Martat-lehti - Kesä 2015

k

M A RT TA JÄ RJ E S TÖ 11 6 V UO TTA | 1899–2015

4–5 2015

Ko

e l i ke

ät tä

a n o ot

Hi n t a 1 0 €

28 | KANOJA KOTIIN?

Kolmen polven puutarhapalsta | 8

Lähde liikkeelle leivästä | 14 1 | Martat 1 • 2010

USKOISITKO KORVIASI, JOS PÖYTÄLIINA EHDOTTAISI SINULLE RESEPTEJÄ?

Todennäköisesti ensimmäinen keittiötekstiili, jossa on Marttojen tekemiä iltapalareseptejä.

Hyödynnä Marttojen jäsenetu Finlayson-verkkokaupassa.

Katso lisätiedot: martat.fi

aromien kuningatar kesyyntyy kiisselissä huumaavasta hurmaavaksi.

S I V U 13

63

Kimpussa kauneus tiivistyy. Sido yhteen luonnonkasveja ja kukkapenkin antimia.

kun kahvi oli kortilla, juoma säästettiin juhlahetkiin SIVU 36

rankkasateen sattuessa vesi ohjataan oikeaan suuntaan. S I V U 24

5 Pääkirjoitus 7 Martoissa on…

8 Siskon kanssa kasvimaalla 13 Aromien kuningatar 14 Lähde liikkeelle leivästä 20 Heinäsirkkoja herkkusuille 23 Martat kokkaavat kotiloita 24 Huljuva vesi oikeisiin uomiin 28 Kot kot kotona 33 Hyttysmyrkyt testissä 34 Virkkaa kesä akkunaan 36 Isän kotiinpaluu 40 Pienin askelin eteenpäin 42 Taantuma on riski tasa-arvolle 45 Kesäkeitaat 46 Vuoden tärkein kokous 48 Vuosikokouksen kannanotto 50 Elämänmeno 53 Ansiomerkit 54 Sanavalmis 56 Monessa mukana 61 Marttaristikko 63 Kaunista kukilla

23

Näin lehtokotilot päätyvät pataan ja lautaselle: kerää, puhdista, keitä ja valmista.

SARI TAM MIKA RI

Annen kanalassa tepastelee myös kukko.

KANNEN KUVA REETTA PASANEN

HELMI SIROLA

28 Sisältö kesäkä sityö kulkee mu kana. Virkkaa verhoon 91 palaa.

SIVU 34

8

Viljelypalstalla ahkeruus palkitaan. Satokausi ulottuu raparperista maa-artisokkaan.

SARI TAMMIKARI

IRA HONKONEN

martat 4–5/2015

Vanhasta uusi | KILPAILUAIK A 8.6.–30.9. |

ESSUKILPAILU MARTOILLE HUOMAA Martoilla nyt oma osasto Kädentaidot -messuilla!

Tee kierrätysessu martalle; naiselle, miehelle tai lapselle!

Essu suojaa vaatteita lialta ja vähentää pyykkäämisen tarvetta.

Tee essu tuunaten ja kierrättäen.

Toteutustapa, tyyli ja malli ovat vapaat. Hyödynnä esimerkiksi vanhoja kodintekstiilejä tai vaatteita; verhoja, farkkuja, paitoja... Voit tehdä essun rinnalle vaikka pipon, huivin tai muun päähineen, mutta sen tekeminen ei ole edellytys kilpailuun osallistumiselle.

OSALLISTU NÄIN

1. Kuvaa tuotteet, joista aiot tehdä essun.

2. Kuvaa valmis tuote, kirjoita lyhyt kuvaus ideastasi ja anna kilpailutyöllesi nimi.

3. Lähetä kuvat ja teksti, yhteystietosi ja marttayhdistyksesi sekä piirisi nimi osoitteeseen kilpailu@martat.fi RAATI VALITSEE, YLEISÖ ÄÄNESTÄÄ

Raati valitsee 10 työtä, jotka laitetaan esille Marttojen osastolle Suomen Kädentaidot -messuilla Tampereella. Yleisö äänestää näistä 3 parasta essua. Äänestysaikaa on pe 13.11. klo 10–18 ja la 14.11. klo 10–15.

VOITTAJAT julkistetaan messujen Idealavalla (C-halli) lauantaina 14.11. klo 16.

PALKINNOT

1. Pfaff Passport 2.0 ompelukone. (arvo 595 €).

2. Helsinki–Tukholma-risteily luksusluokan hytissä kahdelle. Risteilyn arvo lähtöpäivän mukaan 240–420 €.

3. 100 €:n lahjakortti lankakauppa Snurreen (myymälä tai verkkokauppa).

Lisäksi: Yleisöäänestykseen valittujen essujen tekijät (10 henkilöä) saavat Tampereen Messuilta pääsyliput tapahtumaan.

Raatiin kuuluvat Aija Rouhiainen (suunnittelija, risaineri, tv:stä tuttu), Mervi Oksanen (Tampereen Messut/Suomen Kädentaidot), Kirsi Peltola (Paimelan Martat, Itä-Hämeen Martat) ja Tanja Rantanen (Kädentaitomartat, Uudenmaan Martat).

LISÄTIETOJA

pirkko.elomaa-vahteristo@martat.fi

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry vaihde 050 511 8002, fax 010 838 5601

PÄÄKIRJOITUS 8.6.2015

JANI LAUKKAN EN

113. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 8 numeroa vuonna 2015 (yksi kaksoisnumero).

SHUTTERSTOCK

MARTAT 4–5 / 2015

Päätoimittaja | toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Ps

Marttojen kahviot ovat kesän keitaita. Katso osoitteet ja aukioloajat s. 45.

Toimituspäällikkö Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen Asiantuntijat | Pirkko Elomaa-Vahteristo, järjestöasiat | Arja HopsuNeuvonen ja Kaisa Härmälä, ravitsemus ja ruoka | Teija Jerkku, kodin talous | Asta Kuosmanen, kotipuutarha | Terhi Lindqvist, kansainväliset asiat | Marjahelena Salonen, opinto-, koulutus- ja järjestöasiat Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 41 173 (LT 2013) Tilaukset Marja-Liisa Alhonsalo, p. 050 511 8099, marja-liisa.alhonsalo@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, m ­ uihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 8 numeroa 50 €, 4 numeroa 30 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Painopaikka

PEFC/02-31-151

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

Ympäristömerkitty painotuote, 441 619

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 1798-4068 Teemakausi 2014­–2016 MARTOISSA ON ARJEN MAHDOLLISUUS Martat on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Järjestö antaa jäsenilleen taitoja ja valmiuksia vaikuttaa omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Marttaliittoon kuuluu 16 piiriä, joissa kotitalous- ja puutarhaneuvonnan ammattilaiset järjestävät opetusta ja kursseja.

Marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 200, ja niissä on yli 48 000 jäsentä.

Vanhan mekon uusi elämä Kesäisin mummol an mökillä annettiin aikaa vanhalle: maalasin veljeni kanssa ränsistyneen leikkimökin, vaari korjasi katiskoja ja mummi kunnosti verhoja, pöytäliinoja ja mekkoja. Jännittävintä oli päästä tutkimaan isovanhempien vaatekomeroa. Sieltä sai ottaa esille yhden vaatteen ja muunnella sitä mielensä mukaisesti.

Mummilla oli marja- ja sienimetsässä sekä koiraa ulkoiluttaessaan aina sään mukaiset varusteet saappaista päähuiviin. Muotialan ihmisenä hän pukeutui ajatuksella yhteisiin ateria- ja ajanviettohetkiin. Mummin yritys valmisti muun muassa pitkiä oloasumekkoja. Niitä käytettiin meillä kotonakin ja korjattiin vuosikymmenestä toiseen, tarpeiden mukaisesti.

Koska minulla on tällainen ”tuunaustausta”, nautin Marttojen Garderobi-neuvonnasta, joka innostaa harkitsevaan kuluttamiseen. Heinäkuussa Garderobi on isosti esillä Porin SuomiAreenalla. Satakunnan Martat järjestää paneelin, jossa pohditaan tekstiilien tuotantoa ja kulutusta, sekä Rätei ja lumpui -muotinäytönksen.

tuomarina nuorten Garderobi-kilpailussa, jossa muokattiin vanhoja t-paitoja. Kilpailutöitä tuli monta sataa. Mukana oli poikien ja tyttöjen taidokkaita ja kekseliäitä tekniikkakokeiluja, joita olisin voinut laittaa heti kesäpaidaksi päälle. Voittajien valinta ei ollut helppoa.

Uusi sukupolvi kasvaa jakamiskuluttuuriin, jossa tärkeintä ei ole omistaminen vaan jakaminen. Kiertotalousajattelun mukaisesti voit lainata toisille asuntoasi, kulkuvälinettäsi tai työkalujasi, tai antaa vaatteesi ja huonekalusi eteenpäin, kun et enää tarvitse niitä. Kierrättäminen on kuluttajalle kätevää ja taloudellista, mutta sillä on merkitystä myös luonnonvarojen ja kansantalouden kannalta.

Aiemmassa työssäni olen matkustanut Bangladeshissa ja nähnyt alaikäisiä tyttöjä, jotka tekevät meille vaatteita. Pari vuotta sitten yli tuhat ihmistä kuoli Rana Plazan vaatetehtaan romahtaessa. Onnettomuuden jälkeen osapuolet allekirjoittivat Accord-sopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa työturvallisuutta ja työntekijöiden oikeuksia. Tekstiiliteollisuus on tärkeää köyhän maan kehittymiselle. Meidän kuluttajien on vaadittava valmistajilta ja kaupoilta tietoja, millaisissa oloissa vaatteemme valmistetaan. Siitä muistuttaa Vaatevallankumous-tapahtuma, johon martatkin osallistuivat.

M a r tat 6/2 0 1 5 ilmesty y

Olin äskettäin

24.8.

Kesä on otollista aikaa katsoa vanhoja rojuja ja hylättyjä asioita uudelleen. Muokataan, korjataan, kierrätetään, harkitaan. Pysähdytään arvioimaan, mikä on kestävää: omistaminen vai jakaminen.

Marianne Heikkilä | Marttaliiton toiminnanjohtaja, päätoimittaja | marianne.heikkila@martat.fi

AIKkUaIuSs pak

Askel omaan elämään Tilaa täältä:

PA K K A U K S E S S a

lahjakortti Marttojen kurssille  Penninvenyttäjän keittokirja  leipäohjemagneetti  villasukat  Omaan kotiin -opas  palovaroitin  tiskiharja ja sieniliinoja  lahjakortti Kuluttaja-lehden näytenumeroihin

Yhteistyökumppanit:

6 | MARTAT 7 | 2014

Aikuispakkaus on rekisteröity tavaramerkki

www.martanpuoti.fi Hinta 90 €, sis. postikulut.

Martoissa on...

SAMI REPO

M A RT TA JÄ R J E S TÖ 1 1 6 V U OT TA 1 8 9 9 –20 1 5

SAL AINEN HY VE Marttaliiton hallituksen jäsen kertoo, kuinka ilahduttaa.

PÄ I VÄ N K U VA Tolkkila-Värälän

t Martat piti jokakeväiset siivoustalkoo . össä ärist ymp Värälän rauhankiven Värälän rauhan solmimisesta on 225 . vuotta ja juhlapäivää vietetään 14.8 eeja-L Mar t kiva huh essa varr Haravan na Heinola, Tuula Suuronen, Mirja Virtanen, Liisa Saari ja Eeva Komu.

Kalenterissa

26.7.

MARTAN PÄIVÄ

18.–24.7.

NAISTENviikko

»Veljentyttäreni » Pinja ihmetteli hiljan, miten toisen kotona siivoamisella voi olla terapeuttinen vaikutus, kun taas oman kodin siivous on täyttä tuskaa.

Salainen hyveeni on samaa sukua. Kotini ei tosiaankaan ole marttamaisen siisti, mutta kodin ulkopuolella suoritan salasiivousta. Kaupoissa järjestelen hyllyjä ja palautan toisten jättämiä tavaroita oikeille paikoille, mikäli nämä osuvat reittini varrelle. Jos löydän vanhentuneita tai pilaantuneita tuotteita, pyrin kertomaan niistä henkilökunnalle. »En » kuulu Roska päivässä -liikkeeseen, mutta enemmän kuin yksi roska tulee joka päivä kerättyä. Varsinkin lasi, muovi ja alumiinitölkit saavat sormeni syyhyämään. Roska-astioiden puute tai niiden liian pitkät tyhjennysvälit harmittavat. »Toinen » hyveeni liittyy ajatusmaailmaani: uskon ihmisen hyvyyteen. Ihminen ei ole ihmiselle susi! Mielemme pahoittavat sanat tai teot johtuvat useammin ajattelemattomuudesta tai luonteiden eroista kuin tahallisesta loukkaamisen halusta.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

JÄ R J E S T Y S M I E S

Hanki kodin tärkeille papereille oma lokero, kansio tai laatikko.

34 nımeä Naistenviikolle osuu 34 nimen nimipäivä.

Siinä on syitä juhliin!

E M Ä N TÄ L E H T I n:o 6/1970

ERKKI TALVILA

Riitta Leinonen

matkustamisen tekniikka Jos hyvät ystävät tai tuttavat tapaavat toisiaan raitiovaunuissa tai busseissa, ei pidä osoittaa ylitsepursuavasti iloaan tapahtumasta.

Ei ole soveliasta myöskään huutaa asianomaisia nimeltä, jos nämä eivät ole sattuneet huomaamaan tai kertoa perhesalaisuuksiaan, joita lähelläolijat voivat kuunnella. Entäpä, jos nämä tuntevatkin puheena olevat henkilöt tai sattuvat itse olemaan skandaaliuutisen päähenkilö? maija kauppinen

KOKEILE TÄTÄ MARTTAILLASSA

Käpylehmä, ulpukkapossu, lummekoru, kaarnalaiva… Ohjeita linnunpöntöstä lumilinnaan. Elina Koskelainen & Heikki Saure: Perinnetaidot, käsikirja kaikille. SKS.

MARTAT 1 | 2014

| 7

8 | MARTAT 4–5 | 2015

viljelyn iloa vuokrapalstall a Yhteinen harrastus

Siskon kanssa

KASVIMAALLA

Marttasisarukset Hanna ja Pia kesyttivät villiintyneen puutarhapalstan ja loivat siitä kolmen sukupolven kohtaamispaikan. « MERJA FORSMAN //KUVAT SARI TAMMIKARI

MARTAT 4–5 | 2015

| 9

viljelyn iloa vuokrapalstall a Yhteinen harrastus

«

aluksi maassa rehottivat vain rikkaruohot. ilman

P

aras puutarha on sellainen, jossa hyötykasvit, kukat ja sukupolvet kasvavat rinta rinnan. Pia Kukkosen ja Hanna Koskenheimon puutarhapalstalla lapset, aikuiset ja appivanhemmat kokeilevat, oppivat ja nauttivat toistensa seurasta.

Viljely on aina kuulunut sisarusten suvun yhteisiin harrastuksiin.

– Isovanhempien kesäpaikalla kasvatettiin perunat myös lapsille ja lastenlapsille. Syksyisin oli perunannostotalkoot. Vanhemmat pitivät palstaa pihalla, ja minä viljelin salaattia pupulleni, Pia muistelee.

– Opimme siihen, että itse kasvatettua satoa on aina tarjolla. Olen itsekin kasvattanut jotain pientä vaikka rivitalon pihalla, Hanna lisää.

Varsinainen viljelyinto leimahti liekkeihin toukokuussa 2013, kun sisaruksille siunautui oma palsta Helsingin Lassilasta, Hannan appivanhempien, Pekka ja Maikki Koskenheimon, palstan läheltä. Hanna asui Tanskassa, ja Pia oli silloin vierailulla hänen luonaan, joten palstan valitseminen jäi appiukon harteille.

– Hyvän palstan valitsikin! Esimerkiksi vesipiste on aivan vieressä, ja maassa oli paljon kasveja valmiina, Hanna kiittelee.

KUNNOSTAMINEN KOVAA TYÖTÄ Kymmenen neliömetrin palsta rehotti rikkaruohoista. Appivanhemmat ja Pia aloittivat raivaamisen, ja pian Tanskasta palannut Hanna lapsineen liittyi mukaan. Sisarukset viettivät joka illan palstalla perustöitä tehden.

Appivanhempien neuvot ja apu olivat kullan arvoisia, jotta maa saatiin viljeltävään kuntoon ja istutukset käyntiin.

Ideoita etsittiin ja taitoja kartutettiin Marttojen puutarhakursseilla ja kirjallisuutta tankkaamalla; marttailemalla, kuten Pia prosessia kutsuu. Vertaistukea saatiin omalta yhdistykseltä, Siperian Martoilta.

Ilman apua innostus olisi saattanut jäädä lähtökuoppiinsa ja viherpeukalo keskelle kämmentä. Palstaviljelyn alkuhankaluuk-

10 | MARTAT 4–5 | 2015

Pia, Anni ja Lauri ihailevat aterian aineksia.

Siperian Martat (SiMa) on Helsinkiin muuttaneiden turkulaisten vuonna 2005 perustama yhdistys. Hannan Koskenheimo ja Pia Kukkonen ovat perustajajäseniä.

Simalaisten intohimoja ovat eväsretket, taidemuseot, kastikekurssit, politiikka, tasa-arvo, hauskanpito ja joulukoristeet. Toiminta perustuu yhdessä ideoimiseen ja tekemiseen.

apua innostus olisi saattanut tyssätä alkuunsa.

Tekemällä taidot karttuvat ja uskallus kasvaa. Muilta viljelijöiltä tulee hyviä neuvoja.

Pia Kukkonen (vas.) ja Hanna Koskenheimo kuuluvat Siperian Marttoihin.

Palstalla viljellään sekä hyötykasveja että silmäniloa.

Lauri korjaa satoa.

sista kertoo muun muassa viljelijöiden nopea vaihtuvuus. Vaikka puutarhaharrastus on suosittua ja jonot palstoille pitkät, maatilkkuja vapautuu vuosittain.

– Osa viljelijöistä on iäkkäitä, eivätkä he pysty enää pitämään huolta viljelmistään.

Eniten palstoja taitaa kuitenkin vapautua uusilta viljelijöiltä. Innostus riittää pari vuotta, ja sitten palstasta luovutaan, Pia uumoilee.

– Kunnostaminen on kovaa työtä. Uudet viljelijät saavat palstan, joka on yleensä ollut muutaman vuoden huonolla hoidolla. Maa rehottaa rikkaruohoista ja on kova homma saada se viljeltävään kuntoon, Hanna selvittää.

Kevään jälkeen sisarusten palsta alkoi olla hyvässä kunnossa. Pekka lahjoitti raparperin juurakon ja Hanna toi esikasvattamiaan taimia. Multaan päätyi mansikoita, perunoita, herneitä, maa-artisokkaa ja viinimarjapensaita. Ajatus omasta sadosta, lähituotetusta luomuruoasta, oli osa sisarusten ideologiaa.

– Ostettuna viinimarjat ovat kalliita, eikä pakasteita voi käyttää huoletta. Itse kasvatettuja marjoja napostellessa ei tarvitse kantaa huolta listeriasta. Arvostan puhdasta lähiviljeltyä ruokaa, jossa vitamiinit säilyvät, sairaanhoitajana työskentelevä Pia selittää.

Hyötyviljelmien lisäksi palstalle istutettiin silmänruokaa, säästäväisyys mielessä.

– Suosikkikukkani pioni maksaa kahdeksan euroa kukkakaupasta ostettuna. Nyt minulle kasvoi pioneja ilmaiseksi, Pia hehkuttaa.

RAPARPERISTA MAA-ARTISOKKAAN Vähitellen maa alkoi tuottaa satoa. Toukokuussa satokauden aloitti raparperi, lokakuussa sen lopetti maa-artisokka. Hannan rakastamaa kurpitsaakin sai napsia pitkälle syksyyn asti, pupujen kanssa kilpaa.

– Kesäkurpitsaa ja Halloween-kurpitsoja!

Huolena on, että puput käyvät syömässä sadon ennen pyhäinpäivää. Edellisvuonna talttahampaat napsivat osan kesäkurpitsasadosta, Hanna harmittelee.

Jänisten lisäksi satoa verottivat muun mu- «

MARTAT 4–5 | 2015

| 11

viljelyn iloa vuokrapalstall a Yhteinen harrastus

«

kurpitsasta tehtiin lyhtyjä, keittoa ja piirakkaa. assa viime kesän helteet ja epätietoisuus.

– Joku oli kitkenyt viime keväänä istuttamani yrtit ja heittänyt kompostiin, Pia moittii.

– Ja joku toinen kitki pois minun istuttamani auringonkukan alut, Hanna vastaa samalla mitalla.

On siis tärkeää tietää, mitä viljelee, ja erottaa rikkaruohot viljeltävistä kasveista. Varsinkin kukkapenkissä tämä voi olla haasteellista, summaavat sisarukset.

Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta muun muassa kesäkurpitsaa ja raparperia saatiin muillekin jaettavaksi. Kurpitsat kaavittiin lyhdyiksi ja sisuksesta tehtiin keittoa ja piirakkaa.

– Itse kasvatettu ruoka maistuu parhaalta, Hanna kehaisee.

TALKOOPÄIVÄT KALENTERIIN Viime ke-

sänä viljelysten äärellä paiskittiin puutarhatöitä, vietettiin eväsretkiä ja nautittiin rakkaiden seurasta. Appiukko auttoi muun muassa työkalulaatikon korjaamisessa: talvella hiiri oli tehnyt sinne pesän, kesällä laatikkoa asuttivat ampiaiset. Anni (4) ja Lauri (5) hoitivat omia punaherukkapensaitaan ja istuttivat siemeniä multaan.

– Lapset ovat aina innoissaan tulossa mukaan. Leivän päältäkin nypitään auringonkukan siemenet, että ne saadaan multaan, Hanna naurahtaa.

Palstalla tavattiin samanhenkistä väkeä. Jutut lensivät palstarajojen yli, vesipisteellä vaihtuivat vinkit ja taukopaikalla taimet.

Helteillä lähisuku valjastettiin kasteluhommiin. Myös perheen pienimmät ottivat kannut käsiinsä. Yleensä palstailu oli kuitenkin siskojen yhteinen juttu.

– Siskon kanssa viljeleminen on mukavampaa. Jaamme palstan hommat, kitkemiset ja kastelut, ja sadon tietenkin, Pia virnistää.

– Tässä yhteishuoltajuudessa on tullut mukavasti jaettua viljelyn iloja ja suruja, Hanna lisää.

Kiireenkin keskellä sisarukset pitivät

12 | MARTAT 4–5 | 2015

pian ja hannan VINKIT

palstaviljelystä kiinnostuneille.

1

Älä anna periksi, vaikka palstoille on jonoa. Vaihtuvuus on nopeaa, ja jonot voivat liikkua reippaasti.

Tee perustustyöt kunnolla, se helpottaa palstan hoitoa.

Valitse lajit sen mukaan, kuinka usein ehdit käymään paikalla. Jotkut lajit vaativat jatkuvaa kastelua, toisten kanssa pääsee helpommalla.

Valitse kasviyhdistelmä, joka antaa satoa pitkin kesää. Raparperit toukokuussa tuntuvat luksukselta pitkän talven jälkeen, ja maaartisokat korjataan myöhään syksyllä – tai vasta keväällä.

2 3

4 huolta siitä, että palstaviljely hoidetaan.

Talkoopäivät kirjoitettiin vaikka kalenteriin, että löytyi yhteistä aikaa.

– Palstaviljely on marttailua parhaalla mahdollisella tavalla, Pia toteaa.

PITKÄN

TÄHTÄIMEN

SUUNNITELMIA

Tänä kesänä Pia hoitaa palstaa yksin, sillä Hanna lähti taas perheineen maailmalle, tällä kertaa Australiaan.

– Täällä on siskoa ja palstaviljelyä ikävä, Hanna suree toisella puolen maapalloa.

– Lapsetkin juttelevat viljelemisestä ja siitä, kuinka paljon heidän pensaansa kasvavat sillä aikaa, kun olemme täällä.

Tuhansien kilometrienkin takaa voi laatia suunnitelmia ja haaveilla. Kun perhe palaa Suomeen, palstalle istutetaan ainakin pensasmustikoita, marjoja, tomaattia, punajuurta, laventelia ja lisää juureksia. Aina jätetään tilaa uusille kokeiluille.

– Minusta tuntuu, että pitäisi opiskella enemmän palstaviljelystä ja eri lajikkeista. Mahdollisuuksia on niin monia, Hanna huokaa.

Muutaman vuoden kokemuksella uskallus on kasvanut ja taidot karttuneet.

Pitkän tähtäimen suunnitelmat ovat hahmottuneet ja innostus kasvanut. Ensi vuonna palstalla touhutaan taas isolla porukalla. l

Kysy rohkeasti apua 5 kanssaviljelijöiltä.

6

Älä istuta palstaa heti täyteen. Jätä tilaa ideoille ja kasvien luonnolliselle leviämiselle.

Ole säästäväinen. Kasvata rönsyillä, itse keräämilläsi siemenillä ja jakamillasi juuripaakuilla.

Istuta alkukesästä viikon välein salaattia, porkkanaa ja retiisejä useaan otteeseen. Näin saat jatkuvaa satoa.

Merkitse selkeästi, mitä istutit mihinkin.

Tee villiintyneen kasvimaan kitkemistyöt huolella. Älä heitä rikkaruohoja suoraan kompostiin vaan kuivata ne ensin. Näin ne eivät ala kasvaa kompostissa.

7

8

9 10

VUODEN 2015 YRTTI MESIANGERVO Vuoden yrtin valitsee Arktiset Aromit

esiangervon aromikkaita kukkia on perinteisesti käytetty viinin, oluen, sahdin ja siman mausteena. Edelleen angervon kukilla maustetaan juomia ja jälkiruokia. Tuoreita kukkia ja lehtiä voidaan lisätä salaatteihin ja keittoihin. Kun tehdään teetä, lehdet kannattaa ensin hiostaa.

Mesiangervo sisältää salisylaattia, joten kasvi saattaa aiheuttaa allergisia oireita. Kasvia onkin käytettävä varovasti. Suuret määrät voivat aiheuttaa pahoinvointia ja huimausta.

Lehdet kerätään ennen kukkimista ja kukat heti mykeröiden avauduttua. Kasvinosien pitää olla puhtaita, nuoria, terveitä ja vahingoittumattomia. Lehtien alimmaiset lehdykät riivitään ja kärkiosa otetaan mukaan kokonaisena. Varren paloja tai lehtiruoteja ei oteta mukaan. Kukinto katkaistaan kokonaisena alimman haaran tyvestä.

KUIVAAMINEN Paras kuivauslämpötila on noin 35 astetta. Lehdet kuivataan ohuena kerroksena, ilmavasti ja auringolta suojassa. Kukinnot kuivataan kasvikuivurissa tai ripustetaan kimppuina sisätiloihin. Lehti on kuiva, kun se taivutettaessa katkeaa rapsahtaen. Kasvit säilytetään ilmatiivisti ja valolta suojattuna lasi- tai peltipurkeissa, lehdet myös paperipussissa, jonka päälle voi laittaa muovipussin. Oikein varastoituna lehdet ja kukat säilyvät seuraavaan satokauteen.

HIOSTAMINEN Lehtien hiostaminen tuo esille kasvin aromit ja vähentää kitkeryyttä. Kerää lehdet ja anna niiden nahistua huoneenlämmössä muutama tunti tai yön yli. Ota lehtiä kämmenten väliin ja rutistele. Lehdet tummuvat ja niiden solukko rikkoutuu. Pyörittele lehdistä peukalonpään kokoisia palloja ja laita ne lasipurkkiin ilmavasti, älä painele tiiviiksi. Sulje kansi löyhästi, niin että purkkiin pääsee ilmaa. Laita purkit 40-asteiseen uuniin 1–2 tunniksi, kunnes lehdet ovat ruskeita. Avaa pallot, levitä lehdet kuivumaan ja jatka edellä olevan kuivatusohjeen mukaan. 

Kiisselissä villiyrtti kesyyntyy huumaavasta hurmaavaksi.

Aromien kuningatar Niityn kuningattaren vaniljakiisseli

0,5 l maitoa 4 mesiangervon kukintoa 1 muna 0,5 dl maissitärkkelystä 2 rkl sokeria 1 tl vaniljasokeria

»Lämmitä » maito miltei kiehuvaksi ja lisää mesiangervon kukinnot. Ota kattila liedeltä ja anna maidon maustua 15 minuuttia. Siivilöi maito ja anna jäähtyä. Sekoita jäähtynyt maito, muna ja maissitärkkelys kattilassa. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos kiehuu. Vähennä lämpöä ja keitä 3–4 minuuttia. Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Kaada kiisseli annoskulhoihin ja anna jäähtyä. Koristele marjoilla.

MARTAT 4–5 | 2015

| 13

leivän monet mahdollisuudet Helppoa ja kesäistä

Lähde liikkeelle

leivästä ARJA HOPSU-NEUVONEN JA KAISA HÄRMÄLÄ //KUVAT REETTA PASANEN

Kesädillat 14 | MARTAT 4–5 | 2015

Leivän varaan voit koota oikean aterian tai makeita makuelämyksiä. «

Porkkanarakuunaleivät, punajuuri-timjamileivät ja Katan rucolaleivät

MARTAT 4–5 | 2015

| 15

Kantarellileipä

«

K

un kehittelet tarjottavaa kekkereihin, illanistujaisiin tai kotoiselle aterialle, lähde liikkeelle leivästä. Se on käytännöllinen, terveellinen ja monipuolinen aterian peruselementti.

RESEPTIT Valitse tarvittaessa leiväksi gluteeniton vaihtoehto.

KANTARELLILEIPÄ

3–4 viipaletta vaaleaa vuokaleipää leipärasvaa 200–250 g kantarelleja tai muita tuoreita sieniä 2–3 rkl voita tai margariinia 2–3 kevätsipulia 2 rkl hienonnettua ruohosipulia suolaa ja mustapippuria 100 g siian, muikun tai kirjolohen mätiä 100 g (kevyt)ranskankermaa SÄILYTÄ OIKEIN

Mausteiset lihapullat

hyväsäilytetään huoneenlämmössä. Leipä säilyy » »Leipää ja salsajuusäilyy n Parhaite . riippuen pistä nä 1–3 päivää, leipätyy kastike in. vaaleak kuin ruisleipä niin leipä, reen tehty leipä saattaa homehtua tavallista herkemmin. » »Kesällä Helteellä leipää voi pitää jääkaapissa. Maku ja rakenne voivat hieman muuttua, mutta säilyvyys paranee.

Herkullisia makupareja

uudet perunat & silli savukala & raejuusto kantarellit & marinoidut sipulirenkaat

Sillileipä

16 || MARTAT MARTAT 4–5 | 2015 16 4–5 | 2015

»Paahda » leipäviipaleet paistinpannulla tai grillissä. Voitele viipaleet. Puhdista sienet ja viipaloi sipulit. Paista sieniä voissa tai margariinissa noin 5 minuuttia.

Lisää sipuli ja ruohosipuli juuri ennen tarjoilua. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Levitä sienet leiville. Pursota tai nostele lusikalla päälle mäti ja ranskankerma.

SILLILEIVÄT

4 viipaletta tummaa leipää leipärasvaa 2–3 keitettyä perunaa 2 keitettyä kananmunaa 100 g matjessilliä 1 dl kevytranskankermaa tilliä Marinoitu punasipuli: 1–2 punasipulia 0,5 dl punaviinietikkaa 1 rkl sokeria 0,5 tl suolaa »Valmista » marinoitu punasipuli. Kuori sipulit ja leikkaa ohuiksi renkaiksi. Siirrä viipaleet kulhoon ja valuta päälle punaviinietikka.

Lisää sokeri ja suola. Sekoita ja anna maustua vähintään 10 minuuttia.

Valuta marinadi pois sipulirenkaista. Voitele leivät. Kuori ja viipaloi perunat ja kananmunat.

Nostele perunaa, munaa, silliä ja sipulirenkaita leiville. Lusikoi tai pursota päälle nokare ranskan-

kermaa. Koristele tillillä.

VINKKI: Laita ranskankerma pa-

kastuspussiin, leikkaa pussista kulma pois ja pursota.

TÄYTETTY LEIPÄ

1 tai 2 vaaleaa leipää Kastike: 4 rkl oliiviöljyä 2 rkl viinietikkaa 1 rkl sokeria 0,5 tl suolaa 1/3 tl mustapippurirouhetta ripaus chilijauhetta Täyte: 2 punasipulia 2 paprikaa 1 kesäkurpitsa noin 200 g mausteista makkaraa, esim. bratwurstia ripaus suolaa ja valkopippuria öljyä 1–2 valkosipulinkynttä 1 rasia kirsikkatomaatteja 1 dl mustia oliiveja 1/2 ruukkua basilikaa (paahdettuja seesaminsiemeniä) »Leikkaa » leivästä kansi ja koverra sisusta pois. Leikkaa sisus kuutioiksi.

Sekoita kastikkeen aineet keskenään. Kuori ja halkaise punasipulit. Leikkaa sipulinpuolikkaat ohuiksi suikaleiksi ja laita kastikkeeseen marinoitumaan.

Halkaise paprikat ja poista siemenet. Leikkaa puolikkaat muutamaksi lohkoksi. Kuumenna paistinpannulla öljyä, laita lohkot siihen ja kypsennä niin, että paprikan kuori tummuu. Nosta lohkot muovipussiin hetkeksi, että kuoret irtoavat. Vedät paprikoista kuoret pois ja kuutioi lohkot.

Leikkaa kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi. Paahda öljytyt viipaleet grillissä tai paista pannulla öljytilkassa. Ripottele pinnalle aavistus suolaa ja pippuria. Leikkaa jäähtyneet viipaleet neljään «

leivän monet mahdollisuudet Helppoa ja kesäistä

Illanistujaisiin täytetty leipä sisältää kasviksia, mausteista makkaraa ja leipäkrutonkeja.

Täytetty leipä MARTAT 4–5 | 2015 MARTAT 4–5 | 2015

17 || 17

Pinkkiä aterian päälle

Siemenleivänmuruja, mascarponea & kotimaisia vadelmia

Rakastunut leipä 18 | MARTAT 4–5 | 2015

leivän monet mahdollisuudet Helppoa ja kesäistä

« RESEPTIT Valitse tarvittaessa leiväksi gluteeniton vaihtoehto.

osaan. Grillaa makkarat tai leikkaa ne paloiksi ja paahda kevyesti pannulla. Paista leipäkuutiot paistinpannulla, jossa on tilkka öljyä ja 1–2 hienonnettua valkosipulinkynttä. Halkaise kirsikkatomaatit. Leikkaa basilikanlehdet karkeaksi rouheeksi.

Sekoita kaikki täytteen aineet keskenään. Täytä leipä.

Tarjoa loput täytteestä salaattikulhosta tai täytä toinen leipä. Tarjoa leipä esimerkiksi leikkuulaudalta. Ottimiksi sopivat terävä veitsi ja salaattiottimet.

KESÄDILLAT

6 isoa pyöreää, ohutta rieskaa

Osa ohjeista on Fazerin ja Marttojen Näe leipä uusin silmin -vihkosesta.

Täyte: 200 g ruodotonta savukalaa 1 omena 1 prk (200 g) raejuustoa n. 2 tl punaista pestoa 2 rkl maustamatonta jogurttia, esim. kreikkalaista 1 tl sokeria 12 viipaletta (120 g) juustoa »Kuori » tarvittaessa omena ja poista siemenkota. Leikkaa omena pieniksi kuutioiksi.

Hienonna kala kulhossa haarukalla. Lisää omenakuutiot, raejuusto, pesto, jogurtti ja sokeri.

Sekoita.

Aseta 3 rieskaa työlaudalle. Laita jokaiselle rieskalle 4 juustoviipaletta. Lusikoi juuston päälle kalaseos. Nosta kunkin rieskan päälle toinen rieska.

Taputtele päältä kädellä, jotta täyte tiivistyy hiukan.

Kuumenna pinnoitettu paistinpannu keittämällä siinä hetki vettä. Kaada vesi pois ja kuivaa pannu talouspaperilla.

Nosta leivät pannulle. Painele lastalla. Alenna levyn lämpö puoleen. Paista 2–3 minuuttia.

Käännä lastalla. Paista toiselta puolelta sen verran, että leivät kuumenevat, noin 3 minuuttia.

Leikkaa leivät veitsellä tai saksilla neljään osaan. Tarjoa salaatin kera.

PORKKANA-RAKUUNALEIVÄT

ruisleipäviipaleita 500 g kuorittuja, keitettyjä porkkanoita 200 g valkosipulituorejuustoa tuoretta rakuunaa suolaa ja mustapippuria »Soseuta » keitetyt porkkanat tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Anna soseen jäähtyä. Lisää joukkoon tuorejuusto ja hienonnettua rakuunaa. Sekoita tasaiseksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Levitä tahnaa leipäviipaleille. Koristele tuoreilla yrteillä.

PUNAJUURI-TIMJAMILEIVÄT

ruisleipäviipaleita 500 g keitettyjä punajuuria 200 g tuorejuustoa tuoretta timjamia ja kirveliä (1–2 oksaa) suolaa ja mustapippuria »Laita » punajuuret kuorineen kattilaan kylmään veteen, jossa on suolaa. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja keitä punajuuret kypsiksi. Anna punajuurien jäähtyä hieman, kuori ja soseuta tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Anna soseen jäähtyä. Lisää joukkoon tuorejuusto ja hienonnettuja yrttejä. Sekoita tasaiseksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Levitä tahnaa leipäviipaleille ja koristele yrteillä.

KATAN RUCOLALEIVÄT

4–6 viipaletta leipää puoli ruukkua rucolaa 100 g maustamatonta kevyttuorejuustoa pinnalle esim. kirsikkatomaatteja

»Hienonna » rucola monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella. Sekoita rucolasilppu tuorejuuston joukkoon. Levitä tahna leipäviipaleille. Koristele kirsikkatomaateilla.

Makeansuolaiset kirsikkaleivät

RAKASTUNUT LEIPÄ

Pohja: noin 200 g siemenleipää, esim. Fazer Real Ruis 75 g voita 0,5 dl fariinisokeria Vadelma-mascarponevaahto: 250 g mascarpone-juustoa 1 dl ranskankermaa tai kreikkalaista jogurttia 0,5 dl tomusokeria 2–3 dl kotimaisia vadelmia

MAKEANSUOLAISET KIRSIKKALEIVÄT

4–6 viipaletta jyväistä leipää 200 g brie-juustoa kirsikkahilloketta cashewpähkinöitä »Paahda » cashewpähkinöitä kuivalla ja kuumalla paistinpannulla sen verran, että pinta saa vähän väriä. Sekoita välillä. Rouhi paahdettuja pähkinöitä hieman. Aseta leipäviipaleille siivuiksi leikattua brie-juustoa. Nosta päälle kirsikkahilloketta ja koristele pähkinärouheella.

Kirsikkahilloke: 500 g kirsikoita 3,5 dl hillosokeria 0,5 dl vettä 1 vaniljatanko 1 kanelitanko »Huuhtele » kirsikat ja poista kivet. Laita kirsikat kattilaan.

Mittaa joukkoon vesi ja kiehauta. Halkaise vaniljatanko ja raaputa siemenet tangosta. Lisää vaniljatanko, siemenet ja kanelitanko kattilaan.

Lisää sokeri koko ajan sekoittaen. Anna kiehua hiljalleen noin 10 minuuttia. Kuori pinnalle muodostuva vaahto pois. Kaada hilloke kuumiin purkkeihin. Anna purkkien jäähtyä huoneenlämmössä.

Säilytä jääkaapissa.

Strösseli: 2 hapankorppua tai 1 viipale siemenleipää 25 g voita 2 rkl fariinisokeria »Valmista » pohja: Hienonna leipäviipaleet leipäveitsellä tai monitoimikoneessa. Sekoita sulatettu voi ja fariinisokeri joukkoon. Levitä leipämassa piirakkavuoan pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.

Sekoita mascarpone-juusto, ranskankerma tai jogurtti, tomusokeri ja vadelmat keskenään. Säästä muutama vadelma koristeluun.

Hienonna hapankorput tai leipäviipale monitoimikoneessa. Sekoita joukkoon strösselin muut aineet. Paista strösseliä paistinpannulla sen verran, että se saa väriä. Anna jäähtyä.

Ota vuoka jääkaapista ja nostele vadelma-mascarponevaahto päälle. Koristele strösselillä ja tuoreilla vadelmilla.

PAKASTA TUOREENA

»Jos » leipää tulee ostettua tai leivottua yli oman tarpeen, ylimääräiset kannattaa pakastaa tuoreena. Pakasteessa leipä pysyy hyvänä 2–3 kuukautta. »Jäiset » viipaleet sulatat nopeasti leivänpaahtimessa, paistinpannulla tai uunilla.

Mikrouuni sitkistää leivän.

MARTAT 4–5 | 2015

| 19

ötök ät ravinnoksi Proteiinia hyönteisistä

Myyntikojut pursuavat paahdettuja heinäsirkkoja Oaxaca de Juárezin kuuluisilla ruokamarkkinoilla.

20 | MARTAT 4–5 | 2015

Meksikossa hyönteisiä syödään niin kansankuppiloissa kuin huippuravintoloissakin; alkupaloina, välipaloina ja mausteena.

TEKSTI & KUVAT MARI ROMPPANEN

HEINÄSIRKKOJA HERKKUSUILLE

S

uomessa vasta totutellaan ajatukseen hyönteisten syömisestä, mutta Meksikossa niitä on käytetty ravinnoksi jo vuosituhansia. Meksikon eteläisen osavaltion, Oaxacan, keittiön erikoisuus on chapulínes eli paahdetut heinäsirkat.

Oaxacan osavaltiossa asuu lähes parikymmentä alkuperäiskansaa, joista jokaisella on oma kielensä ja pukeutumistyylinsä.

He vaalivat rikasta kulttuuriperintöään ja siirtävät ruoanvalmistustapansa sukupolvelta toiselle. Näin myös hyönteiset ovat pysyneet ruokalistalla nykypäivään saakka.

Ainutlaatuinen keittiö perustuu yhteisöllisyyteen ja ikiaikaisiin traditioihin. Peltotilkkujen viljelyyn ja sadonkorjuuseen osallistuu koko kylän väki, ja aterioille valmistetaan monivaiheisia ruokalajeja, joilla on usein myös rituaalinen merkitys.

LISÄTULOJA PIENVILJELIJÖILLE Pienviljelijät keräävät heinäsirkkoja myytäviksi maissipelloiltaan ja saavat näin tuiki tärkeitä lisätuloja. Eniten sirkkoja esiintyy alkukesästä syksyyn, kun kasvit ovat sateiden jäljiltä vehreimmillään. Suuret kaupalliset yritykset pyydystävät sirkkoja verkoilla sinimailasviljelmiltä.

Heinäsirkat pestään huolellisesti ja niitä keitetään kiehuvassa vedessä muutaman minuutin ajan, kunnes ne muuttuvat väriltään punertaviksi. Sen jälkeen ne paahdetaan keraamisella tai valurautaisella comal-pannulla murskatun valkosipulin, limettimehun ja suolan kanssa. Sirkat voidaan maustaa myös ripauksella chilipippuria.

MARTAT 4–5 | 2015

| 21

Vähärasvaiset heinäsirkat ovat osa oaxacalaisten ruokavaliota.

Oaxacalaiset nauttivat perinneherkkunsa yleisimmin välipalana pähkinöiden tapaan. Chapulineja myydään osavaltion pääkaupungin Oaxaca de Juárezin ruokamarkkinoilla, katukojuissa ja monenlaisissa tapahtumissa. Niitä myös napostellaan cantina-baareissa paikallisen mezcal-juoman kylkiäisenä.

Proteiinipitoiset hyönteiset ovat löytäneet tiensä kaupungin huippukokkien resepteihin meksikolaisen kaakaon ja vaniljan rinnalle. Heinäsirkkoja käytetään ainesosana esimerkiksi kastikkeisiin ja keittoihin, ja niitä laitetaan tlayuda-pizzoihin papujen ja sianlihan seuraksi. Paikallisella juustolla ja heinäsirkoilla täytetyt paprikat, chiles rellenos, on monen oaxacalaisen suosikkiannos.

Täällä tortilla-maissileivät saavat täytteekseen avokadotahnaa eli guacamolea ja heinäsirkkoja. Sirkat maustavat myös sipulisilpulla ja vihreällä salsalla täytettyjä tacoja. Niin kansan- kuin gurmeeravintolatkin tarjoavat alkupaloina paahdettuja heinäsirkkoja, joiden pähkinäinen ja hieman karvas aromi sopii juustojen, chorizo-makkaran ja rapean chicharrón-pekonin kera.

Paahdettuja heinäsirkkoja tarjotaan oluen tai drinkin kanssa niin baareissa kuin kodeissakin.

Kuivattuja chilipaprikoita käytetään lukuisiin perinneruokiin.

22 | MARTAT 4–5 | 2015

kastikkeeseen ja keittoon. paprikan, torillan ja tacojen täytteeksi.

MATOJA JA MUURAHAISIA Heinäsirkat ovat Oaxacan tunnetuimpia syötäviä hyönteisiä, mutta paikalliselle ruokalistalle kuuluu myös chicatana-lentomuurahaisia. Niitä pyydystetään kesäkuussa sadekauden alkaessa. Muurahaiset jättävät tuolloin pesänsä – monet niistä vain päätyäkseen tuota hetkeä odottaneiden paikallisten haaveihin.

Pyydystämisessä täytyy olla tarkkana, sillä ärhäköiden hyönteisten pisto on melko kivulias. Vaivannäkö kuitenkin palkitaan herkullisen

chicatana-salsan muodossa. Lentomuurahaisetkin huuhdellaan vedellä ja paahdetaan comal-pannulla, jolloin ne menettävät siipensä.

Paahdetut muurahaiset jauhetaan tahnaksi huhmareessa kuivattujen chilipaprikoiden, suolan ja valkosipulin kanssa. Kirpeän paahteista salsaa levitetään sellaisenaan tuoreiden maissileipien päälle. Toisinaan tahnan joukkoon jauhetaan sipulia ja tomaattia. Mehevä salsa sopii mainiosti vaikkapa kyljysten ja pihvien kastikkeeksi.

Oaxacassa madotkin voivat päätyä pannulle ja tortilla-leivän täytteeksi.

Yleisimmin gusano de maguey -madoista valmistetaan kuitenkin suolaa. Maguey-agaaven pinnalla kasvavat perhosen toukat paahdetaan pannulla ja murskataan huhmareessa. Matojauhe lisätään suolalla maustetun chilitahnan joukkoon, minkä jälkeen seosta jauhetaan edelleen sileäksi huhmareessa. Agaavematosuolaa käytetään ruokasuolan tapaan ja sillä maustetaan myös muita paahdettavia hyönteisiä.l

ruoanvalmistustavat siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Martat kokkaavat kotiloita Martoilla ei vielä ole hyönteiskeittokirjaa eikä -ruokakurssia, mutta ainakin kokeiluja nilviäisillä, nimittäin lehtokotiloilla, on tehty: Uudenmaan Martoissa on kokattu kotiloita ja tehty aiheesta videokin.

– Kotilot voivat jatkossa olla osana villivihannesruokakursseja. Olemme pakastaneet esikäsiteltyjä kotiloita valmiiksi kursseja varten, kertoo toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala.

LEHTOKOTILOIDEN VALMISTAMINEN

1

LEHTOKOTILOIDEN kerääminen ja esivalmistelu

»Kerää » kotilot puhtaalta alueelta, jossa ei ole

käytetty kasvinsuojeluaineita tai tuholaisten torjunta-aineita, ja yli 50 metrin päästä autotiestä. »Kerää » isokokoisia, sukukypsiä yksilöitä, joiden kuoren reunassa on huuli tai lippa. »Laita » kotilot kannelliseen astiaan, esim. isoon, läpinäkyvään muovilaatikkoon. »Laita » laatikon pohjalle talouspaperia ja sen päälle kasoihin kauralesettä. »Ota » kotilot kerran päivässä lävikköön ja huuhdo haalealla juoksevalla vedellä hyvin. »Puhdista » samalla laatikko, vaihda talouspaperi ja laita uutta lesettä. »Kotilot » ovat puhdistuneet, kun niiden uloste muuttuu valkoiseksi. Tähän menee 4–5 päivää. »Ennen » keittämistä tarkista, että kotilot elävät.

Vain elävät kotilot valmistetaan ruoaksi.

2

KOTILOIDEN KEITTÄMINEN

»Kuumenna » kiehuvaksi 4 litraa vettä, johon on sekoitettu 1 dl väkiviinaetikkaa. »Pudota » kotilot veteen pienissä erissä, jotta vesi pysyy kiehuvana. »Keitä » vähintään 8 minuuttia. Kuori vaahtoa pois keittämisen aikana.

Vaahtoa tulee sitä vähemmän, mitä huolellisemmin kotiloita on huuhdeltu kauraleseruokinnan aikana.

OHJE: UUDENMAAN MARTAT

»Huuhdo » keitetyt kotilot lävikössä kylmällä vedellä. »Poista » kotilot kuoristaan hammastikulla kuoren kierteiden suuntaan ja laita suolapedille, karkean suolan päälle. »Pyöritä » kotilot varovasti suolassa.

Huuhtele suola pois huolellisesti kylmällä vedellä. »Keitä » kotiloita puoli tuntia mausteliemessä.

MAUSTELIEMI kotiloiden keittämiseen

1 l vettä 0,5 dl härkäfondia 1 dl sherryä 6–8 valkosipulin kynttä muutama mustapippuri lipstikkaa

»Keitetyt » kotilot valmistetaan ruoaksi etanoiden tapaan. Voit esimerkiksi laittaa kotilot annosastioihin ja kuorruttaa uunissa.

VUOHENPUTKIKUORRUTE

voita keitettyjä, silputtuja vuohenputkia silputtuja siankärsämönlehtiä Dijon-sinappia rakuunaa, suolaa, valkopippuria »Sekoita » ainekset tasaiseksi massaksi. Levitä sitä kotiloiden päälle kuorrutteeksi. Kuumenna 250-asteisessa uunissa, kunnes kuorrute kuumenee ja kuplii.

Kotilokokkausta osoitteessa www.youtube.com/watch?v=_vX6xtfkXjc

LUONNON PALETTI

»Luonnon » väriaineet sopii lähdeteokseksi ja oppikirjaksi. Kirjoittajat ovat alansa asiantuntijoita, jotka lähestyvät aihetta monitieteisesti. Kirjassa tutustutaan värin lähteisiin, eli kasveihin, sieniin ja leviin.

Mukana on käytännön ohjeita värjäämiseen ja kankaanpainantaan. Myös väriaineiden teknologiaa, ympäristövaikutuksia ja yritystoimintaa käsitellään. Kuvitus on houkutteleva, mutta värjäystuloksista ei ole varsinaisia värikarttoja kuvina.

Räisänen, Primetta, Niinimäki: Luonnon väriaineet. Maahenki 2015.

Kirja aina k äsill ä

TEKSTIT ANJA AALTO, ASTA KUOSMANEN, HELENA KOKKONEN

PUUSTA PITKÄÄN

»Tietopaketti » kaikille pihan puista ja puun käytöstä kiinnostuneille sisältää mm. tietoa eri puulajien polttoominaisuuksista, puukaupan termeistä ja sahatavaran mitoista. Nikkaroija oppii valitsemaan sopivan puulajin soppakauhaan tai aidanseipääseen, askartelija saa ohjeita oksien ja havujen käytöstä. Toinen puoli kirjasta sisältää asiaa kotipihan hyöty- ja koristepuista sekä istutus-ja hoito-ohjeita.

Heli Plattonen: Pientalon puukirja. Tietoa puista ja puun käytöstä. Moreeni 2015.

MÖKKI-IHMISILLE

»Kesämökki » vaatii kunnostamista, korjaamista, huoltamista. Perinnemestari kunnioittaa alkuperäisen rakennuksen henkeä ja tyyliä. Kunnostus kestää kauan, mutta maksaa vaivan. ”Vanha talo on ikuinen harrastus”, määrittelee eräskin kirjaan haastateltu asiantuntija.

Hannu Rinne: Perinnemestarin kesämökki.

WSOY 2015.

MARTAT 4–5 | 2015

| 23

mihin sadevedet kulkeutuvat?

Pihat, puistot, asvaltoidut alueet

24 | MARTAT 4–5 | 2015 24 | MARTAT 4–5 | 2015

TUULA ROOS/VASTAVALO

Sateella katolta tulviva vesi on hulevettä.

Se pitää ohjata oikeaan suuntaan, ettei rakennuksille aiheudu vahinkoa eikä pihalle jää lätäköitä.

ASTA KUOSMANEN //KUVAT SEIJA HÄNNINEN

HULJUVA VESI OIKEISIIN UOMIIN

Tiedossa rankkaa ropinaa tänäkin kesänä.

Varsinkin ukkoskuuroissa vettä voi tulla paljon lyhyessä ajassa.

AUNE VALLIUS/VASTAVALO

T

ulevaisuudessa sademäärän oletetaan kasvavan ja rankkasateiden lisääntyvän. Vaikka nämä ennusteet on laadittu vuosikymmenien päähän, tuntuvat jo nykyiset sadekuurot rankoilta ja lätäköt suurilta. Ei ole yhdentekevää, mihin pinta- ja valumavedet kulkeutuvat.

Rakennusten katoilla ja maan pinnalla liikkuvaa sadevettä ja lumen sulamisesta syntyvää vettä kutsutaan osuvasti hulevedeksi. Hulevedelle on omat pykälänsä vesihuoltolaissa. Rakennusvalvonta kysyy myös hulevesisuunnitelmaa, kun myöntää lupia.

Hulevesistä ei saa aiheutua haittaa naapureille, kun tontin maaperää myllerretään niin, että veden luontainen kulkusuunta muuttuu. «

MARTAT 4–5 | 2015

| 25

«

Rentukka

SHUTTERSTOCK

»Sadepuutarha » syntyy, kun hulevedet ohjataan tontin alavimpaan kohtaan kaivettuun painanteeseen. Sateen jälkeen vesi viipyy painanteessa. Poutajaksoina sadepuutarhakin on kuiva.

Ennen puutarhan perustamista on varmistettava kunnan rakentamisjärjestyksestä, että sadepuutarhan rakentaminen aiottuun paikkaan on luvallista.

Sadepuutarha sijoitetaan vähintään viiden metrin päähän ympäröivistä rakennuksista ja niitä matalammalle, jotta kosteus ei valu rakennuksiin päin.

Sadepuutarhassa on paikka sekä kosteutta että kuivuutta kestäville kasveille. Alavimpaan kohtaan istutetaan esimerkiksi rentukoita, iiriksiä, ranta-alpia, rantakukkia ja muita veden äärellä viihtyviä kasveja. Kuivemmilla reuna-alueilla kasvavat mm. tädykkeet, kuismat ja apilat. Puuvartisista kasveista parhaita ovat laajajuuriset lepät ja erilaiset pajut.

Kattovesi kulkeutuu kourua pitkin hulevesiuomaan.

Kouru ohjaa vedet pois kulkureiteiltä.

Ämpäri ja kouru valmiina sadevettä varten.

SHUTTERSTOCK

26 | MARTAT 4–5 | 2015

Rantakukka

KALTEVALLA PINNALLA »Tontin » peruskuivatus hoidetaan ojituksella.

Hulevesiä ohjataan pihan pintojen muotoilulla. Sokkeli pysyy kuivana, kun maan pinnan kaltevuus on 5 prosenttia vähintään 3 metrin matkalla seinästä. Tämä tarkoittaa sitä, että maan pinta on kolmen metrin päässä seinästä 15 cm matalammalla kuin seinän vieressä. Myös istutukset on hyvä sijoittaa metrin päähän seinästä. Muuten se vesimäärä, joka pinnan muotoilun avulla johdetaan pois seinän viereltä, kannetaan kasteluvetenä takaisin.

Myös pihateiden ja -käytävien pinnan on oltava pituussuunnassa ja reunoille päin sen verran kalteva, että vesi valuu pois asvaltin tai vieri viereen ladottujen Kivipesä on pienipihakivien päältä vieressä olevalle nurmikol- muotoinen imeytyskaivanto. le. Vesi voidaan ohjata myös käytävän reunalla kulkevan vesikourun kautta istutusalueille, hulevesiviemäriin tai avo-ojaan.

Jos laattojen välissä on hiekka- tai nurmisaumat, tai jos pihatie on rakennettu reikäkivistä, vesi imeytyy maahan ja alla oleviin salaojiin. Samoin kivituhkalla ja soralla katetut käytävät läpäisevät vettä. Mitä röpelöisempi käytävän pinta on, sitä enemmän vettä haihtuu myös ilmaan.

SADEPUUTARHA MATALIMPAAN KOHTAAN

Iiris

mihin vedet kulkeutuvat?

Pihat, puistot, asvaltoidut alueet

Viherkatto kiinnostaa kaupungeissa

V

Sadepuutarha Annalassa Helsingissä.

»Nurmikko » ja istutusten alla olevat mullosalueet imevät tehokkaasti sadevettä. Iso osa vedestä päätyy kasvien käyttöön. Poutakausien varalle kasteluvettä kannattaa kerätä katolta rännin alle asetettuun astiaan.

Myös itse kasveilla on tärkeä merkitys hulevesien hallinnassa. Mitä enemmän puutarhassa on puita, pensaita, kukkia, vihannesmaata ja nurmikkoa, sitä tehokkaammin ne sitovat ja haihduttavat vettä. Juuret puolestaan kuohkeuttavat maata, jolloin se imee paremmin vettä.

Puutarhaan voi rakentaa vesialtaita tai kasvillisuuden peittämiä sadepuutarhoja, joihin katolta tuleva sadevesi ohjataan vesikouruja, puroja ja ojia pitkin. Huleveden virtausta hidastamalla saadaan mielenkiintoisia ja kauniita yksityiskohtia ja vesi jää kasvien hyödyksi. Kun purojen ja ojien pohjat päällystetään kivillä, ne ovat näyttäviä myös poutakausina.

Viherkatot parantavat hulevesien hallintaa erityisesti tiheästi rakennetuilla alueilla, missä maan pinta on suurelta osin asfaltin peitossa. Kasvillisuus vähentää vuoden aikana katolta tulevan sade- ja sulamisveden määrän puoleen. Viherkatto imee myös sadeveden mukana tulevia ja kattopinnoitteista liukenevia epäpuhtauksia, joten hyöty on kaksinkertainen. Rankkasateen aiheuttama veden tulviminen vähenee ja vesistöihin virtaa puhtaampaa vettä.

AUNE VALLIUS/VASTAVALO

KASVIT SITOVAT VETTÄ

Ota sadevesi talteen ja käytä poudalla kasteluun.

Viherkatot vähentävät hulevesiä jopa 50–80%

iherkatto on elävän kasvillisuuden, esimerkiksi kanervan tai sammaleen, peittämä katto. Se sitoo tehokkaasti sadevettä. Rankkasateen jälkeen katolta valuvan veden määrä pienenee, ja maan pinnalla tarvitaan vähemmän veden ohjausta.

Oikein rakennetut viherkatot vähentävät sadevesiviemäreitä kuormittavia hulevesiä jopa 50–80 prosenttia. Ei siis ihme, että viherkattojen suosio on lisääntynyt tiheästi rakennetuissa kaupungeissa.

Suomessa ensimmäisiä viherkattoja olivat esivanhempiemme mökkien turvekatot, jotka rakennettiin perimätietona kulkevilla ohjeilla. Kun nykyään ryhdytään suunnittelemaan viherkattoa, ensimmäiseksi tarkistetaan katon rakenteiden kestävyys ja harjan kaltevuus.

Rakentaminen kannattaa aloittaa maltillisesti. Ensimmäiseksi kohteeksi sopii esimerkiksi roskakatos, kesämökin puucee tai puuvaja, joka katetaan maksaruohoilla, sammaleella tai varvuilla. Heinä ei ole hyvä, koska pitkällä poudalla heinä kuivuu ja kellastuu rumaksi tuppaaksi. Heinää pitäisi lisäksi niittää säännöllisesti – ellei sitten katolla tepastele vuohi, joka hoitaa nurmen lyhennyksen.  TIEDON LÄHTEET

Sadepuutarha

»Lisätietoa » hulevesiasioista saat oman kuntasi rakennusvalvonnasta. »Jutun » lähteenä on hortonomi AMK Seija Hännisen Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Vesi puutarhassa. Seija teki ansiokkaan työnsä Marttaliiton toimeksiannosta aineistoksi Marttojen puutarhaneuvontaan. »Opinnäytetyö » on luettavissa osoitteessa www.theseus.fi/handle/10024/85514 MARTAT 4–5 | 2015

| 27

KOT KOT 28 | MARTAT 4–5 | 2015

harrastuksena kanankasvatus Kukko kiekuu pihalla

Joensuulainen Anne Airaksinen innostui kanankasvatuksesta pari vuotta sitten, ja nyt koko perhe on täysillä harrastuksessa mukana. Kanat ovat poikineet myös pienen tienestimahdollisuuden, kun ylimääräiset munat myydään. Kanaaihe on päätynyt myös Annen valmistamiin koruihin.

KOTONA TEKSTI JA KUVA IRA HONKONEN //PIIRROKSET KATI VUORENTO

E

nsimmäiset kanat tulivat Airaksisen perheeseen kesällä 2013. Alkukanat – kaksi Orpingtonia ja kaksi Brahmasekoitusta – ovat kanailulle tyypillisesti saaneet hyvää vauhtia lisää uusia jäseniä parveensa.

Ennen omien kanojen hankkimista Airaksiset kävivät tutustumassa lähellä olleen kasvattajan kanoihin ja tiloihin.

– Etsin tietoa roduista myös netistä, ja varsinkin kanaharrastajien foorumi Munanetti oli suureksi avuksi alkuun pääsylle. Haussa oli muhkea ja rauhallinen kana, joten päädyimme Buff-orpingtoniin, jonka ulkomuoto on varsin palleroinen, Anne Airaksinen kertoo.

MARTAT 4–5 | 2015

| 29

"Kysytään useinkin: mikä on hyvän kanan tuntomerkki? Tuntomerkkejä on monta, mutta yksi varmimmista tuntomerkeistä on ahkeruus. Hyvä kana ei ole sellainen, joka aina istuu laiskana lepopuulla! Ei. Hyvä kana häärää ja pyörii, raaputtaa maata ja nokkii.

Emäntälehti 1908

"on ihana katsoa,

Ida käsittelee kanoja tottuneesti. Anne-äiti seuraa vierestä. Anne kuuluu Joensuun Marttayhdistyksen.

Jättirotuihin lukeutuva Orpington eli kotoisemmin orppi olikin rotuna koko perheen suosikki. Nyt kanalassa on jättien lisäksi myös kääpiöitä; Mille Fleureja ja pienien rotujen sekoituksia.

– Roduissa on paljon eroja. Tärkeintä on hyvä luonne, muninta ei ole pääasia. Toki munia kaikilta kanoilta tulee jo sen verran, että niitä jää yli oman tarpeenkin.

MAUKKAITA MUNIA Anne on ilmoittautunut alkutuottajaksi, joten hän voi myydä munia. Myyntiä varten on myös kuuluttava salmonellavalvontaan. Tilatunnus Annella oli ennestään, ja kanojen myötä hän vain ilmoitti maaseutuviranomaiselle, että talossa on nyt myös kanoja lampaiden lisäksi.

– Salmonellanäytteet meillä otettaisiin joka tapauksessa vuosittain, joten en katso sitä rasitteeksi, hän toteaa.

Harrastekanalassa, jos missä, munitaan onnellisen kanan munia. Tehotuotetut munat eivät pärjää niille vertailussa.

– On sanottu, että meidän munat ovat maukkaampia kuin kaupan munat. Varmasti siihen vaikuttaa monipuolinen ruoka ja virikkeellinen asuinympäristö. Meillä kanat saavat hieman munitusrehua ja sen rinnalla kauraa, vehnää, rouhemelassia, Progutia, kalkkia, kaikki ruuantähteet ja kuivattua leipää sekä vitamiineja tarpeen mukaan.

30 | MARTAT 4–5 | 2015

harrastuksena kanankasvatus Kukko kiekuu pihalla

kuinka emo hoitaa poikasiaan."

HARRASTUS MAKSAA Totta puhuen kananmunien ostaminen kaupasta olisi halvempaa kuin omien kanojen pitäminen, mutta kanaharrastajien motiivit ovat useimmiten muualla kuin rahassa. Harrastaja haluaa tarjota kanoilleen kanamaiset olosuhteet toteuttaa itseään. Kanalassa on tarpeeksi tilaa ja virikkeitä, ja kanaparvessa yleensä kukko, niin että kanat voivat myös hautoa omia jälkeläisiä.

Osa harrastajista haluaa tarjota paremmat olosuhteet tehotuotannon poistokanoille, joita saakin yleensä edulliseen muutaman euron kappalehintaan. Moni kuitenkin valitsee itselleen mieluisen rodun ja on siitä valmis myös maksamaan. Rotukanan hankintahinta on 30–60 euroa, ja monesti linnut joutuu hakemaan pitkän matkan päästä – Tämä on harrastus, eikä sille lasketa hintaa. Enkä edes uskaltaisikaan laskea, paljonko munat näin maksavat, kun miettii sähköt ja kaikki eläinten pitoon liittyvät rakentamiset.

TIPUTERAPIAA KOTISOHVALLA Kanailu antaa paljon

niiden maukkaiden ja eettisesti tuotettujen munien lisäksi. Kuten kaikki eläinharrastukset, on kanojenkin kanssa touhuaminen mieltä virkistävää ja opettavaista puuhaa.

Anne ja Ida-tytär nauttivat tiputerapiasta kotisohvallaan. Pienimmät konehaudotut tiput asustavat olohuoneen nurkassa terraariossa, josta ne pääsevät hoitajiensa syliin vaikka televisiota katsomaan. Kun tipuja käsitellään paljon, ne ovat helpompia hoitaa isompinakin lintuina.

Ida (7) on jo tottunut kanojen käsittelijä. Mille-kana Taika on tytön seuralaisena kanalassa. Pieni, karvajalkainen ja kovin juttelevainen kana keikkuu milloin olkapäällä, milloin päälaella. Isot orpitkin Ida ohjaa tottuneesti käytävälle, ja kasaa niille oikean juhla-aterian, joka tulee pian nokituksi. Myös Idan kaverit ovat käyneet tutustumassa kanoihin, mutta lapset pääsevät kanojen hoitopuuhiin vain aikuisten valvonnassa.

– Kanojen kanssa touhuaminen on lapsille elämys, ja olen onnellinen, että saan tarjota sen omalle lapselleni.

Seurasimme ja dokumentoimme Idan kanssa tarkkaan, kuinka tiput kuoriutuivat hautomakoneessa. On ihanaa tarkkailla myös, kuinka kanaemo hoitaa poikasiaan.

KAVERIPIIRI LAAJENEE Osa kanaharrasta-

jista kasvattaa kukot lihoiksi, mutta Anne ei ole siihen vielä valmis.

– Onneksi kukoille on ollut ottajia – omaan pataan niitä ei ole vielä laitettu. Itse asiassa meiltä loppui kananlihan syönti omien kanojen myötä. On hienoa, että osa harrastajista kasvattaa oman lihan, mutta minusta ei vielä ole siihen!

Kanaharrastus on tuonut myös uusia tuttavuuksia. Lähellä asuvien kanaharrastajien kanssa vaihdetaan tiiviisti kokemuksia ja myös siitosmunia.

– Meitä on tässä Enon alueella puolenkymmentä kanailijaa, joiden kanssa vaihdamme säännöllisesti kuulumisia ja tietoa. Myös Munanetin Facebook-ryhmä on hyvä paikka, josta saa nopeasti apua ongelmatilanteisiin. Kanoja harvemmin viedään eläinlääkäriin, mutta kanat ovat minulle lemmikkejä ja olisin kyllä valmis käyttämään niitä eläinlääkärillä, jos tiedossa olisi hyvä ja linnut tunteva lääkäri.

MAALLA KUKKO SAA KIEKUA Anne Airaksinen

myöntää olevansa hiukan höpsähtänyt kanoihin.

– Olen kyllä seonnut kanoihin lopullisesti. Teen kanakoruja ja pakkaan munat pastellinvärisiin rasioihin.

Olen onnellinen, kun saan pitää kanoja. Muutin maalle kymmenen vuotta sitten, enkä enää lähtisi kaupunkiin. Kaupunkiasumisen tiiviys ahdistaa. Täällä saa kukkokin kiekua rauhassa, kun naapureita ei ole näköpiirissä!

"Aikasin aamusilla on se jo ruuan etsinnässä ja myöhään illalla menee se levolle."

Emäntälehti 1908

MARTAT 4–5 | 2015

| 31

harrastuksena kanankasvatus Kukko kiekuu pihalla

"Se on iloinen ja tyytyväinen, se on aina toimeliaan näköinen.

Kuta ahkerampi kana, sitä paremmin se munii."

Lainaukset jutusta "Mikä on hyvän kanan tuntomerkki".

Emäntälehti N:o 5, toukokuu 1908.

Kun kanakärpänen pääsee puraisemaan, on sen vaikutus hyvin laaja-alainen. Moni kesäkanoilla aloittanut huomaa pian suunnittelevansa kanoille myös talviasumusta. Muutama kana ja kukko on hyvin pian kaksi kanaparvea kukkoineen.

Kanojen rinnalle voi lyhyessä ajassa ilmaantua myös muita lintulajeja, kuten ankkoja tai kalkkunoita.

Annen kanarepertuaariin ei juuri tällä haavaa ole tulossa täydennystä, sillä tämän jutun ilmestyessä hänellä on hoidettavanaan omaa uunituoretta jälkikasvua.

– Mammalomalla on ollut hyvää aikaa näperrellä koruja ja etsiä tietoja uusista kanaroduista. Eri rotujen ja harrastelintulajien ominaisuudet ja luonne-erot kiinnostavat, joten niistä lueskelen ja kyselen, aina kun lintuharrastajien luokse pääsen kyläilemään.

– Haaveissa olisi myös saada tälle suunnalle enemmän yhteistä toimintaa lintuharrastajien kesken, ja sitä varten olen peräänkuuluttanutkin innokkaita ja aktiivisia ihmisiä somessa. 

MARTAT TOIVAT KOTIKANALAT SUOMEEN »Monelle » kanaharrastajalle tulee ehkä yllätyksenä, että martat ovat olleet kotikanaloiden alkuunpaneva voima Suomessa. Kananhoidolla haluttiin emännille omaa rahaa, johon isäntien niukat käyttövarat eivät riittäneet.

Everstinna Alma Forsténin johtama Sippolan Marttayhdistys oli edelläkävijä tässä, kuten monessa muussakin marttatoimintaan liittyvässä asiassa. Sippolaan perustettiin vuonna 1905 kolme pientä mallikanalaa, joiden menestymisen innoittamana ja kurssituksen myötä kotikanaloiden määrä lähti pikkuhiljaa koko maassa kasvuun.

Marttajärjestö sai oman kananhoidonneuvojan 1909, jolloin opettaja Olga Autere matkusti Tanskaan opintomatkalle. Ensimmäisenä toimintavuotenaan neiti Autere esitelmöi kananhoidosta eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna hän piti esitelmien lisäksi noin viikon pituisia kananhoitokursseja sekä vieraili kanaloissa antaen parannusehdotuksia.

Munaosuuskuntien ja kanaloiden määrä kasvoi hyvää vauhtia.

32 | MARTAT 4–5 | 2015

Ahkera kana -jutun kuvitusta Emäntälehdessä vuodelta 1911.

Kun vuonna 1911 kanaloita oli 250, oli Martta-yhdistyksen toimesta perustettujen pienkanaloiden lukumäärä vuonna 1914 jo 1 462.

Emäntälehdessä annettiin neuvoja kanojen hoidosta ja etenkin ruokinnasta. Lehden mukaan kanojen ruoan

piti olla vaihtelevaista – ei yksinomaan jyviä. Vihantaa tuli olla runsaasti tarjolla, myös talvella. Sen ohella kala, liha ja luut edistävät munimista.

Erittäin hyviä ohjeita, joita kotikanaloissa kannattaa noudattaa tänäkin päivänä! IRA HONKONEN

testi

Kun itikat tulevat...

Hyttyssuihkeiden tehon ratkaisee se, mitä kemikaalia purkissa on ja kuinka paljon. Tehokkain on mahdollisimman vahva DEET-tuote.

MERVI ITKONEN/KULUTTAJA //KUVA PASI PARKKINEN /VASTAVALO

Hyttyskarkotteissa isot erot

Katso Kuluttaja-lehden tarjous s. 60.

Tutustu ja tilaa osoitteessa: Kuluttaja.fi/martat

Arvosanat (1-10)

Katso myös video testauksesta osoitteessa Kuluttaja.fi!

PAR AS

Off! Teho pehmeä tehosuihke

Autan Protection plus

Off! Pehmeä hyttyssuihke

Hinta Kokonaisarvosana (1-100)

7€

14 €

7€

85 «««««

70 «««««

70 «««««

Tehokkuus PA 60 %* Kemikaalialtistuminen PA 30 %* Pakkausmerkinnät

9

7

9 8

7 8

5 t 8 min

4 t 45 min

5 t 30 min

3 t 38 min

100 ml DEET 25 % Aerosoli

100 ml Ikaridiini 20 % Spray

8 tuntia

8 tuntia

Yli 2 v

Yli 3 v

PA 10 %*

Laboratoriomittaukset

itä hyttyskarkotetta kannattaa ostaa juhannuksena mökille? Mahdollisimman voimakasta DEET-tuotetta, kuten 25–50-prosenttista Off!-tuotetta.

Näin kerrotaan uudessa Kuluttajassa, jossa testattiin seitsemää Suomessa myytävää hyttyskarkotetta.

Karkotteen tehoa ei ratkaise merkki, vaan käytetty tehoaine ja sen määrä. DEETin lisäksi karkotteissa käytetään muun muassa ikaridiinia ja IR3535-nimistä ainetta.

Hajuttomat IR3535-tuotteet, kuten suomalaisen Bernerin Free ja ruotsalainen apteekkimerkki Aco, pitivät itikoita loitolla muita huonommin. Allergisen kannattaa etsiä mahdollisimman vahvoja IR3535tuotteita.

Testissä oli mukana myös eteerisillä öljyillä höystetty hyttysranneke ja piipittäviä kännykkäohjelmia, jotka lupaavat karkottaa hyttysiä. Ne ovat täyttä huijausta.

Kännykkäohjelmassa on lisäksi niin ärsyttävä ääni, että se karkottaa korkeintaan iloisen juhannustunnelman.

Torjunta-aika, Aedes-hyttyset Torjunta-aika, Culex-hyttyset

Valmistajan ilmoittamat tiedot

M

Pakkauskoko Tehoaine Tehoaineen pitoisuus Tuotetyyppi Ilmoitettu vaikutusaika Merkinnät sopivuudesta lapsille

7 8 8 3t

4 t 15 min 100 ml DEET 15 % Aerosoli 4 tuntia

Yli 2 v.

Testi on julkaistu kokonaisuudessaan Kuluttajassa 4/2015 ja osoitteessa Kuluttaja.fi. Testi tehtiin hyttysillä ja koehenkilöillä laboratoriossa. *PA=painoarvo

HUOM!

Autan ja Off ovat jaetulla kakkossijalla, sama pistemäärä.

sininen tuo raikkaan tuulahduksen Väriksi käy myös valkoinen tai jokin herkullinen kausiväri.

34 | MARTAT 4–5 | 2015

K ÄSITYÖ 91 palaa

Kesäverhossa on kukkia, väriä ja tunnelmaa. Käsityö kulkee helposti mukana reissuilla ja rannalla. Paloista voit koota juuri omaan ikkunaasi mitoitetun verhon.

ANJA AALTO //KUVA SARI TAMMIKARI

VIRKKAA KESÄ AKKUNAAN KESÄVERHO

Malli: Lankava Oy, Marjukka Tyrväinen Koko: n. 84 x 156 cm Tarvikkeet: 520 g sinistä (9052) Lankavan Esito-virkkuulankaa (100 % puuvilla, 200 g = n. 675 m).

Virkkuukoukku: nro 2,5 tai käsialan mukaan.

Työohje: Virkkaa 91 palaa: 55 keskuspalaa, 32 reunapalaa ja 4 kulmapalaa. Palat poikkeavat toisistaan vain 6. krs:n osalta. Tee lenkkialoitus näin: kierrä lanka kahdesti etusormen ympäri, vie koukku lenkin läpi, ota juokseva lanka koukulle ja vedä se lenkin läpi eteen, ota taas lanka koukulle ja vedä se koukulla olevan s:n läpi.

1. krs: virkkaa renkaseen 4 kjs, *1 p, 1 kjs*, toista *-* vielä 14 kertaa, 1 ps 3. kjs:n = 16 p.

2. krs: siirry yhdellä ps:lla kjs-kaareen ja virkkaa sihen 3 kjs+1 p, 3 p seuraavaan kjs-kaareen, 2 p seur. kjskaareen (= 7 p), 3 kjs, jätä 1 kjs-kaari väliin, **2 p kjs-kaareen, 3 p seur. kjs-kaareen, 2 p seur. kjs-kaareen*, 3 kjs**, toista **-** vielä 2 kertaa, 1 ps 3. kjs:an.

3. krs: *2 kjs, 1 p edellisen krs:n 2. ja 3. pylvään väliin, 2 kjs, 1 p edellisen krs:n 5. ja 6. p:n väliin, 2 kjs, 1 ks viimeiseen p:een, 2 kjs, 1 p+3 kjs+1

pylväsryhmien väliin. Näin saat verhon ulkoreunoista suorat.

6. krs, kulmapala: Tee kuten keskipala mutta virkkaa kahdelle viimeiselle sivulle 3 kjs pylväsryhmien väliin.

p kjs-kaareen (= kulma), 2 kjs, 1 ks seuraavan p-ryhmän 1. p:een*, toista *-* mutta lopeta viimeinen toisto 2 kjs ja virkkaa 1 ps 1. ps:an.

4. krs: Siirry 3 ps:lla seuraavaan pylvääseen ja tee 1. ristipylväs näin: 2 kjs, 1 p seuraavaan p:een, 4 kjs ja 1 p sakaroiden risteyskohtaan, jatka virkkaamalla 3 kjs, tee 1 ristipylväs kulman 1. p:een ja kjs-kaaren 2. s:aan näin: kierrä lanka kahdesti koukulle, *vie koukku edellisen krs:n s:an ja vedä lanka sen läpi, ota taas lanka koukulle ja vedä se koukulla olevien 2 s:n läpi (eli virkkaa pitkä pylväs puoliväliin saakka), ota taas lanka koukulle, jätä 1 s väliin ja toista *-* vielä kerran, *ota lanka koukulle ja vedä se koukulla olevien 2 s:n läpi*, toista *-* kunnes koukulla on 1 s, virkaa lopuksi 2 kjs ja 1 p pylväiden risteyskohtaan, jatka virkkaamalla 7 kjs, 1 ristipylväs edellisen pylvään kanssa samaan kjs:aan ja seuraavaan p:een (= kulma), *3 kjs, 1 ristipylväs seuraaviin kahteen p:een, 3 kjs, 1 ristipylväs kulman 1. p:een ja kjskaaren 2. s:aan, 7 kjs, 1 ristipylväs kjs-kaaren 2. kjs:an ja seur. p:een*, toista *-* vielä 2 kertaa, 3 kjs, 1 ps 2. kjs:an.

5. krs: 5 kjs, *jätä kjs-kaari väliin, 1 p p:een, 3 p kjs-kaareen (vie koukku kaaren ali), 1 p p:een, 2 kjs, jätä kjs-kaari

KEVYT VERHO HENKII KESÄÄ väliin, 1 p p:een, 4 p+3 kjs+4 p kjs-kaareen, 1 p p:een (= kulma), 2 kjs, jätä kjs-kaari väliin, 1 p p:een, 3 p kjs-kaareen, 1 p p:een, 2 kjs*, toista *-* vielä 3 kertaa mutta lopeta viimeinen toisto 3 p kjs-kaareen, 1 ps 3. kjs:an.

6. krs, keskipala: 3 kjs, **2 p kjs-kaareen (vie koukku kjs:n läpi), 1 p p:een, 5 kjs, jätä 3 p väliin, 1 p p:een*, toista *** vielä kerran, 1 p kulman 1. kjs:an, 1 p+5 kjs+1 p kulman 2. kjs:an, 1 p kulman 3. kjs:an, 1 p p:een, 5 kjs, jätä 3 p väliin, 1 p p:een, toista **-* vielä 2 kertaa**, toista sitten **-** vielä 3 kertaa mutta lopeta viimeinen toisto 5 kjs, 1 ps 3. kjs:an.

6. krs, reunapala: Tee kuten keskipala mutta virkkaa viimeiselle suoralle sivulle 3 kjs

Viimeistely: Yhdistä palat ensin vaakasuunnassa. Aloita kulmasta. Ota 2 palaa (= 1 kulmapala ja 1 reunapala) ja aseta niiden np:t vastakkain.

Tarkista, että lyhyet kjs-kaaret (= 3 kjs) tulevat verhon ulkoreunoiksi. Virkkaa ensin 1 ps kulman 3. kjs:an, **6 kjs, 1 ps 3. kjs:an niin, että viet koukun molempien palojen s:iden läpi*, toista **-* vielä 3 kertaa, 6 kjs, 1 ps kulman 3. kjs:an**, toista **-** vielä 4 kertaa. Yhdistä näin saadut nauhat vastaavasti pystysuunnassa. Laita palojen np:t vastakkain ja virkkaa ensin 1 ps kulman 3. kjs:an, **6 kjs, 1 ps molempien palojen 3. kjs:aa*, toista **-* vielä 3 kertaa, 6 kjs, 1 ps vaakasuuntaisen yhdistämisen ympäri (venytä silmukkaa, jotta risteyskohdasta ei tule liian tiukka)**, toista **-** vielä 8 kertaa.

Päättele langat neulalla s:iden sisään. Höyrytä verho nurjalta. Virkkaa lopuksi koko verhon ympäri 1 krs piilosilmukoita. LANKA- JA OHJETIEDUSTELUT: Lankava Oy, (06) 4345 500, www.lankava.fi

MARTAT 4–5 | 2015

| 35

niuk an ajan juhla

Ateriasuunnittelua säännöstelyn oloissa

Isän kotiinpaluu PEKKA RÄSÄNEN //KUVAT HELMI SIROLA

T

alvisota päättyi 75 vuotta sitten 13. maaliskuuta 1940 Moskovan rauhaan.

Rauhanehdot olivat Suomelle kovat, mutta maa säilytti itsenäisyytensä. Vaikka maatalouden kevättyöt lähestyivät, talvisodan sotilaita ei heti haluttu päästää kotiin: Euroopassa sota jatkui yhä. Suurin osa sotilaista pääsikin kotiin vasta huhti–toukokuun aikana. Silloinkin puhuttiin lomauttamisesta, jotta joukot olisi tarvittaessa voitu kutsua takaisin aseisiin.

Minkälainen olisi ollut sodasta kotiin palaavan sotilaan, talvisodan sankarin, vastaanotto? Perheen isä, reservin vänrikki ja siviiliammatiltaan oppikoulun nuorempi lehtori, lomautettiin huhtikuun lopussa.

Perheellisenä ja opettajana hän oli onnekkaasti ensimmäisten joukossa. Vaimolle ja perheen kahdelle lapselle kotiinpaluusta oli kerrottu kirjeitse ja ilo ja onni oli tietenkin suurta. Nyt kotona piti keksiä, mitä sankarille tarjottaisiin; jonkinlainen juhla-ateria sen pitäisi olla.

Tuontitavaroita oli vähemmän ja kotimaistenkin elintarvikkeiden saanti vaikeutui.

36 | MARTAT 4–5 | 2015

T

alvisodan päätyttyä elintarvikkeista ainoastaan kahvi ja sokeri olivat säännösteltyjä. Tuontikahvin saanti hankaloitui jo ennen sotaa, kun kansainvälinen tilanne oli kiristynyt.

Sen säännöstely tapahtui porrastetusti.

Markkinoille tuotiin kahvinkorvike, josta kolme neljännestä oli viljaa. Aitoa kahvia kyllä sai kaupoista vielä vuoden 1939 lopussa, mutta hintaan oli lisätty suuri lisävero. Sokerin säännöstelyn alkuperäinen tarkoitus ei niinkään ollut kerätä varastoja, vaan säästää valuuttaa tärkeämpään ulkomaankauppaan.

Sokerin säännöstely hoidettiin ostokorttien avulla.

Ensimmäiset sokeria varten jaetut ostokortit muuttuivat säännöstelyn lisääntyessä yleisostokorteiksi.

Alkuun sokeria sai kukin kansalainen yhden kilon kuukaudessa, myöhemmin annos pieneni vähitellen 250 grammaan.

Vaikka säännöstely koski vain kahvia ja sokeria, muitakin elintarvikkeita oli saatavilla niukemmin kuin ennen talvisotaa. Ulkomaankauppa kärsi Euroopan epävakaista oloista, joten tuontitavaroita oli vähemmän. Kotimaisten elintarvikkeiden saanti varsinkin kaupungeissa vaikeutui, koska sota hankaloitti kuljetuksia. Jatkosodan aikana ongelmiksi muodostuneet mustanpörssin kauppa ja hamstraaminen eivät vielä hankaloittaneet elintarvikkeiden laillista saantia.

Tuollainen toiminta ei ollut talvisodan aikaisen vahvan yhteishengen mukaista.

Talvisodan päättymisestä on tänä vuonna kulunut 75 vuotta. Sotilaiden paluu rintamalta oli suuri ilonaihe. Jutussa eläydymme kaupunkilaisen opettajaperheen paluujuhlaan.

Yleinen niukkuus ei kuitenkaan saanut häiritä näin tärkeää päivällistä. Harva juhlan aihe oli sen todellisempi kuin nyt isän kotiinpaluu! Läheskään kaikilla ei ollut näin hyvä onni. Lukuisiin perheisiin isät jäivät palaamatta tai palasivat vammautuneina. Perheen äiti oli Marttojen talouskoulun käynyt nainen ja halusi toimia säästäväisesti. Herkkuja ostettaisiin, mutta myös talven jäljiltä ylijääneet säästössä olleet elintarvikkeet hyödynnettäisiin tarkasti. erheellä oli pieni siirtolapuutarhatontti, jossa viljeltiin juureksia ja muita hyötykasveja. Normaalina talvena tontilta saadut kasvikset olivat mukava lisä ostoelintarvikkeille, mutta kuluneena sotatalvena niistä oli ollut isompi ilo. Maakellarin hiekkalaareihin haudatut juurekset olivat läpi talven olleet keskeinen osa perheen ruokavaliota. Suurin osa juureksista oli toki jo tässä vaiheessa kevättä syöty, mutta jäljellä oli vielä jonkin verran punajuuria ja lanttua. Maakellarista löytyi myös viime syyskuulta veteen säilöttyä puolukkaa. Muita kotoa löytyviä aineksia olivat isän toivottua kotiinpaluuta varten säästetyt sokeri ja aito kahvi.

Perheen suuri herkku, ruotsalainen anjovissäilyke, oli myös säästetty tätä hetkeä varten. ”Johan näistä saisi aterian rungon”, äiti tuumi. Käyttämällä raaka-aineita harkitusti voisi pääruuan ja jälkiruuan ohella tarjota alkuun voileipiä suuren maailman tyyliin. Jotain toki piti käydä ostamassakin.

Alkupalana äiti päätti tarjota omalta äidiltään perimänsä keittokirjan ohjeen mukaisesti Muna- ja ansho-

P

«

MARTAT 4–5 | 2015

| 37

niuk an ajan juhla

Ateriasuunnittelua säännöstelyn oloissa «

visvoileipiä. Leipiin tuli sopivasti anjovista ja punajuurta, lisäksi niihin piti ostaa voita ja kananmunia. Leipää oli jo leivottu aikaisemmin. Pääruokaankin olisi hyvä laittaa punajuurta, kun sitä kerran oli. Ruoaksi valikoitui Sianliha punajuurten kera. Pataan tarvitsisi hankkia vain jonkin verran sianlapaa ja sipulia. Jälkiruoka sai äidin mielestä olla jo useampien ostotarvikkeiden varassa, koska muuten oli osattu valita ruoat niin järkevästi. Pappilan hätävara oli äidille tuttu jo lapsuudesta, olihan hän viettänyt sen isänsä pappilassa. Samalla sai lasten riemuksi hyvän syyn leipoa vehnästä. Nyt pitäisi hankkia maitoa, hiivaa ja kermaa. Puolukka ja sokeri onneksi löytyivät kotoa. Äiti suuntasi ostoksille kauppahalliin, josta pienen etsimisen jälkeen tarvittavat ainekset löytyivät, vaikka kovin kovaan hintaan. Mutta ei kai sopinut valittaa, myös kauppiailla oli ollut vaikea talvi.

I

sä saapui silloin kun oli luvannut.

Tuliaisiksi hän oli onnistunut löytämään nekkukaramellit lapsille, äidille hän oli poiminut kimpun kevään ensimmäisistä valkovuokoista.

Ateria syötiin suurella hartaudella, isä erityisesti kiitteli äitiä järkevästä taloudenpidosta ja säästetystä kahvista, joka nautittiin pullan kera myöhemmin illalla. Huonolta maailman ja Suomen tilanne näytti, mutta ainakin hetken aikaa kaikki oli hyvin.

L ähteet: Jaatinen Satu: Kortilla korviketta – Säännöstelyä ja selvitymistä pulaajan Suomessa. Helsinki: Multikustannus, 2004.  Sillanpää, Merja: Happamasta makeaan – Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 1999.  Sotatieteen laitos: Talvisodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1991.

Huonolta maailman ja Suomen tilanne näytti, mutta ainakin hetken aikaa kaikki oli hyvin.

38 | MARTAT 4–5 | 2015

Reseptit

Reseptit ovat alkuperäisessä muodossaan.

Muna- ja anshovisleivät.

Ranskanleipää, voita, anshovista, kov. keitettyä munaa, keitettyä punajuurta. »Kovaksi » keitetyn munan keltuainen painellaan veitsellä hienoksi ja vähän vettä sekoitetaan joukkoon; munanvalkuainen hienonnetaan samoin ja hiukan kermaa lisätään. (Vesi ja kerma tekee munankoristeen paremmin koossapysyväksi.)

Voileivät juovitetaan anshovispuoliskoilla, munankeltuaisilla ja valkuaisella sekä punajuurisuikaleilla.

Yksinkertainen vehnäleipä

[jutussa vehnänen].

30 gr. hiivaa, 1 muna, 2dl. sokeria, ½ ltr. haaleata maitoa, 1 tl. suolaa, 1 dl. sulatettua voita, 1 kg. vehnäjauhoja.

Voitelemiseen: 1 muna, 3 rkl. kristallisokeria. »Hiiva » liuotetaan tilkkaseen haaleaa vettä: vehnäjauhoja sekoitetaan niin paljon, että saadaan paksu vellimäinen seos, joka pannaan nousemaan. Muna ja sokeri vatkataan, haalea maito, suola, osa vehnäjauhoista ja noussut hiiva lisätään, jonka jälkeen sulattu voi ja loput jauhot sotketaan taikinaan; alustamista jatketaan

kunnes taikina käy notkeaksi. Kun taikina on noussut kooltaan kaksinkertaiseksi, vanutetaan se hyväksi leivinpöydällä ja leivotaan pitkiksi leiviksi tahi palmikoiksi.

Kun ovat kohonneet, voidellaan ne vatkatulla munalla, sokeri sirotellaan päälle, ja leivät kypsennetään hyvässä uuninlämmössä.

Pappilan hätävara.

(6 hengelle.)

½ ltr. hyvää kermaa, 2–3 dl. puolukkahilloa, ½ ltr. vehnäkorppupaloja tahi pienien leipien tähteitä, maitoa tahi marjamehua, (sokeria). »Vispilöityyn » kermavaahtoon sekoitetaan puolukkahillo ja maitoon tahi mehuun kastetut leivät. Jälkiruoka maustetaan sokerilla ja kaadetaan lasimaljaan.

Sianliha punajuurten kera.

»Sianliha » leikataan ohuiksi viipaleiksi. Raa'at punajuuret kuoritaan ja leikataan myös ohuiksi viipaleiksi. Liha- ja punajuuriviipaleet ladotaan pataan kerroksittain, väliin ripotellaan hienonnettua valkopippuria, sipulia (ja suolaa). Ruoka saa kannen alla hautua pehmeäksi joko uunissa tai hellalla hiljaisella tulella. »Samaan » tapaan valmistamalla saa perunoista tai lantuista sianlihan kera erinomaisen ruoan.

Reseptit kirjoista: Reinilä, Edit, Calonius, Valma Krank (toim.): Kotiruoka. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1911.

Maatalousnaisten julkaisu: Keitto-opas. Helsingin Uusi Kirjapaino Osakeyhtiö 1940.

Maatalousnaisten julkaisu:

Veitsenterävä salapoliisi Karl Axel Björk jäljittää pirullisen älykästä murhaajaa 1920-luvun Helsingissä.

Murhamysteeri Agatha Christien hengessä. lue myös pokkari yön sydän on jäätä.

Hyvä kirja on nautinto.

Nuori Ida emännöi Albert Edelfeltin ateljeeta 1900-luvun alun Helsingissä ja kokee intohimoisen romanssin.

Elämänmakuinen suosikkisarja jatkuu. lue myös pokkarit lapsenpiika ja paimentyttö.

SWAZIMA A

Kotitalouskoulutusta ja -välineitä

Pienin askelin eteenpäin

P

istävä chilin ja inkiväärin tuoksu kulkeutuu kylätalon ikkunoista ja saa vieraat yskimään jo ulko-ovella. Tänään talon on valloittanut kymmenpäinen joukko naisia, jotka tottunein ottein vispaavat käsin pyöritettäviä chilimyllyjä ja silppuavat valkosipulia.

Makhondolwanen kylässä läntisessä Swazimaassa toimiva Nyambo support group on tukiryhmä HIV-positiivisille ja heidän perheenjäsenilleen. Ryhmä on perustettu vuonna 2004, ja nyt siihen kuuluu 21 naista. He kokoontuvat kerran viikossa valmistamaan säilykkeitä

sekä palasaippuaa ja muita puhdistusaineita, joita he myyvät naapurustossaan ovelta ovelle tai viereiselle ala-asteelle.

Marttaliiton yhteistyöprojektin myötä Nyambo-ryhmä on saanut kaasulieden, leikkuuvälineitä ja suurtalousastioita. Aiemmin naiset joutuivat tuomaan omat tarvikkeensa kotoa, ja keittämiseen käytettiin pientä kaasupoltinta.

Uudet välineet helpottavat työtä. Kattiloita ei enää tarvitse kantaa kilometrien päästä paahtavassa kuumuudessa – Makhondolwane on maan kuumimpia seutuja. Myös tuotanto on kasvanut: kun ennen ryhmä valmisti chilikasti-

Nonophile Masina majoittaa talossaan seitsemänhenkisen perheensä lisäksi myös siskoaan ja hänen lastaan.

ketta viisi litraa päivässä, tänään kastike täyttää 20 litran kattilan.

TOIMEENTULO MONESTA LÄHTEESTÄ

Nonophile Masina on yksi ryhmän HIVpositiivisista jäsenistä. Swazimaassa HIV/AIDS-epidemia on maailman vakavimpia. Joka neljäs swazimaalainen kantaa tautia ja vieläkin useampi kärsii välillisesti perheenjäsenen sairauden vuoksi.

Sekä HIV-testi että oireita lievittävät lääkkeet ovat ilmaisia. Nyambon ryhmä on esimerkki siitä, että taudin kanssa eläminen on mahdollista.

Nonophile Masinan talossa asuu yhdek-

Maaseudun kylätalolla Swazimaassa tehdään chilisäilykettä. Tuotanto on tehostunut ja myytävää valmistuu enemmän kuin ennen. Marttojen tuella naisryhmä on hankkinut kaasulieden ja isompia kattiloita. TEKSTI JA KUVAT TUULI ORASMA sän henkilöä: viisi lasta, iältään 4–16-vuotiaita, vanhemmat ja Nonophilen sisko lapsineen. Nuorinta lukuun ottamatta kaikki Nonophilen lapset ovat koulussa, mikä ei ole maaseudulla itsestäänselvyys. Seitsemän vuotta kestävä ala-aste on ilmainen, mutta yläasteen koulumaksut ovat monelle perheelle liian raskas taakka. Vain alle kuusi prosenttia väestöstä on käynyt yläasteen loppuun.

Nonophilen tulot tulevat monesta eri lähteestä, mikä on perheissä hyvin tavallista. Talonsa takana Nonophile viljelee maissia ja puuvillaa. Satokautena pihan hedelmät viedään naapurustoon myytäväksi. Viimeiset kymmenen vuotta säilykkeet ja siivoustarvikkeet ovat tuoneet pienen lisän perheen tuloihin.

Vaihtelevissa olosuhteissa kaikki lisätienesti on tarpeen. Tänä vuonna kuivuus on kutistanut maissisadon niukaksi, joten perhe joutuu ostamaan ruokaa markkinoilta yhä enemmän. Tulevaisuudessa säilykemyynnin toivotaan kasvavan niin, että huonoinakin satokausina rahat riittävät maissipuuron lisäksi vihanneksiin ja lihaan.

INNOISSAAN LISÄKOULUTUKSESTA

Marttaliitto on tehnyt yhteistyötä Swazimaan yliopiston kanssa vuodesta 2013 alkaen, ja ensimmäinen hanke saadaan pian päätökseen. Toimintamalli on yliopiston itsensä ehdottama: kotitalousneuvojat saavat täydennyskoulutusta kuluttajatieteiden laitoksella ja vievät asiantuntemustaan naisten ja nuorten pienyrittäjäryhmille. Ryhmiä on yhteensä 24, ja ne valmistavat säilykkeitä, puhdistusaineita ja koulupukuja. Ryhmät ovat myös saaneet uusia työvälineitä ja raaka-ainepaketteja suurempaa ja laadukkaampaa tuotantoa varten.

Swazimaassa on kolmisenkymmentä kotitalousneuvojaa. He työskentelevät maatalousministeriön alaisuudessa. Neuvontatyö on kovin erilaista kuin Suomessa, sillä jopa neljänä päivänä viidestä neuvojat vierailevat ohjaamiensa ryhmien luona, usein maaseudulla, kuoppaisten hiekkateiden päässä.

Yksi neuvojista on Bongekile Jele, joka ohjaa Nonophile Masinan ryhmää.

Hänen mukaansa Marttaliiton projekti on tuonut neuvojille sekä kaivattua päivitystä ammattitaitoon että iloa ryhmien edistymisestä.

– Olemme kaikki todella innoissamme, sillä kukaan meistä ei ole tainnut saada lisäkoulutusta valmistumisensa jälkeen. Tuotannon kasvun näkeminen projektiryhmissä on koskettavaa. Ryhmillä on aina ollut motivaatiota, mutta materiaalipakettien ansiosta tämä energia saadaan todella hyötykäyttöön, sanoo Bongekile Jele.

– Lasipurkit. Jos joskus haluaisimme tuotteemme supermarkettiin, meillä tulisi olla lasipurkit heiveröisten muovirasioiden sijaan.

Todellisuudessa supermarkettien hyllyt ovat kaukana. Jo lasipurkit olisivat tällä hetkellä liian suuri menoerä, mutta tuotteet eivät edes läpäisisi tiukkoja elintarvikehygienian standardeja. Lisäksi ryhmällä ei ole varaa kuljettaa tuotteitaan kaupunkiin asti.

Seuraava realistinen askel on muutaman kilometrin päässä sijaitseva kyläkeskittymä, jonne ryhmä toivoo pääsevänsä myymään tuotteitaan. Jos projektin myötä kylään saadaan tulostin, ehkä Nyambon rasioiden kylkeen ilmestyvät jonakin päivänä myös oikeat etiketit.

HAAVEENA LASIPURKIT Nyambo-ryhmä on työskennellyt uusilla välineillään neljä kuukautta. Tällä hetkellä myynti tuo Nonophile Masinalle noin 300 emalangenia (noin 23 euroa) kuussa, mikä on jo hieman enemmän kuin puoli vuotta sitten.

Bongekile Jele toivoo, että ryhmä saa tulevaisuudessa lisätukea, jos Marttaliiton hanketta päädytään jatkamaan.

– Tämä on harvinaisen yhteistyökykyinen ryhmä, ja he ovat ehdottomasti osoittaneet motivaationsa saamiensa välineiden ja lisäkoulutuksen myötä. Seuraavaksi kylätaloon tulisi saada kunnolliset lukot ja ikkunat varkaiden varalta, ja tuotteet tarvitsisivat jonkinlaiset etiketit, Bongekile kertoo.

Nonophile uskaltaa ajatella jo pidemmälle.

»Marttaliiton » kehitysyhteistyöprojektissa Swazimaassa koulutetaan kotitalousneuvojia, jotka vievät osaamistaan eteenpäin kotitaloustuotteita valmistaville nais- ja nuorisoryhmille. Yhteensä 24 ryhmää on saanut myös uusia välineitä tuotantonsa tehostamiseen. »Lisätiedot: » Marttaliiton kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist, terhi.lindqvist@ martat.fi, p. 050 516 9412. »Keräystili: » Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 /Marttojen kehitysyhteistyö.

Keräyslupa: 2020/2013/2590 on voimassa 1.8.2015 saakka. Uusi keräyslupa haetaan nykyisen jatkeeksi. »Ottakaa » piirin kautta yhteyttä oman alueenne vapaaehtoiseen kv-marttaan.

Suunnitelkaa ja toteuttakaa Syödään kuten Swazimaassa -teemainen marttailta, jossa kuulette hankkeesta lisää ja pääsette valmistamaan paikallisia herkkuja. Uusi kurssiaineisto on juuri valmistunut.

INFO

MARTAT 4–5 | 2015

| 41

EU, NAISET JA TALOUS

Talouskriisit kohtelevat miehiä ja naisia eri tavalla.

Julkisen talouden leikkaukset osuvat erityisesti naisten töihin: hoito- ja opetusalaan. HELENA KOKKONEN

Eu, naiset ja talous -keskustelutilaisuuden järjestivät Naisjärjestöjen Keskusliitto, Eurooppanaiset ja Tehy ry NJKL:n kevätkokouksen yhteydessä.

Taantuma on riski tasa-arvolle

K

KUVA shutterstock, kuvank äsittely K atja kuittinen

un talous sakkaa, rahapuhe täyttää ilmatilan, ja muut aiheet, tasa-arvo niiden joukossa, väistyvät syrjemmälle. Talouskriisit eivät kuitenkaan kohtele miehiä ja naisia samalla tavalla. Tämän tietäen Naisjärjestöjen Keskusliitto nosti eurot ja sukupuolten eriarvoisuuden keskustelutilaisuutensa keskiöön.

– Ajat ovat vaativat, mutta naisten oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ei tule unohtaa tai jättää huomiotta, pohjusti NJKL:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila tilaisuutta.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas totesi, että talouden taantuma on aina riskialtista aikaa naisten talouden ja tasa-arvon kannalta: katse kääntyy julkisiin menoihin ja niitä halutaan leikata.

– Kun puhutaan julkisen talouden menoista, puhutaan naisten töistä – esimerkiksi hoitoalasta, huomautti Ilmakunnas.

Toimivat julkiset palvelut ovat myös naisten työssäkäynnin edellytys, esimerkkinä vaikka päivähoito.

NAINEN PYSYY TÖISSÄ – Tässä nykyisessä talouskriisissä on yksi huomionarvoinen seikka: näyttää siltä, että euroalueella naiset pysyvät työmarkkinoilla huonoinakin aikoina. Naiset eivät ole enää puskurityövoimaa, jota heilutellaan sinne tänne, selvitti Ilmakunnas.

– Ennen naiset vetäytyivät kotiin, kun tuli huonot ajat. Nyt työmarkkinoihin osallistuminen on kasvanut myös kriisiaikoina. Naisten merkitys perheiden elatuksessa on kasvanut.

Toinen kehityssuunta on se, että ikääntyneiden työllisyysaste on jopa kohonnut euroalueella. Syvimmät kolhut taantumassa kokee nuoriso, joka ei pääse kiinni työelämään.

Seija Ilmakunnas listasi yhteneväisyyksiä nykytilanteen ja 1990-luvun alun laman välillä: Kun

42 | MARTAT 4–5 | 2015

vienti romahtaa, ensimmäisenä kärsii eritysesti miesten työllisyys. Teollisuus, rakentaminen ja kuljetusala notkahtavat. Julkisen talouden niukkuus leviää hitaammin mutta kestää pitkään. Kun työttömyys kerran pääsee nousemaan, se laskee hyvin hitaasti. Osa työttömyydestä ”kovettuu”, suhdannetyöttömyys muuttuu pitkäaikaistyöttömyydeksi.

– Tällä hetkellä Euroopan taloudessa puhaltavat myönteisemmät tuulet, mutta eurokriisi ei ole ohi, kuului Seija Ilmakunnaksen yhteenveto.

LÄPÄISYPERIAATTEELLA Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja SirkkaLiisa Anttila painotti, että tasa-arvokysymyksiä ei voi jättää yksittäisten ministeriöiden vastuulle.

– Talouden, työllisyyden, velkaantumisen ja meille naisille tärkeiden samapalkkaisuusasioiden ja perhevapaakustannusten ongelmat on ratkaistava yhteistyöllä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa pitää tarkastella laajaalaisesti koko valtionhallinnossa.

– Puolueiden johto on suuresti miesten käsissä. On tärkeää, että puolueet yli rajojen, niin naiset kuin miehetkin, tekevät yhteistyötä tasa-arvokysymyksissä.

– Tasa-arvotyötä tekevien viranomaisten ja naisjärjestöjen resurssit on turvattava, sanoi Anttila.

Tilaisuuteen liittyvässä paneelissa keskustelivat Seija Estlander Suomen Yrittäjänaisista, Batulo Essak African Care -järjestöstä ja Terhi Lindqvist Marttaliitosta. Paneelin vetäjä, Eurooppanaisten Kati Kalliomäki, kysyi heiltä, mikä on naisen talouden paras ystävä.

Trio oli yksimielinen: koulutus, koulutus ja koulutus. Hyvinvointiyhteiskunta. 

»NJKL:n » kokouksen kannanotto ja paljon muuta osoitteessa www.naisjarjestot.fi/ tasa-arvouutisia

Marttailu J Ä S EN EN S I V UT

46

Vuoden tärkein kokous

suomiareena kutsuu 44 |

Elämänmeno 50 |

ansiomerkit 53 | monessa mukana 56 | marttaristikko 61

Martat SÄILÖMÄSSÄ RAPARPEReja 1941.

marttojen kesäkahvilat 45

| tulossa: marttamatka kameruniin 49 |

MARTAT 4–5 | 2015 | 43 MARTAT 6 | 2014 | 43

Garderobi suomiesillä SuomiAreenalla Paneelikeskustelu GARDEROBI – HARKITSE, KORJAA, KIERRÄTÄ

Aihe Tekstiilien kulutus, kierrätys, eettisyys, jäte Aika ti 14.7. klo 10.30–11.45 Paikka Satakunnan Martat, Valtakatu 7, Pori Mukana: Erikoistutkija Helena Dahlbo, Suomen Ympäristökeskus SYKE, toiminnanjohtaja Sonja Vartiala, FinnWatch ry, kansanedustaja Jani Toivola, toimitusjohtaja Seija Lukkala, Globe Hope Oy, trashionista, suunnittelija Outi Pyy, toimitusjohtaja Tuula Loikkanen, Muotikaupan Liitto ry, juontaja Marianne Heikkilä

44 | MARTAT 4–5 | 2015

muotinäytös RÄTEI JA LUMPUI – Marttojen toisenlainen muotinäytös

Retroa, fantasiaa, kierrätettyä, vanhasta uutta Aika ke 15.7. klo 16–16.30 Paikka Porin tori, uusi torilava Satakieli Juontajat Jani Toivola ja Saimi Hoyer Mukana mm. Glope Hope, Eilen Design, Outi Pyy, Porin Nuorten työpaja, SPR Kontti Pori, Marttojen & 4H:n t-paitakisan parhaat Musiikki Nuorten työpajan bändi Lisätiedot: sari.granni@martat.fi www.martat.fi/marttailu

työpajat GARDEROBI -TYÖPAJAT

Aika 13.–17.7., ma, ti, to, pe klo 11–17, ke klo 11–15.30 Paikka Satakunnan Martat, Valtakatu 7, Pori Mitä? Tule tuunaamaan t-paita uuteen uskoon tai tee vanhoista t-paidoista pipo, kassi tai panta.

Martat neuvovat ja opastavat, tervetuloa luomaan vanhasta uutta!

Mukana myös Porin Nuorten työpajan nuoria omilla tuotteillaan ja työnäytöksillä.

MARTTAK AHVIOT Toreilla ja tapahtumissa

Kesäkeitaat ETELÄ-KARJALAN MARTAT

»Vohvelikioski, » Lappeenrannan satama, Kipparinkatu 1. Avoinna 30.8. saakka klo 10–22. Säävaraus. Vohveleita makeilla ja ruokaisilla täytteillä, kahvia, teetä, mehuja. Martta-alennus 10 % jäsenkortilla. Ryhmävaraukset p. 050 461 1025. Viikottain neuvontavinkkejä, mm. Mennään mattopyykille, Etanoista eroon, Mustatorvisieni.

ETELÄ-SAVON MARTAT

kä 15.–30.8. klo 7–17, 22.6.–14.8. klo 7–18. La klo 8–15, su 28.6.– 6.8. klo 10–15.30. Lasten piirakkakoulut piirakkapajassa heinäkuussa. Keittolounas klo 11–14.

POHJOIS-SAVON MARTAT

»Marttakahvio, » Kuopion kauppatori, p. 050 339 4258. Kesä– heinäkuu ma–pe klo 7–15.30, la klo 7–15, elokuu ma–la klo 8–15.

Säävaraus.

SATAKUNNAN MARTAT

»Mikkelin » satamakahvila, Laiturikatu 1. Avoinna 16.8. saakka ark. klo 7.30–18, vkonloppuna klo 9–18. Markkinoiden ja tapahtumien aikaan pidennetyt aukioloajat.

Lapsille maistuvia herkkuja, suolaista ja makeaa kahvileipää, vohveleita, hedelmäannoksia ja jäätelöä. »www.martat.fi/etela-savo/Pal» velut ja tuotteet/Satamakahvila

»Vohvelikioski » Porin Jazzviikolla 13.–18.7. klo 11–21. Vohvelit makealla ja suolaisella täytteellä. Muurinpohjalettuja 13.–14.7. klo 9–12 SuomiAreenalla, LänsiSuomen pelastusharjoitusalue. »Martta-lounaskahvio » ark. klo 11–14, Jazzviikolla klo 11–16. Suljettu 20.7.–9.8.

KESKI- JA ETELÄ-POHJANMAAN MARTAT

»Perinneruokaa » Taidemuseon pihalla, Kuninkaankatu 37, Rauma. Lapskoussia, pankakkoa, topseilvellinkiä ja mallassämpylää 20.–24.7 klo 11–14, niin kauan kuin riittää. Käsityönäyttely 19.–23.7. klo 10–18 ja 24.7. klo 10–20, Marttapirtti, Luostarinkatu 4.

»Torikahvila, » Kokkolan tori, p.

044 3363 218 ja piiri ark. klo 9–12 p. 06 8313 127. Avoinna 3.–13.6. ja 10.–30.8. ke klo 8–21, pe ja la 8–15 sekä 15.6.–8.8. ma–la klo 8–15, ke klo 8–21. Säävaraus. »Suolaisia » ja makeita leivonnaisia, kahvia, teetä, kaakaota, lähilimsaa, irtojäätelöä.

KYMENLAAKSON MARTAT

»Marttakahvio, » Kouvolan kauppatori, Kivimiehenkatu 8. Avoinna 5.9. saakka ma–pe klo 7.30–14, la 8–14. Kahvia, teetä, virvokkeita, marttapullia, makeita ja suolaisia piirakoita. Martta-alennus kahvista jäsenkortilla. Keskiviikon kesävinkit klo 10–13, ajankohtaista kotitalousneuvontaa. Yli 10 hlön ryhmät: ilmoitattehan tulostanne etukäteen p. 040 759 6647.

POHJOIS-KARJALAN MARTAT Kattovesien »Marttakahvio, » Joensuun ohjausta vi- tori, herkaton ja 12.9. p. 050 300 0502.

Avoinna kourujen läpi sesaakka, säävaraus.

1.6.–18.6. hulevesiuomaan.

Ohjeita tapahtuman järjestämiseen: www.martat.fi/ marttailu/tapahtumat/martan-paiva

RAUMAN MARTTAYHDISTYS

RAUMAN LÄNNEN MARTAT

»Pitsiviikolla » 18.–26.7. Marttakahvila, henkilöstöravintola Kerttu Pruutmestarska, Kanalinranta 3. Avoinna ark. klo 10–18, Mustan pitsin yönä (pe) klo 10– 22, la ja su klo 10–15. Munkkeja, wienereitä, kakkoja, limppuja, Rauman pipareita myös kotiin.

Käsityönäyttely. Tied. Eeva Niemelä p. 040 574 6566.

KAUHAVAN MARTAT

»Martta-kahvila » Kauhavan Puukko- ja käsityöfestivaaleilla 12.–13.6. Lankava Oy:n pihapiirissä. Festareilla paljon kiinnostavaa ohjelmaa kädentaitajille, mm. työnäytöksiä ja Puukkokoulu. www.puukkofestivaalit.fi

Marttojen oma päivä 26.7. »Martan » nimipäivänä moni yhdistys viettää kekkereitä, retkeilee tai toteuttaa tempauksen. Vielä ennättää järjestää ja suunnitella! »Marttaliitto » kokoaa tietoja paikallisista menoista. Kertokaa tiedot yhdistyksenne tapahtumasta viimeistään 23.6. mennessä osoitteessa www.martat.fi./marttailu/tapahtumat/martan-paiva/ilmoita-tapahtumastasi-1/ NÄIN VARSINAIS-SUOMESSA

»Turun » Marttayhdistys ja Naisten vaateliike Kaunoleninki järjestävät Martan päivän muotinäytöksen 26.7. klo 12.

Marttamannekiinit esittelevät Ilona Pellin asuja Kaarinateatterissa, Viipurintie 118. »Liput » (10 €) ovelta, sisältää salaattilounaan, kahvit ja näytöksen. »Ennakkoilmoittautuminen » lhiitera@gmail.com tai riitta. leinonen@martat.fi. Tervetuloa!

TAPAHTUU KOKKOLASSA

»Keski» ja Etelä-Pohjanmaan Martat retkeilee Kokkolan edustalla olevalle Tankkarin majakkasaarelle. Risteily laivalla kestää 1,5 tuntia suuntaansa. Saarella syödään lohikeittoa ja majakkaan pääsee tutustumaan. Ilmoittautumiset piiriin, nopeimmat ehtivät mukaan. Matkan kokonaishinta ruokailuineen ja majakkavierailuineen noin 40 €/hlö.

MARTAT 4–5 | 2015

| 45

Marttaliiton vuosikokousta värittivät henkilövalinnat ja keskustelu järjestön rakenneuudistuksesta.

HELENA KOKKONEN //KUVA ANTTI VETTENRANTA

Vuoden tärkein kokous

M

arttaliiton vuosikokous pidettiin 18.4. Suomen ympäristökeskuksessa Helsingissä. Marttaliitossa on luovuttu erillisistä kevät- ja syyskokouksista ja siirrytty yhden kokouksen malliin, joten esityslista oli pitkä ja painava. Käsiteltiin menneet ja tulevat: toimintakertomus ja tilinpäätös 2014 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016. Puheenjohtajan nuijaa napautteli Helena Korkea-aho Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martoista.

Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Sari Granni, Maija Lepistö, Pia Rättyä ja Airi Väänänen. Lepistöllä tuli kahdeksan vuoden hallitusrupeama täyteen, ja Rättyä ei asettunut ehdolle.

Marttaliiton hallitukseen kaudelle 2015– 2017 valittiin Sari Granni Harjavallasta, Hanna Heikkilä Hämeenlinnasta, Päivi Kukkola Kouvolasta ja Mirja Stålnacke Rovaniemeltä. Hallituksessa jatkavat puheenjohtaja Lea Sairanen Savonlinnasta ja jäsenet Riitta Leinonen Turusta, Ulla Keski-Sämpi Kannuksesta, Helena Puhakka-Tarvainen Joensuusta ja Riikka Vacker Espoosta.

JÄSENHANKINTA

TUOTTI

TULOSTA

Viime vuonna marttajärjestössä vietiin läpi jäsenhankintakampanja. Toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä kertoi kokousväelle, että uusia jäseniä liittyi lähes 5 500.

46 | MARTAT 4–5 | 2015

– Meille on haasteena jäsenet, jotka ovat pari vuotta mukana ja eroavat sitten. He liittyvät innoissaan, mutta toiminta ei vastaa heidän odotuksiaan.

Meidän pitää analysoida, miten saadaan ihmiset pysymään mukana.

Jäsentyytyväisyyttä selvitetäänkin kyselyllä ensi vuonna. Muita sattumia tulevan vuoden toimintakalenterista ovat marttamatka Kameruniin, Marttaliiton verkkosivujen uudistaminen ja Kansalliskirjaston järjestämä Vuosisatamme verkkoon -kansalaiskeräys, jolla hankitaan varoja Marttojen neuvonta-aineiston digitaaliseen tallentamiseen.

Uusi kolmivuotinen strategiakausi alkaa 2017. Sitä ryhdytään valmistelemaan yhdessä piirien kanssa.

VALOA TALOUDESSA Hallinto- ja talousjohtaja Reijo Petrellillä oli huojentavaa kerrottavaa tilinpäätöksen tiimoilta. Kiikkerien vuosien jälkeen talous on vakautettu, kiitos säästötoimien ja suhdanteiden. Sijoitustoiminta onnistui viime vuonna, koska arvopapereiden kurssinousu oli suurta. Silti omaisuutta piti myydä kulujen ja velkojen kattamiseksi. Velkaa Marttaliitolle syntyi menneinä vuosina tilahankintojen vuoksi.

– Velan maksaminen heikentää liiton taloutta vielä tulevina vuosina, muistutti Petrell.

Marttaliitto tähtää hankerahoituksen ja varainhankinnan lisäämiseen. Uusia rahoituskanavia ja kumppanuuksia haetaan.

– Ja vaikka tiedämme valtiontalouden tilan, luotamme edelleen siihen, että neuvontajärjestöille ohjataan valtionapua, huomautti Petrell.

Martta-arpajaisten tuotto oli lähes 80 000 euroa. Tulot käytetään nuorten tukeen, eli järjestetään kotitalouskursseja ja jaetaan Aikuispakkausta.

VUOROPUHELU KUNNIAAN Uuden-

maan Martat oli osoittanut vuosikoko-

MARTTAILU

Vuosikokoukseen osallistui 55 piirien edustajaa. Läsnä oli myös piirien toiminnanjohtajia ja Marttaliiton hallitus sekä toimihenkilöitä.

ukselle kirjeen, jossa piiri ilmaisi huolensa marttajärjestön tietojärjestelmäja tietohallinto-osaamisen suhteen.

Marttaliiton hallitus oli valmistellut suunnitelman, joilla ongelmia ryhdytään purkamaan: Viestintää ja vuoropuhelua yhdistysten, piirien ja liiton välillä kohennetaan. Järjestötoiminnan ja neuvonnan kehittämistä varten perustetaan tarpeen mukaan työ-, suunnittelu- ja ohjausryhmiä. Hallintotyöryhmälle tulee entistä keskeisempi rooli tietohallinnon kehittämisessä. Jatkossa varmistetaan, että tietohallinnon kehittämishankkeisiin sisältyy myös vies-

tintä, testaus, kokeilu, koulutus ja tuki, ja että aikataulut ovat realistisia.

Vuosikokous hyväksyi kannanoton ”Uusi jätelaki ja tekstiilien kierrätys kunnissa”. Läsnä oli yhtä vaille täysmääräinen joukko edustajia eli 55 henkilöä. Kokoukseen osallistuivat kunniajäsenet Kaija Hasunen, Liisa Kupias ja Birgitta Bröckl. Mukana oli myös seitsemän Marttaliiton hallituksen jäsentä sekä piirien toiminnanjohtajia ja Marttaliiton toimihenkilöitä.

Kokous vietti hiljaisen hetken edesmenneiden kunniajäsenten Kerttu Huitun ja Kerttu Peltoniemen muistoksi. 

MARTAT 4–5 | 2015

| 47

MARTTAILU

Millaisella rakenteella eteenpäin?

K

okouksen tunteita nostattava osuus oli kysymys järjestörakenteen uudistuksesta. Asia tuotiin kokoukseen hallituksen esittämänä asiana.

Marttajärjestöllä on kolmiportainen rakenne, jossa on keskusjärjestö Marttaliitto, 16 piiriä ja paikallisyhdistykset.

– Jos järjestö perustettaisiin nyt, tulisiko sille tällainen organisaatio? En usko, pohti liiton puheenjohtaja Lea Sairanen.

– Meidän pitää varautua tulevaisuuteen tehokkaammalla organisaatiolla. Pitää hakea uusia toimintamalleja, yhteistyötä ja työnjakoa.

Muutospaineita tuo erityisesti talous.

Sairasen mukaan valtionavun pieneneminen on koko järjestön ongelma. Ratkaisuja täytyy etsiä omaehtoisesti ja tulevaa ennakoiden.

Järjestörakenteesta on tehty kyselyjä ja laskelmia. On kuultu eri näkökulmia, selvitetty vaihtoehtoja. Liiton hallitus on laatinut esityksen järjestön uudeksi rakenteeksi.

– Muutoksille nähdään monissa piireissä tarvetta, ja muutokseen on valmiutta. Mitään konkreettista ei kuitenkaan ole tapahtunut, kuvaili puheenjohtaja asetelmia.

Tanja Rantanen Uudenmaan Martoista ilmaisi piirinsä tuen asian edistämiselle.

– Nyt tarvitaan konkreettisia toimia.

On paras tehdä päätöksiä silloin, kun niitä ei vielä ole pakko tehdä.

Anna Koivisto Varsinais-Suomen Martoista peräsi päätösten pohjaksi tarkkoja tietoja piirien varoista ja suunnitelmista.

Lea Sairanen vastasi, että piirien pitää käydä vuoropuhelua keskenään.

– Marttaliitosta käsin on mahdotonta tietää, miten asiat organisoidaan paikallisesti, kun piirejä on 16. Alueellinen keskustelu ja yhteistyö ovat ratkaisevassa asemassa, totesi Sairanen.

– Toivomme että piiri, joka toivoo apua, pyytää sitä itse, sanoi Tuula Kähkönen Pohjois-Karjalan Martoista.

Keski-Suomen Marttojen edustajan Annikki Mikkosen mielestä ei riitä, että nykyinen toiminta pannaan uuteen muottiin. Muutos koskee koko toimintaa ja strategiaa.

– Piirien pitää miettiä, onko nykyinen toiminnan malli oikea. Ensin mietimme, miten muutamme toimintaa, ja sitten ratkaisemme, miten teemme siihen hyvän hallinnon.

Liisa Kontturi Pohjois-Karjalan Martoista muistutti, että toimipisteiden välimatkat eivät saa muodostua liian suuriksi. Tarvitaan ihmisten välisiä tapaamisia ja kohtaamisia.

– Vai tuleeko meistä kaikista virtuaalimarttoja? kysyi Kontturi.

Lea Sairanen toivoi keskustelun jatkuvan.

– Evästäkää hallitusta muulloinkin kuin virallisten kyselyjen kautta.

Rakenneuudistuksen käsittely jatkuu syyskuussa järjestön strategiapäivässä. 

VUOSIKOKoUKSEN KANNANOTTO

Kuntien on mahdollistettava kotitalouksille jätelain etusijajärjestyksen mukainen tekstiilien uudelleenkäyttö ja kierrätys

S

uomalaiset hankkivat uusia vaatteita ja kodintekstiilejä noin 13 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Suomessa syntyy vuodessa miljoonia kiloja tekstiilijätettä, noin 10 kg henkeä kohden. Kaatopaikoille päätyy edelleen paljon myös kierrätyskelpoista vaatetta.

1.1.2016 alkaen orgaanista jätettä, muun muassa tekstiilijätettä, ei saa enää viedä kaatopaikalle. Rajoitus on osa 1.6.2013 voimaan tullutta valtioneuvoston asetusta kaatopaikoista. Rajoituksen toteuttamiseksi on monilla alueilla otettu käyttöön jätteen hyödyntäminen energiana. Tekstiilijätteessä on kuitenkin runsaasti materiaalia, joka tulisi saada kierrätykseen polton sijaan.

Jätelain keskeisenä viestinä on etusijajärjestys kaiken jätteen, myös tekstiilijätteen käsittelyssä. Ensisijaisesti jätteen määrää tulee vähentää. Tekstiilijätteen määrän vähentämisessä oleellisessa osassa ovat kulutusvalinnat: uusien hankintojen harkittu tekeminen sekä tekstiilien oikea huoltaminen ja korjaaminen. Mahdollisuuksien mukaan tekstiilit myös käytetään uudelleen sellaisenaan.

Toissijaisesti tekstiilit tulee kierrättää materiaalina ja vasta sen jälkeen hyödyntää energiantuotannossa eli viedä poltettavaksi.

Tehokkaan kierrätyksen kannalta on olennaista, että tekstiilimateriaali olisi mahdollisimman tasalaatuista ja toisaalta, että sen määrä olisi riittävä. Tekstiilin laadun tunnistaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreen selvi-

Tekstiilijätettä syntyy 10 kg/ henkilö/vuosi.

tyksen mukaan suomalaisten suhtautuminen tekstiilien kierrätykseen osana omia arkirutiineja on hyvin myönteistä, kunhan se tehdään kotitalouksille helpoksi.

Tekstiilijätteen järjestelmällinen kierrätys vähentäisi tekstiilien tuotantoon liittyvää energian, veden ja kemikaalien kulutusta sekä näihin liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Myönteiset vaikutukset ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen hillitsemiseen ulottuvat maamme rajojen ulkopuolelle saakka.

Kuluttaja- ja neuvontajärjestöt tekevät pitkäjänteistä työtä sen eteen, että suomalaisilla olisi riittävät tiedot tehdä harkittuja valintoja ja taidot vaatteiden huoltamiseen ja korjaamiseen. Kotitalouksien jätteiden keräyksestä, hyödyntämisestä ja loppusijoituksesta vastaa kuitenkin julkinen sektori, jonka tulee tarjota kansalaisille arkeen sopivat mahdollisuudet kierrättämiseen tasapuolisesti koko maassa.

Vaadimme, että kunnat luovat etusijajärjestyksen toteutumista tukevat puitteet tekstiilijätteiden käsittelyyn koko maassa. Erityisesti uudelleenkäyttöön kelpaamattomien tekstiilien materiaalikierrätykseen tarvitaan lisää keinoja. Parasta olisi, että kaikki kierrätykseen tai uudelleenkäyttöön soveltuvat tekstiilit voisi palauttaa yhteen paikkaan.

18.4.2015 Helsingissä Marttaliitto ry | Finlands svenska Marthaförbund rf | Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry | Luonto-Liitto

Lähde: Aalto, Kristiina: Kuluttajien halukkuus ja toimintatavat tekstiilien kierrätyksessä. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 12/2014.

48 | MARTAT 4–5 | 2015

MARTTAMATKA KAMERUNIIN

Marttaliitto järjestää jäsenmatkan kehitysyhteistyöhankkeeseemme Kameruniin 2.–12.3.2016.

Tutustumme ACESF-CA -järjestön toimintaan ja Kamerunin kulttuuriin ja arkielämään sekä juhlimme Kansainvälistä naisten päivää.

2.–12.3.2016.

Matkan omakustannushinta on noin 1 500 euroa, joka kattaa lennot ja viisumin. Marttaliitto tukee matkakuluja Kamerunissa. Toivomme matkalle lähtijöiltä kiinnostusta kehitysyhteistyötä kohtaan ja valmiutta jakaa tietoa Suomessa matkan jälkeen. Tarkempi matkaaikataulu ja hakuohjeet elokuun lehdessä sekä netissä www.martat.fi/ marttailu/kv-marttailu/

ustavat Martat matk ullisemmin! nyt entistä ed

Toivottu kesämatka!

TEEMA- JA KIERTOMATKAT

TEEMA- JA KIERTOMATKAT

Sipulitietä SETUMAALLE

Agatha Christien ENGLANTI • 2. – 6.9.

1.295,– BASKIMAAN vaellus ”Camino Norte” • 4. – 12.9.

1.495,– ALBANIA, KOSOVO ja MAKEDONIA • 4. – 10.10.

1.195,– Kiehtova MALTA • 8. – 12.10.

995,– Kiinan suuret ihmeet XIAN ja PEKING • 16. – 24.10.

1.595,– Pitkä loma AURINKORANNIKOLLA • 31.10. – 27.11. alk.

1.040,– PEKING ja Kiinan muuri • 7. – 14.11.

1.295,– Liikuntaloma TENERIFFALLA • 17.11. – 1.12.

1.256,– DUBAIN jouluostosristeily • 13. – 21.12. alk.

1.895,–

• 1. – 4.7. .................................................................................365,–

TARTTO ja hansapäivät

• 10. – 12.7. .........................................................................220,–

Patikointia POHJOIS-VIROSSA

• 14. – 17.7. ........................................................................ 320,–

Käsityömatka Katso lisää:

www.martat.fi/Marttailu/Liity Marttoihin/Jäsenedut/ Matka-Agentit ja varaa linkin kautta opastetut matkamme

– 5 % alennuksella!

HAAPSALUUN Tiina Erkkilä-Wahteran

(Tikkurilan marttojen jäsen) johdolla Paliveren käsityöseura, Haapsalun käsityökeskus, Haapsalu Disain, Pitsikeskus, Puisen maatila ja Lihulan kartano, jossa toimii Lihulan kukkakirjontaseura. Tiinan luento.

• 4. – 6.8.

......................................................................

460,–

LÄNSI- JA KESKI-VIRON kartanot

• 17. – 19.7. ......................................................................... 320,– • 21. – 23.8. ....................................................................... 315,–

SAARENMAAN oopperapäivät • 23. – 26.7. alk.

545,– ......................................................

Teatro di Milano, Sevillan Parturi sekä Bella Italia –oopperagaala, solistina Soile Isokoski.

VIROLAISIA puutarhoja

• 23. – 25.7. ......................................................................260,– • 20. – 22.8. ....................................................................250,–

TÜRIN syysmarkkinat

175,– PAUNVEREN syysmarkkinat • 18. – 20.9.

215,– LIETTUAN kiertomatka • 24. – 29.9.

495,– • 4. – 5.9.

...............................................................................

.....................................................................

Portugalin helmi

Käsityöristeily

Sisko Vuorenmaan (Kalevan marttojen jäsen) johdolla

Tiina Erkkilä-Wahteran (Tikkurilan marttojen jäsen) johdolla

NAZARÉ

Historiallisia nähtävyyksiä, kulttuurikohteita, herkkuja ja viinejä, Atlantin rantamaisemia ja Lissabon, tasokas hotelli ja hienostunut merivesikylpylä. Puolihoito, viininmaistajaiset, fadoesitys.

• 4. – 11.10.

.......................................................

1.365,–

.................................................................

TALLINNAAN

Tiinan luento hyvää tekevästä neulomisesta, neulevinkit ja ohjeet, vierailu Karnaluksissa.

Buffetlounas ruokajuomineen laivalla.

• 24.10. LÄHTÖ Helsingistä

...........

120,–

sis. bussikuljetus Ruotsinpyhtää/ Loviisa/Porvoo/Helsinki ........................................ 150,-

......................................................................

.................................................................

.............................................................

....................................................................

.........................................................

.................................

.................................................................

.......................................................

............................................

Kerää oma

MARTTARYHMÄ MAAILMALLE Pyydä tarjous puh. 010 321 2800 tai ryhmat@matka-agentit.fi ja matkustakaa minne vain haluatte!

• HELSINKI, Teollisuuskatu 21 • JOENSUU, Kirkkokatu 20 • PORVOO, Lundinkatu 16 • TURKU, Linnankatu 8 E • VAPAA-AJAN MATKAT puh. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/puh + lankaverk. 5,95 snt/min, matkapuhelimesta + 17,04 snt/min (+ alv). VARAA MATKASI 24 H www.matka-agentit.fi

Matka agentit

MARTTAILU

Elämänmeno ONNITTELEMME 90 VUOTTA | Elli Pulkkinen 8.1. Karjasillan

Martat • Hilkka Rantasuomela 22.1. Karjasillan Martat • Rakel Vuorinen 3.3 Uudenkaupungin My • Kaisu Huopaniemi 23.3.

Suolahden Martat • Annikki Inkilä 5.6.

Pahloisten-Lensulan My • Hanna Lehtonen 12.6. Pihlavan Martat • Helka Karinen 1.8. Saarenkylän Martat • Ritva Mäkelä 2.8.

Pirkkalan My

85 VUOTTA | Else Saarinen 19.12.2014 Uudenkaupungin My • Aili Myllyntausta 20.3. Hausjärven Erkylän Martat • Marjatta Alatalo 11.5. Savitaipaleen Hyrkkälän Martat • Pirkko Riikonen 15.6. Tainionkosken Martat • Armi Mäkinen 1.7. Virtain Martat • Laina Musakka 16.7. Huittisten Martat • Kaarina Viitanen 17.7. Siltamäen Martat •Helinä Yliskylä 19.8. Forssan Martat 80 VUOTTA | Pirkko Salmi 3.1. Siltamäen

Martat •Kaarina Nirola 2.3. Siltamäen Martat • Aira Turkka 18.5. Poukkusillan Martat • Martta Salminen 28.5. Pihlavan Martat • Anja Väänänen 15.6. Parsiaisen Martat • Oili Niemi 17.6. Aitomäen Martat • Eeva Kontio 23.6. Puistolan Martat • Anneli Nevalainen 24.6. Karsturannan Martat • Eeva Suoniemi 29.6. Porvoon Karjalaiset Martat • Eira Korpinen 2.7. Tainionkosken Martat • Kirsti Kohonen 3.7. Siltamäen Martat • Kaija Pekkonen 12.7. Juankosken Martat • Helga Manninen 13.7. Hankasalmen kk:n My • Maire Väänänen 24.7. Outokummun ympäristön Martat • Sanni Hintsala 29.7.

Saarenkylän Martat • Airi Pellinen 29.7.

Imatran My • Maire Nummi 1.8. AskistoHämeenkylän Martat • Raili Karvinen 17.8.

Kouvolan My • Henni Kasakkamäki 17.8.

Kasakkamäen Martat • Hilja Valkeapää-Poro-oja 17.8. Paavolan Martat 75 VUOTTA | Marja Karttunen 6.2. Sil-

tamäen Martat • Mirja Lehtisalo 27.2 Uudenkaupungin My • Sinikka Helenius 22.4.

Hautjärven Martat • Anna-Liisa Frantsi 10.6. Pyhtään kk:n Martat • Asta Salomäki 12.6. Pirkkalan My • Kirsti Haukka 19.6.

Vihtavuoren Martat • Ilmi Paulamäki 20.6.

Forssan Martat • Orvokki Käsnänen 28.6.

Hallin My • Maija Haapanen 7.7. Paavolan Martat • Anna-Liisa Korttonen 11.7. Siltamäen Martat • Kaija Karvinen 14.7. Kes-

50 | MARTAT 4–5 | 2015

kikaupungin Martat Savonlinna • Elvi Kauria 23.7. Laihalan-Rapattilan Martat • Kaisa Arponen 24.7. Nummelan Martat • Marja Karola 25.7. Paason Martat • Brygida Antikainen 26.7. Siltamäen Martat • Eila Kalpio 26.7. Puntalan Martat • Salme Järvinen 28.7.

Paavolan Martat • Helena Lehtola 30.7. Keski-Lahden Martat • Ritva Hämäläinen 16.8.

Keskikaupungin Martat Savonlinna • Hilkka Tirkkonen 22.9. Keski-Jyväskylän Martat • Pirkko Torikka 21.8 Keski-Lahden Martat 70 VUOTTA | Satu Katina 6.12.2014 Uudenkaupungin My • Paula Purhonen 1.2. Siltamäen Martat • Sirkka Liisa Pesonen 2.4.

Liperin Vaivion My • Raija Keinänen 1.5.

Kokkokankaan Martat •Irja Vasara 12.5. Äänekosken Martat • Sirkka Matikainen 31.5.

Kiteen Säyneenkylän Martat • Helka-Liisa Hintsa 2.6. Pähkinä Martat • Maija-Liisa Sipilä 7.6. Lennokkaat Martat • Outi Grönholm 11.6. Karsturannan Martat • Anneli Virtanen 13.6. Kaasmarkun Martat • Anneli Pazurek 16.6. Enäjärven Martat • Veli Raatikainen 16.6. Launeen Martat •Raili Ihantola 23.6. Juankosken Martat •Raija Keinänen 29.6. Maaningan Martat • Helena Korpela 1.7. Toijalan Martat • Hilkka Ollikainen 4.7.

Ali-Juhakkalan Martat • Marja-Leena Venäläinen 7.7. Naarajärven My • Hilkka Molarius 12.7. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Tuija Saralinna-Tiainen 15.7. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Aino-Maria Rahkonen 19.7. Tervakosken Martat • Ritva Tuominen 31.7. Pirkkalan My • Ulla Penkkala 31.7. Lokalahden Martat • Irma Niinistö 6.8. Nummelan Martat • Pirkko Mäkilä 20.8. Nakkilan Nykymartat • Anne Jalonen 15.8. Laitilan My 65 VUOTTA | Sinikka Väestö 30.4. Kiteen

Säyneenkylän Martat • Anna-Liisa Matikainen 9.6. Naantalin My • Sirpa Tukiainen 11.6. Ali-Juhakkalan Martat • Tuula Levaniemi 20.6. Paavolan Martat • Marita Laahanen 29.6. Paavolan Martat • Ritva Juvonen 12.7.

Keski-Jyväskylän Martat • Marianne Hurme 16.7. Turun My, Keskimartat tr. • AnnaLiisa Niemelä 21.7. Siltamäen Martat • Anne-Christine Heinrichen 2.8. Karsturannan Martat • Liisa Kaasinen 2.8. Keski-Jyväskylän Martat • Ritva Kuula 5.8. Keski-Jyväskylän Martat • Erja Haimi 20.8. Pyhtään kk:n Martat

60 VUOTTA | Päivi Koivusipilä 28.3.

Uudenkaupungin My • Aulikki Kaasalainen 15.6.Keskikaupungin Martat Savonlinna • Ulla Patronen 15.6. Hallin My • Merja Salminen 20.6. Karjalan tl Laajoen My • Mervi Korhonen 29.6. Pukinmäen Martat • Mervi Heikkilä 25.7.

Keski-Jyväskylän Martat • Maija Pouhula 14.8. Outokummun ympäristön Martat • Helena Vainio-Pekka 18.8. Nakkilan Nykymartat • Seija Häkkinen 23.8.

Tainionkosken Martat

55 VUOTTA | Tuula Oikarinen 14.7.

Patelan Martat • Matti Parviainen 15.7.

Maaningan Martat • Marita Sirkka 24.7.

Maaningan Martat • Kaisa Nykänen 5.8.

Naarajärven Martat 50 VUOTTA | Marja Pitkänen 10.4.

Tampereen Härmälän Martat • Soli Kouhi 17.6. Kämmenniemen Martat • Jos Helmich 6.7. Forssan Martat • Ritva H Niemi 9.7. Tervakosken Martat • Sari Tekokoski 9.7. Outokummun ympäristön Martat

juhlakorua saa vielä Kalevala Korun hopeista Loviisan solkea vielä saatavana rajoitettu erä.

Hinta 97 €. Loviisan solki oli juhlavuoden koru 2014, kun marttajärjestö täytti 115 vuotta.

Tilaa osoitteesta www.martanpuoti.fi

MARTTAILU

Elämänmeno » vassa mikkeliläisen »Ku Anttolan Marttojen sihteeri Suvi Salonranta ja pieni Alpo-poika. Yhdistys onnittelee koko perhettä.

VAUVOJA

»Sonkajärven » Martat kävi rotinoilla Murtolan perheen luona.

»Sievin » Sievien Marttojen hallituksessa on juhlittu vauvoja. Sihteeri Paula Huhtamäen (oik.) Helmi-tyttö syntyi 12.2.2015, rahastonhoitaja Elina Huhtamäen Aleksi-poika syntyi 28.9.2014 ja puheenjohtaja Reija Aspforsin Friida-tyttö syntyi 24.1.2015. Jokaisella vauvalla on Sievin Marttojen kutomat villasukat. Sellaiset on lahjoitettu kaikille muillekin sieviläisille vauvoille neuvolan kautta.

YHDISTYKSET JUHLIVAT

»Sauvon » Ruonalla 60 vuotta sitten kokoontui viisitoista naista Marikessa perustamaan marttayhdistystä. Heistä kaksi oli mukana myös 9.4.2015, Kalles Backa 55:ssä pidetyssä juhlatilaisuudessa: Kerttu Kossa (tänä vuonna 95-vuotias) ja Eila Valkavaara.

Liisa Nuotiokin kuuluu vanhimpiin jäseniin. Nuorimman ja vanhimman juhlijan ikäero oli noin 90 vuotta. Kuvassa Eila Valkavaara marttapuvussa, vasemmalla Kerttu Kossa ja oikealla Liisa Nuotio iloiset martat ympärillään. Useammassakin perheessä marttailu on peritty äidiltä, tai mukaan on tultu anopin kanssa sukupolvesta toiseen. Jatketaan perinnettä edelleen, toivoo Ruonan Martat!

»Nuorekas » Keihäskosken Martat Yläneeltä täytti 100 vuotta 10.5.2014. Juhlassa palkittiin ansioituneita marttoja: Terttu Peltola (vas.), Marjatta Salo, Leena Mattila, Satu Maanpää, Merja Rouvali, Sari Lehtinen, Liisa Juhannusvuori ja Eveliina Hämäläinen-Onnela.

MARTAT 4–5 | 2015

| 51

MARTTAILU

OSANOTTOMME »Yhdistyksemme » aktiivinen jäsen Lea Hakala nukkui pois keskuudestamme 83-vuotiaana 29.10.2014. Lea liittyi marttayhdistykseemme 1982 ja toimi hallituksen jäsenenä, sihteerinä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Hän oli suorittanut I-, II- ja III-taitoavaimet. Marttaliiton hopeinen ansiomerkki hänelle myönnettiin yhdistyksen 70-vuotisjuhlassa 2005 ja liiton 25-vuotismerkki 2007. »Yhdistyksemme » pitkäaikainen jäsen Sirkka Kallio nukkui pois 92-vuotiaana 3.3.2015. Sirkka oli liittynyt Loimaan Marttoihin 1956 ja siirtyi Salon Marttayhdistykseen 1957. Sirkka toimi hallituksessa, rahastonhoitajana, varapuheenjohtajana ja tilintarkastajana. Hänelle myönnettiin 50-vuotismerkki 2006 ja liiton pronssinen ansiomerkki 2007. Yhdistyksen 75-vuotis-juhlassa vuonna 2010 hänet nimitettiin kunniajäseneksi. Leaa ja Sirkkaa lämmöllä muistaen ja heidän työtään kunnioittaen Salon Marttayhdistys »Yhdistyksemme » pitkäaikainen jäsen Elli Arponen nukkui pois 88-vuotiaana 23.3.2015. Lämmöllä muistaen Pyhtään kirkonkylän Martat. »Savonlinnan » Mertalan Marttojen perustajajäsen Ritva Korpela kuoli 79-vuotiaana 14.4.2015 Savonlinnassa. Marttatoimintaan hän osallistui yli 50 vuoden ajan ollen hyvin aktiivinen martta. Yhdistyksen perustamisen aikoihin Ritva toimi muutaman vuoden sihteerinä, puheenjohtajana 1998–2005 ja sen jälkeen varapuheenjohtajana kuolemaansa asti. Hän oli suorittanut kaikki kolme taitoavainta. Ritva oli monipuolinen yhdistysihminen ja hänellä oli laaja ystäväpiiri. ”Siell’ on kauan jo kukkineet omenapuut, siell’ on siintävät seljät ja salmien suut, siell’ on vihreät metsät ja mäet, siell’ on vilposet illat ja varjokas koi, siell’ on kaihoja kukkuvat käet”.

Ritvaa lämmöllä muistaen Mertalan Martat »Naarajärven » Marttayhdistyksen jäsen Terttu Liukkonen (synt. 27.3.1946) nukkui pois 12.3.2015. Terttu oli liittynyt Marttoihin vuonna 1962. Hän oli yhdistyksen entinen puheenjohtaja.

52 | MARTAT 4–5 | 2015

Elämänmeno »Yhdistyksemme » pitkäaikainen jäsen Mirja-Sisko Oijala nukkui pois 93-vuotiaana 31.3.2015. Hän oli syntynyt Nastolan Immilässä 16.10.1922. Hän toimi ansiokkaasti yhdistyksemme puheenjohtajana vuosina 1966–2000 muutamia taukoja lukuun ottamatta, sekä sihteerinä, ennen kuin lopetti aktiivisen marttailun. Elämäntyönsä hän teki Orimattilan Kotitalousopiston rehtorina. Hänen rakkaimpia harrastuksiaan olivat hevoset ja koirat, joita hän kasvatti. Hän oli kasvattaja ja opastaja elämänsä ajan ja käynnisti monia ansiokkaita hankkeita. Hän johti edestä tehden ensin itse ja saaden muut seuraamaan esimerkkiään. Muistamme Mirja-Siskoa lämmöllä ja kaipauksella, ja kiitollisina muistamme hänen tekemäänsä työtä yhteisömme hyväksi.

Orimattilan Marttayhdistys »Kerttu » Peltoniemi, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat ry:n kunniapuheenjohtaja, Marttaliiton kunniajäsen ja oman yhdistyksensä Kokkolan Marttayhdistyksen kunniajäsen kuoli 2.7.2014 Kokkolassa. Hän oli syntynyt Lohtajalla 20.12.1918.

Kerttu liittyi Marttoihin vuonna 1958.

Hän oli toimelias martta sekä alueellinen vaikuttaja ja tekijä, joka oli monessa mukana. Aktiivivuosinaan hän oli marttapiiriliiton hallituksen ja valtuuston puheenjohtajuuden lisäksi mukana perustamassa Kokkolan Talouskoulua ja pelastamassa marttajärjestön perustajan Lucina Hagmanin kotitaloa Kälviällä. Kumpaankin tarvittiin kannatusyhdistys, joita Kerttu johti. Lucinan kotitalo, nykyinen Marttakoti, siirtyi kannatusyhdistyksen kautta nykyisen omistajansa Kälviän Marttojen haltuun.

Marttatoiminnan lisäksi Kerttu osallistui paikalliseen päätöksentekoon kaupunginvaltuutettuna, eri lautakuntien ja koulujen johtokunnan jäsenenä sekä seurakunnan luottamustehtävissä. Hän toimi sota-aikana lottana ja vaikutti alueellisen lottaperinneyhdistyksen perustamiseen Kokkolassa.

Kertulle on myönnetty useita korkeita ansiomerkkejä, kuten SVR I luokan mitali, talvi- ja jatkosodan muistomitali. Marttalii-

ton kultainen ansiomerkki hänelle myönnettiin vuonna 1970. Kerttu kutsuttiin Marttaliiton kunniajäseneksi vuonna 1999 marttajärjestön täyttäessä 100 vuotta. »Yhdistyksemme » pitkäaikainen jäsen Leena Porkka nukkui pois 24.3. täytettyään 75 vuotta 13.3. Leena liittyi Marttoihin vuonna 1973. Hän oli sihteerinä 7 vuotta ja toimi hallituksessa viimeiset 9 vuotta, mistä jäi pois tämän vuoden alussa. Leena muistetaan monessa mukana olleena, aktiivisena marttana. Martta-ystäväämme lämmöllä muistaen Kannusjärven Alapään Martat. »Yhdistyksemme » jäsen Marjatta Vettenranta on saanut iäisyyskutsun 22.2.2015.

Muistamme Marjatan tarmokkaana jäsenenä. Viimeisinä vuosina hän ei voinut sairautensa vuoksi enää osallistua toimintaan. Lämpimästi muistaen Tainionkosken Martat

Postia Elämänmenoon Elämänmeno-sivuilla julkaisemme marttojen onnittelu- ja osanottoilmoituksia sekä vauvauutisia. Syntymäpäiväsankareita juhlitaan tasavuosin, mutta yli satavuotiaita vaikka joka vuosi! Yhdistykset ja yksittäiset martat voivat lähettää ilmoituksia. Jos lähetät onnitteluja yhdistyksenne jäsenten puolesta, pyydä päivänsankareilta lupa nimien julkaisemiseen. HUOM! Martat-lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä.

Kaikki palstalle tulevat tiedot ovat yhdistysten tai marttojen itsensä lähettämiä.

Syntymäpäiväilmoitukset julkaistaan siinä lehdessä, joka ilmestyy lähimpänä merkkipäivää, ellei lähettäjä toisin toivo. Jos haluat ilmoituksen johonkin tiettyyn numeroon, ilmoituksen pitää olla toimituksessa vähintään kuukautta ennen ilmestymispäivää. Osanottoilmoitukset ja vauvauutiset pyrimme julkaisemaan seuraavassa mahdollisessa lehdessä, kun tiedot ovat saapuneet toimitukseen. Kuvia julkaisemme lähinnä vauvauutisten yhteydessä.

Lähetä posti osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat/Elämänmeno, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

MARTTAILU

Ansiomerkit Marttaliitto myönsi vuonna 2014 seuraavat ansiomerkit: ETELÄ-HÄMEEN MARTAT

Pronssinen Saarinen Eija, Taavitsainen Mirja, Vasara Pirkko ETELÄ-SAVON MARTAT

Hopeinen Häkkinen Raili Pronssinen Juuti Riitta , Kaiponen Mirja, Laukkanen Aulikki, Lavikainen Aini, Sinkkonen Kerttu, Vertainen Pirkko-Liisa ITÄ-HÄMEEN MARTAT

Hopeinen Rosi Marjaleena Pronssinen Forss Leila, Lehtimäki Erja,Paavola Marita KESKI- JA ETELÄ-POHJANMAAN MARTAT

Hopeinen Erkkola Ansa Pronssinen Jylhä Majlis, Kauppinen Meeri, Niemelä Sinikka

»Pirkkalan » Marttayhdistyksen 80-vuotisjuhlassa jaettiin ansiomerkkejä ja vuosimerkkejä. Merkit luovutti Pirkanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Marja Kuuteri-Kallio (takana). Kuvassa Kaarina Holmroos (vas.), Sirkku Salomaa, Anna-Maija Lahtinen, Vuokko Mäkelä, Kirsti Ojala, Raija Niemi (40-vuotismerkki), Eira Kauppinen (50-vuotismerkki), Sinikka Varjolahti ja Raija Järvinen. Kuvasta puuttuu Seija Palva.

KYMENLAAKSON MARTAT

Hopeinen Kouki Sirkka-Liisa, Leino Heleena Pronssinen Juntura Arja, Koho Eija, Koho Marjukka, Mattila Maarit, Mattila-Tähtinen Sirpa, Peltola Ritva, Rannanjärvi Marjo, Rantala Liisa, Suni Taija, Tähtinen Marjo, Uutela Arja-Liisa LAPIN MARTAT

Hopeinen Lappalainen Irma Pronssinen Alakorpi Satu, Jauhola Saini, Kaisanlahti Irma, Kallio Ulla, Kylmäaho Ulla, Lampela Ritva, Maijala Sinikka, Pirnes Arja, Räsänen Helga, Vihriälä Riitta, Väisänen Elvi, Välikangas Marketta PIRKANMAAN MARTAT

Hopeinen Jokinen Marjo, Järvinen Raija, Mäkelä Terttu, Papinsaari Pirjo, Vilkko Hilkka Pronssinen Arponen Leila, Harjuntausta Riitta, Holmroos Kaarina, Jyllilä Eija, Kaasalainen Ritva, Lahdensuu Elisa, Lahtinen Anna-Maija, Mattila Ulla-Maija, Mäkelä Vuokko, Mäkinen Eeva-Liisa, Ojala Kirsti, Palva Seija, Rajala Marianne, Rantala Eila, Salo Marja, Salomaa Sirkku , Talli Tuula, Varjolahti Sinikka POHJOIS-KARJALAN MARTAT

Hopeinen Kotilainen Lea

POHJOIS-POHJANMAAN MARTAT

Pronssinen Anttonen Ritva, Heikkinen Lahja, Ihme Liisa, Järvinen Eeva-Liisa, Karhu Sirkka, Kela Tarja, Kemppainen Tanja, Leinonen Sirkka, Niva Liisa, Uusitalo Sisko POHJOIS-SAVON MARTAT

Hopeinen Jokinen Ulla Pronssinen Havu Anna-Riitta , Heikkinen Marja-Liisa, Heinonen Laina, Heinonen Maarit, Häkkinen Liisa, Häyrynen Terttu, Ihantola Raili, Innanen Kaisa, Kervinen Pirjo, Komulainen Elvi, Kotilainen Pirjo, Kotilainen Ritva, Kärkkäinen Maija, Kärkkäinen Tuija, Laajalahti Kaisu, Lipponen Pirjo M, Miettinen Riitta, Mikkonen Eila, Niskanen Eija, Nivalainen Irja, Pirhonen Leena, Pitkäkoski Raija, Randelin Aila, Ruotsalainen Mirja, Rutonen Alli, Rönkkö Aino, Saharinen Vuokko, Savolainen Elina, Toivonen Pirjo, Vartiainen Anita, Virkkunen Toini, Väisänen Eija SATAKUNNAN MARTAT

Hopeinen Vesterbacka Kirsi

Pronssinen Huppunen Maire, Huuhka Aino, Huuhka Liisa, Kaivola Anneli, Lind Heli, Rajahalme Laila, Roininen Taija, Uusitalo Sinikka, Vidqvist Raili UUDENMAAN MARTAT

Hopeinen Pajamo Leena, Rantanen Tanja, Suontaka Marjaliisa, Vitikka-Lahtinen Annu, Wuolijoki Hilkka Pronssinen Anttila Johanna, Castren Armi, Heikkinen-Korri Kaija, Kraft Pirkko, Laukkanen Anna-Maria, Lumatjärvi-Laajarinne Eva, Lähteenmäki Anna Lisa, Mannila Marja-Leena, Orava Irja, Palin Pirjo, Pajari Mirja, Röholm Sinikka, Sipinen Kerttu, Weckström Sirkka VARSINAIS-SUOMEN MARTAT

Pronssinen Lehtinen Sari, Mattila Leena, Peltola Terttu, Salo Marjatta, Lassila Taru, Määttä Kristiina MARTTALIITTO

Kultainen Alhonsalo Marja-Liisa Hopeinen Jerkku Teija, Salonen Marjahelena

MARTTOJEN ANSIOMERKIT

»Ansiomerkin » voi saada toimittuaan vastuullisissa tehtävissä marttajärjestössä. Jos yhdistys haluaa anoa ansiomerkkiä jollekin jäsenelleen, se lähettää anomuksen omaan piiriinsä. Piirin hallitus käsittelee asian ja lähettää anomuksen edelleen Marttaliittoon. Ansiomerkit myöntää Marttaliiton hallitus. Tarkempaa tietoa myöntämiskriteereistä saat omasta piiristäsi.

MARTAT 4–5 | 2015

| 53

SANAVALMIS

Pohjois-Karjalan Martoille Sulka-palkinto »Pohjois-Karjalan » Journalistiyhdistys on palkinnut PohjoisKarjalan Martat Sulka-palkinnolla, joka myönnetään vuosittain hyvästä tiedottamisesta. Palkitsemisperusteluissa sanotaan mm. näin: ”Yhteistyö Marttojen kanssa sujuu mutkattomasti ja hyvässä aikataulussa. Martat ovat aina valmiita esiintymään jutuissa, ja heillä on laaja asiantuntemus sekä hyvä ulosanti. Pohjois-Karjalan Martat järjestää mielenkiintoisia kursseja ja tempauksia, jotka kiinnostavat myös mediaa. Martat ovat olleet hyvin yhteistyökykyisiä toimitusten kanssa, ja haastattelu- tai kuvauspyyntöön on aina vastattu ja suostuttu.”

Kädet täynnä toimintaa

ASTA KUOSMANEN

Marjoja, hedelmiä vai ikivihreää?

P

ienessä pihassa puun koko rajoittaa valintaa. Omenapuut, koivut, vaahterat ja metsäkuuset ovat isoja puita täydessä mitassaan. Parempi valinta on vaikkapa kirsikka, luumu tai maltillisesti kasvava pihlaja. Kuusista vähiten tilaa veivät kapea serbiankuusi ja riippuvaoksainen surukuusi.

Kun pihalle mahtuu yksi tai korkeintaan kaksi puuta, arvostukset ja mieltymykset joutuvat puntariin.

Kaunis kukinta, värikkäät marjat, maukkaat hedelmät, upea syysväri vai ympärivuotinen vihreys? Mikä viehättää eniten ja mistä voi tinkiä?

Puiden ulkonäkö on tärkeä valintaperuste. Runko, joka ei jää oksien peittoon, kiinnittää katseen. Kaunis lehtimuoto pääsee oikeuksiinsa, kun kukkien terälehdet ovat tippuneet maahan. Kasvutavallakin on väliä. Kapea, korkea puu mahtuu kurottumaan ylöspäin, kun taas matala ja leveäoksainen valtaa tontilta tilaa.

Luumupuu on pihapui-

den parhaimmistoa.

Leikkaamalla puu pidetään sopivan muotoisena.

Kurillienkirsikka VASTAVALO/GEORG FAGERLUND

VASTAVALO/ ANNE SA ARINEN

OIKEA K ASVI OIKEA AN PAIKK A AN

VASTAVALO/ EERO J L A AMANEN

»Keski-Suomen » Marttojen 90-vuotishistoriikki, Kädet täynnä toimintaa, on valmistunut. Sen on kirjoittanut maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Eila Partanen.

Aineistona on käytetty maakuntaarkistoa ja marttojen arkistoja sekä haastatteluja. Mukana on runsaasti aikalaiskuvia. Kirja kertoo yhdessä oppimisesta, tekemisen ilosta, vaikuttamisesta ja tapahtumista, joissa martat ovat olleet edelläkävijöinä. Kirja on kovakantinen, sivuja 208. Sitä voi ostaa Keski-Suomen Marttojen toimistolta hintaan 25 euroa.

Pilvikirsikka

Rusokirsikka

Kirsikoiden kukkapilvi Kirsikoiden suvussa on monta pientä, kauniisti kukkivaa puuta. Kirsikkapuilla on myös upea punainen tai keltainen syysväri. Puut kasvavat 3–6 metrin korkuiseksi.

Vaaleanpunaiset RUSOKIRSIK AT (Prunus sargentii) sekä KURILLIENKIRSIKK A (Prunus nipponica var. kuriliensis) tuovat toukokuussa tuulahduksen japanilaisesta kirsikankukkajuhlasta. Rusokirsikka menestyy I–III kasvuvyöhykkeillä, hennompi kurillienkirsikka on I–II vyöhykkeen kasvi. Kerrannaiskukkaiset japaninkirsikat viihtyvät vain eteläisimmässä Suomessa.

Kapealatvuksinen, kaunisrunkoinen PILVIKIRSIKK A (Prunus pensylvanica) on saanut nimensä kukista, jotka toukokuun loppupuolella peittävät puun valkoisen pilven tavoin. Syksyllä puuta koristavat kirkkaanpunaiset pienet luumarjat, jotka kirpeydestään huolimatta kelpaavat linnuille. Talvenkestävä pilvikirsikka menestyy eteläiseen Lappiin saakka.

HAPANKIRSIK AN (Prunus cerasus) kes-

tävimmät lajikkeet menestyvät maamme etelä- ja keskiosissa, imeläkirsikat (Prunus avium) eteläisimmässä Suomessa. Keväällä hapankirsikka on kukkineen upea koristepuu, eivätkä alkusyksyllä kypsyvät luumarjat ole ihan niin happamia, kuin nimestä saattaisi olettaa. Pieneen pihaan kannattaa valita itsepölytteinen morellikirsikka. Amarellit eli kuulasmarjat tarvitsevat pölyttäjän.

PUU PIENELLE PIHALLE ihana ajatus. Ennen kuin Kotikuusi tai pihapihlaja porraspieleen – mikä Hentoinen taimi saattaa istutat puun, selvitä, minkä kokoiseksi se kasvaa.

ASTA KUOSM ANEN vuosien vierittyä täyttää pienen tontin kokonaan.

Hapankirsikka

MARTAT 2 | 2015

30 | MARTAT 2 | 2015

KIITOS PALAUTTEESTA

»Lukijoiden » mielestä numeron 2 kiinnostavin juttu oli Oikea puu pieneen pihaan. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Marttaneuvoja – kotitalouden moniosaaja -kirjaa. Sen saivat Riitta Hiltunen Rovaniemeltä, Anne Hosio Jyväskylästä, Raija Koivisto Kemijärveltä, Karoliina Suoniemi Tampereelta ja Anna-Liisa Toropainen Oulusta.

54 | MARTAT 4–5 | 2015 54 | MARTAT 4–5 | 2015

| 31

Haluatko antaa palautetta, keventää mieltäsi tai jakaa ilonaiheesi? Kirjoita lyhyesti osoitteeseen Martat-lehti, Sanavalmis, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki tai lehti@martat.fi Hyvä päätoimittaja

»Sain » tuttavaltani Martatlehden numeron 2014/8. Siinä kerrottiin, että Irja Askolalla on ikoni, joka kuvaa Pyhää Annaa Jeesuksen äitiä.

Sama kuva oli myös lehden kannessa. Koska kuvaa sanottiin ikoniksi katson, että vastine olisi aiheellinen. Olen ortodoksi ja ikonimaalari ja olen opiskellut ikoninmaalausta Kreikassa.

Ikoni kuuluu erottamattomana ortodoksiseen traditioon. Ikoni kertoo kuvallisessa muodossa sen mitä pyhät kirjoitukset ja liturgian (jumalanpalvelus) tekstit sanallisesti kuvaavat. Ikoni ei ole pelkkää pyhien kirjoitusten kuvitusta, vaan ikonin kuvamaailman tulee vastata Raamatun ja liturgiantekstien, ja muiden pyhien tekstien sisältöä.

Ikonien kuvakieli on kautta ortodoksisen maailman aina sama. Ortodoksinen kirkko on globaalikirkko, n. 300 miljoonaa jäsentä. Nikean kirkolliskokouksessa v. 787 määrättiin mitä aiheita ikonissa on lupa kuvata, ja miten ne on kuvattava. Tällöin luotiin ikonien kuvakielen säännöt; kanonit. Tämä on kieli, jonka pohjalta ortodoksi ymmärtää ikonin sanoman. Hän lukee ikonia oikein olipa hänen äidinkielensä mikä tahansa.

Kaikki ortodoksit siis tulkitsevat ikonin sanoman samalla tavoin.

Myös tekniikalla, miten ikoni maalataan, on omat kanoninsa, jotka maalarin tulee tuntea (bysantilainen traditio). Maalari ei voi ikonissa kuvata omaa henkilökohtaista näkemystään, tuntojaan tai käsityksiään. Hän ei voi muuttaa ikonissa mitään.

Maalari ei voi lisätä omasta päästään ikoniin mitään, saati suunnitella itse uutta ikonia! Maalattavan ikonin tulee mahdollisimman tarkoin

muistuttaa alkukuvaansa.

Apostoli Luukas maalasi ensimmäiset ikonit Jumalan Äidistä (Neitsyt Maria) sekä ikonit Pietarista ja Paavalista.

Nämä ikonit ovat Kreikassa.

Pyhä Anna kuvataan, oikeaoppisesti, kanonien mukaan, vanhana naisena. Hän pitää sylissään pientä naishahmoa, Jumalan Äitiä, jolla on kädessään valkoinen kukka, puhtauden ja viattomuuden vertauskuva, koska hän oli neitsyt ennen Kristuksen syntymää, syntymän aikana, ja syntymän jälkeen. Annan kasvot maalataan siten, että niihin piirretään tietyllä tavalla juonteet osoittamaan hänen korkeaa ikäänsä kun hän tuli raskaaksi. Ikoneissa ei kuvata vauvoja, joten Pyhän Annan sylissä oleva Jumalan Äiti esitetään aina pienikokoisena aikuisena, puettuna sellaiseen vaateparteen mikä Jumalan Äidillä ikoneissa on yllään.

Pyhien hahmot ovat jo alkukirkon aikana vakiintuneet prototyypeiksi, joiden tarkka toistaminen on säilynyt ortodoksisessa kirkossa vuosisadasta toiseen, riippumatta siitä, missä ortodoksisessa maassa ikoni on maalattu.

Tämän vuoksi voimme tietää miltä näyttivät esim. Pietari, Paavali ja Johannes Kastaja.

Martat-lehdessä oleva kuva Pyhä Anna ei ole Pyhän Annan ikoni, vaan se on tekijänsä itse keksimä aihe. Kuvaan on koottu ikonityyppistä kuva-ainesta, jotta se antaisi vaikutelman ikonista.

Uskonnollisesta kuvasta ei myöskään tee ikonia se, että se on maalattu puulevylle.

Pyhä Anna maalaus Martatlehdessä ei täytä ikonille asetettavia vaatimuksia. Vain ortodoksinen kirkko voi hyväksyä ikonin kanonien mukaiseksi, eli oikein maalatuksi.

Ystävällisin terveisin Marri Penna

MARTTOJEN MATKASSA

Lissabon 12.–16.9., 17.–21.10.

Ruusujen Visby

Värikäs kokonaisuus vanhankaupungin pieniä kujia, löytöretkiä lähialueen upeisiin kohteisiin; Sintran palatsikaupunki, Setubalin ja Sesimbran kalastajakyliin unohtamatta Portugalin kuuluisia viinitiloja.

Asiantuntijaopas Eija Mäkinen.

2.–4.8.2015

Nauti kesäisestä merimatkasta ja vietä päivä VISBYN KESKIAIKAVIIKKOJEN tunnelmassa tai Gotlannin muihin kohteisiin tutustuen. Elämyksiä koko perheelle!

Ryhmänjohtaja Pirkanmaan Martat ry:n toiminnanjohtaja Marja Kuuteri-Kallio.

SU 2.8.

16.30 Kokoontuminen Helsingin Länsiterminaalissa, Lomalinjan lähtöselvitys.

18.00 Tallink Siljan Baltic Queen lähtee kohti Visbytä. Buffetillal­ linen ruokajuomineen valitussa kattauksessa*.

MA 3.8.

7–11 Meriaamiainen.

11.00 Saapuminen Visbyhyn.

21.00 Lähtö Visbystä.

Buffetillallinen ruokajuomineen**.

TI 4.8.

7–11 Meriaamiainen. Laivalla monipuolista ohjelmaa.

16.00 Paluu Helsinkiin.

Ikuinen Rooma 25.–28.9., 15.–18.10.

sis. suorat reittilennot, keskustahotelli, puolihoito, runsas retkiohjelma Asiantuntijaopas Päivi Romu.

Matkan hinta/hlö B4 ............238 € B3 ............268 € B2 ............288 € A4.............268 € A3.............308 € A2.............348 €

995 € 1395 € /23.–28.12.

joulumatka

Lutherin ja Bachin jäljillä 27.–31.8.2015

Hintaan sisältyy • risteily valitussa hyttiluokassa • 2 x buffetillallinen ja 2 x meriaamiainen laivalla • Marttojen ryhmänjohtaja mukana koko matkan ajan *2.8.

17.15, 19.30 tai 21.45. **3.8.

17.00, 19.15 tai 21.30

Eisleben, Erfurt, Eisenach, Leipzig, Wittenberg, Potsdam.

Matkanjohtaja emerituspiispa Wille Riekkinen.

Asiantuntijaopas Terttu Busse-Lunkka.

1435 €

Ammattitaidolla ja sydämellä räätälöityjä matkoja jo 38 vuotta - suomalainen perheyritys

& 010 289 8100 (Tampere) & 010 289 8101 ryhmät & 010 289 8102 (Helsinki)

24 h verkkokaupasta lomalinja.fi

Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 19€/varaus.

Martat_4-5_2015_215x140.indd 1

15.5.2015 12.03

i

ue al

yhtiöt ja Dextra.

lahitapiola.fi/ terveyshelppi

Pa

l

ve l

un ta

rj o

aj

at

:L ä

h

iT a

pi o

la

Ke

s

äi

ne

n

Lä

LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaana voit soittaa maksutta TerveysHelppiin, jossa Lääkärikeskus Dextran ammattilaiset tarjoavat apua kaikenlaisiin vaivoihin flunssasta luunmurtumiin, kaikkialla Suomessa. Tarvittaessa saat heti ajan erikoislääkärille ja korvausasiasi vireille. Kuntoudut nopeammin, kun hoito hoidetaan alusta asti oikein. ki n

hi

PARANET PIAN Va k

iola Keskinäinen Henkivakuutusyht iö, L Tap äh

i

p Ta

a ol

uu

t

us y

ht i

ö,

Kuva Elisabeth Edén/imagebank.sweden.se

Matkaohjelma

1098 €

SAIRAUDEN TAI TAPATURMAN SATTUESSA, SOITA

Monessa mukana MARTTAILU

1

Anjalan Riitamaan Martat kokoontuivat Garderobin merkeissä ja ompelivat pipot vanhoista t-paidoista.

4

Kälviän Martat järjesti retken Salamajärven kansallispuistoon Koirajärville. Mukaan kutsuttiin muitakin Kokkolan marttayhdistyksiä, ja Makijat Martat sekä Kirkonmäen Martat ottivat kutsun vastaan. Erämaamaisemissa patikoitiin pitkospuitakin pitkin ja laavulla maistui eväs.

2

Heinola Kaupungin Martat osallistui istutustalkoihin Heinolan Lintuhoitolassa, laulavan puutarhurin Mikko Lagerströmin johdolla.

Torilla, laavulla, puutarhassa

3

Ruoanvalmistuskurssi Vienan Kalevalan Jyskyjärvellä onnistui, kun toimeen tarttui 17 kainuulaista marttaa. Paikallisille kokemus oli uusi ja ainutlaatuinen. Tällaista lisää, oli iloisten ja vieraanvaraisten karjalaisnaisten toivomus. Neuvontasarkaa riittäisi molemmin puolin, totesivat martat, jotka saivat opastusta jyskyjärveläisten tavoista hyödyntää marjoja ja sieniä.

56 | MARTAT 4–5 | 2015

5

Harvialan Martat Turengista taiteili asetelmia luonnonkukista.

6

Karkkilan Martat tutustui Hilkka Ravantin kukkivaan puutarhaan.

7

Kiikalan Martat hoiti kahvituksen Kiikala-päivänä, jossa oli teemana evakkojen tulo paikkakunnalle. Museon kesänäyttelyssä oli marttayhdistyksen 65-vuotista toimintaa esittelevä osuus. Kanneljärveltä muuttaneet emännät perustivat marttayhdistyksen vuonna 1949. Kuvassa sihteeri Tuula Kuusinen (vas.) ja varapuheenjohtaja Eija Wallden ovat valmiina tarjoilun aloittamiseen.

8

Eräjärven Marttayhdistys paistoi perinteisesti heinäkuun viimeisenä lauantaina lättyjä satamäärin Eräjärven markkinoilla.

Kuvassa puheenjohtaja Ulla Hirtolahti ja marttaäitiään tuuraava Kari Solala.

9

Koskenpään Martat ja ystävät pitivät vastatalkoot. Pertti Uuttana opetti, kuinka vasta tehdään.

10

Virtuaalimarttojen vuosikokouksessa valittiin puheenjohtajaksi edelleen Päivi Grönqvist (alhaalla oik.). Yhdistys toimi pääasiassa verkossa, mutta suunnittelee muun muassa jäsenmatkoja.

11

Tornion Martat kävi kesäretkellä nukkenäyttelyssä Simon Simoniemessä. Näyttelyssä oli esillä 2 340 nukkea. Retkeläisten joukossa oli myös oikea Barbi.

MARTAT 4–5 | 2015

| 57

16

Levänomaisten Martat Juvalta harjoitteli paikallisella lammastilalla luonnonvärien käyttöä lankojen värjäyksessä. Kiitos ohjaaja Kirsi Vertaiselle, eväistä huolehtineille ja kaikille päivään osallistuneille.

12

Kivitaipaleen Martat Rovaniemeltä vietti heinäkuisen viikonlopun värjäämällä lankoja luonnontuotteilla. Mukana oli yhdistyksen marttoja, perheenjäseniä ja värjäämisestä innostuneita lähikylien osaajia. Kasvit kerättiin lähiseuduilta ja lankaa värjättiin yhdeksän kiloa. Värjäyksen ohella nautittiin hienosta säästä ja hyvästä seurasta.

13

Sonkajärven Martoilla oli viime vuonna vilkas kesä: Reilun kaupan aamupala tarjottiin naisille äitienpäivän aattona. Lasten leiripäivää vietettiin heinäkuussa. Martan päivänä kokoonnuttiin Eukonkantoareenalle. Retkiporukka risteili Iisalmesta Kuopioon, ja kesän päätteeksi tehtiin vielä retki Ranuan eläinpuistoon.

14

Itä-Hämeen Marttojen Vaatevallankumous -tapahtuma pidettiin Lahden pääkirjastossa. Kaikki kiinnostuneet pääsivät ompelemaan pipon, joiden materiaalina oli käytöstä poistettuja t-paitoja. Työpisteillä tutustuttiin parsintaan, nappien ompeluun ja korjausompeluun. Martat neuvoivat ja opastivat sekä kertoivat marttailusta.

17 15

Martan päivänä kokeiltiin kumihimoilua Hennan Puodin edustalla Oravikoskella. Kumihimo on käsityötekniikka, jossa punotaan tai letitetään nauhoja ja nyörejä.

Tempauksen toteuttivat Pohjois-Savon Martat ja Oravikosken Martat.

Ryhmä Lapuan Marttoja ja lapualaisia opettajia vieraili Droghedassa, Irlannissa. Suomalaiset tutustuivat An Griana -naisjärjestöön, jonka kurssit muistuttavat Marttojen toimintaa. Kuvassa Lapuan Marttojen sihteeri Wilhelmiina Kukkamo ja An Grianan presidentti Liz Walli.

»»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteella Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki tai lehti@martat.fi. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Kun otat kuvia, valitse mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Emme palauta palstalle lähetettyjä kuvia. Niiden käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle.

58 | MARTAT 4–5 | 2015

22

Muurolan Martat kokoontui Martan päivän kutsuille jalkahoidon merkeissä.

18

Pohjois-Savon Martoilla Martan päivän perinteisiin kuuluu Sisko-tytön pesu ja kukitus. Viime vuonna siitä huolehtivat Tarja Lång, Sonja Haapakoski ja Hanna Tossavainen Pitkälahden Martoista.

19

Vuoksenniskan Martat antaa kangasvuokolla koristellut sukat tapahtumissaan naispuolisille luennoitsijoille. Kangasvuokko on Etelä-Karjalan maakuntakukka. Miesluennoitsijat saavat ahvenen kuvalla koristellut sukat.

20

Paltamon Martat puolisoineen teki teatteriretken Vaalan Veneheittoon. Ohjelmassa oli Ilmari Kiannon elämästä kertova musiikkiteatteriesitys Rämsänrannan rapsodia.

23

Lokalahden Marttojen puheenjohtaja ja sihteeri vierailivat perhekerhossa seurakuntakoti Paanulassa. Martat kertoivat toiminnastaan ja äidit lapsiperheen arjesta. Se sai vierailijat pohtimaan, kuinka Martat voisivat tukea nuoria perheitä.

24

Kouvolan KukkoMartat kokosi neljän kukkoasentajan voimin kymmenen uutta kahvipöytää Marttakahvioon Kouvolan torille.

25

21

Rannankylän ja Säviän Martat viettivät viime kesänä Martan päivää toritapahtuman merkeissä. Perinteistä ohraryynipuuroa ja mansikkasoppaa tarjottiin 300 henkilölle.

Martat paistoivat muurinpohjalettuja ja toivat maisteltavaksi horsmankukkajuomaa ja Marskin juomaa. Puutarhamartat esittelivät yrttejä, pidettiin arpajaiset ja myytiin leivonnaisia.

Suonsalmen Martat kokosi ja julkaisi kotikylänsä Hirvensalmen Suonsalmen seudulta kyläkirjan.

Lähes 300-sivuiseen kirjaan kerättiin arkistoaineistoa, kirjoituksia, valokuvia ja muisteluja. Toimituskuntaa veti yhdistyksen kesämartta Hilkka Aitlahti. Parin vuoden ajan kirjahanke oli marttailtojen vakioaihe, ja iso urakka saatiin hienosti maaliin. Julkistusjuhlasssa ensimmäisen kirjan sai Suonsalmen Marttojen kunniajäsen, vuonna 1967 perustetun yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Helvi Liukkonen. Kuvassa toimituskunnan vetäjä Hilkka Aitlahti (vas.) ja yhdistyksen puheenjohtaja Anja Ruhanen.

MARTAT 4–5 | 2015

| 59

Kuluttaja-lehden jäsenetu vain Sinulle!

Kuluttaja-le Numeron 4/15 hden vinkkien av testeissä ulla voit säästä hyttysmyrkyt, ä lehden tilau kapeat smaksun pyykinpesukoneet moninkerta isesti! ja lasten vaipat.

Ilmestyy kesäkuussa!

Tilaa Kuluttaja

• •

9,50 € 2 lehteä tai kestotilauksena** jäsenetuhintaan 8 lehteä 33 € Uutta!

Tutustumistilauksena*

Saat kaikki nämä!

• Saat täysin puolueetonta ja luotettavaa

tietoa ostopäätösten ja muiden valintojen tueksi

• Tiedät ensimmäisten joukossa ongelma-

tuotteista ja terveydelle haitallisista aineista

• Saat verkkopalvelumme Kuluttaja.fin

tuhannet testitulokset koko perheesi käyttöön ja pääset lukemaan myös näköislehteä.

• Näet mitkä yritykset kuuluvat Mustalle listalle, eivätkä ole maksaneet kuluttajariitalautakunnan suosittelemia korvauksia

• Saat tilaajalahjana myös kestävän ostoskassin.

Verkkosivum m

e uudistuiva

t! Tutustu Ku

luttaja.fi

Tilaa ja tutustu tilausehtoihin osoitteessa

Kuluttaja.fi/martat tai soita maksuttomaan asiakaspalvelunumeroomme 0800 188 210 (24 h/vrk), muista mainita tilaajatunnus MARTAT.

3/2015

Testivoittaja Bosch

MFQ4020 Yhteistyökumppaneina Martat ja Kuluttajaliitto.

5

Vertailu 3/201

ki

osik Maistajien su

Snellman

Kunnon kuoreton nakkimakkara

Kuluttaja Tutustumistilaus jatkuu kestotilauksena, ellei tilaaja irtisano tilausta ennen kestotilausjakson alkamista.**Kestotilaus laskutetaan kerran vuodessa, ja se jatkuu ilman eri tilausta, *kunnes tilaaja toisin ilmoittaa asiakaspalveluumme. Ks. tilausehdot sivuilta Kuluttaja.fi/Martat. Kuluttajaa kustantaa Kuluttajaliiton perustama ja täysin riippumaton Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys ry. Osoite Kuluttaja-lehti, Malminrinne 1 B, 00180 HELSINKI. Asiakaspalvelu Tampereen Laserma Oy, Kuoppamäentie 3A, 33800 TAMPERE, puh. 0800 188 210.

Sähköposti asiakaspalvelu.kuluttaja@laserma.fi

MARTTAILU

Marttaristikko

rISTIKON RATKAISU S. 60

MARTAT 4–5 | 2015

| 61

KUPONgit M i tä m i e ltä M artat- l e h d e s tä 4 – 5/2 0 1 5?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiä

Marttaliiton jäsenedut Haikon Kartanossa 2015 MAJOITUS Kylpylähotellissa • 120 €/Standard-huone/vrk (198 €) • 150 €/Superior-huone/vrk (238 €) sis. kahdelle kartanoaamiainen ja kylpylän käyttö

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla (lehti@martat.fi) tai postikortilla (Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki).

MAJOITUS Kartanohotellissa • 170 €-/Classic-huone/vrk (258 €) sis. kahdelle erikoisaamiainen Kartanossa, kylpylän käyttö ja Butler Service Kylpyläetuna yksilöhoidoista ma–pe -10 %

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

Edut ovat henkilökohtaisia ja voimassa kahdelle henkilölle/varaus.

Edut eivät koske juhlapyhiä ja ryhmävarauksia.

Mainitse varausta tehtäessä varauskoodi: ”MARTTALIITTO” ja esitä jäsenkorttisi vastaanotossa hotelliin saapuessasi.

www.haikko.fi

»Palautteen » lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Kodin hyvä arki -kirjaa.

Hotelli Haikon Kartano & Spa, Porvoo, p. 019 576 01

Pa lv e l ukortt i Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.  Osoitteenmuutos alkaen

/

2015

TERVEYTTÄ, MAKUA, RUOKAILOA, KESTÄVIÄ VALINTOJA, ASIAA, RENTOA OTETTA, TIETOA.

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi

Syö hyvää on kaikkea tätä.

Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

www.syohyvaa.fi –sivuilta löydät artikkeleita, videoita ja muuta ravitsemukseen liittyvää materiaalia.

Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös marja-liisa.alhonsalo@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

62 | MARTAT 4-5 | 2015

KAUNISTA KUKILLA

Ideoita kukka-asetelmiin ja istutuksiin.

TARVIKKEET Kukkaveitsi  Niinestä tehtyä sidontanauhaa  Pienet sakset Kukkia  Täydennysvihreitä

2

Aloita kimpun sitominen laittamalla keskelle tulevat kukat ristiin ja pystyyn. Jatka lisäämällä vuoroin kukkia, vuoroin vihreää siten, että asetat varret aina vinoon ja edellisen varren alle. Etene myötäpäivään. Pidä kimpusta kiinni napakalla otteella.

KUVASSA Kuvan kimpussa on pioneja, valkoista sinisarjaa, inkaliljaa, tädykettä, leukoijaa, värililjaa, tertturuusua, ritarinkannusta.  Täydennysvihreinä mm. karhunheinää, parsanlehtiä ja vuorenkilven lehtiä.

ESIVALMISTELUT

»Leikkaa » kukat ja vihreät mahdollisimman tasapituisiksi. Poista alimmat lehdet ja ruusujen piikit.

1

Asettele kukat ja täydennysvihreät lajeittain työpöydälle. Näin niitä on helppo valita sidonnan edistyessä.

Spiraalikimppu Leikkokukat asettuvat kauniisti maljakkoon, kun ne sidotaan spiraalin muotoon. Yhdistele kimppuun oman pihan kukkia ja luonnonkasveja sekä kaupan leikkokukkia.

3

Sido valmis kimppu sidontanauhalla ja leikkaa terävällä veitsellä imupinnat varsiin. Älä leikkaa imupintaa saksilla, sillä se nopeuttaa kukkien lakastumista.

Toteutus Heidi Sa arinen kukk ak auppa Linnea //Kuvat Sari Tammikari

Vi n kk i!

Sopivia heiniä kimppuun ovat koste illa paikoilla kasvavat sa rat.

Ne kestävät kauniin taipuisina eivätkä ku ivu kuten niittyheinät.

MARTAT 4–5 | 2015

| 63

Piilopaikka Arabia / Piia Keto

Kahvirasia sisältää Juhla Mokka -suodatinkahvia sekä bambukahvimitan.

PIILOPAIKKA KAHVILLESI Kahdeksas Juhla Mokka -kahvirasia syntyi yhteistyössä Arabian ja kuvittaja Piia Kedon kanssa.

Kahvirasian kuvitus kertoo tarinaa pienestä metsässä seikkailevasta tytöstä, jolle metsä on hieman pelottava, mutta samalla kiehtova paikka monine piilopaikkoineen.

Hanki kahvillesikin ajaton ja tyylikäs piilopaikka, joka säilyttää kahvinautinnon tuoreuden.

Katso lisää juhlamokka.fi

o ist em luk sä Ke

VAIN DIGILEHDESSÄ

Aikaa lukea & puuhata 66 Rinkka selkään & seikkailemaan Junalla Euroopassa

73 Matkavinkit kädentaitajien Ahvenanmaalle Lähellä mutta erilainen

80 Syö hyvää ympäri maailman Ruoka vaikuttaa

82 Ruukkupuutarha

Ideoita kukka-asetelmiin ja istutuksiin

86 Kesämuistot talteen Kirjontaa ja kuvansiirtoa

92 Novelli martalle Suvun historiaa

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 65

INTERRAIL

Junalla Euroopassa

66 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

o ist em luk sä Ke

MARTAT INTERRAILILLA

Rinkka selkään & seikkailemaan Junalla ympäri Eurooppaa – melkein kuin nuorena! Reissaamisen riemu ei ole haalistunut, mutta eläkeiässä reilaava suunnittelee reitin ja majoitukset tarkemmin kuin teininä. « teksti & kuvat tarja heiskanen & pirjo helasti

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 67

INTERRAIL

Junalla Euroopassa.

«

T

oteutimme vuosi sitten huhtikuussa unelmamme: lähdimme seniori-interrailille. Meitä, kahta yli 65-vuotiasta naista, kyllä vähän jännitti ja pelottikin. Ystävät ja tutut kyselivät, eikö reilaaminen ole aika vaarallista ja nuorten puuhaa.

Saimme hienotunteisia pakettimatkasuosituksia. Mutta reissupäätöksemme piti. Mielestämme reilaaminen vaikutti kiinnostavalta matkustustavalta myös senioreille. Mahdollisuuden siihen tarjoaa Interrail 60+ -kortti.

60+ Global Pass -kortilla voi matkustaa Euroopassa junalla minne haluaa. Kortti kelpaa kaikissa Interrail-maissa sekä tietyillä laivayhteyksillä. Vanhemmiten interrailille kannattaa kuitenkin valmistua paremmin kuin joskus huolettomassa nuoruudessa.

APUA VR:LTÄ Hahmottelimme reittiä ensin paperille ja tutkimme netistä Euroopan rautatiekarttoja ja junien aikatauluja. Reittisuunnitelma muuttui moneen kertaan, kiinnostavia kohteita piti jättää pois, koska ne koukkasiv-

at liian kauas reitistämme. Lähdimme nimittäin siitä, ettei junassa tarvitse kerralla istua kovin monta tuntia. Niinpä pysähdyspaikkamme sijoittuivat melko lähelle toisiaan.

Kun reitti vaikutti valmiilta, tarkistimme VR:n lipunmyyntivirkailijan kanssa, oliko aikataulutuksemme toteuttamiskelpoinen. Ei aivan, sillä osoittautui, että VR:llä oli täydellisemmät reitti- ja aikataulutiedot kuin ne, jotka olimme kaivaneet netistä.

Suurkiitos virkailijalle, joka täsmensi meille järkevän reitin!

KEVÄÄLLÄ JUNISSA VÄLJÄÄ Lopulta in-

terrail-passi oli taskussa ja nippu paikkalippuja myös. Ostimme ensimmäisen luokan reililipun ja pakolliset paikkaliput muun muassa yöjunaan. Tuumimme, että sen kerran kun lähdetään, mennään komeasti ykkösluokassa.

Sattui vielä niin mukavasti, että alkuvuodesta Interrailmatkoista sai 15 prosentin alennuksen.

Kannattaa seurailla VR:n sivuilta tarjouksia.

Matkalla huomasimme, että juniin mahtui

MATKAREITTI: Viivyimme kaikissa kohteissamme vähintään kaksi yötä.

Koko matkaan meni 34 päivää.

Pont d´Avignon

Helsinki

68 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

Espanja, Barcelona

Ranska: Perpignan ja Avignon.

RENTO ASENNE JA KOHTUULLINEN KUNTO Kotimatkalla totesimme seikkailumme on-

nistuneen yli odotusten. Ehkä oli tuuria, kun mitään varsinaista vastoinkäymistä tai pelottavaa tilannetta ei tullut eteen. Iäkkäämpikin uskaltaa reilata, kun matkaan valmistautuu etukäteen, asenne on rento ja kunto kohtuullinen.

Huomasimme reissussa, että kuntosaliharjoittelusta oli apua. Pitkätkään kävelymatkat ja por-

Rapallo

o ist em luk sä Ke

hyvin, koska turisteja oli huhtikuussa harvassa. Kesäaikaan tilanne on toinen. Silloin paikkalippujen varaaminen etukäteen on järkevää.

Tarkan reittisuunnitelmamme ansiosta tiesimme etukäteen, milloin olisimme missäkin kohteessa. Niinpä pystyimme varaamaan myös majapaikat etukäteen netistä. Ne vaihtelivat kolmen tähden hotelleista B&B-paikkoihin.

Junat kulkivat lähes aikataulussa koko matkan. Myös majapaikat osuivat lähestulkoon nappiin. Italian rautateillä tosin jouduimme pieneen lakkosumaan. Junat kulkivat vain joka toinen päivä.

60+ Global Pass -kortilla voi matkustaa Euroopassa junalla minne haluaa.

taiden kapuamiset eivät väsyttäneet ja rinkka kulki sopuisasti selässä.

Mitä tekisimme tämän reissukokemuksen pohjalta toisin? Valitsisimme vähemmän kohteita, viipyisimme kussakin pidempään, tutustuisimme etukäteen kohteiden historiaan ja unohtaisimme kiireen tykkänään.

Siihen kannattaa varautua, että interrailkärpänen puraisee ja seuraava reissu alkaa ehkä yllättävän pian väikkyä mielessä. «

Cinque Terre

Portofino

Italia: Cuneo, Rapallo ja Pistoia MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 69

INTERRAIL

Junalla Euroopassa.

« MATKALIPUT

»»Senioreiden interrail-lippu yli 60-vuotiaille on Global pass, joka kelpaa kaikissa interrailmaissa ja tietyillä laivayhteyksillä. Kelpoisuusaika viikosta kuukauteen. Kymmenen päivän lippu ykkösluokassa 397 €, kakkosluokassa 253 €, kuukauden lippu ykkösluokassa 946 € ja kakkosluokassa 602 €. »»Global pass -kortti ostetaan VR:ltä.

Paikkalippujakin juniin voi ostaa jo lähtömaasta. Selvitä etukäteen, mihin juniin paikkavaraus on pakollinen. Hyvä junasivusto on muun muassa Saksan rautateiden Deutsche Bahn. »»Paikkalippuja myydään myös Euroopan monien rautatieyhtiöiden verkkokaupoista ja puhelinpalveluista. Suurimmilla rautatieasemilla on kansainvälisiä lipunmyyntipisteitä. Kannattaa varata aikaa, sillä ne voivat olla ruuhkaisia. »»Varmista matkakohteessasi, että aikataulut pitävät paikkansa. »»Lipun lisäksi tarvitset voimassa olevan passin. »»Tarkista huolellisesti, että henkilötietosi ovat lipussa oikein. Korjauta mahdolliset virheet ennen matkaan lähtöä.

Slovenia: Ljubljana

70 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

MUISTA NÄMÄ

»»Tarkista jo muutama kuukausi ennen matkaa, mitä rokotuksia tarvitset ja mitkä rokotuksesi ovat voimassa. »»Tarvittava terveystieto löytyy Duodecimin ja THL:n netissä julkaisemasta Matkailijan terveysoppaasta. »»Ota mukaan Kelan eurooppalainen sairausvakuutuskortti ja muista matkavakuutus. »»Ulkoministeriön sivuilta löytyy tiedot, mihin maihin on suositeltavaa tehdä vapaaehtoinen matkustajailmoitus.

MITÄ MUKAAN?

»»Hyvä matkalaukku tai rinkka on lähes tärkein varuste. Jos olet ostamassa uutta rinkkaa, kysy myyjältä, millainen on sinulle sopiva koko. Rinkka on kätevä, koska se jättää kädet vapaiksi. »»Ota mukaan mieluummin liian vähän kuin liian paljon tavaraa. Lisää saa tarvittaessa matkan varrelta. Kahdet hyväksi havaitut lenkkarit kannattaa kuitenkin sovittaa mukaan. »»Kääri vaatteet tiukoille rullille. »»Lajittele paidat, housut, sukat, alusvaatteet yms. kukin omaan läpinäkyvään muovipussiinsa. Niin tarvittava löytyy pakaasista helposti. »»Luottokortti on hyvä säilyttää huomaamattomassa, esimerkiksi klipsillä housunkauluksen alle kiinnitettävässä kovassa kotelossa. »»Ole tarkka kaikkien asiakirjojen säilytyksessä. Ota kopio passista.

Zagreb

Kroatia: Zagreb

Mostarin silta

Keskustele matkakumppanin kanssa ennen lähtöä, menevätkö kiinnostuksenne kohteet yksiin. Jatkuvasti ei tarvitse kulkea kylkimyyryä. Toinen voi hyvin mennä museoon silloin, kun toinen mieluummin shoppailee. »»Vältä matkakumppanille kiukuttelua. »»Älä pilaa matkaa ahtailla asenteilla. »»Varaudu siihen, ettei kaikki mene suunnitelmien mukaan. »»Jossakin vaiheessa voi iskeä reissuväsymys. Miettikää etukäteen, miten mahdolliset ristiriidat ratkaistaan. »»Pidä matkapäiväkirjaa. Kokemusten tulvassa moni asia unohtuu muuten.

PLUSSAT

o ist em luk sä Ke

SOVI ETUKÄTEEN

+ Junamatkalla näkee enemmän ja sielu ehtii hitaaseen matkustamisen mukaan. + Näköalareiteillä maisemat hivelevät silmää ja mieltä. + Matkalla tutustuu mielenkiintoisiin ihmisiin, joiden luokse ehkä vielä palaa. + Näkemykset avartuvat ja opit uutta nykyisestä ja entisestä Euroopasta. + B&B-paikoissa saa olla vähän kuin sukulainen. + Keväällä junissa on tilaa eikä museoihinkaan juuri joudu jonottamaan. + Ikä ei ole este reilaamiselle, saimme reissussa runsaasti peukutuksia nuorilta reilaajilta.

MIINUKSET

- Varattu hotelli ei ehkä olekaan sitä, mitä etukäteen lupaa.

- Junalakot voivat muuttaa suunnitelmia.

- Sää voi olla keväällä oikullista.

- Rinkka täyttyy nopeasti ostoksista, ja osan mukana olleista vaatteista joutuu jättämään matkan varrelle. Ota siis mukaan sellaista, mistä muutenkin pikapuoliin luopuisit.

- Euroopassa harrastetaan makeampia aamiaisia kuin Suomessa. Ne alkavat pikku hiljaa tympiä.

- Matkaväsymys iskee takuuvarmasti jossakin vaiheessa. Samojen nuhjuisten vaatteiden käyttäminen voi tuskastuttaa. Reissussa oppii arvostamaan majapaikkaa, jossa voi pestä pikkupyykkiä.

- Vaikka junassa on tupakointikielto, sitä ei kaikissa maissa välttämättä noudateta. «

Sarajevo

Bosnia ja Herzegovina: Sarajevo ja Mostar

Kroatia: Zagreb

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 71

« HYVÄ HUOMATA

Matkustusasiakirjat kerätään »»Yöjunissa valtioiden rajat ylitetään usein öiseen aikaan. Yleensä vaununhoitaja kerää illalla Interrail-kortit ja passit rajamuodollisuuksia varten, jotta saat nukkua rauhassa. Lippusi ja passisi palautetaan aamulla. Tarkista, että saat takaisin omat paperisi etkä jonkun muun, ja ettei mitään puutu.

Milloin ja mistä junani lähtee? »»Rail Planner App -sovelluksella (Applen laitteille) voit tutkia Euroopan aikatauluja offline-tilassa. Jokaisella rautatieasemalla on lähtö- ja laituritiedot, joko aikataulujulisteissa (lähdöt keltaisessa julisteessa, saapumiset valkoisessa) tai näyttötauluissa.

Suurissa kaupungeissa voi olla useita rautatieasemia, eivätkä junat yleensä pysähdy kaikilla. Jos haluat tietylle asemalle, varmista etukäteen, että junasi todella pysähtyy siellä. Kun jatkat matkaa seuraavaan kohteeseen, varmista ensin, miltä asemalta junasi lähtee.

Lisää vinkkejä www.vr.fi

Saksa: Leipzig & Berliini 72 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

MATKAN KOHOKOHDAT Hotelli Avignonissa Eräänlainen kohokohta tämäkin, ainakin näin jälkeenpäin.

Netissä pittoreskiksi mainostettu hotelli oli kuin rakennustyömaa. Mutta kyllä se anarkistimartoille yöpymispaikaksi kelpasi.

Pistoian B&B. Eläkeläispariskunta rahoitti 200-vuotisen upean talonsa ylläpitoa majoittamalla matkalaisia. Puitteet olivat kuin palatsissa ja isäntäpari kutsui meidät omalle puolelleen pastaillalliselle. Vinkkinä Firenzeen halajaville: Pistoiassa yöpyminen on halvempaa kuin Firenzessä ja junamatka kestää reilun puoli tuntia.

Cinque Terre Rapallosta pääsee junalla, kesällä myös vesitse, Cinque Terre -nimiselle laajalle luonnonsuojelualueelle. Vuoren rinteessä sijaitsevaan viiden kylän ryppääseen kannattaa tutustua. Hedelmätarhat, kimalteleva meri, kivetyt kinttupolut ja kirkot jäivät ikiajoiksi mieleen.

Kunnon lenkkarit jalkaan ja vesipullo reppuun!

Medjugorje Mostarin liepeillä sijaitsee Medjugorjen pyhiinvaelluspaikka, missä Neitsyt Marian sanotaan ilmestyneen. Siellä käy vuosittain miljoonia roomalaiskatolisia. Vaikeakulkuiselle kukkulalle patikoi hyvällä säällä puolisen tuntia, rankkasateella nousua yrittävät vain uskaliaimmat. 

Helsinki

o ist em luk sä Ke

Matkavinkit kädentaitajien Ahvenanmaalle Ahvenanmaa on mainio matkakohde: se on lähellä, mutta kuitenkin erilainen. Poimimme maakunnan tarjonnasta namupaloja erityisesti kädentaidoista kiinnostuneille. Käsitöiden lisäksi osaamista on myös makkaran, oluen ja suklaan tekijöillä. « teksti & kuvat mari romppanen

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 73

AHVENANMAA Lähellä mutta erilainen.

« 1

Merikorttelin käsityökeidas Maarianhaminan Itäsatamasta löytyy käsitöitä pursuava aarreaitta, viiden yrittäjänaisen perustama taidekäsityöpuoti SALT Konsthantverk. Naiset valmistavat käsityötalossaan kauniita ja laadukkaita tuotteita jokapäiväiseen käyttöön.

Taitavissa käsissä syntyy niin yksilöllisiä hopeakoruja kuin puu-uunissa poltettua, hillityn sävyistä käyttökeramiikkaa. Eläväiset kuviot koristavat käsinpainettuja tyynyliinoja, vuodevaatteita, pyyhkeitä ja verhoja. Kudotut matot ja kaitaliinat taas hehkuvat voimakkaan värisinä.

Tarjolla on lisäksi laaja valikoima vierailevien käsityöläisten luomuksia huiveista huopatossuihin ja taidelasista metallisiin kynttilänjalkoihin. Kulinaristit ilahtuvat purkillisesta paikallista hunajaa, karpalohyytelöä tai tervasinappia.

Täällä voi myös tutustua perinteisiin käsityötaitoihin, sillä Merikorttelin työpajoissa veistetään puuveneitä ja taotaan rautaa. Kierroksen lopuksi kannattaa herkutella rantaravintoloissa.

1

MATK AVINKIT

»»Finnair ja Flybe lentävät Maarianhaminaan Helsingistä. Matka Ahvenanmaalle taittuu myös Finnlinesin, Silja Tallinkin tai Viking Linen aluksilla. Ålandstrafikenin saaristolautat liikennöivät Manner-Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välisessä saaristossa. »»Ahvenanmaalla voi liikkua autolla tai busseilla. Etäisyydet ovat verrattain lyhyitä, joten saari on myös suosittu pyöräilykohde. Majoitus kannattaa varata etukäteen sesonkiaikana. »»Lisätietoja: www.visitaland.com

74 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

SALT Konsthantverk, Sjökvarteret, Österleden 110, Maarianhamina.

Avoinna 1.6.-30.6. ja 10.8.-31.8. ma-pe klo 10-17, la klo 10-15, su klo 11-14 ja 1.7.-9.8. ma-pe klo 10-18, la klo 10-16, su klo 11-14. www.salt.ax «

Merikorttelin SALT-putiikissa on tarjolla paikallisten käsityöläisten tuotteita.

o ist em luk sä Ke

1

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 75

AHVENANMAA Lähellä mutta erilainen.

«

Neulepuodin pauloissa

Tekstiilitöitä & puuesineitä

Suloisessa Stickstuganin neuletuvassa roikkuu vieri vieressä houkuttelevan värikkäitä lankavyyhtejä. Tilan omistaja Lotta Gustafsson värjää käsin sekä lampaan- että alpakanvillaa ja neuloo langoista monenlaisia tuotteita suunnittelemiensa mallien pohjalta.

Lotan myssymalliston kuvioissa purjeveneet seilaavat ja hevoset ravaavat. Sormikkaita ja lapasia somistavat esimerkiksi pilkut tai ruusut.

Villapaitoja on tarjolla neljällä eri kuvioinnilla ja useilla värivaihtoehdoilla. Huivit ja laukut täydentävät valikoimaa. Käsityöihmiset voivat hankkia täältä myös pelkkiä lankoja.

Neuletuvalta kiemurtelee kävelytie tunnelmalliseen, merihenkisesti sisustettuun kesäkahvilaan. Kahvikupposen ja mehevän kakkupalan voi nauttia myös viereisessä kasvihuoneessa, joka on pullollaan mummolan ikkunalta tuttuja pelargoneja.

Idyllinen Vårdön saari sijaitsee lyhyen lossimatkan päässä Manner-Ahvenanmaalta. Matkalla ohitetaan myös historiallinen Bomarsundin linnoituksen raunio. Saaren halkaisee Suuri Postitie, jota myöten kuljetettiin satojen vuosien ajan postia Turun ja Tukholman välillä.

Vargatan kyläkeskuksessa voi ihastella hienoja laivurintaloja talonpoikaispurjehduksen kulta-ajalta. Muutaman kilometrin päässä matkailijoita taas odottaa Peggys Hantverk & Kafé, ihastuttava maalaistalon pihapiiri käsityöpuoteineen.

Puodinpitäjä Peggy Danielsson kertoo, että hän suunnittelee ja ompelee käsitöitä talvikuukausina kesäsesonkia varten. Putiikissa on esillä kankaisia taidonnäytteitä, kuten kesäkasseja, pannulappuja, serviettejä, tuoksupussukoita ja säilytyskoreja. Vierailun kruunaa leppoisa tuokio Peggyn kesäkahvilassa.

2

Stickstugan kahvila, ateljee ja putiikki, Norråkersvägen 20, Järsö.

Avoinna 1.6.-31.8. ma-su klo 11-19. www.stickstugan.ax www.stickstugan.blogspot.fi.

2

3

Samalla reissulla kannattaa piipahtaa myös Annas Shop -putiikissa, jossa Kurt Eriksson myy puisia esineitä ja maalauksia sekä tarjoilee ahvenanmaalaista pannukakkua.

4

Peggys Hantverk & Kafé, Sandövägen 81, Vårdö. Avoinna 30.6.-2.8. ti-su klo 12-17. www.peggys.ax.

Annas Shop, Skolvägen 9, Grundsunda, Vårdö. «

76 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

3

2

4

o ist em luk sä Ke

2

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 77

AHVENANMAA Lähellä mutta erilainen.

«

Käsityöläisolutta

Suussasulavaa suklaata

Ahvenanmaan ainoa panimo, Stallhagen, tuottaa oluen ystävien iloksi laadukkaita käsityöläisoluita. Valikoimaan kuuluu pysyvän tuotannon lisäksi kausijuomia, kuten joulu- ja sadonkorjuuolutta. Kesähelteellä maistuu vaikkapa kevyt hunajaolut tai marjainen mustikkaolut.

Stallhagenin markkinointivastaava Kristiina Kurki-Suonio kertoo, että he panostavat yrityksessä erityisesti ruoan ja oluen yhdistämiseen ja mielenkiintoisten makuparien löytämiseen.

- Kotikokkien keskuudessa on virinnyt kiinnostusta myös oluen käyttöön ruoanvalmistuksessa. Haluammekin edistää hyvälaatuisen ruoan ja juoman liittoa, josta myös monet naiset ovat innostuneita oluen hieman miehisessä maailmassa.

Ravintola Pub Stallhagenissa tarjoillaan kauden raaka-aineista valmistettuja aterioita, joiden kanssa voi testailla tuotannossa olevia oluita. Juomalistalta löytyy myös esimerkiksi siidereitä ja viinejä. Opastettu panimokierros perehdyttää niin aloittelijoita kuin olutharrastajia artesaanioluen valmistuksen saloihin.

Eckerön hulppea posti- ja tullitalo kätkee herkkusuiden suosikkikohteen, suklaapuoti Mercedes Chocolaterien. Puodin omistaja, venezuelalainen Mercedes UrbinoWinquist saapui aikoinaan Ahvenanmaalle rakkauden perässä.

Iloinen Mercedes yhdistää samalla intohimolla entisestä kotimaastaan tuodun kaakaon paikalliseen kermaan ja voihin: lopputuloksena syntyy käsintehtyjä konvehteja, joita maustavat esimerkiksi hunaja-appelsiini, viikuna, rommimarinoitu paahdettu kookos, tyrni tai vadelma.

- Käytän suklaan valmistukseen aina parhaita mahdollisia raaka-aineita. Venezuelan kuumassa ilmastossa kaakaopavut saavat hienon aromin, kun taas suomalaiset marjat ovat erinomaisen raikkaita.

Suklaapuodin yhteydessä on myös Mercedesin aviomiehen Peter Winquistin keramiikkanäyttely ja pieni käsityömyymälä Smått & Gott, josta voi hankkia ahvenanmaalaisten artesaanien tuotteita.

5

Stallhagen Ab, Getavägen 196, Godby.

Pub Stallhagen ja panimomyymälä ovat avoinna päivittäin, tarkista aukioloajat Stallhagenin Facebook-sivulta. Opastettu panimokierros maistajaisineen kannattaa varata etukäteen, hinta 31 €. www.stallhagen.com.

78 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

6

Mercedes Chocolaterie, Smått & Gott, Peters Studio, Eckerön posti- ja tullitalo, Storby, Eckerö. Avoinna 10.5.-30.8. ti-su klo 10-17. www.amorina.ax.

o ist em luk sä Ke

Lammastilan antimia

5

Svartsmaran pientilan pihapiirissä seisoo punainen tupa, jonka takahuoneessa valmistetaan käsityönä ensiluokkaisia lampaanlihatuotteita. Täällä ostoskasseihin sujahtaa esimerkiksi juuston ryydittämiä grillimakkaroita ja savustettua karitsanfileetä.

Monen suosikki on chilillä, korianterilla ja valkosipulilla maustettu lämminsavumakkara, joka sopii erityisen hyvin yhteen oluen kanssa.

Myös pihvit sekä konjakin tai pippurin makuiset tankomakkarat ovat haluttuja tuotteita.

- Meillä on kolmisenkymmentä lammasta.

Valmistamme mieheni ja poikani kanssa pieniä määriä laadukkaita lihatuotteita. Myymme myös lampaiden taljoja ja luonnonvärisiä villalankoja, tilan omistaja Ann Sundberg kertoo.

Café Svarta Maran -kesäkahvilassa on tarjolla kotona tehtyjä leivonnaisia, jäätelöä ja tilan makkaralla täytettyjä panini-leipiä. Tilapuodin hyllyiltä löytyy myös koruja, joita talon emäntä valmistaa käsin tekemistään lasihelmistä.

7

7

6

7

Marskogens Lamm & Café Svarta Maran, Landströmsgatan 21, Svartsmara, Pålsböle.

Avoinna 31.5.- 14.6. sunnuntaisin klo 12-17 ja 21.6.-16.8. joka päivä klo 12-17. www.marskogens.ax. 

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 79

MAAILMA KYLÄSSÄ Ruoka vaikuttaa.

Syö hyvää ympäri maailman Välillä ruokakeskustelu käy kiihkeänä ja aallot lyövät korkealle. On kuitenkin tärkeää, että ruoasta puhutaan. Älkäämme olko toistemme ruokavihollisia!

teksti & kuva terhi lindqvist

H

yvä ruoka tekee hyvää keholle, aisteille ja ympäristölle – kautta maailman. Kaikki ruuan tuotanto kuluttaa ympäristöä, mutta meidän täytyy kuitenkin syödä. Miten tehdä se kestävästi, terveellisesti ja hyvällä mielellä?

Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä paneuduttiin tähän intohimoja Katariina Juuherättävään ruoka-aiheeseen. rikkala (vas.), Liisa Rohweder Marttojen ja Kuluttajaliiton ja Heli Kuusipalo järjestämässä paneelikeskus-

80 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

INTOHIMOJA JA MAALAISJÄRKEÄ – Uu-

det ravitsemussuositukset pitävät kunniassa paljon vanhaa, mutta tuovat myös uutta tullessaan. Korostamme syömisen ja erityisesti yhdessä syömisen merkitystä. Ruuan voittanutta terveyden edistäjää ei olekaan. Vanha kunnon lautasmalli on helppo muistaa ja helppo toteuttaa, korostI Heli Kuusipalo.

– Kotimaiset öljyt ja palkokasvit ovat sekä ympäristöystävällisiä että terveellisiä raaka-aineita. Täysjyvävilja pitää pintansa.

Nykypäivän ruokakeskustelun aallot karppauksineen ja maito- ja sokerisotineen lainehtivat väliin korkeina. Panelistien mielestä on hyvä, että keskustellaan, vaikka yksilön tunteet ja tieteen antamat vastaukset eivät aina kohtaa.

– Keskustelu on sinänsä tärkeää. Älkäämme silti olko toistemme ruokavihollisia, Heli Kuusipalo lisää.

Liisa Rohwederin mukaan tärkein ympäristöteko, jonka voimme tehdä, on ruokahävikin välttäminen.

– Tällä hetkellä neljännes tuotetuista kaloreista menee hukkaan. Kannattaa myös lisätä kasviksia ja kotimaista alihyödynnettyä kalaa.

Liisa Rohweder muistuttaa, että sillä, mitä Suomessa laittaa suuhunsa, voi olla vaikutuksia yllättävän kaukana, esimerkiksi Etelä-Amerikan sademetsissä.

– Harva ajattelee ulkomaista naudanlihaa syödessään, että lautasellani on nyt pala sademetsää. Vaikka ruuasta puhutaan paljon, siitä voisi puhua vielä enemmänkin.

o ist em luk sä Ke

telussa olivat mukana WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder, ravitsemustieteilijä Heli Kuusipalo ja vastavalmistunut kotitalousopettaja Katariina Juurikkala.

MUUTAKIN KUIN RAVINTOA Tottumuksen

voima ruokavalinnoissa on suuri. Opimme lapsuudenkodissa, mikä sopii lautaselle ja mikä ei.

Kaupoilla on vastuu siinä, miten esimerkiksi ympäristömerkityt tuotteet asetellaan hyllyyn.

– Ei kukaan ehdi kiireessä etsiä kaupasta juuri tiettyä sertifioitua tuotetta, jos se on piilossa ylähyllyn perällä, Liisa Rohweder totesi.

Katariina Juurikkala korosti sesongin mukaan valittuja tuotteita. Tässäkin asiassa kotitalousopetuksella on merkittävä rooli. Opetus voi myös tukea trendiä, jossa uusia asioita kokeillaan ja tulokset jaetaan sosiaalisessa mediassa. Ruokailusta tulee uudella tavalla yhteisöllistä Instagramin ja Facebookin valokuvissa ja kommenteissa.

– Kiva, kun olemme kiinnostuneita etnisistä ruuista. Myös Suomessa on upea etninen ruokakulttuuri, olkaamme myös siitä ylpeitä, Heli Kuusipalo totesi.

Sekä Katariina että Heli ovat tutustuneet afrikkalaisiin ruokasuosituksiin ja ruokakeskusteluihin. Meillä on paljon yhteistä ja universaalia, vaikka raaka-aineet ovat paikallisia. Afrikassa ruoka on selkeämmin yhteisöllistä kuin täällä. Ruoka myös syödään usein yhteiseltä lautaselta.

Suomessakin ruoka on paljon muuta kuin ravintoaineita, nimittäin yhdessäoloa ja kulttuurin siirtämistä. Asiantuntijat jakoivat omat ruokamuistonsa: Liisan huippuhetki oli villivihannesretki työporukan kanssa. Ruoat valmistettiin metsässä ja nautittiin yhdessä. Katariinan muistot johtavat metsään marjastamaan yhdessä äidin ja mummon kanssa. Helille mieleen tulee ensimmäisenä pitkä pöytä.

– Kun koko suku syö yhdessä, tiedän kuuluvani johonkin. 

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 81

KAUNISTA KUKILLA

Ideoita kukka-asetelmiin ja istutuksiin.

Ruukkupuutarha Istuta kesäkukkia ja hyötykasveja samaan astiaan. Saat monipuolisen ruukkupuutarhan, joka mahtuu pieniinkin tiloihin.

Isossa ruukussa multa pysyy kosteana pidempään kuin pienissä yksittäisissä kipoissa.

Valitse ryhmään kasveja, jotka viihtyvät samankaltaisissa olosuhteissa. « toteutus heidi saarinen kukkakauppa linnea // kuvat sari tammikari Puutarhaliitto järjestää Avoimet puutarhat -tapahtuman 28.6. Kaunista kukilla -palstan asiantuntijan, Heidi Saarisen, puutarhaan pääsee silloin tutustumaan. Osoite on Honkasalontie 29, Nukari. Paikan päällä on myös kahvila.

82 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

Vinkki Kun keräät basilikasta yrttisatoa, latvo oksasta pari ylimmäistä lehteä. Näin kasvi tuuheutuu kesän mittaan.

o ist em luk sä Ke

Kun nostat ruukun riittävän korkealle, käy sadon korjaaminen helposti kyykkimättä.

Amppelimansikka ja riippapelargoniakin nauttivat, kun saavat kasvaa vapaasti pituutta ja runsautta.

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015 MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015| 83 | 83

KAUNISTA KUKILLA

Ideoita kukka-asetelmiin ja istutuksiin.

« AURINKOISEN PAIK AN KESÄISTUTUKSEEN VALITTIIN NÄMÄ K ASVIT:

Kurttulehtinen persilja

2

Loistosalvia

Riippapelargonia

1

84 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

Maissi

Amppelimansikka

Tummalehtinen koristebataatti Basilika

1 | Valitse tarpeeksi suuri ruukku, jossa on reilusti istutussyvyyttä. Jos ruukun pohja on umpinainen, poraa sinne reikä.

2 | Käytä hyvälaatuista multaa. Kesäkukille tarkoitetuissa multaseoksissa on kastelurakeita, jotka sitovat itseensä vettä. Lannoitteeksi sopii hitaasti ravinteita vapauttava kanankakka ja katteeksi orkideamulta.

3 | Irrota runsaat amppelikasvit ruukuistaan varovasti: työnnä toisen käden sormet varsien lomaan ja käännä ruukku ylösalaisin.

Tue vapaalla kädellä ruukun pohjasta. Näin varret eivät pääse katkeilemaan.

4 | Ruukun pohjalle on hyvä laittaa noin 5 cm:n kerros Leca-soraa (ylh. vas.). Soran päälle laitetaan ohut kerros multaa (alh. vas.), jonka päälle annostellaan pari kourallista kanankakkarakeita (alh. oik.). Peitä kanakakka vielä 5 cm paksulla multakerroksella.

5 | Sommittele istutus asettamalla kasvuruukuistaan irrotetut kasvit istutusruukkuun. Aseta maissi keskelle, koska se kasvaa korkeaksi.

6 | Kun olet saanut aikaiseksi mieleisesi sommitelman, voit lisätä multaa kasvien lomaan ja täyttää niiden väliset aukot.

7| Levitä mulloksen pinnalle kerros orkideamultaa katteeksi (kuva 4, ylh. oik.). Orkideamulta on sopivan kevyttä ja pienirakeista ja näyttää kauniilta ruukun pinnalla. Katteet estävät multaa kuivumasta. 

4

o ist em luk sä Ke

3

5

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 85

KÄSITYÖ

Kirjontaa & kuvansiirtoa.

Suven muistot talteen Kesäkodin muistot kirjataan mökkikirjaan iloksi tuleville vuosille. Hauskat sattumukset, vieraiden nimet ja luontohavainnot säilyvät kirjan sivuilla vuosien päähän, jälkipolvillekin.

Oman mökin kuva tai lempimaisema tulostetaan kankaalle, ja pihamaan kukat ikuistetaan kirjomalla. Kirja sopii myös vieraskirjaksi tai lahjakirjaksi päivänsankarille. « teksti, ohje & mallityö anja aalto kuvat sari tammikari

86 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

o ist em luk sä Ke MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 87

KÄSITYÖ

Kirjontaa & kuvansiirtoa.

« TEE NÄIN

TARVIKKEET

»»Tyhjä kirja »»Pellavakangasta tai muuta yksiväristä kangasta pohjaksi. Myös vanhat tekstiilit soveltuvat hyvin. »»Muliinilankoja: keskivihreä (DMC 987), vaalea vihreä (989), keltainen (742), vaalea keltainen (744), punainen (347) ja musta. »»Kirjontaneula, sekä kirjontakehys haluttaessa »»Silityskynä kuvion jäljentämistä varten (ompelutarvikeliikkeestä) »»Kiinnisilitettävää tukihuopaa (ompelutarvikeliikkeestä) »»Ompelulankaa »»Tulostettavia kangasarkkeja mustesuihkutulostimeen tai kuvansiirtoainetta lasertulostimeen kuvien siirtämiseksi kankaalle (askartelutarvikeliikkeestä).

88 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

1 | Hanki tyhjä kirja ja ota siitä tarkat mitat.

Mittaa ja leikkaa pohjakankaasta pala: Korkeus: Kirjan korkeus + 1 cm + päärmevaraa 6 cm. Leveys: Kirjan leveys kannen etureunasta takareunaan + väljyysvaraa 2–3 cm + sisälle taittuvat liepeet 2 x 8 cm.

2 | Suunnittele kuvan paikka kannessa. Merkitse se harsimalla.

3 | Siirrä kirjontakuvio kankaalle. Voit käyttää terävää kynää ja kalkeeripaperia tai ompelutarvikeliikkeistä saatavaa silityskynää (Katso erillinen ohje seuraavalta aukeamalta*). Kuva 1 4 | Kirjo varret varsipistoilla ja tikkipistoilla.

Kirjo lehdet, leppäkerttu ja toukka laakapistoilla. Kirjo kukat yksittäisillä linnunsilmäpistoilla niin, että alimmat lehdykät ovat varren väriset, keskimmäiset tummemman keltaiset ja reunimmaiset vaalean keltaiset. Toukka kirjotaan vaalean vihreällä ja leppäkerttu punaisella. Pisteet, jalat ja sarvet sekä toukan silmät kirjotaan mustalla.

5 | Päätä langanpäät nurjan puolen pistoihin.

6 | Höyrytä työ silitysraudalla pehmeän alustan päällä.

7 | Leikkaa kannen kuvan aukko kauttaaltaan 1 cm pienemmäksi kuin valmis aukko. Leikkaa kulmiin aukileikkaukset ja silitä saumanvarat nurjalle. Aseta kuvakangas aukkoon nurjalle, kiinnitä harsimalla. Silitä kannen kokoinen (ei saumavaroja eikä liepeitä) pala tukihuopaa nurjalle kostean liinan läpi. Kuva 2 8 | Käännä ylä- ja alareunojen päärmeet. Ompele käsin etupistoilla muliinilangalla. Jos haluat, voit ommella koneella.

9 | Taita 1.5 cm:n varat nurjalle liepeiden reunasta. Ompele esim. etupistoin muliinilangalla tai koneella.

10 | Käännä liepeet kannen sisälle ja kiinnitä päistä käsin pienin pistoin ompelulangalla.

Pujota kirja paikalleen. Kuva 3 «

2

o ist em luk sä Ke

1

3

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 89

KÄSITYÖ

«

Kirjontaa & kuvansiirtoa.

Näin siirrät kuvan kankaalle »»Kuvan voi siirtää kankaalle eri tavoin. Mustesuihkutulostimeen sopivia paperille kiinnitettyjä A4-kokoisia kangasarkkeja saa ostaa mm. käsityöliikkeistä ja tulostustarvikkeita myyvistä liikkeistä. »»Kuvan voi myös siirtää kuvansiirtoaineella, jota saa ostaa askartelutarvikeliikkeistä.

KUVAN SIIRTÄMINEN MUSTESUIHKUTULOSTIMELL A TULOSTUSK ANK A ALLE

1 | Valmistele kuva tietokoneellasi.

2 | Tee koetulostus. Tee tulostimesi paperilaatikossa olevaan päällimmäiseen paperiin merkki ja tulosta kuva. Näet merkistä, miten päin paperi on laatikossa ja miten kuva tulostuu siihen. Aseta nyt A4-kokoinen tulostuskangas (paperipohjalla) mustesuihkutulostimeesi niin, että kuva tulostuu kangaspuolelle.

3 | Irrota paperi tulosteen nurjalta puolelta.

Kiinnitä kuva silittämällä kangasta puuvillan lämpötilalla nurjalta puolelta.

4 | Pese kuva haaleassa vedessä, anna kuivaa tai kuivata hiustenkuivaajalla. Nyt kuva on käyttövalmis.

KUVAN SIIRTÄMINEN K ANK A ALLE POWERPRINT L ASERPRINT MEDIUM -KUVANSIIRTOAINEELL A

1 | Sopii lasertulostimille ja kopiokoneille.

Pohjakankaan pitää olla vaalea.

2 | Valmistele kuva tietokoneella ja käännä se tarvittaessa peilikuvaksi (muuten esim. kirjaimet tulevat lopullisessa työssä väärin päin). Tulosta kuva paperille lasertulostimella. Voit myös ottaa haluamastasi kuvasta kopion laserkopiokoneella. Käännä sekin tarvittaessa peilikuvaksi.

90 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

3 | Silitä pala puuvillakangasta, johon haluat kuvan siirtää. Pingota kangas pahvilevylle esim. maalarinteipillä. Merkitse kankaalle, mihin kohtaan kuva sijoittuu.

4 | Sivele ohut ja tasainen kerros kuvansiirtoainetta sekä kuvalle että kankaalle.

5 | Paina kuva kankaalle tasaisesti. Väliin ei saa jäädä ilmakuplia, sillä kuva ei tartu kuplien kohdasta. Voit käyttää esim. telaa tai pankkikortin syrjää ilmakuplien poistamiseksi. Kuivaa kuvaa 10 minuuttia hiustenkuivaajalla ja anna jäähtyä.

6 | Poista paperi tarkasti hankaamalla kostealla sienellä. Huuhtele sientä välillä ja poista irtoavaa paperia työn päältä. »»Kuvan siirrosta löytyy videoita Youtubesta, esimerkiksi osoitteesta www.youtube.com/watch?v=vOCw6pZJ3vA KIRJONTAKUVION SIIRTÄMINEN K ANK A ALLE SILITYSKYNÄLL Ä

* (Ed. aukeama, Tee näin, kohta 3) 1 | Jäljennä kirjontakuvio leivinpaperille.

2 | Piirrä silityskynällä kuvio paperin toiselta puolelta, paina kynää ja tee viivoista vahvoja. Vaaleille ja tasaisille kankaille viivat voivat olla hennompia. Viivan siirtymistä on hyvä kokeilla ensin tilkulle.

3 | Aseta leivinpaperi kankaalle ja kohdista kuvio haluamallesi kohdalle.

4 | Säädä silitysrauta kankaasi sietämälle lämpötilalle ja paina paperia rauhallisesti raudalla. Älä käytä höyryä. Nosta rautaa ja vaihda toiseen kohtaan. Varo liikuttamasta paperia. Tarkista välillä, miten kuvio on siirtynyt, ja jatka tarvittaessa silittämistä. Karkeammille kankaille silitysaika on pidempi.

Varo kuitenkin, että et polta kangasta. 

1

3

5

2

o ist em luk sä Ke

KÄSITYÖ

Kirjontaa & kuvansiirtoa.

4

1 tikkipisto 2 varsipisto 3 laakapisto 4 etupisto 5 linnunsilmäpisto

Kukkakirjonta

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 91

OTAVA/KATJA LÖSÖNEN

NOVELLI MARTALLE Suvun historiaa.

Ryijy

anja snellman

voi ei, mutsi, vieläks toi säälittävä räähkä pitää pakata mukaan mökille!

Tuossa on muovisäkit, alahan pakata!

Tämä keskustelu on käyty monasti, viime vuosina yhä kireämmillä äänensävyillä.

Mutta en anna periksi.

Ja tyttö pakkaa. Pakkaa tänäänkin. Pakkaa juuri nyt. Ja hänen tuiskivia elkeitään katsellessani minä kerron teille: Suvun historiaa voi tutkia monista eri näkökulmista, voi tarkastella asuinpaikkoja, luetella ammatteja, selata solmittuja liittoja, pohtia kuolinsyitä.

Tai sitten voi seurata yhden ryijyn tarinaa.

Tässä tapauksessa punaisen ryijyn tarinaa; tai ei enää tarkalleen ihan punaisen vaan haalean punapohjaisen, jossa on keskellä himerän oranssi ovaalinmuotoinen kuvio. Kuin kasvot, niin on sanottu, tai kuin ikkuna, niinkin on tulkittu. Näkipä joku kommentoija kuvioissa suden ja punahilkankin. Minun mielestäni se on ilmiselvä sydän, himmeästi vihjattu sydän upotettuna auringonlaskun hehkun väreihin.

92 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

o ist em luk sä Ke

Nuorimmat teistä eivät ehkä edes tiedä mistä puhun. Mikä röijyrytky? Ryijy tarkoittaa pitkänukkaista villaista peitettä, jota pidetään seinällä koristeena, joskus myös lattialla. (Ja on tämä meidänkin sukukalleus viettänyt aikaa lattialla, jos myös rullalla nurkissa.)

Sana ryijy tulee muinaisskandinaavisista sanoista ”ry” tai ”ru”, jotka tarkoittavat jotakin takkuista ja karkeaa. Joistakin koirista voi siis hyvällä syyllä sanoa, että ne muistuttavat ryijyä. Ryijyjä voidaan valmistaa kahdella tavalla: kutomalla kangaspuissa tai ompelemalla nukat – minä puhun aina karvoista – valmiiseen kangaspohjaan. Ryijy koostuu loimi-, kude- ja nukkalangoista ja sen tekeminen on monimutkaisempaa kuin arvata saattaa, sanovat kaikki joilta olen kysellyt. Myös äitini.

Moni meistä jotka tuskittelemme suvun perintöesineiden kanssa emme tule ajatelleeksi että perunkirjoituksen jäljiltä vintiltä mattopusseista löytyviä koinsyömiä ryijyjä on tehty jo viikinkien aikana. Viikinkien ryijyt olivat yleensä yksivärisiä, pitkäkarvaisia, eikä niitä levitetty seinille tai lattioille koristeeksi vaan niitä käytettiin tärkeissä suojeluksissa: venepeittoina, lämmikkeinä vuoteissa ja lopulta käärinliinoina. Myöhemmin, täkkien tultua sänkyihin, ryijyistä tuli koristeita. Karvapuoli alettiin leikata lyhyemmäksi, jotta kuviot erottuivat paremmin. Ryijyntekijät kehittelivät paikkakunnittain tyypillisiä malleja, joita tehtiin esimerkiksi kapioiksi tai suvussa kulkeviksi morsiusryijyiksi.

Niinpä vuosiluku, ihmishahmot ja sydänkuviot olivat erityisen suosittuja.

Sukuni tulenpunainen ryijy – niin, se on tosiaan ollut tulenpunainen – on ensimmäistä kertaa mainittu äidinäidinäidin Lyydian perintömerkinnässä.

Suuri, melkein seinänkokoinen ryijy. Lyydian ja hänen henkiystävättärensä Amandan yhdessä kutoma. Ryijyn takana on pieni kangaspala johon on kirjailtu kauniin koukeroisesti:

L &A

lyydia ilmoittaa testamentissaan, että Punainen Ryijy siirtyy tyttärelle ja sitten tyttärelle ja siitä taas tyttärelle. ”Jotta L:n ja A:n likeinen ystävyys muistettaisiin kauas eeskinpäin.”

Tuosta viimeisestä lauseesta pidän erityisesti.

«

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 93

NOVELLI MARTALLE Suvun historiaa.

«

Sitäpaitsi ryijy on varmaan ollut aikoinaan huikean kaunis. Lyydia liittyi ensimmäisten joukossa Fanny Churbergin perustamaan Suomen Käsityön Ystäviin, jonka tehtäväksi määriteltiin aikoinaan suomalaisen käsityön edistäminen ja jalostaminen isänmaalliseen ja taiteelliseen suuntaan.

Katsellessani vanhoja Suomen Käsityön Ystävien arkistovalokuvia mietin miten nuo sitkeät naiset kutoivat ryijyjä yhdessä, pohdiskelivat elettyä elämäänsä, sukulaisiaan ja rakkaitaan, sotien, puutteen ja menetysten vuosia, muistelivat, haaveksivat, iloitsivat ja surivat yhdessä. Ja jotain, niin uskon, on aina jäänyt kaikesta siitä yhdessäolosta ja kuiskauksista myös heidän tekemiinsä ryijyihin.

Kansallisromantiikka nosti ryijyt uuteen kukoistukseen, ja myös miehet, sellaisetkin tunnetut taiteilijamestarit kuten Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre alkoivat suunnitella taideryijyjä. Lyydialla oli sänkynsä yläpuolella kuva Gallen-Kallelan Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900 suunnittelemasta jugendhenkisestä Liekki-ryijystä. Se oli ensimmäinen perinteisistä malleista vapaa taideryijy ja Lyydia puhui siitä kuulemma paljon.

Kun tutkailemme vähän tarkemmin Lyydian omaa elämäntarinaa, huomaamme että hän oli naimisissa lankakauppias Oskarin kanssa, sai Ella-nimisen tyttären ja erosi miehestään pian sen jälkeen. Syytä ei ole erikseen koskaan kerrottu. Avioliitto ei ollut onnellinen, mutta viinalla tai väkivallalla ei ollut siinä sijaa. Kertoi Lyydian tytär Ella aikoinaan omalle tyttärelleen, äidilleni Lailalle.

Sittemmin Lyydia sekä Oskarin lanka- ja käsityötarvikekaupassa työssä ollut Amanda ja Ella asuivat samaa taloutta Helsingin Kruununhaassa, Halkolaituria vastapäätä. Ellan – josta itsestään myöhemmin tuli kansakoulunopettaja – muistikirjasta voimme lukea, että Äiti ja Amanda ompelivat ja kutoivat päivittäin niin itselleen kuin asiakkaille, kävivät aamuisin torilla ja kävelemässä rannalla ja usein viikonloppuisin pesemässä omia ja muitten mattopyykkiä mattolaitureilla. Sotaaikana he juoksivat hissittömän talon kellariin suojaan.

Muuta ei otettu asunnosta mukaan kuin tämä tietty punainen ryijy. Sitä kannettiin yhdessä. Se lämmitti talvipakkasilla isompaakin porukkaa.

Ellalla on muistikuva että Lyydia ja Amanda kutoivat yhdessä monta muutakin ryijyä, mutta niistä ei ole jäänyt jäljelle mitään; kenties ne myytiin silloin kun oli pulaa kaikesta?

94 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

o ist em luk sä Ke

Varsinainen ryijyinnostus alkoi 1920-luvulla. Kirja nimeltä Suomen ryijyt ilmestyi silloin, ja kirja - Lyydian ja Amandan muistiinmerkinnöillä varustettuna - löytyy tällä hetkellä kirjahyllystäni. Kirjan pohjalta laadittiin ryijyjen työpiirustusmallistoja ja Suomen Käsityön Ystävät alkoi myydä harrastajille ryijymalleja ja tarvikepaketteja. Malleja julkaistiin värikuvina muun muassa Kotiliesi-lehdessä, jonka vuosikertoja äitini kertoi kantaneensa erinäisiltä vinteiltä roskiin satoja kellastuneita kappaleita. Mallien joukossa oli myös Lyydian ja Amandan omia malleja. Äidinäidinäitini Lyydia oli kuulemma erityisen innostunut uusista kubistisista ja funktionalistisista ryijyistä. Niihin kun liittyi jotain salaperäistä, selittämätöntä, kuten Lyydia oli tyttärelleen selittänyt. Lyydia ja Amanda ihailivat erityisesti Impi Sotavaltaa joka loi niin sanotun valööriryijyn. Sellaiseksi kai tämä punainen perintyöryijykin on määriteltävä.

Ellan tytär, minun äitini Laila, sanoi aina että ensimmäinen asia minkä hän muistaa lapsuudestaan on punainen ryijy joka kulki kesäisin mukana maalle.

Aina samaan aikaan alkukesästä. Mellan hägg och syren, tuomien ja syreenien välissä. Kielojen aikaan.

Ryijyllä oli suvun kesähuvilalla ikioma seinä, johon se ensimmäisenä sijoitettiin kun tultiin perille. Ja kun se lehautettiin auki, se haisi aina hiukan ummehtuneelle ja varsinkin naftaliinille. Vaikka Ella-äiti vannoi herkkänenäiselle tyttärelleen ettei ollut upottanut pitkien karvojen sekaan koskaan ensimmäistäkään koirengasta. Äitini epäili aina että hänestä tuli käsityönopettaja tuon tunkkaiselta haisevan otuksen vuoksi. Se oli niin kiehtova. Äidin mielestä se muistutti eläintä; kuin jokin villi härkä tai ylämaan karja olisi nyljetty ja laitettu seinälle. Äitini mielestä se myös kuiskaili. Tai äänteli. Joskus kuulemma näytti kuin se olisi kääntyillyt itsekseen. Lyydian jälkeensäjättämässä testamentissa oli tarkat hoitoohjeet ryijylle. ”Tavallisessa huoneilmassa säilyy pitkään puhtaana ja tarvitsee eri harvoin vesipesua. Voi tuulettaa varjossa ulkona kuivalla säässä, jotta kosteus ei kiinnitä pölyä. Ei pidä erityisesti ravistella. Lumessa voi hievautella, kunhan katsoo oikeanlaisen narisevan pakkaspäivän.”

Lyydia, Amanda ja pikku Ella viettivät maalla pitkät kesät, ja niitä ylisukupolvisia tarinoita äitini kertoi minullekin. Amanda oli lahjakas paitsi käsityö-

«

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 95

NOVELLI MARTALLE Suvun historiaa.

«

ihmisenä, myös puutarhassa ja ruoanlaittajana. Hän ahkeroi aamusta iltaan kukka- ja yrttipenkeillä.

Kovin paljoa yksityiskohtia en Amandasta tiedä. Lapseton vanhapiika, kuvailivat ajan viralliset paperit häntä. Kauppa-apulainen. Tyyni, pehmeäluonteinen. Luki iltaisin ääneen Ellalle, jota hellitteli kuin omaa lastaan.

Miksi ne asuivat kahdestaan? oli äitini kysellyt omalta äidiltään - ja samaa minäkin muistan valokuvia katsellessani kysyneeni äidiltäni.

Valokuvissa kaksi vakavailmeistä naista, molemmat vaaleita, toisella, Amandalla palmikko kierretty pään päälle. Sillä tavoin Amanda kuulemma aina hiuksiaan piti. Lyydialla oli aina nuttura. On heistä yksi valokuva – minulle se kaikkein rakkain – selkäkuva kun he istuvat vierekkäin kangaspuiden äärellä, niskat hiukan kumarassa, tutkimassa jotain loimilankaa. Kummallakin tummat vaatteet. Vaaleat essut sidottu vyötäisiltä ja niskasta kiinni.

Ellan kertoman mukaan he tekivät kaiken yhdessä, olivat toisilleen kaikki kaikessa. Ulkopuolisten kanssa he eivät juuri seurustelleet, paitsi muiden käsityöihmisten. Rahaa he ansaitsivat ompelutöillä; he pitivät yhdessä kotinsa huoneessa pientä ompelimoa. He eivät jättäneet jälkeensä paljoakaan dokumentteja, päiväkirjoja tai kirjeitä. He elivät yhdessä kunnes Amanda kuoli ensin, sairasteltuaan jotain keuhkoihin liittyvää. Lyydia eli kymmenkunta vuotta kauemmin, ja Ella oli jo naimisissa Pekkansa kanssa kun hän kuoli ja ryijynkuvatus (isoäitini Ellan kommentti) siirtyi Ellan ja Pekan perheeseen.

Mutta kesäisin punainen ryijy yhä matkusti kesälaitumille muun Ellan ja Pekan perheen mukana, ja reissasi sitten vuorollaan Lailan ja Unton kotiin, meille, hallimme seinälle.

Minä katselin ryijyä kuin punaista planeettaa aamuisin kun istuin hallin nojatuolissa odottelemassa kouluun lähtöä. Taikaryijy, taikaryijy, lennätä minut jonnekin kauas täältä, sellaiseen paikkaan missä ei ole ollenkaan koulua!

Isän mielestä hallin seinälle olisi voinut ripustaa jonkun mustavalkoisen valokuvajulisteen, sillä ryijyt olivat vanhanaikaisia. Isä intti asiasta varmaan puoliksi tahallaan, että sai käsityönopettaja-vaimonsa kiihdyksiin. Äiti nimittäin oli erinäisillä kursseilla opetellut itsekin tekemään ryijyjä ja neuvoi jo muitakin.

Minun syntyessäni, 1960-luvulla, värikkäistä taideryijyistä oli yk-

96 | MARTAT KESÄLUKEMISTO | 2015

o ist em luk sä Ke

skaksyllättäin tullut moderniin kaupunkikotiin kuuluvia muodikkaita taide-esineitä. Äiti kävi mielellään ryijynäyttelyissä, varsinkin jos siellä näki Irma Kukkasjärven tai Timo Sarpanevan ryijyjä.

Eräänä päivänä kun olin jo hiukan isompi ja istuskelin purkkaa venytellen hallin nojatuolissa puhelimen vieressä, olin äkkiä näkevinäni ryijyssämme vihreän täplän. En ollut koskaan aiemmin huomannut sitä.

Laitoin halliin valot. menin ryijyn luo, nousin tuolille seisomaan ja rapsuttelin kohtaa sormellani. Äiti, huusin. Äiti tuu katsomaan! Äiti laittoi silmälasit päähänsä, pyyhki hiukset otsaltaan ja kurotti katsomaan. Siinä se oli, ryijyn oikeassa yläkulmassa. Muutaman karvan verran vihreää. Ihan selvä täplä.

Ensimmäiseksi äiti väitti, että siihen oli tarttunut jostain maalia. Mutta haisteltuaan, rapsuteltuaan ja nypittyään kohtaa aikansa äidin oli pakko myöntää että ryijyyn oli ilmestynyt vihreä pilkku. Vai oliko se ollut siinä aina?

Miten me emme olleet sitä koskaan huomanneet?

Me katsoimme toisiimme.

Huu, minä sanoin matalalla äänellä ja hymyilin.

Lyydialla ja Amandalla on asiaa.

Sen jälkeen olen kysellyt ryijyn katselijoilta – nyt täällä omassa kodissani – mitä he ajattelevat ryijyyn ilmestyneestä vihreästä täplästä.

Voitte uskoa että olen kuullut kaikenlaisia ehdotuksia ja tarinoita.

Tyttäreni, tuon joka juuri nyt pakkaa rullalle käärimäänsä säälittävää räähkää suuriin muovisäkkeihin, on asiasta täysin varma, niin kuin hänen iässään ihan kaikesta ollaan.

Ryijy on kirje! niin hän päärmäsi kun taas kerran pohdimme asiaa.

Rakkauskirje! hän täsmensi.

Ja vihreä täplä on postimerkki! 

MARTAT KESÄLUKEMISTO 2015

| 97

VINKKEJÄ, RESEPTEJÄ, NEUVOJA, KESKUSTELUA…

Netti, lehti, puhelin – näin tavoitat meidät. Kotona, kylässä, töissä, lomalla – kesät, talvet… Martat lähelläsi.

WWW.MARTAT.FI

Arkisten neuvojen aarreaitta. Kaikki, mitä haluat tietää marttailusta.

WWW.MARTTAPERINNE.FI

Järjestön historiaa: henkilöitä, muistoja, saavutuksia.

WWW.PIKKUKOKKI.FI

Lasten sivut. Vinkit keittiöön, askarteluun, kotitöihin ja pihalle.

WWW.MARTANPUOTI.FI

Marttatuotteiden nettikauppa

FACEBOOK.COM/ MARTATVINKK A A

Somessa marttana – marttaile somessa.

YOUTUBE.COM/ USER/MARTATTV

Kodin taitoja videolla: kokataan, siivotaan, pyykätään.

TWITTER.COM/ MARTTALIITTO

Keskustelunavauksia, puheenaiheita, ajankohtaisia kommentteja.

TWITTER.COM/ MARTATVINKK A A

Tvinkkejä eli twittervinkkejä; neuvoja ja martta-asiaa.

MARTTOJEN NEUVONTAPUHELIN P. 0600 14882

Kysy kotitaloudesta. ma–pe klo 12–15, hinta 1,70 €/min + ppm

MUISTA PIIRIEN OMAT WWW- JA FB-SIVUT! MYÖS MONILLA YHDISTYKSILLÄ ON WWW- JA FB-SIVUNSA.