Osaaja 02/2014 by Viestintätoimisto Mageena

2/2014

Oppisopimuksen sidosryhmämedia

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

USKOO ELINIKÄISEEN OPPIMISEEN

TEEMA

Työnantajat

Sisältö osaaja 2 /2014

3 Pääkirjoitus 3 Toimitus vinkkaa 4 VIERAILIJA: Krista Kiuru 6 BESÖKARE: Krista Kiuru 7 Yrittäjäjärjestöt tärkeitä tiedotuskanavia 8 Suomen Yrittäjien puheenjohtaja 10 Suomen parhaat valokuvaajat 12 Osaaminen halutaan säilyttää Suomessa 14 Turussa häivytetään koulutuksen raja-aitoja 15 Nuori oppisopimuksessa – mahdollisuus vai rasite? 16 Välittäjä etsimään oppisopimuspaikkoja 17 Pitkäjänteinen kehitystyö avaa ovia kumppanuudelle 18 Uusi ammatti 20 Markkinoiden haasteisiin varaudutaan miekkoja hioen 21 KOLUMNI 22 Bonde söker yrke 23 Maajussille ammatti 24 Tie kirvesmiehen opista rakennuspäälliköksi 25 Puheenjohtajalta

Julkaisija Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Päätoimittaja Vuorinen Anne Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA Puh. 050 415 0974, anne.vuorinen@keuda.fi toimitusneuvosto Arvola Marianna Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Oppisopimuskeskus marianna.arvola@tampere.fi Koivisto Pekka Turun oppisopimustoimisto pekka.koivisto@turku.fi Lamppu Veli-Matti Suomen Yrittäjät veli-matti.lamppu@yrittajat.fi Miettinen Asko asko.miettinen@gmail.com Rauhala Pentti ph.rauhala@gmail.com Viinisalo Kari kviinisalo@gmail.com Toimitus Sane Keskiaho Sami Keskiaho (verkkolehti) Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI Puh. 044 071 1722, sane.keskiaho@mageena.fi Ulkoasun suunnittelu Silva Kärpänoja ja Jenni Ahonen Taitto Jenni Ahonen Painopaikka Forssa Print, Forssa Jakelu, tilaukset ja oppisopimustoimistojen osoitteenmuutokset Viestintätoimisto Mageena, Puh. (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 sane.keskiaho@mageena.fi Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Vuorovaikutteinen ja tasaisesti päivittyvä verkkolehti löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi

Löydät Osaaja-lehden myös Facebookista!

25 Oppisopimuskummit oppipaikkoja hakemaan 26 Tietoa oppisopimuskoulutuksesta 27 Oppisopimustoimistot Osaaja-lehti on painettu kotimaiselle NovaPress Silk -paperille, jonka raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.

Yritykset oppisopimuksen portinvartijoina

– oppisopimuskoulutuksella tulee olla vetoa! Työnantajilla on vetoa oppisopimuskoulutukseen vain, jos se tuottaa yrityksille ja oppijoille kulloiseenkin tarpeeseen räätälöityä, joustavasti toimivaa ja toteutettavaa ammatillista koulutusta. Oppisopimuskoulutus perustuu aina yrityksen päätökseen lähteä kouluttamaan työntekijää. Siksi yrityksillä on ratkaiseva merkitys oppisopimustoiminnassa. Pääosa oppisopimusopiskelijoista on työssä olevia. Tänä päivänä käytetään oppisopimusta vähemmän uusien työntekijöiden rekrytoinnissa, osittain siksi, ettei uusia työpaikkoja synny. Uudelleen kouluttautumisen tarpeita sen sijaan syntyy, kun yritykset valitettavan usein tänä päivänä joutuvat irtisanomaan henkilöstöään tai kouluttamaan heitä uusiin ammatteihin. Työskentely oppisopimuskeskuksissa perustuu pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin ja kumppanuusmuotoiseen yhteistyöhön yritysten kanssa. Oppisopimuskoulutus on käytännössä hyvä esimerkki public-private-yhteistyöstä: meidän viranomaisten tavoitteena on kehittää yksilön ja yritysten osaamista ja siten kilpailukykyä. Oppisopimustoiminnan keskeisenä mottona tuleekin olla: Miten voimme palvella asiakkaitamme? Oppisopimustoimijat tuntevat hyvin yhteistyöyrityksensä. Varsin usein yhteistyö uuden työnantajan kanssa alkaa lisäkoulutuksena. Kun oppisopimusjärjestelmä tulee tutuksi ja yritys huomaa oppisopimuksen vahvuudet, on työnantajan helpompi lähteä mukaan myös pitempiin perustutkintoon tähtääviin sopimuksiin.

Nuorisotakuuhankkeiden myötävaikutuksella on kahden viimeisen vuoden ajan haettu kokemuksia nuorten oppisopimuskoulutuksesta. Nuoret tarvitsevat usein aikuisia enemmän tukea, apua ja ohjausta. Nuorelle on tärkeää, että on joku ja jotkut ns. ”luottoaikuiset”, joilla on aikaa kuunnella ja myös arjessa auttaa. Laki sallii oppisopimuksen solmimisen, kun työaika on vähintään 25 tuntia viikossa. Nuorille tämä työaika on mielestäni riittävä ja sen myötä myös nykyisilläkin työehtosopimuksilla työnantajalle palkkakulut jäävät kohtuullisiksi. Kädessäsi olevassa Osaajassa on mielenkiintoisia tarinoita, joista välittyy oppisopimuskoulutuksen moninaiset mahdollisuudet yksilölle ja yritykselle. Opetus-ja kulttuuriministeri Krista Kiuru luonnehtii ammatillisen koulutuksen tilaa ja tulevaisuutta, samoin kuin asemoi oppisopimuskoulutuksen tähän kokonaisuuteen. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna tuo vahvasti esille yritysten nykyhaasteet sekä työssä oppimisen mahdollisuudet. Tulevaisuudessa oppisopimustoimijoiden tulee toimia entistä yritysläheisemmin herkästi aistien yrityksestä tulevia signaaleja. Tämä edellyttää myös oppisopimustoimijoiden osaamisen ja verkostoroolin edelleen kehittämistä. Kuten otsikossa mainitsin, yritykset ovat oppisopimuksen portinvartijoita. Toivottavasti saranat kuluvat ahkerassa käytössä, nykyisessä haasteellisessa tilanteessa. Oppisopimusterveisin Anne Vuorinen

TOIMITUS vinkkaa

Oppisopimuskoulutus on tulevaisuuden rakentamista! Siitä loistavia esimerkkejä tässä lehdessä.

Nuorten ammatilliseen koulutukseen tarvitaan uusia, erilaisia ja vaihtoehtoisia koulutuspolkuja.

Marianna Arvola

Pekka Koivisto

VIERAILIJA

OSAAJA 2 • 2014

HAASTATTELU Anne Vuorinen • KUVA Valtioneuvosto

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun puheenvuoro Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru lähettää terveisiä oppisopimuskoulutuksen kentälle.

Ammatillisen koulutuksen haasteet – Työelämässä käynnissä olevat rakennemuutokset, työelämän osaamistarpeiden muutokset ja väestön ikääntyminen asettavat kasvavia vaatimuksia koko ammatilliselle koultukselle. Kansantalouden kantokyvyn ja työmarkkinoiden hyvän toiminnan kannalta on tärkeää, että työuran katkokset ovat mahdollisimman lyhyitä ja työllisyysaste korkea. Tämä edellyttää investoimista työvoiman osaamiseen. Samalla kuitenkin julkisen talouden kestävyysvaje pienentää käytettävissä olevia resursseja. – Tähän haasteeseen vastataan muun muassa toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisella uudistamisella sekä rahoitusjärjestelmän uudistamisella. Jatkossa järjestämislupa yhdessä toiminnan tehokkuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen ohjaavien rahoitusperusteiden kanssa varmistaa ohjauksen vaikuttavuutta ja antaa koulutuksen järjestäjälle selkeät jariittävän laajat puitteet toiminnan organisoimiselle asiakaslähtöisesti ja joustavasti ja laadukkaasti sekä yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaasti.

jatkavat opintojaan toisen asteen koulutuksessa, joko tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tai valmistavissa koulutuksissa. Yhtä lailla on tärkeää, että kaikki koulutuksen aloittaneet saisivat suoritettua ammatillisen perustutkinnon tai ylioppilastutkinnon ja pääsisivät siirtymään joko työelämään tai jatko-opintoihin tavoitteidensa mukaisesti.

Oppisopimuskoulutuksen tulevaisuuden näkymiä – Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus, oppisopimuskoulutus ja näyttötutkintoihin perustuva ammatillinen koulutus ovat tasavertaisia ammatillisen koulutuksen järjestämismuotoja, joista opiskelija voi valita omaan oppimistapaansa soveltuvimman koulutusmuodon. Oppisopimuskoulutuksen vahvuus on työelämälähtöisyys ja mahdollisuus reagoida nopeastikin työelämän osaamistarpeisiin. Se on myös kustannustehokas tapa osaamisen kehittämiseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että oppisopimuskoulutus on opiskelijalle vaativa koulutusmuoto. Se edellyttää opiskelijalta oma-aloitteellisuutta ja vastuullisuutta. Näen oppisopimuskoulutuksen jatkossakin tärkeänä osana suomalaista ammatillisen koulutuksen järjestelmää.

Yhteiskunnan tulee tarjota joustavia ja monipuolisia tapoja ammattitaidon hankkimiseksi.

Nuorisotakuu on hallituksen kärkihanke – Ammatillisen koulutuksen osalta suurin haaste liittyy työelämän ja kansalaisten tarvitsemien koulutuspalveluiden turvaamiseen tulevina vuosina. Tähän liittyen nuorisotakuu ja sen yhteydessä toteutettava koulutustakuu on keskeinen toimenpide. Nuorisotakuu on yksi hallituksen rakennepoliittisen ohjelman kärkihanke. Meidän on varmistettava, että kaikki perusopetuksen päättäneet

ti ollut Suomessa aikuisten suosima koulutusmuoto. Nuorten oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi on tällä hallituskaudella käynnistetty useita kehittämistoimia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen, jossa lisätään erilaisin uusin toimintamallein nuorten oppisopimuskoulutusta ja kehitetään oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja. Toimet on kohdennettu alle 25-vuotiaille, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville nuorille. Pääosa kehittämistoimista on käynnistynyt vuoden 2014 alusta lukien. Vuonna 2014 kehittämistoimiin on kohdennettu noin 20 miljoonaa euroa. Hankkeiden myötä saamme tietoa siitä, millaiset toimintamallit suomalaiseen koulutusjärjestelmäämme soveltuvat ja tuottavat parhaita tuloksia.

Oppisopimusta tarjottava sekä nuorille että aikuisille – Yhteiskunnan tulee tarjota joustavia ja monipuolisia tapoja ammattitaidon hankkimiseksi erilaisia koulutusmuotoja tarjoamalla ja kehittämällä. On yhtä tärkeää tarjota oppisopimuskoulutusta nuorille kuin huolehtia siitä, että myös työuran varrella on mahdollisuus oppisopimuskoulutuksella päivittää osaamista, suunnata sitä uudelleen tai hankkia lisäpätevyyttä. Tietoisuuden lisääminen oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista opiskelijoille ja työnantajille on myös erittäin tärkeää.

Oppisopimuksen kehittäminen

Oppisopimuksen näkökulmaa pidettävä esillä

– Kuten edellä mainitsin, on oppisopimuskoulutus Suomessa yksi tasavertainen ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Oppisopimuskoulutusta kehitetään suomalaisiin tarpeisiin, huomioiden kansallisen koulutusjärjestelmämme kokonaisuus. On hyvä pohtia, voisimmeko saada myös ulkomaisista järjestelmistä oppeja suomalaiseen oppisopimusjärjestelmään. – Oppisopimuskoulutus on perinteises-

– Ammatillisessa koulutuksessa on käynnissä mittavat kehittämistoimet sekä rahoitusuudistuksen että järjestäjäverkon rakenteellisen uudistamisen myötä. Toivon, että osallistutte aktiivisesti tähän uudistamistyöhön ja pidätte oppisopimuskoulutuksen näkökulmaa esillä. Toivotan kehittämismyönteistä syksyä kaikille oppisopimuskoulutuksen parissa työskenteleville ammattilaisille!

OSAAJA 2 • 2014

besökare

INTERVJU Anne Vuorinen

Undervisnings- och kommunikationsminister Krista Kiuru har ordet Undervisnings- och kommunikationsminister Krista Kiuru skickar en hälsning till läroavtalsfältet.

Yrkesutbildningens utmaningar De pågående omstruktureringarna och de förändrade kompetensbehoven i arbetslivet samt den åldrande befolkningen ställer allt högre krav på yrkesutbildningen som helhet. Med tanke på samhällsekonomins bärkraft och arbetsmarknaden är det viktigt att avbrotten under människornas yrkesverksamma tid är så korta som möjligt och att sysselsättningsgraden är hög. Detta kräver att vi investerar i arbetskraftens kompetens. Samtidigt minskar de tillgängliga resurserna på grund av hållbarhetsunderskottet i den offentliga ekonomin. Denna utmaning har gett oss orsak att bl.a. omstrukturera nätverket av anordnare av utbildning på andra stadiet och se över finansieringssystemet. I fortsättningen kommer tillståndet att ordna utbildning i kombination med finansieringsgrunder som leder till en effektiv, högklassig och slagkraftig verksamhet att säkerställa en effektiv styrning. Detta kommer också att ge utbildningsanordnarna klara och tillräckligt vida ramar som gör det möjligt att organisera verksamheten på ett kundorienterat, flexibelt och högklassigt sätt, som också är kostnadseffektivt med tanke på samhället.

Ungdomsgarantin hör till regeringens spetsprojekt Den största utmaningen för yrkesutbildningen är frågan hur vi ska kunna trygga tillgången till sådana utbildningstjänster som arbetslivet och medborgarna behöver under de kommande åren. En viktig åtgärd med anknytning till detta är ungdomsgarantin, och utbildningsgarantin i samband med denna. Ungdomsgarantin hör till spetsprojekten i regeringens strukturpolitiska program. Vi måste se till att alla som avslutar sin grundläggande utbildning fortsätter med studier på andra stadiet, inom antingen examensinriktad

OSAAJA 2 • 2014

utbildning eller förberedande utbildning. Likaså är det viktigt att alla som har påbörjat en utbildning avlägger en yrkesinriktad grundexamen eller studentexamen för att sedan kunna etablera sig i arbetslivet eller studera vidare i enlighet med sina mål.

Framtidsutsikter för läroavtalsutbildningen Yrkesutbildningen i läroanstaltsform, läroavtalsutbildningen och den yrkesutbildning som bygger på fristående examina är likvärdiga former för ordnande av yrkesutbildning. De studerande kan själva välja den utbildningsform som bäst passar deras inlärningssätt. Styrkan i läroavtalsutbildningen ligger i dess förankring i arbetslivet och möjligheten att snabbt reagera på arbetslivets kompetensbehov. Det är också ett kostnadseffektivt sätt att utveckla kompetensen. Man bör dock komma ihåg att läroavtalsutbildningen kräver mycket av de studerande – både initiativkraft och ansvarsfullhet. Jag betraktar läroavtalsutbildningen som en viktig del av det finländska yrkesutbildningssystemet även i framtiden.

Hur kan läroavtalet utvecklas? Som jag redan nämnde är läroavtalsutbildningen i Finland likvärdig med de övriga formerna av yrkesutbildning. Läroavtalsutbildningen utvecklas för de finländska behoven med beaktande av vårt nationella utbildningssystem som helhet. Det kan vara skäl att studera om de utländska systemen har något att ge vårt eget system. I Finland har läroavtalsutbildningen av tradition varit en utbildningsform för vuxna. Under denna regeringsperiod har vi vidtagit flera utvecklingsåtgärder för att öka läroavtalsutbildningen bland unga. Undervisnings- och kulturministeriet har

inlett en reform av ungas lärande i arbete och av läroavtalet. Målet med reformen är att öka antalet läroavtalsutbildningar genom nya verksamhetsmodeller och att ta fram utbildningsmodeller som kombinerar utbildning i läroanstaltsform och läroavtalsutbildning. Målgruppen är unga personer under 25 år som inte har någon examen efter grundskolenivå. Största delen av utvecklingsåtgärderna har inletts i början av 2014. Omkring 20 miljoner euro har allokerats till utvecklingsåtgärderna för 2014. I och med dessa projekt får vi reda på vilken typ av verksamhetsmodeller som lämpar sig för vårt utbildningssystem och som ger de bästa resultaten.

Läroavtal ska erbjudas både unga och vuxna Samhället måste erbjuda medborgarna flexibla och mångsidiga sätt att skaffa sig yrkesfärdighet genom att ta fram olika utbildningsformer. Det är lika viktigt att erbjuda unga läroavtalsutbildning som att se till att de redan yrkesverksamma kan uppdatera sin kompetens, specialisera sig på ett nytt område eller fortbilda sig på basis av läroavtal. En annan mycket viktig uppgift är att informera de studerande och arbetsgivarna om vilka möjligheter läroavtalsutbildningen ger.

Läroavtalsperspektivet måste föras fram Omfattande utvecklingsåtgärder pågår inom yrkesutbildningen i och med finansieringsreformen och omstruktureringen av nätverket av utbildningsanordnare. Jag hoppas att ni alla engagerar er aktivt i detta reformarbete och att ni fokuserar på att föra fram läroavtalsutbildningens perspektiv. Jag önskar alla som arbetar med läroavtalsutbildning en trevlig höst i positiv utvecklingsanda.

Yrittäjäjärjestöt

tärkeitä tiedotuskanavia Palkka hiertää

Järvenpään yrittäjien teemana tänä vuonna on työllistämisen eri tukimuodot. Siinä yhteydessä puhutaan myös oppisopimuksesta.

Yrittäjien on vaikeaa ymmärtää, että opiskelunsa aloittavalle henkilölle pitää maksaa työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa vaikka tulokkaalla ei ole minkäänlaista osaamista. – Vasta kun henkilö on valmis, opettelu ammattiin alkaa, Raejärvi muistuttaa. Onneksi oppisopimusta edeltävä työkokeilu ja työttömän palkkaamisen tarkoitettu palkkatuki helpottavat tilannetta. – Työkokeilusta on hyötyä molemmille osapuolille. Varsinkin jos nuori on ollut työttömänä, hän saa rytmiä päivään ja tilaisuuden oppia työssä. Työantaja taas näkee, onko henkilöllä motivaatiota ja alkaako homma sujua. – Työnantajan näkökulmasta oppisopimuksen parhaita puolia on sen räätälöitävyys. Sisältöä pystytään räätälöimään sen mukaan, mikä kiinnostaa oppilasta ja mikä tukee parhaiten työpaikkaa.

Oppisopimustiedot rajallisia yrittäjillä

Järvenpään yrittäjien puheenjohtaja Tuomas Raejärvi näkee yrittäjäjärjestöt tärkeinä kanavina, jotka voivat välittää ”oppisopimuksen ilosanomaa”. TEKSTI Leena Keskiaho KUVA Markku Teräväinen

uomas Raejärvi katselee oppisopimusasioita sekä työnantajan että yrittäjäjärjestön puheenjohtajan pallilta. Hän on kolmannen polven yrittäjä Sähkötalossa ja toimii Järvenpään yrittäjien puheenjohtajana. Omassa yrityksessään Raejärvi on kouluttanut useita osaajia oppisopimuksella ja yrittäjäjärjestön puheenjohtajana hän on vienyt oppisopimuksen ilosanomaa yrit-

täjäkuntaan. Kaikkeen oppimiseen oppisopimus ei ole ratkaisu. Se mihin oppisopimus sopii ja mihin ei, ei Raejärven mukaan ole niinkään alakysymys kuin persoonakysymys. – Oppisopimuksessa pitää olla oikeanlainen henkilö. Hänen pitää soveltua alalle ominaisuuksiensa puolesta ja pystyä itsenäiseen opiskeluun. Asenne työhön ja halu oppia pitää olla kohdallaan. Oppisopimus sopii hänen mukaansa erityisen hyvin aloille, joissa työtä tehdään käsillä ja suurin oppi tulee työtä tekemällä ja työssä oppimalla. Mutta myös monet tietokoneilla tehtävät ammatit oppii hyvin oppisopimuksella. – Meillä Sähkötalossa oppisopimuksella on opiskeltu muun muassa graafista suunnittelua ja verkkokaupan rakentamista, Raejärvi kertoo.

Tieto oppisopimuksen mahdollisuuksista ei ole saavuttanut tasapuolisesti kaikkia yrittäjiä ympäri Suomen. – Tiedotuksessa on isoja eroja. Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla asiat on hoidettu upeasti. Yhteistyö oppisopimustoimiston, Yrittäjien, Järvenpään nuorisotoimiston ja nuorisotyön kanssa toimii hyvin, Raejärvi kiittelee. Hän sanoo, että oppisopimustoimistojen muuallakin Suomessa kannattaisi valjastaa yrittäjäyhdistykset levittämään tietoa oppisopimuksesta oman alueensa yrittäjille. – Yrittäjäjärjestöt ovat hyviä tiedon välittäjinä, varsinkin paikallisyhdistystasolla. Jäsenet tapaavat päivittäin toisia yrittäjiä ja he osallistuvat työnsä puolesta lukuisiin erilaisiin tilaisuuksiin. Tätä voimavaraa kannattaisi käyttää enemmän hyväksi, Raejärvi sanoo.

Asenne työhön ja halu oppia pitää olla kohdallaan.

OSAAJA 2 • 2014

Elinikäistä oppimista Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna toivoo, että yrittäjät, elinkeinoelämä ja koulutusorganisaatiot löytäisivät mallin, jolla kaikki nuoret saadaan mukaan työelämään. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Vesa Kippola

ikko Simolinna uskoo, että Suomen menestyksen ja kilpailukyvyn lähtökohtana on ammatillisesti pätevän henkilökunnan saatavuus. – Elämme murrosvaihetta ja tässä murroksessa ennakoinnilla on suuri rooli. Koulutuksen järjestäjien pitäisi pystyä ennakoimaan mihin suuntaan teollisuus ja elinkeinoelämä ovat kehittymässä, sillä se on ainut keino, jolla pystymme kouluttamaan ammatillisesti pätevää henkilöstöä tulevaisuuden kasvualoille. Simolinna lisää, että jo koulutuksen alkuvaiheessa opiskelijoille olisi tehtävä selväksi, että maailman mukana on muututtava. Jokainen meistä joutuu kouluttautumaan uudestaan jossain vaiheessa elämää. – Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kilpailukyky muodostuu huippukoulutetusta väestä. Siksi koulutuksen taso ei saa missään nimessä laskea vaan päinvastoin, sitä pitäisi nostaa. Ihmisiä ei kuitenkaan saa ylikouluttaa, sillä kaikista ei voi tulla maistereita.

Elinikäistä oppimista Simolinna uskoo koko elämän kestävään oppimiseen ja opiskeluun. – Uran tai alan vaihto on helpompaa, kun on hyvä peruskoulutus ja laaja pohja, jolle rakentaa uutta. Simolinna lisää, että myös yrittäjä joutuu tänä päivänä miettimään omaa liiketoimintaansa. Pitääkö sitä päivittää tai muuttaa, ettei yrittäjyys hiivu? Tässä tilanteessa suurin kysymys monelle on, miten päästä uudelle tasolle ja hankkia uutta osaamista. – Valtaosa yrittäjistä on mikro- tai yk-

OSAAJA 2 • 2014

sinyrittäjiä. Niissä ympäristöissä koulutukseen käytettävät resurssit ovat pienet. Siksi on hyvä, että meillä on oppisopimusjärjestelmä, joka kannustaa ja tukee kouluttautumaan, Simolinna toteaa.

Työ brändättävä uudelleen Simolinna on usein miettinyt, että työ pitäisi brändätä uudestaan, jotta sen arvostus saataisiin nousuun. – Emme voi aliarvioida mitään työtehtävää, sillä kaikkia töitä tarvitaan. Mikä tahansa tutkinto on parempi kuin ei koulutusta ollenkaan, mutta meillä on paljon nuoria, jotka eivät jaksa istua koulunpenkillä. Siksi saksalaisen kisällimestari -mallin pitäisi olla yksi koulutuksen väylä myös meillä. Simolinna harmittelee, että Suomessa koulutuksen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että asiat opetetaan kaikille samalla tavalla. Hänestä tasa-arvoa olisi se, että kaikilla olisi mahdollisuus oppia samat asiat omalla tavallaan. – Olemme kaikki erilaisia, ja se pitäisi hyväksyä myös koulumaailmassa. Suomen Yrittäjät ovat ajaneet työssä oppien ammattiin -mallia, jossa vastuu opiskelijasta säilyy koulutuksen ajan koulussa, mutta oppiminen työpaikalla. – Uskon, että oppisopimus olisi mahdollisuus monelle yrittäjälle, jos sii-

nä ei välittömästi syntyisi työehtosopimukseen pohjautuvaa sopimusta nuoren kanssa. Rekrytointi on aina iso haaste pienelle yritykselle. Kouluttamattoman nuoren palkkaamisesta puhumattakaan. Simolinna muokkaisi oppisopimusta siten, ettei se olisi pkyritykselle riippakivi. – Tällaisenaan kustannusten ero ammattiin koulutetun ja kouluttamattoman henkilön välillä on niin pieni, että yrittäjä palkkaa mieluummin jo valmiiksi koulutetun henkilön. Koulutuksella ei ole mitään arvoa, jos palkka kouluttamattoman ja koulutetun välillä on lähes sama, Simolinna harmittelee.

Yhteiskunnan etu on, että ihmiset menevät töihin mahdollisimman Nuorille oma oppisopimus varhaisessa Simolinna rakentaisi toimivan väylän pevaiheessa. ruskoulusta tai lukiosta työssäoppimiseen ja toivoisi sen vähentävän pudokkaiden määrän minimiin. – Yhteiskunnan etu on, että ihmiset menevät töihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yritysten etu on kouluttaa itselleen päteviä tekijöitä. Toivottavasti löydämme sellaisen mallin, jolla saamme kaikki nuoret mukaan työelämään, Simolinna sanoo. Hän siirtää Suomen Yrittäjien vetovastuun seuraajalleen Tampereella pidettävissä Valtakunnallisissa Yrittäjäpäivissä lokakuussa.

OSAAJA 2 • 2014

Suomen parhaat valokuvaajat Valokuvaamo KLIK:n valokuvaaja Sami Reivinen voitti keväällä arvostetun Vuoden Muotokuvaaja -kilpailun. Hänen yhtiökumppaninsa Peero Lakanen pokkasi kokonaiskilpailun toisen sijan. Kaksoisvoiton lisäksi miehet nappasivat yhteensä kolme sarjavoittoa, yhden toisen sijan, kaksi kolmatta sijaa ja kaksi kunniamainintaa. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Valokuvaamo KLIK

OSAAJA 2 • 2014

ppisopimus on tuttua sekä

Sami Reiviselle että Peero Lakaselle. Lakanen suoritti oppisopimuksella sekä valokuvaajan ammattitutkinnon että erikoisammattitutkinnon. Kuvallisen ilmaisun perustutkinnon sekä valokuvaajan ammattitutkinnon. Molemmat miehet ovat toimineet vuosia menotreina ja Reivisellä on tälläkin hetkellä oppisopimusopiskelija kasvamassa yrityksessä. – Oppisopimus on paras tapa opiskella valokuvausta. Koulussa oppii valokuvauksen tekniikkaa, mutta itse työ on ihmisten kanssa toimimista. Hyvällä kuvaajalla on kyky kohdata erilaisia ihmisiä ja saada heistä parhaat puolet esiin. Näitä taitoja ei voi opettaa, vaan ne opitaan tekemällä työtä ja ottamalla tuhansia kuvia, Lakanen miettii. Hänestä nuorten kuvaajien on tärkeämpi oppia konkareilta kuin kirjoista. – Kenestä tahansa voi tulla kuvaaja, mutta joukosta erottuminen vaatii lahjakkuutta ja silmää.

Mentorointi antaa myös mentorille Lakanen suoritti valokuvaajan erikoisammattitutkinnon oppisopimuksella pari vuotta sitten. Kaikki kaksivuotisen koulutuksen opiskelijat olivat valmiiksi rautaisia ammattilaisia. Opiskelu perustuikin pitkälti ryhmän keskinäiseen dynamiikkaan. – Meillä oli ryhmän vetäjä ja kasa ammattilaisia, jotka opettivat toinen toisiaan. Kuvaajien taso oli korkea ja oli hienoa oppia uusia asioita kollegoilta, Lakanen muistelee. Hän erikoistui opintojensa aikana miljöömuotokuvaukseen.

– Miljöömuotokuvauksessa henkilöä kuvataan erilaisissa ympäristöissä. Se on studiokuvausta haasteellisempaa ja siksi nautin siitä. Miljöössä aurinko määrittää valon, ja olosuhteet saattavat muuttua radikaalistikin kesken kuvauksen. – Miljöössä kameran asetuksia pitää säätää, valomaailmaa muuttaa ja samalla on vielä keskityttävä kuvattavaan. Erikoisammattitutkintoa suorittaessa Lakasen mentorina toimi valokuvaaja Kimmo Torkkeli. – Oppi toisilta kollegoilta oli tärkeää, mutta mentorin opit ja kommentit olivat vielä tärkeämpiä. Kun toinen ammattilainen antaa omasta kuvasta palautetta tai pallottelee ideoita, miten sen olisi voinut tehdä toisin, oppii näkemään asioita aivan uudella tavalla. Se on arvokkainta oppia. Lakasella itsellään on tällä hetkellä kaksi mentoroitavaa. – Parhaimmillaan mentori-tutori -suhde opettaa molempia. Nuorilla kuvaajilla on raikkaita ajatuksia. Ja kun tajuaa, että toinen oppii ja kehittyy, saa siitä paljon myös itse. Toisaalta siinä kouluttaa itselleen kilpailijaa, mutta Lakasesta terve kilpailu on hyväksi. Se pitää myös oman riman korkealla.

Täydellinen kuva Kun vielä viisitoista vuotta sitten valokuvaaja räiski kuvattavasta henkilöstä studiossa kasan valokuvia ja toivoi, että joku osuisi nappiin, on valokuvaus tänä päivänä suunnitelmallista. Ennen kuvauspäivää pidetään kuvauspalaveri, jonka aikana

Ammattilaisten muotokuvakilpailu Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n järjestämässä Vuoden Muotokuvaaja -kilpailussa etsitään maan parhaita muotokuvia. Kokonaiskilpailun lopullinen voittaja ratkaistaan viiden kuvan sarjan perusteella ja sen ottanut valokuvaaja kruunataan Vuoden Muotokuvaajaksi. Ammattilaisille tarkoitettu kilpailu on järjestetty jo yli 30 vuoden ajan.

katsellaan erilaisia kuvia, kysellään asiakkaan toiveita ja keskustellaan mikä on mahdollista ja mikä ei. – Kuvat suunnitellaan tarkkaan etukäteen – missä kuvataan ja minkälaista lopputulosta toivotaan. Hää- ja erilaisiin valmistujaiskuviin kuvattavilla on asut tiedossa, mutta esimerkiksi perhekuviin valokuvaajalta kysytään lähes aina, minkävärisiä vaatteita kannattaa pukea päälle. Perinteisten kuvien lisäksi kuvaajia työllistävät parisuhde-, lemmikkieläin- ja huomenlahjakuvat. Millainen on valokuvaajan mielestä täydellinen otos? Lakasen mielestä hyvässä kuvassa yhdistyvät tekniikka, henkilöohjaus ja ripaus taiteellisuutta. – Monesti parhaat kuvat syntyvät kuitenkin sattumalta.

OSAAJA 2 • 2014

Varsinaista työtään Maarit Hyvönen ei ole muuttanut, mutta nyt hän tietää, mitä vaiheita neulos käy läpi ennen kuin se tulee hänen osastolleen ja mitä sen jälkeen.

Osaaminen halutaan säilyttää Suomessa Eläkkeelle siirtymiset ja halu säilyttää osaaminen Suomessa johtivat Nansolla laajaan oppisopimuskoulutukseen. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen

ansolla on astuttu pitkä harppaus oppisopimuskoulutuksessa. Kun aikaisemmin on koulutettu yksittäisiä henkilöitä, koulutetaan nyt kymmenen henkilön ryhmää sekä Nokialla että Torniossa. Syynä näin laajaan koulutukseen on ollut toisaalta ikäjakauma ja toisaalta halu säilyttää tekstiilialan osaaminen Suomessa. – Havaitsimme, että meiltä on viiden vuoden säteellä lähtemässä eläkkeelle aika paljon ihmisiä. Monet heistä ovat mestareita, joilta löytyy se tieto ja taito, jota ei kirjoissa ja kansissa ole, kertoo tuotantopäällikkö Päivi Pajunen Nokian yksiköstä. Tarvetta siirtää mestareiden osaaminen seuraavalle polvelle kuvaa myös koulutuksen nimi: kisällikoulutus. – Päädyimme oppisopimukseen, koska opiskelijat saavat siitä virallisen tutkinnon. Monet nansolaiset ovat olleet talossa pitkään, mutta heillä ei ole minkäänlaista alan peruskoulutusta. Tuotantopäällikkö Sanna Tiikkainen Torniosta viittaa myös Nanson vastuullisuuslupauksiin, joissa muun muassa luvataan säilyttää tekstiilialan ammattitaito Suomessa.

OSAAJA 2 • 2014

– Henkilöstön osaamisen kehittäminen on osa yrityksen vastuullisuuslupauksia, hän sanoo. Ammattitutkinto tähtäimessä Näin laajamittaisen oppisopimuksen aloittaminen vaati runsaasti pohjatöitä kaikilta osapuolilta. – Asetimme tavoitteeksi molemmille paikkakunnille kymmenen henkilön ryhmän. Ryhmät saatiin, mutta ihan helppoa se ei ollut. Työntekijät pelkäsivät kuinka paljon omaa aikaa koulutus veisi. Iso kynnys oli, vaikka toisaalta myös houkutin, että koulutuksessa pitää opetella käyttämään uusia koneita. Ne, jotka lähtivät mukaan ovat minusta hyvin motivoituneita, Pajunen kertoo. Tikkainen kertoo, että jälkeenpäin ajatellen jotkut asiat olisi kannattanut tehdä toisin. Esimerkiksi Torniossa kaikki värjärit ovat yhtä aikaa koulutuksessa, mikä vaatii hyvää suunnittelua muilla osastoilla. Kaikki koulutuksessa olevat tähtäävät tekstiilialan ammattitutkintoon yhtä henkilöä lukuun ottamatta. Hän suorittaa Torniossa tekniikan erikoisammattitutkintoa. Kaikkien koulutus kestää lähes kaksi vuotta.

Jokaisella oma ohjelmansa Koulutuksen sisältöä suunniteltiin yhteistyössä Nanson ja Tredun oppisopimuskeskuksen kanssa. – Koulutuksen perusteissa piti esimerkiksi käsitellä meillä käytössä olevia aineita. Halusimme myös, että koulutuksessa käydään läpi Nanson käyttöturvallisuustiedotteet. Vaikka kaikki kisällit suorittavat saman ammattitutkinnon, on jokaiselle laadittu myös oma ohjelma, joka pitää sisällään moniosaajakoulutuksen. Sekä Pajunen että Tiikkainen kiittelevät oppisopimuskoulutuksen joustavuutta. Ohjelmia on voitu muuttaa kesken matkan, kun on huomattu, millä alueilla tarvitaan enemmän moniosaajia. – Olemme voineet laatia jokaiselle opintosuunnitelman, jossa on voitu huomioida myös kisällin oma mielenkiinto.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen on osa yrityksen vastuullisuus- Koulutuksen vaikutukset näkyvät jo lupauksia. Työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa

esimiehet ovat työpaikkaohjaajan roolissa. He suorittavat arvioinnit ja katsovat, että asiat etenevät ohjelman mukaisesti. Työpisteissä koneiden nykyiset käyttäjät opastavat ja valvovat opiskelijoita eli toimivat ikään kuin mestareina. – Samalla osastoja on opetettu työnkiertoon. Yksi koulutuksen vaikutuksista on näkynytkin siinä, ettei osastojen välillä ole enää tiukkoja osastorajoja. Koulutuksen vaikutukset näkyvät myös siinä, ettei sairauspoissaolojen kohdalla pullonkaulaksi muodostu se, että muut eivät osaa hoitaa tiettyä konetta tai prosessia. Nyt työpaikalla on aina henkilö, joka pystyy tuuraamaan, Pajunen sanoo. Vaate valmistuu linjatyönä eli siirtyy osastolta toiselle. Tiukat osastorajat johtivat Pajusen mu-

kaans siihen, että toisten työtä ei tunnettu eikä sen vaativuutta osattu arvostaa. Tämä vaikutti tuotteiden laatuun. – Aikaisemmin ajateltiin, että jokaisella osastolla tehdään pelkästään oma työ ja sitten se menee eteenpäin. Nyt jokaisella työpisteellä tiedetään, miten oma työ vaikuttaa seuraavien työhön. Jos esimerkiksi vaate on leikattu väärässä järjestyksessä, vaikuttaa se ompelijoiden työhön. Joillakin osastoilla on jopa muutettu prosesseja tai työtapaa. Myös kynnys ottaa asioita puheeksi on erilainen. Nyt uskalletaan kysyä muiltakin kuin esimiehiltä. Näytöt työpaikalla Näytöt järjestetään työpaikalla. Mukana on aina mestari tai mestarin apulainen ja yleensä työpaikkaohjaaja eli työnjohto. Myös Pajunen on usein mukana. – Vuoden aikana on tapahtunut selkeää kehitystä. Opiskelijat ovat oppineet oikeita asioita ja he myös osaavat hakea tietoa. Koulutuksen myötä työpisteillä on alettu rohkeammin miettiä uusia työtapoja. Se nopeuttaa ketjua ja parantaa laatua. Yhteistyö oppisopimuskoulutuksen järjestäjän eli Tredun sekä tietopuolisen koulutuksen tarjoajan JAKK:in kanssa on toiminut hyvin. – Tietoa on tullut nopeasti ja vastaukset ovat olleet selkeitä, Pajunen kiittelee. Parempi kokonaiskuva Maarit Hyvönen on yksi oppisopimusopiskelijoista. Hän lähti mukaan koulutukseen saadakseen paremman kokonaiskuvan vaatteenvalmistusprosessista. – Olen töissä leikkaamossa ja hallitsen sen puolen, mutta haluan ymmärtää laajemmin koko valmistusprosessin, hän sanoo ja lisää, että opiskelu on ollut mielenkiintoista mutta raskasta. Tehtävien tekeminen ja tiedon etsiminen vie yllättävän paljon aikaa.

OSAAJA 2 • 2014

johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto ja koulutustarkastajat Pia Suutari Tuomo Rahko ja Esa Anttila.

Turussa häivytetään koulutuksen raja-aitoja Turussa alkoi syksyllä 2013 pilottihanke, jossa 12 peruskoulunsa päättänyttä nuorta aloitti lähihoitajan opinnot oppisopimuksella. Tänä syksynä pilotointi laajeni hotellija ravintola-alalle. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Jenni Ahonen

urun Oppisopimustoimisto on kehittänyt peruskoulunsa päättäneille nuorille yhteistyössä kaupungin ja oppilaitosten kanssa täysin uudenlaista koulutusmuotoa, joka yhdistää oppisopimuksen, päivämuotoisen koulun ja työnantajat. Viime vuonna aloittanut lähihoitajaopiskelijoiden ryhmä oli menestys. Sen innoittamana pilotointi laajennettiin syksyllä hotelli-, ravintola- ja catering-puolelle. – Kuten lähihoitajaopinnoissakin, oppisopimukseen haettiin vasta yhteishaun kautta. Oppisopimuksesta kiinnostuneet nuoret laittoivat yhteishaun jälkeen meille motivaatiokirjeen. Näiden perusteella kutsuimme haastatteluun 30 nuorta. Puolet näistä valittiin hotelli-, ravintola- ja catering-alan oppisopimukseen, koulutustarkastaja Esa Anttila kertoo. Sekä lähihoitajien että hotelli-, ravintola- ja catering-alan opinnot etenevät samassa tahdissa päivämuotoisen kou-

OSAAJA 2 • 2014

lutuksen kanssa. Koulutus jakautuu moduuleihin. – Nuoret voivat suorittaa koulutuksen moduuli kerrallaan ja vaihtaa joustavasti päiväryhmään tai päiväryhmästä oppisopimukseen, johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto selittää. Tämän toivotaan vähentävän keskeytyksiä. Oppisopimusopiskelijoilla on yksi teoriapäivä viikossa. Loput ajasta vietetään työpaikalla.

– Oppilaitosten suhtautuminen koulutuksen järjestämiseen ja uudistamiseen on onneksi muuttunut. Esimerkiksi opettajat olivat halukkaita ja innostuneita suunnittelemaan uudenlaista koulutusta, Koivisto kiittelee. Ennen varsinaisen oppisopimuksen solmimista nuoret viettävät koulussa kolme viikkoa. Tämän jakson sisältö suunniteltiin yhdessä alan yrittäjien kanssa. – Huomioimme koulutuksen suunnittelussa työnantajien tarpeet ja toiveet normaalia enemmän. Kiersimme yhdessä opettajien kanssa yritykset läpi ja selvitimme mitä he toivoivat nuorten oppivan koulussa ennen yrityksiin tulemista. Nyt yrittäjät saavat tavallaan täsmäkoulutet-

On pidettävä huoli siitä, ettei valinnan kriteeriksi muodostu palkka vaan oikea motivaatio.

Uudenlaista koulutuksen suunnittelua Pilottikoulutuksilla haetaan malleja tulevaisuuteen. Se, minkälaiseksi koulutus muotoutuu, jää nähtäväksi, mutta jostain on aloitettava.

Huomioimme koulutuksen suunnittelussa työnantajien tarpeet ja toiveet normaalia enemmän.

tuja nuoria heti alusta saakka, koulutustarkastaja Tuomo Rahko sanoo ja lisää, että koulutus elää koko oppisopimuksen ajan.

Haasteita ja mahdollisuuksia Tällä hetkellä Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee peruskoulusta päässeiden nuorten työllistämistä useilla sadoilla euroilla kuukaudessa. Koivisto näkee tässä sekä mahdollisuuksia että uhkia. – Oppisopimusnuorille maksetaan kuukaudessa 1 700 € palkkaa samaan aikaan kuin oppilaitoksissa opiskelevat ikätoverit saavat viikkorahaa. Esimerkiksi lähihoitajapuolella oppisopimusnuoria ei oteta edes mukaan kun lasketaan henkilökunnan riittävyyttä työvuoroon. On pidettävä huoli siitä, ettei valinnan kriteeriksi muodostu palkka vaan oikea motivaatio. Koivisto toivoo, että asia pysyisi julkisessa keskustelussa. – Hankerahoituksen ansiosta palkka ei ole nyt ongelma, mutta kun se loppuu, homma muuttuu vaikeammaksi ellemme löydä asiaan ratkaisua riittävän ajoissa.

Motivoituneita opiskelijoita

Nuori oppisopimuksessa – mahdollisuus vai rasite? Oppisopimuspaikkojen löytäminen peruskoulun päättäneille nuorille on haasteellista, vaikka siihen tarjotaan erilaisia tukia. Mitä sanoo työnantaja, jolla on nuori oppisopimuksessa? TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Jenni Ahonen

urkulainen Palvelutalo Myllykoti Oy on yksi monityönantajamalliin osallistuvista yrityksistä. Päivi Salokankaalla on kokemusta sekä koulussa opiskelevista nuorista että oppisopimusopiskelijoista, sillä Myllykoti työllistää vuosittain useita lähihoitajaopiskelijoita. Lähihoitajaksi oppisopimuksella opiskeleva 16-vuotias Tiia Rantala aloitti Myllykodissa helmikuun alussa. – Koen rikkautena sen, että eri-ikäiset tekevät töitä rinta rinnan ja oppivat toisiltaan. Tätä olemme halunneet pitää yllä ottaessamme töihin opiskelijoita. Vanhin opiskelija on ollut 60-vuotias, nuorin 16-vuotias, Salokangas kertoo. Hänen mielestään on mielenkiintoista kasvattaa osaajia työpaikalle itse. – Nuori on usein helpompi kouluttaa, koska nuorella ei ole ennakkoasenteita eikä opittuja työtapoja. Toisaalta vastuu nuorista on kova. Nuorten kohdalla on myös rajoitteita, jotka täytyy ottaa huomioon. Tällaisia ovat muun muassa nostot. Nuorta käsiparia ei myöskään voi laskea mukaan henkilökunnan vahvuuteen, vaikka hänelle maksetaan oppisopimuksessa palkkaa.

– Nuori ei saa tehdä mitään ilman ohjausta ja opiskelija vaatii aina hyvän perehdytyksen, hän sanoo.

Aikaa oppia Tiia Rantalan helmikuussa alkanut opiskelujakso kestää lokakuuhun saakka. Sinä aikana osaston työt ehtii oppia hyvin. – Nuorisoasteen opiskelijat ovat työharjoittelussa 4–5 viikkoa. Se on lyhyt aika Tiian työssäoppimisjaksoon verrattuna. Viiden viikon harjoittelussa ei ole mahdollista imeä kaikkea oppia ja moni asia menee nuorelta ohi. Kun on yli puoli vuotta työpaikalla, ja jos vähänkin seuraa ympäristöä, oppii ymmärtämään työn kokonaiskuvan – miksi jotain asioita tehdään ja miksi taas ei. Sanotaan, että uusi asia pitää toistaa 30 kertaa ennen kuin sen hallitsee. Puolen vuoden aikana toistoja tulee pakostakin paljon. Tämä näkyi ensimmäisen jakson ammattiosaamisen näytöissä. 12 opiskelijan ryhmästä 10 sai ammattiosaamisen näytöstä kolmosen eli kiitettävän, mikä ei ole kovin tavallista päiväopiskelijoiden joukossa.

Päivi Salokangas palkkasi 16-vuotiaan oppisopimusopiskelijan.

Työnantajaa saattaa arveluttaa 16-vuotiaan nuoren palkkaaminen. Siksi kynnys on madallettu mahdollisimman alas. – Ensimmäinen oppisopimusjakso kestää 8 kuukautta ja sen jälkeen tulee vaihto toiseen työpaikkaan. Työnantajalle on eri asia sitoutua nuoreen muutamaksi kuukaudeksi kuin kahdeksi-kolmeksi vuodeksi. Jos kemiat kohtaavat, voi oppisopimus parhaassa tapauksessa johtaa vakituiseen työsuhteeseen koulutuksen loputtua.

OSAAJA 2 • 2014

välittäjä etsimään oppisopimuspaikkoja Turun oppisopimustoimisto ja Nuorisopalvelu Katujätkät Oy ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoitteena on auttaa alle 30-vuotiaita, pelkän peruskoulun varassa olevia nuoria löytämään oppisopimuspaikkoja. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Jenni Ahonen

oimitusjohtaja Mika Stepanoﬀ on kiertänyt yli 20 vuotta yrityksissä etsimässä nuorille harjoittelu-, työja oppisopimuspaikkoja. – Kaikki alkoi 1990-luvun lamasta. Kehitin työvoimahallinnon pyynnöstä innovatiivisia työmuotoja nuorten työllistämiseksi. 90-luvun lopulla palvelu laajeni muuallekin Suomeen, Nuorisopalvelu Katujätkien perustaja kertoo. Nyt Katujätkät auttaa Turun Oppisopimustoimistoa löytämään oppisopimuspaikkoja nuorille. – Paikkoja löytyy usein pienistä yrityksistä. Ja useimmiten ne ovat niin sanottuja piilotyöpaikkoja. Monessa yrityksessä olisi töitä, mutta kenelläkään ei ole aikaa ryhtyä etsimään oikeaa tyyppiä. Minun tehtäväni on etsiä sekä nuoria että

yrityksiä ja toimia välittäjänä. Katujätkät on järjestänyt vuosien saatossa töitä tuhansille nuorille. Mika Stepanoff tiettää, että työllistämiseen vaadittavat työkalut ovat olemassa lamaaikanakin. Työtä helpottaa se, että työnantajat ja verkostot Turun seudulla ovat miehelle tuttuja. – Kävin kesällä tapaamassa työharjoittelussa olevia nuoria ja heidän työnantajiaan tarkoituksena tarjota heille oppisopimusta. Palaute oli positiivista ja uskon, että ainakin muutamalle nuorelle näistä syntyy jotain. Hanke lähti täydellä teholla käyntiin syksyllä.

monelle ensimmäinen rekrYtointi Yrittäjiä tavatessaan Stepanoffille on hyötyä siitä, että hän on itsekin yrittäjä. – Yrittäjänä ja omassa yrityksessä oppisopimusta käyttäneenä voin välittää yrittäjälle omia kokemuksiani ja avata oppisopimusta. Asiat tuntuvat uskottavammilta,

- Oppisopimus on aina ollut lempilapseni. Se on järkevä tapa hankkia ammatti. Myös työllistymisen mahdollisuus tutkinnon jälkeen on hyvä, Mika Stepanoff sanoo.

OSAAJA 2 • 2014

kun ne kertoo toinen yrittäjä, Stepanoff pohtii. Oppisopimuksesta kertoessaan hän kertoo hyvien puolien lisäksi myös ne karikot. Stepanoff uskoo, että mitä avoimempaa keskustelu on, sitä parempaan lopputulokseen päästään. – Tarvittaessa autan yrittäjää laskemaan, mitä pitää jäädä viivan alle, jotta palkan voi maksaa. Nuoren puolestaan haluan miettivän, jaksaako hän hoitaa työn ja opiskelun yhtä aikaa.

Minun tehtäväni on etsiä sekä nuoria että yrityksiä ja toimia välittäjänä. Avoimuutta on myös se, että Stepanoff selvittää usein nuorelle miten paljon hänen pitää tienata rahaa yritykselle, jotta saa oman palkkansa maksettua. Se avaa monen silmät sille, että työllistäminen on kallista. Ja että sen eteen on tehtävä töitä. Stepanoff on huomannut, että nousukauteen verrattuna nyt täytyy tehdä kymmenkertainen määrä työtä yhden sopimuksen syntymiseksi. Mitä pienempi yritys, sen varovaisempia ollaan. – Mutta kun nuorten ja yrittäjien kanssa pitää asiat tarpeeksi yksinkertaisina, niitä työpaikkojakin alkaa syntyä. Kun oppisopimus syntyy, siirtyy kapula Stepanofilta oppisopimustoimistolle. – Minun tehtäväni on löytää sopivia pareja. Oppisopimustoimiston asiantuntemusta on tutkinnon sisältö ja toteutus, Mika Stepanoff sanoo.

Pitkäjänteinen kehitystyö avaa ovia kumppanuudelle Talouden kiristyessä kunnissa mietitään toiminnan kehittämistä yhä kustannustehokkaammaksi. Järvenpään kaupungissa on kiinteistöpalvelun organisaatiomuutoksen ja henkilöstökoulutusten pohjaksi tehty laaja henkilöstökartoitus yhteistyössä Keudan kanssa. TEKSTI Leena Keskiaho • KUVAT Markku Teräväinen

unnat ovat samassa kilpailutilanteessa yritysten kanssa ja joutuvat pitämään huolen siitä, että osaaminen on markkinoiden vaatimalla tasolla. Aivan kuten yrityksetkin, myös kunnat ovat alkaneet käyttää ulkopuolisia konsultteja osaamisensa kehittämisessä. Keudan ja Järvenpään kaupungin pitkä yhteistyö on kehittynyt kumppanuudeksi, jossa Järvenpään henkilöstön kehittämistä pohditaan yhteistyössä. – Kunnan toiminta on työvaltaista, joten henkilöstön osaamisen kehittäminen on keskeinen osa-alue, sanoo Järvenpään kaupungin asiakkuuspäällikkö Varpu PaakinahoHeikkinen. Tarve kartoittaa henkilöstön osaaminen lähti kiinteistöpalveluiden organisaatiomuutoksesta. Toimintoja ollaan siirtämässä yhtiömuotoiseksi. – Meillä on pitkiä työuria ja kun esimieskunnassa on ollut vaihdoksia vuosien varrella ei esimiehilläkään ole aina tarkkaa kuvaa henkilöstön osaamisen tasosta, Pakinaho-Heikkinen kertoo.

vitaan tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän kanssa. Meidän pitää yhdessä työnantajan kanssa pohtia, mitä koulutus voisi olla ja miten osaaminen päivitetään, kun jollakin on työstä 25 vuoden kokemus ja toisella kolmen kuukauden. Järvenpään kaupungille tehtävän kartoituksen aluksi pohdittiin muun muassa niitä tietoja ja taitoja, jota kartoituksella haluttiin. Osaamisen lisäksi työnantaja halusi kartoittaa työntekijöiden motivaation tason ja heidän harrastuksiaan. – Harrastustoiminnan kautta voi löytyä hyvinkin vahvaa osaamista, jota pienellä lisäkoulutuksella pystytään vahvistamaan ja näin parantamaan henkilön urakehitystä. Paakinaho-Heikkinen toteaa, ja lisää, ettei urakehityksen aina tarvitse olla nousujohteista. Se voi myös olla siirtymistä tehtävästä toiseen. – Työnantaja halusi myös kuulla, millaisia ideoita työntekijöillä on oman työnsä kehittämiseen, Käyhkö lisää.

Harrastustoiminnan kautta voi löytyä hyvinkin vahvaa osaamista.

Kumppanuus laajentaa näkemyksiä Koulutustarkastaja Jorma Käyhkö ja Keudan aikuisopiston toimialapäällikkö Outi Komi olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa henkilöstön osaamiskartoitusta. Käyhkö sanoo, että nopeat muutokset työelämässä näkyvät myös oppilaitosten asemassa. – Koulutustarpeen selvittämiseen tar-

Varpu Paakinaho-Heikkisen ja Jorma Käyhkön mielestä hyvä suunnittelu, tiedottaminen ja jatkuva vuoropuhelu henkilöstön kanssa ovat hyvän henkilöstökartoituksen edellytyksiä.

Tulokset purettiin yhdessä Kyselyn tulokset käytiin läpi yhteistyössä henkilöstön ja Keudan kanssa. Tilaisuuksissa virisi työntanajalle arvokasta keskustelua ja kritiikkiä. – Ihmiset uskalsivat kertoa omia näkemyksiään. Moni myös pelkäsi, että tässä haetaan jyviä akanoista, Paakinaho-Heikkinen sanoo. Päinvastoin. Hänen mukaansa yksi kyselyn tarkoituksista oli varmistaa, ettei kenenkään työ kävisi liian vaivalloiseksi siksi, ettei sitä osata.

– Halusimme hakea hyvää osaamista ja selvittää, missä on osaamisvajetta ja miten pystyisimme kuromaan vajeen kiinni. Seuraavaksi lähdemme selvittämään, mikä on todellinen osaamisen tarve ja missä tarvitaan lisäkoulutusta.

OSAAJA 2 • 2014

Uusi ammatti Kun Tanja Jetsonen jäi työttömäksi vuonna 2009 PKC Groupin suljettua Kempeleen johdinsarjatehtaansa, ei tulevaisuus näyttänyt valoisalta. IT-alan yritykset Oulun seudulla irtisanovat ja lopettavat toimipisteitä, eikä alalla ole töitä. Tanjan kohdalla uusi ura löytyi oppisopimuksen avulla. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Jouni Ylisuutari

anja Jetsosen työhistoria on ollut kirjava irtisanomisen jälkeen. Vuosiin on mahtunut äitiysloma, työttömyyttä, pätkätöitä ja vihdoin palkkatuettu työharjoittelu. Se osoittautui käänteentekeväksi sekä Oulun kriisikeskukselle että Tanjalle. – Työ kriisikeskuksessa oli mielenkiintoista heti alusta saakka ja tuntui omalta. Halusin nuorena tehdä töitä ihmisten kanssa, mutta elämä vei muualle. Nyt pääsin tekemään sitä, mistä olin haaveillut, Jetsonen sanoo. Ajatus oppisopimuksesta syntyi keskusteluissa työnantajan kanssa. Alkusyksystä asiat loksahtivat kohdalleen ja Jetson aloitti puolitoistavuotisen sihteerin ammattitutkinnon Markkinointi-instituutissa. Lähipäiviä on 1-2 kertaa kuukaudessa. Oikea tutkinto löytyi yhteistyössä Oulun oppisopimustoimisto OSAO:n kanssa. – Lähdimme tähän tutkinto edellä. Toimin kriisikeskuksessa toimistotyöntekijänä eli muun muassa vastaan puhelimeen, teen henkilön alkukartoituksen, varaan ajan ja ohjaan eteenpäin. Sihteerin am-

Oppisopimuksen ansiosta taloudellinen turva säilyy vaikka käyn koulua.

OSAAJA 2 • 2014

mattitutkinto vastasi parhaiten työnkuvaani, Jetsonen kertoo.

Oppisopimus on tuttua Uuden ammatin opiskelu aikuisella iällä ei Jetsonia pelota, sillä oppisopimus on koulutusmuotona nuoruudesta tuttu. Jetsonen jatkoi aikanaan ruokatalouden perustutkinnon opintojaan oppisopimuksella hotellija ravintolatyöntekijän ammattitutkintoon. Vaikka opiskelusta on aikaa, jäi naiselle hyvät muistot opinnoista työn ohessa.

Tanja Jetsonen opiskelee uutta ammattia oppisopimuksella.

– Tietopuolinen opetus tukee työssäoppimista loistavasti. Toki näin monen vuoden jälkeen paluu koulunpenkille jännittää, mutta lähinnä minua mietityttää miten suoriudun tehtävistä, etenkin kun edellisessä työssäni PKC Groupilla minun ei tarvinnut käyttää tietokoneita. Tietokoneiden hallinta onkin heikoin lenkkini, mutta samalla se on juuri se, jossa haluan petrata taitojani. Vastuualueeni töissä kasvaa, kunhan opin käyttämään tietokoneohjelmia kunnolla. Jetsonen kertoo, että hänestä on ollut upeaa op-

pia uusia asioita ja kouluttautua uuteen työhön. – Tämä on ollut aivan ainutlaatuinen mahdollisuus. Pääsin töihin ja saan vielä koulutuksen kaupan päälle. Oppisopimuksen ansiosta taloudellinen turva säilyy vaikka käyn koulua. En olisi tässä elämäntilanteessa pystynyt kouluttautumaan muulla tavalla. Pienessä työyhteisössä myös työpaikkakouluttaja on tuttu. – Hän toimii samalla henkilökohtaisena sparraajana, jos oma usko pettää, Jetsonen kiittelee.

OSAAJA 2 • 2014

Markkinoiden haasteisiin varaudutaan miekkoja hioen Maailmalla vallitseviin epävarmuustekijöihin vastataan Vexve Oy:ssä henkilöstöä kouluttamalla. – Satsaamalla henkilöstön osaamisen kehittämiseen uskomme selättävämme suurimmat haasteet ja ongelmakohdat, sanoo palvelujohtaja Anna-Stiina Boström. TEKSTI Leena Keskiaho • KUVAT Markku Teräväinen

astamalassa pääkonttoriaan pitävä Vexve Oy on maailman johtava kaukolämpö- ja kaukokylmäverkostoihin kehitettyjen laadukkaiden pallo- ja läppäventtiileiden valmistaja. Sastamalan lisäksi yritys toimii Liperissä ja Laitilassa. – Kasvu- ja cleantech-yrityksenä meille merkitsevät paljon puhdas teknologia, ympäristön säästäminen ja energiatehokkuusteen ja teknologiaan liittyvät palvelut. Tuotteitamme viedään maailmanlaajuisesti yli 30 maahan, palvelujohtaja AnnaStiina Boström kertoo.

Tämän vuoden alussa Vexven palvelukseen tullut Johanna Perkola työskentelee markkinoinnin ja asiakaspalvelun assistenttina. Lukio-opintojen jälkeen Johanna valmistui tradenomiksi ammattikorkeakoulusta liiketalouden linjalta. Nyt hän suorittaa markkinointiviestinnän ammattitutkintoa. – Nykyisessä koulutuksessa painottuu huomattavasti enemmän käytännössä tekeminen ja oppiminen, Johanna Perkola sanoo.

OSAAJA 2 • 2014

Kasvu ja kehitys on saatu aikaiseksi vahvalla asiakaslähtöisyydellä sekä ammattitaidon ja osaamisen kehittämisellä.

Juho Leikas aloitti maaliskuussa Vexven kakkostehtaalla lähettämön loppukokoonpanossa. Työtehtäviin kuuluu laiteasennusta ja pakkaamista. – Olen valmistunut ammattikoulusta levyseppähitsaajaksi, mutta tällä hetkellä hitsaustöiden osalta työtilanne on heikko. Tässäkin työssä oppii tekemällä, mutta ehdottomasti kiinnostaa myös opiskella lisää tätä alaa ja parantaa omia työelämävalmiuksia. Tällä hetkellä vireillä on käytännönläheisen työteknikkokoulutuksen aloittaminen, Juho Leikas kertoo.

Kasvu ja kehitys on saatu aikaiseksi vahvalla asiakaslähtöisyydellä sekä ammattitaidon ja osaamisen kehittämisellä. Yrityksen perustaja Jorma Nieminen oli jo yli 20 vuotta sitten järjestämässä alueelle aikuiskoulutusta. – Se lähti liikkeelle paikallisten yritysten tarpeista kehittää osaamista ja saada sitä kautta kilpailukykyä yrityksille.

Tutkinnot tavoitteena Maailmalla vallitsevat epävarmuustekijät, kuten Venäjän tilanne, heijastuvat myös Vexven toimintaan. Koulutuksen lisääminen ja moniosaamisen vahvistaminen nähdään tärkeänä keinoina tasata tilauskantoja. – Epävarmuustekijöistä huolimatta koulutukset jatkuvat ja oppisopimuksia aloitetaan koko ajan. Huippulaadukkaiden tuotteiden ohella toimintamme keskiössä on henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen. Omistajamme sanoja lainatakseni, käytämme tämän rauhallisemman mark-

Mika Koskinen on työskennellyt Vexvellä vuodesta 1996. Hänellä on metallialan ammattikoulutus ja hän on erikoistunut levyseppähitsaajaksi. Viime vuosina hän on toiminut varastossa vastaavana työntekijänä. Tähän liittyen mies suoritti varastoalan ammattitutkinnon. – Täällä kannustetaan päivittämään omaa tietotaitoaan. Useilla on meneillään jokin koulutus. Oman osaamisensa kehittämisestä hyötyvät sekä työntekijä että koko yritysyhteisö, Mika Koskinen sanoo.

kinatilanteen miekkojen hiomiseen, Boström sanoo. Tätä toimintamallia noudatettiin jo vuoden 2009 taloudellisessa taantumassa. Parhaimmillaan Vexvellä oli yli 40 henkilöä oppisopimuskoulutuksessa. Yli 70 henkeä oli täsmäkoulutuksessa. – Pyrimme sitomaan koulutuspolut tutkintotavoitteisiin. Näin työntekijöiden osaamispääoma kasvaa koko työuran ajan ja koulutukset vahvistavat yksilöiden työmarkkinakelpoisuutta. Osaamisen kehittämistarpeet lähtevät strategiastamme ja ne sidotaan oman työn kehittämiseen. Boströmin kehuu oppisopimuskoulutusta monipuoliseksi. – Näyttötutkintokoulutuksiin liittyy työssä oppiminen, työstä oppiminen ja työhön oppiminen, eli kaikki näkökulmat. Lisäksi opiskelijat pääsevät peilaamaan oppimaansa muista yrityksistä tulevien oppijoiden kesken yhteisillä koulutuspäivillä. Teoriassa opittua päästään puolestaan soveltamaan suoraan työhön. Vexve Oy:ssä on suoritettu muun muassa tekniikan erikoisammattitutkinto, markkinointiviestinnän-, myynnin- ja varastoalan- sekä koneistajan ammattitutkinto. Myös yrityksen johdon osalta on hyödynnetty oppisopimuskoulutusta. Näyttötutkintoina on suoritettu johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoja.

Johanna Mustalahti aloitti Vexvessä vuonna 2011. Hän toimii markkinointi- ja viestintäassistenttina ja vastaa yrityksen messujärjestelyistä sekä mainos- ja markkinointimateriaalien päivityksestä. – Tulin töihin lukion jälkeen ja aloitin markkinointiviestinnän ammattitutkinnon suorittamisen. Oppisopimuskoulutus on minulle sopiva koulutusmuoto, sillä opin parhaiten työtä tekemällä. Yrityksessä kannustetaan hakeutumaan uusiin koulutuksiin. Seuraava vaihe minulla olisi erikoisammattitutkinto tai AMK-tutkinto työn ohessa.

KOLUMNI

Hakee, näkee vaan ei soisi löytävänsä ”Ihan yleisenä tietona että hankkikaa oppisopimuksia ja vahvistakaa niiden olemassaoloa paljon. Perustakaa vaikka jokin osasto mikä soittaa työnantajille ja kysyvät että ottavatko he oppisopimuslaisia.” Tämä on yhden nuoren esittämä mielipide yhteiskuntatakuutyöryhmän vuonna 2012 järjestämässä Nuorten ääni kuuluviin –verkkokyselyssä. Esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä oppisopimus toimii varsin hyvin. Mikseivät suomalaiset nuoretkin voisi oppia työpaikoilla? Tämän kesän oppisopimuskeskustelun yhtenä herättäjänä toimi Paavo Rautio kirjoituksellaan yhteiskuntatakuu ja norsutorvi (HS Merkintöjä 8.8.). Hän sanoo, että Suomi on halunnut viedä nuorisotakuun ideaa Eurooppaan. Mutta olisiko meillä jotakin saatavaa muualta - kuten esimerkiksi Saksasta oppisopimuskoulutus? Tähän puolestaan vastasi Oulun yliopiston oppisopimustutkimustyöryhmän jäsen Marja Irjala (HS mielipide 10.8.), ettei saksalainen oppisopimuskoulutus ole toimiva Suomen lamavetoisessa taloudellisessa tilanteessa. Keskusteluun toi oman lisänsä pk-yrittäjä Taisto Lehti (HS mielipide 12.8.). Hän näkee, ettei nuorten oppisopimus toimi Suomessa, koska se ei sovi maamme kolmikantaiseen työehtosopimusjärjestelmään eikä oppilaitosvetoiseen koulutukseen. Mikä sitten on poliittisten päätöksentekijöiden ja opetushallinnon rooli tässä keskustelussa? Eduskunta on eri yhteyksissä korostanut oppisopimuksen kehittämistä vaihtoehtoisena ammatillisen koulutuksen muotona. 1990 –luvulla jopa esitettiin tavoite, että 20 prosenttia nuorista ammattiin kouluttautuvista opiskelisivat tutkinnon oppisopimuksella. Tämä nuorten oppisopimuksen kehittämiseen liittyvä määrällinen tavoite kuitenkin vesittyi. Oppisopimusten lukumäärä kyllä kasvoi. Mutta opiskelijat olivat aikuisia ja usein jo työssä olevia! Opetushallinto on itsepintaisesti esittänyt, ettei nykymuotoinen oppisopimus sovi nuorille. Niinpä opetus- ja kulttuuriministeriö on nyt osoittanut 20 miljoonaa nuorten oppisopimuksen kehittämishankkeisiin. Mutta onko nuorten oppisopimus opetushallinnossa sellainen musta aukko, jota haetaan, joka nähdään, vaan ei soisi löydettävän.

Kari Viinisalo kirjoittaja on filosofian tohtori ja Osaajan toimitusneuvoston jäsen OSAAJA 2 • 2014

Bonde söker yrke C

hristian dem har varit givande. Christian Hansson, Hansson har dri– Vi jobbar alla med samkänd från den finska vit den ekologiska ma sak, men på olika gårgården Esse Highdar och i olika förhållanden. versionen av land i tre år. Han började arDet har varit fint att få distv-programmet Bonde beta på gården då ägaren blev kutera med andra och höra söker fru, studerar till allvarligt sjuk och har sedan hur de har löst ett specifikt dess ansvarat för gården. problem. lantbruksföretagare genom – Jag är van med mjölkkor Vid sidan av lantbruläroavtal. Han har vuxit från min barndom, och det ket har Christian också ett upp på en bondgård och är här arbetet är som klippt schaktningsföretag, som och skuret för mig. Jag har han driver ensam. Läroavvan med allt som har med alltid drömt om en egen talsutbildningen har skräddjurskötsel att göra, men gård, och nu har jag en utdarsytts också med tanke på det pappersarbete som märkt chans att sätta mig in i detta. hör ihop med lantbruk är vad det i sin helhet innebär. – Jag kan utnyttja det jag Det praktiska jobbet på gårlär mig i båda mina yrken, han inte särskilt insatt i. den är inget problem, men säger han glatt. pappersarbetet medför en TEXT & FOTO Sane Keskiaho Ekologiskt kött del utmaningar, säger ChrisEsse Highland föder upp tian med ett skratt. kor av den gamla rasen Det var en av orsakerna Highland cattle. Djuren får växa upp och ströva till att den unge mannen inledde sina treåriga läfritt i sina egna hjordar på öppna betesmarker. roavtalsstudier med sikte på en yrkesexamen för Tack vare sin tjocka hud och päls klarar de sig utlantbruksföretagare. omhus också över vintern. – Givetvis kan man alltid lära sig och utvecklas – Det här är äkta ekologisk mat. Djuren betar utockså i arbetet på gården, men det är viktigt att omhus året runt. På vintern äter de ekologiskt foder förstå sig även på lagstiftningen, som dessutom som odlats på gårdens egna åkervallar. ändrar hela tiden, tillägger han. Gården har byggt ett eget slakteri för att kunna I utbildningen ingår en eller två utbildningsdagarantera köttets kvalitet genom hela kedjan från gar i månaden. Närstudiedagarna som Optima orduppfödning till slakt. nat i Jakobstad får beröm av Christian. – Det var en stor investering, men vi är övertyga– Materialet och föreläsningsämnena har varit de om att vi vinner på den. Nu vet vi med säkerhet till stor nytta. Det märks att utbildarna själva arhur djuren behandlas från början till slut. Folk blir betar på en gård eller lever ihop med någon som allt mer intresserade av vad de äter och om var och gör det. Allt onödigt har gallrats bort, säger Chrishur boskapen har fötts upp, menar Christian. tian tacksamt. Han pratar också varmt om studieGården Esse Highland har drygt hundra kor. kompisarna och menar att diskussionerna med

OSAAJA 2 • 2014

Maajussille ammatti Maajussille morsian -ohjelmasta tuttu Christian Hansson opiskelee maatalousyrittäjäksi oppisopimuksella. Christian Hansson on pyörittänyt ekologista Esse Highland maatilaa kolmen vuoden ajan. Hän tuli maatilalle töihin, kun omistaja sairastui vakavasti ja on siitä lähtien vastannut tilan hoidosta. – Olen kasvanut lypsylehmien parissa, ja tämä työ sopi minulle kuin nakutettu. Minulla on ollut haaveena perustaa joskus oma maatila ja tämä on loistava keino perehtyä kokonaisvaltaisesti tilan pitämiseen. Tilan käytännön työt onnistuvat kyllä, mutta erilaisten paperitöiden kanssa on hieman haasteita, Christian nauraa. Se olikin yksi syy, miksi nuori mies aloitti kolmivuotisen maatalousyrittäjän ammattitutkinnon oppisopimuksella. – Toki aina voi oppia ja kehittyä myös maatilan töissä, mutta etenkin alati muuttuvien säädösten omaksuminen on tärkeää, mies lisää. Koulutus pitää sisällään yhdestä kahteen koulupäivää kuukaudessa. Optiman Pietarsaaressa järjestämät lähipäivät saavat kiitosta Christianilta. – Materiaalit ja luentoaiheet ovat olleet todella hyödyllisiä. Näkee, että kouluttajat ovat joko itse tai heidän puolisonsa on töissä maatilalla, sillä kaikki turha on karsittu pois, Chirstian kiittelee. Myös kassaopiskelijat saavat kehuja. Keskustelut muiden opiskelijoiden kanssa ovat olleet antoisia. – Teemme samaa työtä erilaisilla tiloilla ja erilaisissa olosuhteissa. On ollut hienoa keskustella toisten kanssa ja kuulla, miten he ovat jonkun tietyn ongelman ratkaisseet. Maatalouden lisäksi Christianilla on oma, yhden hengen maansiirtoyritys. Oppisopimuskoulutusta on räätälöity myös sitä silmällä pitäen. – Saan tästä oppia molempiin ammatteihin, mies iloitsee.

Ekologista luomulihaa Esse Highland kasvattaa Ylämaan karjaa, joka on vanha lehmärotu. Eläimet kasvavat vapaina omissa laumoissaan, tilavilla laidunmailla. Paksun nahan ja karvan ansiosta karja myös talvehtii ulkona. – Tämä on todellista luomuruokaa. Eläimet laiduntavat ulkona ympäri vuoden. Talvella ne syövät omilla pelloilla kasvatettua luomurehua. Tila on halunnut varmistaa laadukkaan lihan koko ketjun kasvatuksesta teurastukseen saakka rakentamalla oman teurastamon. – Se oli iso investointi, mutta uskomme sen kannattavan. Nyt tiedämme, miten eläimiä kohdellaan alusta loppuun saakka. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia siitä, mitä he syövät, missä karja on kasvanut ja miten se on kasvatettu, Christian pohtii. Esse Highlandin tilalla on reilut sata sarvipäätä.

OSAAJA 2 • 2014

Tie kirvesmiehen opista rakennuspäälliköksi TEKSTI & KUVA Kari Viinisalo

ki Aalto (38) hakeutui Helsingin kaupungin rakennusviraston konepajalle oppisopimuskoulutukseen päästyään armeijasta. Hänellä oli jo suoritettuna rakennusalan perustutkinto, mutta jatkokoulutus tuntui luontevalta vaihtoehdolta. Aki myöhästyi työhaastattelusta auton rikkouduttua. Hän kuuli jälkeenpäin, että se oli syynä siihen, ettei häntä valittu ensimmäisten joukossa. Mutta jonkin ajan kuluttua hänen tuleva esimiehensä Pertti Nurmela pyysi häntä töihin. Näin alkoi Akin ura Helsingin kaupungin rakennusvirastossa, josta Helsingin kaupungin rakennuspalvelu Stara eriytettiin vuonna 2009. Aki suoritti ensin korjausrakentajan perustutkinnon ja sen jälkeen kirvesmiehen ammattitutkinnon oppisopimuksella. Viihdyin työssäni oikein hyvin sillä pidän

siitä, että saan aikaan jotakin näkyvää käsilläni. Mutta ura kulkeutui kuitenkin esimies- ja johtotehtäviin. – Muistan kun esimieheni soitti ja pyysi keskustelemaan. Ajattelin, että mitähän olen oikein tehnyt ja valmistauduin tällä mielellä keskusteluun. Mutta Pertti kysyikin olisinko halukas ryhtymään työnjohtajaksi. Samalla voisin suorittaa työteknikon opinnot oppisopimuskoulutuksella. Viikon mietittyäni ja keskusteltuani työtovereidenkin kanssa päätin kokeilla, kertoo Aki. Sittemmin Aki on edennyt rakennuspäälliköksi. Samalla hän on suorittanut ammattikorkeakoulussa insinöörin tutkinnon. Aki johtaa nyt korjausrakentamisen toimistoa, jossa työskentelee kaksi työpäällikköä, 10 työnjohtajaa ja noin 110 työntekijää. – Oma työni on nykyisin ihmisten joh-

tamista ja talouteen sekä asiakassuhteisiin liittyvää, sanoo Aki.

Oppisopimuskoulutus yksikön kehittämisen strategiassa Oppisopimuskoulutus on korjausrakennustoimistossa rekrytointistrategiana. Miltei kaikki työntekijät on palkattu ensin oppisopimukseen tai he ovat suorittaneet jatko-opiskeluja oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutus on erinomainen tapa saada uutta työvoimaa. Siinä työnantaja näkee, mihin tulokas pystyy. Työntekijä oppii myös talon tavoille. Oppisopimuskoulutus on kehittynyt omasta oppiajastani täällä Starassa. Nyt koulutussuunnittelija seuraa opiskelijoiden etenemistä ja teoriaopinnot koulussa nivoutuvat paremmin työssä oppimiseen.

Kun saa opin oppii myös opettamaan Aki sanoo, että heidän yksikössään on oppimista tukeva ilmapiiri. Kun työntekijät ovat itse olleet opissa työpaikalla, niin he ymmärtävät uusia tulokkaita. Meillä saa tehdä ”tyhmiäkin kysymyksiä”. Esimerkiksi itse olin usein kärsimätön työssäni. Piti saada nopeasti aikaiseksi. Mutta uskon, että kun olin työpaikkakouluttajana, niin minulla oli oman kokemukseni tuomaa kärsivällisyyttä ohjata ja neuvoa. Virheet kuuluvat oppimiseen. – Ensimmäinen virhe on oppimista, toinen virhe on huolimattomuutta ja kolmas on sitten jo liikaa, sanoo Aki.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Aki Aalto suoritti ensin korjausrakentajan perustutkinnon ja sen jälkeen kirvesmiehen ammattitutkinnon oppisopimuksella.

OSAAJA 2 • 2014

Akilla on tällä hetkellä omassa elämässä suuria muutoksia. Lapset ovat aloittaneet päiväkodissa kun vaimo on palannut töihin. Harrastuksiin jää vähemmän aikaa. – Mutta kun on tilaisuus, lähden pelaamaan pipolätkää, reikäpalloa (sählyä) tai jalkapalloa. Jatko-opinnot ovat jo myös mielessä. –Tulevaisuudessa aion pyrkiä suorittamaan jatko-opintoja joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, Aki pohdiskelee.

PUHEENJOHTAJALTA

Oppisopimus myrskyn silmässä Vuoden 2015 valtion talousarvioesityksessä ehdotetaan oppisopimuskoulutuksen määrärahaan 14–22 miljoonan leikkauksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksessa kokonaispotiksi ehdotetaan 110 miljoonaa euroa (vrt 124 milj. euroa v. 2014) ja valtiovarainministeriön talousarviossa vielä pienemmät resurssit; 102 miljoonaa euroa. On vaikea ymmärtää, että nykyisessä valtion talouden tilanteessa määrärahaleikkaukset kohdistuvat kustannustehokkaimpaan koulutusmuotoon. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijahinta perustutkinnoissa on 40 % ja lisäkoulutuksessa lähes 70 % alempi kuin muussa koulutuksessa keskimäärin. Tähän voi vielä lisätä sen, että työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijalle palkkaa, josta opiskelija maksaa veroja valtiolle ja kunnalle. Karkean laskelman mukaan jo 1500 €/kk palkkaa saava lisäkoulu-

tuksen opiskelija on yhteiskunnan kannalta kustannusneutraali eli palkasta maksettavat verot kattavat yhteiskunnalle koituvat opiskelukustannukset. Oppisopimusopiskelijat eivät saa/nosta opintotukea. Oppisopimuskoulutuksen kehittämisen painopiste viime aikoina on ollut vahvasti nuorten oppisopimuksessa ja julkinen keskustelu sen tiimoilta on ollut runsasta. Tämä on ymmärrettävää, kun tiedetään, että Euroopan vahvoissa oppisopimusmaissa nuorisotyöttömyys on tilastojen mukaan muita vähäisempää. Oppisopimuksella valmistutaan hyvin ja keskeyttäminen on vähäistä. Työnantajilta saadun palautteen mukaan oppisopimuksella opiskelleiden työelämävalmiudet ovat muita paremmat. Vaikka nuorten oppisopimukseen on panostettu viime aikoina, ei aikuisten oppisopimusta saa unohtaa. Tällä

hetkellä oppisopimuskoulutus on vielä pääasiassa aikuisten koulutusmuoto – ja toimiva sellainen. Suunnitellut massiiviset leikkaukset vaarantavat aikuisten oppisopimuksen tulevaisuuden. Nyt ei kuitenkaan ole vastakkainasettelun aika oppilaitos- ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen välillä. Fokuksen tulee olla siinä, että opiskelijat saavat tarkoituksenmukaisen tutkinnon, työllistyvät ja yritykset osaavaa työvoimaa.

tarmo välikoski puheenjohtaja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

Oppisopimuskummit oppipaikkoja hakemaan Pääkaupunkiseudulla alkoi 1.9.2014 oppisopimuskummitoiminta. Kummihankkeen puuhaajina on joukko sekä yrityselämässä toimineita että oppisopimuskoulutusta tuntevia asiantuntijoita. TEKSTI Kari Viinisalo

ummihankkeen hallinnoijana toimii Opisopimuskoulutuksen järjestäjät ry. Rahoitus toimintaan on saatu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Hanke on suunniteltu kolmivuotiseksi. Tässä pilotissa kummit toimivat kiinteässä yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän oppisopimustoimistojen sekä paikallisten työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa. Kummit ovat välittäjiä, jotka ohjaavat yrityksiä ja nuoria yhteen mutta oppisopimusten teko kuuluu koulutustarkastajille. Kummit voivat tarvittaessa olla myös nuorten ja yritysten tukena ja ”kanssakulkijoina” oppisopimuksen aikana.

Hankkeessa lähestytään erityisesti pkja mikroyrityksiä. Kokemuksista laaditaan raportti, jossa kootaan yhteen saadut kokemukset parhaista käytännöistä oppipaikkojen hankkimiseksi ja oppisopimusopiskelun tukemiseksi, niin nuorelle kuin nuoren työllistävälle yritykselle. Ajatuksena on, että oppisopimuskummitoiminta laajenee jatkossa valtakunnalliseksi.

Hankkeesta, saaduista kokemuksista ja tuloksista tiedotetaan jatkossa myös Osaaja-lehdessä. Lisätietoja hankkeesta Opso ry:n sivuilla osoitteessa: www.oppisopimus.fi.

OSAAJA 2 • 2014

Tietoa oppisopimuskoulutuksesta OPPISOPIMUSKOULUTUS – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMUOTO

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN • koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin • halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista • työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus • voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen

• yrittäjä haluaa kehittää liiketoimintaansa • koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle • henkilö haluaa vaihtaa alaa • henkilö haluaa suorittaa ammattitutkinnosta vain omaan työtehtävään liittyvän tutkinnon osan.

TYÖPAIKKA Suunnittelee ja arvioi työpaikalla tapahtuvaa oppimista, opastaa, ohjaa ja perehdyttää opiskelijaa työhön.

OPISKELIJA Oppii työssä ja arvioi oppimaansa.

OPPISOPIMUSKESKUS Neuvoo ja ohjaa oppisopimusasioissa, organisoi, rahoittaa ja kehittää oppisopimuskoulutusta.

Oppisopimus on verkostoyhteistyötä, jossa oppisopimustoimisto, oppilaitos ja työpaikka vastaavat koulutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.

OSAAJA 2 • 2014

OPPILAITOS Järjestää ja arvioi tietopuoliset opinnot ja organisoi näytöt.

Tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä löytyy opetushallituksen sivuilta osoitteesta www.oph.fi.

lehden ilmestymisalueilla sinua palvelevat AEL Kaarnatie 4 00410 Helsinki Puh. (09) 530 7723 opintotoimisto@ael.fi Amiedu Valimotie 8 00380 Helsinki Puh. 010 808 090 asiakaspalvelu@amiedu.fi Ammattiopisto Lappia Oppisopimustoimisto Keskikatu 69 95400 Tornio Puh. 010 383 40 oppisopimus@lappia.fi Ammattiopisto Luovi aikuiskoulutus Veteraanikatu 2 90130 Oulu Puh. 020 757 4008 aikuiskoulutus@luovi.fi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, oppisopimustoimisto Kirkkokatu 16 A 15 02770 Espoo Puh. (09) 2319 9890 oppisopimus@omnia.fi Ekami oppisopimustoiminta Kymenlaaksonkatu 29, 48100 Kotka Puh. 050 576 5431 oppisopimuskoulutus@ekami.fi Etelä-Savon ammattiopisto, oppisopimuspalvelut MIKKELI Raviradantie 8, PL 304 50101 Mikkeli (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi PIEKSAMÄKI Kuusitie 41, 76120 Pieksämäki (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Bulevardi 28, 00120 Helsinki Puh. 040 526 0268 oppisopimus@finva.fi Helsinki Business College SLK Instituutti Rautatieläisenkatu 5 00520 Helsinki Puh. (09) 14 89 0200 sirkka.nykanen@slkinstituutti.fi

Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Stadin aikuisopisto oppisopimuskeskus Hämeentie 11 A 00530 Helsinki Puh. (09) 310 8600 oppisopimus@hel.fi Hyria oppisopimuskeskus Kauppalankatu 18 05800 Hyvinkää Puh. 040 765 5816 oppisopimus@hyria.fi Hyria oppisopimuskeskus Sakonkatu 1 11100 Riihimäki Puh. 040 510 6244 oppisopimus@hyria.fi Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Hattelmalantie 25 K 13100 Hämeenlinna Puh. 050 440 0926 oppisopimustoimisto@kktavastia.fi Itä-Lapin ammattiopisto, oppisopimustoimisto Myllylammentie 23 98120 Kemijärvi Puh. 040 721 8903 jorma.raappana@kemijarvi.fi Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus Aleksanterinkatu 20 06100 Porvoo Puh. 040 036 0731 oppisopimus@opso.fi www.opso.fi Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, PL 472 40101 Jyväskylä Puh. 040 341 5182 oppisopimus@jao.fi Kainuun ammattiopisto Oppisopimuspalvelut Ketunpolku 1, 87100 Kajaani Puh. 044 797 0874 oppisopimus@kao.fi Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto Korpintie 8, 67100 Kokkola Puh. 040 359 6240 info.oppisopimus@kpedu.fi Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5 04250 Kerava Puh. 050 415 0967 satu.matikainen@keuda.fi

Koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti Puh. (03) 828 11 oppisopimus@salpaus.fi Kouvolan kaupunki oppisopimuskoulutus Salpausselänkatu 57, 45100 Kouvola Puh. 020 615 8124 tommi.neuvonen@ksao.fi Lapin oppisopimuskeskus Toripuistikko 5-7, 4 krs 96200 Rovaniemi Puh. 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi info@lapinoppisopimus.fi Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Forssan Oppisopimustoimisto PL 12, 30101 Forssa 040 779 7562, 050 596 2833 oppisopimus@fai.fi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Vakka-Suomen oppisopimustoimisto Liljalaaksonkatu 23 23500 Uusikaupunki Puh. 0440 886 581 oppisopimus.novida@lskky.fi Loimaan oppisopimustoimisto Hämeentie 238, 32200 Loimaa Puh. 044 090 1310 oppisopimus.loimaa@lskky.fi facebook.com/loimaanoppisopimustoimisto Luksia Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus Nummentie 12–14 08100 Lohja Puh. (019) 369 61 opso@luksia.fi Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Satakunnan oppisopimuskeskus Otavankatu 5 A, PL 17 28100 Pori Puh. 044 455 7500 oppisopimuskeskus@winnova.fi Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Puutarhankatu 30 68600 Pietarsaari Puh. (06) 7855 222 oppisopimus@optimaedu.fi

OSAO Oppisopimusyksikkö Torikatu 23, 3 krs. 90100 Oulu Puh. 040 141 5320 aikuiskoulutus@osao.fi POKE Oppisopimuskoulutus Piilolantie 17, 44100 Äänekoski Puh. (014) 519 2214 oppisopimus@poke.fi Pohjois-Karjalan aikuisopisto, oppisopimuskoulutus Kaislakatu 3, 80130 Joensuu (013) 244 200 oppisopimus@pkky.fi Raision oppisopimustoimisto Eeronkuja 3, 21200 Raisio Puh. (02) 4377607 oppisopimus@raseko.fi Rastor Oy Oppisopimustoimisto Sturenkatu 21, 00510 Helsinki Puh. 020 779 8300 oppisopimus@rastor.fi

Savon oppisopimuskeskus Kauppakatu 28 B, 3 krs 70110 Kuopio Puh. 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto oppisopimustoimisto Pohjolankatu 4 57200 Savonlinna Puh. 044 550 6213 oppisopimustoimisto@samiedu.fi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus Oppisopimuspalvelut Frami Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki Puh. 020 124 4706 oppisopimus@sedu.fi Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää Puh. 044 712 4970 / 044 359 9062 oppisopimuspalvelut@ seurakuntaopisto.fi

Turun aikuiskoulutuskeskus/ oppisopimuspalvelut Kärsämäentie 11 20360 Turku Puh. 0207 129 460 oppisopimus@turunakk.fi Turun oppisopimustoimisto Yliopistonkatu 31, 4.krs. 20100 Turku Puh. (02) 2633 4900 oppisopimus@turku.fi Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Liljalaaksonkatu 23 23500 Uusikaupunki Puh. 050 376 1063 oppisopimus.novida@novida.fi Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto Vaasanpuistikko 14 D 2 krs, PL 3 65101 Vaasa Puh. (06) 325 3475 oppisopimus@vaasa.fi

Sopeva oppisopimuspalvelut PL 11, 62201 Kauhava Puh. 020 742 4140 info@sopeva.fi

Valkeakosken ammatti-ja aikuisopisto Vanhankyläntie 2 37630 Valkeakoski Puh. (03) 57 421 etunimi.sukunimi@vsky.fi www.vaao.fi

Salon seudun oppisopimuskeskus Hyvoninkatu 1, 24240 Salo Puh. 044 770 4221 helina.juhela@sskky.fi

Suupohjan ammatti-instituutti/ aikuiskoulutusosasto Oppisopimuskoulutus Teknologiapuisto 1 A, 2.krs 61800 Kauhajoki Puh. 040 507 6876 oppisopimustoimisto@saiedu.fi

Vantaan kaupunki, Vantaan ammattiopisto Varia/ aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut Elannontie 3 01510 Vantaa Puh. (09) 8392 3050 inga.hilden@vantaa.fi

Sastamalan Koulutuskuntayhtymä Oppisopimustoimisto Sastamala Hoikantie 15, 38100 Sastamala Ikaalinen PL 36, 39501 Ikaalinen www.sasky.fi/oppisopimus

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Oppisopimuskeskus Hepolamminkatu 10 33720 Tampere Puh. (03) 5654 7999 oppi.sopimus@tampere.fi

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Asevelikatu 4 74101 Iisalmi Puh. 040 079 3365 katja.turunen@ysao.fi oppisopimus@ysao.fi

Sataedu oppisopimustoimisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä Suoratie 1, PL 87 32801 Kokemäki Puh. 040 199 4109 www.sataedu.fi

Toyota Auto Finland Oy, Toyota ammattioppilaitos Korpivaarantie 1 01450 Vantaa Puh. (09) 851 81 kari.ronkainen@toyota.fi

Saimaan ammattiopisto Sampo IMATRA Koulukatu 5, 55120 Imatra Puh. 040 136 4693 LAPPEENRANTA Pohjolankatu 12 53100 Lappeenranta Puh. 040 136 4687

Åbolands Yrkesinstitut Skn Läroavtalsbyrån Vapparvägen 4 21600 Pargas Puh. (02) 454 8609 minna.lindroos@abolandyi.fi