Työn Kipinä 2015

Myllyvirran terveiset TYÖLLISTYMISEN TULEVAISUUS

Suomenkielen kiemurat auki MAAHANMUUTTAJILLE KIELIKYLPYJÄ LAHDESSA

Selkeyttä tavoitteisiin AMMATILLISEN SUUNTAUTUMISEN OHJAUS

Kuinka onnistuimme Työn KIPINÄ -projektin yhteenveto

Etukannen kuva: Jenni Ahonen Jenni Ahonen

Kuinka onnistuimme?

TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUN seurantatutkimus osoittaa, että

kuntakokeilu on edesauttanut työllisyysteeman nousua entistä keskeisemmin kuntien strategioihin sekä poliittisen ja virkamiesjohdon sitoutumista työllisyysasioiden edistämiseen. Kuntakokeilussa on edistytty selvästi työllisyyden edistämiseen liittyvien voimavarojen, ’työllisyyden edistämisen kokonaismallien’ koostamisessa, koordinoinnissa ja johtamisessa. Liittymää sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen ja välityömarkkinoiden toimijoihin on saatu parannettua. Kokeilu on myös vahvistanut näkemystä pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeiden moninaisuudesta ja nostanut esille esimerkiksi terveyspalvelujen tärkeän merkityksen osana työllistymisprosessia.

Kuntakokeilu on ollut omalta osaltaan luomassa pohjaa vuoden 2015 alussa voimaan tulleelle lainsäädäntöön perustuvalle työllistymistä edistävälle monialaiselle yhteispalvelulle (TYP). Tätä työtä kuntakokeilussa on tehty kehittämällä mm. palvelutarpeen arviointia, palveluohjausta, työttömien kouluttautumista tukevia palveluja sekä yritysyhteistyötä. Kuntakokeilun toimesta laadittu Työllisyyden keittokirja tuo esille hyviä toimintamalleja, jotka tulisi saada leviämään kaikkiin kuntiin ja kumppanuuksiin.

Työn Kipinä-hankkeessa kontaktoitiin vuosien 2013 –2015 aikana yhteensä 2330 pitkään työttömänä ollutta asiakasta. Heistä 1427 aloitti Kipinän asiakkaana, heille tehtiin palvelutarvearvio ja 1206 asiakasta sai yksilöllistä työhönvalmennusta. Asiakkaista 99 % aktivoitiin joko kuntakokeilussa järjestettyjen palvelujen piiriin tai ohjattiin muihin palveluihin.

Työhönvalmennuksien aikana asiakkaiden kanssa solmittiin eri työnantajien kanssa 1046 sopimusta. Asiakkaista 161 hlöä työllistyi avoimille työmarkkinoille ilman tukia, 514 hlöä työllistyi palkkatuettuun työhön ja 371 hlöä aloitti työkokeilun. Lähes tuhannen asiakkaan ammatillista osaamista täydennettiin erilaisin koulutuksin. Vajaasta tuhannesta nyt päätetystä asiakkuudesta ns. positiivinen ratkaisu löydettiin 54 %:lle asiakkaista eli asiakas joko työllistyi, aloitti tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa tai siirtyi pitkäkestoiseen kuntoutuksen tai sairauden hoitoon. Työkyvyn arviointia tarvitsi noin joka viides Työn Kipinän asiakkaista. Yritys- ja työnantajayhteistyötä tehtiin hankkeen aikana lähes 1000 yrityksen kanssa.

Laajemman kokonaisvastuun siirtyminen kunnille edellyttää toimivan työllisyyttä edistävän kokonaisvoimavaran vahvistumista kuntiin ja seuduille lähivuosina - toimintamalleja, joissa on omaksuttu parhaat käytännöt niin kokonaisuuden johtamisesta ja kumppanuuksista kuin asiakastyöstäkin. Jatkon osalta on monia avoimia kysymyksiä varsinkin aluerakenteen (sote, kuntaliitokset, ELYt jne) suhteen, joten voimavarojen koostaminen vaatii vielä paljon huomiota.

Työn KIPINÄN henkilöstö on auttanut sekä työnantajia että työnhakijoita kohtaamaan toisensa.

Työn KIPINÄ

– valmennusta, malleja, kokeiluja ja kehittämistä

T

yöllisyyden kuntakokeilu on

pystytään mahdollisimman nopeasti

ja avoimet työmarkkinat sekä 6) maa-

ollut osa Jyrki Kataisen halli-

ohjaamaan oikeaan palveluun. Asiak-

hanmuuttaja-asiakkaat. Väylä-malli

tusohjelmaa ja se on liittynyt

kaalla on myös mahdollisuus osal-

on sovellettavissa Työvoiman palve-

monin tavoin Suomen tule-

listua Visio-klubiin, jos tavoitteet ja

lukeskusten ja/tai kuntien työllisyys-

suunta ovat vielä hakusessa.

palvelujen valmennusmalliksi.

paikalliseen kumppanuuteen perus-

Visio-klubi-pilotin aikana Kuntako-

Päijät-Hämeessä Työn KIPINÄ -työl-

vaisuuden muutoksiin ja haasteisiin.

Kokeilussa pyrittiin löytämään uusia tuvia työmarkkinoille integroinnin

keilussa kehitettiin keinoja erityisesti

lisyyspalvelu palveli asiakkaita kuu-

malleja, joissa otetaan nykyistä

asiakkaiden asenteiden muokkaa-

den kunnan alueella. Toimipisteet

paremmin huomioon sekä työnha-

miseen, aktivointiin, motivointiin

sijaitsivat Lahdessa, Hollolassa, Nas-

kijoiden että paikallisten työmark-

ja sitouttamiseen oman jatkonsa

tolassa sekä Heinolassa. Työhön-

kinoiden tarpeet. Kokeilussa kunta

suunnittelussa. Esimerkkinä moti-

valmentajia hankkeessa on ollut

koordinoi työllistymistä edistävien

voivat haastattelut nelikenttäanalyy-

yhdeksän.

palvelujen järjestämistä vastaten

sin avulla. Valmennuksen tavoitteena

Kuntakokeilun tärkein anti on

siitä, että palvelut muodostavat

oli mm. erilaisten työnhakuun liitty-

ollut asiakastyössä saavutettujen

kuntatasolla työllistymisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

MARITA MELKKO Hankepäällikkö Työn KIPINÄ -työllisyyspalvelu Lahden kaupunki

Tähän kehitettiin Kuntakokeilussa ns. Väylä-malli eri palveluineen.

Väylä-mallissa työnhakija ja työnantaja saavat kaikki tar-

tulosten lisäksi kuntien työl-

Päijät-Hämeessä Työn KIPINÄ -työllisyyspalvelu palveli asiakkaita kuuden kunnan alueella.

vitsemansa palvelut yhdestä paikasta mahdollisimman nopeasti

lisyydenhoidon kokonaismallien kehittäminen, jossa on lähdetty aina paikallisista tarpeista. Kuntakokeilussa on tehty lukuisia kehittämisehdotuksia liittyen mm. Lahden kaupungin työllisyyspalvelujen uudelleenorganisoimiseen ja toiminnan tehostamiseen,

vien myyttien murtaminen, uusien

työkyvyn arviointien ja työttömi-

ja joustavasti ilman nykyisenkaltaista

ajatusmallien ”istuttaminen”, asen-

en terveystarkastusten järjestämi-

byrokratiaa. Palvelussa keskitytään

teiden muokkaus sekä sovittuihin toi-

seen sekä työhönvalmennuspalvelun

asiakkaan vahvuuksiin, osaamiseen

menpiteisiin sitouttaminen.

perustamiseen TYPin rinnalle. Hol-

ja jäljellä olevaan työkykyyn sekä

Alkukartoituksen jälkeen asia-

lolan ja Nastolan kuntien kanssa on

yhteistyöhön eri organisaatioiden ja

kas ohjataan hänen tarpeidensa

kehitetty oma vastuuvalmentaja-

yritysten välillä. Asiakkaille laaditaan

ja tavoitteidensa mukaiseen pal-

malli, mikä soveltuu hyvin pieniin

aina tavoitteellinen työllistymissuun-

veluun oman valmentajansa tuke-

asiakasmääriin sekä toteutettu toi-

nitelma. Palvelu käynnistyy yksilöl-

mana. Palveluväyliä on kuusi: 1)

mijakartta Hollolan kunnan toimes-

lisellä alkukartoituksella, jonka

terveystarkastus, työkyvyn arvioin-

ta. Heinolan kaupungin kanssa on

tarkoituksena on antaa riittä-

ti ja/tai eläkeselvittely 2) kuntoutus

yhteistyössä kehitelty ehdotusta Hei-

vän hyvä kokonaiskuva asiak-

3) osaamisen tunnistaminen ja kou-

nolan kaupungin työllisyysyksikön

kaan tilanteesta, jotta hänet

lutus 4) välityömarkkinat 5) yritykset

toimintamalliksi (ns. Aalto-malli).

Jenni Ahonen

Työn KIPINÄn jälkeen uusi asento Työn KIPINÄ -kuntakokeilu on päättymässä. Kokeilun aikana saatuja kokemuksia käytetään hyväksi kaupungin työllisyyspalveluissa ja myös uuden lainsäädännön mukaisessa uudistuvassa monialaisessa palvelukeskuksessa TYPissä.

L

ahden ja Nastolan yhdistyes-

suurimmissa kunnissa tapahtuvien

osallistuu työmarkkinoille ja tarvitta-

sä elinvoima- ja työllisyyspal-

vapaaehtoisten kokeilujen avulla siir-

essa myös työllistymistä edistävään

velut kootaan uudenlaiseksi

tää osa valtion nykyisistä vaikeimmin

työharjoitteluun tai koulutukseen.

kokonaisuudeksi. Samaan

työllistyvien työvoimapalveluista kun-

Tanskassa viranomainen voi lopet-

aikaan aloittaa maakunnallinen pit-

tien järjestämisvastuulle. Kokeilulla

taa työttömyysturvan, jos aktivointi-

käaikaistyöttömien palvelupiste TYP,

ja sen jälkeisellä arvioinnilla voitai-

toimista kieltäydytään.

jossa asiakkailla on mahdollisuus saa-

siin katsoa, kuinka hyvät edellytykset

Oleellista on, että nykyinen jako

da TE-toimiston, kuntien ja Kelan työl-

on järjestää kunnallinen työllisyyden-

purkaantuisi ja tietty osa siitä työs-

listymistä edistäviä palveluita yhdestä

hoito riittävän suurina kokonaisuuk-

tä, jota tällä hetkellä tehdään valtion

paikasta.

sina nykyjärjestelmän sijaan. Kokeilu

organisaatiossa tehtäisiinkin kunnan

– Lahden työttömyystilanne on suh-

antaisi mahdollisuuden arvioida siir-

organisaatiossa. Mahdollinen yhteis-

teellisen vaikea. Samaan aikaan kun

ron vaikutuksia ja tehdä tarvittavat

työkokeilu olisi jatkoa vuoden 2015

Työn KIPINÄ päättyy, vähenevät myös

toimenpiteet ennen kuin siirto toteu-

päättyvälle työllisyyden kuntako-

valtion resurssit työllistämiseen, Lah-

tettaisiin koko maassa.

keilulle. Pilotoinnissa olisi tarkoitus

den kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta toteaa.

– Kun Työn KIPINÄä käynnistettiin, oli tarkoituksena, että hanke

Työn KIPINÄ oli osa valtakunnal-

olisi tapahtunut sellaisen kokeilulain-

lista kokeilua, jossa kehitettiin toimin-

säädännön kautta, joka olisi aidosti

tatapoja. Tammikuussa aloittavan

syventää työllisyyden kuntakokeilussa saatuja hyviä kokemuksia.

Kuntouttava työtoiminta torjuu syrjäytymistä

niillä saadaan mahdollisimman suu-

tehnyt mahdolliseksi uudenlaiset jär-

Elinvoima- ja työllisyystoiminta kootaan

Ensi vuonna Lahdessa otetaan entis-

– Tämä on haasteellinen yhtälö. Val-

TYPin toiminnassa on tarkoitus käyt-

jestelyt. Näin ei ikävä kyllä käynyt. Nyt,

Työllisyydenhoidolla on merkittä-

tä laajemmin käyttöön kuntouttava

tio on muuttanut rahoitusta niin, että

tää hyväksi ne kokemukset, joita on

tässä uudessa kokeilussa, on toiveena,

vä rooli uuden Lahden strategisissa

työtoiminta kaupungin kaikilla toimi-

yhä suurempi osa vähenevistä resurs-

ri vaikuttavuus.

saatu Työn KIPINÄstä ja muista vas-

että se aidosti purkaisi valtion ja kun-

tavoitteissa. Myös kaupungin orga-

aloilla ja taseyksiköissä. Kuntouttava

seista on suunnattu vaikeasti työllistet-

taavista kokeiluista.

taorganisaation välisen rajan, Mylly-

nisaatio muuttuu vuoden vaihtees-

työtoiminta kohdistuu kaikkein vai-

täviin, joiden kohdalla työllistymisen

– Panemme todella paljon painoa uudelle monialaiselle yhteispalvelulle.

virta pohtii.

– Raja-aitojen murtamiseen pyri-

sa, kun Nastola ja Lahti yhdistyvät.

keimmin työllistettäviin. Tässä asiassa

mahdollisuus on todella pieni. Sen

Myllyvirta toteaa, että tulevaisuudes-

sekä Lahti että Nastola ovat parhais-

sijaan meidän pitäisi panostaa niihin,

Sen tarkoituksena on madaltaa Työn

tään siten, että hallitus siirtäisi täl-

sa elinkeinoasiat ja työllistämisasiat

ta kaupungeista jäljessä. Asiaan toivo-

joilla oikean työllistymisen mahdol-

KIPINÄnkin työtä hankaloittanutta

lä hetkellä TE-toimistoissa tehtävän,

ovat samassa yksikössä.

taan muutosta luomalla uudenlainen

lisuus on suurempi. Tämä tarkoittaa

aitaa ja rajaa valtion työvoimahal-

vaikeammin työllistettävien palvelun

– Luomme tätä kautta entistä tii-

linnon ja kaupungin toimenpiteiden

resursseineen kuntien vastuulle. Käy-

viimpää yhteistyötä. Myös yhteyden-

välillä.

Mukaan uuteen kokeiluun?

toimintatapa ja kulttuuri kaupungin

esimerkiksi nuoria. Heidän kohdal-

organisaatioon.

laan työllistämistoimenpiteisiin pitäi-

tännössä tämä tarkoittaa määrärahoja

pitoa oman alueen yrityksiin lisätään,

– Kuntouttava työtoiminta lisää pit-

ja henkilöitä. Samansuuntainen asia,

ja kaupungin ja elinkeinoyhtiöiden

kään työttömänä olleen mahdollisuuk-

Lahden Yrittäjien ideasta synty-

kun Tanskassa tehtiin vuonna 2007.

yhteistyötä tiivistetään. Toivottavasti

sia työllistyä. Panostamme siihen, että

nyt, valtakunnallisestikin noteerattu

si ryhtyä saman tien.

Lahti olisi halukas osallistumaan halli-

– Niin sanotussa Tanskan mallissa

sitä kautta syntyy uusia tapoja ratkais-

kuntouttavien työtoiminnan paikko-

Matkalla duuniin -palvelu on Mylly-

tusohjelmassa mainittuun uuteen työl-

valtiolla on velvollisuus pitää huol-

ta asioita. Koulutukseen ja yrityksiä

ja olisi tarjolla määrä, joka vastaisi

virrasta loistava esimerkki luovasta

listämiskokeiluun, jota valmistellaan

ta kansalaisen toimeentulosta mut-

palvelevaan tutkimus- ja kehitystyö-

5 prosenttia vakinaisen henkilöstön

ajattelusta ja siitä, mitä kaupunki ja

parhaillaan. Siinä tarkoituksena olisi

ta oikeus edellyttää, että kansalainen

hön kiinnitetään erityistä huomiota.

määrästä.

elinkenoelämä yhdessä saavat parhaimmillaan aikaan.

Resurssien tehokas käyttö – Rohkaisemme kaupungin konsernin yhtiöitä palkkaamaan työttömiä, kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta sanoo.

Valtion pienenevien työllistämis-

–Työllistämisen tarkoitus on se, että mahdollisimman moni saisi työpaikan

resurssien aikaan oleellista on se,

avoimilta työmarkkinoilta. Matkalla

miten olemassa olevat varat käyte-

duuniin kohtauttaa sekä nuoret työn-

tään mahdollisimman hyvin ja miten

hakijat että yrittäjät uudella tavalla.

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan tämän vuoden alussa. Uuden lain mukaiset TYP -palveluverkostot aloittavat toimintansa 1. 1. 2016. Silloin jokaisen kunnan tulee olla mukana jossakin TYP -verkostossa alueensa työllisyyden hoitamiseksi Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat heille työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessiin etenemisestä ja seurannasta. (www.kunnat.net)

Suomen kielen opetusta draaman keinoin

Opiskelijoiden tilanne

2 kuukautta kurssin jälkeen 20.8.2015 1 vakituisessa työssä 1 jatkaa OPSO koulutusta ja hänellä on vakituinen työsopimus 1 ATK- ja suomenkielenkurssilla 1 vapaaehtoistyössä 1 hakenut perustutkinnon opintoihin ja odottaa vastausta 1 muuttanut pois Lahdesta 2 hakee työkokeilupaikkaa 2 työkokeilussa, näistä toinen saa jatkaa palkkatuella työkokeilun jälkeen, hän on hakenut myös rekrykoulutukseen 1 työllistyi 1kk ajaksi kurssin aikana ja hakee tällä hetkellä töitä 1 työtön

Jenni Ahonen

Opettajan mukaan kurssin aikana lähetettiin selvästi enemmän työhakemuksia kuin muiden opettamiensa kurssien aikana.

Kurssilasten tiimihenki oli huikea.

He olivat luottavaisia ja uskalsivat epäonnistua kielen käytössä. Se antoi rohkeutta puhumiseen.

Miten kieltä voisi opettaa paremmin ja tehokkaammin?

Kysymys synnytti uudenlaisen tavan opettaa suomea maahanmuuttajille.

sattumalla oli osuutta asiaan. Ohjaaja,

Kolmantena päivänä oli draaman

teatteri-ilmaisun ammattilainen Lau-

vuoro.

ra Peltoniemi oli pohtinut miten

– Kurssilla keskityttiin puhumiseen

ilmaisutaitoa voisi käyttää suomen

ja kielen aktivointiin. Tavoitteena oli,

kuin pelkkä kielenopiskelu kirjoista.

löitä. Kaikki opiskelijat olivat käyneet

Tukea työnhakuun

kotoutumisaikanaan kielikursseja,

Kurssilla oli opiskelijoita Venäjäl-

kielen opettamisen tukena. Idea ja

että kurssin jälkeen opiskelijoilla olisi

tä, Thaimaasta, Irakista, Kiinasta ja

tekijä kohtasivat.

helppo suhde suomen kieleen ja he

Yhdysvalloista.

– Minulla oli työharjoittelussa

uskaltaisivat puhua ilman pelkoa vir-

Työn KIPINÄn asiakas. Satuin mainit-

heiden tekemisestä. Kielioppivirheitä

pitkäaikaistyöttömyyden lisäksi kie-

semaan ideastani hänen työhönval-

tärkeämpää on, että saa ajatuksensa

litaitoa, sillä halusimme kurssille

mentajalleen ja siitä se lähti liikkeelle,

julki, Peltoniemi miettii.

Peltoniemi muistelee.

kohtuullisen saman tasoisia henki-

– Painotimme hakukriteereissä

”Kurssilla keskityttiin puhumiseen ja kielen aktivointiin.”

Hän keskittyi omassa osuudessaan muun muassa siihen, miten

T

sanoja ja äänteitä lausutaan.

yön KIPINÄ ja Koulutuskes-

Puhuminen kielioppia tärkeämpää

kus Salpaus järjestivät keväällä

Neljän kuukauden mittaisella kurs-

Työhönvalmentaja Mervi LeiteFerraz kertoo kurssilla olleesta asi-

Kurssin tulokset olivat loistavia.

yhteistyössä työelämäpainot-

silla oli kolme opintopäivää viikos-

teisen suomen kielen koulutuksen

sa. Näistä kahtena päivänä opiskelijat

akkaasta, joka ei ollut koskaan käyt-

pitkään työttömänä olleille maahan-

opiskelivat Salpauksen ohjaukses-

tänyt Työn KIPINÄssä asioidessaan

muuttajille. Osa perinteisistä tunneis-

sa työelämäpainotteista suomea.

muuta kieltä kuin englantia. Puoles-

ta korvattiin draamatunneilla.

– Kiinnostuimme draaman keinoin opetettavasta kielikurssista sillä huomasimme, että Lahden Nuorisopalveluiden draamapajan käyneet nuoret pääsivät vuosi toisensa jälkeen eteenpäin töihin tai kouluun kaikista Nuorisopalveluiden pajoista parhaiten.

Niin kuin monessa muussakin onnistuneessa projektissa,

sa välissä kurssia kieli vaihtui suo-

Aivot aktivoituvat eri tavalla kun opiskelemme tai kun liikumme ja olemme kontaktissa toisiin ihmisiin.

meksi. Se oli paras palaute kurssin onnistumisesta Peltoniemi kertoo kehollisuuden vahvistavan kieltä, sillä ihminen oppii myös näyttämällä.

– Aivot aktivoituvat eri tavalla kun opiskelemme tai kun liikumme ja olemme kontaktissa toisiin ihmisiin.

Kombo, jossa kielenopiskelua yhdistetään draamaan on tehokkaampaa,

Ohjaaja Laura Peltoniemi opetti suomea draaman keinoin.

– Se oli innostavaa, kiinnostavaa ja jatkuvasti haastavaa.

Jenni Ahonen

mutta eivät ole oppineet kieltä, Leite-

Salpauksen järjestämien teoria-

Ferraz kertoo ja lisää, että kaik-

päivien painotus oli työelämän

ki opiskelijat olivat Työn KIPINÄn

sanastossa.

asiakkaita.

– Nyt opiskelijoilla on riittävä sa-

– Monella oli kielitaitoa olemas-

nasto, jotta he voivat mennä työpai-

sa, mutta ei rohkeutta käyttää sitä.

kalle ja keskustella työstä sekä kertoa

Onneksi tähän on tullut muutos

omista taidoistaan.

kurssin myötä. Työnhaku helpottuu, kun on rohkeutta käyttää kiel-

Jokaiselle opiskelijalle tehtiin henkilökohtainen opintosuunnitelma.

tä, hän iloitsee.

YKSI KURSSILLE osallistuneista oli kiinalainen Mei Dong. Hän on asunut Suomessa viisi vuotta, mutta kielitaitoa ei ole karttunut toivotulla tavalla.

– Kurssi oli todella hyvä. Pidän suomen kielestä, mutta en osaa puhua sitä kovin hyvin. Kurssi madalsi kynnystä käyttää kieltä ja olla välittämättä virheistä.

Osittain draaman keinoin opiskelu soveltui Kiinassa 28 vuotta tanssia yliopistossa opettaneelle naiselle loistavasti.

– Haluaisin tehdä vapaaehtoistyötä vanhainkodeissa. Voisin opettaa heille liikkeitä, joiden avulla he pysyvät kunnossa ja he voisivat opettaa minulle suomea takaisin, nainen haaveilee.

Selkeyttä tavoitteisiin – Tarvitsin tönäisyä oikeaan suuntaan, varastonhoitajan perustutkintoa suorittava Riku Ryyppö kertoo ammatillisen suuntauksen ohjauksesta.

aikuisopiskelu oikein on ja mikä voi-

mielikuvia jostain alasta. Sen takia

si olla se oma ala. Näitä asioita käym-

on hyvä käydä tutustumassa kou-

me läpi Työn KIPINÄn asiakkaiden

lutukseen ennen siihen hakemista,

kanssa, ohjaava opettaja Matti Jänt-

Jäntti sanoo.

ti kertoo.

Hän luonnehtii ASOa ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjauksekJenni Ahonen

”Ihanaa, kun on taas unelmia ja tulevaisuus näyttää valoisalta.”

si henkilökohtaisella tasolla.

– Moni tarvitsee tukea ja kannustusta päätöksenteossa. Etenkin jos opiskeluista on pitkä aika.

Moni iäkkäämpi myös epäröi opiskelun aloittamista myöhemmällä iällä.

– Käymme läpi sitä, mitä koulutus tänä päivänä on ja mitä aikuiskoulutus tarkoittaa.

Tapaamisten määrä vaihtelee 2–10 tunnin välillä.

ASOn kautta asiakkailla on mah-

– Tavoitteena on saada jokainen asi-

dollisuus tutustua eri koulutusaloi-

akas jollain tavalla elämässä eteen-

hin ennen opiskelemaan hakemista

päin. Myös se on tulos, ettei opiskelu

– Usein asiakkailla on virheellisiä

ole tässä vaiheessa se oikea juttu.

Riku Ryyppö on työharjoittelussa SEW Eurodrivessa.

L

ähes pari vuotta työttömänä

hetkellä Riku opiskelee puolen vuo-

Helsinkiin merenkulun perustutkin-

ollut Riku Ryyppö sai Työn

den mittaista varastonhoitajan

toa opiskelemaan.

KIPINÄn työhönvalmentajalta lä-

perustutkintoa Koulutuskeskus Sal-

– Ihanaa, kun on taas unelmia ja

hetteen ammatillisen suuntauksen

pauksessa. Opinnot pitävät sisällään

tulevaisuus näyttää valoisalta, Riku

ohjaukseen Koulutuskeskus Sal-

sekä työharjoittelua että koulussa

kertoo iloisena.

paukseen.

opiskelua.

Tukea ja apua

– Halusin pitkän työttömyyden jäl-

– Olen oppinut paljon ja päässyt elä-

keen opiskelemaan, mutta en oikein

mässä eteenpäin. Olin tuuliajolla enkä

Koulutuskeskus Salpauksen tarjo-

tiennyt minne. Kartoitimme yhdessä

tiennyt mitä haluan. Tarvitsin tönäi-

ama ammatillisen suuntauksen ohja-

Salpauksen ohjaavan opettajan Matti

syn oikeaan suuntaan ja sen sain Matil-

us (ASO) neuvoo ammatinvalintaan ja

Jäntin kanssa eri vaihtoehtoja. Kävin

ta, Riku kiittelee.

urasuunnitteluun liittyvissä asioissa.

muun muassa lähihoitajan soveltu-

Koulun ja työharjoittelun aikana

– Tavoitteena on löytää asiakkaille

vuustestissä, mutta se ei ollut minul-

Rikulle on selvinnyt myös se oikea

uusi suunta elämään. Moni pitkään

le, Riku kertoo.

unelma, jota kohti mennä. Hän

työttömänä ollut henkilö on epävar-

aikoo hakea keväällä Kotkaan ja

ma omista vahvuuksistaan, siitä, mitä

Lopulta oikea ala löytyi. Tällä

Jenni Ahonen

Kielitaidon paraneminen oli merkittävä etu monelle. Mitä paremmin osaa kielen, sitä helpompaa on saada työpaikka ja integroitua väestöön, opettaja Alexandra Bogdanova kertoo.

Opaskoulutus parantaa palveluntarjontaa Työn KIPINÄ, Koulutuskeskus Salpaus ja Elma-osuuskunta kouluttivat Lahden seudulle venäjänkielisiä oppaita.

L

työtön eristyy helposti omaan kotiin.

Siinä sivussa heidän suomenkielen tai-

dulle venäjää hyvin puhuvia oppaita,

Tämä on ollut hyvä vetokoukku takai-

tonsa on parantunut merkittävästi ja

– Moni matkailija kyselee ostosten

Elman eli Lahden seudun kulttuuri-

sin arjen pariin, Bogdanova kertoo.

mikä parasta, loppukokeen läpäisty-

lomassa myyjältä arkipäivän asioita,

ja elämysmatkailu osuuskunnan

Kurssin kautta opiskelijat ovat

ään opiskelijat saavat virallisesti toimia

kuten missä voi syödä, miten pääsee

jäsen ja opettaja Alexandra Bog-

tavanneet uusia ihmisiä ja saaneet uut-

Suomen opasliiton oppaina.

lääkärille, missä voi vaihtaa rahaa tai

danova kertoo viime vuoden loppu-

ta tietoa omasta kotikaupungistaan.

puolella alkaneen opaskoulutuksen taustoista.

Kurssille valikoitui 14 opiskelijaa soveltuvuushaastatteluiden kautta.

Kaikki kurssilaiset olivat Työn KIPINÄn asiakkaita. Halukkaita olisi ollut

ahden seudulla on mielenkiin-

enemmän, kun kurssille pystyttiin

toinen historia ja täällä käy pal-

ottamaan.

jon venäläisiä turisteja, mutta

– Lahdessa on paljon venäjää äidin-

tähän asti seudulta ei ole ollut mah-

kielenään puhuvia maahanmuuttajia,

dollista saada ammattitaitoista opas-

joista monet ovat olleet pitkään työt-

tusta venäjäksi.

– Halusimme kehittää Lahden seu-

kokemukset olivat hyviä.

dun matkailua kouluttamalla seu-

töminä. Työttömyys aiheuttaa monelle masennusta ja toivottomuutta ja

Elena rakastui Lahteen uudestaan YKSI OPASKOULUTUKSEEN osallistuneista opiskelijoista oli Elena Liimatainen. Moskovassa taloustieteitä nuorena opiskellut nainen on aina haaveillut oppaan ammatista ja nyt siitä tuli totta.

– Koulutus oli todella antoisa. Tutustuin uusiin ihmisiin, sain arvokkaita kontakteja ja näin aivan uuden puolen kotikaupungistani. Alexandra sai minut rakastumaan uudestaan Lahteen, yli 10 vuotta Lahdessa asunut Elena kertoo.

Hän kehuu Bogdanovaa vuolaasti.

– Alexandra osaa kertoa asiat niin, että se herättää mielenkiinnon ja halun kaivaa asioista lisää tietoa. Alexandran ansiosta ryhmästä tuli myös tiivis tiimi. Hän auttoi meitä muissakin kuin opintoihin liittyvissä asioissa.

Kurssin ansiosta Liimatainen sai myös uutta itsevarmuutta työnhakuun.

– Olin aikaisemmin epävarma. Ajattelin, ettei kielitaitoni riitä, enkä uskaltanut edes hakea töitä. Nyt tiedän, että osaan vaikka mitä. Sain kurssilta myös monta uutta työnhakukanavaa ja tulevaisuus näyttää ihan erilaiselta, Liimatainen iloitsee.

Oppaan työ on keikkatyötä. Jokainen työ kasvattaa verkostoja ja avaa sitä kautta uusia mahdollisuuksia opiskelijoille.

– Oppaan työ on keikkatyötä. Jokainen työ kasvattaa verkostoja ja avaa sitä kautta uusia mahdollisuuksia opiskelijoille.

Kurssin edellytyksenä oli riittävä

majoittua. Myös opastus on tärkeä osa oppaan työtä.

Lahdessa järjestetään vuonna 2017 hiihdon MM-kisat. Kaupunki on silloin täynnä urheilijoita ja

suomen kielen taito.

kisavieraita.

Laaja työnkuva

myös venäjänkielistä opastusta, Bog-

Puolen vuoden mittaiseen kurssiin

danova iloitsee.

– Nyt meillä on tarjota kisavieraille

kuului kaksi työharjoittelua. Opis-

Valmistuttuaan opiskelijat voivat

kelijat harjoittivat oppaan taitojaan

toimia paikallisoppaan työssä, erilai-

lahtelaisissa hotelleissa, museoissa,

sissa matkailualan tehtävissä tai he

ELMAssa, Vierumäen urheilukeskuk-

voivat jatkaa opintojaan ja suorittaa

sessa ja Sokoksessa. Puolin ja toisin

matkailualan perustutkinnon.

Elena Liimataiselle opaskoulutus avasi monta uutta ovea ja mahdollisuutta.

Jukka Vesanen

Oman kaupungin kulttuuri tutuksi

Julia Udalova harjoittelee ensimmäisen kerran oikeiden asiakkaiden kanssa opaskierroksen vetämistä.

MYÖS JULIA UDALOVA suoritti puolivuotisen matkailualan opaskurssin keväällä.

Julian kiinnostus matkailuun alkoi jo Virossa, missä hän työskenteli Hotelli Hiltonissa. Julia haaveileekin matkailualan tutkinnon suorittamisesta.

– Minulle kurssi oli hyvä keino päästä eteenpäin matkailualalla. Sain Suomen opasliiton pätevyyden, harjoittelujakson aikana tutustuin paikallisiin yrittäjiin ja sain uutta tietoa Lahdesta.

Kun Julia viisi vuotta sitten tuli Lahteen, hän ajatteli kaupungin olevan pieni ja harmaa. Nyt hän näkee harmaiden kivitalojen kauneuden, arkkitehtuurin ja historian.

– Nyt tiedän, kuka on rakentanut minkäkin talon, miksi joku talo on rakennettu ja keitä siinä on asunut. Se on kiehtovaa.

Julia uskoo, että maahanmuuttajan on helpompi päästä sisälle kaupunkiin ja kulttuuriin, kun ymmärtää siellä asuvien ihmisten historiaa.

– Täytyy tietää oman kaupungin kulttuurista ja historiasta. Pelkkä kieli ei riitä.

Kurssi kehitti paitsi kotiseututietämystä myös kielitaitoa. Lähes kaikki opaskoulutuksen tekstit olivat suomeksi. Niiden lukemisessa ja kääntämisessä kieli kehittyi vääjäämättä.

– Uskon, että parantunut kielitaito auttaa myös opiskelupaikan saamisessa.

Liikuntaneuvontaa pitkäaikaistyöttömille Jenni Ahonen

Liikuntaneuvoja Reda Oulmane neuvoo liikuntaan, ravitsemukseen ja lepoon, terveyteen ja hyvinvointia liittyviä asioita.

hän oppisi elämään terveel-

tarjoavat ja mitä liikuntapaikkoja heil-

lisempää arkea ja pystyisi

lä on. Näiden avulla pyrimme löytä-

tekemään omaan hyvinvoin-

mään jokaiselle oman väylän ja oman

tiin positiivisesti vaikuttavia

tavan liikkua, Kylänpää sanoo.

valintoja, Kylänpää selventää.

Jos liikuntaryhmiin tulo on iso kyn-

Hän korostaa, että palve-

nys, lähdetään liikkeelle esimerkiksi

lu perustuu vapaaehtoisuuteen. Pakko on aina huono motivaattori.

hyötyliikunnan lisäämisestä.

– Joillekin jo saapuminen liikuntaneuvojan luo on saavutus.

– Asiakas saa Työn KIPINÄstä liikkumislähetteen

Suurin muutos korvien välissä

liikuntaneuvojallemme.

Normaali asiakkuus PHLUssa kestää

Hänen kanssaan sovitaan

puoli vuotta. Siinä ajassa ei aina saada

kolme tapaamista, joissa

suuria muutoksia painoon, rasvapro-

jokaisessa on omat aiheet.

senttiin tai vyötärönmittaan, mutta se

tapaamiset pyritään järjestämään puolentoista kuu-

suurin ja tärkein muutos tapahtuukin korvien välissä.

kauden välein. Prosessia

– Joskus mietin, että asiakkaista

voidaan pidentää, jos tarve

pitäisi ottaa kuva ennen ja jälkeen

neuvonnalle on suurempi.

– Toiminta on hyvin asia-

tänne tulon. Korvien välissä tapahtunut muutos näkyy koko kehossa ryh-

Neuvonnalla haetaan asiakkaalle sopivia ratkaisuja, joiden avulla hän oppisi elämään terveellisempää arkea.

Pitkäaikaistyöttömien henkistä hyvinvointia ja jaksamista kohennetaan liikunnan ja ravintoneuvonnan avulla.

T

yön hakeminen, työhaastatte-

pienillä muutoksilla saadaan isoja asi-

kaslähtöistä. Luottamuksellisissa kes-

din paranemisena ja iloisena ilmeenä.

luihin valmistautuminen ja työn

oita aikaan, aluekehittäjä Keijo Kylän-

kusteluissa kartoitetaan asiakkaan

Kun henkinen hyvinvointi ja jaksami-

pää Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu

tilanne, pohditaan, mikä olisi paras

nen arjessa lisääntyvät, paranee koko

ry:stä (PHLU) kertoo.

tapa edetä.

elämän laatu.

tekeminen vaativat virkeää miel-

tä ja jaksamista. Muun muassa näitä asioita yritetään palauttaa pitkäaikais-

PHLU:lla on omia liikuntaryhmiä,

PHLU tekee kaikille asiakkailleen

työttömien elämään Työn KIPINÄn ja

Liikuntaryhmiä ja hyötyliikuntaa

joissa käydään läpi eri liikuntamuotoja.

loppukyselyn, jossa kysytään muun

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n

Liikuntaneuvonnan tarkoituksena ei

Lajeissa on painotettu liikuntamuoto-

muassa sitä, miten he kokevat ase-

yhteistyössä.

ole tehdä kaikista himoliikkujia vaan

ja, joita voi tehdä myös omatoimisesti.

mansa työmarkkinoilla ja kokevatko

löytää jokaiselle luontevin tapa toi-

– Teemme tiivistä yhteistyötä myös

he olevansa työkykyisiä. Yleensä aina

– Henkilökohtainen liikuntaneuvonta pitää sisällään liikuntaan,

mia ja liikkua.

kuntien liikuntatoimien kanssa.

vastaus molempiin kysymyksiin on

ravitsemukseen, lepoon, terveyteen

– Neuvonnalla haetaan asiakkaal-

Meillä on tietoa siitä, millai-

myönteinen. Työkyky on palautunut

ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Jo

le sopivia ratkaisuja, joiden avulla

sia liikuntamahdollisuuksia kunnat

monen vuoden työttömyyden jälkeen.

Uudenlainen koulutusmalli kokeilussa Jenni Ahonen

Jari Lehtonen opiskelee kiinteistönhoitajaksi.

Koulutuskeskus Salpauksessa aloitti elokuussa kiinteistönhoitajan koulutus.

– Koulutuksessa kulkevat rintarinnan ammatillinen opetus, ohjaus ja työssäoppiminen, kertoo Koulutuskeskus Salpauksen opettaja Pauliina Stranius.

K

oulutuksen sisältö suunni-

ja jonkun henkilön kohdalla osatut-

teltiin tukemaan pitkään

kinnon suorittaminen.

työelämästä poissa ollei-

– Jokaisen kanssa tehdään palaute-

ta. Ajatuksena oli tarjota tavallista

raportti, johon on kirjattu opiskelijan

enemmän ohjausta: ammatillista

jatkotavoitteet, ammatillinen osaami-

sekä elämänhallinnanohjausta, työs-

nen, alalle soveltuvuus ja motivoitu-

sä oppimisen ohjaustukea ja tarvit-

neisuus. Raportin tarkoituksena on

taessa myös muuta tukea. Lisäksi

toimia tarvittaessa myös puoltavana

ohjauksessa on painotettu sosiaalisia

lausuntona asiakkaan hakeutuessa

valmiuksia ja ryhmässä toimimista.

jatkokoulutuksiin, Stranius kertoo.

– Moni pitkäaikaistyötön kokee

Hän toivoo koulutusmallille jatkoa

ajatuksen pitkästä koulutusjaksos-

ja sen laajentamista muillekin aloille,

ta ylitsepääsemättömäksi. Kolme

sillä malli on toimiva.

kuukautta kestävästä kiinteistöalan

– Pitkään työelämästä pois ollut

koulutuksesta hän saattaa saada KIPI-

saa ohjauksesta lisäpotkua ja tukea

NÄn koko tutkinnon suorittamiseen,

opiskeluun. Hänen ammatillinen

Pauliina Stranius kertoo.

itseluottamuksensa kehittyy.

Kiinteistönhoitajan koulutus koos-

Hän uskoo, että ohjauksellisuus

tuu kolmesta pääkokonaisuudesta:

tulee olemaan se tulevaisuuden jut-

asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelu-

tu, oli ammatillinen osuus alalta kuin

jen tuottamisesta, ulkoalueiden hoi-

alalta.

totöistä sekä koneiden käsittelystä.

Lisäksi harjoitellaan pienimuotoisia piha-alueiden ja rakenteiden huolto ja korjaustöitä.

– Näin koulutuksesta on saatu mahdollisimman monipuolinen ja käytännönläheinen.

Työn KIPINÄn työhönvalmentaja Sini Pulkkinen, opiskelija Jari Lehtonen ja Koulutuskeskus Salpauksen opettaja Pauliina Stranius.

Sopivasti teoriaa ja työtä Jari Lehtosen ensimmäinen työssäoppimisjakso on takana päin. Kaksi viikkoa kului kuin siivillä konkariasentajan parina.

– Kiinteistöhoitajan työ on minulle

Ohjauksellisuus on se tulevaisuuden juttu, oli ammatillinen osuus alalta kuin alalta. ihan uutta ja liikuin kiinteistöhoita-

Tähtäimessä työllistyminen

jan kanssa työkohteesta toiseen. Sain

Elokuussa alkaneessa koulutukses-

hyvän käsityksen siitä, mitä tämä työ

sa on 16 Työn KIPINÄn sekä Lyhdyn

on, sähköasentajaksi 80-luvun alussa

kautta tullutta opiskelijaa. Lähiope-

opiskellut Lehtonen kertoo.

tuksen ja työssäoppimisjaksojen

Koulun penkille tulo kymmenien

lisäksi koulutuksessa on yksilöohja-

vuosien jälkeen oli kova paikka, mut-

usta ja ryhmäohjausta, joissa mukana

ta kun kynnys oli ylitetty, on opiske-

on myös Työn KIPINÄn työhönval-

lu sujunut mukavasti.

mentaja Sini Pulkkinen.

– Tällaiseen ryhmään oli ehdotto-

Yksilöohjauksessa käydään muun

masti helpompi tulla. Jokaisella on

muassa läpi opiskelijan erilaisia

vähän erilainen aloitustaso ja tietoa

tavoitteita ja mahdollisia haastei-

eri aloilta. Kaikki ovat auttaneet toi-

ta, joihin pyritään etsimään yhdes-

siaan, jos on tullut siihen tarvetta.

sä ratkaisuja.

Ryhmäohjauksessa painotetaan

Lehtonen uskoo, että tässä voisi olla hänen tulevaisuutensa ammat-

tiimityötä ja vuorovaikutustaitoja,

ti. Jos tätä kautta ei löydy työpaik-

jotta kukaan ei jäisi ryhmässä syrjään.

kaa, on ajatuksissa suorittaa koko

Päätavoitteena on työllistyminen

tutkinto.

Vaikuttavuusinvestoimisesta apua työttömyyteen?

Työn KIPINÄ tarjoaa palveluja sekä työnhakijoille että työnantajille.

Hankkeella on hyvät yhteistyöverkostot alueen koulutusorganisaatioihin sekä työelämän edustajiin.

Jenni Ahonen

Maailmalta Suomeen hiljalleen rantautuva tulosperusteinen rahoitussopimus eli Social Impact Bond (SIB) voisi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon.

V

aikuttavuusinvestoiminen on

kinen sektori maksaa vain yhdessä

rahoitus- ja toimintamalli,

sovituista tuloksista. Esimerkiksi työt-

jonka avulla voidaan kehit-

tömyystukien vähenemisestä tai sai-

tää uudenlaisia ratkaisuja erilaisiin

rauspoissaolojen pienenemisestä.

yhteiskunnallisiin ongelmiin. Esi-

– Olennaista tässä on, että tavoite

merkiksi pitkäaikaistyöttömyyden

on selkeästi määritetty ja mitattavis-

hoidon ei tarvitse olla vain julkisen

sa. Sijoittajat ja kunnat sopivat yhdes-

sektorin kuluerä. Se voidaan nähdä

sä ne mittarit, joilla tuloksellisuutta

myös investointikohteena yksityisellä

seurataan.

sektorilla tai järjestökentässä.

SIB-mallissa pääoman takaisin-

– SIB yhdistää sijoittajat, palvelun-

maksu ja pääomalle mahdollisesti

tuottajat ja kaupungin tai kunnan

maksettava tuotto perustuvat tulok-

sekä ulkopuolisen mittaajan, joka

sellisen toiminnan tuomaan säästöön.

arvioi hankkeen onnistumista. Mal-

Rotterdamissa meneillään olevassa

li on syntynyt tarpeesta löytää uusia

kaksivuotisessa projektissa mittarina

rahoitus- ja toimintamalleja tasa-

käytetään työttömyystukien vähenty-

painottamaan julkista taloutta. SIB-

mistä. Kohderyhmänä on 160 17–27

mallissa yhdistyy sekä tuoton- että

-vuotiasta nuorta.

yhteiskunnallisen muutoksen tavoit-

Tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa kunta hyötyy aina sijoittajia enemmän, Marja Karttunen ja Petri Hilli Sitrasta vakuuttavat.

– Julkinen sektori ei osta tuotteita vaan tuloksia. Pääoman takaisin-

– Rotterdam on sitoutunut mak-

maksu ja pääomalle mahdollisesti

telu, Suomen itsenäisyyden juhla-

samaan sijoittajille takaisin heidän

maksettava tuotto perustuvat tulok-

rahasto Sitran johtava asiantuntija

projektiin laittaman pääoman jos

sellisen toiminnan tuomaan säästöön

Marja Karttunen ja neuvonantaja

tavoitteessa onnistutaan. Tavoittee-

eli tässä tapauksessa työttömyystuki-

Petri Hilli kertoivat Suurten kau-

na on saada nuoret töihin, yrittäjäk-

en määrän vähenemiseen. Jos tässä

punkien kuntakokeilutapaamisessa

si tai koulutuksen pariin.

Lahdessa.

Karttunen kertoo, että Hollanti

ei onnistuta, ei kunta ole velvollinen maksamaan sijoittajille mitään.

Sijoittajat ja kunnat sopivat yhdessä ne mittarit, joilla tuloksellisuutta seurataan.

keksiä uudenlaisia malleja hyvinvointiyhteiskunnan

ongelmien

ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi.

Suomen ensimmäinen SIB keskittyy julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen. Siinä mittarina toimivat sairauspoissaolot.

– Sopimuskausi on tyypillisesti kol-

maksoi viime vuonna työttömyyskorvauksia 5,6 miljardia euroa. Jo yhden

Uusia mahdollisuuksia

Tulosperusteisessa rahoitussopimuk-

prosentin työllisyyden parantamisel-

sessa sijoittaja kantaa kokonaan

la on huomattava kustannussäästö

hankkeen taloudellisen riskin. Jul-

vuositasolla.

lisuus kehittä uusia palvelumalleja ja

Kunta maksaa vain tuloksista

daan lisätä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja

skaalata niitä. Tilaajalle eli kaupun-

mesta neljään vuotta. Sen lähestyessä

Hilli ja Karttunen korostavat, että

gille tai kunnalle tämä tarjoaa hyvin-

loppuaan, kunta voi päättää, miten

palveluntuottajille tämä on mahdol-

vointia tukevia palveluja.

Malli herätti vilkasta keskustelua ympäri Suomea Lahteen saapuneiden kuntakokeilujen hankepäälliköiden ja –henkilöstön keskuudessa.

– SIB on mahdollisuus, jolla voi-

se haluaa jatkaa tulokselliseksi osoittautunutta toimintaa.

Jenni Ahonen

Opiskelija Merja Heilman (oik.) opettelee opettaja Anne Lindstörmin ohjauksella miten puristuksissa oleva käsi avataan kauniisti. Muissa kuvissa opiskelijat opettelevat tulevien potilaiden siirtämistä.

Hoiva-Passari avasi tien työelämään Viisitoista vuotta kotona koirankasvattajana toimineelle Merja Heilmanille pääsy Heinolan Hoiva-Passariin avasi tien työelämään ja hyvät ammatilliset näkymät.

K

ammatti ja työpaikka. Sitä en olisi uskonut vielä vähän aikaa sitten.

Myönteisiä kokemuksia Heinolassa on meneillään toinen Hoiva-Passari. Lahdessa niitä on ollut viisi.

– Passari on liittynyt läheises-

un Merja Heilman halusi

työhön ja jos työssä ilmenee ongel-

ti Työn KIPINÄn toimintaan Päijät-

palata työelämään, hän tiesi,

mia, voin kysyä niitä opettajilta.

Hämeessä. seulovat koulutukseen

mitä halusi. Hän halusi hoito-

työhän ja hän myös tiesi, että hänestä tulisi hyvä hoitaja.

Nyt hän on yksi Hoiva-Passarin

Merja kiittelee opetuksen tasoa ja ryhmää.

hakevat opiskelijat, jotka ovat poikkeuksellisen motivoituneita ja siitä syys-

– Tarvittaessa tukea saa niin opet-

tä keskeyttäneiden määrä on todella

tajilta kuin muiltakin ryhmäläisiltä.

pieni. Sitoutuminen on tärkeää, kertoo koulutuskeskus Salpauksen opet-

14:sta opiskelijasta. Kolmen kuukauden mittaisen koulutuksen lopus-

Työ tuntuu ihanalta

sa hänellä on mahdollisuus suorit-

Merjan työ hoivakodissa on vanhus-

taa yksi osa-alue hoiva-avustajan

ten avustamista.

taja Anne Lindström.

Kokemukset Passarista ovat olleet positiivisia. Jokaiselta kurssilta on

– Teen kaikkea mahdollista, mitä

työllistynyt muutama opiskelija suo-

Merja hankki itselleen työharjoit-

avustamiseen kuuluu. Pesen, syötän,

raan tai pian kurssin jälkeen. Muuta-

telupaikan Jyränkölä setlementtiin

ulkoilutan, juttelen ja laulatan. Työ

ma on lähtenyt jatkamaan opiskelua

kuuluvassa vanhusten Hoivakodissa.

tuntu ihanalta ja opin uutta koko ajan.

koko tutkintoon.

– Passari on auttanut minua pääse-

Merjalla on jo jatkoa tiedossa.

– Opiskelijoilta saadun palautteen

mään alalle ja sisälle yritykseen, jos-

Passarin päätyttyä hän jatkaa Pih-

mukaan kolme kuukautta on sopiva

sa olen voinut näyttää, mihin pystyn.

lajakodissa sijaisena kuukauden ajan.

mitta. Sen aikana elämään tulee ryt-

koulutuksesta.

Passarissa koulutus jaetaan työ-

Sen jälkeen on ollut puhetta joko

miä ja henkilö aktivoituu uudelleen

harjoittelupaikan ja koulun kesken.

oppisopimuksesta tai muusta jatkos-

pitkänkin työttömyysjakson jälkeen.

Jaksot vuorottelevat kahden, kolmen

ta hoitokodissa.

viikon jaksoissa.

– Tähtään oppisopimukseen. Tun-

Tavoitteena on, että jokaisen mielenkiinto saataisiin heräämään siihen,

– Tämä sopii minulle erinomaises-

tuu aivan uskomattomalta, että

mitä haluaa elämässä tehdä ja mikä

ti. Pääsen heti kokeilemaan oppeja

hyvässä lykyssä minulla on kohta

voisi olla oma polku tavoitteisiin.

Hoiva- ja Kotityön Passari -pilotit • Pilottien tavoitteina oli pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisen mahdollistaminen työllistämispolkumallin avulla hoiva-tai kotityöpalvelualoille.

• 3 kk:n koulutus auttoi henkilöä kiinnittymään takaisin työelämään ja uuteen ammattiin. Koulutuksen jälkeen henkilö voi jatkaa opintojaan esim. työvoimakoulutuksessa.

• Soveltuvuus alalle kartoitettiin joko testein ja/tai haastatteluin.

Vastuuvalmentaja sparraa ja ohjaa kohti tavoitetta Hollolassa ja Nastolassa toteutetaan vastuuvalmennusmallia, jossa valmentaja ohjaa ja tukee työtöntä kohti tavoitetta.

T

Jenni Ahonen

työntekijöitä, Hollolan työllisyysasiainhoitaja Eija Laine sanoo.

Pois toimistosta Vastuuvalmentajamallissa asiakas kohdataan harvemmin perinteisissä

yöhallintoa ja sosiaalitointa

pitkäaikaistyötön on palvelun pii-

kuunnellen kehitetyssä mallissa

riin tullut.

virasto-olosuhteissa. Työn KIPINÄn työhönvalmentajat Sini Pulkkinen ja

vastuuvalmentaja ottaa vastuun

– Seuranta on kaiken a ja o. Vastuu-

työttömän eli asiakkaan tilanteesta ja

valmentaja tietää koko ajan, missä

seen saa ihan erilaisen kontaktin, kun

tukee hänen polkuaan kohti tavoitetta.

mennään, koska valmennus ei kat-

välissä ei ole pöytää.

Lopullinen tavoite on työllistyminen,

kea eri toimenpiteisiin ja palveluihin

mutta alussa tavoite voi olla pienikin.

siirryttäessä.

si sitä, mikä häntä estää pääsemästä

sa, jotta työllistyminen olisi mahdollis-

Luottamuksellinen suhde

useamman tapaamisen jälkeen.

ta. Jollekin ensimmäinen askel voi olla

Mitä useammin asiakkaan kanssa tava-

Tämä vaatii valmentajalta avointa

kiinnostavan alan löytäminen.

taan, sitä avoimemmin hän pystyy ker-

mieltä ja rohkeutta kohdata toinen ihminen.

Joku kaipaa lisäpalikoita osaamiseen-

Piia Koskimaa kertovat, että asiakkaa-

– Asiakas ei aina osaa pukea sanoiketeenpäin. Se tulee ilmi monesti vasta

– Vastuuvalmentaja kulkee asi-

tomaan todellisista työllistymisen

akkaan kanssa kentällä ja selvittää

esteistä. Kun ongelma tiedetään, sii-

– Kun on tullut useita epäonnistu-

asioita, joilla tavoite saavutetaan,

hen pystytään paremmin puuttumaan.

misia peräkkäin, usko itseen on men-

Nastolan työllistämispalvelujen esi-

– Asiakkailla on usein suuri tarve

nyt eikä enää uskalleta edes kokeilla.

mies Niina Juva kertoo. Hän lisää,

puhua ja tutulle ihmiselle on helpom-

Tähän tarvitaan henkilökohtaista

että tämä ei tarkoita, että vastuuval-

pi puhua rehellisesti vaikeistakin asi-

tsempparia eli vastuuvalmentajaa,

mentaja tekisi asiat asiakkaan puoles-

oista. Tutun ihmisen luokse on myös

Juva sanoo.

ta. Hän pitää huolta, että asiat tulee

matalampi kynnys tulla.

tehtyä. Asiakas vie itse omaa elämää ja tavoitteita eteenpäin.

Vastuuvalmentaja keskustelee

Aikaisemmin pitkäaikaistyöttö-

Pitkäaikaistyöttömien työllistämi-

mien työllistämisessä on lähdetty

nen perustuu pitkälle luottamukseen

liikkeelle tarjolla olevien palvelujen

puolin ja toisin.

kautta. Tässä mallissa mietitään, mistä

säännöllisesti asiakkaan tilantees-

– Asiakas tietää, että olemme täällä

palveluista asiakas hyötyisi. Ja jos pal-

ta joko sosiaalitoimen tai työhallin-

häntä auttamassa ja työnantaja tietää,

veluja ei löydy valmiina, niin selvite-

non kanssa, riippuen, mitä kautta

että me tarjoamme vain työkuntoisia

tään mistä niitä olisi mahdollista saada.

– Asiakkaat ovat kiitollisia siitä, että heitä kuunnellaan ja joku oikeasti auttaa, työhönvalmentaja Sini Pulkkinen, työhönvalmentaja Piia Koskimaa, työllisyysasiainhoitaja Eija Laine ja työllistämispalvelujen esimies Niina Juva kertovat.

Velkaneuvonta tuo itsetunnon takaisin Sosiaali-, koulutus- ja valmennuspalveluihin erikoistunut Riihenaika Oy auttaa TyönKIPINÄn asiakkaita laittamaan talouden kuntoon.

– Monella on vanhaa velkaa, joka on työllistymisen esteenä, palveluvastaava Heikki Laukkanen kertoo.

R

iihenajan ja TyönKIPINÄn

siihen mukaan. Palvelu on vapaaeh-

yhteistyö on tuottanut hyviä

toista, työhönohjaaja Mervi Leite-

tuloksia. Yli sadasta asiakkaas-

Ferraz kertoo prosessista.

ta vain viisi on keskeyttänyt ja hekin omasta aloitteestaan.

Elämä kartoitetaan

ahdistusta ja masennusta, Leite-Fer-

saaminen saattaa olla helpotta-

valtakirjalla. Sovimme palavereja ja

raz kertoo.

vaa. Sen jälkeen asiakas ymmärtää,

tapaamisia ja lähdemme aina niihin

Riihenajassa asiakkaan elämä kartoitetaan ja selvitetään pohjamutia

miksi joku asia tuntuu raskaalta tai

mukaan asiakkaan kanssa. Huoleh-

haasteelliselta.

dimme, että hän saa tarvitsemansa

myöten, mitä kaikkea sieltä löytyy.

hoidon ja palvelut. Olemme aina asi-

Asiakkaan tukihenkilönä

akkaan puolella ja mukana tukihen-

ennen kuin sitä voi lähteä ratkomaan,

Kun ongelmat on kartoitettu, aloi-

kilönä, Laukkanen toteaa.

Laukkanen sanoo.

tetaan niiden selvittäminen.

– Pitää ensin ymmärtää ongelma,

Esimerkiksi masennusdiagnoosin

– Hoidamme asiakkaan velka-asioita

Kun talous saadaan haltuun ja asiat alkavat ratketa, tapahtuu muutos myös asiakkaissa.

”Olemme aina asiakkaan puolella ja mukana tukihenkilönä.”

– Valoisa tulevaisuus näkyy itsetunnon vahvistumisena. Asiakkaiden ahdistus- ja masennusoireet pienenevät ja työllistyminen tulee mahdolliseksi. Silloin on oikea aika siirtyä taas takaisin TyönKIPINÄn hoiviin.

– Nämä ovat poikkeuksellisia luku-

Monella pitkäaikaistyöttömällä on

ja. Uskon, että se perustuu hyvään

takana vanhaa velkaa, joka yhdistetty-

TyönKIPINÄn välillä on tiivistä, on

yhteistyöhön meidän, asiakkaan ja

nä masennukseen muodostuu usein

kaikki luottamuksellista.

TyönKIPINÄn kanssa. Onnistumisen

merkittäväksi työllistymisen esteeksi.

kannalta on erittäin tärkeää, että asi-

– Täällä ei hoideta ketään. Kar-

akas tunnetaan kunnolla ja nähdään,

toittamme asiakkaan tilanteen,

koska hän on valmis tähän, Riihen-

jotta elämä saadaan raiteilleen,

ajan toimitusjohtaja Jouni Sipiläi-

Sipiläinen korostaa.

nen sanoo.

Vaikka yhteistyö Riihenajan ja

– Luottamuksellisuus on kaiken a ja o. Kaikki, mitä asiakas kertoo, pysyy näiden seinien sisällä, Sipiläinen korostaa.

– Meillä on paljon asiakkaita,

– Tapaamme aina ensimmäisen

jotka eivät edes tiedä, paljon-

kerran TyönKIPINÄssä yhdessä asi-

ko velkaa on. Laskuja ei uskal-

akkaan ja Heikki Laukkasen kanssa.

leta avata vaan ne heitetään

Käymme läpi, mitä Riihenaika tarjo-

suoraan roskiin. Tämä aihe-

aa ja onko asiakkaalla halua lähteä

uttaa monelle äärimmäistä

Jouni Sipiläinen, Heikki Laukkanen ja Mervi Leite-Ferraz auttavat yhteistyössä asiakkaita uuden elämän alkuun.

3/2013–9/2015

Työn KIPINÄn tuloksia LÄHES PUOLITOISTA TUHATTA työtöntä,

lukuisia pilottihankkeita, uudenlaisia koulutusmalleja, tehokasta kielenopetusta ja uudenlaisia toimintamalleja. Vuoden vaihteessa päättyvä Työn KIPINÄ on ollut

tätä kaikkea ja paljon muuta.

Pitkäaikaistyötön on voinut hakea työnhakumotivaatiota Visio-klubilta, ammatinvalinnanohjausta ASO-palveluista, mielenhuoltoa Mielen KIPINÄ -päiviltä ja

apua taloudellisiin ongelmiin Riihenajasta.

Ennen kaikkea jokaisella pitkäaikaistyöttömällä on ollut työhönvalmentaja, jolla on ollut oikeasti aikaa kuunnella ja paneutua tosissaan asiakkaan tilanteeseen.

Työn KIPINÄ lukuina Kaiken kaikkiaan projektissa on ollut – 2 330 asiakasta, joille on tehty palvelutarvearvio – 1 206 asiakasta on saanut yksilöllistä työhönvalmennusta – Asiakkaista noin 99 % on aktivoitu joko kuntakokeilussa järjestettyjen palvelujen piiriin tai ohjattu muihin palveluihin Yhteensä lopettaneita 943 hlöä (16.10.), joista 54 %:lle on löytynyt ns. positiivinen ratkaisu eli asiakas on joko työllistynyt, aloittanut tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa tai siirtynyt pitkäkestoiseen kuntoutukseen tai sairauden hoitoon Solmittuja sopimuksia yhteensä 1 046 kpl, näistä –Avoimille työmarkkinoille ilman palkkatukea työllistettyjä 161 hlöä, joista Yrityksiin 127 hlöä Kuntiin 23 hlöä Muualle (yhdistys, srk, yksit.) 11 hlöä –Palkkatuettuun työhön työllistettyjä 514 hlöä, joista Yrityksiin 100 hlöä Kuntiin 254 hlöä Yhdistyksiin 153 hlöä Srk:lle tai valtiolle 7 hlöä

–Työkokeilussa aloittaneita 371 hlöä, joista Yrityksissä 96 hlöä Kunnissa 189 hlöä Yhdistyksissä 82 hlöä Srk:lla 4 hlöä Asiakaspalvelutilanteita yhteensä 14 138 kpl Asiakasohjauksia mm.

– Työn KIPINÄssä hankittuihin palveluihin 1 699kpl – Työllistymistä edistäviin TE-hallinnon palveluihin 932 kpl – Työttömien terveystarkastuksiin 148 kpl – Koulutuksiin (aloittanut tutk.täht. opinnot) 65 kpl – Eläkemahdollisuuksien selvittelyyn 42 kpl – Omaehtoisiin koulutuksiin (ei kuntakokeilun omia) 40 kpl – Kuntouttavaan työtoimintaan 34 kpl – Työvoimakoulutuksiin 27 kpl – Kelan palveluihin 16 kpl – Aikuissosiaalityöhön tai päihdepalveluihin 9 kpl – Vapausrangaistukseen 5 kpl – Sairaslomalle 44 kpl

Asiakkailla, joita on ohjattu Kuntakokeilun kautta työkyky- ja/tai eläkeselvittelyyn, on ollut hoitamattomia, fyysisiä ja psyykkisiä vaikeuksia kauan ja niitä ei ole tutkittu lainkaan tai vuosiin.

Työn Kipinä on osa valtakunnallista Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämää työllisyyspoliittista hanketta, jonka päätavoitteena on työllisyyspalvelujen kehittäminen.