Osaaja 02/2013 by Viestintätoimisto Mageena

2/2013

Oppisopimuksen sidosryhm채media

VIERAILIJA

ANITA LEHIKOINEN

TEEMANA

Nuorisotakuu

Sisältö OSAAJA 2/2013

3 Pääkirjoitus 4 VIERAILIJA: Anita Lehikoinen 6 BESÖKARE: Anita Lehikoinen 8 Nuoret suunnittelivat

kampanjan nuorille 10 Verkostosta voimaa 11 Nuoret mukaan talkoisiin 12 Oppisopimus osana yhteishakua 13 Päiväkoti Mukulax 14 Koko vuosi nuorisotakuuta 15 Naisenergialla oppisopimuksia

nuorille 16 Koulutuksen jälkeen maailmalle 16 Pelkkää plussaa 17 KOLUMNI 18 Suomen ensimmäiset monikulttuuriosaajat 20 Oppisopimuksella liikunta-alalle 21 Koulutusta kahdessa oppisopimuspaikassa 22 Nytt yrke genom läroavtal 23 Uusi ammatti oppisopimuksella 24 Oppisopimuskouluttajana Sveitsissä 25 PUHEENJOHTAJALTA 26 Oppisopimus pähkinänkuoressa 27 Oppisopimustoimistot

JULKAISIJA Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry PÄÄTOIMITTAJA Vuorinen Anne Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA Puh. 050 415 0974, anne.vuorinen@keuda.fi TOIMITUSNEUVOSTO Arvola Marianna Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Oppisopimuskeskus Pinninkatu 45 A, 33100 TAMPERE Puh. 050 329 5710, marianna.arvola@tampere.fi Koivisto Pekka Turun oppisopimustoimisto Yliopistonkatu 31, 20100 TURKU Puh. 050 082 4139, pekka.koivisto@turku.fi Lahtinen Markku Helsingin seudun kauppakamari Kalevankatu 12, 00100 HELSINKI Puh. 050 571 3564, markku.lahtinen@chamber.fi Luoma-aho Anja Honkakatu 10 c 26, 15950 LAHTI luomaahoanja@gmail.com Miettinen Asko Terijoentie 14, 02130 ESPOO asko.miettinen@gmail.com Rauhala Pentti Keskikatu 14, 15300 Lahti ph.rauhala@gmail.com Viinisalo Kari Kartanonkulma 2 B 6, 02360 ESPOO kviinisalo@gmail.com TOIMITUS Sane Keskiaho Sami Keskiaho (verkkolehti) Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI Puh. 044 071 1722, sane.keskiaho@mageena.fi ULKOASUN SUUNNITTELU Silva Kärpänoja ja Jenni Ahonen TAITTO Jenni Ahonen ja Tuuna Ahola PAINOPAIKKA Ecapaino Oy, Lahti JAKELU, TILAUKSET JA OPPISOPIMUSTOIMISTOJEN OSOITTEENMUUTOKSET Viestintätoimisto Mageena, Puh. (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 sane.keskiaho@mageena.fi Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Vuorovaikutteinen ja tasaisesti päivittyvä verkkolehti löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi

Painettu kotimaiselle Lumiart Silk -paperille, jonka raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.

Hyvä lukija, Valtion 2014 talousarvioesityksessä kuvataan, että osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostusta koulutukseen. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus-ja nuorisopolitiikalle. Ammatillisen koulutuksen rahoituslinjaukset vuoden 2014 talousarviossa kiristävät ammatillisen koulutuksen ja siten oppisopimuksen rahoitusta, mutta samaan aikaan talousarviossa on vahva panostus nuorisotakuun toteuttamiseen. Säästövelvoitteiden johdosta koulutuksen järjestäjät joutuvat vuonna 2014 sopeuttamaan toimintansa vuonna 2012 valtionosuuksien tasolle. Keskimääräisen yksikköhinnan aleneminen edellyttää koulutuksen järjestäjiltä toiminnan sopeuttamista käytettävissä olevien resurssien määrään sekä tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Nuorten ja tuetun oppisopimuskoulutuksen edistämiseen, työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittämiseen sekä tutkinnon osien suorittamisen edistämiseen esitetään määrärahavarausta. Oppisopimus on saamassa erinomaisia resursseja, mutta se edellyttää kaikilta nuorisotakuun ikäryhmää palvelevilta aktiivista työotetta ja myös uudenlaisen työkulttuurin omaksumista, jossa moniammatillinen verkostotyö korostuu.

että tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuskoulutuksen hinnan määräytymisperusteena sovelletaan oppisopimuskoulutuksessa perustutkintoon valmistavan koulutuksen hintaa silloin, kun rahoituksen perusteena oleva oppisopimus tehdään alle 25-vuotiaalle vailla perusopetuksen oppimäärän suorittamisen jälkeistä tutkintoa olevalle. Tämä on erittäin positiivinen ja merkittävä uudistus, jonka kautta samalla huomioidaan myös elinkeinoelämän tarpeita ja parannetaan nuoren kouluttautumis- ja työllistymispolkua. Vielä tällä hetkellä nuorten oppisopimukseen pyrkivien ja nuoria työllistävien työnantajien kohtaanto ei valitettavasti toimi; asia vaatii pikaisia toimenpiteitä. Mitä tehdä? Suomeen pitäisi synnyttää nuorten oppisopimustyömarkkinat ja etsiä työ- ja virkaehtosopimuspohjaisia ratkaisuja lisätä yritysten kiinnostusta tarjota nuorille oppisopimuspaikkoja. Keski-Euroopassa on oppisopimuksen keinoin pystytty hillitsemään nuorisotyöttömyyttä. Lehtemme teemana on nuorisotakuu. Toivottavasti voimme valottaa niin opiskelijoiden, työnantajien kuin yrittäjäyhdistyksenkin näkemyksiä ja kokemuksia oppisopimuksen nykytilasta sekä omalta osaltamme innostaa Sinua-hyvä lukijamiettimään omaa mahdollisuuttasi myönteisesti vaikuttaa nuorisotakuun toteuttamiseen.

Työnantajille, jotka ottavat peruskoulunsa päättäneen oppisopimukseen voidaan v. 2013 (v. 2014) maksaa ns. korotettua koulutuskorvausta: 1. vuonna 800 €/kk, 2. vuonna 500 €/kk, 3. vuonna 300 €/kk. Tämän lisäksi nuoren oppisopimukseen ottava työnantaja voi tietyin edellytyksin saada TE-hallinnon myöntämää palkkatukea.

Syksyn 2013 aikana naisyrittäjät ovat aktiivisesti kampanjoineet nuorten oppisopimuksen puolesta ja niinpä lukuisat yritykset ovatkin ilmoittaneet halukkuutensa palkata nuoren oppisopimukseen; nykyisilläkin ehdoilla. Saat lisätietoa naisyrittäjien mahtavasta tempauksesta lukemalla jutun kädessäsi olevasta Osaajalehdestä. Olisiko sinulla, hyvä yrittäjä, omassa yrityksessäsi mahdollisuutta tavalla tai toisella edistää nuorten pääsyä oppisopimukseen? Oppisopimustoimistot ympäri Suomen ovat palveluksessasi.

Opetusministerin maaliskuussa 2013 asettama työryhmä ehdotti sitä,

Nuorisotakuun toteuttaminen on yhteinen asia. Nuorissa on tulevaisuus!

Anne Vuorinen, Osaaja-lehden päätoimittaja Keudan oppisopimusjohtaja

VIERAILIJA

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Janne Karvinen

Oppisopimuskoulutukselle on kovat odotukset Osaaja-lehden päätoimittaja Anne Vuorinen ja Kari Viinisalo tapasivat opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen.

OSAAJA 2 • 2013

Osaajalehti: Mitä kansliapäällikön tehtäviin kuuluu?

Anita Lehikoinen (AL): Kansliapäällikkönä vastaan opetus- ja kulttuuriministeriön virkavalmisteluista. Opetusministerin puolella ministeriön tehtäväkenttä kattaa kaiken varhaiskasvatuksesta ja päivähoidosta aina aikuiskoulutukseen ja tieteelliseen tutkimukseen saakka. Ministeriö valmistelee lainsäädännön ja vastaa omien toimialojensa budjetista.

Mitä mieltä olet ammatillisen koulutuksen nykytilasta?

AL: Ammatillinen koulutus on meille äärimmäisen tärkeää, sillä noin puolet ikäluokasta menee toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Se tuottaa osaamista, jota Suomi kilpailukyvyn ja uudistumisen näkökulmasta kipeästi tarvitsee, sillä kamppailemme tällä hetkellä merkittävien haasteiden edessä. Meillä on meneillään elinkeino- ja talousrakenteen murros samaan aikaan kun väestö ikääntyy ja palveluntarve kasvaa. Meidän pitää kyetä järjestämään koulutus niin, että saamme synnytettyä sellaista osaamista, joka houkuttelee maahan uusia investointeja ja yrityksiä. Tällä hetkellä ammatillisessa koulutuksessa on aivan liian korkeat keskeyttämisluvut. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet eivät myöskään työllisty niin hyvin kuin pitäisi. Meidän pitää löytää entistä joustavampia tapoja, joilla varmistetaan se, että kaikki löytävät paikkansa toisella asteella. Koulutuksen pitää myös riittävän nopeasti pystyä reagoimaan työelämän muutoksiin.

Miten oppisopimus asemoituu koulutuskentässä?

AL: Oppisopimukselle on asetettu suuria odotuksia, sillä meidän on löydettävä uusia tapoja eri ikäisten ja eri vaiheessa osaamisensa kaarta olevien ihmisten kouluttamiseen. Meidän on lisättävä koulutusjärjestelmän joustavuutta ja löydettävä uudenlaisia tapoja suorittaa tutkinto. Esimerkiksi 2+1 -malli on loistava, uudenlainen sovellus oppisopimuksesta. Odotan myös mielenkiinnolla minkälaisia kokemuksia nuorille suunnattu oppisopimus tuo tullessaan. Ei pidä unohtaa, että oppisopimuskoulutus on hyvin vaativa koulutus sekä sen suorittajille että työnantajalle. Onnistunut oppisopimuskoulutus edellyttää työelämän vahvaa sitoutumista koulutuksen laatuun. Oppisopimuksen osalta samoin kuin muutoinkin koulutusjärjestelmässä, kun laadun ja joustavuuden vaatimukset kasvavat, on meidän panostettava pedagogiikan kehittämiseen entistä enemmän. Digitaalinen oppimisympäristö on tulevaisuudessa

arkipäivää kaikille ja siinä pitää pystyä toimimaan. Ei riitä, että meillä on olemassa kansallinen pilvi tai alusta, jolla materiaalia jaetaan, ja ajatella, että opiskelijat ja opettajat osaavat sitä täysimääräisesti hyödyntää. Ytimessä on koko pedagogiikan muutos, jotta uusista teknologioista saadaan hyöty ja oppimisen ilo irti.

Pedagogiikan muutos kestää vuosia, jos haluamme saavuttaa sen tahtotilan, että olemme osaavin kansakunta vuoteen 2020 mennessä.

AL: Kyllä, mutta kun siihen suhtaudutaan riittävällä vakavuudella, on meillä tulevaisuudessa sellaiset sisällöt ja tavat oppia ja opettaa, että pärjäämme niillä tuleville vuosikymmenille.

Pitäisikö nuorten syrjäytymiseen puuttua jo yläkoulussa?

AL: Tämä on sellainen asia, josta puhumme ministeriössä paljon. Oikea aika tehdä vaikuttavia interventioita on mielestäni jo alakoulussa ja varhaiskasvatuksessa. Muut koulutusasteet ja -muodot nauttivat niitä hedelmiä, joita perusopetuksessa on kasvatettu. Meillä ei synny huippuosaamista tai -tutkimusta, jos oppimisen edellytyksiin ei panosteta varhaiskasvatuksesta lähtien. Muilla koulutusasteilla voidaan tehdä vain hienosäätöä. Huolestuttavaa on, että suomalaisen perusopetuksen hyvät tulokset ovat viimeaikaisten kansallisten arviointien valossa laskusuunnassa. Tähän pitää reagoida ja pohtia, miten suunta käännetään. Jokaiselle opiskelijalle pitäisi olla joustavia yksilöllisiä kehityspolkuja ja jokaisen tulisi saada riittävää tukea, niin että hän voi edetä omien vahvuuksiensa pohjalta.Meillä on ministeriössä meneillään projekti, jossa selvitämme, mitä perusopetuksessa pitäisi muuttaa, jotta voisimme turvata kaikille tosiasialliset edellytykset suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto. Tutkimusten mukaan työurat ovat kaikista lyhyimpiä niillä, joilla on taustalla pelkkä perusopetus.

Tarkoittaako tämä sitä, että meidän pitäisi enemmän kohdentaa resursseja oikeaaikaisesti sinne, missä niitä tarvitaan? AL: Kyllä. Tämä oli taustalla, kun ehdotimme koulutuksen rahoituksen kokoamista entistä enemmän opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan. Heitimme jopa ilmaan kysymyksen siitä, pitäisikö koko koulutusjärjestelmän rahoitusvastuu olla valtiolla ja yhdellä taholla juuri sen takia, että resursseja voitaisiin kohdentaa oikeisiin paikkoihin.

Miten näet oppisopimuskoulutuksen tulevaisuuden kolmen vuoden päästä?

AL: On kiinnostavaa nähdä miten nuorisotakuu tulee toteutumaan ja miten työelämä ottaa vastaan juuri peruskoulunsa päättäneet nuoret. Ei ole itsestään selvää, että asia sujuu kitkatta. Olemme tottuneet koulumuotoiseen lähestymistapaan ja tämä on meille aika lailla uusi tapa toimia. Kolmen vuoden päästä olemme vasta ottaneet ensiaskeleita nuorten oppisopimuksen määrätietoisessa kehittämisessä. Toivoisinkin malttia kehittämiseen. Toivoisin myös, että mallia samalla arvioidaan ottamalla huomioon kouluttautuvien ja työelämän näkökulmat ja kokemukset. Parasta olisi, jos rinnalla kulkisi myös tieteellistä tutkimusta, sillä tämähän on kiinnostava avaus Suomen oloissa.

Miten kentän pitäisi toimia, että asiat olisivat oppisopimuksen näkökulmasta paremmin?

AL: Tärkeitä asioita ovat joustavuus, riittävä tuki ja pedagoginen uudistuminen ja uudistaminen, joilla pidämme huolta siitä, että ihmiset saavat ne opit, joita he tarvitsevat työelämässä. Koko koulutusjärjestelmän haaste on aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa, jotta emme laittaisi ihmisiä oppimaan samoja asioita yhä uudestaan ja uudestaan vain siksi, että niin lukee opintovaatimuksissa. Meillä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa siihen, että ihmiset käyttävät liikaa aikaa muodolliseen koulutukseen silloin kun tosiasiallinen osaaminen on jo olemassa.

Millaisia oppisopimuksen ennakkojaksot voisivat mielestäsi olla?

AL: Tässä vaiheessa odotan kiinnostuneena niitä kokemuksia, joita tämä tuo tullessaan. Toivottavasti tämä ei johda siihen, että ennakkojaksoon sitoudutaan heikosti ja ajatellaan, että kyseessä on vain tämmöinen pätkä. Vaikka puhumme joustavuuden lisäämisestä, on myös tärkeää, että ihmiset sitoutuvat koulutukseen. Tärkeää on, että myös ennakkojaksoilla hankittu osaaminen on myöhemmin luettavissa hyväksi tutkintokoulutuksessa – tapahtuipa se missä muodossa tahansa.

Minkälaisia terveisiä haluat lähettää oppisopimusväelle liittyen nuorisotakuun toteuttamiseen?

AL: Haluan lähettää erittäin lämpimät ja kannustavat terveiset koko oppisopimusyhteisölle. Toivon, että tämän yhteiskunnallisesti tärkeän hankkeen toimivuuteen suhtaudutaan älyllisen uteliaasti ja ollaan valmiita ottamaan vastaan myös se, että kaikki ei sujahda paikalleen helposti, ja ollaan valmiita tekemään korjaavia toimenpiteitä. Ennen kaikkea muistetaan, että kysymyksessä on nuorten etu.

OSAAJA 2 • 2013

BESÖKARE

Stora förväntningar på läroavtalsutbildningen Anne Vuorinen, chefredaktör för Osaaja-tidningen och Kari Viinisalo träffade Anita Lehikoinen, kanslichef på undervisnings- och kulturministeriet. TEXT Sane Keskiaho • FOTO Janne Karvinen Osaaja-tidningen: Vad hör till kanslichefens uppgifter?

Anita Lehikoinen (AL): Som kanslichef svarar jag för tjänsteberedningen vid undervisnings- och kulturministeriet. På undervisningssidan behandlas allt från förskolepedagogik och dagvård till vuxenutbildning och vetenskaplig forskning. Ministeriet bereder lagstiftning och svarar för budgeten inom sina sektorer. På kultur- och idrottssidan behandlas ärenden i anslutning till kultur, idrott, ungdomar, motion och kyrkan.

Vad anser du om yrkesutbildningens nuvarande läge? AL: Yrkesutbildningen är ett ytterst viktigt område för oss, eftersom ungefär hälften av åldersklassen inleder yrkesstudier på andra stadiet. Det ger oss den kompetens vi i Finland desperat behöver för att kunna skapa konkurrenskraft och förnyelse – något vi för närvarande tampas med i vårt land. Just nu pågår ett brytningsskede inom näringsstrukturen och ekonomin

OSAAJA 2 • 2013

samtidigt som befolkningen åldras och servicebehovet ökar. Vi måste kunna organisera utbildningen så att vi får den kompetens vi behöver för att locka nya investerare och företag till vårt land. För närvarande är det på tok för många som avbryter sina yrkesstudier. Inte heller sysselsättningen bland personer som avlagt en yrkesexamen är tillräckligt bra. Vi måste hitta allt flexiblare sätt att se till att alla hittar sin plats på det andra stadiet. Utbildningen måste också tillräckligt snabbt kunna anpassas efter de förändringar som sker i arbetslivet.

Var står läroavtalet på utbildningsfältet?

AL: Det finns stora förväntningar på läroavtalet, eftersom vi måste hitta nya sätt att utbilda människor i olika åldrar som befinner sig på olika stadier av kompetenskurvan. Utbildningssystemets flexibilitet måste ökas och människor erbjudas nya sätt att avlägga examina. 2+1-modellen är ett utmärkt exempel på en ny form av läroavtal.

Jag ser också med spänning fram emot att få ta del av erfarenheterna av läroavtalet för unga. Vi får inte glömma att läroavtalsutbildningen är mycket krävande både för studerandena och för arbetsgivarna. För att läroavtalsutbildningen ska vara framgångsrik måste man i arbetslivet verkligen satsa på utbildningens kvalitet. För läroavtalsutbildningen gäller samma som för det övriga utbildningssystemet: i takt med att kraven på kvalitet och flexibilitet ökar måste vi satsa allt mer på att utveckla pedagogiken. Den digitala undervisningsmiljön kommer i framtiden att vara vardag för oss alla och då gäller det att kunna utnyttja den. Det räcker inte att vi har en nationell molntjänst eller plattform för delning av material, som vi antar att alla studerande och lärare kan använda. I grund och botten gäller det att omstrukturera pedagogiken så att vi kan utnyttja ny teknik och öka motivationen att lära sig.

Att omstrukturera pedagogiken tar flera år om vi vill uppnå målet att vara den mest kompetenta nationen före år 2020.

AL: Det stämmer, men om vi tar det på allvar kommer vi i framtiden att ha sådana undervisningsmaterial och undervisningsmetoder att vi klarar oss bra under de kommande decennierna.

Borde man ingripa i marginaliseringen av unga redan i högstadiet?

AL: Detta har vi diskuterat mycket på ministeriet. Jag anser att man borde göra effektiva satsningar redan i lågstadiet och förskolan. Då kan man skörda frukten av det arbetet på de följande utbildningsstadierna. Vi kan inte skapa spetskompetens och bedriva spetsforskning om vi inte satsar på förutsättningarna att lära sig redan i förskolan. På de övriga utbildningsstadierna sker endast finslipning. Det är oroväckande att de goda resultaten inom den grundläggande utbildningen i Finland enligt de senaste nationella utvärderingarna håller på att sjunka. Vi måste reagera på detta och fundera på hur vi ska vända situationen till det bättre igen. Varje studerande borde ha flexibla, individuella utvecklingsmöjligheter, och eleverna borde också få tillräckligt med stöd för att kunna utveckla sina personliga starka sidor. Här vid ministeriet pågår ett projekt där vi utreder vad som bör ändras i den grundläggande utbildningen för att vi ska kunna garantera alla verkliga förutsättningar för att avlägga en examen åtminstone på andra stadiet. Undersökningar har visat att de som endast gått grundskolan har de kortaste arbetskarriärerna.

Betyder det att vi i allt högre grad borde allokera resurser dit de behövs mest i rätt tid?

AL: Ja. Detta är precis vad som ligger bakom vårt förslag om att i allt högre grad koncentrera finansieringen till undervisnings- och kulturministeriets huvudklass. Vi har till och med ställt frågan om huruvida en enda instans på statlig nivå borde ha finansieringsansvaret för hela utbildningssystemet för att resurserna ska kunna allokeras rätt.

Hur ser läroavtalsutbildningen ut om tre år?

AL: Det blir intressant att se hur ungdomsgarantin verkställs och hur arbetslivet tar emot unga som nyligen avslutat grundskolan. Det är inte självklart att det går problemfritt. Vi är vana vid en skolbaserad approach, och det här är någonting rätt så nytt för oss. Om tre år har vi endast hunnit ta de första stegen när det gäller utvecklingen av läroavtalet för unga. Och vi måste ge utvecklingen tid. Jag hoppas att både de studerandes och arbetslivets synpunkter och erfarenheter beaktas då modellen utvärderas. Det bästa vore att också inkludera vetenskaplig forskning i detta, eftersom det handlar om ett så intressant nytt försök i Finland.

Hur ska man handla på fältet för att läroavtalet ska vara framgångsrikt?

AL: Viktiga faktorer är flexibilitet, tillräckligt stöd och nya pedagogiska lösningar för att alla ska kunna lära sig de färdigheter som de behöver i arbetslivet. En utmaning för hela utbildningssyste-

met är att identifiera tidigare kompetens så att människor inte behöver lära sig samma saker om och om igen bara för att det förutsätts i utbildningskraven. Vi har varken i mänskligt eller ekonomiskt avseende råd med att människor sätter ned allt för mycket tid på formell utbildning då de redan har det praktiska kunnandet.

Hur borde läroavtalets förberedande perioder se ut enligt dig?

AL: I detta skede väntar jag med spänning på vad det nya systemet för med sig. Förhoppningsvis leder det inte till att de studerande inte engagerar sig i de förberedande perioderna, utan i stället betraktar dem enbart som ett obligatoriskt övergångsskede. Trots att vi vill öka flexibiliteten är det viktigt att människor förbinder sig till utbildningen. Det är också viktigt att den kompetens som de får under de förberedande perioderna senare räknas till godo inom examensutbildningen ‒ oavsett dess form.

Vad vill du hälsa till alla dem som jobbar med läroavtalet med anledning av ungdomsgarantin?

AL: Jag vill sända mina varma och uppmuntrande hälsningar till hela läroavtalsgemenskapen. Jag hoppas att detta samhälleligt viktiga projekt tas emot med nyfikenhet och sunt förnuft, att man är förberedd på att allt inte löper som en dans och att man vid behov också kan vidta korrigerande åtgärder. Framför allt måste vi komma ihåg att det handlar om de ungas intresse.

OSAAJA 2 • 2013

NUORISOTAKUU – näin meillä

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Tuuna Ahola

Nuoret

suunnittelivat kampanjan nuorille Nuorisotakuun toteutuminen oppisopimuksen avulla vaatii paitsi yritysten mukaan saamista, myös niiden nuorten löytämistä, joille oppisopimus sopii. Pirkanmaalla kaksi nuorta otettiin opinnäytetyönä hoitamaan nuorille suunnattua viestintäkampanjaa ja innostamaan nuoria oppisopimukseen.

PPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

painopiste on jo niin pitkään ollut aikuiskoulutuksessa, että alle 20-vuotiaiden nuorten koulutuksessa perinne on jo unohtunut. Tredun oppisopimuskeskuksessa alle 20-vuotiaita oppisopimusopiskelijoita on ollut vain neljä prosenttia. – Nuorten oppisopimusväylän avaaminen on uutta ja vaatii omat keinonsa. 16-vuotiaille ei voi puhua samalla tavalla kuin aikuisille puhutaan, Tredun oppisopimuskeskuksen johtaja Pirjo Järvinen kertoo. Pirkanmaalla on alkanut keväällä hanke, jonka avulla peruskoulun päättäneiden nuorten toivotaan löytävän väylän työelämään oppisopimuksen avulla. Tavoitteena on solmia 50 oppisopimusta. – Niitä on solmittu jo kymmenkunta ja koulutustarkastajien mukaan tilanne näytää hyvältä, Järvinen iloitsee. Hänen mukaansa yrityksissä on herätty ja kiinnostus nuoria kohtaan on kasvanut. – Kevään tiedusteluretkien tulos alkaa näkyä. Viime kevään aikana koulutustarkastajat tekivät noin sata yrityskäyntiä kuu-

OSAAJA 2 • 2013

kaudessa. Samalla he selvittivät, olisiko yrityksissä tarvetta nuorelle innokkaalle osaajalle.

NUORTEN KIELELLÄ Jotta nuoret saataisiin kiinnostumaan oppisopimuksesta, haluttiin heille suunnattua viestintää hoitaa tavalla, joka puhuttelee nuoria ja jonka he kokevat omakseen. – Mietimme, millä tavalla saisimme nuoret kiinnostumaan viestistämme. Totesimme olevamme sen verran ikääntyneitä, että parempi antaa ideointi nuorille. Nuorten osallistaminen kampanjaan nähtiin Tredussa tärkeäksi. – Löysimme Tampereen ammattikorkeakoulusta Johanna Vuorenmaan ja Nina Granqvistin, jotka etsivät sopivaa päättötyön aihetta. Tyttöjen idea vakuutti meidät ja he saivat projektin hoitaakseen, Järvinen kertoo taustoista. Nuoret naiset opiskelevat Proakatemian liiketalouden yrittäjyyden yksikössä, jossa oman yrityksen pyörittäminen on osa opintoja. – Meille tämä oli onnellinen sattuma, sillä etsimme opinnäytetyöhön aihetta, joka on merkityksellinen, konkreettinen

ja aidosti hyödyttävä, Johanna ja Nina kertovat. – Halusimme tehdä kampanjan omalla tyylillämme. Otimme nuorten näkökulman etusijalle ja lähdimme miettimään kampanjaa sitä kautta.

PEILITARROILLA AMMATTIEN MAAILMAAN Johanna ja Nina ovat tutustuneet sissimarkkinointiin, jossa käytetään epätyypillisiä markkinoinnin keinoja ja jotka tuottavat hyviä tuloksia pienin panoksin. – Halusimme tehdä jotain huomiota herättävää. Suunnittelimme peilitarroja, joita kävimme liimaamassa koulujen vessoihin. Yksi tarroista oli esimerkiksi rakennuksilla käytetty turvakypärä. Toinen oli kokinhattu. Kun tarrat oli liimattu peiliin tietylle korkeudelle, voi nuori ”sovittaa” peilin kautta päähänsä eri ammatteja ja arvioida, mikä näyttää parhaalta. Nuorilla oli mahdollisuus napata itsestään puhelimella kuva ja jakaa sen Facebookissa. Otoksia tuli yli odotusten. Kun tarrat olivat olleet kouluissa pari viikkoa, käynnistyi roadshow. – Roadshowta varten mietimme, millaisia flaiereita voisimme jakaa, jotta ne eivät heti lentäisi roskikseen. Ajatukses-

MIKÄ NUORISOTAKUU? Vuoden alussa voimaan tullut Nuorisotakuu on hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena on parantaa nuorten työllistymistä ja kouluttautumista. Nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulu-

tus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.

Nuorisotakuun tavoitteena on • edistää nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista • estää nuoren työttömyyden pitkittyminen • estää nuorten syrjäytymistä

Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevat Johanna Vuorenmaa ja Nina Granqvist sekä Tredun oppisopimuskeskuksen johtaja Pirjo Järvinen ovat tyyvtyväisiä kampanjaan.

ta syntyi aurinkolasit, joiden sangassa oli painettuna isolla www.oppisoppi.fi. Lasit olivat menestys, etenkin kun kampanja toteutettiin toukokuussa. – Kävimme viidessätoista koulussa vetämässä roadshown. Muihin toimitimme materiaalit, joita koulut ja ennen kaikkea opot saattoivat hyödyntää. Kampanja suunnattiin 39 Pirkanmaan kouluun.

ONNISTUNUT KAMPANJA Kampanja oli onnistunut. Nuoret jonottivat tietoa oppisopimuksesta. Ständillä oli musiikkia ja aiheesta olivat puhumassa nuoret yrittäjät. – Johanna ja Nina olivat esimerkkejä

nuorista, jotka ovat ottaneet elämänsä haltuun ja laittaneet toimeksi. Tämä on tärkeä viesti nuorille, Pirjo Järvinen sanoo ja lisää, että ammatillisesti tämä oli hieno suoritus kaksikolta. – He esittelivät ja toteuttivat suunnitelman ja lisäksi toteuttamiskelpoiseen hintaan. Tiedotuskampanja jatkuu. Kaikki perinteiset tavat kuten vierailut vanhempainillassa ja toimistojen oppisopimusinfot ovat käytössä, mutta sen lisäksi Pirjo Järvinen haluaisi jatkaa yhteistyötä nuorten osaajien kanssa. – Ammatillisesti osaavat nuoret voisivat toimia opastajina, kun nuoret etsivät itselleen oppisopimuspaikkoja, Pirjo Järvinen visioi.

OSAAJA 2 • 2013

NUORISOTAKUU – näin meillä

TEKSTIT Sane Keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen

Verkostosta voimaa Oppisopimus on ollut perinteisesti aikuisten koulutusmuoto. Nuorten tulo oppisopimukseen haastaa niin oppisopimustoimijat kuin muutkin yhteistyökumppanit.

PPISOIMUSJOHTAJA Anne Vuorisen mielestä nyt on loistava aika katsoa asioita uusin silmin ja tehdä se yhdessä, sillä verkostossa on voimaa. Vuorinen korostaa, että nuorisotakuu ei saisi olla vain projekti, jossa on alku ja loppu, vaan se on asia, joka on tullut pysyäkseen suomalaiseen yhteiskuntaan. – Ensin meidän on tiedettävä nuorten tilanne ja tarpeet - vasta sen jälkeen voimme rakentaa uusia toimintamalleja verkostokumppaneiden kanssa. Keudassa uskotaan, että onnistu-

miseen tarvitaan laajaa verkostoyhteistyötä, yhteistä tahtotilan ja tavoitteiden määrittelyä sekä perinteisten toimintamallien muuttamista vastaamaan nuorten asiakkaiden tarpeita.

HALU TYÖLLISTÄÄ NUORIA Oppisopimus perustuu aina työsuhteeseen. – Lähdimmekin liikkeelle selvittämällä alueen yritysten halukkuutta työllistää nuoria, kertoo projektikoordinaattori Helena Koivisto. – Kontaktoimme kaiken kaikkiaan yli

200 alueen yritystä. Kävimme paikan päällä niissä yrityksissä, jotka olivat ilmoittaneet kiinnostuksensa nuorten työllistämiseen. Kierroksen jälkeen toimitimme TE-toimistoon listan yrittäjistä, jotka harkitsivat nuoren palkkaamista. TE-toimisto puolestaan etsi rekistereistään yrityksiin sopivia nuoria, Koivisto kertoo onnistuneesta yhteistyökuviosta. Tiiviistä yhteistyöstä voi esimerkkinä mainita elokuussa järjestetyt Yritystreffit, jonne oli kutsuttu nuorten työllistämisestä kiinnostuneita yrityksiä ja työnhakijoita.

TUKITOIMISTA APUA

Oppisopimusjohtaja Anne Vuorinen (vas.), koulutustarkastaja Vesa Riekki, koulutustarkastaja Jorma Käyhkö ja projektikooridinaattori Helena Koivisto.

Keudan oppisopimuskeskus on saanut OKM:ltä erillisrahoituksen seuraaviin hankkeisiin: oppisopimus nuorten koulutusmuotona, korotettu koulutuskorvaus peruskoulunsa päättäviä palkkaaville työnantajille, nuorten aikuisten osaamisohjelma sekä em. liittyvä erillishanke hake-

OSAAJA 2 • 2013

vaan ja tukevaan toimintaan. Hankkeiden tavoitteena on löytää potentiaaliset nuorten työllistämisestä kiinnostuneet työnantajat ja toisaalta potentiaalit opiskelijat sekä rakentaa yhteisiä toimintamalleja, joiden avulla voidaan edesauttaa nuorisotakuun paikallista

Hankerahoituksen turvin Keudan oppisopimuskeskukseen palkattiin työvalmentaja, jonka tehtävänä on toimia nuoren tukijana oppisopimuksen alkuvaiheessa. – Nuorta ei voida paiskata työpaikalle ja toivoa, että kaikki menee hyvin. Koulutusta ja ohjaamista ei myöskään voi sysätä pelkästään yrittäjän harteille, sillä hänen on tehtävä bisnestä. Siksi tarvitaan työvalmentajaa, kertoo koulutustarkastaja Vesa Riekki. Työvalmentajan palkkauksen lisäksi Keudan oppisopimuskeskuksessa on kehitetty myös muita tukitoimenpiteitä, jotta nuoret eivät jäisi yksin opiskelun ja työn haasteissa. Helsingin Psykoterapiainstituutin kanssa on käynnistetty opiskelijoille suunnattu kasvuryhmätoiminta. Vastaavia vertaisryhmiä on tarkoitus käynnistää tarvittaessa myös nuorten vanhemmille ja työpaikkakouluttajille. – Keudassa on varauduttu auttamaan nuoria myös koulumatkakyydityksissä, kertoo koulutustarkastaja Jorma Käyhkö. – Tarvitsemme tällaista kaveria ei jätetä -meininkiä, Anne Vuorinen toteaa.

Nuoret mukaan talkoisiin Järvenpäässä nuorisotakuutalkoissa on mukana myös nuorisoparlamentin edustajia.

ÄRVENPÄÄN KAUPUNKI on toiminut puolitoista vuotta prosessipohjaisena organisaationa. Asiakkuusjohtaja Jari Lausvaaran vastuulla olevista prosesseista yksi on nuorisotakuu. – Kutsun nuorisotakuuta mieluummin asiakaslupaukseksi. Nyt meillä mietitään, miten ja millä resursseilla lupaus lunastetaan. Lausvaara on perustanut viranhaltijatyöryhmän, jonka tehtävänä on vastata palvelulupaukseen. Sen lisäksi Järvenpäähän on perustettu alueellinen verkosto, jossa on mukana eri alojen toimijoita kuten TE-toimisto, eri oppilaitosten edustajia, KEUDA sekä kaksi nuorisoparlamentin edustajaa. – Nuorisoparlamentin puheenjohtaja Juho Mölsä ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Joonas Mustonen ottivat minuun yhteyttä ja totesivat, että nuorisotakuu on nuorten asia, ja nuorisoparlamentin pitäisi olla mukana ideoimassa, miten se Järvenpäässä toteutetaan. – Olemme tyytyväisiä, että saamme olla mukana kommentoimassa päätöksiä jo suunnitteluvaiheessa. Näin meillä on mahdollisuus tuoda esiin nuorten ääni ja näkökulma, nuoret miehet pohtivat. Nuorille tiedottaminen, opinto-ohjauksen uudistaminen ja nuorten vastuu omasta itsestään ovat asioita, joihin nuorisotakuussa tulee heidän mielestään kiinnittää huomiota. – Tiedottamisen pitää tapahtua niissä kanavissa ja foorumeissa, missä nuoretkin ovat. Opinto-ohjauksessa puolestaan tulisi ottaa huomioon se, että nuoret ovat erilaisia ja heillä on erilaisia vahvuuksia. Nykyisellään

oppilaanohjaus on keskittynyt enemmänkin siihen, että kaikkien kanssa käydään läpi kaikki mahdolliset jatkovaihtoehdot. Monella nuorella kuitenkin on jo jonkinlainen haju siitä, mitä tai missä haluaa tulevaisuudessa opiskella. Sekä Mölsä että Mustonen painottavat sitä, että nuoret tuntevat toisensa parhaiten. – Opettaja ei koskaan saa kaikkea sitä informaatiota, mitä nuorilla on toisistaan. Siksi yritämmekin kehittää menetelmää, jolla nuoret kantaisivat vastuun itsensä lisäksi myös muista. Nuorten pitäisi kannustaa toinen toisiaan jatko-opintojen pariin ja puuttua esimerkiksi lintsaamisiin ja muihin ongelmiin riittävän aikaisessa vaiheessa.

Siellä toimivat nuorten 16–25-vuotiaiden työpajat, joissa voi suunnitella tulevaisuutta sekä ottaa selvää eri koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista. Keskuksesta löytyy myös nuorisoneuvola, sisältäen sosiaalityöntekijän, lääkärin ja psykologin palvelut. – Nuoruus on iso taitekohta, jossa jokainen joutuu miettimään moneen kertaan erilaisia vaihtoehtoja. Kasvun haasteet ovat toisilla nuorilla kovempia, siksi on tärkeää, että on paikka, jossa kohtaavat apu ja tuki yhdistettynä sellaiseen viisauteen ja elämänkokemukseen, mitä nuorilla ei vielä ikänsä puolesta ole, Lausvaara miettii. Lausvaaran mielestä nuorisotakuuseen ei ole olemassa yhtä ratkaisua, koska ei ole olemassa vain yhtä ongelmaa. PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ – Kokonaiskuvan piirtäminen on hanJärvenpäässä on tehty pitkäjänteistä kalaa, sillä jos kuuntelemme vain yhtä työtä nuorten eteen jo monta vuotta. tai kahta tahoa, saamme yhden tai kakHyvänä esimerkkinä Lausvaara mainitsee si totuutta. Meillä on kuitenkin monenJärvenpään Nuorisokeskuksen, jonne laisia ongelmia ja tarvitsemme monenlaion koottu saman katon alle nuorille tärsia ratkaisuja. keitä palveluja. Mikä on sitten se viisasten kivi, jolla – Nuorisokeskuksessa toimii muun mu- nuorisotakuu saadaan toteutettua? assa Ohjaamo, joka toimii nuorisotaLausvaara uskoo, että se on yhdessä kuun piiriin kuuluvien nuorien ohjaaja- tekeminen. na riippumatta siitä, onko nuori koulun – Nuorisotakuu ei toteudu hallinnollitai työelämän ulkopuolella. sella päätöksellä. Viime kädessä se toteutuu sillä, että kuntalaiset ja kansalaiset alkavat kantaa vastuuta itsestään olemalla sen verran aikuisia, että vastuuta kannetaan myös toinen toisistaan.

Asiakkuusjohtaja Jari Lausvaara uskoo, että järvenpääläisen toimintamallin vahvuus on se, että Järvenpäässä annetaan erilaisten äänien kuulua. Mukana nuorisotakuuta pohtimassa ovat Nuorisoparlamentin puheenjohtaja Juho Mölsä ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Joonas Mustonen.

OSAAJA 2 • 2013

NUORISOTAKUU – näin meillä

TEKSTI & KUVA Sane Keskiaho

Johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto, koulutustarkastaja Anniina Lehtinen ja koulutustarkastaja Pia Suutari ovat tyytyväisiä. Ensimmäiset peruskoulusta valmistuneet oppisopimusopiskelijat aloittivat opintonsa syksyllä.

Oppisopimus

osana yhteishakua Turussa alkoi syksyllä pilottihanke, jossa 12 peruskoulunsa päättänyttä nuorta opiskelee lähihoitajaksi oppisopimuksella. Oppisopimuspaikka avautui yhteishaun kautta.

OSAAJA 2 • 2013

URUN OPPISOPIMUSTOIMISTON johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto kertoo, että 16–17-vuotiaiden nuorten työllistäminen oppisopimuksen kautta vaatii kokonaan uudenlaisen systeemin rakentamista, sillä oppisopimuskoulutus on perinteisesti suunnattu aikuiskoulutusta varten. – Rakensimme Turkuun kokonaan uudenlaisen oppisopimukseen perustuvan koulutusväylän päivämuotoisen koulutuksen rinnalle. Syksyn pilottihankkeessa 12 keväällä peruskoulunsa päättänyttä nuorta aloitti lähihoitajan opinnot oppisopimuksella. Ryhmä valikoitui yhteisvalinnassa lähihoitajakoulutukseen hakeneista nuorista. – Nuoret hakivat lähihoitajakoulutukseen normaa-

listi yhteishaun kautta. Vasta kun heidät oli pääsykokeiden kautta hyväksytty kouluun, tarjottiin heille mahdollisuutta suorittaa opinnot oppisopimuksella. Koulutus suunniteltiin yhteistyössä tietopuolisesta koulutuksesta vastaavan Turun ammattiinstituutin kanssa. Myös kaupunki lähti mukaan talkoisiin. Turun kaupunginjohtaja sitoutui erillispäätöksellä tarjoamaan opiskelijoille valtaosan harjoittelupaikoista. – Lähihoitajan opinnot suoritetaan neljässä eri moduulissa, ja tarvitsemme jokaiselle nuorelle kolme eri harjoittelupaikkaa. Kaupungin mukanaolo helpotti työpaikkojen löytämistä, koulutustarkastaja Anniina Lehtinen kiittelee.

OPINNOT KULKEVAT RINNAKKAIN Oppisopimuskoulutuksen opinnot etenevät samassa tahdissa nuorisoasteen lähihoitajakoulutuksen kanssa. – Nuoret voivat suorittaa koulutuksen tutkinnon osa kerrallaan ja vaihtaa joustavasti päiväryhmään tai päiväryhmästä oppisopimukseen, sillä molempien ryhmien teoriaopinnot etenevät samaan tahtiin, koulutustarkastaja Pia Suutari selittää. Tästä on etua puolin ja toisin. Jos jonkun opis-

kelijan kohdalla näyttää, että päivämuotoinen koulutus keskeytyy, on hänen mahdollista siirtyä oppisopimusryhmään. Tai jos joku huomaa, että oppisopimus ei olekaan se paras vaihtoehto, voi opinnot suorittaa loppuun perinteisesti koulunpenkillä. – Toivomme, että joustavuus vähentää keskeytykset minimiin, Koivisto lisää. Oppisopimusopiskelijoilla on yksi teoriapäivä viikossa. Loput ajasta ammattia opitaan työpaikalla. Jos pilottikoulutus onnistuu, vakiinnuttaa koulutus paikkansa yhtenä vaihtoehtona. – Tämä lisää koulutuksen joustavuutta sekä nuorille että oppilaitoksille. Esimerkiksi palaute vanhusten palvelupuolelta oli positiivinen. Kaupungilla on paljon työssäoppijoita nuorisoasteelta. Nyt he voivat rekrytoida työntekijöitä suoraan, jos joku nuorista on hyvä tekijä. Ennen varsinaisen oppisopimuksen solmimista nuoret viettivät koulussa kaksi viikkoa. Sen jälkeen he siirtyivät työnantajalle kahdeksi viikoksi. – Halusimme, että nuoret näkevät mihin ryhtyvät ennen oppisopimuksen solmimista, Koivisto lopettaa. Kaikki 12 linjalle valittua opiskelijaa solmivat kokeilujakson jälkeen oppisopimuksen.

Päiväkoti Mukulax Pitkät perinteet ja positiiviset kokemukset aikuisten oppisopimuskoulutuksesta kannusti turkulaista päiväkotia lähtemään mukaan nuorten oppisopimukseen.

TELIAISUUS uudenlaista oppisopimusmallia kohtaan sekä

halu ottaa osaa Nuorisotakuuseen sai Mukulaxin työllistämään nuoren lähihoitajan. Korotettu koulutuskorvaus helpotti päätöksen tekoa. Harjoittelujaksot ovat olleet yrityksellä käytössä jo aikaisempien oppisopimusten osalta. Tänä aikana työnantaja ja opiskelija ovat voineet tutustua toisiinsa. Tällä perusteella myös uudessa oppisopimusmallissa olevat ennakkojaksot ennen sopimusta saivat kiitosta. Päiväkoti Mukulax saa vuosittain noin 200 kyselyä oppisopimuspaikoista, joten opiskelijoiden valintaprosessi esikarsintana sai myös kiitosta. – Yhteishaun kautta hakeutuneet opiskelijat ovat kiinnostuneita, motivoituneita ja alalle soveltuvia. Opiskelijoille järjestetyissä työpaikkahaastatteluissa työnantajat pääsivät valitsemaan alalle soveltuvista opiskelijoista oikeat tyypit työyhteisöön, Hannu Rantanen Mukulax Oy:stä sanoo.

Hannu Rantanen Päiväkoti Mukulax Oy:stä on tyytyväinen nuoreen oppisopimusopiskelijaan.

Kokemukset nuoresta opiskelijasta ylittyivät. Opiskelija on nuoreta iästä huolimatta oma-aloitteinen ja aktiivinen. Kokemukset ovat olleet niin hyviä, että Rantanen toivoo opiskelijan jäävän pidemmäksi ajaksi päiväkotiin.

OSAAJA 2 • 2013

Koko vuosi nuorisotakuuta Keravan Yrittäjien tämän vuoden pääteemana on nuorisotyöttömyys ja sen vähentäminen. – Keravalla on erittäin korkea nuorisotyöttömyyden aste. Halusimme tehdä omalta osaltamme asialle jotain, sanoo Keravan Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Virtanen. TEKSTI Sane Keskiaho KUVA Jenni Ahonen

ERAVAN YRITTÄJÄT ovat huolissaan nuorten tulevaisuudesta. Työpaikkoja on vaikea saada, ja siksi yhä useampi nuori jää ilman arvokasta työkokemusta. – Valtaosa yrittäjistä on yksin tai pienyrittäjiä. He ovat myös se potentiaalisin ryhmä, jotka voivat työllistää nuoria tulevaisuudessa. Toisaalta, tämä on juuri se porukka, joille esimerkiksi kesätyöpaikan tai työelämään tutustumis eli TET-harjoittelupaikan tarjoaminen on usein mahdotonta, ellemme keksi uusia tapoja työllistää. Halusimme löytää konkreettisia keinoja, joilla pystyisimme saamaan myös pienyrittäjät mukaan nuorisotakuutalkoisiin, Päivi Virtanen pohtii. Ajattelemisen aihetta antaa myös nuorten yhteiskuntatakuuesitystä valmistelleen työryhmän teettämä kyselytutkimus, jonka mukaan vain harvoilla nuorilla on käsitys siitä, mitä työelämä on. Harvat osaavat esimerkiksi hakea töitä. Ensimmäisen työpaikan merkitys on ratkaiseva myöhemmän uran kannalta. – Nuoret ovat vieraantuneet työnhakuprosessista. He eivät osaa tehdä työhakemusta eivätkä tiedä, miten töitä haetaan. Se on todella huolestuttavaa.

OSAAJA 2 • 2013

Oppisopimus on Päivi Virtaselle tuttu tapa kouluttaa. Yksi hänen työntekijöistään valmistui tänä syksynä oppisopimuksella floristimestariksi. – Sari on oppinut valtavasti ja tuonut uusia ideoita yritykseen, Virtanen iloitsee.

YRITTÄJÄT JA NUORET TUTUIKSI Jotta sanojen takana olisi myös tekoja, ovat Keravan Yrittäjät olleet aktiivisesti yhteydessä kaupungin muihin toimijoihin. Yhteistyössä Keravan nuorisopalveluiden, Lions Clubin, Keravan lukion ja aikuislukion sekä Keudan kanssa on syntynyt muun muassa yrittäjänpäivänä 5.9. järjestettävä Duuni ja kipinä -tapahtuma. Yksipäiväisen tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa yritykset ja nuoret toisiinsa. Mukaan tapahtumaan on ilmoittautunut 50 yritystä. – Päivän aikana nuorille jaetaan tietoa koulutuksesta, ammateista, yrittäjyydestä, työllistymismahdollisuuksista ja työnhausta. Nuorilla on mahdollisuus kohdata kasvokkain paikallisia yrittäjiä, yrityksiä

ja koulutuksen järjestäjiä ja tehdä itseään tutuksi, Virtanen kertoo tulevasta tapahtumasta. Toinen merkittävä asia on syksyn aikana käynnistettävä uudenlainen TET-kokeilu. Keravan Yrittäjät aikovat yhdessä Keudan, Laurean ja TE-toimiston kanssa järjestää maksimissaan päivän mittaisen tutustumisen työelämään. – Monen yksinyrittäjän ei ole mahdollista ottaa töihin TET-harjoittelijaa viikoksi tai kahdeksi, vaikka haluaisikin. Tällainen päivän mittainen työelämään tutustuminen ei ole rasite kenellekään, ja se antaisi nuorille mahdollisuuden tutustua moneen eri alaan. Samalla se madaltaa nuoren kynnystä mennä yrityksiin ja tehdä itseään tutuksi.

Naisenergialla

oppisopimuksia nuorille Keskuskauppakamarin naisjohtajaverkosto haluaa kantaa vastuuta nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseksi Suomessa. – Halusimme ratkaista haasteen, joka vaikuttaa maamme tulevaisuuteen, sanoo toimitusjohtaja Tina Nyfors. TEKSTI & KUVAT Kari Viinisalo

AISJOHTAJAT ottivat nuorten oppisopimuksesta itselleen johtamishaasteen, jolla on merkitystä sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Nuorten oppisopimuskoulutus tarjoaa yrityksille mahdollisuuden saada itselleen oppivaa työvoimaa. Nuoret puolestaan saavat työtä. Keskuskauppakamarin tarkoituksena on hankkia sadalle nuorelle oppisopimuspaikka. – Teemme näkyvän kampanjan, jolla asia saa julkisuutta. Uskomme, että kampanjan jälkeen yrityksissä herätään käyttämään oppisopimusta henkilöstön rekrytoinnissa ja koulutuksessa, sanoo Tina Nyfors. Hän on työskennellyt 12 vuotta ulkomailla ja nähnyt, miten hyvin oppisopimuskoulutus toimii. – Suomessa on toimiva oppisopimusjärjestelmä, jota ei kuitenkaan osata käyttää hyväksi. Esimerkiksi Sveitsissä ja Saksassa oppisopimuskoulutus on vakiintunut nuorten ammatillisen koulutuksen muotona.

OPPISOPIMUS ANTAA HYVÄT VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN Tina Nyfors on itse nähnyt, miten oppisopimuskoulutus voi antaa valmiuksia vaikka kuinka vaativiin tehtäviin. Hän kertoo työskennelleensä Sveitsissä pankkialalla Bruno Valsangiacomon alaisuudessa. Oppisopimuksella opiskellut mies toimii nyt yrittäjänä ja menestyvänä investointipankkiirina. – Bruno on hyvä esimerkki siitä, miten johtajaksi tullaan työssä oppimalla, ottamalla vastuuta ja tekemällä tulosta. Myös meillä Suomessa pitää olla mahdollista oppia ammattiin tekemällä työtä. Suomessa on 51 000 työvoiman ja opiskelun ulkopuolista 15–29-vuotiasta nuorta. Yhden nuorena pysyvästi syrjäytyneen henkilön hinta yhteiskunnalle on 1,2 miljoonaa euroa koko elämän ajalta.

– Mikäli saamme kaikki 100 paikkaa täytettyä, olemme säästäneet yhteiskunnalle 120 miljoonaa euroa. Kyse ei kuitenkaan ole rahasta, vaan siitä, millaisessa Suomessa haluamme elää. Kannammeko vastuuta toisistamme, opimmeko toisiltamme, olemmeko tekijöitä vai puhujia? Oppisopimuksella yritykset saavat työvoimaa sinne, missä siitä on pulaa. Nuoret saavat työtä ja koulutusta, työllisyysaste paranee, syrjäytyminen vähenee, Nyfors pohtii.

Hankkeessa työparina toimivat koulutustarkastaja Tuula Kajaste Helsingin oppisopimusyksiköstä (yllä) ja toimitusjohtaja Tina Nyfors. – Olemme onnistuneet moninkertaistamaan nuorille tarjottavien oppisopimusten määrän, iloitsee Tina Nyfors.

OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA OLI VAIKEA SAADA TIETOA Tina Nyfors kertoo, miten vaikeaa oli saada tietoa oppisopimuskoulutuksesta. Ei ollut yhtä selkeää tahoa, josta olisi voinut kysyä. Lopulta hän otti yhteyttä Helsingin oppisopimusyksikköön koulutustarkastaja Tuula Kajasteeseen, joka otti asian heti omakseen. Yritysten näkökulmasta on tärkeää, että asiat voidaan hoitaa sujuvasti yhden tahon kanssa. Niinpä sovittiin, että Helsingin oppisopimusyksikkö koordinoi viranomaistoimintaa keskitetysti. – Meillä on totuttu siihen, että nuoret hakevat ammatilliseen koulutukseen. Haluamme kääntää asian toisinpäin: yritykset hakevat nuoria oppisopimuskoulutukseen eikä päinvastoin. Tämähän on tavanomaista esimerkiksi Sveitsissä ja Saksassa, naiset pohtivat. Syyskuun lopussa julkaistiin Helsingin Sanomissa näyttävästi 32 yrityksen rekrytointi-ilmoitus, jolla haettiin yli sataa nuorta ja aikuista oppisopimuskoulutukseen. Lisäksi lehdessä oli naisyrittäjäverkoston ilmoitus ”Näytön paikka”. Se on itse asiassa vahva koulutuspoliittinen kannanotto sen puolesta, että työnantajien kannattaa rekrytoida ja kouluttaa henkilöstöä oppisopimuskoulutuksella.

VALTAKUNNALLISET NEUVONTANUMEROT Naisjohtajaverkoston toimesta on rakennettu valtakunnallinen puhelinneuvontapalvelu työnantajille (050 512 5083 tai 050 538 6617). Koulutussuunnitelmien laatimisesta ja yrityksen verovähennyksistä saa tietoa Tieturi Oy:n Päivi Hietaselta 050 572 8863 tai asuiakaspalvelu@tieturi.fi Tietoja oppisopimuskoulutuksesta saa myös oman alueen oppisopimustoimistoilta, joiden yhteystiedot ovat tämän lehden lopussa.

OSAAJA 2 • 2013

Pelkkää plussaa Koulutuksen jälkeen

maailmalle Kim Leinonen on tekijä eikä lukija. Kun hänelle tarjoutui mahdollisuus opiskella autoasentajaksi oppisopimuksella, tarttui nuori mies tilaisuuteen saman tien.

Kun Nina Vaahtorannan vetämään ravintolaan tuli työssäoppimaan ensimmäisen vuosiluokan tarjoilijaopiskelija, joka mietti vakaasti alan vaihtoa, päätti Nina työllistää tytön oppisopimuksella. 16-vuotiaan Lindan ikä ei ollut Ninalle este. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Tuuna Ahola

-L

INDA oli hyvin reipas, oma-aloitteinen ja terveellä maalaisjärjellä varustettu nuori nainen. Hän oli miellyttävä asiakkaiden kanssa ja saimme hänestä runsaasti positiivista palautetta. Halusin ehdottomasti työllistää Lindan tavalla tai toisella, Nina Vaahtoranta muistelee.

TEKSTI Sane Keskiaho KUVA Jenni Ahonen

ERUSKOULUN jälkeen Kim Leinonen, 22 v. kokeili lähihoitajan opintoja, mutta huomasi parin kuukauden jälkeen, että koulunpenkillä istuminen ei ole häntä varten. – En ole koskaan pitänyt opiskelusta. Opin paljon paremmin, kun saan tehdä asian itse enkä lue sitä kirjasta, mies kertoo. Koulun keskeyttämisen jälkeen Kim pääsi Järvenpäässä nuorille 16–25-vuotiaille tarkoitetulle Auto- ja korjauspajalle työkokeiluun kolmeksi kuukaudeksi. Kahden viikon jälkeen työnantaja tarjosi taitavalle miehelle oppisopimuspaikkaa. – Aloitin syksyllä 2,5-vuotisen autoasentajan perustutkinnon oppisopimuksella. Valtaosa opinnoista tapahtuu työpaikalla. Koulupäiviä on vain 60, Kim kertoo. Tietopuolisen koulutuksen järjestää KEUDA. – Ilman ammattia on vaikea saada töitä, mutta kaikille ei sovi perinteinen koulu. Nyt saan ammatin tekemällä työtä. Ja tästä maksetaan vielä palkkaakin, mies iloitsee. Valmistumisensa jälkeen Kimillä on haaveena lähteä Amerikkaan enon autokorjaamolle työkokemusta hakemaan.

OSAAJA 2 • 2013

Ravintoloitsija Nina Vaahtoranta palkkasi Linda Kinnarin oppisopimuksella Lindan ollessa vasta 16-vuotias. – Se oli loistava kokemus kaikin puolin, Nina sanoo.

Nyt jo täysi-ikäisen Lindan nuori ikä ei ollut Ninalle este. – Oppisopimusopiskelijat ovat työsuhteessa siinä missä muutkin työntekijät. Jos tulee tehtyä virhearviointi, eivätkä kemiat tai yhteistyö pelaa, voi sopimuksen purkaa. Aina ei voi onnistua, mutta jos ei koskaan ota riskejä, ei voi löytää Lindan kaltaisia loistavia työntekijöitä. Linda aloitti Helmi Grillissä 1.6.2012 oppisopimuksella. Motivoitunut nuori nainen suoritti tarjoilijan perustutkinnon ennätystahdissa. Hän sain tarjoilijan paperit vuotta myöhemmin. – En ole mikään koulunkävijätyyppi. Opin Helmi Grillissä kuuden viikon työssäoppimisjaksolla enemmän kuin koulunpenkillä vuodessa. Kun sain mahdollisuuden suorittaa tutkinnon oppisopimuksella, tartuin siihen saman tien. Myös tietopuolinen koulutus Stadiassa maistui Lindalle oppisopimuksen alettua. – Motivaatio opiskeluun työn ohessa oli korkea. Teoriatunnit eivät tuntuneet edes koulunkäynniltä, kun ymmärsin, miksi asioita opiskellaan. Pääsin käyttämään koulussa opittuja taitoja heti työssä. Siksi opiskelu tuntui mielekkäältä. Linda kävi Stadiassa noin kolmena päivänä kuukaudessa. Muutoin opinnot suoritettiin työpaikalla. Koska Linda oli alaikäinen, jaettiin työt Kolmioravintoloihin kuuluvien Helmi Grillin ja Casa Maren kesken. Alaikäinen kun ei saa työskennellä öisin eikä yksin. – Työvuorojen tekeminen vaati hiukan jumppaamista, mutta ei ollut hankalaa eikä vienyt kohtuuttomasti työaikaa. Sitä paitsi näin Linda sai mahdollisuuden nähdä kahden erilaisen ravintolan työtavat, Nina kertoo.

VAATII OMAA TAHTOTILAA Nina Vaahtorannan ravintolassa on lähes koko ajan nuoria työssäoppijoita. Hänestä se on hyvä tapa seuloa jyvät akanoista. – Ravintolatyö on ennen kaikkea palveluammatti. Siinä on tärkeää, että kemiat sekä asiakkaiden että työntekijöiden välillä pelaavat. Nuorten työllistäminen kesätöihin tai ottamalla heidät työssäoppimaan on hyvä tapa poimia hyvät työntekijät ja kouluttaa heitä eteenpäin. Nina toivoo, että työnantajat työllistäisivät nuoria rohkeasti. – Jokaisessa yrityksessä on oma tapansa tehdä töitä. Kouluttamalla nuoren oppisopimuksella saa työnantaja juuri sellaisen työntekijän kuin itse haluaa. Nuorelle on helppoa opettaa ne omat tavat ja se oma tahtotila. Nina muistuttaa, että tärkeintä hyvän lopputuloksen kannalta on se, että itsellä on vahva tahtotila opettaa ja viedä omaa oppia eteenpäin opiskelijalle. Linda lisää, että oppisopimuksesta kiinnostuneen nuoren täytyy muistaa, että tämä ei ole oikotie ammattiin. – Oppisopimus sopii niille, jotka haluavat oikeasti oppia ja edetä ammatissaan. Se vaatii sitoutumista ja vastuuta omista opinnoista, sillä oppisopimusopiskelu on paljon itsenäisempää kuin opintojen suorittaminen koulussa.

KOLUMNI

Suomen malli Syystä tai toisesta monet eivät pidä nykyistä oppisopimuskoulutusta sopivana nuorille. Niinpä opetusministeriössä on ryhdytty selvittämään nuorten oppisopimuskoulutusta. Monessa Euroopan maassa Saksan oppisopimuskoulutus on otettu esimerkiksi. Saksassa kuten myös Itävallassa ja Sveitsissä nuorten työttömyys on selvästi alhaisempaa kuin EU-maissa, joissa ammatillinen koulutus perustuu kouluopetukseen. Mikä sitten on saksalainen oppisopimuskoulutuksen malli? Tiedämme, että sielläkin opiskelu tapahtuu sekä työpaikalla että koulussa suunnilleen samassa suhteessa kuin meidän oppisopimuksessamme. Saksalaisessa perinteessä ammatilliseen koulutukseen meno tarkoittaa yrityksen työntekijäksi ryhtymistä ja ammatti opitaan työpaikalla työyhteisön jäsenenä. Palkka on tosin varsin pieni. Ammattikoulu nähdään paikkana, jossa opiskelija saa työssä opittavaan ammattiin liittyvää teoreettista tietoa sekä opetusta ammattitaitoa täydentävissä aineissa kuten matematiikka, yhteiskuntaoppi ja kielet (meillä puhutaan atto -aineista). Ammattikoulutukseen tuleva ikäluokka sijoittuu yrityksiin töihin. Työnantajat rekrytoivat aktiivisesti nuoria oppisopimukseen. Toisaalta kauppakamarit ja työvoimatoimistot ponnistelevat löytääkseen kaikille halukkaille oppipaikan yrityksissä. Esimerkiksi Wienin kauppakamarin oppisopimustoimistossa on 50 työntekijää, joiden tehtävänä on hankkia oppipaikkoja yrityksistä. Saksalaisessa mallissa ei siten tarvitse ennakoida koulutustarpeita. Ikäluokka kerrallaan yritykset rekrytoinnillaan määrittävät, mihin ammatteihin nuoria koulutetaan. Yhteiskunta panostaa koulutustarpeiden ennakoinnin sijasta siihen, että kukin ikäluokka vuorollaan sijoittuu yrityksiin koulutukseen. Tarvitsemme suomalaisen oppisopimuskoulutuksen mallin, joka perustuu omaan kulttuuriperintöömme. Ongelmana juuri nyt on se, että keskustelu oppisopimuskoulutuksesta liikkuu tosiasioiden sijasta enemmän erilaisten ennakkoluulojen, mielikuvien ja intohimojen tasolla. Olisikin tehtävä käyttäjälähtöinen eli yritysvetoinen selvitys siitä, miten suomalainen oppisopimus tulisi järjestää!

Kari Viinisalo kirjoittaja on filosofian tohtori ja Osaajan toimitusneuvoston jäsen

OSAAJA 2 • 2013

Suomen ensimmäiset monikulttuuriosaajat

Lahden kaupunki koulutti jokaiseen kaupungin päiväkotiin yhden monikulttuuriosaajan. Puolitoista vuotta kestänyt oppisopimuskoulutus päättyi viime vuoden lopulla. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Jenni Ahonen

LOITE monikulttuuriosaajien koulutukseen tuli Lahden kaupungin varhaiskasvatuspalveluista. – Kaikissa päiväkodeissa on nykyisin eri kulttuureista tulevia lapsia. Lahden kaupunki halusi kouluttaa jokaiseen päiväkotiin ainakin yhden henkilön, joka ymmärtää eritaustaisia lapsia ja heidän vanhempiaan ja toimii linkkinä heidän ja päiväkodin välillä, tietopuolisen koulutuksen järjestäneen Koulutuskeskus Salpauksen vastuukouluttaja Ulla Nieminen kertoo koulutuksen taustoista. – Mietimme yhdessä päiväkotien monikulttuuriasioista vastaavan päiväkotijohtaja Sirkka Seppälän kanssa, minkälainen ja minkä pituinen koulutus olisi paras. Päädyimme oppisopimukseen, sillä valtion tukiosuuden ansiosta koulutus ei ole työnantajalle taloudellisesti raskas. Oppisopimuskoulutus myös mahdollisti pidemmän ja laajemman koulutuksen.

Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa monikulttuurisuuden asiantuntijuutta Lahden päiväkodeissa. – Salpaus on kouluttanut aikaisemminkin Lahden kaupungin henkilöstöä. Koulutukset ovat olleet lyhyitä, ja niiden tarkoituksena on ollut herätellä työyhteisöjä kohtaamaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisia työkavereita ja sitä, miten monikulttuurisuus vaikuttaa yhteistyöhön, kanssakäymiseen ja kohtaamisiin. Nyt päiväkoteihin kaivattiin laajempaa tietämystä siitä, miten omalla ammattitaidolla voidaan entistä paremmin vastata monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin.

Oppisopimuskoulutus mahdollisti pidemmän ja laajemman koulutuksen.

OSAAJA 2 • 2013

JOKAINEN PÄIVÄKOTI MUKANA

Puolitoista vuotta kestäneeseen koulutukseen osallistui kaupungin jokaisesta päiväkodista yksi lastentarhanopettaja, eli kaiken kaikkiaan liki 40 lastentarhanopettajaa. Jotta koulutuspäivistä saatiin tehokkaita, jaettiin ryhmä kahtia.

– Koulutuksessa paneuduttiin siihen, miten jokainen omalla toiminnallaan voi tukea eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja vanhempien kulttuurista sopeutumista varhaiskasvatukseen. Samalla vahvistettiin lastentarhanopettajien taitoja toimia monikulttuurisessa työyhteisössä. Koulutuksessa kehitettiin myös uusia työ- ja toimintatapoja sekä opetusmateriaaleja kaikkien varhaiskasvatuksessa työskentelevien henkilöiden käyttöön. – Yksi koulutuksen tavoitteista oli verkostoituminen. Koulutuksen aikana perustettiin Mokuosaajaeli monikulttuuriosaaja-blogi. Se toimii edelleen ja on yksi tärkeä varhaiskasvatuksen henkilöstön monikulttuurisuusasioiden tiedotuskanava, Nieminen kertoo.

NELJÄ ERI KOKONAISUUTTA Koulutuksen lähijaksot oli jaettu neljään eri opintokokonaisuuteen. – Yksi kokonaisuuksista oli kulttuurisen muutoksen tukeminen. Opintokokonaisuuden aikana selvitettiin muun muassa, mitä ihmiselle tapahtuu, kun hän tulee uuteen maahan, ja miten lasta ja vanhempia tuetaan, jotta elämä uudessa kotimaassa olisi helpompaa. Muita kokonaisuuksia oli työskentely monikulttuurisessa ympäristössä, maahanmuuttajalapsen kielellisen ja kulttuurisen kehityksen tukeminen ja monikulttuurinen ohjaus ja yhteistyötaidot työpaikalla. Koulutuksen aikana opiskelijat harjoittelivat muun muassa kohtaamista eri kulttuureista tulevien perheiden kanssa. – Vanhempien kanssa nousee erilaisia asioita esiin kuin lasten. Lasten kohdalla kielellinen ja kulttuurinen kehitys on tärkeää, ja siirtyminen esikoulun kautta kouluun on lapselle merkittävä jakso. Siinä vaiheessa hänen pitää jollain tasolla ymmärtää, että kotona asiat tehdään eri tavalla kuin esikoulussa tai koulussa, Nieminen pohtii. Suomen ensimmäiset monikulttuuriosaajat saivat todistuksen oppisopimuksen suorittamisesta viime vuoden lopulla. Nyt jokaisessa Lahden päiväkodissa on monikulttuurisuusosaaja, joka perehdyttää muuta henkilökuntaa kieli- ja kulttuuritaustaisen lasten ja heidän perheidensä kohtaamiseen. Oppisopimuskoulutus toteutettiin yhteistyössä EKIKU-työryhmän (eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset) ja Koulutuskeskus Salpauksen Monikulttuuripalveluiden kanssa.

Koulutuskeskus Salpauksen vastuukouluttaja Ulla Nieminen.

OSAAJA 2 • 2013

Ville Komulaisen oppisopimuskoulutus on puolessa välissä. Koulutussuunnittelija Jukka Vuollet on kulkenut opintojen rinnalla ja auttanut nuorta miestä saavuttamaan haaveensa.

Oppisopimuksella liikunta-alalle Ville Komulainen voi tulevassa ammatissaan liikuntaneuvojana yhdistää jääkiekkotaustansa lasten ja nuorten valmentamiseen. Reilut kaksi vuotta kestävästä oppisopimuskoulutuksesta on vuosi takana. TEKSTI Sane Keskiaho KUVA Jenni Ahonen

ILLE KOMULAISELLA on takanaan vuosi liikuntaneuvojan oppisopimusopintoja. Vaikka nyt kaikki on hyvällä mallilla ja tulevaisuus näyttää hienolta, ei näin ole ollut koko oppisopimuskoulutuksen ajan. – Alussa minua epäilytti, onko lasten- ja nuorten ohjaaminen minulle se oikea ala. Onneksi juttelin asiasta työnantajani toiminnanjohtaja Mika Pieniniemen ja koulutussuunnittelija Jukka Vuolletin kanssa ja päätin katsoa rauhassa, miltä tämä tuntuu. Loppujen lopuksi tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä. Liikuntaneuvojan osaamisen skaala on laaja. Tutkinnossa on kolme pakollista osiota: liikuntaneuvojan, liikuntaohjaajan ja tapahtuman järjestämisen osiot. Tämän lisäksi koulutukseen kuuluu kaksi valinnaista osiota. – Erikoistun soveltavan liikunnan ohja-

OSAAJA 2 • 2013

ukseen ja valmennukseen. Vedän tällä hetkellä Oulun Kärpille soveltavaa kelkkajääkiekkoa. Soveltava liikunta on vammaisille ja liikuntarajoitteisille suunniteltua liikuntaa, jossa heidän vammansa otetaan huomioon. Oulun Kärpät on Villen työnantaja oppisopimuskoulutuksen ajan. Tai tarkemmin Oulun Kärpät 46 ry, joka on erikoistunut juniorivalmennukseen. – Uskon, että Villen työllistäminen oppisopimuksella on tuonut Kärpille uusia avauksia ja uudenlaista palvelutarjontaa, Oulun oppisopimustoimiston koulutussuunnittelija Jukka Vuollet pohtii ja viittaa soveltavan liikunnan kelkkajääkiekkoon.

TIETOPUOLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI LÖYTYI OULUSTA Oulun kaupunki on solminut liikunta-alan oppisopimuskoulutuksia jo vuosien ajan. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun tietopuolisen koulutuksen tarjoaja löytyi omalta seudulta. – Aikaisemmin oppisopimusoppilaat ovat suorittaneet tietopuolisen osion EteläSuomen urheiluopistoissa. Nyt sen tarjoaa Virpiniemen liikuntaopisto. Tämä on suuri helpotus opiskelijoille, Vuollet sanoo. Opiskelijat matkaavat Virpiniemeen kerran kuukaudessa viikon ajaksi. Tutkintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä Lapin Urheiluopiston kanssa. Villen mielestä viikko koulua kuukaudessa on mukavaa irtaantumista työstä. Lisäksi, kun koulussa oppii uuden asian, pääsee sitä heti kokeilemaan käytännössä.

– Näen saman tien toimivatko annetut opit soveltavaa liikuntaa tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa. Se on hienoa. Tuoreen tyttövauvan isä ei koe perheen, työn ja opintojen yhdistämistä rankaksi. – Vaikka oppisopimus perustuu siihen, että valtaosa opinnoista suoritetaan työpaikalla, on tämä kuitenkin koulua. Oppisopimuksen tavoite on oppimisessa ja kehittymisessä sekä työpaikalla että koulunpenkillä. Ville uskoo, että jos hän suorittaisi liikuntaneuvojan opinnot puhtaasti koulunpenkillä, ei kaikkia oppeja muistaisi siinä vaiheessa, kun olisi aika siirtyä työelämään. Nyt opitut asiat jäävät paremmin mieleen. Jukka Vuollet korostaa, että liikuntaneuvojan ammatista kiinnostuneella ei tarvitse olla liikuntataustaa. Osa valmistuneista työllistyy esimerkiksi kouluihin, jossa heidän tehtävänään on aktivoida alakoululaisia välituntiliikkumiseen ja sitä kautta innostumaan liikunnasta. – Villen työssä vahva lajitausta on eduksi, mutta esimerkiksi kouluissa saattaa olla hyötyä, jos ohjaajana on henkilö, jolle liikkuminen ei luonnostaan ole ollut helppoa. Tällaisen henkilön on helpompi samaistua lapseen, jolle liikunta ei ole helppoa eikä kivaa. Vuollet uskoo, että liikunta-alalle tulee koko ajan uusia työllistymismahdollisuuksia esimerkiksi ikääntyvien ja erityisryhmien liikuttamiseen. – Tällaiselle oppisopimuskoulutukselle on tilausta.

Koulutusta kahdessa oppisopimuspaikassa Valon Lasers on vuonna 2011 perustettu, silmänpohjavaurioiden hoitoon tarkoitettujen laserlaitteiden valmistaja. Yhtiö eriytettiin vuonna 2011 fyysikko Esa Viherkosken 70-luvulla perustamasta yhtiöstä, joka oli maailman ensimmäinen monivärilaserin valmistaja. TEKSTI & KUVA Kari Viinisalo

HTIÖN TUOTTEET edustavat korkeaa teknologiaa ja suomalaista osaamista parhaimmillaan. Valon Lasers on kehittänyt laitteen suomalaisvoimin, ja niitä myydään kaikkiin maanosiin. Suomessa Vantaalla työskentelee toistakymmentä työntekijää tuotekehityksessä, tuotannossa, huollossa ja myynnissä. Yhtiön liikevaihto oli viime tilikaudella 3,6 miljoonaa euroa. Yhtiön hallinnosta vastaava Johanna Viherkoski kertoo, että Hanna Kuusisto tuli Valon Lasersin palvelukseen vuonna 2011. Hanna toimii laitevalmistuksessa teknikon tehtävissä. Hanna esittelee ylpeänä laitetta, jota hän on ollut valmistamassa, ja nyt hän tarkistaa laitteen säätöjä. Hanna kertoo, että hän on saanut ensin verhoojan koulutuksen. Hän työskentelikin jonkin aikaa alalla, mutta huomasi, ettei se ollut hänen juttunsa.

– Nyt minulla on helpompaa, kun Hanna voi toimia tarvittaessa assistenttinani. Hanna sijaistaa vakituista assistenttia ja auttaa toimistotöissä silloin, kun se on mahdollista. Oppisopimus on antanut myös minulle uutta näkemystä työprosesseihin, sanoo Johanna tyytyväisenä.

OPISKELUA KAHDESSA TYÖPAIKASSA Valon Lasersissa ei ole mahdollisuutta kirjanpidon työtehtäviin. Niinpä oppisopimuskoulutusta hallinnoivan Markkinointiinstituutin kanssa sovittiin, että Hanna tekee kirjanpitoon liittyvät työtehtävät Espanjan kodittomat koirat -yhdistyksel-

le, jossa hän toimii vapaaehtoistyössä. Yhdistys järjestää Espanjassa oleville kodittomille koirille suomalaisia adoptioperheitä. Näin saadaan aikaan sellainen työkokonaisuus, joka vastaa merkonomin koulutukseen vaadittavan osaamisen hankkimista työssä oppimalla. Hanna kertoo, että hän taitaa olla elinikäinen oppija. – Pidän opiskelusta ja mahdollisuudesta tehdä laaja-alaisia ja erilaisia töitä. Merkonomin tutkinto on hyvä myös siksi, että se antaa turvaa työmarkkinoilla. Voidaankin sanoa, että osaaminen on paras työttömyysturva nykymaailmassa.

HAETAAN OPPISOPIMUKSEEN SILMÄLASIN REUNAHIOJIA Hanna huomasi TE-toimiston sivuilla ilmoituksen, jossa haettiin opiskelijoita silmälasien reunahiojan oppisopimuskoulutukseen. Hän pääsi koulutukseen, joka on ollut hyvä perusta nykyiselle työlle Valon Lasersissa. Oppisopimuskoulutus sopii Hannalle hyvin. Siinä opitaan tekemällä työtä, ja uutta tietoa voi soveltaa välittömästi työssä. Niinpä hän päätti kysyä mahdollisuutta oppisopimukseen myös Valon Lasersissa. Se sopi yritykselle hyvin. Hanna halusi laajentaa osaamistaan ja osallistumistaan yrityksen eri töihin. Toisaalta hän halusi oppia myös toimistopuolen töitä.

Hanna esittelee ylpeänä laitetta, jota hän on ollut valmistamassa, ja nyt hän tarkistaa laitteen säätöjä.

OSAAJA 2 • 2013

Nytt yrke genom läroavtal Fotografen Mats Sandström började i våras studera videoeditering inom ett tvåårigt utbildningsprogram. – Jag är inte teoretiskt lagd, utan jag vill lära mig den praktiska vägen. Därför är läroavtal ett utmärkt alternativ för mig, konstaterar Mats. Detta är den tredje examen han avlägger genom läroavtal. TEXT Sane Keskiaho • FOTO Bildström / Monica Enqvist

ÄR MATS SANDSTRÖM fyllde femtio kän-

de han att han kommit till en vändpunkt i livet. Han började fundera om han kunde göra någonting annat än fotografera. – Jag har försörjt mig som fotograf i snart 30 år. Det är fortfarande ett kärt yrke, men jag ville pröva på någonting nytt. Som så mycket annat positivt i livet kom han in på videoeditering av en slump. Förutom att Mats hade en brinnande iver för att anta nya utmaningar, hade en del av hans företagskunder hört sig för om företagsvideor. Då också hans nya kamera var utrustad med professionell videoteknik var saken biff. – Plötsligt stod jag där med den teknik jag behövde, nya kunder och ett behov av att göra någonting nytt, förklarar Mats. Läroavtal var en bekant utbildningsform, eftersom han tidigare har avlagt en mästarexamen, dvs. en specialyrkesexamen, inom fotografering och en yrkesexamen för företagare genom läroavtal. För den teoretiska undervisningen står People Group i Helsingfors. – Många andra fotografer talade varmt för den här utbildningen. Om man börjar studera i det här skedet av livet är det viktigt att man får ut så mycket som möjligt av studierna. Utbildningen är huvudsakligen uppbyggd av distansstudier och inlärning på arbetsplatsen. Närstudiedagarna är drygt tio per år. – Min fru Monica behärskar både fotografering och videofilmning. Hon är mitt stöd och min mentor i såväl studierna, hemmet som i företagsverksamheten.

SAMMA ELEMENT MEN ÄNDÅ OLIKA Videofilmning innehåller enligt Mats en hel del sam-

OSAAJA 2 • 2013

ma element som fotografering. Vad som skiljer dem åt är tänkesättet ‒ hur man närmar sig ett uppdrag. På denna punkt är de två konstformerna helt olika. – I studierna kan jag utnyttja den kunskap jag har som fotograf, men jag måste utgå från en helt annan infallsvinkel. Man brukar beskriva fotografering med att en bild säger mer än tusen ord. Detsamma kan inte sägas om videofilmning. Där har bilden en kontinuitet och en historia. När man videofilmar måste man också beakta hur bilderna ska klippas ihop. Inom fotografering är alla bilder separata och behöver inte sömlöst fogas till varandra. – Jag började studera för att jag ville lära mig nya saker och ett nytt tänkesätt. Studierna innebär för Mats Sandström även ett lämpligt avbrott i vardagen. Visserligen är det ibland utmanande att kombinera studier, familj och arbete, men all den energi och de nya idéer studierna gett gör det värt besväret. Mats anser att man ibland måste göra någonting helt annat för att kunna utvecklas i sitt egentliga arbete. – När man arbetar med samma uppgifter tillräckligt länge börjar tankarna kretsa i cirkel och vissa mönster upprepas. Det är svårt att slippa dem och skapa någonting nytt om man inte lämnar sina dagliga rutiner bakom sig med jämna mellanrum. När man fördjupar sig i en ny tankevärld börjar idéerna flöda också i det gamla yrket. Att lära sig nytt innebär samtidigt att man får ladda batterierna, funderar Mats medan han kokar sig en kopp kaffe i det nya caféet intill fotoateljén. Också caféet är en dröm som nyligen förverkligats.

Mats anser att man ibland måste göra någonting helt annat för att kunna utvecklas i sitt egentliga arbete.

Uusi ammatti oppisopimuksella Valokuvaaja Mats Sandström aloitti viime keväänä kaksivuotisen videoeditoinnin koulutusohjelman opiskelun. TEKSTI Sane Keskiaho KUVA Bildström / Monica Enqvist

MATS SUNDSTRÖMILLE viidenkymmenen vuoden iän saavuttaminen oli tietynlainen taitekohta. Se pisti miettimään, voisiko elämässä vielä tehdä jotain muutakin kuin valokuvata. – Olen elättänyt itseni valokuvaajana kohta 30 vuotta. Se on edelleen rakas ammatti, mutta halusin kokeilla jotain uutta. Videoeditointi tuli Matsin elämään vähän niin kuin muutkin hyvät asiat elämässä – sattumalta. Sen lisäksi, että Matsilla oli sisäinen palo johonkin uuteen, kyselivät muutamat yritysasiakkaat yritysvideoita. Ja kun vielä uudessa kamerassa oli valmiina ammattitason videokuvausmahdollisuus, oli asia selvä. – Yhtäkkiä minulla oli valmiina tekniikka, asiakkaat ja tarve tehdä jotain uutta, mies muistelee. Oppisopimus oli jo tuttu koulutusmuoto, sillä mestarintutkinnon suorittanut mies on aikaisemmin suorittanut sekä valokuvaajan erikoisammattitutkinnon että yrittäjän ammattitutkinnon oppisopimuksella. Tietopuoliseksi kouluttajaksi valikoitui People Group Helsingistä. Koulutus painottuu pääsääntöisesti etätehtäviin ja työssäoppimiseen. Lähipäiviä on vuodessa vain toistakymmentä. – Vaimoni Monica hallitsee valokuvauksen lisäksi myös videokuvauksen. Hän toimii minulle hyvänä tukena ja mentorina sekä opinnoissa, kotona että yrityksen pyörittämisessä.

SAMANLAISTA MUTTA ERILAISTA Videokuvauksessa on Matsin mukaan paljon samaa kuin valokuvauksessa, mutta ajattelutavat molemmissa ovat täysin erilaiset. – Voin käyttää opinnoissani hyväkseni sitä tietotaitoa, mikä minulla jo on, mutta joudun lähestymään töitä eri kannalta. Valokuvauksesta on sanottu, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Sama ei päde videokuvaukseen. Siinä kuvalla on kesto ja tarina. Uudenlaisen ajattelutavan omaksuminen on se, miksi tähän ryhdyin. Työn ohessa opiskelu tuo Mats Sundströmin mukaan arkeen sopivan breikin. Toki opiskelu perheen ja työn ohella on välillä haastavaa, mutta kaikki se uusi energia ja ne uudet ideat, joita opiskelu tuo mukanaan, ovat vaivan arvoisia. – Kun tekee riittävän pitkään samoja asioita, alkavat ajatukset kiertävää kehää ja tietyt kuviot toistavat itseään. Niistä on vaikea päästä eroon ja synnyttää uutta, jos ei ota totaalista irtiottoa, mies miettii ja keittää kupin kahvia valokuvaamon yhteyteen avatussa kahvilassa. Myös se on osa uusien unelmien toteuttamista.

OSAAJA 2 • 2013

Joona Korpinen työpöytänsä ääressä.

Oppisopimuskouluttajana

Sveitsissä

Joona Korpinen on asunut 23 vuotta Sveitsissä ja työskentelee Badenissa ABB:n ja 80 muun yrityksen ylläpitämässä libs-työkoulussa työpaikkakouluttajana. TEKSTI Kari Viinisalo • KUVA Libs

OONA KORPINEN opettaa 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille automaatiotekniikkaa. Opetuksen pääpaino on käytännön työharjoittelussa, kuten mittaustekniikassa, ohjelmoinnissa ja johdotuksissa. Joona kertoo, että hänellä on keskimäärin 9–12 opiskelijaa. Opiskeluohjelma pyritään rakentamaan mahdollisimman yksilöllisesti ottamalla huomioon kunkin oppilaan osaamistaso. Libs-työkoulussa opetus on käytännönläheisempää kuin ammattikoulussa, jossa opetetaan enemmän teoreettisia asioita. Lisäksi libsissä opiskellaan yleissivistäviä aineita, kuten yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, äidinkieltä ja englantia.

OSAAJA 2 • 2013

Opiskelijat oppivat toimimaan asiakkaiden kanssa sekä näkevät kustannusten ja laadun merkityksen osana työtänsä.

Joona opiskelee paraikaa saadakseen pätevyyden työpaikkakouluttajaksi. Koulutus koostuu useammasta moduulista, jotka Joona voi suorittaa työn ohessa. Koulutuksen kustantaa työnantaja. Pätevöityäkseen hänen on jatkossa suoritettava vielä laajempi ammattialansa tutkinto.

MITEN OPPISOPIMUSOPISKELIJOIDEN OPISKELU ON JÄRJESTETTY? Opiskelijat opiskelevat 1. ja 2. vuoden libsissä, joka toimii opiskelijoiden oppisopimustyönantajana koko koulutuksen ajan. Toisen opiskeluvuoden lopussa opiskelijat valitsevat erikoistumissuuntautumisensa. Opintojen 3. ja 4. vuoden opiskelijat työskentelevät yhteistyöyrityksissä, kuten

PUHEENJOHTAJALTA

Nuoria oppisopimuskoulutukseen/ nuorisotakuu Vilkas keskustelu oppisopimuskoulutuksen tiimoilla jatkuu edelleen valtakunnan eri foorumeissa. Suomessa oppisopimuskoulutus mielletään aikuisten koulutusmuodoksi. Näin on myös opiskelijamäärien mukaan. Nuoria alle 20-vuotiaita oppisopimuskoulutuksessa on todella vähän. Syy nuorten oppisopimuskoulutuksen pieneen määrään voi olla tiedon puute. Esimerkiksi nuorten yhteishaussa ei mainita mitään oppisopimusvaihtoehdosta. Oppisopimuskoulutuksen keskeinen haaste on, miten saadaan nuoret ja työnantajat kohtaamaan toisensa. Työnantajilla ei ole resursseja haastatella suurta joukkoa nuoria löytääkseen

yrityksen kannalta juuri sen oikean henkilön. Toisaalta aikaisempaa työkokemusta vailla oleva nuori saattaa kokee itsensä epävarmaksi, eikä uskalla ottaa yhteyttä yritykseen. Kynnys voi olla kovinkin korkea. Nuorille tulisikin rakentaa selkeitä toimintamalleja ja toimintatapoja, joilla oppisopimuskoulutukseen haluava opiskelijan ja työnantajan intressit kohtaisivat. Valtakunnassa on käynnistetty ja käynnistymässä useita hankkeita, joiden tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja helpottaa oppisopimusopiskelijoiden ja työnantajien kohtaamista. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien haasteena onkin nyt selkeyttää prosessejaan asiakaslähtöiseksi ja hankkeiden

kokemusten pohjalta kehittää toimintaansa” yhden luukun”-palvelun periaatteelle. Napataan nuoret töihin! Touhukasta loppu vuotta!

Tarmo Välikoski, puheenjohtaja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

ABB, Alstom, Bombardier, Leica Geosystems ja Konecranes. Yhteistyöyrityksissä opiskelijat saavat koulutuksen erikoistumisalaansa ja valmennuksen tutkinnon viimeiseen näyttöön. Loppunäyttö tehdään työpaikalla osana normaalia työprosessia. Ammattikoulussa opiskelijat opiskelevat automaatioon ja sähkötekniikkaan liittyviä teoreettisia aineita, joita sitten käytännössä harjoitellaan libsin työkoulussa. Joona toteaa, että oppisopimuskoulutuksen etuna on juuri se, että teoreettinen oppi voidaan soveltaa välittömästi käytäntöön. Opiskeluviikosta ammattikoulussa kuluu kaksi päivää ja työkoulussa kolme.

ASIAKKAIDEN TILAUSTYÖT TÄRKEITÄ Joona kertoo, että opiskelijat tekevät erilaisia tilaustöitä ulkopuolisille yrityksille. Se on keskeinen osa koulutusta. Niissä opiskelijat oppivat toimimaan asiakkaiden

kanssa sekä näkevät kustannusten ja laadun merkityksen osana työtänsä.

JOONA KORPINEN (24) on suorittanut

4-vuotisen automaatioteknikon ammattitutkinnon Sveitsissä. Hän opiskelee parhaillaan työpaikkakouluttajaksi. Joona työskenteli oppisopimuskoulutuksensa jälkeen puoli vuotta Alstomilla, minkä jälkeen hän meni Suomen armeijaan ja sai aliupseerikoulutuksen. Kokemus Suomen armeijasta oli monessa mielessä rikastuttava. Lisäksi se antoi oivan mahdollisuuden virkistää suomen kielen taitoa ja tutustua suomalaisuuteen. – Vietin upean talven ja kesän Suomessa ja tunnen maata nyt laajemmin kuin vain kesämökin laiturilta. Sain armeijassa myös uusia ystäviä. Lisäksi palvelusaika antoi ammatillisia valmiuksia niin muiden kuin itsensä johtamiseen. Kaiken kaikkiaan armeija oli kovaa mutta hyödyllistä aikaa minulle.

LIBS Libs on ABB:n ympärille rakennettu 80 jäsenyrityksen yhteinen, liikevoittoa tavoittelematon työkoulu (Ausbildungsverbund). Sillä on yli 1000 opiskelijaa ja noin 95 työntekijää. Yrityksen liikevaihto on 32 MCHF (25 M€). Libs on saanut useita laatusertifikaatteja, ja se haluaa tarjota tulevaisuuteen suuntautuvaa ja nuoriin vetoavaa koulutusta sekä tuottaa asiakasyrityksilleen korkealuokkaista osaamista teknisillä ja kaupallisilla aloilla.

OSAAJA 2 • 2013

Tietoa oppisopimuskoulutuksesta OPPISOPIMUSKOULUTUS – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMUOTO OPPISOPIMUSKOULUTUS on työelämälähtöinen ja työsuhdeperustainen ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa oppiminen tapahtuu pääosin opiskelijan omalla työpaikalla. Oppisopimuskoulutus on mahdollisuus kouluttautua uuteen ammattiin tai syventää osaamista ja soveltuu nuorille ja aikuisille. Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta täydennetään oppilaitoksessa järjestettävällä koulutuksella. Tämä varmistaa, että opiskelija saa tutkinnon suorittamisessa edellytettävää osaamista ammattitaitoonsa. Opiskelijalle nimetään vastuullinen työpaikkakouluttaja, jonka tehtävänä on tukea, ohjata ja arvioida oppimista. Hänellä tulee olla tietoa ja kokemusta ammatista ja työmenetelmistä, joihin hän ohjaa opiskelijaa. Ohjauksen tarve on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat koulutuksen tavoite, työpaikan työtehtävät sekä opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus. Oppisopimus perustuu työnantajan ja opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Oppisopimus laaditaan aina kirjallisena. Oppisopimuksella voi suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Eitutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa tavoitteet ja opintokokonaisuudet määritel-

lään opiskelija- ja työpaikkakohtaisesti. Koulutuksen pituus vaihtelee 1-3 vuoteen tutkinnosta ja opiskelijan aikaisemmasta osaamisesta riippuen. Oppisopimusta solmittaessa tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa päätetään suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettava opetussuunnitelma tai näyttötutkinnon peruste sekä tutkinnon laajuus, keskeiset työtehtävät, tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle sekä muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Henkilökohtaistamisen periaatteena on suunnitella ja toteuttaa oppisopimuskoulutus ottamalla huomioon opiskelijan lähtötilanne ja koulutustarpeet, työnantajan koulutustarpeet sekä työpaikan oppimis- ja näyttöympäristö. Oppisopimukseen voidaan sisällyttää ulkomailla suoritettava koulutusjakso, johon sisältyy työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Lisäksi jaksoon voi kuulua kotimaisen oppilaitoksen antamia etätehtäviä. Ulkomainen koulutusjakso on osa tutkintoon valmistavaa koulutusta. Oppisopimuskoulutus on oppisopimuskoulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen, työpaikan ja opiskelijan suunnitelmallista yhteistyötä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN • koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin • halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista • työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus • voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen • yrittäjänä toimiva haluaa aloittaa opiskelun • koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle • henkilö haluaa vaihtaa alaa

Oppisopimus on verkostoyhteistyötä, jossa oppisopimustoimisto, oppilaitos ja työpaikka vastaavat koulutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.

Tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä löytyy opetushallituksen sivuilta osoitteesta www.oph.fi.

OSAAJA 2 • 2013

LEHDEN ILMESTYMISALUEILLA SINUA PALVELEVAT AEL Kaarnatie 4 00410 Helsinki Puh. (09) 530 7723 opintotoimisto@ael.fi Amiedu Valimotie 8 00380 Helsinki Puh. 010 808 090 asiakaspalvelu@amiedu.fi Ammattiopisto Lappia Oppisopimustoimisto Keskikatu 69 95400 Tornio Puh. 010 383 40 oppisopimus@lappia.fi Ammattiopisto Luovi aikuiskoulutus Veteraanikatu 2 90130 Oulu Puh. 020 757 4008 aikuiskoulutus@luovi.fi

Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Bulevardi 28, 00120 Helsinki Puh. 040 526 0268 oppisopimus@finva.fi Helsinki Business College SLK Instituutti Rautatieläisenkatu 5 00520 Helsinki Puh. (09) 14 89 0200 sirkka.nykanen@slkinstituutti.fi Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Stadin aikuisopisto oppisopimuskoulutus Hämeentie 11 A 00530 Helsinki Puh. (09) 310 8600 oppisopimus@hel.fi Hyria oppisopimuskeskus Kauppalankatu 18 05800 Hyvinkää Puh. 040 765 5816 oppisopimus@hyria.fi

Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto Korpintie 8 67100 Kokkola Puh. 044 725 0033 info.oppisopimus@kpedu.fi Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5 04250 Kerava Puh. 050 415 0967 satu.matikainen@keuda.fi K-Instituutti Oy Kutojantie 4, 02630 Espoo Puh. 010 533 7205 suvi.sankelo@kesko.fi Koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Teinintie 4, 15200 Lahti Puh. (03) 828 11 oppisopimus@salpaus.fi

Hyria oppisopimuskeskus Sakonkatu 1 11100 Riihimäki Puh. 040 510 6244 oppisopimus@hyria.fi

Kouvolan kaupunki oppisopimuskoulutus Salpausselänkatu 57 45100 Kouvola Puh. 020 615 8124 tommi.neuvonen@kouvola.fi

Etelä-Karjalan oppisopimuskeskus IMATRA Koulukatu 5, 55120 Imatra Puh. 040 136 4695 oppisopimuskeskus.imatra@ek-aktiva.fi

Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Hattelmalantie 25 K 13100 Hämeenlinna Puh. 050 440 0926 oppisopimustoimisto@kktavastia.fi

Lapin oppisopimuskeskus Toripuistikko 5-7, 4 krs 96200 Rovaniemi Puh. 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi info@lapinoppisopimus.fi

LAPPEENRANTA Pohjolankatu 12 53100 Lappeenranta Puh. 020 496 8229 oppisopimuskeskus.lappeenranta@ ek-aktiva.fi

Itä-Lapin ammattiopisto, oppisopimustoimisto Myllylammentie 23 98120 Kemijärvi Puh. 040 721 8903 jorma.raappana@kemijarvi.fi

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, oppisopimuskoulutus Malminginkatu 6, 48600 Kotka Puh. 050 576 5431 oppisopimuskoulutus@ekami.fi

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus Aleksanterinkatu 20 06100 Porvoo Puh. 040 036 0731 oppisopimus@opso.fi www.opso.fi

Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Forssan Oppisopimustoimisto PL 12, 30101 Forssa 040 779 7562, 050 596 2833 oppisopimus@fai.fi

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, oppisopimustoimisto Kirkkokatu 16 A 15 02770 Espoo Puh. (09) 2319 9890 oppisopimus@omnia.fi

Etelä-Savon ammattiopisto, oppisopimuspalvelut MIKKELI Raviradantie 8, PL 304 50101 Mikkeli (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi PIEKSAMÄKI Kuusitie 41, 76120 Pieksämäki (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi

Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, PL 472 40101 Jyväskylä Puh. 040 341 5182 oppisopimus@jao.fi Kainuun ammattiopisto Oppisopimuspalvelut Ketunpolku 1, 87100 Kajaani Puh. 044 797 0874 oppisopimus@kao.fi

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Vakka-Suomen oppisopimustoimisto Viikaistenkatu 1 23500 Uusikaupunki Puh. 050 376 1063 novida@novida.fi Loimaan oppisopimustoimisto Hämeentie 238 32200 Loimaa Puh. 044 090 1310 oppisopimus.loimaa@lskky.fi facebook.com/loimaanoppisopimustoimisto

Luksia Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus Nummentie 12–14 08100 Lohja Puh. (019) 369 61 opso@luksia.fi Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Satakunnan oppisopimuskeskus Otavankatu 5 A, PL 17 28100 Pori Puh. 044 455 7500 oppisopimuskeskus@winnova.fi Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Puutarhankatu 30 68600 Pietarsaari Puh. (06) 7855 222 oppisopimus@optimaedu.fi OSAO, Aikuis-ja työpaikkakoulutusyksikkö Torikatu 23, 3 krs. 90100 Oulu Puh. 040 141 5320 aikuiskoulutus@osao.fi Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus Rantakatu 13 80100 Joensuu Puh. (013) 244 2303 oppisopimus@pkky.fi Raision oppisopimustoimisto Eeronkuja 3, 21200 Raisio Puh. (02) 4377607 oppisopimus@raseko.fi Rastor Oy Oppisopimustoimisto Sturenkatu 21, 00510 Helsinki Puh. 020 779 8300 oppisopimus@rastor.fi

Savon oppisopimuskeskus Kauppakatu 28 B, 3 krs 70110 Kuopio Puh. 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto oppisopimustoimisto Pohjolankatu 4 57200 Savonlinna Puh. 044 550 6213 oppisopimustoimisto@samiedu.fi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus Oppisopimuspalvelut Frami Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki Puh. 020 124 4706 oppisopimus@sedu.fi Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää Puh. 044 712 4970 / 044 359 9062 oppisopimuspalvelut@ seurakuntaopisto.fi Sopeva oppisopimuspalvelut PL 11, 62201 Kauhava Puh. 020 742 4140 info@sopeva.fi Suupohjan ammatti-instituutti/ aikuiskoulutusosasto Oppisopimuskoulutus Teknologiapuisto 1 A, 2.krs 61800 Kauhajoki Puh. 040 507 6876 oppisopimustoimisto@saiedu.fi

Salon seudun oppisopimuskeskus Hyvoninkatu 1 24240 Salo Puh. 044 770 4221 helina.juhela@sskky.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Oppisopimuskeskus Pinninkatu 45 A 33100 Tampere Puh. (03) 5654 7999 oppi.sopimus@tampere.fi

Sataedu oppisopimustoimisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä Suoratie 1, PL 87 32801 Kokemäki Puh. 040 199 4109 www.sataedu.fi

Toyota Auto Finland Oy, Toyota ammattioppilaitos Korpivaarantie 1 01450 Vantaa Puh. (09) 851 81 kari.ronkainen@toyota.fi

Turun aikuiskoulutuskeskus/ oppisopimuspalvelut Kärsämäentie 11 20360 Turku Puh. 0207 129 460 oppisopimus@turunakk.fi Turun oppisopimustoimisto Yliopistonkatu 31, 4.krs. 20100 Turku Puh. (02) 2633 4900 oppisopimus@turku.fi Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto Vaasanpuistikko 14 D, 2 krs, PL 3 65101 Vaasa Puh. (06) 325 3475 oppisopimus@vaasa.fi Vakka-Suomen oppisopimustoimisto Viikaistenkatu 1 23500 Uusikaupunki Puh. 050 376 1063 oppisopimus@novida.fi Valkeakosken ammatti-ja aikuisopisto Vanhankyläntie 2 37630 Valkeakoski Puh. (03) 57 421 etunimi.sukunimi@vsky.fi www.vaao.fi Vantaan kaupunki, Vantaan ammattiopisto Varia/ aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut Elannontie 3 01510 Vantaa Puh. (09) 8392 3050 inga.hilden@vantaa.fi Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Asevelikatu 4, 74101 Iisalmi Puh. 040 079 3365 esko.kekkonen@ysao.fi, oppisopimus@ysao.fi Åbolands Yrkesinstitut skn Läroavtalsbyrån, Vapparvägen 4 21600 Pargas Puh. (02) 454 8609 minna.lindroos@abolandyi.fi Äänekosken oppisopimustoimisto Piilolantie 17, 44100 Äänekoski Puh. (014) 519 2214 oppisopimus@poke.fi