Osaaja 02/2012

O­SAAJA Oppisopimuksen sidosryhmämedia 2/2012

Johanna kouluttaa susia sivu 19

Näkemyksiä nuorten oppisopimuksesta

10 7

Julkaisija: Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Päätoimittaja: Viinisalo Kari Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimustoimisto, Hämeentie 11, PL 3000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (09) 3108 6470, 050 566 7770 kari.viinisalo@hel.fi Arvola Marianna Pirkanmaan oppisopimuskeskus Pinninkatu 45 A, 33100 TAMPERE 050 329 5710 marianna.arvola@pirko.fi Lahtinen Markku Helsingin seudun kauppakamari Kalevankatu 12, 00100 HELSINKI 050 571 3564 markku.lahtinen@chamber.fi Miettinen Asko Terijoentie 14, 02130 ESPOO asko.miettinen@gmail.com

19 3 Pääkirjoitus 4 Resepti nuorisotakuun onnistumiseen 5 Recept för att säkra ungdomsgarantin 6 Tahto, halu ja asenne tärkeintä 7 Nuorten yhteiskuntatakuussa oppisopimuksella tärkeä asema 8 Nappaa nuori töihin -kampanjasta tuloksia 9 Työ vei mennessään 10 Lukio ja ammattitutkinto samaan aikaan 12 2+1 -malli kiinnostaa nuoria 13 Tavataan ja verkostoidutaan 14 Oppisopimusta kehittämällä lisää koulutuspaikkoja nuorille 15 Hyvä työyhteisö on turvallinen oppimisympäristö 16 Koko ura oppisopimuksella 17 Vastapainoa keikoille kukkakaupasta 18 Pohjoisessa kootaan koulutusryhmiä yhteistyössä 18 Oppisopimuksella työn jatkaja 19 Elokuvatähtien koulutus erikoisalana 20 Nuoret kotoa töihin!

20 Brokereista kehittäjäverkosto sparraamaan yrityksiä 21 Presidentti Niinistö nosti nuorten syrjäytymisen esille 21 Seminaarissa pohdittiin työtä oppimisympäristönä 22 Generationsskifte med hjälp av läroavtal 24 Oppisopimus apuna sukupolvenvaihdoksessa 25 Puheenjohtajan palsta 26 Tietoa oppisopimuskoulutuksesta

Osaaja 2012

Luoma-aho Anja Koulutuskeskus Salpaus, aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Ståhlberginkatu 4A, 15110 LAHTI 050 526 5805 anja.luoma-aho@salpaus.fi Laakso Vesa Turun oppisopimustoimisto Yliopistonkatu 31, 20100 TURKU 044 907 3895 vesa.laakso@turkuai.fi Rauhala Pentti Keskikatu 14, 15300 LAHTI 040 773 3381 ph.rauhala@gmail.com Vuorinen Anne Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA 050 415 0974 anne.vuorinen@keuda.fi Toimitus Leena Keskiaho Ulkoasu Markku Teräväinen Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI 040 556 2591 leena.keskiaho@mageena.fi Painopaikka: Ecapaino Oy LAHTI Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.

Jakelu, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Viestintätoimisto Mageena, (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 email: sane.keskiaho@mageena.fi Painos 30 000 kpl

2

OSAAJA

2/2012

Uusi aika ja uudet tuulet Koko Euroopassa on viime vuosina herännyt huoli ilo saada osallistua tässä tehtävässä ja toimitusneuvostosnuorista. Usean nuoren pääsy työmarkkinoille ja kiinni sa. Haluankin kiittää kaikkia nykyisiä ja entisiä toiminormaaliin aikuisen elämään on osoittautunut monissa tusneuvoston jäseniä hyvästä yhteistyöstä. Erityisesti kiimaissa vaikeaksi. Siksi katseet ovat kohdistuneet saksan- tän lehden toimittajaa Leena Keskiahoa. Hän on ollut kielisen kulttuurialueen maihin, joissa nuorten työttö- keskeinen tekijä Osaaja-lehden kehittämisessä yhdessä myys on alhaisempaa kuin monissa muissa maissa. toimitusneuvoston kanssa.

Myös Suomessa on käyty keskustelua tarOlen ollut iloinen siitä, että oppisopipeesta lisätä työssä oppimista ja oppisopimuskoulutuksen kenttä on ottanut Osaajamuskoulutusta. Monissa yhteyksissä on tolehden omakseen. Myös opetushallinto on Yhteisen dettu, että nuoret haluaisivat oppisopimussuhtautunut myönteisesti yhteistyöhön. koulutukseen. Ongelmana on se, ettei SuoOsaaja-lehti on ollut jaossa Opetushallitavoitteen tulisi messa ole rakennettu nuorten oppisopituksen oppisopimuskoulutuksen valtakunolla tärkeämpi mustyömarkkinoita. nallisissa seminaareissa. kuin olemassa On ilmeistä, että nyt yhteiskunnassa on Olemme siirtyneet digi-aikaan Nettiolevien instisyntymässä selkeä tahtotila puuttua ammaOsaajan myötä. Lehti on lähtenyt hienosti tuutioiden tillisen koulutuksen ongelmiin ja samalla liliikkeelle päätoimittaja Anne Vuorisen johpuolustaminen. sätä nuorten mahdollisuuksia päästä oppidolla. Anne ottaa ensi vuoden alussa vasmaan työpaikoilla ja rakentamaan itselleen tuulleen myös tämän Osaaja-lehden. työpaikkoja. Tässä meidän on oltava tukemassa nuoria ja Toivotan Annelle menestystä Osaaja-lehden päätoityönantajia. Helsingissä saatujen kokemusten mukaan mittajan tehtävään. Uskon, että lehti palvelee jatkossa erityisesti pienet yritykset ja yrittäjät ovat usein erin- entistä monipuolisemmin lukijakuntaansa käyttäen hyomaisia kouluttajia. Niissä nuori otetaan huomioon yk- väkseen nykyajan moninaisia tiedotuskanavia. silönä ja ihmisenä, joka haluaa oppia ammattiin. Hyvä Oppisopimusterveisin Kari Viinisalo koulutus takaa myös hyvän jälkikasvun yritykselle.

Yritysten lisäksi julkisen sektorin tulisi ottaa nuoria koulutukseen ja kantaa yhteiskuntavastuuta.

Toivottavasti Suomessa pystytään toteuttamaan tarvittavat koulutuksen rakenteelliset muutokset yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, oppilaitosten, opettajien ja koulutuksen järjestäjien kesken. Yhteisen tavoitteen tulisi olla tärkeämpi kuin olemassa olevien instituutioiden puolustaminen.

Myös Osaaja-lehdessä alkaa uusi aika. Olen ollut Osaajan päätoimittajana sen perustamisesta lähtien.

Tämä tehtävä on tarjonnut näköalapaikan sekä käytännön oppisopimuskoulutukseen kentällä että myös laajemmin koulutuspolitiikkaan. Tulen varmasti kaipaamaan niitä antoisia keskusteluja, joihin minulla on ollut

Vuoden alusssa vaihtuu päätoimittaja. Helsingin oppisopimusjohtajan Kari Viinisalon työtä jatkaa Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen oppisopimusjohtaja Anne Vuorinen.

3

Osaaja 2012

Resepti nuorisotakuun onnistumiseen

O

ppisopimuspaikat ja oppisopimuskoulutukseen suunnatut voimavarat ratkaisevat, onnistuuko hallituksen kärkihanke nuorten yhteiskuntatakuu. Nykyinen oppisopimusmalli soveltuu parhaiten aikuisille, mutta on suuri tarve saada näitä paikkoja kehitetyiksi myös nuorille. Alle 18-vuotiaita on oppisopimuspaikoissa tällä hetkellä alle kaksi sataa. Silti kokemuksen mukaan sekä halukkaita opiskelijoita että kouluttajia on enemmän kuin osoitettuja paikkoja. Koulutus kiinnostaa nuoria vaihtoehtoisena koulutusmuotona. Paras palaute tulee nuorilta itseltään.

Hallitusohjelmassa linjasimme, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämä koulutustakuu varmistaa jokaiselle peruskoulun päättävälle jatkomahdollisuuden esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa.

Oppisopimuskoulutus on noussut voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Se on oikea suunta. Me tarvitsemme tähän maahan dynaamiset oppisopimustyömarkkinat. Etuja on lukuisia: Oppisopimuskoulutuksen kustannukset ovat vain murto-osa oppilaitoskoulutuksen vastaavista. Se on työelämälähtöistä, joustavaa ja se voidaan räätälöidä opiskelijan ja työpaikan tarpeiden mukaan.

Valitettavasti oppisopimuskoulutukseen kohdistuu leikkauksia – mikä leikkaa jopa kolmanneksen koulutuksesta tällä kehyskaudella. Tästä olemme sivistysvaliokunnassa jyrkästi eri mieltä. Siksi esitimmekin tuoreessa lausunnossamme, että eduskunta lisäisi voimavaroja oppisopimuskoulutukseen.

Oppisopimuskoulutukseen suunnatut säästötoimet ovat erittäin lyhytnäköisiä. Ehdotetut leikkaukset voivat merkitä, että noin 600 nuorta aikuista jää oppisopimuskoulutuksen ulkopuolelle. Esityksessä nuorten aikuisten osaamisohjelman lisämäärärahan käyttö painottuu oppilaitosmuotoiseen koulutukseen, joka on selvästi yksikköhinnaltaan kalliimpaa kuin oppisopimuskoulutus. Tämän vuoksi me sivistysvaliokunnassa ehdotimme valtionvarainvaliokunnalle 1,5 milj. euron korotusta määrärahaan, jotta oppisopimuskoulutuksen säästöt eivät vähentäisi nuorten mahdollisuuksia päästä oppisopimuskoulutukseen.

Osaaja 2012

Se on kustannuksiltaan edullinen koulutusjärjestelmä, jossa opiskelu vastaa suoraan työelämän vaatimuksia. On välttämätöntä kehittää oppisopimusjärjestelmää edelleen siten, että se nykyistä paremmin kannustaisi työnantajia tarjoamaan oppisopimuspaikan. Uhkaavan syrjäytymiskehityksen estämiseksi on tärkeätä panostaa etenkin ns. tuettuun oppisopimukseen, jossa otetaan paremmin huomioon nuoren henkilökohtainen elämäntilanne.

Jos haluamme, että meillä riittää osaajia muutaman vuoden kuluttua ja että kitkemme nuorisotyöttömyyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä, niin nyt on aika toimia. Oppisopimuskoulutus on yksi keinoista, jolla voimme vaikuttaa näihin jokaiseen. Ongelmana ei saa olla, että nuoren on vaikea löytää oppisopimuspaikkaa. Päättäjät ja työnantajat, nyt asennemuutosta peliin!

Raija Vahasalo kansanedustaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

4

Recept för att säkra ungdomsgarantin för att regeringens spetsprojekt för de ungas samhällsgaranti ska lyckas är att det finns läroavtalsplatser och tillräckliga resurser för läroavtalsutbildningen. Den nuvarande läroavtalsmodellen lämpar sig bäst för vuxna och det finns ett stort behov av att utveckla läroavtalsplatser också för unga. För tillfället har färre än 200 ungdomar under 18 år en läroavtalsplats. Ändå har det visat sig att efterfrågan på läroavtalsplatser bland både studerande och utbildare är större än utbudet. De unga ser läroavtalsutbildningen som en intressant, alternativ utbildningsform. Och de unga vet naturligtvis själva bäst.

avgörande faktorer

De unga ser läroavtalsutbildningen som en intressant, alternativ utbildningsform. Och de unga vet naturligtvis själva bäst.

I regeringsprogrammet har vi slagit fast att varje ung person under 25 år och varje nyutexaminerad person under 30 år ska erbjudas en arbets-, praktik-, studie-, arbetsverkstads- eller rehabiliteringsplats senast inom tre månader från att de blivit arbetslösa. Denna utbildningsgaranti säkerställer att alla som går ut grundskolan får en möjlighet till fortsatt utbildning och sysselsättning, till exempel inom läroavtalsutbildningen.

Läroavtalsutbildningen har varit ett synligt inslag i den offentliga debatten. Det är ett steg i rätt riktning. Vårt land behöver en dynamisk läroavtalsmarknad. Fördelarna är många: kostnaderna för läroavtalsutbildningen utgör endast en bråkdel av kostnaderna för läroinrättningsbaserad utbildning. Läroavtalsutbildningen är arbetslivsorienterad och flexibel och kan skräddarsys enligt studerandes och arbetsplatsers behov.

Tyvärr har läroavtalsutbildningen blivit föremål för nedskärningar, vilket innebär att rentav en tredjedel av utbildningen måste avvecklas under denna ramperiod. Inom kulturutskottet anser vi att detta är ett stort misstag. Därför har vi i vårt färska utlåtande föreslagit att riksdagen ska öka resurserna för läroavtalsutbildningen.

Sparåtgärderna som berör läroavtalsutbildningen är mycket kortsiktiga. De föreslagna nedskärningarna kan innebära att cirka 600 unga vuxna blir utan läroavtal. I förslaget fokuseras til�läggsanslaget för de unga vuxnas kompetensprogram i huvudsak på läroinrättningsbaserad utbildning, som till sitt enhetspris är klart dyrare än läroavtalsutbildningen. Därför har vi i kulturutskottet föreslagit för statsutskottet att anslaget höjs med 1,5 miljoner euro så att sparåtgärderna inte försämrar de ungas möjligheter att få läroavtal.

Läroavtalsutbildningen är ett förmånligt utbildningssystem där studierna direkt motsvarar arbetslivets krav. Läroavtalssystemet måste utvecklas så att det allt effektivare sporrar arbetsgivarna att erbjuda läroavtalsplatser. För att förebygga den hotande utslagningstrenden är det viktigt att satsa särskilt på s.k. stödda läroavtal som bättre beaktar den ungas personliga livssituation.

Om vi vill ha tillräckligt med kompetent arbetskraft också i framtiden samt eliminera ungdomsarbetslöshet och förebygga utslagning måste vi agera nu. Läroavtalsutbildningen är en metod med vilken vi kan påverka alla dessa faktorer. Det får inte vara svårt för de unga att hitta en läroavtalsplats. Beslutsfattare och arbetsgivare, vi efterlyser en attitydförändring!

Raija Vahasalo riksdagsledamot och ordförande för riksdagens kulturutskott

5

Osaaja 2012

Nuorten oppisopimukset Kaikki nuoret eivät viihdy koulun penkillä. He haluavat oppia työtä tekemällä. Seuraavilla sivuilla työnantajat, nuoret opiskelijat, opot ja yrittäjäjärjestön edustajat ottavat kantaa nuorten oppisopimuksiin.

Tahto, halu ja asenne tärkeintä 17-vuotias Lotta Ritokoski ei ollut koskaan kuullut oppisopimuksesta. Kymppiluokalla työharjoittelu Keravan Intersportissa johti oppisopimukseen, kun kauppias Pekka Ekegren kertoi mahdollisuudesta hankkia merkonomin koulutus oppisopimuksella. n Teksti: Leena Keskiaho, kuva: Markku Teräväinen

”O

lin vähän hukassa”, Lotta Ritokoski kuvaa aikaa kymppiluokalla. Jalkapalloa, ringetteä ja ratsastusta harrastavalle Lotalle työharjoittelu urheilukaupassa auttoi oivaltamaan, mitä hän haluaa tehdä. Sen huomasi myös kauppias.

– Lotasta näki heti ensimmäisinä päivinä, että tässä on nuori, joka voisi pärjätä urheilukaupassa. Lotta otti asiat tosissaan ja halusi työllistyä heti koulun päätyttyä, Pekka Ekegren sanoo.

Hän on nähnyt valtavan määrän erilaisia harjoittelijoita ja puhuu kokemuksesta. Tärkeintä hänen mielestään on tahto ja halu.

Jos ne ovat kunnossa, se välittyy työnantajalle ja siitä lähtee positiivinen kierre. Käytös, miten kohtelee vanhempia ihmisiä, miten toimii työpaikan ehdoilla, halu oppia, siinä keskeisiä kriteerejä, joiden mukaan hän arvioi nuorta potentiaalisena työntekijänä.

Koulutuksesta ei noin 10 henkeä työllistävässä Intersportliikkeessä ole pulaa, sillä tavarantoimittajat ja ketju tarjoavat jatkuvaa koulutusta työpaikalla ja myös netissä on omat koulutussivut, mutta tiedon hankkiminen vaatii omaa halua ja aktiivisuutta.

– Nuorella, joka tulee oppilaitoksesta paperit kädessä, on vielä pitkä matka työllistymiseen, kun taas oppisopimuksella valmistunut on heti valmis työelämään, Pekka Ekegren sanoo.

Lotta opiskelee merkonomiksi Keudassa. Tutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin kolme vuotta. n

Osaaja 2012

Lotta Ritokoski pääsi toivealalleen oppisopimuksen avulla. Kauppias Pekka Ekegren ja koko henkilöstö ovat aina valmiita auttamaan ja ohjaamaan.

6

Nuorten yhteiskuntatakuussa oppisopimuksella tärkeä asema Vuoden alussa tulee voimaan yhteiskuntatakuu.

Mikä merkitys sillä on oppisopimuskoulutuksen kannalta, sitä kävi kyselemässä työministeri Lauri Ihalaiselta Osaajan tuleva päätoimittaja Anne Vuorinen. n Teksti: Leena Keskiaho, kuva: Markku Teräväinen

N

uorten työllistymisaste Suomessa on ministerin mukaan varsin al– Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia ja yhteisvastuuta, ministeri hainen, jopa pohjoismaisittain.

Lauri Ihalainen sanoi Anne Vuoriselle. Ihalainen tutki kiinnostuneena Osaaja-lehteä, – Nuorten syrjäytymisen kusjossa on muun muassa 2+1 -mallista lukuisia yritysesimerkkejä. tannukset yhteiskunnalle ovat noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Siksi on kehitetty nuorten yhteiskuntatakuu, johon on laiOsalle nuorista oppisopimus voisi Iha- muskoulutukseen sitoutumisen jaksot tettu 60 miljoonaa korvamerkittyä rahaa. laisen mielestä olla vaihtoehto, mutta ei ovat pitkiä ja siksi esitetään ajatus useam– Yhteiskuntatakuun idea on se, että pe- kaikille. masta työnantajasta, jolloin kuormaa jaetruskoulun päättäneille pystytään varmis– Oppisopimuskoulutusta tarjotaan vä- taisiin, työministeri Lauri Ihalainen sanoo. tamaan työpaikka, opiskelupaikka, työpa- hän joka lähtöön, mutta pitää muistaa, Erityisen kiinnostunut ministeri on 2+1 japaikka tai kuntouttava työ niin, ettei ke- että se on vaativa opiskelutapa. Meillä on -mallista, jossa ensin opiskellaan kaksi nenkään nuoren työttömyys pitkity yli paljon nuoria, joilla on ensin elämänhal- vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja kolmen kuukauden. Nyt yli kolmen kuu- linnan taidon ja itseluottamuksen kasvun kolmas vuosi oppisopimuksessa. kauden työttömyyteen valuu nuorista paikka.

– Kokeiluja on meneillään 2+1 -mallista noin 20 prosenttia.

Suomessa on 110 000 20–29-vuotiasta, ja tuloksia analysoidaan parhaillaan. MeiIhalaisen mukaan nuorisotakuun paino- joilla ei ole toisen asteen koulutusta ja dän pitää löytää uusia joustavia, työpaipisteet ovat koulutustakuu, työllisyystakuu, tutkintoa. Heille ollaan rakentamassa notteisia opiskelutapoja, hän sanoo ja lisetsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta. osaamisohjelmaa, joka lisää myös oppi- taa kiinnostavien ajatusten joukkoon Jokaiselle nuorelle opiskelupaikan tar- sopimuspaikkoja. myös osatutkinnot. joaminen ammatillisessa oppilaitoksessa – Tavoitteena on, että näistä nuorista aiYksi ehdotuksista koski tuettuja oppisoon haastavaa erityisesti pääkaupunkiseu- kuisista aloittaa opinnot vuosina 2013– pimuksia. Tuetussa oppisopimuksessa dulla ja isoissa asutuskeskuksissa.

2016 yhteensä 36 000. Vuosittain oppiso- opiskelijalle tarjotaan yksilövalmennusta, – Helsingissä 900 nuorta jäi ilman toi- pimuksessa aloittaisi 1500 nuorta aikuista. jonka tarkoituksena on edistää nuoren arsen asteen koulutuspaikkaa. Lisäksi meillä jenhallintaa ja vahvistaa työ- ja oppimison 40 000 sellaista nuorta, jotka eivät ole Työmarkkinajärjestöiltä hyviä taitoja erilaisin tukitoimin. ehdotuksia koulutuksessa eivätkä töissä.

– Valtionhallinnossa on laajemminkin Nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyy Työmarkkinajärjestöt ovat jättäneet mi- herätty siihen, että tarvitaan uudenlaisia myös oppisopimuskoulutus. Ensi vuoden nisterille ehdotuksia, joilla helpotettai- oppimisen polkuja. Olemme selvittäneet alusta nostetaan yrityksille maksettavaa siin nuorten pääsyä työelämään. Myös myös oppisopimuskoulutuksen kansainkoulutuskorvausta nuorten osalta 800 eu- oppisopimuskoulutukselle ehdotetaan välistä ja eurooppalaista tilannetta, minisroon kuukaudessa. Korvaus porrastetaan: uusia polkuja. teri Ihalainen sanoo. n se pienenee loppua kohden.

– Osassa yrityksiä koetaan, että oppisopi7

Osaaja 2012

Nappaa nuori töihin -kampanja Joka kolmas päivä nuori työllistyi oppisopimuksella

Varsinais-Suomen oppisopimustoimistot ovat yhteisvoimin käynnistäneet syyskuussa 2011 maakunnan työnantajille suunnatun kampanjan. Tavoitteena oli työllistää 120 nuorta oppisopimuksella, kohderyhmänä 17– 25-vuotiaat nuoret.

Oppisopimustoimistojen yhteisesti toteuttamalla markkinointimateriaalilla kerrotaan yrityksille ja nuorille oppisopimuksesta rekrytointimahdollisuutena. Kampanjassa oppisopimustoimistot ja TE-toimistot ovat lisänneet yhteistyötä työllistämiseen liittyvien tukimuotojen tiedottamisessa. Kampanjassa ei ole keksitty mitään uutta, ainoastaan tiedottamista ja yhteistyötä on tiivistetty työllistymisen kentässä toimivien sidosryhmien kanssa.

Kampanja jatkuu vuoden 2012 loppuun. Kampanja on ylittänyt tavoitteensa, sillä tämänhetkisten tilastojen mukaan kampanja on jo työllistänyt 149 alle 25-vuotiasta nuorta (naisia

49 %, miehiä 51 %). Joissain alueen oppisopimustoimistoissa kampanja on jo lisännyt nuorten työllistymistä jopa 20 %. Nuoria on työllistynyt 30 eri ammattiin. Viisi eniten työllistänyttä tutkintoa ovat olleet: Autoalan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hotelli- , ravintola- ja cateringalan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto

kuukauden päästä oppisopimuksen alkamisesta. Kyselyssä yritykset kertovat, miksi ovat nuoren oppisopimukseen palkanneet. Alustavien kyselystä saatujen palautteiden perusteella, nuoren työllistäminen helpottuu, mikäli hän on yritykselle entuudestaan tuttu. Mitä pienempi yritys on, sitä merkityksellisempää nuoren tunteminen on. Palautteen perusteella oppisopimuskoulutus on yhteiskunnallisesti toimiva tapa kouluttaa uutta työvoimaa yrityksille, mutta sen mahdollisuuksista ei ole riittävästi tietoa tarjolla.

Kampanjassa on lähetetty työllistäneille yrityksille webropol -kysely 4-6

Vesa Laakso ja Esa Anttila

Oppisopimuskoulutus yrityksille (kampanjasta kerättyä palautetta) Keskiarvo ( asteikko 1– 4 ) Oppisopimus on yrityksellemme hyödyllinen tapa kouluttaa uusia työntekijöitä Yrityksille on riittävästi tietoa tarjolla oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista Oppisopimuskoulutus on yhteiskunnallisesti toimiva tapa kouluttaa työvoimaa yrityksille Voin suositella oppisopimuskoulutusta muillekin työnantajille

Yhteensä Osaaja 2012

3,41 2,94 3,56 3,48 3,35 8

Työ vei mennessään – Koulussa ei saanut sellaista oppia kuin täällä. Kaikki, mitä olen oppinut, olen oppinut työssä, sanoo Aki Karjalainen, joka siirtyi oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimukseen Turussa toimivaan Kunun Pyörään.

- Täällä on kiva porukka ja hyvä työilmapiiri. Paljon on vielä opittavaa, mutta olen saanut lisää varmuutta, sanoo Aki Karjalainen (vas.).

Työnantaja Marko Rosendahl toivoo Akista pitkäaikaista työntekijää yritykseensä.

A

ki Karjalainen meni peruskoulun jälkeen ammattikouluun opiskelemaan pienkoneiden korjausta. Työssäoppimisjaksoa Kunun Pyörässä seurasi kesätyö. Kun hän toisen vuoden keväällä oli jälleen työssä oppimassa Kunun Pyörässä, siellä sattui kaksi pitempiaikaista sairastapausta.

– Menin sanomaan toimitusjohtajalle, että olin miettinyt oppisopimusta ja että voisin jäädä vaikka heti.

– Silloin oli sesonki juuri alkanut ja kaksi miestä korjaamossa pitkällä sairaslomalla ja piha ja myymälä korjattavia koneita ja pyöriä täynnä. Mietin noin puolitoista sekuntia ja kysyin, mihin paperiin laitan puumerkkini, kolmannen polven yrittäjänä Kunun Pyörässä toimiva Marko Rosendahl kertoo.

Aki kävi koulussa puhumassa opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa, ja sen jälkeen Akille solmittiin oppisopimus Turun oppisopimustoimistossa. Tietopuolisen koulutuksen tarjosi Tampereen aikuiskoulutuskeskus.

9

– Oppisopimusaika on puolitoista vuotta, mutta se voi olla lyhyempi tai pitempi.

Kaikki riippuu näytöistä, sillä osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuuksissa, hän sanoo.

Hyväksi voidaan laskea myös osiot, jotka Aki on jo oppinut. Esimerkiksi moottorisahojen korjauksessa hänelle riittää pelkkä näyttö, sillä hän on purkanut ja kasannut jo lukuisia moottorisahoja.

– En olisi ammattikoulussa uskonut, että vielä vuosiin tekisin sellaisia töitä kuin nyt teen, Aki sanoo ja lisää, että on erittäin tyytyväinen ammatilliseen kehitykseensä.

Pitkät työsuhteet tähtäimessä Akin työpaikkaohjaajana toimii piakkoin eläkkeelle jäävä Reijo Jokinen, joka tuli korjaamon 19-vuotiaana opettelemaan ammattia.

– Reijo on ollut koko ikänsä näissä hommissa ja on hyvä opettaja. Aina hän ei anna valmiita ratkaisuja, vaan ohjaa ajattelua ja laittaa minut itse miettimään.

Silloin asiat jäävät paljon paremmin mieleen, Aki sanoo.

Kunun Pyörässä on aikaisemmin ollut yksi oppisopimusopiskelija, joka lähes kymmenen vuoden jälkeen on edelleen talossa. Hyvät kokemukset aikaisemmasta oppisopimuksesta ja se, että Aki oli jo tuttu, kannustivat Marko Rosendahlin solmimaan oppisopimuksen Akin kanssa osana Nappaa nuori töihin -kampanjaa.

– Kouluttamisesta on tietysti kuluja työantajalle varsinkin alussa, mutta pitkällä tähtäimellähän tätä tehdään. Me toivomme saavamme Akista pitkäaikaisen työntekijän ja haluamme kouluttaa hänestä mahdollisimman hyvän ammattimiehen, hän sanoo. n

Kunun Pyörä Oy • Toimii Turussa • Myy, huoltaa ja korjaa pienkoneita • Perustettu 1938 • Henkilökuntaa 8

Osaaja 2012

Lukio ja ammattitutkinto samaan aikaan Onni Toppila on ensimmäisenä Helsingissä suorittanut samaan aikaan kaksi tutkintoa, joista toisen oppisopimuksella. Samalla kun tuli hankituksi ylioppilaslakki, hän sai n Teksti: Leena Keskiaho, kuva: Janne Karvinen päätökseen teatterialan ammattitutkinnon.

L

ukio ei maistunut Onni Toppilalle. Hän oli jo luovuttamassa, kun kuuli Helsingin oppisopimustoimiston koulussa pitämässä tilaisuudessa mahdollisuudesta suorittaa perus- tai ammattitutkinto lukion ohessa oppisopimuksella.

– Se oli minulle hyvä porkkana jatkaa lukiossa. Heti tilaisuuden jälkeen otin opoa hihasta kiinni ja sanoin, että tämä on minun juttuni, Onni kertoo.

Ala, jota Onni halusi opiskella, oli ollut selvä jo siitä lähtien, kun hän oli yläasteella työharjoittelussa Teatteri Vantaassa.

– Työharjoittelun jälkeen tein teatterissa erilaisia vapaaehtoistöitä, vaihdoin lavasteita, siivosin ja kunnostin paikkoja kesätauolla. Kerran, kun teatterista puuttui teknikko, puhelin soi ja minua kysyttiin siihen hommaan. Olin innoissani, ja vasta paikan päällä muille selvisi, etten ollut siinä tilassa koskaan hoitanut tekniikkaa. Vakuutin, että osaan varmasti. Olin seurannut teknikon työtä. Hän oli myös opettanut silloin tällöin valojen ja äänten hoitamista, ja kun siihen aikaan soitin myös bändissä, äänipuoli oli tuttua. Kaikki meni nappiin ja vähitellen työ teatterissa lisääntyi, Onni Toppila kertoo.

Teatterista oppisopimuspaikka Kun Teatteri Vantaa oli halukas ottamaan Onnin oppisopimukseen, alkoi Onnin vaativa urakka toisena lukiovuotena. Aina se ei ollut helppoa, mutta onneksi hänellä oli hyvä ja laaja turvaverkko. Lukion ja oppisopimuskoulutuksen suorittaminen yhtä aikaa oli pilotti myös järjestäjille, joten opintojen seuraamista varten perustettiin ohjausryhmä, jossa oli edustajat Helsingin oppisopimustoimistosta, lukiosta, tietopuolisen koulutuksen järjestäneestä Metropoliasta ja Teatteri Vantaasta.

– Työmäärä oli valtava. Koko ajan piti tasapainotella, mihin milläkin hetkellä panostaa. Teatterissa työ kulkee sykleissä. Ennen ensi-iltaa on aina kova kiire eikä kouluun pystynyt silloin keskittymään. Esityskaudella oli helpompaa, kun olin töissä vain illalla ja päivällä olin koulussa. Ensimmäisinä vuosina jäi aikaa muuhunkin, mutta kun ylioppilaskokeet alkoivat ja samaan aiOsaaja 2012

kaan piti tehdä näyttötutkintoa, olin viimeiset puolitoista vuotta joko töissä tai koulussa, Onni Toppila kertoo.

Onnin opiskelu vaati joustavuutta kaikilta osapuolilta. Lähiopetusta oli kolmesta neljään päivää kuukaudessa.

– Ryhmä oli pieni ja opetus hyvin henkilökohtaista, joten aikataulut pystyin sumplimaan melko vapaasti. Jos oli kiire töissä, pystyin korvaamaan lähipäiviä etätehtävillä tai jopa niin, että opettajan kanssa kahdestaan käytiin asiat läpi. Lukiosta taas täytyi saada lomaa lähipäiviä varten ja poissaolot piti kompensoida kotitöillä tai jollain muulla tavalla. Aika raskas urakka se oli, mutta kun se oli mielekästä, jaksoin painaa eteenpäin, Onni kertoo.

Metropolian tietopuolinen koulutus oli hänelle äärimmäisen tärkeää, sillä työpaikkakouluttaja oli teatteriohjaaja ja monet tekniikkaan liittyvät asiat Onni joutui selvittämään itse tai kysymään opettajilta lähiopetuspäivillä. Päivien anti siirtyi heti teatteriin.

– Kun koulutuksessa aiheena oli turvallisuus, teatterissa laitettiin kaikki turvallisuusasiat viimeisen päälle kuntoon. Kun kävin valaistuksen erikoiskurssia, teatterissa alettiin tehdä enemmän töitä valoilla ja kun opiskeltiin ääniä, niihin panostettiin myös teatterissa.

Oikea ratkaisu Nyt, kun Onni istuu haastattelussa Gabriel tule takaisin -näytelmän lavasteissa, jotka hän on itse rakentanut lavaa ja kaakeliuunia myöten, hänen on helppo sanoa, että ratkaisu oli oikea. Harvalla 21-vuotiaalla ylioppilaalla on hankittuna kovan tason ammatti, joka tuo sekä työtä että jatkokoulutusmahdollisuuksia.

Mutta aina se ei ollut helppoa.

– Kun piti palauttaa etätehtävä ja kello oli vähän vaille 12 yöllä ja vielä piti repiä yksi sivu aiheesta, silloin tuntui, että liian ison haasteen otin. Mutta heti, kun sain painettua enteriä, oli tosi hyvä olo. Nyt keskityn työntekoon teatterissa, mutta joskus tulevaisuudessa haluaisin opiskella myös alan korkeakouluopinnot syventämään ammattitaitoa, Onni Toppila sanoo. n 10

Onni Toppila tiesi jo nuorena, että hän haluaa teatteriin töihin.

11

Osaaja 2012

Hannu Vänni (vas.) ohjaa Daniel Jussilaa työpaikalla.

Eurotank Oy

2+1 -malli kiinnostaa nuoria Daniel Jussilan luokan neljästätoista oppilaasta yli kymmenen olisi halunnut suorittaa viimeisen vuoden kone- ja metallialan perustutkintoon tähtäävistä opinnoista oppisopimuksessa mutta kaikille ei löytynyt oppisopimuspaikkaa. n Aukeaman tekstit: Leena Keskiaho kuvat: Markku Teräväinen

S

ekä nuorten että työantajien suosiota on kasvattanut 2+1 -malli, jossa kaksi vuotta opiskellaan ammattioppilaitoksessa ja viimeinen vuosi oppisopimuksessa.

Daniel Jussila oli yksi niistä onnekkaista, joka pääsi oppisopimukseen.

Koulutuspaikka oli Kangasalalla toimiva Eurotank Oy, joka valmisOsaaja 2012

taa palavien nesteiden kuljetuskalustoja.

Työnjohtaja Hannu Vännille ei ole uutta ammattioppilaitoksen ja oppisopimuksen yhdistäminen. Tosin aikaisemmin ei puhuttu mistään 2+1 -mallista, eikä oppisopimukseen siirtymistä suunniteltu pitkällä tähtäimellä.

– Ammattikoulussa opiskelleet kaverit, joille koulunpenk-

• Kangasala • Suunnittelee ja valmistaa säiliöitä ja perävaunuja • Myös täydet varaosa- ja huoltopalvelut • Työntekijöitä noin 40 • Suuri osa tuotannosta menee vientiin • Tärkeimmät vientimaat Ruotsi, Norja ja Baltian alue • Kuuluu hollantilaiseen Burg-konserniin

ki ei maistunut, tulivat kyselemään, olisiko mahdollista suorittaa opinnot loppuun oppisopimuksessa. Sitä sitten pohdittiin yhdessä opiskelijan, oppilaitoksen ja oppisopimustoimiston kanssa ja useita nuoria on meille tullutkin tätä kautta, Vänni kertoo.

Hän sanoo palkkaavansa mielellään 2+1 -mallin opiskelijoita, jos asenne työhön on kunnossa.

– Heillä on valmistuessaan selvästi paremmat valmiudet kuin suoraan koulusta tulevilla.

Käytäntö opitaan työpaikalla Kun opiskelija siirtyy oppisopimukseen, hänelle tehdään henkilökohtainen opintosuun-

nitelma, jossa huomioidaan jo suoritetut osiot. Daniel oli ehtinyt suorittaa jo ison osan tietopuolisesta koulutuksesta, joten oppilaitospäiviä ei viimeiselle vuodelle jäänyt kovin montaa ja hän sai keskittyä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.

– Koulussa kerrottiin mahdollisuudesta suorittaa viimeinen vuosi oppisopimuksessa, mutta paikkoja ei löytynyt kaikille halukkaille, Pirkanmaan ammattiopiston Kangasalan toimipisteessä opiskellut Daniel kertoo. Hän on tyytyväinen valintaansa. Koulussa opittiin perusasiat, työssä käytönnön tehtävät. Nyt Daniel on valmistunut ja jatkaa vakinaisena työntekijänä Eurotankissa. n 12

Aamukahvin tavoite:

Tavataan ja verkostoidutaan Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen perinteisiin kuuluu koulujen alkuun ajoittuva aamukahvitilaisuus opinto-ohjaajien kanssa. Yksi syksyn teemoista oli nuorten oppisopimukset. n Teksti: Leena Keskiaho, kuvat: Markku Teräväinen

M

onipuolinen aamupala odotti perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajia, kun he saapuivat Pirkanmaan oppisopimuskeskukseen kuulemaan ajankohtaistietoa oppisopimuskoulutuksesta.

– Oppisopimus on loistava vaihtoehto niille opiskelijoille, jotka oppivat parhaimmin työtä tekemällä. Lähes sataprosenttisesti hyviä kokemuksia, Pirjo Räsänen sanoo.

– Ehdottomasti hyvä lisä koulutustarjontaan, Jaakko Saulamaa lisää. Molemmat toimivat opinto-ohjaajina Pirkanmaan ammattiopistossa.

Ongelmaksi nuoren kohdalla muodostuu usein työpaikan löytyminen.

– Yleensä työpaikka löytyy siten, että nuori on ollut työssäoppimisjaksolla tai kesätyössä yrityksessä ja on saanut jalan oven väliin, harvoin soittelemalla tai hakemuksia lähettämällä, Räsänen tietää.

– Opiskelijat leimautuvat helposti suomalaisessa koulussa joko hyviksi tai huonoiksi. Oppisopimus voi keikauttaa käsityksen toisinpäin. Kun on oikeat olosuhteet ja oikeanlainen oppimisympäristö, nuoren vahvuudet tulevat näkyviin. Siksi ei voi jyrkästi määritellä, kenelle oppisopimus sopii, Räsänen sanoo.

Nuorten käsitys oppisopimuksesta on se, että ollaan töissä ja saadaan palkkaa.

– Meidän työnkuvaan kuuluu, että kerromme 2+1 -mahdollisuudesta. Ne jotka kiinnostuvat, tulevat kyselemään lisää, Saulamaa sanoo.

– Myös 2+1 -mallin ammattiopettajat tiedottavat mahdollisuudesta sekä opiskelijoille että työnatajille.

Opinto-ohjaajat tuntevat melko hyvin oppisopimuksen.

– Oppisopimus on selkeä osa koulutusjärjestelmää. Se, että pääosa tutkinnosta tehdään työpaikalla ja välillä käydään koulussa, on hyvin tiedossa. Oppisopimuksissa on kuitenkin mahdollisuus tehdä erilaisia sovelluksia kuten 2+1 -malli.

Niitä ei tunneta laajasti, Saulamaa sanoo.

Pirjo Räsänen uskoo, että monella opinto-ohjaajalla on taustalla huoli oppisopimuksen soveltumisesta nuorille.

– Pelätään, että nuori jää liian yksin ison vastuun kanssa ja että ohjaus opintoprosessin aikana ei ole riittävä. Vaikka työpaikalla olisikin hyvää ohjausta, niin miten sujuvat oppimistehtävät ja teorialähijaksot aikuisten joukossa, hän kysyy.

– Eri asia on 2+1 -malli, jossa nuorella on jo perusteet hallinnassa, oma tuttu opettaja jatkaa ja opinto-ohjaajakin toimii taustatukena. Tällöin ohjaus ei jää pelkän työpaikan vastuulle. Jos oppisopimusta ajatellaan vaihtoehtona peruskoulun päättäville, pitäisi rakenteet miettiä huolella.

Molemmat opinto-ohjaajat ovat käytännössä nähneet, miten opiskelijasta, josta kukaan ei usko tulevan mitään, sataa työpaikalta kehuja ja hyvää palautetta.

Setumo Bodibe pääsi unelmaalalle oppisopimuksella.

Opinto-ohjaajilla Jaakko Saulamaalla ja Pirjo Räsäsellä on vaikutusta nuorten koulutuspäätöksiin.

Tunnetaan hyvin

13

”En päässyt edes pääsykokeisiin” Setumo Bodibella oli selkeä käsitys alasta, jonne halusi. Innokkaana urheilijana hän haaveili opinnoista urheiluopistossa, mutta huonolla peruskoulun päästötodistuksella ovi ei auennut edes pääsykokeisiin.

Setumo ei tästä lannistunut vaan lähti kartoittamaan muita väyliä ja löysi oppisopimuksen. Sitkeä soittelu kuntosaleille toi työpaikan, joka halusi lähteä kouluttamaan häntä.

– Kuntosali Albatrossi oli noin kymmenes paikka, jonne soitin ja jossa viimein tärppäsi. Nyt suoritan liikunnanohjauksen perustutkintoa ja käyn lähiopetuspäivillä Varalan urheiluopistossa, jonne todistuksen arvosanojen pohjalta en päässyt edes pääsykokeisiin, kertoo 18-vuotias Setumo Bodibe. n

Osaaja 2012

Oppisopimusta kehittämällä lisää

koulutuspaikkoja nuorille Suomen Yrittäjät on toistuvasti kampanjoinut oppisopimuskoulutuksen puolesta.

Nuorten oppisopimuskoulutuksen lisääminen vaatisi johtaja Martti Pallarin mielestä oppisopimuskoulutuksen voimakasta ja rakenteellista kehittämistä sekä erilaisten n Teksti: Leena Keskiaho, kuva: Johannes Wilenius esteiden purkamista.

M

artti Pallari tuntee oppisopimusjärjestelmän hyvin.

Hän on järjestössä usein se henkilö, joka pyydetään mukaan koulutustyöryhmiin, kun halutaan yrittäjien näkemys. Hän on ollut kehittämässä mm. yrittäjätutkintoja ja toiminut Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnan puheenjohtajana toistakymmentä vuotta.

– Minulla samoin kuin meidän jäsenistöllämme on myönteinen asenne nuorten oppisopimuskoulutukseen, se on tehokas ja taloudellinen ja nuorten suosima. Selvitystemme mukaan on olemassa tiettyjä tekijöitä, jotka vaikeuttavat nuorten oppisopimuskoulutukseen pääsyä erityisesti pk-yrityksissä, joita jäsenkunnastamme on yli 90 prosenttia, Pallari sanoo.

Suurin kompastuskivi hänen mukaansa on oppisopimusajan palkka, joka eurooppalaiseen tasoon verrattuna on liian korkea oppisopimussuhteen alussa, kun nuorella ei ole minkäänlaista osaamista. Järjestön jäsenkunnassa on arvioitu, että yrittäjä saattaa käyttää oppisopimusopiskelijan opastukseen jopa viidenneksen työajastaan.

Työpanos, jonka yrittäjä nuorelta saa, ei kata lähellekään hänen tähän koulutukseen antamaansa panostusta. Pallari onkin kehittänyt jo kymmenen vuotta sitten mallin, jota järjestössä kutsutaan ”evoluutiomalliksi” ja jota on tarjottu myös muille työelämäjärjestöille.

– Se lähtee ajatuksesta, että oppisopimussuhteen alussa maksetaan eurooppalaisen mallin mukaan 400–500 euroa kuukaudessa. Suhteen alussa sovitaan palkantarkistusajankohdat koko oppisopimuskaudelle niin, että palkka kehittyy sitä mukaa kun suoritus kasvaa ja oppisopimuksen päättyessä henkilö saa ammattimiehen tai -naisen palkkaa, Pallari sanoo.

Työnantajalle maksettava koulutuskorvaus ei Pallarin mukaan myöskään vastaa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen kustannuksia. Myös työsopimuksen kautta tulevat työnantajavelvoitteet

”Yhtään nuorten oppisopimusta ei solmita siksi, että se olisi yrittäjälle kannattavaa.”

- Nuorten työllistyminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on keskeinen asia koko Euroopassa, sanoo johtaja Martti Pallari.

Osaaja 2012

14

koetaan pienissä yrityksissä usein liian suuriksi. Olisi parempi, jos työsopimuksista siirryttäisiin koulutussopimuksiin.

Oppisopimukseen voi liittyä myös kilpailullisia esteitä. Yrittäjä saattaa pelätä, että opiskelija valmistuttuaan menee kilpailijalle, mutta se riski Pallarin mielestä jää aina yrittäjälle. Mitkään tätä estävät rajoitukset eivät hänen mukaansa kuulu tähän päivään.

– Tähän asti yhteiskunta on huolehtinut ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksista. Näin tulee olla jatkossakin.

Uusia koulutukseen liittyviä tehtäviä yrittäjille ei tule asettaa, ellei niistä aiheutuvia kustannuksia korvata täysimääräisesti. Tämän lisäksi koulutustehtävien vastaanottamisen tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen. Yritykset haluavat kuitenkin vaikuttaa koulutuksen sisältöihin ja toteutustapoihin ruohonjuuritasolla, Pallari sanoo.

Ammattikoulutukseen pääsy vaikeaa Suomessa tarvitaan ammattiosaajia, mutta silti ammattikoulutukseen pääsy on vaikeaa. Ammatillisen koulutuksen arvostuksesta kertoo se, että ammattiopintoihin vaaditaan usein korkeampi keskiarvo kuin lukioon pääsyyn.

– Myöskään aloituspaikkoja ei aina ole siellä, missä niitä tarvitaan ja toisaalla niistä on ylitarjontaa.

– Kun puhutaan, että oppisopimuskoulutus on ratkaisu nuorten syrjäytymiseen, pitää muistaa, että puhumme todella pienistä luvuista. Nyt noin 200 alle 18-vuotiaista aloittaa opiskelun oppisopimuksessa. Jos määrä pystytään nostamaan joillain toimenpiteillä esim. viiteensataan, se on tietysti hieno asia koulutukseen päässeiden kannalta, mutta valtakunnallista vaikuttavuutta sillä ei ole. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö nuorten oppisopimuskoulutukselle pitäisi tehdä jotain. Päinvastoin!

Me yrittäjäjärjestössä tarkastelemme koulutusta ammatillisen työvoiman saatavuuden ja laadun kannalta ja silloin vaaditaan toimenpiteitä, jotka mahdollistavat huomattavasti suuremmat opiskelijamäärät.

Oppisopimuskoulutus Suomessa on tällä hetkellä opiskelijamäärillä mitattuna lähinnä työssäolevien aikuisten täydennyskoulutusmuoto. Tämä tehtävä oppisopimuskoulutuksella tulee olla jatkossakin. Sitäkin voidaan kuitenkin edelleen kehittää. n 15

– Suomen kasvava yli 20 prosentin nuorisotyöttömyys on saatava katkeamaan, Paula Aikio-Tallgren sanoo.

Hyvä työyhteisö on turvallinen oppimisympäristö n Teksti: Leena Keskiaho, kuva: Markku Teräväinen Vuonna 2010 peruskoulun päättäneistä vain noin 90 nuorta lähti oppisopimukseen. 5700 oli niitä, jotka eivät menneet opiskelemaan tai töihin. Saksassa oppisopimuskoulutus imaisee peruskoulun päättävästä ikäluokasta noin 60 prosenttia.

– Tämä tarkoittaisi Suomessa vähimmilläänkin parinkymmenen tuhannen nuoren pääsyä koulutuksen ja työn syrjään kiinni, sanoo Länsipohjan Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren, joka kävi keväällä Berliinissä tutustumassa sikäläiseen oppisopimuskoultukseen yhdessä muiden Suomen Yrittäjien puheenjohtajien kanssa.

Peruskoulun päättävien nuorten oppisopimuskoulutuksen esteeksi on Suomessa mainittu oppisopimuskoulutuksen vaativuus ja se, että nuori joutuu yksin aikuisten maailmaan. Paula Aikio-Tallgren ei allekirjoita tätä.

– Väittäisin, että nuori on työyhteisössä hyvässä turvassa. Hyvä työyhteisö imaisee myönteisellä tavalla nuoren ja kannattelee häntä. Se tietysti edellyttää, että yritys ja koko työyhteisö sitoutuu nuoren opettamiseen ja ottaa nuoresta vastuun. Tällaisessa oppimisympäristössä nuori voi tuntea olonsa turvalliseksi.

Oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä ja tuloksissa Saksa vetää Aikio-Tallgrenin mukaan Suomea pidemmän korren.

– Saksassa oppisopimuskoulutusta on kehitetty niin, että se tarjoaa portaita uralla etenemiseen. Ammattitutkintoon

tähtäävässä mallissa ensimmäinen porras koskee lähinnä peruskoulunsa päättäviä nuoria. Toinen taso kehittää ammattivalmiuksia edelleen, mutta varsinainen suuri menestys on ollut ammattitutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaminen rinnakkain ns. kaksoistutkintona. Tällä tuplatutkinnolla on haluttu taata oppisopimuskoulutuksen arvostuksen parantuminen ja toisaalta suorittavien kädentaitojen säilyminen Saksassa. Siellä niin kuin meilläkin ollaan huolissaan tiettyjen ammattialojen osaamisen katoamisesta tai siirtymisestä kokonaan maan rajojen ulkopuolelle.

Paula Aikio-Tallgren myöntää, että oppisopimuksen kustannukset hiertävät yrityksiä.

– Kouluttaminen on yrittäjälle kallista, sillä nuorelle pitää opettaa kaikki kädestä pitäen ja koulutukseen käytetty aika on yrittäjän omasta työpanoksesta pois. Jos yrityksille aiheutuvia kustannuksia saadaan pudotettua, on tällä suora yhteys tarjottavien oppisopimuspaikkojen määrään.

Saksassa on tehty kovasti töitä tuotannollisten alojen vetovoiman kasvattamiseksi.

– Vuonna 2010 maassa aloitettiin viiden vuoden imagokampanja oppisopimuskoulutuksen puolesta. Kampanjat eivät kuitenkaan yksin riitä ellei Saksan oppisopimussysteemin tukena olisi tiukkaa auditointia, tutkintovaatimusten seurantaa ja sertifiointia. n Osaaja 2012

Tomi Oksanen

Koko ura

oppisopimuksella n Teksti: Leena Keskiaho, kuva: Markus Teräväinen

T

omi Oksanen sanoo, että hänelle oppisopimus on ollut paras tapa opiskella, mutta se ei sovi kaikille.

– Pitää haluta oppia asiat tekemisen kautta. Silloin ne jäävät paremmin mieleen. Pitää olla myös utelias luonne niin että osaa kysyä ja ottaa itsekin selvää eikä pelkästään opettele sitä, mitä käsketään.

Oppisopimus opettaa hänen mukaansa muitakin tärkeitä taitoja kuin pelkän ammattiosaamisen.

– Se opettaa sosiaalista kanssakäymistä, sillä työpaikalla joutuu tekemisiin erilaisten ihmisten kanssa. Se opettaa myös kohtaamaan asiakkaat. Kun kuulee miten vanhempi ammattimies soittaa, miten hän esittelee itsensä ja miten kommunikoi asiakkaan luona, voi katsoa mallia ja oppia. Minun oppi-isäni oli hyvin sosiaalinen persoona ja tuli kaikkien kanssa toimeen. Olen oppinut häneltä valtavasti.

Haasteellisia tehtäviä Tomin urakehitystä vauhditti se, että hän oli työssä yrityksessä, joka kasvoi voimakkaasti ja jossa aukesi uusia haastavia tehtäviä.

– Kun aloitin sähkövoimatekniikan perustutkinnon suorittamisen, olin seitsemäs työntekijä yrityksessä. Aluksi kuljin toisten asentajien mukana. Kun sain ajokortin ja oman auton, pääsin tekemään itsenäisesti sähköasentajan töitä.

Perustutkinnon jälkeen Tomi suoritti ammattitutkinnon ja samalla kun opinnot edistyivät ja taidot kasvoivat, myös työt monipuolistuivat. Tomi alkoi asennushommien rinnalla hoitaa myös toimistotöitä tehden muun muassa tarjouslaskelmia. Välillä hän Osaaja 2012

16-vuotiaana oppisopimukseen.

Alle 30-vuotiaana toimitusjohtajaksi.

Sähköasentajasta eteneminen yrityksen johtoon ja koko laaja koulutus oppisopimuksella, siinä Tomi Oksasen tähänastinen urakehitys pähkinänkuoressa. kävi armeijan ja oli rauhanturvajoukoissa Kosovossa. Kun hän palasi Suomeen, hän kävi työnantajansa kanssa keskustelun, jossa ilmaisi halunsa edestä uralla.

– Työnantaja tuki opintoja alusta lähtien. Sovimme että aloitan tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittamisen. Sähköpuolella erikoisammattitutkinnon suorittaneista tulee yliasentajia ja siinä opiskellaan matematiikkaa, fysiikkaa, johtamistaitoa, markkinointia ja asiakashallintaa, Tomi kertoo.

Osakkuus houkutteli Tomin ura eteni sähköasentajasta työnjohtajaksi ja siitä työpäälliköksi. Hän oli tyytyväinen yritykseen ja työhönsä, mutta tunsi halua myös yrittäjyyteen. Koska siihen ei silloisessa yrityksessä ollut mahdollisuutta, hän kiinnostui lehti-ilmoituksesta, jossa Turun Sähköpalvelulle haettiin toimitusjohtajaa.

– Hakuilmoituksessa mainittiin mahdollisuus tulla yrityksen osakkaaksi ja kun halusin tehdä itselleni töitä, laitoin paperit.

Siitä on kohta kaksi vuotta. Nyt Tomi johtaa 25 työntekijän yritystä ja on tyytyväinen ratkaisuunsa. n Turun Sähköpalvelu Oy • Kuuluu LST-groupiin.

• Yritys suunnittelee ja hoitaa kiinteistöjen sähköistystyöt uudisrakennus- ja saneerauskohteissa.

• Työllistää 20 – 25 henkilöä

16

Stina Girs on uuden ajan muusikko, joka haluaa pitää itsellään myös ”tavallisen” ammatin.

Stina Girs valitsi oppisopimuksen

Vastapainoa keikoille kukkakaupasta Muusikko Stina Girs jakaa aikaansa musiikin ja kukkakaupan välillä.

Musiikissa hän on itseoppinut, mutta kukka-alalle hän on opiskellut.

Puutarhatalouden perustutkinnon Stina suoritti oppisopimuksella. n Teksti ja kuva: Heli Vastamäki

S

tina Girs julkaisi ensimmäisen oman levynsä marraskuussa 2011 ja tekee nyt keikkaa ympäri Suomen.

Silti hänet voi aika ajoin bongata palvelemassa asiakkaita järvenpääläisessä kukkakaupassa. Stinalla on plakkarissa puutarhatalouden perustutkinto sekä floristin ammattitutkinto. Molemmat tutkinnot hän suoritti Keudassa, perustutkinnon oppisopimuskoulutuksena.

Stina uskoo jatkavansa floristin uraansa osa-aikaisesti, vaikka saavuttaisi kiintotähden aseman musiikkimaailmassa. Luovuus, taiteellisuus ja persoonallinen ote ovat olleet Stinalle lapsesta asti keskeisiä arvoja ja niitä kaikkia hän pääsee toteuttamaan niin muusikkona kuin floristinakin.

– Lisäksi kukkakaupassa työskentely on aivan ihanaa vastapainoa keikoille ja musiikin tekemiselle. Välillä oikein kaipaan musiikin maailmasta perustyön pariin. Ja kyllä kaupassa puuhaillessa tulee myös hyräiltyä ja kehiteltyä biisi-ideoita, hän kertoo.

Idols siirsi floristinhaaveet tuonnemmaksi Stinan äiti Merja Girs toteutti pitkään haaveilemansa ammatinvaihdoksen sihteeristä kukkakauppiaaksi, kun Stina oli lukiossa. Stina alkoi autella äitiään kaupassa ja kiinnostui alasta.

17

Lukion jälkeen päätös lähteä opiskelemaan kukkakauppa-alaa oppisopimuksella Keuda Mäntsälään olikin helppo. Heti valmistuttuaan puutarhuriksi hän halusi syventää osaamistaan ja suoritti floristin ammattitutkinnon, josta sai paperit käteen joulukuussa 2010.

Sitten tuli Idols ja äidin suunnitelma joutui jäähylle: Peikonkämmen-kukkakauppaa ei aivan vielä voisi alkaa siirtää tyttären vastuulle.

Yrittäjäksi tietenkin Äidin suunnitelmaa ei kuitenkaan ole haudattu, sillä floristin ura elää Stinalla vahvana muusikon uran rinnalla. Yrittäjyys tuntuu hänestä luonnolliselta tavalta tehdä töitä tulevaisuudessa, niin kukkakauppa-alalla kuin musiikissakin.

Ja kun työuraa jäljellä ainakin neljä vuosikymmentä, on kaikki mahdollista: – Ei ole ollenkaan mahdoton ajatus, että vaihtaisin vielä joskus ammattia, vaikka nykyiset ammatit omilta tuntuvatkin. Opiskelen elämäni aikana varmasti vielä monenlaista, Stina nauraa.

Nyt on kuitenkin aika katsoa, mihin musiikilliset siivet kantavat. n Osaaja 2012

Osaaja Rovaniemellä

n Aukeaman tekstit: Leena Keskiaho, kuvat: Markku Teräväinen

Oppisopimuksella Pohjoisessa kootaan koulutusryhmiä Valmis asiaskaskunta ja hyvät tuotteet, siinä Koru- ja taidekäsityö Kanyhteistyössä gasniemi Ky:n parinkymmenen vuoden aikana hankitut vahvuudet, joille

työn jatkaja

Myös Pohjois-Suomessa nuorten työllistyminen ja oppisopimuskoulutus ovat avainasemassa, jotta nuoret voivat jäädä kotiseudulleen. Lapin oppisopimuskeskus tekee tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten ja muiden pohjoisten oppisopimustoimistojen kanssa, jotta tietopuolinen koulutus oppisopimuksiin saataisiin läheltä.

– Kukaan ei yksin saa opetusryhmiä pystyyn, mutta kun yhdistämme voimat, voimme järjestää koulutusta täällä, sanoo Lapin oppisopimuskeskuksen johtaja Kari Plosila.

Matkailu työllistää Lapin alueella paljon, mikä näkyy myös oppisopimuskoulutuksen kysynnässä. Alueella sijaitsee muun muassa kaksi kaivosta, Kittilän kultakaivos ja Kevitsan kaivos Sodankylässä, mutta niihin ei vielä ole tehty montaa oppisopimusta. Kaivoksiin siirtyneiden henkilöiden avoimeksi jättäneitä paikkoja on täytetty oppisopimuksilla.

– Kaivoksilla ja niiden alihankkijoilla on iso työllistävä vaikutus ja odotukset ovat suuret, Kari Plosila sanoo.

Lapin oppisopimuskeskuksen johtaja Kari Plosila.

Osaaja 2012

Ari ja Irene Kangasniemi toivovat Arin veljenpojasta Jukasta jatkajaa.

K

angasniemien pajassa Rovaniemellä tehdään korkealla ammattitaidolla ja perinteitä kunnioittaen käyttö- ja koriste-esineitä poronsarvesta, raidan juuripahkasta, kelosta ja poronnahasta. Yritys tarjoaa myös omintakeisia ohjelmapalveluja, joihin ulkomaalaiset, japanilaiset etunenässä, ovat innostuneita.

– Turistit tekevät itse jonkin matkamuiston, tuliaisen tai korun. Samalla esittelemme heille lappilaista elämäntapaa, Irene Kangasniemi kertoo.

– Jukka Kangasniemi on ollut ohjauskaverina, kun on ollut isompia ryhmiä. Hän antaa näytön ohjauksesta opettamalla japanilaiselle hääparille kuksan teon.

Työtavat ja materiaalituntemus tärkeitä Jukka aloitti oppisopimuksen vuoden alussa. Artesaanin opintojen tietopuolisen koulutuksen tarjoaa saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK).

Irenellä on korvissaan Jukan tekemät lappiaiheiset korvakorut, joiden tekeminen vaatii kärsivällisyyttä ja pikkutarkkuutta. Jukalla molempia riittää.

– Jukka joutuu kehittämään myös työkaluja sillä työt pitää tehdä sellaisella aikataululla, että siitä saa leivänkin. Myös materiaalituntemus on tärkeää. Eri käyttötarkoitusta varten tarvitaan erilasta materiaalia. Kun Jukka oli kanssani sarvenhaussa, hän sanoi että olo oli kuin lapsena karkkikaupassa, Ari Kangasniemi nauraa.

Irene toimii Jukan työpaikkakouluttajana. Hänellä on kolme pedagogista tutkintoa, joista yksi on kuvaamataidon opettaja. Nyt hän opiskelee oppisopimuksella yrittäjille suunnatussa koulutuksessa vuorovaikutustaitoja, ettei olisi liian dominoiva työpaikkakouluttaja huomattavasti hiljaisemmalle Jukalle.

Oppisopimus on Jukan mielestä erinomainen tapa opiskella perinnekäsitöitä, sillä työssä oppii käytännön ja sitä täydentää tietopuolinen koulutus. n

Jukka, Irene ja Ari Kangasniemi työskentelevät aidossa lappilaisessa ympäristössä.

18

Elokuvatähtien koulutus erikoisalana Johanna Rasinahon työpaikkana toimii huskytarha, jossa hän opettelee kouluttamaan susia, poroja ja naaleja oppisopimuksella.

E

läintenkuljetusauto pysähtyy Levin huskypuiston eteen. Puistosta alkaa kuulua valtava haukunta, kun Johanna Rasinaho ja Reijo Jääskeläinen tulevat ulos autosta kahta poroa taluttaen. Toinen on hetki sitten ammuttu elokuvassa, jota filmataan Levin lähistöllä.

Tämä ei suinkaan ole poroille ensimmäinen elokuvarooli. Ne ovat esiintyneet monissa suomalaisissa ja ulkomaisissa elokuvissa ja mainoksissa, samoin kuin puistossa asustavat sudet ja naalit.

– Naalit odottavat ranskalaisfilmin kuvauksien alkamista. Nämä ovat pitkiä projekteja. Suden arvoitus -elokuvassakin vasta kolmas pentue osui iältään kohdalleen, ennen kuin kaikki rahoitukset olivat kunnossa, Reijo Jääskeläinen kertoo.

Hän on yksi harvoja suomalaisia eläinten kouluttajia, jotka tuntevat sudet ja porot. Hänen yrityksensä Polar Speed Retket Ky järjestää koiravaljakkoajelua ja ohjelmaa huskypuistossa, mutta nykyisin toiminta on yhä enemmän keskittynyt elokuva- ja mainoskuvauksiin, joissa tarvitaan Lapin eläimiä.

– Kaikki alkoi siitä, kun Ruotsin TV teki Göstä Berlingin tarun, johon tarvittiin yhdeksän suden lauma. Sitä seurasi Yleisradion Tapporaha, jossa nuori mies ajaa sutta takaa hiihtäen, Jääskeläinen kertoo samalla, kun kiertelemme tarhassa. Pysähdymme tarhan tunnetuimman suden, Devilin, luo.

– Devil on esiintynyt viidessä elokuvassa, joista yksi oli ranskalainen agenttitarina ja viimeisin keväällä kuvattu venäläiselokuva Lumikuningatar, josta osia toteutettiin täällä meidän puistossa ja rannassa, Jääskeläinen kertoo.

Elokuvassa häntä avusti Johanna Rasinaho, joka oli keväällä valmistunut eläintenhoitajaksi.

– Minun oli tarkoitus olla täällä vain pari viikkoa koiraharjoittelussa, mutta tulin sitten uudelleen ja jäin avustamaan Reijoa Lumikuningattaren filmauksessa.

Sitten aloimme puhua oppisopimuksesta, Johanna kertoo.

Hänen tähtäimessään on eläintenhoitajan ammattitutkinto, jossa hän erikoistuu eläinten kouluttamiseen. Tietopuoliset opinnot Johanna suorittaa Amiedussa Helsingissä.

Kyky tulla toimeen eläinten kanssa Eläinten kouluttaminen vaatii paitsi tietoa ja käytännön kokemusta, myös synnynnäistä luonnonlahjakkuutta tulla toimeen eläinten kanssa.

– Joillakin se on, joillakin ei. Johanna osaa käyttäytyä eläinten kanssa niin, että hän saa kontaktin niihin. Lisäksi pitää perehtyä lajin käyttäytymiseen, ja kun puhutaan poroista ja susista, pitää ajautua laumaan sisälle, Jääskeläinen kuvaa ammatin vaatimuksia.

Hänellä on valjakkokilpailutausta ja hän on vetänyt parikymmentä vuotta safareja ulkomailta saapuville asiakkaille.

– Olen oppinut ammatin itse. Kun halusin oppia ymmärtämään suden kieltä ja käyttäytymistä, juoksin kahdenkymmenen suden kanssa pitkin metsiä heitellen niille tennispalloja ja tutkin, miten laumaa voi hallita, Jääskeläinen kertoo.

Johanna Rasinahon tehtäviin kuuluu eläinten kouluttamisen lisäksi eläinten perushoito, siivous ja ruokinnat sekä talvella rekien ajo. Myös asiakaspalvelu ja opastetut kierrokset eläinpuistossa kuuluvat Johannan tehtäviin. Hän kertoo vierailijoille eläinten taustoista ja elokuvarooleista ja näyttää lopuksi, miten sudet saa hyppimään ja tekemään temppuja aitauksessaan. n

Johanna Rasinahon valitsemaa alaa ei pysty kirjoista oppimaan. Oppimestarina toimii kokenut Reijo Jääskeläinen.

19

Osaaja 2012

– Akatemian malli toimii.

Nuoret, jotka eivät yrityksistään huolimatta ole saaneet tutkintoa, ovat Akatemian avustuksella valmistuneet ammattiin.

Muutamat koulupudokkaat ovat kokeneet ensimmäistä kertaa onnistumisia ja lähtevät jatkoopiskelemaan ammattikorkeakouluun, Henri Klimscheffskij sanoo.

Nuoret kotoa töihin!

Kuusi omaa lasta ja näiden kaverit sekä parikymmentä Helsingin keskustassa toimivaa ravintolaa ja joukko muita bisneksiä ovat saaneet konsernijohtaja Henri Klimscheffskijin pohtimaan nuorisotyöttömyyden, syrjäytymisen ja monia aloja uhkaavan työvoimapulan ongelmia.

Hänen perustamassaan Aktiiviakatemiassa periaattena on se, että kaikilla työhalukkailla on mahdollisuus päästä haastetteluun.

– Idea lähti liikkeelle siitä, että otimme

haastatteluun kaikki, joilla asenne oli kunnossa ja teimme parhaiden kanssa oppisopimuksen. Aluksi oppisopimukset solmittiin jonkun konserniimme kuuluvan yrityksen kanssa, mutta nykyään sopimuspuolena on Aktiiviakatemia ja koulutamme henkilökuntaa myös muihin yrityksiin. Aktiiviakatemia hoitaa yrityksen puolesta paperityöt ja ottaa vastuun opiskelijasta ja vastaa koulutuksesta.

– Koulutuksessa etusijalla ovat ilman ammatillista koulutusta olevat, pitkäai-

kaistyöttömät nuoret, jotka koulutuksen avulla voivat välttyä syrjäytymiseltä yhteiskunnassa. Meillä ei ole yläikärajaa, vaan kaikki 18-vuotiaat voivat hakeutua kauttamme opiskelijoiksi.

Oppisopimuksella yritys saa henkilöstöä, joka tuntee talon tavat ja joka kasvaa talon sisällä. He ovat usein parhaita työntekijöitä, Henri Klimscheffskij sanoo.

Katso video www.osaajalehti.fi

Brokereista kehittäjäverkosto sparraamaan yrityksiä Broker-ohjelma on uusi tapa lähestyä erityisesti pk-yritysten toiminnan kehittämistä. Brokerit muodostavat alueelle kehittäjäverkoston, joka sparraa kavu- ja kehittämishakuisia yrityksiä.

Broker hankkii osaamisensa tekemällä kehittämistyötä yrityksissä. Metropolialueen broker-ohjelmassa osanottajat suorittavat myös yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon.

Broker-toiminnasta lisää www.kasvunroihu.fi.

Koulutustarkastaja Irja Ylönen Keudan oppisopimuskeskuksesta osallistuu metropolialueen broker-ohjelmaan. Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä järjestetyssä Broker-startissa hän sanoi, että ohjelma tarjoaa mahtavan mahdollisuuden saada uutta näkökulmaa tuttuun työhön.

– Olemme aivan uuden toimintakulttuurin äärellä ja uutta luomassa. Olen toiminut Osaaja 2012

Metropolialueen brokerit.

kymmenisen vuotta koulutustarkastajana ja tehnyt paljon oppisopimuksia, mutta ohjelmassa saan vielä laajempaa näkökulmaa

yrityksen kehittämistoimintaan ja ajatuksia siitä, miten voisin vielä paremmin palvella yrityksiä, Ylönen sanoo.

20

Presidentti Sauli Niinistö viihtyi hyvin nuorten joukossa. Pihalla kilpailtiin siitä, kuka pääsi samaan kuvaan presidentin kanssa.

Presidentti Niinistö nosti nuorten syrjäytymisen esille Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti nuorten syrjäytymisen näyttävästi esille jo vaalikampanjassaan ja perusti moniammatillisen työryhmän pohtimaan, kuinka nuorten syrjäytyminen voitaisiin estää.

Työryhmässä kerättyjen keinojen kirjo on

laaja: nuorille on opetettava hyviä tapoja ja arjen rutiinien merkitystä, nuorille on annettava aikaa ja mahdollisuuksia toteuttaa unelmiaan ja heitä on kuunneltava. Jakomäen koululla pidetyssä tilaisuudessa esiteltiin keinoja ja heitettiin haaste myös

yrityksille ja eri ammattiryhmille.

Osaaja-lehden päätoimittaja Kari Viinisalo ja verkkolehden päätoimittaja Anne Vuorinen seurasivat tilaisuutta oppisopimuskoulutuksen näkökulmasta.

Seminaarissa pohdittiin työtä oppimisympäristönä Tämän vuoden oppisopimusviikon seminaarin aiheena oli Työ oppimisympäristönä, työelämälähtöinen oppiminen ja koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisy. Kulttuuriareena Gloriassa pidettyyn seminaariin oli kutsuttu opinto-ohjaajia, opetusja koulutusalan henkilöstöä, yrittäjäjärjestöjen ja ammattiliittojen edustajia. Tilaisuuden järjestivät Helsingin oppisopimustoimisto, Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus, Keudan oppisopimuskeskus (Keski-Uusimaa), Omnian oppisopimustoimisto (Espoo), Vantaan ammattiopisto Varia sekä Vantaan nuorisopalvelut.

21

Osaaja 2012

Generationsskifte med hjälp av läroavtal n Teksti: Leena Keskiaho, kuvat: Markku Teräväinen

När ekonomen Pia Simons tog över som verkställande direktör för familjeföretaget hade hon en läroavtalsbaserad specialyrkesexamen inom företagsledning i bakfickan.

Osaaja 2012

22

D

et var i december i fjol som det blev aktuellt med ett generationsskifte i det Vöråbaserade familjeföretaget Oy Simons Element Ab som tillverkar huselement. Det hade varit på tapeten redan en längre tid, men Pia Simons var mån om att bli färdig med sina studier innan det slutliga skiftet gjordes.

Hon har vuxit upp med företaget som grundats av hennes föräldrar.

– Jag var sju år gammal när jag första gången svarade i telefon.

Under skol- och studietiden sommarjobbade jag i företaget, och efter att jag fått min ekonomexamen stannade jag där ytterligare ett par år, men sedan ville jag vidga mina vyer och tog ett jobb i Sverige. Därefter jobbade jag som guide i ett och ett halvt år. Under min tid utomlands fick jag många bra idéer och funderade hela tiden på vad jag kan ta med mig hem, berättar Pia Simons.

Uppskattad examen inom företagsledning Pia Simons hade verkat som vice verkställande direktör allt sedan 2004 och hört mycket gott om specialyrkesexamen inom företagsledning. Eftersom hon hade små barn ville hon dock vänta med studierna tills barnen var lite äldre.

– Jag blev uppringd flera gånger från Institutet för ledarskap, och några samarbetspartner talade varmt för utbildningen och uppmuntrade också mig att delta. Jag bestämde mig för att gå med nästa gång jag fick ett samtal, vilket hände hösten 2010. Läroavtalet anordnades av Vasa kustregions läroavtalsbyrå.

– Jag är mycket nöjd med utbildningen. Jag utvecklades en hel del under de 1,5 år som utbildningen tog i anspråk. Samma utveckling kunde också skönjas inom resten av gruppen.

– Vi ställde upp mål genast från början och funderade på vad vi vill åstadkomma på lång sikt. Det har vi visserligen gjort inom företaget också tidigare, men nu gick vi verkligen på djupet, förklarar Simons.

Särskilt givande var enligt Simons undersökningen 360 grader, där ledaren får respons på sin egen verksamhet för att kunna utvecklas. Responsgivarna kan vara anställda, chefer eller samarbetspartner.

– Jag ville ha respons av så många som möjligt för att få en objektiv bild av hurdan jag är som ledare. Det öppnade mina ögon.

Jag fick en klarare bild av mina starka och svaga sidor som ledare samt av vad jag kan utveckla och på vilket sätt. Resultaten analyserades också av den övriga gruppen och det hjälpte mig att fästa uppmärksamhet vid de viktigaste utvecklingsfaktorerna.

– Vi hade en mycket bra grupp; vi förde livliga diskussioner och alla kom med idéer och tips. En viktig del av denna typs utbildning är det man lär sig av andra, påpekar Simons.

Revisor som mentor Vid generationsskiften i företag är det vanligt att den som kliver åt sidan fungerar som mentor för den som tar över, men Simons valde att anlita företagets revisor som mentor.

23

– Pappa var ändå en aktiv mentor. Jag ville göra saker på mitt eget sätt och kapa navelsträngen. Vår revisor känner vårt företag och dess historia från grunden och var därför en bra mentor som inte dikterade vad som måste göras, utan diskuterade och stödde mig under processens gång. Även om Pia Simons har en ekonomexamen och många års erfarenhet av ledningsuppgifter i företag, anser hon att hon fick ut mycket av sin specialyrkesexamen inom företagsledning.

– Utbildningen var bred och behandlade på ett mångsidigt sätt marknadsföring, kalkylering, personalärenden och juridik. Vi funderade också en hel del på hur vi kan styra och ta hand om oss själva. Jag lärde mig mycket nytt särskilt om avtal och juridik.

Utvecklingssamtal som projekt En uppgift inom utbildningen var att välja ett projekt som hänför sig till något av företagets utvecklingsområden. Pia Simons valde att fokusera på utvecklingssamtal och utforma arbetsbeskrivningar utifrån dessa.

– Det hade inte gjorts sedan 1980-talet. Det är viktigt att alla anställda vet vad de har för mål och vad som förväntas av dem samt vad som krävs för att vi ska vara nöjda med deras arbete, förklarar Simons.

Simons konstaterar att projektarbetet och studierna var tidskrävande.

– Vi hade närstudier en dag per månad. Det är en lämplig takt.

Då har man tid att smälta informationen samtidigt som man hinner sköta sitt eget arbete. Utöver närstudierna hade vi uppgifter och slutligen en muntlig examen. Det blev nog att plugga många kvällar, men när jag ger mig i kast med någonting gör jag det alltid grundligt.

Lösning på arbetskraftsbristen På Simons Element har man redan tidigare anställt personal på läroavtal för att få in ny kunskap i företaget.

– I början av 2000-talet hade vi brist på utbildad personal. Då anställde vi fem personer inom produktionen och utbildade dem på läroavtal, berättar Pia Simons. n

Oy Simons Element Ab • Grundat 1978

• Tillverkade tidigare storelementhus

• År 2004 inleddes produktion av monteringsfärdiga Sivo-hus

• För tillfället färdigställs cirka 150 hus per år • Ungefär 100 anställda

Osaaja 2012

Oppisopimus apuna sukupolvenvaihdoksessa Ennen kuin ekonomi Pia Simons otti toimitusjohtajan tehtävät vastaan perheyrityksessä, hän suoritti yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon oppisopimuksella.

Taloelementtejä valmistavassa vöyriläisessä perheyhtiö Oy Simons Element Ab:ssa tapahtui sukupolvenvaihdos viime vuoden joulukuussa. Asia oli ollut selvä jo pitkään, mutta lopullinen vaihto odotti Pia Simonsin opintojen edistymistä loppusuoralle.

Hän on kasvanut vanhempiensa perustamaan yritykseen pikkutytöstä lähtien.

– Seitsemänvuotiaana sain ensimmäisen kerran vastata puhelimeen. Koulu- ja opiskeluaikana olin kesätöissä. Valmistuttuani ekonomiksi jäin vielä pariksi vuodeksi yritykseen, mutta sitten halusin katsella vähän muutakin ja lähdin Ruotsiin töihin. Sen jälkeen olin puolitoista vuotta oppaana. Ulkomailla sain paljon hyviä ideoita ja mietin koko ajan, mitä voisin tuoda tänne, Pia Simons kertoo.

Yritysjohtamisen tutkinnosta kehuja Varatoimistusjohtajana vuodesta 2004 toiminut Pia Simons oli kuullut paljon hyvää yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta.

– Minulle oli soitettu useita kertoja Johtamistaidon opistosta ja pari yhteistyökumppania oli kehunut koulutusta ja sanonut, että minunkin kannattaisi osallistua. Päätin, että kun sieltä seuraavan kerran soitetaan, lähden mukaan. Se tapahtui syksyllä 2010. Oppisopimuksen järjesti Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto.

– Olen tyytyväinen koulutuksen antiin.

Kehityin paljon sen puolentoista vuoden aikana, jonka koulutus kesti.

– Heti aluksi asetimme tavoitteet ja Osaaja 2012

Pia Simons

mietimme, mitä haluamme olla pitkällä tähtäimellä. Simons sanoo.

Erityisen paljon hän kokee saaneensa ns. 360 asteen tutkimuksesta, jossa johtaja saa palautetta omasta toiminnastaan kehittymisensä tueksi. Palautteen antajiksi voidaan valita alaisia, esimiehiä tai yhteistyökumppaneita.

– Halusin palautetta laajasti, jotta saisin mahdollisimman oikeudenmukaisen kuvan siitä, millainen olen johtajana. Se avasi silmäni. Palautekeskustelussa kuva johtamisen vahvuuksista ja kehittymisalueista selkeytyi ja kehittymistarpeet ja -keinot nousivat selvästi esille. Myös muu ryhmä analysoi tulokset ja auttoi minua kiinnittämään huomiota tärkeimpiin kehityskohteisiin.

– Meillä oli erittäin hyvä ja keskusteleva ryhmä. Sain ideoita ja vinkkejä ryhmältä. Tärkeä osa tällaista koulutusta on muilta oppiminen, hän sanoo.

Mentorina tilintarkastaja Sukupolvenvaihdostilanteessa yrityksen jatkajan mentorina on usein luopuva yrittäjä, mutta Simons valitsi tehtävään yrityksen tilintarkastajan.

– Isä oli koko ajan muutenkin läsnä mentoroimassa. Halusin tehdä asioita itse ja katkaista napanuoran. Tilintarkastajamme tuntee hyvin yrityksen ja sen historian. Hän oli hyvä mentori, ei sanonut, mitä minun pitää tehdä, mutta keskusteli ja antoi tukensa.

Vaikka Pia Simonsilla on ekonomin tutkinto ja monen vuoden kokemus yrityksen johtotehtävistä, hän koki saaneen-

sa paljon yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta.

– Tutkinto oli laaja ja käsitti monipuolisesti markkinointia, laskentaa, henkilöstöasioita ja lakiasioita. Myös itsensä johtamista käsittelimme paljon ja pohdimme, miten pitää hyvää huolta itsestään ja jaksamisestaan. Erityisesti sopimuksista ja lakiasioista sain paljon uutta tietoa.

Koulutukseen kuuluu oma projekti, joka valitaan jostain yrityksen kehityskohteesta. Pia Simons valitsi kehityskeskustelut ja niiden pohjalta laadittavat toimenkuvat.

– Niitä oli tehty edellisen kerran 80-luvulla. On tärkeää, että kaikki tietävät, mitkä ovat heidän tehtävänsä ja tavoiteensa, mitä heiltä odotetaan ja milloin olemme tyytyväisiä heidän työhönsä, Simons sanoo.

Projektityö ja opiskelu veivät hänen mukaansa paljon aikaa.

– Lähipäiviä oli yksi kuukaudessa. Se on sopiva tahti. Siinä jäi aikaa sulatella tietoa ja omalle työllekin jäi aikaa. Lisäksi oli tehtäviä ja lopuksi vielä suullinen loppututkinto. Iltoja meni paljon, mutta kun teen jotain, teen sen sitten perusteellisesti.

Ratkaisu työvoimapulaan Simons Elementissä on aikaisemminkin turvauduttu oppisopimukseen, kun yritykseen on haluttu uutta tieto-taitoa.

– 2000-luvun alussa meillä oli pulaa koulutetuista työntekijöistä. Silloin palkkasimme viisi henkilöä tuotantotehtäviin ja koulutimme heidät oppisopimuksella, Pia Simons kertoo.

24

Puheenjohtajan PALSTA Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry on yhdistys, joka kokoaa yhteen oppisopimuskoulutusta tarjoavia tahoja.

Oppisopimuskoulutus on edelleen vaikuttavaa ja kustannustehokasta Oppisopimuskoulutus on edelleen hyvä koulutusmuoto, vaikka leikkuri leikkaa ja asiaa on vaikea hyväksyä. Tiukassa tilanteessa on hyvä muistaa, että ”mitä enemmän muut koulutusmuodot kehittyvät, sitä enemmän ne muistuttavat oppisopimuskoulutusta”, (Citroen automerkin vanhaa mainosta mukaellen).

Toisekseen on hyvä muistaa, että voimakkaat muutokset ovat usein uusien ideoiden ja innovaatioiden lähteitä, joten pää pystyyn ja menoksi.

Julkinen keskustelu ja kannanotot oppisopimuskoulutuksen ympärillä on ollut viime kuukausina vilkasta. Mikä parasta, niin sen sävy on ollut oppisopimusmyönteistä. Oppisopimuskoulutus on todettu yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaaksi ja vaikuttavaksi koulutusmuodoksi, joka on omiaan pidentämään työuria sekä työuran alussa,

25

että sen aikana. Kolmea eri oppisopimuskoulutuksen järjestäjien edustajaa on kuultu Eduskunnan sivistysvaliokunnassa ja yhtä Valtiovarainvaliokunnan sivistysja tiedejaoksessa. Suomen Yrittäjät ovat lausunnossaan OKM:lle vedonneet, että oppisopimuskoulutukseen kohdistetut leikkaukset nykyisessä taloustilanteessa ovat kohtuuttomia ja ovat omiaan heikentämään erityisesti pk-yritysten ja yrittäjien itsensä koulutusmahdollisuuksia.

Pientä keskustelujen ja kannanottojen suuntaista kehitystä näyttäisi olevan OKM:n 11.10. päivätyssä lisäkoulutuksen hakukirjeessä. Sen mukaan osana koulutustakuuta perusopetuksen 9 ja 10-luokan päättäville voidaan tarjota tutkinnon osiin tähtäävää oppisopimuskoulutusta tutkintotavoitteisen perusopetuksen hinnalla.

Jäämme siis odottelemaan lisää!

Kuopiossa tavataan.

Tarmo Välkoski puheenjohtaja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

Osaaja 2012

Tietoa oppisopimuskoulutuksesta OPPISOPIMUSKOULUTUS – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMUOTO

Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen ja työsuhdeperustainen ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa oppiminen tapahtuu pääosin opiskelijan omalla työpaikalla.

Oppisopimuskoulutus on mahdollisuus kouluttautua uuteen ammattiin tai syventää osaamista ja se soveltuu nuorille ja aikuisille.

Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta täydennetään oppilaitoksessa järjestettävällä koulutuksella. Tämä varmistaa, että opiskelija saa tutkinnon suorittamisessa edellytettävää osaamista ammattitaitoonsa.

Opiskelijalle nimetään vastuullinen työpaikkakouluttaja, jonka tehtävänä on tukea, ohjata ja arvioida oppimista. Hänellä tulee olla tietoa ja kokemusta ammatista ja työmenetelmistä, joihin hän ohjaa opiskelijaa.

Ohjauksen tarve on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat koulutuk-

sen tavoite, työpaikan työtehtävät sekä opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus.

Oppisopimus perustuu työnantajan ja opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen.

Oppisopimus laaditaan aina kirjallisena.

Oppisopimuksella voi suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Ei-tutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa tavoitteet ja opintokokonaisuudet määritellään opiskelijaja työpaikkakohtaisesti. Koulutuksen pituus vaihtelee 1-3 vuoteen tutkinnosta ja opiskelijan aikaisemmasta osaamisesta riippuen. Oppisopimusta solmittaessa tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa päätetään suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettava opetussuunnitelma tai näyttötutkinnon peruste sekä tutkinnon laajuus, keskeiset työtehtävät, tietopuolisten opintojen ajoittu-

minen koulutusajalle sekä muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Henkilökohtaistamisen periaatteena on suunnitella ja toteuttaa oppisopimuskoulutus ottamalla huomioon opiskelijan lähtötilanne ja koulutustarpeet, työnantajan koulutustarpeet sekä työpaikan oppimis- ja näyttöympäristö.

Oppisopimukseen voidaan sisällyttää ulkomailla suoritetta-

va koulutusjakso, johon sisältyy työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Lisäksi jaksoon voi kuulua kotimaisen oppilaitoksen antamia etätehtäviä. Ulkomainen koulutusjakso on osa tutkintoon valmistavaa koulutusta.

Oppisopimuskoulutus on oppisopimuskoulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen, työpaikan ja opiskelijan suunnitelmallista yhteistyötä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN • koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin • halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista • työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus • voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen • yrittäjänä toimiva haluaa aloittaa opiskelun • koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle • henkilö haluaa vaihtaa alaa

Oppisopimus on verkostoyhteistyötä, jossa oppisopimustoimisto, oppilaitos ja työpaikka vastaavat koulutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.

Tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä löytyy opetushallituksen sivuilta osoitteesta www.oph.fi.

Osaaja 2012

26

Tämän lehden ilmestymisalueilla sinua palvelevat AEL Kaarnatie 4, 00410 Helsinki (09) 530 71 asiakaspalvelu@ael.fi

SLK Instituutti Rautatieläisenkatu 5, 00520 Helsinki 09 1489 0200 sirkka.nykanen@slkinstituutti.fi

Amiedu Valimotie 8, 00380 Helsinki 010 808 090 asiakaspalvelu@amiedu.fi

Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimustoimisto Hämeentie 11 A, 00530 Helsinki (09) 3108 6776 oppisopimus@hel.fi

Ammattiopisto Lappia Oppisopimustoimisto Keskikatu 69, 95400 Tornio oppisopimus@lappia.fi Ammattiopisto Luovi, aikuiskoulutus, Oulun yksikkö Veteraanikatu 2, 90100 Oulu 020 757 4008 aikuiskoulutus@luovi.fi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, oppisopimustoimisto Kirkkokatu 16 A, 02770 Espoo (09) 2319 9890 oppisopimus@omnia.fi Etelä-Karjalan oppisopimuskeskus Imatra: Koulukatu 5, 55120 Imatra 020 496 8392 oppisopimuskeskus.imatra@ek-aktiva.fi Lappeenranta: Pohjolankatu 12, 53100 Lappeenranta, 020 496 8229 oppisopimuskeskus.lappeenranta@ ek-aktiva.fi Etelä-Savon ammattiopisto, oppisopimuspalvelut Raviradantie 8-10, PL 304 50101 Mikkeli 015 221 5111 Kuusitie 41 76120 Pieksämäki (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi

Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Bulevardi 28 00120 Helsinki 040 526 0268 oppisopimus@finva.fi Helsinki Business College

Hyria oppisopimuskeskus Kauppalankatu 18 05800 Hyvinkää 040 765 5816 oppisopimus@hyria.fi Hyria oppisopimuskeskus Sakonkatu 1 11100 Riihimäki 040 510 6244 oppisopimus@hyria.fi Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Hattelmalantie 25 K 13100 Hämeenlinna (03) 658 1415 oppisopimustoimisto@ kktavastia.fi Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus Perämiehentie 6, 06100 Porvoo 020 51 31 280 oppisopimus@opso.fi

Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, PL 472 40101 Jyväskylä 040 341 5182 oppisopimus@jao.fi Kainuun ammattiopisto -liikelaitos Oppisopimuspalvelut Ketunpolku 1, 87100 Kajaani (08) 6165 6751 oppisopimus@kao.fi Itä-Lapin ammattiopisto, oppisopimuskoulutus Myllylammentie 23 98120 Kemijärvi 040 721 8903 jorma.raappana@kemijarvi.fi Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto Korpintie 8, 67100 Kokkola 044 725 0033 info.oppisopimus@kpedu.fi

Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 Kerava 050 415 0974 oppisopimuskeskus@keuda.fi K-Instituutti Oy Kutojantie 4 02630 Espoo 010 533 7205 tiina.jokinen@kesko.fi Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, oppisopimuskoulutus Malminginkatu 6, 48600 Kotka 010 395 9129 oppisopimuskoulutus@ekami.fi Koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Paasikivenkatu 7 A, 15110 Lahti (03) 828 11 oppisopimus@salpaus.fi Kouvolan kaupunki, oppisopimuskoulutus Salpausselänkatu 57, 45100 Kouvola 020 615 8124 tommi.neuvonen@kouvola.fi Lapin oppisopimuskeskus Toripuistikko 5 - 7, 4. krs 96200 Rovaniemi 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi info@lapinoppisopimus.fi Loimaan oppisopimustoimisto Hämeentie 238 32200 Loimaa 044 090 1310 oppisopimus.loimaa@lskky.fi facebook.com/ loimaanoppisopimustoimisto Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Forssan Oppisopimustoimisto PL 12, 30101 Forssa 040 7797 562, 050 5962 833 oppisopimus@fai.fi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Vakka-Suomen oppisopimustoimisto Viikaistenkatu 1 23500 UUSIKAUPUNKI 050 376 1063 oppisopimus@novida.fi

jatkuu takasivulla ...

27

Osaaja 2012

Joukkokirje

Savon oppisopimuskeskus Kuopio: Kauppakatu 28 B, 3. krs 70110 Kuopio 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi

Turun Aikuiskoulutuskeskus/ oppisopimuspalvelut Kärsämäentie 11 20360 Turku 0207 129 460 oppisopimus@tuakk.fi

Savon oppisopimuskeskus Varkaus: Laivalinnankatu 23 A, 78200 Varkaus 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi

Turun oppisopimustoimisto Yliopistonkatu 31, 4. kerros 20100 Turku (02) 2633 4900 oppisopimus@turku.fi

OSAO, Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö Torikatu 23, 3 krs.

90100 Oulu 010 272 1086 aikuiskoulutus@osao.fi

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, oppisopimustoimisto Pohjolankatu 4 57200 Savonlinna 044 550 6213 oppisopimustoimisto@samiedu.fi

Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto Vaasanpuistikko 14 D, 2 krs.

65101 Vaasa (06) 325 3475 oppisopimus@vaasa.fi

Pirkanmaan oppisopimuskeskus Pinninkatu 45 A 33100 Tampere (03) 3155 5800 oppi.sopimus@pirko.fi

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus, Oppisopimuspalvelut Frami Kampusranta 9 c 60320 Seinäjoki 020 124 4706 oppisopimus@sedu.fi

Vakka-Suomen oppisopimustoimisto Viikaistenkatu 1 23500 Uusikaupunki 050 376 1063 oppisopimus@novida.fi

Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus, Luksia Toivonkatu 2 A, 08100 Lohja (019) 369 61 opso@luksia.fi Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Puutarhakatu 30 68600 Pietarsaari (06) 785 5264 oppisopimus@optimaedu.fi

Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus Rantakatu 13 80100 Joensuu (013) 244 2303 oppisopimus@pkky.fi Raision oppisopimustoimisto Eeronkuja 3 21200 Raisio (02) 437 7607 oppisopimus@raseko.fi Rastor Oy Oppisopimustoimisto Sturenkatu 21 00510 Helsinki 020 7798 300 oppisopimus@rastor.fi Salon seudun oppisopimuskeskus Hyvoninkatu 1 24240 Salo (02) 770 4221 helina.juhela@sskky.fi Satakunnan oppisopimuskeskus Otavankatu 5 A 28100 Pori (02) 621 2430 oppisopimuskeskus@pori.fi

Osaaja 2012

Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää (09) 271 961 oppisopimuspalvelut@seurakuntaopisto.fi

Sopeva oppisopimuspalvelut PL 11, 62201 Kauhava 020 742 4140 info@sopeva.fi Suupohjan ammatti-instituutti/ aikuiskoulutusosasto, Oppisopimuskoulutus Teknologiapuisto 1 A, 2. krs.

61800 Kauhajoki 040 507 6876 oppisopimustoimisto@saiedu.fi Toyota Auto Finland Oy, ammattioppilaitos Korpivaarantie 1 01450 Vantaa (09) 851 81 kari.ronkainen@toyota.fi

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Vanhankyläntie 2 37630 Valkeakoski (03) 57421 etunimi.sukunimi@vsky.fi, www.vaao.fi Vantaan kaupunki, Vantaan ammattiopisto Varia/ aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut Elannontie 3 01510 Vantaa (09) 8392 3050 inga.hilden@vantaa.fi Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Asevelikatu 4 74101 Iisalmi (017) 272 5240 esko.kekkonen@ysao.fi Åbolands Yrkesinstitut skn, Läroavtalsbyrån Vapparvägen 4 21600 Pargas (02) 454 8609 minna.lindroos@abolandyi.fi Äänekosken oppisopimustoimisto Piilolantie 17 44100 Äänekoski (014) 519 2214 oppisopimus@poke.fi 28