Martat-lehti - Joulu 2016 by Marttaliitto

Salme Holman jouluperinteet PYHÄRUOKAA HARTAUDELLA

1 | Martat Ť

ALLI ANTOI MARTOILLE NIMEN

W W W. M A R TAT. F I

6 2016 MARTTAJÄRJESTÖ 117 VUOTTA | 1899–2016

VENLA POSKELA

Mitä on pöly? Mistä se tulee ja miksi siitä ei ikinä pääse täysin eroon? Sivuilla 24–25 siivotaan. SISÄLTÖ

6/2016 5 7 8 14 22 24 26 28 34 38 40 44 46 48 56 59 60 61 62 66 67

Pääkirjoitus Marttakartta ”Joka paikkaan pyydettiin” Pyhäruokaa hartaudella Rautaisannos: D-vitamiini Pölytöntä kotia ei ole Kaunista kukilla: Joulu puhkeaa kukkaan Kotitalous, kova tekijä Lämpöä ihmistaimille Laitetaan liesi loistamaan Kun naiset auttavat toisiaan Äideille & tyttärille Missä mennään? Alli antoi Martoille nimen Monessa mukana Martat 2016 Terveisin hallitus Täällä Lea Elämänmeno Marttaristikko Uusi alku

Piirisivut lehden välissä. Katso oman piirisi tapahtumakalenteri ensi keväälle! KANNEN KUVA MILKA ALANEN

KOTITALOUDEN

kansainvälisiä tuulia tunnusteltiin Etelä-Koreassa, IFHE:n maailmankongressissa.

KINAHMON

Marttayhdistyksessä jokainen tuntee olevansa tervetullut. Pohjois-Karjalassa käydään sivuilla 40–43.

-K

lä

DAEJEON

o rea

SOUL

HELENA KOKKONEN

JOHANNA KOKKOLA

LAURA RIIHELÄ

Jos ottaisin vielä yhden siivun limppua... ja päälle vähän maksapasteijaa. Aaton aterialta jää huikopalaa jouluyössä tunnelmoiville.

PAL JASTA MME PÖLYKOIRAN Y TIMEN!

ALLI, MARTTOJEN MARTTA Alli Nissisen juhlaseminaarissa Iisalmen Kulttuuritalolla olivat mukana Hannakaisa Heikkinen (vas.), Jaana Luttinen, Marianne Heikkilä, Marja Hartikainen ja Helena Niemi. Allin elämästä s. 48–54.

Lahjoita Suomessa ja Afrikassa tehtävään kotitalousneuvontaan www.martat.fi/info/tue-tyotamme/

KOTIMA A KERÄYSTILI Nordea FI49 1243 3000 0854 63/Marttojen kotimaan kotitalousneuvonta. Viite: 2053 Edullisen ja ravitsevan kotiruoan valmistaminen, kotitöiden osaaminen ja oman rahankäytön hallinta ovat itsenäisen elämän perusta. Marttojen ammatillisella kotitalousneuvonnalla tuetaan nuorten omatoimisuutta ja selviytymistä arjen askareissa sekä ehkäistään syrjäytymistä.

LAHJOITA VERKOSSA

HY VINVOINTIA JA TOIMEENTULOA KÖYHILLE NAISILLE JA T Y TÖILLE K AMERUNISSA JA ETIOPIASSA

martat.ﬁ/ kertalahjoitus

Keräystili: Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 /Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066

15€ TESTAMENTTIja MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Lisätiedot: reijo.petrell@martat.ﬁ, p. 050 302 1533.

Viikon kotitalouskoulutus vähävaraiselle perheenäidille

25€

40€

80€

20 tuntia henkilökohtaista ohjausta yrittäjäksi aikovalle naiselle

Tyttöjen kerhotoiminnan ohjaaminen ja materiaalit kuukaudeksi

Naisyrittäjän starttiraha raaka-aineita varten

Lisätiedot: terhi.lindqvist@martat.ﬁ, p. 050 516 9412.

Keräyslupa POL-2015-7512. Lupa on voimassa 12.8.2015 – 1.8.2017 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

TUE TYÖTÄMME

Joululahjavinkki

MARTAT 6 / 2016 114. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2016.

PÄ Ä K I R J O I T U S 2 8 .11 . 2 0 1 6

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry vaihde 050 511 8002, fax 010 838 5601 Päätoimittaja | toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen Asiantuntijat | Pirkko ElomaaVahteristo, järjestöasiat | Arja Hopsu-Neuvonen ja Kaisa Härmälä, ravitsemus ja ruoka | Teija Jerkku, kodin talous | Asta Kuosmanen, kotipuutarha | Terhi Lindqvist, kansainväliset asiat | Marjahelena Salonen, opinto-, koulutus- ja järjestöasiat Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 42 936 (LT 2014) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €. Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €. Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Painopaikka

Joustava perinne ei katkea SALME HOLM AN kotona vallitsee rauha ja hiljaisuus.

Sen rikkovat vain Niklaksen ja Alexin riemunkiljahdukset, kun ulkona sataa lunta. Marttaliiton kunniapuheenjohtaja viettää uusperheellisen suvun joulua, johon kuuluvat lapset, lapsenlapset ja ”lainalapsenlapset”, miniät ja langot. Tuusulanjärven lähellä sijaitsevalla Krapilla on ollut tapana kokoontua viettämään aattoa yhdessä läheisten kanssa. KUN SALME kertoo sukupolvien välisistä perinteistä, sanat luovat toivoa uusperheissä kasvaneelle. Minun isoäitini oli yksinhuoltaja, joka kasvatti äitini parhaan taitonsa mukaan. Jouluna ei mitään puuttunut. Kun lapsuudenperheeni hajosi, meistä tuli nuorimman veljeni kanssa joululapsia, jotka viettivät pyhät vuorovuosin äidin tai isän ja eri sukulaisten luona. Ikävä poissaolevaa vanhempaa kohtaan oli läsnä, mutta jouluun sekoittui paljon myös odotusta ja jännitystä. Kun isovanhempamme kuolivat, otimme oman perheeni kanssa luvan viettää joulua omassa kodissamme. Kiireisen vuoden jälkeen haluamme laskeutua rauhaan ja hiljaisuuteen, ilman ulkopuolisia odotuksia. KUN PERINTEET saavat joustaa, ne eivät katkea. Kun perinteet elävät, niissä on tilaa muutoksille. Salme Holma kertoo, että entisaikaan virkein joukko lähti jouluaamuna kirkkoon. Nyt tilalle on tullut aaton jouluhartaus. Haudoille sytytetään kynttilät ja kotona luetaan jouluevankeliumi, kuten ennenkin. Ennen joulukuusi haettiin metsästä itse, nykyään kuusikauppias tuo joulupuun kotiin. Kuuseen ripustetaan sekä uusia että parinkin sukupolven takaisia koristeita. Niin on aina tehty.

3()&

Ympäristömerkitty painotuote, 441 619

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

Rauhallista joulua, omilla perinteillä. T! T I L A A M A R TA

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 1798-4068 Teemakausi 2014–2016 MARTOISSA ON ARJEN MAHDOLLISUUS Martat on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Järjestö antaa jäsenilleen taitoja ja valmiuksia vaikuttaa omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Marttaliittoon kuuluu 15 piiriä, joissa kotitalousasiantuntijat järjestävät opetusta ja kursseja. Marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 200, ja niissä on 46 600 jäsentä.

Marianne Heikkilä, marianne.heikkila@martat.ﬁ marianne.heikkila MarttaManna mannamarianne

Martat 1/2017 ilmestyy 23.1.

6 numeroa vuodessa marttailun iloa ja hyötytietoa. Muista myös marttayhdistyksen lahjatilaukset yhteisöille. martat.ﬁ/marttailu/ martat-lehti/ tai p. 050 511 8099

Uutuus!

SUOMI 1917-2017

uomi juhlii satavuotista itsenäisyyttä ensi vuonna. Apilanlehti esittelee yhteistyössä suomalaisten rakastaman toimittajan ja kirjailijan Pirkko Arstilan kanssa juhlavuoden astiaston Suomi100. Astiaston koristeaiheen inspiraationa on Suomen ainutlaatuinen luonto; siniset järvet sekä kansallistunnuksemme vihreät koivut, kevään tuoksuvat kielot ja ylväät laulujoutsenet. Suomi100 kuvastaa estetiikkaa, laatua ja käytännöllisyyttä. Astiasto sopii arkeen että juhlaan. Juhlista Suomen itsenäisyyttä upealla astiastolla yhdessä Apilanlehden ja Pirkon kanssa! upea

LISÄETU*

ENNAKKOESITTELYTARJOUS - JUHLAVUODEN UUTUUS!

2 ruokalautasta 2 alkuruokalautasta + LISÄETUNA valurautakasari*

VAIN

0€

Tilavuus 1,9 l

valurautakasari

Arvo

141 € TARJJOUKSEN ARVO A YH HT. 265 €

(+ toim.kulut 5,90 €) €

POSTITA JO TÄNÄÄN - POSTIMAKSU ON MAKSETTU! Lähetä tilauskuponki, soita 09-686 11 444 tai tilaa netistä: ZZZ DSLODQOHKWL Ć PDUWDW

Kyllä, kiitos! Haluan nähdä, miltä Suomi100 näyttää kotonani ja tilaan 2 ruoka- ja alkuruokalautasta hintaan 0 €. Jatkossa saan uuden kattauksen (ruoka- ja alkuruokalautasen) kerran kuussa edulliseen keräilyhintaan 43,90 €/kattaus (norm. hinta 62 €). Astiaston keräily käsittää yhteensä 12 kattausta, mutta päätän itse, montako haluan. Toim.kulut 5,90 € lisätään jokaiseen lähetykseen. Liityn veloituksetta ja sitoumuksetta Apilanlehden Tähtikerhoon. Aina kun Apilanlehdellä on edullisia kampanjahintoja, saan kerhojäsenenä tiedon tarjouksista kirjallisesti, puhelimitse tai sähköpostitse. Kyllä! Vastaan 7 päivän kuluessa,niin saan lisäetuna

kermanvalkoisen valurautakasarin (arvo 141 €) *kolmannen lähetykseni mukana veloituksetta.

Nimi APILANLEHTI MAKSAA POSTIMAKSUN

Osoite Postinro/-paikka Puhelinnumero

Muista täyttää puhelinnumerosi, siitä tulee asiakasnumerosi!

Sähköposti

Tarjous voimassa 31.12.2016 saakka. Tilausehdot kotisivuilla: ZZZ DSLODQOHKWL Ć DVLDNDVSDOYHOX 80008064001

TUNNUS: 5001688 00003 VASTAUSLÄHETYS

AINO HUOVIO

PÄ I VÄ N K U VA PEITTOJEN OHJEET s. 34–37.

Puumalan kirkonkylän Martat istuttivat Huvitus-omenapuun uuden päiväkodin pihaan lasten kanssa.

TA I T O AVA I M I A , H A R R A S T U S M E R KK E J Ä , O S A A J A PA S S E J A 2 01 6 …

– Uusia otetaan koko ajan mukaan, kannustaa opintovastaava Tiina Ikonen. Hyppää joukkoon! Lisätietoja tiina.ikonen@martat.ﬁ, p. 050 3394 262, martat.ﬁ/marttailu/taitomerkit-ja-opintotoiminta

S A I M M E PA L A U T E T TA L E H D E S TÄ 5/2 01 6 ”Käsityösivustolla oleva kori on kau-

nis ja aion tehdä sen. Kodinhoitosivut luin kummityttöni kanssa ja kysymyksiä piisasi häneltä. Myös ruokasivun ohjeilla teimme yhdessä herkkuja. Näin hänkin sai tutustua Marttalehteen ja sain kertoa marttailustakin vähän hänelle.” Innokas lukija

MATTI PIKKUJÄMSÄ

JÄ R J E S T Y S M I E S

Säädä kotiin sopiva sisälämpötila. Oleskelutiloissa 21–22 astetta, makuuhuoneessa voi olla vähemmänkin.

Tehdään talkoilla vauvanpeittoja Ensi vuonna martat tekevät peittoja (kts. s. 34–37) Uuteen Lastensairaalaan. Voit lähettää peiton maksamalla itse postimaksun tai toimittamalla peiton omaan piirisi yhteislähetystä varten: 1 Kun maksat itse postimaksun: Lähetä peitto ajalla 2.5.–31.10. osoitteeseen Lastenklinikoiden Kummit ry Susanna Laurila Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki

22 Kun lähetät peiton piirin yhteislähetyksessä: Toimita peitot piiriisi 25.–26.9. »Piirit tarvitsevat tuolloin vapaaehtoisia pakkaamaan peitot lähetyskuntoon. »Piirien henkilökunta toivoo, että palautuspäiviä noudatetaan, sillä säilytystilaa on vähän. »Jos haluat lähettää peitot muuna aikana, lähetä ne suoraan, ei piirin kautta (katso: ”Kun maksat itse postimaksun”).

MARTAT 6 | 2016

| 7

HENKILÖ

•••

᾽᾽Joka paikkaan pyydettiin᾽᾽ ••• Marttaliiton kunniapuheenjohtaja Salme Holma kannustaa jokaista marttaa mukaan luottamustehtäviin. Hänelle itselleen järjestötoiminnassa hankitut taidot ovat olleet tärkeitä koko elämää ajatellen. » HELENA KOKKONEN //KUVAT MILKA ALANEN

Joulua vietetään yhdessä läheisten kanssa, monen sukupolven voimin. Salmen eli varamummin seurassa Alexi (vas.) ja Niklas.

8 | MARTAT 6 | 2016

Â»

MARTAT 5 | 2016

| 9

HENKILÖ

Tuusulanjärven pinta on tasaisen harmaa, rannan puut lehdistä paljaat. Tähän aikaan vuodesta on kaksi pimeää vastakkain: aamuhämärä taittuu nopeasti tummuvaan iltapäivään. Pysyvää lumipeitettä odotellaan Uudellamaalla tuomaan valoa maisemaan. Sisällä Ravintola Krapihovissa on joulutunnelma kohdallaan. Vanha kartanorakennus tulvii pehmeää valoa, ja tuoksut nostattavat nälän. Pöytään on katettu perinteisistä parhaat: kinkkua, rosollia, metsäsienisalaattia ynnä paljon muuta ruokavieraiden iloksi. Tässä miljöössä astelee Salme Holma, Marttaliiton kunniapuheenjohtaja. Vetovastuu Krapihovin yrityksestä on jo seuraavalla sukupolvella, Salmen tyttärellä Annella ja pojalla Pekalla. Krapi on Salmelle rakas kotiympäristö, jossa on hyvä viettää myös joulua. KRAPILLE JA MARTAKSI Helsingin

yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija Salme Pietikäinen tuli ensimmäisen kerran Krapille vuonna 1958, suorittamaan opintoihin kuuluvaa kotitalousharjoittelua. Tuli jäädäkseen: vuonna 1963 hänet vihittiin tilan pojan, Matti Holman, kanssa. Oli löytynyt elämänkumppani, ja oli löytynyt ura kotitalouden parista. Sitten elämään tuli vielä marttatoiminta. – Anoppi vei minut mukaan Marttoihin heti, kun tulin Krapille miniänä. Marttailta oli kerran viikossa. Siis joka viikko! Salmen anoppi Maire Holma oli valmistunut vuonna 1932 kotitalousopettajaksi Järvenpään kotitalousopistosta, ja hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Marttaliitto. – Anoppini oli marttojen martta, joka kiersi kotitalouskonsulenttina rajaseutuja Itä-Suomessa. Hän kertoi, miten mökit olivat siellä köyhiä ja har-

10 | MARTAT 6 | 2016

OLI LÖYTYNYT ELÄMÄNKUMPPANI, JA OLI LÖYTYNYT URA KOTITALOUDEN PARISTA . SITTEN ELÄMÄ ÄN TULI VIELÄ MARTTATOIMINTA . maita. Kun mökin ikkunaan ilmestyi punainen pelargonia ja valkeat verhot, tiesi, että nyt siellä oli martta. – Tämä tarina oli ensimmäinen tervehdys martoilta minulle. Ensimmäisessä yhdistyksessään Salme näki, miten tärkeää on, että uusia jäseniä saadaan mukaan. Yhdistys oli sen perustaneille martoille rakas toimintaja tapaamispaikka, mutta toiminta hiipui, kun mukaan ei saatu nuoria. Kun Salme valittiin Marttaliiton hallitukseen, hän nosti esille saman pulman: miten nuoret saadaan mukaan. Kysymys on aina ajankohtainen. – Nythän nuorilla on vielä enemmän tekemistä kuin meillä silloin. Lapsilla on harrastuksensa, joihin heitä pitää viedä. Jos keski-ikäisellä naisella on työ ja perhe, mistä riittää aikaa marttaharrastukseen? Salme Holman neuvo on, että pitää järjestää monipuolista ohjelmaa. Kokoontumisia ei tarvitse olla tiuhaan, mutta sisällön pitää olla täysipainoista. Jäsenyys kannattaa, vaikka ei pystyisi sitoutumaan ahkeraksi kokouksissa kävijäksi. – Onhan Martoilla paljon tapahtumia, joihin pääsee osallistumaan. Monissa yhdistyksissä on hyvin idearikasta toimintaa. Martat-lehti on erinomainen, siinä on paljon kotiin liittyvää asiaa. Ja piireistä saa aina ajankohtaista apua, muistuttaa kunniapuheenjohtaja. LUOTTAMUSTEHTÄVIIN Salme Hol-

ma valittiin vuonna 1971 Marttaliiton hallitukseen. Siitä alkoi 20 vuoden järjestöura. Hallituksen puheenjohta-

ja hän oli vuosina 1975–79. Valtuuston puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1983. Tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1991 saakka, jolloin valtuusto lakkautettiin. – Hallituksen työskentely oli erittäin päämäärätietoista. Silloin keskityttiin kotitalousneuvontaan. Ajettiin hyviä asioita, kehitysyhteistyötä ja perheen hyvinvointia. Eduskuntaan käytiin monet kerrat viemässä aloitteita. Voimakkaasti ajettiin esimerkiksi perheenemäntien asiaa: kotona olevien äitien eläke oli meille tärkeä kysymys. Salme Holma sanoo, että marttajärjestössä hankittu osaaminen on ollut tärkeää koko elämän kannalta. – Kannustan kaikkia olemaan valittavissa luottamustehtäviin. Marttayhdistyksessä oppii kokoustekniikan ja kokousten vetämisen. Sieltä se perusoppi minullekin tuli. Ei se sitten ollut vaikeaa muuallakaan, enkä ole niitä tilanteita pelännyt. Salme toimi myös kunnanvaltuustossa ja kirkkovaltuustossa. – Joka paikkaan pyydettiin. Mies kannusti aina, ja sanoi, että kyllä sinun pitää mennä. Minua on miehet aina kannustaneet. Marttaliiton kunniapuheenjohtajaksi Salme Holma kutsuttiin vuonna 2014. – Iloiten otin tehtävän vastaan. Seuraan aktiivisesti järjestön tapahtumia. Paikalliset martat on pyytäneet kokouksiinsa kertomaan, miten saataisiin toimintaa jatkumaan. Salme Holman oma yhdistys oli Tuusulan Marttayhdistys. Nyt hän on MMMarttayhdistyksen jäsen.

Ravintola Krapihovin joulupöytä on katettuna aaton kynnykselle saakka. Joulunpyhinä ravintola ja hotelli ovat kiinni.

M ARTTALIITON KUNNIAPUHEENJOHTA JAT

»Marttaliiton sääntöjen mukaan liitolla voi olla kunniapuheenjohtaja ja kunniajäseniä, jotka ovat ansioituneita marttatoiminnassa. Heidän kutsumisestaan päättää liiton kokous hallituksen esityksestä. Liitto vastaa kunniapuheenjohtajansa ja kunniajäsentensä jäsenmaksusta. Marttaliiton kunniapuheenjohtajat: Helena Virkki 1953–1968 Vieno Simonen 1969–1994 Saara Mikkola 1999–2012 Salme Holma 2014–

AFRIKKA AN Marttajärjestön kehitysyhteistyön alkuhetki voidaan jäljittää lähes päivän tarkkuudella. Syntysanat lausuivat Salme Holma ja Birgitta Bröckl, joka oli liiton hallituksessa yhtä aikaa Salmen kanssa. He osallistuivat Maailman maaseutunaisten ACWW:n kokoukseen Nairobissa vuonna 1977. Päivät olivat täynnä tapahtumia ja uusia vaikutelmia. Iltaisin hotellihuoneessa Salme ja Birgitta kertasivat nähtyä ja koettua sekä pohtivat perheen ja naisen asemaa Keniassa. – Se ajatus tuli meille molemmille yhtä aikaa, sanoimme sen melkein yhteen ääneen: voisimme tuoda tänne marttatyötä. – Tuli mieleen kaikki se, mitä anoppini oli kertonut marttatyöstä ja kodeista Suomen rajaseudulla 1930-luvulla. Naiset toivat mietteensä Marttaliittoon. Suunnitelma sai hyvän vastaanoton, mut-

ta toteutuksessa oli monta mutkaa. Lopulta vuonna 1981 aloitettiin Keniassa Äiti ja lapsi -projekti. Kumppanina oli paikallinen naisjärjestö ja yhdyshenkilönä suomalainen kotitalousopettaja, joka asui Nairobissa. Hanke kesti kymmenen vuotta. – Kotien hyvinvoinnin kehittäminen on siitä lähtien ollut Marttojen työmaata Afrikassa, toteaa Salme Holma. – Jo silloin tajusimme, että pitää avata ikkunoita maailmaan; se oli itsestään selvää. Ehdottomasti meillä pitää olla kehitysyhteistyötä jatkossakin. Kansainvälisyydestä ei saa luopua. Salme Holma uskoo, että Marttojen kansainvälinen toiminta on tasoittanut tietä myös maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden parissa tehtävälle työlle täällä kotimaassa. – Martoilla on asenne kohdallaan, vaikka tietysti asialle on aina myös vastustusta. Tänä keväänä marttaryhmä kävi Ka- »

MARTAT 6 | 2016

| 11

KUNNIAPUHEENJOHTAJAN VIESTI MARTOILLE ON: TÄRKEINTÄ ON KESKITTYÄ KOTITALOUSNEUVONTA AN. merunissa tutustumassa liiton nykyiseen hankkeeseen. Se ilahduttaa Salmea. – On tärkeää myös päästä omin silmin näkemään toimintaa. Vuonna 1985, kun Keniassa oli YK:n Naisten vuosikymmenen foorumi, pääsimme maaseudun kyliin seuraamaan, miten marttatyötä tehdään. Masai-heimon naiset olivat perustaneet yhteisiä puutarhoja ja korjasivat talkoilla satoa. Vihanneksia myytiin kioskissa ja rahat käytettiin lasten koulutukseen. Martat kutsuivat myös suomalaisia toimittajia mukaan tutustumaan projektiin. Innostuneita ei juuri ilmaantunut. – Tuolle aikakaudelle oli tyypillistä, että Marttojen työ ei kiinnostanut tiedotusvälineitä. Oli vaikea päästä näkyviin ja saada tietoa ulos. Marttoja pidettiin kahvikutsukerhona, eikä lehdistö kiinnittänyt meihin huomiota. Mutta kun tulin kotiin, Hämeen Sanomat teki ison jutun kehitysyhteistyöstämme. Kunniapuheenjohtajan viesti Martoille on: tärkeintä on keskittyä kotitalousneuvontaan. – Marttatyö on niin arvokasta. Kun koti voi hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin. Arjen hallinnan opettaminen on keskeinen asia. Nykyisin toiminta hajaantuu monenlaiseen, kun pitää haalia rahaa eri tahoilta, mutta eri suuntiin lähtöä pitää varoa. Salme Holma myöntää, että hänen puheenjohtaja-aikanaan rahoitustilanne oli toinen. – Marttajärjestölle tuli riittävästi valtionapua, ja voitiin toteuttaa monia asioita. Mutta tuki rupesi vähenemään, ja näin, että siihen pitää valmistautua. KOTITALOUSNEUVONTA A

12 | MARTAT 6 | 2016

Joka tapauksessa pitkän linjan martta luottaa tulevaisuuteen. – Kaikki tarvitsevat kotitalousneuvontaa, myös kuluttajaneuvontaa: minkälaisen kattilan ostan, minkälaisen ruokalistan laadin, miten käytetään ruoan tähteet. Erityisesti tukea ja neuvontaa tarvitsevat nuoret perheet. Salme toivoo, että neuvonta ei jää marttayhdistysten sisäiseksi asiaksi, vaan että se tulisi esille ja näkyviin. Erityisen antoisia ovat kaikille avoimet tilaisuudet. – Sienineuvonta on hyvä esimerkki. Kun sieninäyttely on esillä kylällä tai kaupassa, kiireisetkin ennättävät vilkaisemaan. JOULUNVIETTOON Krapihovin historia ulottuu aina 1600-luvulle, jolloin paikka mainittiin ensimmäisen kerran Tuusulan kartoissa. Holman suvulla tila on ollut vuodesta 1911. Aina 1980-luvulle saakka elanto tuli maanviljelyksestä. Rinnalla kehitettiin yritystoimintaa: tarjottiin täyshoitoa kesävieraille ja lounasta kesäsunnuntaisin. Ravintola perustettiin vuonna 1973. Sittemmin maanviljelystä luovuttiin. Nyt Krapin tanhuvilla on kaksi ravintolaa, hotelli, kesäterassi, palvaamo ja golfkenttä. Rakenteilla on kulttuuritila, Krapin Paja. Keski-Uudenmaan Teatteri tuo kesäteatterinsa Krapin pihapiiriin. Kun tilalla vielä pidettiin karjaa, lehmät sanelivat päivän rytmin arkena ja pyhänä. Jouluaterialle tuvan pitkään pöytään käytiin, kun karjakot pääsivät töiltään. Myöhemmin nautittiin iltakahvit, ja joulupukki kävi. Joulunviettoon tilalla osallistui se työväki, jolla ei

ollut omaa perhettä. Tilalla oli aina kotitalousharjoittelijoita, ja Salme teki jouluvalmistelut isolle joukolle heidän avullaan. Kynttilöitä valettiin ja joulukuusi haettiin yhdessä metsästä. Makumuistoja noilta ajoilta on tänäkin päivänä Ravintola Krapihovin joulupöydässä. Jouluateriaa tarjotaan kuukauden ajan aaton kynnykselle. Joulunpyhinä ravintola ja hotelli ovat kiinni. – Olen jouluihminen, mutta laitan joulua vähemmän kuin ennen. Nyt jo saan istuutua lasten valmistamaan joulupöytään. – Parasta ovat rosolli ja sienisalaatti. Sienet olen yleensä hakenut itse ja suolannut, tosin enää ei ole pitkälle metsään yksin menemistä. Tatit löydän, ja minulla on hyvä rouskupaikka lähellä. – Aattona syödään kotona, ja miehen sisaren perheen kanssa kokoonnutaan kahville. Käymme aattohartaudessa ja viemme kynttilät haudalle. Tärkeintä on yhdessäolo ja rauhoittuminen, musiikki, kynttilät ja joulun värit harmaan syksyn jälkeen. Salme Holma noutaa kellastuneen Apu-lehden vuodelta 1968 ja etsii siitä jutun, jonka otsikkona on Krapin joulu. Ruokajuttu on peräisin ajalta, jolloin Salme oli Avun kotitaloustoimittajana. – Mukana oli kaikki meidän perheen perinteiset jouluruoat. Nykyisinkin Krapihovin ravintola toteuttaa näitä samoja ruokia. Eikä ainoastaan ravintola. – Tapasin jonkin aikaa sitten Vieno Kekkosen, joka sanoi, että hän on tehnyt kymmeniä vuosia jouluruoat juuri noilla ohjeilla ja tekee edelleen, hymyilee Salme Holma. www.krapi.ﬁ SALME JA MUITA M ARTTOJA

www.youtube.com/user/MartatTV JÄSENETU Krapihovilla on jäsenetuja martoille. Katso www.martat.ﬁ/marttailu/ liity-jaseneksi/jasenedut/

OHJE ANJA AALTO //KUVA SARI TAMMIKARI

Kauniita joulukortteja ei raaskisi heittää menemään. Eikä tarvitsekaan, kun jalostat ne lahjarasioiksi. TEE NÄIN:

1 2

Kopioi rasian kaava tästä.

Tuiki tuiki lumitähtönen »Kausikorvikset valmistuvat virkaten.Tähtönen toimii myös paketin koristeena. »Ohje: www.martat.ﬁ/ marttailu/kassamarttailu/ kasityoohjeita/lumihiutalekorvis/

Paina (nuuttaa) taitoslinjat viivaimen avulla ja sukkapuikon kärjellä tai nuuttausluulla. Käytä kaarien piirtämisessä apuna esim. sopivaa lautasen reunaa. Taita taitteet ja liimaa sivun läppä niin, että se jää rasian sisäpuolelle. Aseta pari pyykkipoikaa pitämään taitetta kiinni kuivumisen ajan. Taita lopuksi rasian päät.

Nuuttausluu »Nuuttaaminen on kirjansitojien perinteinen työmenetelmä, jolla saadaan terävät taitokset. Se tehdään yleensä paperin kuitusuuntaan. Nuuttaaminen sopii myös korttien taitoksien tekemiseen. Kortti pysyy hienosti pystyssä ja siihen tulee viimeistelty ilme. »Nuuttaamiseen voit käyttää sukkapuikkoa, nuuttausluuta (kuvassa) tai metallisen ruokaveitsen lappeaa sivua.

MARTAT 6 | 2016 MARTAT 6 | 2014

|| 13 13

RUOKA

Marttaliiton kunniapuheenjohtaja Salme Holma antoi Martatlehdelle omat perinnereseptinsä vuodelta 1968. Nämä maut kuuluvat myös Ravintola Krapihovin joulupöytään, monien muiden herkkujen rinnalla.

PYHÄRUOKA A HARTAUDELLA Tämän jouluaterian valmisteluissa mutkia ei oikaista. Ruoat valmistetaan rauhassa, pitkän kaavan mukaan, kuten ne toivottavasti myös nautitaan.

Talkkunaleipäset

Krapihovi 14 | MARTAT 6 | 2016

erinteisille jouluruoille on ominaista, että raaka-aineiden luettelo ei ole kovin pitkä. Valmistus on melko yksinkertaista, mutta se, mitä tarvitaan, on aika. Tarjottavien maku ja rakenne tekeytyvät juuri oikeanlaisiksi, kun aineksia kohotetaan, haudutetaan, imellytetään ja paistetaan hartaudella. Ehkä kokoat aattoaterian muutaman tutun ja tunnelmallisen ohjeen ympärille ja kokeilet rinnalla uusia reseptejä; salaatteja, kalaruokia ja leivonnaisia. Tai sitten kannat tarjolle tyylipuhtaan perinnejoulun. »

OHJEET SALME HOLMA / /KUVAT LAURA RIIHELÄ //OHJEIDEN MUOKKAUS ARJA HOPSU-NEUVONEN

Mantelileivät

MARTAT 6 | 2016

| 15

» Piimäjuusto kiertää joulupöydässä rosollin jälkeen ja lautasellakin sen paikka on rosollin vieressä.

16 | MARTAT 6 | 2016

L Ä MMIN PUNAK A ALISAL A ATTI

»Ohueksi leikatun punakaalin joukkoon pannaan raastettua omenaa, hiukan fariinisokeria, suolaa ja punaherukkamehua. Haudutetaan uunissa ja tarjotaan lämpimänä kinkun kanssa. Salaatin voi kypsentää myös mikroaaltouunissa.

Kinkku, perunalaatikko ja lämmin punakaalisalaatti »

MARTAT 6 | 2016

| 17

» OHJEET OVAT L ÄHES ALKUPERÄISESSÄ MUODOSSA AN.

Joitakin aineksia on vaihdettu toisiin saatavuuden takia ja esim. valmistuslämpötiloja on tarkennettu.

JOULUSILLI

2 silliä 15 maustepippuria 10 valkopippuria 1 punasipuli tilliä, persiljaa 2 laakerinlehteä Liemi: 2 dl väkiviinietikkaa 1 dl vettä 1 dl sokeria

VINKKI Joulusilliin

voidaan käyttää myös valmista sillifileetä. Tähän annokseen niitä menee 4.

18 | MARTAT 6 | 2016

»Sillejä liotetaan muutaman tunnin ajan, perataan ja ﬁleoidaan. Fileet leikataan palasiksi, jotka ladotaan lasipurkkiin, väliin tulee tilliä, persiljaa ja muita mausteita. Liemi kiehautetaan, jäähdytetään ja kaadetaan palasten päälle. Silli on seuraavana päivänä valmista tarjottavaksi. Jos ohjeesta jätetään pois tilli ja persilja ja käytetään piparjuurta, sinapin siemeniä, muutama neilikka ja porkkanaa, saadaan lasimestarin silliä.

PERUNALIMPPU

JOULUK AL JA

2 ½ litraa jauhoisia perunoita (vajaa 2 kg) noin 3 ½ dl maltaita * 1 rkl kuminaa 1 rkl hiivaa 1 rkl suolaa 10–14 dl ruisjauhoja ** Voiteluun: siirappia, lämmintä vettä

8 l vettä 6 dl maltaita 2–3 dl sokeria 2 tl hiivaa

»Perunat kuoritaan ja keitetään. Kypsät perunat soseutetaan vielä kuumina. Maltaat ja 1-2 dl ruisjauhoja sekoitetaan joukkoon ja taikina peitetään paksulla ruisjauhokerroksella. Jätetään lämpimään paikkaan pariksi kolmeksi tunniksi. Taikinaa sekoitetaan oikein hyvin ja peitetään uudelleen ruisjauhoilla. Jos taikina tuntuu kovalta ja kuivalta, lisätään hiukan perunoiden keitinvettä. Jätetään yöksi lämpimään paikkaan ruisjauhokerroksella ja leivinliinalla peitettynä. Seuraavana päivänä, mieluummin vasta iltapäivällä, lisätään hiiva, suola, kuminat ja ruisjauhoja niin paljon, että taikina on kiinteää. Alustetaan hyvin ja kohotetaan yön yli. Kohonnut taikina leivotaan kahdeksi limpuksi, jotka hyvin kohonneina pistellään ja paistetaan 200-asteisessa uunissa noin 1 tunnin ajan. Paistamisen aikana ja uunista otettuina limppuja voidellaan siirappivedellä. *M ALTA AT

Leipään voi käyttää mämmi- tai kaljamaltaita. Mämmimaltaat ovat hienojakoisia, kaljamaltaat karkeita. **RUISJAUHOJA K ÄY TETÄ ÄN SEURA AVASTI:

1. päivä: 1-2 dl taikinaan ja 1 dl pinnalle. Noin 3 tunnin kuluttua tarvittaessa n. 1 dl keitinvettä ja pinnalle noin 1 dl jauhoja. 2. päivä: ruisjauhoja 8–10 dl.

»Kiehuva vesi kaadetaan maltaiden päälle. Sekoitetaan. Jätetään lämpimään paikkaan yön yli (tai kunnes seos on kädenlämpöistä). Seuraavana päivänä kalja siivilöidään ja joukkoon lisätään sokeri ja hiivaa. Astia peitetään esim. pyyhkeellä. Kaljan annetaan käydä yön yli lämpimässä paikassa. Pullotetaan. Tarjottaessa lisätään sokeria maun mukaan. Säilytetään viileässä. M AKSAPASTEIJA

500 g naudanmaksaa 250 g silavaa tai pekonia 1 sipuli 6 anjovisﬁleetä ¾ tl inkivääriä 1/2 tl juuri jauhettua valkopippuria 1 tl suolaa 3 dl paksua kermaa 3 munaa 2 rkl perunajauhoa »Maksa, sipuli ja anjovis jauhetaan lihamyllyssä 3–4 kertaa. Lisätään mausteet, kerma, kevyesti vatkatut munat ja perunajauho. Pitkänomainen kakkuvuoka vuorataan tasaisesti ohuilla pekoni- tai silavasuikaleilla ja seos kaadetaan vuokaan. Peitetään huolellisesti alumiinifoliolla. Kypsennetään 200-asteisessa uunissa vesihauteessa 1 ½ tuntia. Pasteija kumotaan vuoasta vähän jäähtyneenä. VINKKI

Pasteijan voi tehdä valmiiksi jauhetusta naudanmaksasta, jolloin sipulin ja anjovikset voidaan hienontaa veitsellä. Alkuperäisessä ohjeessa on käytetty sianmaksaa. Naudanmaksaa on kuitenkin» kaupoissa paremmin tarjolla.

VINKKI

Silavaa voi kysy채 hallista tai ruokakaupan lihatiskilt채. Kuvan pasteijassa on k채ytetty silavan sijaan pekonia. Mokkaleivokset j kookos-aprikoosipikkuleiv채t

Perunalimppu, kotikalja ja maksapasteija.

MARTAT 6 | 2016

| 19

5 l maitoa 1 1/2 l piimää 2 munaa suolaa

VINKKI Annos on aika iso, sen voi

myös puolittaa. Juustomassan voi laittaa myös sideharsolla vuorattuun siivilään. HUOM A A Sideharso kastellaan vedessä ja väännetään kuivaksi ennen käyttöä.

---------------------

Maito kiehautetaan ja siihen sekoitetaan piimä, johon munat on lisätty. Jätetään lämpimään paikkaan juustoutumaan.

Juustomassa siirretään sideharsolla vuorattuun juustokehään. Sideharsoliinan reunat käännetään päälle. Päällimmäiseksi asetetaan kevyt paino.

20 | MARTAT 6 | 2016

Kun juustoaines on erottunut herasta, kootaan massa lävikköön ja annetaan heran valua pois. Juustomassa maustetaan suolalla.

Muutaman tunnin kuluttua kumotaan juusto kehästä. Tarjotaan sellaisenaan tai paistetaan vaalean ruskeaksi kuumassa (n. 225-asteisessa) uunissa.

--------------------------------------------------------------------

Piimäjuusto

» KINKKU

ROSOLLI

»Uuniin laitettaessa kinkun sisälämpötilan pitäisi olla 4 - 10 astetta. Paistomittari pistetään kinkun lihaisimpaan osaan. Kinkku pannaan isoon paistopussiin ja pussin kulmaan tehdään reikä. Mieto uuni (125 - 150 astetta) on sopivin kinkun paistamiseen. Kun paistomittari osoittaa 77 astetta, on kinkku kypsä. Yleisohje kinkun paistamiseen on noin yksi tunti kiloa kohden. Kinkun voi vielä ruskistaa päältä. Kamara poistetaan ja kinkun pinta sivellään kerma-sinappiseoksella, jonka mausteena käytetään neilikkaa. Viimeiseksi ripotellaan korppujauhoja ja kinkku pannaan kuumaan (noin 225-asteiseen) uuniin 10-15 minuutiksi. Ruskistetun kinkun voi koristella kokonaisilla neilikoilla.

4 keitettyä perunaa 4 keitettyä punajuurta 4 keitettyä porkkanaa 2 etikkakurkkua 1 omena 1 iso sipuli 2 silliﬁleetä 3 keitettyä munaa

HUOMAA: Alkuperäisen ohjeen mukaan kinkku kääritään alumiinipaperiin. Sitä on kuitenkin vaikea nykyisin löytää kaupoista, joten nyt kinkku pistetään uuniin paistopussissa.

PERUNAL A ATIKKO

3 litraa jauhoisia perunoita (noin 2 kg) 4 rkl vehnäjauhoja 2 rkl siirappia ¾ litraa maitoa 1 ½ rkl suolaa »Perunat kuoritaan ja keitetään kypsiksi ja soseutetaan kuumina. Muut ainekset lisätään, jauhoista vain puolet. Loput jauhoista ripotellaan seoksen päälle ja seos jätetään muutamaksi tunniksi lämpimään paikkaan imeltymään. Sen jälkeen seos pannaan voideltuun vuokaan ja paistetaan noin 150-asteisessa uunissa 2–3 tuntia. VINKKI Perunalaatikko voidaan pakastaa paistamattomana.

Päälle: kermavaahtoa etikkaa, suolaa, sokeria »Kaikki ainekset leikellään pieniksi palasiksi tai hakataan hakkurissa tai pienitään yleiskoneen isoreikäisellä raastimella. Ainekset säilytetään erikseen muovirasioissa ja yhdistellään sitä mukaan kuin salaatti tarjotaan. Tällöin ainekset sekoitetaan kulhossa kevyesti haarukalla tai ne ryhmitellään laakealle vadille. Kermavaahto maustetaan etikalla tai etikkapunajuurien liemellä, suolalla ja sokerilla. Se kaadetaan salaatin päälle tai tuodaan tarjolle kastikeastiassa. M ANTELILEIVÄT

2 munaa 3 dl fariinisokeria 100 g mantelia 50 g sulaa margariinia 1 ½ tl leivinjauhetta 4 ½ dl vehnäjauhoja »Munat ja fariinisokeri vatkataan vaahdoksi. Margariini ja hienoksi rouhitut mantelit lisätään ja viimeiseksi vehnäjauho-leivinjauheseos. Taikinasta pyöritellään tankoja, joista tehdään pikku rinkilöitä. Ne voidellaan munalla ja paistetaan 200-asteisessa uunissa 10– 12 minuuttia. VINKKI Samasta taikinasta voidaan tehdä myös pitkiä tankoja, jotka kieritellään sokeri-kaneliseoksessa. Heti paistamisen jälkeen tangot leikataan noin 4 sentin pituisiksi paloiksi.

Joulupöydän kruunaaja

JOULUPAVLOVA 6 3 ¾ dl (320 g) 1 tl 1 rkl 25 g 2 prk (à 200 g) 4 dl n. 2 dl

10 ANNOSTA

valkuaista sokeria väkiviinaetikkaa maissitärkkelystä ohuita piparkakkuja paloiteltuna Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli Valio Eila® vispikermaa kirsikkahilloa (tuoreita kirsikoita tai luumuja)

Säädä uuni 100 asteeseen. Aseta ohuelti voideltu leivinpaperi uunipellille. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri pienissä erissä samalla vatkaten. Kun seos on kiiltävää, lisää etikka. Siivilöi joukkoon maissitärkkelys. Sekoita. Laita vaahto pursotinpussiin ja leikkaa kärkeen ø 4 cm:n aukko. Pursota leivinpaperille ensin kakkupohja (Ø 25 cm) ja painele päälle piparkakkupaloja. Pursota marenkipohjan päälle reunaa kiertämään pallomaisia kekoja vieri viereen. Pursota samalle leivinpaperille isoja marenkeja 18 – 20 kpl. Paista uunin keskitasolla 1 h 30 min – 2 h. Pohja saa jäädä sisältä hieman pehmeäksi, kun taas yksittäisten marenkien tulee olla kuivia ja rapsakoita. Siirrä jäähtynyt pohja kakkuvadille. Kokoa pavlova juuri ennen tarjoilua: Asettele marengit, rahka ja kermavaahto kerroksittain keoksi. Viimeistele hillolla. Koristele halutessasi tuoreilla kirsikoilla tai luumulohkoilla. VINKIT - Marenkimassan voi pursotuksen sijaan myös lusikoida leivinpaperille. - Mausta rahka rommitilkkasella ja ripauksella sokeria.

Joulu on herkullisin aika vuodesta. Tarjoile läheisillesi jälkiruokaa, joka tekee joulusta entistäkin juhlavamman.

KATSO JOULUPAVLOVAN RESEPTIVIDEO JA MUUT RAHKARESEPTIT:

valio.ﬁ/maustettu-rahka

Valio maustettu rahka luumu-kaneli sopii erinomaisesti niin joulupavlovaan kuin ihan sellaisenaan nautittavaksi.

RAUTAISANNOS

liskuussa. Jos oleskelee kesän sisätiloissa, vitamiinivalmistetta tarvitaan ympäri vuoden. Iän karttuessa D-vitamiinin muodostus ihossa heikkenee, jolloin vitamiinia on saatava ruoasta entistä enemmän. D-vitamiinin puute on ongelma pohjoisessa asuville tummaihoisille. Tummassa ihossa on runsaasti melaniinia, joka vähentää ultraviolettivalon vaikutusta. Etenkin lasten ja peittäviin vaatteisiin pukeutuneiden naisten kannattaa käyttää D-vitamiinivalmistetta myös kesällä.

Saatat tarvita talvella D-vitamiinilisää.

D-VITAMIINI

SHUTTERSTOCK

3 FAKTAA RAVITSEMUKSESTA // KAISA HÄRMÄLÄ

MIHIN TARVITA AN?

D-vitamiinia tarvitaan luuston aineenvaihduntaan. D-vitamiinilla on terveydelle edullisia vaikutuksia kaatumisten ja luunmurtumien ehkäisyssä. Varsinainen D-vitamiinin puute johtaa lapsilla riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan eli luun pehmenemiseen. Lisäksi D-vitamiinin puutos yhdistetään esimerkiksi infektioihin, diabetekseen, syöpään, verenkiertotauteihin, psoriasikseen ja hermoston rappeumatauteihin. Vaikka lopullista tutkimusnäyttöä kaikista terveysvaikutuksista ei vielä ole, on varmaa, että D-vitamiini vaikuttaa elimistössä muuhunkin kuin luuston kehitykseen.

MITÄ ERIT YISTÄ?

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini. D-vitamiinia saa ruoasta, ja sitä muodostuu myös auringon vaiku-

tuksesta iholla maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana, kesäkuukausina eniten. Saantia kuvataan seerumin D-vitamiinin eli 25(OH) D:n pitoisuudella. Terveyden kannalta riittävänä pidetään pitoisuutta, joka on yli 50 nmol/l (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2013). Raskaana oleville ja imettäville äideille, lapsille ja nuorille sekä yli 75-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää ympäri vuoden. Kohtuus on paikallaan: annoksista, jotka ovat yli 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ei ole havaittu olevan hyötyä. Aikuinen ei välttämättä tarvitse vitamiinilisää, jos hän käyttää D-vitaminoituja rasvalevitteitä ja noin 5 dl maitovalmisteita päivittäin sekä kalaa 2–3 kertaa viikossa. Jos ruokavalioon ei näitä tuotteita kuulu, on vitamiini otettava purkista loka–maa-

11+2

kärjessä μg/100 g Ankerias 25,6 Nahkiainen 25,6 Kasvirasvalevite 20 Silakkaﬁlee 17,9 Silli 15,4 Ahven 15,2 Siika 14,9 Lahna 14,0 Muikku 9,4 Kantarelli 5,2 Kangasrousku 5,5 -------------------------Kananmuna, keitetty 2,2 Maito 1,0

MISTÄ SA A?

Jos syö kalaa useammin kuin kahdesti viikossa, Dvitamiinin saanti alkaa olla turvattu. Hyviä lähteitä ovat siika, silakka, lohi, kirjolohi ja muikku. Sen sijaan seitissä on vähemmän D-vitamiinia. Kasvissyöjän on vaikea saada D-vitamiinia riittävästi ruoasta. Metsäsienistä kantarellit, haaparouskut ja suppilovahverot sisältävät runsaasti D-vitamiinia. Se on heikommin imeytyvässä D2-muodossa, ja vitamiinipitoisuuskin vaihtelee vuoden ja kasvupaikan mukaan. Mikäli haluaa turvata D-vitamiinin tarpeen pelkästään sienillä, niitä pitäisi syödä 100–200 grammaa päivässä. Vegaaneille vitamiinilisä on tarpeen. Apteekeista saa vitamiinivalmisteita, jotka sisältävät kasviperäistä D2-vitamiinia. Suomessa on lisätty D-vitamiinia nestemäisiin maitoval-

Ikä

misteisiin ja rasvalevitteisiin vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2010 suositus lisätyn vitamiinin määrästä kaksinkertaistettiin. Suomalaisten veren D-vitamiinitasot ovatkin parantuneet, ja työikäisten vitamiinitaso vaikuttaa keskimäärin hyvältä.

D -VITA MIININ TURVALLISEN SA ANNIN YL ÄRA JAT

»alle 1-vuotiaat 25 μg/vrk »1–11-vuotiaat 50 μg/vrk »nuoret ja aikuiset 100 μg/vrk YKSIKÖT

1 mikrogramma [μg] = 0,001 milligrammaa [mg] 1 milligramma [mg] = 1 000 mikrogramma [μg]

MITEN PALJON?

D-vitamiinin saantisuositukset aikuisille: Suositeltava kokonaissaanti (ruoka + vitamiinivalmiste)

Lisätarve (ruoasta saatavan lisäksi)

18–74 v. 10 μg/vrk

10 μg/vrk tarvittaessa*

75 v.–

20 μg/vrk ympäri vuoden**

20 μg/vrk

* Jos ei käytä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvalevitteitä sekä kalaa 2–3 kertaa viikossa loka–maaliskuussa. ** 10 μg/vrk D-vitamiinilisää voi riittää, jos käyttää säännöllisesti ja paljon D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja kalaa. LÄHDE: Fineli.fi LUE LISÄÄ: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, www.vrn.fi

22 | MARTAT 6 | 2016

KEH KE K EHITETT EH ITE ETTY TY JA VA VAL V A LM AL MIS MI I TET ETT TU SUO SU S U UO OMES ME ES S ES SA A

ttart rtttu umato maton to on pint pi ntta

Avaa SAGAn joulukalenteri Facebookissa – arvomme ihania lahjoja joka päivä!

kest ke est stää tää ä 220 2 ast stet etta ett ta tiila lavu vuus 1 1,5 , llit ,5 i raa

SAGA Suomi

kevy k vy yt

valm va alm misste tetttu p pa ah hv vis ista ta ja a le eiivi v np pa ap pe erris ista ta

ullko u kopi pinn nn nas assa a k un ka nis s k vi ku v oiintti

Ihana uutuus kotileipureille: SAGA Paistovuoka SAGA Paistovuokaa ei tarvitse voidella ja jauhottaa, vaan se on heti valmis käyttöön. Kauniisti kuvioidusta vuoasta on myös mukava tarjoilla tai viedä leivonnainen vaikka lahjaksi!

Leivät

Kakut

Pullat

Tarjoiluun

Mukaan

Lahjaksi

KODINHOITO

Tänään imuroin ja pyyhin pölyt. Parin päivän päästä nurkissa pyörii taas villakoiria. Pölystä ei ikinä pääse kokonaan eroon, sillä sitä syntyy jatkuvasti: tavaroista, tekstiileistä ja meistä itsestämme. TEIJA JERKKU //KUVAT VENLA POSKELA

PÖLYTÖNTÄ KOTIA EI OLE

öly koostuu pienistä, kiinteistä hiukkasista, jotka irtoavat eri materiaaleista. Hiukkaset liittyvät yhteen, leijuvat ilmassa ja laskeutuvat hitaasti tasoille ja lattioille. Liikehdintä, imurointi ja tuuletus saavat aikaan ilmavirtauksia, joiden seurauksena pöly lähtee liikkeelle. Yksittäiset hiukkaset ovat usein näkymättömiä, mutta kun valo osuu sopivasti, voi nähdä pölyn leijailevan. Kun hiukkaset tarttuvat toisiinsa, muodostuu pölykertymiä, niitä kaikkien tuntemia villakoiria. Huoneisiin kertyvä pöly sisältää ulkoa kantautunutta siitepölyä ja katupölyä sekä ihmisestä ja kotieläimistä lähtöisin olevaa hilsettä, karvoja ja ihokudosta. Huonepölyssä voi olla tekstiilikuituja, ruokapölyä, rakennus- ja sisustusmateriaalien hiukkasia, mikrobeja, paperikuituja, ulkoilmahomeita, kiviainesta, hiekkaa ja multaa.

ONKO PÖLYPUNKKI TOTTA?

»Pölypunkit ovat tietyllä tavalla kysymysmerkki. Toiset sanovat, että niitä ei ole enää olemassa ja toiset ovat vastakkaista mieltä. Niin tai näin, pölypunkit pysyvät aisoissa. Siitä pitävät huolen nykyaikaiset tekstiilit, kuiva huoneilma ja tuulettaminen, vuodevaatteiden pesu, ravistelu ja tuuletus sekä tilojen ja sänkyjen imurointi. HY VÄT VÄLINEET

»Siivouksella poistetaan pinnoille laskeutuvaa karkeampaa pölyä. Hienojakoinen ilmassa leijuva pöly poistetaan ilmanvaihdon avulla. »Nihkeät mikrokuituliinat ja öljytyt siivousliinat ovat hyviä. Pöly tarttuu niihin eikä leviä ympäriinsä. »Pölynimurissa pitää olla riittävä imuteho ja hyvät poistoilmasuodattimet. Pölypussi vaihdetaan riittävän usein, jo ennen kuin se on pölystä pinkeä. »Tehoton imuri ja kuivat menetelmät, kuten lakaisu, voivat nostaa pölyn ilmaan ja huonontaa sisäilmaa.

HY VÄ VAI PAHA?

»Allergia- ja Astmaliiton allergianeuvoja Anne Vuorenmaa kertoo, että ihminen voi olla allerginen huonepölyn sisältämille erilaisille proteiineille, ei varsinaisesti itse pölylle. Enimmäkseen oireet ovat ärsytysoireita, mutta esimerkiksi eläinallerginen voi saada allergisia oireita. Ärsytys- ja allergiaoireet ovat hyvin samankaltaisia, tyypillisesti nenän tukkoisuutta ja nuhaoireita, mutta joillekin saattaa tulla myös astmaattisia oireita. Pölyisyys heikentää sisäilman laatua. Säännöllisellä siivoamisella, hyvillä siivousvälineillä ja hyvällä ilmanvaihdolla voi vaikuttaa pölyn määrään ja huoneilman laatuun. Pölyhysteriaan ei kuitenkaan ole aihetta. Joka kodissa, myös allergisen huushollissa, riittää normaali viikkosiivous. Anne Vuorenmaan mukaan liika puhtauskaan ei ole terveydelle hyvästä. TÄÄLTÄ LISÄÄ TIETOA Allergia- ja Astmaliiton allergianeuvonnan asiantuntijat ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Ma–ke klo 9–13, to 13–17 puh. 0600 14419. Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvojat neuvovat homevaurioihin, ilmanvaihto-ongelmiin, rakentamiseen ja muihin sisäilma-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ma–to klo 9–15 puh. 020 757 5181

HUONEPÖLYSSÄ VOI OLL A siitepölyä » katupölyä » hilsettä » karvoja » ihokudosta » tekstiilikuituja » ruokapölyä » rakennus- ja sisustusmateriaalien hiukkasia » mikrobeja » paperikuituja » ulkoilmahomeita » kiviainesta » hiekkaa » multaa

24 | MARTAT 6 | 2016

MITEN USEIN?

Säännöllisesti

Silloin tällöin

1–2 kertaa/vuosi

Imuroi lattiat ja matot ja pyyhi pölyt kodin pinnoilta kerran viikossa tai parin viikon välein, elämäntilanteesi mukaan.

Pyyhi tai imuroi pölyt sohvasta, kaappien ja lattialistojen päältä, lampunvarjostimista ja koristeesineistä. Pyyhi ilmanvaihtokanavien ympäristö.

Putsaa jääkaapin, uunin ja pattereiden tausta.

JOULUMUISTIO

On mukavaa, jos koti on jouluna siisti. Siivouksen kanssa ei kuitenkaan kannata liioitella. Mieti, mitä kaikkea valmisteltavaa sinulla on ja miten paljon aikaa liikenee siivoamiseen.

M ARTAN MINIMI

Päiväsiivous = Tiskaa astiat tai laita ne koneeseen. Järjestä tavarat paikoilleen. Viikkosiivous = Imuroi tai moppaa lattiat. Pyyhi pölyt. Pese vessa.

2 3

Älä väsytä itseäsi. Älä tee kaikkea yksin. Jos joulutunnelmasi ei tule ilman perusteellista siivoamista, tee isot työt, kuten kaappien siivoukset ja joulusaunan pesu, reilusti ennen jouluviikkoa.

4 5

Tarkista jääkaapin sisältö ja siisteys viikkoa ennen pyhiä ja tee tilaa jouluruoille. Jouluviikolla riittää normaali viikkosiivous.

VINK VINK

»Imuroi ensin lattiat ja matot ja pidä pieni tauko. Näin pöly laskeutuu, ja hetken kuluttua voit pyyhkiä pinnat mikrokuituliinalla tai mopilla. »Sähkölaitteet keräävät pölyä. Niputa johdot yhteen, se helpottaa siivoamista. »Hanki ovellisia hyllyjä ja kaappeja. Pidä irtotavarat laatikoissa. »Valitse helposti puhdistettavia, pölyämättömiä sisustusmateriaaleja ja tekstiilejä. »Huolehdi toimivasta ilmanvaihdosta. »Tekstiileistä irtoaa paljon pölyä ja nukkaa. Pidä vaatekaappi järjestyksessä, niin löydät vaatteesi pöyhimättä. Älä säilytä vaatteita lattialla tai tuolinkarmeilla vaan laita puolikäyttöiset vaatteet omalle hyllylleen. »Käytä kuivausrumpua. Narukuivaus lisää pölyn määrää. »Tuuleta ja ravistele vuodevaatteita silloin tällöin. Päiväpeitto suojaa sänkyä pölyltä.

MARTAT 6 | 2016

| 25

KAUNISTA KUKILLA

Amarylliksen sipulin voi hyötää kukkivaksi kauniin asetelman keskellä. Istutuksen ilme muuttuu joulua odotellessa, kun vaihdat leikkokukkia. TOTEUTUS HEIDI SAARINEN/KUKKAHUONE LINNEA //KUVAT SARI TAMMIKARI

VINKKI Amarylliksen sipulia kastellaan kevyesti siihen saakka, kunnes sipulista noussut kukkavarsi on noin 10 cm:n mittainen. Lopeta sitten kastelu, jotta kehittyvä kukkavarsi pysyy tanakkana eikä taitu suurten kukkien avautuessa.

JOULU PUHKEAA KUKKAAN

Kestävän asetelman voi antaa ystävälle joulutervehdyksenä jo hyvissä ajoin ennen pyhiä tai tehdä kotiin tunnelmaa tuomaan.

2626| MARTAT | MARTAT6 |62016 | 2016

Upota istutusastian kokoinen Oasis-sieni veteen. Aseta vettynyt sieni astiaan. Pyöristä sienen reunat terävällä veitsellä.

Leikkaa havut ja muut vihreät sopivan kokoisiksi lehviksi ja sommittele ne paikoilleen.

VINKKI Hyödynnä asetelman teossa oman puutarhan koristehavuja ja syksyisiin ruukkuistutuksiin tarkoitettuja kasveja. Keijunkukat ja lankaköynnös ovat ikivihreitä ja hortensian kukinnot hienoja tuleentuneina. Kuvan asetelmassa käytetty hortensia on hankittu äitienpäivänä.

Sido kaksi tammenlehteä kukkalangalla yhteen ja asettele lehtiä sopiviin paikkoihin. Leikkaa leikkokukkien varret lyhyiksi ja pistele kukkasieneen.

Työnnä puinen varrastikku amarylliksen sipuliin ja veistä tikun pää teräväksi. Asettele sipuli sopivaan paikkaan ja jätä kauniit juuret näkyviin. Viimeistele marjaoksilla, peikonpähkinän oksalla ja nauhasta sidotulla rusetilla.

TARVIKKEET Amarylliksen kukkasipuli »Katajan ja marjakuusen havuoksia » Salalin, mahonian ja eukalyptuksen lehviä » Keijunkukan ja tammen lehtiä » Lankaköynnöksen köynnöslehviä » Skimmian kukintoja » Marjaoksia (esim. ruusunmarja) » Peikonpähkinän oksa » Hortensian tuleentuneita kukintoja » 3 leikkoruusua » 1 leikkoneilikka » Istutusastia » Oasis-sientä » Pitsi- tai silkkinauhaa rusetiksi » Kukkalankaa » Puinen varrastikku » Veitsi

MARTAT 6 | 2016

| 27

IFHE:N M A AILM ANKONGRESSI

LYHYESTI

» International Federation for Home Economics (IFHE) on kotitalousalan maailmanlaajuinen kattojärjestö. IFHE:n maailmankongressi 2016 järjestettiin Daejonissa Etelä-Koreassa. »Etelä-Koreassa on noin 50 miljoonaa asukasta. Pääkaupunki Soul. » Virallinen kieli korea. » Maalla on pitkä yhteinen raja suljetun ja eristäytyneen Pohjois-Korean kanssa. Miljoonilla ihmisillä on rajan molemmin puolin sukulaisia, joita he eivät pääse tapaamaan.

ELENA ERMAKOVA / SHUTTERSTOCK.COM

Kuva soulilaiselta ruokatorilta.

28 28 || MARTAT MARTAT 6 6 || 2016 2016

KOTITALOUS, KOVA TEKIJÄ

Kestävä kehitys tarvitsee kotitalousalaa – myös marttatoimintaa. » TERHI LINDQVIST //KUVAT SHUTTERSTOCK

MARTAT MARTAT 6 6 || 2016 2016

|| 29 29

IFHE:N M A AILM ANKONGRESSI

arttaliitto kuuluu kansainväliseen kotitalousalan järjestöön International Federation for Home Economics (ifhe). Järjestön maailmankongressi pidetään neljän vuoden välein, tänä vuonna kokoonnuttiin Etelä-Korean Daejeoniin. Ohjelmassa oli luentoja, tieteellisiä esityksiä ja keskusteluja. Esityksissä korostettiin kotitalousalan merkitystä perheiden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle; kotitaloustutkimuksen, -opetuksen ja -asiantuntijoiden monia tehtäviä. Kotitalousalan tutkimusta tarvitaan, kun etsitään uusia tapoja kasvattaa ja opettaa. Se tuo uutta tietoa hyvästä ravitsemuksesta ja hygieniasta. Tutkimuksella selvitetään, miten voidaan kuluttaa kestävällä tavalla. Kotitalousopetus ja -neuvonta rakentavat siltoja arjen ja kotitalouksien sekä tutkijoiden ja muiden ammattilaisten välille. Kestävä kehitys ja tasavertaisuus ovat myös Marttojen käytännönläheisen kotitalousneuvonnan päämääränä. Voimme vaikuttaa lähiyhteisöömme ja päättäjiin. Kotitalous on yksi keino maailman muuttamiseen.

Viisi tavoitetta Martoille YK on määritellyt 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. IFHE:n kongressi nosti tavoitteista esiin viisi sellaista, jotka koskettavat erityisesti kotitalousalaa – myös marttatoimintaa. Kongressi myös hyväksyi tavoitteisiin liittyvän asiakirjan. Kehitystavoitteet ovat: Köyhyyden poistaminen, Terveys ja hyvinvointi, Sukupuolten tasa-arvo sekä tyttöjen ja naisten asema, Puhdas vesi ja sanitaatio sekä Kestävä kulutus ja tuotanto.

KÖYHY YDEN POISTAMINEN

»Perhe on yhteiskunnan ja talouden perusyksikkö, ja perheessä tehtävät valinnat vaikuttavat laajalle. Kotitalous tukee elämänlaatua ja kestäviä valintoja perheissä. Suurin osa maailman köyhistä on naisia. Kotitalousala tarjoaa naisille koulutusmahdollisuuksia ja työpaik-

30 | MARTAT 6 | 2016

koja. Yhtenä esimerkkinä on Marttojen hanke Kamerunissa. Siellä, kuten Suomessakin, Martat opettavat talouslukutaitoa, jolla voidaan välttää velkaantumista. Martat neuvovat pitämään kirjaa tuloista ja menoista ja antavat säästövinkkejä. Kodin talouden hallinta ja kestävän kuluttamisen taidot parantavat perheen budjetointia ja taloudellista tilannetta.

TERVEYS JA HY VINVOINTI

»Kotitaloustaidot auttavat tekemään terveyttä tukevia valintoja. Kun ymmärrämme, miten taudit tarttuvat, voimme pitää huolta hygieniasta ja varmistaa ruoan turvallisuuden. Koulujen kotitalousopetuksessa oppilaat saavat perustietoa terveyden edistämisestä. Hyvä ravinto on tärkeä tekijä monien tautien ehkäisyssä ja hoidossa. Marttojen neuvonta edistää käytännönläheisesti terveellisiä elämäntapoja. Mar-

Marttaliiton kehittämispäälliköt Kaisa Härmälä (vas.), Terhi Lindqvist ja Teija Jerkku osallistuivat IFHE:n maailmankongressiin elokuussa.

tat tukevat myös kuntoutumista järjestämällä kotitalouskursseja henkilöille, joilla on ollut päihde- tai mielenterveysongelmia. Esimerkki maailmalta: Myrkyllisten kaasujen hengittäminen ja onnettomuudet keittiössä vähenevät, kun kehitysmaissa siirrytään käyttämään niin kutsuttuja parannettuja liesiä avotulen sijaan. Parannettu liesi ei perustu sähkön tai kaasun käyttöön. Se on esimerkiksi peltinen rakennelma, joka tehostaa lämmön käyttöä.

SUKUPUOLTEN TASAARVO SEKÄ TYTTÖJEN JA NAISTEN ASEMA

»Kotitalousalalla on erityinen asema naisten voimaantumisessa ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Tasa-arvo ei toteudu koulutuksessa tai työelämässä, jos sitä ei ole kodissa. Kotitalousala voi edistää perinteisten roolien laventamista perheen sisällä, mutta vaikuttaa myös yhteiskunnallisen päätöksenteon kautta. Kun taloudellinen osallistuminen kodin ulkopuolella kasvaa, myös kodin sisäisen työnjaon on muututtava. Vaikka naiset osallistuvat palkkatyöhön, he tekevät myös valtaosan palkattomasta työstä.

Kehitysmaissa naiset tuottavat suurimman osan perheen käyttämästä ruoasta, mutta silti heidät luokitellaan maanviljelyn aputyövoimaksi. Naisten kyvyt talouden ja yhteiskunnan kehittämisessä on otettava käyttöön. Tämä edellyttää mahdollisuutta pääomien käyttöön, maanomistukseen, teknologian hyödyntämiseen sekä koulutukseen. Tytöillä ja pojilla on oikeus laadukkaaseen kotitalousopetukseen varhaiskasvatuksesta alkaen. Lapset on kasvatettava kouluissa väkivallattomaan ja kaikkia arvostavaa ilmapiiriin.

PUHDAS VESI JA SANITA ATIO

»Puhdas vesi ja kestävällä tavalla toteutettu sanitaatio kuuluvat jokaiselle. Marttojen tapoja vaikuttaa ovat kotitalouksien tehokas veden käyttö, tekstiilien kestävä kulutus ja ruokahävikin vähentäminen. Vaikutamme päätöksentekoon esimerkiksi veden laadun varmistamiseen, harmaiden vesien hyötykäyttöön ja vesiekosysteemien suojeluun liittyvissä asioissa.

KESTÄVÄ KULUTUS JA TUOTANTO

»Osa maapallon asukkaista kuluttaa liikaa, ja osalla ei ole tarpeeksi. Kotitalousneuvonta ohjaa kestäviin valintoihin. Onko kaikkien omistettava kaikkea? Voinko lainata, vuokrata tai hankkia yhdessä? Kun opettelemme korjaamaan vaatteita, tekstiilien käyttöikä pitenee. Ruoanvalmistukseen liittyvät päätökset, jotka voidaan tehdä kestävästi: miten kuljen kauppaan, mitä ostan, kuinka paljon, miten valmistan, mitä teen tähteille? Esimerkki maailmalta: Kanan rintaﬁleellä on suuri kysyntä länsimaissa. Muita linnun osia toimitetaan polkuhinnalla Afrikan markkinoille, jossa ne sekoittavat paikallisen tuotannon ja kysynnän väliset suhteet.

Terveyttä ja yhteisöllisyyttä Korealaisessa ruoassa maistuvat chili, valkosipuli ja inkivääri. KAISA HÄRMÄLÄ orealainen ruoka perustuu Jiniin ja Jangiin sekä viiden elementin teoriaan. Jin ja Jang ovat maailmankaikkeuden kaksi vastakkaista, toisiaan täydentävää perusvoimaa. Viisi elementtiä tulevat esiin ruoan värissä ja maussa. Perusvärit ovat punainen, keltainen, vihreä, valkoinen ja musta, perusmaut tulinen, kirpeä, hapan, makea ja suolainen. Keho on terve, kun Jin, Jang ja viisi elementtiä ovat tasapainossa. Koreassa uskotaan ruoan terveysvaikutuksiin. Luonnonyrttejä ja muita luonnonantimia käytetään paljon. Tunnetuin terveystuote on ginseng.

oksusuchaa eli maissiteetä. Ruokailu on Koreassa tärkeä tapahtuma ja pöydässä viihdytään pitkään. Aterioiden valmistukseen käytetään paljon aikaa ja vaivaa, ruokailuhetki korostaa yhteisöllisyyttä. Koko seurue syö samoilta astioilta. Ruoan jakaminen edistää perinteen mukaista yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta. Korealaiset taitavat grilliherkkujen valmistuksen, ja Korean barbecue on tunnettu käsite maailmalla. Ravintoloissa pöytään tuodaan pieni grilli, tai sellainen on pysyvästi pöydässä. Ruokailijat valitsevat lihan ja grillaavat sen haluamaansa kypsyyteen. Liha kääräistään salaatin sisään ja maustetaan chilitahnalla, marinoiduilla valkosipulinkynsillä ja retikkaraasteella. K ANSALLISRUOK A K A ALISTA Korean kansallisruoka ki-

RUOK A JUOM ANA TEETÄ

Korealainen keittiö on saanut vaikutteita naapurimaista, Kiinasta ja Japanista, mutta maut ovat voimakkaampia kuin japanilaisessa keittiössä. Pääraaka-aineita ovat liha, kala ja muut merenelävät, tofu, riisi, nuudelit sekä kasvikset. Päämausteita suolan ja sokerin lisäksi ovat valkosipuli, inkivääri, mustapippuri, purjosipuli, soijakastike, seesamiöljy, seesaminsiemenet sekä chili- ja soijapaputahna.

Tavallisella aterialla tarjotaan riisiä, keittoa, kimchiä ja paistettua kalaa tai lihaa. Juhlissa pöytään saatetaan kattaa jopa viisitoista ruokalajia: erilaisia kimchejä, pikkelöityjä kasviksia ja muita kasvisruokia, mungpapulettuja sekä pari–kolme lämmintä liha- tai kalaruokaa. Alku- ja pääruokia ei erotella, sillä järjestyksellä ei ole väliä. Jälkiruokaa ei yleensä syödä, vaan aterian jälkeen tarjotaan tuoreita kauden hedelmiä. Ruokajuomana suositaan teetä tai

mchi valmistetaan kiinankaalista hapattamalla ja maustetaan sipulilla, valkosipulilla, inkiväärillä ja chilillä. Valmistusmenetelmä vaihtelee alueittain, ja erilaisia reseptejä on parisataa. Kimchi on hyvän ruoanlaittajan mittari ja reseptit kulkevat suvussa äidiltä tyttärelle. Kimchiä pidetään yhtenä maailman terveellisimmistä ruoista. Se sai alkunsa 1300-luvulla, kun korealaiset keksivät hapattaa kasvikset ja säilöä ne saviruukuissa maahan, jolloin kasviksista päästiin nauttimaan myös talvella. Hapattamisen ansiosta kimchissä on runsaasti aminohappoja, maitohappobakteereja ja vitamiineja. Periaatteessa kimchi on lisuke, mutta siitä tehdään myös keittoja ja muhennoksia. Kimchi on kuin Suomessa ruisleipä: sitä pitää aina tarjota ruoan kanssa.

KIMCHI Ohje: Maku.fi

1 iso kiinankaali 2 porkkanaa 3 rkl suolaa 25 dl kylmää vettä 100 g kevätsipulia 5 valkosipulinkynttä 2 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna 4 rkl misotahnaa 1 rkl kalakastiketta 2–3 rkl chilitahnaa (mielellään korealaista) tarvittaessa makeuttamatonta omenamehua »Leikkaa kiinankaali pituussuunnassa neljään osaan ja viipaloi parin sentin paloiksi. Kuori porkkanat ja leikkaa tikuiksi. Nosta kasvikset isoon kulhoon. Ripottele päälle suolaa ja puristele kasviksia, kunnes ne hiukan mehustuvat. Lisää kylmää vettä, niin että kasvikset peittyvät. Laita päälle lautanen painoksi ja anna seistä huoneenlämmössä noin 3 tuntia. Valuta kasvikset. Mittaa tehosekoittimeen kevätsipulien vaaleat osat, kuoritut valkosipulit, inkivääri, miso ja kalakastike. Anna koneen käydä, kunnes massa on tasaista. Tarvittaessa lisää omenamehua, kunnes saat vellimäisen seoksen. Nosta valutettu kiinankaaliseos isoon kulhoon. Leikkaa kevätsipulien vihreät osat kasvisten joukkoon. Lisää chilitahna ja sekoita hyvin kaaliseokseen. Pakkaa kimchi tiiviisti lasipurkkiin. Voit myös pakata sen kulhoon, laita päälle kelmu ja paino. Anna maustua vuorokausi huoneenlämmössä tai 2–3 vuorokautta jääkaapissa. Säilytä kimchi maustumisen jälkeen jääkaapissa. Maku voimistuu säilytyksen aikana. »

MARTAT 6 | 2016

| 31

IFHE:N M A AILM ANKONGRESSI

Tekee mieli kokeilla!

MUITA RUOKIA BIBIMBAP

»Tarkoittaa ”sekoittaa riisiin”. Riisistä, vihanneksista, lihasta ja kananmunasta valmistettu klassikkoannos on esimerkki värien harmoniasta. (Kuva vieressä.)

INTERNATIONAL FEDERATION FOR HOME ECONOMICS (IFHE)

Perustettu vuonna 1908. »Käsittelee perheitä, kotitaloutta, ruokaa, ravitsemusta, terveyttä, kuluttajakysymyksiä ja koulutusta koskevia aiheita. »IFHE:llä on neuvoa-antava rooli YK:ssa ja Euroopan neuvostossa. »1 500 henkilöjäsentä ja noin 100 organisaatiojäsentä yli 60 maasta. »Suomessa toimii kotitalousalan asiantuntijoiden verkosto FIN-IFHE, joka mm. organisoi Maailman kotitalouspäivän viettoa Suomessa. Marttaliitto on FIN-IFHEn puheenjohtaja 2015–2016. »IFHE:n maailmankongressi 2016 järjestettiin Daejeonissa Etelä-Koreassa. »Martat esittelivät kongressissa järjestön työtä: vankiloissa tehtävä Arki sujuvaksi -neuvontaa, Garderobi-kampanjaa ja Kamerunin kehitysyhteistyötä. »Seuraava maailmankongressi pidetään 2020 Atlantassa USA:ssa.

Kongressimatkan innoittamana Martoille on suunnitteilla korealaisen ruoan kurssi.

BULGOGI ELI TULILIHA

Ohuet naudanlihaviipaleet marinoidaan valkosipulia, seesamiöljyä, korealaista soijaa, sokeria ja mustapippuria sisältävässä marinadissa ja paistetaan nopeasti kuumassa grillissä tai pannulla. Lisäksi tarjotaan kimchiä, maustemarinoitua kurkkua, marinoituja pavunituja, salaatinlehtiä ja gochujang-tahnaa. K ALBI Perinteinen grillattava ruokalaji, joka valmistetaan naudan, possun tai lampaan kyljysrivistä eli ribseistä. Marinadiin kuuluu soijakastiketta, valkosipulia, sokeria, riisiviinietikkaa ja korealaista päärynää.

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA!

Kats Ka tso ts o liisää: sä ää: www.martat.fi/m marrtt ttai ttai ailu lu/l lu / iity-jas asen eneeksi/jasenedut ek ja varaa linkin kautta kaikkii op past stet etut ut m mat attka kam mm – 5% alennuksella! mme

AMSTERDAM JA KUKKIEN HOLLANTI

PEKING, XIAN JA PIONIFESTIVAALIT

TOUKOKUUN LÄHTÖ MYÖS JOENSUUSTA!

Paljon ohjelmaa ja nähtävyyksiä: Kiinan muuri, Kielletty kaupunki, terrakotta-armeija, puutarhat ja pionit. 6 lounasta, 3 illallista.

Kiertoajelu, kanavaristeily, Keukenhof, Edam ja Volendam.

• 18. – 22.4. • 8. – 12.5. alk.

................................................................................................... ....................................................................................

995,995,-

• 20. – 29.4.

........................................................................................

TEATTERIA JA MUSIIKKIA

1.755,–

TALLINNASSA:

Katso kaikki matkamme

MAMMA MIA -musikaali • 11. – 12.2. alk • 6. – 7.5. alk

......................................................................................

150,170,-

.................................................................................................

FIGARON HÄÄT –ooppera • 25. – 26.2. • 8. – 9.4. alk.

...................................................................................................

..........................................................................................

165,160,-

MUSTALAISRUHTINATAR –operetti • 4. – 5.3 CARMEN –ooppera

170,-

• 18. – 19.3. alk.

155,-

......................................................

SIGULDAN TAIMIMARKKINAT LATVIASSA

PAPRIKANPOIMINTAA UNKARISSA

Kaupunkikierrokset Riiassa ja Siguldassa, taimimarkkinat, 1 illallinen, 1 keittolounas.

Budapest, Kalocsa, Balaton. Kiertoajelut, paprikanpoimintaa, viinitilavierailu maistajaisineen, Balatonin risteily, 4 lounasta, 2 illallista.

• 5. – 7.5.

................................................................................................................

245,–

• 25. – 28.9.

...............................................................................................

..................................................................................

OOPPERAN KUMMITUS • 18. – 19.3. alk.

829,–

155,-

..................................................................................

TARTOSSA: MAMMA MIA –musikaali • 28.4. – 1.5. sis. vierailun myös Viron uudessa Kansallismuseossa!

270,-

..................................................................................................

www.matka-agentit.fi - paljon vaihtoehtoja myös ryhmille! Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous

ryhmat@matka-agentit.fi

Matka agentit Suomalainen matkanjärjestäjä

Opa O p stetut ste tetut ut ma matka tk t sis. tka sis. ku kulje lje etuk tukset tu set et He Helsi lsiingi ng stä ä, majo ajoitu tus, s ohjjelm s, elman el an n muk mu ais ai e ett ruokai ruo uokailut lut ut,, retk retk ket op opa p stu pa s ksi ksinee neen. n M MEILTTÄ MYÖS MYÖ LI LIITT T YMÄ MÄLEN LEN E NOT NOT/JU /JUNAL NALIP IP PUT –KYSY LISÄÄ. H SIN INKI KI, I Teoll Te eoll o isu i uusk usk skatu a 211 • JO atu JOE O NSU SUU U, Kir i kko kkokat katu u 20 20 • PORVO RVOO, O, Lun ndin d kat katu u 16 • TURKU TU URKU KU, U, Linnankatu 8 E • HEL • VAP VAPAAAAAA AJA JAN MAT ATK T AT puh puh.. 010 010 321 321 2 2 28 800 0 • VAR VARAA AA MAT M KAS K I 24 24 H • ww w w.m w.matk tka-a a-agen g tit gen t .fi Puh Pu elu elutt 8,28 8,28 sn sn snt//min (+alv 24%).

ROMAN BABAKIN / SHUTTERSTOCK.COM

Ruokatorit ovat suosittuja pistäytymispaikkoja. Kuva Soulista.

Menneiden aikojen lumoa Kun tehdään pitkää päivää

Facebook.com/ Tarinoita Syrjastakatsojan

FHE:n maailmankongressin isäntämaan oloihin perehdyttiin työn ja perhe-elämän yhdistämisen näkökulmasta. Etelä-Koreassa on huomattu, kuinka naisen asema ja perheen hyvinvointi vaikuttavat koko maan kilpailukykyyn. Nopean talouskasvun ansioista Etelä-Korea on yksi Aasian vauraimpia maita. Menestyksellä on kääntöpuolensa. YK:n Maailman onnellisuus 2016 -raportin mukaan Korea oli sijalla 58 kaikista tutkituista 157 maasta. Suomi oli sijalla 5. Etelä-Koreassa tehdään hyvin pitkää työpäivää, ja työn ja perheen yhteensovittaminen on vaikeaa. Avioliittojen määrä, syntyvyys ja perhekoko ovat laskeneet pitkään. Naisten työura katkeaa usein avioliiton vuoksi tai raskauden, synnytyksen ja lastenhoidon takia. Naimisissa olevista 15–54-vuotiaista naisista lähes 22 prosenttia eli yli 2 miljoonaa naista on keskeyttänyt työuransa. Jos nainen palaa töihin, hän joutuu usein huonompaan tai epäsäännöllisempään työhön

kuin ennen perheen perustamista. Naiset tekevät Koreassa 5–8 kertaa enemmän kotitöitä kuin miehet. Naiset kärsivät stressistä, ja naimisissa olevat naiset ovat tyytymättömämpiä elämäänsä kuin muut. Tärkein lapsiin kohdistuva odotus on, että elämällä on selkeä päämäärä. Hyvä koulumenestys on tärkeää. Nyttemmin Etelä-Koreassa on paneuduttu työn ja perheen yhteensovittamiseen erilaisin poliittisin toimin. Maahan on perustettu 151 perhetukikeskusta, joissa oli yli 2 miljoonaa asiakasta vuonna 2015. Lastenhoitomahdollisuuksia on parannettu. Miehiä kannustetaan jäämään lastenhoitovapaalle ja osallistumaan kotitöihin. Valtio tukee perheystävällisiä uudistuksia kehittämällä julkisille laitoksille perheystävällistä sertifikaattia. Myös yrityksiä kannustetaan kehittämään työilmapiiristä perheystävällistä. Esimerkiksi joillakin työpaikoilla vietetään perhekeskiviikkoa: musiikki alkaa soida kello 16 merkiksi siitä, että on aika lähteä kotiin perheen luo.

KUVA: JOUNI HARALA

Etelä-Koreassa naisen on vaikea palata työelämään perheen perustamisen jälkeen. TEIJA JERKKU

Pienen lapsen l äidin äidi Ida Id Erikssonin E ik i tä täysii hoitolassa vierailevat kulttuuripersoonat Eino Leinosta L. Onervaan. Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan suomalaisten merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään. Lue myös Paimentyttö, Lapsenpiika ja Emännöitsijä.

MARTAT 6 | 2016

| 33

KÄSITYÖ

YKSIN TAI YHDESSÄ

»Vuonna 2017 martat neulovat ja virkkaavat vauvanpeittoja Uuteen Lastensairaalaan. Peitot luovutetaan 30.11., kun sairaalan ensimmäinen osa valmistuu. Pikkupotilaat saavat peitteet mukaansa sairaalasta kotiutuessaan »Jokainen, joka haluaa osallistua, hankkii ohjeen mukaiset langat ja tekee peiton neule- tai virkkausohjeen mukaan. Ohjeissa on suositus peitoissa käytettävästä langasta. Mitä pienempi peitto, sitä pehmeämpi lanka!

34 34 | | MARTAT MARTAT66| |2016 2016

»Virkatun peiton voi vaikka toteuttaa yhteisvoimin marttayhdistyksessä. Jokainen virkkaa haluamansa määrän neliöitä, jotka kootaan peitoksi. »Neulottu peitto soveltuu itse tehtäväksi (kuva seuraavalla aukeamalla).

Ensi vuonna lahjoitamme lämpöä Uuteen Lastensairaalaan.

LÄMPÖÄ IHMISTAIMILLE OHJE JA MALLITYÖ TANJA RANTANEN/KÄDENTAITOMARTAT //KUVAT AINO HUOVIO JA LAURA RIIHELÄ

VIRK ATTU PEITTO

Peitto kootaan virkatuista neliöistä. Toinen neliöistä on muunnos isoäidinneliöstä ja toinen on yksivärinen pylväistä koostuva neliö. Kuvan peitto koostuu 30 neliöstä. Neliön sivun pituus on 15 cm. Valmiin peiton koko on noin 75 cm x 90 cm. Mallipeitto on virkattu konepestävästä merinovillalangasta. Mikä tahansa konepestävä, pehmeä villa- tai merinovillalanka sopii peittoon. Peiton kokoa voi muuttaa käyttämällä paksumpaa lankaa tai virkkaamalla enemmän neliöitä. Lastensairaalassa on tarvetta erikokoisille peitoille. Lanka: Mondial Superwool (50 g = 125 m) tai vastaava. Mallipeitossa langan menekki n. 500 g. Virkkuukoukku 3 tai 3,5 mm (käsialan mukaan) Isoäidinneliö ympyräkeskustalla: Virkkaa vihreällä langalla 4 ketjusilmukkaa (kjs) ja yhdistä renkaaksi piilosilmukalla. 1.kerros: Virkkaa 4 ketjusil-

mukkaa (vastaa ensimmäistä pylvästä ja ketjusilmukkaa). *Virkkaa aloitusrenkaaseen 1 pylväs, 1 ketjusilmukka*. Toista * - *, kunnes renkaassa on yhteensä 12 pylvästä. Sulje kerros piilosilmukalla kerroksen kolmanteen ketjusilmukkaan. Katkaise lanka. Päättele lanka silmukoihin. 2. kerros: Aloita sinisellä langalla mistä tahansa edellisen kerroksen pylväiden väliin virkatun ketjusilmukan muodostamasta välistä. Kiinnitä lanka työhön piilosilmukalla ja virkkaa 3 ketjusilmukkaa ja 1 pylväs samaan väliin, virkkaa 1 ketjusilmukka. *Virkkaa 2 pylvästä seuraavaan väliin ja 1 ketjusilmukka.* Toista * - * kerroksen loppuun, ja sulje kerros piilosilmukalla kerroksen kolmanteen ketjusilmukkaan. 3. kerros: Virkkaa 4 ketjusilmukkaa (vastaa pylvästä ja yhtä ketjusilmukkaa). *Virkkaa seuraavaan väliin 3 pylvästä ja 1 ketjusilmukka.* Toista * - * vielä 10 kertaa. Virkkaa viimeiseen väliin 2 pylvästä ja sulje kerros piilosilmukalla kerroksen kolmanteen ketjusilmukkaan, katkaise lanka ja päättele. Seuraavaksi ympyrästä

edetään kohti neliömuotoa. 4. kerros: Aloita valkoisella langalla mistä tahansa edellisen kerroksen pylväsryhmien väliin virkatun ketjusilmukan muodostamasta välistä. Kiinnitä lanka piilosilmukalla. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa ja 2 pylvästä samaan väliin. Virkkaa 1 ketjusilmukka. Virkkaa seuraavaan väliin 3 pylvästä, 1 ketjusilmukka. Neliön ensimmäinen kulma: Virkkaa samaan väliin 3 pitkää pylvästä, 3 ketjusilmukkaa, 3 pitkää pylvästä ja lopuksi 1 ketjusilmukka. Virkkaa kahteen seuraavaan väliin 3 pylvästä ja 1 ketjusilmukka. Virkkaa seuraavaan väliin kulma virkkaamalla samaan väliin 3 pitkää pylvästä, 3 ketjusilmukkaa, 3 pitkää pylvästä ja lopuksi 1 ketjusilmukka. Jatka samalla tavoin kerroksen loppuun asti. Sulje kerros piilosilmukalla kerroksen kolmanteen ketjusilmukkaan. 5. kerros: Virkkaa 4 ketjusilmukkaa (vastaa yhtä pylvästä ja yhtä ketjusilmukkaa). Virkkaa seuraavaan väliin 3 pylvästä ja 1 ketjusilmukka. Toista. Kulmien kolmen ketjusilmukan muodostamiin ketjuihin virkkaa

3 pylvästä, 3 ketjusilmukkaa, 3 pylvästä ja 1 ketjusilmukka. Virkkaa viimeiseen väliin 2 pylvästä ja sulje kerros piilosilmukalla kerroksen kolmanteen ketjusilmukkaan, katkaise lanka. Päättele lanka silmukoihin. 6. kerros: Aloita keltaisella langalla mistä tahansa pylväsryhmien välissä olevasta välistä, ei kuitenkaan kulmasta. Kiinnitä lanka työhön piilosilmukalla. Virkkaa samaan väliin 3 ketjusilmukkaa, 2 pylvästä ja 1 ketjusilmukka. Virkkaa seuraavaan väliin 3 pylvästä ja 1 ketjusilmukka. Toista. Virkkaa jokaiseen kulmaan 3 pylvästä, 3 ketjusilmukkaa, 3 pylvästä ja 1 ketjusilmukka. Sulje kerros piilosilmukalla kerroksen kolmanteen ketjusilmukkaan. Katkaise lanka ja päättele. 7. kerros: Vaihda työhön valkoinen lanka ja virkkaa kuten 6. kerros. 8. kerros: Virkkaa 1 ketjusilmukka ja sen jälkeen jokaiseen silmukkaan kiinteä silmukka neliön ympäri paitsi kulmiin neljä kiinteää silmukkaa. Sulje kerros piilosilmukalla kerroksen ensimmäiseen ketjusilmukkaan. Katkaise lanka.Päättele langanpäät. »

MARTAT 6 | 2016

| 35

KÄSITYÖ »

Yksivärinen neliö: Virkkaa 4 ketjusilmukkaa ja yhdistä renkaaksi piilosilmukalla. 1.kerros: Virkkaa 3 ketjusilmukkaa ja kaksi pylvästä aloitusrenkaaseen. *Virkkaa 3 ketjusilmukkaa ja kolme pylvästä aloitusrenkaaseen.* Toista *-* vielä kaksi kertaa. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa ja sulje kerros piilosilmukalla ensimmäisen pylvääseen (kerroksen kolmanteen ketjusilmukkaan). Kerroksessa on neljä kolmen pylvään ryhmää. 2. kerros: Virkkaa kolme ketjusilmukkaa (vastaa ensimmäistä pylvästä) ja virkkaa seuraavaan kahteen silmukkaan yksi pylväs kumpaankin. Virkkaa neliön kulman silmukkaketjuun 2 pylvästä, 3 ketjusilmukkaa ja 2 pylvästä. *Virkkaa seuraavaan kolmeen silmukkaan yksi pylväs kuhunkin, virkkaa kulmaan 2 pylvästä, 3 ketjusilmukkaa ja 2 pylvästä.* Toista * - * kerroksen

silmukkaan kiinteä silmukka neliön ympäri paitsi kulmiin neljä kiinteää silmukkaa. Sulje kerros piilosilmukalla kerroksen ensimmäiseen ketjusilmukkaan. Katkaise lanka ja päättele langanpäät.

loppuun. Sulje kerros piilosilmukalla kerroksen kolmanteen ketjusilmukkaan. 3.–7. kerros: Virkkaa 3 ketjusilmukkaa ja virkkaa pylväitä edellisen kerroksen pylväiden päälle. Kulmiin virkkaa 2

pylvästä, 3 ketjusilmukkaa ja 2 pylvästä. Jatka näin kerroksen loppuun asti ja sulje kerros piilosilmukalla kerroksen kolmanteen ketjusilmukkaan. 8. kerros: Virkkaa 1 ketjusilmukka ja sen jälkeen jokaiseen

Yhdistä neliöt toisiinsa asettamalla neliöt oikeat puolet vastakkain ja virkkaamalla niiden sivut yhteen piilosilmukoilla. Neliöt voi myös ommella yhteen. Viimeistele peitto virkkaamalla sen ympäri kerros kiinteitä silmukoita. Sulje kerros piilosilmukalla. Toisella kerroksella *jätä kaksi silmukkaa väliin, virkkaa kolmanteen silmukkaan kuusi pylvästä, jätä kaksi silmukkaa väliin ja virkkaa seuraavaan piilosilmukka.* Toista * - * kerroksen loppuun asti. Kulmissa voit virkata pylväsryhmät hieman tiheämpään, jotta kulmat eivät kipristy.

Uutuus! Tuoppi Kotikalja valmisjuoma lle!

Kädentaitaji

Uutuus!

Rukiinen & lisäaineeton Tuoppi Kaljamallas 1 kg

Täydellinen maku – nauti! Tuoppi Kotikalja 0,75 l

Rouhitusta ruismaltaasta valmistuu vahvaa ja täyteläistä kotikaljaa. Lisäksi tarvitaan ainoastaan hiivaa, sokeria ja vettä. Valmista juomaa 20–25 l

Juhlajuoma, janojuoma, saunajuoma... maistuu niin yksin kuin ystävienkin seurassa.

Onnistuu varmasti!

Aromikasta ja kirkasta kotikaljaa Tuoppi Kotikaljauute 1 kg tai 3 x 35 g Vähällä vaivalla kotikaljaa kotiin ja juhliin. Sisältää ohra- ja ruismallasta. Valmista juomaa 18 l / 9 l

www.laihianmallas.fi, www.tuoppi.fi, www.facebook.com/laihianmallas

NEULOTTU PEITTO

Valitse materiaaliksi pehmeä konepestävä villa- tai villasekoitelanka. Mallineule on yksinkertaista korinpohjaneuletta ja reunukset ainaoikeinneuletta. Peitosta on helppo neuloa isompi valitsemalla paksumpi lanka tai luomalla aloitukseen enemmän silmukoita. TARVIKKEET

Lanka: 300 g villa- tai villasekoitelankaa (50 g = noin 120 m) Pitkät puikot tai pyöröpuikko 4 mm tai käsialan mukaan Neuletiheys: 22–23 silmukkaa mallineuletta = 10 cm M ALLINEULEET

Vauvanpeitot tehdään konepestävästä langasta.

Eliina n Sni Sn cke ck ker ker ke

Korinpohjaneule: 1. kerros: Neulo 5 silmukkaa nurin, 5 silmukkaa oikein, toista. 2.–6. kerros: Neulo nurjat silmukat nurin ja oikeat silmukat oikein. 7. kerros: Neulo 5 silmukkaa oikein, 5 silmukkaa

nurin, toista. 8.–12. kerros: Neulo nurjat silmukat nurin ja oikeat silmukat oikein. Ainaoikeinneule: neulo kaikki kerrokset oikein. TEE NÄIN

Luo 143 silmukkaa. Neulo 9 kerrosta ainaoikeinneuletta. Aloita sen jälkeen korinpohjaneule. Neulo molemmissa reunoissa 4 silmukalla ainaoikeinneuletta ja keskimmäisillä 135 silmukalla korinpohjaneuletta. Jatka mallineuleita, kunnes peitto on halutun pituinen ja mallineuleesta on viimeksi neulottu 6. tai 12. kerros. Neulo vielä yhdeksän kerrosta ainaoikeinneuletta kaikilla silmukoilla. Päättele silmukat.

»Valmiiden peittojen toimitusohje s 7. Ohje myös osoitteessa www.martat.ﬁ.

Romanttinen komedia

M siiik Mu ikki kkiinä näyt ytel yt elmä el mä

Maria Jotuni

ensi-ilta 28.1.2017

kevään esitysten myynti on alkanut! Ohjelmistossa: +28687 32,6 ō KDUPRQ\ VLVWHUV ō 0,(+(1 .</.,/8X DOIDQDDUDV ō 9(57,*2 ō 25.(67(5, ŋ WKH HYHUODVW ō LVR SDKD VXVL ō OXRODPLHV Lippumyymälä 0600 30 5757 1,53 €/min+pvm) / Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 782 6474 / ZZZ OLSSX ğ ō ZZZ ODKGHQNDXSXQJLQWHDWWHUL ğ

MARTAT 6 | 2016

| 37

KODINHOITO

KERA A MINEN TASO

Keraaminen liesitaso on huolellisen käyttäjän valinta. Jos epätasaista tai pohjasta likaista keittoastiaa vedetään pitkin liettä, tuloksena saattaa olla naarmuja ja tahroja keraamisessa pinnassa. Myös hankaavat aineet tai pesimet, teräsvilla ja karhunkieli, voivat vaurioittaa pintaa. Keraaminen taso on kuitenkin helppohoitoinen, jos puhdistat sitä usein ja oikein. Puhdista taso aina käytön jälkeen nihkeällä liinalla, joka on kostutettu käsiastianpesuaineella. Huuhdo ja kuivaa pinta. Jos lämpimälle keraamiselle tasolle joutuu sokeripitoista ainetta, muovia tai alumiinifoliota, poista ne välittömästi metallikaapimella. Pinttynyttä likaa voi yrittää poistaa keraamisen tason erikoispuhdistusaineella. Noudata käyttöohjeita. Huuhtele aine hyvin pois liinalla. Kalkkitahrat voi poistaa etikalla ja sitruunalla.

TUR VAL LISE STI

»Puhdista silloin tällöin pöly ja rasva lieden takaa ja alta. »Älä jätä uunia tai keittolevyjä päälle valvomatta pitkäksi aikaa. »Kytke lämpö pois, kun lopetat lieden käytön. »Älä säilytä mitään liedellä paloturvallisuuden takia. »Turva-ajastin, lapsilukko ja liesisuojus lisäävät turvallisuutta. »Neuvo lapsille, kuinka liettä käytetään.

HARMIA UUDEN VUODEN TINASTA?

VALURAUTAINEN TASO

Valurautainen liesitaso pysyy parhaiten puhtaana, kun pyyhit ja puhdistat levyt heti käytön jälkeen liinalla, joka on kostutettu käsiastianpesuaineella. Huuhtele pesuaine pois ja kuivaa pinnat, jotta levyt eivät ruostu. Kokeile valurautalevyjen puhdistamiseen ruokasoodan ja veden seoksesta tehtyä tahnaa. Keittolevyn suojarenkaat voi hangata puhtaaksi sokeripalalla. Pehmitä kiinnipalanut lika märällä liinalla. Käytä lian irrottamiseen myös astianpesuharjaa. Tiukasti kiinnipalaneen lian poistoon voi käyttää saippuoitua teräsvillaa tai teräsharjaa. Älä kuitenkaan käytä hankaavia ja naarmuttava aineita ja pesimiä lieden emali- tai teräspinnalla.

38 | MARTAT 6 | 2016

LIEDEN VALITSIMET

Puhdista lieden tehonvalitsimet hammasharjalla tai muulla pienellä harjalla ja käsiastianpesuaineella. Voit myös suihkuttaa pesuainetta suoraan valitsimille ja pyyhkiä irronneen lian pois. Joissakin liesissä valitsimet voi vetää ylös, tai ne lähtevät kokonaan irti, jolloin puhdistaminen on helppoa.

Laitetaan

LIESI

loistamaan Liesi on joulun aikaan kovassa käytössä. Pidä keittiön keskipisteestä hyvää huolta. TEIJA JERKKU //KUVA SHUTTERSTOCK

»Jos uuden vuoden tina valetaan lieden lämmöllä, tinaa saattaa roiskua levyille. Puhdista näin: Keraaminen taso: Anna tason ja tinan jäähtyä rauhassa. Irrota tina kaapimalla. Huomaa: Tinasta voi jäädä pysyvä tahra, joka ei lähde pois edes erikoispuhdistusaineilla tai metallikaapimella. Valurautainen taso: Poista sulanut ja juokseva tina esimerkiksi metallisella paistinlastalla. Turvallisinta on käsitellä tinaa, kun se on jäähtynyt. Jähmettynyt tinamöykky irtoaa yleensä jäähtyneen valurautalevyn päältä sormilla nostamalla. Mikäli tina ei lähde jäähtyneenä, kuumenna levyä, kunnes tina muuttuu juoksevaksi. Poista tina esimerkiksi paistinlastalla. Sulanut tina ei vaurioita valurautaa, eikä keittolevyyn jää jälkiä tinasta.

HELSINGIN K AUPUNGINMUSEO

MARTTAILU

Alli Nissisen valmistava koulu sijaitsi tässä puurakennuksessa, osoitteessa Uudenmaankatu 24, Helsinki. Vuonna 1958 tälle paikalle rakennettiin Marttatalo. Kuva vuodelta 1953. MARTAT 6 | 2016 | 39 MARTAT 6 | 2014 | 39

YHDISTYS

Kun naiset auttavat toisiaan Elämä kuljetti Lianan, Glorian ja Päivin Kinahmoon. Oli helppo kotiutua, kun kylällä toimi marttayhdistys. » IITA KETTUNEN //KUVAT JOHANNA KOKKOLA

40 | MARTAT 6 | 2016

Täällä martat ovat koko kyläyhteisön voimavara.

MARTAT 6 | 2016

| 41

yvällä Pohjois-Karjalan sydämessä, sinisten järvien keskellä, on pikkuinen Kinahmon kylä. Sen laidalla on kauniisti remontoitu punainen talo. Siinä asuu Kinahmon Marttayhdistyksen puheenjohtaja ja paluumuuttaja Päivi Walling. Kun emäntä saattelee tulijat kahvipöydän ääreen, vieraat yllättyvät vastaan leijailevasta eksoottisesta tuoksusta. Sen alkuperä selviää, kun Wallingin naapuri ja marttaystävä Liana Sutinen kantaa pöytään lautasellisen höyryäviä georgialaisia juustopiiraita eli hatsapureja. Liana on leiponut ne georgialaisesta kotijuustosta, jota hän valmistaa miehensä kanssa omassa juustolassaan. Liana muutti Georgiasta, silloisesta Gruusian neuvostotasavallasta, vuosikymmeniä sitten Tukholmaan. Siellä hän tapasi Kinahmosta kotoisin olevan miehen, josta sittemmin tuli Lianan aviopuoliso. Kun mies pääsi eläkkeelle neljä vuotta sitten, hän halusi palata synnyinseudulleen. Ennakkoluulottomana maailmannaisena Lianalla ei ollut mitään muuttoa vastaan.

Liana Sutinen on jo pitänyt Kinahmossa georgialaisen ruoan kurssin.

422 | MA MARTAT MAR M ARTAT AR TA AT 6 | 2016 2016 20 16

Pariskunta muutti Kinahmoon suoraan Monacosta, jossa he asuivat Tukholman ohella hoitaen showbisnestä pyörittävää yritystään. Monacossa Sutiset käyvät säännöllisesti edelleen, vaikka showbisneksestä on tullut heille jo harrastus. − Minä kyllä viihdyn Kinahmossakin, koska täällä on niin kansainvälistä, Liana sanoo nauraen. Liana ei puhu suomea vielä kovin sujuvasti, joten Kinahmon marttailloissa käytetään enimmäkseen englantia, jota puhuu myös Filippiineiltä lähtöisin oleva Gloria Bernardo-Hyttinen. Gloria muutti Kinahmoon vuonna 2004 avioiduttuaan täkäläisen miehen kanssa. Hän tutustui mieheensä Kyproksella, jossa työskenteli kotiavustajana. Nyt pariskunnalla on kolme lasta. Sittemmin Glorian perässä Kinahmoon muuttivat Filippiineiltä hänen kolme siskoaan lapsineen sekä veli. − Täällä kolmen ja puolen sadan asukkaan Kinahmossa maahanmuuttajia on nykyisin suhteellisen paljon, tuumii Päivi Walling. MARTOISTA YSTÄVIÄ Päivi Walling käy töissä reilun 50 kilometrin päässä Joensuussa, jossa hän asui opiskeluajoista lähtien. Hän muutti takaisin Kinahmoon yhdeksän vuotta sitten ja löysi nykyisen talonsa aivan synnyinkotinsa naapurista. Päivi asuu talossa yläkouluikäisen poikansa kanssa. Navetassa on kaksi lammasta, kuusi kanaa ja kaksi kukkoa. Pihassa pyörii reipas suomenpystykorva. Talo on rakennettu alun perin vuonna 1937 ja sittemmin sitä on pikkuhiljaa laajennettu. Sisustuksessa on muistoja eri vuosikymmenten aikana eletystä elämästä. Keittiössä on kalusteina kauniita vanhoja astiakaappeja ja seinällä kymmeniä arabian vanhoja kahvikuppeja ja kermanekkoja. Kunnianosoituksena perinnekäsitöille emäntä on ripustanut yläkertaan menevien rappujen seinälle joutsenpari-aiheisia

kanavatöitä, joita hän keräilee. Kinahmo on Päivin mukaan varsin vireä kylä. Marttayhdistys perustettiin 83 vuotta sitten. Paikkakunnalla toimii kyläyhdistys ja oma kesäteatteri, jonka kahvilaa martat ovat hoitaneet. Kylässä on puolenkymmentä lypsytilaa ja kaksi lammastilaa. Onpa oma teurastamokin. Päivi kävi marttailloissa jo pikkutyttönä äitinsä kanssa 1960-luvulla. Silloin martat kokoontuivat joka viikko. − Martat ovat aina olleet kylän kantava voima ja marttaillat tärkeitä tietojen päivitystilaisuuksia. Nythän siihen käytetään nettiä, Päivi huomauttaa. Glorian mies ohjasi tuoreen vaimonsa Marttoihin heti, kun sai nuorikkonsa Kinahmoon. − En aluksi tavannut kylällä ristinsielua, ja juttelinkin puiden kanssa. Mutta kun tulin Marttoihin, sain heti ystäviä, Gloria muistelee. Kun Glorian toinen lapsi syntyi keskosena ja perhe tarvitsi lastenhoitoapua, martat järjestivät sitä heille. Ilman marttojen apua elämä uudessa kulttuurissa olisi ollut Glorialle ylitsepääsemättömän vaikeaa. Nyt Gloria haluaisi viedä martta-aatetta kotimaahansa Filippiineille, jossa sadasta miljoonasta asukkaasta työttömiä on 65 prosenttia. Martat osaisivat neuvoa filippiiniläisiä, kuinka selviytyä äärimmäisessä köyhyydessä. − Tuntuu todella pahalta, kun täällä heitämme ruokaa menemään. Jos voisin siitä edes osan saada Filippiineille, jossa nähdään nälkää, Gloria huokaa. MYÖNTEISEN UTELIAITA Liana Su-

tisen mielestä Martat on kerrassaan ainutlaatuinen järjestö, eikä hän ole maailmalla törmännyt mihinkään vastaavaan. Kun Liana tuli ensimmäiseen marttailtaansa, hän tunsi heti olevansa kotonaan. Martat ovat Lianan mielestä viisaita, ahkeria ja luotettavia. Heidän kanssaan on turvallista olla. − Nyt kun minäkin olen martta, koen olevani turvassa vaikka Monte Carlossa!

Gloria BernardoHyttinen (vas.) haluaisi järjestää hyvinvointi-illan. Päivi Walling on Kinahmon Marttayhdistyksen puheenjohtaja.

"MARTOISTA SAIN HETI YSTÄVIÄ ." Päivi Wallingin mielestä martat ovat kyläyhteisön merkittävä voimavara ja yhteisöllisyyden tiivistäjä, jota muualta tulleet vain rikastuttavat. Marttailu taas on merkittävä kotoutumisen edistäjä, sillä jokainen kokee olevansa tervetullut, tulipa hän mistä päin maailmaa tahansa. Lianankin mielestä martat näyttävät toiminnallaan, että he oikeasti välittävät tulokkaista. − Suomalaiset yleensäkin suhtautuvat ulkomaalaisiin positiivisen uteliaasti, Liana lisää. Kun marttailtaa vietettiin Päivin 83-vuotiaan äidin luona, Liana toi sinne hatsapureja ja Gloria kevätrullia. Päivin äiti on sekä Lianalle että Glorialle kuin ”varaäiti”. Kielitaidon puute ei ole kommunikaation este. − Kun on samat arvot ja ajatukset, ei yhteisen kielen puute haittaa, Päivi sanoo. MUSTA ANMEREEN UIMA AN? Glori-

alla ja Lianalla on paljon uusia ideoita martoille. Liana on jo pitänyt Kinahmossa georgialaisen ruoan kurssin. Se onnistui niin hyvin, että sitä on suun-

niteltu pidettäväksi muuallakin. Liana haluaisi myös viedä martat vierailulle synnynmaahansa Georgiaan. − Asuisimme sikäläisissä perheissä, tutustuisimme historiaan ja uisimme Mustassameressä, Liana suunnittelee. Gloria haluaisi järjestää hyvinvointiillan, jossa martat oppisivat hemmottelemaan läheisiään vaikka jalkoja hoitamalla. − Voisimme pitää kurssin, jossa mies ja vaimo opettelisivat läheisyyttä ja kuinka pidetään toisesta huolta, Gloria pohtii. − Minä voisin ohjata joogaa ja tehdä kasvohoitoja, koska olen koulutukseltani myös kosmetologi, Liana ehdottaa. Liana haluaisi kehittää yhteistyötä muiden maiden, vaikka ranskalaisten kanssa, koska marttaliike on ainutlaatuinen idea. Suomalaiset naiset ovat Lianan mielestä osoittaneet edistyksellisyyttä perustaessaan järjestön, jossa naiset auttavat toinen toisiaan. Siksi martta-aatetta pitäisi hänen mielestään tehdä maailmalla laajasti tunnetuksi. − Martat ansaitsevat sen, Liana Sutinen vakuuttaa.

MARTAT 6 | 2016

| 43

SUKUPOLVET

Äitien ansiosta tyttäret läksivät mukaan Marttoihin. RIITTA AHONEN //KUVA KAISA SIRÉN

Äideille & tyttärille

iedon Vanhalinnan Marttayhdistys Turun kupeessa elää ja voi hyvin. Takana on 53 vuotta toimintaa. Hyvä henki ja iloinen tekemisen meininki ovat tuoneet mukaan uusia jäseniä. Nyt yhdistykseen kuuluu viitisenkymmentä marttaa. Yksi heistä on juristi Anna-Leena Ääri-Fugleberg, joka työskentelee Veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä veroasiamiehenä. Anna-Leenan äiti AnjaLiisa Ääri on eläkkeellä oleva opettaja. – Kyllä minä äidin kautta aikanaan tulin mukaan Marttoihin. Sain jo varhain Martoista kuvan lämminhenkisenä ja omia arvojani vastaavana järjestönä, Anna-Leena kertoo. Hän pitää ruoanvalmistuksesta, ja marttailloista muutenkin. Halua tulla mukaan on kuitenkin enemmän kuin aikaa. Pojan (7) ja tyttären (4) harrastukset sattuvat usein samalle illalle kuin marttailu. Vanhemmat auttavat iltapäivisin lasten hoidossa, joten heitä ei enää iltaisin viitsi vaivata. Ja äitihän on itse marttayhdistyksessä! Pitkää taukoa marttailuun ei kuitenkaan ole tullut. – Marttailtojen aiheet ovat mielenkiintoisia ja monipuolisia. Tyttäreni oli mukana marttailloissa jo muutaman kuukauden ikäisenä, joten kolmas sukupolvi marttoja on kasvamassa! Elämänkokemus, tiedot ja taidot vaihtuvat puolin ja toisin. Anna-Leena on pitänyt martoille luennon perintöverotuksesta. Itse hän bongasi LounaisSuomen Martoilta » mielenkiintoisia ruokakursseja, joihin aikoo osallistua.

44 | MARTAT 6 | 2016

JUURET MIELLYTTÄVÄT – Mummu-

kin oli Martta. Oli itsestään selvää, että liityn, kun äiti pyysi mukaan 2000-luvun alussa. Silloin oli jäsenhankintakampanja meneillään ja innostuin asiasta, kertoo Outi Visa-Kallio. Outin äiti, Marja-Liisa Visa, oli liittynyt Vanhalinnan Marttayhdistykseen jäätyään eläkkeelle opettajan työstään. – Marttojen ideologia on minun näköiseni. Juuret vanhaan aikaan miellyttävät, jatkaa Outi Visa-Kallio. Hän työskentelee lääketehtaalla toimitussuunnittelijana ja opiskelee työn ohella tradenomiksi. Aika on nyt kortilla, aivan kuten silloin, kun lapset olivat pieniä. Nyt kaksi lapsista on jo täysiikäisiä, kuopus asuu vielä kotona. – En ole ehtinyt kovin moneen marttailtaan, mutta teemaluennoilla olen ollut. Jossain vaiheessa suunnittelin taitoavaimien suorittamista, mutta aika ei vielä ole riittänyt. – Työpaikan ruokalassa virisi tänään keskustelu Martoista. Moni kertoi, kuinka mamma on martta. Jatkuvuus on olemassa. Se työsarka, mitä Martat ovat toistasataa vuotta tehneet suomalaisten kotien eteen, on hieno asia, huomauttaa Outi Visa-Kallio. UUDET NOPEASTI MUKA AN Anja-

Liisa Ääri liittyi Vanhalinnan Marttayhdistykseen 1980-luvulla. – Mainitsin opettajienhuoneessa työtoverilleni, että olisipa jokin kiva harrastus. Hän sanoi, että tule Marttoihin. Ajattelin, että he ovat niitä vanhoja mummoja, jotka kutovat sukkia. En ol-

lut silloin pätkääkään kiinnostunut sukankutomisesta, nyt olen kutonut niitä kymmeniä pareja, ja ollut mukana miltei joka kokouksessa, hän nauraa. Uudet tulijat sulautuivat nopeasti ryhmään mukavan hengen ja välittömyyden takia. – Minun aikanani on ollut monta puheenjohtajaa, joilla on kaikilla ollut oma kiinnostava profiilinsa. Marja-Liisa Visan aikana nautimme kulttuuri- ja kotiseuturetkistä. Nykyinen puheenjohtaja Anna-Liisa Hajanne järjestää mielenkiintoisia teemailtoja. HY VÄLLÄ MIELELLÄ KOTIIN Mar-

ja-Liisa Visan äiti oli perustamassa Paraisten Nilsbyn Marttayhdistystä 1940-luvulla. Tytär oli pikkumarttana joskus mukana kokouksissa. Kun Marja-Liisa oli nuori aviovaimo, äiti tilasi hänelle Emäntälehden lahjaksi. Lehti tuntui silloin vanhojen ihmisten lehdeltä ja velvoittavalta. – Olin muutaman vuoden Martoissa 1980-luvulla, mutta sitten tuli muita harrastuksia. Liityin uudelleen 2000-luvun alussa ja toimin puheenjohtajana 2007–2014. Puheenjohtajana minulla oli sellainen periaate, että marttailloista pitää aina lähteä kotiin hyvillä mielin. Toivoin, että jokainen lähtee kotiin jotain ajatusta rikkaampana. Tyttären mukaan tulo oli mieluinen asia. – Eri sukupolvien yhteisessä marttailussa arvot ja tavat välittyvät alitajuisesti. Mukaan olisi kiva saada aina vaan uusia aktiivisia ihmisiä.

Joka paikkaan pyydettiin

Anja-Liisa Ääri (vas.), Outi Visa-Kallio ja Marja-Liisa Visa ovat saman yhdistyksen jäseniä.

Luhtikylän Martat harjoittelevat ennen kirkonmenoja. Kolehti kerättiin Marttojen Kamerun-kehitysyhteistyöhön. – Sain taas uuden marttakokemuksen, iloitsee Päivi Rantalainen (keskellä), vierellään Pirjo Veijalainen (vas.) ja Satu Nieminen .

MARTAT 5 | 2016

| 45

SHUTTERSTOCK

MISSÄ MENNÄÄN?

YHDIST YSKIRJE

Toim inta vink kejä

vuo dell e 201 7

arttaperinne.fi artanpuoti.fi | www.m www.martat.fi | www.m lapsiperhearki arkisujuvaksi Marttaliitto Martatvinkkaa marttailu MartatTV

JÄSENREKISTERI

»Jäsenrekisteri päivitettiin viikolla 43. Päivitys toi uusia ominaisuuksia yhdistysten käyttöön. Yhdistyksen tulee tarkistaa ja tarvittaessa päivittää jäsentensä tiedot rekisteriin. Jäsenrekisteristä yhdistys voi tarvittaessa tulostaa jäsenluettelon itselleen. Vuonna 2017 ei enää automaattisesti postiteta paperisia jäsenluetteloita. Mikäli yhdistys ei käytä sähköistä jäsenrekisteriä, se voi pyytää luettelon Marttaliitosta. »Lisätietoa ja apua jäsenrekisterin päivittämiseen osoitteesta jarjestotoiminta@martat.ﬁ.

»Yhdistyskirje 1/2017 on lähetetty yhdistyksiin. Kirjeessä on tietoa tulevan vuoden tapahtumista. Yhdistyskirje löytyy myös osoitteesta www.martat. ﬁ/marttailu/yhdistyksille/

TOIMINNAN TIL ASTOINTI

»Vuosi lähestyy loppuaan ja on jälleen aika koota tilastot. Yhdistyksiä pyydetään kirjaamaan vuoden 2016 toiminta sähköiseen tilastointijärjestelmään 1.2.2017 mennessä. Lisätietoa ja apua toiminnan tilastoinnissa osoitteesta jarjestotoiminta@ martat.ﬁ.

Ketjukoulutuksia »Piirit järjestävät martoille ketjukoulutuksia aiheista Juhlat kotona, Parasta perunasta arkeen ja juhlaan sekä Lasten siivouskoulu. Koulutuksen käyneet martat voivat pitää aiheeseen liittyviä neuvontatapahtumia ja muita tilaisuuksia. Koulutuksissa jaettava aineisto löytyy myös Marttojen nettisivuilta. Lisätietoa piirien ilmoituksista.

46 | MARTAT 6 | 2016

23.1. 27.3. 15.5.

21.8. 9.10. 27.11.

www.martanpuoti.ﬁ

Luonnon päivä 4.2. Luonnon päivänä lähdetään joukolla nauttimaan ulkoilmasta ja ympäristöstä. Tapahtumien pääjärjestäjä on Metsähallituksen Luontopalvelut. Martat voivat järjestää omia tapahtumiaan, osallistua muiden järjestämiin tapahtumiin tai lähteä luontoon perheen kesken tai ystävien kanssa. Vuoden ensimmäistä luonnon päivää vietetään 4.2. teemalla Sukella talveen. Muut päivät ovat 20.5. Villiinny keväästä, 17.6. Rakastu kesäyöhön ja 26.8. Suomen luonnon päivä ja Marttojen valtakunnallinen sienipäivä. Lisätietoa: www.luonnonpaivat.fi.

6,-

8 ERIL AISTA POSTIKORTTIA

Ystävänpäivä 14.2. Syödään yhdessä – kutsu ystävä kylään! Vietetään ystävänpäivää perhepiirissä, tai pyydetään naapuri tai ystävä kahville tai aterialle. Entä jos herkutellaan marttayhdistyksen kesken? Tai tempaistaan ja tarjotaan marttajoukolla murkinaa muillekin?

MARTAT 6 | 2016

| 47

HISTORIA

ALLI ANTOI MARTOILLE NIMEN Lastenlauluista lainsäädäntötyöhön. Suuri skaala taitoa ja tarmoa sisältyi Alli Nissisen elämään. KOONNUT HELENA KOKKONEN

lli Nissinen oli mukana, kun marttajärjestön syntysanoja lausuttiin. Hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisten naisten joukossa. Alli oli opettaja, koulunjohtaja, kirjailija. Hänen lastenlaulusanoitukset ovat klassikkoja. Alli hallitsi sekä teorian että käytännön. Emäntälehden päätoimittajana hän saattoi samassa lehdessä valaa martta-aatetta lukijoiden mieliin ja antaa ohjeita kodin siivoamiseen ja kasvimaan kitkemiseen. Alli Nissisen elinaikana naisten mahdollisuudet päästä elämässä eteenpäin

48 | MARTAT 6 | 2016

olivat rajalliset. Opinhaluinen ja lukuintoinen Alli ei esimerkiksi voinut suorittaa ylioppilastutkintoa eikä siten opiskella yliopistossa, sukupuolensa takia. – Alli pääsi niin pitkälle, kuin naisen sinä aikana oli mahdollista, toteaa historiantutkija Jaana Luttinen. Alli Nissisen syntymästä on kulunut 150 vuotta. Näissä merkeissä iisalmelainen marttayhdistys Kankaan Martat järjesti juhlaseminaarin, jossa neljän puhujan ristivalotuksessa hahmottui kuva aikansa moniosaajasta. Jaana Luttinen, Hannakaisa Heikkinen, Helena Niemi ja Marianne Heikkilä lähestyivät Allin elämää jokainen omasta näkökulmastaan: tutkijana, kansanedustajana, sukulaisena ja järjestöjohtajana. Ylä-Savon musiikkiopiston lapset esittivät Allin lastenlauluja, myös kaikki kuusi säkeistöä laulusta Jänis istui maassa. Yleisö kajautti Allin sanoittaman Marttojen laulun. Näyttämöllä nähtiin myös marttojen martat, Alli Nissinen ja Lucina Hagman, setvimässä naisasiaa, politiikkaa ja Emäntälehden artikkeleita. Kyseessä oli Heli Löy-

tynojan kirjoittama ja ohjaama Tunteita ja tunnustuksia – kohtaus Alli Nissisen elämästä 1910, rooleissa Mariaana Korkeakoski ja Marjatta Miettinen. Marttojen alkuaikojen historia on täynnä vahvoja naisia. Tarvittiin visioita ja tarmoa täysin uudenlaisen toiminnan käynnistämiseen. Perustajat ilmiselvästi rakensivat raamit oikein, koska samassa viitekehyksessä järjestö etenee edelleen. Allia on kiittäminen myös järjestön nimestä. Ensimmäinen ehdotus, Sivistystä kodeille, kajahti viranomaisten korviin liian radikaalilta. Alli keksi raamatullisen Martan ahkerien ja huolehtivaisten naisten yhteiseksi nimittäjäksi, ja tämän hyväksyivät myös vallanpitäjät. Savolainen niminikkari osui maaliin. Järjestön nímenä Martta on mainio: se kuvailee, erottuu ja jää mieleen. Eräs kysymys nousi seminaarissa monen mieleen ja puheisiin: missä viipyy Allin elämäkerta? Yhtä painavilla ansioilla kunnostautuneesta miehestä olisi ajat sitten tehty kattava kirjallinen katsaus, useampiakin. »

Alli Nissinen 1920

emännälle! Pidä maitoastiat puhtaana! Pese usein lasten silmät ja kädet! Keitä ruoka aina kypsäksi! Pidä ruokapöytä ja ruoka-astiat puhtaana! Älä annan kenenkään sylkeä lattioille! Tuuleta asuinhuoneita joka aamu huolellisesti! Pidä hyvä järjestys kodissasi! Älä salli kirouksia äläkä raakoja puheita! Älä salli juoruja ja kanteluja! Pidä itsesi aina puhtaana ja ole hyvä esimerkki kaikille kodissasi! a.n. emäntälehti n:o 11 marraskuu 1906

MARTAT 6 | 2016

| 49

1870

Kuopion suomalainen tyttökoulu

Aloitti koulunkäynnin Iisalmessa neiti Hahlin sunnuntaikoulussa. 1870-luvun alkupuolella.

1879

Kuopion suomalaiseen tyttökouluun

1866 syntyi Iisalmessa 26.12.1886.

MUISTELMIA ALLI-TÄDISTÄ Lehtori Helena Niemi KIRJEET KULKIVAT SUKUL AISILLE

Tiesin jo lapsena, että Alli oli isäni isoäidin sisar ja merkittävä henkilö, olihan hän ensimmäisiä naiskansanedustajia. Meillä oli pieni puinen rasia, jossa luki Interlaken – sen oli Alli-täti tuonut matkamuistona. Olin nähnyt myös kävelykepin, jonka kahvana oli alppikauriin sarvi ja jossa luki Interlaken. Täti oli siis matkustellut Alpeilla 1900-luvun alussa. Saatoin kuvitella hänet kulkemassa vuoristopolulla pitkässä hameessa lierihattu päässään ja keppi kädessään. Vaikka Alli-täti oli varmaan kiireinen opettajana ja koulun johtajana, yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kirjailijana, hänellä oli lapsuudenkoti ja kotikaupunki mielessään ja hän piti säännöllisesti yhteyttä sukulaisiinsa. Onneksi ainakin osa hänen kirjeistään on säilynyt. Tässä mainitut kirjeet löytyivät Hanna-tädin (Allin sisarentyttären) kirjoituspöydän laatikosta. Vuonna 1900 Alli oli jo täydessä työn touhussa Helsingissä. 19-vuotias sisarentytär Hanna kirjoitti veljelleen Kallelle: Tänään kirjoitin Alli tädillekin. Pyysin häntä lähettämään minulle kevätpalttookankaan ja kirjoitin hänelle kaikista asioista. Hän joutaiPunatukkainen on si hyvin lähettää meille aina jotain, sillä kyllä Liana, tummahiuksihänellä on varoja. nen on Gloria Ja suoVuonna 1906 Allin sisarentytär Alma malaisimman näköikirjoittaa nen Päivi :)Anna-äidilleen Helsingistä: Maa-

50 | MARTAT 6 | 2016

nantaina me oltiin päivällisellä tädin luona. (…). Se maanantai olikin oikein naisten juhlapäivä, kuin silloin tuli se uusi valtiopäivälaki voimaan. Joka paikassa ne naisyhdistykset ja muut pitivätkin juhlaa. Alli-täti oli sepittänyt runonkin Suomen naisille ja oli sen lausunut Unionin juhlassa. On se pantu Helsingin sanomiinkin. Olet kai lukenut sen. Hyvin mukavasti kirjoitettu. Kesäkuussa 1911 Alli kirjoitti Anna-sisarelle: Olemme ajatelleet, että tulisimme Iisalmelle noin 16 p:n tienoilla ja viivymme kai siellä juhannuksen yli. Heti juhannuksen jälkeen täytyy meidän taas tulla tänne. Mutta onhan siinä jo aikaa kyläillä sukulaisten luona ja nähdä kaikki rakkaat paikat. (…) Minun rupesi niin mieleni tekemään sinne, että kesken kaiken kiireen päätimme asian. Heti kun tulemme sinne, niin mennään kaikki yhdessä saunaan. Kyllä kaiketi siellä on aina hyviä uusia vastoja. Varmasta tulopäivästä lähetämme sitten kortin. Sydämelliset terveiset kaikille lähettävät Ida ja Alli Elokuussa 1915 Alli kirjoitti sisarentyttärelleen: Rakas Alma! Olen niin tottunut sinun tallentamiisi marjoihin, että pyytäisin Sinun nytkin olemaan hyvä ja tallettamaan minulle kolme tai neljä purkkia. Tiedän hyvin, miten kallista se on – ja maksan sinulle sitten kaiken rahassa, kun vaan saan tietää, mitä kuluja sinulla on ollut niistä. Vaikea on marjoja tänne kuljettaakin, mutta ehkäpä nyt jollain tavalla saamme ne tänne tulemaan. Vuonna 1916 Alli kirjoittaa 50-vuotissyntymäpäivistään: Ei meillä täällä Tapanina mitään juhlaa ollut. Minä matkustin jo ensimmäisenä joulupäivänä maalle Grankullaan, sillä en tahtonut, että ihmiset minua

kunnioittaisivat. Grankullassa olin ypöyksin ja syntymäpäivänäni olin 3 tuntia yksin metsässä kävelemässä. Sillä tavalla minä vietin 50-vuotissyntymäpäivääni. Mutta kun seuraavana iltana maalta kotia tulin, näin hämmästyksekseni, että minulle oli tullut lahjoja, sähkösanomia, kirjeitä, kukkia (yli 50 kukkalaitetta). Ihmiset ovat minua ylen suurella ystävyydellä muistaneet. Lämmin kiitos teillekin kaikille. Sukulaisten muistamisesta on esimerkkinä 19.12.1922 päivätty kirje: Rakas Annu! Tänään lähetän rautatien pakettina tulemaan käärön joulunamusia eri sukulaisperheille. Koko paketti tulee sinun osoitteellasi ja pyydän sinua sitte antamaan kääröt osoitteiden mukaan kullekin. Toivotan teille kaikille rauhallista ja onnellista joulua! Sinulle erityisesti terveyttä ja Jumalan siunausta. Ida lähettää onnittelut ja terveiset ja osan piparkakuista! Voikaa hyvin! Sisaresi Alli. Kirjeistä päätellen Allin terveys alkoi horjua 1920-luvulla. Hän kertoo 5.4.1923 sisarentyttärelleen Hannalle lähettämässään kirjeessä olleensa hyvin väsynyt ennen pääsiäislomaa, mutta tuntevansa itsensä loman jälkeen taas työkykyiseksi ja reippaaksi. Kesällä 1925 hän kertoo Hannalle toipuneensa sydänkohtauksesta: Nyt olen jo parempana – saan kävellä huoneissa ympäri ja kenties pääsen jo huomenna ulos…. Tämä sydänkohtaus oli seurauksena väsymyksestä ja kuumuudesta – ja se paranee levon saannilla. Näin arvelee lääkärini ja kenties hän on oikeassa. Kirjeissä mainittu Ida oli Alli Nissisen ystävä ja opettajakollega Ida Lindström.

1882

1885

1891– 1925

Helsingin suomalaiseen jatko-opistoon

Teki oppikirjoja.

1888 Valmistui opettajaksi. Töihin Lucina Hagmanin valmistavaan kouluun. Kirjailijan ja kääntäjän ura alkoi.

ALLIN KOTI JA MA AILMA Historiantutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Jaana Luttinen ENSIMM ÄISTEN JOUKOSSA Suomessa koettiin katovuosia 1860-luvulla, vuosi 1868 oli erityisen kauhea. Kuolleisuus oli korkea, nälkäiset kiersivät talosta taloon. Syötiin pettua ja petäjää. Ne olivat kolkkoja aikoja. Allin maanviljelijäisä Paavo Nissinen oli Iisalmen pitäjän hätäapulautakunnan puheenjohtaja. Alli näki jo pienenä, että asioihin voi vaikuttaa. Hänellä oli vahva sosiaalinen omatunto. Toisaalta 1860–1870-luvut olivat maailman avautumisen aikaa. Vastaperustettu Iisalmen kauppala kehittyi, ja avattiin Nerkoon ja Ahkiolahden kanavat, joka paransivat kulkuyhteyksiä. Nissisen perheessä luettiin sanomalehtiä, ja äiti opetti Allin lukemaan. Kuopioon oli perustettu 1879 Itä-Suomen ensimmäinen suomalainen tyttökoulu. Alli kirjoittautui oppilaaksi 12-vuotiaana omasta aloitteestaan, selvitti pääsykokeet ja aloitti koulun 15 muun tytön kanssa. Maassa oli neljä suomenkielistä tyttökoulua, joten Alli oli harvojen ja valittujen joukossa. Toisin kuin poikakouluissa, tytöille ei opetettu esimerkiksi logiikkaa tai korkeampaa matematiikkaa. Tyttökoulussa ei voinut suorittaa ylioppilastutkintoa, joten opinnoilla ei päässyt yliopistoihin.

Kouluvuosinaan Alli tutustui Minna Canthin perheeseen. Minnalla oli iso merkitys ensimmäisille naisasianaisille. ”Rohkeutta ja uskallusta olet sinä meille perinnöksi jättänyt”, kirjoitti Alli Minna Canthille, " jalolle esitaistelijalle", osoittamissaan muistosanoissa. ITSENÄISTÄ EL Ä M Ä Ä Tyttökoulun jälkeen Alli lähti opiskelemaan opettajaksi ja valmistui vuonna 1888. Hänestä olisi voinut tulla myös sairaanhoitaja, kanslisti tai postineiti. Nämä ammatit olivat tyypillisiä naimattomien säätyläisnaisten ratkaisuja. Valmistuttuaan Alli meni töihin Lucina Hagmanin valmistavaan kouluun. Kaksivuotinen koulu valmisti lapsia oppikoulun kokeisiin. Yhtenäiskouluaatteen mukaan tytöille ja pojille oli sama opetussuunnitelma. Alli korosti leikin ja voimistelun merkitystä oppimisessa. Hän kannusti kirjojen pariin: ”Lukeminen on sivistyksen avain.” Itse hän kirjoitti oppikirjoja ja käänsi niitä muista kielistä. Alli eli taloudellisesti riippumatonta ja itsenäistä elämää. Se oli mahdollista vain naimattomille, ansiotyössä oleville yli 25-vuotiaille naisille. Naimisissa olevista naisista tuli miehen holhouksen alaisia. KOTI, USKONTO, ISÄNM A A Nissinen oli ensimmäisiä suomenkielisiä lastenkirjailijoita ja ensimmäistä naiskääntäjien sukupolvea. Kirjailijana hän oli kansanvalistaja enemmän kuin taiteilija. Hän kirjoitti perheestä ja kodista, yhteiskunnan perusyksiköstä. Hän kannatti konservatiivisia arvoja: koti, uskonto, isänmaa. Hyvässä kodissa vallitsi puhtaus, raittius, siveellisyys ja rauha. Tär-

‹ Alli Nissinen: Lasten lukukirja (WSOY 1908-1912)

keitä olivat tottelevaisuus, totuuden rakastaminen ja työnteko; rakastava syli, koti ja pihapiiri. Alli Nissisen arvomaailmassa äiti on kodin sydän ja sielu. Hän pitää kaikista huolen, hänen puoleensa voi aina kääntyä. Isällä oli perheen elatuksen murheet. Maailmankuva oli talonpoikainen: mies ja nainen tekevät rinnakkain työtä yhteiseksi hyväksi. Allin ajatukset tulee asettaa aikaansa. Silloin missiona oli, että Suomi nousee ja pitää pintansa. TURHA NURISTA , JOS EI VAIKUTA

Sortovuosina, 1800–1900-lukujen vaihteessa, venäläistämispolitiikka uhkasi suomen kielen, sananvapauden ja Suomen autonomian asemaa. Emäntälehden ensimmäinen pääkirjoitus vuonna 1902 huokui isänmaallista tehtävää; se oli aika rohkeaa. Vuonna 1906 saatiin Suomeen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Alli patisti naisia osallistumaan politiikkaan, kun oikeudet kerran oli saatu. Hän ei kannattanut naisten puoluetta, vaan uskoi, että parhaiten pystyy vaikuttamaan olemassa olevien puolueiden kautta. Alli Nissisen mielestä yhteiskunnallinen toiminta ei rajoitu kotiin. Käsissä oli maan onni, vauraus ja kehitys. Hänelle naisasia oli kansalaisoikeuskysymys. Yhteiskunta tarvitsee naisen panosta. Täytyy seurata ajankohtaisia asioita, lukea sanomalehtiä ja kirjallisuutta, ottaa selvää asioista ja muodostaa oma mielipide. On turha nurista, jos ei itse vaikuta. "Naisten on oltava selvillä asemastaan ja » toimittava yhdessä", julisti Alli.

MARTAT 6 | 2016

| 51

1899 Marttajärjestö perustetaan.

1888–1899 Opettajana Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa.

1889– 1926 Valmistavan koulun omistaja, johtaja ja opettaja.

Helsingin Uuden Yhteiskoulun opettajakunta 1901. Istumassa Alli Nissinen (3. vasemmalta) ja Lucina Hagman (4. vas.). Alli Nissisen valmistava koulu

ALLI NISSINEN K ANSANEDUSTAJANA Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen

PUUKKO V YÖLL Ä EDUSKUNNASSA

Suomessa tehtiin 1900-luvun alussa maailmanmittakaavassa historiallinen uudistus: yleinen ja yhtäläinen äänioikeus laajeni koskettamaan kaikkia täysi-ikäisiä kansalaisia, myös naisia. Säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla, joka ensimmäisen kerran valittiin 1907. Iisalmelainen Alli Nissinen valittiin yhdeksi Suomen ensimmäisistä 19 naiskansanedustajasta. Nissinen toimi Kuopion läänin läntisen vaalipiirin kansanedustajana toukokuusta 1907 toukokuuhun 1909. Veistokoulussa opiskellut Nissinen kantoi aina puukkoa vyöllä; näin myös eduskunnassa. Alli Nissinen kuului eduskuntauudistuksen tehneeseen Nuorsuomalaiseen puolueeseen. Edistysmielinen puolue torjui Suomen venäläistämistä. Nissinen oli toinen puolueen kahdesta naisedustajasta yhdessä ystävänsä Lucina Hagmanin kanssa. Lähinnä naisjärjestöt olivat koulineet nämä Savosta ja Pohjanmaalta kotoisin olevat naimattomat opettajat politiikkaan. Sekä Alli Nissinen että Lucina Hagman toimivat Naisasialiitto Unionissa ja Marttayhdistyksessä.

52 | MARTAT 6 | 2016

Molemmat kannattivat yhteiskouluaatetta. Perinteisesti pojat lähetettiin kouluun, kun taas tytöt jäivät kotiin äitinsä kasvatettavaksi, tarkoituksena koulia heistä kodinhoitajia. Nissinen ja Hagman perustelivat yhteiskoulujen olevan välttämättömiä, jotta kaikki lapset saisivat samanlaiset lähtökohdat elämälleen. Kasvatus ja koulutus takasivat naisille keinon tulla itsenäisiksi ja hyödyllisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

väntekeväisyysjärjestöjen aloittamat toiminnot liitettiin osaksi kunnallista tai valtiollista lastenhuoltoa ja köyhäinhoitoa. Ensimmäiset naisedustajat loivat epävirallisen jakolinjan politiikanlohkojen välille: Naiset ottivat erikoisalakseen perhe-, lapsi-, kasvatus- ja sosiaalipolitiikan, kun taas miehet keskittyivät talous-, pankki- ja liikenneasioihin. Tämä poliittinen ja yhteiskunnallinen työnjako näkyy osittain nykyäänkin.

POLITIIK AN T YÖNJAKO Naisasialiikkeen mukaan yhteiskunnan lait ja instituutiot olivat muovautuneet yksipuolisiksi ja naisia sortaviksi, koska naiset eivät olleet päässeet päättämään yhteisistä asioista ja laeista. Naisilla oli samat velvollisuudet kuin miehillä, kuten veronmaksu, mutta ei samoja oikeuksia koulutukseen, virkoihin ja vapaaseen ammatinharjoittamiseen. Lucina Hagman oli radikaalimpi naisasian edistäjä kuin Alli Nissinen. Hagman kirjoitti naisille yhteisen vaaliohjelman ja toivoi, että naiset asettuisivat yhdessä rintamassa perinteisen puoluepolitiikan yläpuolelle. Puoluerajat ylittävä naisehdokkaiden vaalilista ei saanut laajempaa kannatusta, mutta naiskansanedustajat omaksuivat jotakuinkin yhtenäisen poliittisen linjan. Hyväntekeväisyysjärjestöissä toimiessaan naiset olivat perustaneet köyhäinkouluja ja lastenkoteja ja jakaneet avustuksia köyhille. Eduskunnassa naiskansanedustajat keskittyivät aloitteissaan naisten aseman parantamiseen ja huono-osaisten oikeuksien turvaamiseen. Vähitellen hy-

T Y TTÖJEN PUOLUSTA JA Alli Nissinen oli eduskuntakautensa aikana lakivaliokunnan jäsen, anomusvaliokunnan varajäsen ja työväenasiainvaliokunnan varajäsen. Yksi hänen ensimmäisistä aloitteistaan koski seksuaalirikoksia alaikäisiä tyttöjä kohtaan. Rikoslaissa rangaistukset oli porrastettu uhrin iän mukaan. Kovin rangaistus oli alle 12-vuotiaan, sitten 15-vuotiaan ja pienin rangaistus 17-vuotiaan tytön raiskauksesta. Alle 17-vuotiaan raiskauksesta saattoi selvitä pienillä sakoilla. Ehtona rangaistuksen langettamiseksi oli, että uhri oli neitsyt. Muussa tapauksessa raiskauksesta ei saanut minkäänlaista rangaistusta. Aloitteen allekirjoittajien tavoitteena oli poistaa laista vaatimus uhrin neitsyydestä ja lisätä rangaistusten ankaruutta. Muun muassa eduskunnan lukuisten hajottamisten vuoksi asia eteni hitaasti. Alli Nissinen joutui tekemään saman aloitteen kesäkuussa 1907, helmikuussa 1908 ja elokuussa 1908. Toinen Nissisen tekemä aloite koski aviottomien lasten oikeudellisen aseman parantamista. Koulutuspolitiikan puolel-

1899–1913

1907

Naisasiainliitto Unionin johtokunnan jäsen 1899–1908, varapuheenjohtaja 1908–1913.

1907–1909 Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja.

la Nissinen teki aloitteen siitä, että valtio tukisi yhteiskouluja pidemmäksi ajaksi myönnetyillä avustuksilla ja muuttaisi myös valtion oppilaitokset yhteiskouluiksi. Alli Nissinen valittiin Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä kansanedustajaksi kolme kertaa, mutta eduskunnan toistuvien hajotusten takia hänen edustajanuransa jäin parin vuoden mittaiseksi. Kansanedustajuuden jälkeen Nissinen keskittyi opettajan ja koulujohtajan toimiinsa, Martta-yhdistyksen johtamiseen, Emäntälehden päätoimittamiseen ja kirjailijan uraansa. Kansanvalistus oli ehdottomasti Alli Nissisen elämäntehtävä. Hän korosti kirjoituksissaan napakkaa taloudenpitoa ja vastuullista lastenkasvatusta, mutta myös vieraan vallanpitäjän taholta uhkaavaa kansallista vaaraa. Varmin, vahvin ja vakuuttavin ase vaaran torjumiseksi oli yleisen sivistystason nostaminen ja sen seurauksena kansan itsetunnon herääminen. Taloudellisen nousun perustana oli ahkeruus, yritteliäisyys ja työn kunnioittaminen, sillä niistä versoi yksilön ja yhteiskunnan jokapäiväinen hyvä. ”Ole valpas! Älä unohda kitkemistä!” oli Emäntälehden ohje sekä pellon että hengen viljelyyn. Nämä Alli Nissisen elämänohjeet pätevät hyvin vielä nykyäänkin.

Ensimmäiset naiskansanedustajat: Hilja Pärssinen (alhaalla vas.), Alli Nissinen, Lucina Hagman, Alexandra Gripenberg, Evelina Ala-Kulju, Liisa Kivioja, Dagmar Neovius (takana vas.), Hedvig Gebhard, Iida Vemmelpuu, Hilda Käkikoski, Miina Sillanpää, Hilma Räsänen ja Maria Laine.

RADIK A ALI MARTTA MONESSA MUK ANA Toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä PERUSTA JA Alli Nissinen aloitti yhdistystoiminnan Helsingissä liittymällä maamme ensimmäiseen naisasiayhdistykseen, Suomen Naisyhdistykseen. Vuonna 1892 hän siirtyi Lucina Hagmanin perustamaan Naisasialiitto Unioniin, toimi Konkordialiiton keskushallituksessa ja oli jäsenenä muun muassa Nuorsuomalaisessa Puolueessa ja Eläinsuojeluyhdistyksessä. Kipinä Martta-yhdistyksen perustamiseen syttyi 1899, helmikuun manifestin vuonna. Nissisen työtoveri Lucina Hagman oli saanut Raja-Karjalasta opettajakollegaltaan kirjeen, jossa kuvattiin kurjia oloja, puutetta ja köyhyyttä, jotka altistivat rajaseudun asukkaat itäisen naapurin viekoitteleville tarjouksille. Yhteiskunnallista kehitystä vastustava keisarillisen Suomen senaatti ei antanut perustamislupaa Sivistystä kodeille -nimiselle yhdistykselle, jonka pelättiin olevan valtiolle vaarallinen. Lupa heltisi, kun sääntöjä yksinkertaistettiin ja nimi muutettiin Allin ehdotuksesta Martaksi. Aate levisi nopeasti. Eri puolille Suomea perustettujen haaraosastojen (nykyisten yhdistysten) määrä kasvoi parissa vuodessa viiteenkymmeneen. Oma lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti vuoden 1903 alusta nimellä Emäntälehti – Husmodern. Alli Nissinen oli lehden päätoimittaja en-

simmäisestä näytenumerosta alkaen aina kuolemaansa asti. PÄ ÄTOIMITTA JA Alli Nissinen kirjoitti Emäntälehteen lähes 250 artikkelia, otti voimakkaasti kantaa ja hahmotteli lehden linjan. Keskiössä olivat koti, uskonto ja isänmaa. Henkinen kasvu ja käytännön osaaminen kulkivat rinnakkain. Aatteellisten, kasvatuksellisten ja yhteiskunnallisten kirjoitusten, matkakertomusten, tarinoiden ja pakinoiden ohessa Alli antoi ohjeita kodin hoitoon. Isänmaanrakkauden tuli näkyä kaikkialla, arjen valintoja myöten: ”Kun menette puotiin ja haluatte ostaa tavaraa, kysykää aina ensiksi onko kotimaista tarjolla. Sillä teette hyvän työn kotimaiselle tuotannolle.”, kirjoitti Alli. Kun naiset saivat äänioikeuden vuonna 1906, Alli Nissinen patisti naisia äänestämään. Emäntälehteen kirjoittamassaan tarinassa hän neuvoi tarkasti, mihin kohtaan äänestyslipussa punainen viiva vedetään ja numerot kirjoitetaan. Kansanedustajana Alli Nissinen välitti lukijoille tietoa valtionpäivien tapahtumista ja tekemistään aloitteista: hän vaati yhdessä muiden marttakansanedustajien kanssa muun muassa naisen avioitumisiän korottamista viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen sekä aviovaimolle oikeutta hallita omaisuuttaan. PUHEENJOHTA JA Kun Lucina Hagman vetäytyi Martta-yhdistyksen toiminnasta, järjestön johtotehtävät siirtyivät Alli Nissiselle. Hänet valittiin varapuheenjohtajaksi vuonna 1904. Kun yhdistys jakaan- »

MARTAT 6 | 2016

| 53

1899 –1916

19241926

Opettajana Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa.

Suomalaisen Marttaliiton puheenjohtaja. Testamenttasi Uudenmaankatu 24:n tontin ja kiinteistön Suomalaiselle Marttaliitolle 1925.

1902–1926

1926 Kuoli Helsingissä 11.4.1926.

Emäntälehden päätoimittaja.

» tui kielikysymyksen vuoksi vuonna 1924, puheenjohtaja Fanny Hult siirtyi ruotsinkielisiin marttoihin ja Alli Nissisestä tuli Suomalaisen Marttaliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Järjestön jakaantuminen osoittautui hyväksi asiaksi. Toiminta virkistyi molemmissa uusissa Marttaliitoissa ja jäsenmäärä lähti nousuun. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana jäsenmäärä lisääntyi 16 000 martalla. Toiminnan keskiössä olivat marttaillat ja kotitalouden hoitoon liittyvä kurssitoiminta. Haaraosastot keräsivät rahaa järjestämällä myyjäisiä ja erilaisia juhlia. Varat käytettiin puutarha- tai käsityöneuvojan palkkaamiseen sekä marttojen taloustai kudontakoulujen ylläpitoon, mutta myös järjestön ulkopuolisiin tarkoituksiin, kuten kansakoulun keittolatoimintaan tai vähävaraisten lapsien koulunkäynnin tukemiseen. Osasta yhdistyksiä alkoi tulla kuin palokuntia, jotka olivat aina menossa sinne, missä oli puutetta, Samalla järjestön ydintehtävä, kotitalousneuvonta, jäi lapsipuolen asemaan, ja Alli Nissinen kantoi huolta toiminnan yhtenäisyydestä. OPETTA JA Alli Nissinen oli tullut opettajaksi syksyllä 1888 Lucina Hagmanin perustamaan Valmistavaan kouluun. Vuodesta 1888 hän opetti myös Suomalaisessa Yhteiskoulussa suomen kieltä, maantietoa ja uskontoa ja siirtyi 1899 opettajaksi Hagmanin perustamaan Helsingin Uuteen Yhteiskouluun.

54 | MARTAT 6 | 2016

Alli Nissinen osti Valmistavan koulun Hagmanilta vuonna 1894, ja vuosisadan vaihteessa hän rakennutti Pöllö-kortteliin Uudenmaankadulle uuden koulutalon. Talon tontteineen hän testamenttasi Suomalaiselle Marttaliitolle. Martat rakensivat 1950-luvulla tontille Marttatalon, jossa toimi 50 vuoden ajan myös Marttahotelli. Opettajana Alli Nissinen toteutti uusia aatteita, joihin hän tutustui ulkomaille tekemillään opintomatkoilla. Hän kiinnostui työkouluaatteesta, missä kouluopetukseen sisällytettiin veistoa ja käsitöitä tukemaan teoreettisten aineiden opiskelua. Valmistavassa koulussa tytöt ja pojat opiskelivat tasavertaisesti veistoa ja käsitöitä – ja opettaja kantoi käden taitojen merkkinä vyöllään puukkoa, joka näkyy myös ensimmäisistä naiskansanedustajista otetussa valokuvassa. Allin ystäväpiiriin kuuluivat aikakauden kirkkaimmat tähdet, näyttelijä Ida Aalberg sekä laulajattaret Alma Fohrström ja Jenny Spennert, jonka luona Pariisissa Alli lomaili useita kertoja. Myös kuvataide kiinnosti Alli Nissistä. Ystävänsä, taidemaalari Amelie Lundahlin johdolla Alli itsekin opiskeli maalausta. Arvokkaan taidekokoelmansa Nissinen testamenttasi Iisalmen kaupungille. Alli Nissinen kirjoitti sekä lapsille että aikuisille ja laati sekä osittain kustansikin Valmistavan koulun oppikirjoja. Hänen teksteissään isänmaanrakkaus yhdistyi luonnon ihanuuden ylistämiseen. Runoissa ja tarinoissa oli usein käytännölli-

nen näkökulma ja niissä muistutettiin hyvistä tavoista, säästäväisyydestä ja köyhien auttamisesta. Käännöstöihin kuului esimerkiksi Bertha von Suttnerin sodanvastainen kirja Aseet pois!. KODIN ARVON KOROSTA JA Kun Lucina Hagman sytytti martta-aatteen ja antoi sille merkityksellisen vision, Alli Nissinen ja Fanny Hult loivat järjestölle vakaan ja käytännönläheisen perustan. Alli Nissinen ei ollut suuntautunut joukkojen innostamiseen vaan opettamiseen ja neuvomiseen. Hän korosti kodin merkitystä ja Martta-yhdistyksen tehtävää kodin arvon kohottamisessa. "Sillä siinä, martta-työssä, on tehtävä, joka ei koskaan tule valmiiksi, siinä on työ, joka ei koskaan lopu. Sillä yhä uudet ja uudet sukupolvet ovat saatavat mukaan ja hereillä pidettävät. Yhä uudelleen ja uudelleen on samoihin seikkoihin elämää herätettävä, ponnistuksiin intoa annettava." (1924)

Seminaarin esitelmät kokonaisuudessaan osoitteessa www.marttaperinne.ﬁ

www.martanpuoti.ﬁ

///Ń% *, &(-',!Ń3 TUTUSTU TUOTEVALIKOIMA AMME JA TIL A A JO TÄNÄ ÄN

35,-

M ARTAN JOULUKIRJA

MONESSA MUK ANA

Turun Marttayhdistys suunnitteli ja valmisti seimen vuonna 1994 Kuralan Kylämäkeen. Seimi on pystytetty sen jälkeen joka vuosi, ja viime vuosina siitä on huolehtinut Kupittaan Martat -toimintaryhmä. Kuralan Kylämäki on 1950-luvun maalaistalomiljöö, joka kuuluu osana Turun Museokeskukseen.

Linnan Martat lahjoitti 30 hartiahuivia palvelutalo Voutilakeskukseen. Huiveja vastaanottamassa osastonhoitaja Hannele Helminen (vas.) ja viemässä Helena Hieta ja Pirkko Vasara.

Mouhu-Voikosken Marttojen pikkujouluissa nautittiin pikkumarttojen viulukonsertista.

Keihäskosken Martat järjestivät huovutusillan yhdessä Villa Kärpäsen kanssa. Tehtiin tonttuja ja enkeleitä syysiltojen valoksi.

Jouluvalmisteluja

Porin Päivä Marttojen jouluruokakurssilla kokattiin kotitalousasiantuntija Sari Rainingon johdolla.

Rovaniemellä Saarenkylän Martat osallistui City Marketin Joulun avaukseen marttatoimintaa esittelemällä marraskuussa.

Sauvon Kirkonkylän Martat tekivät askarteluillassa olkitöitä. Jokainen valmisti pienen himmelin Turun MenoMarttojen Anniina Tähkäpään opastuksella.

Kipparilan Martat askartelivat ovikransseja Tuula Salosen ohjeiden mukaan.

Valtimon Martat valmistivat 45 hypistelymuhvia ja veivät ne jouluviikolla palvelutalo Kotorannan asukkaille. Talkoolaisista kuvassa Liisa Lipponen, Anna-Liisa Harakka ja Sirpa Heikura

56 | MARTAT 6 | 2016

Iin Martat lahjoittivat joulupaketin seurakunnan diakoniatyön kautta vähävaraiselle perheelle. Paketissa oli muun muassa marttojen neulomia sukkia ja lapasia, jouluruokia ja Eila Liedeksen tekemä piparitalo.

Salon Marttayhdistys teki puolustusvoimien Turun Pansion laivastoasemalle historiallisen vierailun. He olivat nimittäin ensimmäiset martat, jotka pääsivät tutustumaan laivastoaseman toimintaan ja taistelulaivoihin.

Kipparilan Martat valmistivat koruja Taina Toropainen ohjauksessa.

Pieksämäen Martat tekivät iltaretken Joroisiin, Juhanalan Kartanolle ja puutarhalle.

Salon VoimaMarttojen kässäkerho teki tupsuryijyn ja luovutti sen Salon seurakunnalle, seurakuntakoti Paunalaan.

Käden taitoja

Salon VoimaMartat ja Hajalan Martat tekivät yhdessä retken Naantaliin ja Kultarannan puutarhaan.

Retkellä

Saveron Martat opettelivat lankojen kasvivärjäystä. Kaksipäiväiseltä kurssilta saatiin kauniita lankoja syksyn ja talven käsitöihin.

Someron Jokivarren Martat kävivät Fiskarsin ruukkikylässä sekä Mustion linnassa ja linnan kesäteatterissa.

Kyrön Martoilla oli Kurkigalleriassa näyttely Elämän kirjo – Kyrön Marttojen kätevien käsien tuotoksia. Esillä oli taidonnäytteitä lasitöistä ja hopeakoruista villasukkiin. Myös marttainfoa jaettiin.

19 15

Korian Aika-Martat tekivät iltaretken Mustilan Arboretumiin Elimäelle. Välillä levähdettiin metsäkirkossa.

Siltamäen Marttojen puuhakerhossa askarreltiin syksyn sadosta kaikkea kivaa.

Irma Hietamies (85) kokosi näyttelyn tekemistään käsitöistä kotinavettaansa Lemin Uimille. Esillä oli muun muassa mattoja, raanuja, ryijyjä, täkänöitä, pyyhkeitä, neule- ja virkkaustöitä sekä nypläys- ja posliininmaalaustöitä. Marttatoiminnassa hän on ollut mukana nuoresta pitäen. Irma Hietamies meni 14-vuotiaana Kuusankoskelle Kymi-yhtiön ammattikoulun pukuompelulinjalle. Sittemmin hän toimi kyläompelijana Lemin Uimilla maatalon emännyyden ohella. Hän vaatetti kylän koululaisia, heidän vanhempiaan ja opettajia arkeen ja juhlaan. Monet morsiamet vihittiin Irman ompelemassa hääpuvussa. Irma Hietamies on ommellut myös 17 kansallispukua. Hän on värjännyt kasviväreillä, tehnyt rottinkitöitä ja entisöinyt huonekaluja. Kun Lemin nypläyspiiri valmisti talkoilla pitsin kirkon uuteen alttarivaatteeseen, Irma kiinnitti pitsin käsin kankaaseen. Siihen tarvittiin yli 12 000 napinläpipistoa. Viime kesänä Irma Hietamies toteutti haaveensa käsityönäyttelystä. Siihen tutustui heinä–elokuussa yli 800 henkeä. Kuvassa Irmalla on yllään Lemin Eskon paita. Lemin Esko on Lemin kunniakansalainen, jota titteliä Irmakin on kantanut. KUVA KAIJA LANKIA

Rautaruukin ja Raahen Martat värjäsivät villalankoja keräämillään kasveilla ja kävyillä. Aikaa meni kaksi päivää, mutta tulostakin saatiin.

MARTAT 6 | 2016

| 57

MONESSA MUK ANA

26 23

Kouvolan Kukko-Martat auttoivat Kymenlaakson Marttoja purkamalla Marttakahvion teltan kauden päätteeksi.

Pohjalankilan Marttojen ulkoilupäivään kuului talvilajeja, kuten pulkkamäkeä ja lumikenkäilyä. Lämmikkeeksi nautittiin makkaraa, mehua ja pullakahvit.

Kyrön Martat ovat pitäneet torikahviota jo kolmisenkymmentä vuotta Kyrön torilla kesäkeskiviikkoisin.

Yhdessä tehden

27 24

Kouvolan Kukko-Martat matkustivat Mikkeliin ruokakurssille. Etelä-Savon Marttojen Satu Räsänen opasti, ja Kukot kokkasivat uunilahnaa, tirripaistia, rättänää ja muita paikallisia ruokia.

Kaikki Hausjärven kunnan neljä marttayhdistystä opettelivat venäläisen ruoan valmistamista kotitalousopettaja-martta Auli Pullin johdolla.

58 | MARTAT 6 | 2016

Someron Marttayhdistys valmisti ja tarjoili keittolounaan jälkiruokineen Maailmojen Messut -tapahtumassa yhteistyössä Someron seurakunnan kanssa. Osallistujia oli parisataa, ja messussa puhuttiin 14:ää eri kieltä. Kuvassa Anja Kinnunen (vas.), Eeva Syrjälä, Leena Jalava, Mervi Pomppu, Hannele Sulander, Sari Lähteenmäki ja Mari Kuusinen.

Vampulan Marttojen syyslounaan teemana oli lähiruoka. Tuotto ohjattiin paikalliseen hyväntekeväisyyteen.

Lähiruokaa, historiaa ja tunnelmaa: Kasukkalan Marttojen Keskiaikapidot pidettiin Penttilän navetalla. Martat valmistivat pukunsa pellavasta ja värjätyistä kierrätyskankaista.

Maaningan Martat ovat vuodesta 2007 saakka neuloneet sukat kaikille vuoden aikana syntyneille maaninkalaisille vauvoille.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteella Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki tai lehti@martat. ﬁ. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Kun otat kuvia, valitse mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Emme palauta palstalle lähetettyjä kuvia. Niiden käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle.

M ARTAT 2016 Otsikko, sivunumero/lehden numero, kirjoittaja, K&k = Kauha & kukkaro -juttu

Pääkirjoitus s. 5, Marianne Heikkilä: Maailmanhistoriaa ja marttahistoriaa nro 1, Haluamme jättää jäljen 2, Istuta vielä se omenapuu 3, Ei enää ruokaa roskikseen 4, Nyt tarvitaan tekoja 5, Joustava perinne ei katkea 6 Henkilöt Äidin kanssa loppuun saakka 8/1 Iita Kettunen, Tasa-arvossa jokainen voittaa 8/2 HK, Kaisa kerää keskikesän aarteet 8/3 Anu Vallinkoski, Tänään on aikaa tarinoille 18/3 Helena Romppanen, Pellava kulkee perintönä 8/4 HN, Kehrääjien ketju 12/4 HN, Aktivismia, joka sopii ujoillekin 8/5 Anu Vallinkoski, Lempeän protestin sanansaattaja 12/5 HK, ”Joka paikkaan pyydettiin” 8/6 HK Kokeile tätä kotona Mausteinen kukkakaalicouscous 13/1 AH-N, Pistoja pahville 15/2 AA, Apiloiden planeetta 13/3 AA, Sienisuola 13/4 AH-N, Pyykkärin puolukkaboston 13/5 AH-N, Lahjarasia 13/6 AA Ruoka ja ravitsemus AH-N & KH: Vartissa tulee valmista 14/1 AH-N, KH ja Pirjo Toikkanen K&k, Kotoisat kalapuikot 19/1 K&k, Makua kevään mitalla 16/2, Lomalautasille 14/3 AH-N & Marjo Ranta, Sydän tunnistaa hyvän 14/4 KH K&k, Listan kanssa kauppaan 19/4 K&k, Kakkumaakareille ja piparipaakareille 14/5, Pyhäruokaa hartaudella 14/6 Ruoanvalmistus, vaihekuvat Marmoroidut kananmunat 21/2, Rosvopaisti 20/3, Tiikerikakku 18/5, Piimäjuusto 20/6 Rautaisannos KH: Seleeni 21/1, Jodi 23/2, Rauta 22/3, Antioksidantit 21/4, Ravintokuitu 21/5, D-vitamiini 22/6 Kodinhoito, talous ja kuluttaja-asiat Valtaa tila takaisin tavaroilta 22/1 Sari Tammika-

ri, Rauhallisesti ratissa 34/1 Sirpa Mustonen, Kuurataan uuni 42/1 TJ, Ihan uus – ihanuusko? 26/2 AA, Röörit auki 40/2 TJ, Tunne taloutesi, tutustu itseesi 32/3 Minna Mattila, Kylmää & kuumaa käytetylle 42/3 Elina Teerijoki, Tekstiilien taakka, pukeutumisen painolasti 32/4 TJ, Pönttö puhtaaksi 42/4 TJ, Onko kotona hyvä hengittää? 22/5 Teppo Siponkoski K&k, Raikkaan kodin siivousteesit 25/5 K&k, Luotuja kulkemaan 26/5 AA, Havaintoja tiskin takaa 28/5 AA, Puhu rakentavasti rahasta 36/5 TJ Pyykki kuivaksi 40/5 TJ, Pölytöntä kotia ei ole 24/6 TJ, Laitetaan liesi loistamaan 38/6 TJ Piha, puutarha ja luonto AK: Viherkasvit vesilinjalla 26/1, Istuta puu tai pensas 30/1, Alati kiehtovat yrtit 28/2 K&k, Mitä kaikkea mintusta 32/2 K&k, Maku, koko & kestävyys ratkaisevat 24/3, Sieniä voi viljellä kotona 22/4 Jouni Issakainen, Vuodenaika vaihtuu 32/5 Kotiﬂoristi Heidi Saarinen & Sari Tammikari: Muutakin kuin kimppuja 28/3, Kuivaa tai kukoistavaa: aineksia asetelmiin 26/4 Kaunista kukilla Heidi Saarinen & Sari Tammikari: Tulppaanimalja 32/1, Soppakulhon kukkasipulit 34/2, Kestipöydän komistus 30/3, Kranssi kuin vedenneidon hiukset 30/4, Aavistus talvesta 30/5, Joulu puhkeaa kukkaan 26/6 Kansainvälinen yhteistyö ”Martat kylvivät hyvän siemenen” 31/1 TL, Pohjoismainen kirje: Jokaisella on nimi ja tarina 36/2 Jeannette Björkqvist, Marttamatka Kameruniin 36/3 TL & Sanna Myyry, Johanna Pérez, Katja Rippstein, Reeta Rönkkö, Sari Saarinen, Porinaa SuomiAree-

nalla 36/4 TL, Kotitalous, kova tekijä 28/6 TL, KH & TJ

nen, Kun naiset auttavat toisiaan 40/6 Iita Kettunen

Käsityö Pikakohentaja 38/1 AA, Essut esillä 40/1, Rento ote kravatista 41/1 AA, Varjoon, suojaan 38/2 AA, Kesäkassi aina mukana 40/3 AA, Kansanpukua mukaillen 38/4 Mirja Ämmälä, Kotikulttuurin ikoni 40/4 Outi Sipilä, Entistä koreampi kori 38/5 AA, Lämpöä ihmistaimille 34/6 Tanja Rantanen

Terveisin hallitus Sitoumuksella haetaan tekoja ja tuloksia 62/2 Riitta Leinonen, Marttaliiton hallitus 2016 54/3, Perehdymme ja teemme päätöksiä 58/4 Sari Granni, Otetaan digiloikka yhdessä 58/5 Jenny Salmela, Viestinnällä tavoitteisiin 60/6 Anna Koivisto

Hankkeet, kurssit Virtasilla kerran kuussa 44/1 Merja Forsman, Perheen ehdoilla apuun 48/1 HN, Seniorit suut muikeina 42/2 HN, Kummimartta, melkein kuin mummi 44/3 Minna Kurvinen, Ruokaseikkailu alkaa soseilla 44/4 Anna-Liisa Pekkarinen , Taitoja tähän päivään ja tulevaan 42/5 Riitta Ahonen Järjestötieto Nuorten äitien asialla 52/1 HK, Elämäntapa, joka eheyttää 55/1 Elina Kiviaho, Muutoksia marttakartalla 46/2 RP, ”Olkaamme edelläkävijöitä” 52/3 HK Sukupolvet Yhteinen harrastus lähentää 48/2 Riitta Ahonen, Keskustellaan, väitellään 50/3 Ulla Willberg, Posliinikupit pitää olla! 48/4 HN, Lapsille, nuorille, aikuisille 46/5 Riitta Ahonen, Äideille ja tyttärille 44/6 Riitta Ahonen Marttahistoria Hätävuodet vaativat valmiutta 54/2 Mikko Viitasalo, Tarkan markan hengessä 34/3 Sinikka Salo, Alli antoi Martoille nimen 48/6 HK Yhdistykset & piirit Kun tumpelo tikkasi 24/2 Jaana Matikainen, Kerrankin valmiiseen pöytään 68/2 Anne Yrjänä, Marttakahvioissa ollaan kesämielellä 64/3, Porukassa on hyvä olla 50/5 Merja Forsman, Koululaiset innostuivat sienistä 57/5 Alisa Kosonen, Saara Parviainen, Pihla Saira-

Täällä Lea Lea Sairanen: Martta, miten menee? 61/1, Kohti uutta kasvukautta 63/2, Toivomme vilkasta viestintää 55/3, Ole näkyvä, ole mukana 59/4, Voimaa toisistamme 59/5, Joulun kautta juhlavuoteen 61/6 Uusi alku, sivu 67 Kevättalven ulkoilukalenteri 1, Kylvökalenteri 2, Sääpäiväkirja 3, Syksyn sienihavaintoja 4, Käsityökalenteri 5, Joululahjalista 6 Kannanotto Marttaliiton varsinaisen kokouksen kannanotto: Hyvä ja turvallinen arki kuuluu kaikille 53/3 Piirisivut numerot 4 ja 6 Joka numerossa myös Elämänmeno, Marttakartta (nimellä Martoissa on… n:rot 1 & 2), Marttaristikko, Missä mennään?, Monessa mukana Lisäksi Marttaliiton vuosikertomus 2015 julkaistiin numeron 3 välissä. Digilehti Martat 3 ja 6 ilmestyivät kaikille avoimena digilehtenä. MARTTALIITON KIRJOITTAJAT Arja Hopsu-Neuvonen AH-N Kaisa Härmälä KH Teija Jerkku TJ Helena Kokkonen HK Asta Kuosmanen AK Terhi Lindqvist TL Reijo Petrell RP AVUSTAJAT Anja Aalto AA Hannele Niemi HN

MARTAT 6 | 2016

| 59

TERVEISIN HALLITUS

Marttajärjestössä kaikkein tärkeintä viestintätyötä tehdään yhdistyksissä. ANNA KOIVISTO

Vinkkejä yhdistykselle viestinnän suunnitteluun ALOITA AJOISSA

Viestinnällä tavoitteisiin

Mitä ensi vuonna on suunnitelmissa, mistä asioista jäsenet tarvitsevat tietoa, mistä voisi kertoa paikallislehdessä, mitä laitetaan sosiaaliseen mediaan, entä nettisivuille? JAA VASTUUT

os kaikki ovat tyytyväisiä viestintään, jokin on hullusti. Tähän sanontaan liittyy opetus: viestintä ei koskaan pysy paikallaan, vaan se vaatii kehittämistä, uusien tuulien omaksumista ja avoimuutta. Järjestöviestintämme haasteena ja voimavarana on sen kerroksellisuus: Marttaliitto viestii jäsenilleen, ympäröivälle yhteiskunnalle ja yhteistyökumppaneilleen. Piirit hoitavat oman osuutensa alueellisesti, ja sitä kaikkein tärkeintä viestintätyötä tehdään yhdistyksissä. JOHTAVA ARJEN ASIANTUNTIJA

Marttailua tehdään vuosina 2017– 2019 teemalla Elämä on parasta itse tehtynä. Marttaliiton tehtävä on kotien ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja arjen hallinta. Toiminnan tavoitteena on lisätä vaikuttavuutta ja myös jäsenmäärää. Haluamme olla johtava arjen asiantuntija, näkyvä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja kasvava kotitalousneuvontajärjestö. Näiden kaikkien tavoitteiden saavuttamisessa merkittävä osuus on juuri aktiivisella viestinnällä. Haluamme hallituksessa tuoda entistä avoimem-

60 | MARTAT 6 | 2016

min esille työtämme ja kannustaa samalla yhdistyksiä ja yksittäisiä jäseniä aktiiviseen Martta-viestintään. Marttaliiton Suomi100-juhlavuoden teema on Syödään yhdessä. Se on loistava mahdollisuus kertoa eteenpäin Marttojen toiminnasta. Voisiko yhdistyksesi kutsua kaikki marttailusta kiinnostuneet syömään tai kokkaamaan ja samalla esitellä heille toimintaa? YHDISTYKSILLE YHTENÄISET NETTISIVUT Martat.fi-verkkosivus-

toa muokataan parhaillaan uuteen kuosiin. Uusi verkkopalvelu avautuu ensi vuonna, helmikuun lopulla. Jatkossa yhdistyksetkin voivat perustaa martat.fi:hin omat sivunsa ja julkaista siellä tekstejä, kuvia ja tapahtumatietoja. Sivun tekeminen on yhdistyksille ilmaista. Uuteen sivustoon voi myös linkittää yhdistyksen nykyisen nettisivun. Tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa, että yhdistyksen sähköpostiosoite on Marttaliiton tiedossa. Kaikissa martat.fi-uudistukseen ja yhdistyssivuihin liittyvissä kysymyksissä voi laittaa viestiä osoitteeseen martat.verkkouudistus@ martat.fi.

Onko viestintä puheenjohtajan tai sihteerin vastuulla? Voisiko hallituksessa joku muu vastata siitä? Olisiko joku näppärä, jolta sujuisi nettisivujen, blogin tai Facebooksivun päivitys? MUISTA MARTAT.FI

Marttojen nettisivut tarjoavat paljon ajankohtaista asiaa ja apua niin yksittäiselle jäsenelle kuin yhdistyksellekin. Uudet nettisivut aukeavat vuoden 2017 alkupuolella.

TUTUSTU PIIRIEN FB-SIVUIHIN

Suuri osa Marttaliiton 15 piiristä on myös Facebookissa. Löydät Marttaliiton ja piirien sivut, kun kirjoitat hakuun Martat vinkkaa.

JOTAKIN UUTTA

Olisiko vuosi 2017 hyvä aika avata yhdistykselle Facebook-sivu, blogi tai Instagram-tili? Uudistaisimmeko tapahtumakalenterin tai jäsentiedotteen ulkoasua? Miten saisimme enemmän tietoa yhdistyksen toiminnasta eteenpäin?

TÄÄLLÄ LEA

Joulun kautta juhlavuoteen R I I S I P U U R O , K Y N T T I L ÄT, kanelin tuoksu; siitä on joulu tehty. Ainakin minun mielestäni.

Kovin arkisia asioita, joita voi kokea vaikka joka päivä, niin halutessaan. Mutta arjestakin voi tehdä juhlaa. Näinä aikoina juhlan aiheet voivat olla vähissä, ainakin jossakin päin maailmaa. Joskus juhlan joutuu tekemään hyvin vähistä aineksista. J O U L U L Ä H E N E E , mutta mitä kummaa: lahjat ostamatta, koti siivoamatta, jouluruoat

valmistamatta! Tuttu tunne monelle. Mitä jos tekisinkin jotain toisin? Voisinko lahjojen ostamisen sijaan kutsua läheiset tekemään asioita yhdessä? Leipoisimme porukalla karjalanpiirakat tai piparit koko suvulle? Lähtisimme yhdessä laulamaan kauneimmat joululaulut lähikirkkoon, tai menisimme yhdessä joulun alla joululounaalle paikalliseen lähiruokaravintolaan? Lahjana olisi yhdessä tekemistä tavaroiden sijaan. Lahjapaperiröykkiöiden sijaan syntyisikin ihania muistoja. Y H D E S S Ä T E K E M I S TÄ ja vaikuttamista painottivat jo järjestömme perustajanaiset: ”Naisten on oltava selvillä asemastaan ja toimittava yhdessä”, julisti Alli Nissinen. Marttaliiton hallituksessa käydään nyt vilkasta keskustelua siitä, miten martat pystyisivät vaikuttamaan yhteiskuntamme kehitykseen nykyistäkin enemmän. Elämme aikaa, jossa on havaittavissa jonkinmoista taantumaa. Yhdysvalloissa ei kansa ollut valmis naispresidenttiin, vaikka tämä olisi ollut merkittävästi kokeneempi kuin vastaehdokkaansa. Suomessakin, kun katsoo vaikka työmarkkinajärjestöjä, niin kovin miesvaltaista on. Olisiko nyt aika ryhtyä muutokseen ja saada nykyistä enemmän naisia johtaviin tehtäviin ja virkoihin? Järjestömme voi vaikuttaa asioihin, kun teemme sen yhdessä jäsentemme ja yhteistyöverkostojemme kanssa. P I A N A L K AVA Suomen 100-vuotisjuhlavuosi näkyy kaikkialla maassamme. Kun olin marras-

kuussa juhlavuoden valtuuskunnan kokouksessa, Suomi100-hankkeen pääsihteeri Pekka Timonen totesi, että ensi vuonna neulotaan ja virkataan. Erilaiset yhdistykset, yhteisöt ja yksittäiset ihmiset neulovat sukkia, vauvanpeittoja, pipoja ja lapasia. Moni marttayhdistys on ilmoittanut muistavansa joko vanhuksia tai lapsia sukkalahjoilla. Entä mikä marttayhdistys opettaisi nuoria vaikka tekemään karjalanpiirakoita, ruskeaa kastiketta tai leipää? Lahjamme juhlivalle isänmaallemme olisi taito, tuotteen sijaan. Ahkeraa yhdessä tekemisen aikaa ja joulun taikaa toivotellen,

Marttaliiton puheenjohtaja | lea.sairanen@martat.ﬁ | +358 50 322 1726 MarttaMamma marttamamma/ marttamamma.blogspot.ﬁ Marttaliitto, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki

MARTAT 6 | 2016

| 61

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 100 VUOTTA | Aili Suolahti 16.12. Laitilan Eteläkulman My 95 VUOTTA | Eeva Alasuutari 25.12.

Saarenkylän Martat • Vieno Puusaari 1.1. Riihimäen Martat 90 VUOTTA | Meeri Laakso 11.11. Suo-

pellon Martat • Maire Sompi 11.11. Suopellon Martat • Kerttu Kalliosaari 21.11. Kasukkalan Martat • Eeva Ojanen 7.12. Korpilahden Martat • Helka Heimo 14.12. Juupajoen Korkeakosken Martat • Eine Rautavirta 14.12. Suolahden Martat • Meeri Lounasvuori 16.12. Virtain Martat 85 VUOTTA | Elli Virtanen 3.3. Pihla-

van Martat • Lempi Jäppinen 22.6. Kontiopuiston Martat • Annikki Kovanen 11.9. Kontiopuiston Martat • Irja Tenkanen 5.11. Juupajoen Korkeakosken Martat • Martta Julkunen 25.12. Hallin Martat • Vieno Heiskanen 18.1.2017 Keskikaupungin Martat Savonlinna 80 VUOTTA | Kyllikki Korpela 3.1. Pih-

lavan Martat • Anna-Liisa Nikulainen 30.6. Kontiopuiston Martat • Hellevi Auranen 27.8. Kyrön Martat • Ritva Hakkarainen 27.9. Siilinjärven Martat • Valma Kuusio 10.10. Uudenkaupungin My • Kaija Lipiäinen 9.11. Suokumaan Martat • Ritva Järvinen 11.11. Ahtialan Martat • Hilkka Kuoppala 6.12. Pirkkalan My • Anneli Uutela 12.12. Suopellon Martat • Seija Jokinen 13.12. Tampereen Härmälän My 75 VUOTTA | Eila Lehtilä 3.11. Uuden-

kaupungin My • Ritva Kylliäinen 4.11. Kyrön Martat • Hilkka Virolainen 23.11. Suopellon Martat • Ellen Heinonen 9.12. Keski-Jyväskylän Martat • Sinikka Rintala 14.12. Tervakosken Martat • Maija Tanskanen 16.12. Kouvolan My • Tuula Nikander 25.12. Ikkalan My • Kaija Aaltonen 29.12. Lokalahden Martat • Aune Ketola 2.1.2017 Lokalahden Martat • Leena Åkerman 8.1.2017 Nummelan Martat • Elina Tähkiö-Niemimaa 27.1.2017 Nummelan Martat

62 | MARTAT 6 | 2016

70 VUOTTA | Pirkko Kallio 10.4. Pihlavan Martat • Irja Pyyhtiä 4.9. Riihimäen Martat • Airi Hannele Vanne 10.9. Uudenkaupungin My • Mirja Vahanti 28.9. Uudenkaupungin My • Marjatta Pietarinen 29.10. Uudenkaupungin My • Tuula Sipilä 9.10. Pähkinä Martat • Raija Sarkkinen 9.11. Ali-Juhakkalan Martat • Marjatta Kanervo 29.11. Juankosken Martat • Ulla Lappalainen 30.11. Pitkälahden Martat • Tuula Vuorela 1.12. Pyhärannan Martat • Maire Lilja 3.12. Keljonkankaan Martat • Kaija Keinonen 4.12. Tohmajärven Kemien Martat • Marketta Mäki 4.12. Lokalahden Martat • Eila Kostiainen 6.12. Pitkälahden Martat • Liisa Tyrmi 8.12. Karsturannan Martat • Kaija Ikonen 14.12. Suopellon Martat • Ritva Remonen 17.12. Suolahden Martat • Elina Peltola 18.12. Kouvolan My • Pirjo Koivisto 21.12. Puttaan Martat • Hilkka Sivonen 26.12. Tampereen Härmälän My • Annikki Palonen 28.12. Alakorkalon Martat

50 VUOTTA | Anne Kaarniemi 9.12 Rii-

himäen Martat • Kirsi Biddas 23.12. Pernajan Martat • Pirjo Långvik 21.1.2017 Pyhtään kirkonkylän Martat 40 VUOTTA | Virva Kauhanen 22.12.

Tahiniemen Martat

Vauvoja »Anu Huotarille ja Kari Uskille syntyi 4.8.2016 poika. Perheeseen kuuluvat ennestään Onni ja Aurora. Lemin Vainikkalan Martat/Kuukanniemen tr. »Laura Snällin perheeseen syntyi 30.9.2016 potra poika. Paraisten Marttayhdistys onnittelee.

Yhdistykset juhlivat

65 VUOTTA | Ritva Pahkala 28.3. Rii-

himäen Martat • Matti Ruuskanen 29.7. Riihimäen Martat • Pirjo Lehtonen 15.9. Paraisten My • Eeva Kalliojärvi 17.12. Virtain Martat • Paula Ratia 19.12. Siltamäen Martat • Hannele Bergholm 22.11. Pernajan Martat • Anne Wikström 29.12. Turun Uittamon Martat • Ritva Takala 18.1.2017 Lokalahden Martat 60 VUOTTA | Kristiina Laine 21.3. Rii-

himäen Martat • Marja Siirola 14.7. Riihimäen Martat • Eeva-Liisa Aaltonen 24.8. Ali-Juhakkalan Martat • Mervi Pääkkönen 3.9. Riihimäen Martat • Anna-Kaisa Immonen 9.11. Hämeenkyrön Osaran Martat. • Merja Kuohuva 26.11. Uudenkaupungin My • Marjo Lautiainen 4.12. Anjalan-Riitamaan Martat • Marja-Leena Kaunio 13.12. Turun Uittamon Martat • Pirjo Maunola 15.12. Hautjärven Martat • Eeva Tanninen 16.12. Pitkälahden Martat • Helvi Hovi 23.12. Pernajan Martat 55 VUOTTA | Ulla-Maija Jäppinen 20.7. Riihimäen Martat • Anita Lindqvist 30.12. Patelan Martat

»Espoon Marttojen pitkäaikainen jäsen Saara Kallionalusta täytti 16.10. kunnioitettavat 90 vuotta. Erittäin lämpimien onnentoivotusten ja muhkean kukkakimpun kera yhdistys myönsi hänelle ansaitusti kunniajäsenyyden.

Osanottomme »Leena Kares poistui keskuudestamme 83-vuotiaana 28.8.2016. Leena oli pitkäaikainen ja ahkera yhdistysjäsen Askisto-Hämeenkylä Martoissa. Hänen iloinen luonne jää muistoihimme. Toini Virolainen poistui keskuudestamme 89-vuotiaana 19.9.2016. Pitkäaikaista yhdistysjäsentä muistaen Askisto-Hämeenkylä Martat. »Suopellon Martoista Martta Helena Kuusinen nukkui pois 83 vuoden ikäisenä 6.4.2016. Maila Esteri Vuorio nukkui pois 86 vuoden ikäisenä 16.4.2016. Saili Margit Charlotta Saarinen nukkui pois 83 vuoden ikäisenä 11.5.2016. »Yhdistyksemme sai syksyn aikana kaksi suruviestiä. Pitkäaikainen jäsenemme Aune Matikainen nukkui pois 77 vuoden ikäisenä 26.8. ja perustajajäsenemme Terttu Seppälä 94 vuoden ikäisenä 15.10. Turun Uittamon Martat muistelevat lämmöllä Aunea ja Terttua »Yhdistyksemme seniorijäsen Mirjam Hjort nukkui pois 83-vuotiaana 24.9.2016. Mirjamin muistoa kunnioittaen Siltamäen Martat. »Saveron Marttojen pitkäaikainen jäsen Airi Kaartinen on siirtynyt ajasta iäisyyteen. Muistelemme häntä lämmöllä ja kiitoksella. »Yhdistyksemme perustaja- ja kunniajäsen Tyyne Mäkelä nukkui pois 91-vuotiaana 24.9.2016. Muistoa kunnioittaen Multian Martat.

»Klaukkalan Marttojen perustajajäsen ja pitkäaikainen rahastonhoitaja (v. 1950– 1962) Sirkka Rauta nukkui pois toukokuussa 94 vuoden korkeassa iässä. Muistamme Sirkan rauhallisena ja myönteisenä marttana, joka osallistui aktiivisesti toimintaamme aivan viimeisiin vuosiinsa asti. »Suonsalmen Marttojen pitkäaikainen puheenjohtaja ja yhdistyksen perustajajäsen Anja Ruhanen menehtyi kotitalonsa tulipalossa 28.8.2016 Hirvensalmella. Anja syntyi 4.1.1936 viisilapsisen perheen esikoisena. Kotikylän koulu, jossa Anja aloitti sodan varjossa, oli hänelle rakas koko elämän ajan. Hän iloitsi niin kerhotoiminnasta vanhalla koululla kuin uuden koulun ja sen laajennuksen valmistumisesta. Anja teki elämäntyönsä perheenäitinä, talon emäntänä ja kyläkauppiaana yhdessä miehensä Taunon kanssa. Kyläkaupan 50-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 2001 ja Anja jatkoi kaupan pitoa pienimuotoisesti kuolemaansa saakka. Martoissa Anja toimi aktiivisesti yhdistyksemme perustamisesta alkaen. Marttaillat kokosivat isot ja pienet martat oppimaan ja nauttimaan yhdessäolosta. Kudonta, kurssit ja taitoavaimet, retket sekä kylän tapahtumien järjestäminen olivat Anjalle mieluisia. Yhdistyksemme vuonna 2014 julkaisema Suonsalmen kyläkirja oli hänelle tärkeä hanke ja ilon aihe. Anja osallistui myös monen muun järjestön ja seurakunnan toimintaan. Hän toimi kylän vanhimpana ja huolehti, että seuraavien kinkerien pitopaikka oli aina sovittuna. Pelastakaa Lapset -järjestön toiminnassa Anja oli mukana tarjoamalla miehensä kanssa kesäkodin usealle lapselle. Lapset, poika ja neljä tytärtä, ja heidän perheensä olivat Anjalle rakkaita. Lastenlasten rippijuhlat, lakkiaiset ja seuraavan sukupolven kastejuhlat olivat viime vuosien tärkeitä tapahtumia. Kun Anja siunat-

tiin kotipitäjän kirkossa, arkkua kantoivat lapsenlapset. Heinäkuun marttaillassa aloimme suunnitella yhdistyksen 50-vuotisen toiminnan juhlistamista. Nyt Anja ei enää ole mukana suunnittelemassa, mutta hänen tarmokas ja iloinen olemuksensa on tärkeä osa yhteisiä muistojamme. Marttalaulu ”Päivä kun paistaa pirttihin pieneen, työtäni teen, olen onnellinen” oli rakas Anjalle ja kuvaa hyvin hänen elämänasennettaan. Anjaa kiitollisina muistaen Suonsalmen Martat »Kunniamartta Maiju Seppälä pääsi toivomaansa iäisyyskotiin 90 vuoden iässä 15.9.2016. Maiju liittyi Vehkalahden Metsäkylän Marttoihin jo 12-vuotiaana, jolloin hänen piti ottaa vastuu perheenemännän tehtävistä Maijun oman äidin menehtymisen vuoksi. Marttakerho oli Maijulle silloin keino saada viljelykseen juureksien siemenet. Maiju oli ahkera kotona sekä Marttojen ja kylän toiminnassa. Muistamme hänet aina hyväntuulisena, osallistuvana ja reiluna kyläyhteisön jäsenenä. Maijun huolenpidosta saivat nauttia niin sukulaiset kuin kyläläiset – kuinka monella meistä onkaan Maijun tekemät tossut jalkoja lämmittämässä. Maijua kiitollisuudella muistaen Vehkalahden Metsäkylän Martat. »Yhdistyksemme perustajajäsen Elina Talvensaari menehtyi 54-vuotiaana, vaikean sairauden murtamana, 28.9.2016. Ihanaa Elinaa lämmöllä muistaen Napapiirin Martat. »Aino Velin (syntynyt 13.2.1926) nukkui pois 1.9.2016. Hän oli ympäristömartta vuodesta 1991 ja suoritti I-taitoavaimen 1991, II-taitoavaimen 1993 ja III-taitoavaimen 1998. Kymmenvuotismerkin hän sai vuonna 1998. Ainoa ikävöiden ja muistoa kunnioittaen Karkkilan Martat

POSTIA ELÄMÄNMENOON Elämänmeno-sivuilla julkaisemme marttojen onnitteluja osanottoilmoituksia sekä vauvauutisia. Syntymäpäiväsankareita juhlitaan tasavuosin, mutta yli satavuotiaita vaikka joka vuosi. Yhdistykset ja yksittäiset martat voivat lähettää ilmoituksia. Jos lähetät onnitteluja yhdistyksenne jäsenten puolesta, pyydä päivänsankareilta lupa nimien julkaisemiseen. HUOM! Martat-lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä. Kaikki palstalle tulevat tiedot ovat yhdistysten tai marttojen itsensä lähettämiä. Syntymäpäiväilmoitukset julkaistaan siinä lehdessä, joka ilmestyy lähimpänä merkkipäivää, ellei lähettäjä toisin toivo. Jos haluat ilmoituksen johonkin tiettyyn numeroon, ilmoituksen pitää olla toimituksessa vähintään kuukautta ennen ilmestymispäivää. Osanottoilmoitukset ja vauvauutiset pyrimme julkaisemaan seuraavassa mahdollisessa lehdessä, kun tiedot ovat saapuneet toimitukseen. Kuvia julkaisemme lähinnä vauvauutisten yhteydessä. Lähetä posti osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai Martat/Elämänmeno, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

MARTAT 6 | 2016

| 63

Mämmi vai pitsa? Kisailu Suomen kansallisruoasta on käynnissä 5.12. saakka.

Ilmoita ilmiö Tule mukaan kartuttamaan elävän perinnön luetteloa. LEENA MARSIO

Tarjolla ovat: www.martat.fi www.martanpuoti.fi www.marttaperinne.fi www.pikkukokki.fi

Pitsa Hernekeitto Ruisleipä Mämmi Kalakeitto Viili Karjalanpiirakka Mustikkapiirakka Paistetut muikut /silakat perunoilla Karjalanpaisti Graavi kala Maksalaatikko

martatvinkkaa

Äänestä suosikkiasi: www.kansallisruoka.ﬁ TAI postikortilla: Kansallisruoka, Yrjönkatu 34, 00100 Helsinki

Marttaliitto martatvinkkaa arkisujuvaksi lapsiperhearki

SHUTTERSTOCK

marttailu

martattv

www.tasaarvo100.ﬁ #tasaarvo100

ineeton kulttuuriperintö on läsnä arjessamme; se on osaamista, taitoja ja tietoja. Vietämme joulua ja muita vuotuisia juhlia, laulamme kuorossa, teemme maakuntamme perinneruokia ja neulomme lapaset maakunnan omalla mallilla – nämäkin ovat esimerkkejä elävästä perinnöstä. Eri yhteisöt ja yhdistykset ovat ilmoittaneet Museoviraston ylläpitämään Elävän perinnön wikiluetteloon noin kuusikymmentä aineettoman kulttuuriperinnön ilmiötä. Mukana ovat esimerkiksi juhannuksen vietto, kesäteatteri ja mölkky. Marttaliitto on kirjoittanut alustalle rotinoista ja Pohjois-Karjalan Martat karjalanpiirakoiden leipomisesta. Tuleeko mieleesi ilmiöitä, joiden vaaliminen ja eteenpäin siirtäminen on sinulle tärkeää? Mukaan kaivataan lisää esimerkkejä kaikilta elävän perinnön osa-alueilta: ruokaa, käsitöitä, leikkejä, juhlia... Luetteloon voi ilmoittaa myös maakuntien ja kuntien perinteitä. Heinämaan pitsi, juustokeittoperinne Pohjanmaalta, Nivalan kapinaviikko ja Narvan soittokunnan vappukonsertti on jo listattu. MARTTAYHDISTYKSET PERINTEEN ASIANTUNTIJOITA Elävän perinnön

wikiluettelo on osa Unescon

64 | MARTAT 6 | 2016

aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi tehdyn yleissopimuksen toimeenpanoa. Tarkoituksena on tukea yhteisöjen edellytyksiä harjoittaa ja siirtää kulttuuriperintöään sukupolvelta toiselle. Luettelointi on yksi työkalu, jonka avulla tietoa voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää. Wikiluettelosta on mahdollista hakea vuonna 2017 kansalliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ja sieltä edelleen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Kansainvälisessä luettelossa on jo lähes 400 esimerkkiä, kuten Välimeren ruokavalio, Lavash-leivän valmistus, kroatialainen pitsi ja Viron Vöromaan savusaunaperinne. On mielenkiintoista nähdä, millaisia kohteita Suomesta luetteloon haetaan. Tärkeitä luettelon kokoamisessa ovat suuret ja pienet yhteisöt ja ryhmät; ihmiset, joiden arjessa aineeton kulttuuriperintö elää, muuntuu ja välittyy. Martat ovat olleet prosessissa alusta asti yhteistyökumppanina. Marttayhdistykset ympäri Suomen ovat perinteen asiantuntijoita ja juuri sopivia kirjoittamaan wikiin. Tervetuloa mukaan talkoisiin!

Katso, kiinnostu, ihastu: https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.ﬁ/

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 6/2016?

TULOSSA SUURELLE NÄYTTÄMÖLLE

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

Helena Anttonen

Hella Wuolijoki

Niskavuoren

Muita terveisiää

nuori emäntä

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Lippuvaraukset: ma–pe 8–16, puh. 05 616 2220, teatteri@lappeenranta.fi

Marttaliitto ry

KANTAESITYS LA 25.3.

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

ENSI-ILTA LA 21.1.

SUVI L AINE

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Satoisa palstapuutarha -kirjaa. RUOKA

PALVELUKORTTI

SYDÄN TUNNISTAA HYVÄN Tie terveyteen käy arkisten valintojen kautta. KAISA HÄRMÄLÄ

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen

201__

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite »

14 | MARTAT 4 | 2016 14 | MARTAT 4 | 2016

SUVI L AINE

Piparjuurisilakat

Punajuurikeitto aasialaisittain

Postinumero ja -toimipaikka MARTAT 3 | 2016

| 15

Päiväys ja allekirjoitus KIITOS PAL AUTTEESTA

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.ﬁ tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

Martat-lehden 4/2016 suosituin juttu oli Sydän tunnistaa hyvän. Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Kodin hyvä arki -kirjaa. Sen saivat Seija Honkaniemi Kuusasta, Anitta Kokkonen Lappeenrannasta, Paula Lehtinen Hollolasta, Kirsti Niemi Liedosta ja Ritva Putkonen Kuopiosta.

MARTAT 6 | 2016

| 65

MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s. 65.

66 | MARTAT 6 | 2016

UUSI ALKU

Joululahjalista Annan toisille

Toivon itselleni

Annan itselleni

MARTAT 6 2 | 2016

| 67

Ovi lu ma kema ailm tto oih miin in

valmistaudu jouluun S sa Su sann nnaa Ha Haav aviisto isto, o, S mu Sa m li Kaarrju jula la SA ATO TOKA K UD KA DEN N RUO UO OKA KAA A A nu Ai nutltlaaatu t in inen en keiittt ok okirirrja yhdi yh diisttää ä sses eson onki kiaj ki ajjattteelu lunn ja rruo ja uoka k pe p ririnttee e nn.. OOttaav ava va

Villee Ha Vill Haap apas ap asal as alo, al o, Juhha Me Mets tsoo , ts B n Heenr Be n ikkss sson on , HHas assse Här ärkö kööne nenn VIMP VI M AN PÄ MP ÄÄ ÄLLE LLE KA KALA LARE REIS ISSSU Mehe Me h viviää ta he taririno n ititaa ja no j kkok okka kaaililua uaa hyvä hy väss vä ssää seeur ss uras assa ssaa! Ka Kala lave la vesisisilllä Vi ve Villllllen en k ns ka nssa sa rros oska os kaka ka kala ka latk la tkin tk inn m muu uuutttttttuv uu uvat uuv vat at ruok ru okkak akal aloi al oiks oi ksi.i.i Otav Ot avaa av

29 95

PPiirkkkkkko Kuu uuse sela llaa HIIMM HI MMEL MM ELIK IKIR IR RJA J H mm Hi mel elik ikkirrjaa opa p st staa aa perin inte teeisste teis tenn ja moode d rn rnim im mpi p en enkinn himm enki melien teekoon kooon on.. Kirj Ki irrjas a sa sa on oh o je jeet ett 3355 er erililai aiisseen hi h mm m el e in in tteke te ekke kemi mise mi s eenn ja vivink n ke nk k jä omiienn des esignien tote tto teut euutttaami mise s en se en.. More M Mo ore reen eni

L mii KKar Lumi Lu armi mits ittsaa VILL VI LLLIT V VAN A TTTUU AN U T JA A V LLLAT VA ATTO TO OMA M T VI VILL LLLAS ASUK UKAT AT Kieh Ki e to eh toviviaa ku kuvivioi oita ta,, va vast stus usta tama m ttttom ma omia ia vääre rejä jä,, innto jä tohi himo hi mooa kä m käsisillllää te teke kemi mise seen enn! en! Nuuor Nuor oren en hui uipp ppput utek ekijijjän uupe peat pe at kiri jo jone neul ulelemallllllititt hher ma erkuuttttel erku elev el evat ev at mm mm. m. vvär ärik är ikyl ik yllä yl läisisisililillä lä lä eläi el äinäi n-, kuukk kkaa- jjaa kirj kkiirjrjai aina ai naih naih ihei e lllla. ei a.. More Mo ree een eni

Myym My ymäl ym älöi äl öist öi stäm st ämme m ja Suuom me omal a aine al aiinen.coomi mist stta

Tiiina Tiin Ti na KKaaar arrel ela la PU PUIK UIK IKKO K MA KO M IS ISTE T RI TE R N LA LAPA APPA PASK ASSK AS SKI KIR IIRJA RJA Kula Ku Kula laht httanei annei e de denn teeko koku kuuiittut utum uumpp mpp ppuj ujen en aika ai a on ohi on hi!! Rä Rävä v kä vä käst stää ne st neul eul uuleb leebblooggiist sta taan ja sukk su kkak kk a irirja ak j sttaaan tu ja ttunn unnn nnet net eetun unn PPui uuiikkk uikk kkom ko aiist s erin uude uu d ss de ssa kirjassa nneulotaan eeuulo ullooota taaaann llapasia aappaassia,, sorm so rmik ikka ik kaita ja käm ämme mme mekk m ekkkkääi äitä itä tä, ä jo jotkka ei e vä vät t at ta atus usstiti jjää ää katukuv k uk ukuv uvas asssaa hhuo uom uo maamattaa. M re Mo reeni