Oppisopimus 2017

OPPI

SATAEDU OPPISOPIMUSTOIMISTO

2017

Hoiva-alalle ammattilaisia oppisopimuksella Lisää oppia ulkomailta Metalli vaihtui nahkaan

KOKIKSI OPISKELEVA

Pernilla Immonen

1

Noin 80 prosenttia koulutuksesta tapahtuu työpaikalla. Sitä täydentää oppilaitoksessa annettu tietopuolinen koulutus.

USEIN KYSYTTYÄ Mistä löydän oppisopimuspaikan?

Se pitää itse löytää. Jos olet työssä ja haluat suorittaa tutkinnon, keskustele koulutuksesta työnantajasi kanssa. Jos olet työtön, etsi itsellesi työnantaja, joka haluaa kouluttaa sinua.

Ole rohkea, soita, kysele tuttavilta, tutki nettiä ja ota yhteyttä.

Työtön työnhakija voi hakeutua TE-toimiston toteuttamaan työharjoitteluun, jonka kautta voi löytyä oppisopimustyöpaikka.

Minkä ikäiset voivat opiskella oppisopimuksella?

Opiskelijan pitää olla 15-vuotias. Yläikärajaa ei ole.

Saako oppisopimusajalta palkkaa?

Oppisopimusopiskelijalle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Mitä tutkintoja oppisopimuksella voi suorittaa?

Oppisopimuksella voi suorittaa kaikki nuorten ja aikuisten ammatilliset tutkinnot. Tutkintoja on yli 350. Ammattikorkeakoulututkinnot eivät kuulu oppisopimuksen pariin.

Kuinka kauan koulutus kestää?

Oppisopimuskoulutuksen kestoon vaikuttaa valittu tutkinto. Esimerkiksi perustutkinto kestää 2–3 vuotta ja ammattija erikoisammattitutkinto 1–2 vuotta. Joitakin lisäkoulutuksia voi suorittaa myös oppisopimuksella. Tällöin koulutuksen kesto on maksimissa 12 kk. Kysy lisäkoulutuksen mahdollisuutta aina erikseen oppisopimustoimistosta.

Mistä tietää, mikä tutkinto olisi sopivin omiin tarkoituksiin?

Kun oppisopimuksesta on päätetty työnantajan kanssa, ottakaa yhteys oppisopimustoimistoon. Sieltä saatte tietoa eri tutkinnoista.

Täytyykö opiskelijan itse hakeutua oppilaitokseen?

Ei tarvitse. Kun tutkinto on valittu, oppisopimustoimisto ilmoittaa opiskelijan oppilaitokseen.

Paljonko koulutus maksaa?

Tietopuolisen opetuksen hankkii ja maksaa oppisopimustoimisto.

Miten opiskelu työpaikalla tapahtuu?

Tutkintoon kuuluvia työtehtäviä tekemällä. Opiskelua ohjaa asiantunteva ja ammattitaitoinen työpaikkaohjaaja.

2 OPPISOPIMUS

2

Työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja oppilaitospäiviltä päivärahaa, jos tältä ajalta ei makseta palkkaa.

3

Tutkintotilaisuudet pyritään järjestämään työpaikalla.

Ammattitaito osoitetaan käytännön tehtävissä.

4

Koulutus voi johtaa tutkintoon tai osatutkintoon tai se voi olla lisä­koulutusta.

Pernilla Immonen on yksi Sukulan suojatit -realitysarjan nuorista.

Hän sai ohjelman kautta oppisopimuspaikan Ravintola Nokasta.

PERNILLA IMMONEN

Oppisopimus muutti elämän Juttu: Sane Keskiaho Kuvat: Vesa Kippola

O

ppisopimuksella kokiksi opiskeleva Pernilla Immonen on aina ollut kiinnostunut ruuasta ja ruuanlaitosta. Unelma alan työpaikasta oli askelta lähempänä, kun hänet valittiin Jyrki Sukulan luotsaamaan Sukulan suojatit -realitysarjaan.

Nelosella nähdyssä ohjelmassa kahdeksan nuorta sai peruskoulutuksen ravintola-alan töihin. Pernillalle se poiki myös oppisopimuspaikan helsinkiläisestä Ravintola Nokasta.

– Elämässäni on muutamassa kuukaudessa muuttunut kaikki. Vielä viime keväänä päiväni kuluivat baareissa ja olin varma, ettei minusta tule koskaan mitään. Nyt minulla on työpaikka ja tulevaisuus, Pernilla iloitsee.

Ennen oppisopimusta Pernilla oli Nokassa kuusi viikkoa työssäoppimisjaksolla. Tytölle, joka ennen ohjelman alkua osasi valmistaa perusruokia, hyppäys a la carté -ravintolan keittiöön oli valtava. Kuuden viikon aikana Pernillalla vahvistui tunne siitä, että tämä oli se hänen juttunsa, mut-

ta työskentely korkeatasoisessa keittiössä toi myös haasteita.

– A la carte -keittiö oli minulle aivan uutta. Aloitin Nokassa aivan nollasta. Koin usein pettymyksen ja riittämättömyyden tunteita, sillä kaikki oli minulle, sanastoa myöten, uutta.

Mietin usein, pärjäänkö näin kovatasoisessa paikassa. Samaan aikaan tiesin, että tämä on minun mahdollisuuteni muuttaa elämääni ja minun on pakko onnistua.

UNELMANA OPPISOPIMUS Kun Pernillaa haastateltiin ohjelmaa varten häneltä kysyttiin, mistä hän unelmoi? Oppisopimuspaikasta, vastasi nuori nainen.

– Koulu on aina ollut minulle vaikeaa. En jaksanut istua ja keskittyä koko päivää, mutta silti olen aina halunnut koulutuksen ja ammatin. Oppisopimuksessa opin tekemällä ja siksi se on minulle täydellinen vaihtoehto.

Pernilla opiskelee kokiksi pikavauhtia. Oppisopimus on solmittu

vuodeksi ja koulupäiviä on kuukaudessa neljä.

– Tahti on aika kova, mutta niin sen on oltavakin, jos haluan pysyä Nokassa töissä. Onneksi olen nopea oppimaan, Pernilla toteaa.

Jyrki Sukula opetti ohjelman nuorille parin viikon ajan perusasioita keittiötyöskentelystä ja tutustutti heidät erilaisiin ruoka-aineisiin. Sen jälkeen oli aika ryhtyä tositoimiin.

Lähes puoli vuotta kestänyt matka Sukulan suojatista oppisopimusopiskelijaksi on opettanut Pernillalle paljon sekä omasta itsestä, omista kyvyistä ja tietenkin ruuasta.

– Kukaan ei enää ikinä voi sanoa minulle, etten osaa jotain tai pysty johonkin, Pernilla toteaa ja jatkaa työntekoa. ; OPPISOPIMUS 3

Hoiva-alalle ammattilaisia oppisopimuksella S

ataedun yhteistyökumppani, hoivapalveluyrittäjä Mari Kurppa on oppisopimuksen vankka kannattaja.

Hänen mielestään toimiva koulutusmuoto on myös vaativa.

– Vaikka oppisopimuskoulutus sopii erityisesti heille, jotka oppivat parhaiten tekemällä, ei opiskelu ole kuitenkaan yksinkertaista. Opiskelijan on jaksettava hoitaa sekä työ että opiskelu, hän painottaa.

Mari Kurppa on myös itse kouluttautunut oppisopimuksella lähihoitajaksi ja sen jälkeen vahvistanut omaa yritysja johtamisosaamistaan suorittamalla alan tutkintoja. Vastaavasti hänen yri-

tyksensä johto ja osa työntekijöistä ovat kouluttautuneet oppisopimuksella.

Porilaisissa Hopeaharju- ja Hopeakoto-palvelukodeissa on yhteensä 64 paikkaa muistisairaille, mielenterveyskuntoutujille ja ikäihmisille. Vuonna 2013 aloitettujen mittavien remonttien ja rakennustöiden vauhdissa henkilökunnan määrä kasvoi puolella vuoteen 2015 mennessä. Moni uusista työntekijöistä kouluttautui ammattiinsa oppisopimuksella.

– Esimerkiksi meillä työssäoppimisjaksolla olleet kaksi hoiva-avustajaopiskelijaa tykästyivät yritykseemme ja vastaavasti me heihin. Koulutin

heidät oppisopimuksella lähihoitajiksi ja sain tosi hyvät työntekijät, Mari Kurppa kertoo.

Hyvän työantajan maineen vuoksi hän saa kyselyitä oppisopimuspaikoista lähes viikoittain.

– Aiemmin koulutimme alalle haluavia tutkinnottomia. Nyt meille sopivat parhaiten koulutettavat, jotka jatkavat keskenjääneitä alan opintojaan tai joiden tutkinnosta puuttuu työssä tarvittava osaamisala. Opiskelijat eivät aina ymmärrä, miten suuri panostus tämä on yrittäjältä. Koen auttamisen yrittäjän velvollisuudeksi. Näin saan myös hyviä työntekijöitä. ;

Kuvassa kaksi asukasta pelaavat Mari Kurpan ja Pia Söderbergin (vihreä paita) seuratessa.

Alanvaihto oppisopimuksella S

äkyläläinen Sanna Katavisto päätti vaihtaa alaa, kun vuorotyö ei enää sopinut pienten lasten äidille. Autoilijan tyttärenä hän löysi uuden työn tutulta autoalalta.

– Olin jo ehtinyt ilmoittautua linjaautonkuljettajan koulutukseen, kun oppisopimuskoulutus alkoi kiinnostaa. Otin yhteyttä Liikenne Jarmo Kyllönen Oy:öön, ja heillä oli tarvetta uudelle kuljettajalle, niin kuin olin en-

4 OPPISOPIMUS

nakoinutkin. Oppisopimuksella pää- täminen on ollut helppoa. Tuttavat ovat sin heti töihin ja voin suorittaa logis- kehuneet valintaani rohkeaksi, mutta tiikan perustutkinnon kiireettä, San- sellainen taidan olla itsekin, Sanna Kana Katavisto kertoo. tavisto toteaa.

Monipuolisessa työssään hän ajaa invatakseja, pikkubusseja ja linja-auKOULUTUS VASTANNUT ODOTUKSIA Kun oppisopimuskoulutusta on takana toja. Kaupalliselta alalta kertynyttä työreilu vuosi ja vajaa vuosi edessä, Sanna kokemustakin hän saa hyödyntää, silKatavisto kertoo Sataedun järjestämän lä asiakaspalvelu ja asiakkaan kohtaakoulutuksen vastanneen odotuksia. minen ovat tärkeitä taitoja liikenteen – Työn, opiskelun ja perheajan yhdis- ammattilaisellekin. ;

Metalli vaihtui nahkaan

Saku Oinonen opiskelee suutarikisälliksi oppisopimuksella.

– Oppisopimuksessa saan oppia mestareilta, Oinonen kehuu.

Kuvat: Jaana Virronen

E

nsimmäinen ammatti voimalaitoksen turbiininhoitajana vaihtui Saku Oinosen elämässä suutarin ammattiin muutama vuosi sitten. Viittä vaille alikonemestariksi työn ohessa lukenut mies väsyi kolmivuorotyöhön ja halusi elämältään jotain muuta. TEtoimiston avulias rouva kehotti käsillä tekemisestä haaveilevaa Oinosta hakemaan Sataedun Kankaanpäässä järjestämään suutarikoulutukseen.

– Koulussa oli mahtavat opettajat, jotka näyttivät ammatin parhaat puolet ja saivat innostumaan opiskelusta, hän muistelee.

Nykyiseen työpaikkaansa, Suutarikeskus Lavoselle, mies päätyi työharjoittelun kautta nelisen vuotta sitten.

Mutta nälkä kasvaa syödessä.

– Halusin jatkokouluttaa itseäni. Ala on laaja ja siinä voi erikoistua moniin eri asioihin, vuoden oppisopimusopintoja suorittanut Oinonen kertoo.

Hän antaa näytöt pohja- ja korkotöistä, päällisten korjaamisesta ja pohjan korotuksesta sekä muototukipohjallisten tekemisestä.

– Erityisesti tuo ortopedisten pohjallisten tekeminen kiinnostaa. Muo-

totukipohjalliset ovat muutakin kuin pelkät pohjalliset ja parhaimmillaan ne auttavat asiakasta monessa vaivassa. Uskon, että ortopedipuoli kasvaa tulevaisuudessa.

MESTAREIDEN OPISSA Suutarikisällin oppisopimus kestää kaksi vuotta. Lähipäivät on jaettu kolmen päivän ryppäisiin. Se on riittävän pitkä aika, jotta annettu oppi oikeasti juurtuu tekemiseen.

– Käsityöammattia ei opita koulunpenkillä vaan tekemällä. Paraskaan oppikirja ei voi opettaa sitä, miten tietynlaiset ohennukset suutarin veitsellä tehdään. Se täytyy ensin nähdä ja sen jälkeen omaksua tekemällä. Ja oppisopimuksessa saan oppia mestareilta. Se on tässä koulutuksessa parasta.

Esimerkiksi korkolapun tekeminen vaatii satoja ja taas satoja toistoja, ennen kuin se näyttää koron jatkeelta.

Toinen oppisopimuksen hyvistä puolista Oinosen mielestä on se, että hän on päässyt koulussa tutustumaan sekä kengän valmistamiseen että korjaamiseen. Hyvä suutari osaa myös tehdä kengät.

– Kengän korjaamista katsoo ihan eri tavalla, kun kenkärakenteet ovat tuttuja ja tietää, mistä komponenteista se rakentuu. Sitä ei opi pelkästään korjaamalla kenkiä.

Mikä ammatissa entistä turbiininhoitajaa kiinnostaa eniten? Se, kun näkee, miten kenkäraato vaihe vaiheelta muuttuu uuden veroiseksi.

– Mitä paremmin olen tehnyt pohjatyön sitä parempi lopputuloksesta tulee, Oinonen toteaa.; OPPISOPIMUS 5

ILONA KARHULAHTI

Oppisopimus auttoi toteuttamaan unelmat Ilona Karhulahti oli kolme viikkoa Saksassa työssäoppimassa. – Vakuutuin siellä, että tapa, jolla koulutan hevosia, on oikea.

I

lona Karhulahti on unelmoinut ammatista hevosten parissa lapsesta saakka. Hän hankki ensimmäisen oman hevosen 15-vuotiaana ja teki töitä kaupassa maksaakseen sen ylläpidon.

Vielä perheen perustamisenkin jälkeen veto hevosalalle oli hurja, mutta kahden pienen lapsen äitinä hänellä ei ollut mahdollisuutta palata koulun penkille. Tässä apuun tuli oppisopimus.

– Avasin suun oikeassa paikassa ja

pääsin oppisopimuksella Onnenpotkutallille Klaukkalaan, hevostalouden perustutkinnon suorittanut nuori nainen kertoo.

VAIHDOSSA SAKSASSA Kun Karhulahdelle tarjoutui mahdollisuus kokeilla alan töitä Saksassa, tarttui nuori nainen siihen samantien.

– Työskentelin isolla hevosten kasvatustilalla.. Siellä oli pieni ratsastuskoulu ja jonkin verran kilpahevosia.

Karhulahden töihin kuului Saksassa samat asiat kuin Suomessakin – hevosista huolehtiminen, mutta työtahti oli toinen.

– Töitä tehtiin kuutena päivänä viikossa ja päivät olivat pitkiä, mutta se oli sen arvoista. Kokemus oli mielettömän hieno. Kaupan päälle sain kontakteja ulkomaille ja tutustuin uusiin ihmisiin.

Itse ulkomaanvaihto sujui Karhulahden mukaan ongelmitta. Keudan oppisopimustoimisto järjesti Karhulahden puolesta lähes kaiken.

– Keuda maksoi suurimman osan lentolipuista. Sen lisäksi sain päivärahaa. Ilman tukia minun ei olisi ollut mahdollista lähte, Karhulahti kiittelee ja kannustaa työssäoppimaan ulkomaille. ;

OPPISOPIMUSOPISKELIJA VOI HAKEA ulkomaille työssäoppimaan. Tällöin hänellä pitää olla valmiina oman alan työpaikka, jossa koulutus tapahtuu. Opiskelija voi itse etsiä ulkomaisen työnantajan, mutta myös oppisopimustoimistot tarjoavat työssäoppimispaikkoja yhteistyökumppaneidensa kautta.

Jaksojen pituudet ovat yleensä 3-4 viikkoa ja työkielenä englanti. Muissa kuin englanninkielisissä maissa kyseisen maan kielen perustaidot voivat auttaa sopivan työpaikan löytämisessä.

Myös yrittäjän oppisopimuksella opiskeleva voi lähteä ulkomaille työssäoppimaan.

Opiskelija voi hakea matka- ja majoituskuluihin tukea.

6 OPPISOPIMUS

Jaana Virronen

Lisäoppia ulkomailta

MIA SINELAMPI

Oppisopimuskoulutus menestystekijänä Yksi oppisopimuskoulutuksen uranuurtajista on järveläläinen Koskisen Oy. Yhtiössä on suoritettu vuosien varrella yli 900 tutkintoa.

YLI 900 TUTKINTOA Yli 900 koskislaista on parantanut ammattitaitoaan oppisopimuksella. Valtaosa suoritetuista tutkinnoista on erilaisia puualan perus- ja ammattitutkintoja, mutta mukaan mahtuu myös mm. voimalaitos- ja kunnossapitopuolen tutkintoja sekä johtamisen erikoisammattitutkintoja.

Sinelammen mukaan Koskisella aloittaa vuosittan noin 30-50 henkilöä oppisopimuskoulutuksen. Käytäntönä on, että joka toinen vuosi talossa aloittaa perustutkintoryhmä ja joka toinen vuosi laajempi ammattitutkintoryhmä.

Koskisen kantaa vastuuta myös nuorten työllistämisestä sitä varten perustetun Koskisen akatemian kautta.

Akatemia tarjoaa nuorille mahdollisuuden päästä työn syrjään kiinni.

Jaana Virronen

K

oskisen Oy aloitti oppisopimusten laaja-alaisen hyödyntämisen jo 1980-luvulla. Koulutuksella haluttiin sitouttaa henkilökunta yritykseen ja sillä haettiin ratkaisua alalla vallinneeseen työvoimapulaan ja ammattitaidon niukkuuteen. Visio siitä, että koulutuksella saadaan yritys kasvuun, osoittautui nopeasti todeksi.

– Koulutus oli silloin, ja on edelleenkin, yksi menestyksemme salaisuuksista. Sillä varmistetaan osaamisen taso tulevaisuudessakin, HRD Manager Mia Sinelampi kertoo.

Oppisopimus on mahdollisuus TÖISSÄ, MUTTA ILMAN TUTKINTOA Voit hankkia tutkinnon myös tekemällä omia töitäsi ja täydentämällä työpaikalla tapahtuvaa oppimista oppilaitoksessa. Saat palkkaa opiskeluajalta ja tutkinnon, joka turvaa paremmin tulevaisuutesi. Luultavasti saat parempaa palkkaakin.

Esa Lilja ja Toni Kurki JOS OLET TYÖTÖN Jos sinulla ei ole työpaikkaa, etsi itsellesi työnantaja, joka haluaa kouluttaa sinua. Ottakaa sitten yhteyttä oppisopimustoimistoon, jossa solmitaan oppisopimus ja valitaan sopiva koulutus.

– Akatemian tavoitteena on tarjota nuorille oppisopimuskoulutuksella puualan perustutkinto. Heistä parhaat saavat kaupan päälle työpaikan.

AMMATTIYLPEYS KASVAA Tutkinnon suorittaminen työn ohessa on melkoinen ponnistus. Siitä huolimatta keskeytyksiä on vähän ja silloinkin ne liittyvät pääasiassa elämäntilanteen muuttumiseen.

– Täällä arvostetaan sitä, että työnantaja huolehtii henkilöstöstä ja tar­joaa mahdollisuuden kehittää ammatti­ taitoaan. Hän lisää, että henkilöstö on Koskisen strate­gian ytimessä.

Koskisen Oy on yli sata vuotta vanha puunjalostuksen perheyritys, joka valmistaa vaneria, lastulevyä, sahatavaraa, koivutuotteita sekä puutaloelementtejä. Koskisen konsernissa työskentelee n. 1050 henkilöä. ; OPPISOPIMUS 7

– VALMISTU AMMATTILAISENA HANKKEET KEHITTÄVÄT JOUSTAVIA OPINTOPOLKUJA OPPISOPIMUKSELLA OPISKELTAESSA OSAAMINEN karttuu työpaikalla käytännön työtehtävissä. Jokaisen opiskelijan polku osaamiseen ja ammattiin on omanlaisensa, yksilöllinen. Se rakennetaan yhteistyössä opiskelijaa ohjaavien ja tukevien opettajien ja työpaikkakouluttajien kanssa. Työpaikan lisäksi opiskelija saa tietopuolista koulutusta oppilaitoksen järjestäminä lähipäivinä. Tietopuolista oppimista tukevat erilaiset digitaaliset välineet ja käytännöt.

Hankkeet kehittävät opiskelun joustavuutta. Opetushallituksen YTOläpsy-hanke etsii malleja, jotka mahdollistavat tutkintoon kuuluvien yhteisten tutkinnon osien ja ammatillisten opintojen suorittamisen suunnitelman mukai-

sesti vaikkapa työpaikalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön DigiWORK-hanke puolestaan kehittää työpaikkaohjaajien ja -kouluttajien digiosaamista, jotta yhteydenpito opettajien ja opiskelijoiden kanssa olisi sujuvaa myös mobiilisti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Oppis ja koulu Satakunta -hanke raivaa polunpätkiä yhteen niin, että jokaiselle opiskelijalle löytyy mielekäs reitti oman osaamisensa kehittämiseen. Esimerkkejä näistä ovat opiskelu oppisopimuksella työntekijänä työssä oppien ja opiskelu työsuhteiden välillä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa.

Oppis ja koulu Satakunta -hanke (OKM) on tukenut tämän lehden julkaisua.

Sataedu PL 87, Suoratie 1 32801 Kokemäki www.sataedu.fi/oppisopimus www.ohjaan.fi www.oppisopimus.fi

Oppisopimuksella eteenpäin yhdessä!

Anne Puutio oppisopimuskoordinaattori anne.puutio@sataedu.f i puh. 040 199 4950 Merja Tuomola oppisopimuskoordinaattori merja.tuomola@sataedu.fi puh. 040 199 4109 Jaana Heikkilä hankeassistentti jaana.heikkila@sataedu.fi puh. 040 199 4806 Jaana Tuomola-Kuusikorpi opintosihteeri jaana.tuomola-kuusikorpi@sataedu.fi puh. 040 199 4506