Arjen kemikaalit, Marttaliitto ry 2021 by Marttaliitto

Arjen kemikaalit

M a r t at

m a r ta n koti ja keittiö

MARTTALIITTO 2021 978-952-7484-00-5 Kirjoittajat: Salka Orivuori, Outi Mehto Kuvat: Kerttu Malinen, Shutterstock Ulkoasu: Katja Kuittinen Lähteet: chemicalsinourlife.echa.europa.eu/ joutsenmerkki.fi Marttojen kodinhoitokirja allergia.fi ruokavirasto.fi tukes.fi/kemikaalit ym.fi/kemikaalit Marttaliitto on vuonna 1899 perustettu kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus. Hyvä arki kuuluu kaikille. 2

www.martat.fi

Facebook: @martatvinkkaa Instagram: marttailu Twitter: @Marttaliitto YouTube: MartatTV

Kemikaalit kuriin Kemikaalikuormaa kannattaa vähentää terveyden, hyvinvoinnin ja ympäristön takia. Jokainen voi vaikuttaa kemikaalialtistukseen muun muassa käyttämällä kemikaaleja kohtuudella ja vain niiden oikeaan käyttötarkoitukseen sekä suosimalla mahdollisimman mietoja aineita.

YMPÄRISTÖMERKKI JA EU-KUKKA Ympäristömerkityissä tuotteissa on vähemmän haitallisia kemikaaleja. Esimerkiksi monien haitallisten aineiden kuten klooriyhdisteiden käyttö on ympäristömerkityissä tuotteissa kielletty.

PIKAVINKIT

Käytä kemikaaleja turvallisesti ● Käytä aineita niiden oikeisiin käyttötarkoituksiin. ● Käytä vain tarpeellisia ja mahdollisimman mietoja aineita. ● Lue aina pakkausmerkinnät. ● Kiinnitä huomiota tuotteen ainesosalistan pituuteen. Pyri hankkimaan tuotteita, joiden lista on mahdollisimman lyhyt. ● Suosi hajusteettomia ja ympäristömerkittyjä tuotteita. ● Tunne varoitusmerkinnät ja noudata niitä. ● Kysy tuotteen sisältämistä kemikaaleista myyjältä. ● Annostele aineet käyttöohjeen mukaan. ● Käytä tarvittaessa suojakäsineitä ja muita suojavarusteita. ● Älä sekoita kemikaaleja keskenään. ● Säilytä vahvat kemikaalit lasten ja kotieläinten ulottumattomissa ja erillään elintarvikkeista. ● Säilytä kemikaalit aina alkuperäispakkauksissaan, joissa varoitus- ja muut merkinnät ovat näkyvillä. Jos alkuperäispakkaus vaurioituu ja siirrät kemikaalin toiseen säilytysastiaan, siirrä myös etiketin tiedot. ● Älä siirrä vaarallisia kemikaaleja elintarvikepakkauksiin, kuten juomapulloihin.

Käytämme päivittäin lukuisia kemikaaleja muun muassa henki lökohtaisessa hygie niassa, terveydenhoi dossa, siivouksessa, ruoanlaitossa ja puu tarhassa.

Kemikaalit kuuluvat elämäämme Käytämme päivittäin lukuisia kemikaaleja muun muassa henkilökohtaisessa hygieniassa, terveydenhoidossa, siivouksessa, ruoanlaitossa ja puutarhassa. Tavaroiden valmistuksessa käytetään kemikaaleja. Tavarat ja esineet sisältävät kemikaaleja, jotka antavat tuotteille haluttuja ominaisuuksia tai ovat jäämiä tuotantoprosessista. Suuri osa kemikaaleista on käyttötarkoituksessaan hyödyllisiä ja oikein käytettyinä vaarattomia, mutta on myös kemikaaleja, jotka voivat aiheut-

taa ympäristö- tai terveyshaittoja. Kemikaalit voidaan luokitella luonnon kemikaaleihin ja synteettisiin eli ihmisen valmistamiin kemikaaleihin. Molemmissa ryhmissä on sekä hyödyllisiä, haitattomia, vaarallisia että erittäin myrkyllisiä kemikaaleja. Synteettinen aine voi olla kemiallisesti täysin samanlainen kuin luonnosta eristetty aine. Kemikaaleja on lukemattomia, eikä niiden kaikkia vaikutuksia tunneta. Kemikaalien pitkäaikaisvaikutuksista tai eri kemikaalien yhteisvaikutuksista ei vielä tiede-

tä tarpeeksi. Siksi jokaisen on hyvä pohtia, voisiko omaa kemikaalialtistustaan pienentää. Kemikaalien käyttöä säädellään lainsäädännöllä turvallisuuden takaamiseksi, mutta myös kuluttajien tekemillä valinnoilla ja tuotteiden käytöllä on merkitystä terveydelle ja ympäristölle. Tässä oppaassa kerrotaan, miten voit vähentää mahdollisesti haitallisten kemikaalien käyttöä ja niille altistumista. Neuvomme myös, miten kannattaa toimia, etteivät kemikaalit päädy kuormittamaan ympäristöä.

KEMIKAALEJA JA KOSMETIIKKAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Kemikaalilainsäädännöllä ehkäistään kemikaaleista aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja. Kaikkein haitallisimpia kemikaaleja rajoitetaan maailmanlaajuisilla sopimuksilla, esimerkiksi elohopeaa koskee kansainvälinen yleissopimus. Euroopan unionin kemikaaliturvallisuutta koskevilla asetuksilla säädetään muun muassa

vaarallisimpien kemikaalien rajoituksista ja kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta viranomaisille, kuluttajille ja ammattilaisille. Tavoitteena on, että markkinoilla on vain sellaisia kemikaaleja, jotka eivät aiheuta vaaraa ihmiselle tai ympäristölle, kun tuotteiden käyttöohjeita noudatetaan. Vastuu tuotteiden turvallisuudesta on niitä valmistavilla ja myyvillä

yrityksillä. EU:n kemikaalilainsäädännössä on rajoitettu syöpä-, perimä- ja lisääntymisvaarallisten aineiden myyntiä kuluttajakäyttöön. Vaarallisimmiksi luokiteltuja kemikaaleja ei ole kuluttajien saatavilla. Kansallinen lainsäädäntö täydentää ja toimeenpanee EU:n säädöksiä. Kosmetiikkalainsäädäntö edellyttää, että

tuotteet ovat turvallisia normaalissa ja kohtuudella ennakoitavassa käytössä. Kosmetiikkalainsäädäntö määrää muun muassa kielletyistä ainesosista ja rajoituksin sallituista aineista. Suomessa Tukes on lupaja valvontaviranomainen, joka edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Lisätietoja www.tukes.fi

REACH-ASETUKSEN LUVANVARAISET, RAJOITETUT JA ERITYISTÄ HUOLTA AIHEUTTAVAT AINEET EU:n REACH-asetuksen liitteissä on listattu luvanvaraiset aineet, joiden käyttö on kielletty ilman erillistä lupaa. Lisäksi tiettyjen aineiden käyttöä, valmistusta ja maahantuontia on rajoitettu tai kielletty. Erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalla on aineita, jotka on tunnistettu erityisen haitallisiksi, ja joille mahdollisesti säädetään riskinhallintatoimia. Erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalle voidaan määrittää aineet, jotka ovat esimerkiksi syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä.

KEMIKAALI VAI KEMIALLINEN YHDISTE? Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine. Esimerkiksi vesi on kemiallinen yhdiste, jossa on happea ja vetyä. Kemikaalilla tarkoitetaan puhekielessä kemiallisia aineita yleensä. Kemikaali voi olla kemiallinen yhdiste tai kemiallisten yhdisteiden seos. Toisinaan kemikaalilla viitataan kemian teollisuuden tuotteisiin.

Miksi kemikaalien käyttöä säädellään? Maailman mittakaavassa teollisuuden käytössä on noin 100 000 erilaista kemikaalia. Osa kemikaaleista voi aiheuttaa haittaa ihmiselle tai ympäristölle. Ihmisen kannalta haitallisimpia ovat esimerkiksi syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset ominaisuudet. Kemikaalilainsäädännöllä ehkäistään kemikaaleista aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja. Kemikaalit voivat olla myös esimerkiksi syövyttäviä, ärsyttäviä tai herkistäviä. Jotkut kemikaalit ovat vaarallisia siksi, että ne eivät hajoa kehossa tai ympäristössä. Terveydelle voi aiheutua haittaa pitkän ajan kuluessa, jos kemikaalille altistutaan toistuvasti ja sen pitoisuus kehossa kasvaa. Kemikaalit voivat aiheuttaa yhdessä vakavamman vaikutuksen kuin yksittäinen kemikaali. Erityisesti näitä yhteisvaikutuksia ei vielä tunneta tarpeeksi. Euroopassa on pyritty turvaamaan lainsäädännöllä korkea kemikaaliturvallisuus. Tästä huolimatta tuotteissa on aineita, jotka ovat luvallisia, mutta jotka voivat aiheuttaa haittoja ympäristölle tai ihmisille. Toisinaan käy myös niin, että markkinoilla laajasti käytössä olevia kemikaaleja vedetään pois markkinoilta, kun saadaan lisää tietoa niiden haitoista (esimerkiksi asbesti ja freonit).

ALLERGIA JA HERKISTYMINEN Herkistyminen tarkoittaa, että elimistön puolustusjärjestelmä kohtaa allergeenin, eli allergiaa aiheuttavan aineen, ja alkaa sen vaarattomuudesta huolimatta tuottaa sille vasta-ainetta. Allergeeni voi olla esimerkiksi jokin ruoka-aine, siitepöly tai lääkeaine. Kun elimistön puolustusjärjestelmä herkistyy allergeenille, se siis valmistautuu hyökkäykseen haitallisia aineita vastaan. Herkistymisessä puolustusjärjestelmään jää muistijälki allergeenista, mutta oireita ei vielä synny. Kun elimistö kohtaa saman allergeenin myöhemmin uudelleen, vasta-aineet reagoivat sen kanssa, jolloin elimistössä käynnistyy tulehdusreaktio. Tästä seuraa allergisia oireita, kuten punoitusta, kutinaa ja turvotusta. Allergiat jaotellaan välittömiin ja viivästyneisiin allergioihin. Esimerkiksi kosmetiikan säilöntäaineet voivat aiheuttaa viivästynyttä allergiaa, jolloin oireet ilmenevät vasta tuntien tai vuorokausien kuluessa altistuksesta.

Esimerkkejä varoitusmerkeistä. Lue lisää tukes.fi.

Räjähtävä

Syttyvä

Syövyttävä

Paineen alainen kaasu

Vakava terveysvaara

Välitön myrkyllisyys

Tunne varoitusmerkit Vaarallisen kemikaalin pakkauksessa pitää olla varoitusetiketti. Etikettiin kuuluu varoitusmerkki, joka kertoo, millä tavalla tuote on vaarallinen. Etiketissä kerrotaan, millaisia vaaratilanteita tuote voi aiheuttaa, miten niiltä suojaudutaan, ja miten on toimittava, jos on altistuttu. Vaaralliset kemikaalit säilytetään lasten ja kotieläinten ulottumattomissa.

EPÄILETKÖ MYRKYTYSTÄ? TO IMI NÄIN: Jos epäilet jonkun hengittäneen vaarallista kemikaalia tai saaneen sitä suuhun, silmiin tai iholle, kysy neuvoa Myrkytystietokeskuksesta (24/7), puh. 0800 147 111. TEHTÄVÄ Tarkista kodin kylpyhuone, siivouskaappi, varasto ja autotalli: löydätkö tuotteita, joissa on varoitusmerkki?

Vaarallinen jäte Vaarallista jätettä on käytöstä poistettu aine tai esine, joka voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Varoitusmerkillä merkitty tuote on aina jätteenä vaarallista jätettä. Vaarallista jätettä ovat energiansäästölamput, loisteputket, paristot, lääkkeet, neulat ja ruiskut, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet, liuottimet (esim. tärpätti, tinneri, asetoni), bensiini, kynsilakka, kynsilakanpoistoaine, polttoöljy, liuotinpitoiset pesuaineet, maalit, liimat, lakat, painepakkaukset (aerosolipurkit, jotka hölskyvät tai pihisevät), painekyllästetty puu, puunsuoja- ja kyllästysaineet, emäksiset pesu- ja puhdistusaineet, torjunta-aineet, desinfiointiaineet, voimakkaat hapot (esim. rikkihappo), sammuttimet, kaasupullot, elohopeakuumemittarit.

HUOMAA Tyhjät tai kuivunutta maalia sisältävät purkit sekä tyhjät aerosolipurkit lajitellaan pakkauksen materiaalin mukaan. Tyhjä tai täysin kuivunut liimatuubi on sekajätettä.

VAARALLISTA JÄTETTÄ? TOIMI NÄIN: ● Vaaralliset jätteet on lajiteltava erilleen muusta jätteestä. Vaaralliset jätteet toimitetaan kunnan järjestämään vaarallisten jätteiden keräyspisteeseen. ● Älä säilytä jätteitä pitkään kotona vaan vie ne keräyspisteeseen mahdollisimman nopeasti. ● Älä sekoita erilaisia vaarallisia jätteitä keskenään, vaan säilytä ne alkuperäisissä pakkauksissaan. ● Palauta käyttämättä jääneet ja vanhentuneet lääkkeet apteekkiin.

Kemikaalit lapsiperheessä Koska lapsen elimistön kehittyminen on kesken, lapset voivat olla herkempiä kemikaalien vaikutuksille kuin aikuiset. Kehityksen kannalta kriittisin ajanjakso on ensimmäiset kolme ikävuotta. Lapsen turvallisuudelle on olennaista, että aikuinen valvoo lapsen elämää. Tärkeää on, että lastenhoitotarvikkeet ovat käyttötarkoitukseen sopivia ja että niitä käytetään asianmukaisesti.

Lasten kemikaaliriskien erityispiirteitä Lapsella on painoon suhteutettuna aikuista suurempi mahdollisuus altistua ravinnon, juomaveden, ilman ja pölyn vierasaineille. Kokoon suhteutettuna lapsen energiankulutus on suurempi kuin aikuisen, ja ruoan- sekä vedenkulutus on monikertainen aikuiseen verrattuna. Lapset myös hengittävät tiheämmin. Pikkulapset tutkivat ympäristöään laittamalla esineitä suuhunsa. Niistä voi irrota haitallisia aineita, joten pienen lapsen leikkeihin kannattaa antaa vain tähän tarkoitukseen valmistettuja tavaroita. Lapsen ihon pinta-ala on suhteessa painoon suurempi kuin aikuisella. Tämä voi aiheuttaa lapselle suuremman altistuksen esimerkiksi kosmetiikan sisältämille aineille. Vierasaineiden imeytyminen, aineenvaihdunta ja erittyminen muuttuvat iän myötä. Lapsella on aikuista enemmän elinvuosia edessään ja siten riski altistua pitempään. Lapsena tapahtunut kemikaalialtistuminen saattaa ilmetä vasta aikuisiällä.

Ennen syntymää Äidin on raskausaikana syytä välttää tarpeetonta altistumista kemikaaleille. Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana sikiö on erityisen altis vaikutuksille. Istukka suojaa sikiötä ja vähentää joidenkin kemikaalien kulkeutumista sikiöön. Täydellistä suojaa ei istukka kuitenkaan anna. Raskaus- ja imetysaikana kannattaa välttää turhaa kosmetiikan käyttöä. Kosmetiikka sisältää paljon aineita, joita kaikkia ei ole tutkittu sikiön kehityksen näkökulmasta. Raskaus kiihdyttää pintaverenkiertoa, ja kemiallisten aineiden imeytyminen iholta verenkiertoon voi tehostua. Raskaus- ja imetysajan ravitsemussuosituksista saa tietoa äitiysneuvolasta.

Vauvan pesuihin ei välttämättä tarvi ta lainkaan saippuaa tai sampoota, vaan pelkkä vesi riittää.

Vauvan hoito Vauvan pesuihin ei välttämättä tarvita lainkaan saippuaa tai sampoota, vaan pelkkä vesi riittää. Päivittäinen kylvetys saattaa kuivattaa ihoa, joten pesua suositellaan 2–5 päivän välein. Pesuveteen voi lisätä hajustamatonta vauvaöljyä. Valitse mietoja ja hajusteettomia tuotteita ja käytä niitä maltillisesti. Pesuaineet sisältävät usein hajusteita sekä väri- ja säilöntäaineita, joista osa voi aiheuttaa allergioita. Jos lapsella on todettu allergia, varmista ainesosaluettelosta, ettei tuote sisällä allergiaa aiheuttavia aineita. Monet kosteuspyyhkeet sisältävät hajusteita ja säilöntäaineita, joille lasta on tarpeetonta altistaa. Kosteuspyyhkeitä käytetään vain hätätapauksessa, ja jos mahdollista, valitaan hajusteeton tuote. Kasvoille ja käsille kosteuspyyhkeitä ei suositella lainkaan, sillä ilman huuhtelua aineet jäävät vauvan iholle. Myös ihovoiteet sisältävät usein hajusteita ja säilöntäaineita. Lapsen kuivaa ihoa on kuitenkin rasvattava, ja siihen valitaan hajusteeton tuote. Vaippaihottumaan suositellaan päivittäisiä ilmakylpyjä, ja tarvittaessa iholle voi levittää ohuen kerroksen sinkkivoidetta. Vaippavalintoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Kertakäyttöisissä vaipoissa on ympäristömerkittyjä vaihtoehtoja. Kestovaipat ovat ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Ne ovat myös edullisia, joskin niiden käyttö ja huolto vaativat totuttelua.

Lapsen parhaat aurinkosuojat ovat varjossa olo ja vaatteet, kuten pitkähihainen asu ja päähine. Auringolle alttiiksi jäävä iho suojataan lapsille tarkoitetulla aurinkovoiteella. Hyttys- ja punkkikarkotteet eivät sovi alle kolmevuotiaille. Karkotteet voivat sisältää silmiä ja ihoa ärsyttäviä aineita, ja niiden ohjeen vastainen käyttö voi aiheuttaa myrkytyksen. Iho suojataan hyönteisiltä vaatteilla. Jos karkote on välttämätöntä, sitä käytetään mahdollisimman vähän ja vain sellaisille alueille, joita ei voi peittää vaatteilla. Ainetta ei saa laittaa silmien ja suun lähistölle eikä käsiin. Tuttipullot suositellaan vaihdettavaksi noin 6 kk välein turvallisuus- ja hygieniasyistä. Tutti tulisi vaihtaa 1-2 kk välein ja pienen vauvan tutti steriloida päivittäin. Älä käytä tutin tai tuttiosan astianpesuainetta, ettei sitä jää tutin sisään. Alle 3-vuotiaiden juomapulloissa on kielletty aine nimeltä bisfenoli A, koska sen pelätään vaikuttavan lasten kehitykseen ja immuunijärjestelmään.

Lelut ja lastenhoitotuotteet Lelujen turvallisuudelle on asetettu erityisvaatimuksia. Muun muassa eräät muoveissa käytettävät kemikaalit ovat kiellettyjä leluissa. Vanhat lelut saattavat sisältää aineita, jotka ovat nykyään kiellettyjä. Vauvat imevät ja pureskelevat puruleluja ja muita pehmeitä muovileluja. Nykyvaatimusten mukai-

sesti valmistetut EU:n markkinoilla olevat lelut ovat lähtökohtaisesti turvallisia lasten käyttöön. Kuitenkin joissain muovileluissa on voitu käytetty muovia stabiloivia ja pehmittäviä aineita, jotka saattavat olla haitallisia terveydelle ja ympäristölle. PVC-muovin pehmittiminä käytetään usein ftalaatteja. Leluissa ja lastenhoitotuotteissa on rajoitettu ftalaattien DEHP, DBP ja BBP pitoisuutta niiden lisääntymisvaarallisuuden vuoksi. Lisäksi ftalaattien DINP, DIDP ja DNOP käyttöä on rajoitettu sellaisissa leluissa ja lastenhoitotuotteissa, jotka voi laittaa suuhun. Haitalliset ftalaatit on kielletty ainoastaan leluissa ja tietyissä lastenhoitotuotteissa. Niitä voi siis olla muissa muovituotteissa. Useimmat lapsille tarkoitetut värit ja liimat ovat vesipohjaisia. Nestemäiset liimat ja värit sisältävät säilöntäaineita, jotta ne eivät pilaantuisi. Vesipohjaiset tuotteet ovat turvallisempia kuin liuotinpohjaiset, sillä osa liuottimista vaikuttaa haitallisesti hermostoon. Jos muovailuvaha on tarkoitettu lasten leikkeihin, sen sisältämiä kemikaaleja on rajoitettu muita tiukemmin. Pilailulimat on usein tarkoitettu aikuisten käyttöön, joten niitä eivät koske yhtä tiukat raskasmetallien rajoitukset kuin leluja.

Kemikaalit ja terveys Myös lääketieteessä ja terveydenhuollossa tarvitaan erilaisia kemikaaleja. Lääkkeiden käytön seurauksena lääkejäämiä voi päätyä ympäristöön jätevedenpuhdistamoilta, jotka eivät yleensä pysty poistamaan kaikkia lääkeaineita. Jokainen meistä kuitenkin tarvitsee välillä lääkkeitä, eikä tarpeellisia lääkkeitä pidä jättää käyttämättä. Jäämiä voi kulkeutua ympäristöön myös eläinlääkinnästä ja lääkkeiden valmistuksesta, tai kun käyttämättömiä ja vanhentuneita lääkkeitä ei käsitellä ja hävitetä asianmukaisesti. Joidenkin lääkeaineiden on havaittu esimerkiksi häiritsevän kalojen lisääntymistä ja käyttäytymistä sekä kiihdyttävän antibioottiresistenssin syntyä. Säilytä lääkkeet pakkausselosteen tai valmisteyhteenvedon ohjeiden mukaisesti, suojassa valolta ja kosteudelta, lasten ja lemmikkieläinten ulottumattomissa. Jotkut lääkkeet vaativat säilytyksen jääkaapissa.

Lääkejäämät apteekkiin Lääkejätteet ovat vaarallista jätettä, sillä ne voivat olla pieninäkin pitoisuuksina haitallisia ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Kaikki lääkejäämät palautetaan apteekkiin. Sekajätteeseen voi laittaa käyttämättä jääneet perusvoiteet, kosmetiikan, ravintolisät ja luontaistuotteet. Tyhjät lasiset lääkepakkaukset laitetaan lasinkierrätykseen ilman korkkia. 12

MUISTA ● Vie käyttämättä jääneet tabletit, kapselit, lääkevoiteet, vanhat elohopeakuumemittarit ja käytetyt lääkelaastarit apteekkiin. Poista uloimmat pakkaukset ja reseptilääkkeen ohjelippu. ● Palauta jodia ja bromia sisältävät lääkkeet ja sytostaatit erillisissä pusseissa. ● Palauta nestemäiset lääkkeet alkuperäisissä pakkauksissaan. ● Pakkaa ruiskut ja neulat läpäisemättömään astiaan.

VOIVATKO KASVOMASKIEN K EMIKAALIT ÄRSYTTÄÄ IHOA? Jos jostakin maskista saa ihoärsytysoireita, kannattaa lopettaa sen käyttö ja kokeilla jotakin muuta maskimerkkiä. Valitettavasti yleensä pakkauksessa ei ole kerrottu, mitä kemikaaleja maskeihin on lisätty, mikä vaikeuttaa sopivan maskin löytymistä. Tarvittaessa tietoa voi pyytää maskien toimittajalta. Allergista kosketusihottumaa voivat aiheuttaa esimerkiksi maskeissa käytetyt liimat, nenätukien metalliosien nikkeli tai suojaimista vapautuva formaldehydi.

Hygieniatuotteita turvallisesti Hygieniatuotteita ovat esimerkiksi vauvanvaipat, terveyssiteet, tamponit ja inkontinenssituotteet. Niitä käytetään suorassa kontaktissa ihoon tai elimistöön toistuvasti ja ympäri vuorokauden. Hygieniatuotteiden ainesosat voivat aiheuttaa yliherkkyyttä tai allergisen reaktion. Jos jokin tuote ei sovellu esimerkiksi allergian takia, kannattaa kokeilla toista tuotetta. Kertakäyttöiset vaipat, siteet ja muut hygieniatuotteet aiheuttavat paljon jätettä ja tuotteiden mahdollisesti sisältämät haitalliset aineet voivat kuormittaa ympäristöä. Haitallisia kemikaaleja voi välttää suosimalla ympäristö- tai allergiamerkittyjä tuotteita. Joutsenmerkityt hygieniatuotteet eivät sisällä terveydelle tai ympäristölle haitallisia kemikaaleja, turhia hajusteita tai raskasmetalleja sisältäviä väriaineita. Allergiamerkityt vaipat ja kuukautissuojat eivät saa sisältää hajusteita, luonnonkumia tai yleisesti herkistäviä tai ärsyttäviä ainesosia, tai niiden pitoisuuksia on rajoitettu. Kangassiteitä tai kuukautiskuppia käyttämällä voi välttää kertakäyttöisten kuukautissuojien sisältämiä kemikaaleja ja vähentää jätteen määrää.

Tarkista lääkekaa pin sisältö vähin tään vuosittain. Vie käyttämättä jääneet ja vanhentuneet lääkkeet apteekkiin. 13

Apua sovelluksesta Lataa puhelimeesi ilmainen CosmEthics -sovellus ja tutki sen avulla kodin kosmetiikkatuotteiden kemikaalisisältöä. Käytä sovellusta kaupassa, kun hankit uusia tuotteita.

Kosmetiikan kemikaalikuorma Harkiten hajusteita Hajusteet ja säilöntäaineet ovat yleisimpiä ihoärsytyksen aiheuttajia kosmetiikassa. Yksittäinen kosmetiikkatuote voi sisältää kymmeniä eri aineita. Hajustettujen tuotteiden ainesosaluettelo on huomattavasti pidempi, sillä yksittäinen hajuste voi sisältää jopa satoja tuoksuaineita. Jos käyttää vaikkapa kymmentä kosmetiikkatuotetta päivittäin, voi altistua sadoille tai jopa tuhansille kemikaaleille pelkästään kosmetiikan vuoksi.

HUOMAAVAISESTI TUOKSUJEN KANSSA Tuoksuyliherkkä ihminen reagoi poikkeuksellisen voimakkaasti ympäristön tuoksuihin ja hajuihin, kuten hajuvesiin, pesuaineisiin, painomusteeseen ja tupakansavuun. Ole huomaavainen ja vältä vahvoja tuoksuja ja hajusteita, kun olet julkisissa tiloissa.

Kosmetiikka sisältää kemikaaleja muun muassa tuoksun takia, säilyvyyden parantamiseksi ja tasaisen koostumuksen aikaansaamiseksi. Kosmeettisia valmisteita käytetään esimerkiksi hiuksiin, ihoon, kynsiin ja hampaisiin; kosmetiikalla puhdistetaan, suojataan, värjätään, muutetaan tuoksua. Kosmeettisia valmisteita ovat esimerkiksi meikit, sampoot, saippuat, ihovoiteet, hammastahnat ja hiusten muotoilu- ja väriaineet. Kosmetiikaksi ei lasketa esimerkiksi ripsiliimoja tai väriaineita, joita käytetään tatuoinneissa ja kulmakarvojen, ripsirajojen sekä huulten kestopigmentoinnissa. Nämä tuotteet kuuluvat EU:n kemikaalilainsäädännön piiriin. Vastuu siitä, että kosmetiikkatuote täyttää sille asetetut vaatimukset, on valmisteen vastuuhenkilöllä ja osin myös jakelijalla. Käytön jälkeen kosmetiikkatuotteet päätyvät viemäriin joko suoraan tai esimerkiksi hiusten, kehon tai vaatteiden pesun yhteydessä. Esimerkiksi kuorintavoiteiden mikromuovirakeet voivat päätyä viemäristä jätevedenvedenpuhdistamon kautta lopulta kalojen syötäväksi, sillä jätevedenpuhdistamot eivät pysty suodattamaan kaikkea mikromuovia. Useat EUmaat ovat kieltäneet mikromuovien lisäämisen siivous- ja hygieniatuot-

teisiin. Kielto tulee koko EU-alueella voimaan viimeistään vuoteen 2023 mennessä. Helpoin tapa vähentää kosmetiikan kemikaalikuormaa ja haitallisia ympäristövaikutuksia on käyttää kosmetiikkaa maltillisesti ja harkiten. Myös rahaa säästyy, kun hankkii kosmetiikkatuotteita vain harkiten.

Tutki ainesosaluettelo Kosmetiikkapakkauksissa pitää olla näkyvissä ainesosaluettelo ja säilyvyysaika sekä tarvittaessa tieto käytössä noudatettavista varotoimenpiteistä. Ainesosaluettelon tarkoitus on auttaa kuluttajaa valitsemaan itselleen sopivat tuotteet esimerkiksi allergioiden kannalta. Ainesosat luetellaan INCI-nimillä, jotka kuuluvat kansainväliseen kosmeettisten ainesosien nimistöön. Hajusteet ja aromaattisten aineiden yhdistelmät ilmoitetaan lisäksi termein ”parfum” tai ”aroma”. Kosmetiikassa käytettävät ainesosat valmistetaan synteettisesti tai ne ovat peräisin luonnosta. Jopa täysin sama ainesosa voi olla synteettistä tai luonnollista alkuperää, ja aineen rakenne sekä vaikutukset samanlaisia alkuperästä riippumatta. 15

Joissakin kosmetiikkatuotteissa käytetään säilöntäaineena metyyli-isotiatsolinonia (MI tai MIT), joka on voimakas allergeeni. Samoin säilöntäaineena käytetyt parabeenit voivat aiheuttaa allergiaa. Nämä aineet ovat kiellettyjä ympäristömerkityissä tuotteissa. Niin ikään säilytteenä käytetyt formaldehydin vapauttajat voivat aiheuttaa allergiaa.

MYÖS LUONNONKOSMETIIKKA VOI ALLERGISOIDA Luonnonmukaisen kosmetiikan tai luonnonkosmetiikan markkinoinnissa korostetaan ainesosien olevan peräisin luonnosta. Luonnollinen tai luonnosta peräisin oleva raaka-aine ei välttämättä ole sen turvallisempi kuin synteettinenkään. Ihminen voi herkistyä yhtä hyvin luonnonkosmetiikalle kuin synteettiselle. Luonnonkosmetiikkaa koskee sama lainsäädäntö kuin muutakin kosmetiikkaa.

Hiustenhoito ja hiusvärit

HUOMAA

Sampoo ja muut hiustuotteet ovat laaja kosmetiikkatuotteiden ryhmä. Sampoot puhdistavat ja hoitavat hiuksia. Hiustuotteista hiusväriaineet aiheuttavat eniten allergisia reaktioita. Hiusvärien teho perustuu voimakkaisiin kemikaaleihin. Suoravärit muuttavat hiusten väriä tilapäisesti ja peseytyvät pois muutamassa pesussa. Kevytvärien värilliset molekyylit tunkeutuvat hiukseen ja asettuvat hiuksen pintakerroksen suomujen päälle ja alle. Kevytväri haalistuu asteittain pesujen myötä. Kestovärit muodostavat suuria värimolekyylejä, jotka jäävät hiuksen sisään. Väri säilyy, kunnes hius kasvaa. Kestovärit sisältävät emäksistä ainetta, joka avaa hiuksen uloimman kerroksen, väriainetta, joka tunkeutuu hiuksen sisälle ja hapettavaa ainetta, kuten vetyperoksidia, joka laukaisee värinmuutosreaktion hiuksessa. Peroksidit ja permanenttiaineet voivat ärsyttää herkimpien limakalvoja.

● Hiusvärit sisältävät voimakkaita kemikaaleja. Värejä ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille. ● Käsittele hiusvärejä huolellisesti ja noudata niiden käyttö- ja turvallisuusohjeita. ● Älä värjää hiuksia, jos hiuspohjasi on ärtynyt tai jos olet saanut kutinaa tai ärsytysreaktioita aiemmista värjäyksistä.

MUISTA ● Pese hiukset vain tarpeen mukaan. Huuhtele hyvin. ● Tutki hiustuotteen ainesosaluettelo. Valitse hajusteeton ja väriaineeton tuote. ● Mieti, voitko vähentää muotoilutuotteiden käyttämistä. ● Käytä hiussuihkeita vain hyvin tuulettuvissa tiloissa.

SÄILYTÄ OIKEIN Kosmetiikkatuotteessa pitää olla merkintä siitä, kuinka kauan tuote säilyy. Säilyvyysaika voidaan ilmoittaa parasta ennen -päivämäärällä tai säilyvyys avaamisen jälkeen -symbolilla. Kosmetiikkatuotteita ei kannata säilyttää liian lämpimässä tai kosteassa paikassa, kuten saunassa, sillä lämpö ja kosteus lisäävät mikrobien kasvua. Pidä kosmetiikkapakkaus suljettuna, kun et käytä tuotetta. Käsittele tuotteita puhtain käsin tai puhtailla työvälineillä.

Meikit Meikeissä erityisesti säilöntäaineet voivat aiheuttaa allergisia oireita. Väreissä voi olla epäpuhtautena esimerkiksi raskasmetalleja. Kynsilakoissa on liuotin- ja UV-suoja-aineita, jotka voivat olla ympäristölle haitallisia.

Ihonhoito ja aurinkovoiteet Ihonhoitotuotteita käytetään yleensä päivittäin ja laajoilla ihoalueilla. Siksi kannattaa tutkia tarkasti tuotteiden ainesosaluettelot. Erityisesti lasten ihonhoidossa kannattaa suosia hajusteettomia tuotteita. Parhaiten suojaudut auringon UV-säteilyltä, kun vältät liiallista oleilua auringossa ja käytät suojaavia vaatteita ja päähinettä. Vaatteet ja varjoisa paikka ovat erityisesti lasten ensisijainen aurinkosuoja. Ne alueet, joita ei voi suojata esimerkiksi vaatteilla, suojataan aurinkovoiteella. Aurinkosuojatuotteen sisältämä UV-suodatin joko imee UV-valoa itseensä (absorboiva eli kemiallinen suodatin) tai heijastaa sen pois iholta (heijastava tai fysikaalinen suodatin). Aurinkovoidetta ei kannata levittää iholle juuri ennen uimaan menoa, ettei aine liukene veteen. Joidenkin UV-suodattimien on havaittu olevan haitallisia esimerkiksi vesieliöille, ja myös siksi kannattaa ensisijaisesti suojautua vaatteilla ja pysymällä varjossa.

KOTIKONSTEJA Mannakuorinta: Sekoita ruokalusikallinen mannaryynejä, vähän vettä ja muutama pisara sitruunamehua. Hiero iholle heti, ennen kuin ryynit pehmenevät. Hunaja: Kokeile hunajaa koko kehon kuorintaan saunassa. Käytä hunajaa kasvoihin varovasti, koska hunajassa voi olla kovia sokerikiteitä. Jos olet allerginen hunajalle, sitä ei toki kannata käyttää myöskään kauneudenhoidossa.

RAKENNEKYNNET JA RIPSEN PIDENNYKSET Geeli- ja akryylikynsien tekemisessä, tekokynsien liimoissa ja geelikynsilakoissa käytetään kovettumattomia akrylaatteja, jotka ovat ihoa herkistäviä aineita. Ripsien pidennyksissä käytettävä ripsiliima on pikaliimaa, joka voi sisältää herkistäviä syanoakrylaatteja. Akrylaatti on erittäin voimakas ärsyke iholle ja hengitysteille. Se voi aiheuttaa laaja-alaisia ihottumaoireita, jopa omien kynsien tai ripsien irtoamisen.

KEVENNÄ K EMIKAALIKUORMAA ● Harkitse, tarvitsetko uutta tuotetta. ● Tutustu pakkausmerkintöihin ja ainesosaluetteloon. ● Valitse tuote, jossa on mahdollisimman lyhyt ainesosaluettelo. ● Suosi ympäristömerkittyjä tuotteita. ● Vältä hajustettuja tuotteita. ● Suosi aerosolin sijaan pumppupulloja tai voidemaisia tuotteita. Aerosolin käytössä altistuminen voi tapahtua hengitysteitse. ● Suosi palasaippuaa nestemäisen sijaan. Nestemäinen saippua sisältää yleensä enemmän säilöntäaineita. ● Osta vain yksinkertaisesti pakattuja kosmetiikkatuotteita. ● Säilytä kosmetiikkatuotteet poissa lasten ulottuvilta. ● Muista, että esimerkiksi kynsilakka on vaarallista jätettä. ● Puhdista meikit aina yöksi. ● Pohdi, ovatko kaikki tuotteet tarpeellisia. Voisitko vähentää kosmetiikan käyttöä. Voitko olla välillä meikittä?

Kun siivoaa säännöllisesti, ei yleensä tarvita vahvoja puhdistus aineita.

Kemikaalit ja siivous Puhdistusaine hajottaa, pilkkoo ja irrottaa likaa pinnoilta yhdessä veden kanssa. Puhdistamiseen tarvitaan aina useaa tekijää: kemiaa eli pesuainetta, aikaa, lämpötilaa ja mekaniikkaa, kuten hankausta ja vettä. Jos yhtä tekijää on mukana vähemmän, tarvitaan jotain toista vastaavasti enemmän. Tämä otetaan huomioon pesuaineita kehitettäessä, ja esimerkiksi ajan säästämiseksi saatetaan lisätä pesuaineen voimakkuutta. Pesu- ja puhdistusaineet sisältävät monenlaisia kemikaaleja: tensidejä, emäksiä, happamia aineita, happamuuden säätäjiä, veden pehmennysaineita, hankaavia aineita, valkaisuaineita, hajusteita, säilöntäaineita, liuotteita ja desinfioivia aineita, ja niillä kaikilla on oma tehtävänsä puhdistustuloksen aikaansaamiseksi. Kaikki siivousaineiden kemikaalit eivät ole haitallisia, mutta osa niistä voi aiheuttaa herkistymistä ja allergiaa. Erityisen haitallisia ovat liuotteet ja desinfioivat aineet, jotka ovat myrkyllisiä ja usein hitaasti hajoavia, ja siksi niitä käytetään vain erityistilanteissa. Myös hajusteet, säilöntäaineet ja klooriin perustuvat valkaisuaineet ovat haitallisia ympäristölle ja eliöille.

Altistumme puhdistustuotteiden kemikaaleille hengitysteitse ja ihon kautta. Esimerkiksi puhdistussuihkeista päätyy kemikaaleja hengitysilmaan. Kodin pinnoille saattaa jäädä jäämiä puhdistusaineista, sillä tuotteita ei aina huuhdella pois. Puhdistus- ja pyykinpesuaineiden pakkauksissa tulee antaa tietoa tuotteen sisältämistä ainesosista. Tutki pakkausmerkinnät ja ainesosaluettelot jo tuotetta hankkiessasi.

Siivoa säännöllisesti Ylläpitosiivous kannattaa – näin koti pysyy viihtyisänä. Kun siivotaan säännöllisesti, ei yleensä tarvita vahvoja puhdistusaineita, vaan miedot aineet tai pelkkä vedellä nihkeytetty mikrokuituliina riittävät. Siivoaminen vähentää kemikaalialtistumista, sillä huonepölyyn voi sitoutua ulkoa kulkeutuvaa katupölyä ja haitallisia kemikaaleja esimerkiksi tekstiileistä, elektroniikasta ja huonekaluista.

MUISTA ● Siivoa säännöllisesti. ● Annostele siivousaineet ohjeiden mukaan. Älä lorauta ylimääräistä ”varmuuden vuoksi”. ● Kun käytät mikrokuituliinoja ja -moppeja, siivousaineita ei välttämättä tarvita. ● Käytä vain yhtä ainetta kerrallaan, sillä eri aineet voivat reagoida vaarallisesti keskenään. ● Älä jätä siivousaineita lasten tai lemmikkieläinten ulottuville. ● Sulje pakkaukset huolellisesti. ● Älä päästä pesuvesiä suoraan vesistöön. ● Opettele tuntemaan varoitusmerkit.

Annostele ja säilytä oikein On tärkeää annostella ja säilyttää pesu- ja puhdistusaineet käyttöohjeen mukaan. Liiallinen määrä ainetta voi vahingoittaa pintoja ja huonontaa pesutulosta. Puhdistusainejäämät nopeuttavat pintojen likaantumista. Liika annostelu rasittaa ympäristöä, voi ärsyttää ihoa ja on kallista. Jos olet allerginen tai ihosi on herkkä, jos käytät vahvoja puhdistusaineita tai jos teet likaista työtä, käytä suojakäsineitä ja muita tarvittavia suojaimia. Vältä suihkutettavia puhdistusaineita, jotka voivat päätyä ilman kautta hengitykseen. Huolehdi turvallisuudesta ja säilytä pesu- ja puhdistusaineet käyttöohjeiden mukaan, lasten ja kotieläinten ulottumattomissa.

Mikä pH? Happamuutta tai emäksisyyttä kuvastava pH-arvo auttaa pesuaineen valinnassa. Vahvasti happamat tai emäksiset aineet ovat hyvin voimakkaita. Niiden annostelussa ja käytössä tulee olla erityisen huolellinen, ja niitä käsiteltäessä on käytettävä suojakäsineitä. Vahvasti happamat ja emäksiset aineet pidetään poissa lasten ulottuvilta. Vahvasti emäksisiä (pH 11.1–14) aineita ovat erikoispuhdistusaineet, kuten uuninpuhdistusaineet, koneastianpesuaineet ja monet pyykinpesuaineet. Ne tehoavat pinttyneeseen likaan ja rasvalikaan ja sopivat perusteelliseen puhdistukseen. Vahvasti emäksiset aineet on huuhdeltava huolellisesti pois, sillä ne voivat vahingoittaa maali- ja lakkapintoja, linoleumia, alumiinia ja emalia. Emäksiset (pH 10.1-11) ja vahvasti emäksiset aineet voivat ärsyttää tai syövyttää ihoa ja niitä kannattaa käyttää vain erityistilanteissa. Heikosti emäksiset (pH 8.1–10) aineet sopivat ylläpitosiivoukseen. Ne poistavat rasvalikaa ja soveltu-

vat vettä sietäville pinnoille. Aineet laimennetaan ohjeen mukaan. Laimeita liuoksia ei tarvitse huuhdella. Osa pyykinpesuaineista on heikosti emäksisiä. Neutraalit aineet (pH 6–8) sopivat vedenkestäville, vähän likaantuneille pinnoille ja arkojen tekstiilien pesuun. Yleispuhdistusaineiden ja käsiastianpesuaineiden pH on usein neutraali. Laimennettuina niitä ei tarvitse huuhtoa, paitsi astioista ja tekstiileistä. Heikosti happamia (pH 5–5.9) aineita käytetään yleispuhdistukseen ja esimerkiksi kosteiden tilojen puhdistukseen. Ne ehkäisevät saostumien syntymistä. Happamia (pH 2-4.9) ja vahvasti happamia (pH 0-1.9) aineita ovat muun muassa WC:n, astianpesukoneen ja kahvinkeittimen puhdistusaineet. Aineet laimennetaan ohjeen mukaan ja huuhdellaan huolellisesti. Nämä aineet syövyttävät pintamateriaaleja, kuten marmoria, emalia ja saumausaineita. Keraamisten laattojen saumat on kasteltava ennen happaman aineen käyttöä.

Isoäidin siivousvinkit ETIKKA Väkiviinaetikka poistaa kalkkisaostumia muun muassa hanojen ja suihkupäiden ympäriltä, kiillottaa ja poistaa hajuja. Laimenna etikka viileään veteen, kuumassa se haihtuu. Huuhtele pinnat etikan käytön jälkeen. Huomaa, että etikka ei happamana aineena sovi kaikille pinnoille, kuten sementille, kaakeli- ja silikonisaumoille tai marmorille.

RUOKASOODA Ruokasooda on emäksistä ainetta. Se poistaa rasvalikaa, pinttymiä ja hajuja. Lavuaarit ja kattilat kirkastuvat, kun niitä pyyhitään kostutetulla liinalla, jossa on ruokasoodaa. Kokeile veden ja soodan seosta pinttyneisiin kahvi- ja teekuppeihin, uunipelteihin ja hellan valurautalevyihin. Huuhtele hyvin.

SUOLA JA SOKERI Pohjaan palanutta kattilaa tai pinttynyttä liettä hangataan kostutetulla sokeripalalla. Tuoreeseen, märkään punaviinitahraan hierotaan runsaasti suolaa.

SIIVOUSKOMERON P ERUSAINEET Erilaisia puhdistusaineita on valtavasti tarjolla. Kodin siivouksessa riittää kuitenkin melko pieni valikoima. Vähentämällä erilaisten tuotteiden määrää pienennät kodin kemikaalikuormaa, ja myös rahaa säästyy.

Käsiastianpesuaine eli neutraali puhdistusaine (pH 6–8) ● Sopii lähes kaikkeen kodin siivoukseen. ● Laimennettuna ei tarvitse huuhtoa pois pinnoilta. ● Jos pyyhit laimentamattomalla aineella esimerkiksi rasvaista maustehyllyä, pyyhi pinnat lopuksi kostealla liinalla.

Yleispuhdistusaine, heikosti emäksinen (pH 8.1–10) ● Tehoaa rasvalikaan.

Hapan puhdistusaine kalkinpoistoon (pH alle 6) ● Tehoaa kalkkisaostumiin mm. kylpyhuoneessa.

WC:n puhdistusaine tarvittaessa ● Poistaa hajuja

POHDI JA SELVITÄ ● Mikä paikka asunnossasi likaantuu erityisesti? Mistä lika tulee? Voiko sen kertymistä vähentää? ● Onko kotona tarpeeksi säilytyspaikkoja? Ovatko ne toimivia? Onko kaikki tavara tarpeellista? ● Millaiset ovat kodin siivousvälineet ja -aineet?

PIKAVINKIT PUHDISTUSAINEVALINTOIHIN ● Valitse oikea aine oikeaan tarkoitukseen. Usein pelkkä vesi tai mieto aine riittää. ● Älä hanki turhia aineita. Esimerkiksi huuhteluaineita tai huuhtelukirkasteita ei välttämättä tarvita. ● Suosi ympäristömerkittyjä tuotteita. ● Valitse tiivisteitä ja täyttöpakkauksia, jos mahdollista. ● Suosi hajusteettomia ja väriaineettomia pesu- ja puhdistusaineita. Erityisesti allergisen kannattaa valita hajusteeton pesuaine. ● Käytä suihkutettavia puhdistusaineita harkiten, erityisesti jos olet allerginen tai jos sinulla on hengityssairaus. ● Vältä ilman- ja wc-raikasteita. ● Pyri välttämään kloorattuja desinfiointiaineita, antibakteerisia aineita ja liuottimia sisältäviä aineita.

HUOMAA VAROVASTI KLOORIN KANSSA ● Älä käytä klooripitoista puhdistusainetta yhdessä happamien aineiden, kuten wc-puhdistusaineiden, etikan tai sitruunahapon kanssa, sillä klooria voi vapautua ilmaan. ● Älä puhdista saunaa klooripitoisella puhdistusaineella. Puuhun imeytynyt kloori voi vapautua ilmaan saunaa lämmitettäessä. ● Käytä aina viileää vettä klooripitoisten aineiden kanssa.

Tarvitaanko desinfiointia? Desinfiointiaineilla tarkoitetaan kemikaaleja, jotka on tarkoitettu tappamaan haitallisia mikrobeja. Kotisiivouksessa ei yleensä tarvita desinfioivia pesuaineita. Ylläpitosiivous ja lian, eli bakteerien ravinnon, poistaminen riittää. Desinfiointiaineiden turha käyttö vaikuttaa haitallisesti normaaliin, hyödylliseen bakteerikantaan, sillä desinfiointiaineet tuhoavat myös hyvät mikrobit. Desinfiointiaineet ovat usein haitallisia ympäristölle ja voivat herkistää tai aiheuttaa ärsytys- ja allergiaoireita. On tärkeää valita oikeanlainen tuote. Osa desinfioivista aineista sekä puhdistaa että desinfioi. Osa aineista pelkästään desinfioi, jolloin lika pitää ensin poistaa pesuaineella. Tarkista tuoteselosteesta, suihkutetaanko ainetta liinaan vai suoraan pinnalle, ja pitääkö pinnat huuhdella käsittelyn jälkeen. Esimerkiksi epidemia-aikana, jos kotona sairastetaan, voi kylpyhuoneessa, vessassa ja kosketuspinnoilla käyttää desinfioivaa puhdistusainetta tilapäisesti. Käsidesi ei sovellu pintojen desinfiointiin, sillä useimmat käsidesit sisältävät myös käsiä hoitavia aineita, jotka jäävät pinnoille alkoholin haihduttua. Tahmea pinta muodostaa kasvualustan mikrobeille.

Tarkkana tautien aikaan

Käsidesi vai pesu saippualla? Kotioloissa ja työpaikalla käsien pesu saippualla ja vedellä on tehokas keino torjua bakteereja ja viruksia. Käsidesien toistuva käyttö voi kuivattaa ihoa. Herkkäihoisen kannattaa käyttää myös käsivoidetta. Jos jokin käsidesi aiheuttaa voimakkaita ihoreaktioita, sen käyttö kannattaa lopettaa. Käsidesin aiheuttamista merkittävistä ongelmista kannattaa ilmoittaa tuotteen valmistajalle. Käsidesejä on käytetty pitkään terveydenhuollossa ja muuallakin. Altistuessamme toistuvasti yhä uusille kemikaaleille, myös herkistäville aineille altistuminen on todennäköisempää. Silloin allergisoituminenkin on mahdollista.

Kun kotona sairastetaan, kannattaa siivouksessa olla erityisen huolellinen. Pyyhitään heikosti emäksisellä yleispuhdistusaineella (pH 8.1–10) pinnat, joita kosketellaan usein: ovenkahvat, kaappien vetimet, käsinojat, pöydät, valokatkaisijat, vesihanat, WC:n vetonupit. Myös kännykät, kaukosäätimet ja tietokoneen näppäimistöt voidaan pyyhkiä. Vessa on hyvä pestä usein. Joskus voi olla tarpeen käyttää myös desinfioivaa puhdistusainetta vessassa ja kylpyhuoneessa. Siivoa puhtaista pinnoista kohti likaisempia. Suojaa kädet siivouskäsineillä. Pese ja kuivaa käsineet lopuksi tai käytä kertakäyttökäsineitä. Pese lopuksi siivousliinat 60 asteen pesuohjelmalla. Pyyhi siivouspyyhkeellä ja puhdistusaineella imuri ja sellaiset välineet, joita ei voi pestä koneessa.

MITÄ JÄTETTÄ PUHDISTUS AINEET OVAT? ● Vanhat pesuaineet viedään vaarallisen jätteen keräykseen. Niitä ei saa kaataa viemäriin eikä laittaa sekajätteeseen. ● Tyhjät pesuainepakkaukset kierrätetään materiaalin mukaan. Pakkausten tulee olla puhtaita ja kuivia.

Keittiökemiaa Ihminen voi altistua haitallisille aineille myös ravinnon kautta. Ruoantuotannossa käytetään monenlaisia kemikaaleja, kuten lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, jotka voivat kuormittaa ympäristöä ja joista voi jäädä jäämiä elintarvikkeisiin. Haitallisia aineita voi päätyä elintarvikkeisiin myös maaperästä tai ilmalaskeumana. Esimerkiksi raskasmetalleja voi päätyä elintarvikkeisiin ympäristön luontaisista lähteistä tai ilmalaskeumana kaivostoiminnasta, teollisuuden päästöistä tai jätteiden poltosta. Paras keino välttyä elintarvikkeiden mahdollisesti sisältämien haitallisten aineiden vaikutuksilta on syödä monipuolisesti, vaihtelevasti ja kohtuullisesti. Noudata hyvää hygieniaa ja elintarvikepakkausten käyttöohjeita. Luomutuotannossa haitallisten kemikaalien käyttöä on rajoitettu, joten luomutuotteet sisältävät vähemmän jäämiä kuin tavanomaiset tuotteet. Myös kotimaisten ja EU:sta tulevien tuotteiden suosiminen on järkevää, sillä muualta tuoduissa elintarvikkeissa on havaittu enemmän määräystenvastaisia tuotteita kuin EU-maissa tuotetuissa. Erityisryhmien, kuten lasten ja raskaana olevien, kohdalla on syytä olla tarkka tiettyjen ruoka-aineiden suhteen. Esimerkiksi imeväisi-

käisten ruoissa ei käytetä siemeniä, koska moniin öljykasvien siemeniin kertyy maaperästä luontaisesti raskasmetalleja. Myös isompien lasten ravintoon siemeniä suositellaan vain pieniä määriä ja eri lajeja vaihdellen.

Kun syöt moni puolisesti, vaih televasti ja koh tuullisesti, et altistu liikaa jon kin y ksittäisen ruo ka-aineen sisältä mille haitallisille aineille. HUOMAA

Eri kalalajeja kannattaa syödä monipuolisesti. Näin saadaan hyödynnettyä kalan terveelliset ominaisuudet, mutta ei altistuta liikaa kalojen mahdollisesti sisältämille haitallisille aineille. Raskaana oleville ja imettäville äideille ei suositella lainkaan haukea, johon voi kertyä elohopeaa. Vihannekset ja hedelmät pestään hyvin, jotta lika ja pöly saadaan pois. Pesu poistaa myös kasvinsuojeluaineiden jäämiä, joita saattaa olla erityisesti tuontihedelmien kuorissa. Jos kuorineen syötävät hedelmät kuoritaan, menetetään tärkeitä ravintoaineita. Suomalaiset omenat ja ulkomaiset luomuomenat kannattaa pestä hyvin ja syödä kuorineen.

Merilevien liiallinen jodi on haitallista kilpirauhasen toiminnalle. Eräissä merilevissä on todettu haitallisen korkeita jodipitoisuuksia, ja joissakin on todettu myös korkeita raskasmetallipitoisuuksia (arseeni, kadmium ja lyijy). Merilevävalmisteita ei saa käyttää osana vauvojen, lasten, raskaana olevien tai imettävien ruokavaliota varsinkaan, jos tuotteen jodipitoisuus ei ole selvillä. Hirven sisäelimissä on korkeat raskas metallipitoisuudet, ja siksi yli 1-vuotiaan hirven sisäelimiä ei suositella syötäväksi. Ulkomaisessa broilerissa saattaa olla antibioottijäämiä, sillä antibioottien käyttö lihatuotannossa on yleistä jopa monissa Euroopan maissa. Varmista broilerin alkuperä elintarvikepakkauksesta tai ravintolan henkilökunnalta.

Ruoanlaitto ja säilytys Ruoanlaitossa ja ruokien säilytyksessä käytettävistä astioista ja välineistä ei saa siirtyä elintarvikkeisiin ainesosia, jotka voivat vaarantaa terveyden tai aiheuttaa sopimattomia muutoksia ruoan koostumukseen. Tuotteiden valmistajat ja maahantuojat ovat vastuussa siitä, että elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit ovat vaatimusten mukaisia. Kotikeittössäkin kannattaa kiinnittää huomiota astioiden käyttöön ja ruoanvalmistustapoihin. Kun kotiin hankitaan muoviastioita, valitaan sellaisia, jotka on tarkoitettu elintarvikekäyttöön. Tarkista, kestävätkö astiat konepesun ja mikron. Jos merkintä mikronkestävyydestä puuttuu, astiaa ei kannata käyttää mikrossa, sillä kuumuus voi lisätä aineiden irtoamista muovista. Muoviastiat ovat kestäviä, mutta ajan mittaan nekin haurastuvat. Kovin vanhoja, kuluneita tai rikkinäisiä astioita ei kannata käyttää ruoan valmistukseen, säilytykseen tai tarjoiluun. Kuuma, kylmä, kulutus ja terävät esineet voivat vahingoittaa muovia. Huonokuntoisia muoviastioita voi olla vaikea saada puhtaiksi ja niistä saattaa irrota ruokaan haitallisia aineita. Ennen 2000-lukua valmistetuissa muovituotteissa on saatettu käyttää aineita, jotka ovat nykyään kiellettyjä. Haitalliset ftalaatit ovat EU-lainsäädännön mukaan kiellettyjä kertakäyttöisissä muovitavaroissa ja elintarvikepakkauksissa. Ftalaa-

tit ovat muovinpehmentimiä, joista osa haittaa hormonitoimintaa ja lisääntymistä. Pehmentimiä käytetään tekemään muovista kestävämpää ja taipuisampaa. Ftalaatteja voi olla muun muassa ruokapakkauksissa, elektroniikassa ja tekstiileissä. Ruoanvalmistustavoillakin on merkitystä. PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä voi muodostua elintarvikkeisiin esimerkiksi savustuksen, paahtamisen, grillaamisen tai kuivaamisen seurauksena. PAH-yhdisteitä voi esiintyä sekä teollisissa että kotona valmistetuissa elintarvikkeissa. Osa PAH-yhdisteistä on syöpävaarallisia ja perimää vaurioittavia.

VÄLTÄ HAITALLISET KE MIKAALIT RUOANLAITOSSA JA SÄILYTYKSESSÄ ● Syö monipuolisesti, vaihtelevasti ja kohtuullisesti. ● Älä paista liikaa tai liian tummaksi. Musta väri on yleensä merkki PAH-yhdisteiden muodostumisesta. ● Älä kuumenna teflonastioita tyhjänä tai liian kuumaksi. ● Jos säilytät elintarvikkeita muoviastioissa, käytä vain elintarvikkeille tarkoitettuja muoviastioita. Jos lämmität ruokaa mikrossa muoviastiassa, tarkista, että astia on mikronkestävä. ● Älä käytä huonokuntoisia astioita ruokien valmistukseen, säilytykseen tai tarjoiluun. ● Matkamuistoina tuodut keramiikka-astiat kannattaa pitää koriste-esineinä. ● Älä käytä alumiinifoliota hopeasta, uushopeasta, ruostumattomasta teräksestä tai raudasta valmistettujen astioiden päällä. Folio voi syöpyä ja alumiinia joutua ruokaan.

Tekstiilien kemikaalit Tekstiilien tuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi. Kuluttaja voi osaltaan vähentää kuormitusta pitämällä omistamansa vaatteet mahdollisimman pitkään käytössä. Tekstiilituotannossa kemikaaleja käytetään esimerkiksi valkaisuun, värjäykseen, käsittelyihin ja viimeistelyyn. Tekstiileihin saatetaan lisätä kemikaaleja, jotka estävät rypistymistä tai homehtumista pitkien kuljetusmatkojen aikana. Yhden kuitukilon tuotantoon voi kulua puoli kiloa kemikaaleja ja yhden vaatekilon tuotantoon kolme kiloa. Merkittävin riski altistua tekstiilien kemikaaleille on tekstiilien tuotantoketjussa työskentelevillä henkilöillä, mutta myös tekstiilien käyttäjä voi altistua. Tekstiilit, jotka on käsitelty kemikaaleilla esimerkiksi rypistymisen estämiseksi, veden ja tahrojen hylkimiseksi tai hajun poistamiseksi, voivat sisältää ihmiselle haitallisia kemikaaleja. T-paitojen muovipintaisissa kuvioinneissa saattaa olla muovin pehmennysaineita, joista osa voi olla haitallisia lisääntymiskyvylle. Viralliset ympäristömerkit ja standardit tekstiileissä kertovat, että haitallisten kemikaalien käyttöä on rajoitettu tuotannossa. Myös EU:n kemikaalilainsäädäntö rajoittaa haitallisten aineiden käyttöä tekstiileissä. Kuluttaja voi vähentää ympäristökuormaa hankkimalla uutta vain 26

harkiten ja pidentämällä tekstiiliensä käyttöikää huoltamalla ja korjaamalla.

TUTKI JO KAUPASSA ● Hoito-ohjeet: Voiko vaatteen pestä kotona koneessa tai käsin vai vaatiiko se kemiallista pesua? ● Tuotannon vastuullisuus: Onko puuvilla luomu- tai Reilun kaupan tuotantoa? Onko tuotteessa virallinen ympäristömerkki? ● Tuotteen alkuperä. ● Onko vaatteessa muovipintaisia kuvioita, jotka lohkeavat kuluessaan? ● Onko tuote kestävän ja laadukkaan tuntuinen ja hyvin viimeistelty?

Vähennä käytön aikaista kuormitusta Ihminen on jatkuvasti ihonsa kautta kosketuksissa vaatteisiin ja liinavaatteisiin, ja siten myös niiden sisältämiin kemikaaleihin. Tekstiileissä käytetyt kemikaalit voivat olla haitallisia terveydelle tai aiheuttaa esimerkiksi ihoärsytystä. Ärsyttäviä tai allergiaa aiheuttavia voivat olla esimerkiksi formaldehydi, väriaineet, kromiyhdisteet ja antimikrobiset aineet. Ainakin liinavaatteet kannattaa pestä ennen käyttöä. Vaatteista pesussa irtoavien mikromuovihiukkasten määrä vähe-

AIOTKO OSTAA UUTTA? Etsi tietoa tuotteiden tuotannon vastuullisuudesta.

nee usean pesukerran jälkeen. Jäteveteen päätyvän muovin määrä vähenee, kun ostat uusia vaatteita harvoin ja harkiten, suosit käytettyä ja peset vaatteita vain tarpeen mukaan. Niitit, vetoketjut, soljet ja muut metalliset osat vaatteissa voivat sisältää nikkeliä. Pitkäaikainen kosketus nikkelin kanssa saattaa aiheuttaa allergian. Laki säätelee, kuinka paljon nikkeliä saa irrota ihon kanssa kosketuksissa olevasta metallista. Jos valmistaja ei noudata lainsäädäntöä, on mahdollista, että metalliosat sisältävät nikkeliä yli sallitun määrän. Muoviset kengät tai kenkien muoviset osat sisältävät toisinaan ftalaatteja. Kengät voivat sisältää myös kromia tai homeenestoainetta, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Esimerkiksi dimetyylifumaraatti (DMF) on homeenestoaine, jonka käyttöä on rajoitettu EU:ssa.

TEHKÄÄ marttayhdistyksenä kuntalaisaloite kunnan tekstiilihankinnoista, joihin kuuluvat esimerkiksi työvaatteet. Esittäkää, että hankinnat tehdään vastuullisesti ja että niissä otetaan huomioon virallisten ympäristömerkkien ja Reilun kaupan merkkien kriteerit.

Tutki, mitä tietoa löydät päälläsi ole vien vaatteiden tuotannon vastuul lisuudesta. Etsi tietoa vaatemerkin verkkosivuilta.

MUISTA ● Osta uutta vain harkiten. ● Pese ainakin uudet liinavaatteet ennen käyttöä. ● Suosi käytettyä. ● Älä pese turhaan. Joskus tuuletus tai tahranpoisto riittää. ● Noudata hoito-ohjeita ja annostele pesuaine oikein. ● Suosi hajusteetonta pesuainetta. ● Huuhteluainetta ei välttämättä tarvita. ● Valitse vesipesun kestäviä tekstiilejä. Kemiallisessa pesussa käytetään haitallisia kemikaaleja. ● Vältä tekstiilejä, jotka on käsitelty tiettyjen ominaisuuksien saamiseksi (esimerkiksi rypistymättömyys, veden ja tahrojen hylkiminen, hajun poisto). 27

Imuroi ja pyyhi p ölyt säännöllisesti. Näin vähennät huone ilman kemikaali kuormaa.

Rakennukset, pihamaa ja liikenne Remontin aikaan

Kodin elektroniikka

Rakennusmateriaaleista, maalatuista pinnoista ja tekstiileistä voi vapautua haihtuvia kemikaaleja sisäilmaan, etenkin uutena. Liuottimet, kuten tärpätti, ovat vaarallisia terveydelle ja ympäristölle. Kyllästetystä puusta liukenee käytössä kemikaaleja, jotka päätyvät ympäristöön.

Joka kodissa on iso valikoima erilaisia elektroniikkalaitteita. Laitteiden hankinnassa on syytä käyttää harkintaa, sillä niiden valmistaminen kuluttaa paljon luonnonvaroja, ja usein tuotannossa käytetään haitallisia kemikaaleja. Esimerkiksi ftalaatit ja fosfaattiesterit ovat tyypillisiä elektroniikkalaitteiden sisältämiä kemikaaleja. Ftalaatteja käytetään esimerkiksi muovien pehmentiminä. Laitteissa voi olla kemikaaleja myös vähentämässä syttymisherkkyyttä tai palon leviämistä. Sähkölaitteiden vaarallisia aineita on rajoitettu EU:ssa vuodesta 2006 alkaen. Esimerkiksi osa bromatuista palonestoaineista on kiellettyjä. Bromattuja palonestoaineita on löydetty muun muassa maaperästä, ilmasta, kaloista linnuista ja ihmisistä.

REMONTTIVINKIT ● Suosi ympäristömerkittyjä materiaaleja, vesiohenteisia maaleja ja M1-luokiteltuja materiaaleja. M1-luokittelu asettaa raja-arvot rakennusmateriaalista haihtuville yhdisteille. ● Siivoa remonttipölyt huolellisesti, sillä osa rakennusmateriaalien sisältämistä yhdisteistä tarttuu helposti pölyyn. ● Tuuleta perusteellisesti. Maalatuista pinnoista, rakennusmateriaaleista ja tekstiileistä voi vapautua haihtuvia kemikaaleja erityisesti aluksi. Päästä lapsi nukkumaan maalattuun huoneeseen vasta sitten, kun maalin haju on haihtunut. ● Purettaville materiaaleille pitää teettää asbestikartoitus, jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1994. Asbesti on vaarallista jätettä.

● Vältä kyllästetyn puun käyttöä. ● Orgaanisia liuotinaineita sisältäviä lakkabensiinejä, maaleja, lakkoja ja suihkeita ei saa käyttää huoneessa, jossa lapset oleskelevat. Säilytä aineet lasten ulottumattomissa. ● Käytä suojavarusteita, kun remontoit. Noudata varusteiden käyttöohjeita. ● Vältä tekstiilejä, joissa on palosuojaus tai jokin muu käsittely. ● Käytä huonekalujen suoja- ja hoitoaineita vain harkiten. Noudata käyttöohjeita. ● Liuottimet, maalit, lakat ja asbesti ovat vaarallista jätettä.

IMUROI JA POISTA PÖLYT ● Huonepöly kertyy herkästi sähkölaitteiden pinnalle. Imuroi ja pyyhi pölyt säännöllisesti. Näin vähennät huoneilman kemikaalikuormaa.

Luonnonmukainen puutarha Puutarhanhoidossa käytetyistä valmisteista erityisesti kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet ja lannoitteet saattavat sisältää haitallisia kemikaaleja. Omassa pihassa ja parvekkeella kannattaa pyrkiä luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon ja välttää kemikaaleja. Kemialliset kasvituholaisten ja rikkakasvien torjunta-aineet voivat olla haitallisia myös muille kasveille ja pihan pieneliöille. Rikkakasvien tai tuholaisten leviämistä rajoitetaan, kun kitketään rikkakasvit, pestään tuholaiset pois kasveista vedellä, poistetaan huonokuntoiset kasvinosat ja käytetään katemate-

Tee viisaita valintoja myös pihalla. Piha on lapsille leikkipaikka, jossa ei pitäisi joutua altistumaan haitallisille kemikaaleille.

riaaleja. Kasvit pysyvät terveinä, kun samalla alueella viljeltäviä lajeja vaihdellaan vuosittain. Keinolannoitteiden sijaan kannattaa suosia mahdollisimman läheltä saatavia eloperäisiä lannoitteita kuten kompostia ja ruohosilppua. Keinolannoitteiden ravinteet liukenevat nopeasti ja huuhtoutuvat helposti ympäristöön, ja voivat aiheuttaa rehevöitymistä. Eloperäiset lannoitteet ovat pitkävaikutteisia, ravinteet liukenevat hitaasti ja niiden sisältämä orgaaninen aines parantaa maan rakennetta ja elävyyttä.

HYTTYS- JA PUNKKI KARKOTTEET Suojaudu hyönteisiä vastaan ensisijaisesti vaatteilla. Hyttys- ja punkkikarkotteet voivat sisältää silmiä ja ihoa ärsyttäviä aineita. ● Jos käytät karkotetta ● noudata tarkasti valmisteen käyttöohjetta ● käytä ainetta vain ulkotiloissa ● sijoita höyrystävä hyttyskarkotin tasaiselle alustalle siten, että se pysyy paikallaan ● varmista, ettei kukaan hengitä höyryä suoraan karkottimesta tai altistu höyrylle pitkään.

Liikenteessä Autoiluun liittyy monia haitallisia kemikaaleja, kuten polttoaine, akkuhappo ja jäähdytysneste. Bensiinistä haihtuu terveydelle vaarallisia höyryjä, akkuhappo on voimakkaasti syövyttävää ja jäähdytysneste voi olla terveydelle haitallista. Autoilu heikentää ilmanlaatua ja lisää ihmisten altistumista haitallisille aineille hengityksen kautta. Moottorista tulevat pakokaasut ja renkaiden sekä tienpinnan kulumisesta aiheutuvat pienhiukkaset aiheuttavat terveyshaittoja. Autoilu aiheuttaa myös ympäristön ja pohjavesien pilaantumista. Pienikin määrä öljyä on haitallista joutuessaan ympäristöön.

MUISTA ● Kävele, pyöräile ja käytä joukkoliikennettä aina kun mahdollista. Näin pienennät hiilijalanjälkeä ja vähennät kemikalisoitumista. ● Käytä öljytuotteita ainoastaan nimettyyn tarkoitukseen. Älä esimerkiksi käytä bensiiniä tai dieselöljyä puhdistamiseen. ● Säilytä autonhoitotuotteet lasten ulottumattomissa.

Säilytä autonhoitotuotteet lasten ulottumattomissa

Lajittele ja kierrätä Vie aina roskat roskiin ja lajittele jätteet. Luontoon joutuneista roskista, esimerkiksi tupakantumpeista, voi päätyä haitallisia kemikaaleja ympäristöön. Muoviroskat eivät hajoa luonnossa kokonaan. Ne muuttuvat vähitellen mikromuoviksi, joka voi päätyä eläinten ja ihmisten elimistöön.

MUISTA ● Älä heitä roskia luontoon. Kerää toisten heittämiä roskia pois luonnosta. ● Suosi ympäristömerkittyä kosmetiikkaa, jossa mikromuovit on kielletty. ● Vähennä autoilua, koska se on merkittävä mikromuovin lähde. MINIROSKIS M UKAAN Miniroskikseksi sopii mikä tahansa pieni, tiivis purkki. Pidä miniroskis mukanasi ja laita siihen käytetyt purkat, karkkipaperit ja tupakantumpit, jos isoa roskista ei ole lähistöllä. MARTTAVINKKI Järjestäkää roskakävely ja kerätkää roskat lähiympäristöstänne tai joltakin sovitulta alueelta.

Ongelma nimeltä mikromuovi Mikromuovit ovat alle viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia, jotka voivat kulkeutua vesistöihin hulevesien tai yhdyskuntajätevesien mukana. Mikromuovia syntyy esimerkiksi silloin, kun muoviroska haurastuu ja hajoaa. Mikromuovia päätyy vesistöihin erityisesti autonrenkaiden kulumisen seurauksena. Mikromuovia myös valmistetaan erilaisiin käyttötarkoituksiin, joissa tarvitaan muovihiukkasia. Kotitalouksista mikromuovia kulkeutuu jätevesiin kosmetiikan ja hygieniatuotteiden mukana sekä tekokuituvaatteiden pyykistä. Jätevedenpuhdistamoilla valtaosa mikromuovista päätyy puhdistamolietteeseen, mutta osa pääsee puhdistetun veden mukana vesistöihin ja siellä esimerkiksi kalojen ja äyriäisten elimistöön. Mikromuovit voivat sisältää haitallisia kemikaaleja, ja toisaalta mikromuoveihin voi vesistöissä kiinnittyä muita haitallisia aineita. Mikromuovien mukana haitalliset kemikaalit voivat päätyä eliöihin.

Muoviroskat eivät hajoa luonnossa ko konaan. Ne muuttu vat vähitellen mikro muoviksi, joka voi päätyä eläinten ja ih misten elimistöön.

Suojellaan ihmistä ja ympäristöä Haitallisia kemikaaleja voi päätyä ympäristöön tai vesistöihin esimerkiksi jäte- ja hulevesien sekä kasvinsuojeluaineiden mukana. Ihminen voi altistua haitallisille kemikaaleille esimerkiksi juomaveden tai hengitysilman kautta. Kemikalisoituminen koskettaa jokaista, ja sen vähentämisestä kannattaa olla kiinnostunut jo oman hyvinvoinnin takia. Globaalisti ympäristön kemikalisoituminen on yksi maapallon kantokykyä uhkaavista ilmiöistä siinä missä ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja ravinteiden hupeneminenkin. Kemikalisoitumisen nykytilasta ei ole riittävän selkeää kokonaiskuvaa, jotta pystyisimme arvioimaan, kuinka lähellä olemme maapallon kantokyvyn rajoja. Kuitenkin arvioidaan, että maapallolta ei juuri löydy sellaista aluetta, johon ihmisten tuottamat kemikaalit eivät olisi kulkeutuneet. Monia erityisen haitallisia kemikaaleja on kielletty tai niiden käyttöä on rajoitettu. Toisaalta jatkuvasti otetaan käyttöön uusia kemikaaleja, joiden vaikutuksia ei tunneta riittävästi. Kaikkien haitallisten kemikaalien käyttöä ei säännellä, eikä kaikkia kemikaalien vaaroja tunneta.

Ympäristölle haitalliset aineet Ympäristölle haitalliset aineet voivat vaikuttaa luontoon sekä eliöiden elintoimintoihin ja kuolleisuuteen jo pieninä pitoisuuksina. Monet aineet eivät hajoa lainkaan tai hajoavat hyvin hitaasti luonnossa. Jos aineet kertyvät eliöihin, haittojen riski kasvaa. Vaikutukset voivat ilmetä heti altistumisen jälkeen tai vasta pitkän ajan kuluttua. Ajan kuluessa pienetkin pitoisuudet hitaasti hajoavia kemikaaleja kertyvät merkittäviksi pitoisuuksiksi vesistöissä ja eliöissä. Luonnontilaisten alueidenkin suojeleminen haitallisilta kemikaaleilta on vaikeaa, sillä kertyvät ja hitaasti hajoavat kemikaalit voivat kulkeutua kauas päästölähteiltään veden, ilman ja ravintoketjujen mukana. Esimerkiksi vaatteiden pintakäsittelyyn käytettyjä fluoriyhdisteitä (PFC) on havaittu Itämeren hylkeistä ja arktisten alueiden jääkarhuista.

YMPÄRISTÖLLE HAITALLISIA KEMIKAALEJA VOIVAT OLLA ESIMERKIKSI: ● kasvinsuojeluaineet ● polttoaineet ● liuottimet ● valkaisu- ja desinfiointiaineet ● kosmetiikka- ja kodinhoitotuotteiden säilöntäaineet

Tuotanto uhkaa terveyttä Suurimman kemikaaliriskin kantavat usein ihmiset, jotka työskentelevät tekstiilien, elektroniikan tai lääkkeiden raaka-aineiden tuotannossa. Erityisesti köyhissä maissa työolosuhteet, suojavarusteet ja ympäristöpäästöjen hallinta voivat olla puutteellisia. Tuotannon aikana käytetään usein kemikaaleja, jotka eivät jää valmiiseen tuotteeseen, mutta voivat aiheuttaa haittaa niiden kanssa tekemisissä oleville tai ympäristölle. Yksi esimerkki tästä on puuvilla, jonka viljelyssä käytetään runsaasti keinolannoitteita ja torjunta-aineita. Puuvillan kasvatukseen kuluu arviolta 16 prosenttia maailmassa käytettävistä tuholaismyrkyistä. Usein torjunta-aineita käsitellään viljelmillä ilman riittäviä suojavarusteita.

Kohti kiertotaloutta Kiertotalouden tavoitteena on pitää raaka-aineet ja materiaalit mahdollisimman pitkään käytössä, jotta luonnonvaroja säästyy eikä jätettä synny. Tuotteiden ja tavaroiden käyttöikää pyritään pidentämään ja uudelleenkäyttöä edistämään, jotta uutta ei tarvitse valmistaa jatkuvasti. Tuotteita korjataan, huolletaan ja päivitetään, tuotesuunnittelua ja tuotantoa kehitetään. Tehdään kestäviä tuotteita, joita on helppo korjata tai uudistaa ja joihin on saatavilla varaosia. Kiertotalouteen kuuluu materiaalien tehokas hyödyntäminen. Jätteeksi päätyneet materiaalit käytetään uusien tuotteiden valmistuksessa. Haasteellista on, että tavarat voivat sisältää kemikaaleja, joista ei ole helppo löytää tietoa. Vaaralliset kemikaalit on tärkeää saada pois kierrosta. Kemikaalien aiheuttamat riskit on otettava huomioon jo tuotesuunnittelussa ja tuotannossa, kun materiaaleja käytetään uusiin tarkoituksiin. Haitallisten kemikaalien ja materiaalien käyttöä vältetään ja vähennetään. On tärkeää, että tieto tuotteiden sisältämistä kemikaaleista kulkee tuotteen mukana koko sen elinkaaren ajan. Hyvin suunniteltu tuote voidaan tarvittaessa kierrättää osissa, jolloin voidaan ottaa huomioon sen eri osien sisältämät aineet.

ARJEN ESIMERKKI K IERTOTALOUDESTA Ruokapakkauksia voidaan käyttää uudelleen, jos käyttötapa muistuttaa alkuperäistä. Esimerkiksi raejuustorasiaa voi käyttää ruoan säilyttämiseen jääkaapissa, mutta ei ruoan kuumentamiseen mikrossa. Matkapuhelinten kierrättäminen on tärkeää, jotta saadaan niiden sisältämät arvokkaat materiaalit uudelleen käyttöön. Keksi lisää esimerkkejä!

MISTÄ LISÄÄ TIETOA? Kemikaalipakkauksen merkinnöissä on tiedot tuotteen ainesosista, annosteluohjeista, turvallisesta käytöstä ja vaaroista. Ilmoitettaviin tietoihin vaikuttaa se, mihin tuoteryhmään kemikaali kuuluu ja onko kemikaali luokiteltu vaaralliseksi. Ainesosaluettelo kannattaa tutkia tarkkaan. Myös yrityksen verkkosivuilta voi löytyä lisää tietoa tuotteiden sisältämistä kemikaaleista. Joidenkin tuotteiden kohdalla kuluttajalla on oikeus saada tietoa tuotteen toimittajalta. Toimittajan on kerrottava, sisältääkö tuote erityistä huolta aiheuttavia aineita tai onko tuotteelle tehty biosidikäsittely. Tämä koskee mm. tekstiilejä, huonekaluja, kenkiä, urheiluvälineitä, leluja ja elektroniikkalaitteita. Oikeus saada tietoja ei koske mm. maaleja, pesuaineita, lääkkeitä, kosmetiikkaa ja elintarvikkeita. Tietopyyntö tehdään kirjallisesti myyjälle, maahantuojalle tai valmistajalle.

Martan kestävä arki Kohtuullinen kulutus

● Osta vain tarpeeseen. ● Korjaa, lainaa, vaihda ja kierrätä. ● Opi seuraamaan omaa talouttasi ja kohtuullista sitä. ● Lajittele oikein – mahdollistat uutta.

● Hoida puutarhaa luonnonmukaisesti. ● Vaali luonnon monimuotoisuutta. ● Kierrätä ravinteet.

Suomalaisen hiilijalanjälki

10,3

Ilmastoruokaa

● Nauti värikkäistä satokausikasviksista, ainakin ½ kiloa päivässä. ● Suosi kotimaista villikalaa. ● Vältä hävikkiä.

A LIIK K U M

Luonnon monimuotoisuus Ilmastonmuutos

33%

NEN MI

20%

tonnia CO₂e/ hlö/vuosi

Luonnonvarojen kulutus

KUL U

25%

Monimuotoinen puutarha

Energiatehokkuus asumisessa

● Seuraa kodin energiankulutusta. ● Alenna huone- lämpötilaa. ● Lyhennä suihkuaikaa.

Kodinhoito Kemikalisoituminen

22% Viisas liikkuminen

● Lomaile lähellä ja kestävästi. ● Kävele ja pyöräile. ● Suosi joukkoliikennettä.

● Siivoaminen on ekoteko. ● Valitse ympäristöystävällinen tuote. ● Pese vain likaisia vaatteita ja suosi 40 asteen lämpötilaa. ● Annostele pesu- ja puhdistusaineet oikein.