Martat-lehti - Kesä 2017

W W W. M A R TAT. F I

3 2017 MARTTAJÄRJESTÖ 118 VUOTTA | 1899–2017

Maria Kesänen on kesäihminen JO JOUTUI ARMAS RUOKA-AIKA NAPPI JUTTU: MARTAT OMPELEVAT KOULULAISTEN KANSSA MAKSATKO TURHASTA? TARKISTA SOPIMUKSESI TAIVUTTELE TUOHISORMUS

1

01_kansi.indd 1

5.5.2017 7.51

HEI, SINÄ SIINÄ!

Mitä pidät tästä lehdestä?

Kerro mielipiteesi Martat-lehden lukijatutkimuksessa 15.–26.5.2017.

Vastaamaan pääset osoitteesta www.martat.fi Palkintoina Aarikan koruja ja Finlaysonin keittiötekstiilejä.

Kiitos kun osallistut! terveisin Martat

02_lukijatutkimus.indd 2

5.5.2017 7.53

HEIDI KOSENIUS

KRISTIINA KONTONIEMI

KANNEN KUVA JUHA METSO

MONIVUOTINEN

kukkapenkki on helppohoitoinen. Perennamaan pohjatyöt tehdään sivuilla 28–31.

SISÄLTÖ

3/2017 5 7 8 14 23 24 26 28 32 34 36 38 40 42 44 46 50 52 54 58 60 61 62 64 66 67

46

14

EDES KERRAN KESÄSSÄ

tehdään mansikkakakku.

SARI TAMMIKARI

Arttu Remes (vas.) ja Sakari Rutanen kuvauttivat itsensä Hetki on käsillä -tapahtuman lavasteessa. Koskenpään kyläkoululla opeteltiin napin ompelua ja virkkausta marttojen johdolla.

Ensin kerätään välineet valmiiksi, sitten keskitytään kukkaseppeleen sitomiseen.

Hehkeä panta painetaan kesäkutreille sivuilla 32–33.

Pääkirjoitus Marttakartta Kesänen, kesäihminen Armas ruoka-aika Rautaisannos: folaatti Kännykkä huilaamaan Oletko selvillä sopimuksista?

Pitkä ilo pienellä vaivalla Kesäkutreille Turva, terveys, identiteetti Liikaa roinaa ja hävikkiruokaa Maistiaisia maakunnista Tallenna tunnelmat kirjaan kirjoen Koivusta vaikka kihlat Sulata pakastin Nappi juttu!

Täällä kohdataan kasvokkain Missä mennään?

Monessa mukana Vuosikokous kaikkien katsottavissa Terveisin hallitus Täällä Lea Elämänmeno Marttakahviot valmiina kesään Marttaristikko Uusi alku

SUL ATA PAK ASTIN

03_sis.indd 3

SHUTTERSTOCK

LAURA RIIHELÄ

ennen kuin uusi sato kypsyy korjattavaksi ja täyttää toripöydät. Näppärimmät merkkaavat muistiin, mitä kaikkea tuli säilötyksi. Kalenterin mallin poimit sivulta 67.

8.5.2017 9.48

Taavi Heikkilä

Maria Ohisalo

Sirpa Pietikäinen Johanna Mäkelä

Ilkka Halava

MARTAT SUOMIAREENALLA PORISSA 10.–11.7.

M A ANANTAI 10.7.

M A ANANTAI 10.7.

klo 10.45-11.30, yllätyslava, Gallen-Kallelankatu, Sokos Hotel Vaakunan edustalla

Maailman kekseliäin ruokamaa S-ryhmän pääjohtaja Taavi Heikkilä julkistaa S-ryhmän Ruokamanifestin, joka valottaa suomalaisen ruoan tulevaisuutta ja S-ryhmän ruokakauppojen tulevaisuustekoja.

KOMMENTIT

pääsihteeri Marianne Heikkilä, Marttaliitto, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, MTV3:n Uutiset

TIISTAI 11.7.

klo 11.45, Puuvillan tehdas

klo 14.40–15, Tori

Elämmekö ruokakuplassa?

Torivartti: Kirpeä vai makea, rouskuva vai rapea?

Syömmekö itsemme ja maailman sairaaksi? vai teemmekö herkullisia, eettisiä ja kohtuullisia valintoja kestävästi?

KESKUSTELIJAT Ilkka Halava tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja, Prime Frontier Oy, Future Works Oy, Taavi Heikkilä pääjohtaja, S-ryhmä, Jari Leppä maa- ja metsätalousministeri, Johanna Mäkelä ruokakulttuuriprofessori, Helsingin yliopisto, Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko, Marttaliiton hallituksen vpj

Miltä porkkana maistui lapsena?

Oliko tomaattia pakko syödä?

Miksi kurkku oli tärkeä vihannes?

Päättäjät Ässäkokkien tentattavina.

JUONTA JAT Ilkka Alarotu SOK Vähittäiskaupan ketjuohjaus, Marianne Heikkilä

KOMMENTIT Maria Ohisalo köyhyystutkija, Vihreiden vpj, Heikki Pursiainen toiminnanjohtaja, Libera JUONTA JAT Marianne Heikkilä, Olli-Pekka Koljonen yhteiskuntasuhdejohtaja, S-ryhmä

YHDESSÄ S-RYHM ÄN K ANSSA

»Martat ja S-ryhmä tekevät vuonna 2017 yhteistyötä hyvän ruoan merkeissä. Yhteisiä hankkeita ovat ruokahävikin vähentäminen, Ruoka-Kalevala ja Ässäkokkikurssit.

04_suomiareena.indd 4

»S-ryhmän lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen lapsille on Ässäkokkikurssit. Martat pitävät eri puolilla maata yhteensä yli sata kurssia 7–12-vuotiaille lapsille.

Kursseilla opetellaan arjen ruokataitoja ja satokausiajattelua; valmistetaan kasvispainotteinen ateria, leivotaan sekä suolaista että makeaa ja tehdään välipalaa. Ensimmäiset kurssit käynnistyvät kesällä.

8.5.2017 9.49

MARTAT 3 / 2017 115. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2017.

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen Asiantuntijat | Arja HopsuNeuvonen ja Kaisa Härmälä, ravitsemus ja ruoka | Teija Jerkku, kodin talous | Asta Kuosmanen, kotipuutarha | Terhi Lindqvist, kansainväliset asiat | Marjahelena Salonen, opinto- ja koulutusasiat, palvelumuotoilu Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 42 187 (LT 2016) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Painopaikka

3()&

Ympäristömerkitty painotuote, 441 619

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

PÄ Ä K I R J O IT U S

1 5 . 5 . 2 017

Digiloikan lennokas alku K AS K AS K ASVISRUOK A A -luento lähetettiin toukokuun alussa suorana, verkon välityksellä, Marttaliitosta. Pohjois-Karjalan kotitalousasiantuntija, ravitsemusterapeutti Ringa Remes, kertoi 45 minuutin ajan kasvisten käytön helppoudesta, tärkeydestä ja ravitsemuksellisista eduista. Seurasin kulisseissa historiallisen virtuaalilähetyksen tekemistä ihaillen Ringan ammattitaitoa vetää sujuvasti iso asiakokonaisuus. Kätemme hikosivat ennen suoraa lähetystä, mutta luento meni hienosti. Aineiston tuotannossa olivat mukana Uudenmaan Marttojen kotitalouden asiantuntija Marjo Ranta ja johtava asiantuntijamme palvelumuotoilussa, Marjahelena Salonen, joka vastasi tämän uuden aluevaltauksen kokonaisuudesta. Nyt meillä on uusi tuote ja toimintakonsepti. Pääset tutustumaan luentotallenteeseen ja aineistoihin www.parasarki.fi -sivustolla.

JÄRJESTÖMME SUURIN kehittämishanke viime vuonna oli valmistautuminen

Marttojen digiloikkaan. Uusimme verkkoalustamme martat.fi-palvelualustaksi.

Samalla kehitämme merkittävästi toimintatapojamme. Nyt tiedot yhdistysten, piirien ja liiton toiminnasta löytyivät entistä paremmin. Palvelualustan kautta voidaan esimerkiksi liittyä jäseneksi, kouluttautua ja ostaa virtuaalinen ruokakurssi.

Verkkosivuillamme kävi viime vuonna 8 miljoonaa ihmistä hakemassa marttailuun liittyviä tietoja. Meillä on nyt käytössä reaaliaikainen kysymys-vastauspalvelu Marttachat, joka tarjoaa neuvontapalvelua sekä järjestötoiminnasta että kotitaloudesta. Jopa Marttaliiton vuosikokous oli seurattavissa verkon kautta – historiallinen hetki sekin.

M A AILM A MUUTTUU. Alamme tunnistaa, että ihminen oppii muuallakin kuin koulussa tai virallisessa koulutusjärjestelmässä. Meillä on järjestössä käytössämme virtuaaliset osaamismerkit sekä Arkitreeni-malli, jolla voidaan todentaa erilaista oppimista. Osaamisesta pitää kertoa, myös harrastuksen parissa hankitusta oppimisesta! Uudet kanavat avaavat uusia mahdollisuuksia kohdata toisiamme. Martat ovat monessa mukana!

Hyvää marttailukesää ja loma-aikaa!

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 1798-4068

PS

Tämän lehden välissä saat Marttaliiton vuosikertomuksen 2016. Lue, mitä saimme aikaan yhdessä viime vuonna.

Teemakausi 2017–2019 ELÄMÄ ON PARASTA ITSE TEHTYNÄ Martat on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta.

Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalous- ja puutarhaasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat.

Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 300 ja niissä on 46 000 jäsentä, jotka harrastavat yhdessä ja järjestävät mm. kotitalouteen liittyviä tapahtumia.

05_pääkir.indd 5

Marianne Heikkilä marianne.heikkila@martat.fi marianne.heikkila MarttaManna mannamarianne

Martat 4/2017 ilmestyy 21.8.

PS

Osallistuthan Martat-lehden lukijatutkimukseen.

Jotkut saavat osallistumispyynnön kirjeellä tai sähköpostilla. Jokainen pääsee kertomaan mielipiteensä jäsenlehdestämme osoitteessa www.martat.fi.

8.5.2017 9.50

7ȭɏ ʤɵOʋXɡ Mɛ W͋Qˊ͋ɚ

5 YT

KK VA

Paketti sisältää Lumene Bright Now Vitamin C -silmänympärysvoiteen, Lumene Cloudberry Lenght Serum -maskaran ja Arvo Lumene Gel Effect 44,00 € -kynsilakan.

I

N

N

Lumenen ihana tuotepaketti

20 € Norm. 39 Norm 39,90 90

IRROTA IRROT TA TÄSTÄ JA POSTITA HETI!

TAI

+

Capri suola-pippurimylly

Tyylikäs ruostumattomasta teräksestä valmistettu mylly, joka jauhaa pippuria ja suolaa. Erinomainen niin ruoanlaitossa ja kaunis kattauksessakin.

Arvo Korkeus 19 cm, halkaisija 5 cm.

34,90 €

POSTITA HETI TILAUS- JA ARVONTAKORTTI! KYLLÄ KIITOS!

Etunimi

Tilaan Oma Aika -lehden synttäritarjoushintaan 5 nroa VAIN 20,00 €!

(Norm.

Norm 39 39,90 90 €) VALITSEN KAUPAN PÄÄLLE: Lumenen SuolaAI tuotepaketin, T pippurimyllyn, arvo 44,00 €. arvo 34,90 €.

Tilaustunnus FK0383

Osoite Postinumero ja -toimipaikka Syntymävuosi

Tilaustunnus FK0384

KYLLÄ, osallistun arvontaan ja voin voittaa 35.000,00 € sekä 5.000,00 € puhtaana käteen!

Tilaukseni jatkuu aina edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan hintaan.

Kestotilaus on jatkuva, ellei sitä erikseen irtisanota. Ilmestymistiheys saattaa vaihdella ilmestymiskuukausien mukaan. Oma Aika -lehti ilmestyy 14 nroa vuodessa.

Tilaa helposti netissä:

www.omaaikalehti.fi/tilaukset Soita ja tilaa: 075 328 5100 Ma-pe 8.30-16.00. Puhelun hinta on 8,8 snt/min + pvm/mpm (hinta pätee myös jonotuksen ajan).

Muistathan mainita tilaustunnuksesi: Lumenen tuotepaketti FK0383 TAI suola-pippurimylly FK0384.

07_marttakartta.indd 6

Sukunimi

Oma Aika maksaa tilauksen postimaksun

Puhelinnumero Haluan saada uutisia, tarjouksia ja tietoa tapahtumista Allerilta ja sen valitsemilta yhteistyökumppaneilta sähköpostitse osoitteeseen:

Alle 18-v. huoltajan allekirjoitus Kyllä kiitos! Haluan saada uutisia, tarjouksia ja tietoa tapahtumista Allerilta ja sen valitsemilta yhteistyökumppaneilta tekstiviestinä.

Tilausehdot: Alle 18-vuotiaat tarvitsevat huoltajan suostumuksen tilaukseen. Tarjous koskee kotimaan tilauksia sekä uusia tilaajia eli talouksia, joissa ei ole ollut Oma Aika -lehden tilaajia viimeksi kuluneiden 6 kk:n aikana. Tarjous on voimassa 30.6.2017 asti. Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Aller Media Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Aller Media Oy:n asiakaspalveluun: puh. 075 328 5102 (ma-pe 8:30-16:00). Puhelun hinta on 8,8 snt/min + pvm/mpm (myös jonotuksen ajan). Tilaajalahjoja on rajoitettu määrä. Varaamme mahdollisuuden toimittaa tuotteen tilalle toisen tuotteen, mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tuotteiden määrän. Tuote toimitetaan noin kuukauden kuluessa tilausmaksun saapumisesta. p Lähettämällä tämän tilauksen hyväksyn y y Allerin tietosuojaselosteen ja tilausehdot. Tietosuojaseloste: www.aller.fi/tietosuojaseloste Tilausehdot: www.aller.fi/tilausehdot.

Aller Media Oy Tunnus 5007487 Info: O3 00003 VASTAUSLÄHETYS Arvonnan säännöt: Aller Media Oy järjestää Tähtiarvonnan, jonka voittona on 35 000,00 €. Arvonta suoritetaan 12.12.2017 ja siihen osallistuvat kaikki 8.12.2017 mennessä tilanneet.

5000,00 €:n arvonnat suoritetaan 31.07.2017 ja 27.11.2017 ja niihin osallistuvat kaikki 3 arkipäivää ennen arvontaa tilanneet. Kaikki arvontahetkellä voimassaolevat Aller Media Oy:n kestotilaukset ovat automaattisesti mukana arvonnassa. Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Voittajien nimet ja kuvat voidaan julkaista Aller Media Oy:n lehdissä, internet-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Arpajaisveron maksaa Aller Media Oy. Aller Media Oy:n henkilökunta perheineen ei voi osallistua.

8.5.2017 9.52

ESSI JOKEL A

PÄIVÄN KUVA SATA VUOTTA SITTEN

Emäntälehti N:o 6 Kesäkuu 1917

Kasvitarhatyöhön!

MIKSI MINÄ OLEN M ARTTA?

RAUMAN MARTTAYHDISTYKSEN taiturit valmistivat viisi kanaa muistuttamaan marttajärjestön alkuvaiheista, kun kanankasvatus oli naisille keino hankkia omia tuloja. Hurmaavat huovutetut kanat kulkevat Hetki on käsillä -näyttelyn mukana.

SUURET SUOM AL AISET KEKSINNÖT – 12 MULLISTAVA A KOTITALOUSTEKOA

»Kotitalousalan asiantuntijajärjestö FIN-IFHE listasi 12 ilmiötä, joista suomalaiset voivat olla polleita. Ne liittyvät sujuvaan ja kestävään arkeen sekä kotitalouden arvostukseen: Maksuton kouluruokailu Yhteinen kotitalousopetus tytöille ja pojille Maakunnalliset ruokaperinteet Sesonkiruoka: marjat ja juurekset Kuivauskaappi Mehumaija Leivinpaperi Kierrätys: kirpputorit, vaihtopiirit Villivihannesten ja sienten käyttö Suomalaiset neuvontajärjestöt arjen palveluksessa Kehitysyhteistyö: ravitsemus, pienyrittäjyys, pienluotot, naisten tukeminen Eduskunnan kotitalouden tukirengas: parlamentaarinen tuki kotitaloustutkimukselle, -opetukselle ja -neuvonnalle.

”Herkuttelevat herrat – siitä oikeastaan kaikki lähti.

Valmistamme ruokaa kerran kuukaudessa, aina jonkin teeman mukaan. Yhteinen tavoite on tehdä jotain hyvää. Olen saanut uusia reseptejä mutta ennen kaikkea uskallusta. Ei voi sanoa, että ruoanlaitto olisi naisten asia. Kyllä se on aivan yhtä lailla miesten asia. Jätkät sinne vaan tekemään ja kokkaamaan!”

Raino Wasama ja muita marttoja: www.youtube.com/ martattv

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Katso lisää: www.facebook.com/finifhe

JÄRJEST YSMIES

KOKEILE TÄTÄ MARTTA-ILLASSA

Tehosta siivousta ja vuodevaatteiden puhdistusta siitepölyaikaan.

Tehdään syreenisokeria, horsmasuolaa ja orvokkisoodaa.

Tekla Wannas ja Noora Qvick: Kukkamakuja.

Herkkuja oman pihan kukista. Karisto 2017

»Elintarveasioista nykyisin usein kirjoitetaan ja niistä melkein joka tilaisuudessa puhutaan. Eikä se ole ihme, sillä elintarpeiden saanti alkaa monessa paikassa jo olla jotenkin hankalaa.

Emännät, jotka huolehtivat ruuan laitosta, tuntevat tämän vaikeuden liiankin usein. Tämä huoli voi ensi talvena olla vieläkin uhkaavampana edessä, ellei ajoissa käydä työhön sen ehkäisemiseksi.

Kasvitarhaviljelykseen on tänä keväänä käytävä kaksinkertaisella innolla kaikista vaikeuksista välittämättä. Vaikeuksina esiintyvät myöhästynyt kesän tulo, työvoiman puute, siemenen saannin hankaluus ja monessa paikassa myöskin voima-aineen puute kasvitarhamaalle.

Hankkikoon sentähden jokainen perheen ruokataloudesta huolehtiva emäntä pienen palan talon maasta omaan hoitoonsa, saattakoon sen hyvään kasvukuntoon, viljelköön siinä useita eri ruokakasveja ja hän saa ilokseen nähdä että hänen osansa ruokaaineiden hankinnassa yhteiseen talouteen on ollut tuntuva. Tänä aikana on se työ monin kerroin arvokasta.

Syksypuoleen on uusia ja uusia joukkoja lähetettävä Marttaneuvojien y.m. toimeenpanemiin keittokursseihin, joissa kasvitarhantuotteista opitaan uusia ruokalajeja valmistamaan.

Tällä tavalla voidaan tänä pulmallisena elintarveaikana saada ruoka-aineita lisätyksi ja ruokataloutta vaihtelevaksi, mikä ei suinkaan ole vähäpätöinen asia. Augusta Laine

MARTAT 3 | 2017

07_marttakartta.indd 7

| 7

8.5.2017 9.52

HENKILÖ

– Puutarhanhoito, ylipäätään viljely, on myönteisellä tavalla taaksepäin menoa. On pakko edetä askelia hidastaen, kärsivällisyyttä harjoittaen. Etenkin toukokuussa, kun meinaa stressi iskeä, pohtii Maria Kesänen.

Kesänen, kesäihminen Savinen piha ja puuton tontti. Siitä alkoi Maria Kesäsen taival puutarhaharrastajaksi ja hyötyviljelijäksi.

Samaan tahtiin Mariasta kuoriutui martta. » HANNELE NIEMI //KUVAT JUHA METSO

8 | MARTAT 3 | 2017

08-12_maria.indd 8

8.5.2017 9.54

HENKILÖ

9MARTAT | MARTAT 3 | 2017 3 | 2017 | 9

08-12_maria.indd 9

8.5.2017 9.54

»

M

aria Kesäsen puutarhaharrastus juontaa juurensa lapsuuteen Porin liepeillä.

– Pikkupihallamme olivat ne pakolliset marjapuskat ja kasvimaa. Viikkorahani tienasin nyppimällä rikkaruohoja. Äiti oli innokas ruoanlaittaja, ja tytär kuulee yhä elävästi tämän ”Haepas uusia perunoita.”

Maria Kesäsen viljelyhaaveet toteutuivat Kouvolassa, minne hän muutti miehensä työn myötä vuonna 2004.

Nyt Marian pitämä Kanelia ja kardemummaa -blogi on yksi Suomen suosituimmista puutarhablogeista. Maria ja hänen hyötykasvikokemuksensa keräävät koko ajan uusia seuraajia.

Viime keväänä hän julkaisi yhdessä Kati Jukaraisen ja Hanna Sumarin kanssa kirjan Keittiöpuutarha – siemenestä lautaselle.

Haaveita näyttää toteutuneen tasaiseen tahtiin. Kesällä 2011 Maria sai kotipihalleen puurunkoisen, laseilla varustetun kasvihuoneen. Siitä tuli pian puutarhan sydän, joka pidentää kasvukautta kuukauden verran molemmista päistä.

Siellä myös oleskellaan läpi vuoden.

Marian kasvihuoneessa kasvaa etenkin tomaatteja, mutta myös haasteellisia kasveja, esimerkiksi munakoisoa, ja hullujakin kokeiluja, kuten banaania.

VIISI VUOTTA VENÄHTI Huhtikuussa

2004 Kesäset olivat ensikäynnillä tulevalla kotipaikallaan. Vastassa oli savinen piha ja puuton tontti. Kouvolaan tultiin aurinkoisesta Alabamasta, puolen vuoden USA-visiitiltä.

– En ollut edes käynyt Kymenlaaksossa, vaikka äitini on syntyisin Voikkaalta.

Juhannuksena Kesäset muuttivat uuteen taloon, jonka pihaa pääsivät toden teolla rakentamaan vasta vuosien päästä. Nurmi kylvettiin kesällä 2005.

Pariskunta päätti: viisi vuotta, ja takaisin Helsinkiin, missä oli jo ehditty asua yhdessä.

Sitten syntyivät lapset: Hilla vuonna 2006 ja Otto 2012. Mihin sitä nyt kotoaan lähtisi? Perheen ohella Marian kotiutumista edesauttoivat aina vain vakavammaksi käynyt viljely ja järjestötoiminta, josta vahvimmaksi on noussut Martat.

Vuonna 2010 Valkealassa perustettiin Menevät Martat, jonka hallitukseen Maria Kesänen oitis valittiin.

– Jäseniä on noin 30, aktiiveja kymmenisen. Suurin osa on työssäkäyviä. Toimimme monipuolisesti, viininmaistajaisista verkostoitumiseen. Aina joku tuntee jonkun, joka tietää jotakin jostakin.

VAHVA LUOTTO Maria Kesäsen lähi-

piirissä ei ollut marttoja, mutta lapsuudenkodissa noudatettiin arvoja, jotka hän liittää marttatoimintaan: maalaisjärkeä, aitojen asioiden arvostusta, jatkuvaa uusiutumista.

– Martoissa olen saanut uutta arvoa.

Sanon ylpeänä olevani martta.

Paikkakunnalle muuttajalle Martat on oiva linkki, jos se vain sopii elämäntilanteeseen. Marialle sopii mainiosti.

– Koen rikkautena erilaiset ja eri elämänvaiheissa olevat ihmiset. Menevissä Martoissa olen saanut perehtyä itseäni kiinnostaviin asioihin vailla pakkoa tai kyräilyä. Jokainen voi olla omanlaisensa. Minä en esimerkiksi ole erityinen käsityöihminen.

Maria arvelee Marttojen kantavan eräänlaista superosaajan leimaa, josta saisi jo päästä. Sisäistä tiedottamistakin voisi kehittää entisestään.

– Järjestö on pysynyt ajan hermolla.

Suomalaisilla on vahva luotto Marttoihin.

Martoissa Maria on voinut hyödyntää myös puutarhaosaamistaan.

– Onnellisin olen ehkä keväällä, kun paras on vielä edessä. Olen aina inhonnut kylmää! Mies sanoo, että minusta tulee kesällä ihan eri ihminen, Maria Kesänen kertoo.

INFO

Maria Kesäsen blogi http://kaneliajakardemummaa. blogspot.fi/ Kati Jukarainen, Maria Kesänen, Hanna Sumari: Keittiöpuutarha – siemenestä lautaselle, README.FI 2016 Katso haastattelu: www.youtube.com/martattv

LUONNON VOIMA Maria kokee sekä

blogin että kirjan mahdollisuutena jakaa kasvun ihme ja onni siitä, kun kaikki pöydässä on omasta puutarhasta.

– Keittiöpuutarha-kirjassa tahdoimme tarjota siivet kaikenlaisten kasvattajien haaveille.

10 | MARTAT 3 | 2017

08-12_maria.indd 10

8.5.2017 9.54

Kirjaa kuvattiin kesällä 2015, joka oli kylmin ja sateisin vuosiin. Tomaatitkin tuntuivat vain kutistuvan.

– Voi miksei tehty pelkkää ruokakirjaa! huokailimme. Ja tunnustimme luonnon voiman.

Kirjan saamassa palautteessa tekijöitä kiitettiin monipuolisuudesta. Eri alojen osaajat täydentävät toisiaan.

Marialle kirjassa erityisen tärkeä on kumppanuuskasvitaulukko. Kun kasville valitaan läheisyyteen oikea kumppani, voidaan vähentää tuholaisvahinkoja ja parantaa kasvua ja sadon laatua.

Esimerkiksi perunalle sopivat härkäpapu, korianteri, papu ja pinaatti.

Kati Jukaraisen ja Hanna Sumarin kanssa Maria ystävystyi blogien kautta.

Omaa blogiaan hän piti alkuun nimettömänä ja keskittyi lähinnä leivontaohjeisiin. Kun kuopus osoittautui ultra-al-

lergiseksi, kääntyi painotus hyötykasveihin.

SIIVET HA AVEILLE Puutarha on tuo-

nut Maria Kesäsen elämään iloa, hyvää oloa ja puhdasta ruokaa.

– Meidän perheessämme nautitaan arjesta. Pienempi osallistuu innolla puutarhatouhuun, ja isompikin tykkää hakea tomaatteja kasvihuoneesta sekä valita kukkasekoituksia.

Rikkaruohoja lasten ei tarvitse nyppiä, sillä kitkemisen äiti varaa itselleen.

Lapsena hän inhosi tuota pakkopuuhaa, mutta pitää sitä nykyään lähes meditatiivisena askareena.

Kesästen 1 250 neliön tontti alkaa käydä ahtaaksi. Yhä useammin Maria huomaa vilkuilevansa osin asvaltoitua etupihaa, jolla viljely onnistuu vain ruukuissa. Toistaiseksi.

PIENI M ARTTATESTI

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lempiruokani on anopin soijamarinoitu hirvipaisti.

Kotityö, josta pidän eniten, on puutarhatyöt. Lasketaanko ne kotityöksi…?

Elämä on parasta arjesta nauttien.

Tunnuslauseeni on Asioilla on tapana lutviutua.

Pyrin aina nauttimaan jokaisesta päivästä.

En koskaan hyppäisi benjihyppyä.

Innostun päättömästi keväästä.

Aion vielä istuttaa persikkapuun.

Haluan oppia uuden kielen.

Huomenna ollaan taas päivä lähempänä kesää! »

MARTAT 3 | 2017

08-12_maria.indd 11

| 11

8.5.2017 9.54

Kasvihuone on oikea aarreaitta. Se sitoo viljelijää, mutta tuottaa iloa ympäri vuoden.

«

Maria neuvoo marttoja: » PUUTARHASSA

» Älä aloita liian haastavista kasveista. Esimerkiksi munakoiso tarvitsee paljon tasaista lämpöä. Latva-artisokan esikasvatusaika on pitkä. » Helppoja ovat salaatit, retiisi, pensastomaatti, chili, kesäkurpitsa ja avomaankurkku. Pensastomaatti viihtyy terassilla ja parvekkeella, siitä ei tarvitse poistaa varkaita, sitä ei tarvitse tukea, ja sen voi ostaa taimena. » Hanki alkuun kasveja maltillisesti, ettei hoidosta tule taakkaa. Lisää vaikeusastetta ja määrää kokemuksen myötä. Kysy vinkkejä ystäviltä ja martta-kollegoilta.

Seuraa blogeja.

Kirjaa ylös suositellut lajit. » Varjon kasvi ei pärjää paah-

teisella pihalla. Alkuvuosina tontillamme auringon ohella tuuli kuivatti kaiken ja rikkakasvit valtasivat alaa. Silti saimme onnistumisen kokemuksia salaatista ja mansikasta. » Käytä laadukasta multaa: kasvit kukoistavat ja rikkoja on vähemmän. » Kärsivällisin olen ollut tomaattien kanssa. Ne saivat minut innostumaan esikasvatuksestakin.

K ASVIHUONEESSA

» Kasvihuoneessa kasvatan etenkin tomaatteja, joka vuosi uusia erikokoisia, -makuisia ja -värisiä. Mukana on aina pari perussuosikkia: Sungold, Tigerella ja Marmandino One. Laatikoissa ja ruukuissa kasvaa basilikaa, muita yrttejä ja syötäviä kesäkukkia: samettikukka, krassi ja kehäkukka. » Sieltä löytyy myös chili, viikuna ja banaani. On kasvatettu kurkkua, maissia ja paprikaa.

» Tonttimme on routivaa savimaata, joten kasvihuoneen pohjatyö piti tehdä huolella. Alle valettiin sementti. Paikaksi valittiin tontin aurinkoisin kohta, jota varjostaa kirsikkapuu. » Kasvihuone on paraatipaikalla, siksi tahdoin siitä puurunkoisen laseilla. Jos on tilaa, kannattaa valita iso. Kasvihuone käy kuitenkin aina pieneksi! » Viljelyastiani ovat 50–60 litran muovisia laastipaljuja. Panin ne vanhojen puisten perunalaatikoiden sisään. Ruukut ovat tiililattialla, vanhoista tiilien kuivatustelineistä tehtyjen puualustojen päällä. » Kasvihuone sitoo viljelijää. On mietittävä kastelu, tuuletus ja alkukesästä halla, mutta iloakin siitä on ympäri vuoden.

Avomaalla on enemmän rikkakasveja ja eläimiä, ja joutuu kikkailemaan hallaharsojen kanssa. » Automaattiavaajat helpottavat kasvihuoneen tuuletusta. Pölytys hoituu avoimilla ovilla ja ikkunoilla.

12 | MARTAT 3 | 2017

08-12_maria.indd 12

8.5.2017 9.54

TOTEUTUS HEIDI SAARINEN //KUVA LAURA RIIHELÄ

Paikka kaikille Pikkuruinen kukkakimppu ja nimilappu opastavat kutsuvieraan omalle paikalleen. Pöytäplaseerauksessa hyödynnetään alkukesän vehreitä lehtiä ja tuoreita oksia. Kuvan työssä on käytetty valmista pidikettä, jollaisia myydään nettikaupoissa ja askarteluliikkeissä. Nimilapun voi kiinnittää myös luonnonoksaan, joka sujautetaan vesiastiaan yhdessä kimpun kanssa.

Kimppuideoita myös s. 52.

TA R V IK K EE

T

ja Pieniä lasipullo vauvan. m si (e a it ko tai -purnu kit) ur ep st ruoka- tai mau i ss tu & Kartonkia on nimikortin teko ja ve as nk Luonno i ta ja ku tik , ia Oks tä ei valmiita pidikk

MARTAT 3 | 2017 MARTAT 6 | 2014

13_kokeile kotona.indd 13

| 13 | 13

8.5.2017 9.55

RUOK A

Varhaiskesän noutopöytä vie kielen ja nostaa juhlamielen.

PIIA JORMANAINEN, ARJA HOPSU-NEUVONEN JA KAISA HÄRMÄLÄ //KUVAT LAURA RIIHELÄ

ARMAS RUOKA-AIKA

Salaatti uusista perunoista (ohje s. 20)

14 | MARTAT 3 | 2017

14-20_ruoka.indd 14

8.5.2017 9.55

RUOK A

Nämä nostetaan noutopöytään Minttuinen kurkku-sitruunapirtelö Ohut siemennäkkileipä Kesäinen kaalisalaatti Salaatti uusista perunoista Kasvis- ja lihavartaat Nokkospesto Punertava dippikastike Savukala-rieskarullat Pienet poropiiraat Raparperi-mansikkakakku Reilun kaupan kahvi tai yrttitee KUN SYÖDÄ ÄN YHDESSÄ

»Suu napsaa, vatsa täyttyy. Mutta nälän karkotus on vain pintaa yhteisellä aterialla. Oikeasti kysymys on sydämen kyllyydestä, hengen ravinnosta, tunteiden tankkauksesta. Kun ruokaa jaetaan, siinä samalla ammennetaan välittämistä ja huolenpitoa.

Pöydän ääressä huilataan, huokaistaan, huokaillaan, virkistytään, elvytään. Muistellaan, muistetaan. Uumoillaan, emmitään, päätetään. Visaillaan, vitsaillaan, viisastellaan, viisastutaan.

Hemmotellaan, tullaan hemmotelluiksi. Pidetään hyvänä, otetaan vastaan.

Vaihdetaan uutisia, kuulumisia, mielipiteitä. Kuullaan, kuunnellaan, tullaan kuulluiksi. Osoitetaan vieraanvaraisuutta ja vastavuoroisuutta. Arvostetaan, tunnetaan olevamme arvokkaita.

Ruoka lohduttaa, lähentää, yhdistää.

Yhteinen ruokahetki tuo turvaa ja lupaa jatkuvuutta. Tavat, tiedot ja perinteet siirtyvät selkäytimeen. Opitaan opettamatta.

Ruoka on lahja, huomionosoitus, kädenojennus. Se on ystävyyden ele, kumppanuuden osoitus, rakkauden merkki, kaveruuden alku, toveruuden sinetti.

Kun syödään yhdessä, tarjolla on niin paljon aineetonta hyvää, että on sivuseikka, onko pöydässä seitsemää sorttia vai yhtä lajia. Silloin kun herkutellaan virikkeillä, ei lasketa vatien määrää.

Kata pöytä ja kutsu tuttava. Laita lautanen läheiselle, annat annoksen lämpöä.

Ojenna leipäkori vieressä istuvalle ja kysy: Mitä sinulle kuuluu?

Ota kutsu vastaan, kun sinua pyydetään. Tule paikalle, ole mukana, kiitä. Tarjoa toisille, kun tunnet, että on sinun vuorosi. HK

15MARTAT | MARTAT 3 | 2017 3 | 2017 | 15

14-20_ruoka.indd 15

8.5.2017 9.55

«

H

ehkeät kasvikset valtaavat nyt näyttämön, ja niiden rooli vain kasvaa, kun kesä etenee ja kotimaan antimien valikoima laajenee. Miten hyvältä uudet perunat, rapsakat retiisit ja mehevä kaali taas maistuvatkaan. Heräävä luonto saa ihmisen polvistumaan – nimittäin sinne pientareelle, mistä nokkonen jo puskee esiin.

Toteuta ohjeillamme muhkea juhlapöytä tai valmista tarjolle muutama makupala. Kun juhlat järjestetään porukalla, jokainen huolehtii yhden tuomisen yhteiseen pöytään.

VINKKI: Voit koristella lasin suolareunuksella: kostuta lasin reuna sitruunaviipaleella ja upota sormisuolaan.

K ASVISPYÖRYK ÄT

(gluteeniton) 5 dl vesi-maitoseosta (puolet vettä, puolet maitoa) 1 pss (105 g) perunasosejauhetta 1 dl hernerouhetta 200 g pakasteherneitä ¾ dl kaurahiutaleita 1–2 valkosipulinkynttä 2 kananmunaa (suolaa) Pinnalle: pellavanja seesaminsiemeniä Paistamiseen: öljyä ja voita

Ohut siemennäkkileipä

MINTTUINEN KURKKUSITRUUNAPIRTELÖ

OHUT SIEMENNÄKKILEIPÄ

(maidoton, gluteeniton, munaton)

(laktoositon, gluteeniton) 1 kurkku (noin 250 g) 1 avokado ½ dl sitruunamehua noin 15 tuoretta mintun lehteä 5 dl maustamatonta jogurttia ½ tl suolaa »Paloittele kurkku. Halkaise avokado, ota siemen pois ja koverra hedelmäliha lusikalla. Soseuta kurkku tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Lisää joukkoon avokado, sitruunamehu ja mintunlehdet ja soseuta hienoksi. Sekoita joukkoon jogurtti ja suola.

Anna vetäytyä jääkaapissa. Tarjoa kylmänä lasista. Koristele esimerkiksi syötäväksi sopivilla luonnonkukilla tai mintunlehdillä.

»Sekoita kuivat ainekset keskenään. Kiehauta vesi ja sekoita kuivien ainesten joukkoon. Lisää öljy ja anna massan vetäytyä 10 minuuttia, jotta chiansiemenet ehtivät geeliytyä.

Levitä massa uunipellille leivinpaperin päälle ohueksi levyksi. Paista 175-asVINKKI 1: Suolan voi ripotelteisessa uunissa noin 60 la kuuman näkkärin päälle sorminuuttia tai kunnes näkmisuolana. Näin suolaa tarkileipä on kuivaa ja kullanvitaan vähemmän kuin jos se ruskeaa. lisätään massaan.

Paloittele jäähtynyt näkVINKKI 2: Kiertoilmauuniskileipä varovasti taittaen sa voi paistaa samanaikaisesti sopivan muotoisiksi pa2–3 pellillistä näkkäriä, lämpöloiksi. Säilytä huoneenlämtila 150 astetta. mössä.

1 dl auringonkukansiemeniä ½ dl pellavansiemenrouhetta ½ dl kurpitsansiemeniä ½ dl seesaminsiemeniä 1 rkl chiansiemeniä 1 tl psylliumia 1 tl suolaa 2 dl vettä 1 ½ rkl öljyä

»Sulata herneet ja riko ne haarukalla. Sekoita perunasosejauhe ja hernerouhe kiehuvaan vesi-maitoseokseen ja anna turvota. Lisää seokseen rikotut herneet, kaurahiutaleet, hienonnetut valkosipulikynnet ja kananmunat. Anna jäähtyä. Tee massasta pyöreitä pullia. Kaada lautaselle pellavan- ja seesaminsiemeniä, sekoita. Leivitä pyörykät siemensekoituksessa ja paista pyörykät öljy-voiseoksessa pannulla.

VINKKI Voit käyttää valmiin perunasosejauheen sijaan itse tehtyä perunasosetta. Vähennä silloin ohjeesta 1 dl vesimaitoseosta.

NOKKOSPESTO

4 dl nokkosen lehtiä 2 rkl pinjansiemeniä 1 valkosipulinkynsi 1 rkl sitruunamehua ½ tl suolaa 3 rkl rypsiöljyä »Huuhtele ja ryöppää nokkoset. Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla. Soseuta sauvasekoittimella nokkosenlehdet, pinjansiemenet, valkosipuli, sitruunamehu ja suola korkeassa, kapeassa astiassa tasaiseksi tahnaksi. Lisää öljy vähitellen joukkoon. «

16 | MARTAT 3 | 2017

14-20_ruoka.indd 16

8.5.2017 9.55

K Ä ÄRETORTTU MEHEVÖITY Y, 200 g kukkakaalia KUNpaprikoita ANNAT SEN 200 g erivärisiä oliiveja TEKEYTYÄ TOVIN minitomaatteja kasvispyöryköitä (ohje viereisellä VIILEÄSSÄ . sivulla) K ASVISVARTA AT 8 varrastikkua

»Irrottele kukkakaalin nuput niin, että ne ovat hieman kannassa kiinni ja pysyvät nuppuina kiinni vartaassa. Pese ja pilko paprikat 3–4 cm:n kokoisiksi neliöiksi. Pujottele jokaiseen vartaaseen vuorotellen kasviksia ja 2 jäähtynyttä kasvis- tai lihapyörykkää.

VINKKI Liota puisia varrastikkuja vedessä ennen käyttöä, ettei niistä irtoa säleitä.

Mämmikääretorttu MARTAT MARTAT23| |2017 2017 | | 17 17

14-20_ruoka.indd 17

8.5.2017 9.55

« PIENET POROPIIRA AT

Taikina: 50 g voita 50 g maitorahkaa 1 dl gluteenitonta jauhoseosta tai vehnäjauhoa ¼ tl leivinjauhetta Täyte: 100 g kylmäsavuporoa pala purjoa ½ dl persiljaa 2 munaa 2 dl ruokakermaa 1 dl juustoraastetta (50 g) mustapippuria Paistamiseen: 10 alumiinifoliovuokaa Koristeeksi: persiljasilppua SAVUK AL A-RIESK ARULL AT

4 rullattavaa rieskaa 200 g katkarapu- tai tillituorejuustoa 4 isoa friseesalaatin lehteä noin 200 g savukalaa (esim. muikkuja, särkisäilykettä) ½ dl tillisilppua

1

Sivele tuorejuustoa rieskoille ja levitä päälle savukalaa tai valutetut säilykesavukalat ja tillisilppu.

»Valmista rahka-voitaikina.

Sekoita pehmeä voi, rahka ja jauho-leivinjauheseos tasaiseksi taikinaksi. Pane hetkeksi jääkaappiin vetäytymään.

Valmista täyte. Kuutioi kylmäsavuporo, hienonna purjosipuli ja persilja. Sekoita ainekset keskenään. Sekoita munien rakenne rikki ja sekoita joukkoon kerma, puolet juustoraasteesta ja ripaus pippuria.

Jaa taikina 10 osaan, kauli tai taputtele jokaisesta palasta ohuehko pyöreä levy ja painele se foliovuokaan niin, ettei taikina tule reunan yli.

Jaa poroseos vuokiin ja lusikoi munamassa päälle. Ripottele pinnalle loput juustoraasteesta.

Kypsennä piiraita 175-asteissa uunissa 20–25 minuuttia. Koristele ennen tarjoilua persiljalla.

M ARTTA NEUVOO

2

Lisää salaatinlehti jokaisen rieskan sisään. Kääri rieskat rulliksi ja pakkaa muovikelmuun tai folioon. Anna vetäytyä seuraavaan päivään.

3

Poista muovi tai folio ja leikkaa rullat muutamaan osaan ennen tarjoamista.

VINKKI Voit käyttää myös gluteenittomia arinarieskoja.

Nauti ruokariemusta hyvässä seurassa. Pistä kännykkä pois ruokailun ajaksi. Keskity seuraan, ruokaan, ympäristöön.

Ole läsnä, paikalla, tilanteessa, tässä ja nyt.

18 | MARTAT 3 | 2017

14-20_ruoka.indd 18

8.5.2017 9.56

Pienet poropiiraat

«

MARTAT 3 | 2017

14-20_ruoka.indd 19

| 19

8.5.2017 9.56

«

Raparperimansikkakakku

K AKKUPOHJA K ANNATTA A LEIPOA TÄYTTÄMISTÄ EDELTÄVÄNÄ PÄIVÄNÄ TAI JOPA PARI PÄIVÄ Ä AIK AISEMMIN. RAPARPERI-M ANSIKK AK AKKU

Kakkupohja 4 munaa 1 ½ dl sokeria 1 dl vehnäjauhoja 1 dl perunajauhoja 1 tl leivinjauhetta »Valmista kakkupohja mielellään täyttämistä edeltävänä päivänä. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää jauho-leivinjauheseos varovasti vaahtoon. Kaada taikina voideltuun, korppujauhotettuun pyöreään vuokaan. Paista noin puoli tuntia 175-asteisessa uunissa. Kumoa kakku vähän jäähtyneenä.

KESÄINEN K A ALISAL A ATTI

SAL A ATTI UUSISTA PERUNOISTA

2 dl varhaiskaalia raasteena 1 dl raastettua kesäkurpitsaa 1 dl raastettua porkkanaa 1 dl silputtua persiljaa

400 g uusia perunoita ½ tuoretta kurkkua ½ vihreä omena 1 suolakurkku 2–3 kevätsipulia (noin 1 dl silputtuna) ½ dl tillisilppua muutama retiisi

Kastike: 150 g ranskankermaa 1 ½ rkl etikkaa 1 ½ rkl sinappia 1 ½ rkl sokeria ½ tl suolaa »Raasta varhaiskaali karkeaksi raasteeksi ja kesäkurpitsa sekä porkkana hienommaksi.

Silppua persilja. Yhdistä ainekset.

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja lisää raasteen joukkoon. Anna salaatin vetäytyä jääkaapissa mielellään seuraavaan päivään.

Kastike: 1 dl öljyä 2 tl sinappia 2 rkl sitruunamehua suolaa ja sokeria »Keitä pestyt perunat kypsiksi suolalla maustetussa vedessä.

Anna jäähtyä. Leikkaa perunat, kurkku, omena ja suolakurkku kuutioiksi. Silppua kevätsipulit ja tilli, viipaloi muutama retiisi ja lisää kasvisten joukkoon.

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada kasvisten päälle. Sekoita ja anna vetäytyä muutama tunti jääkaapissa ennen tarjoilua.

Täyte 1: 3 dl raparperihilloa 2 dl kotimaisia mansikoita viipaleina TAI kotimaisia pakastemansikoita, jotka soseutetaan jäisinä tehosekoittimessa Kakun päälle, koristeeksi ja väliin: 3 dl kuohu- tai vispikermaa (tai vatkautuvaa soijakermaa) 2 rkl sokeria 2 tl vaniljasokeria 125 g maitorahkaa (1/2 prk) »Vatkaa kerma vaahdoksi. Mausta vaahto sokerilla ja vaniljasokerilla. Sekoita rahka varovasti vaahtoon. Ota noin 1 ½ dl kerma-rahkaseosta pursotinpussiin koristelua varten.

Kostutukseen: n. 1 ½ dl vettä tilkka sitruunamehua sokeria »Lisää veteen sitruunaa ja sokeria maun mukaan.

Valkosuklaakuorrute kakun reunoille: 140 g valkosuklaata 50 g voita »Sulata valkosuklaa varovasti ja maltillisella lämmöllä mikrossa tai vesihauteessa.

Hämmennä välillä. Lisää voi lämpimän suklaan joukkoon.

Vatkaa kuohkeaksi.

Päälle: 3–4 dl mansikoita kermavaahtoa raparperin varresta vedettyjä nauhoja mansikanlehtiä »Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Kostuta alin kerros sitruunamehulla. Levitä päälle raparperihilloa, johon on sekoitettu mansikkaviipaleet tai kohmeinen mansikkasose.

Lisää hillon päälle ohut kerros kerma-rahkaseosta.

Nosta toinen kakkulevy päälle, kostuta ja täytä kuten ensimmäinen. Paina päälle kolmas kakkulevy ja kostuta.

Kuorruta kakun reunat jäähtyneellä valkosuklaakuorrutteella. Koristele kakku mansikoilla, kermavaahdolla, raparperinauhoilla ja mansikanlehdillä.

VINKKI

Kun kakku on koristeltu, voit lisätä kiilteen mansikoiden päälle: Kuumenna 2 dl mansikkamehua (tai vettä) kiehuvaksi, lisää 1 dl hyytelösokeria vähitellen, koko ajan sekoittaen. Kiehauta ja anna jäähtyä, sekoita välillä, kunnes liemi hieman sakenee. Levitä lientä lusikalla pelkästään mansikoiden päälle.

20 | MARTAT 3 | 2017

14-20_ruoka.indd 20

8.5.2017 9.56

www.martanpuoti.fi

UUTUUS

Hyvän maun muki Hengähdä hetki, pidä mukillisen mittainen tauko. Kesä on juuri tässä.

Muki 20 €/kpl.

Uusi sesonkiväri on myynnissä rajoitetun ajan.

21_martanpuoti.indd 21

8.5.2017 9.57

Lahjoita Suomessa ja Afrikassa tehtävään kotitalousneuvontaan martat.fi

KOTIMA A KERÄYSTILI Nordea FI49 1243 3000 0854 63/Marttojen kotimaan kotitalousneuvonta. Viite: 2053 Edullisen ja ravitsevan kotiruoan valmistaminen, kotitöiden osaaminen ja oman rahankäytön hallinta ovat itsenäisen elämän perusta. Marttojen ammatillisella kotitalousneuvonnalla tuetaan nuorten omatoimisuutta ja selviytymistä arjen askareissa sekä ehkäistään syrjäytymistä.

LAHJOITA VERKOSSA

HY VINVOINTIA JA TOIMEENTULOA KÖYHILLE NAISILLE JA T Y TÖILLE K AMERUNISSA , ETIOPIASSA JA MAL AWISSA Keräystili: Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 /Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066

martat.fi

15€ TESTAMENTTIja MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Lisätiedot: reijo.petrell@martat.fi, p. 050 302 1533.

Viikon kotitalouskoulutus vähävaraiselle perheenäidille

25€

40€

80€

20 tuntia henkilökohtaista ohjausta yrittäjäksi aikovalle naiselle

Tyttöjen kerhotoiminnan ohjaaminen ja materiaalit kuukaudeksi

Naisyrittäjän starttiraha raaka-aineita varten

Lisätiedot: terhi.lindqvist@martat.fi, p. 050 516 9412.

21_martanpuoti.indd 22

Keräyslupa POL-2015-7512. Lupa on voimassa 12.8.2015 – 1.8.2017 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

TUE TYÖTÄMME

8.5.2017 9.57

FOLAATTI FAKTAA RAVITSEMUKSESTA // KAISA HÄRMÄLÄ

2

3 YKSIKÖT μg = mikrogramma 1 mikrogramma [μg] = 0,001 milligrammaa [mg] 1 milligramma [mg] = 1 000 mikrogramma [μg]

1

MIHIN TARVITA AN?

»Folaatti on B-ryhmän vitamiineihin kuuluva ravintoaine, joka esiintyy ruoassa monenlaisina yhdisteinä.

Aktiivinen muoto aineenvaihdunnassa on tetrahydrofolaatti. Puhdasta foolihappoa eli B9-vitamiinia käytetään erityisvalmisteissa ja elintarvikkeita täydennettäessä.

Folaatti on vesiliukoinen vitamiini. Sitä tarvitaan normaaliin kasvuun ja kehitykseen, verisolujen tuottamiseen sekä ruoansulatuskanavan toimintaan. Elimistö ei pysty itse muodostamaan folaattia, joten se pitää saada ruoasta.

Suomalaiset saavat B-vitamiineja yleensä riittävästi, mutta folaatista voi olla puu-

tosta. Folaatin riittämätön saanti heikentää solunjakautumista. Siksi puutos vaikuttaa ensimmäisenä nopeasti jakaantuvissa soluissa, kuten limakalvoilla, ruoansulatuskanavassa ja punasoluissa. Folaatin puutos aiheuttaa anemiaa, jonka oireita ovat jatkuva väsymys, uneliaisuus, ärtyisyys ja ihon kalpeus. Muita puutosoireita ovat immuunipuolustuksen heikkeneminen, ihomuutokset, suun haavaumat, kielen turvotus, lihasheikkous, kasvun hidastuminen ja hermosto-oireet. Jos ruoansulatuskanavan solut vaurioituvat, ravintoaineiden imeytyminen saattaa heikentyä. Folaattien niukan saannin oletetaan vaikuttavan myös syövän ja sydäntautien syntyyn.

11

kärjessä μg/100 g Maksa 1226 Vehnänalkio 213 Kikherne, keitetty 172 Valkoinen papu, keitetty 167 Pinaatti, kypsä 97 Nokkonen, kypsä 97 Parsakaali, keitetty 78 Kukkakaali 86 Kananmuna 69 Lehtikaali, kypsä 59 Täysjyvä-sekaleipä 52

MISTÄ SA A?

»Folaattia on eniten vihreissä kasviksissa, palkokasveissa ja maksassa. Hyviä lähteitä ovat myös hedelmät, marjat ja täysjyvävilja.

Päivittäinen folaattiannos on helppo koota syömällä kasviksia ja täysjyvävalmisteita runsaasti ja monipuolisesti. Jos lautasella on vain jäävuorisalaattia, kurkkua ja tomaattia, folaatin saanti jää niukaksi.

Foolihappo toimii kiinteässä yhteistyössä B12-vitamiinin kanssa. C-vitamiinin, raudan tai sinkin puutos saattavat heikentää foolihapon hyväksikäyttöä elimistössä.

MITÄ ERIT YISTÄ?

»Folaatti on merkittävä ravintoaine, kun suunnitellaan lasten hankkimista.

Riittävät folaattivarastot ennen hedelmöittymistä ja varhaisilla raskausviikoilla ovat erittäin tärkeät sikiön keskushermoston kehittymiselle. Folaatin puutteessa sikiölle saattaa kehittyä hermostoputken sulkeutumishäiriö.

Koska vaurio syntyy jo raskauden ensimmäisten viikkojen aikana, ei riskiin voi enää vaikuttaa lisäämällä folaatin saantia raskauden kestäessä.

Raskautta suunnitteleville naisille suositellaan Suomessa runsaasti folaatteja sisältävää ruokavaliota ja foolihappolisää.

Finnravinto 2012 -tutkimuksen mukaan 25–34-vuotiaiden naisten keskimääräinen folaatin saanti ravinnosta oli 237 μg, kun suositus on 400 μg.

4

MITEN PAL JON?

μg/vrk »Aikuiset 300 μg »Hedelmällisessä iässä olevat naiset 400 μg/vrk »Raskautta suunnittelevat, raskaana olevat ja imettävät 500 μg/vrk

MARTAT 3 | 2017

23_floaatti.indd 23

LÄHTEET Fineli.fi, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, www.vrn.fi

FOL A ATTI ON ERITYISEN TÄRKEÄ RAVINTOAINE SILLOIN, KUN SUUNNITELL A AN L ASTEN HANKKIMISTA .

TUOMAS PURANEN

RAUTAISANNOS

| 23

8.5.2017 9.58

KOHTELIA ASTI KOTIJUHLISSA

VINKKI ISÄNTÄVÄELLE:

»Isäntäväenkin on syytä pitää kännykät piilossa.

Varsinkin omien kuvien esittely puhelimesta on melkein sama kuin lapsi kerskuisi omilla leluillaan.

Toisten ihmisten kuvat kiinnostavat harvaa kovin paljon.

VINKKI VIERA ALLE:

»Ystävien luona ei välttämättä ole kohteliasta kuvata ruoka-annoksia.

Ollaan seurassa.

K ÄNNYKK Ä HUILA AMA AN Puhelimessa jaarittelu juhlan aikana on epäkohteliasta.

ANU KYLVÉN //KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

Asiantuntijana tapakouluttaja Helena Valonen

K

ännykkä on korvaamaton kapistus, kun on hätätilanne. Yksin ollessasi voit räplätä kännykkää niin paljon kuin sielu sietää. Juhlissa talismaanin hypistely kannattaa kuitenkin unohtaa.

Kun saavut juhliin, säädä puhelin äänettömälle. Poikkeuslupa myönnetään niille, jotka odottavat viestiä synnytyslaitokselta tai ilmoitusta äkkilähdöstä synnytyslaitokselle.

Jos olet järjestänyt lapsillesi juhlatilaisuuden ajaksi lapsenvahdin, luota häneen. Jos lapset ovat mukanasi, et ainakaan tarvitse puhelinta.

Kun olet seurassa, ime energiaa ympärillä olevista ihmisitä. Aisti tunnelmia, tutustu ja juttele, ota erilaisuutta vastaan.

24 | MARTAT 3 | 2017

24-25_kohteliaasti.indd 24

8.5.2017 9.59

MITÄ ÄN PERUUTTAMATONTA TUSKIN TAPAHTUU FACEBOOKISSA JUHL AN AIK ANA .

Saat ehkä uusia ystäviä, ja keskusteluista viriää uusia ideoita.

Mitään peruuttamatonta tuskin tapahtuu Facebookissa sillä välin, ja somettamaan ehtii taas seuraavana päivänä. Puhelimessa jaarittelu juhlan aikana on epäkunnioittava ele juhlan järjestäjiä kohtaan. Jos aivan akuutti puhelu tulee, siirry edes eteisen puolelle ja puhu mahdollisimman lyhyesti.

Tapakouluttaja Helena Valonen on hoksannut yhden vallitsevan ilmiön: haluamme paljon enemmän kuin on tarjolla. Siksi kuvaamme kyltymättömästi etenkin matkoilla ja erityisissä tilaisuuksissa.

– Annosten kuvaaminen ja kuvien

lähettely eivät ole oikein kohteliasta.

Tässä ja nyt on maailman tärkein seurue. Eivät ulkopuoliset ole kiinnostuneita siitä, mitä me syömme, Valonen muistuttaa.

Neuvo pätee etenkin juhliin. Juhlissa ollaan nauttimassa ihmisten seurasta ja mukavasta tunnelmasta. Jospa juteltaisiin pöydässä olevasta ruoasta vieruskavereiden kanssa eikä lähetettäisi kuvia maailmalle.

Aika usein kännykän tai kameran räplääminen pilaa juhlamielen sekä räplääjältä että hänen lähellään olevilta. Sitä paitsi usein asiat jäävät paremmin mieleen, kun ne taltioi omilla aisteillaan eikä kameralla.

SA AKO KUVATA?

»Ei kuvaaminen juhlissa toki kiellettyä ole. Pidä vain mielessä muutama ohjenuora. Kysy lupa kuvaamiseen. Älä häiritse seremoniaa tai puheita.

– Kun ohjelma on käynnissä, ei sovi huitoa kameran tai kännykän kanssa muiden eteen niin, että näkyvyys peittyy, Helena Valonen sanoo.

Juhlan isäntäväki voi sopivassa vaiheessa ehdottaa pientä kuvauspaussia.

Silloin kaikki vieraat voivat napata haluamansa kuvat hääparin, päivänsankarin tai muiden vieraiden kanssa. Esimerkiksi häissä erillinen kuvaussessio toimii hyvin.

Häissä kuvaamiseen voi varata ohjelmassa 20 minuuttia tai reilumminkin, jos porukkaa on paljon. Ne, jotka eivät kuvaa tai ole kuvattavina, saavat rennon jaloittelutuokion ohjelman lomassa.

MARTAT 3 | 2017

24-25_kohteliaasti.indd 25

| 25

8.5.2017 9.59

KODIN TALOUS

SOPIMUS

∏

ettiliittymä, kännykkäsovellukset, maksu-tv, kuntosalikortti… Kuluttajalla voi olla paljon erilaisia sopimuksia, jotka maksavat kukin parista eurosta muutamaan kymppiin kuukaudessa. Yhteensä sopimuksista voi tulla suuri summa vuoden mittaan, vuodesta toiseen maksettuna.

Silloin tällöin on hyvä istua alas ja tarkastella, tuleeko kaikkia sopimuksia hyödynnettyä. Milloin viimeksi kävit kuntosalilla, josta maksat kuukausittain? Ehditkö katsomaan viihdekanavia maksamasi hinnan edestä?

Muuttuiko lehtitarjous määräajan jälkeen kestotilaukseksi?

Jos huomaat, että et hyödynnä riittävästi palveluja, joista maksat, luo-

vu niistä. Käytä silloin tällöin aikaasi myös sopimusten vertailuun ja hintojen kilpailuttamiseen. Et maksa tyhjästä ja voit säästää sievoisen summan.

MITÄ KAIKKEA ON MAKSUPALVELUSSA? Moni laittaa laskunsa pankin

maksupalvelun hoidettavaksi. Onhan se kätevää, kun jokaista säännöllistä maksua ei tarvitse erikseen hyväksyä, vaan pankki hoitaa sen suoraan.

Helppoudessa on myös sudenkuoppansa. Kun laskuja ei tarvitse joka kerta itse kuitata, saattaa unohtua, mistä kaikesta tulee maksettua, kerta toisensa jälkeen. Välillä kannattaakin käydä läpi, mitä kaikkia laskuja maksupalvelu hoitaa.

OLETKO $ELVILLÄ S®PIMUKSISTΔ?

Käy läpi kaikki sopimuksesi ja varmista, että et maksa turhasta.

TEIJA JERKKU

26 26 || MARTAT MARTAT 33 || 2017 2017

26-27_kodinsopimukset.indd 26

8.5.2017 9.59

TÄMÄN PÄIVÄN KULUTTAJAN ©N OSATTAVA TOIMIA $OPIMUSTEN EDELLYTTÄMÄLLÄ TAVALLA . €I ESIMERKIKSI RIITÄ , ETTÄ ΩSTA A PUHELIMEN*, VAΔN SAMΔLLA TÄYTY Y OSTA A ERILAISIA PALVELUJA .

1

KUN OSTAT UUDEN PUHELINLIITT YM ÄN SELVITÄ:

»tarvitsetko toistaiseksi voimassaolevan vai määräaikaisen liittymän. »miten ja milloin pääset eroon sopimuksesta. »millainen pakettihinnoittelu taustalla on. »millaiset puhelut sisältyvät pakettiin. »onko kyseessä tarjous, jossa kuukausihinta nousee myöhemmin. »milloin kännykkä suljetaan ja mitä sen avaaminen maksaa.

2

KUN HARKITSET KUNTOSALISOPIMUSTA , VARMISTA:

»sopivatko kuntosalin aukioloajat sinulle ja vastaako tarjonta tarpeitasi. »mitä hintaan sisältyy, liittymis- ja aloitusmaksut mukaan lukien. »onko ryhmätunneille osallistuminen tai lastenhoitopalveluiden käyttö lisämaksullista. »pitääkö tehdä määräaikainen sopimus ja kuinka kauan se on voimassa. »millä perusteilla voit irtisanoa tai päättää sopimuksen.

3

KUN HALUAT M AKSU-T V:N, MIETI:

»Jos perus-kanavatarjonta ei riitä, tarjolla on monia vaihtoehtoja. Koko perheelle sopivan kanavapaketin hankinta ei ole aina helppoa. Yksi haluaa katsoa sarjoja ja elokuvia, toinen seurata urheilua. Hankaluutta lisää se, että maksu-tv:n palvelujen sisältö voi muuttua ilman, että kyseessä olisi sopimusehtojen muuttaminen. »Kuluttaja ei voi yleensä irtisanoa määräaikaista sopimusta ennen kauden päättymistä poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Tällainen tilanne voi syntyä, jos kanavapakettien sisältö ei pysy mahdollisimman samanlaisena ja riittävän monipuolisena eikä enää vastaa kuluttajan alun perin hankkimaa palvelua. »Myös maksuvaikeuksiin joutuminen sairauden, työttömyyden tai muun itsestä riippumattoman syyn takia voi olla irtisanomisen peruste.

Tällöin yrityksellä on oikeus periä vain sopimuksen päättymiseen saakka kertyneet maksut.

KU∏ SOPIMUSTΔ HIER®TA AN »Lue sopimusehdot aina huolella ennen ostopäätöstä. Selvitä itsellesi, mihin olet sitoutumassa ja mitä sopimukset tarkoittavat oman tilanteesi kannalta. »Muista, että kauppamies ennättää odottaa. Sinulla ei ole kiire tehdä sopimusta. On huono viesti kauppiaalta, jos hän hoputtaa sinua ja vetoaa pikaiseen päätöksentekoon, jotta saisit joitakin etuja. »Pyydä yksi kappale sopimuksesta mukaasi, jotta voit lukea sen kotona rauhassa. Voi olla viisautta kysyä neuvoja ystäviltä, sukulaisilta tai suvun nuorisolta. »Kiinnitä erityisesti huomiota maksu-, keskeytys- ja irtisanomissääntöihin. »Allekirjoita sopimus vain, jos voit hyväksyä sen kaikilta osin. »Ole tarkkana, kun lataat netistä jotain aineistoa, esimerkiksi pelejä tai kirjoja. Sopimusehdoissa mainitaan esimerkiksi tieto, milloin mak-

suton sovellus muuttuu maksulliseksi. Jos ostat netistä vaatteita tai mopon osia, saatko palauttaa ne, jos ne ovatkin vääränlaisia? »Jos sopimusehdot tuntuvat kohtuuttomilta, tai jos et ymmärrä mihin olet sitoutumassa, älä tee sopimusta ennen kuin olet selvittänyt asian. Joskus sopimuksesta voi olla vaikea päästä eroon. »Jos sopimus on henkilökohtainen, sitä ei voi siirtää toiselle. »Selvitä, pääsetkö eroon kuntosalisopimuksesta, jos sairastut, jäät työttömäksi, tulet raskaaksi tai muutat toiselle paikkakunnalle »Peru ajoissa. Jos peruutat esimerkiksi joogatunnin, kampaajan tai hieronnan liian myöhään tai et peruuta sitä ollenkaan, saatat olla velvollinen maksamaan palvelun kokonaan tai osittain. »Muista, että määräaikainen sopimus kestää aina määräajan loppuun saakka ja on sitova.

»Jatkuvan eli toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi aina irtisanoa, jolloin sopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua. »Varmista, katkeaako määräaikainen sopimus automaattisesti, kun sopimusaika on kulunut loppuun. Jos sopimus muuttuu jatkuvaksi, selvitä, miten sopimuksen voi irtisanoa ja kuinka pitkä on irtisanomisaika. »Muista, että et voi irtisanoa sopimusta vain lopettamalla laskujen maksamisen.

LUE LISÄÄ Kilpailu- ja kuluttajavirasto Sopimukset: www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita /Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/ sopimukset/ Alaikäinen ostajana: www.kkv.fi/Tietoa-jaohjeita/Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/lapsi-kuluttajana/alaikainen-ostajana/ Energiavirasto, sähkösopimukset: www.energiavirasto.fi/sahko Hintavertailusivusto www.vertaa.fi/

MARTAT 3 | 2017

26-27_kodinsopimukset.indd 27

| 27

8.5.2017 9.59

ESTER SORRI/FOLIO

PUUTARHA

Keskikes채ll채 kukkivat jaloangervot ja konnantatar sek채 puutarhamaassa rehev채sti kasvava poimulehti koristavat tuvan seinustaa.

28 | MARTAT 3 | 2017

28-31_perennat.indd 28

8.5.2017 10.00

ESTER SORRI/FOLIO

Akileija

Suunnittele monivuotinen kukkapenkki tarkasti ja tee pohjatyöt hyvin. Perennat palkitsevat sinut väri-ilolla vuodesta toiseen.

PITKÄ ILO PIENELLÄ VAIVALLA ASTA KUOSMANEN PIIRROKSET HEIDI KOSENIUS

P

erennamaan suunnittelun johtoajatuksena on, että kasvupaikalla luontaisesti viihtyvät lajit voivat hyvin pienelläkin hoidolla. Kotimaisuus on kasvivalinnassakin valttia. Jo isoäidin penkissä kasvaneet maatiaiskukat ja suomalaisessa taimistossa kasvatetut taimet kestävät parhaiten talvemme.

Myös luonnonkasvit ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Hyvässä puutarhamaassa ne kasvavat kookkaiksi ja kukkivat runsaasti.

TIESITHÄN: PERENNA ON MONIVUOTINEN KUKK AK ASVI.

Perustus tehdään huolella Monivuotiset kukkakasvit eli perennat viihtyvät multavassa, vettä läpäisevässä maassa. Kasvit talvehtivat parhaiten, kun penkki on sen verran koholla, että vesi ei kerry paikalle ja lumen sulamisvedet pääsevät valumaan pois.

Myös pohjamaalla on merkitystä. Jos maa on tiivistä savea, savi kaivetaan pois noin 40 cm:n syvyydeltä ja pohja salaojitetaan.

Kasvualusta valmistetaan sekoittamalla kuopasta kaivettuun saveen hiekkaa ja komposti- tai turvemultaa (1:1:1). Jos maa on pelkkää hiekkaa, penkin pohjalle tarvitaan savikerros, joka estää veden valumista alempiin kerroksiin. Myös kasvualustaan sekoitetaan savea.

Kun maa on helposti muokattavaa, perennapenkki käännetään 30–50 cm syvyydeltä. Vuohenputken, juolavehnän ja muiden monivuotisten rikkakasvien juuret kerätään pois mahdollisimman tarkkaan.

Maata parannetaan lisäämällä joukkoon turvetta, turvemultaa tai kompostimultaa. Savipitoiseen maahan lisätään myös hiekkaa. Samassa yhteydessä maa kalkitaan ja lannoitetaan.

Jos maahan lisätään valmiiksi kalkittua ja lannoitettua multaa, erillistä kalkitusta ja lannoitusta ei tarvita.

Kohopenkki on paras kasvupaikka kaikille muille paitsi kosteikkoperennoille. Kasvualusta muotoillaan niin, että mullan pinta jää maan pinnan yläpuolelle parikymmentä senttiä. »

Vuohenputki

MARTAT 3 | 2017

28-31_perennat.indd 29

| 29

8.5.2017 10.00

PUUTARHA

vastavärit

ANDREAS ULVDELL/FOLIO

»

KORKEIMMAT K ASVIT SIJOITETA AN TA AKSE JA KESKELLE.

lähivärit

CHARLOT TE GAWELL/FOLIO

Käytä suunnittelussa apuna väriympyrää.

VALO RATK AISEE

Piirrä ja valitse värit Työpiirros helpottaa perennalajien valintaa ja istutusta. Ensin hahmotellaan kasvien korkeudet, sitten värit ja lopuksi mietitään kasvilajit ja istutustiheydet.

Erikorkuiset kasvit sijoitetaan niin, että matalat eivät jää korkeampien katveeseen. Kun perennapenkki tulee rakennuksen tai pensasryhmän eteen, korkeimmat kasvit sijoitetaan taustalle ja keskelle. Isoon ryhmään saadaan elävyyttä, kun erikorkuisia kasveja istutetaan vuorotellen. Jos kasveja katsellaan joka puolelta, korkeimpien paikka on penkin keskellä.

Värien valinnassa jokainen on oman kukkaryhmänsä asiantuntija. Ensin hahmotelmaan sijoitetaan omat ja muiden perheenjäsenten mielivärit. Jos kokonaisuudesta halutaan harmoninen, rinnalle valitaan lähivärejä. Jos tavoitteena taas ovat voimakkaat kontrastit, valitaan keltaisen rinnalle violettia ja sinisen vierelle oranssia. Valkoiset kukat ja hopeiset lehdet tuovat tummat kukat esille iltahämärässäkin, tummat lehdet korostavat pastellisävyjä.

Lähivärit ja vastavärit voi tarkistaa väriympyrästä, joista käyttökelpoisin on kahteentoista sektoriin jaettu ympyrä.

»Kasvilajit valitaan kasvupaikan valo-olojen mukaan. Maata voi parantaa ja vettä saa kastelukannusta, mutta valon määrää ei voi lisätä. Aurinkoisessa paikassa lähes kaikki perennat kukkivat runsaasti, mutta hyvin paahteinen kasvupaikka rajoittaa jonkin verran kasvivalintaa. Isojen puiden varjoon ja pohjoisseinustalle istutetaan varjossa viihtyviä lajeja. »Eri lajit ja lajikkeet istutetaan muutaman kasvin ryhmiin niin tiheään, että ne peittävät maan pinnan täysikasvuisina. Hoito helpottuu, kun rikkaruohoille jää mahdollisimman vähän kasvutilaa. »Penkin reunaan valitaan kasveja, joiden lehdet kaareutuvat alaspäin: kuunliljoja, päivänliljoja, poimulehteä. Kohopenkin reuna peittyy kauniisti, eivätkä rikkaruohot kasva varjossa kasvien lehtien alla.

PA AHTEINEN PAIKK A RAJOITTA A K ASVIVALINTA A .

Poimulehti

30 | MARTAT 3 | 2017

28-31_perennat.indd 30

8.5.2017 10.00

PIENTÄ SIISTIMISTÄ

CHARLOT TE GAWELL/FOLIO

K ÄTEVÄ K ATE

»Hyvin perustettu perennapenkki pysyy kauniina muutamia vuosia melko vähälläkin hoidolla. Keväällä penkki siistitään leikkaamalla kuolleet versot pois. Jos kasvien juurakot ovat pinnassa, penkkiin lisätään uutta multaa sen verran, että vain silmut jäävät näkyviin.

Maahan lisätään kalkkia tai tuhkaa parin kolmen vuoden välein. Kasvit lannoitetaan kompostimullalla, kanankakalla tai perennoille sopivalla puutarhalannoitteella pakkauksen ohjeen mukaan. Liiallista typpilannoitusta on syytä välttää, sillä se heikentää kasvien kukintaa.

Kesän hoitotyötä helpotetaan maan pinnan katteella. Kate hillitsee rikkaruohojen kasvua ja pienentää kastelun tarvetta. Katteeksi sopii parhaiten kompostimulta tai ruohosilppu, jotka toimivat myös lannoitteina.

Keskikokoisille perennoille riittää parin–kol-

men sentin katekerros, kookkaiden kasvien katekerros voi olla paksumpikin. Maanpeittoperennojen juurille katetta ei levitetä.

Isokokoiset samoin kuin runsaasti kukkivat perennat tarvitsevat kesän aikana lisälannoitusta. Alkukesällä kasteluveteen sekoitetaan kukintaa vahvistavaa, perennoille sopivaa lannoitetta 1–2 kertaa pakkauksen ohjeen mukaan. Lisälannoitukseen voi käyttää myös nokkosvettä.

Korkeiksi kasvavat perennat kuten kultapallot, ukonhatut, ritarinkannukset ja syyspäivänhatut kannattaa tukea. Myös kerrottukukkaisten pionien kukat ovat niin raskaita, että versot taipuvat ilman tukea.

Tuet laitetaan paikoilleen, kun kasvit ovat vielä matalia. Tällöin kasvi asettuu luontevasti tukeen ja tuki peittyy.

»Kuihtuneet kukat poistetaan säännöllisesti, jotta harmaahome ei leviä ja kukkaryhmä säilyy hoidetun näköisenä. Jollei kasvien haluta leviävän, runsaasti siemeniä tuottavien lajien kuten akileijan ja ukonkellon kukkavarret on hyvä leikata pois, ennen kuin siemenet tippuvat maahan. »Syksyllä perennapenkkiä ei siivota vaan kukkavarret ja lehdet jätetään talveksi penkkiin suojaamaan maanpintaa ja varmistamaan kasvien talvehtimista.

Jos perennaryhmässä ei ole edellisen kesän aikana ollut kasvitauteja, kasvinjätteet voi keväällä silputa maan pinnan katteeksi.

Perinteiset akileijat, punaisena hehkuvat unikot ja etualalla kukkiva poimulehti sopivat hyvin luonnonniittyyn rajoittuvaan perennapenkkiin.

MARTAT MA MAR M AR A RTA TAT TAT AT 3 | 2017 201177 20

28-31_perennat.indd 31

| 3311

8.5.2017 10.00

HETKEN HURM A A – KORUJA KUKK ASISTA

Neiti kesäheinä kohottaa kulmilleen kukkivan kruunun.

KESÄKUTREILLE TOTEUTUS HEIDI SAARINEN/KUKKAHUONE LINNEA JA SARI TAMMIKARI

H

erkkä kukkaseppele tehdään kukkateipillä päällystetylle metallilankapohjalle. Kevyt mutta kestävä pääkoriste on helppo sommitella osaksi juhlavaa kampausta. Morsian voi vaikka kiinnittää hunnun seppeleeseen.

Aseta valmis seppele kantajan kutreille. Taivuta seppeleen toinen pää koukuksi, jonka pujotat toisen pään lenkkiin. Sommittele vielä kukkanippuja peittämään liitoskohtaa.

32 32 | | MARTAT MARTAT33| |2017 2017

32-33_kukkakoru.indd 32

8.5.2017 10.01

VINKKI Venytä Flora-teippiä samalla, kun kieputat sitä kukkalankojen päälle. Näin teipin liima aktivoituu ja teippi tarttuu tiiviisti.

1

Kerää kaikki tarvikkeet esille.

Laita kukat maljakkoon ja anna niiden imeä kunnolla vettä. Mittaa päänympärys ja lisää mittaan 5 cm sidontavaraa. Niputa kukkalangat limittäin niin, että ne muodostavat sopivan pituisen seppeleenpohjan.

2

3

4

5

6

Sido seppele suorana loppuun saakka. Sommittele lankaköynnös kukkanippujen sekaan.

TARVIKKEET kasvien li-

säksi: Kukkalankaa 3 x 40 cm pätkinä » Myrttilankaa » Flora-teippiä eli kukkateippiä » Kukkaliimaa » Kauniita koristenauhoja

Päällystä kukkalangat Florateipillä kieputtaen. Tee seppeleenpohjan toiseen päähän lenkki.

Suojaa sidontakohta Flora-teipillä huolellisesti niin, ettei metallilangan pää raavi ihoa.

Irrota hortensian kukkia ja revi terttuneilikoista terälehtiä.

Leikkaa hortensian kukista varsi pois kokonaan.

KUVAN SEPPELEESEEN K ÄY TETTIIN Terttuneilikoita

» Hortensian kukinto » Tertturuusuja » Freesioita » Pienikukkaista krysanteemia » Inkaliljan kukintoja » Lankaköynnöstä

Sido kukista ja lankaköynnöksestä pieniä nippuja, käytä myrttilankaa. Sido niput seppelepohjaan.

Leikkaa lankaköynnöksestä 20 cm:n pituisia pätkiä ja jätä ne tässä vaiheessa roikkumaan vapaina.

Viimeistele seppele liimaamalla hortensian kukkia ja neilikan terälehtiä pohjaan. Kiinnitä kukkien avulla lankaköynnös kukkien lomaan.

Sido koristenauhoja seppeleeseen tehtyyn lenkkiin.

VINKKI Mehevävartiset kukat kannattaa suojata sitomalla samaan nippuun puuvartisia kukkia tai lankaköynnöstä. Muuten myrttilanka saattaa katkaista mehevät kukkavarret.

MARTAT 3 | 2017

32-33_kukkakoru.indd 33

| 33

8.5.2017 10.01

SEMINA ARI

Marttaliitto avasi areenan päiväntuoreelle ruokapuheelle. Elämmekö ruokakuplassa? -seminaarissa otettiin kantaa ravintoon liittyviin jännitteisiin: globaalia vai paikallista, tehotuotettua vai luomua, eläin- vai kasviperäistä?

ELLA AIROLA //KUVA MARJO KOIVUMÄKI

TURVA, TERVEYS, IDENTITEETTI

R

uokaturva ei toteudu, jos toiset nääntyvät, samalla kun toiset ahmivat. Maailmassa tuotetaan riittävästi ruokaa, mutta se ei jakaannu tasaisesti kaikille. Nälkäkriisin partaalla on tällä hetkellä 100 miljoonaa ihmistä.

– Köyhissä maissa ruoan hinnalla on todellista merkitystä. Näissä maissa kuluttajat eivät heitä ruokaa pois, painotti puheenvuorossaan maatalous- ja metsätieteiden tohtori Kaisa Karttunen Ajatuspaja e2:sta.

– Ruoka eriarvoistaa ihmisiä myös Suomessa, kertoi Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Anu Raijas.

Ruokamenot vievät tuloista eniten heti asumisen jälkeen. Alimmassa tuloluokassa elintarvikkeisiin käytetään 14 prosenttia tuloista, kun suurituloisissa talouksissa elintarvikkeisiin kuluu tuloista 9 prosenttia. Eläkeläisillä, työttömillä ja lomautetuilla on suurimmat haasteet saada tulot riittämään ruokaan.

Anu Raijas nosti esiin käsitteen kohtuullisen minimin elintarvikemenot.

On arvioitu, että yksin asuvan 45-vuotiaan naisen kohtuulliset elintarvikemenot ovat 276 euroa kuukaudessa ja nelihenkisen perheen, jossa on kaksi teini-ikäistä lasta, 1 029 euroa kuukaudessa. Toimeentulotuen perusosa on vajaa 500 euroa kuukaudessa. Sen pitäisi

riittää päivittäisiin kuluihin, asuminen pois lukien. Tämän hetken perusturva ei riitä kohtuullisen minimin elintarvikemenoihin.

– Ruoka on helposti se, josta lähdetään tinkimään. Noin 22 000 ihmistä käy viikossa leipäjonossa, Anu Raijas kertoo.

Minimimenoillakin pitäisi pystyä noudattamaan ravitsemussuosituksia.

Budjetissa pitäisi olla varaa myös herkuille ja ulkona syömiselle.

– Ihmisarvoiseen elämään kuuluu hemmottelujen salliminen itselleen, Raijas alleviivasi.

"RUOK A ERIARVOISTA A IHMISIÄ MYÖS SUOMESSA ."

HALPA A VAI KALLISTA? – Kuinka

moni meistä olisi valmis luopumaan 40 prosentista palkastaan, kysyi seminaariyleisöltä Sitran asiantuntija Merja Rehn.

Hän viittasi maataloustuottajiin ja heidän ansiotasonsa muutokseen. Rehnin mukaan Suomessa on paljon maatiloja, joiden tuottavuus jää tappiolle.

– Olisi reilua miettiä, pystymmekö maksamaan Suomessa ruoan tuottajille reilua hintaa, hän sanoi.

Yhdeksän kymmenestä suomalaises-

ta kertoo pitävänsä kotimaassa tuotettua ruokaa tärkeänä. Nyt Suomessa on 55 000 maatilaa, ja vuonna 2022 niitä arvioidaan olevan enää 37 000. Rehn painotti, että ruoan kotimaisuutta ei voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan sitä pitää myös tukea. Yksi viljelijöiden toive on, että kotimaisen ruoan myyntihintaa ei laskettaisi.

S-ryhmän vähittäiskaupan kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu kertoi seminaarissa, että 80 prosenttia kuluttajista sanoo ruoan olevan Suomessa liian kallista. Vastauksena kuluttajien toiveisiin S-ryhmä on laskenut tuotteidensa hintoja omaa toimintaansa tehostamalla.

– Moni ei usko, että parempilaatuista ruokaa on mahdollista saada halvemmalla hinnalla. Se vaatii erittäin paljon työtä ja innovaatioita, Alarotu kertoo.

Luomutuottajilla menee tilastojen mukaan aikaisempaa paremmin. Luomutuotteiden myynti on kasvanut 21 prosenttia viimeisen vuoden aikana.

Luomulihan nelinkertainen hinta tavalliseen verrattuna kuitenkin puhututtaa kuluttajia.

– Suomalaiset ovat tottuneet liian halpaan broilerinlihaan, totesi Satu Raussi Eläinten hyvinvointikeskuksesta.

KESKELLÄ KASVISBUUMIA Olemme

alkaneet määritellä itseämme sen mu-

34 | MARTAT 3 | 2017

34-35_ruokaseminaari.indd 34

8.5.2017 10.01

Puheenvuoroissa kuultiin avauksia ja analyysia aiheeseen. Kuvassa Lea Sairanen (vas.), Satu Raussi, Ilkka Alarotu, Merja Rehn, Anu Raijas, Johanna Mäkelä, Kaisa Karttunen, Mikael Fogelholm, Sirpa Pietikäinen ja Arto O. Salonen. Edessä Kuluttajaliiton valtuuston puheenjohtaja Leena Simonen ja Marianne Heikkilä.

kaan, mitä syömme. Helsingin yliopiston ruokakulttuuriprofessori Johanna Mäkelä painottaa, että ruoka on muutakin kuin ravintoa; se on osa identiteettiämme.

– Puolet suomalaisista ajattelee, että se, mitä syön, kertoo siitä, mitä olen, kommentoi Ilkka Alarotu.

– Kasvisruokatrendistä johtuen joidenkin on jopa vaikea tunnustaa olevansa hetero lihansyöjämies, heitti Merja Rehn.

On ennustettavissa, että kasvisruoan markkinat kasvavat entisestään lähitulevaisuudessa. Kasviproteiinituotteiden myynti on lähes seitsenkertaistunut viimeisen vuoden aikana kaupoissa ja kasvipohjaisia juomia on myyty 30 prosenttia enemmän vuoden takaiseen verrattuna.

– Kasvisruoasta saa terveyshyötyä itselleen ja samalla puolustaa globaalia hyvinvointia, totesi dosentti Arto O. Salonen Helsingin Yliopistosta.

Ylämaankarjan kasvattaja Riikka Palonen kertoi syövänsä lihaa vain kerran viikossa, ja silloinkin oman karjan lihaa, lammasta tai riistaa; broileria vain, jos se on luomua.

Hyönteisruoka on yksi ruokatuotannon muoto, jonka ajatellaan korvaavan lihantuotantoa. Satu Raussi huomautti, että ennen hyönteisruoan lisäämis-

tä tulisi tehdä riskinarvio hyönteisten tunneälystä. Ei ole vielä tiedossa, onko hyönteisillä tunteet, kuten esimerkiksi lehmillä.

– Hyönteisten oppimista on tutkittu paljon, mutta hyvinvointia ei.

Vastuullisten ruokavalintojen tekeminen ei ole kaikille itsestäänselvyys, vaan siihen tarvitaan tietoa ja osaamista. Osaaminen ei aina ole tahdosta kiinni. Vastuullisen ruoan hankintaa voivat hankaloittaa esimerkiksi taloudelliset esteet ja ympäristön rajoitteet. Kun talous on ahdingossa, ihminen ei jaksa ajatella vastuullisen ruoan asioita.

– Itse tehty kasvispainotteinen ruoka ei ole kallista, mutta se vaatii vaivaa, aikaa ja tietämystä, Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Anu Raijas muistutti.

EI

TÄYDELLINEN

MUTTA

HY VÄ

Ruokakulttuuristamme löytyy paljon hienoja keksintöjä ja käytäntöjä. Tämän perinnön tulisi inspiroida myös tulevaisuuden luovia ratkaisuja.

– Kulinaristisen perinnön klassikkoesimerkki on kouluruokailu, jota yhä edelleen arvostamme äärimmäisen paljon, kertoi professori Johanna Mäkelä.

Hänen mukaansa Suomessa tulisi

tavoitella kestävää ja ketterää ruokakulttuuria. Kestävyys on laaja kokonaisuus, joka sisältää sosiaalisen, kulttuurisen ja terveellisen ulottuvuuden.

Arto O. Salonen koki, että joissakin kohdin ruokakulttuurimme on ajautumassa väärille raiteille.

– Olemme valahtaneet sellaiseen tilanteeseen, että päiväkodin sijainti on perunapellon vieressä, mutta päiväkodin pöytään perunat tulevat vakuumipakattuna ulkomailta, hän moitti.

Suosimalla paikallisia tuotteita voimme synnyttää alueelle talousbuumin. Samalla tuemme paikallisen ruokaperinteen säilymistä.

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm näkee suomalaisen ruokavalion menneen hyvään suuntaan. Syömme nyt keskimäärin paremmin kuin 1960–70-luvuilla. Ruokavaliomme ei ole täydellinen, mutta pärjäämme kansainvälisessä vertailussa.

– Pikkasen sokeria vähemmäksi, pikkasen suolaa vähemmäksi, rasvan laatu hieman enemmän kasvispuolelle ja ehkä vähän enemmän vielä kuitua, Fogelholm listasi ruokavaliomme haasteet.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja dosentti Arto O. Salonen olivat samoilla linjoilla täydellisen ravintoratkaisun suhteen: paikallisempi, kasvispainotteisempi ja luonnonmukaisempi ravinto jättää paremmat olot tuleville sukupolville.

– Laatua, luomua, kauden kasviksia, läheltä, tiivisti Pietikäinen, Marttaliiton varapuheenjohtaja.

Martat aloittivat ruokavallankumouksen 118 vuotta sitten. Nyt Martat kutsuvat mukaan kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja tuottajat tekemään arjen ruokamuutosta, itsemme ja ympäristömme vuoksi.

– Ruvetaan tekemään yhdessä toisin. Haluamme, että olemme kuluttajina, kokkaajina ja politiikan tuottajina niitä, jotka tekevät sen paremman arjen, ruoan ja kestävämmät ruokajärjestelmät, innosti Sirpa Pietikäinen.

MARTAT 3 | 2017

34-35_ruokaseminaari.indd 35

| 35

8.5.2017 10.01

SEMINA ARI

Maailman kotitalouspäivän seminaarissa tartuttiin arkisiin epäkohtiin: tavaran paljouteen ja ruoan haaskaamiseen. ELLA AIROLA //KUVA MARKKU OJALA

Liikaa roinaa ja hävikkiruokaa T

avaran paljous kuvastaa hyvin tämän päivän kotitalouksia. Kuluttajaekonomian opiskelija Kalle Lyytikäinen kävi tutkimuksessaan läpi lastenhuoneiden tavaroita. Esimerkiksi yhdestä nelivuotiaan tytön huoneesta löytyi 448 tavaraa. Niistä 112 oli saatu lahjana.

– Tutkimusten mukaan lapsen käytös ei vaikuta saatujen lahjojen määrään. Tuhma lapsi ei siis todellisuudessa saa yhtään vähempää joululahjoja kuin kiltti lapsi, Lyytikäinen vitsaili Maailman kotitalouspäivän seminaarissa.

Kaikki tytön saamat lahjat olivat uusia. Meillä vallitsee uskomus, että käytettyjä tavaroita ei ole soveliasta antaa lapselle lahjaksi. Niitä kuitenkin arvostetaan ja otettaisiin mielellään vastaan.

Lahjakulttuurimme sotii ekologisia arvojamme vastaan. Lahjan antamisen sosiaaliset arvot koetaan tärkeämpänä kuin lahjan ekologisuus.

– Vihreä lahjan antaja ei välttämättä anna vihreää lahjaa, totesi Lyytikäinen.

MENEKKIÄ VAIKEA ARVIOIDA Tavaranpaljouden

ohella toinen arjen epäkohta löytyy keittiöstä. Kuluttajaekonomian opiskelija, ruokahävikkiä tutkinut Roosa Luukkanen kertoi seminaarissa, että jopa puolet syömäkelpoisesta ruoasta heitetään pois. Tästä määrästä kolmasosa laitetaan roskiin kotitalouksissa.

Kotitalouksien on vaikea arvioida ruoan menekkiä, jolloin ruokaa tulee ostettua enemmän kuin sitä syödään.

Erityisen vaikeaksi arvioiminen koetaan lapsiperheissä.

Tutkimukseen osallistunut äiti kertoi keittävänsä iltapuuroa aina saman verran. Toisinaan puuro syödään loppuun ja toisinaan sitä jää yli.

Ruokahävikkiä syntyy myös ’”hengailemaan’” jääneestä ruoasta: sitä ei käytetä mutta ei heitetäkään. Koetaan, että ruokaa ei voi heittää pois, ennen kuin se on pilaantunut.

Myös hävikin kieltäminen on yleistä. Koska hävikin syntyminen aiheuttaa huonoa omatuntoa, jätetään vanhentunut tuote tietoisesti heittämättä pois.

Tuoppi Kotikalja valmisjuoma lle!

Onnistuu varmasti!

Kädentaitaji

n!

Gluteenito

Rukiinen & lisäaineeton Tuoppi Kaljamallas 1 kg

Täydellinen maku – nauti!

Tuoppi Kotikalja 0,75 l

Rouhitusta ruismaltaasta valmistuu vahvaa ja täyteläistä kotikaljaa. Lisäksi tarvitaan ainoastaan hiivaa, sokeria ja vettä.

Valmista juomaa 20–25 l

Juhlajuoma, janojuoma, saunajuoma, hellejuoma... maistuu niin yksin kuin ystävienkin seurassa.

Aromikasta ja kirkasta kotikaljaa Tuoppi Kotikaljauute 1 kg tai 3 x 35 g Vähällä vaivalla kotikaljaa kotiin ja juhliin. Sisältää ohra- ja ruismallasta.

Valmista juomaa 18 l / 9 l

www.laihianmallas.fi, www.tuoppi.fi, www.facebook.com/laihianmallas

36-37_kompassi.indd 36

8.5.2017 10.02

Luukkasen tutkimusaineistosta kävi ilmi, että kuluttajat ovat huonoja arvioimaan hävikin määrää.

– Emme halua tunnustaa edes itsellemme, että heitämme ruokaa pois, Luukkanen kertoi.

PAREMM AN M A AILM AN SIEMEN Kotitalouksilla on

FIN-IFHE myönsi seminaarin yhteydessä Kotitalouden Kompassi -palkinnon Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtaja Aira Kuvajalle tunnustuksena suomalaisten kotitalouksien ja kotitalousosaamisen hyväksi tehdystä työstä. Vuodesta 1984 lähtien palkinto on myönnetty 12 kertaa.

valta ja vastuu tehdä kestävän kehityksen mukaisia valintoja. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen painotti puheenvuorossaan kotitalousopetuksen, -tutkimuksen ja -neuvonnan tärkeyttä ihmisten voimaannuttamisessa. Ilman tietoa valintojen vaikutuksesta kotitaloudet eivät näe omaa voimaansa.

– Kotitalousopetus on paremman maailman siemen, kommentoi Kotita-

lousopettajien puheenjohtaja Anneli Rantamäki Pietikäisen teesejä.

Nuori saa kotoa eväät arvomaailmaansa, ja koulussa niitä päästään vahvistamaan.

Omat valintamme vaikuttavat globaaliin kehitykseen.

– Rikas pohjoinen, köyhä etelä, kuvaili Helsingin yliopiston tutkijatohtori Hanna Posti-Ahokas.

Kehittyneessä yhteiskunnassa ihmisillä on mahdollisuus valita. Ota haasteeksesi esimerkiksi antaa kummilapsellesi lahjaksi oman lapsesi vanha lelu tai pitää viikossa yksi hävikkipäivä, jolloin syöt sitä, mitä kaapista löytyy.

INFO Maailman kotitalouspäivää vietetään 21.3. Seminaari pidettiin 31.3. Marttaliitossa ja sen järjestivät FIN-IFHE ja Eduskunnan kotitalouden tukirengas.

IFHE (International Federation for Home Economics) on kansainvälinen kotitalousalan asiantuntijajärjestö. FIN-IFHE on suomalaisten kotitalousalan asiantuntijoiden linkki kansainväliseen toimintaan.

Marttaliiton kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist on toiminut FINIFHE:n puheenjohtajana vuodesta 2015. Uusi puheenjohtaja, Laureaammattikoulun lehtori Päivi Mantere, aloittaa kautensa kesällä 2017.

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on parlamentaarinen toimielin, joka kokoaa yhteen puolueiden edustajia ja kotitalouden alan toimijoita edistämään kotitalousopetuksen ja -alan asemaa. Perustettu vuonna 1993, puheenjohtaja kansanedustaja Sari Tanus.

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Kattso lis isää sä ää ä ä:: ww www. w.m mart ma rtat a ..ffi/ at i/ma m rt ma rtta taililu/ u/liliit ityy-ja ja asene sene n ksi/jasenedut ja varaa linkin kautta kaikki opastetut matkamme – 5% alennuksella!

PAPRIKAN POIMINTAA LUMOAVA TOSCANA Toscanan maisemat, Umbria, Siena UNKARISSA ja San Cimignano kiertoajeluineen, Budapest, Kalocsa, Balaton. Kiertoajelut, paprikan poimintaa, viinitilavierailu maistajaisineen, Balatonin risteily.

• 25. – 28.9.

..............................................................................................

829,–

Pitkät lomat

Viinitilavierailut. Aterioita.

• 22. – 26.10.

.............................................................................

NUORTEN LAULU- JA TANSSIJUHLATT Tallinnassa • 1. – 3.7.

1.285,–

.....................................................................................................................

ESPANJAN AURINKORANNIKKO • 28.10. – 24.11. alk.

• 1.11. – 23.11. alk.

• 25.11. – 15.12. alk.

.....................................

1.210,– 995,– 1.130,–

...........................................................

........................................

225,-

VIRON KARTANOT • 12. – 14.7.

• 9. – 11.8.

295,280,-

............................................................................................................

................................................................................................................

Huoneistohotelli Bajondillo, Torremolinos.

Retkiohjelmaa. Lähtöjä myös Joensuusta!

SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT sis. Naamiohuvit ja Oopperagaala 610,• 20. – 23.7. ..........................................................................................................

Aurinkoinen ANDALUSIA sis. Malaga, Ronda, Gibraltar, viininmaistajaiset.

• 9. – 16.9.

..............................................................................................................

935,-

XIAN JA PEKING

MALTA

• 13. – 21.10.

St. Bluebay Hotel-huoneistot. Retkiohjelmaa.

Pitkät lomat

TEEMA- JA KIERTOMATKAT

• 22.10. – 19.11. alk.

• 22.10. – 3.12. alk.

.......................................

.........................................

1.160,– 1.350,–

...........................................................................................

1.865,-

ANDREA BOCELLIN konsertti BUDAPESTISSA • 24. – 26.11.

585,-

....................................................................................................

Katso kaikki matkamme Kat www.matka-agentit.fi - paljon vaihtoehtoja myös ryhmille!

Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

Matka agentit Suomalainen matkanjärjestäjä

Opa pa asste stt tut u ma m tkat tka kat ssis. iss ku is. ulje j tuk je tukset set He H lsi lsingi ngistä ngi sstä ä, majo a itu itus, s,, ohj ohjelm elman elm an muk mukais aiset et ruo ruokai kailut lut,, retkket opa opastu stu tuksineen. MEILTÄ MYÖS LIITTYMÄLENNOT/JUNALIPUT –KYSY LISÄÄ.

HELS HE L IN LS INKI KI,, Te KI Teol olliliisu uus u ka k tu 21 • JO JOEN E SU EN SUU, U, Kir irkk kkok oka ok atu 20 • PORVOO, Lundinkatu 16 • TURKU, Linnankatu 8 E at VAPA VA PAAPA A-AJ AAJAN AJ A MAT AN ATKA KATT pu KA puh. h. 010 321 2 2 280 800 0 • VA VARA RA AA MA ATK TKAS ASII 2 24 4 H • www.matka-agentit.fi Puhelut 8,28 snt//min (+alv 24%).

36-37_kompassi.indd 37

8.5.2017 10.02

RUOK A

MAISTIAISIA MA AKUNNISTA

Juuli Hakkarainen (vas.) laati ohjeet, kokkasi ja valmisteli kattaukset, Kaisu Jouppi kuvasi. Kirjan lähtökohtana on, että jokainen pystyy kokkaamaan sen ohjeilla. Perinteisiä valmistustapoja on tarvittaessa yksinkertaistettu.

3388 | M MARTAT MAR MA A AR RT TA TAT AT A T3|2 20 2017 01177

38-39_maakuntaruoka.indd 38

8.5.2017 10.03

Aitoa, mielenkiintoista, monipuolista – nimittäin suomalainen maakuntaruoka. Uuteen kirjaan on poimittu parhaita paloja pitkin Suomea. Maakuntien martoilla oli tärkeä rooli ruokalajien valinnassa.

ELLA AIROLA //KUVA KERTTU MALINEN

KANNUSTA A SYÖMÄ ÄN YHDESSÄ Mo-

dernia maakuntaruokaa -kirja esittelee 19 menukokonaisuutta, yhden kustakin maakunnasta. Ohjeita on yhteensä 95. Menuissa on käytetty kullekin maakunnalle ominaisia, mutta hieman tuntemattomampia ruokia ja raaka-aineita. Menujen koostamiseen pyydettiin eri maakuntien marttojen apua ja näkemyksiä. Reseptit on mitoitettu kuudelle hengelle, koska kirjan tarkoituksena on kannustaa yhdessä syömiseen.

Hakkarainen on laatinut ohjeet perinteisten ruokien inspiroimana. Reseptien lähtökohtana on se, että kuka vain pystyy valmistamaan niitä. Vanhoja valmistustapoja on tarvittaessa yksinkertaistettu. Raaka-aineina on käytetty laajasti kotimaisia sesonkien kaloja ja kasviksia, lihaa vähemmän.

– Suomessa on upea valikoima raakaaineita, joita halusin tuoda esille. Toivon, että reseptit toimivat alkusysäyksenä tutustumisessa suomalaisten maakuntaruokien maailmaan ja toisivat toisaalta perinneruokakonkareille vaihtelua. Reseptien ei ole tarkoitus syrjäyttää vanhoja hienoja ohjeita, vaan tuoda niihin yksi uusi näkökulma. Olisi upeaa, jos Suomessa arvostettaisiin omaa ruokakulttuuria ja maakuntien erikoisuuksia samalla intohimolla kuin vaikka Italiassa ja Ranskassa, sanoo Juuli Hakkarainen.

Maakuntaleipien ohjeet kirjaan antoi Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen. Ohjeita ei ole modernisoitu, mutta niitä on muokattu kirjaan sopivammiksi.

– Martat ovat olleet innoissaan kirjaan liittyvästä yhteistyöstä. Perinteet muuttuvat ja näin niitä voidaan kehittää, Hopsu-Neuvonen kertoo.

PYSTYKORVA TARVITTIIN Kirjaa kuvattiin vuoden ajan ympäri Suomea.

Hakkaraisella oli tarkka visio kokonaisuudesta. Hän suunnitteli ja rakensi kattaukset sekä valmisti ruoat, ja Jouppi otti kuvat. Ruoan lisäksi kirjaan on kuvattu luontoa ja ihmisiä. Työparille oli tärkeää, että kirjaan ei pyydetä malleja, vaan sattumalta tavattuja ihmisiä.

– Kuvien sielu olisi kadonnut, jos kuvauksista olisi sovittu etukäteen, Jouppi perustelee.

Ainoastaan muutama malli pyydettiin paikalle varta vasten. Hakkaraisella oli visio, että suomenpystykorva, maamme kansalliskoira, on mukana, joten Jouppi etsi koiran kuvauksiin.

– Koira oli kuvauksissa kuitenkin suht’ aito, naiset nauravat.

Kirjaa voi ostaa Martanpuodin kautta Hinta 34,95 € (+ postikulut).

Alennus martoille 15 % myyntihinnasta ennen postikuluja.

Käytä koodia MARTTA2017 www.martanpuoti.fi

KAISU JOUPPI

S

atokausikalenterin isällä Samuli Karjulalla oli tapana kokata kavereilleen maakuntaruokia Jaakko Kolmosen Suomen pitäjäruoat -kirjan ohjeilla. Hänen mielestään ruokien valmistustavat olivat kiehtovia, mutta raaka-aineet suppeita.

– Monien ruokien kohdalla tuli mieleen, että niistä voisi tulla vielä maukkaampia hieman uudistamalla, Karjula ajatteli. Nykyään on saatavilla monipuolisesti mausteita, yrttejä ja vihanneksia, jotka tuovat vanhoihin ruokalajeihin uusia ulottuvuuksia.

Syntyi idea modernisoidusta maakuntaruokakirjasta. Kustantajaksi ryhtyi Karjulan edustama Satokausikalenteri. Toteuttajiksi Karjula pyysi ruoka-alan ammattilaisen Juuli Hakkaraisen ja valokuvaaja Kaisu Joupin.

Myös Martat olivat mielessä kirjan alkumetreiltä asti.

– Vaikea puhua ruokaperinteistä ilman Marttoja, Karjula toteaa.

INFO

Juuli Hakkarainen ja Kaisu Jouppi: Modernia maakuntaruokaa (298 sivua). Kustantaja Satokausikalenteri 2017

MARTAT 3 | 2017

38-39_maakuntaruoka.indd 39

| 39

8.5.2017 10.03

K ÄSIT YÖ

TALLENNA TUNNELMAT KIRJAAN KIRJOEN

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA A ALTO //KUVAT SARI TAMMIKARI

Pidä päiväkirjaa piirtäen ja pistoilla, kuva per päivä, tai omaan tahtiin.

40 40 | | MARTAT MARTAT33| |2017 2017

40-41_kässäkirjonta.indd 40

8.5.2017 10.03

K

TARVIKKEET

esä tuo tullessaan hurmaavia tuokioita, mutta muistot haalistuvat syksyn sateissa. Tallenna ohikiitävät tunnelmat kesäiseen päiväkirjaan helpoilla peruspistoilla, rennolla otteella kirjoen.

Työn pohjana on vanha kirja, joka säilyy vahingoittumattomana. Sen sivut pujotetaan tueksi kankaasta ommeltaviin taskuihin, kesäkirjan lehtiin.

TEE NÄIN

1 Hidasta, martta!

Kännykällä kuvaaminen on niin näppärää, että kaikkiin tilanteisiin mennään puhelin ojossa, kuvaa kärkkyen. Hienoinkin hetki saattaa vilahtaa ohi tai tunnelma jähmettyä, kun zoomaat sopivaa kuvakulmaa.

Pidä vaihteeksi kännykkä taskussa ja keskity hetkeen; nauti tuoksuista, äänistä ja tunnelmasta.

Tallenna lomapäivän kuva hitaasti, kirjomalla. Mieti aihe, toteuta se omin käsin ja kerää muistot kirjaksi. Syntyy erilainen kuvakooste!

Kuvat »Luonnostele paperille jokin asia kesäpäivästäsi. Mustikka tuo mieleen metsäretkipäivän, kukka morsiamen kimpusta palauttaa mielen häätunnelmiin. »Siirrä kuvien ääriviivat kankaalle jäljentämispaperia tai silityskynää käyttäen. Yksityiskohtia voi lisätä työn edetessä. Voit myös kirjoa erilaisia pistopintoja ja yhdistellä värejä ilman tarkkaa etukäteissuunnitelmaa tai esittävää kuvaa. »Kirjo viivoja esimerkiksi etu-, tikki-, ja varsipistoilla.

Täytä pintaa laaka-, häive-, varsi-, tai ketjupistoilla. Tee pieniä kohokuvioita solmuja kierrepistoin. Ompele etupistoja sikin sokin, saat kevyttä pintaa ja varjostusta.

2 NETTISIVUJA https://punomo.npn.fi/tekniikat/ kirjonta/pistokirjonta/kirjonta-erilaisia-pistoja/ www.novitaknits.com/fi/fi/tutorials/ viimeistely/novita-kirjontakuviot

Kirja ja sivut »Etsi sopiva kirja työn pohjaksi. Mittaa tarkasti sivun leveys ja korkeus. »Tee kangassivut eli taskut esim. pellava- tai puuvillakankaasta. Leikkaa sivua varten 1 x sivun korkeus ja 2 x sivun leveys, lisää mittoihin pari

milliä väljyysvaraa sekä 0.7 cm:n saumanvara jokaiseen reunaan. »Taita ja silitä saumanvarat korkeussuunnassa nurjalle. Jos haluat, voit huolitella ja ommella ne. Taita kappale nurjat puolet vastakkain ja ompele sivun ylä- ja alareunat. Silitä ja käännä. Ompele samalla tavalla tarvitsemasi määrä sivuja.

3

Kiinnitys »Kun kirjomasi kuviot ovat valmiita, höyrytä ne pehmeän alustan päällä ja leikkaa kirjan sivuille sopiviksi. Kiinnitä kuviot sivulle esim. etu- tai tikkipistoin. Voit kääntää kankaan reunasta saumanvaran nurjalle tai purkaa reunasta lankoja, niin että saat hapsureunan.

4

Viimeistely »Pujota jokaiseen valmiiseen kangastaskuun nippu kirjan sivuja tueksi. »Kirjoita paperille käsin sisällysluettelo, ajankohta ja kirjan tekijän nimi. Kiinnitä sisällysluettelo kirjan alkuun pistoilla ompelemalla tai liimalla.

»Kirjontalangaksi sopii esim. muliinilanka, jossa on paljon kauniita värejä. Langan voi jakaa kuuteen säikeeseen.

Koko lankaa käyttämällä saat näyttävää pintaa ja paksua viivaa, parilla säikeellä onnistut pienissä yksityiskohdissa.

Myös helmilanka käy, sitä on kahta eri vahvuutta. Kokeile rohkeasti kaikenlaisia lankoja, joita löydät käsityökoristasi. »Pohjakankaan parhaat palat tulevat vanhoista pyyheliinojen reunoista tai pöytäliinojen ehjistä kohdista. Etsi hauskoja tilkkuja ja hyödynnä niiden kuviointia työssä.

Myös kaikki värjäys- ja kankaanpainantakokeilut ovat hyvää materiaalia. »Kirjontaneula on teräväkärkinen ja siinä on isompi silmä kuin silmäneulassa.

Myös silmäneulaa voi käyttää. »Ompelukehystä kannattaa kokeilla. Se pitää työn tasaisena, niin että pistot eivät ala kiristää. »Vanha kirja työn pohjaksi. »Kangasta, josta ommellaan taskuja kesäkirjan sivuiksi. Taskun sisään pujotetaan nippu vanhan kirjan sivuja tueksi. »Jäljentämispaperia tai silityskynä (ompelutarvikeliikkeistä) kuvioiden luonnosteluun ja jäljentämiseen.

MISTÄ PISTOJA?

Kirjoja Kirjontaa käsittelevät kirjat sisältävät yleensä piirrokset tavallisimmista pistoista.

Katso esim. »Gunnars, Anita: Kirjonnan parhaat pistot »Holmber, Karin: Koristele kirjomalla »Ganderton, Lucinda: Pykäpistoista linnunsilmiin – yli 200 pistoa kirjontaan ja käsitöihin

MARTAT 3 | 2017

40-41_kässäkirjonta.indd 41

| 41

8.5.2017 10.03

K ÄSIT YÖ

Tuohisormuksia ja -sydämiä voi käyttää juhlapöydässä paikanmerkkeinä. Kirjoita nimet tuoheen tussilla. Sormukset sopivat myös lasien merkitsemiseen, erikokoiset tuohisydämet pöydän koristeluun.

Tuohisormus TEE NÄIN

1 2

Leikkaa tuohesta n. 0.5 cm leveä ja 15–20 cm pitkä kaitale.

Ohenna tarvittaessa kerroksia, jotta tuohi taipuu paremmin.

3

Taita päät vastakkaisiin suuntiin, taitteiden väliin jäävä suora osa on sormen ympäryksen mitta.

4

Kierrä kaitale lenkiksi niin, että saat pujotettua päät toistensa lomaan.

5

Käännä päät vastakkaisiin suuntiin ja pujota alta.

Leikkaa ylimääräinen pituus saksilla pois.

KOIVUSTA VAIKKA KIHLAT Tuohi on mainio materiaali: se on kestävää ja kaunista, ja sitä on helppo muotoilla. Taivuttele tuohesta sormus armaan sormeen tai pujottele pöytään sydänkoristeita.

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA A ALTO //KUVAT SARI TAMMIKARI

42 | MARTAT 3 | 2017

42-43_tuohisormus.indd 42

8.5.2017 10.04

SANANL ASKUJA TUOHESTA

Tuohest tehhää vakkoi, tytöist akkoi, akoist ämmii, ruisjauhoist mämmii. (Kirvu) Tuohituppi ja nahkanappi ei maksa mittää. (Kestilä) Ei tule tuohesta takkii eikä vanahasta pappii. (Ilomantsi) Lähde: Sananlaskut. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1997

T

uohesta on aikojen saatossa tehty monenlaisia käyttöesineitä, kuten koruja, astioita, kenkiä, laukkuja ja säilytysrasioita. Tuohta on käytetty kirjepaperina sekä rakennusmateriaalina, ja siitä on valmistettu jopa purjeita.

Tuohi irtoaa koivun rungosta parhaiten alkukesästä. Silloin se on taipuisaa ja väri on kauneimmillaan. Erilaisista koivulajikkeista saadaan erilaista tuohta. Kostealla paikalla kasvanut hieskoivu on hyvä tuohikoivu.

Tuohen irrottaminen eli kiskominen ei ole jokamiehen oikeus, vaan siihen on aina oltava maanomistajan lupa. Lupa pitää kysyä, vaikka kyseessä olisivat kaadetut puut.

Tuohta kiskotaan joskus myös kasvavasta puusta, mutta puu saattaa kärsiä siitä.

Tarkkaile, missä kaadetaan pihakoivuja tai koivumetsää, ja kysy maanomistajalta, saatko irrottaa tuohta.

Jos varastoit tuohia tulevaa käyttöä varten, säilytä ne tasona, pinottuna valkoiset puolet vastakkain. Kuiva tuohi saadaan uudelleen taipuisaksi kastelemalla. Tuohi saattaa olla paksua, joten ohenna sitä kerroksittain tarpeen mukaan.

Tuohisydän TEE NÄIN

»Leikkaa tuohesta noin 25 cm pitkä ja 2 cm leveä kaitale, ohenna tarvittaessa kerroksia. »Tutki, mihin suuntaan tuohi taipuu paremmin ja taivuta kaitaleen päät yhteen. Sido päät kauniilla nauhalla tai ohuella metallilangalla kiinni. Pujota helmiä metallilankaan koristeeksi. »Muotoile tuohi sydämen muotoon ja taita kärkeä varovasti. Laita pyykkipoika kärkeen joksikin aikaa, jotta taite pysyy.

NETISSÄ

Ohje myös Avoimen museon Käsityönurkassa, www.avoinmuseo.fi, hakusanalla tuohisormus.

43 | MARTAT 3 | 2017 MARTAT 3 | 2017 | 43

42-43_tuohisormus.indd 43

8.5.2017 10.04

KODINHOITO

JOS PAK ASTIMESSA ON VIEL Ä TAVARA A …

Ennen sulatusta: Säädä laite pakastuskytkennälle hyvissä ajoin ennen sulattamista. Näin pakasteet kestävät paremmin sulatusvaiheen.

Lado pakasteet esimerkiksi sanomalehdillä vuorattuihin pahvilaatikoihin tai kylmälaukkuihin. Jos nostat pakasteet kylmällä ilmalla ulos laitteen säilytyskoreissa, peitä korit huovilla tai sanomalehdillä.

Sulatuksen aikana: Tee inventaario pakastetuista tuotteista ja lajittele ne omiksi ryhmikseen.

Sulatuksen jälkeen: Säädä laite pakastuskytkennälle ja siirrä pakasteet takaisin. Vaihda säätö säilytyskytkennälle, kun sisälämpötila on –18 °C.

1

2 3

VINKIT PAK ASTA JA-M ARTALLE

»Pakastimen pakastuskyky (kg/vrk) kertoo enimmäismäärän, kuinka paljon elintarvikkeita voidaan pakastaa vuorokauden aikana. Älä pakasta kerralla liikaa. »Kun pakastat suurehkoja määriä, laita pakastuskytkentä päälle jo edellisenä päivänä pakastuslämpötilan (–24 °C) saavuttamiseksi. »Säädä pakastin säilytyskytkennälle (–18 °C) noin vuorokauden kuluttua. »Älä pakasta vain varmuuden vuoksi tai kun halvalla saa. Pakasteet on tarkoitettu käytettäväksi. Elintarvikkeet eivät säily loputtomiin pakastimessakaan!

Valmistele pakastin uuteen säilöntäkauteen.

TEIJA JERKKU //KUVA SHUTTERSTOCK

Sulata

PAK ASTIN Viime kesän sadosta on tässä vaiheessa vuotta enää muistot jäljellä. Pakastimessa piileskelee korkeintaan muutama marjapurkki – ja paksu huurrekerros kylmälaitteen sisäpinnoilla. Uusi satokausi alkaa tuota pikaa, ja sitä ennen pakastin sulatetaan.

Jos pakkasessa on kuitenkin vielä tavaraa, katsele varastojasi kriittisesti.

Jäikö jotain tuotetta litratolkulla käyttämättä? Ota se huomioon tulevana kesänä. Säilö vain sellaista, jolle on käyttöä.

SUL ATA JA PUHDISTA

»Kytke virta pois pakastimesta. »Jätä pakastimen ovi tai kansi auki. »Jää sulaa nopeammin, jos laitat lämminvesiastian pakastimeen ja keräät jäälevyt pois, kun ne helposti lohkeavat. Älä hakkaa jäätä äläkä käytä teräviä työvälineitä sen irrotteluun, ettet riko seiniä ja jäähdytysputkia. »Kerää vesi pois pohjalta, ellei laitteessa ole aukkoa tai kourua, jota pitkin vesi kulkee ulkopuolelle laitettuun astiaan. Varo, ettei vesi valu lattialle.

VI NK VI NK Pakastuslämpötila –24 °C Säilytyslämpötila –18 °C

»Kostuta siivousliina vedellä, jossa on muutama tippa käsiastianpesuainetta. Pyyhi pakastin sisäpuolelta, pese irtoosat ja pyyhi ulkopuoli. »Anna pakastimen kuivua ja tuulettua. »Jos pidät pakastimen jonkin aikaa pois käytöstä, jätä sen kansi tai ovi auki. Muuten laitteeseen saattaa tulla ummehtunut haju. »Kytke pakastin päälle hyvissä ajoin, ennen kuin alat taas pakastaa.

Muista myös »Imuroi pölyt pakastimen takaosasta ainakin kerran vuodessa. Irrota pistotulppa imuroinnin ajaksi.

44 | MARTAT 3 | 2017

44_neuvokki.indd 44

8.5.2017 10.08

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

MARTTAILU

Kananhoitokurssi Tuupovaarassa 1920-luvulla.

MARTAT 3 | 2017 | 45 MARTAT 6 | 2014 | 45

45_marttailukansi.indd 45

8.5.2017 10.08

HANKE

Onneli Karvanen (oik.) ja Eila Kaustinen auttoivat Tom Zenkeriä (oik.), Arttu Remestä (takana vas.) ja Oliver Stieriä koristelemaan Elämänpuuta napeilla. Taustalla Siiri Luomi.

46 | MARTAT 3 | 2017

46-49_hetkionkasilla.indd 46

8.5.2017 10.09

INFO HETKI ON K ÄSILL Ä

»Marttojen lahja 100-vuotiaalle Suomelle. »Tapahtumissa koululaisille opetetaan käsityön perustaitoja ja kerrotaan, millaista Marttojen toiminta oli Suomen itsenäistymisen aikoihin. »Mukana Marttojen työstä kertova näyttely. »Tilaisuuksia järjestetään myös mm. kirjastoissa.

Korjausompelu ja ketjusilmukoiden virkkaaminen saivat lapset innostumaan Hetki on käsillä -tapahtumassa Jämsässä. Koskenpään Martat toivat työpajan kotikylänsä kouluun itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

MINNA HOTOKKA //KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

NAPPI

R

iittääkö kaikille tuoleja? Eihän ompelu- ja virkkauspisteiltä puutu mitään?

Maaliskuisena iltapäivänä Koskenpään kyläkoulun liikuntasalissa häärää seitsemän marttaa. He ovat saapuneet jämsäläiskoululle vetämään Hetki on käsillä -työpajaa, jossa lapset pääsevät opettelemaan napin ompelua ja virkkaamista.

Hälinä käytävällä yltyy. Pian parikymmentä oppilasta saavat luvan astua saliin.

– Tiedättekö, mitä varten me olemme täällä? Ihan sen takia, kun Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta, aloittaa Koskenpään Marttojen hallitukseen kuuluva Onneli Karvanen.

– Meidän marttojen mielestä se on niin tärkeä päivä, että halusimme tulla juhlimaan sitä teidän kanssanne.

Kun Karvanen kertoo, että ohjelmassa on napinompelun lisäksi ketjusilmukoiden virkkausta, joku pojista suhahtaa puoliääneen: – Jes! SILMUKOITA ALKA A SYNTYÄ Virk-

kauspisteellä odottaa pari korillista erivärisiä lankakeriä. Marketta Salonen ja

JUTTU! Paula Häyrynen kysyvät, tarvitsevatko pojat apua aloittamiseen.

Salonen kertoo, että virkata voi monilla tavoilla. Hän näyttää nyt sen tavan, johon on itse tottunut.

– Idea on sama kuin sormivirkkauksessa. Nyt vain vedät langan koukulla.

Oppilaat katsovat mallia silmä tarkkana ja kokeilevat sitten itse. Lanka on niin liukasta, että se tahtoo lipsahdella.

– Mäkin tarvitsen apua, joku pyytää.

Kun Salonen ja Häyrynen opastavat koukun käyttöä kädestä pitäen, silmukoita alkaa syntyä. Salonen vinkkaa pojille, että Youtubesta löytyy hyviä videoita taitojen hiomisen tueksi.

– Kun olin koulussa, olin niin huono käsitöissä, että mummoni teki aina käsityöni valmiiksi. Kun tulin itse mummoksi, tai oikeastaan jo ennen sitä, minun piti opetella sukan neulominen Youtuben kautta, hän tunnustaa.

KUN OSA A , VOI AUTTA A Ompelurastilla oppilaat saavat ommella valitsemansa napin Eila Kaustisen valmistamaan Elämänpuu-seinävaatteeseen.

Valmiilla työllä koulun on määrä osallistua Marttaliiton järjestämään kilpailuun, jossa voi voittaa kirjapalkinnon. »

MARTAT 3 | 2017

46-49_hetkionkasilla.indd 47

| 47

8.5.2017 10.09

»

JOONAS USKOO, ETTÄ NUORENA OPITUISTA K ÄSITYÖTAIDOISTA VOI OLLA HYÖTYÄ TYÖELÄMÄSSÄ .

Kolmasluokkalainen Perttu Laaksonen tutustuu napinompeluun ensimmäistä kertaa.

– Mä en osaa tätä ommelta, poika varoittaa.

– Nyt opetellaan, Tuula Poti kannustaa.

Laaksonen saa nopeasti juonesta kiinni ja päättää kiinnittää nelireikäisen nappinsa ristikkäisin pistoin. Tehtävä ei loppujen lopuksi ollutkaan vaikea.

– Aika helppoa, hän toteaa.

Hänen mielestään kaikkien pitäisi opetella napin ompeleminen sukupuolesta riippumatta. Samaa mieltä on kakkosluokkalainen Ronya Mäkinen, joka haluaa kiinnittää Elämänpuuhun toisenkin napin.

Ompelutaitojen hyödyt ovat hänen mielestään selvät.

– Jos vaikka villapuserosta irtoaa nappi, sen osaa ommella takaisin.

Mäkinen tietää, että vaatteiden korjaaminen kannattaa. On sekä rahan että hyvien vaatteiden tuhlausta, jos heittää puseron pois pikkuvian takia.

Käsityötaitoja on tärkeää opetella myös siksi, että voi tarvittaessa auttaa muita. Tyttö arvelee omaksuneensa napinompelun niin hyvin, että pystyisi opettamaan taitoa edelleen vaikka koulun eskareille.

VAIKKA SILMÄT UMMESSA Tunnin kulut-

tua osa oppilaista on jo ehtinyt perehtyä molempiin käsityötehtäviin. Luppoajalle martat ovat järjestäneet värityskuvia ja mahdolli-suuden tulla kuvatuksii mustavalkoisessa pahvikulississa, jossa joukko marttapukuisia naisia parsii sukkaa.

Kolmasluokkalaiset Markus Hellstén ja Juho Puonnas istuvat värityspuuhissa. Pisteelle saapuu myös Markuksen vuotta vanhempi veli Joonas Hellstén, joka kertoo harrastavansa joskus virkkaamista ajankulukseen.

– Toi virkkaa niin, että voi jumankauta! Se virkkasi kerran mummolle tosi pitkän pätkän. Joonas virkkaa myös silmät kiinni, pikkuveli paljastaa.

Isoveli vahvistaa virkanneensa kerran televisiota katsoessaan ketjun, joka ulottui mummon keittiöstä makuuhuoneeseen ja vielä pidemmällekin.

Hän arvioi, että ”virkkuujutskalla” oli pituutta kymmenisen metriä.

Veljekset kertovat jutelleensa paikalla olevien marttojen kanssa päivän ohjelmasta ja käsitöiden tekemisestä. Martat ovat heidän mielestään hyviä ja kivoja opettajia.

Joonas Hellstén uskoo, että nuorena opituista käsityötaidoista voi olla hyötyä työelämässä. ÄSSIEN SALAINEN VIESTI Kun kaikki ovat kiertäneet tehtävärastit, martat tarjoilevat oppilaille mehua ja its seleivottuja korvap puusteja.

Pöydässä o myös marttojen on k kuuluisia kaneliäss siä, joiden tarinan l lapset saivat kuulla j työpajan alussa: jo Kun marttajärj jestö perustettiin vuonna 1899, Suomi oli osa Venäjää, eivätkä ihmiset voineet toimia yhtä vapaasti kuin nykyään. Tsaari piti jopa perheiden hyvinvointia edistäneiden Marttojen toimintaa epäilyttävänä, joten kokoontumisiin täytyi saapua yksitellen.

Vakoilijoiden pelossa naiset päättivät sopivat salaisesta merkistä. Kun illan emäntä tuo ässävadin pöytään, kaikki tietävät, että osallistujat on todettu luotettaviksi ja kokouksessa voi puhua vapaasti.

Nyky-Suomessa elävien koululaisten on ehkä vaikea ymmärtää, miten erilaisessa yhteiskunnassa heidän vieraakseen saapuneiden marttojen esiäidit toimivat. Nämä lapset elävät tätä hetkeä ja keskittyvät nauttimaan korvapuusteista ja ässistä. Kylläpä maistuukin hyvältä!

Opettaja Pertti Karjalainen kiittää Marttoja opettavaisesta vierailusta.

– Näin digiloikan aikaan tällaisten kädentaitojen opettaminen ja sisäistäminen on tärkeää. Tämä on sitä ydinosaamista, jota toivomme pienten lasten saavan.

Oppilaatkin vaikuttavat tyytyväisiltä.

– Kiitos, oli tosi kivaa! yksi nuoris-

48 | MARTAT 3 | 2017

46-49_hetkionkasilla.indd 48

8.5.2017 10.09

Paula Häyrynen (oik.) ja Marketta Salonen ehtivät virkkausopastuksen lomassa jutella oppilaiden kanssa.

Neljäsluokkalainen Joonas Hellstén keskittyi hiomaan virkkaustekniikkaansa.

ta herrasmiehistä huikkaa lähtiessään.

Myös Perttu Laaksosen mielestä marttojen kanssa oli paljon mukavampaa kuin tavallisena koulupäivänä.

SUKUPOLVELTA TOISELLE Kosken-

pään Martoille oli selvää, että he haluavat viedä itsenäisyyden juhlavuoden korjausompelutyöpajan oman kylänsä kouluun. Yhdistys ja koulu ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo vuosia, sillä koulumartta Tuula Poti käy kerran viikossa auttamassa tokaluokkalaisia käsityö- ja askartelutunneilla.

Oppilaiden into lämmitti työpajan järjestäjien mieltä.

– Lapsista näki selvästi, että tämä oli heille mieluinen juttu. Pojatkin ompelivat jopa kolme nappia, Poti kertoo.

Hänelle on tärkeää, että Martat voivat kouluyhteistyöllään edistää sukupolvien kohtaamista. Pienessä kyläyhteisös-

sä yhdessä tekemisen merkitys ja toisten auttaminen korostuvat.

– Kaikilla ei ole mummuja eikä pappoja. On hyvä, että lapset ymmärtävät vanhempia ihmisiä ja me ymmärrämme lapsia. Se on elämässä tärkeää.

Opettaja Eeva Marjamaa huomauttaa, että marttojen ansiosta perinteet siirtyvät eteenpäin. Martat Marketta Salonen ja Onneli Karvanen uskovat, että kouluvierailut ovat oiva tapa herättää lapsissa kiinnostus kädentaitoihin.

– Martoilla on niin paljon tietotaitoa, että meidän pitäisi jakaa sitä enemmänkin. Yläluokkien oppilaille voisi opettaa vaikka sukkien parsimista, Karvanen pohtii.

Hän sanoo, että koululaisten kohtaaminen antaa aina paljon myös martoille.

– Lapset ovat niin aitoja ja innostuneita. Minä ainakin muistan tämän tapahtuman koko loppuikäni.

Pelottava päättely »Napin ompeleminen on tärkeä kansalaistaito siinä missä tiskaaminenkin. Täytyy silti tunnustaa, että olen joskus makuuttanut korjaustaan odottavaa paitaa kaapissa kuukausia, ennen kuin olen saanut tartuttua neulaan.

Ongelmani on ollut päättely. Entä jos sykertämäni jättisolmu ei pidäkään?

Koskenpään Martat järjestivät maaliskuussa kaikille avoimen Hetki on käsillä -tapahtuman Jämsän kirjastossa. Siellä pääsin nolostelematta kysymään konkarilta, miten lanka kannattaa päätellä.

Onneli Karvanen näytti, kuinka hän sujauttaa neulan nurjalla puolella ompeleen alta ja vetää sitten neulan syntyvän lenkin läpi. Kun saman toistaa muutaman kerran, ei tarvitse kehitellä isoa solmumöykkyä.

Kokemus oli silmiä avaava. Jos napin saa ommeltua noin vaivattomasti, voisiko käsitöillä olla minulle jotain muutakin annettavaa? MINNA HOTOKKA

MARTAT 3 | 2017

46-49_hetkionkasilla.indd 49

| 49

8.5.2017 10.09

SUKUPOLVET

Yhdessä tekemisen karjalaisperinne elää Rasin perheen naisissa.

Täällä kohdataan kasvokkain HANNELE NIEMI //KUVA JUHA METSO

M

iehet eivät kotitöihin juuri puuttuneet 1960–70-luvuilla. Maalaistalon emäntä Hilkka Rasi (82) iloitsi saadessaan apua reippaalta jälkikasvultaan.

Marttatoimintaan perheen esikoinen Mirja Lonka (58) ja keskimmäinen Kaija Sipilä (55) solahtivat äitinsä tavoin luontevasti ja varhain.

Hilkka aloitti marttailun 16-vuotiaana. Hän muistaa 50-luvun Sippolan aktiivisena pitäjänä, jossa oli oma Marttala kursseineen, ja säännölliset kokoontumisiet marttojen kotona.

– Niihin tultiin kävellen tai potkukelkalla kilometrien päästä koko päiväksi. Kiire oli varmasti silloinkin, mutta naapurissa käytiin usein ja ihmisiä kohdattiin kasvokkain. Marttatoiminta toi syrjäkylille piristysruiskeen.

Rasin naisten aktiivisuus jatkuu nyky-Kouvolaan kuuluvassa Sippolassa, Hirvelä-Haapalan marttayhdistyksessä, jossa Mirjan tytär Minna Lonka (36) on ollut äitinsä ja mammansa tavoin niin puheenjohtajana kuin sihteerinäkin.

Kaija Sipilä muutti 1980-luvulla parinkymmenen kilometrin päähän Metsäkylään ja toimii siellä Vehkalahden Metsäkylän yhdistyksen hallituksessa.

Synnyinseutunsa yhdistyksessä hän piipahtaa aina, kun lypsykarjalta ja lukuisilta harrastuksiltaan ehtii.

– Kai meissä kaikissa elää äidin Ruskealasta tuoma evakkoperimä, yhdessä tekemisen karjalaisperinne, tuumailevat Mirja ja Kaija.

KOUKUSSA KIRJA AN Tänään koukututaan tv-sarjoihin ja nettipeleihin,

1950-ja -60-luvuilla martat koukutettiin kirjoihin.

– Yksi luki toisten tehdessä käsitöitä.

Aina piti tulla kuulemaan, miten tarina jatkui, Hilkka naurahtaa.

Usein mukaan lähtivät lapset, ja isännätkin kyytimiehiksi. Harvalla emännällä oli tuolloin ajokortti.

Retket Hilkka muistaa parhaana antina. Martat kävivät niin Aulangolla kuin Kolmårdenissakin. Mirja pääsi itse järjestämään retkiä liityttyään 1979 Sippolan Marttoihin.

– Myös silloin oli vaikea saada ihmisiä luottamustehtäviin. Jostain syystä minä innostuin. Kun jo olin toimistotöissä, paperihommatkin hoituivat helposti.

Sippola ja Vehkalahti ovat olleet valtakunnallisestikin marttatoiminnan peruskuntia, muistuttaa Kaija, johon on erityisesti tehnyt vaikutuksen Marttojen harjoittama hyväntekeväisyys, huolenpito myös heikoimmista.

– Martoissa on aina kysytty, mitä voisin tehdä puolestanne. Ei: Mitä minä saan.

Mirjalle ikimuistoisia hetkiä tarjosi osallistuminen pelastuspalveluun marttamuonittajana ja onnellisen lopun todistajana. Yön kadoksissa ollut vanhus löytyi aamulla hyvävointisena.

Koulu- ja vauvaikäisten poikien äiti Minna naurahtaa osaavansa nauttia täysillä myös lukuisista harrastuksen eduista, joihin kuuluu se, että aina välillä pääsee hyvällä syyllä pois kotoa.

– Kun mies vahtii lapsia. Toisaalta vähän yli vuoden ikäinen Jare ikävöi, kun olen päivät töissä. Niinpä usein otan pojan mukaan marttailtaan.

Siellä on yleensä tarjolla lapsenvahdiksi myös Mirja-mummi.

”MIKÄ KIIRE?” Minna lähti yläaste-

ikäisenäkin mieluusti marttojen retkille, vaikka Venäjän Valamoon. Tyttö nautti myös askartelusta ja käsitöistä.

Merkonomikoulun käytyään Minnamartta loksahti pian luontevasti sihteeriksi. Kun tytär oli sihteeri, oli äiti puheenjohtaja. Ja toisin päin. Kumpikin on koittanut välillä vetäytyä ja houkutella muita vastuuseen.

– Kymmenessä vuodessa on ihmisten asenne muuttunut, Mirja mainitsee.

– Ollaan laiskoja ottamaan vastuuta, vaikka sihteerinäkin olisi nykytekniikalla varsin helppoa. Samalla saisi koulutusta tulevaan. Nuoria me kaipaamme Marttoihin kipeästi.

– Kiire sitoo, sanotaan, mutta minä kysyn: Mikä kiire? Minna napauttaa.

– Marttailu tarjoaa nykyään harvinaisen tilaisuuden kohdata eri-ikäisiä ihmisiä kasvokkain.

Mirja on monessa mukana, mutta aikoo silti tehdä parhaansa pitääkseen elinvoimaisena noin 50 jäsenen Hirvelä-Haapalan yhdistyksen, joka jatkaa arvokasta Alma Forsténin perinnettä. Alma oli yksi marttajärjestön alkuaikojen voimahahmoja. Hänen haudalleen Hirvelässä viedään yhä kukkia, vaikkei tehtävä enää entistapaan kuulu kerhoille.

Kaija osallistuu Metsäkylässä mieluusti perinteisiin marttatöihin, hirvisopan tekoon ja häätarjoiluun. Rinnalle on tullut trendikkäitä kursseja ja moninaisia hyväntekeväisyystempauksia.

Rasin naisista on marttoinakin moneksi. Mirja listaa yhdeksi kohokohdakseen näköalapaikan piirin hallituksessa.

– Sekään ei tehnyt minusta siivoojamarttaa. Onneksi Martoissa ei vaaditakaan täydellisyyttä.

50 | MARTAT 3 | 2017

50-51_sukupolvet.indd 50

8.5.2017 10.10

Mirja Lonka (vas.), Hilkka Rasi, Kaija Sipilä ja Minna Lonka eivät ole vierastaneet marttatoiminnan tuomia luottamustehtäviä.

Takana on monta kautta yhdistyksen puheenjohtajana, sihteerinä, hallituksen jäsenenä.

MARTAT 3 | 2017 | 51 MARTAT 3 | 2017 | 51

50-51_sukupolvet.indd 51

8.5.2017 10.10

Juhlat jatkuvat

JOS LUE T TÄ M ÄN, OSA LLIS TU!

luTeemme parhaillaan Martat-lehden avast saa oista lukij Osa ta. mus utki kijat stilöpo sähk osa uslomakkeen kirjeitse, n la. Tutkimukseen pääsee osallistumaa . tat.fi .mar www myös osoitteessa tKerro mielipiteesi ja ole mukana kehi ä! ehte tat-l tämässä Mar

SHU T TERS TOC K

»Marttajärjestön juhlateema Syödään yhdessä – Suomihyvää jatkuu syyskaudella. Teema näkyy yhdistysten ketjukoulutuksissa, ruokakursseilla ja tapahtumissa, piirien Kauha & kukkaro -tapahtumissa, valtakunnallisena sienipäivänä, Pop up -tapahtumissa ja Suomen luonnon päivissä.

Piirit järjestävät Juhlat kotona -ketjukoulutuksia ja ruokakursseja, joista saa valmiuksia järjestää tapahtumia ja käyttää Juhlat kotona -aineistoa.

Piirit pitävät viikolla 43 Suomihyvää-aiheisia Kauha & kukkaro -tilaisuuksia, joista saa vinkkejä juhlavalmisteluihin ja ruokaohjeita itsenäisyyspäivän juhliin. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tapahtumat ja aiheet sopivat myös yhdistysten kokoontumisiin.

Lisätietoa piireistä ja martat.fi -sivulta, kohdasta Kurssit ja tapahtumat. Pop up -tilaisuuksien aineistot kohdasta Marttakoulu.

KERTTU MALINEN

MISSÄ MENNÄÄN?

POTTU POP UP

»Ravintolapäivänä 20.5. jokainen martta tai marttayhdistys voi perustaa Marttojen Pop up -ravintolan Parasta perunasta arkeen ja juhlaan -teemalla. Aineistoa löytyy martat.fi-sivuilta, kohdasta Marttakoulu. Ilmoittakaa Pop up -ravintolanne myös ravintolapäivän sivuille www.restaurantday.org.

»Kauha & kukkaro: Koristeita luonnonmateriaaleista

»Ravintolapäivä: Parasta perunasta arkeen ja juhlaan

vko 20

»Suomen luonnon päivä: Villiinny keväästä

20.5.

»Suomen luonnon päivä: Rakastu kesäyöhön

KESÄKUU

17.6.

52 | MARTAT 3 | 2017

52-53_missämennään.indd 52

8.5.2017 10.24

annilangolfkeskus.fi JOKO TEIDÄN YHDIST YS ON MUK ANA?

»Martat.fi-verkkosivut on uudistettu. Nyt kaikille marttayhdistyksille avautuu mahdollisuus tuoda esille toimintaansa ja tapahtumiaan, viestiä nykyisille ja uusille jäsenille sekä verkostoitua muiden sidosryhmien kanssa. Jo yli 500 marttayhdistystä on ilmoittautunut mukaan!

Takaisin luontoon »Suomen luonnon päivinä kirmataan maastoon nauttimaan ulkoilmasta. Teemapäivien pääjärjestäjä on Metsähallituksen Luontopalvelut. Martat voivat järjestää Luonnon päivinä omia tapahtumia, osallistua muiden järjestämiin tapahtumiin tai lähteä luontoon marttayhdistyksen, perheen tai ystävien kanssa.

Tiedottakaa tilaisuuksistanne martat.fi-tapahtumakalenterissa ja Luonnon päivien sivulla www. luonnonpäivät.fi.

TEEM AT

20.5. Villiinny keväästä.

17.6. Rakastu kesäyöhön.

26.8. Juhli luontoa. Marttojen valtakunnallinen sienipäivä.

AINEISTOA

»Kuuden yrtin kimara -vihkosia luonnonyrttineuvontaan piireistä. »Suupaloja seitsemästä sienestä -aineisto osoitteesta martat.fi, kohdasta Marttakoulu.

»SuomiAreena Porissa.

Marttaliitto ja LounaisSuomen Martat.

HEINÄKUU

10.–14.7.

Kilpailukutsu Marttagolfiin

ASIA ON TÄRKEÄ: ALA KÄYTTÄÄ SÄRKEÄ

»Haluatko oppia valmistamaan ruokaa särjestä? Särki on hyvä raaka-aine, mutta sitä hyödynnetään aivan liian vähän keittiöissämme. Särki sisältää runsaasti proteiinia ja muiden kalojen tapaan hyviä rasvoja sekä D-vitamiinia. Lisäksi särkikalojen hyödyntäminen on ekoteko!

Tule kurssille oppimaan, kuinka valmistat herkullista ruokaa särjestä sekä perinteisin että uusin reseptein. Samalla vesistökunnostuksen asiantuntijat kertovat, miten särjen syöminen auttaa lähivesistöäsi.

Kurssi toteutetaan 8 paikkakunnalla keväällä ja syksyllä. Martat järjestävät kurssin yhdessä Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston kanssa. Kurssimaksu on 25 € ja jokaiselle kurssille mahtuu 20–25 henkilöä. Kurssitiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.martat.fi/tapahtumat/ (Klikkaa valikosta oma piirisi ja selaa tulevia tapahtumia.)

M ARTTOJEN GOLFMESTARUUSKILPAILUT 2017 JÄRJESTETÄ ÄN PERINTEISESTI M ARTAN PÄIVÄNÄ 26.7.

ANNIL AN GOLFKESKUKSESSA MIKKELISSÄ YHTEISL ÄHTÖKILPAILUNA .

»Yksi pelisarja, Martat, pelimuotona pistebogey, naiset punainen tee, miehet keltainen tee. »Pelivaatimus Green Card, maksimi pelitasoitus 36. »Kilpailu on VAIN MARTOILLE. »Osallistumismaksu 65 € sisältää kilpailu- ja pelimaksun, rangepallot, aamukahvin, Arskan letut taukokioskilla ja ruokailun pelin jälkeen.

AIK ATAULU

»Ilmoittautuminen klo 7.30 alkaen. »Aamukahvi klo 8. »Kisojen avaus ja info 8.40, jonka jälkeen siirtyminen teepaikoille.

RUOK A A SÄRJESTÄ

Kurssipaikkakunnat ja -ajat Lappeenranta 9.5. Etelä-Karjalan Martat Mikkeli 15.5. Savon Martat Kuopio 15.5. Savon Martat Oulu 19.5. Pohjois-Pohjanmaan Martat Joensuu 24.5. Pohjois-Karjalan Martat Hämeenlinna 3.10. Etelä-Hämeen Martat Tampere 12.10. Pirkanmaan Martat Lahti 16.11. Itä-Hämeen Martat

ILMOITTAUDU 11.7. mennessä Annilan golfkeskukseen: toimisto@annilangolfkeskus.net tai puh. (015) 335 518. Ilmoittautuessasi kerro marttayhdistyksesi, golfseurasi ja tarkka tasoituksesi. »Rohkeasti mukaan, vaikka et olisi aiemmin pelannut golfkilpailussa! Peliseura neuvoo tarvittaessa. Strategiamme sopii golfiinkin: Rohkeasti oma itsensä ja Tehdään yhdessä.

LISÄTIETOA KURSSEISTA MYÖS:

HUOM A A! Aivan Annilan naapurustossa on Marttagolfin aikaan Asuntomessut 2017. Liikennettä on alueella runsaasti ainakin kisojen päätyttyä. Mikäli aiot yöpyä Mikkelin seudulla, varaa majoitus ajoissa.

Tutkija Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, sanna.vienonen@ymparisto.fi Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto: www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto www.facebook.com/vesistokunnostusverkosto

»Martan päivä MarttaGolf Mikkelissä

26.7.

LISÄTIEDOT Muonion Martat, Antero Lehtinen p. 040 720 1084.

»Marttojen valtakunnallinen sienipäivä.

Suomen luonnon päivä: Juhli luontoa

4 ELOKUU

21.8.

26.8.

MARTAT 3 | 2017

52-53_missämennään.indd 53

| 53

8.5.2017 10.24

MONESSA MUK ANA

Kaasmarkun Martat järjestivät linnunpönttötalkoot, joihin osallistui runsaasti 7väkeä lapsista varttuneisiin. Parissa tunnissa kasattiin 17 uutta kotia pikkulinnuille.

1

Kipparilan Martat askartelivat pääsiäiseksi pupuja, tipuja, munia ja virpomisvitsoja Tuula Salosen opastuksella.

4

Liimattalan ja Konginkankaan Martat lahjoittivat Konginkankaan kirkkoon Kasteniitty-nimisen kastetaulun. Tauluun kiinnitetään kukkia, joiden lehtiin tulee kastettujen lasten nimet.

Vuoden lopussa perheet saavat kukan omakseen. Taulua lahjoittamassa Maritta Takkinen, Toini Hytönen, Kyllikki Pasanen, Anna-Liisa Sällinen, Heidi Sällinen ja Jalo Sällinen, Päivi Vertainen sekä Sirkka Kupsu ja Jilla Sällinen.

Itse tehtynä

2

Kyrön Martat tutustuivat Maarit Virtasen opastuksella pääsiäiskoristeiden valmistamiseen luonnonmateriaaleista. Illan nimi oli Pääsiäinen munankuoressa.

5

Teljän Harrastemartat järjestivät Kokemäen kirjastossa käsitöiden ja taideteosten näyttelyn Kädestä pitäen. Jokainen yhdistyksen jäsen sai tuoda näyttelyyn itselleen tärkeitä käsitöitä tai taide-esineitä, itse tehtyjä tai saatuja. Vieraskirjaan kertyi kävijöiden nimiä pari sataa.

3

Jakokosken Marttojen Piirakkamaratonissa leivottiin karjalanpiirakoita 24 tuntia yhteen menoon. Tempaus alkoi perjantaina klo 18 ja päättyi lauantaina klo 18. Piirakoita leivottiin 2 200 kappaletta ja ruislimppuja siinä sivussa 24. Lapsille pidettiin Piirakkakoulua.

Osa tuotosta lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen.

Haminan alueella martat osallistuivat seitsemäsluokkalaisten kotitaloustunneille Vehkalahden koululla Ruissalossa. Eri yhdistysten martat ohjasivat oppilaita karjalanpiirakoiden tekoon kotitalousopettajien kanssa. Hienoja ja maukkaita piirakoita syntyi itse tehden.

Martat ovat käyneet koululla kolmena vuotena ja jatkoa on luvassa.

6

8

Lapinlahden Martat ovat neuloneet 84 paria sinivalkoisia tumppuja tänä vuonna syntyville lapinlahtelaisille vauvoille.

9

Ryhmä Muurolan Marttoja ja ystäviä tutustui Rovaniemen Taidemuseossa Suomi 100 -juhlavuoden kiertävään näyttelyyn. Taustalla Tykö Sallisen Pyykkärit Ateneumin taidemuseosta.

Suomi täyttää sata

10

Juankosken Marttojen taidonnäytteitä vauvanpipotalkoista.

11

Valtakunnallisen museopäivän aikaan Kauhajoella oli Eduskuntamuseo kaikille avoinna. Komiat Martat hoitivat kahvituksen korvapuusteja ja sinivalkoista Suomi 100 -kattausta myöten.

54 | MARTAT 3 | 2017

54-56_monessamukana.indd 54

8.5.2017 10.11

12

Rovaniemen Saarenkylän Martat ovat kutoneet tänä vuonna syntyneille vauvoille sinivalkoisia sukkia lähes 100 paria.

15

Kiteen Marttojen Kiteenkylän toimintaryhmä järjesti Argentiinalaisen illan vaihto-oppilas Camillan opastuksella. Yhdessä kokattiin ja nautittiin makuelämyksistä. Kurssipaikka oli Maijan Juhla- ja pitopalvelu Ojamäessä.

18

Teuvan Martat järjestivät Seinäjoen keliakiayhdistyksen avustuksella Gluteiiniton leivonta -illan.

Leivottiin ja maisteltiin suolaista ja makeaa. Ei tarvinnut kenenkään lähteä tyhjin vatsoin kotimatkalle!

Syödään yhdessä

19

Haapamäen Martat tutustuivat intialaiseen ruokaan kotitalousasiantuntija Hanni Kurosen johdolla.

13

Kyrön Marttojen yhteislauluillassa laulettiin tuttuja suomalaisia lauluja. Säestäjinä ja laulunvahvistajina toimivat Heli ja Taisto Lehtonen, Urho Kytö ja Kyrön viihdelauluryhmä. Iltaan kuului myös keväinen esitelmä: Pirjo Vainio kertoi nuutuneiden viherkasvien elvyttämisestä talven jäljiltä.

16

Kaarinan Koriston Martat kutsuivat Piikkiön Martat viettämään ystäväiltaa Syödään yhdessä -teeman merkeissä. Tarjolla oli peruna- eli pastanttipuuroa, joka nautittiin voisilmän ja maidon kera, sekä kahvipöydän suolaiset ja makeat antimet.

14

Oriveden Martat tarttuivat virkkuukoukkuihin lahjoittaakseen tilkkupeitot tänä vuonna syntyville oman kaupungin vauvoille. Mukana talkoissa on Oriveden kaupunki, eri järjestöjä ja innokkaita virkkaajia. Ensimmäiset peitot on lahjoitettu ja lisää on tulossa.

17

Vuoksenniskan Martat tutustuivat Nyhtökauraan ja Härkikseen.

Kokkaamassa oli 20 innokasta.

20

Maaningan Martat pitivät Juhlat kotona -ruokakurssin. Valmistettiin maittava ateriakokonaisuus ja nautittiin se yhdessä.

MARTAT 3 | 2017

54-56_monessamukana.indd 55

| 55

8.5.2017 10.12

MONESSA MUK ANA

21

Paimion Vistan Martat vietti kirkkopyhää Mikaelin kirkossa yhdessä muiden lounaissuomalaisten marttojen kanssa. Paikalla oli noin kaksisataa marttaa. Tilaisuudessa saarnasi Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä. Seurakunnan tarjoamat kahvit nautittiin kirkonmenojen jälkeen Mikaelintalolla. LounaisSuomen Marttoja edustivat kotitalouden asiantuntijat Pia Niemonen ja Emmi Lukkarila. Kuvassa Vistan Marttojen puheenjohtaja Anneli Räikkönen, sihteeri Pirkko Tausa ja varapuheenjohtaja Tarja Lehtinen ojentavat Heikkilälle leivän matkaevääksi.

22

Rauman Marttayhdistys sai tuplapotin, kun se palkittiin Lounais-Suomen Marttojen alueella vuoden 2016 parhaana jäsenhankkijana ja lisäksi se sai Paras marttatapahtuma -palkinnon Ruokaisat salaatit -kurssista. Mitalijuhlaan osallistui koko hallitus, ja kakkukin oli koristeltu marttaruuduilla.

24

Jänölän Martat järjestivät kylän laskiaistapahtuman. Vetäjänä Jupsi ja kyydissä Liina.

26

Korkea-ahon Martat kävivät kokeilemassa kiväärillä ja pistoolilla ampumista Sako Shooting Centerissä. Ratavalvojien opastuksella tähtäiltiin tauluun ja liikkuvaan maaliin.

27

Pyhäselän Suhmuran Martat kasvattivat kaskinauriita viime kesänä. Kylvös tehtiin oksienpolttoalueelle, ja hyvin nauriit kasvoivat. Syksyllä pidettiin nostotalkoot ja maisteltiin naurishaudikkaita.

Porukalla

25 23

Keminmaan Martat kävivät kulttuurimatkalla Tallinnassa. Estonia-teatterissa nähtiin baletti Joutsenlampi.

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä vieraili Turussa MiesMarttojen vuosikokouksessa ja luovutti pronssisen ansiomerkin Matti Männistölle. Kyseessä oli yhdistyksen ensimmäinen ansiomerkki. Vapaaehtoisen merkin sai Pentti Arvela, niin ikään ensimmäisenä yhdistyksessään.

Lisäksi vuosikokouksessa kuultiin Anu Hopian esitelmä molekyyligastronomiasta.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteella Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki tai lehti@martat. fi. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Kun otat kuvia, valitse mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Emme palauta palstalle lähetettyjä kuvia. Kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle.

56 | MARTAT 3 | 2017

54-56_monessamukana.indd 56

8.5.2017 10.12

”Marttaliiton voima on asiantuntevan kotitalousneuvonnan lisäksi isossa ja toimivassa jäsenistössä ja laajassa järjestökentässä. Tehtäväni on kehittää Marttojen järjestötoimintaa. Uteliaana ja avoimena kuuntelen sitä, mitä marttajärjestö on nyt ja mitä sen toivotaan olevan.

Kierrämme tästä keväästä lähtien yhdessä puheenjohtaja Lea Sairasen kanssa kaikissa piireissä ja keskustelemme muun muassa liiton, piirien ja yhdistysten työnjaosta, sidosryhmien odotuksista, piirien erityiskysymyksistä ja jäsenmäärän kasvun tavoitteista.

Yhdessä voimme kehittää järjestöstämme vielä vahvemman ja vaikuttavamman.” REIJA SA-

AINO HUOVIO

M ARTTALIITTOON K ANSAL AISTOIMINNAN JOHTA JA

Kalpene neiti Marple, Ellen Lähde tulee!

Uusi hyvä dekkarisarjnmielen a alkaa

LOVA ARA Kirjoittaja aloitti huhtikuun alussa Marttaliiton kansalaistoiminnan johtajana

Tsä-tä-tään MARTTACHAT tarjoaa reaaliaikaista kotitalousneuvontaa ja neuvoja yhdistyksille. Asiantuntijamme vastaavat esimerkiksi ruokaan, siivoukseen ja kodin talouteen liittyviin kysymyksiin.

Osoitteessa martat.fi saat yhteyden päivystävään marttaan.

Maksuton palvelumme on avoinna torstaisin klo 15–18 ja perjantaisin 12–15. »Teemaviikoilla chatti on auki jokaisena arkipäivänä: ma, ti ja pe klo 12–15, ke ja to klo 15–18. Teemat: Juhlat 22.5.–2.6. ja Sadonkorjuu 21.–25.8. ja 28.8.–1.9.

JÄRJESTÖCHAT vastaa marttayhdistysten kysymyksiin tiistaisin klo 11–14 ja torstaisin klo 15–18. Voit kysyä yhdistys- ja jäsentoiminnasta sekä jäsenrekisteristä ja toiminnan tilastoinnista.

Hurmaava puutarhamatkaaja ja perennaharrastaja Ellen Lähde haistaa tarkkavaistoisena marttaihmisenä heti, missä on palaneen käryä.

MARTAT 3 | 2017

57_tsätti.indd 57

| 57

8.5.2017 10.13

VUOSIKOKOUS

Marttaliiton vuosikokouksessa keskusteltiin lähimartoista ja ruokavallankumouksesta. HELENA KOKKONEN //KUVA AINO HUOVIO

Vuosikokous kaikkien katsottavissa Teemme tänään historiaa, sillä vuosikokouksemme on ensimmäistä kertaa kaikkien nähtävillä verkon kautta,”, avasi puheenjohtaja Lea Sairanen Marttaliiton vuosikokouksen 22.4. Allergiatalossa Helsingissä. Vuosikokous lähetettiin suorana verkon kautta Youtuben Martattv:ssä.

Lea Sairanen käsitteli puheessaan marttajärjestön rakennemuutosta. Viime vuonna aloitti toimintansa LounaisSuomen Martat ja tämän vuoden alussa Savon Martat. Sairanen huomautti, että muutosta on pohdittava myös yhdistyksissä.

– Jos yhdistyksessä on vaikea löytää henkilöitä hallitukseen, on tärkeää miettiä liittymistä toiseen yhdistykseen, sen sijaan, että toiminta lopetetaan.

Myös toimintaryhmän perustaminen on hyvä vaihtoehto.

Lea Sairanen totesi, että viime vuonna marttajärjestö eli toimintaympäristön muutoksessa. Verkkouudistus kosketti henkilöstöä ja luottamushenkilöitä.

Myös Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä nosti esille verkkouudistuksen käydessään läpi vuoden 2016 toimintakertomusta.

– Isoin kehittämishanke oli martat.fi -palvelualustan luominen. Kyse ei ole pelkästä nettisivujen uudistuksesta, vaan isommasta toimintatavan muutoksesta. Tavoitteena on, että tiedot yhdistyksen, piirin ja liiton toiminnasta löytyivät entistä paremmin. Toivottavasti jatkossa palvelualustan kautta myös liitytään jäseneksi, totesi Heikkilä.

Hän kertoi, että valtionavulla toteutetussa kotitalousneuvonnassa osallistujamäärä laskee, mutta se on ollut odotettavissa, koska valtionapukin on vähentynyt. Tähän vastataan sähköisellä neuvonnalla. Reaaliaikainen kysymysvastauspalvelu Marttachat osoittautui tarpeelliseksi erityisesti joulun alla.

– Sähköinen neuvonta tavoittaa vuosittain entistä enemmän kansalaisia.

Heikkilä esitteli vaikuttamistapahtumia, joissa Martat olivat viime vuonna mukana. Niihin kuului Porin SuomiAreena.

– Vaikuttaminen on kuitenkin paljon muutakin kuin isot, näkyvät tapahtumat. Vaikuttaminen on joka martan tehtävä, muistutti Marianne Heikkilä.

LIITTO ON VELATON – Nollatulok-

seen tähdättiin, mutta tilikauden tulos oli 224 000 euroa plussalla, kertoi hallinto- ja talousjohtaja Reijo Petrell tilinpäätöstä esitellessään.

Tuloksen taustalla olivat talouden kurinalainen hoito ja sijoitustoiminnan budjetoitua paremmat tuotot.

– Liitto on tällä hetkellä käytännössä velaton, sillä viime vuonna maksettiin loppuun iso laina, huomautti Petrell.

Vuoden 2018 talousarvio on alijäämäinen. Näin varaudutaan vuoteen 2019, joka on marttajärjestön perustamisen 120-vuotis-juhlavuosi. Juhlavuoden valmistelut tehdään suurelta osin jo ensi vuonna, ja tarkoitukseen varataan 180 000 euroa.

Juhlavuoteen valmistautumisen lisäksi ensi vuoden ohjelmassa on esimerkiksi valtakunnallinen marttailu-

viikko teemalla Martan kestävä arki.

Myös marttamatka Afrikkaan järjestetään.

Suunnitelmissa on lisäksi kehittää lähimartta-toimintaa. Lähimartta on yhteisnimitys vapaaehtoisille, kuten ruoka-, kässä, ja puutarhamartoille.

Uudenmaan Marttojen edustaja Tanja Rantanen huomautti, että lähimartta-konseptin työstämiseen pitää ottaa mukaan vapaaehtoisia ja hyödyntää piireissä olevaa kokemusta. Uudenmaan Martoissa on kehitetty voimakkaasti vapaaehtoistoimintaa, ja huomattu, kuinka uusien toimintamuotojen käyttöön ottaminen vaatii aikaa.

LÖYTYI Marttaliiton hallitukseen oli ehdolla neljä henkilöä, eli yhtä paljon kuin avoimia paikkojakin, joten vaalia ei tarvittu. Hallituksessa jatkavat erovuorossa olleet konkarit Sari Granni ja Mirja Stålnacke.

Uusina aloittavat Sonja Haapakoski ja Ilona Suppanen.

Kokous hyväksyi hallituksen työskentelyyn liittyvän sääntömuutoksen.

Nyt hallitus voi valita keskuudestaan yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa.

Tähän saakka hallituksella on ollut yksi varapuheenjohtaja.

Piireiltä oli tullut kaksi kirjallista esitystä kokouksessa käsiteltäväksi. Liiton hallituksen jäsenten valintaa koskevan esityksen olivat jättäneet Kainuun, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan Martat. Marttaliiton henkilöstöpolitiikkaa koskevan selvityspyynnön takana oli Keski-Suomen Martat. Marttaliiton hallitus oli käsitelKONSENSUS

58 | MARTAT 3 | 2017

58-59_vuosikokous.indd 58

8.5.2017 10.13

Päätökset on tehty, on kokoustuuletuksen aika.

Marttaliiton vuosikokouksen kannanotto 22.4.2017 M ARTTOJEN RUOK AVALL ANKUMOUS ON TÄ ÄLL Ä

M

arttojen ruokavallankumous vaatii eettistä, ekologista, turvallista, terveellistä, kohtuuhintaista ja maistuvaa ruokaa. Marttojen periaatteiden pohjalta on helppo rakentaa kestävä ruokalista, joka suosii terveyttä, ympäristöä ja kukkaroa. Vaadimme näitä valintoja myös kaupalta, julkisilta hankinnoilta sekä työpaikan ruokapalveluilta.

Marttojen ruokavallankumous alkoi 118 vuotta sitten. Yli vuosisadan ajan kotitalouksille on neuvottu taloudellista ja terveellistä ruoanvalmistusta. Neuvonta on auttanut kotitalouksia selviämään yli talousvaikeuksien ja pula-aikojen. Tänään viisaiden valintojen tekeminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan.

Globaali ruokajärjestelmä uhkaa sekä maapallomme ympäristöä että ruokaturvaa. Maailmassa ruokaa tuotetaan riittävästi, mutta se ei jakaudu tasaisesti. Tuotamme yli 5 000 kilokaloria henkeä ja päivää kohden globaalisti, mutta hukkaamme siitä puolet ruokahävikkinä tuotannon eri vaiheissa. Sekä monikansalliset yritykset että valtiot ostavat sijoitustarkoituksessa muun muassa afrikkalaista viljelysmaata, joka on ollut sukupolvien ajan pienviljelijöiden hallinnassa. Nämä niin kutsutut maakaappaukset vievät ihmisiltä heidän perinteiset elinkeinonsa.

Eläinten kohtelu rajat ylittävissä pitkissä kuljetuksissa on usein epäeettistä.

Lihan massatuotanto vie markkinat ja polkee hintoja eettisesti ja ekologisesti

tuotetulta paikalliselta lihalta. Vastuulliset tuottajat kamppailevat toimeentulonsa kanssa. Eläinrehuna käytetään soijaa, jonka viljelyn vuoksi tuhotaan sademetsää.

Voimme kuitenkin yhdessä vastata näihin haasteisiin.

Marttojen vinkit ruokavallankumoukseen »Suosi lähellä tuotettuja kauden kasviksia. »Pidä ainakin pari kasvispäivää viikossa. »Korvaa riisi kotimaisella perunalla tai ohralla. »Valitse järvikalaa ja suosi kotimaista lihaa. »Hyödynnä kaikki ruokatarvikkeet äläkä heitä käyttökelpoista hukkaan. »Vaadi kaupaltasi sertifioituja tuotteita ja selkeitä tuotemerkintöjä hyllyihin.

Haastamme kuntapäättäjät mukaan Vastuu julkisten ruokatarvikkeiden hankinnasta on kuntien luottamus- ja virkamiesjohdolla. Hankintalaki ei rajaa kotimaisen lähiruoan käyttömahdollisuuksia kuntaruokailussa. Kuntapäättäjillä ja ruokapalveluammattilaisilla on valta ja vastuu tehdä päätöksiä siitä, mitä kuntalaiset syövät. Kuntien on ehkäistävä ruokahävikin syntymistä ja järjestettävä ylijääneen ruuan edullinen jälleenmyynti tai ilmaisjakelu ruokaa tarvitseville.

Tervetuloa mukaan Marttojen ruokavallankumoukseen!

lyt esitykset ja laatinut vuosikokoukselle vastaukset. Aiheista ei virinnyt kokouksessa enää keskustelua.

Marttaliitto oli valmistellut kannanoton Marttojen ruokavallankumous on täällä. Tekstin painotuksista käytiin perusteellinen keskustelu ja lukuisia sanamuotoja ehdotettiin. Kokouksen puheenjohtaja, Lounais-Suomen Marttojen Tiina Sjölund, piti tilanteen napakasti näpeissään, ja kokous saavutti lopulta konsensuksen kannanotossa.

Vuosikokouksessa oli läsnä täysimääräinen edustus kaikista piireistä, eli yhteensä 53 marttaa. Virallisten kokousedustajien lisäksi kokoukseen osallistuivat Marttaliiton kunniajäsen Kaija Hasunen, Marttaliiton hallitus, piirien toiminnanjohtajia ja Marttaliiton toimihenkilöitä. Youtube-Martattv:ssä kokouksella oli viikonlopun aikana 254 näyttökertaa.

Osaaminen esiin Ennen kokousta paikalla vieraili koulutussuunnittelija Juuso Luomala Suomen Partiolaisista. Hän kertoi Partiolaisten ja Sitran Kovaa osaamista -hankkeesta, jonka tarkoituksena on tehdä näkyväksi, tunnistaa ja tunnustaa harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa syntyvä osaaminen. Vapaaajalla hankittua kokemusta voi hyödyntää myös opiskelu- ja työelämässä.

– On herätty siihen, että oppimista tapahtuu muuallakin kuin koulussa tai virallisessa koulutusjärjestelmässä. Järjestökentällä ei ole yhtenäisiä rakenteita osaamisen tunnistamiseen. Partiossa käytettyjä menetelmiä mallinnetaan, niin että muutkin voisivat ottaa ne käyttöön, sanoi Luomala.

Marttaliiton johtava asiantuntija Marjahelena Salonen totesi, että järjestössä hankittu kokemus jää usein piiloon. Osaamisensa voi ilmoittaa esimerkiksi virtuaalisilla osaamismerkeillä, joita martoilla on käytössään.

– Martoilla on paljon osaamista, joka tulee harrastuksesta. Muistakaa kertoa siitä, kannusti Salonen.

MARTAT 3 | 2017

58-59_vuosikokous.indd 59

| 59

8.5.2017 10.13

TERVEISIN HALLITUS

MARTTALIITON HALLITUS 2017

nimi piiri yhdistys

Ilona Suppanen Pohjois-Pohjanmaan Martat Rotuaarin Martat

Mirja Stålnacke Lapin Martat Napapiirin Martat

Jenny Salmela Pohjois-Karjalan Martat Ilomantsin Marttayhdistys

vpj Sirpa Pietikäinen Etelä-Hämeen Martat Vanajan Martat

Sonja Haapakoski Savon Martat Pitkälahden Martat

Sari Granni Lounais-Suomen Martat Harjavallan Martat

Anna Koivisto Lounais-Suomen Martat Varsinaiset Martat

vpj Riikka Vacker Uudenmaan Martat Laaksolahden Martat

pj Lea Sairanen Etelä-Karjalan Martat Vuoksenniskan Martat (Punkaharjun Martat)

YHDESSÄ M ARTTA JÄRJESTÖÄ KEHITTÄ M Ä ÄN! JOS HALUAT OTTA A YHTEY TTÄ M ARTTAASIOISSA , SÄHKÖPOSTIMME OVAT MUOTOA ETUNIMI.SUKUNIMI@M ARTAT.FI 60 | MARTAT 2 | 2016

60-61_terveisin-lea.indd 60

8.5.2017 10.35

TÄÄLLÄ LEA

Yhdessä uudistamaan O S A L L I S T U I N H U H T I K U U N lopussa historialliseen tilaisuuteen, Savon Marttojen ensimmäiseen kevätkokoukseen. Vuoden vaihteessa Etelä- ja Pohjois-Savon piirit yhdistyivät yhdeksi yksiköksi, Savon Martoiksi. Tunnelma kokouksessa oli yhtenäinen: tästä on hyvä jatkaa, yhdessä.

Tämä oli järjestömme toinen piirien yhteenliittyminen; reilu vuosi sitten syntyi LounaisSuomen Martat, kun Satakunnan ja Varsinais-Suomen piirit yhdistyivät. Toki järjestömme rakenteessa on tapahtunut muutoksia menneinä vuosikymmeninä, mutta niistä on aikaa.

Meillä martoilla ei ole varaa ajaa lähivaloilla, vaan on käytettävä pitkiä valoja, katse tulevaisuuteen kiinnitettynä. Näin ovat toimineet martat jo liikkeen perustajista lähtien.

Järjestömme rakenne on kolmiportainen: yhdistykset – piirit – liitto. Jokaisella tasolla on syytä miettiä, miten pidämme katseen tulevassa, ei ainoastaan kuluvassa tilikaudessa. Yhdistyksissäkin pitää tähdätä eteenpäin. Jos näyttää siltä, että toiminta on hiipumassa, olisiko aika ottaa puheeksi toiseen yhdistykseen liittyminen? Toimintaryhmänä marttaillaan kevyemmällä hallinnolla. Oma porukka pysyy yhdessä ja toiminta jatkuu, ties vaikka entistä virkeämmin.

Olennaista marttatoiminnassa on yhdessä tekeminen. Moni liittyy mukaan tekemään kiinnostavia asioita, oppimaan yhdessä ja kiinnittymään mukavaan porukkaan. Tarjoaahan sinunkin yhdistyksesi tätä kaikkea?

K U N TAVA A L I T K ÄY T I I N huhtikuussa ja jokainen kunta sai uuden valtuuston. Järjestömme kannalta on tärkeää, että olemme yhteydessä kaikkiin uusiin päättäjiin ja kerromme, miten me osaltamme kannamme vastuuta yhteiskunnassa. Yhdistysten jäsenet kuuluvat marttayhteisöön, joka osaltaan ehkäisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Piireissä kotitalouden ammattilaiset kohtaavat ja ohjaavat neuvontatyössä myös erityisryhmiä. Teemme yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, ja meillä jokaisella on ilo kertoa siitä, yhdessä.

Marttaliiton vuosikokouksessa tehtiin henkilövalintoja, ja uusi hallitus esitellään viereisellä sivulla. Tutustu meihin ja pidä yhteyttä! On tärkeää, että viesti yhdistyksistä ja piireistä kulkee sujuvasti liiton hallitukseen. Yhdessä me kehitämme järjestöämme vastaamaan entistä paremmin jäsenien ja koko yhteiskunnan toiveisiin ja tarpeisiin.

Aurinkoista kesäkautta toivotellen,

PS Marttaliiton puheenjohtaja | lea.sairanen@martat.fi | +358 50 322 1726 MarttaMamma marttamamma/ marttamamma.blogspot.fi Marttaliitto, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki

Onko yhdistyksellänne kesäretki suunnitelmissa? Tarkistakaa martat.fi-sivun tapahtumakalenterista, miten eri puolella Suomea marttaillaan. Esimerkiksi piireillä on kesäkahvioita, vohvelikioskeja ja piirakkapajoja; mukavia taukopaikkoja marttaretken ohjelmaan.

MARTAT 3 | 2017

60-61_terveisin-lea.indd 61

| 61

8.5.2017 10.35

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 100 VUOTTA | Vappu Tuomi 1.5. Parka-

non Martat 95 VUOTTA | Marjatta Sipilä 24.3. Merikarvian Uusmartat 90 VUOTTA | Hilja Petäjäniemi 23.4.

Lappean Martat • Tyyne Ahola 18.5. Virtain Martat • Lahja Sepäntalo 25.5. Porvoon karjalaiset Martat • Pentti Kangaspunta 31.5. Karsturannan Martat • Mirjam Peltonen 5.6. Laihalan-Rapattilan Martat • Leena Mahlio 14.6. Ali-Juhakkalan Martat • Salli Kukkola 18.6. Karkkilan Martat • Irja Lahtinen 29.6. Jämsänkosken Martat • Elli Tuomiharju 2.8. Pertunmaan Martat 85 VUOTTA | Irma Kulmala 23.2. Kämmenniemen Martat • Sirkka Vainio 18.5.

Hautjärven Martat • Ritva Tuomisto 31.5.

Kämmenniemen Martat • Reijo Myöhänen 10.6. Maaningan Martat • Maire Ylianttila 13.6. Saarenkylän Martat • Ulla Rantanen 28.6. Virtain Martat • Seija Palva 29.6. Pirkkalan My • Anja Laitinen 17.7.

Hiltulanlahden Martat 80 VUOTTA | Aino Kiuru 18.1. Asikkalan My • Sanna Niskanen 3.3. Kannonkosken Martat • Hille Leino 11.3. Uudenkaupungin My • Maija Koskema 19.3. Asikkalan My • Vuokko Kirkkomäki 12.4. Uudenkaupungin My • Leena Heinonen 15.5. Tainionkosken Martat • Asta Tavi 15.5. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Sinikka Niittylä 26.5. Virtain Martat • Oiva Niskanen 28.5. Karkkilan Martat • Ritva Koivunen 3.6. Jalkarannan Martat • Sinikka Toivonen 16.6. Lokalahden Martat • Leena Vakkilainen 26.6. Pirkkalan My • Meeri Jokiranta 30.6. Kouvolan My • Pirkko Hutri 9.7. Launeen Martat • Vieno Karjalainen 12.7. Saksalan Martat • Sirkka Potinkara 24.7. Karsturannan Martat • Anneli Vapakari 24.7. Nakkilan Nykymartat • Kaisu Niemelä 18.8. Teuvan Martat 75 VUOTTA | Anneli Laine 21.1. Uuden-

kaupungin My • Soili Peltonen 19.2. Uudenkaupungin My • Pirkko Kokkinen 2.3.

Kannonkosken Martat • Airi Karvonen 6.6. Ali-Juhakkalan Martat • Helinä Hartikainen 5.7. Kouvolan My • Laila Karinen

24.5. Saarenkylän Martat • Eija Lääperi 28.5. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Marja-Liisa Toivanen 31.5. Mertalan Martat Savonlinna • Kirsti Dementjeff 4.6. Pitkälahden Martat • Leena Heikkilä 14.6. Maaningan Martat • Pirjo Harjula 21.6. Teuvan Martat • Eeva Huttunen 21.6. Forssan Martat • Irma Moilanen 2.7.

Vihtavuoren Martat • Asta Kuusikko 8.7.

Kangasalan Liuksialan My • Marja-Leena Lahtonen 9.7. Karsturannan Martat 70 VUOTTA | Riitta Ruuska 2.1. Kannon-

kosken Martat • Paula Peippo 29.1. Kyrön Martat • Heljä Toivonen 14.2. Uudenkaupungin My • Mirja Pajunen 28.3. Vahannan Martat • Marjatta Kinnunen 30.3.

Uudenkaupungin My • Sinikka Kortelainen 13.4. Hiltulanlahden Martat • Leila Nieminen 14.4. Vahannan Martat • Arja Heikkilä 17.4. Forssan Martat • Raija Saarikko 17.4. Uudenkaupungin My • Hanna-Maija Kokko 26.4. Äänesalon Martat • Lea Moisio 1.5. Tampereen Härmälän My • Marja Lähteenmäki 4.5. Vahannan Martat • Seija Ruokolainen 11.5. Pähkinä Martat • Tuula Kettunen 16.5. Juuan My • Leena Vuori 17.5. Nakkilan Nykymartat • Kaija Nyyssönen 19.5. Naantalin My • Marianne Eskolin 24.5. Pirkkalan My • Raija Tikkanen 25.5. Ruotsinpyhtään Martat • Ulla Uotinen 28.5. Saksalan Martat • Raija Jakonen 30.5. Laitilan My • Iines Hoffren 1.6. Pirkkalan My • Salme Rajala 3.6. Forssan Martat • Riitta Tenlen 3.6. Paason Martat • Terttu Jaskari 7.6. Alakorkalon Martat • Tuula Kivistö 8.6. Keski-Jyväskylän Martat • Pirjo Husa 16.6. Pirkkalan My • Marita Sinikari 18.6. Askisto-Hämeenkylän Martat • Eira Rantanen 2.7. Nummelan Martat • Tuula Lukkaroinen 5.7. Mertalan Martat Savonlinna • Pirjo Taskula 18.7. LaihalanRapattilan Martat • Ulla-Maija Vainikainen 18.7. Keski-Jyväskylän Martat • Kaija Koitermaa 20.7. Nummelan Martat • Pirjo Hämäläinen 21.7. Launeen Martat • Liisa Iivonen 21.7. Anjalan Riitamaan Martat • Mirja Kauppi 27.7. Forssan Martat • Terttu Hämäläinen 29.7. Forssan Martat • Sirkka-Liisa Komsi 30.7. Teuvan Martat • Kaija Parkkonen 31.7. Kiteen Säyneenkylän Martat • Tuula Liimatainen 3.8.

Suolahden Martat • Irmeli Rautala 7.8.

Turun MY/Keskimartat tr • Kaarina Häkkinen 8.8. Maaningan Martat • Terttu Lampinen 10.8. Kokkokankaan Martat • Sirkku Salomaa 19.8. Pirkkalan My • Terttu Siurumaa 19.8. Kokkokankaan Martat 65 VUOTTA | Marit Porali 20.5. Karsturannan Martat • Helena Asikainen 29.5.

Pitkälahden Martat • Annika Tähtinen 6.6. Forssan Martat • Irma Jaakkola 9.6.

Forssan Martat • Ritva Järvinen 14.6.

Keski-Jyväskylän Martat • Elina Kivilä 2.7.

Karkkilan Martat • Pirkko Hyvärinen 7.7.

Keski-Jyväskylän Martat • Seija Nieminen 13.7. Keski-Jyväskylän Martat • Liisa Tammisto 28.7. Ahtialan Martat • Irma Ahonen 1.8. Keski-Jyväskylän Martat • Marjut Sjöberg 6.8. Pyhtään kirkonkylän Martat • Sirkku Rautio 7.8. Paavolan Martat • Anu Tamminen 14.8. Keski-Jyväskylän Martat 60 VUOTTA | Pirkko Seppälä 29.3. ItäPorin Martat • Anneli Hiiri 7.5. Äänesalon Martat • Anna Pitkänen 9.5. Hiltulanlahden Martat • Merja Kalliomäki 14.5.

Pirkkalan My • Sirpa Tryyki 21.5. Kokkokankaan Martat • Merja Lampinen 27.5.

Luhalahden-Isoröyhiön My • Tarja Soikkeli 27.5. Karsturannan Martat • Minna Piittisjärvi 28.5. Saarenkylän Martat • Kaija Piironen 29.5. Imatran My • Arja Perttula 15.6. Kiteen Säyneenkylän Martat • Merja Pirttiaho 15.6. Paavolan Martat • Tarja Huttunen 20.6. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Juha Hiltunen 25.6. Juuan My • Seija Vehmassalo 25.6.

Paason Martat • Pia Anttila 1.7. Porvoon karjalaiset Martat • Annukka Käkelä 5.7.

Teuvan Martat • Sirpa Kettunen 12.7. Pitkälahden Martat • Eeva Känninen 22.7.

Nummelan Martat • Raija Rissanen 29.7.

Kuusankosken Herttamartat • Outi Kolehmainen 4.8. Kokkokankaan Martat • Salme Aro 10.8. Laitilan My 55 VUOTTA | Kirsi Myllylä 4.5. Äänesalon Martat • Anna-Maria Silvenius-Pura 7.5. Forssan Martat • Maikki Peltola 22.6.

Hautjärven Martat • Anne Keränen 2.7.

Pitkälahden Martat • Riitta Laitinen 13.7.

Pitkälahden Martat • Mervi Takala 19.7.

62 | MARTAT 3 | 2017

62-63_elämänmeno.indd 62

8.5.2017 10.36

»Kiitos Pirkko Takalalle pitkästä (kahdeksan vuotta) ja ansiokkaasta puheenjohtajakaudesta. Laurinlahden Martat

Osanottomme Paavolan Martat • Merja Salmenpää 19.8.

Hankasalmen kk:n Martat 50 VUOTTA | Sari Röyttä 9.5. Tampereen

Härmälän My • Mirva Elg-Lemminkäinen 25.5. Nummelan Martat • Tiina Halkola 20.6. Teuvan Martat • Jaana Hämäläinen 20.6. Neuvoton-Salmin Martat • Jaana Majurinen 27.6. Herttoniemenranna Martat • Tiina Vesanen 11.7. Anjalan Riitamaan Martat • Katriina Wetzelaer 28.7. Brysselin Martat • Marjo Anttila 2.8. Kiteen Säyneenkylän Martat • Maarit Vienonen 12.8.

Herttoniemenranna Martat 45 VUOTTA | Päivi Loippo 29.6. Maanin-

»Yhdistyksemme kunniajäsen Mirja Karjalainen kuoli 82- vuotiaana 7.4.2017. Hän oli puheenjohtajana kahdeksan vuotta 1990-luvulla. Lisäksi hän toimi Matka-marttana ja järjesti meille useita muistorikkaita hetkiä.

Mirja oli monessa mukana. Hän esimerkiksi ideoi arkku-alban hankkimisen. Alba lahjoitettiin Keski-Lahden seurakunnalle juhlallisin menoin ja se on edelleen käytössä. Mirja kuului moneen yhdistykseen elämänsä aikana, mutta martta hän oli mieleltään ja sydämeltään elämänsä loppuun asti.

Tyylikästä Mirjaa kiitoksella ja kaipauksella muistaen Paavolan Martat.

»Uuraisten Martat juhlivat yhdistyksen 100-vuotissyntymäpäivää Uuraisilla.

Yhdistykset juhlivat

gan Martat »Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Suoma Laitinen nukkui pois 3.11.2016.

Suomalla oli marttavuosia 52. Muistoa kunnioittaen Tarkkolan Martat. »Marjatta Raittila kuoli 21.4 2017.

Hän oli syntynyt 15.9.1928. Marjatta liittyi Marttoihin vuonna 1950. Hänet valittiin Hallin Marttayhdistyksen puheenjohtajaksi 3.2.1970. Marjatta kutsui Marttapäivän Raittilaan, ja siellä päätettiin tehdä teatteriretki Tampereelle. Tämän jälkeen Marjatta vei marttojamme retkille moniin eri paikkoihin, aina ulkomaita myöten.

Puheenjohtajuuden jälkeen Marjatta toimi sihteerinä 1983–2006. Marjatta toi yhdistykselle PR:ää omassa jokapäiväisessä elämässään. Häntä kaipaamaan jäivät kolme lasta perheineen ja lukuisa määrä ystäviä. Muistoa kunnioittaen Hallin Marttayhdistys »Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Sinikka Taramaa nukkui pois 80 vuoden ikäisenä 13.3.2017. Sinikkaa lämmöllä muistaen Tornion Martat.

Vauvoja »Minna Laineen perheeseen syntyi tyttö 9.3.2017. Hautjärven Martat onnittelevat.

»Hilja Äikäs poistui keskuudestamme pitkällisen sairauden uuvuttamana 18.4.2017. Hilja oli syntynyt 22.4.1939.

Marttoihin hän oli liittynyt vuonna 2005. Muistoa kunnioittaen Hallin Marttayhdistys

»Rajavaaran Martat juhlivat maaliskuussa 70-vuotissyntymäpäiväänsä rennosti Paakkunaisen Katrin kotisohvalla. Paikalla olleet saivat nauttia juhlapuheista, hauskasta näytelmästä, maukkaista tarjottavista, ja mikä parasta, aina yhtä hyvästä seurasta.

»Marttojen vapaaehtoismerkit saivat Pitkälahden Marttojen vuosikokouksessa Pirkko Rahkonen, Pirkko Kärkkäinen, Pirjo Pajula, Eila-Maria Hiltunen, Raili Sutinen, Anni Kröger, Raija Suihkonen, Outi Korhonen, Riitta Heikkonen, Sonja Haapakoski ja Leena Ollikainen.

MARTAT 3 | 2017

62-63_elämänmeno.indd 63

| 63

8.5.2017 10.36

ETEL Ä-K ARJAL AN M ARTAT

Satamatori 9, Lappeenranta »Avoinna 31.8. saakka klo 10–22.

Säävaraus. »Vohveleita makeilla ja ruokaisilla täytteillä, kahvia, marttojen omaa yrttiteetä, mehuja. »Martta-alennus 10 % jäsenkortilla. »Ryhmävaraukset puh. 050 461 1025 »Neuvontavinkkejä mm. Suomi 100 – Syödään yhdessä. Tarjottavaa tähteistä.

Vuoden valinnat: salaatit, variksenmarja, lampaankääpä ja kuusenkerkkä.

KESKI- JA ETEL Ä-POHJANM A AN M ARTAT

Torikahvila Kivimiehenkatu 8, Kokkolan tori »Avoinna (säävaraus) 7.–24.6. ja 14.– 26.8. ke klo 8–21, pe ja la 8–15. »26.6.–13.8. ma, ti, to, pe, la klo 8–15, ke klo 8–21. »Tarjolla suolaista ja makeaa, Marttojen keittiöllä lähiraaka-aineista leivottuja leivonnaisia, kahvia, teetä, kaakaota, lähilimsaa ja irtojäätelöä. Hittituotteet kotipulla ja keskiviikon tuoreet munkkirinkilät. »Puh. 044 3363 210. Tiedustelut myös piiristä, puh. 06 8313 127 (ark. klo 9–12).

VASTAVALO/AUNE VALLIUS

Vohvelikioski

MARTTAK AHVIOT VALMIINA KESÄ ÄN POHJOIS-K ARJAL AN M ARTAT

RAUM AN M ARTTAYHDIST YS

K YMENL A AKSON M ARTAT

Marttakahvio

Marttakahvio, Kouvolan tori

Keskusaukio 4 a, Joensuu Avoinna ma–pe »24.4.–2.6. ja 15.8.–8.9. klo 7:30–16:30 »1.–25.6. klo 7–17 »26.6.–14.8. klo 7–18 »lauantaisin 24.4.–8.9. klo 8–15 Uunituoreita, paikan päällä paistettuja karjalanpiirakoita ja muita oman leipomon tuotteita.

Perinneruokaa jo 45 vuotta!

»Avoinna 2.9. saakka ma–la klo 8–13.

Säävaraus. Kesävinkkejä eli ajankohtaista kotitalousneuvontaa klo 10–12. »Kahvia, teetä ja virvokkeita. Voisilmäja kanelipullia, tiikerikakkua, rinkeleitä, makeita ja suolaisia piirakoita, lohivoileipiä. »Martoille jäsenkortilla alennus kahvista. Yli 10 henkilön ryhmien toivotaan ilmoittavan tulostaan kahvioon, puh. 040 759 6647.

LOUNAIS-SUOMEN M ARTAT

Vohvelikioski Antinkadun ja Valtakadun kulma, Pori. »Avoinna Jazzviikolla 10.–15.7. klo 10– 22. »Kuumia vohveleita makealla ja suolaisella täytteellä, kahvia ja virvokkeita.

SAVON M ARTAT

Marttakahvio Haapaniemenkatu, Kuopion Kauppatori »Avoinna 31.8. saakka klo 8–15. Säävaraus. »Maakunnan maistuvimmat Ämmät, munkkeja, kotipullaa, pannurieskaa, Martan makeita ja suolaisia piirakoita. »Martan päivän tapahtuma 26.7., Sisko-tytön pesu ja seppelöinti. »Ryhmien ennakkovaraukset: kahvio puh. 050 339 4258.

»Rauman Taidemuseon piha, Kuninkaankatu 37, Rauma. Tarjolla lapskoussia, pankakkoa, topseilvellinkiä ja mallassämpylää 24.–28.7. klo 11–14 ruoan riittoisuuden mukaan, myös kotiin vietäväksi. »Omien jäsenten harrastekäsitöiden näyttely, Hetki on käsillä -juhlanäyttely ja ompeluseura, Marttapirtti, Luostarinkatu 4, Rauma.

23.–27.7. klo 10–18 ja 28.7. klo 10– 20.

K AHVIO ON HY VÄ RETKIK OHDE .

JOKO K ÄVIT? KIERRÄ VAIKK A K AIKKI!

64 | MARTAT 3 | 2017

64-65_kupongit.indd 64

8.5.2017 10.20

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 3/2017?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

Marttaristeily 23.-24.9.

– Lähde mukaan!

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

»Vuoden suurimmassa Marttojen vapaaehtoistoimijoiden tapahtumassa innostetaan, innostutaan ja suunnitellaan vuoden 2018 toimintaa. Laivalla tavataan muita marttoja, verkostoidutaan, vaihdetaan ideoita, opitaan ja nautitaan parhaasta seurasta. Risteily kokoaan yhteen marttatoimijat eri puolilta Suomea. Seminaarien, työryhmien ja näytteilleasettajien lisäksi risteily tarjoaa mahdollisuuden viettää aikaa samanhenkistä ja samankaltaista vapaaehtoistoimintaa tekevien kanssa.

Marttaristeily on suunnattu ruokamartoille, kässämartoille, kansainvälisille martoille, puutarhamartoille ja vertaismartoille. Lisätietoa saat omasta piiristäsi tai osoitteesta martat.fi/marttaristeily. Ilmoittautuminen tehdään piireihin.

Varaa kalenteriisi viikonloppu 23.–24.9. Tule mukaan kouluttautumaan ja verkostoitumaan. Näytetään, että MARTAT ON ROCK!

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

Marttaliiton vuosikokouksen yhteydessä luovutettiin liiton hopeinen ansiomerkki kehittämispäällikkö Kaisa Härmälälle. Kaisa on tullut Marttaliittoon töihin vuonna 2000.

Hänen vastuualueenaan on ruoka ja ravitsemus.

»Palautteen lähettäneiden kesken arvomme 5 kappaletta leikkuulautoja (eri kuvioita).

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

AINO HUOVIO

Osoitteenmuutos alkaen

/

201__

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

HÄN ON

Sirpa Pietikäinen »ikä 57 »Kansanedustaja (Kansallinen Kokoomus) 1983–2003 »Ympäristöministeri 1991–1995 »Euroopan parlamentin jäsen 2008– »Talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) »Rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia (Panaman paperit) tutkiva erityisvaliokunta (PANA) »Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta (ENVI) »Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta (FEMM) »Luottamustehtäviä eri järjestöissä, mm. Reilu Kauppa, YK-liitto, Muisti-

Sirpa Pietikäinen näyttää, miten tehdään majoneesi oikopolkua pitkin.

– Minulla olisi paljon aineistoa Laiskan naisen niksikirjaan, hän vinkkaa.

Sirpa kuvattiin Uudenmaan Marttojen opetuskeittiössä.

liitto, Viherympäristöliitto »Marttaliiton varapuheenjohtaja 2016– »Marttayhdistys Vanajan Martat

Päiväys ja allekirjoitus

Kärsimätön ihminen, tymäkkä akka. ja Näin Marttaliiton varapuheenjohta Sirpa Pietikäinen määrittelee itsensä.

Hän uskoo, että Martoissa on muutosvoimaa, ja että on syytä sanoa se suureen ääneen.

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:

RUOKA ON RATKAISU HELENA KOKKONEN //KUVAT

Nimi

MILKA ALANEN

Lähiosoite

Helsinarttaliiton vuosikokous viime huhtikuussa on kokogissä, Yleisradion Isossa Pajassa. Käynnissä jäsenten vaauksen kuumottavin osuus, hallituksen auditorion li. Jokainen ehdokas nousee vuorollaan olisi sopiva henkilö luotpuhujakorokkeelle ja perustelee, miksi

M

tamustehtävään. yleisöä kohti. PietiSirpa Pietikäinen astelee framille, nojautuu kokouspapereista. Europarkäisen ehdokkuus on toki noteerattu kasvo. Marttakin vielä! lamentaarikko, poliittinen julkkis, tuttu Sirpa.

– Tämä on radikaali liike, pamauttaa teho on sama. Täytyy koHän ei iske nyrkkiä pöytään, mutta Pietikäinen puhuu ilman hottautua tuolin reunalle ja höristellä. valituksi hallitukseen. papereita kolmeminuuttisensa ja tulee

Postinumero ja -toimipaikka

Sir-

liike? Se on syy, miksi MARTTAVALLANKUMOU S Radikaali Perhe-

marttatoiminnasta. pa Pietikäinen aikoinaan kiinnostui ruutuessuisia esikuvia tietä piirissä tai suvun sukupolvissa ei ollut perehtyessään historiaan ja tasoittamassa. Sirpa hoksasi järjestön

Päiväys ja allekirjoitus

suomalaisen naisliikkeen syntyyn. naisasia ja ympäris– Minulle tärkeitä asioita ovat hyvinvointi, tässä järjestössä edistetään tö. Sitten löysin Martat, ja tajusin, että kaikkia näitä asioita. »

MARTAT 1 | 2017

| 9

8 | MARTAT 1 | 2017

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

KIITOS PAL AUTTEESTA

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

»Martat-lehden 1/2017 suosituin juttu oli Ruoka on ratkaisu. Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 3 kpl pronssista Loviisan solkea. Sen saivat Marketta Ikola Jurvasta, Sinikka Loponen Hämeenlinnasta ja Julia Ylikärppä Vaasasta.

MARTAT 3 | 2017

64-65_kupongit.indd 65

| 65

8.5.2017 10.20

MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s. 57.

66 | MARTAT 3 | 2017

66_ristikko.indd 66

8.5.2017 10.20

67_uusialku.indd 67

UMPIOITU

SHUTTERSTOCK

HAPATETTU

SUOLATTU

KUIVATTU SÄILÖTTY ETIKALLA (hillo, mehu, nektari, sose, hyytelö, marmeladi)

KEITETTY SOKERIN KANSSA

PAKASTETTU

UUSI ALKU

Säilöntäkalenteri raaka-aine pvm määrä

MARTAT 3 | 2017

| 67

5.5.2017 12.46

67_uusialku.indd 68

10.5.2017 14.03