Osaaja 01/2012

OSAAJA Oppisopimuksen sidosryhm채media 1/2012

Nuorten oppisopimukseen uusia toimintamuotoja s. 12 ja 16

Mitja Kortepuro

Palkittu valokuvaaja

s. 13

Ruokatalo Saarioinen on hyödyntänyt oppisopimusta koulutusmuotona ja ammatillisen osaamisen ylläpitäjänä jo yli kymmenen vuoden ajan, kertoo Leena-Maija Meller.

Julkaisija:Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Päätoimittaja: Viinisalo Kari Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimustoimisto, Hämeentie 11, PL 3000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (09) 3108 6470, 050 566 7770 kari.viinisalo@hel.fi Arvola Marianna Pirkanmaan oppisopimuskeskus Pinninkatu 45 A, 33100 TAMPERE 050 329 5710 marianna.arvola@pirko.fi

Haasteiden ja muutosten aikakausi ............................................... 4 För ändringarnas tidevarv ............................................................. 6 Oppisopimus on yhteistyötä ......................................................... 7 Äitien tekemä ruoka valmistetaan oppisopimuksella ...................... 8 Turun oppisopimustoimisto esittelyssä .......................................... 10 Nappaa nuori töihin ...................................................................... 12 Oppisopimusopiskelijalle hääkuvakilpailun voitto ........................... 13 Oppiminen on osa työtä ............................................................... 14 Oppisopimus ei aina tavoita nuoria ............................................... 15 Oppisopimuksen 2 + 1 -malli ........................................................ 16 Osaaja Kainuussa ......................................................................... 18 Yhteiset arvot yksi koulutuksen tavoitteista ................................... 19 Sepästä tuli toiminnanjohtaja ........................................................ 20 Osaajalle oma verkkolehti ............................................................. 21 Työpaikkakouluttajille verkko-opetusta .......................................... 21

Lahtinen Markku Helsingin seudun kauppakamari Kalevankatu 12, 00100 HELSINKI 050 571 3564 markku.lahtinen@chamber.fi Miettinen Asko Terijoentie 14, 02130 ESPOO asko.miettinen@gmail.com Luoma-aho Anja Koulutuskeskus Salpaus, aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Ståhlberginkatu 4 A, 15110 LAHTI 050 526 5805 anja.luoma-aho@salpaus.fi Laakso Vesa Turun oppisopimustoimisto Yliopistonkatu 31, 20100 TURKU 044 907 3895 vesa.laakso@turku.fi Vuorinen Anne Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA 050 415 0974 anne.vuorinen@keuda.fi Toimitus Leena Keskiaho Ulkoasu Markku Teräväinen Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI 040 556 2591 leena.keskiaho@mageena.fi

Plastkunnande genom läroavtal .................................................... 22

Painopaikka: Ecapaino Oy LAHTI

Muoviosaamista oppisopimuksella ................................................ 24

Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.

Puheenjohtajan palsta .................................................................. 25

Jakelu, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Viestintätoimisto Mageena, (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 email: sane.keskiaho@mageena.fi

Tietoa oppisopimuksesta .............................................................. 26

Painos 30 000 kpl

Osaaja 2012

2

OSAAJA

1/2012

Oppisopimustyömarkkinat nuorille Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti maaliskuussa na aikuisena. Usein näemme, että ”vetämättömästä nuorten yhteiskuntatakuuta käsittelevän ensimmäisen koululaisesta” kehiytyy aivan uusia ominaisuuksia, raporttinsa (TEM 8/2012). Siinä on monia ehdotuk- kun hän voi toteuttaa itseään työympäristössä. sia, joilla pyritään takaamaan koulutus-, harjoittelu-, On tärkeää, että peruskoulun viimeisillä luokilla, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja joustavan perusopetuksen puitteissa, löydetään nuoalle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Raportissa tode- ret, jotka voivat hyötyä työvaltaisesta opiskelusta. taan, että monet nuoret haluaisivat oppisopimuskou- Heille voidaan rakentaa oppimispolku, joka voi johtaa lutukseen. Suomessa on kuitenkin vain oppisopimuskoulutukseen.

Helsingissä 174 alle kahdeksantoista vuoden ikäistä meillä on tästä monia rohkaisevia esimerkoppisopimusopiskelijaa. kejä.

OppisopimusSuomessa on perinteisesti ajateltu, että Yritysten saaminen mukaan oppisopikoulutuksessa ne nuoret, jotka eivät ”pärjää” koulussa, muskoulutukseen on yhteiskuntatakuun tovoivat mennä oppisopimuskoulutukseen. nuoren opiskelu teutumisen kannalta välttämätöntä. Työon henkilöTyössä oppimiseen ei ole uskottu. Nyt ryhmä esittääkin, että työnantajille voidaan kohtaista ja siinä puolestaan monet ovat painottaneet sitä, maksaa 800 €/kk koulutuskorvausta. Toisevoidaan ottaa että oppisopimuskoulutus on useille nuona parannuksena on se, että koulutuksen rille liian vaativa koulutusmuoto. hinnan määräytymisperustetta muutetaan huomioon Suomessa ei ole todennäköisesti ollut yksilölliset erot. niin, että tutkinnon osaankin tähtäävästä tarvetta eikä asiantuntemustakaan päättäjikoulutuksesta koulutuksen järjestäjälle en keskuudessa vertailla erilaisia koulutusmaksetaan koko tutkintoon tähtäävän ammuotoja esimerkiksi kehityspsykologian tai matillisen peruskoulutuksen mukaisesti. kasvatusfilosofian näkökulmasta. Yksi tärkeä tekijä Uskon, että pystymme yhdessä eri osapuolten kansnuoren kasvun kannalta on, miten hän kokee itsensä sa rakentamaan nuorille alueellisesti toimivat oppisooppimisympäristössään. Väittäisin, että työympäris- pimustyömarkkinat. Koutössä on monia sellaisia kasvattavia yhteisöllisiä teki- lutuksenjärjestäjille on jöitä, jotka tukevat monen ”kouluallergisena” pidetyn kuitenkin turvattava riitnuoren kehittymistä aikuisuuteen ja motivoivat oppi- tävät resurssit. Näin mista. voimme luoda hyvän suoOppisopimusopiskelijana nuoren suhde esimie- malaisen nuorten opheen, työtovereihin ja työpaikkakouluttajaan on rat- pisopimuskoulutukkaisevasti erilainen kuin suhde koulun opettajaan ja sen mallin. Tällä olisi luokkatovereihin. Oppisopimuskoulutuksessa nuoren suuri merkitys myös opiskelu on henkilökohtaista ja siinä voidaan ottaa kansallisen osaamihuomioon yksilölliset erot. Luokkaopetus on väistä- sen tason nostamimättä aina enemmän tai vähemmän massakoulutusta. sessa ja hyvinvointiKoulussa nuoreen suhtaudutaan kuin hän olisi puo- valtion rakentamileksi vielä lapsi. Työpaikalla häntä kohdellaan nuore- sessa.

Oppisopimusterveisin Kari Viinisalo 3

Osaaja 2012

Haasteiden ja

MUUTOSTEN AIKAKAUSI Espoon sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä aloitti vuoden vaihteessa viisivuotiskautensa Opetushallituksen pääjohtajana. Hän pohti koulutuksen tulevaisuutta yhdessä oppisopimusjohtaja Kari Viinisalon ja oppisopimusjohtaja Anne Vuorisen kanssa. n Teksti: Sane Keskiaho Kuvat: Mia Peltola Kari Viinisalo (KV): Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä, millaisin ajatuksin lähdet uuteen tehtävään?

Aulis Pitkälä (AP): Edessä on paljon haasteita ja muutoksia, kuten kuntauudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistuminen sekä muun muassa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden muutokset.

Kari Viinisalo, Aulis Pitkälä ja Anne Vuorinen keskustelivat oppisopimuskoulutuksen näkymistä.

Iso tavoite on myös se, että Suomi olisi maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 tilanteessa, jossa rahat vähenevät.

Anne Vuorinen (AV): Millaisia koulutuspoliittisia linjauksia on tulossa? Kiinnostavaa on myös kuulla, onko koulutuksen järjestäjien verkko metropolialueella hajanainen?

AP: Aikuiskoulutus eriytettiin ministeriössä tiedepuolelle.

Tämä osoittaa aikuiskoulutuksen arvon selkeää nousua. Jos kuntauudistuksen myötä Suomeen syntyy isompia peruskuntia, johtaa se todennäköisesti kentän jonkinasteiseen yhtenäistymiseen.

Osaaja 2012

Pääkaupunkiseudulla on edelleen paljon koulutuksen järjestäjiä, ja erityisesti aikuiskoulutuksen kenttä on seudulla hajanainen. En kuitenkaan usko nopeisiin muutoksiin. Rahoituksen kehityksellä ja ammattikorkean ja aikuiskoulutuksen kohdalla myös paikkojen vähentymisellä on merkitystä. Oman haasteensa tähän tuo se tosiasia, että todella moni nuori aikuinen on vailla ammatillista koulutusta.

KV: Tärkeä kysymys on myös syrjäytymisen ehkäiseminen.

AP: Suuri osa työttömistä nuorista on vailla ammatillista koulutusta. Uskon, että valtion puolelta heihin tulee lisäsatsausta.

KV: Euroopan nuorisotyöttömyysluvut osoittavat, että oppisopimusmaissa nuorisotyöttömyys on selvästi alhaisempi kuin muualla. Kun se Espanjassa on 45 prosenttia, Saksassa se on alle 10 ja Sveitsissä 4. Miten sinä näet oppisopimuksen?

AP: Oppisopimus on erittäin hyvä väylä työelämään. Siinä on kyseessä määräaikainen työsuhde, joka toivottavasti jatkuu koulutuksen jälkeen. Työelämälähtöisyyttä pitää yleensäkin kehittää.

Oppisopimuskoulutuksessa kahden työnantajan malli voisi helpottaa oppisopimuksen järjestämistä. Joidenkin nuorten kohdalla voi olla hyvä ensin käyttää työpajaa tai muuta vastaavaa ja ehkä sen jälkeen ohjata heidät oppisopimukseen.

KV: Helsingissä on saatu hyviä kokemuksia, kun joustavan perusopetuksen yhteydessä on etsitty nuoria, jotka pärjäävät työelämässä.

AP: Opinto-ohjausta pitäisi kehittää yksilöllisen ohjauksen suuntaan. Näin jokainen olisi opintojen päättövaiheessa miettinyt, mikä on mieleinen väylä ja mikä sopii yhteen oman osaamisen kanssa. Osa opintojen keskeyttämisistä johtuu siitä, ettei ole punnittu riittävän tarkasti, mihin hakeudutaan. Jatkossa yhteisvalinnassa asetetaan varmasti etusijalle ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret.

AV: Olet sanonut, ettei koulutus ole kuluerä vaan investointi tulevaisuuteen. Mitä muita teesejä sinulla on?

AP: Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa. Opiskelun pitäisi 4

olla mielekästä ja mieleistä. Jos koulussa on tylsää, se pitää muuttaa. Oppimismenetelmien pitäisi olla aktivoivia, esimerkiksi oppimispelejä, tietotekniikkaa, projekteja ja yhdessä tekemistä.

AV: Vaaditaanko opettajalta intohimoista suhdetta työhönsä?

AP: Kyllä varmasti, en usko leipäpappeihin. Opettajilla pitää olla halu edistää oppimista kaikin tavoin.

AV: Yläkouluvaihe on lapsille ja nuorille haasteellinen. Pitäisikö siellä tehdä suurempiakin uudistuksia?

AP: Myös yläkoulussa pitäisi olla aktivoivia menetelmiä. Kaikissa oppilaitoksissa keskeisintä olisi luoda oppimisyhteisö, jossa kaikki tekisivät oppimisen eteen töitä ja jossa jokainen on vastuussa kaikkien oppimisesta. Kun satsataan myös opettajien hyvinvointiin, se leviää oppilaidenkin puolelle. Oppimisessa tarvitaan myös elämyksiä, ja tässä keskeisenä ovat taideaineet. Tehdään yhdessä vaikka ooppera.

KV: Miten päästään siihen, että Suomi olisi vuonna 2020 osaamisen johtava maa?

AP: Yksi keino on vahvistaa varhaiskasvatusta luomalla päivähoitoon oppimistuokioita. Koulutuksen järjestäjien pitäisi tehdä pitkäjänteinen koulutuksen kehittämissuunnitelma. Tavoitteena voisi olla vaalikauden mittainen ohjelma, jossa tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ja koulutuksen sisältöihin kiinnitettäisiin huomiota, samoin mm. opetusmenetelmiin ja johtamiseen. Koulutus pitäisi nostaa keskustelun keskiöön ja tietoisesti miettiä, mihin suuntaan sitä halutaan viedä, ja mihin satsata. Samalla voitaisiin miettiä tasaarvo-ohjelmaa.

AV: Edistäisikö se koulutuksen järjestäjien keskinäistä yhteistyötä?

AP: Koulutustakuu-ajattelu ei toteudu, jos ennakointi ei ole kunnossa. ja ennakoinnin perusteella ei tehdä johtopäätöksiä. Silloin yhteistoiminta on ihan välttämätöntä. Esimerkiksi toisella asteella tilojen ja henkilöstön yhteiskäyttöä tulee edistää.

KV: Oppisopimuskoulutuksen edustajana näkisimme, että oppisopimuskoulutus aidosti liitettäisiin koulutuksen järjestäjien strategisiin rakenteisiin. Työelämässä saatu koulutus ja kokemus pitäisi myös tunnistaa ja tunnustaa, kun aikuisille laaditaan koulutusohjelmia.

AP: Olemme tekemässä Sade-ohjelman osalta oppijan verkkopalvelua, johon on tarkoitus liittää todennetun osaamisen rekisteri. Henkilökohtaiset oppimispolut on peruskysymys, johon liittyvät myös tutkintojen kehittäminen ja rakenteistaminen.

AV: Melkoiset säästötoimet ovat tulossa. Mistä viimeiseksi säästettäisiin, jos se olisi pääjohtajan hallinnassa?

AP: Ei ainakaan koulutuksesta. Tässä maassa ei ole tulevaisuutta ilman osaamista. Koulutuksen järjestäjien pitäisi miettiä, miten parantaa tuottavuutta ja laatua ja etsiä uusia keinoja parantaa oppimista.

AV: Lopuksi vielä muutama henkilökohtainen kysymys. Miten vietät vapaa-aikaasi?

AP: Aika vähän jää vapaa-aikaa, mutta vietän sitä mielelläni mökillä. Pidän myös oopperasta, baletista ja kirjallisuudesta.

KV: Miten olet päätynyt koulutusmaailmaan ja nykyiseen tehtävääsi?

AP: Olen suomen kielen maisteri ja opiskellut myös historiaa ja kirjallisuutta. Olen myös toiminut opinto-ohjaajana. Kun menin aikanani kesäharjoittelijaksi lääninhallitukseen, hallinto vei mennessään, ja sillä sektorilla olen sitten tehnyt elämäntyöni.

”Oppisopimus on erittäin hyvä väylä työelämään.

Siinä on kyseessä määräaikainen työsuhde, joka toivottavasti jatkuu koulutuksen jälkeen.”

Aulis Pitkälä

AV ja KV: Toivotamme onnea ja menestystä tärkeään tehtävääsi! n 5

Osaaja 2012

FÖRÄNDRINGARNAS TIDEVARV Aulis Pitkälä, bildningsdirektör i Esbo, tillträdde femårstjänsten som generaldirektör för Utbildningsstyrelsen vid årsskiftet. Nedan dryftar han utbildningens framtid tillsammans med läroavtalsdirektörerna Kari Viinisalo och Anne Vuorinen.

Kari Viinisalo (KV): Aulis Pitkälä, generaldirektör för Utbildningsstyrelsen, hur ser du på att tillträda din nya tjänst?

Aulis Pitkälä (AP): Vi står inför många utmaningar och förändringar, såsom kommunreformen, reformen av statsandelssystemet och ändringarna av läroplansgrunderna för småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasiet. Ett viktigt mål är dessutom att Finland ska vara världens kunnigaste nation år 2012 i en situation där penningresurserna minskar.

Anne Vuorinen (AV): Hur ser de framtida utbildningspolitiska linjerna ut? Det vore också intressant att få höra om nätverket av utbildningsanordnare i metropolområdet är splittrat.

AP: Det att vuxenutbildningen flyttades över till vetenskapssidan vid ministeriet visar att vuxenutbildningen har fått klart högre status. Om kommunreformen medför större primärkommuner, innebär det sannolikt att fältet förenhetligas i viss mån. I huvudstadsregionen finns alltjämt ett stort antal utbildningsanordnare, och i synnerhet vuxenutbildningsfältet i regionen är splittrat. Jag tror ändå inte på några snabba förändringar. Hur finansieringen utvecklas och i vilken mån platserna inom yrkeshögskolesektorn och vuxenutbildningen minskar spelar också en roll. Att verkligt många unga vuxna i dag saknar yrkesutbildning utgör en utmaning i sig.

KV: Hur vi kan förebygga utslagning är också en viktig fråga.

AP: En stor del av de arbetslösa unga saknar yrkesutbildning. Jag förmodar att staten kommer att börja satsa mer på denna grupp.

KV: De europeiska ungdomsarbetslöshetssiffrorna visar att ungdomsarbetslösheten är klart lägre i länder med läroavtal än på andra håll. Ungdomsarbetslösheten i Spanien är 45 procent medan den i Tyskland är mindre än 10 procent och i Schweiz 4 procent. Hur ser du på läroavtal?

AP: Läroavtal är en mycket bra kanal till arbetslivet. Vi talar om en visstidsanställning som förhoppningsvis fortlöper efter utbildningen. Också generellt sett gäller det att bättre tillgodose arbetslivets behov. Inom läroavtalsutbildningen kunde en modell med två arbetsgivare underlätta ordnandet av läroavtal.

För vissa unga kan det vara bra att först delta i en verkstad eller motsvarande och därefter eventuellt i läroavtalsutbildning.

KV: Helsingfors har goda erfarenheter av att i samband med den flexibla grundläggande utbildningen söka upp unga som klarar sig i arbetslivet.

AP: Studiehandledningen borde göras mer individuell. På så sätt skulle var och en när studierna avslutas ha tänkt efter vilken väg som känns intressant och vilken som passar ihop med Osaaja 2012

det egna kunnandet. En del avbryter studierna på grund av att de inte tillräckligt noggrant har tänkt igenom vart de ska söka sig. I fortsättningen kommer man i den gemensamma antagningen säkert att prioritera unga utan utbildning.

AV: Du har sagt att utbildning inte är någon kostnadspost utan en investering i framtiden. Vilka andra teser har du?

AP: Det man lär sig utan glädje det glömmer man med glädje. Studierna borde kännas meningsfulla och tilltalande. Om det är trist i skolan är det något som måste ändras. Inlärningsmetoderna borde vara aktiverande och bestå av till exempel inlärningsspel, informationsteknik, projekt och gemensamma aktiviteter.

AV: Måste läraren ha ett passionerat förhållande till sitt arbete?

AP: Absolut, jag tror inte på brödpräster. Lärarna måste brinna för att främja lärandet på alla sätt.

AV: Årskurserna 7–9 innebär en prövning för barnen och de unga. Borde man sätta in större reformer här?

AP: Aktiverande metoder borde finnas också i årskurserna 7–9. Det viktigaste vid alla läroanstalter vore att skapa en social inlärningsgemenskap där alla arbetar till förmån för inlärningen och där var och en bär ansvar för allas lärande. Satsningar på lärarnas välbefinnande leder till att också eleverna mår bra. Lärandet kräver också upplevelser, och här spelar konstämnena en viktig roll. Varför inte till exempel sätta upp en opera tillsammans?

KV: Med vilka medel kan vi göra Finland till världens ledande kompetensland 2020?

AP: Ett sätt är att stärka småbarnspedagogiken genom att införa inlärningsstunder inom barnomsorgen. Utbildningsanordnarna borde göra upp en långsiktig utvecklingsplan för utbildningen. Som mål kunde man sätta upp ett program för en hel valperiod, där man skulle fästa uppmärksamhet vid användningen av data- och kommunikationsteknik, utbildningsinnehållet och bl.a. undervisningsmetoderna och ledarskapet.

Utbildningen borde ställas i centrum för debatten, och man borde medvetet ventilera i vilken riktning man vill utveckla utbildningen och vad man ska satsa på. Samtidigt kunde man överväga ett jämlikhetsprogram.

AV: Skulle det främja samarbetet mellan utbildningsanordnarna?

AP: Utbildningsgarantitanken omsätts inte i praktiken om framförhållningen varken är i skick eller resulterar i slutsatser.

Då är samarbete absolut nödvändigt. Till exempel på det andra Fortsätter på s. 17 6

Merja Winha-Järvinen ja Vesa Riekki ovat oppisopimuskoulutuksen asiantuntijoita.

Myös Keuda on molemmille tuttu. Merja on toiminut Keudan hallituksessa ja pitänyt siellä oppitunteja.

Oppisopimus on

YHTEISTYÖTÄ Oppisopimus on monen tahon yhteistyötä. Kun oppisopimustoimisto, työnantaja, opiskelija ja oppilaitos pelaavat hyvin yhteen, siitä hyötyvät kaikki. Nurmijärven kunnan nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen ja Keudan koulutustarkastaja Vesa Riekki sanovat olevansa hyvä tiimi.

”V

n Teksti: Leena Keskiaho, kuva: Markku Teräväinen

esan kanssa yhteistyö sujuu mallikkaasti. Aina, kun olen pulassa, Vesa vastaa – on hän sitten vaikka jängällä joikaamassa, Merja WinhaJärvinen nauraa.

Hänellä on vuosia kestäneen yhteistyön aikana herännyt monenlaisia kysymyksiä, sillä Nurmijärven kunta käyttää oppisopimusta paljon henkilöstönsä koulutukseen.

Reilut 2500 henkilöä työllistävässä kunnassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana koulutettu oppisopimuksella noin 370 henkilöä. Tällä hetkellä voimassa olevia sopimuksia on 51.

– Suurimmat ryhmät ovat koulunkäyntiavustajat ja laitoshuoltajat. Jonkin verran on koulutettu lähihoitajia ja liikuntapaikkojen hoitajia. Johtamisen erikoisammattitutkinnossa on meneillään toinen ryhmä.

– Lähihoitajia on koulutettu myös 2+1-mallilla. Kaksi vuotta oppilaitoksessa ja viimeinen vuosi työpaikalla oppimassa oppisopimuksella sopii lähihoitajille hyvin, koska ammatissa vaaditaan paljon käytännön osaamista, Merja Winha-Järvinen sanoo.

Palkka myös lähipäiviltä – Nurmijärven kunnassa kannustetaan 7

kouluttautumaan ja yleisesti ottaen koulutukseen pääsee, jos haluaa ja siihen löytyy sopiva muoto. Työnantaja maksaa palkan lähipäiviltä kaikille, mikä on melko harvinaista ainakin rekrytointikoulutuksessa, Merja Winha-Järvinen sanoo.

Omat hyvät kokemukset herättivät aikoinaan hänen kiinnostuksensa oppisopimuskoulutukseen.

– Koulutimme nuoriso-ohjaajia oppisopimuksella, koska siihen aikaan ei ollut saatavilla alalle koulutettuja henkilöitä. Totesin, että oppisopimus on loistava tapa kouluttaa, innostuin siitä ja nykyään koordinoin talon sisällä oppisopimustoimintaa. Vaikka jokainen yksikkö tekee omat koulutuspäätöksensä, autan yksikköjä jakamalla tietoa ja markkinoimalla eri koulutuksia. Käyn myös puhumassa oppisopimuksesta eri ryhmille, muun muassa työttömille nuorille, Merja Winha-Järvinen kertoo.

Vaikka hän liputtaa oppisopimuskoulutuksen puolesta, ei hän kuitenkaan suosittele sitä 16- vuotiaille koulunsa päättäneille nuorille.

– Heille on tärkeää kuulua vertaisryhmään. Oppisopimusopiskelijat menevät suoraan työelämään, jossa ympärillä ole-

vat ovat paljon vanhempia. Monella nuorella on myös väärä luulo, että oppisopimus on vain hengailua ja että samalla saa ammatin ja palkkaa tarvitsematta opiskella. Oppisopimusopiskelu edellyttää kuitenkin, että osaa itse etsiä tietoa ja pystyy pitämään huolen opinnoistaan.

Mutta sellaiselle nuorelle, joka jo on opiskellut ja haluaa vaihtaa ammattia, oppisopimus sopii hyvin, Merja WinhaJärvinen sanoo.

Kunnissa hyvä työssäoppimisympäristö Vesa Riekki ja Merja Winha-Järvinen tuntevat toisensa hyvin. Kun kemiat pelaavat, on helppoa toimia yhdessä. Vesan mielestä kunnat ovat tänä päivänä tärkeitä oppisopimuskouluttajia.

– Perustutkinnot ovat tänä päivänä tosi laajoja. Esimerkiksi rakennusalalle halutaan kouluttaa moniosaajia, mutta samaan aikaan yritykset erikoistuvat eivätkä enää pysty tarjoamaan työssäoppimispaikkoja. Kunnat pystyvät tarjoamaan hyvän työssäoppimisympäristön, kunhan työssäkierto toimii, Vesa Riekki sanoo. n

Osaaja 2012

Oppisopimuskoulutus on loistava tapa pitää henkilöstön osaaminen ajan tasalla ja saada heille alan viimeisin tieto, Leena-Maija Meller sanoo.

Osaaja 2012

8

Äitien tekemää ruokaa valmistetaan oppisopimuksella Ruokatalo Saarioinen on hyödyntänyt oppisopimusta koulutusmuotona ja ammatillisen osaamisen ylläpitäjänä jo yli kymmenen vuoden ajan.

– Ammatillisen koulutuksen järjestäminen on yksi osaamisen kehittämisen strategian osa, toteaa kehittämispäällikkö Leena-Maija Meller. n Teksti: Sane Keskiaho, kuva: Mia Peltola

V

almisruuan valmistaminen on samaan aikaan samanlaista ja erilaista kuin ruuan tekeminen esimerkiksi kotikeittiössä.

Valmisruokapuolella ovat taustalla teolliset prosessit, jotka tuovat ruuanlaittoon omat haasteensa.

– Elintarvikealalla on olemassa tutkintoja, kuten vaikka leipuri-kondiittorin tutkinto tai suurtalouskokin tutkinto, jotka tuovat hyvän pohjan ja perustan tähän työhön, mutta valmisruokapuolelle ei ole olemassa varsinaisesti omaa valmistavaa koulutusta. Ammattitaito on hankittu perinteisesti työtä tekemällä, kertoo kehittämispäällikkö Leena-Maija Meller ja siksi oppisopimus on Saarioisilla otettu pysyväksi ammatillisen osaamisen kehittämisen työkaluksi.

– Ammatillisen koulutuksen tavoitteina on perusosaamisen vahvistaminen, moniosaamisen lisääminen ja oppien soveltaminen käytäntöön.

Pitkät perinteet Saarioisilla kokeiltiin oppisopimusta ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä. Kokemus oli hyvä, mutta se ei saavuttanut vielä silloin vakituista asemaa yhtiössä. Muutaman vuoden tauon jälkeen oppisopimus otettiin takaisin käytäntöön, ja vuodesta 2000 lähtien Saarioisilla on ollut oppisopimusryhmiä keskeytymättä. Meller toteaa, että oppisopimus on tänä päivänä osa Saarioisten yrityskulttuuria.

– Kukaan ei enää kyseenalaista, tarvitaanko tällaista ammatillisen osaamisen lisäämistä.

Saarioisilla oppisopimusta käytetään lähes ainoastaan olemassa olevan henkilöstön täydennyskoulutukseen.

– Saarioisilla on pitkiä työsuhteita ja opiskelijoiden ikärakenne vaihtelee laajalla skaalalla reilusta paristakympistä yli 50-vuotiaisiin asti. Tähän mahtuu paljon eritasoista osaamista ja tietoa.

Oppisopimuskoulutus on loistava tapa pitää henkilöstön osaaminen ajan tasalla ja saada tätä kautta heille alan viimeisin tieto, Meller pohtii.

Saarioisten tarpeisiin räätälöity koulutus kestää keskimäärin puolitoista vuotta. Ryhmät muodostetaan vapaaehtoisuuden periaatteella. Tähän saakka oppisopimuskoulutusryhmät ovat täyttyneet hyvin.

9

– Ketään ei voi pakottaa opiskelemaan. Opiskeluun pitää sitoutua, jotta siitä on hyötyä, ja se tapahtuu paremmin vapaaehtoisuuden kautta.

Henkilöstöä Saarioisilla on 2 020. Oppisopimus koskee pääsääntöisesti tuotannossa työskentelevää 1 600:aa henkeä.

Tiivistä yhteistyötä Saarioisilla suoritetaan pääsääntöisesti sekä elintarvike- että lihaalan perus- ja ammattitutkintoja sekä elintarviketekniikan erikoisammattitutkintoja. Jokaisen valmistavan koulutuksen sisältö katsotaan aina etukäteen yhdessä tietopuolisen koulutuksen järjestäjän kanssa.

– Oppisopimuksessa työpaikalla tapahtuva oppiminen on merkittävää. Siksi jokaisen opiskelijan kanssa käydään läpi hänen henkilökohtainen opintosuunnitelmansa ja katsotaan, miten koulutuksen tietopuolinen osuus ja työpaikalla tapahtuva osuus jaetaan. Meller korostaa, että oppisopimuskoulutuksen sujuvuus perustuu saumattomaan yhteistyöhön työnjohdon, tuotannonjohdon ja oppilaitoksen kanssa. Tällä hetkellä Lihateollisuusopisto vastaa pääosin tietopuolisesta koulutuksesta. Koska opiskelijoita on paljon, tapahtuu koulutus Saarioisten omissa tiloissa.

Meller toteaa, että oppisopimuksen suorittaminen ei ole automaatti siihen, että opiskelija saisi sen jälkeen uusia töitä, vaan se on ennen kaikkea pääomaa itselle.

– Tutkintotodistus on valtakunnallisesti pätevä. Se osoittaa, että sen haltija on ammattilainen, Meller muistuttaa. n

Fakta Saarioinen-konserni Oy perustettu 1955 Työllistää noin 2100 henkilöä kuudella paikkakunnalla Tehdas Virossa Pääkonttori Tampereella

Osaaja 2012

Tunnustusta Turun oppisopimustoimistolle Opetusministeri Jukka Gustafsson myönsi kunniamaininnan marraskuussa 2011 Turun oppisopimustoimistolle Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2011 -kilpailussa. Turun oppisopimustoimiston työssä välittyy asiakaslähtöisyys ja asiakkaista välittäminen. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista informoidaan aktiivisesti asiakkaille. n Tekstit: Leena Keskiaho, kuvat: Markku Teräväinen

Kun kaikki on uutta ja tietoa tarvitaan GLS Finlandissa Turussa ensimmäisen oppisopimusopiskelijan sopimuksen teko ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen valmistelu on kuin suoraan opaskirjasta. – Kaikki sujui yllättävän helposti, sanoo yksikön johtaja Merja Pohjola.

G

LS on Englannin postin omistama eurooppalainen pakettikuljetusyritys, joka kattaa kaikki Euroopan maat omilla verkostoilla ja jonka pääpaikka Suomessa on Turussa.

Kaikki alkaa siitä, että Sarianna Sauren ottaa yhteyttä yritykseen ja kertoo halustaan päästä oppisopimukseen. Paikkaa ei löydy heti, mutta vähän myöhemmin tulee yrityksessä tarve palkata uusi työntekijä. Silloin Sarianna muistetaan. Merja Pohjola ottaa yhteyttä Turun oppisopimustoimistoon saadakseen tietoja oppisopimuskoulutuksesta. Ammattitaitovaatimukset ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen sisällöt selvitetään yhteisissä keskusteluissa työnantajan ja opiskelijan välillä. Keskustelun pohjana käytetään työtehtäväkartoitusta.

Yksikön johtaja ja työpaikkaohjaaja tulevat työpaikkaohjaajille tarkoitettuun TEPA-koulutukseen.

TEPAssa parasta keskustelut – Oppisopimus on meille kaikille uutta ja

opimme koko ajan lisää, Merja Pohjola sanoo. Hän antaa täyden tunnustuksen oppisopimuspalvelujen tuelle.

– Minulla on ollut se käsitys, että oppisopimus on työläs ja vaatii paljon paperityötä, mutta se käsitys on muuttunut.

Olen saanut kaiken tarvitsemani tuen ja tiedon. Sain jopa apua käännöksissä, kun minun piti faksata paperit pääpaikkaamme Tanskaan.

– Sarianna aloitti syksyllä 2011 liiketalouden perustutkinnon suorittamisen. Samaan aikaan saimme viestiä TEPA-koulutuksesta. Totesimme asiakaspalvelusta vastaavan Tarja Ruohosen kanssa, että lisäoppi ei ole pahitteeksi ja ilmottauduimme työpaikkaohjaajan tapaamiseen. Tarja vastaa pitkälle Sariannan työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta.

– Materiaali, jota saimme oli hyvää, mutta suurin anti oli kuitenkin keskustelut muun ryhmän kanssa. Yrityksissä, joissa on kokemusta oppisopimuskoulutuksesta tiedetään, mitä kaikkea matkalla voi tulla vastaan. Saimme käytännön tietoa, joka ei ehkä muuten olisi tullut esille.

TEPA selkeytti monta asiaa, muun muassa sen, mitä ohjaajan rooliin kuuluu, Merja Pohjola sanoo.

Hänen mielestään yhden iltapäivän mittainen tapaaminen on kestoltaan ihanteellinen. n Faktaa Työpaikkaohjaajakoulutus TEPA • Järjestetään kahdeksan kertaa vuodessa • Kävijöitä lähes 1000.

• TEPA antoi uusia ajatuksia ohjaamiseen 3,73 (arviointiasteikolla 1-4).

• Voin suositella TEPA:a toisillekin 3,79 (1-4).

Sarianna Sauren on kiertänyt eri työpisteissä ja tehnyt jo melkein kaikkien töitä tai ainakin ollut vieressä katsomassa, kertoo Merja Pohjola.

Osaaja 2012

10

Tämä on lottovoitto Turussa toimivassa Blue Sign Oy:ssä on kaksi tyytyväistä henkilöä: joulukuussa omistajaksi tullut Sanja Sadwinski ja oppisopimusopiskelija Tuija Harju. – Tämä on lottovoitto, he sanovat Tuijan oppisopimuksesta.

B

lue Sign Oy:ssä tapahtui vuoden vaihteessa omistajanvaihdos, kun seitsemän vuotta yrityksessä työskennellyt Sanja Sadwinski osti yrityksen itselleen. Omistajan vaihdoksen myötä tarvittiin yritykseen uusi työntekijä. Blue Signin tuotevalikoima on laaja leimasimista painotuotteisiin ja liikelahjoista mainostekstiileihin. Kaikkien näiden vaatimien tekniikoiden oppiminen voi tapahtua vain työssä.

– Aikaisemmin oppisopimuksella on koulutettu useita henkilöitä, joten minäkin otin yhteyttä Turun oppisopimustoimistoon.

Samaan aikaan Tuija tuli meille työharjoitteluun Turun ammattiinstituutista, jossa hän oli syksyllä aloittanut painoviestinnän perustutkinnon opinnot, Sanja Sadwinski kertoo.

Yhteinen tavoite löytyi pian. Sanja Sadwinski tarvitsi työntekijän ja Tuija Harju halusi jatkaa opintojaan mieluiten oppisopimuksella. Kun lisäksi naisten kemiat sopivat hyvin yhteen ja asenne työhön oli molemmilla samanlainen, Tuija meni Turun oppisopimustoimiston infotilaisuuteen selvittämään mahdollisuuksia siirtyä oppisopimukseen.

– Kaikki tapahtui nopeasti ja helposti. Kun yhteys oppisopimustoimistoon oli solmittu, alkoi tapahtua. Myös koulu oli hyvin mukana, Sanja Sadwinski kiittelee.

Infotilaisuuksilla tehokkuutta

Blue Sign Oy:n tiskin takana Sanja Sadwinski ja Tuija Harju (edessä).

Työtehtäväkartoitus pohjana Kun oppisopimus oli selvä, istuivat opettaja, työnantaja, opiskelija ja koulutustarkastaja Vesa Laakso saman pöydän ääreen selvittämään, mitä tutkintoon kuuluvia tehtäviä voidaan oppia Blue Sign Oy:ssä ja mitä tehtäviä pitää muualla opetella.

– Pohjana oli työtehtäväkartoitus, josta selviää tutkinnon edellyttämät tehtävät. Kaikkia tutkinnon edellyttämiä osa-alueita ei meillä tehdä ja ne Tuija käy suorittamassa loppuun oppilaitoksessa, Sanja Sadwinski sanoo.

Sanja Sadwinski on tyytyväinen Tuija Harjun lähipäiviltä tuomaan uuteen tietoon.

– Jos meille tulee eteen esimerkiksi tiedostojen yhteensopivuusongelmia, joita emme pysty ratkaisemaan, Tuija vie ne oppilaitokseen ratkaistaviksi. n Faktaa • Verkostossa tehtyjä työtehtäväkartoituksia yli 140.

• Työssä oppimisen tavoitteet sovittiin 3,51 (1-4) valtakunnallinen keskiarvo 3,29.

• Sain riittävästi tietoa tutkinnon tavoitteista (opiskelija) 3,46 (1-4) valtakunnallinen keskiarvo 3,3.

Turun oppisopimustoimisto järjestää yleisinfoja oppisopimuksesta toimistossaan kaksi kertaa viikossa. Oppisopimuksen tietopaketin lisäksi kävijöillä on mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan, johon keskitetyt yleisinfot antavat resursseja.

Marjaana Pohjavirta on tullut infotilaisuuteen, koska hänelle on ehdotettu työpaikassa oppisopimusta. Hän on työssä apteekissa ja suunnittelee lääketeknikon perustutkinnon aloittamista.

Hän käy koulutustarkastaja Tuomo Rahkon kanssa läpi työtehtäväkartoitusta ja saa tietoa alkavista koulutuksista.

Koulutustarkastaja Tuomo Rahko sanoo, että Marjaana Pohjavirran urasuunnitelmat ovat harvinaisen selvät.

- Useimmat henkilökohtaiseen neuvontaan tulevat henkilöt etsivät apua ammatinvalintaan. Keskustelussa käymme läpi henkilön taustan ja kiinostuksen kohteet ja esittelemme sopivia tutkintoja, Rahko sanoo. n Faktaa

Marjaana Pohjavirta kyselee Tuomo Rahkolta koulutusmahdollisuuksia.

11

• Infossa kävijöiden määrä 1694 (2011).

• Infon asiakaspalaute 3,73 (1-4).

• Asiakaspalvelupalaute 3,79 (1-4).

Osaaja 2012

Nuoria työllistynyt

Nappaa Nuori Töihin

–kampanjassa

(Kuva oik.) Vesa-Matti Sahonen palkkaa mielellään nuoria Lemminkäisen Talotekniikkaan.

(Alhaalla vas.) Mari Jääskeläinen ja Matti Hieta palvelevat lounaskahvila Vanha Salkomppi Oy:ssä.

(Alhaalla oik.) Tomi Nummiston (oik.) ja Ilkka Laineen välissä seisova Mikko Ruohonen on jo valmistunut oppisopimuksella, vasemmalla Joni Hautamäki.

Varsinais-Suomen oppisopimustoimistojen Nappaa Nuori Töihin -yhteiskampanjassa jo nyt yli sata nuorta on löytänyt työpaikan oppisopimuksen avulla. Tavoitteena on työllistää 120 nuorta. Kampanjassa 17-24 vuotiaiden nuorten työllistymistä vauhditetaan korotetulla koulutuskorvauksella ja työ- ja elinkeinotoimistojen myöntämällä palkkatuella. n Tekstit: Leena Keskiaho, kuvat: Markku Teräväinen

U

udessakaupungissa toimiva Lounaskahvila Vanha Salkomppi Oy on yksi niitä yrityksiä, joka kiinnostui Nappaa Nuori-kampanjasta ja solmi oppisopimuksen Matti Hiedan kanssa. Porkkanana toimivat nuoresta maksettavat tuet ja se, että Matti oli jo työharjoittelussa osoittanut osaamisensa ja myönteisen asenteensa työhön.

– Matti oli meillä työharjoittelussa, kun oppisopimustoimistosta tuli tietoa Nappaa Nuori -kampanjasta. Tarjous houkutteli, koska meitä oli vain kolme ja halusin vahvistaa porukkaa niin, että jos joku on sairas tai lomalla, ei tule heti paniikkia, kertoo yrittäjä Mari Kohvakka, jonka 90-paikkainen kahvilaravintola tarjoaa ti-

Osaaja 2012

loissaan myös kokous-, juhla- ja saunapalveluja.

– Olin nähnyt Matin työpanoksen ja tiesin, että rahkeet ja kiinnostus riittävät.

Myös Matti oli nähnyt talon tavat ja työn ja halusi jäädä meille ja opiskella suurtalouskokiksi.

Kampanjassa maksettava lisätuki nuoresta toimi Mari Kohvakan mukaan porkkanana. Samoin se, että yritykselle maksetaan perustutkintoa suorittavasta nuoresta myös palkkatukea. Myös oppisopimuksen määräaikaisuus on yritykselle etu.

– Se antaa minulle yrittäjänä turvaa.

Tiedän, että Matti pysyy meillä ainakin seuraavat kaksi vuotta.

Mari Kohvakka on aloittanut itsekin

opiskelun oppisopimuksella.

– Tavoitteena on yrittäjän ammattitutkinto. Haluan kehittää yritystä ja saada siihen myös ulkopuolista näkemystä, hän kertoo.

Nuorelle annettava mahdollisuus – Mistä nuori saa työharjoittelua, jos kukaan ei tarjoa työpaikkaa, kysyy Ilkka Laine, toinen Kiinteistö Laine & Nummisto Oy:n omistajista. Kahdeksan henkilöä työllistävässä kiinteistöpalvelualan yrityksessä jo toinen nuori on koulutettavana oppisopimuksella.

– Ensimmäisestä oli niin hyviä kokemuksia, että uskalsimme ottaa heti perään 12

hääkuvakilpailun

Oppisopimusopiskelijalle toisen, Tomi Nummisto sanoo.

– Jos kaverilla on työintoa, pitää antaa mahdollisuus. Oppisopimus on määräaikainen työsuhde, sen aikana ehtii nähdä kaverin hyvät ja huonot puolet. Nuorista saa myös omannäköisiä. Jos ottaa pitkään työssä olleen, kaveri tietää kaiken kaikesta eikä välttämättä istu joukkoon.

– Tärkeää on antaa mahdollisuus. Ei työ tekemällä lopu, ei tältä alalta ainakaan, Ilkka Laine sanoo.

Joni Hautamäki tuli ensin kesätöihin ja vakuutettuaan työnantajansa työhaluistaan, hän pääsi oppisopimukseen.

Parhaillaan Joni suorittaa kiinteistöpalvelujen perustutkintoa ja on tyytyväinen saatuaan opiskelupaikan. Hän sanoo kyllästyneensä lorvailuun ja viihtyvänsä työssä.

Työporukkaan ammattia oppimaan Turun iv-osaston johtaja Vesa-Matti Sahonen Lemminkäisen Talotekniikka Oy:stä sanoo ottavansa mielellään nuoria oppisopimukseen.

– Nuorella, joka haluaa oppisopimukseen, on jo selvä käsitys työstä ja hän on sitoutunut siihen. Nuori myös oppii alusta asti tapamme toimia paremmin kuin vanhempi työntekijä, Sahonen sanoo.

Talotekniikassa on ilmastointitöitä opiskellut viisi oppisopimusopiskelijaa, joista neljä on tullut suoraan peruskoulusta.

Parhaillaan oppisopimuksessa on yksi.

Pystymetsästä Sahonen ei kuitenkaan ole ottanut yhtään oppisopimusopiskelijaa.

– Joko nuori on ollut kesätöissä tai muuten talossa sen aikaa, että tiedetään, millainen asenne nuorella on työhön ja onko työaika hallussa. Kun asenne on kohdallaan, työn oppii, jos viitsii kuunnella ja katsoa mallia, hän sanoo.

Nuori pannaan mahdollisimman nopeasti oikeisiin töihin eikä varastoja siivoamaan. Oppiminen työpaikalla tapahtuu vanhempien asentajien johdolla.

– Hän oppii siinä samalla kun ammattimies tekee työtään. Hänestä tulee työporukan jäsen ja hän pääsee mukaan urakkaan, Sahonen sanoo. n 13

voitto

Valokuvaaja Mitja Kortepuro Tampereelta osallistui ensimmäisen kerran ammattilaisten hääkuvakilpailuun ja voitti heti kilpailun kuvallaan ”Pupulliini”.

Mitja Kortepuro on opiskellut valokuvaajaksi oppisopimuksella ja valmistunut kuva-artesaaniksi. Hän on työskennellyt Studio Karlingissä seitsemän vuotta ja suorittaa tällä hetkellä oppisopimuksella valokuvaajan ammattitutkintoa.

– Meillä on työpaikalla sellainen ilmapiiri, että valokuvaaja ei ole koskaan valmis ja että aina voi tehdä työn vielä paremmin. Se pistää meidät yrittämään aina parempaa ja parempaa kuvaa. Oppisopimus on mahtava juttu, koska se mahdollistaa työnteon ja opiskelun samanaikaisesti, sanoo valokuvaajan erikoisammattitutkinnosta haaveileva Mitja.

Mitjan työpaikkaohajaajana toimii studion omistaja Liisa Karling, joka myös on hankkinut laajapohjaisen osaamisensa oppisopimuksella. Hän on muun massa suorittanut valokuvaajan erikoisammattitutkinnon, joka kertoo mestaritason osaamisesta.

– Oppisopimus on erittäin hyvä tapa opiskella tällaista alaa, jossa tekemällä oppii parhaiten ja opittavaa riittää koko

Voittoisa ”Pupuliini” -kuva kertoo upealla tavalla parin läheisyydestä ja rakkaudesta.

Valokuvaaja Mitja Kortepuro ei usko olevansa koskaan valmis vaan haluaa kehittyä koko ajan.

elämän ajaksi, Liisa Karling sanoo.

Aktiivinen kilpailuihin osallistuminen on hänen mukaansa tärkeää kehityksen kannalta. Myös hän on menestynyt hyvin ammattilaisten kilpailussa ja sai tänä vuonna studiosarjassa kunniamaininnan, joten Mitja voitti tällä kertaa opettajansa.

– Pyrin luomaan tunnelman, jossa kuvattavat unohtavat poseeraamisen ja tuntevat olonsa kotoisaksi kameran edessä.

Kun kuvaustilanne on huolellisesti suunniteltu ja tekninen osaaminen kohdallaan, on mahdollista vangita unohtumaton silmänräpäys, Mitja Kortepuro sanoo. n Osaaja 2012

Oppiminen on osa työtä

M

onilla laatupalkinnoilla palkittu Canon haluaa olla vuonna 2015 maailman sadan suurimman yrityksen joukossa.

– Pitkäjänteinen laadun ja toiminnan kehittäminen sekä jatkuva oppiminen ja kouluttautuminen ovat keinoja, joilla pyrimme saavuttamaan ylivertaisuuden, kertoo toimitusjohtaja Harry Nyström.

Ongelmaksi koetaan kuitenkin myynnin arvostuksen puute Suomessa.

– Myyntityön osaaminen on tällä hetkellä alhaisella tasolla, koska suomalainen yhteiskunta ei myyntiä arvosta, Harry Nyström ja HR Business Partner Eira Karvonen ihmettelevät. Harry Nyströmin mielestä tässä on paljon isommista asioista kyse kuin vain Canonin myyjien koulutuksesta. Kyse on koko suomalaisen yhteiskunnan menestyksestä. Hienoja innovaatioita on, mutta ne pitää myös osata myydä maailmalla.

– Myyntikulttuurin kasvattaminen vaatisi yhteiskunnan panostusta; pitäisi saada enemmän myynnin professuureja ja

Parhaaksi ei pääse ilman osaavaa henkilöstöä, ja Canon haluaa olla paras. Siksi koulutus on pitkäjänteistä ja lähtee yrityksen strategisista tavoitteista. Myös opitun tiedon siirtäminen omaan työhön ja koko organisaation hyödyksi ovat keskeisiä koulutuksen periaatteita.

n Teksti: Leena Keskiaho

Kuva: Markku Teräväinen

myynnin opetusta. Canon tekee osaltaan paljon oman henkilöstön myyntiosaamisen parantamiseksi, kuten myös ne muutamat oppilaitokset, joissa myyntiä opetetaan, Nyström sanoo.

– Meillä jokainen taloon tuleva myyjä suorittaa kahden vuoden mittaisen myynnin ammattitutkinnon – myyntitaustasta tai -kokemuksesta riippumatta. Canonilainen tapa toimia opitaan myynnin ammattitutkinnossa, johon myös palvelupäälliköt ovat enenevässä määrin osallistuneet. Tämän vuoden aikana rakennetaan myös huoltoteknikoille koulutusta, joka lisää myynnillistä osaamista, sillä hehän ovat asiakkaan luona eniten, Eira Karvonen sanoo.

Oppisopimuskoulutus palvelee hänen mukaansa hyvin osaamisen kehittämisessä.

– Meillä osaamisen kehittäminen perustuu malliin, jossa 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu työpaikalla työtä tekemällä, 20 prosenttia opimme toinen toisiltamme ja 10 prosenttia tulee erilaisista seminaareista ja lähiopetuspäiviltä.

Viestintäpäällikkö Teija Tamminen-Saremaa, Omnian koulutustarkastaja Veli-Matti Seppä, HR Business Partner Eira Karvonen ja toimitusjohtaja Harry Nyström muodostavat tehokkaan koulutustiimin.

Osaaja 2012

14

Väitöstutkimus: Lähti liikkeelle tarpeesta Vuoden oppisopimuskouluttajana vuonna 2010 palkitulla Canonilla on pitkät perinteet oppisopimuskoulutuksessa. Ensimmäinen koulutus tähtäsi tietokoneasentajan ammattitutkintoon ja lähti akuutista tarpeesta. Kun koneet muuttuivat digitaalisiksi, huoltoteknikoilta vaadittiin uudenlaista tietotekniikan osaamista.

Canonin arvot ja strategia sekä oppimista tukeva ilmapiiri tekevät oppimisesta luontevan asian, joka kuuluu jokaisen canonilaisen jokaiseen päivään.

– Meillä oppiminen ja muiden koulutuksen tukeminen ovat osa työtä, Eira Karvonen sanoo. Esimerkkinä hän mainitsee toimitusjohtajan, joka toimii johtamisen erikoisammattitutkinnossa näytön arvioijana ja mentorina.

Suurin osa Canonin koulutuksesta tapahtuu omissa koulutusryhmissä, joihin osallistujat tulevat eri puolilta Suomea.

Opiskelua tuetaan niin, että kaikki pääsevät maaliin.

– Koulutus vaatii meiltä paljon resursseja. Noin kolmannes henkilöstöstä opiskelee oppisopimuksella ja heistä 20 prosenttia suorittaa tutkintoon tähtäävää koulutusta.Sen lisäksi on ei-tutkintotavoitteista koulutusta, jolla muun muassa päivitetään vanhoja tutkintoja. Näiden lisäksi tulevat työpaikkakouluttajat ja näytön arvioijat, joita pitää myös kouluttaa. Kaikki tietopuolisessa koulutuksessa tuleva teoriatieto liitetään aina Canonin maailmaan, ja sitä varten järjestämme omaa sisäistä koulutusta. Kiinnitämme myös paljon huomiota siihen, että tietoa jaetaan ja se leviää koko organisaatioon, Eira Karvonen sanoo.

Johtajilla on oma koulutuspolkunsa.

– Jokainen johtotehtäviin tuleva suorittaa ensin tekniikan erikoisammattitutkinnon. Kun esimieskokemusta on kertynyt pari vuotta, on vuorossa johtamisen erikoisammattitutkinto. Sen jälkeen tulee Valmentava esimies -koulutus, joka on lisäkoulutusta ja tähtää uudenlaisen johtamisfilosofian omaksumiseen koko yhtiössä. Kaikki lopputyöt liittyvät suoraan strategian kannalta oleellisiin asioihin, Karvonen sanoo. n 15

Oppisopimus ei aina tavoita nuoria Oppisopimus ammatillisen koulutuksen muotona on erinomainen, taloudellinen ja tehokas koulutusmuoto. Työssä opitaan hyvin ja opiskelijat ovat sillä alalla mille halusivatkin, mutta ongelmana on se, ettei se tavoita nuoria.

Tämä käy ilmi filosofian maisteri Olavi Leinon Itä-Suomen yliopistossa tarkastetusta väitöskirjasta.

Tyypillinen suomalainen oppisopimusopiskelija on noin 30-vuotias työssäkäyvä ja hyvin koulutettu henkilö. Muualla Euroopassa lähes kaikilla nuorilla on mahdollisuus oppisopimukseen peruskoulutuksen jälkeen, mutta Suomessa oppisopimus järjestyy yleisimmin työnantajan aloitteesta jo työssä oleville työntekijöille.

Väitöskirjassa selvitettiin pohjoiskarjalaisten oppisopimusopiskelijoiden oppimisen henkilökohtaistamista ja oppimismahdollisuuksia työpaikalla. Oppimismahdollisuuksien koettiin vähentyneen opiskelun lopussa, mutta Leinon mukaan se voi tarkoittaa sitä, että opiskelijat oppivat työpaikan tavat jo varhain opiskelun alkupuolella.

Väitöskirjassa selvisi, että työssä opitaan hyvin ja opiskelijat ovat sillä alalla mille halusivatkin. Työpaikan yhteisölliset tekijät koetaan merkittäviksi oppimiselle.

Myös työpaikkakouluttajan merkitys on suuri. Työpaikkakouluttajilla oli vahva sisäinen motivaatio kouluttamiseen, ja opiskelijat kokivatkin työpaikkakouluttajat sosiaalisesti taitaviksi ohjaajiksi. Harva heistä on kuitenkin käynyt kouluttajakoulutuksen.

Pienissä, alle kymmenen hengen yrityksissä henkilökohtaistamista koettiin enemmän kuin suurissa yrityksissä, ja työttömänä opiskelunsa aloittaneet kokivat opiskelun alussa henkilökohtaistamista enemmän kuin jo työssä olleet opiskelijat. Opiskelijoiden tai työpaikkakouluttajien taustatekijöillä, kuten sukupuolella, iällä tai peruskoulutuksella, ei ollut yhteyttä työpaikalla saaduille oppimismahdollisuuksille. Ratkaisevaa oli yrityksen koko.

Olavi Leino työskentelee koulutustarkastajana Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskuksessa.

Suomalainen oppisopimus on ainutlaatuinen tarjotessaan ammatillista koulutusta aikuisille, joilla useilla jo on aikaisempaa ammatillista koulutusta. Työpaikoilla kouluttaudutaan ja opiskellaan, ja siitä hyötyvät sekä yritykset että opiskelijat. Ammatillisen koulutuksen parhaita käytäntöjä etsittäessä oppisopimuskoulutus on ollut yksi vaihtoehto jo vuosisatoja. Viime vuosina sen asema on entisestään vahvistunut ja oppisopimusten määrä on kasvanut. Oppisopimus on erinomainen instrumentti, mutta sen käyttö oppimiseen, kasvatukseen ja ammatilliseen kasvuun vaatii yhteiskunnallisia, koulutuspoliittisia ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä. n Osaaja 2012

Viimeinen vuosi oppisopimuksessa = 2 + 1 Monella paikkakunnalla on kokeiltu hyvällä menestyksellä 2+1 -mallia, jossa kaksi ensimmäistä vuotta opiskellaan perustutkintoa oppilaitoksessa ja viimeinen vuosi yrityksessä oppisopimuksella.

Huipputekniikka vaatii huippuosaamista Vaativaa erikoistekniikkaa käyttävissä yrityksissä saadaan oppisopimuksen avulla koulutettua sellaisia osaajia kuin yrityksessä tarvitaan. Niissä 2 + 1 -malli toimii erittäin hyvin.

Kokkola LCC Oy tekee erikoisosaamista vaativaa laserpinnoitusta ainoana yrityksenä Suomessa.

– Laserpinnoitukseen ei ole saatavana valmista työvoimaa. Pääsääntöisesti meille rekrytoitavilla on metallialan peruskoulutus.

Täällä heille opetetaan koneistajan ammatti oppisopimuksella ja he erikoistuvat meidän koneisiimme ja täällä käytettäviin materiaaleihin, kertoo yrityksen hallituksen puheenjohtaja Ahti Ekdahl.

– Kokeilimme yhdessä Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimiston kanssa 2 + 1 -mallia. Meillä oli työharjoittelussa kaksi metallialan opiskelijaa, jotka olivat osoittaneet, että sopivat tänne hyvin.

Oikealla asenteella osaajaksi Uusia taitajia alalle hakevan rakennusalan yrittäjän mielestä tärkeintä ammattikoulutuksessa on opiskelijan oma asenne ja motivaatio oppia uutta. Vahvaksi valetun teoriapohjan perustalle on hyvä rakentaa käytännön elementtejä.

Orimattilalaisen Perustava Oy:n toimitusjohtajan Markku Nenosen mielestä oppisopimuskoulutusta on viime vuosina kehitetty entistä toimivampaan suuntaan.

– Rakennusalan yrittäjän näkökulmasta oppisopimus on hyvin varteenotettava koulutusvaihtoehto. Itse olen aina ollut sitä mieltä, että tekemällä oppii parhaiten, Markku Nenonen toteaa.

Perustava Oy:ssä on viime aikoina hyödynnetty 2+1 -mallia.

– 2+1 -mallin vahvuutena on se, että opiskelija ei tule työmaalle aivan puskista, vaan alalle vaadittavia perusteita on jo käyty läpi Koulutuskeskus Salpauksen järjestämässä tietopuolisessa koultuksessa. Mielestäni 2+1 -malli antaa paremmat valmiudet työssä oppimiseen kuin vanha malli, Markku Nenonen mainitsee.

Hyvä mahdollisuus työllistyä – Kun yrityksemme rekrytoi uusia työntekijöitä, 2+1-oppisopimusmalli on varmasti varteenotettava vaihtoehto kouluttaa uusia osaajia, Markku Nenonen toteaa Jani Kokko vierellään.

Osaaja 2012

2+1 -mallissa opiskelija saa viimeiseltä opintovuodeltaan palkkaa samalla, kun hän ammentaa arvokasta työkokemusta. Valmistuttuaan opiskelijalla on hallussaan sekä perustutkinto että vuosi työkokemusta.

16

n Teksti: Jarmo Mäkeläinen Kuvat: Markku Teräväinen

Henri Haasala ja Ahti Ekdahl pitävät hyvänä mallina sitä, että oppilaitoksessa opiskellaan ensin kaksi vuotta ja sitten siirrytään oppisopimukseen.

Sovimme, että pojat suorittavat tutkinnon loppuun oppisopimuksella.

Oppisopimusajaksi jäi puolitoista vuotta, mutta poikia ei pidennetty opiskeluaika haitannut, koska he saivat oppisopimusajalta palkkaa.

Henri Hasala on toinen 2 + 1 -malliin osallistuneista. Hänen mielestään vaihto oppisopimukseen oli hyvä vaihtoehto.

– Pääsin tekemään oikeita töitä ja harjoittelemaan sille koneelle, jossa nyt työskentelen. Tärkeää oli myös saada palkkaa ja se, että valmistumisen jälkeen sain vakinaisen paikan, hän sanoo. n

Orimattilasta kotoisin oleva Joni Kokko kiinnostui oppisopimuskoulutusvaihtoehdosta heti kun sai siitä enemmän tietoa.

– Koulunpenkillä istumisen jälkeen kaipasin jotain käytännön tekemistä, Joni Kokko kertoo.

2+1 -malli on Kokon mielestä erittäin hyvä vaihtoehto kouluttautua rakennusalalle.

– Kahden vuoden aikana oppii hyvin alan perusteet ja tämän jälkeen pääsee testaamaan opittua työelämässä. Voin hyvillä mielin suositella tämänkaltaista opiskelumuotoa. Rakennusalan käytännöt oppii parhaiten omin käsin tekemällä. Palkallinen työ lisää kummasti motivaatiota, Joni Kokko lisää.

Nuoren miehen perustutkintoon tähtäävät opinnot ovat päättötyötä vaille valmiit. n

17

Från s. 6 stadiet borde man arbeta för gemensamma lokaler och gemensam personal.

KV: Som representanter för läroavtalsutbildningen ser vi gärna att läroavtalsutbildningen integreras i utbildningsanordnarnas strategiska strukturer på ett genuint sätt. Utbildning och erfarenhet som införskaffats i arbetslivet borde också identifieras och erkännas när man gör upp utbildningsprogram för vuxna.

AP: Inom ramen för programmet för påskyndande av elektronisk ärendehantering och demokrati håller vi på att ta fram en nättjänst för läranAulis Pitkälä de med ett register över dokumenterat kunnande. Individuella inlärningsvägar är en grundläggande fråga, som också hör ihop med utvecklingen och struktureringen av examina.

AV: Stora sparåtgärder planeras. Vilket vore det absolut sista sparobjektet om generaldirektören fick bestämma?

AP: Utbildningen. Vårt land har ingen framtid utan kunnande. Det gäller för utbildningsanordnarna att planera hur man kan förbättra produktiviteten och kvaliteten och ta fram nya metoder för att förbättra lärandet.

AV: Avslutningsvis några personliga frågor. Vad gör du på fritiden?

AP: Den lilla fritid jag har tillbringar jag gärna på stugan. Jag gillar också opera, balett och litteratur.

KV: Hur kom du in i utbildningsvärlden och din nuvarande tjänst?

AP: Jag är magister i finska och har dessutom studerat historia och litteratur.

Jag har också arbetat som studiehandledare. I tiderna var jag sommarpraktikant vid länsstyrelsen. Det var där jag blev fascinerad av förvaltning, och inom den sektorn har jag sedan utfört mitt livsvärv.

AV och KV: Vi önskar dig lycka och framgång i ditt viktiga uppdrag! Erfarenhet som införskaffats i arbetslivet borde också identifieras och erkännas när man gör upp utbildningsprogram för vuxna.

AP: Inom ramen för programmet för påskyndande av elektronisk ärendehantering och demokrati håller vi på att ta fram en nättjänst för lärande med ett register över dokumenterat kunnande. Individuella inlärningsvägar är en grundläggande fråga, som också hör ihop med utvecklingen och struktureringen av examina.

AV: Stora sparåtgärder planeras. Vilket vore det absolut sista sparobjektet om generaldirektören fick bestämma?

AP: Utbildningen. Vårt land har ingen framtid utan kunnande. Det gäller för utbildningsanordnarna att planera hur man kan förbättra produktiviteten och kvaliteten och ta fram nya metoder för att förbättra lärandet.

AV: Avslutningsvis några personliga frågor. Vad gör du på fritiden?

AP: Den lilla fritid jag har tillbringar jag gärna på stugan. Jag gillar också opera, balett och litteratur.

KV: Hur kom du in i utbildningsvärlden och din nuvarande tjänst?

AP: Jag är magister i finska och har dessutom studerat historia och litteratur.

Jag har också arbetat som studiehandledare. I tiderna var jag sommarpraktikant vid länsstyrelsen. Det var där jag blev fascinerad av förvaltning, och inom den sektorn har jag sedan utfört mitt livsvärv.

AV och KV: Vi önskar dig lycka och framgång i ditt viktiga uppdrag!

Osaaja 2012

Osaaja Kainuussa

Kartalla -hankkeella oppisopimukselle uusia käyttäjiä Kainuun ammattiopiston Oppisopimuspalveluissa panostetaan voimakkaasti laatuun ja toiminnan kehittämiseen niin että entistä paremmin pystytään palvelemaan sekä yrityksiä n Aukeaman jutut: Leena Keskiaho, kuvat: Markku Teräväinen että opiskelijoita.

”K

okemuksemme mukaan oppisopimuskoulutusta ei osata yrityksissä käyttää riittävästi hyväksi eikä meitä tunneta tarpeeksi hyvin. Yrityksillä ei myöskään ole aina resursseja tai osaamista selvittää osaamistarpeitaan. Näistä lähtökohdista käynnistyi vuoden 2011 lopulla Kartalla-hanke, jonka tavoitteena on tehdä oppisopimuskoulutuksesta yrityksille varteenotettava vaihtoehto henkilöstön kehittämisessä ja uuden työvoiman rekrytoinnissa, oppisopimusjohtaja Hannu Räsänen kertoo.

Hanke aloitettiin selvittämällä kohdealojen yritysten osaamistarpeita. Samalla selvisi, että oppisopimustoimisto tunnetaan alueella yllättävän huonosti, joten toimisto päätti jalkautua yrityksiin.

– Tavoitteena on saada yritykset tunnistamaan tarvekartoituksen mahdollisuudet ja kannustaa yrityksiä käyttämään tätä tietoa henkilöstönsä kehittämisen työvälineenä. Osaamistarpeiden näkyväksi tekemisen jälkeen yrityksen tarpeet opinnollistetaan ja muutetaan käytännön toimenpiteiksi, projektista vastaava pro-

Kehitysvamma-alalle oma ammattitutkinto

Kainuun ammattiopiston Oppisopimuspalvelujen tiimi: Jan-Petri Kauppinen, Kirsi Mustonen, Mirva Manninen, Hannu Räsänen, Marjo Toivio ja Kati Pääkkönen.

jektipäällikkö Kati Pääkkönen kertoo.

Ensimmäisenä haastattelijat lähtivät kivi- ja kaivannaisalan yrityksiin. Yrityskohtaisen tiedon lisäksi saadaan tärkeää tietoa koko alan työvoiman rekrytointitarpeista ja pitemmän tähtäimen koulutustarpeista. Myöhemmin keväällä vuorossa on hyvinvointiala.

Pohjoisen alueella yhteistyötä Pohjoisen alueen oppisopimustoimijat muodostavat toimivan verkoston, jolla on yhteisiä hankkeita. Pitempään on jo tehty yhteistyötä, jolla halutaan edistää oppisopimuskoulutuksen yhteisiä laatutavoitteita. Äskettäin on käynnistynyt vertaisarviointihanke Veto, jonka tarkoituksena on jalkauttaa hyviä käytäntöjä pohjoisen alueen toimijalta toiselle.

– Me käymme tutustumassa toistemme toimintaan ja katsomassa, mitä hyvää sieltä voidaan siirtää omaan käyttöön. Meillä on myös vuosittain tapaamisia, jotka tähtäävät oppisopimustoiminnan kehittämiseen, Räsänen kertoo.

Opiskelijoita 67 tutkinnossa

Kainuussa ryhdyttiin ensimmäisten joukossa järjestämään kehitysvamma-alan ammattitutkintoa. Koulutus alkoi vuonna 2010, jolloin Kainuussa oli tarve kouluttaa lisää kehitysvamma-alan osaajia.

Osaaja 2012

Kainuun Oppisopimuspalveluilla on reilut 400 opiskelijaa 67 tutkinnossa. Sosiaali- ja terveysala, matkailu-, ravitsemus- ja talousala ovat vetovoimaisimpia.

– Puolet tutkinnoista löytyy omasta talosta, puolet etsitään muualta. Meillä iso menoerä ovat matkakulut, koska alue on laaja ja matkat pitkiä, Hannu Räsänen kertoo. n

18

Henkilöstön hyvinvointi ja yhteiset arvot ovat tärkeitä Marian Kartanossa.

Liisa Kaitero edessä oikealla, vieressään Pirjo Ahlqvist.

YHTEISET ARVOT yksi koulutuksen tavoitteista Kun sairaanhoitajat Liisa Kaitero ja Pirjo Ahlqvist kokivat, että työ kuntapuolella ei ollut enää omien arvojen mukaista, he perustivat yksityisen hoivakodin. Oman näköisiä työntekijöitä saadaan kouluttamalla heitä oppisopimuksella.

K

ajaanissa Salmijärven kauniissa maisemassa toimiva Marian Kartano on ikäihmisille tarkoitettu asumis- ja hoivayksikkö.

– Tarjoamme koko hoivapolun. Tavallisen ja tehostetun palveluasumisen, dementiakodin ja saattohoidon. Meiltä ei tarvitse muuttaa pois. Me hoidamme loppuun asti, sanoo Liisa Kaitero. Hän aloitti yhdessä Pirjo Ahlqvistin kanssa vuonna 1999 yksityisten hoivapalvelujen tuottamisen. Paikkoja hoivakodissa on 31 ja työntekijöitä 27.

Oppivat heti talon tavoille Marian Kartano palkittiin Kajaanin aikuisopiskelijamyönteisimpänä yrityksenä vuonna 2009.

– Olemme kouluttaneet oppisopimuksella neljä ammattiin, minkä lisäksi on ollut syventävää koulutusta. Parhaillaan op19

pisopimuksella opiskelee kolme henkilöä, Liisa Kaitero ja Pirjo Ahlqvist kertovat.

Oppisopimuskoulutus on heidän mukaansa hyvä ratkaisu sekä työnantajalle että työntekijälle.

– Me saamme koulutettua meidän näköisiä työntekijöitä, joilla on meidän arvot.

Valmistuttuaan he myös osaavat talon työt, kun koulusta valmistuneet tulevat vasta työelämään opettelemaan. Koska oppisopimuksesta saa palkkaa, se tarjoaa mahdollisuuden opiskella myös monelle aikuiselle, joka ei voi mennä koulun penkille.

Varjopuoliakin oppisopimuskoulutuksesta löytyy, vaikka se ei liity itse koulutukseen.

– Oppisopimusopiskelijoita ei lasketa henkilöstömitoitukseen, joka vaaditaan yksityisiä hoivapalveluja tuottavalta yritykseltä. Moni ottaa siksi mielummin valmiin kuin lähtee kouluttamaan.

Henkilöstön hyvinvointi tärkeää Työpaikalla tapahtuvaa oppimista varten jokaisella opiskelijalla on ohjaaja.

– Lähes kaikki ovat käyneet ohjaajakoulutuksia ja he ottavat ohjaustehtävän tosi mallikkaasti, samoin arvioinnit, vaikka ne työllistävätkin jonkin verran, Pirjo Ahlqvist kiittelee.

Tähän asti alalle on ollut kohtalaisen helppo saada koulutettuja henkilöitä, mutta nyt alkaa näkyä pula hyvistä lähihoitajista.

– Meillä on aina ollut paljon työssä oppijoita, joista olemme poimineet parhaat päältä. Meille tullaan mielellään, koska meille on tärkeää, että työntekijät voivat hyvin. Jaksaminen on yleinen ongelma alalla. Meillä panostetaan hyvinvointiin, Liisa Kaitero ja Pirjo Ahlqvist sanovat. n Osaaja 2012

Maria Ampuja on mukana käsi- ja taide­­teollisuusalan tutkinto­ toimikunnassa ja toimii sen varapuheenjohtajana.

SEPÄSTÄ

tuli toiminnanjohtaja Vuonna 2000 Osaaja kertoi Maria Ampujasta, Suomen ensimmäisestä sepän ammattitutkinnon suorittaneesta naisesta. Kävimme nyt kysymässä Marialta, mikä vaikutus oppisopimuskoulutuksella on ollut hänen urakehitykseensä. n Teksti: Sane Keskiaho, kuva: Mia Peltola

M

”Moni ottaisi oppisopimusopiskelijan, mutta koulutuskorvauksen pienuus on esteenä.

Yksinyrittäjällä on omat työtehtävänsä ja ilman kunnollista koulutuskorvausta hän ei pysty irrottamaan ohjaamiseen vaadittavaa aikaa.”

Osaaja 2012

aria Ampuja on nykyään Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja. Hän sanoo, että ilman sepän ammattitutkintoa hän tuskin tekisi nykyistä työtään.

– Yhdistyksessä on noin 150 jäsentä, jotka kaikki ovat käsityöyrityksiä. Myös seppiä on jäseninä. Kun itsellä on käsityöammatti, tietää, mitä käsityön tekeminen on. Se antaa uskottavuutta tehtävään, Maria Ampuja sanoo.

Marian päätyminen käsityöyhdistyksen palkkalistoille oli sattumaa. Hän suoritti sepän ammattitutkinnon Rauta-Ajassa, jonka osaomistaja, seppämestari Jouko Nieminen oli tuolloin Helsigin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry:n puheenjohtaja. Kun pajassa Marian valmistumisen jälkeen oli hiljaista, Nieminen kysyi Marian kiinnostusta sihteerin sijaistyöhön yhdistykseen. Myöhemmin hänestä tuli toiminnanjohtaja.

Tärkeitä kansainvälisiä kontakteja Mariaa ovat toiminnanjohtajan tehtävässä auttaneet kansainväliset kontaktit, joita hän loi oppisopimusaikanaan.

– Oppimestarillani oli vesiveistosprojekti Englannissa, jota olin mukana pystyttämässä. Hänen kontakteillaan sain myös työssäoppimispaikan Englannista. Englanti on ammatillisesti hyvä paikka kehittyä. Siellä on paljon vanhoja taloja ja kartanoita, joissa taonta on osa arkkitehtuuria ja työt, joita siellä tehdään, ovat valtavan suuria verrat-

tuna Suomen töihin.

Myös alan osaajat ovat tulleet tutuiksi sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa.

– Sepän ammatti on pieni ala, jossa toimii kansainvälisiä yhdistyksiä, jotka järjestävät paljon tapahtumia.

Maria tekee edelleen sepän töitä sivutöinä ja opettaa kesäisin korujen taontaa.

– Se on minulle henkireikä, joka antaa motivaatiota myös tähän työhön. Nyt minulla on kesäpaja, mutta haaveena olisi talvipaja, jossa voisin pitää ammattitaitoa yllä ympäri vuoden.

Oppisopimuksella säilytetään käsityöläisammatteja Oppisopimuksen tunteminen omakohtaisesti on käsityöyhdistyksen toiminnanjohtajalle tärkeää, sillä oppisopimuksesta puhutaan paljon yhdistyksen tapaamisissa.

Monella alalla se on ainoa tapa kouluttaa uusia työntekijöitä ja säilyttää osaamista.

– Moni ottaisi oppisopimusopiskelijan, mutta koulutuskorvauksen pienuus on esteenä. Yksinyrittäjällä on omat työtehtävänsä ja ilman kunnollista koulutuskorvausta hän ei pysty irrottamaan ohjaamiseen vaadittavaa aikaa. Siinä vaiheessa, kun opiskelija pystyy asiakastyöhön, tilanne on toinen.

– Myös sukupolvenvaihdostilanteissa voitaisiin kouluttaa jatkajia oppisopimuksella, mutta siinä ongelmana on kiinnostuneen jatkajan löytäminen, Maria Ampuja sanoo. n 20

Osaajalle oma verkkolehti Verkkolehdessä artikkelit säilyvät ja ne on helppo löytää eri otsikkojen alta. Ryhmittelyssä on käytetty seuraavaa jaottelua: työnantajat, aikuisopiskelija, nuori, yrittäjä, kansainvälisyys ja muut, joten sivustolla kannattaa käydä usein katsomassa sinne tullutta uutta materiaalia.

Osaajalehti on myös facebookissa. Käythän tykkäämässä?

Osaajan verkkolehti on ilmestynyt ja se löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi.

– Verkkolehti on valtakunnallinen, vuorovaikutteinen oppisopimustoimijoiden sähköinen foorumi – ikkuna oppisopimustoiminnasta kaikille oppisopimuksesta kiinnostuneille, kertoo verkkolehden päätoimittaja oppisopimusjohtaja Anne Vuorinen.

Tavoitteena on oppisopimuksen: • hyvien käytänteiden ja kokemusten jakaminen • oppisopimuksen tunnettuuden lisääminen • ajankohtainen tiedottaminen ja uutisointi • osallistavan, interaktiivisen foorumin kehittäminen • alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön lisääminen.

Voit lähettää ajankohtaisia uutisia päätoimittaja Anne Vuoriselle osoitteeseen: anne.vuorinen@keuda.fi tai viestintätoimiston Mageenan yhteyspäällikölle Sami Keskiaholle: sami.keskiaho@mageena.fi.

Verkko-osaajan päätoimittaja Anne Vuorinen.

Sami Keskiaho vastaa verkkolehden teknisestä toteuttamisesta.

Työpaikkakouluttajille verkko-opetusta Työpaikkakouluttajien rooli oppisopimuskoultuksessa on äärimmäisen tärkeä ja hyviä työpaikkakouluttajia tarvitaan jatkuvasti lisää.

Europaan sosiaalirahaston ja OPH:n rahoittamalla OTTI-hankkeella on tarkoitus tutkia sosiaalisen median hyötyjä työpaikkakouluttajien koulutuksessa ja helpottaa työpaikkakouluttajien työn ohessa käymää koulutusta sekä siten mahdollistaa työpaikkakouluttajien tehokas ja laadukas koulutus.

Hankkeen innoittajina on ollut Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA. – Sosiaalisen median käytöllä tähdätään perinteistä verkko-opetusta tehokkaamppaan aika- ja paikkariippumattomuuteen. Sen lisäksi hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia hiljaisen tiedon siirron tehostamiseen työpaikoilla, kertoo projektipäällikkö Juha Martikainen FINVA:sta.

Koulutus on avoin kaikille kaupan ja hallinnon alan ammattitutkintojen työpaikkakouluttajille ja työpaikkakouluttajiksi haluaville.Vuoden 2012 ensimmäinen avoin peruskoulutus alkoi maaliskuussa. Vuoden 2012 avoin täydennyskoulutus järjestetään 5.10.–30.11.2012.

OTTI-hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Omnian oppisopimustoimistojen sekä Jollas Instituutin kanssa. n 21

Keskeiset sisällöt • Työpaikalla tapahtuvan

oppimisen järjestäminen

• Työpaikkakouluttajan

rooli oppisopimuksessa: vastuut ja oikeudet • Miten työpaikkakouluttajan rooli eroaa esimiesroolista?

• Kollegan työpaikkaohjaamisen haasteet • Ohjaus ja tukeminen • Palautteenanto ja kannustus

Osaaja 2012

PLASTKUNNANDE GENOM LÄROAVTAL

Osaaja 2012

22

n Teksti: Leena Keskiaho, kuva: Markku Teräväinen

– Det fanns inga lämpliga utbildade personer för våra behov, så därför beslöt vi oss för att själva ta hand om utbildningen, berättar Jari Palosaari, produktionsdirektör och vice verkställande direktör vid Ab Rani Plast Oy, om läroavtalsutbildningen som startade 2004. De första examina var grundexamina i plastbranschen.

Rani Plast i Terjärv tillverkar förpackningsmaterial för varierande behov inom flera olika industrigrenar. Också lantbruksfilmer och filmer för vidareförädling genom tryck och laminering spelar en viktig roll i produktionen. Produktionen kräver sådant specialkunnande som måste skräddarsys. Varken Jari Palosaari eller produktionschef Per-Erik Kåla, som har hand om läroavtalsutbildningen, kommer ihåg en enda arbetssökande som skulle ha haft den kompetens som man sökte efter.

– När vi körde igång läroavtalsutbildningen 2004 hade vi många anställda som hade lärt sig i arbetet men som saknade formell kompetens. Vi ville erbjuda dem en möjlighet till formell kompetens och samtidigt mer kunskap och kunnande och därigenom motivation för arbetet, förklarar Jari Palosaari.

Antalet avlagda examina vid Rani Plast uppgår till knappt 50, varav cirka 30 utgör grundexamina i plastbranschen. För närvarande genomgår 17 personer läroavtalsutbildning. Företaget har också velat erbjuda ett utbildningspaket för nya anställda som har rekryterats i stället för personer som avgått med pension.

– Vi betraktar läroavtalsutbildningen som en bra metod för överföring av kunnandet, konstaterar Per-Erik Kåla.

Skräddarsydd utbildning Per-Erik Kåla har deltagit i planeringen och genomförandet av läroavtalsutbildningen från första början. De första studiegrupperna tog mycket tid, eftersom utbildningen måste planeras efter företagets behov och samtidigt med beaktande av examenskraven.

– Planeringen gick ut på en dialog mellan Optimas läroavtalstjänster, läroanstalten och oss. Vi tog hänsyn till både företagets behov och examenskraven och åstadkom en bra helhet som i studiernas slutfas kan visas upp för de utvärderande tre parterna på ett godtagbart sätt, säger Kåla.

Den teoretiska utbildningen i anslutning till läroavtalsutbildningen ordnas på arbetsplatsen.

– Vi har fått ihop så stora grupper att det har varit lättare för läraren att ta sig till arbetsplatsen än för studerandena att åka till läraren. Den teoretiska utbildningen har delats upp i moduler med lärare från inte bara läroanstalten utan också lärare som har rekryterats bland våra egna anställda och personalen hos våra samarbetspartner. Vi vill skapa interaktiva och trevliga studier och göra det möjligt för studerandena att få sin röst hörd. Vi erbjuder också självstudiematerial och källor för datainsamling på egen hand, berättar Kåla.

Han tycker att efterfrågan och utbudet på utbildning möter varandra väl.

– Vi har haft precis så många intresserade deltagare som vi har klarat av att utbilda. Procentuellt är det synnerligen få som 23

avbryter studierna, vilket pekar på hög motivation.

Kåla anser att de nya studiesätten har varit en prövning för många maskinskötare som inte är vana vid att använda textbehandlingsprogram eller skriva rapporter.

– För en del har den nya studieformen varit kämpig, men när man väl har kommit igång har studierna börjat löpa. Det har dock krävt uppmuntran, hjälp och stöd från vår sida. Ibland kan det kännas som om man har kört in i väggen, och då känns det bra om någon hjälper en att dela in studierna i mellanetapper så att man kommer i mål, menar Kåla.

Han ser också läroavtalsutbildningen som ett verktyg för förändringsledarskap.

– Förändringar sker hela tiden. Genom vår utbildning kan vi hjälpa människor att leva och arbeta i en föränderlig miljö.

Utbildningen är finskspråkig.

– Målet är att var och en ska få utbildning på sitt eget modersmål, men här har vi följt med flocken. Läromedel finns också på svenska, berättar Per-Erik Kåla.

Yrkesexamensarbete Ett tiotal yrkesexamina har avlagts vid Rani Plast. De har genomförts enligt samma koncept som grundexamina, men examenstillfällen har även omfattat ett examensarbete.

– Examensarbetet görs inom något ämnesområde som förmannen har godkänt och behandlar systematiskt något delområde av det egna arbetet som påverkar mätare som är viktiga för oss, såsom produktivitet, reklamationer, arbetssäkerhet och miljöfrågor.

Idén med examensarbetet är att de studerande ska visa att de kan omsätta teoretisk kunskap i praktiken, förklarar Jari Palosaari.

Han ger även ett exempel på hur läroavtalsutbildningen kan utnyttjas i samband med en stor investering.

– Skiftmästarna på tryckavdelningen avlade en specialyrkesexamen i samband med att vi investerade i en tryckmaskin. Planeringen av projektet och personalplanerna i samband med detta utgjorde en del av studierna, liksom ett besök i Italien, där de studerande fick bekanta sig med maskinen. n

Totalleverantör av förpackningsmaterial och förpackningslösningar i polyeten och polypropen Global marknadsledare inom elisolationsmaterial Äger även Teri-Hus Verksamhet i flera länder Grundat 1955 310 anställda

Osaaja 2012

Muoviosaamista oppisopimuksella – Meidän tarpeisiimme sopivia koulutettuja henkilöitä ei ollut saatavilla, joten lähdimme kouluttamaan itse, kertoo Rani Plast Oy:n tuotantojohtaja, varatoimitusjohtaja Jari Palosaari vuonna 2004 alkaneesta oppisopimuskoulutuksesta. Ensimmäiset tutkinnot olivat muovialan perustutkintoja.

Teerijärvellä toimiva Rani Plast valmistaa pakkausmateriaaleja usean eri teollisuuden alan pakkaustarpeisiin. Tärkeä osa tuotannossa on myös maatalouskalvoilla ja kalvoilla, jotka jatkojalostetaan painamalla ja laminoimalla. Tuotanto vaatii erikoisosaamista, jota ei valmiina saada. Jari Palosaari ja oppisopimuskoulutusta hoitava tuotantopäällikkö Per-Erik Kåla eivät kumpikaan muista, että yhdelläkään työnhakijalla olisi ollut haluttua osaamista.

– Kun vuonna 2004 aloitimme oppisopimuskoulutuksen, meillä oli paljon työssä oppineita henkilöitä, joilla ei ollut muodollista pätevyyttä. Halusimme tarjota heille mahdollisuuden saada muodollinen pätevyys ja myös lisätä tietämystä ja osaamista, ja sitä kautta motivaatiota työhön, Jari Palosaari kertoo.

Kaikkiaan Rani Plastissa on suoritettu vajaat 50 tutkintoa, joista muovialan perustutkintoja on noin 30. Tällä hetkellä oppisopimuksella opiskelee 17 henkilöä. Myös uusille työntekijöille, joita on palkattu eläkkeelle jäävien tilalle, on haluttu tarjota koulutuspaketti.

– Näemme oppisopimuskoulutuksen hyväksi keinoksi siirtää osaamista, Per-Erik Kåla sanoo.

pystyneet kouluttamaan. Keskeyttämisprosentti on äärimmäisen pieni, mikä osoittaa korkeaa motivaatiota.

Uudet opiskelutavat ovat Kålan mukaan olleet haaste monelle koneenhoitajalle, jotka eivät ole tottuneet käyttämään tekstinkäsittelyohjelmia ja tekemään raportteja.

– Osa on kokenut uudenmuotoisen opiskelun työlääksi, mutta kun on päästy vauhtiin, opiskelu on lähtenyt sujumaan. Se on vaatinut kuitenkin kannustusta, tukea ja rinnalla kulkemista. Jos joskus tuntuu, että seinä tulee vastaan, silloin auttaa, kun joku sanoo, että otetaan välitavoitteita, joiden kautta päästään maaliin, Kåla sanoo.

Hän näkee oppisopimuskoulutuksen myös muutosjohtamisen työkaluna.

– Koko ajan tapahtuu muutoksia. Koulutuksella pystymme valmistamaan ihmisiä toimimaan muuttuvassa ympäristössä.

Koulutukset tapahtuvat suomen kielellä.

– Koulutuksen saaminen omalla äidinkielellä on tavoite, mutta tässä on menty massan mukaan. Oppimateriaalia on saatavana myös ruotsiksi, Per-Erik Kåla kertoo.

Yritykselle räätälöityä koulutusta

Ammattitutkintoja Rani Plastissa on tehty kymmenkunta. Ne on toteutettu samalla konseptilla kuin perustutkinnot, mutta näyttöihin on liittynyt myös lopputyö.

– Lopputyö tehdään jostain esimiesten hyväksymästä aihealueesta ja siinä käsitellään systemaattisesti omaan työalaan liittyvä asia, jolla on vaikutuksia meille tärkeisiin mittareihin, kuten tuottavuuteen, reklamaatioihin, työturvallisuuteen ja ympäristöasioihin. Lopputyön ideana on se, että sillä pyritään siirtämään opinnoissa hankittu tieto käytännön työhön, Jari Palosaari sanoo.

Hän kertoo myös esimerkin siitä, miten oppisopimuskoulutusta voidaan hyödyntää ison investoinnin yhteydessä.

– Paino-osaston vuoromestarit suorittivat erikoisammattitutkinnon samaan aikaan, kun meillä oli painokoneen investointi.

Projektin suunnittelu ja siihen liittyvät henkilöstösuunnitelmat olivat osa opiskelua, samoin vierailu Italiassa tutustumassa koneeseen. n

Per-Erik Kåla on ollut alusta asti mukana oppisopimuskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Ensimmäiset opiskeluryhmät veivät paljon aikaa, sillä koulutukset piti suunnitella yhtiön tarpeita vastaaviksi ja samalla ottaa huomioon tutkintovaatimukset.

– Suunnittelu oli vuoropuhelua Optiman oppisopimuspalvelujen, oppilaitoksen ja meidän välillä. Rinta rinnan kuljetettiin yhtiön tarpeita ja tutkintovaatimuksia, ja niistä puristettiin hyvä kokonaisuus, joka voidaan oppimisen loppuvaiheessa näyttää arvioinnin suorittavalle kolmikannalle hyväksyttävällä tavalla, Kåla sanoo.

Oppisopimuskoulutukseen kuuluva tietopuolinen koulutus järjestetään työpaikalla.

– Olemme pystyneet järjestämään niin isoja ryhmiä, että opettajan on ollut helpompi tulla työpaikalle kuin opiskelijoiden matkustaa opettajan luo. Tietopuolinen koulutus on jaettu moduuleihin, joissa opettajina toimivat paitsi oppilaitoksen opettajat myös yhtiön ja sen yhteistyökumppaneiden henkilöstö. Pyrimme siihen, että opiskelu on vuorovaikutteista ja kaiken lisäksi myös mukavaa, ja että myös opiskelijat saavat äänensä kuuluviin.

Tarjoamme myös itseopiskelumateriaalia ja lähteitä omatoimiseen tiedon keräämiseen, Kåla kertoo.

Koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat hänen mukaansa hyvin.

– Halukkaita koulutukseen on ollut se määrä, jonka olemme Osaaja 2012

Ammattitutkinnoissa lopputyö

Faktaa Polyeteeniin ja polypropeeniin perustuvien pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen kokonaistoimittaja.

Maailman markkinajohtaja sähköeristemateriaalien alalla.

Omistaa myös Teri-Talot. Toimintaa useassa maassa.

Henkilöstömäärä 310. Perustettu vuonna 1955.

24

Puheenjohtajan PALSTA

Oppisopimuksia myös nuorille/yhteiskuntatakuu Terveiset Tampereen seminaarista, joka oli menestys. Tulijoita olisi ollut enemmän mitä tupaan mahtui. Täyttä oli vaikka osallistumista viime metreillä rajoitettiinkin. Kaikesta huolimatta seminaari oli sisällöllisesti mielenkiintoinen ja onnistunut.

Opetusministeri Jukka Gustafsson vieraili seminaarissa, kiitos siitä ministerille!

Oli positiivista kuulla, että oppisopimuskoulutus tullaan säilyttämään selkeästi yhtenä erillisenä ammatillisen koulutuksen muotona. Tämä siksi, että aina välillä tuntuu ja kuulee sanottavan, että ei oppisopimuskoulutus mitenkään eroa muista koulutusmuodoista.

Lisäkoulutuksen leikkauspäätöksiä ei täsmällisesti vielä saatu, mutta lopulliset päätökset saadaan syyskuussa 2012.

25

Nyt on kuitenkin hyvä aika alkaa jokaisen tahollaan miettiä, miten saadaan nuoria lisää oppisopimuskoulutukseen. 2+1 ym variaatiot on nyt syytä kaivaa esiin ja miettiä miten niiden toteuttaminen saadaan käyntiin. Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen esittelemässä toteutusmallissa on varmaan opittavaa muillekin. Erityisesti jäi mieleen se, että ei kannata lähteä asian tiimoilta soitellen sotaan, vaan toteutus kannattaa kuvata ja suunnitella mahdollisimman tarkasti etukäteen.

Suunnitteluun kannattanee ottaa mukaan oppisopimusten toteuttamiseen osallistuvan verkoston jäseniä laajemminkin. Mallia eri osapuolille lanseeratessa on hyvä kertoa, että TEM:n marraskuussa toteuttaman nuorisokyselyn mukaan yli puolet nuorista halusi nimenomaan oppisopimuskoulutukseen. Joissain tapauksissa

olisi perusteltua, että jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa tehdään suunnitelma koulutuksen toteutuksesta esim. 2+1 - mallin mukaan.

Haasteellista oppisopimuskoulutuksen kannalta on tietenkin se, että mistä löytyy sopivia oppisopimustyöpaikkoja.

Nyt sitten vaan asiaa kehittelemään!

Kevätterveisin Tarmo Välikoski puheenjohtaja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

Osaaja 2012

Tietoa oppisopimuskoulutuksesta Oppisopimuskoulutus - ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto Oppisopimuskoulutus on kiinteä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Se on työelämälähtöinen ja työsuhdeperusteinen ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa oppiminen tapahtuu pääasiassa opiskelijan omalla työpaikalla. Oppisopimuskoulutus soveltuu nuorille ja aikuisille.

Tietopuoliset opinnot tukevat ja täydentävät työpaikalla tapahtuvaa työssä oppimista. Ne varmistavat, että opiskelija saa tutkinnon suorittamisessa edellytettävää osaamista ammattitaitonsa osoittamiseksi.

Oppisopimus perustuu työnantajan ja opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen.

Oppisopimus laaditaan aina kirjallisena. ”Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan oppisopimusopiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen.”( L630/98, 17 §) Oppisopimuskoulutus on oppisopimuskoulutuksenjärjestäjän, oppilaitoksen, työpaikan ja opiskelijan suunnitelmallista yhteistyötä. Jokaisella osapuolella on oma tärkeä rooli ja tehtävä koulutuksessa (kuva 1) Oppisopimuksella voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Ei-tutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa tavoitteet ja opintokokonaisuudet Osaaja 2012

OPPISOPIMUSKESKUS

neuvoo ja ohjaa oppisopimusasioissa, organisoi, rahoittaa ja kehittää oppisopimuskoulutusta

OPISKElIja

oppii työssä ja arvioi oppimaansa

tYÖPaIKKa

OPPIlaItOS

suunnittelee ja arvioi työssä oppimista, opastaa, ohjaa ja perehdyttää opiskelijaa työhön

määritellään opiskelija- ja työpaikkakohtaisesti. Tutkintotavoitteista oppisopimuskoulutusta voidaan järjestää sekä näyttötutkintoon valmistavana että tutkintoon johtavana koulutuksena. Pääosin tutkinnon suorittaminen tapahtuu näytöillä, joissa osoitetaan tutkinnon perusteissa esitetty ammattitaitovaatimusten mukainen osaaminen.

Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa oppisopimukseen tulee liittää henkilökohtaistamissuunnitelma, jossa opiskelijan ja työpaikan tarpeet huomioidaan.

Henkilökohtaistamissuunnitelma sisältää hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheet. Koulutuksen pituus vaihtelee 1 - 3 vuoteen tutkinnosta ja ja opiskelijan aikaisemmasta osaamisesta riippuen.

Tutkintotilaisuudet, näytöt

järjestää ja arvioi tietopuoliset opinnot, organisoi näytöt

pyritään järjestämään työpaikoilla. Ammattitaito osoitetaan käytännön työtehtävissä, joita tarvittaessa voidaan täydentää suullisesti, kirjallisesti tai muilla tavoin. Näyttöjä arvioivat työelämän ja opetusalan asiantuntijat.

Opiskelija on tutkinnon suorittajana yksi tasavertainen arvioija.

Oppilaitos vastaa näyttöihin liittyvistä järjestelyistä.

Oppisopimuskoulutukseen voidaan sisällyttää ulkomailla suoritettava ammattiin valmentava koulutusjakso, johon sisältyy työpaikalla tapahtuvaa työssä oppimista, työharjoittelua tai muuta työtä. Lisäksi koulutukseen voi kuulua tietopuolista oppimista kohdemaan oppilaitoksessa tai esimerkiksi kotimaisen oppilaitoksen antamia etätehtäviä. Ulkomainen koulutusjakso luetaan osaksi opiskelijan kotimaassa suorittamaa tutkintoa.

Työpaikalta nimetään ns. vastuunalainen kouluttaja, jonka tehtävänä on organisoida, ohjata ja arvioida työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Hänellä tulee olla tietoa ja kokemusta ammatista ja työmenetelmistä, joihin hän opiskelijaa työssä ohjaa. Työpaikkakouluttajalla on oltava myös valmiutta jakaa asiantuntemustaan opiskelijalle. Ohjauksen tarve on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat koulutuksen tavoite, työpaikan työtehtävät sekä opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus.

Oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto, kun... ● koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin ● työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus 26

Tämän lehden ilmestymisalueilla sinua palvelevat

tutkintorakenne SuomeSSa Yliopistot ja korkeakoulut Lisensiaatti- ja tohtoritutkinnot Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto

Ammattikorkeakoulut AMKjatkotutkinnot

Työelämän näyttötutkinnot Erikoisammattitutkinnot

AMK-tutkinnot

Ammattitutkinnot

Lukio/ Ylioppilastutkinto

Ammatilliset perustutkinnot

Peruskoulu

Esiopetus Punaisella merkityt tutkinnot mahdollista suorittaa oppisopimuskoulutuksena.

Tartu tilaisuuteen – lähes 400 tutkintoa tarjolla! ● halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista ● sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta ● voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen ● yrittäjänä toimiva haluaa itse aloittaa opiskelun ● koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle

Työnantaja saa... ● oppisopimuskoulutuksenjärjestäjältä koulutuskorvausta työpaikalla annettavan koulutuksen järjestämiseen ● mahdollisesti palkkatukea työnhakijan työllistämisestä oppisopimuksella, lisätiedot TE-(työvoima)toimistoista ● maksuttoman tietopuolisen koulutuksen työntekijälleen 27

Opiskelija saa... ● työehtosopimuksen mukaisen palkan ● tietopuolisen opiskelun ajalta päivärahaa, jos työnantaja ei maksa palkkaa siltä ajalta ja perheavustusta, jos opiskelija on siihen oikeutettu ● matka- ja majoituskorvauksen opetusministeriön asetuksen mukaisesti ● maksuttoman tietopuolisen koulutuksen

Sopimuksen tekeminen Kun edellytykset oppisopimuksen solmimiselle on varmistettu, oppisopimus tehdään yhdessä koulutustarkastajan, työnantajan, työpaikkakouluttajan ja opiskelijan kanssa.

AEL Kaarnatie 4, 00410 Helsinki (09) 530 71 asiakaspalvelu@ael.fi Amiedu Valimotie 8, 00380 Helsinki 010 808 090 asiakaspalvelu@amiedu.fi Ammattiopisto Lappia Oppisopimuspalvelut Urheilukatu 6, 95400 Tornio 010 383 4143 teppo.frant@lappia.fi Ammattiopisto Luovi, aikuiskoulutus, Oulun yksikkö Veteraanikatu 2, 90100 Oulu 020 757 4008 aikuiskoulutus@luovi.fi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia oppisopimustoimisto Kirkkokatu 16 A, 02770 Espoo (09) 2319 9890 oppisopimus@omnia.fi Etelä-Karjalan oppisopimuskeskus Imatra: Koulukatu 5, 55120 Imatra 020 496 8392 oppisopimuskeskus.imatra@ ek-aktiva.fi Lappeenranta: Pohjolankatu 12, 53100 Lappeenranta, 020 496 8229 oppisopimuskeskus. lappeenranta@ek-aktiva.fi Etelä-Savon ammattiopisto, oppisopimuspalvelut Raviradantie 8-10, PL 304 50101 Mikkeli 015 221 5111 Kuusitie 41 76120 Pieksämäki 040 305 6600 oppisopimus@esedu.fi

Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Bulevardi 28 00120 Helsinki 040 526 0268 oppisopimus@finva.fi Helsinki Business College SLK Instituutti Rautatieläisenkatu 5 00520 Helsinki 09 1489 0200 sirkka.nykanen@slkinstituutti.fi

Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimustoimisto Hämeentie 11 A, 00530 Helsinki (09) 3108 6776 oppisopimus@hel.fi Hyria oppisopimuskeskus Kauppalankatu 18 05800 Hyvinkää 040 765 5816 oppisopimus@hyria.fi Hyria oppisopimuskeskus Sakonkatu 1 11100 Riihimäki 040 510 6244 oppisopimus@hyria.fi Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Hattelmalantie 25 K 13100 Hämeenlinna (03) 658 1415 oppisopimustoimisto@ kktavastia.fi Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus Perämiehentie 6, 06100 Porvoo 020 51 31 280 oppisopimus@opso.fi Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, PL 472 40101 Jyväskylä 040 341 5182 oppisopimus@jao.fi Kainuun ammattiopisto -liikelaitos Oppisopimuspalvelut Ketunpolku 1, 87100 Kajaani (08) 6165 6751 oppisopimus@kao.fi Kemijärven oppisopimustoimisto Myllylammentie 23, 98120 Kemijärvi 040 721 8903 jorma.raappana@kemijarvi.fi Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto Korpintie 8, 67100 Kokkola 044 725 0033 info.oppisopimus@kpedu.fi Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 Kerava 050 415 0974 oppisopimuskeskus@keuda.fi jatkuu takasivulla ...

Osaaja 2012

K-Instituutti Oy Juustenintie 1 01630 Vantaa 010 533 7205 tiina.jokinen@kesko.fi Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, oppisopimuskoulutus Malminginkatu 6, 48600 Kotka 010 395 9129 oppisopimuskoulutus@ekami.fi Koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Paasikivenkatu 7 A, 15110 Lahti (03) 828 11 oppisopimus@salpaus.fi Kouvolan kaupunki, oppisopimuskoulutus Käsityöläiskatu 4, 45100 Kouvola 020 615 8124 tommi.neuvonen@kouvola.fi Lapin oppisopimuskeskus Toripuistikko 5 – 7, 4. krs 96200 Rovaniemi 020 798 4191 oppisopimus@redu.fi Loimaan oppisopimustoimisto Hämeentie 238 32200 Loimaa 044 090 1310 oppisopimus.loimaa@lskky.fi Lounais-Hämeen Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, oppisopimustoimisto PL 12, 30101 Forssa 040 779 7562, 050 596 2833 oppisopimus@fai.fi Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus, Luksia Toivonkatu 2 A, 08100 Lohja (019) 369 61 opso@luksia.fi Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Puutarhakatu 30 68600 Pietarsaari (06) 785 5264 oppisopimus@optimaedu.fi

Osaaja 2012

OSAO, Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö Torikatu 23, 3 krs.

90100 Oulu 010 272 1086 aikuiskoulutus@osao.fi Pirkanmaan oppisopimuskeskus Pinninkatu 45 A 33100 Tampere (03) 3155 5800 oppi.sopimus@pirko.fi Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus Rantakatu 13 80100 Joensuu (013) 244 2303 oppisopimus@pkky.fi Raision oppisopimustoimisto Eeronkuja 3 21200 Raisio (02) 437 7607 oppisopimuskoulutus@raseko.fi Salon seudun oppisopimuskeskus Hyvoninkatu 1 24240 Salo (02) 770 4221 helina.juhela@sskky.fi Satakunnan oppisopimuskeskus Otavankatu 5 A 28100 Pori (02) 621 2430 oppisopimuskeskus@pori.fi Savon oppisopimuskeskus Kuopio: Kauppakatu 28 B, 3. krs 70110 Kuopio 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi Savon oppisopimuskeskus Varkaus; Laivalinnankatu 23 A, 78200 Varkaus 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi Savonlinnan ammattija aikuisopisto, oppisopimustoimisto Pohjolankatu 4 57200 Savonlinna 044 550 6213 oppisopimustoimisto@samiedu.fi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus, Oppisopimuspalvelut Frami Kampusranta 9 c 60320 Seinäjoki 020 124 4706 oppisopimus@sedu.fi

Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää (09) 271 961 oppisopimuspalvelut@ seurakuntaopisto.fi

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Asevelikatu 4 74101 Iisalmi (017) 272 5240 esko.kekkonen@ysao.fi

Sopeva oppisopimuspalvelut PL 11, 62201 Kauhava 020 742 4140 info@sopeva.fi

Åbolands Yrkesinstitut skn, Läroavtalsbyrån Vapparvägen 4 21600 Pargas (02) 454 8609 minna.lindroos@abolandyi.fi

Suupohjan ammatti-instituutti/ aikuiskoulutusosasto, Oppisopimuskoulutus Teknologiapuisto 1 A, 2. krs.

61800 Kauhajoki 040 507 6876, 044 737 9770 oppisopimustoimisto@saiedu.fi

Äänekosken oppisopimustoimisto Piilolantie 17 44100 Äänekoski (014) 519 2214 oppisopimus@poke.fi

Toyota Auto Finland Oy, ammattioppilaitos Korpivaarantie 1 01450 Vantaa (09) 851 81 kari.ronkainen@toyota.fi Turun Aikuiskoulutuskeskus/ oppisopimuspalvelut Kärsämäentie 11 20360 Turku 0207 129 460 oppisopimus@tuakk.fi Turun oppisopimustoimisto Yliopistonkatu 31, 4. kerros 20100 Turku (02) 2633 4900 oppisopimus@turku.fi Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto Vaasanpuistikko 14 D, 2 krs.

65101 Vaasa (06) 325 3475 oppisopimus@vaasa.fi Vakka-Suomen oppisopimustoimisto Viikaistenkatu 1 23500 Uusikaupunki 050 376 1063 oppisopimus@novida.fi Vantaan kaupunki, Vantaan ammattiopisto Varia/aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut Elannontie 3 01510 Vantaa (09) 8392 3050 inga.hilden@vantaa.fi

28