ja uudet keinot jäävät käyttämättä. Nyt järjestöt Jyri Siimeksen mielestä syöttävät kentälle samaa

Nimi: Jyri Antero Siimes Ikä: 34 vuotta Sääty ja perhe: Naimisissa, yksi lapsi, toinen tulossa Syntymä- ja asuinpaikka: Tampere ja Tampere Elinkeino: Ohjaaja, ilmaisutaidon opettaja

4

puuroa, eikä se oikein maistu kellekään.

Pahantahtoisuudesta ei ole Siimeksen mukaan kysymys, vaan siitä, ettei harrastajien näkökulma ole ainakaan vielä saanut sille kuuluvaa asemaa.

Irti tyttölähtöisyydestä!

Siimes vaatii, että harrastajateatteritoiminnassa ja -opetuksessa irrottaudutaan koulutuksellisesta, tyttö ja nuori nainen -formaatista.

Teatteriharrastuksen piiriin hakeutuneet pojat turhautuvat, kun heiltä odotetaan samoja kykyjä ja taitoja kuin ikäisiltään tytöiltä, ja psykofyysinen tosiasia on, että poikien henkinen ja fyysinen kehitys ei murrosiässä anna myöden tässä asiassa.

Tyttöjä pidetään Siimeksen mielestä mahdollisuuksina, kun taas teatteria harrastavat pojat ovat ongelmia.

Ilmaisutaidon opettajana ja teatteriohjaajana toimiva Jyri Siimes sanoo, että draamaopetuksessa on poikien suhteen oltava aivan erityisen herkkänä. Hänen arvionsa on, että useimmat pojat ovat valmiita draamaopetukseen vasta 16-vuotiaina ja siksi:”Pakkodraaman opetuksella ei pidä tappaa poikien myöhemmin mahdollisesti heräävää kiinnostusta teatteriin jo alaasteella”.

Seppo Huhta

”Uusi teatterikoulu olisi ensisijaisesti suunnattu nuorille teatterintekijöille.”

KYMMENEN KYSYMYSTÄ

Jyri Siimekselle

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Miksi luulet, että haastattelemme sinua?

– Koska olen nuorisoseura- ja nuorisoteatteri-ihminen.

Mikäs olet miehiäs, kerro jotain henkilökohtaista?

– Kengännumero on 42. Olen sosiaalinen ääneenajattelija ja pohdiskelija. Minusta yksinään tekeminen ummehduttaa.

Muissa ihmisissä ahdistaa huono itsetunto.

Mitä haluaisit tehdä, jos saisit valita ihan mitä tahansa ja miksi?

– Perustaisin uuden teatterikoulun, joka perustuisi kaikenlaiseen vaihtamiseen ja verkostoitumiseen. Se olisi unelmien täyttymys.

Olet poikasesta asti ollut teatterin parissa, miksi teatteri, miksei esimerkiksi lätkä?

– Suvussa on vahva teatterin ja tarinankerronnan kulttuuri.

Teatterissa olin ensimmäisen kerran kaksivuotiaana.

Millä keinoin Suomessa voisi teatteriharrastusta vielä lisätä vai onko se jo tapissa?

– Nyt harrastajateatterijärjestöt esimerkiksi puhuvat aivan eri kieltä harrastajien kanssa. Näiden koulutuksellinen mafia pitäisi purkaa. Kuntien tulisi tukea harrastajateatteritoimintaa nykyistä enemmän. Haittana on myös se, että teatteriopetus on nykyisellään liian tyttölähtöistä, pojatkin on saatava mukaan.

Kouluissa pitäisi opettaa draamaa vapaaehtoisuuden pohjalta, mutta ei pakkodraamaa.

Mikä sinulle on se juttu, miksi haluat tehdä teatteria ja edistää esittävää taidetta?

– Teatteri on magiaa. Teatteri pystyy yhdistämään kaikki muut taidemuodot itseensä.

Mikä tekee ihmisestä taiteilijan?

– Intohimo taiteeseen ja nöyryys itsensä kehittämiseen, myös harrastajateatterilainen voi olla taiteilija.

Oletko sinä taiteilija?

– Olen sekä taiteilija että opettaja.

Mikä on parasta mitä olet koskaan tehnyt tai missä olet ollut mukana?

– Illat ystävien kanssa, jolloin syntyy uusia ajatuksia.

Kerro terveisiä teatterinharrastajille?

– Olkaa rehellisiä itsellenne ja yleisöillenne.

5

Puheenjohtajalta

Koulukiusaaminen kuriin J

älleen kesän jälkeen alkoi koulutyö. Lähes 60 000 lasta aloitti koulunkäynnin peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Koulun merkitys on lapsen kasvulle suuri ja opittavat taidot tärkeitä, mutta ne ovat vain osa koulun tarjoamasta annista lapselle.

Tietojen ja taitojen hyödyntäminen elämässä edellyttää aina onnistumisen kokemuksia taitoja harjoiteltaessa. Koulun tehtävänä on tarjota onnistumisen ja pärjäämisen mahdollisuuksia kaikille.

Koulunkäynnin aloittaminen on pienelle lapselle iso askel elämässä ja se varmasti jännittää. Siksi on tärkeää, että koulutyö alkaa leppoisasti ja sujuu häiriöittä. Mitkä voisivat olla näitä häiriöitä? Niitä on useita, mutta yksi on ihan varmasti koulukiusaaminen.

Suomessa kiusataan vuosittain tuhansia koululaisia. Kiusaaminen on ikävä asia ja sen kohteeksi ei haluaisi kukaan joutua.

Valitettavasti suuri osa ummistaa silmänsä siltä tai ei yksinkertaisesti tunnista sitä.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan tekoja, jotka kiusattu lapsi kokee fyysiseksi tai psyykkiseksi kiusanteoksi. Mietittäessä mikä on kiusaamista, voidaan mittariksi laittaa kiusatun oma kokemus. Se mikä on toiselle hauskaa pilaa tai viatonta leikkiä,

saattaa toisesta tuntua jopa väkivallalta.

Kiusaaminen voi olla pilkkaamista, nimittelyä tai uhkailua. Se voi olla fyysistä käsiksi käymistä, tönimistä tai potkimista.

Se on usein myös kiusatun eristämistä luokan sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Kiusaaminen aiheuttaa uhrille usein ahdistusta, koulupelkoa ja masennusta. Seuraukset ovat vakavia ja voivat heijastua pitkälle kiusatun henkilön tulevaisuuteen.

Kiusaaminen heikentää työilmapiiriä sekä luokassa että koko koulussa. Koska koulussa opetellaan sosiaalisia yhteiskuntataitoja ja menettelytapoja, niin välinpitämätön suhtautuminen koulukiusaamiseen antaa lapsille ja nuorille väärän esimerkin siitä, miten yhteiskunnassa voi toimia.

Koulussa on vaikea havaita kiusaamista.

Arviolta jopa puolet tapauksista voi jäädä huomaamatta. Erityisen hankalaa on havaita ns. epäsuoraa kiusaamista kuten ryhmästä eristämistä, tavaroiden piilottelua tai selän takana juoruilua, ilkeitä puheita.

Opettajien onkin paljon helpompi puuttua suoraan kiusaamiseen, kuten fyysiseen väkivaltaan, nimittelyyn, uhkaamiseen tai tavaroiden rikkomiseen.

Koulukiusaamisesta on puhuttu Suomen kouluissa varsin laajalti jo usean vuoden ajan, mutta se ei ole siitä huolimatta

vähentynyt. Jokaisessa luokassa on keskimäärin yksi oppilas, jota kiusataan.

Opetusministeriössäkin on todettu asian vakavuus. Koulukiusaaminen halutaan kuriin ministeriön vuonna 2006 käynnistämällä valtakunnallisella ohjelmalla. Tämä ohjelma kouluttaa opettajia sekä lisää koulun ja kodin yhteistyötä. Ohjelmaan on otettu mallia Norjasta, jossa kiusaaminen on vähentynyt kolmanneksella. Usean vuoden ohjelman myötä kouluun tuodaan uusia toimintatapoja.

Koulukiusaaminen on saatava kuriin, jotta koulu voi tarjota kasvavalle lapselle onnistumisen mahdollisuuksia sekä varustaa oppilaan terveellä itsetunnolla. Jos kouluissa kiusaamista ei saada kuriin, niin se voi jatkua aikuisiällä työpaikkakiusaamisena.

Hyvää ja lämmintä syksyä kaikille!

Esko ahonen Suomen Nuorisoseurojen Liiton hallituksen puheenjohtaja

SUURKERTOMUS KANSANLIIKKEEN MAHDISTA VALMISTUU!

1945 2006

IMA

arket www.edita.fi/netmarket

www.edita.fi/netm

HING OY EDITA PUBLIS LU ASIAKASPALVE 05 dita.fi p. 020 450 .publishing@e asiakaspalvelu netmarket www.edita.fi/

INT A SEU RAT OIMKANS TUS LIIKE ELÄÄ ALAIS KASVAKANSAN

Jaakko Nummisen Yhteisön voima 1—5.

Nuorisoseuraliikkeen historia 1881—2006 ilmestyy lokakuussa.

AIM ATEI O IMVO M V I N O Ö V IM A IS A A E VO 5 N N T SÖ H M 3 Ö Y YH I S ÖN I IS 4 O E TE T V YH H Y 2 N Ö S I E 1 YHT JÄ RJ ES TÖ

SV U SY N TY JA KA

ti taka taka Taka Takakanenteksti nnen teks en teksti enteksti takakann Takakann takakann n teksti enteksti en teksti kakanne takakann Takakann NG OYEDITA PUBLISHING OY en teksti enteksti EDITA PUBLISHI takakann ti Takakann ASIAKASPALVELU ASIAKASPALVELU en teksti p. 020 450 05 Takakann p. 020 450 05 lishing@edita.fi publishing@edita.fi enteksti asiakaspalvelu.pub asiakaspalvelu.

YHT EISÖ N VOI MA

YH TE ISÖ N VO IM A Y H TE IS Ö N V O IM A

Y H T E IS Ö N V O IM A

YHTEISÖN VO

takakantakakannenteksti Takakannen teksti teksti takakanTakakannen teksti takakannentekstiTakakannen Takakannen tekstitakakannen tekstitakakanTakakannen teksti takateksti teksti Takakannen teksti takakannenteksti teksti Takakannen sti Takakannen teksti takakannenteksti Takakannen nentek nenteksti Takakannen teksti takateksti Takakannen teksti takakannen takaTakakannen teksti takakannen teksti takakan teksti nnen teksti Takakannen sti Takakannen teksti takakannenteksti Takakateksti sti Takakannen antakakannenteksti takakannen takak Takakannen i teksti takakannentek takakannentek Takakannen teksti kannenteksti tekstteksti teksti Takakannen teksti n nnen takakannen teksti nnen teksti Takaka Takakannen teksti nenteksti sti anne Takaka Takakannen sti ti Takak tekstitakakan nentek nentek takakannen takatakakan iteksti Takakannen teksti takakannenteksti tekstianne tekst Takakannen teksti nnnen tinteks takakannenteksti nnen takak i anne takakankannenteks Takaka teksti sti tekst Takaka n sti ti Takak nentek nentek takakannenteksti Takakannen i takakan Takakannen tekstitakakanannenteks takakannen ti Takakanne n tekstteksti takak teksti takakannenteksti teksti teksti Takakannentiteksti tekstiteksti annenteks kannenteksti Takaka nnnen Takakannen sti anne Takakannen tekstitakakan annetakakannen Takakannen teksti takateksti nentekTakak takakannen teksti nnen takakannenteksti n teksti takak annenteks takakan Takakannen teksti takakannenteksti kannteksti Takak ti sti Takakateksti i takak teksti Takakannen takannnen Takakanne nentek tekstteksti Takakannen teksti takakannen nenteksti i takakanne sti Takaka Takakannen teksti taka- takakannenteksti Takakannen teksti anne takaTakakannen nentek teksti enti teks Takak nnen teksti takakan takakan takakannen annen tekst nnen teksti kann teksti nteks Takakannen teksti sti Takaka Takakannen anne an- nentek ti taka- nenteksti Takaka teksti takakannenteksti takakTaka takakan takak nenteksti Takak Takakannen iteksti takakan teksti takakannen teks kannenteksti entei ksti tekstteksti n tekst nnen teksti Takakannen teksti kann nenteksti Takakannen kannen nnen teksti titeksti anne Takaka annennnen takakannen sti Takaka teksti Takanteks Takak Takak sti Takaka ti taka nentek ti sti ti Takakannen anne ksti nentek teksti teks takakannenteksti nteks takakan entek teks teksti takak takai i ente takakan takakannen Takakannen en kann en teksti tekst tekst nnen takakannenteksti takakanne i teksti ti Takakannenti teksti Takaka annennnen takankann stianne teksti takakanTakakann tekst Taka kannenteks sti Takaka n kann nentek Takak ti Takak tekstianne ksti nentek teksti takakannenteksti Takakannen nteksti nteksen i teksti Takak annekann annenteks teksti takakan takakannen takakannenteksti Takakannen kanntiente n tekst teksti nteks takak kakanne taka Takaka teksti takak teksti takakanksti Taka teksti Takakannen nnnen teksti Takakanne Takakannen teksti nnen teksti ti sti i takak Takakannen tekstianne Takakannen teksti takatakakannen kannenti tekstitakakan nentek teksten Takakanne n kann kannente Takakanne takakannen takakan annenteks teksti Takakannen teksti takakannenteksti teksti sti Takaka nnen i takak Taka teksti takakannenteksti nentek annenteks nenteksti Takaka teksti Takakannen Takakannen teksti taka taka tekst n kannenteksti takakannen takateksti Takaka enteksti tekstianne Takakannen teksti takaTakakannen teksti n teksti takak takakan nnen teksti takakan Takakannen teksti nnen teksti ti Takak takakannen sti teksti kannen sti Takaka Takakannen teksti takakannenteksti Takakanne ti takakannnenteksti ksti nentek Takakannen an- nentek Takanteks teksti takakan takakan Takakannen teksti takakannenteksti ti taka ksti anne i takak i takak takakannen teksti teksti kannenteksti teksti nnen teks teksti ente teks tekst ente n tekst Takakannen Takakannen nnen teksti Takakannen teksti Takakannen annennnen sti Takaka kanntiennenteksti takakann takakannen sti Takaka takakann nentek teksti Takakannen teksti takakannenteksti ti Takak sti Takak nentek ti anne Takanteks takakan Takakannen ti nteks n teksti kstianne teksti teksti i takak i taka-takakan Takakannen teksti takakannenteksti teks teksti anne kannenteken teks takakannen nnen tekstente tekst takakannenteksti teksti nkann nnen teksti Takakannen takak kakanne ien sti Takaka Takakananne annennnen ti Takakannen Takaka kann sti Takaka tekst Takakann nteksti Takak nentek sti takakannenteksti taka n takakannen kannenteks teksti Takak nentek Taka ti ti nentek teksti ksti Takakannen anne ksti takakan Takakannen ente i Takak en teks teksti ti ente annenteks Takakannen teksti takakannenteksti nnen teksti takakan takakannen n tekst nnen takakanne takakannenteksti teksti kann nteksti anne annenteks Takakann sti Takaka teksti Takaka ti takakann n teksti takak sti Takaka Takak teksti Takakannen nentek ti i takak anne takakannenteksti Takakannentekteksti takakannen teksti taka kannen takakan enteksti annen kann teksten nteks Takakannen tekstitakakan n teksti nteksti Takaksti Takakannen nnen takakann i takakanne takakannen Takak anne kan-teksti tekstiTakaka n tekst i takakanne Takakannen ksti Taka teksti ti taka anne en teksti takakannentek ntekstistiTakak takakan takakannen teks teksti annenentek ti teksti enTakak kannenteksti Takakannen tekst nnen takak nteks i taka kann Takaka anne anti sti tekst n TakatakakannentekTakaktianne nenteenteksti teks i takak ti Takak kstiteksti ente kannen ti teks taka annenteks annen tekst kann Takak kannen anne sti teks ti takakann teksti takak ti takakannn teksti takak Takanteks n enteken teks ti anne ksti en teks ente anne kann Takakann kanntienTakak anne Takanteks ti takakann teksti takak ksti Taka annentekstienTakak enteksti takak Takakann teks Takakannenkann kannente kannen ti teksti taka ksti taka ksti nteksen ksti Taka annekann kannente kannente teksti takak

1 2 3 4 5 1906 1944 1906 1944

MM INE N

1881 1905 1906 1944

JAA KKO NU

IA STORIA N HISTOR LIIKKEEN HI ORIA A L I I KNKUEOER I S O S E U R A N U O R I S O S E U R A LNI UI KOKREIESNO SHEI US TR A L I I K K E E N H I S T O R I A K E E N H I S T O R I A R I S O SENE U R NUORISOSEURALIIK O NUMMINENJAAKKO NUMMINEN JI AN AE NK KNUMMINEN M INNUE ONNUMMIN U MJAAKKO J A A K K O N U M MJAAKKO K O NINEN K A A J NUMM O N E JAAKK MIN ENM I N K K ONUMN U M A AKKO JJAA

EDITA PUBLISHING OY ASIAKASPALVELU p. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.edita.fi/netmarket

NG OY LU @edita.fi

.publishing netmarket

T i l a a e d u l l i s e e n e n n a k k o h i n t a a n : w w w. n u o r i s o s e u r a t / y h t e i s o n v o i m a .

6

Tekemisen Riemua Rajalla -projektin dokumenttielokuva TRR-projektin nuoret aloittivat dokumenttielokuvan kuvaamisen elokuussa 2011. Kuvausryhmä otti haasteekseen tutkia nuorten unelmia ja tulevaisuuden näkymiä. Dokumenttielokuvassa kerrotaan, mistä nuoret saavat vaikutteita ja millaiset asiat kannustavat heitä tekemään valintoja elämässään.

Unelmat ja haaveet ovat monen nuoren arkipäivää. Länsimaisten lasten haaveammatteja ovat esimerkiksi palomies, astronautti tai eläinlääkäri. Varttuessaan lapset saavat esikuvia sukulaisistaan ja muista tutuista. Kirjallisuudesta, mediasta ja elokuvista lapset ammentavat idoleita, joihin samaistua. Lapset unelmoivat rokkistaran urasta, hyvän puolesta taistelevan sankarin roolista, häikäisevän kaunottaren ulkonäöstä, hyvin menestyvän näyttelijän kuuluisuudesta tai muista yhteiskunnan ylistämistä hahmoista.

Yhteiskunta ihannoi tietynlaisia elämäntyylejä ja lapset altistuvat näille ihannekuville kaikkein helpoiten. Lapsen mielikuvituksella ei ole rajoja eikä mikään ole mahdotonta. Mitä menestyvämpi yhteiskunta, sitä enemmän mahdollisuuksia lapsilla on valittavanaan. On tärkeää pohtia, millaiset tekijät lopulta vaikuttavat lapsen tai nuoren valintoihin. Onko takana ohjailemassa media, perinteet ja kulttuuritausta; millainen on vanhempien rooli? Länsimaisessa yhteiskunnassamme on totuttu siihen, että menestys ja onnellisuus tulevat hyvän koulutuksen kautta. Se ei aina pidä paikkaansa, kuten olemme voineet nähdä monien julkisuuden henkilöiden kohdalla. Onko nuorilla sitten kykyä suunnitella omaa tulevaisuuttaan miettimättä perhetaustoja, vanhempien odotuksia tai yhteiskunnallista painetta?

Tässä dokumenttielokuvassa perehdymme nuorten tulevaisuuden

näkymiin ja tekijöihin, jotka niihin vaikuttavat. Vaikutteita saadaan muun muassa uskonnosta, perheestä, koulusta tai kavereilta. Elokuvassa tarkastellaan kahden nuoren tytön elämää, heidän taustojaan ja unelmiaan. Haastattelemme nuorten läheisiä ja jututamme heidän kanssaan työskenteleviä ihmisiä ja vertailemme kulttuurisia eroja. Toinen tytöistä asuu Venäjällä ja toinen Suomessa. Molemmat ovat peruskoulu-/lukioikäisiä. Pohdimme, onko heillä samankaltaisia näkymiä omasta tulevaisuudestaan? Vaikuttaako perhetausta samalla tavoin suomalaisen ja venäläisen nuoren valintoihin ja mikä on kulttuurin painoarvo? Tarkastelemme myös sitä, miten harrastukset vaikuttavat tyttöjen haaveisiin? Kaikkia näitä kysymyksiä pohditaan haastattelujen ja tilastojen pohjalta.

Kuvauspaikkoina toimivat Pohjois-Karjala ja Sortavalan alue. Elokuvan on arvioitu valmistuvan ensi talveksi. Dokumenttielokuva on osa Tekemisen Riemua Rajalla -projektia. Projekti on Suomen Nuorisoseurojen Liiton koordinoima ja saa rahoituksensa Suomen Ulkoasianministeriön lähialueyhteistyöstä. Projekti pyrkii edistämään Venäjän ja Suomen nuorten lähialueyhteistyötä. Lisätietoja löydät sivuilta: www.trr.fi.

Leo Kaipiainen

7

Kesäteattereista

aitoja taide-elämyksiä

Harrastajateattereilla Suomalainen kesäteatteriharrastus kumpuaa iloisesta yhteistoiminnasta. näytelmissä ympäri suvisen Suomen on aina riittänyt mukavasti katsojia. Menneen kesän sista. Kansantaidetta saatiin iloita sydämen pohjasta ja nauttia ammattitaitoisista roolisuorituk oli tarjolla moneen makuun kesä-Suomen suloisuudessa.

Ukkosenjumalan poika Lempäälän Nuorisoseuran kesäteatterin Ukkosenjumalan poika oli aivan uskomattoman hieno esitys. Olen arvostellut ammattiteattereiden tuotoksia kuusi vuotta ja tällä esityksellään Lempäälän Nuorisoseuran amatöörit voitaisiin aivan hyvin laittaa laitosteatterin estradille.

Ukkosenjumalan pojan on Arto Paasilinnan ratkiriemukkaasta kirjasta dramatisoinut Jorma Kairamo ja Lempäälän Nuorisoseuran näyttämölle ohjannut Anne Helminen.

Helmisen ohjaus on selkeästi ollut määrätietoista ja päämäärähakuista; aivan kuin Helminen olisi osin harjoittanut armeijan joukkoosastoa. Se liike, jota näyttämöllepanossa tapahtuu, on äärimmäisen huolellista. Näyttelijöiden paikat vaihtuvat, risteytyvät ja elävät, mutta kuitenkin suunnitellusti ja kokonaisuutta palvellen. Esimerkiksi juuri tässä koreografiassa on sellainen kohta, jossa ammattiteatterilaisetkaan eivät usein onnistu tai välitä onnistua.

Yleisölle, jota oli paikalle saapunut täysi katsomo, tuo toimivuus ja jatkuva elo heidän edessään aiheutti sen, että näytelmän seuraamiseen oli keskityttävä, muutoin jäi paljosta paitsi.

Esimerkiksi koko näytelmän ajan pihanäyttämöllä soitti ”Vartetti Vispilä”, joka myös osin näytteli. Soittamiseen osallistui myös näytelmän päähenkilö, Ukkosenjumalan poika, antiikkikauppias ja pienviljelijä Jukka Peräkivi, alias Rutja. Peräkiven & kumpp. näyttelijäntyötä

8

seuratessani ajattelin, että monissa heistä olisi ainesta ”ihan aikuisten oikeiksi” näyttelijöiksi.

Tosin, jos jotakin pitää kaivamalla kaivaa, niin ehkä ajoittaista ylinäyttelemistä näkyi, mikä on tyypillinen ”vamma” harrastajilla, ammattilaisilla tauti on päinvastainen.

Minua viehätti myös se, kuinka näytelmässä oli paneuduttu puvustukseen, lavastukseen, maskeeraukseen, ääniin ja pyrotekniikkaan: salamointi, jyrähtely ja ukonilman seuraukset totisesti kuuluivat ja näkyivät, vain sade puuttui.

Ukkosenjumalan pojassa pääasiana oli hullujen parantaminen.

Tervettä oli se, kuinka Lempäälän versiossa oli otettu mukaan tämän päivän yhteiskunta: naurua riitti niin poliitikkojen kökköpuheille kuin terveysrahastuksellekin.

Ja vielä on mainittava Lempäälän Nuorisoseuran puheenjohtajan Harri Toivolan tulkitsema kirkkoherra, joka ryhtyi Ukkosenjumalan palvelijaksi. Hän oli niin vakuuttava, että tavallinen syntinen uskoisi tuollaista sananlevittäjää roolista riippumatta.

Hyvän taide-elämyksen tunnistaa siitä, että se kantaa pitkälle. Vielä viikkojenkin jälkeen jyrähtää sydänalassa, kun Ukkosenjumalan poika välähtää mieleen. Esitys oli todella mukava yllätys.

Ukkosenjumalan VI käsky: ”Suomalaisen täytyy olla hyvä ja hyvyydessään vankkumaton. Periksi ei saa antaa, vaikka väsymys, laiskuus, sairaus tai kuolema uhkaisivat”.

Kuvat: Jari Keurulainen

Kesäteatteri kasvattaa yhteistyöhön Vuonna 1895 perustetun Hämeenkyrön Nuorisoseuran puheenjohtaja Ritva Kujanpää sanoo, että kesäteatteritoiminta on ennen muuta iloista yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Sama ajatus on päällimmäisenä Kuningasjätkän näyttelijöillä. Hämeenkyrössä yhteistyökumppanina on kansalaisopisto, joka tuotti tämänkesäisen näytelmän.

Ensimmäistä, muttei viimeistä, kesää teatteria tekevää, Kuningasjätkän rakastettua näyttelevää Laura Santalaa viehättää Kuningasjätkässä se, että kuninkaallisia ovat joukon herkimmät, eivät kovaäänisimmät alfaurokset. ”Jätkä” Juhani Tuomiselle kesäteatterin tekemisessä tärkeintä on yhteishenki.

– Täällä ei riidellä. Mies puhuu kokemuksen rintaäänellä, meneillään kun on jo 40. teatterikesä.

Hämeenkyrön, niin kuin liki kaikkien kesäteatterintekijöiden, näyttelijöistä tekniikkaan on ”uudesta luotava maa” joka ikiseen esitykseen, eli on laitettava paikat kuntoon: kannettava näyttämötarvikkeet paikoilleen, jopa pystytettävä katsomo, rakennettava tekniset, niin audio- kuin visuaalisetkin, elementit.

– Mutta tätä tekee mielellään, kun se kuuluu kesäteatterissa asiaan, sanoo Teatterikorkeakouluun tähtäävä, Kuningasjätkän isää näyttelevä ja Pikku Kakkosestakin tuttu Ville Mononen.

– Vaikeinta on ollut vuorosanojen muistaminen, kertoo itse Kuningasjätkä, 12-vuotias Taave Keskinen. Joka tapauksessa hän aikoo pyrkiä näyttelijäksi myös ensi kesänä.

Markku Väre, eläkkeellä oleva työnantajakeskusjärjestön pomo, on löytynyt mitä sopivimmalle paikalle; hän on itse ollut nuornamiesnä tukkilainen ja nyt on roolina toimia kymppinä.

– Olen tykännyt hirveästi, porukka on loistavaa, Väre sanoo.

Myös hän aikoo jatkaa uutta harrastustaan ensi kesänä.

Parinsadan katsojan joukosta löytyi pariskunta, joka harrastaa vain kesäteatteria. Parkanolaiset Raija ja Martti Äijälä nauttivat joka kesä noin kymmenestä kesäteatteriesityksestä ympäri Satakuntaa, Pirkanmaata ja Hämettä. – Saa nauttia taiteesta ulkosalla ja on kuin olisi itsekin osa esitystä, Martti perustelee sitä, miksi kesäteatteri maistuu, mutta laitosteatteri ei. Raijan ovat kesäteatteriesitykset vieneet mennessään, koska kesäteatteriesitykset ovat hänen mukaansa aina vauhdikkaita ja niissä on mukana rakkautta.

Suomessa oli menneenä kesänä tarjolla yli neljäsataa kesäteatteriesitystä. Maassamme on väkilukuun suhteutettuna eniten harrastajateatterilaisia koko maailmassa. Pian on selvillä, miten kävi kesällä 2011 – saavutettiinko yli miljoonan katsojan raja?

Seppo Huhta

9

MaKIaa MaNIaa! Hurmureita ja huviveroa – PirtalittaKimppaa ja Palturia

Kymmenettä kertaa Tampereella 29.9.-2.10.2011 järjestettävä Tanssimania esittelee kansantanssin tämän hetken kiinnostavimmat makupalat. Ohjelmasta löytyvät muun muassa ammattitanssiteatterit Tsuumi ja Rimpparemmi. Tsuumilta nähdään yhteispohjoismainen Salaisuuksia-projekti ja Rimpparemmiltä Ari Nummisen koreografia Sahara sekä Tanssiorkesteri Laulavan Simpukan tarina. Mukana Maniassa ovat myös kansantanssin mestaruussarjalaiset Hannat ja Heikit, Kärri, Siepakat ja Motoran Sähäkät. Esiintyjävieraita saapuu myös Virosta ja Pohjoismaista.

tanssimania keskusteluttaa ja kouluttaa Nuorten tanssileiri DÄÄNS järjestetään ensimmäistä kertaa Maniassa. Leiri on tarkoitettu 12-17 -vuotiaille. Tanhujalostamo puolestaan pureutuu tanssin arvioimiseen, ja Koreografiakilpailussa nähdään uusimmat kansantanssit estradilla. Tampereella tapaavat myös tanssintutkijat NOFOD -seminaarissa.

taNSSIPIDOt 2012 taMPEREElla 13.-17.

Suomalaisvirolainen kansantanssi ja musiikkitapahtuma Tanssipidot järjestetään Tampereella 13.-17.6.2012. Se tulee olemaan yksi vuoden 2012 merkittävimmistä kulttuuritapahtumista Suomessa. Tapahtumaan osallistuu 5000 tanssijaa, soittajaa ja laulajaa Suomesta, Virosta ja muista Euroopan maista. Se on osa Suomen ja Viron valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä ja maiden välistä folklore-vaihtoa. Festivaalin suojelijoiksi on kutsuttu molempien maiden presidentit.

Velisinfonia Kalevi–Kalevtanssiteos kahdesta kansasta Kansainvälinen folklore-festivaali tarjoaa silmäniloa, elämyksiä, konsertteja ja koulutusta niin turuilla kuin toreillakin. Koko viikon kestävä tapahtuma huipentuu suo-

10

malaisten ja virolaisten yhdessä esittämään tanssiteokseen Tampereen Ratinan stadionilla 17.6.2012.

Velisinfonia on Tanssipidot 2012 Tampere -tapahtuman pääteos, tuhansien tanssijoiden yhteinen juhla. Teos peilaa veljeskansojen ystävyyttä ja samankaltaisuutta.

Velisinfonian keskiössä on kahden nuoren miehen tarina. Kalevi Suomesta ja Kalev Virosta ovat tämän päivän arjen sankareita, inhimillisiä ja haavoittuvia.

Velisinfonian konseptista, koreografioista ja ohjauksesta vastaavat taiteelliset johtajat Petri Kauppinen Suomesta ja Kalev Järvelä Virosta. Heidän lisäkseen mukana on myös muita koreografeja, muusikoita ja laulajia sekä Suomesta että Virosta. Musiikin sovitus ja sävellykset ovat Jari Komulaisen ja Jaan Sommerin. Teoksen lavastuksesta ja visualisoinnista vastaa Minna Kauhanen.

Pelko pois raakalaudalla

tanssipitojen järjestäjät Tanssipidot 2012 -tapahtuman järjestäjinä ovat Folklore Suomi Finland ry. sekä Eesti Rahvatantsu ja Rahvamuusika Selts. Yhteistyössä ovat mukana Virosta ovat myös Viron laulu- ja tanssijuhlien säätiö ja CIOFF Estonia sekä Suomen Nuorisoseurojen Liitto ja kaikki Suomen keskeisimmät folklorealan järjestöt. Tapahtuman isäntä ja käytännön toteuttaja on Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto Tampereella, joka tuottaa festivaalille myös muita kansainvälisiä ja kotimaisia esiintyjiä. www.tanssipidot.fi www.sottiisi.net

Ossi Arvela

Kuva: Jussi Kaijankangas

.6.2012

Vantaan Tanssiopistossa 90-luvulla opettanut ja samaan aikaan läänintaiteilijana toiminut Isto Turpeinen kohtasi paljon oppilaita ja sai huomata käytännössä opetuksellisten lähtökohtien vaikeudet. Näistä kokemuksista sai alkunsa raakalautametodi.

– Opetuksen lomassa huomasin, että siinä on jotakin, mikä perinteisessä tanssiopetustavassa ei toimi. Varsinkin poikaryhmien kanssa piti opetuksen näkökulmaa kääntää. Purin sen ikään kuin itseni ulkopuolelta kokonaan ja lähdin siitä paradoksista, että ei lähdetäkään tarkasta rakentamisesta, vaan karkearakenteesta ja toiminnasta liikkeelle, jolloin toiminnan ja fyysisyyden kautta syntyy kokemusta ja fyysisiä elämyksiä, Turpeinen määrittelee raakalautametodin alkumetrejä.

Monesti tanssiin annetaan valmiina liikesarjat ja kuviot, joita toistetaan. Turpeisen mukaan raakalautametodissa vapauksia on enemmän.

– Ei tukahduteta liian nopeasti tai lyödä heti suitsia suuhun ja sanota, että näin se on tehtävä ja piste! Tällöin voi käydä niin, että ryhmässä puolet esimerkiksi putoaa kyydistä saman tien. Lähdetään voimakkaasta fyysisestä intensiteetistä, johon tulee mahdollisuus myös henkisesti sitoutua. Kokonaisvaltainen näkemys tekemisestä, Turpeinen kuvailee.

Vaikka raakalautametodista puhutaankin usein vain tanssin yhteydessä, muistuttaa Turpeinen metodin olevan paljon laajempi kokonaisuus.

– Metodi on sinänsä universaali, jota voi käyttää mihin tahansa. Lähdetään aina liikkeelle toiminnasta ja luodaan sen kautta kokemuksia, joista voidaan sanallistaa ja poimia jotain arvokasta, Turpeinen korostaa.

Osaavatko kaikki sitten tanssia?

– Näkökulma, josta minä lähden, niin kyllä. Ihmisen fyysinen arkiliike on jo tanssia. Arkiliike, kuten kävelyä, juoksua, hyppyä, pyörimistä tai muuta sellaista. Juoksu on tanssia, kun se sulautetaan jonkinlaiseen ekspressiiviseen tilaan, Turpeinen näkee.

Turpeinen ei koe mitään suurta muutosta tapahtuneen 70-luvulta tähän päivään siinä, miten ihmiset suhtautuvat tanssin kautta itsensä ilmaisuun.

– Se, mihin raakalauta-ajattelu lähinnä juuri iskee, on tämä väärin tekemisen maailma. Esimerkiksi en puhu ruotsia ollenkaan, koska ensimmäisessä lauseessa olisi virhe. Sen sijaan pitäisi puhua vaikka virheillä ja tulla ymmärretyksi. Tanssin puolella tämä voi tarkoittaa sitä, että kokee liikkumisen tärkeäksi itselleen, Turpeinen muistuttaa.

Virheitä ei siis tulisi pelätä, vaan olennaisinta on liikkumisen kokemus ja pelottomuus.

– Pelottomuuden ilmapiiri liittyy raakalauta-työskentelyyn siinä, että lähdetään tarpeeksi karkeasta yleisestä tasosta liikkeelle, jolloin kaikki voivat osallistua, Turpeinen uskoo.

11

Kuvat: Jussi Kaijankangas ja Petra Komonen

DÄÄNS! Ensimmäistä kertaa järjestettävä DÄÄNS-tanssileiri kerää suuren joukon 12-17-vuotiaita nuoria kansantanssijoita oppimaan uutta ja nauttimaan yhdessäolosta Tampereelle 30.9.-2.10. Kouluttajina leirillä toimivat Jussi Kaijankangas, Susanna Kivinen, Jouni Prittinen ja Piia Semeri sekä leirin johtajana Hannu Nipuli.

Leirille osallistujilla tuntuu olevan yksi suuri yhteinen tekijä, joka on yhdessäolon ja yhdessä tekemisen riemu, sekä ennen kaikkea tietysti tanssi!

Annoissa ja Anteissa tanssiva Petra Komonen (16) on 11 vuoden tanssikokemuksellaan ehtinyt näkemään tanssileirejä jo useita.

– Onhan niitä aika paljon tullut. Tarkkaan en nyt osaa yhtään sanoa. Parasta leireillä on, kun saa olla iltaisin kavereiden kanssa.

Leiriltä Komonen odottaa hyvin perusasioita.

– Uusia kavereita ja jos jotain uutta oppisi tanssista, Komonen kiteyttää tiivistetysti.

Motoran Pelmakat ryhmän Samu Kotilainen (14) on Komosen tavoin tanssinut valtaosan elämästään. Toisin sanoen kohta jo kymmenen vuotta.

– Kovasti odotan harkkoja ja erityisen paljon keikkoja, joita siellä varmaan jonkin verran onkin. Uusiin asioihin tanssiin liitty12

en olisi kiva tutustua myös, Kotilainen kertoo.

Leirejä on tanssin parissa Motoran mukana tullut Kotilaiselle siinä, missä muitakin tanssitapahtumia.

– Jonkin verran on tullut käytyä kilpailuissa, Motoran omilla leireillä ja tietysti Pispalan Sottiisissa ja Folklandialla, Kotilainen listaa.

Leirillä parasta on Kotilaisen mukaan alan ihmisten kanssa yhdessäolo.

– Yhdessäolo ja hauska ilmapiiri, kun on saman harrastuksen harrastajia yhdessä leirillä, Kotilainen kuvailee leirin tunnelmaa.

Mitä tanssin parissa Kotilainen haluaisi oppia?

– Nyt pistit pahan. Ehkä ihan vaan uusia koreografioita ja askelsarjoja ja mitä nyt onkaan, Kotilainen naurahtaa.

Kinnulan Nuorisoseuran Raika-ryhmän Veera Piispanen (11) on tanssinut kuusivuotiaasta asti, mutta leirejä ei vielä kovinkaan

montaa takana ole.

– Uskon, että hauska leiri on tulossa, kun melkein koko Raika-ryhmä on leirille lähdössä, niin uskon, että kavereiden kanssa meillä on varmasti hauskaa, Piispanen uskoo.

Yhdessäolo kavereiden kanssa on Piispasen mukaan myös tanssissa mukavinta.

– Ehkä se, kun saa kavereiden kanssa tehdä mitä haluaa ja kun on vielä kiva opettajakin, Piispanen pohtii.

Mikä tanssissa on sitten Piispaselle vaikeinta?

– Kun oli ensimmäisiä esityksiä, niin ehkä se jännitti kaikista eniten, mutta nyt ei enää niin paljon jännitä, kun on kuitenkin jo sen verran paljon esiintynyt. Ehkä sitten, jos on joku uusi tanssi, jota ei paljon ole esitetty, niin sitten saattaa jännittää, Piispanen myöntää.

Ossi Arvela

Hollo ja Martta kansantanssifestivaali 2011 Hollolan ja Lahden seudulla jo kahdeksatta kertaa järjestettävä Hollo ja Martta -festivaali tarjoaa tänä vuonna aikuisryhmien kansainvälisen kansantanssikattauksen.

Festivaali alkaa 30.10. Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämöllä avajaiskonsertin merkeissä. Tällä kertaa vieraiksi saapuu kansantanssi- ja -musiikkiryhmiä Suomen lisäksi Kroatiasta, Liettuasta, Saksasta, Tsekeistä ja Venäjältä.

Tsekin tasavaltaa edustaa ilmavoimien kansantanssi- ja musiikkiryhmä Ondras.

Ryhmä on mielenkiintoinen ja upea kokonaisuus asuineen ja tansseineen, jollaista Suomessa on harvoin nähty.

Vuoden 2011 Hollo ja Martta -festivaalilla korostuu professionaalisuus, festivaali antaa taidokkaille vieraille aiemmasta poiketen enemmän esiintymisaikaa niin avajais- kuin päätöskonserteissa.

Hollo ja Martta -festivaali kehittää lähialueyhteistyötä Venäjän suuntaan

Venäjältä Pietarista, kansankulttuurin mekasta, saapuu vieraiksi Petersburg Souvenir.

Ryhmä antaa taatusti sen ohjelmallisen panoksen festivaaleilla, mitä yleisö odottaa venäläisiltä tanssiryhmiltä.

Ohjelma ja lisätiedot: www.hollojamartta.fi

13

Kuva: Jussi Kaijankangas

”Voin suositella …

OHjaajaKURSSEIlta VAHVAT EVÄÄT Nuorisoseurojen ja Kalevan Nuorten järjestämille ohjaajakursseille osallistuneet opiskelijat kertovat olevansa tyytyväisiä saamaansa oppiin ja suosittelevat käymiään kursseja kaikille ennen muuta lasten ja nuorten ohjaamisesta kiinnostuneille.

14

Nuorisoseura-lehti tiedusteli Sirkuskerho-, Teatterikasvatus-, Kansantanssi-, Tempoa tenaviin - ja Knoppikursseille osallistuneilta ohjaajaopiskelijoilta heidän kokemuksiaan saamastaan koulutuksesta seuraavien kysymysten pohjalta: 1. Miksi hakeuduit koulutukseen?

2. Mikä oli koulutuksen anti?

3. Kenelle suosittelisit saamaasi koulutusta?

SIRKUSKERHO-ohjaajakoulutus

Milla Sorsa, NS Harmonikka, Lappeenranta: 1. Olen tanssinut pienestä pitäen kansantansseja. Nyt koin, että on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen, eli ohjaajaksi.

2. Opin uutta tekniikkaa ja uusia tanssilajeja sekä varmuutta lasten ja nuorten ohjaamiseen.

3. Suosittelen kurssia kaikille tanssista kiinnostuneille ja tietysti ennen muuta tanssin opettamisesta kiinnostuneille.

Eija Kainulainen, Pornaisten Pohjoinen NS: 1. Olin vetänyt kolme vuotta Tempoa tenaviin -ryhmää ja sirkuskoulutus tuntui luontevalta jatkolta. Sitä paitsi sirkus kiinnostaa myös poikia.

2. Varmistauduin siitä, että sirkuskoulutus on vetovoimaista lapsija nuorisotyötä.

3. Se käy kaikille, mutta varsinkin niille, jotka haluavat jotakin aivan uutta. Sirkuskoulutus haastaa myös ohjaajat, koska sirkus on hyvin toiminnallista.

Anja Siekkeli, NS Tirva, Kouvola: 1. Olen tanhunnut aikoinaan kymmenen vuotta ja nyt, kun oma seura pyysi osallistumaan, niin lähdin mukaan.

2. Kurssin anti oli hyvä ja ennen muuta innostava. Opettajat olivat asiansa osaavia ja valoivat uskoa omiin kykyihimme.

3. Kansantanssin ohjaajakurssia voi suositella kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita lasten ja nuorten ohjaamisesta yleensä, ei vain tanssin ohjaamisesta, sillä kurssi sisälsi paljon muutakin kuin tanhuoppia.

TEATTERIKASVATUKSEN ohjaajakoulutus

Koulutuksen tarkoituksena on antaa ohjaajaksi aikovalle hyvä pohjatuntemus pienen lapsen kehityksestä, lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksen tukemisesta ja aikuinen-lapsiryhmän ohjaamisesta sekä aineistoa tuntisuunnitelmien tekoon. Koulutuksen aikana pohditaan myös toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä sekä harrastajien sitouttamista toimintaan.

Nuorisoseuroissa sirkustoimintaa järjestetään monella eri tasolla ja laajalla kattauksella. Sirkusharrastus lähtee usein liikkeelle sirkus-, temppu- tai sporttikerhoista tai vaikkapa tapahtumassa järjestetyssä sirkustyöpajassa, jossa pääsee tutustumaan sirkuksen perustekniikoihin ja välineisiin. Sirkus tempaisee mukaansa, mutta lisäksi tarvitaan osaavia ohjaajia, joita Nuorisoseurat kouluttavat.

Nuorisoseurojen teatteritoiminta perustuu paikallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Se tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia teatterin harrastamiseen niin ilmaisutaito- tai teatterikerhoissa, taiteen perusopetuksen mukaisessa Young Art - Nuori Taide -teatteritoiminnassa, teatteriesityksessä esimerkiksi näyttelijänä, ohjaajana, lavastajana tai yleisönä kuin erilaisilla kursseilla, koulutuksissa, tapahtumissa ja katselmuksissa. Kaikissa näissä teatteritoiminnoissa tarvitaan osaavia ohjaajia.

Jan Enlund, Luhtikylän NS: 1. Ennen teatteriohjaajakurssia olin harrastanut teatteria yli kymmenen vuotta. Olen ollut mukana kahdessa eri harrastajateatterissa ja siksi lähdin mukaan.

2. Kurssi oli tosi hyvä: opettajat olivat oivallisia ja kurssilla oli hyvä fiilis. Innostuin niin paljon, että hain ammattikorkeakoulu Metropoliaan ja pääsin sisään. Opiskelen nyt seuraavat neljä vuotta Teatteri-ilmaisun ohjaajakoulutusohjelmassa.

3. Koulutus sopii sellaisille, joilla on pedagoginen halu vetää teatteriryhmää.

KANSANTANSSIN OHJAAJAKOULUTUS

Nuorisoseurojen tavoitteena on kehittää kansantanssia sekä esittävänä taidemuotona, sosiaalisena harrastuksena että nuorisotyön menetelmänä. Valtakunnalliset liitot tukevat kansantanssin harrastustoimintaa sekä ohjaajien työskentelyä laajasti muun muassa koulutuksen, materiaalien ja tapahtumien muodossa. Näin ollen Nuorisoseurat panostavat kansantanssin koulutustoimintaan.

TEMPOA TENAVIIN -ohjaajakurssi

Pia Lund, Ylivieskan NS: 1. Olen töissä päiväkodissa ja lähdin hakemaan uusia ajatuksia arjen työhön.

2. Sain todella uusia ideoita ja virikkeitä niin päiväkotiin kuin omille lapsillenikin ja vetämääni Tempoa Tenaviin -kerhoon.

3. Tätä voi suositella kaikille niille, jotka ovat lasten kanssa tekemisissä sekä myös äideille ja isille.

KNOPPI-ohjaajakoulutus

Kaikille Nuorisoseurojen aloitteleville ohjaajille suunnattu ohjaajan peruskurssi on laajuudeltaan kolmen viikonlopun mittainen. Knoppi­ -kurssi on mitä mainioin ensiaskel nuorten ja lasten ohjaamisen tiellä.

Jani Riiki, Runnin NS, Iisalmi: 1. Nuorisoseuramme ohjaaja muutti toiselle paikkakunnalle, mutta tarve ei, joten joidenkin oli otettava homma hanskaan.

2. Sain sieltä ohjaajakokemusta ja varmuutta ohjaamiseen.

3. Koulutusta voin suositella niille, jotka ovat kiinnostuneita lasten ja nuorten tai ylipäätään ryhmien ohjaamisesta.

Seppo Huhta

Katso lisätietoja koulutuksista www.nuorisoseurat.fi ja tule mukaan!

15

Torintäydeltä

-mölkkyä MM

Mölkyn Maailmanmestaruuskisat keräsivät jälleen suuren joukon mölkkyharrastajia Lahteen elokuun viimeisenä viikonloppuna mittelemään paremmuudesta. Tällä kertaa mukaan oli ilmoittautunut 211 joukkuetta ja edustettuna oli peräti 12 kansallisuutta. Nyt tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Lahden kauppatorilla.

Elokuun lopun upea loppukesän sää yhdessä Lahden kauppatorin kanssa takasivat upeat puitteet Mölkyn MM-kisojen pitoon.

Tapahtumapäällikkö Ossi Arvelan mukaan osanottajilta saatu palaute oli erittäin positiivista.

- Tavoitteena oli tehdä tämän vuoden tapahtumasta hienoin kisojen historiassa ja näin myöskin tapahtui. Parannettavaa jää aina, mutta saimme sen mitä halusimmekin näkyvyyden ja tapahtuman saaman yleisen huomion kautta, Arvela listaa.

Tapahtuman aikana tuotettiin runsaasti videomateriaalia, jota tullaan Arvelan mukaan hyödyntämään runsaasti myös talven aikana.

- Meillä on tuntikaupalla videomateriaalia tapahtumasta, jota tullaan käyttämään sosiaalisessa mediassa paljon. Facebook ja YouTube ovat olleet ja tulevat olemaan tärkeässä roolissa tulevaisuudessa, kun markkinoimme tapahtumaa ja yritämme rakentaa kansainvälistä yhteisöllisyyttä lajin ympärille, Arvela maalailee.

Vuodesta 1997 ensin Suomenmestaruus-turnauksena käynnistynyt tapahtuma

16

muuttui 2004 MM-kisaksi, jonka jälkeen osallistujamäärät ovat tasaisesti kasvaneet.

Suomen suosituimmaksi kesäseurapeliksi valittu mölkky saattaa hyvinkin kasvattaa suosiotaan entisestään. Lahden Tanhuujat vastasivat kisan tuomaroinneista.

Samaan aikaan Mölkyn MM-kisojen aikana järjestetty Tanssiva Lahti puolestaan keräsi alatorille yhteensä 400 esiintyjää, jotka tarjosivat viikonlopun aikana lähes 5000 katsojalle kattavan kattauksen päijäthämäläisiä taitajia. Tanssiva Lahti -tapahtuma toimii Päijät-Hämeessä tanssin-, musiikinja lauluharrastuksen näyteikkunana. Tanssivan Lahden kaikkiin tilaisuuksiin oli vapaa pääsy.

Tanssiva Lahti edesauttaa tanssin eri lajien yhteistyötä. Esittäjistö koostui nuorista taitajista, jotka dynaamisella ja värikkäällä tavalla toivat iloa katsojille. Venäläinen tanssiryhmä Petersburg Souvenir Pietarista osallistui tapahtumaan ja keräsi konsertteihinsa alatorin täyteen väkeä. Tanssivan Lahden ohjelman tuotti Hollolan Nuorisoseura.

Sari Kiiski

FAKTAA • • • • • • • •

TULE MUKAAN

MM-mölkky 2011 211 joukkuetta yli 1000 heittäjää osallistujia 12 eri maasta Lahden kauppatorilla 12 mölkkykenttää kisayleisöä ja kannustajia lähes 3000 henkilöä Yli 50 talkoolaista järjestäjänä on Etelä-Hämeen Nuorisoseurat.

19.- 20.11.2011 Hotelli Rantapuisto, Helsinki

Väärinoppimisen päivät, poikkitaiteellista törmäilyä

tUlOKSEt 1. Nassu: Ismo Ristolainen, Raimo Kaulio, Tero Nikki, Risto Tuiskula, Ville Sappinen, Jarkko Kallio

Väärinoppimisen päivät on taidekasvatuksesta ja kasvatuksen taiteesta kiinnostuneiden yhteinen oppimisseikkailu. Marraskuinen merenrantaviikonloppu tarjoaa yhdessäoloa, yllättäviä käänteitä, puheita ja porinoita. Valoisien verstaiden voimavirtaa tanssin, draaman, musiikin, sirkuksen, sosiaalisen median ja ohjaajuuden hehkussa. Päivien kattavana teemana on Taidelähtöiset menetelmät vertaisoppimisessa.

2. Möysän Mesut: Martti Lohtander, Tomi Helminen, Harri Voutilainen, Jarmo Loikkanen, Tarmo Kohonen, Sirkku Soikkeli

Oman ohjaajaosaamisen jakamista ja päivittämistä

3. Vettynyt Halko: Ilkka Horttanainen, Sanna Koskimaa, Timo Hiltunen, Obi Kaukanen, Keijo Sappinen

Itselle tutuimman harrastusalan verstaassa ainoat ”oikeat” tavat oppia ja ohjata saavat kyytiä. Alan uusimpia suuntauksia ja osallistujien vuosien varrella kertynyttä hiljaista tietoa yhdistelemällä lisätään iloa oppimiseen ja luodaan uutta ohjaamiskulttuuria.

Kurkistuksia naapuriverstaisiin

Lisäsytykkeitä omien ohjaamis- ja oppimisrutiinien kulottamiseen hankitaan vierailemalla kahdessa itselle vieraamman harrastusalan verstaassa. Poikkitaiteellisen törmäilyn jälkeen palataan omaan tuttuun kotipesään sulattelemaan nähtyä, kuultua ja koettua.

Ynnä muuta

Verstastyöskentelyn ohessa kokoonnutaan kuuntelemaan punnittua puhetta Isoon pajaan ja viettämään iltaa Sylttytehtaalle.

Kuvat: MM Mölkky 2011

Osallistumismaksu on 70 € ja majoitus 30 €. Houkuttele mukaasi kolme muuta, saat itsellesi tai ryhmällesi 70 € alennuksen.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 14.10. mennessä: http://vaarinoppimisenpaivat.blogspot.com puh. (09) 5840 6250 http://www.kansalaisfoorumi.fi/vaeaerinoppimisen-paeivaet.html Tapahtuman järjestää Opintokeskus Kansalaisfoorumi.

17

Majanrakennuskilpailu 2011

oli menestys

Majanrakennuskilpailu sai alkunsa viime syksynä nurmijärveläisten lasten aloitteesta. Toimeliaat majanrakentajat Anna ja Valentina toimittivat ex-pääministeri Matti Vanhaselle toiveen valtakunnallisen majanrakennuskilpailun järjestämisestä. Viesti kulkeutui sitä kautta järjestöille ja päätyi Mun Vuoro! -lasten osallisuushankkeelle toteutettavaksi. Kilpailun säännöt ja toteutus suunniteltiin yhdessä kilpailualoitteen tehneiden tyttöjen kanssa. Majanrakennuskilpailu toimii oivallisena esimerkkinä lasten kuulemisesta. Kilpailu suunniteltiin yhteistyössä lasten kanssa juuri sellaiseksi kuin lapset itse toivoivat.

Valtakunnallinen Majanrakennuskilpailu 2011 käynnistyi huhtikuussa, kun Nurmijärven Lepsämän koulun oppilaat näyttivät mallia majanrakentamisessa. Kilpailun avajaisiin osallistui koulun oppilaiden ja henkilökunnan lisäksi joukko kutsuvieraita, mukaan lukien Matti Vanhanen ja euroviisuedustaja Paradise Oskar. Tapahtuma kiinnosti myös valtakunnallista mediaa.

Majanrakennuskilpailusta kerrottiin aina TV-uutisissa saakka.

Kilpailuun saattoi osallistua rakentamastaan majasta otetulla valokuvalla syyskuun puoliväliin saakka. Kuvien mukaan liitetyt tarinat elävöittävät kuvien sisältöä ja kertovat lasten majanrakentamisesta sekä majojen tarinaa.

Majanrakennuskilpailuun osallistui kymmeniä toinen toistaan mielikuvituksellisempia majoja. Osallistujia kilpailussa on ympäri Suomen. Majoja rakennettiin erityisesti 18

Kuvat Hanna Falck

Valtakunnallinen 6-12 -vuotiaiden Majanrakennuskilpailu keräsi laajaa huomiota niin majanrakentajissa kuin mediassakin. Ensimmäinen kilpailun toteutusvuosi sujui niin menestyksekkäästi, että kilpailusta kaavaillaan jokavuotista. kesämökeillä ja -leireillä, mutta myös kouluissa ja takapihoilla. Majojen rakentamisessa suosittiin luonnonmateriaaleja. Valtaosa majoista maastoutui majalle ominaisella tavalla ympäristöönsä. Myös muutama kekseliäs kierrätysmateriaalista rakennettu maja osallistui kilpailuun. Mukaan mahtui taidokkaita rakennelmia niin puun latvoissa kuin niiden allakin.

Valokuvanäyttely kilpailuun osallistuneista kuvista kiersi syyskuun aikana Helsingissä Suomen Rakennustaiteen Museolla ja Allianssin Nuorisotiedon kirjastossa (avoinna 28.9. saakka). Kilpailun päätyttyä näyttely jatkaa matkaansa järjestöjen toimitiloissa.

Vaikka kilpailun ensisijainen tarkoitus oli kannustaa lapsia toimimaan yhteistyössä ja liikkumaan luonnossa, ei kilpailu ole mitään ilman voittajaa.

Majanrakennuskilpailun finalistit valikoituvat 28.9. saakka avoimena olevassa nettiäänestyksessä – vielä ehdit siis äänestää! Kilpailun tuomaristo valitsee ja palkitsee yleisön suosikeista voittajat, jotka julkistetaan syyskuun viimeisenä päivänä.

Majanrakennuskilpailusta kaavaillaan jokavuotista, joten ensi keväänä kannattaa pitää korvat ja silmät auki. Ja, jos kilpailuun ei ehtinyt osallistua tänä vuonna, voi majan ehostaa ensi vuotta varten! Äänestys avoinna 28.9. saakka osoitteessa: www.munvuoro.fi/majanrakennuskilpailu. Tutustu samassa osoitteessa majojen virtuaalinäyttelyyn.

Hanna Falck

Kuvat: Honkalammen Nuorisoseura

Honkalammen Nuorisoseura toimii!

Honkalammen Nuorisoseura ry on Liperissä toimiva aktiivinen nuorisoseura Pohjois-Karjalasta.

Seura on perustettu vuonna 1985 ja jäseniä siinä on tällä hetkellä 66, joista yli puolet on alle 16-vuotiaita. Honkalammella harrastetaan erityisesti kansantanssia ja ryhmät osallistuvat aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin ja luokitteluihin. Honkalammen Nuorisoseura oli myös yksi Kisällistä osaajaksi -hankkeen pilottiseuroista vuosina 2007–2009.

Jäsenrekisteri kuntoon nuoren avulla Vuonna 2011 Liperin kunta jakoi palkkausavustusta yhdistyksille ja yrityksille nuorten työllistämiseen. Myös Honkalammella tartuttiin tähän mahdollisuuteen ja Honkalammen Nuorisoseura työllisti yhdessä Liperi-seuran kanssa yhden paikallisen nuoren kahden viikon ajaksi kesällä.

Nuoren tehtäviin Nuorisoseuran puolella kuului erityisesti jäsenrekisterin kuntoon laittaminen. Työllistetty päivitti seuran jäsenten tietoja ja syötti ne jäsenrekisteriin.

Laadukasta toimintaa arvostetaan Honkalammella on toteutettu aktiivisesti lasten ja nuorten harrastustoimintaa koko seuran olemassaolon ajan. Kerhoja vetävät koulutetut, kokeneet ja innokkaat nuorisoseura-aktiivit, jotka ovat tuttuja kasvoja myös piirin ja liiton luottamustehtävistä – oikeita Avaintoimijoita ovat nämä naiset!

Honkalammen Nuorisoseuran vuosikokouksessa keväällä käytiinkin melko poikkeuksellista keskustelua jäsenmaksusta, sillä harrastusryhmissä toimivien lasten ja nuorten vanhemmat halusivat, että jäsenmaksua nostetaan. Selvä viesti oli, että laadukkaasta toiminnasta haluttiin seuralle maksaa sen ansaitsema korvaus.

Paljon on käyty keskustelua jäsenmaksujen suuruudesta, mutta ainakin tämä esimerkki osoittaa, että laadukasta, luotettavaa, pitkäjänteistä ja tekemisen riemua sisällään pitävää toimintaa arvostetaan!

Kesätapahtumissa mukana Kesällä Honkalammen Nuorisoseuran ryhmät ovat esiintyneet mm. Komperon museon juhannusjuhlassa. Nuorisoseura järjesti myös Liperin museolla museovastuupäivän, jossa seuran nuoret vanhempineen olivat opastamassa museovieraita, pitämässä kanttiinia sekä kirpputoria, ja olipa ohjelmassa tilaa myös laululeikeille ja harmonikkamusiikillekin. Fesukkaat -ryhmä ylpeänä kantoi kesän keikoilla uusia pukujaan, sillä keväällä valmistuivat uudet Taipale -feresit, jotka syntyivät kankaiden kutojan, mummien, kummien, äitien ja ohjaajien yhteistyöllä. Tämä syksy käynnistyy Honkalammella Jyrin harrastusmessuilla, joissa seura on esittelemässä omaa toimintaansa.

Henna Liiri toiminnanjohtaja Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto ry ja Kalevan Nuorten Pohjois-Karjalan Piiri ry

”…harrastusryhmissä toimivien lasten ja nuorten vanhemmat halusivat, että jäsenmaksua nostetaan.”

19

Kuinka kehittyy

Aktiivisilla yhdistystoimijoilla on paljon osaamista, intoa ja tietotaitoa, jota he kuluttavat yhteiseksi hyväksi vapaaehtoistyön merkeissä. Kun toiminta kehittyy ja vapaaehtoisten panos ei riitä lisääntyneeseen työmäärään, toimijoiden puute voi rasittaa harrastamista.

Voimallinen ja kehittyvä yhdistys hyödyntää proaktiivisen yrityksen mallia ja hankkii lisäresursseja esimerkiksi eri työllistämistoimenpiteillä. Tämä tuettu toiminta helpottaa parhaimmillaan yhdistystä hoitamaan rutiinitehtäviä ja suo vapaaehtoistoimijoille keveän osallistumisen mielekkääseen harrastustoimintaansa.

Leipää ja kulttuuria -työllistämishankkeiden tavoitteena on vahvistaa työtä vailla olevien sosiaalista osaamista ja työvoimapoliittisia valmiuksia sekä löytää työtä kulttuurisen nuorisotyön parista.

Nuorisoseurajärjestöllä on mahdollisuus päästä hyötymään tästä kuviosta. Kokemuksemme mukaan Nuorisoseurat omaavat monia toimintoja, jotka olisivat myös työtä tai ammattia etsivälle arvokasta kokemusta ja mahdollisuus työtaitojen kehittymiseksi. Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa työllisyyspoliittisen hankkeen kautta muutamat nuorisoseurat ja muut yhdistykset ovat löytäneet työllistämisen osaksi omaa toimintaa.

Luovasti luovien yhteisössä Työskentelyssä 3. sektorilla on omat erityispiirteensä. Työ on usein hyvin itsenäistä. Hankkeessa mukana olleet työntekijät ovat kokeneet hyvänä asiana saamansa vastuun sekä siitä seuraavan vapauden ja mahdollisuuden omien tietojen ja luovuuden käyttöön työtehtävien tekemisessä. Monet ovat kokeneet haasteeksi järjestöjen jähmeän hallinnon ja organisaation, varsinkin jos sisäinen tiedonkulku johtokunnan ja työntekijän välillä ei toimi.

Hankkeen aikana on ollut tilaisuus seurata eri yhdistysten ja järjestöjen toimintaa. Ilmeistä on, että yhdistyksen toiminta tai kehittyminen ei ole jatkuvaa, mikäli siinä mukana olevat vapaaehtoiset eivät ole omaehtoisesti mukana. Silloin lisäresurssien hankkiminen toimintaan esimerkiksi palkkatukityöllistämisen kautta saattaa tuntua oman yhdistyksen kannalta vieraalta ja enemmän rasittavalta kuin kehittävältä toiminnalta. Jos Nuorisoseuran toiminnassa toteutuu yhteisöllisyys ja yhdessä toimiminen tuntuu mukavalta, niin todennäköisesti myös hyvinvointi näkyy jäsenistössä. Nämä arvot ovat nykyään hyvin kysyttyjä, mutta ne eivät ole itsestään selvyyksiä. Vastavuoroisuus eri-ikäisten toimijoiden välillä ja ennen kaikkea aikuisten valmius yhteistoimintaan edellyttävät erityisiä taitoja.

Nuorisoseurajärjestöllä on tässäkin oivalliset mahdollisuudet, kun esimerkiksi teatteriharrastus tukee ilmaisutaidon ja vastavuoroisen toimintatavan kehittymistä.

Leipää ja kulttuuria -työllisyyshankkeista tarkemmin: www.nuorisoseurat.fi > järjestöpalvelut Riina Kylmälahti ja Aimo Walamies 20

Kuvat Jussi Kaijankangas

kulttuurinen nuorisotyö?

Ville Koskinen

Ville on töissä Kalevan Nuorten Keski-Suomen Piirissä toimistosihteerinä. Hän päätyi edelliseen toimistotyöpaikkaan Leipää ja kulttuuria -hankkeen kautta. Sen päätyttyä hanke ilmoitti uudesta avoimesta työpaikasta ja Ville haki. Vuoden määräaikaisen sopimuksen jälkeen työsuhde vakinaistettiin.

– Minulle on hankkeen nimestä aina jostain syystä tullut mieleen muinaisroomalainen sanonta ”leipää ja sirkushuveja”, mutta kun sitä miettii enemmän, niin kyllähän se henkii työstä kulttuurialalla.

– Tulevaisuuden suunnitelmina minulla on opintojen loppuunsaattaminen tietotekniikan linjalla, Jyväskylän yliopistossa ja omalle alalle työllistyminen. Ideat haaveiden toteuttamiseksi ovat vielä hämärän peitossa, tavoitteena on aktiivinen työnhaku. Jos tämä ei toimi, niin aina voi vaihtoehtoisesti tehdä kitarakeikkaa. On kuitenkin aina houkuttelevampaa ottaa sellainen henkilö töihin, joka on jo palkkatöissä, kuin sellainen joka vain istuu kotona.

Pekka J. Laine

Pekka toimii tällä hetkellä yhteisöohjaajana kahdessa Nuorisoseurassa. Mies päätyi nykyiseen työhön, kun Leipää ja kulttuuria -hankkeen projektipäällikkö ”sieppasi” miehen avoinna olevaan tehtävään tämän ollessa matkalla työvoimatoimistoon työnhakuun.

– Välillä pitää katsoa peilistä, kuka olen – se riippuu tilanteesta. Muina aikoina toimin viihdyttäjänä lapsiperheiden tapahtumissa taikurina, pellenä, merirosvona…

Hyviä puolia 3. sektorilla työskentelyssä on työn itsenäisyys. Samalla se Laineen mukaan voi olla myös työn huono puoli.

– Tässä työssä saa toteuttaa omia ideoita. Tosin, kaikki kasaantuu helposti myös yksille harteille. Yhteisön hyvä yhteishenki vie asioi-

Ketkä ovat mukana tämän päivän yhteiskunnallisissa toiminnoissa ja haasteissa?

Onko osallisuus osa toimintakulttuuria?

Voiko ja kannattaako Nuorisoseuran vastata palvelun tuottamisesta?

Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa hankkeen vetäjiä ja hankkeen kautta töitä löytäneitä tunnelmallisessa miljöössä. Ylärivissä: Hankekoordinaattori Aimo Walamies, ATK-Tukihenkilö Juha Heikkola,Kiinteistövastaava Mika Luostarinen ja Talonmies Mikko Jurvanen. Alarivissä: Projektipäällikkö Riina Kylmälahti, Yhteisöohjaaja Pekka J. Laine ja toimistosihteeri Ville Koskinen.

ta paljon eteenpäin.

Pekan haaveena on saada tulevaisuudessa Petäjäveden Nuorisoseuran toiminta viriämään.

– Ehkä jotkin läheiset Nuorisoseurat voisivat yhdistyä… Haaveiden saavuttamiseksi pitää tehdä töitä, ottaa itseä niskasta kiinni ja katsoa välillä peiliinkin.

janne Ostonen

Janne toimi Kalevan Nuorten iltapäivätoiminnan ohjaajana sekä nuoriso-ohjaajana Kintauden Nuorisoseuralla pitäen nuorten peliiltoja.

– Leipä tuo mieleen ruuan ja työn. Kulttuuri tuo mieleen taiteen, ihmiset ja tavat. Kulttuuri on rikkaus.

– Olen saanut uusia kokemuksia ja taitoja töissä Leipää ja kulttuuria -hankkeen aikana. Minua on avustettu siirtymään uusiin työtehtäviin, eikä ole jätetty yksin.

– Toivon löytäväni hyvän ja pysyvän työn, jossa saan tehdä sitä, mitä osaan tehdä parhaiten. Jos jään työttömäksi, tiedän, että entisiin työpaikkoihin kannattaa olla yhteyksissä. Siellä muistetaan sinut ja tiedetään, että olet vastuuntuntoinen. Olen aktiivinen, en jää paikoilleen seisomaan, vaan tuon omaa persoonaa ja vahvuuksiani esille. Jatkuva pätkätyö alkaa pidemmän päälle syödä miestä ja työmotivaatiota. 6 kk:n työllistämisjakso on aivan liian lyhyt, jotta työhön pääsee kiinni. Olisi parempi, jos palkkatukea saisi kaksi vuotta.

Silloin työssä ennättää kehittyä ja verkottua jatkotyöllistymiseksi.

– Olen saanut hyvää oppia työskentelystä nuoriso-ohjaajana Nuorisoseurassa, toivottavasti se näkyy myös työtodistuksessa. En pelkää tehdä asioita itsenäisesti ja olen vastuuntuntoinen. Toivon, että minulla olisi tulevaisuudessa töitä ja pysyisin terveenä.

topi Saarikoski

Topi tuli Kalevan Nuorille töihin TE-toimiston työkokeilun kautta.

– Aloitin vuonna 2008 yhden kuukauden kokeilujaksolla. Sen jälkeen pääsin ohjaajaksi koululaisten iltapäivätoimintaan. Opiskelin oppisopimuksella lastenohjaajaksi ja olen ollut nyt töissä kolme vuotta.

Määräaikaisen työsuhteen jälkeen Topi aloitti 1.2.2011 vastuuohjaajan sijaisena.

– Sain koulutuksen ja vakituisen työn syksyllä 2011. Olin silloin töissä Leipää ja kulttuuria -hankkeessa. Tämä on parantanut asemaani työmarkkinoilla.

Sanat ”leipää” ja ”kulttuuria” tuovat mieleeni perustyön ja lasten parissa työskentelyssä pienen ekstran. Ihminen ei elä pelkästä leivästä, vaan muutakin sisältöä pitää olla – henkistä ja fyysistä ruokaa. Leipää ja kulttuuria on kuvannut työuraani hyvin. Sen aikana on tehty perusduunia ja koetettu löytää työhön kulttuuria eri muodoissaan.

Nyt kun Topilla on tutkintopaperi taskussa, on työ muuttunut haastavammaksi. Kaiken kukkuraksi vakituinen työ on tiedossa.

– Toivon saavani tehdä jonkin aikaa käytännön työtä. On hienoa, että olen saanut vastuuta ja itseluottamusta. Matkan varrella on ollut isoja haasteita ja niistä selvittyäni tunnen olevani ammattilainen.

– Meillä on rento työilmapiiri ja teemme työmme hyvin. Työ on viihtyisää ja mielekästä. Voimme vaikuttaa toiminnan sisältöön toimintasuunnitelmien raamien sisällä.

Topia kiinnostaa sosionomin koulutus ja hän voisi jatkaa opiskeluja vähän myöhemmin.

– Sitten kun olen perheellinen. Haluan edetä työssäni eteenpäin vastuu kiinnostaa jatkossa.

21

Puheenvuoro

tehdään nuorisoseurajärjestön strategia yhd Strategia on perusta ja tienviitta järjestön toiminnalle. Se on tavoitetila, järjestön perimmäisen tarkoituksen toteuttamisen väline. Strategia on sanoja. Se on tekoja.

Se on henkeä. Se on realismia ja unelmia.

Nuorisoseurajärjestö käynnistää strategiatyön osana järjestön mittavaa kokonaisuudistusta. Ajankohta on mitä sopivin. Organisatoriset ratkaisut ovat tärkeitä. Vielä olennaisempaa on kuitenkin se, mitä tavoitellaan, mitä tehdään ja mille arvopohjalle työ rakentuu. Kaikista näistä päätetään strategiassa.

Seuraavassa on muutama ajatus omista kokemuksistani ja strategiakirjallisuudesta poimittuina siitä, miten strategia kannattaa laatia.

Strategiatyö on hyvä pitää yksinkertaisena. Kukaan ei jaksa olla mukana prosessissa, joka on työläs ja monimutkainen. Innon hiipuminen kesken prosessin on pahinta mitä voi tapahtua. Riittävän yksinkertainen strategiatyö pysyy asian ytimessä, ja te kiireiset luottamushenki-

lötkin voitte paneutua työhön riittävällä panoksella.

Työ kannattaa aloittaa oman tilan analyysillä. Pitää olla rehellinen, mutta ei etsiä vain ongelmia ja heikkouksia. Nuorisoseuraliike ei olisi elävä ja näin voimakas järjestö, jos järjestön työssä ei olisi paljon vahvuuksia ja onnistuneita kokemuksia.

Toimintaympäristö ja sen muutokset kannattaa ymmärtää. Ne antavat järjestölle mahdollisuuksia, mutta ne tuovat myös sopivia haasteita. Toimintaympäristön muutos pitää kartoittaa nimenomaan nuorisoseurajärjestön näkökulmasta. Se on erilainen kuin vaikkapa Marttaliiton osalta. Epäolennaisuudet kannattaa sivuuttaa, muuten hukkuu tietomassaan ja harhautuu sivupoluille.

Kerätty tietomassa tulee jalostaa ensin informaatioksi ja sitten tiedoksi. Vain jalostettu tieto on merkityksellistä. Se kertoo tärkeimmän tulevaisuuden suunnittelua varten.

VUOSIOHJELMISTOT Vuoden 2012 yhteisohjelmapaketit ovat valmistuneet ja niitä voi tilata Suomen Nuorisoseurojen Liitosta.

Vuosiohjelmapaketit sisältävät Tanssipidot 2012 Tampere – tapahtuman ja NORDLEKIN tanssiohjeet, nuotit, CD:n ja DVD:n.

HINNAT: Vuosiohjelmien tanssien ohjeet ja nuotit 22,00 e Vuosiohjelmien CD 25,00 e Vuosiohjelmien DVD 30,00 e Koko vuosiohjelmapaketti (ohjeet, nuotit, CD ja DVD) 72,00 e Hintoihin lisätään postikulut.

Lisätietoja ja tilaukset: SNL puh. (09) 584 0610 tai info@nuorisoseurat.fi

22

Riittävän monien ihmisten tulee olla sitoutunut prosessiin kaikilla järjestötasoilla. Olennaista on, että keskeiset toimijat ovat kiinnostuneita järjestön strategiatyöstä ja ovat valmiit antamaan siihen panoksensa niin nuorisoseura-, piiri- kuin liittotasollakin. Näin jäsenistön mielipiteet tulevat riittävän hyvin kartoitettua ja jäsenistön näkemykset ohjaavat strategiatyötä keskeisimpien toimijoiden, jäsenten, haluamaan suuntaan.

Strategiatyö on prosessi, ei projekti. Prosessi sitouttaa, tuo vuorovaikutteisuuden ja lähentää toimijoita keskenään. Sillä on merkitystä strategian toteuttamisen kannalta. Keskustelu, kuuntelu ja ajatusten yhdessä jalostaminen ovat ydinasioita prosessissa.

Strategiatyötä tulee johtaa, sillä kapteeniton laiva haaksirikkoutuu. Demokraattinen prosessi ei tarkoita johtajuuden puutetta, vaan osaavaa johtajuutta. Järjestön luottamus- ja palkatun johdon tulee johtaa hanketta.

dessä Kun pohjatyö on tehty kunnolla ja väki sitoutettu mukaan, mission, arvojen ja vision työstäminen käyvät laatuisasti. Lopputulos miellyttää kaikkia, koska kaikki olennaiset ihmiset ovat voineet osallistua sen tekemiseen. Näin työ ei jää pölyttymään hyllylle, vaan vaikuttaa todellisesti tulevien vuosien käytännön toimintaan.

Tärkeää on kuitenkin innostuminen, sitoutuminen ja oman panoksen antaminen strategiaan. Näin siitä tulee nuorisoseurajärjestön jäsenten ja toimijoiden mukainen – sellainen, jonka viitoittamaa tietä on valmis tekemään entistä laadukkaampaa nuorisoseuratyötä kylissä, kaupunginosissa, maakunnissa ja valtakunnallisesti.

aaro Harju filosofian tohtori Kirjoittaja toimii Sivistysliitto Kansalaisfoorumin pääsihteerinä ja vetää nuorisoseurastrategian valmistelua.

J.H. ERKON KIRJOITUSKILPAILU 2012 Kilpailulajina on lyhytproosa.

Osallistua voivat vuonna 1982 syntyneet tai sitä nuoremmat kirjoittajat, jotka eivät vielä ole julkaisseet omaa esikoisteostaan.

Palkintosummat ovat 2500, 1700 ja 1000 euroa.

Lisätietoja: www.erkonkilpailu.net

ansiomerkit ja tunnustusmerkit Kultaiset tunnustusmerkit

Kupariset ansiomerkit

Vaskion Ns ja VarsinaisSuomen H-kilta Terttu Laakso

Moinsalmen Ns Pirjo Kaskinen Mika Kokkonen Eemeli Lahtinen Hopeiset ansiomerkit lehvillä Johanna Lahtinen Moinsalmen Ns Anu Wuorio Matti Kaskinen Petäjäskosken Ns Petäjäskosken Ns Jari Röyttä Reijo Myllykangas Hilkka Suomalainen Kupariset tunnustusmerkit lehvillä Hopeiset ansiomerkit Pajupuron kylä- ja Iso-Kalajan Ns nuorisoseura Eero Paananen Asko Rossi Moinsalmen Ns Juhani Rossi Eino Kaskinen Kaino Tarvainen Arto Lahtinen Teijo Turtiainen Riihimäen Kansantanssijat Pajupuron kylä- ja Päivi Lattu nuorisoseura Anu Kinnunen Kupariset tunnustusmerkit Petäjäskosken Ns Pajupuron kylä- ja nuorisoAntti Mäkelä seura Seppo Sallmén Kari Aho Riihimäen Kansantanssijat Terttu Aho Leena Kostamo Jyrki Hänninen Hannu Jakoaho Hopeiset tunnustusmerkit Aaro Laitinen Riihimäen Kansantanssijat Anita Laitinen Jorma Kostamo Eila Minkkinen Tarja Lumme-Virtanen Marja Piesanen Eila Rimmi Kupariset ansiomerkit lehvillä Jarmo Rimmi Raili Svan Petäjäskosken Ns Maija Tarvainen Juha Hautamäki Riihimäen kansantanssijat Oili Kangasniemi Raija Nieminen Sirpa Kortet Raija Myllykangas Aini Mäkelä

Hermanskat ja Hermannit Kosken tl. Ns Aimo Suikkanen luhalahden Ns Timo Vähä-Eskeli Petäjäskosken Ns Eija Mäkelä Erkki Mäkelä

Riihimäen Kansantanssijat Anita Piho Ulasoorin Karhut Ns Jukka Kivi

23

Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton hallitukset ovat kutsuneet Hannu Ala-Sankolan liittojen yhteiseksi kehittämispäälliköksi. Hannu siirtyi tehtävään 1.9.2011 alkaen Lahden NMKY:n toiminnanjohtajan toimesta. Aiemmin Hannu on toiminut muun muassa SNL:n järjestöpäällikkönä ja järjestötyön suunnittelijana sekä KN-piirin toiminnanohjaajana Etelä-Hämeessä.

Kehittämispäällikön toimenkuvaan kuuluvat ensisijaisesti tietojärjestelmien (rekisterit, kotisivut, intranet jne.) kehittäminen sekä organisaatiouudistukseen liittyvät tehtävät. Tehtävä on organisaatiouudistuksesta johtuen määräaikainen 1.9.2011-31.12.2012.

Pohjois-Karjalassa uusi toiminnanjohtaja Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Pohjois-Karjalan Piiri ry:n uutena toiminnanjohtajana on 1.8.2011 alkaen aloittanut FM Henna Liiri. Liiri on ollut mukana nuorisoseuratoiminnassa jo lapsuudestaan lähtien, erityisesti kansantanssitoiminnassa niin tanssijana kuin ohjaajanakin. Aiemmin Liiri on toiminut piirijärjestöillä tapahtumatuottajana sekä projektikoordinaattorina. Hän on ollut myös erilaisissa luottamustehtävissä nuorisoseurajärjestössä niin paikallis-, piiri- kuin liittotasollakin.

Mun Vuoro!

-kuulumisia Mun Vuoro! -hankkeen kesä ja alkusyksy on ollut aktiivista. Kesä oli majojen rakentelun täyteistä. Syksyn kynnyksellä lasten osallisuuteen tutustuttiin verkkokurssin avulla.

Hanke vieraili kesän aikana yhteensä kahdellatoista hanketta toteuttavien järjestöjen leirillä. Vierailuilla vaihdettiin kuulumisia ja käytiin keskusteluja lasten osallisuudesta ohjaajien kanssa. Leireillä rakennettiin runsaasti majoja, jotka osallistuivat Majanrakennuskilpailuun. Kaksi vierailua tehtiin myös Kalevan Nuorten leireille.

Hanke tutustui Uudenmaan piirin Sirkusleirin hulinaan 16.-17.6. Leirillä lapset tutustuivat sirkuksen saloihin, rakensivat majoja ja nauttivat kesästä. Lapset pääsivät kertomaan mielipiteitään päivittäisissä leirineuvostoissa.

Jutajaisten yhteydessä 30.6. lasten mielipidettä kysyttiin Rovaniemen keskustan liikennejärjestelyistä. Lapset kertoivat keskusta-alueen hyvistä puolista ja antoivat ehdotuksia vaarallisten asioiden korjaamiseksi. Lasten mielipiteet huomioidaan Rovaniemen kaupunkisuunnittelussa.

Laajemmat uutiset vierailuista hankkeen nettisivuilla: www.munvuoro.fi/uutiset.

24

atti -M Esa a:

Valtakunnallinen teatteritapahtuma Seinäjoen Harrastajateatterikesä keräsi elokuun viimeisenä viikonloppuna jo 38. kerran teatterin tekijöitä ja kokijoita Seinäjoelle ympäri maan. Katselmukseen haki kaikkiaan lähes 50 ryhmää, joista näyttelijä Laura Jurkka valitsi 10 esitystä teatterikatselmukseen. Lisäksi mukana oli esitys Japanista. Harrastajateatterikesään valikoituneet ryhmät kattoivat katsojille mielenkiintoisen ja puhuttelevan katsauksen maamme harrastajateatterikentän osaamisesta. Esityksiä oli ryhmien omista teksteistä klassikoihin. Teatteriryhmät saivat palautteen esityksestään raadilta, johon kuuluivat ohjaajadramaturgi Vesa Tapio Valo ja näyttelijä-ohjaaja Eija-Irmeli Lahti. Kaikki katselmuksessa olleet esitykset nähtiin Seinäjoen kaupunginteatterin ja Nuorisokeskuksen näyttämöillä.

Lisäksi tapahtuman yhteydessä pidettiin Nuoren Kulttuurin järjestämiä työpajoja, jotka veti näyttelijä Simo Routarinne.

Åk erb erg

Seinäjoen Harrastajateatterikesä 26.- 28.8.2011

Ku v

Lyhyesti

ala-Sankola kehittämispäälliköksi

Kuva: Juha Reunanen

Kuvssa svengaa Sväng.

Etnosoi! ja Kansanmusiikin isompi ilta 8.11.2011 on loistotilaisuus päästä tutustumaan uuden Musiikkitalon joka kolkkaan, sillä Kansanmusiikin isompi ilta täyttää Musiikkitalon salien lisäksi myös sen aulat ja ravintolatilan. Ohjelmassa on luvassa kansanmusiikin huippunimiä, joita harvoin, jos koskaan, on mahdollisuus saman illan aikana nähdä.

Ison salin konserttia tähdittävät muun muassa maailmalla jo kulttimaineessa oleva huuliharppukvartetti Sväng ja maailmanlaajuisesti vähintään yhtä ainutlaatuinen Pole Polen yhtyekonsepti.

Vanhempaa muusikkopolvea edustaa mestaripelimanni, mandoliinimestari Heikki Lahti, jonka soittoon yhtyvät muun muassa Risto Hotakainen ja Antti Järvelä. Illan suurin kombo on varsin tuore muusikkoyhteenliittymä Siba Folk Big Band ja sooloiluakin on luvassa, kun lavalle nousee Kristiina Ilmonen puhaltimineen.

Konsertti sekä Jatkot kuullaan suorana lähetyksenä YLE Radio 1:n Kansanmusiikin illassa ja tapahtuma striimataan suorana yle. fi/klassisessa. YLE Teema -kanavalla tapahtumasta koostettu ohjelma lähetetään TV:n juhlakaudella joulun ja uuden vuoden aikaan.

Illan järjestävät yhteistyössä Maailman musiikin keskus/ Etnosoi!, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto, Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Kanteleliitto sekä Perinnearkku ry. Lisätietoja löydät sivuilta: www.etnosoi.fi.

jutaaminen kohti juhlavuotta alkakoon Folklorefestival Jutajaiset Rovaniemellä täyttää ensi kesänä 40 vuotta. Lapin Nuorison Liitto ja Kalevan Nuorten Lapin piiri uskovat lappilaisen musiikkitapahtuman tulevaisuuteen ja tavoitteena on jutailla (jutaaminen=matkantekoa) kohti viidenkympin villitystä.

Musiikkitapahtuma on vuosien varrella laajentunut monitaidefestivaaliksi, joka käsittää perinteisen kansanmusiikin ja -tanssin lisäksi kansainvälisen folkin sävyjä sekä vallitsevaa suosittua nykymusiikkia. Kokonaisyleisömäärä oli tänä kesänä noin 15 000. Festivaali työllisti noin sata henkilöä ja tarjosi 30 nuorelle kesätyöpaikan.

Nuorisoseurat Suomiareenan Kansalaistorilla Kuudetta kertaa järjestetty yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena kiinnosti runsaslukuista yleisöä. Viikon mittaista tapahtumaa seurasi kaikkiaan yli 20 000 osallistujaa. MTV3:n ja Porin kaupungin järjestämä SuomiAreena 2011 koostui kaikkiaan noin 90 keskustelutilaisuudesta, jotka levittäytyivät Porin ohella myös muualle Satakuntaan. Nuorisoseurajärjestökin oli näyttävästi esillä SuomiAreenan Kansalaistorilla Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton osastolla. Tapahtumasta saadun positiivisen kokemuksen ja palautteen perusteella on selvää, että Nuorisoseurat näkyvät SuomiAreenalla myös 16–20.7. kesällä 2012.

Ottoset Riccionen festivaaleilla Kaustisen Nuorisoseuran kansantanssiryhmä Ottoset, sekä ryhmän pelimannit suuntasivat tänä kesänä Italian Riccioneen festivaaleille nimeltä International Festival for Folklore and Contemporary Arts joka järjestettiin 2.-9. heinäkuuta. Lämpöä piisasi kansallispukuihin pukeutuneilla

tanssijoilla, kun ensimmäinen esiintyminen Riccionen kaupungissa järjestetyssä kulkueessa tanssittiin ja laulettiin lävitse.

Tunnelma oli virittäytynyt hilpeäksi, keikka vedettiin läpi hyvällä fiiliksellä ja mukavaa oli myös se, että yleisökin tuntui pitävän esityksestä.

Matit ja Maijat hurmasi Calellassa Hollolalaisen Mattien ja Maijojen nuorisoryhmä vietti kesäkuussa viikon Espanjan Calellassa kansainvälisillä festivaaleilla, joihin osallistui kansantanssijoita ja kuoroja eri puolilta Eurooppaa. Matit ja Maijat oli 5th International Folk Festival “City of Calella” -nimisen festivaalin ainoita nuorisoryhmiä ja se saikin runsaasti huomiota ja ihastelua osakseen.

– Tanssiminen kuuman auringon alla Välimeren rannalla oli varmasti monelle nuorelle unohtumaton elämys, totesi tanssinopettaja Salla Korja-Paloniemi. Ryhmä käveli hotellilta esiintymispaikoille aina parijonossa esiintymisasuissa. Hotellien terasseilla ja kauppojen edustoilla pysähtyi liike lähes paikoilleen, kun upea tanssiryhmä käveli ohi.

25

Terveisiä BARNLEKista!

Maanantai

Tänään lähdimme matkalle klo 13.30, mitä ennen otimme ryhmäkuvan. Kun lähdimme matkaan, kaikilla oli hauskaa. Saavuimme satamaan ajoissa ja saimme liput melko pian. Laivalta löytyikin vaikka mitä hyttien ja kannen lisäksi. Oli erilaisia kauppoja, show-näytöksiä, lasten leikkipaikkoja, joista löytyi tekemistä vanhempaankin makuun, ravintoloita ja paljon muuta. Klo 21 oli mahdollista katsoa Peter Pan -perheshowta.

Tiistai

Aamulla porukka heräsi omaan tahtiin ja pääsimme syömään aamupalaa. Tarjolla oli pekonia, leipää, jogurttia, hedelmäsalaattia, muroja, nakkeja, juomista, lihapullia, muffineja ja paljon muuta. Oikea herkkuaamiainen siis! Pian laiva oli satamassa ja bussimatka saattoi alkaa. Matkalla saattoi katsoa elokuvia, lukea lehtiä tai tehdä jotain muuta. Päiväruokana oli hampurilaisia tai hot dogeja. Saavuimme lautalle, joka oli oikeastaan laiva. Lauttamatkan jälkeen olikin taas vaihteeksi bussimatka ja koululla oltiin aamuyöstä.

Keskiviikko

Tänään heräsimme omaan tahtiin. Aamupalalla sai tehdä eväät päiväksi. Sitten oli taas vapaata: sai käydä uimassa upeassa sisävesipuistossa tai oleilla koululla. Päiväunien ja harjoitusten jälkeen oli herkullinen ruoka ja avajaiset. Niiden jälkeen sai jäädä tanssimaan tai lähteä takaisin koululle.

Torstai

LEGOLAND-päivä! Heräsimme ja söimme hyvissä ajoin, sillä kulttuuritalolla piti olla 8.30 hakemassa meille liput Legolandiin. Rei-

Matkapäiväkirja BARNLEK 2011 -tapahtumasta 11.–18.7.2011

lu ntunnin bussimatka meni nopeasti. Kertakäyttösadetakit päällä lähdimme portista sisälle sateiseen Legolandiin. Pikkuryhmät sai liikuskella alueella vapaasti, käydä syömässä, laitteissa ja myymälöissä. Takaisin lähdettiin ajoissa, jotta ehdittiin syömään. Jotkut olivat katsoneet elokuvia bussissa kastumisen sijasta, mutta useimmat olivat olleet Legolandissa loppuun asti.

Perjantai

Tänään oli aikainen herätys, koska suomalaisten harjoitukset alkoivat 8.00 stadionilla. Harjoitusten jälkeen oli aikaa jäädä kaupungille, mennä uimaan tai koululle lepäämään. Iltapäivällä oli pajoja.

Karkkipajaan meni yli puolet, mutta musisointipajaankin tuli 10 + ohjaajamme Minna. Pajojen jälkeen meillä oli harjoitukset, joihin karkkipajalaiset tulivat myöhässä, mutta muuten harjoitukset menivät tosi, tosi hyvin! Illemmalla käytiin kulttuurikeskuksessa syömässä, konsertissa ja tanssimassa. Konsertti kesti noin tunnin ja siinä erimaalaiset ryhmät ja ruotsalainen musiikkipaja esiintyi.

Lauantai

Tänään onkin esityspäivä. Aamulla puettiin feresit, letitettiin ja päästiin lähtemään esiintymispaikkaamme torille. Pääsimme esiintymään ja hyvin se esitys menikin! Esityksen jälkeen oli aikaa olla kaupungilla ja ostella matkamuistoja. Pian järjestäydyimme letkaan ja lähdimme kulkueeseen laulaen lauluja. Kulkueen jälkeen oli Suomen yhteisesitys. Sen jälkeen oli aika katsoa muiden maiden tansseja ja tanssia itsekin. Sitten menimme kulttuuritalolle syömään ja tanssimaan. Viimein lähdimme bussilla kotia kohti. Yön nukuimme bussissa.

Sunnuntai

Tänään lautta lähti klo 4.00 Tanskasta Ruotsiin. Lautalla sai nukkua, käydä syömässä, kaupassa ja tehdä jotain muuta. Lautta oli Ruotsissa 7.00. Lähdimme bussilla ja pysähdyimme päivällä syömässä. Tukholmassa olimme noin klo 17. Laivalla oli aikaa käydä syömässä tai vaikka tutkia paikkoja. Useimmat olivat katsomassa perheshowta, joka oli Aladdin ja taikalamppu. Sen jälkeen sai jäädä tanssimaan.

Maanantai

Aamupalalla oli taas tarjolla vaikka mitä herkullista. Laiva saapui Helsingin satamaan ja viimeinen bussimatka saattoi alkaa. Matka ei ollut kovin pitkä, noin puolitoista tuntia. Saavuimme Lahteen ja oli viimeisten halien aika, jonka jälkeen jokainen lähti kohti kotia.

Kirjoittanut: Janita Rintala, Meeri Turunen, Veera Kronqvist, Aliisa Hietikko, Ida Salmela, Ada Salmela ja Nea Rintala. Kirjoittajat tanssivat Lahden Tanhuujien 10-13 -vuotiaiden Kirpakat ja Ripakat-ryhmistä.

26

Koko kaupungin nuorisoseura Yksi kauneimmista periaatteista nuorisoseuroissa on, että toiminta on tarkoitettu kaikenikäisille. Kun eri-ikäisiä ei myöskään eristetä omiin ryhmiinsä, vaan toimitaan aidosti yhdessä, on seuralla jo yksi kilpailuvaltti, joka kaupungissakin on kultaa kalliimpi.

Perheet etsivät jatkuvasti enemmän sellaisia harrastuksia, joihin koko perhe voi osallistua.

Nuorisoseurajärjestö ei ole erikoistunut mihinkään yhteen harrastusalaan. Tämä voidaan nähdä ongelmallisena kaupungissa missä harrastamisen erikoistuminen ja ammatillistuminen on edennyt vielä pidemmälle kuin muualla. Seurassa voi harrastaa mitä haluaa. Tehdään sitä, mitä osallistujat osaavat ja haluavat. Tämä on äärimmäisen osallistavaa ja siten sitouttavaa.

Kaupunkilaisetkin etsivät omia lähiyhteisöjään ja tilojaan. Helsingissä tämä näkyy jatkuvasti lisääntyvinä kaupunginosatapahtumina. Osa tapahtumista kulkee kyläjuhlien nimellä. Kaupunki on jo pitkään tukenut kaupunginosien omien identiteettien löytymistä kehittämishankkein ja esimerkiksi kaavoitusratkaisuin.

Lähiyhteisöjen luomisessa nuorisoseurajärjestö on asiantuntija. Jos kyläyhteisöt saa-

tiin kerättyä yhteisen toiminnan äärelle sata vuotta sitten, miksei nytkin nykyaikaisissa Käpylän ja Kontulan kaltaisissa kylissä. Ihmisen perustarpeet ovat kuitenkin edelleen samat.

Kiinnittyminen johonkin tiettyyn kaupunginosaan ja sen identiteettiin voi olla kaupunkilaiselle nuorisoseuralle yksi menestystekijä. Ehkä tämän päivän Töölössä seurantalo ei nouse talkoilla, vaan toiminta pitää järjestää kaupunkimaisissa tiloissa.

Oma nimikkotila voi toimia samaan tapaan kuin seurantalo, mutta jos seuran yhteisöllisyys on vahvaa, se on konkreettinen ”paikka” ilman omaa konkreettista tilaakin.

juha jämsä Uudenmaan Nuorisoseurojen ja Kalevan Nuorten toiminnanjohtaja

Ota yhteyttä SUOMEN NUORISOSEUROjEN lIIttO Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA puh. (09) 5840 610 fax (09) 5840 6200 www.nuorisoseurat.fi info@nuorisoseurat.fi etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi

KalEVaN NUORtEN lIIttO Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA puh. (09) 5840 6230 fax (09) 5840 6200 www.kalevannuoret.fi info@kalevannuoret.fi etunimi.sukunimi@kalevannuoret.fi

Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot sekä piirijärjestöjen yhteystiedot löydät osoitteesta: www.nuorisoseurat.fi

Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot sekä piirijärjestöjen yhteystiedot löydät osoitteesta: www.kalevannuoret.fi

www.nuorisoseurat.fi

SIVIStYSlIIttO ja OPINtOKESKUS KaNSalaISFOORUMI Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA puh. (09) 5840 6250 fax (09) 5840 6200 www.kansalaisfoorumi info@kansalaisfoorumi etunimi.sukunimi@kansalaisfoorumi Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot löydät osoitteesta: www.kansalaisfoorumi.fi

Nuorisoseurat Facebookissa 27

Kolumni

L

ehtevien koivujen juurella seisoo talkoilla pystytetty seuratalo, joka on koko kylän ylpeys. Niin nuoret kuin vanhat käyvät talolla harrastamassa tanhua ja teatteria. Tätähän nuorisoseuratyö on. Entä, kun kylässä on toista miljoonaa asukasta?

Helsingissä toimii vain joitakin nuorisoseurajärjestöön kuuluvia yhdistyksiä. Eikä muissakaan suurissa kaupungeissa nuorisoseurat ole samanlaisessa monopoliasemassa kuin joissakin kylissä. Ehkä nuorisoseuratyön toiminta-ajatus ei yksinkertaisesti mahdu kaupunkien kaduille.

Kaupungissa nuorisoseura joutuu kilpailemaan jäsenistä ja harrastajista toisella tavalla kuin maaseutumaisissa kylissä. Millä aseilla tässä kilpailussa voi pärjätä? Ehkä pitäisi keksiä uusia toimintatapoja, pohtia tavoitteita uudestaan, tehdä asioita siten kuin muutkin kaupungissa tekevät. Kuulostaako hyvältä?

Ehkä. Mutta matkimalla muita ei synny mitään kovin kestävää. Kaupungissakin nuorisoseuran valtti on liikkeen oma resepti.

Vain omalla toimintatavalla voimme erottua ja kilpailla huomiosta. Useat liikkeen keskeisistä ajatuksista toimivat myös täällä ruuhkaSuomessa.

Tekemisen riemua Syyskuu-lokakuu 23.–24.9.

Teatterilaiva, Silja Europa

29.9.–2.10.

Tanssimania, Tampere

29.9.

NOFOD –Pohjoismainen tanssintutkijoiden seminaari, Tanssimania, Tampere

30.9.–2.10.

DÄÄNS-tanssileiri, Tanssimania, Tampere

29.9.–2.10.

SALAISUUKSIA – Yhteispohjoismainen workshop, Tanssimania, Tampere

1.10.

Koreografiakilpailu, kansantanssikoreografioiden uusimmat työt, Tanssimania, Tampere

1.10.

Tanhutaisto, 1. osakilpailu, Tanssimania, Tampere

2.10.

Kalevi ja Kalev kilvoittelevat. Ennakkotunnelmia Tanssipidot 2012 Tampere -tapahtumasta ja Koreografiakilpailun tulokset.

Lokakuu 1.10.

Piilometsän tansseja -kurssi, Tanssimania Tampere

1.–2.10.

Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus: Teatterikasvatuksen perusteet, Helsinki

1.–2.10.

Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus: Senioriteatterin ohjaaminen, Lahti

10.10.

Yhteisön voima -nuorisoseuraliikkeen historiateoksen julkaisu, Helsinki

15.–16.10.

Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus: Teatteritekniikka, Helsinki

22.–23.10.

Kansantanssin ohjaajakoulutus: perusopinnot, Lappeenranta

29.–30.10.

Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus: Draamakasvatuksen perusteet, Helsinki

30.10.–6.11.

Hollo ja Martta - kansainvälinen kansantanssija -musiikkifestivaali, Hollola

Marraskuu 19.–20.11.

Väärinoppimisen päivät - Poikkitaiteellista törmäilyä, Helsinki

26.–27.11.

Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton valtuustojen kokoukset, Kuopio

26.–27.11.

Kansantanssin ohjaajakoulutus / perusopinnot, Lappeenranta

26.–27.11.

Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus: Dramaturgian perusteet, Helsinki

Lisätietoja: www.nuorisoseurat.fi