Osaaja 2 / 2015 by Viestintätoimisto Mageena

2/2015

Oppisopimuksen sidosryhm채media

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen

JOUSTAVUUTTA KOULUTUKSIIN

VIERAILIJANA

Jyrki M채kynen

Sisältö

JULKAISIJA Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry PÄÄTOIMITTAJA Vuorinen Anne Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA Puh. 050 415 0974, anne.vuorinen@keuda.fi

OSAAJA 2/2015

Koivisto Pekka Turun oppisopimustoimisto pekka.koivisto@turku.fi

3 Pääkirjoitus 3 Toimitus vinkkaa

Lamppu Veli-Matti Suomen Yrittäjät veli-matti.lamppu@yrittajat.fi

4 VIERAILIJA: Jyrki Mäkynen 6 BESÖKARE: Jyrki Mäkynen

Miettinen Asko asko.miettinen@gmail.com

8 Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Rauhala Pentti ph.rauhala@gmail.com Viinisalo Kari kviinisalo@gmail.com

10 Opiskelu on vastapainoa urheilulle 11 Matkalla duuniin yhdistää nuoret ja yrittäjät

12 Yritystreenit auttaa nuoria ja yrityksiä kohtaamaan

TAITTO Jenni Ahonen

17 Oppisopimus sopii myös nuorille

PAINOPAIKKA Forssa Print, Forssa

18 Matalan kynnyksen oppisopimus

JAKELU, TILAUKSET JA OPPISOPIMUSTOIMISTOJEN OSOITTEENMUUTOKSET Viestintätoimisto Mageena, Puh. (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 sane.keskiaho@mageena.fi

20 Nuoret suhtautuvat positiivisesti oppisopimuskoulutukseen 22 Läroavtal är ett samarbete mellan flera parter 24 Kilpailujen kautta huippuosaajaksi

TOIMITUS Sane Keskiaho Sami Keskiaho (verkkolehti) Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI Puh. 044 071 1722, sane.keskiaho@mageena.fi ULKOASUN SUUNNITTELU Silva Kärpänoja ja Jenni Ahonen

14 Kontakteja ja kokemuksia ulkomaanjaksolta

21 KOLUMNI

TOIMITUSNEUVOSTO Mervi Lammi Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Oppisopimuskeskus mervi.lammi@tampere.fi

Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.

Vuorovaikutteinen ja tasaisesti päivittyvä verkkolehti löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi

Löydät Osaaja-lehden myös Facebookista!

25 PUHEENJOHTAJALTA 26 Tietoa oppisopimuskoulutuksesta 27 Oppisopimustoimistot Osaaja-lehti on painettu kotimaiselle NovaPress Silk -paperille, jonka raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.

Osaammeko uudistua? Hallitusohjelman mukaan Suomen halutaan olevan modernin osaamisen ja oppimisen kärkimaa. Samaan aikaan meillä on Suomen sodan jälkeisen ajan syvin lama. Kun nykyisten rakenteiden ja käytänteiden pohjalta ei enää päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen, on uudistuttava. Monenlaisia uudistuksia tarvitaan ja niitä on tulossa. Olemmeko valmiita tekemään toisin? Tuloksellisen, tehokkaan ja vaikuttavan oppisopimustoiminnan on tuotava lisäarvoa sekä opiskelijalle että työelämälle. Työelämän muuttuviin osaamisvaateisiin vastaaminen tulee olla toiminnan keskiössä. Kaikkea ei voi tarjota kaikille, vaan jatkossa opiskelun tuleekin keskittyä erityisesti työelämän osaamisvajeen täyttämiseen. Tämä edellyttää huolellista aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä siihen pohjautuvaa henkilökohtaistamiskäytäntöä. Lopputuloksen pitäisi näyttäytyä lyhyempinä koulutusaikoina, nopeampina työelämään siirtyminä ja siten niukkenevien resurssien entistä tehokkaampana käyttönä. Meillä on paljon mahdollisuuksia, jos vain otamme käyttöön aidosti asiakkaan tarpeista lähtevän ajattelun ja tälläkin hetkellä olemassa olevat toimintamallit. Varsinkin nuorilla joustavasti oppisopimusta ja oppilaitosmuotoista koulutusta yhdistävät toteutusmallit ovat kokemuksemme mukaan niin työelämää kuin nuoriakin kiinnostavia ja erinomaisia tuloksia tuottavia. Toivottavasti yritykset pystyisivät enenevässä määrin tarjoamaan nuorille työssäoppimisen paikkoja unohtamatta olemassa olevan henkilöstön kouluttautumisen tarpeita. Työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta on lisättävä. Käytäntöjen tulee vastata osaamisperusteisuuden vaatimuksia ja siten luonnollisesti myös

toimintatapojen muutoksia tarvitaan. Oppisopimuksen työnantajille aiheutuvaa taakkaa on tarkoitus jatkossa keventää. Me oppisopimustoimijat peukutamme tälle tavoitteelle! Laadukas viranomaistehtävä tulee hoidettua ihan varmasti kevyemmilläkin hallintorutiineilla. Oppisopimustoimijat ovat osallistuneet ammatillisen koulutuksen tulevaisuustalkoisiin esittämällä muutamia näkökulmia ja kehittämisideoita: Fakta on, että yhteiskunta säästää lisäämällä oppisopimuskoulutusta, koska oppisopimusopiskelija on koko opiskelun ajan veronmaksaja, työurat pitenevät, osaaminen vastaa suoraan työelämän tarpeisiin ja kiinteitä opetustiloja tarvitaan vähemmän. Yritykset hyötyvät oppisopimuskoulutuksesta, koska työpaikalla tapahtuva koulutus hyödyttää koko yritystä, yrityksen osaamispääoma kasvaa opiskelijaa ohjatessa ja oppisopimustoimijat ovat erinomaisia yrityksen kehittämiskumppaneita. Uusia kokeilemisen arvoisia mahdollisuuksia voisivat tarjota oppisopimuskoulutuksen laajentaminen korkeakouluopintoihin ja uudet innovatiiviset toteutusmallit nuorten koulutuksessa. Hallituksen tavoittelemaa byrokratian karsimista voisi toteuttaa niin, että poistetaan työnantajalle maksettava palkkatuki ja siirretään se saman suuruisena summana koulutuskorvauksiin. Näin toteutuisi yhden luukun periaate Oppisopimustoimijat voisivat olla myös aktiivisia digitaalisuuden kehittäjiä koskien verkkopohjaisia ratkaisuja niin etäohjauksessa kuin työpaikkakouluttajienkin valmennuksissa. Tulevaisuus tehdään yhdessä – asiat on vain jatkossa tehtävä paremmin ja tehokkaammin, kehittämisterveisin Anne Vuorinen, päätoimittaja

TOIMITUS VINKKAA

Oppisopimus haastaa perinteisen koulutusmallin.

Tahto, halu ja asenne ovat tärkeintä myös oppisopimuskoulutuksessa.

Pentti Rauhala

Mervi Lammi

VIERAILIJA

TEKSTI Anne Vuorinen • KUVA Vesa Kippola

Koulutuksen pitää aina olla askeleen edellä Viime vuoden lokakuussa Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittu Jyrki Mäkynen puhui yrittäjyydestä, työttömyydestä, koulutuksesta ja osaamiseen liittyvistä tavoitteista.

OSAAJA 2 • 2015

Suomen hallituksella on haasteellinen tehtävä Poliittisen järjestelmän pitää ottaa itselleen se valta, joka sille kuuluu. Maan poliittinen johto on liian pitkään ollut vain yksi osa koneistoa. Sen on osoitettava, että valtaa käytetään, valtaa ollaan valmiita ottamaan ja kantamaan sen mukanaan tuoma vastuu. Maan hallituksen pitää pystyä aina tekemään päätöksiä maan kokonaisedun kannalta, eikä niin, että aina koitetaan löytää kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja. Tällaisena aikana konsensuspolitiikka ei valitettavasti johda maata riittävästi uudistaviin toimenpiteisiin.

Meillä on tällä hetkellä kasvava työttömyysongelma – mikä avuksi? Tällä hetkellä suomalaisen työn kansainvälinen kilpailukyky on heikko. Olemme menettäneet kilpailijoihin nähden sitä asemaa, joka meillä oli. Olemme edelleen osaamiseen ja innovaatiojärjestelmiin liittyvissä asioissa sekä turvallisuuden ja toimivuuden osalta maailman huippuja, mutta jostain syystä emme pysty hyödyntämään näitä kilpailukyvyssämme. Olemme omilla toimenpiteillämme aiheuttaneet suomalaisen työn kilpailukyvyn menetyksen ja tämä pitää nyt kuroa umpeen. Tuottavuuden kehitys ei ole vastannut niitä kustannusten lisäyksiä, joita olemme aiheuttaneet. Tämä pitää korjata. En kuitenkaan kannata yleistä palkka-ale, vaan työpaikkakohtaisia ratkaisuja. Sen lisäksi tarvitsemme tuottavuushyppyjä, jotka tehdään työn ääressä.

Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma kirjautui myös pitkälti hallitusohjelmaan Ensimmäinen ja tärkein tavoite on lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, jolla varmimmin parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä, turvataan työpaikkoja ja mahdollistetaan uusien syntyminen. Työpaikat syntyvät lähes täysin PK-sektorille ja painottuvat sinne pienempään päähän. Pitää miettiä, miten pienet yritykset pystyisivät tarjoamaan enemmän työtä. Pitää kuitenkin muistaa, ettei yrityksen tehtävänä ole tarjota työpaikkoja, vaan työpaikat ovat seurausta kannattavasta toiminnasta. Julkisen sektorin työpaikkojen määrää on vähennettävä. Samalla hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on määriteltävä uudelleen. Tähän liittyy paljon puhuttanut sääntely. Tarvitsemme vähemmän mutta laadukkaampaa säännöstelyä. Merkittävin muutos, mitä suomalaisilla työmarkkinoilla on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut, on yksinyrit-

täjyyden lisääntyminen. Kymmenessä vuodessa Suomeen on tullut reilut 40 000 yksinyrittäjää.

Koulutuksen pitäisi olla askeleen edellä Yhteiskunta on isossa murroksessa ja elinkeinorakenteemme on itsenäisyyden ajan isoimpien haasteiden edessä. Digitalisoituvassa ja globalisoituvassa maailmassa koulutuksen on pystyttävä lisäämään yksilöiden, työyhteisöjen ja yritysten sopeutumiskykyä ja tutkintojen on annettava vakaa perusta ammattitaidon vahvistumiselle sekä elinikäiselle oppimiselle. Yhä suurempi osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla riippumatta siitä, onko kyseessä yrittäjän oman osaamisen vahvistaminen tai työntekijöiden kouluttaminen. Koulutuksen voimavaroja on kohdennettava yritysten ja koulutusten järjestäjien yhteistyön vahvistamiseen. Näin luodaan edellytykset aikuisten ja erityisesti nuorten osaamisen varmistamiseksi. Yrittäjien näkökulmasta olemme menneet positiivisempaan suuntaan ja oikeita asioita ollaan tekemässä mm. oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä.

Mikä on suhteesi oppisopimuskoulutukseen? Tällä hetkellä oppisopimus ei toimi nimenomaan nuorten osalta niin kuin pitäisi. Tämä näkyy opiskelijoiden vähäisenä määränä. Oppisopimusta pitäisi uudistaa niin, että se olisi nuorille aidosti vaihtoehto ammattiin ja ammattiosaamiseen.

Mikä tällä hetkellä estää sen? Jos kuvaan yhdellä sanalla yrittäjäkentältä saamaani palautetta, se on työsuhde. Se on liian jäykkä. Kaikilla nuorilla työpanoksen tuotto ei oppisopimuksen alussa vastaa sitä panostusta, jonka nuoren ottaminen oppisopimukseen työnantajalta vaatii.

Suomen Yrittäjät ovat esittäneet nuorten oppisopimukseen omaa palkkamallia Mallissa edetään opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymisen mukana eikä lähdetä nuorten oppisopimuksessa ny-

kyisestä työehtosopimuksen mukaisesta palkkahinnoittelusta. Olemme esittäneet, että palkkauksessa lähdettäisiin liikkeelle 30 prosentista ja nostettaisiin osaamisen kehittymisen myötä 80 prosenttiin. Tiedän, että koulutuksen järjestäjiä on peloteltu, että tällä viedään kouluista aktiivisin ja paras osa ja oppilaitoksiin jää vain haastavimmat nuoret, mutta en usko tuohon. Jos arvostamme pulpetissa istumista ja teoreettista osaamista, henkilöt, jotka haluavat kehittää osaamistaan työn kautta, eivät saa kovin korkeita arvosanoja. Sitä paitsi, siinä vaiheessa kun peruskoulu loppuu, osa on jäänyt jo siitä kelkasta pois.

Tarkoittaako koulutussopimus samaa kuin laajennettu työssäoppiminen? Emme halua rakentaa kaikkea uusiksi. Meillä on jo olemassa oppisopimusjärjestelmä ja oppilaitospainotteinen koulutus. Myös oppilaitospainotteisessa opiskelussa on oltava mahdollisuus oppia asiat valtaosin työssä. Laajennetun työssäoppimisen toteutumismallit ovat tänä päivänä ihan mahdollisia. Yrittäjät ovat olleet hiukan hämmennyksissä, mistä nyt oikein puhutaan.

Mitkä ovat oppisopimuskoulutuksen vahvuudet erityisesti työssä oleville? Olen itse suorittanut johtamisen erityisammattitutkinnon oppisopimuksella ja tällä hetkellä yksi työntekijöistäni suorittaa samaa tutkintoa oppisopimuksella. Se on erinomainen tapa kehittää omaa osaamistaan ja omaa työtään. Suosittelen oppisopimuskoulutusta lämpimästi. Samaa sanovat yrittäjäkollegat, jotka ovat joko itse opiskelleet oppisopimuksella tai heidän työntekijänsä ovat.

Minkälaiset terveiset haluat lähettää oppisopimusväelle? Teette hyvää työtä. Menkää vielä enemmän yrityksiin. Sanon aina, että tunne asiakkaasi. Oppisopimusväen asiakkaita on kaksi, opiskelija ja yritys.

JYRKI MÄKYNEN Viime vuonna 50 vuotta täyttänyt Jyrki Mäkynen on pitkän linjan yrittäjä. Seinäjoelta kotoisin oleva maatalon poika perusti julkisten tilojen kalustamiseen ja sisustamiseen keskittyneen Oy HM Profiili Ab:n viime laman aikana

90-luvun alkupuolella. Silloin sekä kotimaassa että Euroopassa oltiin aika tuskallisessa markkina-asemassa, mutta Mäkysen usko omaan tekemiseen oli kova ja sillä tiellä hän on edelleenkin.

OSAAJA 2 • 2015

BESÖKARE

TEXT Anne Vuorinen • FOTO Vesa Kippola

JYRKI MÄKYNEN

Utbildningen måste alltid vara ett steg före Jyrki Mäkynen, ordförande för Företagarna i Finland sedan oktober ifjol, berättade sina tankar om företagande, arbetslöshet, utbildning och kompetensmål.

Finlands regering står inför en utmanande uppgift

Jag anser att det politiska systemet bör ta den makt som tillhör det. Landets politiska ledning har alltför länge bara varit en del av maskineriet. Nu måste den visa att den är beredd att använda sin makt och bära det ansvar som det medför. Landets regering måste i alla lägen kunna fatta beslut som gynnar hela landets bästa och inte alltid sträva efter att hitta lösningar som tillfredsställer alla parter. Under en tid som denna leder konsensuspolitik tyvärr inte till tillräckliga reformåtgärder i vårt land.

Vi kämpar för tillfället med en växande arbetslöshet. Vad är lösningen på detta problem?

Ett villkor för ett fungerande välfärdssamhälle är att det finns tillräckligt med arbetstillfällen i landet. För närvarande är finländskt arbete inte konkurrenskraftigt på den internationella marknaden. Vi har tappat den position som vi tidigare hade i förhållande till våra konkurrenter. På lång sikt är alla grundförutsättningar i sin ordning. Vi representerar alltjämt världstoppen i fråga om kompetens, innovationssystem, säkerhet och funktion, men av någon anledning klarar vi inte av att utnyttja dessa styrkor i vår konkurrenskraft. Våra egna åtgärder under de senaste åren har lett till att finländskt arbete inte längre är konkurrenskraftigt, och detta missförhållande måste nu åtgärdas. Produktiviteten har inte utvecklats i samma proportion som de kostnadsökningar som vi har orsakat i vårt land. Detta måste åtgärdas, men inte att sänka lönerna generellt utan genom att avtala om löner

OSAAJA 2 • 2015

på varje enskilda arbetsplats. Dessutom behöver vi produktivitetssprång, och de åstadkoms genom arbete.

Jyrki Mäkynen fyllde 50 år i fjol och har lång erfarenhet som företagare. Mäkynen, som växte upp på en bondgård i Seinäjoki, grundade företaget Oy HM Profiili Ab under den föregående recessionen i början av 1990-talet. Företaget specialiserade sig på möblering och inredning av offentliga lokaler. På den tiden hade man en mycket ofördelaktig marknadsposition både i Finland och i Europa, men Mäkynen trodde starkt på sin verksamhet, och det gör han än i denna dag.

Målprogrammet för Företagarna i Finland togs till stor del också in i regeringsprogrammet

Det första och viktigaste målet är att utvidga fulmakt att avtala på arbetsplatser. På så sätt kan man best förbättra finska arbetets konkurrenskraft, garantera arbetsplatser och möjliggöra att skapa nya jobb – det här betyder bättre sysselsättning. Arbetslöshetsnivån måste fås ner och sysselsättningströskeln sänkas. Nya arbetsplatser föds nästan enbart hos de små och medelstora företagen, främst de små. Det gäller alltså att fundera hur små företag kunde klara av att anställa fler arbetstagare. Man måste ändå komma ihåg att företagens uppgift inte är att erbjuda arbetsplatser, utan att bedriva en lönsam verksamhet som sedan skapar arbetsplatser. Antalet arbetsplatser inom den offentliga sektorn måste minskas. Samtidigt måste välfärdssamhällets uppgift omdefinieras. Då kommer vi in på det här med reglering, som har väckt en hel del debatt. Vi behöver mindre men effektivare reglering. Den största förändringen som har skett på den finländska arbetsmarknaden under de senaste tio åren är att antalet ensamföretagare har ökat. Finland har fått drygt 40 000 nya ensamföretagare på tio år.

Utbildningen borde alltid vara ett steg före

Vi är mitt i en stor samhällelig omvälvning, och vår näringsstruktur står inför

sina största utmaningar någonsin under självständighetstiden. I världen som globaliserar och digitaliserar sig hela tiden måste utbildningen förbättra individens, arbetsplatsers och företags kapacitet att anpassa sig, och examina måste bibringa ett stadig basis för att förstärka yrkeskunskap och livslång inlärning. Utbildningen borde alltid ligga ett steg före i utvecklingen. Både företagare och arbetare lär sig alltmer på arbetsplatser. Man måste allokera resurser till att förbättra samarbete mellan företag och skolor. På så set skapar man förutsättningar för att förstärka vuxen och särskilt ungdoms kunnande. Från företagares synvinkel har utvecklingen varit positiv, och man gör riktiga åtgärder bland annat i läroavtalsutvecklingen.

Hur förhåller du dig till läroavtalsutbildningen?

För tillfället är läroavtalet inte vad det borde vara med tanke på de unga. Den låga volymen av de unga som deltar i

läroavtalsutbilningen reflekterar det här faktum. Läroavtalsutbildningen borde ses över så att den blir ett verkligt alternativ för unga som vill skaffa sig ett yrke och yrkeskompetens.

Vad är det som hindrar detta i dag?

Jag kan summera den respons jag har fått från företagarna med ett ord, och det är anställningsförhållandet. Det är för oflexibelt. Alla ungdomar producerar inte i början av läroavtalet på en nivå som motsvarar den satsning som det innebär för arbetsgivaren att anställa en läroavtalsstuderande.

Företagarna i Finland har föreslagit en särskild lönemodell för unga läroavtalsstuderande.

Modellen utgår från att lönen stiger i takt med att den studerandes yrkeskompetens utvecklas i stället för den kollektivavtalsenliga lönesättning som nuförtiden tillämpas på läroavtal för unga. Företagarna i Finland har föreslagit att startlönen skulle vara 30 procent av den normala lönen,

och att lönen sedan skulle stiga upp till 80 procent i takt med att personens kompetens utvecklas. Jag vet att utbildningsanordnarna har skrämts av tanken att detta resulterar i att de bästa och aktivaste ungdomarna lämnar läroanstalterna och endast de mest utmanande ungdomarna stannar kvar, men det tror jag inte på. Om vi värdesätter skolbänksundervisning och teoretisk kunskap kommer de som vill utveckla sitt kunnande genom arbete inte att få särskilt höga betyg. I slutskedet av grundskolan har dessutom en del redan hoppat av.

Är utbildningsavtal detsamma som utvidgat lärande i arbete?

Vi vill inte börja helt från noll och bygga upp allting på nytt. Vi har redan ett läroavtalssystem och en läroanstaltsbetonad utbildning. Också de som studerar huvudsakligen vid en läroanstalt bör ges möjlighet att lära sig det mesta genom praktiskt arbete. Olika modeller för utvidgat lärande i arbete är helt möjliga i dagens läge. Företagarna har dock inte

varit helt på det klara med vad det hela handlar om.

Vilka fördelar har läroavtalsutbildningen i synnerhet för personer i arbetslivet?

Jag har själv avlagt specialyrkesexamen i ledarskap med stöd av läroavtal, och för tillfället har jag en läroavtalsstuderande bland min personal som håller på att avlägga examen i ledarskap. Det är ett utmärkt sätt att utveckla sitt kunnande och sitt arbete. Jag rekommenderar varmt läroavtalsutbildning. Detsamma säger mina företagarkolleger som antingen själva har studerat genom läroavtal eller har anställda som gjort det.

Vilka hälsningar vill du framföra till dem som arbetar med läroavtalsutbildning?

Ni gör ett gott arbete. Besök företagen och kommunicera ännu mer med dem. ”Känn din kund”, brukar jag alltid säga. De som arbetar med läroavtalsutbildning har två kunder: den studerande och företaget.

OSAAJA 2 • 2015

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERI

Sanni Grahn-Laasonen Arvoisa ministeri, kiitoksia mahdollisuudesta keskustella kanssanne ajankohtaisista oppisopimusväkeä kiinnostavista asioista. HAASTATTELU Anne Vuorinen • KUVA Eduskunta

AV: Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöisin, erittäin kustannustehokas ja aina tarvelähtöinen kouluttautumisen muoto. Oppisopimustoiminnan viranomaistehtävän hoitaminen edellyttää myös erityisosaamista. Miten oppisopimustoimijoiden osaamista ja verkostoja voidaan hyödyntää tulevissa uudistuksissa? Ministeri: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi on hallituksen yksi kärkihankkeista. Itse pidän reformia yhtenä tärkeimmistä osaamisen ja koulutuksen hankkeista tällä hallituskaudella. Ammatillisen koulutuksen rahoitus, rakenteet ja toiminta uudistetaan. Pidämme huolta alueellisesti kattavasta koulutuksesta, ammatillisen koulutuksen vetovoimasta ja lisäämme koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Uudistuksen tavoitteena on lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Oppisopimuskoulutus on tärkein keino tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisellä tavalla, työpaikalla oppien. Oppisopimuskoulutus on mainittu omana osana ammatillisen koulutuksen reformissa. Tavoitteenamme on vähentää oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistamisella haluamme lisätä oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa opiskelijoiden, koulutuksen järjestäjien ja työnantajien suuntaan. Haluamme tehdä työpaikalla oppimisesta vetovoimaisen ja mahdollisen myös yhä useammalle nuorelle oppijalle.

Miten oppisopimuskeskusten roolia alueellisina elinkeinoelämän palvelijoina tulisi mielestänne kehittää? Hyödynnämme uudistuksen toteuttamisessa oppisopimuskoulutuksen ammattilaisten asiantuntemusta ja koulutuksessa jo käytössä olevia hyviä käytäntöjä. Otan mielelläni vastaan kaikki ajatukset ja ideat, miten oppisopimusta käytännönläheisenä koulutusmuotona voidaan kehittää!

OSAAJA 2 • 2015

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kehuu oppisopimusta kustannustehokkaaksi koulutusmuodoksi.

Miten yritykset saadaan laajemmin mukaan nuorisotakuun toteuttamistalkoisiin? Oppisopimuskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän rooli on tärkeä, mutta työsuhteeseen tarvitaan aina työnantajaa. Oikea tieto oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista, käytännöistä ja hyvistä kokemuksista on erittäin tärkeää myös työnantajille. Yritysten palaute on ollut rohkaisevaa. Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeissa mukana olleet työnantajat pitivät oppisopimuskoulutusta 90 prosenttisesti erittäin hyvin tai melko hyvin toteutettuna. Näitä myönteisiä kokemuksia tulee levittää laajemmin myös niille työnantajille, jotka eivät ole vielä kokeilleet oppisopimuskoulutusta. Hallitusohjelman mukaisesti pyrimme edelleen keventämään työnantajille koituvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Nuorisotakuun tavoitteen kannalta on tärkeää, että jokainen nuori löytää itselleen mielekkään tavan opiskella. Kaikille koulunpenkillä istuminen ei ole paras tapa oppia. Oppisopimuskoulutus on toisaalta vaa-

tiva koulutusmuoto, joka vaatii nuorelta intoa ja sitoutumista. Ilman motivaatiota tutkintoa ei tule. Hyvä opinto-ohjaus ja riittävä tieto eri koulutusvaihtoehdoista tukevat nuoren valintoja. Voisiko nuorten yhteishakuun lisätä mahdollisuuden ilmaista kiinnostuksesta oppisopimuskoulutukseen? Tieto auttaisi ammatillisen koulutuksen järjestäjiä löytämään opiskelijoista ne, joille voisi kertoa lisää oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista ja käytännöistä. Ammatillisen koulutuksen reformilla kaadamme lainsäädännön aitoja ja uudistamme rahoitusta. Jatkossa opiskelijoiden joustavia polkuja koulutuksen sisällä on helpompaa rakentaa. Tämä voi tarkoittaa opiskelijalle esimerkiksi mahdollisuutta vaihtaa joustavasti oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutuksen puolelle opintojen aikana.

Oppisopimuskoulutus on kysytty ja haluttu työssä olevien kouluttautumismuoto. Millaisena näette jatkossa aikuisten oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudet? Oppisopimus on hyvä keino oman osaa-

Oppisopimuskoulutus hyödyttää kaikkia misen kehittämiseen. Opiskelijoista yli 90 prosenttia on aikuisia, 20–54-vuotiaita. Työmarkkinat ja yritysten osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Ihmiset voivat tehdä useita työuria elämänsä aikana. Elinikäisen oppimisen merkitys korostuu. Oppisopimus on erinomainen tapa hankkia ammatillista lisäpätevyyttä tai kokonaan uusi tutkinto. Oppisopimus on jo työelämässä oleville taloudellisesti turvallinen tapa kouluttautua. Koulutus tuo yhteiskunnan kassaan verotuloja. Oppisopimus on myös hyvin kustannustehokas koulutusmuoto. Toivon, että oppisopimuskoulutuksen merkitys työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämisessä kasvaa entisestään.

Yhteiskunta säästää

Yhteiskunnalle miljoonien säästöt verrattuna oppilaitosmuotoiseen opiskeluun.

Valmistuminen nopeaa, osaamisperusteisuutta voidaan hyödyntää tehokkaasti.

TYÖURAT PITENEVÄT

KIINTEITÄ OPETUSTILOJA TARVITAAN VÄHEMMÄN

Nopeasti työelämään, osaaminen vastaa työelämän tarpeita.

Hallitusohjelmaan on kirjattu koulutussopimusmalli. Mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten se suhteutuu nuorten oppisopimuskoulutukseen? Mitä oppisopimustoimintaan liittyvä hallinnollisen byrokratian purkaminen käytännössä tarkoittaa? Ammatillisen koulutuksen uudistamisella haluamme lisätä käytännönläheistä, työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Oppisopimuskoulutus on jatkossakin yksi tärkeimmistä tavoista tutkinnon suorittamiseen. Haluan jatkaa oppisopimuksen kehittämistä yhdessä yritysten ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Hallitusohjelmassa on sovittu, että työnantajalle oppisopimuksesta aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa kevennetään. Pidän tärkeänä, että koulutuksen järjestäjät ottavat käyttöön yhteisiä toimintatapoja oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä. Ne hyödyttävät sekä työnantajia että opiskelijoita. Digitalisaatio on mahdollisuus myös oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä. Valmistelutyö on käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi edistämme myös muita, joustavia tapoja tutkinnon suorittamiseksi. Eri puolilla Suomea on jo tällä hetkellä joustavia malleja tutkinnon suorittamiseksi työpaikoilla. Käymme nämä mallit läpi, kun uutta koulutussopimusta kehitetään. Koulutussopimusmallin valmistelu on vasta alkanut. Käymme valmistelussa läpi myös toimivia esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa.

Olette kannustaneet kenttää avoimeen ja rohkeaan vuoropuheluun ja olette todenneet, että tulevaisuuden menestystekijät ovat nyt meidän kaikkien käsissä ja otatte vastaan kentän ideoita, joilla turvaamme ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden. Opso ry:n ja OpsoDiili-hankkeen puitteissa on kirjattu muutamia kehittämisideoita. Millaisia ajatuksia oheisessa kuvassa esitetyt asiat teissä herättävät? Kaikki ajatukset oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi ja koulutuksen vetovoiman lisäämiseksi ovat tervetulleita. Toivon, että käymme Opso ry:n kanssa syksyn aikana tarkemmin läpi ehdotuksia. Haluan ottaa kentän osaamisen mukaan reformin valmisteluun.

Terveisenne oppisopimusväelle. Tiukasta talouden tilanteesta huolimatta ammatillisen koulutuksen uudistaminen on meille iso mahdollisuus. Kentällä koulutuksen ammattilaisilla ja koulutuksen järjestäjillä on paljon ajatuksia, jotka voimme ottaa mukaan uudistuksen valmisteluun. Kierrän syksyllä tapaamassa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, toivottavasti tapaamme.

OPISKELUAIKOJEN TIIVISTÄMINEN

OPPISOPIMUSOPISKELIJA ON VERONMAKSAJA

Oppiminen tapahtuu yrityksissä, jonne kouluttaminen voidaan myös viedä eri tavoin.

Yritykset hyötyvät YRITYKSEN TARPEISIIN RÄÄTÄLÖITYÄ KOULUTUSTA

Yrityksen osaamispääoma kasvaa koko ajan, kaikki oppivat opiskelijan mukana.

KASVU- JA KEHITYSHAKUISILLE YRITYKSILLE OSAAMISEN KEHITTÄMISEN KUMPPANI

Yritysten ja koulutuksen rajapinnassa oppisopimustoimijat tehokkaita välittäjiä.

REKRYTOINNIT

Työntekijä kiinni työssä koko koulutusajan, sitoutuminen paranee. Yli 80% jää samaan työpaikkaan tai samalle alalle.

YRITTÄJIEN OMAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Yrittäjien koulutus kehittää koko yritystä.

Uudet mahdollisuudet KOULUTUSKORVAUS REKRYTOINTEIHIN

Poistetaan palkkatuet ja säilytetään vastaavan suuruinen summa koulutuskorvauksiin, byrokratia vähenee.

KORKEAKOULUJEN PILOTOINTI

Kokeillaan korkeakouluopintoja oppisopimuksella, kaikki hyötyvät.

DIGITAALISET MAHDOLLISUUDET

Oppisopimuskoulutus edelläkävijänä verkko-opinnoissa, etäohjauksessa ja työpaikkaohjaajien koulutuksessa. Mahdollisuus valtakunnallisuuteen, joka tuo kustannussäästöjä.

NUORTEN KOULUTUS

Kokeillaan rohkeasti uusia malleja ja polkuja nuorten koulutukseen yhteistyössä eri tahojen kanssa.

UUDISTUVA OPETTAJUUS

Pedagoginen uudistuminen, työelämän kontaktit lisääntyvät, opetusta siirretään työpaikoille.

SUOMEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT RY

Kiitoksia haastattelusta ja onnea vaativaan tehtävään.

OSAAJA 2 • 2015

Opiskelu on vastapainoa urheilulle

Lohjalaisen pyörätuolikelaaja Henry Mannin haaveena on työskennellä urheilujärjestössä ja tuoda esille vammaisurheilua. Matka kohti unelmaa on hyvässä vauhdissa.

– Valmistuttuani minulla on tutkinto sekä liikunnan että kaupan alalta ja työkokemusta. Niistä rakentuu hyvä CV, Henry Manni pohtii.

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Henry Manni

AJULAHDESTA liikuntaneuvojaksi valmistunut Henry Manni jatkoi valmistumisensa jälkeen opintojaan saman tien. – Aloitin tammikuussa merkonomiopinnot oppisopimuksella omassa urheiluseurassani. Tavoitteenani on valmistua kesäkuussa 2016 ja uskon pääseväni tavoitteeseen tiukasta treenaamisesta huo-limatta. Olen suorittanut kaikki opinnot ajallani, Länsi-Uudenmaan Urheilijat ry:ssä työskentelevä nuori mies kertoo. Oppisopimus sopii aktiiviurheilijalle päiväopiskelua paremmin. Treenit, kisamatkat ja leirit sekä työn ja koulun voi oppisopimuksessa nivoa joustavasti yhteen. – Parasta oppisopimuksessa on juuri

sen joustavuus. Olin syksyllä 10 viikkoa Teneriffalla leirillä. Suoritin sinä aikana opinnot, työn ja koulutehtävät etänä. Sekä työpaikka että koulu ovat olleet joustavia aikataulujeni suhteen, Henry kiittelee.

KOULUTEHTÄVÄT TREENIEN PÄÄLLE

Parasta Kun toiset istuvat treenien Facebookissa, tekee oppisopimuk- jälkeen Henry koulutehtäviä. sessa on juuri sen – Tarvitsen urheilun vastapainoksi jotain ihan joustavuus. muuta. Opiskelu on hyvä ta-

OSAAJA 2 • 2015

pa palautua treeneistä. Myös Henryn työn tekeminen onnistuu missä vaan ja milloin vaan. – Töiden tekemiseen riittää netti ja tietokone, mies miettii. Vaikka Henryn opinnot ovat sujuneet

aikataulussa, ei oppisopimus ole oikotie onneen. – Oppisopimus ja varsinkin etänä opiskelu vaatii valtavasti oma-aloitteellisuutta. Minulle se ei kuitenkaan ole koskaan ollut ongelma. Teen mielelläni aloitteita ja kerron miten minusta asiat olisi parasta hoitaa. Meillä on hyvä työilmapiiri ja saan pyytäessä rehellistä palautetta työpaikkaohjaajaltani.

TÄHTÄIMESSÄ RIO Henry Manni on menestynyt opintojen lisäksi myös urheilussa. Vuonna 2014 mies voitti neljä Euroopan mestaruutta. Myös tämän vuoden kisakausi on avattu hienosti. Manni kelasi ensimmäisellä kisamatkallaan uudet Euroopan ennätykset 200 m:n ja 400 m:n matkoilla. Pyörätuolin maksiminopeus nousi 34,4 km/h. – Siitä on hyvä parantaa, Rion paralympialaisiin tähtäävä mies sanoo.

Matkalla duuniin! yhdistää nuoret ja yrittäjät

Lahden Yrittäjien hallitus heräsi vuosi sitten siihen tosiasiaan, että kaupungissa on saman verran työttömiä nuoria, kuin paikallisyhdistyksessä on jäseniä. – Halusimme tehdä asialle jotain konkreettista, Lahden Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Kari Helokivi sanoo. TEKSTI Sane Keskiaho

HTEISTYÖSSÄ Lahden kaupungin, TE-toimiston ja Nuorisopalveluiden kanssa syntyi aivan uudenlainen palvelu nuorten työllistämisen avuksi. – Matkalla duuniin! on ainutlaatuinen konsepti Suomessa. Se yhdistää työttömät nuoret ja yrittäjät sitä varten luodussa verkkotyökalussa. Sekä työtön nuori että yrittäjä voivat jättää Matkalla duuniin! -nettisivustolle oman ilmoituksensa, jossa joko haetaan työntekijää tai etsitään töitä. Päämääränä on yhdistää oikea työ ja tekijä. – Kun yrittäjä jättää sivustolle ilmoituksen, etsivät Lahden nuorisopalvelut rekistereistään tarjottuun työhön soveltuvia nuoria. Sieltä ollaan yhteydessä yritykseen ja sovitaan, kuinka monta nuorta lähetetään haastatteluun. Kari Helokivi painottaa, että yrittäjä päättää aina kenet hän rekrytoi.

alaan. Työkokeilu antaa nuorelle myös arvokasta työkokemusta. Työkokeilun kesto on maksimissaan kolme kuukautta. Sopimuksen voi solmia ensin kuukaudeksi, jotta molemmat osapuolet näkevät, miten homma sujuu. Harjoittelu ei maksa yritykselle mitään.

VALMENTAJA AUTTAA Nuorten työllisyyspalveluiden valmentajat toimivat sekä nuorten että yritysten yhteyshenkilönä. – Kun nuori ohjautuu TEtoimistosta meille, teemme hänen kanssaan aina henkilökohtaisen suunnitelman. Siinä käydään läpi, mitä nuori haluaa tulevaisuudessa tehdä ja mikä olisi oikea reitti tavoitetta kohti. Valmennuksella varmistamme, että ennen työhaastattelua heillä on suunta selvillä ja työelämän pelisäännöt hallinnassa, yritysyhteistyökoordinaattori Vesa Nykänen sanoo. Hän lisää, että valtaosa nuorista on motivoituneita pääsemään työelämässä alkuun, kunhan he saavat näyttää osaamisensa. – Oleellista on yhdistää nuoret ja työpaikat. Me olemme seula siinä välissä ja varmistam-

Valtaosa nuorista on motivoituneita pääsemään työelämässä alkuun.

KOLME ERI POLKUA Matkalla duuniin! -palvelussa on kolme eri vaihtoehtoa: harjoittelupolku, oppipolku ja työpolku. – Työnantaja voi ottaa nuoren harjoittelupolulle työkokeiluun, jonka aikana katsotaan puolin ja toisin tullaanko toimeen ja toimiiko tämä. Jos kaikki menee hyvin, ja yritykseen on löytynyt sopiva tekijä, voi työkokeilun muuttaa joko oppisopimukseksi tai työsuhteeksi. Helokivi muistuttaa, että monelle nuorelle pelkkä työkokeilupaikkakin on kullan arvoinen. Sen aikana nuori tutustuu

me, että yritykset saavat motivoituneita ehdokkaita.

2 TUKEA, 1 HAKEMUS Jotta kynnys työllistää nuori olisi mahdollisimman matala, tuetaan nuoren palkkaamista myös taloudellisesti. Lisäksi se on tehty mahdollisimman helpoksi. Yhdellä hakemuksella voi hakea sekä valtion palkkatukea että Lahden kaupungin työllistämistukea nuoren työsuhteeseen tai oppisopimukseen. Tuet ovat yhteensä 50 prosenttia palkkakustannuksista ja päätökset molemmista tuista tulevat kerralla. Matkalla duuniin! on suunnattu lahtelaisille työttömille 17–24 -vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille nuorille sekä Lahden ja Nastolan Yrittäjien jäsenyrityksille. ©J

enn

i Ah

one

OSAAJA 2 • 2015

Yritystreenit auttaa nuoria ja yrityksiä kohtaamaan Yritystreeni opiskelijoille ja rekrytointiviikko työnantajille. Stadin oppisopimuskeskuksen kehittämä Yritystreeni auttaa opiskelijoita ja työnantajia kohtaamaan. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen

ritystreeni on nuorelle suunnattu viikon mittainen valmennusjakso ennen työssäoppimisjaksoa ja mahdollista oppisopimusta. – Kehitimme Yritystreenin, jotta pystyisimme madaltamaan nuorten kynnystä työllistymiseen, projektipäällikkö Arja Koli muistelee. Treeniviikkoa tarvittiin, sillä monen nuoren työelämätaidot ovat vielä puutteellisia ja usein ne ovat työllistymisen esteitä. Treeniviikon aikana työnhakijoita valmennetaan työelämätaidoissa, heidän kanssaan treenataan työhaastattelutilanteita, tehdään tutustumiskäynti rekrytoivaan yritykseen ja käydään läpi alkavan oppisopimuksen sisältö. – Yksi treenijakson tavoitteista on vähentää keskeytyksiä. Siksi ennen oppisopimukseen sitoutu-

OSAAJA 2 • 2015

mista käydään asiat nuorten kanssa perinpohjaisesti läpi, Koli kertoo. Aina on niitä nuoria, jotka huomaavat viikon aikana ettei kyseinen ala tai koulutus ole häntä varten. Osa puolestaan löytää haaveammattinsa yritystreenien kautta.

SEULOTTUJA HAKEMUKSIA Yritystreenin tavoitteena on löytää yrityksen tarpeisiin sopivia työntekijöitä oppisopimuksella. Prosessi pyörähtää käyntiin siinä vaiheessa kun yritys tekee rekrytointi-ilmoituksen. – Teemme yhteistyötä Helsingin kaupungin työllisyyspalvelut Respan kanssa. He sparraavat oppisopimuksesta kiinnostuneet nuoret ja auttavat työhakemuksen laatimisessa. Minä kasaan ne ja

Yritystreenit on hyväksi havaittu rekrytointiapu monelle yritykselle. – Yritys valitsee aina itse, kenet ottaa oppisopimukseen, projektipäällikkö Arja Koli ja projektikoordinaattori Tuija Peussa muistuttavat.

lähetän eteenpäin työnantajayritykseen, projektityöntekijä Eija Korpelainen kertoo. Hän korostaa, että kyseessä on aina yrityksen rekrytointi. Haastatteluun ja työkokeiluun työnantajat valitsevat heitä kiinnostavat hakijat. Treenijaksolle pääsee mukaan jokainen työhakemuksen täyttänyt nuori. Tyypillinen Yritystreenin ryhmäkoko vaihtelee 15–30 nuoren välillä.

MUUTTUVA PALVELU Jokainen yritystreeni on erilainen. Osa treeneistä on tehty isolle yritykselle, joka rekrytoi 15 henkeä. Osaan on kasattu monta pienempää yritystä useilta eri aloilta. Heidän rekrytointitarpeensa vaihtelee yhdestä muutamaan henkeä. – Yritystreenit muuttuu koko ajan yrityksen, kokemusten ja opiskelijoiden mukaan. Esimerkiksi tarve työkokeiluun ennen mahdollisen oppisopimuksen solmimista tuli työnantajilta. Monella työnantajalla on rekrytointitarvetta, mutta yhden haastattelun perusteella ei vielä uskalleta sitoutua nuoreen kahdeksi-kolmeksi vuodeksi. Työkokeilun aikana sekä työnantaja että opiskelija tutustuvat toisiinsa ja heillä on aikaa miettiä, onko tämä se yhteinen juttu, projektikoordinaattori Tuija Peussa sanoo. Työkokeilun pituus vaihtelee yhdestä kolmeen

Yritystreenien läpi on kahdessa vuodessa kulkenut pitkälti toista sataa nuorta.

kuukauteen. Sen päätyttyä yritys voi palkata nuoren työsuhteeseen oppisopimuksella.

REKRYTOINTIAPU Yritystreenit on monelle yritykselle arvokas rekrytoinnin apu. – Yritykset ovat väsyneitä siihen työhakemusten tulvaan, jota he saavat avoimen haun kanssa. Sen takia moni yritys yrittää selvitä nykyisellä henkilökunnalla vaikka rekrytointitarvetta olisikin. Tätä kautta he saavat 30–35 seulottua työhakemusta valikoituneilta nuorilta. Tämä säästää huomattavasti yrityksen aikaa ja resursseja. Koli, Peussa ja Korpelainen ovatkin saaneet kiitosta monelta yritykseltä juuri tästä ja esimerkiksi HUS-Desiko käyttää yritystreenejä vakituisena rekrytointikanavana. – He haluavat olla vahvasti mukana nuorisotakuun toteuttamisessa ja heillä on akuutti rekrytointitarve koko ajan. Meidän kauttamme he saavat työntekijän, jolla on riittävä osaaminen. Yritystreenien läpi on kahdessa vuodessa kulkenut pitkälti toista sataa nuorta. Näistä noin 65 prosenttia on saanut tutkinnon ja 20–30 prosenttia osatutkinnon. – Ne nuoret, jotka eivät treeniviikon jälkeen rekrytoidu, ohjataan eteenpäin joko oppilaitokseen tai johonkin muualle. Ketään ei jätetä tyhjän päälle, Koli vakuuttaa.

OSAAJA 2 • 2015

Kontakteja ja kokemuksia ulkomaanjaksolta Oppisopimusopiskelijoille myönnettävä Erasmusrahoitus mahdollisti Meyer Turun telakalla työskentelevälle Sanna Lauluselle kuukauden mittaisen vaihdon yrityksen pääkonttorissa Saksassa. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen

UOTANNON TYÖNJOHTAJANA Meyer Turun telakalla työskentelevä Sanna Laulunen aloitti viime syksynä tekniikan erikoisammattitutkinnon oppisopimuksella. – Ennen tänne tuloani olin lähes 18 vuotta töissä Nokialla, josta kuusi vuotta toimin tuotannon esimiehenä. En koskaan hankkinut virallista pätevyyttä ja uutta työpaikkaa hakiessa se olisi saattanut muodostua esteeksi. Meyer Turku suhtautuu positiivisesti henkilökunnan kouluttamiseen ja telakalla on jatkuvasti oppisopimuksia. Kun sopiva tutkinto löytyi, oli helppo tehdä päätös oppisopimuksen aloittamisesta.

OSAAJA 2 • 2015

– Nyt saan pätevyyden ja samalla mahdollisuuden kehittyä tehtävässä, logistiikkaan erikoistuva nainen toteaa. Idea ulkomaanjaksosta syntyi viime syksynä, kun Sanna sai oppisopimustoimistosta postia, jossa mainostettiin ulkomaanvaihtoon tarkoitettua Erasmus-rahaa. – Otin saman tien yhteyttä esimieheeni Hanna Koposeen ja kysyin, olisiko minulla mahdollisuutta suorittaa osa opinnoista Meyer Werftillä Saksassa.

ETUA MYÖS TYÖNANTAJALLE Sannan lähtö pääkonttoriin sopi hyvin työnantajalle, sillä toukokuussa 2015 Meyer Turku siirtyi

– En usko, että olisin lähtenyt vaihtoon ilman Erasmus-rahaa. Se on iso apu, neljä viikkoa Saksassa opiskelijavaihdossa ollut Sanna Laulunen sanoo.

kokonaan Meyerin omistukseen. Uuden omistajan myötä kahden telakan välillä oltiin käynnistämässä yhteistyötä syventäviä kehitysprojekteja. – Tämä oli hyvä keino lisätä yhteistyötä ja saada suoria kontakteja Saksan päähän sekä nähdä miten siellä toimitaan, Sannan työpaikkaohjaaja Hanna Koponen kertoo. Kun työpaikalta näytettiin vihreää valoa, aloitti Sanna käytännön järjestelyt. Yleensä sen hoitaa joko työnantaja kansainvälisten yhteyksiensä tai

Jos tulevaisuudessa tulee tarve lähteä ulkomaille pidemmäksi aikaa, se on nyt huomattavasti helpompaa

oppisopimustoimisto omien kontaktiensa kautta. – Meyer Turun HR-osasto etsi oikean keskustelukumppanin Saksasta. Sen jälkeen hoidin järjestelyt itse. Papenburgin telakalla otettiin innolla vastaan suomalainen kollega. Koulutuksen kannalta järkevin paikka Sannalle olisi ollut tuotannossa, mutta kielen takia hänet sijoitettiin laadunvalvontaosastolle, jossa kaikki puhuivat englantia. – Jälkeenpäin ajatellen se oli kokonaisuuden kannalta parempi vaihtoehto. Näin erilaisia toimintatapoja ja opin tuntemaan heidän laatujärjestelmänsä. Pääsin osallistumaan palavereihin ja työpajoihin ja olin mukana erilaisissa asiakastapaa-

OSAAJA 2 • 2015

Sanna Laulunen ja Hanna Koponen olivat kesällä tutustumassa emoyhtiö Meyer Werftin toimintaan Saksassa.

misissa sekä alihankkijoiden luona, Sanna listaa. Työpaikalle tuliaisina hän toi uudenlaisen ymmärryksen uudesta omistajasta ja heidän tavastaan toimia. – Sieltä tuli paljon asioita, joita pystymme soveltamaan myös meillä.

VAIHTOON PANOSTETTIIN Meyer Turku halusi varmistaa, että Sannan vaihto menee suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Siksi ensimmäiseksi viikoksi mukaan lähti Sannan työpaikkaohjaaja Hanna Koponen. – Saimme sovittua kasvotusten vaihdon tavoitteista. Samalla näin, miten hyvin Saksan päässä oltiin valmistauduttu Sannan tuloon, Hanna kertoo. Työpaikkaohjaajan mukanaolo vaihtojaksolla toi molempien mielestä ihan uuden ulottuvuuden siihen hyötyyn, jonka telakka tästä saa. – Pystymme puhumaan asioista Sannan kanssa ihan eri tasolla, kun olemme molemmat nähneet, miten asiat Papenbugissa hoidetaan. Myös sieltä saadut kontaktit ovat tärkeitä.

Työpaikkaohjaajan mukanaolo toi uuden ulottuvuuden vaihtoon.

OSAAJA 2 • 2015

Sannan työssäoppimisjakso kesti neljä viikkoa, mikä on ulkomaanjaksojen keskimääräinen kesto. On sopimuskysymys, maksetaanko opiskelijalle palkkaa ulkomaanjakson ajalta vai ei. Sannalle maksettiin palkkaa koko ajalta. Sen lisäksi hän sai OpsoPro Metropolitan hankkeesta noin 1 000 euroa matkustamiseen, majoitukseen ja vakuutuksiin.

OPSO PRO METROPOLITAN TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO on mukana Opso Pro Metropolitan -hankkeessa, jossa tarjotaan oppisopimusopiskelijoille työssäoppimisjaksoja Eurooppaan. Turun Oppisopimustoimisto tekee yhteistyötä eurooppalaisten käsityökamareiden ja oppilaitosten kanssa, jotka etsivät alueensa yrityksistä sopivia harjoittelupaikkoja tuleville oppisopimusopiskelijoille. Keskimääräinen ulkomaanjakso kestää neljä viikkoa, pisin Turussa lähtenyt vaihto on kestänyt 10 viikkoa. Vuosina 2011–2015 kaikkiaan 35 oppisopimusopiskelijaa on lähtenyt Turusta vaihtojaksolle Eurooppaan.

Oppisopimus

sopii myös nuorille

Opinto-ohjaaja eli opo Nina Salonen on parinkymmenen virkavuosiensa aikana nähnyt onnistuneita oppisopimustarinoita huonosti koulussa viihtyvistä aina määrätietoisesti oman uran alkuun tähtääviin nuoriin. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Jenni Ahonen

EKÄ TREDUN hotelli- ja ravintolaalan opinto-ohjaaja Nina Salonen että lehtori, nuorten oppisopimuksen ennakkojakson opinto-ohjaaja Johanna Toivanen ovat nähneet, miten oppisopimus on tuonut tutkinnon ja työpaikan monelle nuorelle, joka ei ilman olisi oppisopimusta läpäissyt koulua. – Muistan eräänkin 15-vuotiaan nuoren, joka haaveili ravintolakokin ammatista, mutta joka jo parissa viikossa sai sukset ristiin kaikkien opettajien kanssa. Pohdimme vanhempien, opettajien ja lukuisten asiantuntijoiden kanssa eri vaihtoehtoja vilkkaalle pojalle. Kun koulu ei maistunut, päätimme kokeilla työelämäjaksoa. Peruskoulusta lähtien opettajilta huonoa palautetta saanut poika sai nyt hyvää palautetta työpaikalta, jossa häntä kehuttiin omaaloitteiseksi ja ahkeraksi. Nuorukainen valmistui oppisopimuksella tamperelaisesta huippuravintolasta. Salonen muistuttaa, että ilman avarakatseisten opettajien apua ei valmistuminen olisi onnistunut. – Vaikeimmat aineet, kuten matikka, fysiikka ja kemia saatiin suoritettua työpaikalla. Onneksi oli hyviä opettajia, jotka näkivät pojassa potentiaalin ja joilla oli näkemys oppisopimuksen mahdollisuuksista.

Tämä tarina on vain yksi monien joukossa. Tänä syksynä Salosen pakeille tuli nuori nainen, jolla oli selvät sävelet siitä, miten hän suorittaa tutkinnon. Kun pakolliset kouluaineet on suoritettu, haluaa hän suorittaa loppuosan tutkinnosta työpaikalla. – Tänä päivänä nuorille löytyy lukema-

ton määrä tapoja. Minulla on ollut myös nuori, joka siirtyi puolen vuoden koulutusjakson jälkeen oppisopimukseen.

MONTA VAIHTOEHTOA Koulutustarkastaja Johanna Toivasen ja Nina Salosen mielestä oppisopimuksen paras puoli on siinä, että se tarjoaa mon-

”Oppisopimus tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja niille nuorille, jotka oikeasti sitoutuvat siihen.”

Koulutustarkastaja Johanna Toivanen ja opo Nina Salonen liputtavat nuorten oppisopimuksen puolesta. – Se tuo lisää vaihtoehtoja oman alan löytämiseen ja valmistumiseen.

ta vaihtoehtoa niille nuorille, jotka oikeasti sitoutuvat siihen. – Nuorten täytyy ymmärtää, että kun lähdetään työelämään, siellä pelataan työelämän säännöillä eikä aamulla voi jäädä nukkumaan, jos ei huvita mennä töihin. Toivasen ja Salosen käsien läpi kulkeneet nuoret ovat pääsääntöisesti päämäärätietoisia ja valmiita tekemään töitä sen eteen. – Osa oppii paremmin tekemällä kuin koulussa ja osa haluaa verkostoitua jo opiskeluaikana ja saada mahdollisesti työpaikan. Yhteistä heille on halu työllistyä ja hankkia itselleen ammatti, naiset toteavat.

OSAAJA 2 • 2015

Matalan kynnyksen oppisopimus Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Keuda Oppisopimuskeskuksen 3+6 -pilottihanke madaltaa oppisopimuksen kynnystä. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Vesa Kippola

UORISOTYÖTTÖMY YS on iso ongelma erityisesti tällaisessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. – Halusimme järjestönä tehdä jotain konkreettista sen eteen, että työnantajat palkkaisivat enemmän nuoria. Oppisopimusta käytetään nuorten kouluttamisessa todella vähän, vaikka se olisi hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto. Yksi syy tähän varmasti on se, että koulutusmuoto mielletään byrokraattiseksi. Myös sitoutuminen pitkäksi ajaksi saattaa arveluttaa sekä työnantajaa että nuorta itseään.. Lähdimme kehittämään matalan kynnyksen oppisopimusta, joka palvelisi sekä nuoria että työnantajia, EK:n asiantuntija Heidi Marttila kertoo 3+6 -oppisopimusmallin taustoista. 3+6 -oppisopimusmallissa nuoret ja yritykset voivat rauhassa tutustua toisiinsa. Ensimmäiset kolme kuukautta nuori on yrityksessäei työsuhteisessa ennakkojaksossa. Eannakkojakso voi olla työkokeilua, kesätöitä tai työharjoittelua.

3 + 6 -oppisopimusmallissa nuoret ja yritykset voivat rauhassa tutustua toisiinsa.

OSAAJA 2 • 2015

Sen jälkeen katsotaan, jatketaanko oppisopimukseen. – Ennakkojakson aikana sekä nuori että työnantaja voivat rauhassa tutustua toisiinsa. Jos sen jälkeen kemiat pelaavat ja ajatus tuntuu molemmista hyvältä, voi nuori suorittaa yhden tutkinnon osan oppisopimuksella, projektipäällikkö Susanne Forsberg Keudan oppisopimuskeskuksesta kertoo. Kuuden kuukauden jälkeen tilanne katsotaan uudelleen ja päätetään solmitaanko tutkintoon johtava oppisopimus, vaihtaako nuori kenties alaa, siirtyykö hän opiskelemaan oppilaitokseen vai syntyykö mahdollisesti työsopimus. Sekä Marttila että Forsberg uskovat, että 3+6 -oppisopimusmalli madaltaa yritysten kynnystä tarjota nuorille oppisopimuksia. Se myös madaltaa nuorten kynnystä sitoutua oppisopimukseen. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana nuori näkee, tuntuuko ala omalta. – Tässä ei tarvitse heti sitoutua pitkäksi aikaa.

PILOTTI MENEILLÄÄN 3+6 -oppisopimushanketta pilotoidaan parhaillaan Keski-Uudellamaalla.

– Keräämme pilottihankkeessa kokemuksia siinä mukana olevilta yrityksiltä ja nuorilta, projektipäällikkö Susanne Forsberg Keudan Oppisopimuskeskuksesta kertoo.

– Keräämme pilottihankkeessa kokemuksia siinä mukana olevilta yrityksiltä ja nuorilta. Tarkoitus on saada tietoa siitä, mikä mallissa on vaikeaa, mikä toimii ja mitä pitäisi parantaa, Forsberg kertoo. – Tämä on herättänyt valtavasti kiinnostusta työnantajien keskuudessa. Olemme saaneet puheluja ympäri Suomea, Marttila kiittelee. Hän muistuttaa, että vaikka pilottihanke on meneillään Keski-Uudellamaalla, voi mallia vapaasti kokeilla muuallakin Suomessa. – Mitä enemmän saamme kokemuksia, sitä parempi.

Oppisopimuksen edistäminen on yksi iso osa EK:n keväällä lanseeraamaa nuorisotyöllistämisen kampanjaa.

TUOTTEISTAMISKOULUTUSTA Oppisopimuksen on uudistuttava siinä missä muunkin koulutuksen. – Oppisopimus on usein yritykselle liian iso ko-

konaisuus. Siksi sitä on hyvä pilkkoa pienempiin kokonaisuuksiin ja tarjota yrityksille enemmän räätälöityjä vaihtoehtoja, olivat ne sitten oppisopimuskoulutusta tai jotain muuta kehittämistä, Forsberg sanoo ja viittaa syksyllä alkavaa valtakunnalliseen valmennukseen, jossa lähes 100 toimijaa valmennetaan yrityksen osaamiskuppaniksi – Meidän on tulevaisuudessa kuunneltava yritystä entistäkin tarkemmin ja kyettävä palvelemaan heitä nykyistä laaja-alaisemmin. Tämä vaatii uuden kulttuurin syntymistä oppisopimuskentälle. Forsberg ei usko, että se on mahdotonta. – Ilman yrityksiä ja työpaikkoja meillä ei ole oppisopimusta. Meidän on kyettävä tarjoamaan sellaisia palveluja, kun kentällä halutaan. Valmennus on yksi osa Keudan hallinnoimaa valtakunnallista OpsoDiili-hanketta.

OSAAJA 2 • 2015

Nuoret suhtautuvat positiivisesti oppisopimuskoulutukseen Hyvä ohjaus, kannustava palaute, tekemällä oppiminen ja nopeampi valmistuminen. Siinä muutama syy, miksi nuoret suhtautuvat positiivisesti oppisopimuskoulutukseen. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Laura Jauhola

WAL GROUP OY:N väliraportti opetus- ja kulttuuriministeriön nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen tuloksista kertoo positiivista viestiä nuorten suhtautumisesta oppisopimuskoulutukseen. – Oppisopimuskoulukseen osallistuneita nuoria oli kyselyyn vastanneista yhteensä 72. Heistä 18 osallistui oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistävään koulutukseen. Yli 80 prosenttia nuorista piti oppisopimusta onnistuneena tai ”juuri oikeana ratkaisuna” itselle, väliraportin tehnyt Laura Jauhola Owal Group Oy:stä kertoo. Nuorten perusteluissa nousi esiin työn monipuolisuus, halu oppia tekemällä ja nopea valmistuminen ammattiin. – Rahaa ei usein mainittu lainkaan tai sitten se tuli listalla vasta muiden tekijöiden jälkeen.

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN HAASTEET Väliraportissa selvitettiin miten vuosina 2014 ja 2015 kehittämishankkeissa tehdyt toimenpiteet ovat edistäneet nuorten työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen laajentamista ja laadun parantamista. – Arvioimme toimenpiteiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden, työpaikkojen ja yhteiskunnan näkökulmista. Aineisto käsitti kymmeniä hankkei-

OSAAJA 2 • 2015

ta. Osassa kehitetään oppisopimusta tai oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistäviä koulutuksia. Iso osa hankkeista kohdistuu työssäoppimisen laajentamiseen, työelämälähtöisen koulutuksen kehittämiseen ja laadun parantamiseen. – Hankkeissa kehitetään muun muassa oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistäviä koulutuspolku-

ja, kuten 2+1 - tai joustavampia x+y -malleja. Näiden yhdistelmämallien haasteista aivan ensimmäisenä nousi esiin koulutuksen järjestäjien tahtotila ja toimivien prosessien muovaaminen koulutukseen sopivaksi. Myöskään rahoitusjärjestelmää ei nähdä houkuttelevana koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. Yleisempiä oppisopimuskoulutukseen liittyviä haasteita on yritetty ratkoa esimerkiksi korotetulla koulutuskorvauksella ja kehittämällä työpaikkaohjaajien ja -kouluttajien koulutusta. – Korotetulla koulutuskorvauksella on haluttu edesauttaa suoraan peruskoulusta siirtyvien nuorten oppisopimuksia. Työnantajien palautteen mukaan tämä on toiminut. Noin 90 prosenttia kyselyyn vastanneista työnantajista koki nuoren oppisopimusopiskelijan ottamisen korotetulla koulutuskorvauksella työpaikalle melko tai erittäin hyvin toteutetuksi. Hankala työllisyystilanne ja yritysten taloudellisen tilanteen epävarmuus olivat suurimmat esteet oppisopimuksen syntymiselle. – Yritykset joutuvat irtisanomaan työntekijöitään eikä oppisopimusopiskelijan rekrytointia nähdä tässä tilanteessa houkuttelevana. Myös kiire ja ohjauksen vaatima työpanos arveluttivat työnantajia. – Tämä edellyttää koulutuksen järjestäjiltä riittävää ohjaustukea, Jauhola muistuttaa.

KOLUMNI

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ENNAKKOJAKSO SAI KIITOSTA Hankkeissa kehitettiin myös oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksoa. Kehittämishankkeissa on kehitetty nykyisin osana Valmaa eli ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta toteutettavaa oppisopimuskoulutukseen valmentautumista. – Työnantajat ovat arvostaneet mahdollisuutta tutustua nuoreen ja hänen soveltuvuuteensa työhön ennen oppisopimuksen solmimista. Siitä huolimatta oppisopimuksia on syntynyt hankkeiden aikana odotettua vähemmän. Yksi syy on ollut hankala työllisyystilanne. Myös se, ettei osalla nuorista ole vielä ollut valmiuksia työelämään on ollut oppisopimuksen syntymisen este. – Tällaisissa tilanteissa ennakkojakso on toiminut joko ammatinvalinnan tukena tai työelämä- ja opiskeluvalmiuksien kohentajana kohti muita vaihtoehtoja.

ENEMMÄN TIEDOTTAMISTA JA VUOROVAIKUTTAMISTA Miten oppisopimuskoulutusjärjestelmää voitaisiin muuttaa, jotta se palvelisi paremmin sekä nuoria että työnantajia? Vaikka korotettu koulutuskorvaus on ollut hyvä avaus, Jauholan mukaan olisi hyvä pyrkiä pitkäjänteiseen rahoitusratkaisuun etenkin silloin kun kyseessä on nuori, alalle tuleva opiskelija. – Riittävän rahoituksen lisäksi työnantajat korostivat tiedottamisen ja vuorovaikutuksen

”Korotetulla koulutuskorvauksella on haluttu edesauttaa suoraan peruskoulusta siirtyvien nuorten oppisopimuksia.” merkitystä. Viestinnässä tulisi nostaa enemmän esiin niitä hyötyjä, joita työnantaja oppisopimuksesta saa. Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmien osalta kestävän mallin rakentaminen edellyttää myös koulutuksen järjestäjiltä ratkaisuja, jotta joustavat opintopolut ja aito valinnaisuus toteutuisivat. Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman loppuraportti valmistuu vuoden 2015 lopussa. Toimenpideohjelmaan ja väliraportin tiivistelmään voi tutustua opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla.

Digitalisaatio tulee – oletko valmis? ”Digi, digi, digi” hoki näyttelijä Sulevi Peltola muutaman vuoden takaisessa televisiomainoksessa. Ihmettelyn aineena olivat digitaaliset televisiolähetykset, jotka mahtuivat aikaisempaa huomattavasti pienempään tilaan. Uutta pakkaustehoa voitiin käyttää kuvan laadun parantamiseen, kanavien lisäämiseen ja taajuuksien vapauttamiseen muuhun käyttöön. Uusi digiTV oli kuitenkin vasta alkusoittoa sille, mitä digitalisaatiossa on tapahtunut ja tapahtumassa. Digitalisaatiosta on moneksi: se on työväline. joka hyödyntää tehokkaasti tietokoneiden kasvavaa ja halpenevaa laskentatehoa ja tallennustilaa, luo ylivoimaisen markkinapaikan, on vahvasti asiakaslähtöinen ja tarjoaa ylimalkaan tehokkaan ja osuvan tavan toimia. Käytännössä kaikilla kansalaisilla on kokemuksia siitä, miten esimerkiksi pankkipalvelut ovat muuttuneet, mitä internet ja some tarjoavat ja kuinka uusi asiakaslähtöisesti osuva digitaalinen palvelu on vaikuttanut musiikin (Spotify), elokuvien (Netflix) ja kirjojen (Amazon) kulutukseen. Verokarhukin on digitalisoitunut. Digitalisaatio on tullut monin tavoin myös yritystoimintaan. Hyvä esimerkki on suomalainen Enevo-niminen yritys, joka on kehittänyt jäteastiaan asennettavan laitteen, joka mittaa, kuinka täynnä astia on. Tieto välitetään digitaalisesti eteenpäin, jotta jäteautoille voidaan suunnitella tehokkain mahdollinen jäteastioiden tyhjennysreitti. Järjestelmä leikkaa jopa puolet jätehuollon kustannuksista. Digitalisaatio on mullistamassa myös koulutusta ja opiskelua. Digitaalisten palvelujen hyödyntämistä opetuksessa kehitellään intensiivisesti. Pelkkä opetuksen ja oppimateriaalin jakaminen verkossa ei riitä. Eri koulutusmuodot vaatinevat omat erilaiset digitaaliset ratkaisunsa. Se tiedetään, että digitaalisessa maailmassa opiskelijoista ja oppilaista tulee enemmän osa oppimisprosessia ja aikaisempaa vähemmän opetuksen kohteita. Mitä varhemmin opiskelijat ovat aloittaneet toimintaansa digitaalisessa ympäristössä, sitä luontevammin he pystyvät hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia sekä opinnoissaan että työelämässä. ”Diginatiiveille” (vuonna 1980 tai myöhemmin syntyneet) tämä ei tuottane vaikeuksia – ”digijarrutusta” taitaa esiintyä enemmän varttuneempien kansalaisten keskuudessa. Suomi on lähellä kärkisijoja maailmanlaajuisessa digitalisaation hyödyntämisessä. Ei aivan huippua, mutta lähellä mitalisijoja. Kehityksen kärkirintamassa pysyminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan voi edetä vain tekemällä ja kokeilemalla. Digitalisaatio on kuin muuttuvan yhteiskunnan pienoiskuva: se vaikuttaa kotiin, kouluun, työelämään, liikenteeseen, harrastuksiin, kansalaistottelemattomuuteen, roskiksiin ja koirien ulkoiluttamiseen. Oletko valmis omalta kohdaltasi ”digiloikkaan”? Se tapahtuu joka tapauksessa, osin radikaalisti ja osin hiljaa hiipien, kuin äänettömänä yhtiömiehenä.

Asko Miettinen teollisuustalouden emeritusprofessori ja Osaaja-lehden monivuotinen toimitusneuvoston jäsen

OSAAJA 2 • 2015

Lue jutun suomenkielinen versio Osaaja-lehden nettisivuilta www.osaajalehti.fi

OSAAJA 2 • 2015

Läroavtal är ett samarbete mellan flera parter

IKAEL MELÉN har bytt – Även om det kommer fram att den Samarbete och effektiva bransch efter att ha arstuderande har en del kunnande från betat som montör inom tidigare bestämmer sig hen ändå ofwebbtjänster gör att det nu industrin i ungefär tio år. ta för att avlägga en närstudieperiär ännu enklare än tidigare Han hade redan några år funderat på od, eftersom saker och ting förändras att växla om. snabbt. Om den studerande har avatt ingå ett läroavtal. – När jobbet tar mer än vad det ger lagt någon period inom arbetskraftsoch det börjar kännas motbjudande politisk utbildning eller vid en yrkesTEXT & FOTO Sane Keskiaho att gå på jobb är det dags att se sig skola så beaktas den givetvis, berättar om efter nya utmaningar, menar han. Mikko Myller, utbildare vid Edupoli. Mikael har alltid velat bygga hus. Det är en bransch som WEBBTJÄNSTERNA UNDERLÄTTAR KOMMUNIKATIONEN man har nytta av själv och där det kommer att finnas arbetsWebbtjänsterna för läroavtalsutbildningen har utvecklats platser också i framtiden. snabbt, och de gör det lättare för de olika parterna att hålla – I dagens samhälle behöver man kunna visa upp all världens kontakt och ge bedömningar. intyg. Inom byggnadsbranschen ska man också ha gått olika kur– I webbtjänsten finns alla dokument om inledande kartläggser i t.ex. heta arbeten, arbetssäkerhet och första hjälpen. Jag tog ningar och individualiseringsprocessen. Också uppföljningen en stor risk när jag bytte bransch, så det var en självklarhet för och bedömningen av studierna sker över nätet, förklarar Grönmig att se till att bli behörig för mitt nya yrke, berättar Mikael. holm. Han har bostadslån och en liten dotter och därför ingen Den grundexamen inom byggnadsbranschen som Mikael möjlighet att börja studera på heltid. studerar inför omfattar tio närstudieperioder. En plan och tid– Läroavtal är ett perfekt alternativ för mig. Jag får lön under tabell hur närstudieperioderna infaller har tillsammans med studietiden och jag får lära mig det mesta genom praktiskt arden studerande gjorts. bete. Visst är också teoridelen viktig, men jag lär mig bäst ge– Utbildningar ordnas året om i jämn takt, så man kan inleda nom praktisk övning. sina läroavtalsstudier när som helst. De studerande får använKARTLÄGGNING OCH UTBILDNINGSPLAN dar-id till en studieplattform där de ser vilka utbildningar som Mikael fick anställning hos Sibboföretaget Teamrac Oy Ab. Föreordnas samma år och därpå följande år. Via plattformen kan de taget hade tidigare erfarenhet av läroavtalsstuderande, så allting också anmäla sig till närstudieperioder, berättar Myller. löpte smidigt. KVALITETEN SÄKERSTÄLLS – Vi ordnade ett möte där vi gjorde en inledande kartläggning GENOM SAMARBETE och en plan för lärande i arbete, berättar utbildningsinspektör Läroavtalsutbildningens kvalitet säkerställs på många sätt. Bjarne Grönholm från Östra Nylands läroavtalscenter. Utbildarna och utbildningsinspektören följer den teoretiska Planen för inlärning i arbete (IA) är en viktig del av individuutbildningen, och i samband med arbetsplatsbesök får arbetsaliseringen av studierna. Den innefattar den studerandes centraplatsutbildaren och den studerande ge sina synpunkter på hur la arbetsuppgifter inklusive specifika kompetensmål och redogör utbildningen framskrider. för hur dessa mål ska nås. – Jag strävar efter att besöka arbetsplatserna tillsammans med – Vi gick igenom grunderna för examen och planerade tillsamden ansvariga utbildaren och få uppföljningsinformation. I synmans de centrala arbetsuppgifterna för att säkerställa att kompenerhet i början av utbildningen är arbetsplatsbesöken viktiga. tenskraven uppfylls. Därefter utförs besök efter behov. De valbara delarna av examen hittades lätt; företaget utför bå– När den studerande har nått en tillräcklig kunnandenivå de nybyggen och renoveringar, så det är enkelt att placera studekommer vi överens med arbetsplatsen, examens anordnare randena i olika projekt. och arbetsplatsutbildaren om när och hur examenstillfället ska I samband med den inledande kartläggningen strävar man ordnas, berättar Grönholm. också efter att klarlägga den studerandes nuvarande kunnanMikaels läroavtal tar två år i anspråk. denivå.

OSAAJA 2 • 2015

Henna Otronen sijoittui Sao Paolossa järjestetyissä ammattitaidon MM -kisoissa viidenneksi.

Kilpailujen kautta huippuosaajaksi Henna Otroselle ammatinvalinta oli sattuman kauppaa, mutta kun ala löytyi, kehittyi hän todelliseksi taitajaksi. TEKSTI Sane Keskiaho

ENNA OTROSELLA on 21-vuotiaaksi melkoiset meriitit. Hän on maalari- ja tapetointilajin Suomen mestari vuodelta 2013. Syksyllä 2014 hän osallistui Ranskassa järjestettyyn EuroSkills-kilpailuun, josta palasi kotimaahan EM-pronssimitali kaulassaan. Sao Paolossa järjestetyissä ammattitaidon MMkisoissa hän ylsi viidennelle sijalle. – Alalle päätyminen oli sattuman kauppaa. Minulla on lukihäiriö enkä halunnut lukioon. Halusin tehdä jotain käsillä. Yhteishakua edeltävänä iltana katsoin, mitä aloja Lieksan lähistöllä oli. Olin 16-vuotias enkä halunnut kovin kauas kotoa, Henna muistelee. Joensuu tuntui hyvältä vaihtoehdolta ja Pohjois-Karjalan ammattiopistosta löytyi useita linjoja, joissa työ tehdään käsillä. – Laitoin paperit levyseppähitsaaja-, putkiasentaja- ja maalarilinjoille. Pääsin maala-

OSAAJA 2 • 2015

©Jenni Ahonen

– Oppisopimus on ollut todella hyvä ja kätevä tapa kouluttautua, maalarin ammattitutkinnon suorittanut Henna Otronen sanoo.

PUHEENJOHTAJALTA

Oppisopimuksella vetovoimaa suhdannetilanteesta huolimatta Valtakunnan talous kyntää pohjamudissa, mutta oppisopimuskoulutuksen kysynnästä päätellen tulevaisuuteen suhtaudutaan kuitenkin positiivisesti. Virallisia laskentapäivän lukuja ei vielä ole käytettävissä, mutta muutamille oppisopimuskoulutuksen järjestäjille tekemäni katugallupin mukaan suunta oppisopimuksessa näyttäisi olevan kohti parempaa. Suhdannetilanteen epävarmuudesta johtuen kysyntä on jossain määrin painottunut lyhyempiin koulutuksiin kuten ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot ja ei-tutkintotavoitteinen koulutus. Myönteistä on huomata, että nuorten perustutkintokoulutuksen määrät ovat kasvamaan päin, vaikka yritysten sitoutumisaika niissä on useimmiten yli kaksi vuotta. On ollut mielenkiintoista huomata, että oppisopimuskoulutus jo nykyisellään vastaa hyvin hallituksen koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeisiin, joita on mm. nopeampi

siirtyminen työelämään ja nuorisotakuun kehittäminen yhteisötakuun suuntaan. Ammatillisen koulutuksen reformissa oppisopimus tulee olemaan suorastaan suunnannäyttäjä. Oppisopimus tarjoaa jo nyt alueellisesti kattavat koulutuspalvelut. Reformin päätavoitteita on myös mm. koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen tiivistäminen. Tässä mielessä oppisopimus on edelläkävijä, koska se perustuu 80 prosenttisesti työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja koulutus suunnitellaan nimenomaan työnantajan tarpeet huomioiden. Me oppisopimustoimijat olemme etulyöntiasemassa ammatillisen koulutuksen reformissa, sillä olemme jo olleet rakentamassa monia niistä asioista, jotka on mainittu reformin kärkihankkeiksi. Kaikki merkit viittaavat siihen, että oppisopimuksen aikakausi on toden teolla

vasta alkamassa Suomessa. Olkaamme siis valmiita antamaan panoksemme koulutuksen kehittämiseen kaikenlaisille ja kaikenikäisille opiskelijoille ja erilaisille yrityksille sopivaksi turhaa monimutkaisuutta välttäen. Inspiroivaa syksyä kaikille!

Tarmo Välikoski puheenjohtaja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

rilinjalle ja sillä tiellä ollaan, Henna naureskelee.

TUKEA KILPAILUHARJOITTELUUN Hennan kilpailu-ura alkoi Taitaja-kisoista, joista tuli kultaa. Se avasi pääsyn Ranskan Lillessä pidettyihin kansainvälisiin ammattitaidon EuroSkills-kisoihin. EuroSkills-kisoihin treenaaminen oli haasteellista, sillä tekniikat ja työvälineet piti opetella alusta asti. – Maajoukkueleirillä neuvottiin hakemaan avustusta treenaamiseen Käsityön edistämissäätiöltä. Sain avustuksen ja siitä oli iso apu. Pystyin kokeilemaan erilaisia materiaaleja ja tekniikoita paremmin, koska oli rahaa materiaalien ostoon. Alussa Henna treenasi kerran viikossa töiden jälkeen. Mitä lähemmäksi kisat tulivat, sitä enemmän nainen treenasi.

– Kisatöihin tuli rutiinia vain tekemällä niitä uudestaan ja uudestaan, mutta se kannatti. Kisat ja niihin valmistautuminen ovat tuoneet Hennalle rutkasti lisää ammattitaitoa ja osaamista. Ja tietenkin loistavat sijoitukset kilpailuissa kertovat osaamisen tasosta. – Olen saanut menestyksen kautta tunnettuutta ja se on helpottanut myös työnsaantia.

OPPISOPIMUKSELLA AMMATTITUTKINTO Kun Henna oli suorittanut pintakäsittelyn perustutkinnon, kehotti opettaja häntä suorittamaan ammattitutkinnon oppisopimuksella. – Ajattelin, että tätä kautta saan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Teen töitä ja saan tutkinnon.

Ammattitutkinnon suorittaminen ei tuntunut haasteelliselta. – Perustaidot olivat jo olemassa ja osasin työt. Ammattitutkinnossa osaamiseni syveni entisestään. Työpaikalla muut neuvoivat, miten työ kannattaa tehdä ja siinä vaiheessa, kun oli hyvä hetki tehdä näyttö, soitimme kouluun ja sieltä tultiin ottamaan näyttö vastaan. Henna perusti toiminimen Pintaremontit Otronen valmistuttuaan oppisopimuksella. – Teen töitä pääsääntöisesti yksityisille henkilöille. Nautin siitä tällä hetkellä enemmän kuin isoilla työmailla työn tekemisestä. Jokainen kohde on erilainen ja saan käyttää osaamistani monipuolisesti. Hennan suunnitelmissa on jossain vaiheessa suorittaa erikoisammattitutkinto ja päätyä mestariksi.

OSAAJA 2 • 2015

Tietoa oppisopimuskoulutuksesta OPPISOPIMUSKOULUTUS – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMUOTO

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN • koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin • halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista • työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus • voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen

• yrittäjä haluaa kehittää liiketoimintaansa • koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle • henkilö haluaa vaihtaa alaa • henkilö haluaa suorittaa ammattitutkinnosta vain omaan työtehtävään liittyvän tutkinnon osan.

TYÖPAIKKA Suunnittelee ja arvioi työpaikalla tapahtuvaa oppimista, opastaa, ohjaa ja perehdyttää opiskelijaa työhön.

OPISKELIJA Oppii työssä ja arvioi oppimaansa.

OPPISOPIMUSKESKUS Neuvoo ja ohjaa oppisopimusasioissa, organisoi, rahoittaa ja kehittää oppisopimuskoulutusta.

Oppisopimus on verkostoyhteistyötä, jossa oppisopimustoimisto, oppilaitos ja työpaikka vastaavat koulutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.

OSAAJA 2 • 2015

OPPILAITOS Järjestää ja arvioi tietopuoliset opinnot ja organisoi näytöt.

Tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä löytyy opetushallituksen sivuilta osoitteesta www.oph.fi.

LEHDEN ILMESTYMISALUEILLA SINUA PALVELEVAT AEL (Helsinki) Puh. (09) 530 7723 opintotoimisto@ael.fi Amiedu (Helsinki) Puh. 010 808 090 asiakaspalvelu@amiedu.fi Ammattiopisto Lappia oppisopimustoimisto (Tornio) Puh. 040 132 8198 oppisopimus@lappia.fi Ammattiopisto Luovi aikuiskoulutus (Oulu) Puh. 020 757 4008 aikuiskoulutus@luovi.fi Axxel, Läroavtalsbyrå Puh. 044 739 7359 klara.roos@axxell.fi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, oppisopimustoimisto Puh. (09) 2319 9890 oppisopimus@omnia.fi Ekami oppisopimustoiminta (Kotka) Puh. 050 576 5431 oppisopimuskoulutus@ekami.fi Etelä-Savon ammattiopisto oppisopimuspalvelut Mikkeli, Pieksämäki Puh. (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi

Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA (Helsinki) Puh. 040 526 0268 oppisopimus@finva.fi Helsinki Business College / Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Puh. (09) 14 89 0200 kirsi.jarvinen@businesscollege.fi Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Stadin aikuisopisto oppisopimuskeskus Puh. (09) 310 8600 oppisopimus@hel.fi Hyria oppisopimuskeskus Hyvinkää Puh. 040 765 5816 oppisopimus@hyria.fi Riihimäki Puh. 040 510 6244 oppisopimus@hyria.fi

Jyväskylän oppisopimuskeskus Puh. 040 341 5182 oppisopimus@jao.fi Kainuun ammattiopisto oppisopimuspalvelut (Kajaani) Puh. 044 797 0874 oppisopimus@kao.fi Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto (Kokkola) Puh. 040 359 6240 info.oppisopimus@kpedu.fi Keudan oppisopimuskeskus (Kerava) Infopuh. 040 174 5627 tuula.korppi-tommola@keuda.fi Koulutuskeskus Salpaus Oppisopimuspalvelut (Lahti) Puh. (03) 828 11 oppisopimus@salpaus.fi

Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Puh. 050 440 0926 oppisopimustoimisto@kktavastia.fi

Kouvolan kaupunki oppisopimuskoulutus (Kouvola) Puh. 020 615 8124 tommi.neuvonen@ksao.fi

Itä-Lapin ammattiopisto oppisopimustoimisto (Kemijärvi) Puh. 040 721 8903 jorma.raappana@kemijarvi.fi

Lapin oppisopimuskeskus (Rovaniemi) Puh. 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi info@lapinoppisopimus.fi

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus (Porvoo) Puh. 040 036 0731 oppisopimus@opso.fi www.opso.fi

Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan oppisopimuspalvelut Puh. 040 779 7562 / 050 596 2833 oppisopimus@fai.fi

Lounais-Suomen ammattiopisto Novida Novidan oppisopimustoimisto Loimaa Puh. 044 090 1310 Vakka-Suomi (Uusikaupunki) Puh. 044 088 6581 oppisopimus@novida.fi

Sastamalan Koulutuskuntayhtymä oppisopimustoimisto Sastamala Puh. 050 344 4767 Ikaalinen Puh. 044 755 4453 www.sasky.fi/oppisopimus

Luksia, Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus (Lohja) Puh. (019) 369 61 opso@luksia.fi

Sataedu oppisopimustoimisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Kokemäki) Puh. 040 199 4109 www.sataedu.fi

Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut (Pietarsaari) Puh. (06) 7855 222 oppisopimus@optimaedu.fi

Savon oppisopimuskeskus (Kuopio) Puh. 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi

OSAO, oppisopimusyksikkö (Oulu) Puh. 040 141 5320 aikuiskoulutus@osao.fi

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto oppisopimustoimisto (Savonlinna) Puh. 044 550 6213 oppisopimustoimisto@samiedu.fi

POKE oppisopimuskoulutus (Äänekoski) Puh. (014) 519 2214 oppisopimus@poke.fi Pohjois-Karjalan aikuisopisto, oppisopimuskoulutus (Joensuu) Puh. (013) 244 200 oppisopimus@pkky.fi RASEKO, Raision oppisopimustoimisto Puh. (02) 4377607 oppisopimus@raseko.fi Rastor Oy oppisopimustoimisto (Helsinki) Puh. 020 779 8300 oppisopimus@rastor.fi Saimaan ammattiopisto Sampo Imatra Puh. 040 136 4693 Lappeenranta Puh. 040 136 4687 Salon seudun oppisopimuskeskus Puh. 044 770 4221 helina.juhela@sskky.fi

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus oppisopimuspalvelut (Seinäjoki) Puh. 020 124 4706 oppisopimus@sedu.fi Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut (Järvenpää) Puh. 044 712 4970 / 044 359 9062 oppisopimuspalvelut@ seurakuntaopisto.fi Sopeva oppisopimuspalvelut (Kauhava) Puh. 020 742 4140 info@sopeva.fi Suupohjan ammatti-instituutti/ aikuiskoulutusosasto oppisopimuskoulutus (Kauhajoki) Puh. 040 507 6876 oppisopimustoimisto@saiedu.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu – oppisopimuskeskus (Tampere) Puh. (03) 5654 7999 oppi.sopimus@tampere.fi Toyota Auto Finland Oy Toyota ammattioppilaitos (Vantaa) Puh. (09) 851 81 kari.ronkainen@toyota.fi Turun aikuiskoulutuskeskus/ oppisopimuspalvelut (Turku) Puh. 0207 129 460 oppisopimus@turunakk.fi Turun oppisopimustoimisto (Turku) Puh. (02) 2633 4900 oppisopimus@turku.fi Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto (Vaasa) Puh. (06) 325 3475 oppisopimus@vaasa.fi Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Puh. (03) 57 421 etunimi.sukunimi@vaao.fi www.vaao.fi Vantaan kaupunki Vantaan ammattiopisto Varia/ aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut (Vantaa) Puh. (09) 8392 3050 inga.hilden@vantaa.fi Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (Iisalmi) Puh. 040 079 3365 katja.turunen@ysao.fi oppisopimus@ysao.fi WinNova – Satakunnan oppisopimuskeskus (Pori ja Rauma) Puh. 044 455 7500 oppisopimus@winnova.fi www.winnova.fi/oppisopimus