Urtica dioica
Isonokkonen eli nokkonen
on superyrtti, jolla on helppo aloittaa luonnonyrttiharrastus.
Kasvi on helposti tunnistettava ja tärkeä ravinto- ja rohtokasvi sekä tekstiilikuidun lähde. Se sisältää muun muassa paljon vitamiineja, proteiinia ja ravintokuitua.
Miksi nokkonen polttaa?
Nokkonen on monivuotinen, 30-150 cm korkeaksi kasvava ruohokasvi. Kasvi on kaksikotinen, eli hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Norkkomainen kukinto on 4–8 senttiä pitkä. Nokkonen kasvaa koko maassa ja sitä myös viljellään yrttikasvina ja kotipihoissakin.
Nokkosen polttavuus johtuu sahalaitaisissa lehdissä ja varressa kasvavista polttiaiskarvoista. Niiden pinta murtuu kosketettaessa, ja sisältä ryöpsähtää polttavaa nestettä, joka sisältää mm. histamiinia ja muurahaishappoa. Nuoret nokkoset polttavat vähemmän. Polttavuus katoaa kuumennettaessa ja kuivattaessa.
Kerää versot, lehdet ja siemenet Parhaimmillaan nokkosen sato on keväällä, herkullisimpia ovat nuoret 5–10 sentin mittaiset versot. Myöhemmin kannattaa kerätä nuoria, pieniä lehtiä, sillä isot lehdet saattavat maistua kitkeriltä. Nokkosta voidaan myös uudistaa leikkaamalla pitkäksi venähtänyt kasvusto nurin. Siemenet kerätään tummanvihreinä heinä–elokuussa. Nokkonen kerää haitallisesti vaikuttavia nitraatteja. Sen vuoksi ravinnoksi käytettäviä nokkosia ei pidä kerätä typpipitoisten paikkojen läheisyydestä, eikä sitä suositella alle 1-vuotiaille lapsille.
Nokkonen sopii moneen ruokaan Ruoaksi valmistettaessa nokkoset kiehautetaan ensin vähässä vedessä ja valutetaan siivilässä. Nokkosta voi käyttää pinaatin tavoin monenlai-
siin ruokiin ja leivonnaisiin. Se sopii keittoihin, kastikkeisiin, munakkaisiin, ohukaisiin, piirakoihin, kekseihin ja sämpylöihin. Lehdistä ja siemenistä saa myös erinomaista yrttiteetä.
Nokkosia voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla. Ennen pakastamista nokkoset kiehautetaan kuten edellä on kerrottu. Kuivaus onnistuu helposti kasvikuivurissa tai vaikka pieninä kimppuina. Kuivatut siemenet sopivat mausteeksi jogurtin, smoothien ja puurojen sekaan.
Nokkosen näköislaji valkopeippi, Lamium album, on myös syötävä ja sitä voi käyttää nokkosen tapaan. Sen kauniilla valkoisilla kukilla voi koristella ruokia tai maustaa yrttiteetä.
NOKKOSPESTO
4 dl nokkosen lehtiä
2 rkl auringonkukan- tai pinjansiemeniä
1 valkosipulinkynsi
1 rkl sitruunamehua
0,5 tl suolaa
3 rkl rypsiöljyä
1. Huuhtele ja ryöppää nokkosen lehdet.
2. Paahda siemenet kuivalla pannulla.
3. Soseuta sauvasekoittimella nokkosen lehdet, siemenet, valkosipuli, sitruunamehu ja suola korkeassa, kapeassa astiassa tasaiseksi tahnaksi.
4. Lisää öljy vähitellen joukkoon.
TIESITKÖ , että nokkosesta voi tehdä kastelulannoitetta ja nokkosvettä kasvinsuojeluun?
Lisätietoja www.martat.fi/luonnonyrtit/