Martat-lehti 1-2024

1 . 2024

6 · 2023

ESTER STÅHLBERG OLI ENSIMMÄINEN MARTTA PRESIDENTINLINNASSA IRJA ASKOLA: ”NYT SAAN HIDASTAA TAHTIA” JUUREKSIA JOULUPÖYTÄÄN

Metsävuosi alkoi Kolumnistina Anni Kytömäki

KOHTA A MINE N

ON KUKKIEN

YHDESSÄ

Leena Jääskeläinen Näin patistaa Fuengirolassa liikkumaan marttaillaan

AIKA

1 kansi1-24-lähetä.indd 3

M A RT TA H I S TOR I A A

Rajaseututyö vaihvisti Suomen itsenäisyyttä

26.1.2024 12.49

KATSO KAIKKI MATKAT ORPDOLQMD ȴ

PARASTA RANSKAN JA ITALIAN RIVIERAA alk. 1 496 € I 16.–20.4., 4.–8.6., 22.–26.10.2024 Nizza, Antibes, Cannes, Eze, Monaco, Menton, SaintPaul de Vence, Mougins, Ventimiglia, San Remo Riviera valloittaa: vuoret ja välkehtivä Välimeri, ylellisyys ja yksinkertaisuus, rannikon värikkäät kaupungit ja sisämaan pittoreskit pikkukylät. Matkan aikana tutustutaan monipuolisesti alueen kohteisiin ja saadaan erinomainen kuva tästä upeasta rannikosta. asiantuntijaopas Timo Hakola

KEVÄINEN PARIISI - linnoja ja kukkaloistoa 1 396 € I 19.-23.4.2024 Matkan aikana tutustutaan Claude Monet’n viehättävään kotitaloon ja sen japanilaiseen vesipuutarhaan Givernyssä sekä nautitaan Pariisin keväisestä tunnelmasta. Lisämaksullisilla retkillä on mahdollisuus vierailla Loiren laakson renessanssiajan helmissä: Chambordin ja Chenonceaun linnoissa VHN¦ QDXWWLD NROPHQ UXRNDODMLQ ORXQDV (L΍HO WRUQLQ ravintolassa. asiantuntijaopas Leila Rajander

REININ RISTEILY Amsterdamista Strasbourgiin alk. 2 116 €/hlö/A2 I 28.4.-4.5.2024 Amsterdam, Arnheim, Köln, Rüdesheim, Heidelberg, Strasbourg Euroopan jokiristeilyt ovat nautinnollinen ja vaivaton tapa nähdä ja kokea paljon: kiehtovia suurkaupunkeja ja pikkukylien charmia, vehreitä kukkuloita ja keskiaikaisia linnoja. Matkaa tehdään rauhassa läpi kauniiden viinialueiden, maisemista ja hyvästä ruuasta nauttien. asiantuntijaopas Arja Rinnekangas

KAUNEINTA PORTUGALIA Rantalomaa, kaupunkeja ja miele enkiintoisia nähtävyyksiä - Portugalissa histo oria ja nykyaika kohtaavat toisensa sopusoinnussa. Tukikohtana matkalla on merenrantakaupunki Estoril, jossta tehdään retkiä lähiseudulle. Lissabonin liisäksi tehdään retket myös historiallise een Evoraan n, palatsien Sintraan, manner-Euro oopan läntisimpään niemeen Cabo da Rocaan se ekä Keski-Portugaliin Obidokseen, Nazaréen ja Fatimaan. asiantuntijaopas Liisa Hämälä äinen tai Pasi Hakala

IRLANTI - tarujen vihreä saari 2 286 € I 5.–11.5., 4.–10.8.2024 Vihreän saaren kierroksella matkataan kauniissa maisemissa, osin paljon kehuttua Wild Atlantic Way -reittiä pitkin. Matkan varrella nähdään luonnonihmeitä, ihastellaan värikkäitä kaupunkeja ja kuullaan tarinoita Irlannin historiasta. Tutuiksi tulevat niin normannien linnat kuin mahtavat Moherin kalliotkin, unohtamatta irlantilaista musiikkia ja paikallista viskiä. asiantuntijaopas Sylvia McQuinn

KESÄINEN WIEN MD ȴOKDUPRQLNRW Schönbrunnin puistossa 1 396 € I 6.–9.6.2024

PORTUUGALI PO

ESPANJA

Fatima

Naazaré Obidos

Matkan aikana tutustutaan ihastuttavaan Wieniin, risteillään Tonavan aalloilla ja vieraillaan barokkiaikaisessa luostarissa sekä Rosarium-ruusupuistossa. Kesäiltana nautitaan ainutlaatuisesta Wienin ȴOKDUPRQLNNRMHQ NRQVHUWLVWD 6FK¸QEUXQQLQ OLQQDQ puistossa. asiantuntijaopas Kirsi Hytönen

Cabo da Roca Ca Sintra

1 696 € 16.-22.5.2024 1 796 € 20.-26.9., 19.-25..10.2024

Estoori rl

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI I LOMALINJA.FI TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102 Palvelumaksu 28 €/varaus. Puhelut 8, 35 snt/puh + 17, 17 snt/min.

Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua.

Martat_5.2.2024_215x280.indd 2 ilmoitus Lomalinja 1-2024.indd 12

Evora

Lisssa sabon

LOMALINJAN MATKASSA SAAT ENEMMÄN • asiantuntijan räätälöimä matkaohjelma • suomenkielinen asiantuntijaopastus • selkeä kokonaishinnoittelu • kotimainen luotettava matkanjärjestäjä – yli 40 vuoden kokemus

23.1.2024 23.1.2024 11.01 11.09

L AUR A RIIHEL Ä

1 . 2024

Sisällys 4

Lukijalta

5

Pääkirjoitus

6

Miksi vietämme metsävuotta?

8

Marttakartta

10 Kolumni: Metsän satoa 11 Katso lähelle: Kevätkääryle 12 Martta suosittelee

seitsemän sortin kahvipöytä on vaikuttava ilmestys ja martan marjalotta kattauksen katseenvangitsija.

PASI LEINO

SESONKI 14 Pullahiiren & kahvikissan

14

7. taivas 22 Näin Barbiesta tuli martta 26 Matkalla metsäjoogaan 28 Pusikosta punontaan 30 Sitruuna, kaneli, anis – basilikan monet maut 33 Ruukussa & maljakossa: Pitkää ikää janoisille

INSPIRAATIO 36 Yksi neuvo yli muiden: Liikkeelle!

40 Elämäntyö kotitalouden hyväksi 45 Marttavisa 46 Minun astiakaappini: Aarteet arkikäytössä 50 Bokashi vaihe vaiheelta

MARTTAILU 56 Auringon maustamaa

Keskiaukeamalla OPETTELE TUNTEMAAN luonnonmarjojamme! Irrota juliste ja pistä näkyville.

46

martta avaa astiakaappinsa: Liemikulho on yksi Anna-Mia RinneSaarisen monista aarteista. Perintöastiat ja löydöt tuovat iloa arkeen.

marttailua 62 Yhdessä & yhdistyksessä 66 Monessa mukana 69 Martan pitkä marssi 70 Elämänmeno 72 Marttaristikko 74 Kuvamuisto

36

– kotiovelta liikkeelle, usuttaa Leena Jääskeläinen, sauvakävelyn kehittäjä.

Hän on aina yrittänyt pitää kalenterinsa sellaisena, että ulkoilulle on aikaa vähintään tunti päivässä.

TIMO LINDHOLM

60 Syksykansi lukijoiden suosikki

KANNEN KUVA KERTTU MALINEN

3 sisältö1-2024.indd 3

26.1.2024 13.11

L U K I J A LTA

KIITOS ihanista korteista. Niitä on kiva saada

EN MIE moiti mitään, koko lehtihän on kiinnostavaa luettavaa.

KODIN ELÄMÄÄ arvostava lehti. Vien aina tyttärelle luettuani.

HIENOA, kun laitatte Martta-lehden koko vuoden sisällykset luetteloiden vuoden viimeiseen numeroon.

Toivon, että paperilehti säilyy. Kiitos ja jaksamista työhön.

TYKKÄÄN KOVASTI olla mukana kylämme Marttatoiminnassa ja Martatlehti tukee toimintaamme ja antaa lisäpotkua ja monenlaisia vinkkejä – iso kiitos tekijöille Ɔ NYT OLI KYLLÄ niin hyvä lehti, että pidin kaikesta, yksikään juttu ei jäänyt lukematta. Harmi, että ensi vuonna ilmestyy vaan 4 numeroa.

KIITOS KIINNOSTAVASTA lehdestä! Luen Martatlehden etukannesta takakanteen.

YLEENSÄ TULEE vain selailtua lehti, mutta nyt luin sen siltä istumalta.

KUKKIEN aikaan s. 24 mietin että tämä juttu olisi kannattanut julkaista edel-

lisessä numerossa, sillä tähän aikaan ko. materiaalien hankinta ei enää onnistu ainakaan Oulun korkeudella. Ideat ovat hurmaavia ja mielelläni olisin kokeillut.

IRJA ASKOLAN ”testamentti” meille kaikille: ole armollinen itsellesi. Löydä rajasi, tavoittele kohtuullisuutta ja näe hyvä itsessäsi ja läheisissäsi.

YMMÄRRÄN Irja Askolan tuntemuksia nyt eläkkeellä. Kun koko ikänsä on auttanut muita ja ollut tukena, miten teet sen rajan että ajattelet myös itseäsi jos ikää on ja ei enää jaksa täysillä olla muiden tukena. ”MONESSA MUKANA ” on tosi hyvä, näkee mitä toiset martat ovat puuhanneet.

MONESSA MUKANA on hyvä, sen katson aina ensimmäisenä.

MINUA KIINNOSTAA Suomen presidenttien ja heidän puolisoidensa elämä ja vaikuttaminen yhteiskunnassa. Lisää heitä lehteen.

KIVA, kun lehdessä on aina (melkein) entisajan juttu, esim. nyt oli Ester Ståhlbergistä. Hienosti hän selvisi uusperheen äitinä.

LUEN LÄPI aina kiinnostavimmat luvut. Mitkä ne niin vaivaista kiinnostaisivat?

Tietenki että ois joku ”jekku” millä vaivat vähenisivät.

KYLLÄ me martat haluamme lähettää omista yhdistyksistä myös ryhmäkuvia! Meidän mielestämme niitä kuvia on ihana katsella porukalla – ne eivät ole mitään ”pönötyskuvia”. Ei se ole meiltä pois, vaikkei kukaan tuntisikaan meitä, se ei ole tarkoituskaan vaan oma ilo ja hauskuus, mikä niissä näkyy!!

TOIVON perinnekäsityöohjeita ja haudanhoito-ohjeita aurinkokuumaan paikkaan.

NEULEOHJEITA kaipaan.

HELPOMPIA ruokaohjeita.

TOIVON lisää käsityöohjeita ja -tekniikkaesittelyjä.

OLISIN KIINNOSTUNUT ilman ompelukonetta toteutettavista yhden marttaillan käsityö- ja askarteluideoista.

MARTTALEHTI on hyvä ja asiallinen

4 | MARTAT 1 | 2024

4 lukijalta1-2024.indd 4

26.1.2024 13.12

PÄ ÄK IRJOITUS

MARTAT 1/2024 122. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 4 numeroa vuonna 2024.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi

5.2.2024

Hyvät, rakkaat martat

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Tilaukset: jarjestosihteeri@martat.fi, p. 050 412 1099. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 4 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen

ONNEA JA REIPASTA 125-juhlavuotta meille kaikille! Tämän vuoden teemamme on metsä: nostamme esille monimuotoisuuden, metsäsuhteen ja luonnonantimet. Lähiluonnossa liikkuminen, marjastus, sienestys ja ulkoilu lisäävät tutkitusti hyvinvointiamme ja vahvistavat luontosuhdettamme. Itselleni metsä on pyhä rauhoittumisen, kunnioituksen ja turvan tyyssija.

JUHLAVUOSI huipentuu huhtikuussa viikonlopun päätapahtumassa Tampereella: marttamessuilla ja gaalassa, juhlajumalanpalveluksessa, vuosikokouksessa, kaupungin vastaanotolla ja metsäjoogassa. Osa tapahtumista striimataan, joten tunnelmaan pääsee mukaan myös kotona. YLE lähettää jumalanpalveluksen sunnuntaiaamuna suorana lähetyksenä.

ESIKUVANI ja kollegani Alina ”Alli” Augusta Nissinen (1866–1926) toimi elämänsä loppuun asti martta-aatteen parissa suurella sydämellä ja palolla. Hän oli koulunjohtaja, kirjailija ja kansanedustaja, yksi marttajärjestön perustajajäsenistä sekä Emäntälehden päätoimittaja. Näin Alli sanoitti:

Painopaikka

On elo kaunis Sielunsa tulta kun suurille aatteille antaa Ja sydämensä kultaa auliisti kaikille kantaa.

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

TÄMÄN aatteen ja perinnön vaalijoina käymme parhaillaan läpi muutosprosessia järjestömme elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Osana toimintatapojen, rakenteiden ja sisältöjen uudelleenarviointia olemme julkaisseet uuden palvelun, verkkolehden, RVRLWWHHVVD PDUWDWOHKWL ‫ ٶ‬6LYXVWROOD LOPHVW\\ V¦¦QQ¸OOLVHVWL WXRUHWWD DLQHLVWRD NRWLWDlousneuvonnan, kestävän arjen ja marttailun aiheista. Verkkolehti on avoinna kaikille kiinnostuneille. Painettu jäsenlehti – jota parhaillaan luet – säilyy marttojen jäsenetuna ja ilmestyy neljä kertaa tänä vuonna.

TEHDÄÄN YHDESSÄ tästä hyvä vuosi!

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. www.martat.fi

Hyvästä arjesta parempi maailma

5 pääkirjoitus1_2024.indd 5

MARTAT 2/2024 ilmestyy 6.5.

Marianne Heikkilä Marttaliiton pääsihteeri//marianne.heikkila@martat.fi

26.1.2024 13.12

Miksi vietämme metsävuotta?

Metsäluonnolla on itseisarvo.

HEIDI HOLMROOS

H

elmikuu. Pakkanen tuntuu nenänpäässä. Iltapäivän viimeiset auringonsäteet värittävät maiseman siniseksi. Lumi on kuorruttanut lähiön puut ja pensaat, askeleet narskuvat hangessa. Nousen kävelytieltä aura-auton jättämän kinoksen yli postikorttimaisemaan. Minut ympäröi hiljainen, luminen lähimetsä; se sama, joka peittyy toukokuussa valkovuokkoihin ja täyttyy mustarastaan laulusta. Kesällä sieltä kipaistaan mustikat piirakkaan ja syksyllä kerätään suppilovahverot talteen.

Metsä on meille suomalaisille tärkeä, onhan hyvinvointimme perusta rakennettu metsien ja metsätalouden avulla.

Metsät ovat aina olleet tärkeitä myös meille martoille – ei vähiten marjastuksen, sienestyksen ja virkistäytymisen vuoksi. Metsä onkin mitä parhain teema vuodelle 2024, kun juhlimme 125-vuotiasta järjestöämme. Lähestymme teemaa erityisesti hyvinvoinnin, luonnontuotteiden ja jokaisenoikeuksien näkökulmista.

Metsällä on monia hyvinvointivaikutuksia: oleskelu metsäisessä ympäristössä parantaa mielialaa, lievittää stressiä, vaikuttaa immuunijärjestelmään, laskee verenpainetta ja edistää jopa oppimista. Kaikesta tästä pääsee osalliseksi ihan lähiluonnossa. Lähimetsät ja

rakennetun ympäristön virkistysalueet ovat lähes jokaisen ulottuvilla. Lyhytkin oleilu puiden keskellä palauttaa työpäivän jälkeen ja kohentaa mielialaa.

Hyvä juhlavuoden haaste onkin altistaa itseään mahdollisimman usein luontoja metsäympäristölle.

Luonnontuotteet – marjat, sienet, yrtit – näkyvät monen marttayhdistyksen toiminnassa ja ovat yhtenä pääteemana lähes puolella yhdistyksistämme.

Martat tunnetaan erityisesti sienten ja sienestyksen asiantuntijoina. Tavoitteena on, että jokainen jakaisi tietojaan ja taitojaan lähipiirinsä kanssa sekä haastaisi itsensä oppimaan uutta.

Meillä Pohjoismaissa on maailman mittakaavassa harvinaisen laajat ja kattavat jokaisenoikeudet. Ulkomaalaiset usein ihmettelevät, kun saamme vapaasti kulkea maastossa, kerätä luonnontuotteita, onkia ja pilkkiä. Itse asiassa Suomessa taisteltiin jokaisenoikeuksista reilut sata vuotta sitten.

Imatralainen Ilma Lindgren haki oikeutta tapauksessa, jossa paikallinen isäntä otti hänen keräämiään puolukoita itselleen vedoten siihen, että marjat kuuluvat maanomistajalle. Ilma voitti oikeuskäsittelyn lopulta korkeimmassa oikeudessa. Tapaus oli merkittävä jokaisenoikeuksien kehittymisen kannalta.

Oikeuksien mukana tulee velvolli-

suuksia. Erityisesti tässä ajassa meillä on sekä velvollisuus että mahdollisuus tunnistaa metsäluonnon itseisarvo.

Metsät tarjoavat meille paljon hyvää ja vaikuttavat elämämme perusedellytyksiin. Mutta vaikka metsästä ei olisi ihmiselle mitään hyötyä, olisi metsä aivan yhtä arvokas sellaisenaan. Metsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä. Suomen maapinta-alasta on metsien peittämää yli 75 prosenttia. Noin 40 prosenttia maassamme esiintyvistä lajeista elää metsissä, samoin yli 30 prosenttia maamme uhanalaisista lajeista. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä käyttää luonnonvaroja kestävästi, mutta myös säilyttää ja suojella luonnonalueita. Martat edistävät näitä tavoitteita keräämällä juhlavuoden aikana varat Marttametsäksi nimettävän luonnonalueen suojeluun Luonnonperintösäätiön kanssa.

Juhlavuonna tapahtuu: on martan luontopolku, metsäjoogaa, retkiruokaa, opintoja jokaisenoikeuksista, juhlat metsässä... Toivotan kaikille virkistävää ja elämyksellistä metsävuotta. Nautitaan lähiluonnosta ja mennään metsään, jokaisena vuodenaikana!

Kirjoittaja työskentelee ympäristö- ja ilmastoasioiden asiantuntijana Marttaliitossa.

6 | MARTAT 1 | 2024

6-7 miksimetsavuosi1-24.indd 6

26.1.2024 13.12

"Hyvä juhlavuoden haaste on altistaa itseään mahdollisimman usein luonto- ja metsäympäristölle."

MARTAT 1 | 2024 | 7

6-7 miksimetsavuosi1-24.indd 7

26.1.2024 13.12

MART TAK ART TA

KANNESSA Elli Pölhö » työskentelee asiantuntijana Marttaliiton ja Takuusäätiön hankkeessa Kestävät talouspolut (2022– 2024).

VINKKI

KUVA KERT TU MALINEN

– Jo pieni hetki puiden keskellä tekee hyvää.

Luontoretkellä voidaan puhua vaikka rahasta – Kaikki mahtuvat metsään, sanoo Elli Pölhö

KUN LIIKKUU METSÄSSÄ ratsastaen, siinä on ihan omanlainen tunnelmansa. Hevosen selässä näkee ja kokee maaston ihan eri tavalla kuin kävellen, tietää Elli Pölhö, joka on harrastanut ratsastusta pienestä pitäen.

– Hevoset ovat varmajalkaisia kulkijoita.

Suksillakin pääsee liikkeelle. Elli sivakoi Helsingin Keskuspuistossa, suositulla ulkoilualueella, jossa talvisin kinataan, kuuluvatko reitit kävelijöille vai hiihtäjille vai molemmille.

– Minusta kaikki mahtuvat metsään.

Kyllä metsän pitää olla jokaisen ulottuvilla, linjaa Elli.

Marttaliitossa Ellin työhön kuuluu kehitellä uusia menetelmiä talousneuvontaan. Raha-asioista voidaan puhua vaikka luontoretken yhteydessä.

Neuvonnan asiakkaiden kanssa Elli on huomannut, että jo pieni hetki silloin tällöin lähiluonnossa tekee ihmeitä.

Jokaisen ei tarvitse lähteä kansallispuistoon tai erämaahan hyvinvointia hakemaan.

– Itsekin huomaa, että jos on paljon kaikkea meneillään, kyllä auttaa keskittymään ja rauhoittaa, kun lähtee luontoon.

Sienien perässä Elli ei kulje, ei ainakaan ilman pätevää opasta.

– Pitäisi mennä jonkun sienitietäjän kanssa keräämään.

Tämän lehden kanteen Elli kuvattiin Helsingissä Kallahden niemellä, metsäisellä kalliolla uimarannan lähistöllä.

Tuuli ujelsi mereltä, mutta vilu ei tullut.

– Marttamekko oli tosi lämmin! Se on niin tiivis. Ja jalassa oli villasukat ja kumpparit.

HK

8 | MARTAT 1 | 2024

8-9 marttakartta1-2024.indd 8

26.1.2024 13.13

MART TAK ART TA

Villistä luonnosta ja viljelmiltä Vuoden 2024 luonnontuotteet ovat lakka, kantarelli ja pihatähtimö, vuoden vihannes basilika.

Järjestysmies KÄY LÄPI KODIN lääkevarasto ja vie tarpeettomat sekä vanhat lääkkeet apteekkiin. Myös käytetyt lääkelaastarit, -voiteet ja -puikot sekä astmapiippujen nesteet ja jauheet kuuluvat apteekkiin. Apteekki on lääkkeille ainoa oikea palautuspaikka. Niitä ei saa koskaan laittaa viemäriin tai roskiin. Väärään paikkaan viskatut lääkkeet voivat joutua vääriin käsiin tai vahingoittaa ympäristöä.

Lähde: HSY

AJAN KUVA Lauhjoen ja Vierumäen Martat osallistuivat Vapepan etsijäkoulutukseen. Martoista muodostettiin Heinolaan oma Vapepan hälytysryhmä, joka auttaa kadonneiden etsinnöissä tarvittaessa.

AJAN KUVA Tarkkolan Martat vierailivat Helsingin-retkellään muun muassa Ateneumissa, jossa oli esillä Albert Edelfeltin näyttely. Martat asettuivat poseeraamaan Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -teoksen eteen. Tarkkolan Martat on Ruokolahden vanhin marttayhdistys, perustettu vuonna 1917.

MARTAT 1 | 2024 | 9

8-9 marttakartta1-2024.indd 9

26.1.2024 13.13

KOLUMNI

Metsän satoa KUN AJATTELEN KEVÄTTALVEA, näen tutun kalliometsän: ikimännyt, joiden koukeroiset oksat kannattelevat lunta ja auringonvaloa. Samanlaisia näkymiä maalasivat retkillään taiteilijat Pekka Halonen ja Akseli Gallen-Kallela.

Minulla on heihin verrattuna helppoa, sillä en ikuista puita kankaalle sormet kohmeessa. Kirjailija taltioi muistikuvia ja muuttaa ne myöhemmin sanoiksi.

YLI 100 VUOTTA sitten Halonen, GallenKallela ja useat muut taiteilijat ja tieteentekijät havahtuivat luonnon hyötykäytön haittoihin. Heitä huolestuttivat etenkin voimaperäiset metsänhakkuut. Vuonna 1880 tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöld ehdotti kansallispuiston perustamista Suomeen. Hän totesi, että vanhoista maalauksista maksetaan miljoonia, mutta ”mitä ollaankaan vuosisadan perästä halukkaat maksamaan isänmaan todellisesta kuvasta. --- Tämmöisiä tauluja on vielä useimmissa osissa maata, mutta on ilmeistä, että ne päivä päivältä häviävät”. ”TAULU” ON hieman pysähtynyt käsite, jos halutaan kuvailla metsää. Suomen PHWVLVV¦ DVXX \OL b HUL HOL¸ODMLD MD niiden edustajat vilistävät, möllöttävät, kyyhöttävät, lentävät, ryömivät, kiipeävät, kasvavat, hajoavat ja kuhisevat metsässä vuorokauden ympäri, maaperästä latvuksiin. Nordenskiöldin sanavalinta havainnollistaa kuitenkin hyvin sitä, että saamme metsistä esteettisiä elämyksiä, ”tauluja” sisimpäämme.

METSIEN HYÖDYNTÄMISELLÄ viitataan yleensä puiden hyödyntämiseen: selluun ja sahatavaraan. Parhaimmillaan silti käytämme metsiä puihin kajoamatta. Kun marjastamme, sienestämme ja virkistäydymme, maastoon ei jää parantumattomia jälkiä.

Anni Kytömäki

Pekka Halonen, Talvipäivä metsässä (1923), Tuusulan taidemuseo

HALOSEN JA Gallen-Kallelan tapaan metsistä kantavat huolta useat nykypäivän taiteilijat. Joulukuussa olin mukana viemässä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille metsävetoomusta, jonka oli allekirjoittanut yli 1 600 taiteilijaa.

Pyysimme, että talouden ohella turvattaisiin metsien kyky ylläpitää monimuotoisuutta, hiilivarastoa, kulttuuriarvoja ja luontosuhdetta.

MINUSTA EI olisi tullut kirjailijaa ilman lapsuudenkotini viereistä ikimetsää. Sammalmättäiden lomassa aloin ymmärtää, että ihminen ei ole kaiken mitta. Metsän kasveilla, sienillä ja eläimillä on omat tarpeensa ja tavoitteensa.

Ikimetsä on ollut suuri kirjoittajakouluni, jossa opin kirjailijan tärkeimmän taidon – eläytymisen siihen, millaista olisi olla joku toinen.

TAITEILIJAT JA monet muutkin hakevat metsistä luonnollisesti myös henkilökohtaista hyvää, eli mielenrauhaa, voimia ja uusia ajatuksia. Metsässä surraan ja iloitaan, tarkastellaan omaa elämää luonnon peilistä. Huikeasti metsän merkityksen on kiteyttänyt runoilija Kirsi Kunnas: ”Satu on kuin metsä: kuka sinne menee ja sen poluilla vaeltaa, tulee itseään vastaan eikä palaa samana takaisin.”

METSÄT TARJOAVAT ihmeellistä satoa: mustikoita ja maalausaiheita, rouskuja ja romaanien teemoja, tatteja ja toiveikkuutta. Paljon on vielä tutkimatontakin.

Ties millaisia lääkeaineita vaikkapa sienirihmastoista olisi löydettävissä.

ARVOKKAINTA metsissä ei ole puuaines vaan se, mitä puut suojaavat.

Anni Kytömäki Kirjoittaja on hämeenkyröläinen kirjailija, joka pyrkii katsomaan maailmaa aina myös sammalperspektiivistä.

10 | MARTAT 1 | 2024

10 kolumni1-24.indd 10

26.1.2024 13.14

K AT SO L Ä HE LLE

KEVÄTKÄÄRYLE TEKSTI JA KUVA RIT VA TUOMI

HELEÄN vihreä kotkansiipi rullautuu auki varhain keväällä.

Kaunis saniainen viihtyy erityisesti rehevissä lehdoissa.

MARTAT 1 | 2024 | 11

11 katsolähelle1-24.indd 11

26.1.2024 13.14

MART TA SUOS I T TE LE E

1

2

3

4 5.ASKELIA ARKEEN

5

6

7

1.SITÄ ODOTELLESSA

3.TEHKÄÄPÄ PERÄSSÄ

Eläkkeet ovat keskeinen osa hyvinvointivaltiotamme. Eläkejärjestelmä koskee jokaista: työssä käymällä osallistutaan eläkkeiden rahoitukseen, ja aikanaan tuloksista pääsee nauttimaan itse kukin. Kuinka suomalainen eläkejärjestelmä syntyi, miten se on kehittynyt ja mikä sen tulevaisuus on?

Tämän luettuasi tiedät.

Suvi Ritola & Niko Väänänen (toim.): Eläketietokirja. SKS

Vaellus Suomen halki, Hangosta Jäämeren rantaan Norjan puolelle, kesti lähes 4 kuukautta. Matka etenee polkuja ja sivuteitä pitkin, kulkija on irti rutiineista ja aikatauluista. Kartat, valokuvat ja päiväkirjatekstit höystävät kulkua auringosta lumeen, kesästä talveen.

Retkiä suunnitteleva kiinnostuu kirjan varustelistoista ja tilastoista. Esimerkiksi matkan aikana kuluneet ruoat on kirjattu; kaurahiutaleitakin kului 8 kiloa.

Anu Nylund (toim.): Onnin matkassa.

Karttakeskus

2.KOHTA KIRJOITETAAN UUSI LUKU Kaikki maamme 12 presidenttiä Ståhlbergistä Niinistöön: Miksi juuri tämä henkilö valittiin tehtävään ja miten hän lunasti paikkansa? Mitä haasteita aika toi tullessaan ja miten presidentti ne kohtasi? Millainen hän oli vallankäyttäjänä?

Yksittäisillä elämäkerroilla on puolensa, mutta tämä teos tuo esille itsenäisyytemme ajan jatkumon ja murroskohdat vallan vaihtuessa. Historia on ajankohtaista juuri nyt: kenestä kirjoitetaan 13. luku?

Juhani Suomi: Suomen tasavallan presidentit 1919–2023. Tammi

4. PALA LUONTOA Luontoa jäljittelevä hyötymetsäpuutarha tuottaa satoa ja parantaa samalla ympäristön tilaa. Pienikin viljelmä tarjoaa kauneutta ja hiilensidontaa samassa paketissa; ruoan ja juoman lisäksi käsityömateriaaleja, polttopuuta, eläinten rehua, hyötyliikuntaa... Luonto hoitaa tehtävänsä, kun sen annetaan hoitaa.

Joel Rosenberg: Syötävä metsäpuutarha.

Johdatus suunnitteluun ja lajistoon. Into 2023

Arkinen elämä ei enää juuri vaadi liikettä, ja ajaudumme kohti passiivista elämäntapaa. Vaikka harrastaa kuntoilua, liikettä ei välttämättä tule riittävästi.

Liikkumattomuus koettelee yksilön terveyttä mutta myös yhteiskunnan toimintakykyä, jopa kriisinkestävyyttä.

Arki- ja hyötyliikuntaan keskittyvä puheenvuoro peräänkuuluttaa muutosta sekä yhteiskunnan rakenteissa että arkisissa rutiineissa. Tästä voi jokainen aloittaa: kävellään enemmän!

Jan Vapaavuori & Minna Paajanen: Pysy liikkeellä. Aktiivisempi arki, kestävämpi yhteiskunta. Tammi

6.PIPPALOVIRIKKEITÄ Bilettää voi, vaikka ei olisi pyöreitä vuosia näköpiirissä. Otetaan teemaksi marttahippoihin vaikka Aarrejahti, Kolmen minuutin naamiaiset tai Taideteosbileet.

Kavereiden kesken kekkeröidään kenties Fanibileiden tai Erobileiden merkeissä, tai vietetään majapäivä. Kirja antaa ehdotuksia pukukoodin, tarjoilun, tarvikkeiden ja teemabiisin valintaan.

Näistä hetkistä syntyy muistoja, näissä pippaloissa ei pönötetä!

Metti Vuosku & Anette Siili: Aikuisten teemabileet. 36 ideaa hauskanpitoon. Tuuma

7.HYVÄN MIELEN RUOKAA Ravinnon ja terveyden yhteys on päivänselvä, mutta ruokavalio vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Monipuolinen kirja käsittelee esimerkiksi suolistomikrobien merkitystä ja tarjoaa ideoita kiirearjen ateriointiin. Ravitsemusterapeutti rohkaisee asennoitumaan rennosti ruokailuun ja puhuu tasapainoisen kehosuhteen luomisesta. Harjoituksissa perehdytään esimerkiksi aterioinnin aiheuttaman ahdistuneisuuden käsittelyyn.

Leena Putkonen: Superhyvää mielelle. Otava

12 | MARTAT 1 | 2024

12 m-suosikit1-2024.indd 12

26.1.2024 13.15

SESONKI

RITVA TUOMI

Jos pitäisi valita yksi yrtti...

Kaikki me rakastamme basilikaa. Muutama lehti vihreää annoksen päällä nostaa ruoan uusiin ulottuvuuksiin. Kotitarhuri haaveilee jo omista viljelmistä, mutta kasvukautta odotellessaan hakee kaupasta valmiin yrttiruukun. Hyvällä huolenpidolla siitä napsii makulisää pitkään.

MARTAT 1 | 2024 | 13

13 sesonki-basilika1-24.indd 13

26.1.2024 13.15

Pullahiiren & kahvikissan 7. taivas Aina siitä puhutaan, mutta onko sitä olemassakaan?

No nyt on! Nimittäin seitsemän sortin kahvipöytä.

TARU KARONEN //KUVAT LAURA RIIHELÄ

K

ahvittelu on Suomessa kansanhuvia, kenties yleisin yhteisöllisyytemme ilmentymä. Siitä on tullut sellainen käsite, että lopulta tarjottavakin voi olla jotain aivan muuta. Ystävän kanssa mennään ”kahville”, vaikka kuppiin kaadettaisiin teetä, ja töissä pidetään ”kahvitauko”, vaikka virvokkeen virkaa ajaisi lasillinen kivennäisvettä. Tilastojen valossa toki olemme edelleen maailman innokkaimpia kahvinjuojia.

Kahvittelu kokoaa meidät yhteen. Se tuo sukulaiset matkojenkin päästä saman katon alle, kollegat työpisteiltä kasvotusten ja ystävät toistensa luo. Kahvipöydässä kaikki ovat samanveroisia; asemalla, koulutuksella tai syntyperällä ei

ole merkitystä, kun jokaisen edessä on kuppi kuumaa ja keskellä jotain kastettavaa.

Päiväkahvilla maistuu pikkuleipä tai kanelikorppu, mutta joskus on paikallaan kattaa tarjolle seitsemän sorttia.

Pöytään ladataan tavallisesti makeita herkkuja – keksejä, pullaa, kakkua, leivoksia – mutta myös suolapalalla on paikkansa, kun rakennetaan runsaampaa tarjoilua.

Seitsemän sortin kahvipöytää suunnitellessa kannattaa pohtia toteutusta: mitä voi valmistaa hyvissä ajoin, mikä vaatii esivalmistelua päivää tai paria ennen ja kuinka paljon pitää varata aikaa itse kahvikestipäivänä. Osan tarjottavista on hyvä olla yhtenä kappaleena leivot-

tavia kakkuja tai piirakoita, koska niiden valmistaminen käy yleensä nopeammin. Annoskokoiset kanapeet ja leivokset ovat kuitenkin näyttäviä, joten niillekin on pöydässä tilausta.

Pitkän kahvitteluperinteemme kunniaksi leivomme nyt klassikoita pienillä jipoilla. Keskellä kohoaa marttajärjestön 125-vuotisjuhlakakku, martan marjalotta, jossa maistuvat metsämarjat. Sen rinnalle leivotaan omenainen keikauskakku, ranskalaistyylisiä tuulihattuja ja tartaletteja sekä kotoisia kanelipikkuleipiä.

Suolaisennälkään vastaavat rapeat vannikkeet ja mehevä leipäkranssi.

14 | MARTAT 1 | 2024

14-21 ruoka1-2024.indd 14

26.1.2024 13.16

Omena-karamelli kei ka u

taletit rjatar Ma

ku ak sk

Kaneliämmä

ma rj tan

Mar te äy ist

kr rileipä anssi juu na Pu

inen vanni ke & Suola

ka sv

Ku or r

liha kkatuu tut mo ut et ut

t ta alo

» MARTAT 1 | 2024 | 15

14-21 ruoka1-2024.indd 15

26.1.2024 13.16

MARTAN MARJALOTTA

kääretorttupohja: 4 munaa 1,5 dl sokeria 1,5 dl perunajauhoa 1 tl leivinjauhetta kostuttamiseen: 0,5 dl appelsiinimehua, maitoa tai kasvijuomaa kääretorttutäyte: hillo: 1 dl puolukkaa 1 dl mustikkaa 2 rkl sokeria (n. 1 tl perunajauhoja) TAI valmista marjahilloa lisäksi: 2 dl kermaa 200 g maustamatonta tuorejuustoa 0,5 dl tomusokeria hyytelötäyte: 0,5 dl marjamehua 7 liivatelehteä 2,5 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta 250 g rahkaa 0,5 dl sokeria n. 300 g marjoja (esim. puolukkaa ja mustikkaa) lisäksi: esim. kermaa, marjoja, syötäviä kukkia 1. Valmista ensin kääretorttutäytteeseen tuleva hillo, ellet käytä valmista hilloa.

Mittaa pieneen kasariin kerroksittain marjat ja sokeri.

Kuumenna miedolla lämmöllä 15–20 minuuttia, sekoita välillä. Anna jäähtyä. Jos hillo vaikuttaa kovin juoksevalta, voit sekoittaa siihen noin teelusikallisen perunajauhoja.

2. Valmista kääretorttupohja. Vatkaa kulhossa kananmunat ja sokeri vahvaksi vaahdoksi. Sekoita keskenään perunajauho ja leivinjauhe.

Siivilöi ja kääntele vaahdon joukkoon.

3. Levitä taikina leivinpaperille uunipellille ja paista 225-asteisessa uunissa 5–7 minuuttia. Kumoa puhtaalle,

kevyesti sokeroidulle leivinpaperille ja anna jäähtyä puhtaan liinan alla.

4. Viimeistele täyte: Mittaa kerma ja tuorejuusto kulhoon ja vatkaa vaahdoksi.

Sekoita joukkoon tomusokeri. Lisää jäähtynyt hillo ja sekoita kevyesti. Hillo saa jäädä osin sekoittumatta, niin että se muodostaa vaahtoon raitoja.

5. Kostuta kääretorttupohjaa mehulla, maidolla tai kasvijuomalla. Levitä kääretorttutäyte pohjalle. Kääri napakaksi rullaksi pitkältä sivulta alkaen. Kääri rulla leivinpaperiin ja nosta jääkaappiin tekeytymään vähintään pariksi tunniksi.

6. Valmista hyytelötäyte.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen noin 5 minuutiksi. Kuumenna marjamehu kiehuvan kuumaksi mikrossa pienessä kulhossa tai kasarissa liedellä.

7. Vatkaa vaniljakastike kulhossa vaahdoksi. Lisää rahka ja sokeri ja vatkaa sekaisin.

8. Purista liivatelehdistä niin paljon vettä pois kuin pystyt.

Pane lehdet kuumaan mehuun ja sekoita, kunnes liivate on kokonaan liuennut.

Kaada mehu vanilja-rahkavaahtoon ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Lisää marjat ja sekoita.

9. Vuoraa tuorekelmulla n. 2 litran kulho, jossa on pyöreät seinämät. Leikkaa kääretorttu ohuiksi viipaleiksi (12– 18 viipaletta, kulhon koon ja mallin mukaan). Aseta kulhon pohjalle 3 viipaletta kiinni toisiinsa. Lado sitten kerros viipaleita ensimmäisten ympärille niin, että ne ovat kiinni toisissaan. Jatka näin kulhon reunaan asti.

10. Lusikoi täyte kulhoon viipaleiden päälle. Jos täyte on alkanut hyytyä, painele kevyesti lusikalla tai lastalla, jotta se muodostaa tiiviin kerroksen. Täytä kääretorttuviipaleiden yläreunaan asti.

11. Peitä kulho tuorekelmulla ja nosta jääkaappiin ainakin

4 tunniksi. Poista sitten kelmu kulhon päältä ja kumoa hyytynyt lotta tarjoiluvadille.

Poista varovasti kulho ja sitä suojannut kelmu. Koristele esimerkiksi kermavaahtopursotuksin, tuoreilla marjoilla ja syötävillä kukilla. Kääretorttukuvio saa jäädä näkyviin.

HUOM A A

Voit käyttää hyytelötäytteeseen tuoreita tai pakastettuja marjoja. Pakastetut kannattaa lisätä jäisinä. Jäiset marjat jäähdyttävät vaahtotäytteen nopeasti, jolloin se alkaa hyytyä. Hyytynyttä täytettä pitää painella huolellisemmin kääretortulla vuorattuun kulhoon, jotta täytteeseen ei jää ilmarakoja.

MUISTA

Käytä hyytelötäytteeseen kotimaisia marjoja. Ulkomaisia pakastemarjoja ei suositella syötäväksi kuumentamatta.

KUORRUTETUT MOKKATUULIHATUT

(n. 45 kpl) tuulihatut: 3 dl vettä 100 g voita tai margariinia 2,5 dl vehnäjauhoja 4 munaa craquelin-keksi: 1 dl fariinisokeria 1 dl vehnäjauhoja 50 g huoneenlämpöistä voita 1 rkl kaakaojauhetta täyte: 100 g huoneenlämpöistä voita 200 g maustamatonta tuorejuustoa 2–2,5 dl tomusokeria 2–3 rkl vahvaa kahvia 1. Tee craquelin-keksitaikina. Sekoita kaikki ainekset kulhossa. Kauli taikina kahden leivinpaperin välissä n.

3 mm:n paksuiseksi. Siirrä pakastimeen siihen saakka, kunnes tarvitset taikinaa.

2. Valmista tuulihatut. Kuumenna vesi ja rasva kiehuvaksi kattilassa.

3. Lisää jauhot joukkoon kerralla ja sekoita voimakkaasti, kunnes seos on tasaista ja irtoaa kattilan reunoilta.

4. Jäähdytä seos ja lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten.

5. Pursota taikinasta pellille leivinpaperin päälle noin pingispallon kokoisia tuulihattuja. Kostuta sormet vedellä ja sivele tuulihattujen pintaan pursotettaessa syntynyt huippu tasaiseksi.

6. Ota keksitaikina pakastimesta ja painele esim. muotilla, snapsilasilla tai pullonkorkilla kiekkoja, halkaisija 2–3 cm. Asettele kohmeiset kiekot tuulihattujen päälle.

7. Paista tuulihattuja 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Uunin luukkua ei saa avata paistamisen alkuvaiheessa. Keksillä päällystetyt tuulihatut eivät kohoa yhtä paljon kuin tavalliset. Varmista, että tuulihatut ovat täysin kypsiä ennen kuin otat ne uunista. Tuulihattujen pitää jäähtyä täysin ennen täyttämistä.

8. Valmista täyte. Tee vahva kahvijuoma pikakahvista, espressosta tai suodatinkahvista. Anna jäähtyä.

9. Vatkaa tuorejuusto sileäksi kulhossa. Lisää huoneenlämpöinen voi ja vatkaa sekaisin.

Lisää tomusokeri ja jäähtynyt kahvi. Maista ja lisää tarvittaessa kahvia. Laita täyte pursotinpussiin ja nosta jääkaappiin jähmettymään.

10. Halkaise tuulihatut sivusta niin, että ”hattu” ei irtoa kokonaan. Vaihtoehtoisesti voit pistää tuulihatun pohjaan reiän terävällä veitsellä.

Pursota sisälle täytettä kapeakärkisellä tyllalla tai tähtityllalla, tai käytä pursotinpussia, johon on leikattu pienehkö reikä.

16 | MARTAT 1 | 2024

14-21 ruoka1-2024.indd 16

26.1.2024 13.16

VINKKI Jos haluat säästää ajassa, voit käyttää kaupan kääretorttua. Valmiilla kääretortulla lotta myös syntyy ilman uunia.

Palsternakka-omenakeitto ja kotikalja-perunaleipä

Martan marjalotta

» » MARTAT 1 | 2024 | 17

14-21 ruoka1-2024.indd 17

26.1.2024 13.16

OMENA-KARAMELLIKEIKAUSKAKKU

omenat ja karamelli: 2–3 omenaa 85 g voita 1,5 dl fariinisokeria 0,25 tl kanelia 1 tl vaniljasokeria taikina: 3 dl vehnäjauhoja 1,5 tl leivinjauhetta 2 tl kanelia 0,5 tl neilikkaa 113 g voita 1 dl sokeria 1,5 dl fariinisokeria 2 kananmunaa 1 tl vaniljasokeria 1 dl maitoa tai kasvijuomaa

ENNAKOI Tuulihatut voi valmistaa täyttämistä vaille edellisenä päivänä. Säilytä hatut huoneenlämmössä, älä peitä.

Kuorrutetut mokkatuulihatut

1. Valmista ensin vuoan pohjalle tulevat omenat ja karamelli. Pese ja kuori omenat ja viipaloi ne. Yhdistä voi ja fariinisokeri kattilassa keskilämmöllä. Kun voi on sulanut, keitä sekoitellen hetki, kunnes seos sakenee. Ota kattila pois levyltä ja lisää kaneli ja vaniljasokeri. Kaada voideltuun kakku- tai irtopohjavuokaan (voit vuorata vuoan pohjan leivinpaperilla). Lado päälle omenaviipaleet. Nosta vuoka jääkaappiin.

2. Valmista taikina. Yhdistä kulhossa vehnäjauhot, leivinjauhe, kaneli ja neilikka. Vatkaa pehmeä voi ja sokerit vaahdoksi. Vatkaa joukkoon kananmunat. Sekoita kuivat aineet joukkoon. Lisää lopuksi maito ja sekoita. Älä enää vatkaa.

3. Levitä taikina vuokaan omenoiden päälle. Paista 180-asteisessa uunissa 40–45 minuuttia. Peitä vuoka tarvittaessa paistamisen puolivälissä foliolla, ettei pinta pala. Kokeile kypsyyttä tikulla. Ota vuoka uunista, anna jäähtyä noin 15 minuuttia ja kumoa lautaselle. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi ennen leikkaamista.

HETI PÖY TÄ ÄN!

Keikauskakku on parhaimmillaan valmistuspäivänä. Säilytettäessä karamelli imeytyy kakkuun.

18 | MARTAT 1 | 2024

14-21 ruoka1-2024.indd 18

26.1.2024 13.16

SUOLAISET VANNIKKEET

(10–16 kpl) 500 g lehti- tai voitaikinaa (levyjä tai iso taikinalevy) (jauhoja, jos käytät isoa taikinalevyä) voiteluun: kananmuna 1. Painele sulaneista taikinalevyistä kiekkoja rengasmuotilla (halkaisija n. 8 cm) tai juomalasilla. Paina muotti suoraan alas. (Jos kierrät muottia, taikina ei nouse hyvin.) Jos käytät isoa taikinalevyä, kauli se ensin noin 0,5 cm:n paksuiseksi.

2. Nostele kiekot leivinpaperin päälle uunipellille. Paina rengasmuotilla (halkaisija n.

3 cm) tai esim. pullonkorkilla tai shottilasilla painauma kunkin kiekon keskelle. Älä kuitenkaan paina kokonaan taikinan läpi. Voitele kiekkojen reunat, ei keskiosaa, kananmunalla. Paista 200-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia tai kunnes kiekot ovat kohonneet ja kullanruskeita.

3. Ota pelti uunista ja paina kunkin kiekon keskiosa varovasti alas. Voit käyttää apuna teräväkärkistä veistä. Anna jäähtyä ja täytä.

Marjatartaletit

MARJATARTALETIT

(12–15 kpl) taikina: 4 dl jauhoja 1 dl tomusokeria 1 tl vaniljasokeria 125 g voita 1 kananmuna 0,5 dl maitoa tai kasvijuomaa täyte: 2 dl kermaa 0,5 prk (à 250 g) mascarponea 1–2 rkl tomusokeria 1 tl vaniljasokeria n. 0,5 litraa marjoja (esim. vadelmia, mansikoita, herukoita) (lime, tomusokeria) paistamiseen: kuivattuja herneitä tai keraamisia paistokuulia

1. Siivilöi jauhot, tomusokeri ja vaniljasokeri kulhoon. Kuutioi kylmä voi ja nypi se jauhosokeriseokseen niin, että seos muistuttaa korppujauhoja.

2. Riko kananmunan rakenne lasissa ja lisää se sekä maito taikinaan. Sekoita nopeasti. Älä vaivaa, ettei taikinasta tule sitkeää. Painele taikina tiiviiksi, kääri kelmuun ja nosta jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.

3. Kauli taikina 2–3 mm:n paksuiseksi levyksi ja leikkaa siitä ympyröitä pyöreällä muotilla tai esim. juomalasilla. Voitele tartalettivuoat, foliovuoat tai muffinipellin kolot. Painele taikinakiekot vuokiin, sekä pohjalle että reunoille. Pistele pohjaa haarukalla. Nosta vuoat jääkaappiin noin 15 minuutiksi.

4. Pane jokaisen pohjan päälle pieni pala leivinpaperia tai paperinen muffinivuoka ja täytä se keraamisilla paistokuulilla tai kuivilla herneillä.

Paista 180-asteisessa uunissa noin 8 minuuttia. Poista sitten paperit ja herneet tai kuulat ja paista vielä 6–8 minuuttia, tai kunnes pohjat ovat keksimäisen rapeita.

Anna jäähtyä täysin.

5. Tee täyte: Mittaa kulhoon kerma, mascarpone, tomusokeri ja vaniljasokeri. Vaahdota pehmeäksi. Pursota tai nostele lusikalla vaahtoa jäähtyneille tartalettipohjille.

Lado marjoja vaahdon päälle. Voit raastaa päälle limenkuorta ja koristella tomusokerilla.

VINKKI:

Vannikkeet ovat yleensä pyöreitä, mutta voit tehdä niistä myös neliönmuotoisia, jolloin hukkataikinaa ei tule. Käytä silloinkin sisäympyrän merkitsemiseen pyöreää muottia.

VINKKI:

Leikkaa ylijäänyt taikina suikaleiksi, pyörittele se kananmunassa, käännä kierteelle ja ripottele pinnalle esimerkiksi yrttimaustetta ja seesaminsiemeniä. Paista uunissa rapeiksi leipätikuiksi.

VANNIKKEIDEN TÄYTTEITÄ seuraavalla sivulla.

»

MARTAT 1 | 2024 | 19

14-21 ruoka1-2024.indd 19

26.1.2024 13.16

SAVUMUIKKUTÄYTE

(6 vannikkeelle)

Kaneliämmät

50 g majoneesia 1 rkl ketsuppia 1 tl harissaa 1 lime 1 prk (à 200–215 g) savumuikkusäilykettä pieni nippu ruohosipulia 1. Sekoita ketsuppi ja harissa majoneesiin. Leikkaa lime puoliksi ja purista toisen puolikkaan mehu majoneesiin.

Leikkaa toinen limenpuolikas kolmeksi lohkoksi ja puolita lohkot poikittaissuunnassa.

Silppua ruohosipuli.

2. Valuta muikkusäilykkeestä öljy. Hienonna kalapalat hieman pienemmiksi ja sekoita majoneesiin.

3. Lusikoi muikkutäyte jäähtyneisiin vannikkeisiin. Ripottele pinnalle ruohosipuli ja aseta kunkin vannikkeen reunalle limepala, jonka syöjä voi halutessaan puristaa täytteen päälle.

KANELIÄMMÄT KASVISTÄYTE

(6 vannikeelle) 200 g fetaa 50 g (pakaste)herneitä n. 10 cm:n pala kurkkua puoli ruukkua minttua pieni valkosipulinkynsi 0,5 tl mustapippuria 1 tl juoksevaa hunajaa 1. Murenna feta. Jos käytät pakasteherneitä, keitä niitä muutama minuutti ja jäähdytä siivilässä laskemalla kylmää vettä päälle.

2. Pese ja kuutioi kurkku.

Silppua mintunlehdet. Purista tai raasta valkosipulinkynsi hienoksi.

3. Yhdistä kaikki aineet kulhossa. Maista, ja lisää tarvittaessa pippuria, minttua tai hunajaa.

4. Lusikoi täyte jäähtyneisiin vannikkeisiin. Koristele mintunlehdillä.

400 g margariinia tai voita 4 dl sokeria 4 kananmunaa 10 dl vehnäjauhoa 4 tl leivinjauhetta 4 tl kanelia pinnalle: kanelia ja sokeria 1. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri.

2. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten.

3. Sekoita keskenään vehnäjauho, leivinjauhe ja kaneli ja lisää seos taikinaan. Sekoita tasaiseksi.

4. Anna taikinan levätä hetki kylmässä. Leivo taikinasta ohutta, pikkusormen paksuista tankoa ja leikkaa siitä noin 8 cm:n pituisia pätkiä.

5. Sekoita lautasella keskenään kanelia ja hienoa sokeria. Kieritä tangot seoksessa ja muotoile M-kirjaimiksi pellille.

6. Paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ennen siirtämistä.

Suolaiset vannikkeet

20 | MARTAT 1 | 2024

14-21 ruoka1-2024.indd 20

26.1.2024 13.16

Omena-karamellikeikauskakku

PUNAJUURILEIPÄKRANSSI

taikina: 150 g voita 5 dl maitoa 50 g hiivaa 1 rkl hunajaa 6 dl vehnäjauhoja 5 dl hiivaleipäjauhoja 1 tl suolaa täyte: 700 g punajuurta 1 rkl öljyä 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria muutama oksa timjamia 70 g pinaattia 150 g sinihomejuustoa tai vastaavaa kasviperäistä (esim. Sheese) 1 dl saksanpähkinöitä voiteluun: 1 kananmuna 0,5 dl maitoa

Punajuurileipäkranssi

koristeluun: 2 rkl saksanpähkinöitä 1. Kypsennä ensin täytteen punajuuret. Pese ja kuori punajuuret, leikkaa lohkoiksi tai palasiksi ja pane leivinpaperille uunipellille. Pirskottele päälle öljy, lisää suola, mustapippuri ja timjaminoksat.

Sekoittele ja paista 200-asteisessa uunissa 40–60 minuuttia, palojen koon mukaan. Kokeile kypsyyttä haarukalla.

2. Tee taikina. Mittaa voi pieneen kattilaan tai kasariin ja kuumenna, kunnes voi ruskistuu.

3. Sammuta levy ja kaada joukkoon maito. Sekoita ja kokeile nesteen lämpötilaa.

Jos se on viileää, pidä kattilaa hetki levyn jälkilämmöllä ja sekoittele. Kun neste on kädenlämpöistä, kaada se isoon

taikinakulhoon ja liuota hiiva nesteeseen.

4. Lisää hunaja ja jauhot vähän kerrallaan. Vaivaa taikinaa muutama minuutti ja anna sen levähtää 10 minuuttia.

5. Lisää suola ja vaivaa vielä noin 10 minuuttia. Nosta kohoamaan lämpimään paikkaan liinan alle noin 30 minuutiksi.

6. Soseuta kypsät punajuuret sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa ruokalusikallinen öljyä, jotta sose on lusikoitavaa.

7. Huuhtele ja valuta pinaatti huolellisesti, silppua. Murenna sinihomejuusto. Leikkaa pähkinät karkeaksi rouheeksi.

8. Kauli kohonnut taikina jauhotetulla alustalla isoksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Levitä sen pinnalle punajuurisose, pinaattisilppu,

murusteltu sinihomejuusto ja rouhitut saksanpähkinät.

9. Kääri levy tiiviihköksi rullaksi pitkältä sivulta alkaen niin, että saumakohta jää pöytää vasten. Leikkaa rulla pitkittäin kahtia.

10. Kieputa puolikkaita leikkauspinta ylöspäin toistensa ympärille niin, että ne muodostavat koko matkalta punoksen. Tuo päät yhteen niin, että punos muodostaa ympyrän ja painele päät yhteen.

Nosta kranssi uunipellille leivinpaperin päälle, peitä liinalla ja anna kohota noin 15 minuuttia.

11. Sekoita kupissa kananmuna ja maito. Voitele kranssi, erityisesti näkyvät taikinaosat. Ripottele päälle rouhittuja pähkinöitä. Paista kranssia 180-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

MARTAT 1 | 2024 | 21

14-21 ruoka1-2024.indd 21

26.1.2024 13.16

NÄIN BARBIESTA TULI MARTTA Suosikkielokuvan jälkeen heitetty kommentti pisti ajatuksen itämään.

ELLA RAUTIAINEN // KUVAT LAURA RUOHONEN JA KOTIALBUMI

L

eikin lapsena lähes aina roolileikkejä: olipa kyseessä pehmolelut, nuket tai minä itse, pidin tarinoiden kertomisesta ja kokemisesta leikin kautta. Roolileikkeihin kuuluivat myös rooliasut, joita rupesin tekemään itse heti, kun sakset ja ompeluneula pysyivät kädessä. Maire-mummo opetti minut myös neulomaan ja virkkaamaan.

Näitä taitoja yhdistämällä teen edelleen nukenvaatteita ja muita miniatyyrejä.

Nukkeharrastuksen aloitin tosissani vuonna 2011, kun löysin netistä keskustelupalstan, jonka aiheena oli korealaiset Pullip-nuket. Vanhemmille oli yllätys, kun heidän lapsensa yhtäkkiä toivoi joululahjaksi yli 100 euroa maksavan muovinuken. Nukkeilua aloittaessani minulle oli kuitenkin hyvin tärkeää painottaa, etteivät nämä nuket olleet ”leluja”; näkihän jo hinnasta, että tämä on aikuisten keräilyesine eikä sopinut lapsille.

Vuosien varrella olen omistanut lukuisia nukkeja, joista suuren osan olen myös myynyt eteenpäin. Nukkejen jäl-

leenmyynti ja käytettynä ostaminen on hyvin yleistä. Nykyään kokoelmaani kuuluu kahdeksan muotinukkea, joista neljä on hankittu käytettynä, ja suuri määrä ”kansanpukunukkeja”, kirpputoreilta ostamiani puisia ja keraamisia koristenukkeja erilaisissa perinneasuissa. Kokoelmastani puuttuvat vielä Kupittaan Saven ja Birdie Sahlbergin Martta-nuket.

Nyt aikuisen näkökulmasta katson nukkeharrastusta uudelta kantilta. Ehkä keräilemäni nuket ovatkin leluja, entä sitten?

Leikkimisen ei mielestäni pitäisi kadota ihmisen elämästä kokonaan. Leikkiminen tuo paljon iloa, oli kyseessä sitten oman lapsen ja lapsenlapsen kanssa leikkiminen, teemajuhlien naamiaisasuun pukeutuminen tai muotileikit nuken kanssa.

Ella Rautiainen toi Marttaliittoon lahjaksi järjestöasuisen Barbien.

22 | MARTAT 1 | 2024

22-24 barbie1-24.indd 22

26.1.2024 13.16

NIINA SILANDER

Martta-barbie, tai tuttavallisemmin Marbie, sai inspiraationsa 2023 kesällä, kun olin korkeakouluharjoittelijana Marttaliitossa. Lähes kaikki toimistolla olivat käyneet katsomassa Greta Gerwigin Barbie-elokuvan, ja joku vitsaili, pitäisiköhän valmistuttaa Martta-Barbie. Vitsailija ei tiennytkään, että vitsin kuuli myös nukkeintoilija (joka meni ystäviensä kanssa katsomaan Barbie-elokuvan Barbieksi pukeutuneena, tietenkin), joka pisti heti toimeksi. Käytettynä hankitusta marttamekosta oli muutosompelussa jäänyt yli pari palaa oikeaa marttakangasta. Siitä riitti hyvin materiaalia pariin minimekkoon. Marttahuivin kirjoin pienelle ylijäämäpalalle trikoota. Vaikein osa Marbieta oli ehdottomasti mekon kaavoitus, mutta nyt kun se työ on tehty, voin jakaa kaavan kaikille Marbiesta innostuvalle Martat-verkkolehdessä.

Marbie seikkaili Marttojen joulukalenterissa Facebookissa viime vuonna.

Nukke oli pakattu asianmukaiseen laatikkoon.

1. Vanhasta parempaa. Etsiminen kannattaa aloittaa kirpputoreilta ja Kierrätyskeskusten leluosastoilta.

Vaikka nukke olisi täynnä tahroja tai sen hiukset iso takkupesäke, älä lannistu. Tahrojen poistoon suosittelen apteekista löytyvää isopropyylialkoholia, jota käytetään muovin puhdistuksessa. Takkutukka selvitetään tällä ohjeella: Sekoita kuumaan veteen vaatteiden huuhteluainetta.

Liota nuken tukkaa pesuvedessä ja kampaa takut varovasti auki pienellä kammalla.

2. Pienennä mittakaavaa. Miniatyyrivaatteita on helpompi tehdä, jos materiaalit ovat tavallista pienempiä. Ohutta kangasta on helpompi taitella ja ommella pienempään kokoon, ja ohut lanka näyttää nuken neuleessa luontevalta.

3. Melkein kuin oikeat vaatteet.

Vaatteiden rakenteiden tuntemus auttaa nukenvaatteiden kaavoituksessa, mutta on hyvä muistaa, ettei nukenvaatteen tarvitse toimia samalla lailla kuin oikeiden vaatteiden.

Oikean marttamekon etuosassa on toimivat napit, mutta Marbien mekon napit ovat vain koriste ja mekko aukeaa oikeasti selässä olevasta soljesta.

4. Ompele käsin, älä koneella. Nukenvaatteet ovat niin pieniä, että kaikki tähän mennessä kokeilemani ompelukoneet ”imaisevat” kankaanpalat todella helposti sisuksiinsa. Pitkiä saumoja, kuten hameen helmaa, on helppo ommella koneella, mutta muuten kannatan hidasta ja varmaa käsinompelua.

5. Katso maailmaa nukkesilmin.

Materiaaleja nukenvaatteisiin löytyy yllättävistäkin paikoista. Ohuet kirjontalangat sopivat nuken neuleisiin, vanhoista rintaliiveistä saa hakasia vaatteiden kiinnitykseen ja katkenneesta nuppineulasta saa pihdeillä taivuteltua martan jäsenmerkin.

6. Varo värjäävää! Tietyistä kankaista tai langoista, eritoten mustista ja punaisista, saattaa irrota väriä, joka tarttuu helposti Barbien kaltaisten nukkien muoviosiin. Pese tummat materiaalit, ennen kuin teet niistä nukenvaatteita.

TERHI LINDQVIST

JOS HALUAT TEHDÄ OM AN M ARTTA-BARBIEN:

Jouluvalmistelujen ohessa Marbie kävi tutustumassa Marttojen työhön Afrikassa.

Tässä hän perehtyy malawilaiseen ruokaympyrään.

BARBIEN M ARTTA MEKON K A AVA

osoitteessa martatlehti.fi

»

MARTAT 1 | 2024 | 23

22-24 barbie1-24.indd 23

26.1.2024 13.16

HARRASTUKSENA NUKKEILU Kun aloitin nukkeharrastuksen, harrastajien piireissä oltiin hyvin tarkkoja siitä, minkälaiset nuket olivat ”parempia” ja ”huonompia” keräilyn kohteita. Nykyään tällainen ajattelu on kadonnut lähes kokonaan nukkeilun piiristä, ja kaikki nuket ovat yhtä päteviä harrastuksen kohteita Oman suosikkinuken löytäminen voi viedä aikaa ja energiaa, onhan nukkeja niin monenlaisia. Muutamia suosittuja tyyppejä tai merkkejä ovat muun muassa BJD (ball-jointed doll), Licca-chan, Blythe ja Monster High.

Askartelukaupoista, kuten Sinelli tai Askarelli, löytyy joitain miniatyyreihin sopivia tarvikkeita, kuten Marbien mekossa käytettyjä nappeja tai pieniä määriä ohuita puuvillakankaita. Oma suosikkini on ehdottomasti Kierrätyskeskuksen Näprä-osasto. Aina sieltä ei saa tarvitsemaansa, mutta jos jaksaa käydä penkomassa samaa osastoa monena viikkona peräkkäin, löytää mainioita juttuja.

Kun nukkeilukärpänen puraisee ihan tosissaan, suosittelen käymään Nukke- ja leluyhdistys ry:n järjestämillä Nukkekoti- ja Nukkemessuilla. Siellä pääsee tapaamaan muita harrastajia ja ostamaan sekä nukkeja että nukkeiluun sopivia erityisvälineitä. Itse etsin nukkemessuilla eritoten miniatyyrivaatteisiin sopivia tarvikkeita: pieniä neppareita, vyönsolkia, vetoketjuja ja hiuksenhienoja villalankoja. Messuja järjestetään vaihtelevasti ympäri Suomen. Tietoa tapahtumista löydät osoitteesta nukkekotimessut.fi.

Kansanpukunuket on hankittu kirpputoreilta.

ELLA RAUTIAINEN

Ellan kokoelmassa on vuosien varrella ollut lukuisia nukkeja. Nukkien jälleenmyynti ja käytettynä ostaminen on hyvin yleistä.

Nukke ja sen omistaja yhdenmukaisissa asuissa: jutun kirjoittaja vuonna 2011 (vas.) ja 2023.

24 | MARTAT 1 | 2024

22-24 barbie1-24.indd 24

26.1.2024 13.16

Seniorimatkat Meillä koette enemmän – merellä ja maissa!

Olemme seniorimatkailun asiantuntija ja autamme teitä räätälöimään ryhmämatkan täynnä mukavia elämyksiä laivalla ja kiinnostavia retkiä maissa.

Valmis paketti tai oman maun mukaan räätälöity matka – olemme täällä teitä varten!

Lue lisää Marttaliiton jäseneduista:

YLNLQJOLQH ȴ HGXW PDUWDW Tuhkimo palaa Helsinkiin Cinderellan paluu Helsingin reitille ilahduttaa risteilymatkustajia ja tuo kauan kaivatun lisän myös Helsingin, Ahvenanmaan ja Tukholman väliseen reittiliikenteeseen. Ajatonta eleganssia ja upeasti uudistettuja tiloja – tervetuloa tutustumaan!

Teemaristeilyt ja viihde – seniorihintaan!

Laivan viihdekattauksesta ja lukuisista teemaristeilyistä pääsee nauttimaan seniorihintaaan.

Muista alkuviikon edulliset seniorilähdöt – laadukkaalla viihteellä Helsingistä ja Turusta!

Porukalla matkaan Yhdistyksen yhteinen matka, hallituksen suunnitteluristeily tai kaveriporukan tapaaminen? Laivalla LORLQHQ PDWNDȴLOLV RQ WDUWWXYDD NXQ PDWNDDWWH yhdessä kohti uusia seikkailuja. Retket maissa kannattaa varata etukäteen – räätälöimme juuri teille sopivan retkipaketin. Kokoustilat, ruokailut, aktiviteetit – kaikki kätevästi varattavissa etukäteen.

Tuliaiset merimyymälästä Merimyymälöiden laajasta valikoimasta löydät helposti kaikkea kivaa, sekä tuliaiseksi että itsellesi. Shoppailu kaikessa rauhassa kruunaa risteilyn!

Hintansa arvoisin Itämerellä

Viking Line onnittelee 125 v Marttaliittoa ja kiittää yhteistyöstä.

Marttamessuilla tavataan!

MARTAT 1 | 2024 | 25

25 ilmoitus Viking Line 1-2024.indd 25

25.1.2024 13.45

MATKALLA METSÄJOOGAAN TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Jumppamatto kulkee kätevästi mukana mittojen mukaan tehdyssä pussissa.

O

mpele säilytys- ja kuljetuspussi joogamatolle tai jumppa-alustalle kosteutta pitävästä, kevyestä ulkoilukankaasta. Vanhasta ulkoilutakista saattaa riittää materiaalia tähän tarkoitukseen. Kun kankaassa on liukas nurja puoli, matto sujahtaa suojaan helposti. Ompele pussiin tasku pikkutavaroille tai juomapullolle ja heijastin. Heilauta säkki olalle tai selkään ja lähde liikkeelle!

Tassukuvion idea heijastimeen saatiin taskukankaasta.

26 | MARTAT 1 | 2024

26-27 kässä-1-2024.indd 26

26.1.2024 13.17

Vyön avulla matto pysyy rullalla ja on helppo pakata.

KOKO

»Tarkista oman mattosi koko. Kuvan työssä maton leveys 60 cm ja ympärys rullattuna noin 50 cm.

TARVIKKEET

»Ulkoiluvaatekangasta 150 cm x 35 cm. Kankaassa on hyvä olla liukas nurja puoli. »Pala puuvillakangasta taskuun »Nyöriä tai litteää nauhaa (4,30 m) »Pala heijastinkangasta »Ommeltavaa tarranauhaa n. 10 cm »Iso nappi TEE NÄIN

»Taita ja silitä kankaan lyhyisiin sivuihin päärmeet (3 cm:n ulkovara ja 1 cm:n sisävara). Ne ovat samalla pussin suun nauhakujat. Taita ja ompele päärmeiden päihin vielä kapeat päärmeet nurjalle.

Leikkaa sivusaumoihin pienet poikittaiset leikkaukset, jotta saat päärmeet asettumaan hyvin. Ompele pussin suun päärmeet.

TASKU

»Leikkaa tasku (esim. 24 cm x 22 cm). Taita ja ompele taskun suuhun kaksitaitteinen päärme. Ompele nyöristä taskun suuhun nurjalle napin kokoon sopiva lenkki. »Taita ja silitä 0,5 cm:n saumanvarat taskun ympäri nurjalle. Mittaa taskun paikka, esim. n. 20 cm toisesta nauhakujasta. Kiinnitä tasku ompelemalla ensimmäinen ommel läheltä reunaa ja toinen ommel 0,5 cm:n päästä, saumanvara jää ommelten väliin.

Leikkaa kankaasta 3 cm x 3 cm:n kokoinen pala ja huolittele reunat. Aseta pala napin alle nurjalle tueksi ja ompele nappi.

HEIJASTIN

»Piirrä haluamasi kuvio heijastinkankaan nurjalle puolelle. Mallityössä kuvion idea on otettu taskukankaasta. Leikkaa kuvion osat irti ja asettele taskun alapuolelle. Laita hieman tekstiileille sopivaa limaa kuvion keskikohtaan, nuppineuloista jää reikiä. Ompele kuviot kiinni läheltä reunaa.

NYÖRIT

»Leikkaa nyöristä kaksi 6 cm:n pituista lenkkiä ja taita ne kaksinkerroin. Taita pussikangas oikeat puolet vastakkain ja päärmeet päällekkäin.

Aseta nyörilenkit sauman sisälle n. 6 cm taitteelta, leikatut reunat saumanvarojen kanssa samalle tasalle. Ompele ja huolittele sivusaumat, vahvista edestakaisompeleilla lenkkien kohdat ja pussin suu. Taita pohjan kulmat ja ompele niihin poikittaiset ompeleet. »Leikkaa 2 nyöriä, kummankin pituus on 2 metriä. Pujota ensin toinen nyöri pohjan lenkistä, sitten nauhakujaan ensin toiseen suuntaan ja palaa toisen reunan nauhakujaa pitkin takaisin, solmi nyörin päät hevosenhäntäsolmulla.

Pujota toinen nyöri toiselta puolelta pussia samoin, mutta päinvastaiseen suuntaan.

VINKKI V YÖ JUMPPA M ATOLLE

»Ompele puuvillakankaasta vyö jumppamatolle: Leikkaa 14 cm x 55 cm:n kokoinen kaitale. Taita päistä 1 cm:n saumanvarat nurjalle. Taita ja silitä kaitale pituussuunnassa kaksinkerroin, taita vielä reunat keskelle. Ompele kaitaleen ympäri. »Leikkaa tarranauhasta 8 cm:n pituinen pala. Ompele tarranauhan toinen osa kaitaleen toiseen päähän ja toinen osa kaitaleen vastakkaiseen päähän, eri puolelle, kuin äsken ompelit. »HUOM! Tarkista mitat oman mattosi mukaan.

MARTAT 1 | 2024 | 27

26-27 kässä-1-2024.indd 27

26.1.2024 13.17

PUSIKOSTA PUNONTAAN Nyt on juuri oikea aika etsiä pajut punontatöihin.

Kerää, käsittele ja säilytä materiaali oikein.

PIRJO KUISMA // KUVAT LAURA RIIHELÄ

HY VÄ PUNONTAPA JU

Kuorellisena punontaan käytettävän pajun paras keruuaika on kasvin lepokaudella: se alkaa syksyllä lehtien pudottua ja jatkuu pitkälle kevättalveen. Silloin kuori kestää käsittelyä ja paju on sitkeimmillään.

Kun punonta on tavoitteena, kierrä kaukaa vanhat ja haaroittuneet pajupuskat.

Niistä on iloa vain pääsiäisen aikaan kissaoksiksi.

Hyvä punontapaju on haaratonta, yhden tai korkeintaan kahden kasvukauden piiskapajua. Sitä löytyy paikoista, joissa pensaikko on leikattu alas edellisenä vuonna. Leikkaamalla voit siis nuorentaa vanhat pajupuskat, joita ehkä kasvaa omalla maallasi.

Luonnonpajun vuoden kasvu on hitaampaa kuin viljelyn pajun. Luonnonpaju käy kuitenkin oikein hyvin moniin punontatöihin. Se kestää sään vaihteluja esimerkiksi puutarhassa kukkatukena tai muussa käytössä sään armoilla. Myös säännöllisesti leikattu jalava käy hyvin punon-

taan, samoin nopeakasvuinen punainen kanukka.

Viljeltyjä pajuja voi ostaa valmiiksi niputettuna pajutiloilta, ja eri lajikkeita voi myös kasvattaa omassa puutarhassa: koripajua, härmäpajua, siperianpajua... Viljeltyjen pajujen vuosikasvu voi olla useita metrejä.

KERUU

•Punontaa varten kerää erimittaisia ja -paksuisia pajupiiskoja (pituus 50–150 cm).

Yleensä tarvitset paljon vähemmän paksuja loimipajuja kuin ohuita kudepajuja. Hyvä muistisääntö kuuluu: jos loimi on keskisormen paksuista, siihen sopiva kude on pikkurillin paksuista.

•Etenkin alussa kannattaa kerätä pajuja reilusti, koska niitä menee punoessa myös hukkaan. Osa murtuu, taittuu tai katkeaa, osa on liian paksua tai mutkaista. Ota siis jätesäkki tai iso muovikassi mukaan, kun lähdet pusikkoon!

•Kerää Marttojen pajukoria varten vähintään 30 pidempää ja paksumpaa loimipajua

ja 150 –200 ohuempaa kudepajua. Toki määrä riippuu pajujen pituudesta ja korin koosta (halkaisija ja korkeus).

•Leikattu paju sitkistyy, jos se on ulkona nipussa muutaman päivän ennen punontaa.

Kerää pajut siis mielellään tällä viikolla, jos aiot punoa ensi viikolla.

L A JITTELU

•Pajujen lajittelu ja niputtaminen keräämisen jälkeen helpottaa työskentelyä. Pajut laitetaan nippuihin pituuden mukaan. Saavi tai ämpäri on hyvä apu lajittelussa: Laita pajupiiskat saaviin, tyvet pohjalle. Ota nippu pisimpiä latvoja käteen, ravistele, nosta nippu ylös ja laita sivuun.

Ota taas ylimmät latvat seuraavaan nippuun, ravistele ja nosta. Jatka näin, kunnes kaikki pajut ovat nipuissa.

NIPUTUS

Lajittele pajut nippuihin, jotka ovat korkeintaan 10 cm:n paksuisia. Sido niput joustavalla siteellä (trikookude, sukkahousun puntti tms.)

2–4 kohdasta, pajujen pi-

tuuden mukaan. Napakasti niputetut pajut oikenevat säilytyksen aikana. Punonta helpottuu ja hukkamateriaali vähenee.

SÄILY T YS

Säilytä tuoreet pajut ulkona, katoksen alla ja poissa suorasta auringonpaisteesta. Syksyllä ja talvella kerätyt pajut säilyvät punontatuoreena ulkona hyvin kevättalvelle asti. Vasta kevätaurinko ja lämpimät kelit alkavat kuivattaa pajuja niin, että niitä ei voi liottamatta käyttää punontaan.

LIOTUS

Hitaasti kuivatettu paju saadaan punontakuntoon liottamalla. Liotettuna punottu paju ei punonnan jälkeen kuivuessaan enää kutistu. Siirry kuitenkin kuivatun pajun punontakäyttöön vasta sitten, kun olet ensin harjoitellut riittävästi yhteistyötä tuoreen pajun kanssa. Liotusta varten tarvitset astian, jossa pajut mahtuvat olemaan vedessä pitkin pituuttaan.

28 | MARTAT 1 | 2024

28-29 pajunkeruu1-24.indd 28

26.1.2024 13.17

PIRJO KUISMA

PIRJO KUISMA

Leikatut pajut niputetaan pituuden ja paksuuden mukaan. Sidotuissa nipuissa pajut suoristuvat ja niitä on helpompi käsitellä punoessa. Korin punomiseen tarvitaan huomattavasti enemmän ohuita ja lyhyitä kudepajuja kuin paksuja ja pitkiä loimipajuja.

Luonnossa kasvavissa ja viljellyissä pajuissa on runsaasti eri lajeja ja värejä keltaisesta ruskeaan ja vihreään. Myös punainen kanukka sopii hyvin punontaan.

Korin koon voi päättää tarpeen ja käytössä olevien pajujen mukaan.

KORIN PUNONTA ON VUODEN K ÄSIT YÖTEKNIIKK A 2024

Tekniikan valitsee Taitoliitto KORIOHJE TULOSSA

Kerää materiaalit valmiiksi – pajukorin ohje ilmestyy Martatverkkolehdessä maaliskuussa. Punomme korin tuoreesta pajusta.

OPETELL A AN YHDESSÄ

Pajunpunonta on aiheena Marttaliiton etäkässäkahvilassa 5.3. klo 18–20.

PIRJON VINKKI

”Pajujen kerääminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin, joten siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Minua ei ole koskaan häädetty pois pääteiden ojista tai sähkölinjoilta, mutta älä mene muualla luvatta kenenkään maille keräämään!”

KIEHTOVA A!

Pajunpunonta vie helposti mukanaan. Riippuvuus on syntymässä, kun huomaat, että autolla liikkuessasi seuraat silmä kovana pientareilla olevia puskia ja keväällä painat mieleen alasleikattujen pajukkojen paikkoja.

Marttakorista punotaan ensin valmiiksi reuna ja vasta lopuksi pohja. Tämä on perinteistä pohjasta aloitettua punottua koria helpompi ja nopeampi tehdä.

MARTAT 1 | 2024 | 29

28-29 pajunkeruu1-24.indd 29

26.1.2024 13.17

SITRUUNA, KANELI, ANIS – BASILIKAN MONET MAUT OUTI TYNYS // KUVAT RITVA TUOMI

Basilika on monipuolinen yrtti, joka sopii niin teehen, salaattiin kuin jääveteenkin. Kokeile tutun maustebasilikan rinnalla muitakin lajeja.

B Ylhäällä vasemmalta pyhäbasilika eli tulsi, maustebasilika ’Italiano Classico’ ja thaibasilika. Alhaalla vasemmalta sitruunabasilika ’Mrs. Burns Lemon’, punalehtinen maustebasilika ja maustebasilikan kukintoja.

asilikan suku tarjoaa kokkaajalle moniulotteisen makupaletin, mutta mieltymykset vaihtelevat eri ruokakulttuureissa. Aasian maissa arvostetaan esimerkiksi thai- ja kanelibasilikaa.

Suosittu on myös tavallinen maustebasilika eli sweet basil. Sen anikselta maistuvat lehdet ovat erottamaton osa myös italiaista ruokakulttuuria.

Ohutlehtisen ja herkkähipiäisen lajin ulkokasvatusta rajoittaa meillä suuri lämmöntarve. Parhaiten kotoisia kesäsäitämme kestävät paksulehtiset ja rotevakasvuiset pensasbasilikat. Ne venyvät kesän mittaan komeiksi kukkiviksi puskiksi.

30 | MARTAT 1 | 2024

30-32 basilika1-24.indd 30

26.1.2024 13.18

Ensimmäisessä ruukussa oikealla pensasbasilika ’Yemenite’. Viereisessä ruukussa korkea ’Magic Mountain’ ja matala pyhäbasilika.

TUTTU SUOSIKKI

SITRUKSEN RAIKK AUTTA

Tavallinen maustebasilika on suosituin basilika. Yleisin lajike on ’Genoveser’, mutta tarjolla on myös poimulehtisiä lajikkeita, kuten isolehtinen ’Mammoth’ ja tummanpunainen ’Purple Ruffles’.

Punalehtiset lajikkeet, kuten ’Red Rubin’, ’Rosie’, ’Round Midnight’ ja ’Dark Opal’, kasvavat yleensä hillitymmin kuin vihreälehtiset. Auringonpaiste voimistaa niiden lehtien väritystä.

Sitruunabasilika antaa jäävedelle ja jääteelle raikkaan sitruksisen aromin mausteisella vivahteella. Lehtiä kannattaa hieman rikkoa, jotta maku liukenee kylmään veteen. Versot ovat omiaan myös ruokiin, joihin kaivataan sitruunan makua. Basilika kannattaa lisätä ruokaan aivan valmistuksen loppuvaiheessa.

PIENILEHTINEN PALLO RUUKKUUN

Somaa pikkubasilikaa kutsutaan myös parvekebasilikaksi. Minilehtinen laji kasvattaa tuuhean mättään, josta voi leikellä verson pätkiä vaikkapa salaattiin.

Samalla kasvia voi muotoilla. Lajikkeita ovat esimerkiksi ’Balkon Star’, ’Green Globe’, ’Aristoteles’ sekä tummalehtinen ’Purple Ball’.

Pienilehtisiä basilikoja myydään keväällä ja kesällä ruukkuyrttinä pallobasilikan nimellä.

Pikkubasilikalle Sitruunabasilika tuo jääveteen raikasta riittää pienehkö makua. Kuvan lajike on ’Mrs. Burns Lemon’. ruukku, halkaisijaltaan 15–20 cm. Kastelijan pitää pysyä tarkkana, ettei kasvi kuivahda.

MARTAT 1 | 2024 | 31

30-32 basilika1-24.indd 31

26.1.2024 13.18

Basilika on vuoden vihannes 2024.

Latvaversojen leikkaaminen saa basilikan haaroittumaan pensasmaiseksi. Aluksi leikataan latvaverso, ja myöhemmin kaikkien versojen latvoja.

M AKUJA A ASIASTA

Thaibasilikan versot kestävät kuumennusta, joten ne sopivat hyvin karri- ja wokkiruokiin. Laji on klassikko vietnamilaisessa ja thaimaalaisessa keittiössä. Tavallinen lajike on tummakukkainen ’Siam Queen’.

Intiassa suositun pyhäbasilikan eli tulsin versot riittävät antamaan teelle täyteläisen, vivahteikkaan ja mausteisen maun, joka ei kaipaa muita yrttejä tai makeutusta.

Kanelibasilikan maussa vivahtaa kanelin lisäksi makeutta ja mausteisuutta.

Ruokien lisäksi se sopii niin teehen kuin jälkiruokiinkin.

KOMEAT PENSASBASILIK AT

Rotevat ja voimakaskasvuiset pensasbasilikat voi talvettaa sisällä ja uudistaa keväällä pistokkaista. Ne kestävät alhaisia lämpötiloja paremmin kuin muut basilikat. Paksut ja voimakkaan makuiset lehdet häviävät herkullisuudessa muille lajeille, mutta varsinkin nuoret lehdet ja yksittäiset kukat sopivat mausteeksi.

Pensasbasilikat kukkivat pitkään, ja niiden huulikukkaiset kukinnot houkuttelevat pölyttäjiä. Kukinnot ovat omiaan myös kimppuihin.

Lajikkeita ovat esimerkiksi ’Yemenite’, ’Magic Mountain’, ’Magic Blue’ ja ’Wild Magic’.

Salaattikipossa ja sen vieressä on kahta erilaista punalehtistä maustebasilikaa.

Hailakamman punainen verso lautasen vieressä on ’Magic Mountain’.

Thaibasilikasta on useita kantoja ja lajikkeita. Kukat voivat olla liilat tai purppuranpunaiset.

HUOMAA!

KASVATTAJAN MUISTILISTA

1. Basilikaa miellyttää valoisa ja lämmin kasvupaikka.

2. Riittävä lannoitus ja kastelu pitävät kasvua yllä. Pintamulta saa kuivahtaa kastelujen välillä.

3. Latvominen tuuhistaa kasvin.

Pensas-, thai- ja pikkubasilika viihtyvät meikäläisessä kesässä paremmin kuin ohutlehtinen maustebasilika.

32 | MARTAT 1 | 2024

30-32 basilika1-24.indd 32

26.1.2024 13.18

RUUKUSSA & MALJAKOSSA

Pitkää ikää janoisille Samaan astiaan istuttaminen tuo uutta ilmettä kodin viherkasveille.

OUTI TYNYS KUVA RITVA TUOMI

•

ISO MULTATILA helpottaa kastelua.

Pienessä ruukussa janoiset viherkasvit vaativat säntillistä kastelua ja mullan kosteuden tarkkailua. Jo yksikin paha kuivahtaminen voi näivettää kasvin.

Yhdistele erilaisia lehtimuotoja!

Video osoitteessa R lx xL!6x9ŏ-ŏ

•

SÄÄNNÖLLISTÄ kastelua vaativia huonekasveja ovat esimerkiksi muulinkorva ja muut vehkakasvit, kodinonni, kääpiököynnösviikuna, pilkkulehti, erilaiset saniaiset, maijat ja nukkumatit.

Näin onnistut

Samassa ruukussa kukoistavat vaaleanpunalehtinen muulinkorva, raidallinen nukkumatti ja hento kodinonni.

• •

VALITSE SAMANLAISISSA olosuhteissa viihtyviä lajeja. Kosteasta mullasta pitävät lajit viihtyvät lähes aina paremmin hajavalossa ja varjossa kuin auringossa.

VÄRITYKSELTÄÄN ja lehtimuodoltaan poikkeavat lajit antavat istutukselle ilmettä. Eloisan vaikutelman saat, kun istutat samaan astiaan korkeudeltaan ja kasvutavaltaan erilaisia kasveja. Kokonaisuutta pehmentää rentokasvuinen, ruukun reunaa peittävä laji.

Valitse kasveille pohjareiällinen ruukku tai astia.

Jos astia on umpinainen, salaojitus on välttämätön ja kastelussa pitää olla erityisen tarkkana.

Istuta kasvit hyvin kosteutta pidättävään multaan, kuten sammalmultaan. Tavallisen kukkamullan vedenpidätyskykyä voit pidentää vermikuliitilla tai savirouheella.

Vesisäiliöllinen kasteluvahti auttaa pitämään mullan tasaisen kosteana samoin kuin mullan pinnalle levitetty katekerros.

Anna pintamullan kuivahtaa kastelujen välillä.

Liikakastelu mädättää kasvien juuret, ja se on erityisen haitallista vasta istutetuille kasveille ja pimeään vuodenaikaan.

MARTAT 1 | 2024 | 33

33 kukkavinkki1-24.indd 33

26.1.2024 13.19

Marttametsä on Luonnonperintösäätiön suojelema luonnonalue, jonka hankintaan Martat keräävät varat 125-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi.

Suojellaan yhdessä Marttametsä. Tule mukaan keräykseen!

Hanki luontoa suojeleva lahja LuonŶŽŶƉĞƌŝŶƚƂƐććƟƂŶ ǀĞƌŬŬŽŬĂƵƉĂƐƚĂ͗ ŚƩƉƐ͗ͬ​ͬůƵŽŶŶŽŶͲ ƉĞƌŝŶƚŽƐĂĂƟŽ͘ĮͬŬĂƵƉƉĂͬ͘ sŽŝƚ ǀĂůŝƚĂ ũŽŬŽ ϱ͕ ϭϬ͕ ϮϬ͕ ϱϬ ƚĂŝ ϭϬϬ ĞƵƌŽŶ ůĂŚũŽŝƚƵŬƐĞŶ DĂƌƩĂ Ͳ ŵĞƚƐćŶ ŚLJǀćŬƐŝ͘

34 palametsaa_martatlehti-Oikea-2024.indd 1

sŽŝƚ ůĂŚũŽŝƩĂĂ ŵLJƂƐ Ŷćŝůůć ƚĂǀŽŝůůĂ͗ ͻ dĞŬĞŵćůůć ƟůŝƐŝŝƌƌŽŶ >ƵŽŶŶŽŶͲ ƉĞƌŝŶƚƂƐććƟƂŶ ůĂŚũŽŝƚƵƐƟůŝůůĞ͗ ^ŝŝƌƌć ǀĂůŝƚƐĞŵĂƐŝ ƐƵŵŵĂ ůĂŚũŽŝƚƵƐͲ ƟůŝůůĞ &/ϳϴ ϱϰϵϰ ϬϵϱϬ ϬϮϮϰ ϵϯ <ŝƌũŽŝƚĂ ƐĂĂũĂŬƐŝ >ƵŽŶŶŽŶƉĞƌŝŶƚƂͲ ƐććƟƂ ũĂ ŬćLJƚć ǀŝŝƚĞŶƵŵĞƌŽĂ ϮϭϬϴϰϱ ͻ >ĂŚũŽŝƩĂŵĂůůĂ DŽďŝůĞ WĂLJŶ ŬĂƵƩĂ ŶƵŵĞƌŽŽŶ ϱϱϬϴϬ͘

<ŝŝƚŽƐ͕ ĞƩć ŽůĞƚ ŵƵŬĂŶĂ ƐćŝůLJƩćŵćƐƐć ja suojelemassa ĂƌǀŽŬĂƐƚĂ ǀĂŶŚĂĂ ŝŬŝŵĞƚƐćć͊

26.1.2024 13.19

INSPIRAATIO

Vielä on onneksi talvea jäljellä.

SHUT TERSTOCK

Lumi tuoksuu, hanki kantaa, valo lisääntyy.

Kohta jostain lähistöltä kuuluu "titityy".

MARTAT 1 | 2024 | 35

35 inspiraatio1-24.indd 35

26.1.2024 13.20

YKSI NEUVO YLI MUIDEN: LIIKKEELLE!

– Koska rakastan aurinkoa kasvoillani, hiihdän suoraan rappusiltamme kohti etelää Arktikumin rantaan Rovaniemelle reilut kymmenen kilometriä useamman kerran keväässä. Huonolla kelillä mieheni Eki hakee autolla kotiin, juttelee Leena Jääskeläinen.

36 | MARTAT 1 | 2024

36-39 henkilö-1-2024.indd 36

26.1.2024 13.21

Leena Jääskeläinen uskoo aktiiviseen elämään; uuden oppimiseen ja ulkoilun iloihin. – Niin pitkään kuin suinkin itse pystyy, pitää liikkua, painottaa Jääskeläinen.

AILA SEPPÄLÄ // KUVAT TIMO LINDHOLM

T

uskin Leena Jääskeläinen oli saanut tavaroitaan kaappeihin uudessa kotitalossaan vuosituhannen vaihteessa, kun hän kiirehti liittymään Nivankylän Marttoihin. Missä muualla tutustua kyläläisiin!

– Minut otettiin porukkaan heti. Sopeutumistani auttaa, että en pelkää ihmisiä. Uskallan mennä lähelle.

Leena toteaa, että toimiminen Martoissa on ollut tarpeellista vastapainoa hänen tiukkarytmiselle työlleen esimerkiksi Kouluhallituksen ylitarkastajana ja Lapin urheiluopiston rehtorina. Hän on havainnut, että Martoissa koulutukset ja tittelit laitetaan narikkaan. Tärkeintä on ystävällisyys ja avoin mieli, toisten arvostaminen vaan ei arvostelu, ja ennen kaikkea yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo.

– Kun opettelemme yrttien viljelyä, kuuntelemme sitä, joka tietää. Yksi opettaa parhaimmat siivousniksit. Joku osaa laulut, toinen tietää kirjat ja kolmas teatterit, elokuvat ja näyttelyt. Olen peruskoulutukseltani jumppamaikka, mutta mielelläni silti otan vastaan vinkkejä vaikkapa venyttelystä.

POLITIIKASTA EI RIIDELLÄ Yhä jotkut

kuvittelevat Marttojen olevan vanhojen naisten käsityökerho.

– Höpöhöpö! Kun presidentin turvapäällikkö Tapani Kivimäki aikoinaan

liittyi Muonion Marttoihin, ennakkoluulot saivat kyytiä!

Erityisen iloinen Leena on siitä, että Martat opettavat toisilleen myös digitaitoja. Kuvien ottamien erilaisilla suodattimilla ei tarkoita, että ihminen oikeasti osaisi käsitellä kuvia – tietää nainen, jolla on ollut oma valokuvanäyttelykin.

– Martoista löytyy taitajia. Opetetaan yhtä ihmistä ihan kädestä pitäen, tai isoja porukoita eri puolilla Suomea istuu läppärit auki ja katsoo ja kuuntelee, millaista tietoa jollakin on kerrottavana.

Ihan luutuneita eivät ole nekään Nivankylän Martat, jotka lähtevät viikoksi bussiretkelle Saarenmaalle tai bailaavat Hullussa Porossa Levillä jokasyksyisellä ruskaretkellään.

– Eikä meidän porukoissamme erotella naisten ja miesten töitä. Miesten on osattava laittaa ruokaa ja naisten vaihdettava öljyt autoon.

– Kierrätys meillä on kunniassa: et rakastu tavaraan, vaan annat eteenpäin, kun et itse tarvitse. Olen kirppareiden vakioasiakas. Yksi tuhlauspahe minulla on: Olen hulluna käsilaukkuihin! Komerot täynnä! Hulluinta on, etten ikinä käytä niitä, en ole yhtään sen tyylinen.

Vaikka Nivankylän Martat keskustelevat kylän asioista ja muistakin yhteiskunnallisista kysymyksistä, puoluepolitiikkaa vältetään.

– Kerran pyysin arvostamaani marttaa kokoomuksen ehdokkaaksi. Hän

pahoitteli olevansa aktiividemari. Kaveruutemme ei kärsinyt! Myöskään uskonnosta emme riitele.

Kun kirkkoon tarvitaan päivän sanan lukijaa tai kolehdin kerääjää, Leena ajaa auttamaan.

– Kirkonkin pitäisi levittäytyä liikkumaan sinne missä ihmiset ovat. Lähimmäisen työtä voi tehdä muuallakin kuin rakennuksissa. Me martat olemme siitä hyvä esimerkki! ”JÄTTÄKÄ Ä AUTOT KOTIIN” Liikunta-

neuvoksella on meille kaikille yksi neuvo ylitse muiden: LIIKU! Kun Leena Jääskeläinen aloitti Lapin urheiluopiston rehtorina vuonna 1994, hän jätti miehensä ja rivitalon Mankkaalle Espooseen ja muutti Rovaniemelle päivää ennen töiden alkua. Hän asui kaksi ensimmäistä vuotta kaupungin vuokrakaksiossa ja seuraavat neljä Ounasvaaran rinteen lomamökissä.

Koska Jääskeläiset olivat hankkimassa loppuelämänsä kotia, sopivan talon löytyminen vei kuusi vuotta. Vaatimukset olivat kuitenkin yksinkertaiset: 1) Ikkunoista pitää näkyä virtaava vesi. 2) Ikkunoista ei saa näkyä naapureita. 3) Ikkunoista ei saa näkyä ohi ajavia autoja.

Täydellinen talo sijaitsee aivan Ounasjoen törmällä Nivankylässä, reilu kymmenen kilometriä Rovaniemeltä. Leivinuuni hohkaa lämpöä. Kinokset hohtavat valkoisina. Vaarat siintävät joen takana.

»

MARTAT 1 | 2024 | 37

36-39 henkilö-1-2024.indd 37

26.1.2024 13.21

– Me martat juhlimme kattamalla pöydät kauniiksi, nautimme herkuista ja valitsemme taustalle tunnelmaan sopivaa musiikkia.

Aurinko kilottaa siniseltä taivaalta.

Heti rappusten edessä emäntä polkaisee monot karvapohjasuksien siteisiin ja sukaisee ladulle. Miehensä Erkin kanssa hän ei suostu hiihtämään.

– Hän korjaa koko ajan tekniikkaani.

Se on raivostuttavaa. Jos en yli 60 vuoden valmennuksessa ole oppinut, antaa olla!

Erkkikin pääsi muuttamaan seudulle, jossa talvi on talvi, kun jäi eläkkeelle parikymmentä vuotta sitten.

Leena uskoo aktiiviseen ikääntymiseen. Hänen mielestään uuden kielen voi oppia kaksi vuotta ennen kuolemaa.

80-vuotisjuhlissaan hän järjesti pesäpallo-ottelun. Hän toimii seniorityössä paikallisesti, mutta myös EU:n tasolla,

– Yritän päästä irti luottamustöistä ja siirtyä vapaaehtoishommiin. Minun luonteellani se vaan on vähän haastavaa!

matkustaa monta kertaa vuodessa Brysseliin ja Strasbourgiin, osallistuu palavereihin myös etänä; lukee, kirjoittaa ja ottaa kantaa.

Leena haluaa myös ikäihmiset ulkoilemaan, vaikka autettuna pyörätuolissa.

– Niin pitkään kuin suinkin itse pystyy, pitää liikkua. Sauvakävely sopii vanhuksillekin, sauvat toimivat myös turvana, tietää liikkuja, joka on kehittänyt sauvakävelyn huippuhiihtäjien harjoittelumuodosta.

– Vanhuksia pitää auttaa ja innostaa liikkumaan. Heille pitää opettaa venyttelyjä ja tuolijumppaa, ja innostaa harjoittelemaan myös itsekseen.

Punttisalikaverin löytäminen oli Lee-

nalle ehdottoman tärkeää Rovaniemelle kotiutumiseen.

– Ilman kaveria alkaisin lintsata. Salilla on treenattava vähintään kahdesti viikossa, jos ei halua kuntonsa rappeutuvan. Minä en halua.

Yksi hänen motoistaan on: Kotiovelta liikkeelle.

– Jättäkää autot kotiin. Kävelkää tai pyöräilkää. Lumen luonti ja ruohonleikkuu ovat ilmaista treeniä eivätkä ikävää pakkopullaa.

– Lapset Suomessa ovat rapakunnossa.

Se on meidän aikuisten vika. Älkää pilatko lastenne elämään kuskaamalla heitä.

Leena toteaa, että jo 7-vuotiaista kolmannes on ylipainoisia, työikäisistä

38 | MARTAT 1 | 2024

36-39 henkilö-1-2024.indd 38

26.1.2024 13.21

miehistä melkein kaksi kolmannesta ja naisista reilusti puolet. Elämä yksipuolistuu. Terveysriskit kasvavat.

Leena haluaisi rutkasti satsauksia koululiikuntaan mutta myös työpaikkaliikuntaan.

– Taukojumppaa pitäisi tukea. Liikuntasetelien jakamisesta hyötyisivät myös työnantajat, koska kohentunut kunto vähentäisi poissaoloja.

Leena on aina yrittänyt pitää kalenterinsa sellaisena, että ehtii olla ulkona vähintään tunnin päivässä.

– Nykyään se on helppoa, koska eläkeläisen aikataulu on löysempi kuin työssäkäyvän. Hiihtelen rauhallista tahtia.

En laske kilometrejä tai nopeutta vaan harjoituskertojen määrää. Elämä on yksinkertaisesti ihanaa!

Aina kun vain ehtii, Leena Jääskeläinen tulee Nivan tuvalle jumppaamaan. Kehonhuoltoa vetää Mira Jänkälä, Nivankylän marttoja hänkin.

PIENI M ARTTATESTI

Parasta elämässä: Terveys. Jos sairastelen tai läheiseni ovat kipeinä, huoli ja kipu rajoittavat tekemisiäni ja laskevat elämänlaatua. Terveys on laajempi käsite kuin mitä siitä yleisesti ajatellaan. Minulle terveys tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja eettisen hyvän olon lisäksi ehdottomasti myös sosiaalisen ympäristön tasapainoa.

Jos saisin muuttaa yhden asian: Rauha ja heti. Se, että ihmiset hyväksyisivät erilaisuutta, oli sitten kysymys vaikkapa ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai uskonnosta.

Tästä en luovu: Tästä asuinpaikasta.

Tästä mielentilasta.

Tästä miehestä.

Näistä lapsista.

Näistä kavereista.

Siitä, että muistan olla kiitollinen.

Siitä, että tästä listasta saisi vetävän räpin.

HÄN ON

»Leena Jääskeläinen (os. Hakola) »Syntynyt Viipurissa 22.8.1939 »Asuu Napapiirillä Nivankylässä Ounasjoen törmällä omakotitalossa. Vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kemissä ja suurimman osan aikuiselämästään pääkaupunkiseudulla. »Tästä tunnetaan: Liikuntaneuvos, Kouluhallituksen ylitarkastaja 1973– 1991, Lapin urheiluopiston rehtori 1994–2002. »Moninkertainen Suomen mestari koripallossa ja pesäpallossa. »Sauvakävelyn kehittäjä. »SVUL:n kunniajäsen, Hiihtoliiton ensimmäinen naiskunniajäsen, Ounasvaaran Hiihtoseuran kunniajäsen. Palkittu Pro Urheilu -mitalilla. »Kansallisen senioriliiton valtuuston pj., Europa Seniors Unionin vpj. »Pitkän linjan kunnallispoliitikko. »Ollut mukana kirjoittamassa useita liikunta-alan teoksia. »Aviomies Erkki Jääskeläinen, Suomen Hiihtoliiton valmentaja ja koulutuspäällikkö, jäi eläkkeelle Espoon liikuntatoimen yksiköstä. »Lapset: Anu Oksanen (s. 1966), taitoluisteluvalmentaja. Oula Jääskeläinen (s. 1969) taitoluistelija, valmentaa Torontossa. Asla Jääskeläinen (s. 1972), tanssija, eläköityi Suomen kansallisbaletista, fysiikkavalmentajana Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia URHEA:ssa. »Kolme lastenlasta.

MARTAT 1 | 2024 | 39

36-39 henkilö-1-2024.indd 39

26.1.2024 13.21

ELÄMÄNTYÖ KOTITALOUDEN HYVÄKSI Laura Harmaja oli luomassa Suomeen yliopistotasoista kotitalousopetusta. Hänellä oli läheiset yhteydet Marttoihin, järjestön perustajaan Lucina Hagmaniin ja toiminnanjohtaja Elli Saurioon.

He kaikki olivat yhteiskunnallisia naisvaikuttajia, joiden työlle oli yhteistä tasa-arvon puolustaminen ja kotitalouden arvostuksen nostaminen. RITVA YLÖNEN

SAIMA HARMAJAN ARKISTO

Leo ja Laura Harmaja sekä tyttäret Saima (vas.) ja Outi 1910-luvun lopulla.

40 | MARTAT 1 | 2024

40-44 historia-lauraharmaja1-2024.indd 40

26.1.2024 13.21

LUCINA IDOLINA NUORELLE Lucina

Hagman valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1875 ja siirtyi Hämeenlinnaan valmistavan koulun rehtoriksi. Hagman oli lähes yhtä intomielinen suomen kielen ja raittiuden puolustaja kuin Arvid Genetz, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija, professori ja senaattori, joka toimi Hämeenlinnan Suomenkieli-

sen normaalilyseon suomen ja ruotsin kielen lehtorina 1879– 1887. Genetzien vanhin tytär Laura syntyi Hämeenlinnassa 1881. Hagman ystävystyi Genetzin ja tämän perheen kanssa, ja ystävyys jatkui myöhemmin Helsingissä.

Hagman alkoi pääkaupunkiin saavuttuaan puuhata muiden samanmielisten kanssa Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua (SYK). Arvid Genetz ja hänen vaimonsa, varakasta Arppen sukua oleva Eva, sijoittivat rahojaan Hagmanin edistykselliseen kouluhankkeeseen. Sen jälkeen Genetzien lasten, myös Lauran, opinahjo oli ilman muuta SYK. Seuraavaksi Lucina Hagman pani pystyyn valmistavan koulun (1887). Laura Genetz kävi sitä ennen Suomalaiseen Yhteiskouluun menoaan. Laura ja Leo Harmaja olivat opiskelutovereita. He luHagman oli SYK:n johdossa pasivat tukea toisiaan kotona, työssä ja tutkimuksen aluksi rehtorina ja sen jälkeen parissa. toisena johtajana vuoteen 1899 saakka, jolloin hän perusti oman oppi- KUTSUMUKSENA KOTITALOUS Laura koulun, Helsingin Uuden Yhteiskoulun. Genetz pääsi ylioppilaaksi SYK:sta vuonLucina Hagman toimi SYK:ssa Laura na 1900. Hänestä tuli Helsingin KeisarilGenetzin opettajana ja samalla myös esi- lisen Aleksanterin yliopiston opiskelija merkkinä naisten madollisuuksista vai- samana syksynä, tosin hänen piti ensin kuttaa niin omiin kuin yhteiskunnalli- anoa erivapautta sukupuolestaan. Pääsiinkin asioihin. SYK:n opettajiin kuului aineikseen hän valitsi tuolloin erittäin myös tulisieluinen naisasianainen Hil- miehiseksi katsotun kansantaloustieteen da Käkikoski, joka Lucina Hagmanin ja historian. Vuonna 1907 hän valmistui tavoin valittiin kansanedustajaksi 1907. maisteriksi ja jatkoi opintojaan Saksassa Laura Genetz jatkoi kanssakäymistä Hallen yliopiston valtiotieteellisessä tieHagmanin ja Käkikosken kanssa kou- dekunnassa vuoteen 1908 saakka. luajan jälkeen. Idoleistakin voisi puhua.

Laura Genetz avioitui opiskelutoverinKipinä tasa-arvon ajamiseen ja edistä- sa, myöhemmin tohtori ja professori Leo miseen syttyi hänessä liekkiin jo lukio- Harmajan kanssa 1906. Aviopuolisot luaikana. Tavoitteena oli saada naisille oi- pasivat tukea toisiaan kotona sekä työkeus päättää omaisuudestaan ja hallita ja tutkimusasioissa. He työstivät yhdessitä, tehdä ansiotyötä, päästä valtion vir- sä kansantalouden oppikirjoja ja toimikoihin, saada samat oikeuden koulutuk- vat toistensa kirjoitelmien esilukijoina ja seen kuin miehillä, yhteinen ja yhtäläi- kotikriitikkoina. nen äänioikeus sekä oikeus asettua ehKeskeisimmäksi kutsumuksekseen dolle vaaleissa.

Laura Harmaja koki toimimisen per-

SAIMA HARMAJAN ARKISTO

S

yystäkin 1800-lukua on kutsuttu aatteiden vuosisadaksi. Poliittiset aatteet ja kansanliikkeet valtasivat tilaa ja taistelivat kansalaisten kannatuksesta. Joukkoon kuului myös naisasia-aate. Yhdistyksiä syntyi, ja äänitorvikseen ne julkaisivat lehtiä ja kirjasia. Eri puolilla maata järjestettiin esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia.

Vuonna 1884 perustettiin maamme ensimmäinen naisasiayhdistys, Yhdistys naisen aseman parantamiseksi, jonka nimi vaihtui pian Suomen Naisyhdistykseksi. Perustajajäsenien joukossa oli myös Lucina Hagman. Hän erosi yhdistyksestä vajaan kymmenen vuoden kuluttua kieli- ja henkilöstöasioista syntyneen hajaannuksen vuoksi ja pani pystyyn ensin Naisasialiitto Unionin (1892) ja muutamaa vuotta myöhemmin Martta-yhdistyksen (1899).

Nuorsuomalainen Lucina Hagman oli niiden 19 naisen joukossa, jotka valittiin vuoden 1907 eduskuntaan. Samana vuonna hän perusti vielä yhden naisjärjestön, Suomalaisen Naisliiton. Sen tavoitteena oli lisätä naisten tietämystä yhteiskuntaelämästä, eritoten vaaleista.

Suomessa haluttiin nostaa koko kansan – ei vain ylempien yhteiskuntaluokkien – sivistystasoa kouluttamalla: jakamalla tietoa, neuvoja ja valistusta. Yhdistykset ja järjestöt olivat kuin luotuja tähän tehtävään. Niillä oli keskusliiton lisäksi paikallisyhdistyksiä ja haaraosastoja ympäri maata. Naisjärjestöt organisoivat keitto- ja käsityökursseja, jakoivat puutarhatietoutta ja ylläpitivät kesäsiirtolatoimintaa, järjestivät jopa alkeiskursseja kouluja käymättömille.

»

MARTAT 1 | 2024 | 41

40-44 historia-lauraharmaja1-2024.indd 41

26.1.2024 13.21

MUSEOVIRASTO

Emäntälehdessä 1/1932 ilmestyi Harmajan artikkeli Kovia aikoja elettäessä.

heenemäntien ja kotitalouksien – ja sitä kautta koko yhteiskunnan – hyväksi.

Suomessa toimi 1920-luvun lopulla pääasiassa yksityisen rahoituksen turvin viitisenkymmentä kotitalousalan oppilaitosta: kotitalousopistoja sekä emäntä-, kotitalous- ja talouskouluja. Harmaja ajoi kirjoituksissaan, kirjoissaan, esitelmissään ja henkilösuhteillaan talouskoulutuksen saamista lakisääteisesti valtion rahoituksen piiriin. Lopulta se onnistuikin. Laki tuli voimaan 1930.

Laura Harmaja näki kotitalousopetuksella olevan sosiaalipoliittisen tehtävän, sillä hänen mielestään kotitalousopetus kuului valtiolliseen kulutuspolitiikkaan. Opetuksella oli myös suuri terveydellinen ja taloudellinen merkitys.

Harmaja totesi, että kun tulotaso alenee, korostuu järkiperäisyyden tärkeys suhtautumisessa kulutukseen.

Laura Harmaja opetti vuosikymmeniä kansantaloutta ja yhteiskuntaoppia kotitalousopettajia valmistavissa oppilaitoksissa. Pisin opettajapesti hänellä oli vuosina 1915–1951 Helsingin Kasvatusopillisessa Talouskoulussa, josta valmistui kotitalousopettajia. Muita oppilaitoksia olivat muun muassa Suomalainen jatko-opisto, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, Helsingin kauppiaskauppakoulu ja Helsingin kotitalousopettajaopisto. Harmajan pääteos, akateeminen oppikirja Kotitalous kansantalou-

Lucina Hagman antoi Laura Harmajalle vaikuttajanaisen mallin.

den osana, ilmestyi vuonna 1946. Ura opettajana huipentui kodin taloustieteen professorin opetustehtävien hoitamiseen Helsingin yliopistossa 1946–1949.

PERHEENEMÄNNÄN TYÖ ESILLE Ko-

titalouden Laura Harmaja määritteli seuraavasti: Kotitaloudella sanan varsinaisessa merkityksessä tarkoitetaan perheen talouden sisäistä puolta vastakohdaksi ansiotoiminnalle eri elinkeinoissa, joka on talouden ulospäin, luontoon ja yhteiskuntaan kääntyvä puoli. Jälkimmäinen hankkii perheelle tuloja, kun taas kotitalous jakaa ja käyttää saatuja varoja perheenjäsenten jokapäiväisten tarpeiden tyydyttämiseen. Tämä merkitsee sitä, että kotitalouden varsinaisena tehtävänä on kulutuksen hoitaminen. (Perheenemännän taloudellinen tehtävä, 1928).

Vaikka kysymyksessä olisi hyvin toimeentuleva koti, jossa oli käytössä kaikki nykyajan apuvälineet ja mukavuudet sekä mahdollisuus käyttää ulkopuolisia palveluja, kodin taloustoimista ei silti päästäisi kokonaan eroon Ruoka-aineet piti hankkia ja valmistaa syötäväksi, pöytä kattaa, astiat pestä, huoneet kuurata ja vaatteet pestä ja kunnostaa.

Perheenemäntä huolehti tästä kaikesta.

Hän teki sen perheenjäsenten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ja menestymisen vuoksi. Työaikarajoitukset tai muu suojelulainsäädäntö eivät koskeneet per-

heenemäntää. Hän oli sidottu tehtäväänsä pyhänä ja arkena, päivällä ja yöllä. Siinä suhteessa perheenemännän työ erosi kaikista muista ammateista.

Laura Harmajan mielestä epäkohdat tuli korjata, oloja parantaa ja kotitaloustyötä järkiperäistää. Hän teki useita merkittäviä, radikaalejakin, aloitteita maaja kotitalouden sekä terveydenhoidon kehittämiseksi. Myös asuntojen toimivuus, rationaalisuus, viihtyisyys ja terveellisyys olivat hänelle tärkeitä.

Tutkimuskysymyksiä riitti: Mikä oli perheenemännän asema nykykodissa?

Miten tuottavaa hänen työnsä on? Miten se pitäisi laskea ja ottaa huomioon bruttokansantuotteessa? Miksi perheenemännän työtä ei arvostettu? Sittenkö perheenemännän työn arvo huomataan, kun hän menee ansiotyöhön? Eikö kallisarvoisinta ole kodin hyväksi tehty työ?

Eikö siitä riipu yksilön onni ja menestys sekä yhteiskunnan säilyminen?

KOHTI AKATEEMISTA OPPIAINETTA

Kuluttajaekonomian professori Visa Heinosen mukaan Laura Harmaja oli kotitaloustieteen tärkein kehittelijä ja teoreetikko, joka loi pohjan yliopistolliselle kotitaloustieteelle Suomessa. Harmaja veti mukaan ja rinnalleen nuorempia seuraajia, kuten Marttaliiton konsulenttien esimiehen ja pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Elli Saurion (1899–

42 | MARTAT 1 | 2024

40-44 historia-lauraharmaja1-2024.indd 42

26.1.2024 13.21

ENSIMMÄISENÄ EUROOPASSA Koti-

talousalan yliopistollinen virka perustettiin ensimmäisenä Euroopassa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan 1946. Kodin taloustiede sai akateemisen oppiaineen statuksen. Uudesta virasta vastasi professori Rurik Pihkala ja opetusta hoitivat hänen avustajinaan dosentti Nils Wes-

SOLDAN/SOTAMUSEO

1966). Saurio oli kansantaloustieteilijä, ja hänestä tuli vuonna 1947 ensimmäinen nainen Suomessa, joka väitteli taloustieteestä. Väitöskirjan nimi oli Maalaisemännän ajankäyttö suhteessa talouden laatuun ja henkilörakenteeseen.

Sen aineistona oli Marttaliiton keräämät emäntien ajankäyttötilastot. Saurio jäi virkavapaalle Marttaliitosta syksyllä 1944 saattaakseen tutkimuksensa valmiiksi. Kotitalous oli ensimmäistä kertaa väitöstutkimuksen aiheena Pohjoismaissa.

Kansanedustaja, tohtori Kaino W. Oksanen jätti jo vuonna 1930 kodin taloustiedettä käsittelevän toivomusaloitteen.

Samoin pääministeri A. K. Cajanderin komitea suositteli mietinnöissään 1930 ja 1932 kotitaloustieteellisen yliopistoviran perustamista.

Mietinnöt toimivat pohjana, kun maanviljelystalouden ja maatalouspolitiikan professori Rurik Pihkala pyrki laajentamaan tiedekunnan opetusta uusilla oppiaineilla, joihin kuului naisylioppilaille tarkoitettu kodin taloustiede.

Tätä hanketta Laura Harmaja edisti ja tuki kaikin tavoin. Tarvittiin tarmokasta toimintaa järjestöiltä, komiteoilta ja toimikunnilta, jotka olivat paneutuneet kotitalouksien hyvinvoinnin, rationalisoinnin, koulutuksen ja neuvonnan asiaan. Merkityksellisiä olivat hyvät suhteet alan lehtiin (Kotiliesi ja Marttojen Emäntälehti), radioon, yliopistoihin ja poliittisiin päättäjiin. Tärkeää oli yhteydenpito naiskansanedustajiin, kuten Lucina Hagmaniin, Hedvig Gebhardiin ja Miina Sillanpäähän, jotka taistelivat tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden sekä naisten yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja koulutuksen puolesta.

Marttaliiton toiminnanjohtaja Elli Saurio ja Laura Harmaja tekivät yhteistyötä kodin taloustieteen alalla. Kuvassa Saurio (oik.) töissä juurikasmaalla vuonna 1941.

termarck ja Laura Harmaja.

Harmajalla oli tiedollisen pätevyyden lisäksi loistavan luennoitsijan lahja.

Hänen luennoilleen osallistunut Onerva Valorinta kuvaili kokemustaan: ”Sydämeni suorastaan pomppi innostuksesta, kun tulin Kirkkokadulta Harmajan luennolta.”

Elli Saurio toimi kodin taloustieteen professorina 1950–1966. Saurion jälkeen opetustointa hoidettiin väliaikaisin järjestelyin vuoteen 1972, jolloin Maire Honkanen nimitettiin ensin ylimääräiseksi professoriksi ja vakinaiseksi vuodesta 1977 alkaen. Kodin taloustieteen nimi muutettiin kuluttajaekonomiaksi vuonna 1995. Kuluttajaekonomian professoriksi tuli Visa Heinonen vuonna 2000, kun opetustointa hoitanut Leena Kirjavainen siirtyi professoriksi Harvardiin.

Helsingin Kasvatusopillinen Talous-

koulu muuttui vuonna 1949 ylioppilaspohjaiseksi Helsingin kotitalousopettajaopistoksi. Vuonna 1975 kotitalousopettajakoulutus siirrettiin Helsingin yliopistoon.

Laura Harmaja esitti omana aikanaan taloustieteellisiä ajatuksia, ideoita ja käytännön ehdotuksia, joiden keskiössä olivat humanismi, ihmisarvo ja tasa-arvo.

Hänen ajatuksensa ovat nykyiseen yhteiskunnan ja kotitalouksien tilaan päivitettyinäkin järkeviä, jopa ajankohtaisia. Kuluttajaekonomian painopiste on ekologisesti kestävässä kulutuksessa ja siinä, mitä kestävä kehitys edellyttää tuotteilta ja kuluttajilta. Kulutuksellamme on väliä, sanoisi Laura Harmaja.

Tutkimusta ja tietoa tuloksista tarvitaan, jotta emme valinnoillamme ja kulutuskäyttäytymisellämme kiihdytä ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamaa maailmanlaajuista kriisiä.

»

MARTAT 1 | 2024 | 43

40-44 historia-lauraharmaja1-2024.indd 43

26.1.2024 13.21

INFO

Laura Harmaja (1881–1954) on haudattu Harmajan perhehautaan Helsingin Hietaniemen uudelle hautausmaalle, kortteli 6. Hautakiven syvennyksessä on kuvanveistäjä Johannes Haapasalon Runotar-veistos.

K ANAVANA EMÄNTÄLEHTI Laura Harmaja aloitti lehtiin kirjoittamisen jo opiskeluaikana. Hänen artikkeleitaan löytyy runsaasti sellaisista lehdistä kuin Koti ja yhteiskunta, Marttojen Emäntälehti, Marthojen Husmodern, Naisten ääni, Sosiaalinen Aikakauskirja ja Kansantaloudellinen Aikakauskirja. Läheisin hänelle oli vuonna 1922 perustettu Kotiliesi, jonka toimituskuntaan hän kuului kuolemaansa saakka.

Emäntälehteen numero 1/1926 Laura Harmaja kirjoitti artikkelin Rehuyksiköistä. Se käsitteli elintarvikkeiden keskihintoja ja kalorimääriä. Edullisinta hänen mukaansa oli valita kasvikset sesongin mukaan. Emäntälehdessä 1/1927 hän tarkasteli numeroiden valossa kotitalouden merkitystä yhteiskunnalle. Kotitalous ei ole ”vähäpätöisyys”, hän tähdensi.

Hän kannusti perheenemäntiä kotiopintoihin: kirjaamaan perheen tulot ja menot, laatimaan talousarvioita ja säästämään (Emäntälehti 11/1934). Hän kirjoitti kotitalouden omavaraisesta tuotannosta tulolähteenä perheelle ja kansakunnalle. Omavaraisuudella oli suuri merkitys pula- ja sota-aikoina, toki myöhemminkin.

(Emäntälehti 1/1932) Pohjoismaiden Emäntäliitto järjesti kesäisin kongresseja jäsenmaissaan, Suomen Turussa vuosina 1924 ja 1929. Laura Harmaja hehkutti Marttojen perheenemäntien hyväksi tekemää työtä ja tulevaa kongressia Kotiliedessä 11/1929: ”Martta-työ on esimerkkinä myös Skandinavian maissa, kun siellä on kehitetty perheenemäntien yhdistyksiä ja yhdistetty ne koko maata käsittäviksi liitoiksi. On ilahduttavaa, että eri maiden emäntäliitot sitten ovat muodostaneet myös suuren kansainvälisen järjestön Pohjoismaiden Emäntäliiton, jossa Suomea edustaa juuri Martta-järjestö. [--] Toivomme suuren asian saavan uutta vauhtia Turun kokouksesta. Toivomme kansainvälisen vuorovaikutuksen kantavan rikasta hedelmää kotitalouden kehittämistyölle, ja yhteisten neuvottelujen ohjaavan perheenemäntien liittoja löytämään yhä tehokkaampia menettelytapoja toiminnalleen.”

Artikkelissaan Valtavia numeroita (Emäntälehti 3/1930) Laura Harmaja arvioi Suomen kansan kotitaloustuotannon kustannuksiksi yli 13 miljardia mark-

kaa (nykyrahassa4,4 miljardia euroa) ja kulutukseksi lähes 17 miljardia markkaa (nykyrahassa 5,7 miljardia euroa). Kustannusarvion summa jakautui kahteen osaan: tarvikkeet 9,7 miljardia ja työn osuus 3,5 miljardia. Harmaja perusti arvionsa maanviljelyksen kannattavuustutkimuksiin ja työläisten sekä virkamiesten elinkustannuksista tehtyihin tutkimuksiin. Kotitaloustuotanto oli hänen laskelmiensa mukaan 78 prosenttia koko kulutuksesta. Jos kotitaloustuotanto olisi laskettu kotona valmistettujen tuotteiden ja palvelusten markkinahintojen mukaan, luku olisi hänen mukaansa ollut paljon suurempi. Harmaja haki esimerkit käytännöstä ja nosti vertailukohteeksi tehdasteollisuuden ja käsityön vuotuisen tuoton: sekin oli 13 miljardia. Vielä selkeämmän kuvan kotitaloustuotannon kustannuksista sai, kun hän vertasi kotitaloustuotannon kustannusten 13 miljardia valtion 5 miljardiin nouseviin menoihin.

Laura Harmajan mukaan näistä valtion menoista kirjoitettiin ja keskusteltiin laajasti, mutta kotitalouden mittavat luvut sivuutettiin. Suhtautumistapaan vaikutti eniten naisten ja miesten töiden asettaminen eriarvoiseen asemaan. Harmajan mielestä aviovaimojen työ kodeissa olisi pitänyt laskea mukaan kansallistuloarviointiin. Perheenemäntien työn rahallinen arvo oli hänen mukaansa mahdollista arvioida ja laskea.

KIRJALLISUUTTA

Ritva Ylönen: Järjellä ja tunteella – kodin taloustieteen uranuurtajan, opettajan, lehti- ja naisasianaisen, kirjailijan ja runoilijan äidin Laura Harmajan traaginen elämä. Warelia 2023.

KIRJOITTA JA

FT Ritva Ylönen on tietokirjailija ja kirjallisuudentutkija.

44 | MARTAT 1 | 2024

40-44 historia-lauraharmaja1-2024.indd 44

26.1.2024 13.21

MARTTAVISA Juhlavuosi käynnissä – kokemusta on jo ennestään!

LA ATINUT JOONAS JYLHÄ

MARTAT OVAT KOKOONTUNEET juhlimaan ja viettämään teemavuosia kautta historiansa.

5. Vuoden 1954 teemana oli virkistys-

8. Mikä uusi vapaaehtoisten ryhmä

vuosi. Mihin teemavuonna kiinnitettiin erityistä huomiota? a. Työajan vähentämiseen ja vapaaajan lisäämiseen b. Terveellisen ravinnon merkitykseen c. Luonnossa tapahtuvaan ulkoiluun ja liikuntaan

koulutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1984? a. Sienimartat b. Terveysmartat c. Vertaismartat

9. Vuonna 1994 käynnistettiin Mart6. Mikä oli vuoden 1964 kodin talou-

1. Missä järjestettiin vuoden 1913 Martta-päivät, järjestön ensimmäinen suurempi tapahtuma Helsingin ulkopuolella? a. Lappeenrannan ratsastusmaneesissa b. Turun kaupungintalossa c. Aulangon kylpylässä

den teemavuoden otsikko? a. Tarkan markan arki b. Irti tilipäivän orjuudesta c. Ota koppi kukkarosta

7. Vuonna 1974 järjestö täytti 75 vuotta. Kuka oli juhlavuoden suojelija? a. presidentti Urho Kekkonen b. arkkipiispa Martti Simojoki c. kirjailija Väinö Linna

tojen neuvontapuhelin maksullisena.

Montako puhelua maksuttomaan palveluun tehtiin vuonna 2022? a. 184 b. 687 c. 1 321

10. Mikä suosittu kirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2004? a. Penninvenyttäjän keittokirja b. Kotisäilöjän kirja c. Martan joulukirja

2. Missä seuraavista rakennuksista Marttaliiton vuosikokouksia on järjestetty eniten? a. Ritarihuoneella b. Töölön kisahallissa c. Säätytalossa

3. 1944 oli sodan vuoksi poikkeuksellinen juhlavuosi. Mitä seuraavista tapahtui? a. Kuusi marttapiiriliittoa joutui alueluovutuksen kohteeksi. b. Marsalkka Mannerheim toimi juhlavuoden suojelijana. c. Juhlavuoden neuvonta-aiheeksi valittiin ruoka-aineiden säilytys.

4. Mitä piirit lahjoittivat Marttaliitolle järjestön 40-vuotisjuhlassa Töölön kisahallissa? a. Puheenjohtajan käädyt b. Marttojen lipun c. Marttaessun

Martat kokoontuivat Helsingin jäähalliin järjestön 75-vuotisjuhlaan 1974.

Oikeat vastaukset: 1. b / 2. c / 3. a / 4. b / 5. a / 6. b / 7. a / 8. b / 9. c / 10. c

MARTAT 1 | 2024 | 45

45 marttavisa1-24.indd 45

26.1.2024 13.05

MINUN ASTIAKAAPPINI

Aarteet arkikäytössä Mummu kattoi kauneimmat astiansa pöytään vain juhlapäivinä, mutta Anna-Mia Rinne-Saarisella ne ovat jokapäiväisessä käytössä. Perintöastiat tuovat hänen arkeensa iloa ja ihania lapsuusmuistoja mummulasta.

SUSANNA VILJANEN KUVAT PASI LEINO

Anna-Mia Rinne-Saarinen on rakastanut kauniita astioita pienestä pitäen.

– SAANKO SYÖDÄ PUURON tuollaiselta lautaselta, pikkuinen Anna-Mia pyysi mummulta ja osoitti astiakaapin ylähyllylle. Siellä mummu piti Arabian keittolautasia, jotka oli saanut papan kanssa häälahjaksi.

Tottahan mummu heltyi pikkutytön pyyntöön, ja AnnaMia sai syödä suklaapuuronsa kauniilta lautaselta.

Kun Anna-Mia Rinne-Saarinen aikuistui, mummu alkoi lahjoittaa hänelle kauniita astioitaan. Ensin maitokannun, sitten keittolautaset ja kahvikuppeja.

– Kun olet niistä aina niin tykännyt, mummu sanoi.

Anna-Mian keittiössä mummun lautaset ovat nyt jokapäiväisessä käytössä. Niiden kaveriksi on kertynyt muita vanhoja astioita, joita hän on saanut ja hankkinut.

Laadukkaat perintöastiat ovat kestäneet hyvin jokapäiväistä käyttöä ja jopa konepesua. Yhtään mummun keittolautasta ei ole mennyt rikki eivätkä niiden hempeät värit ole koneessa haalistuneet.

Anna-Mia käy usein tarkistamassa vanhojen tavaroiden liikkeiden valikoimat.

– Jos en osta mitään itselle, saatan löytää kivoja lahjoja.

Tykkään itsekin saada lahjaksi kierrätettyä. Se on ekologista, ja vanhat esineet ovat minusta kauniita.

Kierrätyslahjoja Anna-Mia ostaa vaikkapa lapsilleen. Teini-iässä nämä marisivat, että miksi meillä kaikki on tällaista vanhaa. Nyt aikuisina he ovat alkaneet arvostaa vanhojen esineiden kauneutta.

46 | MARTAT 1 | 2024

46-49 astiakaappi1-2024.indd 46

26.1.2024 13.22

Astiakaappi on ostettu papan perintörahoilla. AnnaMia maalasi sen vaaleaksi, jotta tupaan saatiin valoisampi ilme.

Pentikin astiaston Anna-Mia keräsi lukiolaisena ollessaan töissä ketjun liikkeessä.

Puinen salaatti- ja tarjoilukulho on Anna-Mian äidin peruja.

Anna-Mian mies Kimmo on entinen ravintola-alan ammattilainen. Hienostunut ruotsalainen Rörstrand-astiasto on hänen hankkimansa.

Liemikulho löytyi vanhojen tavaroiden liikkestä.

Lasitavaroiden hyllyllä on vanhaa ja uutta, mummulasta tulleita laseja sekä lahjoja työpaikoilta ja sukulaisilta.

Uunivuoat ja tarjoilukulhot ovat ensimmäkseen löytöjä vanhojen tavaroiden liikkeistä.

MARTAT 1 | 2024 | 47

46-49 astiakaappi1-2024.indd 47

26.1.2024 13.22

YLEENSÄ LAUTASHYLLY ei ole näin täynnä, sillä kaikki lautaset ovat jokapäiväisessä käytössä ja osa siis tiskikoneessa. Mummun sinertävät keittolautaset näkyvät keskellä alhaalla.

Valkoiset lautaset ovat Anna-Mian äidin hänelle ostamat. Vanhanmallisina se sopivat hyvin perintöastioiden joukkoon.

Alahyllyn kulhoja käytetään sipuleiden, kananmunien ja itse kasvatettujen chilien säilytykseen. Myös vanhat sokerikot saavat olla aina näkösällä.

– Tykkään pitää kauniit tavarat esillä ja käytössä. Ne tekevät arjesta kauniimpaa ja juhlavampaa. Hyvä arki on elämässä tärkeintä.

– Sisustamisessa olen kaikkea muuta kuin minimalisti, mutta silti kaikki astiat eivät mahdu kerralla näkyviin. Välillä kierrätän esineitä pöydältä kaappiin ja toisia tilalle, kertoo AnnaMia Rinne-Saarinen.

Perintölautaset ja uudemmat astiat sopivat hyvin yhteen.

48 | MARTAT 1 | 2024

46-49 astiakaappi1-2024.indd 48

26.1.2024 13.22

ANNA-MIAN RAKKAIN astia on liki satavuotias Arabian maitokannu.

– Tämä on ensimmäinen astia, jonka mummu minulle lahjoitti. Purjelaivan kuva tekee kannusta aika erikoisen.

Myöhemmin Anna-Mia on hankkinut lisää maitokannuja. Alle litran vetoiset kannut toimivat hyvin isommissa kahvituksissa.

"On kiva valita oma kahvikuppi tunnelman mukaan."

MUMMUN VANHAT Arabiat muodostavat noin 70 parin kahvikuppikokoelman perustan. Sittemmin niitä on ostettu itse lisää ja saatu lahjaksi sekä tutuilta että kahvipaahtimon asiakkailta.

Kun paahtimoon tulee maistelijoita tai siellä pidetään pop up -kahvilaa, heillekin katetaan pöytään vanhat kupit.

– Kaunis kattaus on osa elämystä. On kiva valita oma kuppi tunnelman mukaan, tietää Anna-Mia, joka opettaa matkailua, tapahtumatuotantoa ja ohjelmapalvelualaa. Hän on Askaisten Marttojen jäsen.

Vanhat kupit henkivät kestävää elämäntapaa, joka on yrittäjille tärkeä asia. Paahtimossa kaikki kierrätetään: juuttikankaisista kahvisäkeistä tehdään kauppakasseja, essuja ja patalappuja, pavuista paahtaessa irtoava puru päätyy kasvimaalle lannoitteeksi ja kahvisäkkien muoviset sisäpussit roskapusseiksi.

ANNA-MIA PERUSTI miehensä Kimmon kanssa viisi vuotta sitten kodin kellariin kahvipaahtimon, Askaisten Prännärin.

– Prännäri on kahvin paahtamiseen hellalla käytetty rasia, jollainen on aikoinaan ollut joka talossa. Oma prännärimme kiertää milloin missäkin myyntipisteessä. Kahvin paahtamiseen käytämme isoa, kaasulla ja sähköllä toimivaa konetta.

Espressopannut on hankittu uutena, kahvipurkit ja muut säilytysastiat sekä tarjottimet ovat vanhoja.

MARTAT 1 | 2024 | 49

46-49 astiakaappi1-2024.indd 49

26.1.2024 13.22

BOKASHI VAIHE VAIHEELTA OUTI TYNYS // KUVAT RITVA TUOMI

Bokashikompostointi tuottaa nopeasti ravinteikasta ja maata elävöittävää multaa. Säiliöstä valutettu bokashineste sopii kaikkien kasvien lannoittamiseen.

J

Näitä chilin taimia on lannoitettu bokashinesteellä. Kasvilannoitteena nesteen laimennussuhde on vähintään 1:200 ja taimilla mieluusti tätäkin laimeampi. Ole sitä varovaisempi, mitä pienempi taimi on kyseessä. Periaate: mieluummin erittäin laimeaa ja usein kuin tymäkkää ja harvoin.

apanilainen bokashikompostointi perustuu hyödyllisten EM-mikrobien käyttöön ja fermentointiin. Menetelmä on siisti ja hajuton. Voit käsitellä sekä keittiöjätteet että pihasta kertyvät naatit ja muut kasvijätteet.

Keittiöjätteiden käsittelyyn tarvitaan jätteiden keruuastia ja ainakin kaksi ilmatiivistä bokashiastiaa, joissa on välipohjat ja hanat. Lisäksi tarvitaan mikrobeja sisältävää bokashirouhetta.

Pilkotuista keittiöjätteistä tihkuu bokashiastian pohjalle nestettä, jota valutetaan hanasta noin kolmen päivän välein.

Vahva bokashineste sopii rutkasti laimennettuna lannoitteeksi kaikille kasveille. Se sisältää elävyyttä tuovia mikrobeja sekä ravinteista etenkin kaliumia ja fosforia. Neste sisältää myös typpeä, jos astiaan on lisätty tummanvihreitä naatteja.

Kun bokashiämpärissä oleva aines on fermentoitunut, se siirretään multatehtaaseen eli sekoitetaan multaan. Ravinteikas, typpeäkin sisältävä tuotos on käyttövalmista maanparannukseen tai istutukseen 4–6 viikon kuluttua.

50 | MARTAT 1 | 2024

50-53 bokashi1-24.indd 50

26.1.2024 13.22

TEE NÄIN 1. Hyödynnä bokashia kasviperäisen aineksen, kuten vihannesten ja hedelmien kuorien, kompostoinnissa. Lisää eläinperäisiä jätteitä vain pieniä määriä ja mieluiten kypsennettynä.

2. Laita bokashiastian pohjalle talouspaperia ja bokasrirouhetta. Lisää sen jälkeen pilkottu jäte ja tiivistä. Sirottele päälle bokashirouhetta pakkauksen ohjeen mukaan. Kuivaa rouhetta tarvitaan jätelitraa kohden noin ruokalusikallinen, kosteaa 0,5–1 dl.

3. Valuta hanasta bokashinestettä ja lannoita sillä kasveja. Laimenna nestettä vedellä vähintään suhteessa 1:200.

Pienille taimille annetaan tätäkin laimeampaa liuosta. Neste säilyy jääkaapissa muutamia viikkoja. Se sopii myös viemäriputkien puhdistamiseen.

4. Kun bokashiastia on täpösen täynnä, jätä se fermentoitumaan huoneenlämpöön vähintään parin, mieluiten 3–4 viikon ajaksi. Täytä sillä välin toista bokashiastiaa.

5. Vie sen jälkeen tummaksi fermentoitunut aines multatehtaaseen, eli esimerkiksi eläimiltä suojattuun säiliöön tai kompostoriin. Multauksen aikana tarvitaan happea. Laita alimmaksi multaa, sekoita bokashi keskelle tulevaan multaan ja peitä mullalla. Multaa pitää olla vähintään sama määrä kuin jätettä. Parhaiten multatehtaaseen sopii käytetty multa, joka on elävää ja nopeuttaa ainesten hajoamista.

6. Käytä bokashimultaa maanparannukseen ja istuttamiseen aikaisintaan 4 viikon kuluttua. Pakkanen pysäyttää multaantumisen.

7. Huomioi bokashimullan käytössä multatehtaaseen lisätyn mullan määrä. Bokashimulta on kuin mitä tahansa vahvaa multaa, jonka ravinteikkuus vaihtelee. Jos sekoitusmultaa on ollut reilusti enemmän kuin bokashia, seos sopii sellaisenaan istutukseen. Voit myös istuttaa kasvit bokashimullan päälle lisättyyn 20–30 sentin multakerrokseen.

A

Bokashiastian pohjalle laitetaan pala talouspaperia ja bokashirouhetta.

C

Bokashirouhetta lisätään astiaan jokaisella täyttökerralla. Aines pitää tiivistää napakasti.

B

Keittiöjäte silputaan pieneksi. Sitä lisätään bokashiastiaan 2–3 päivän välein.

D

Bokashiastian pohjalle valuu bokashinestettä, jota valutetaan hanasta tarpeeksi usein, 2–5 päivän välein.

Ihan heti nestettä ei kerry, määrä lisääntyy vähitellen.

MARTAT 1 | 2024 | 51

50-53 bokashi1-24.indd 51

26.1.2024 13.22

PIRJO JOKINEN: ”HELPOMPAA EI VOI OLLA”

”Arvostan bokashoinnin helppohoitoisuutta: kun menetelmän oppii, helpompaa ei voi olla. Bokashointi on hajutonta, siistiä ja ympäristöystävällistä ja sopii myös pienelle pihalle. Perinteisestä kompostoinnista olen luopunut, sillä bokashointi on tavallista kompostointia kevyempää ja vaatii vähemmän työvaiheita.

Kompostin kääntäminen on raskas työ.

Bokashointi on nopeaa, sillä jätteet muuttuvat ravinteikkaaksi mullaksi 1–2 kuukaudessa. Multasäkkien ostamisen sijaan kierrätän istutuksissa samaa multaa bokashilla parannettuna ja elävöitettynä.

Kaikki eloperäinen aines pyörii bokashoinnissa mukana, sillä laitan multatehtaaseen mullan lisäksi myös pihalta kertyvää ainesta, kuten haravointijätteitä.

Bokashimulta voi olla kokkareista, kun sen laittaa penkin tai istutusastian pohjalle.

Tomaattien ja chilien istutuslaatikkoon laitan alimmaksi risuja, lisään uutta bokashimultaa ja levitän päällimmäiseksi 20–30 sentin kerroksen viimevuotista bokashimultaa. Tällöin juuret hakeutuvat vähitellen uuteen ja ravinteikkaaseen bokashimultaan.”

E

Pirjo Jokinen on bokashoinut keittiö- ja puutarhajätteitä jo vuosia.

F G

Multatehtaasta tyhennettyä multaa.

Fermentoituneen aineksen tunnistaa tummasta väristä. Erilaiset ainekset erottaa vielä selvästi.

Fermentointunut keittiöjäte tyhjennetään multatehtaaseen eli sekoitetaan multaan.

Tässä vaiheessa tarvitaan happea. Multatehdas pitää suojata eläimiltä.

52 | MARTAT 1 | 2024

50-53 bokashi1-24.indd 52

26.1.2024 13.23

VÄLTÄ ONGELM AT

»Kaksi tavallisinta ongelmaa ovat bokashiastian ilmavuus ja märkyys. Ne aiheuttavat hajuhaittoja ja homekasvustoa. »Laita bokasiastian pohjalle arkki talouspaperia. Se estää välipohjassa olevia reikiä tukkeentumasta. Neste pääsee valumaan astian pohjalle esteettä. »Lisää pilkottuja aineksia astiaan vain 2–3 päivän välein. »Pilko ainekset hyvin ja tiivistä ne napakasti aina, kun täytät bokashiastiaa. Sulje kansi huolellisesti ja laita astian päälle paino, jos kansi tuntuu vähänkään löysältä. »Tarkkaile nesteen kertymistä ja valuta sitä hanasta 2–5 päivän välein. Muista sihauttaa kannen raosta ilmat pihalle, kun olet valuttanut nesteen.

ONNISTUUKO TALVELLA?

»Ympärivuotinen bokashointi onnistuu kolmella eri tavalla: 1. Varaa talveksi multaa ja perusta multatehdas sisälle. Parin-kolmen viikon kuluttua aines on valmista vietäväksi ulos.

2. Vaihtoehtoisesti voit myös tyhjentää bokashiastian sisällön lämpökompostoriin tai muuhun eläimiltä visusti suojattuun säiliöön.

3. Fermentoi keittiöjätteitä useissa bokashiastioissa ja jätä ne odottamaan kevättä ja multatehtaaseen sekoittamista. Kun fermentoituneesta aineksesta ei enää valu nestettä, sen voi siirtää myös ilmatiiviiseen muovipussiin.

Pussi säilytetään sisätiloissa tai eläimiltä suojattuna ulkona.

ASIANTUNTIJA

Juttuun on haastateltu Pirjo Jokista.

Hän on puutarhamartta ja Keski-Lahden Marttojen jäsen.

Laimennettu bokashineste sopii hyvin taimien lannoitukseen, sillä se sisältää kaliumia.

TÄRKEÄ Ä NOUDATA JÄTEHUOLTO M Ä ÄRÄYKSIÄ

»Bokashiastiasta tyhjennettävä fermentoitunut aines kelpaa eläimille ravinnoksi. Käsittele sitä ruokajätteen tavoin. Ota selville oman paikkakuntasi määräykset ja ohjeet biojätteiden suhteen ja noudata niitä. »Helppo ratkaisu multatehtaalle on oma, jyrsijöiltä suojattu kompostori, josta valmis bokashimulta kiertää puutarhaan. »Fermentoituneen aineksen voi kipata myös lämpökompostoriin muiden jätteiden joukkoon. Huomaa kuitenkin, että +40 asteen yläpuolelle nouseva lämpötila ja pitkä jälkikompostointi tuhoavat hyödyllistä EMmikrobistoa.

Painona oleva tiiliskivi varmistaa, että bokashisanko pysyy ilmatiiviinä fermentoinnin aikana.

MARTAT 1 | 2024 | 53

50-53 bokashi1-24.indd 53

26.1.2024 13.23

Tänä vuonna kultakirjaimin

Osta täältä: ŏR lx xŏ-ű[p px[ű E~6L ~[ !TŖx~[xx!!xű

Nämä ja muut juhlavuoden tuotteet Martanpuodista!

Tekstiilit ovat 100 % ekologista materiaalia.

Logoissa kullanvärinen painatus.

28 €

16 €

ESSU

T-PAITA

40 € COLLEGE

54 | MARTAT 1 | 2024

54 martanpuoti-juhlavuodenvihreät-1-2024.indd 54

26.1.2024 13.23

MARTTAILU

Minna Kantola kutsui martat kotiinsa

VIIVI HANDOLIN

Marttayhdistys on pala kotimaata Espanjan Aurinkorannikolla. Harrastaminen on samanlaista kuin Suomessa, erilaisilla mausteilla vain.

55 marttailukansi1-24.indd 55

MARTAT 1 | 2024 | 55

26.1.2024 13.24

Aurinkorannikon uudet martat tutustuivat toisiinsa puheenjohtaja Minna Kantolan kotona. Vasemmalta Ritva Simola, Soile Saari, MarjaLiisa Mattila, Minna Kantola, Leea-Marja Vuorinen, Taina Laru, Ulla Maasio, Tarja Jokiniemi ja Anita Handolin.

56 | MARTAT 1 | 2024

56-59 yhdistys-aurinkoranta1-24.indd 56

26.1.2024 13.24

AURINGON MAUSTAMAA MARTTAILUA

Aurinkorannikon Marttojen toiminnassa on omanlaisensa mausteet. Toimintaympäristö tarjoaa mahdollisuuksia vaikkapa rantarentoutumiseen, flamenco-iltaan tai retkiin lähiseudulla.

TEKSTI JA KUVAT VIIVI HANDOLIN

O

n uusien marttojen iltapäivä Fuengirolassa Espanjan Aurinkorannikolla. Puheenjohtaja Minna Kantolan kotona käy kuhina. Reilu kymmenen marttaa on kerääntynyt Mijas Puebloon tutustumaan toimintaan ja toisiinsa. Kantolan kodin ulkopuolelta avautuvat huikeat näkymät Välimerelle ja alas Fuengirolaan.

Keittiössä valmistuu espanjalainen perunamunakas, tortilla de patatas.

– Kuinka moni esikeittää perunat, ennen kuin laittaa ne pannulle, kysyy Kantola. Anita Handolin kaataa Soile Saaren ja Ulla Maasion valmistelemat ainekset, viipaloidut perunat ja sipulit, paistumaan.

– En ole eläessäni tehnyt perunamunakasta, paljastaa Ritva Simola. Onko kardinaalivirhe, jos laittaa sekaan muutakin kuin perunat ja sipulit?

– Ei, arvelevat muut. Siitä tulee vain erilainen.

Kun mehevä munakas ja kyytipojaksi tehty salaatti – mangoa, tomaattia, salaattia ja vuohenjuustoa – ovat valmiita, jutellaan siitä, mikä on saanut itse kunkin liittymään Marttoihin.

Yhteisöt ovat tärkeitä, sanovat kaikki.

Erityisen tärkeitä ne ovat ulkomailla asuessa. Arja Vallinkoski pyrkii viettämään mahdollisimman paljon aikaa espanjalaisten kanssa, mutta martat ovat poikkeus.

– Tuntui hyvältä ajatus, että Martoissa on samanhenkisiä ja suunnilleen samanikäisiä naisia kuin itse olen.

Uusiin ihmisiin tutustuminen tuntuu kaikille rikkaudelta. Tutut piirit ovat jääneet Suomeen, ja on tilaa uusille ystävyyksille.

YHDESSÄ YSTÄVÄN KANSSA Taina La-

ru ja Marja-Liisa Mattila nautiskelevat ruoan päälle auringosta. Ystävykset tutustuivat toisiinsa Espanjassa muutamia vuosia sitten ja liittyivät yhdessä Marttoihin.

– Etsimme harrastusta, jota voisimme tehdä yhdessä. Jotain, joka tuo arkeen rytmiä ja vie pois kotoa, naiset sanovat. Muiden suomalaisten kanssa on mukava kokoontua.

Marja-Liisasta olisi hauskaa oppia ruoanlaittoa. Taina on ehtinyt jo käsityömarttojen tapaamisiin, jossa huovutetaan muun muassa stressipalloja myyjäisiin.

Aurinkorannikon Martoissa uusia ihmisiä tapaa ehkä erityisen paljon, sillä jäsenet ovat kovin liikkuvaisia. Osa asuu toki pysyvästi Aurinkorannikolla, mutta suurin osa matkustaa Suomen ja Espanjan välillä.

– Ihan kaikki ovat tervetulleita, sanoo varapuheenjohtaja Sirpa Ristolainen.

Toissijainen marttailu on erittäin kannustettavaa. Jos on jäsen Suomessa, voi liittyä meidän jäseneksemme kahdeksan

euron vuosimaksulla ja tulla täällä ollessaan mukaan toimintaan, hän kannustaa.

HUIKEA MADRIDIN RETKI Torstai-il-

tapäivällä 25 Marttaa on kokoontunut Fuengirolan Nave-ravintolaan. Yhdistyksellä ei ole omia tiloja, mikä aiheuttaa usein päänvaivaa, mutta onneksi Navesta on löytynyt rauhallinen tila viikoittaisille kokoontumisille. Joka toinen tiistai käsityömartat puolestaan levittävät pöydille huovutus-, virkkaus- ja neulomistarvikkeensa.

Iso osa paikalla olevista on kotiutunut edellisenä päivänä kolmen päivän Madridin-reissulta. Ohjelmassa oli muun muassa flamenco-esitys, Mamma Mia -musikaali, käynti suurlähetystössä ja taidemuseoita. Salista kuuluu innostunutta kerrontaa. Flamenco oli upea, Mamma Mia monin verroin elokuvaa parempi ja suurlähetystön vastaanotto lämminhenkinen ja informatiivinen.

Yksi Madridin kävijöistä on Anneli Marjamäki. Hän viettää aikaa Fuengirolassa syksyisin ja joskus keväisinkin. Kotona Suomessa hän kuuluu Hyvinkään Marttaklubiin. Aurinkorannikon Martoissa hän on käynyt kolme vuotta aina paikalla ollessaan.

– Satuin näkemään ilmoituksen tapahtumasta ja minut otettiin avosylin vastaan.

»

MARTAT 1 | 2024 | 57

56-59 yhdistys-aurinkoranta1-24.indd 57

26.1.2024 13.24

Parvekkeelta on huikea näkymä alas Fuengirolaan.

Minna Kantola kutsui martat kotiinsa.

Myös vieressä istuva Pirjo Ahokas on innokas martta sekä kotona Porissa että Aurinkorannikolla. Suomeen palatessaan hän kertoo kuulumisia auringosta ja toisin päin. Se antaa inspiraatiota ideointiin molemmin puolin.

PAIKALLISIA TAPAHTUMIA Monet ta-

pahtumista ovat samanlaisia kuin Suomessakin, erilaisilla mausteilla vain.

Syksyn aloittavat rantarentoutus ja laivareissu Benalmadenaan, jouluaikana tunnelmoidaan joulumyyjäisissä. Tammikuussa vietetään suurta marttailtaa, ja kevätkausi huipentuu kalan grillaamiseen rannalla. Myös garderobi-tapahtuma ja kasvisruokakurssi ovat olleet suosittuja.

Uusia ideoita satelee koko ajan, niin tänäänkin. Lähdetäänkö kokeilemaan uusia tapas-paikkoja? Entäs kuka lähtee mukaan kokeilemaan takaperinkävelyä rannalla?

Puheenjohtaja Minna Kantola vie marttoja mielellään retkille, jotka tutustuttavat paikalliseen elämään. Hiljattain käytiin Iberico-porsastilalla, jossa maukkaasta lihastaan kuulut porsaat elävät vapaina ja syövät tammenterhoja. Alkuvuonna retkeiltiin kukkivassa mantelipuulaaksossa.

– Tulevaisuudessa olisi mukava tutustua entistä enemmän Salaatissa maistuvat mango, tomaatit ja vuohenjuusto. paikallisiin ja tehdä yhteistyötä espanjalaisten kanssa, Minna toivoo. sen perustamiseen he saivat tukea Uudenmaan Martoilta.

NEULOMISESTA SE LÄHTI Mistä Au– Martoilla on hyvä brändi, ja halurinkorannikon Martat oikeastaan sai al- simme tuoda Aurinkorannikolle suomakunsa? laisuutta. Olemme ylpeitä suomalaisuuFuengirolassa toimi vuonna 2012 neu- destamme, vaikka asummekin Espanlekahvila, ja sen vetäjä Minna Kantola jassa, sanoo Sirpa Ristolainen, joka oli sai idean Martoista. Kukaan perustajis- mukana perustamassa yhdistystä. ta ei ollut aiemmin kuulunut Marttoi– Martoissa on aivan ihanaa yhdenhin, mutta Martat heistä tuli. Yhdistyk- vertaisuutta, kaikki ovat taustasta riip-

58 | MARTAT 1 | 2024

56-59 yhdistys-aurinkoranta1-24.indd 58

26.1.2024 13.24

INFO AURINKORANNIKON M ARTAT

»Perustettu vuonna 2012. »Jäseniä noin 80. Korona verotti jäsenmäärää, mutta vuonna 2023 uusia liittyi taas lähes 40. »Kotipaikka Fuengirola. Yhdistys kuuluu Uudenmaan Marttoihin. »Puheenjohtaja Minna Kantola. »FB Aurinkorannikon Martat, aurinkorannikonmartat.yhdistysavain.fi

KOKEILE SINÄKIN! Ulla Maasio (vas.), Marja-Liisa Mattila ja Taina Laru nauttivat auringosta.

Tortilla de patatas

(pannullinen)

pumatta samalla viivalla, eikä olla mihinkään päin kallellaan.

Sirpalle Martta-aate on sydämen asia.

– On niin paljon yksinäisyyttä. Jos saadaan ihmiset lähtemään kotoa ja osallistumaan, se on äärettömän tärkeää.

Hänellä olisi tulevaisuuteenkin toive: Jos joku Suomesta tulisi tutustumaan toimintaan, se olisi upeaa.

– Ollaanhan me kuitenkin Suomen eteläisin osa, hän sanoo pilke silmäkulmassaan.

3 kiinteää perunaa 1 sipuli oliiviöljyä suolaa ja pippuria 3 kananmunaa »Viipaloi kuoritut perunat ja hienonna sipulit. Kaada ainekset pannulle runsaaseen oliiviöljyyn, mausta suolalla ja pippurilla. Kypsennä noin 20 minuuttia. Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa ja kaada perunasipuliseos munien joukkoon. Valuta seos pannulle, jossa on oliiviöljyä ja paista noin 5 minuuttia. Käännä munakas esimerkiksi kantta käyttäen ympäri ja paista vielä toiselta puolelta. Munakkaan tulee olla paksu, kiinteä ja kakkumainen. Nauti esimerkiksi vuohenjuustosalaatin kanssa.

VINKKI

Jos haluat lyhentää paistoaikaa, esikeitä perunoita hetki.

Porukalla kokkaaminen on marttailua parhaimmillaan.

Ulla Maasio (vas.), Minna Kantola ja Soile Saari valmistelevat perunamunakkaan ja salaatin aineksia.

MARTAT 1 | 2024 | 59

56-59 yhdistys-aurinkoranta1-24.indd 59

26.1.2024 13.24

Syksykansi lukijoiden suosikki VIIME VUODEN VIIMEISESSÄ Martat-lehdessä kysyimme lukijoilta, mikä oli paras lehden kansi vuonna 2023. Jokainen kansi sai tasaisesti kannatusta, mutta kaksi erottui vastausvyöryssä ylitse muiden: syksyinen sienestäjä ja jouluinen juhlija. Loppukahinoissa voittajaksi kiri lehden numero 4 kansi.

Sienestysaihe sai vastakaikua lukijoissa, ja marttojen rakkaus ulkoiluun sekä metsän antimiin tuli taas todistettua.

Ylipäätään kansikuvien tyyliä ja toteutusta kiiteltiin: ”Kaikki kannet olivat hyviä – oli vaikea valita.” ”Kiitos kaikille piirijohtajille ja -työntekijöille heittäytymisestä kansikuvauksessa, kiitos. Koko kuvasto tuo hyvin esille sitä, mitä Marttaliitto tekee ja edustaa ja sen monipuolisia kasvoja ja moni-ikäisyyttä."

Toisaalta jotkut vastaajat kertoivat olevansa kyllästyneitä henkilökuviin. Erään vastaajan mielestä kansikuvat ”toistavat stereotyyppistä naiskuvaa: umpimeikattuna ja laitettuna naisten askareissa.”. Kansiin toivottiin luontonäkymiä, käsitöitä, ruokaa tai kasveja.

Kiitos kaikille osallistuneille! Vastaajien kesken arvottiin 5 marttamuki-pakkausta. Sen saivat Tiina Luhtaniemi Kouvolasta, Katri Parantainen Helsingistä, Anne Pulliainen Oulusta, Sinikka Salonen Joutsasta ja Arja Seppälä Kokkolasta.

HK

Näin kannattajat kommentoivat:

”Iloinen ilme ja hyvät värit.”

”Kansi ilmentää marttamaista tekemisen iloa arjessa.” ”Kuva huokuu lämmintä syksyistä tunnelmaa, kutsuu metsään hakemaan paitsi ruokaa, myös luonnon antamaa hyvää mieltä ja mielen tasapainoa.” ”Kannesta näkee niin ihanan sienestäjän ilon kun on löytänyt korin täyteen sieniä!”

”Pirtsakka kuva ja kauhalla kauhotaan.” ”Ihanan raikas kuva, selkeät värit, pirteä martta kuvassa.”

”Ihana kesätunnelma ja nokkonen on niin terveellistä.”

”Kansi on voimaannuttavan kiva.” ”Paras värimaailma ja upea nainen juhlavasti itsenäisyyspäivään ja jouluun valmistautuen.”

60 | MARTAT 1 | 2024

60 paraskansi1-2024.indd 60

26.1.2024 13.24

HEIKKI SYRJÄ – RIKU SUOKAS

KAIKKIEN KAVERI

Vieras juha siltanen

ELI JULMURIN SUVIYO

uusi ainen t ko im ia d k o m e 6 . 2 0 24 .

1 a lt 2 ensi-i

PYYNIKIN KESÄTEATTERI 2024

Armi

VAHVAN NAISEN MUOTOKUVA KRIITIKOIDEN JA YLEISÖN SUOSION SAAVUTTANUT MENESTYSTEOS ILMAJOELLA 7.–16.6.2024 Armi-ooppera maalaa tarinan Marimekon perustajan elämästä kaikkine sävyineen.

Upea musiikki, vahva tarina, karsimaattiset solistit, näyttävät lavasteet ja raikkaat kuosit.

Esitykset luonnonkauniilla Ooppera-areenalla.

Sävellys: Eeva Kontu | Libretto ja ohjaus: Heta Haanperä | Armi Ratia: Lilli Paasikivi Muissa rooleissa mm.: Minna-Leena Lahti, Aarne Pelkonen, Mari Palo, Piia Komsi

”

Eeva Kontun helposti lähestyttävä musiikki on rytmistä ja ilmaisuvoimaista - Epari

”

Armin roolista kehkeytyi yksi Paasikiven parhaista - Helsingin Sanomat

Marttojen Juhlavuoden jäsenetu: 70 €/lippu (norm. 72–87 €) Tarjous voimassa 31.5.2024 saakka. Liput verkkokaupasta koodilla MARTAT24.

Liput ja lisätiedustelut: musiikkijuhlat.fi | 06 424 2900 | toimisto@musiikkijuhlat.fi Mainitse varatessasi Marttojen juhlavuoden etu!

61 ilmoitukset 1-2024.indd 2

26.1.2024 11.37

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

KOONNUT REIJA SALOVAARA

JUHLAVUOSI TEHDÄÄN YHDESSÄ martat.fi/juhlavuosi Marttajärjestön 125-juhlavuosi näkyy yhdistyksissä, piireissä ja liiton toiminnassa läpi vuoden.

MENNÄÄN METSÄÄN JUHLIMAAN

martat.fi/juhlat-metsassa Tiistai 21.5. on erityinen päivä yhdistyksissä ja piireissä. Silloin vietetään Juhlat metsässä; omalla joukolla, monen yhdistyksen kesken tai kaikille avoimena. Tyyli on vapaa ja ohjelma toivottavaa, mutta ainakin kilistellään maljoja, pidetään puheita ja herkutellaan (Katso martan marjalotan,

kaneliämmien ja punajuurikranssin ohjeet s. 14–20)! Juhlassa on hyvä hetki kiittää yhdistyksen puuhamarttoja ja esimerkiksi jakaa jäsenille myönnetyt ansiomerkit.

Jos on vaikea päästä metsän luo, tuodaan metsä juhlijoiden luo vaikka koristelemalla kokoustila luonnonmateriaaleilla.

62 | MARTAT 1 | 2024

62-65 yhdessäyyuusi-1-2024 .indd 62

26.1.2024 13.09

GA AL A RUUDUSSA

PERINNE EL Ä Ä

Vinkki sinulle, joka et pääse 20.4.Tampere-talon juhlaan: ohjelmaa voi seurata etäyhteydellä klo 16–19. Pistetäänkö porukalla omat pirskeet pystyyn ja seurataan gaalaa kotisohvalta? Tapahtuman linkki tulee martat.fi-etusivulle kyseisenä päivänä.

martat.fi/tuetaan-tulevaisuudenharrastajaa Novita ja Marttaliitto kutsuvat kässämartat opettamaan kädentaitoja ja siirtämään perinnettä uusille harrastajille. Tällä kertaa aiheena on virkkaus.

Novita lahjoittaa 125 ilmoittautuneelle kässämarttaryhmälle tuotepaketin, joka sisältää mm. 5 kg vastuullista Novita Wool Rescue -villasekoitelankaa.

Ilmoittautuminen on avoinna 5.2.–5.3. ja yhdistykset valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Novita toimittaa lankapaketit hakemuslomakkeessa ilmoitettuun osoitteeseen maaliskuussa.

K AIKKI MUK A AN M AHTIRALLIIN

martat.fi/mahtava-marttaralli Luvassa ennennäkemätöntä hupailua: Mahtava marttaralli kisataan lauantaina 24.8. eri puolilla maata. Yhdistys ilmoittaa joukkueensa mukaan ja saa ohjeet tarvikkeista, joita käytetään rallissa. Päivän aikana joukkueet saavat määrävälein uusia tehtäviä ja suorittavat ne yhtä aikaa. Jokainen yhdistys on yksi joukkue, ja joukkueen kokoa ei ole rajoitettu. Nyt kaikki kaahaamaan – olemmehan rallikansaa!

PUNOTA AN JA VÄRJÄTÄ ÄN

JUM AL ANPALVELUS TELEVISIOSSA

martat.fi/metsateemavuosi-kasitoissa Etäkässäkahviloissa keskitytään luonnonmateriaaleihin.

5.3. Pajunpunonta 8.5. Kasvivärjäys Muistathan myös käsityötempauksen: istuinalustoja päiväkoteihin ulkoilua varten.

Tampereen tuomiokirkossa vietetään sunnuntaina 21.4. klo 10 alkaen ehtoollisjumalanpalvelus kansanlaulukirkkona Marttojen juhlavuoden kunniaksi. YLE televisioi jumalanpalveluksen suorana. Jumalanpalveluksessa saarnaa ja liturgina toimii Marttaliiton pääsihteeri, rovasti Marianne Heikkilä.

MARTAT 1 | 2024 | 63

62-65 yhdessäyyuusi-1-2024 .indd 63

26.1.2024 13.09

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

PEIPPO BONGATTU!

https://kevatseuranta.fi/ Martat osallistuvat Luontoliiton kevätseurantaan, joka alkaa 24.2. ja jatkuu kesäkuuhun. Teemalajit ovat käenkaali eli ketunleipä, variksenmarja, peippo, kekomuurahainen ja haavan kukinta. Lisäksi seurataan 40:ää vakiolajia. Havainnot tallennetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon aineistoihin. Niiden avulla pystytään vertailemaan kevään alkamista ja edistymistä eri vuosina.

KOULUTTAUDU JA KOULUTA

martat.fi/ketjukoulutukset Marttapiirien järjestämissä ketjukoulutuksissa saat tietoja ja taitoja ajankohtaisista teemoista ja hankit valmiuksia marttailtojen tai tapahtumien pitämiseen. Tapaat myös muiden yhdistysten marttoja. Tänä vuonna aiheina ovat marjat, sienet, syötävä metsäpuutarha, luontopolun järjestäminen, kotivara sekä muonituksen ja kahvituksen järjestäminen. Lisäksi pidetään Junnukokkien ohjaajakoulutuksia.

JÄSENELL Ä VALINNANVARA A

Lähes kaikki marttayhdistykset haluavat uusia jäseniä. Toimintaa saa tulla kokeilemaan ennen jäseneksi liittymistä. Marttayhdistystä saa vaihtaa, ja toissijaisena jäsenenä voi kuulua oman yhdistyksen lisäksi myös johonkin toiseen yhdistykseen.

TUNNETKO TOIMINTARYHM ÄN?

martat.fi/toimintaryhmat Sopisiko toimintaryhmä teidän yhdistyksellenne? Toimintaryhmä voi olla ratkaisu silloin, kun toiminta on hiipumassa, kun harkitaan yhdistyksen lakkauttamista tai kun hallitukseen ei löydy tarpeeksi jäseniä. Toimintaryhmä on kevyempi malli harrastamiseen kuin yhdistys, sillä toimintaryhmässä ei esimerkiksi tarvita monia luottamushenkilöitä.

Samassa yhdistyksessä voi olla monta toimintaryhmää, ja niiden jäsenet ovat yhdistyksen jäseniä.

Martan iltapalalla 15.2. puhutaan toimintaryhmistä, niiden eduista ja yhdistysten kokemuksista. Ilmoittaudu: martat.fi/martan-iltapala

REISSUSSA RANSK ASSA

Marttaryhmä kävi Strasbourgissa tutustumassa Euroopan neuvoston ja Parlamentin toimintaan. Lue lisää osoitteessa martatlehti.fi.

64 | MARTAT 1 | 2024

62-65 yhdessäyyuusi-1-2024 .indd 64

26.1.2024 13.09

K AUNIS KIITOS

VIIHDY VERKOSSA

martatlehti.fi Marttojen verkkolehti on nyt avattu. Tutustu, viihdy, viisastu!

martat.fi/marttamerkit Ansiomerkki on arvokas tapa kiittää marttaa aktiivisesta toiminnasta. Marttaliiton kultaista, hopeista ja pronssista ansiomerkkiä anotaan kirjallisesti. Yhdistys voi muistaa jäseniään myös vuosimerkeillä tai vapaaehtoismerkillä, jotka hankitaan marttapiiristä tai liitosta. Aktiivisuudesta tai vaikkapa hyvin järjestetystä tapahtumasta voi kiittää myös kukkasilla, marttamukilla tai kortilla.

KIITOS PAL AUTTEESTA

Martat-lehden 5/23 suosituin juttu oli Kun toimittiin uhkan torjumiseksi. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Säästäväisen elämän Fingerpori -kirjaa. Sen saivat Sanna Kääntä Kuopiosta, Sirkka Perkkiö Kokkolasta, Kirsi Rovio Kankaanpäästä, Helena Suvanto Puhokselta ja Pirjo Tanni Riihimäeltä.

MARTAN MUISTOLLE Hautareliefi ja muistomerkki palvelevat kunnianosoituksena arvokkaasta vapaaehtoistyöstä. Reliefi on tarkoitettu hautakiveen ja muistomerkki uurnalehdon muistolaattaan.

ILMAISE OSANOTTOSI Marttaliiton suruadressilla voit ottaa osaa suruun, muistaa omaisia ja kunnioittaa vainajan muistoa. (adressi 9 €, 5 erilaista mallia).

Tilaukset osoitteesta martat.fi/martanpuoti/ Lisätietoa: martat.fi/martan-muistolle/

Muistomerkki

45 € Hautareliefi

70 €

MARTAT 1 | 2024 | 65

62-65 yhdessäyyuusi-1-2024 .indd 65

26.1.2024 13.09

MONESSA MUKANA

R

auman Marttayhdistys lahjoitti villakirjonta-seinävaat-

teen Palvelukeskus Mansikkapaik-

S

alon VoimaMartat lahjoittivat Huh-

K

tahovin hoivakotiin peitteitä ja hypis-

telymuhveja.

empeleen Nuorekkaat Martat viettivät

kaan. Kuvassa kässämartat Seija

lauluiltaa seurakuntatalolla.

Grundström ja Maija Välisalmi sekä esihenkilö Johanna Salminen.

K

laukkalan Martat tutustuivat uk-

K

uluntalahden Martat kävivät leik-

A

skisto-Hämeenkylän

kokukka-asetelmakurssin Seppälän

talia, Oksana ja Ludmila valmistivat ja

Martat leipoivat voileipä-

Maatalousoppilaitoksen puutarhalla Ka-

tarjoilivat marttojen avustamana upe-

kakkuja marttatuvalla.

jaanissa.

E

rainalaiseen ruokakulttuuriin. Na-

an illallisen.

spoon Latokasken Martat valmistivat Naisten-

teho-osastolle keskosille tar-

J

koitettuja turvalonkeroita,

Pyhtään kirkkoon ja Stock-

myssyjä ja sukkia.

forsin vanhaan tehdasalu-

klinikan toiveesta vauvojen

unkkarin-Korvenkylän Marttayhdistys tutustui

V

ilkjärven Martat huovuttivat lapasia ja koristelivat

ne neulahuovutuksella.

eeseen.

V

ehmaan Martat lei-

poivat pullaa kunnan koululaisille ja päiväkotilapsille.

S

einäjoen Martat viettivät hyvinvointipäivää Kuortaneen urheilu-

opistolla. Kuva otettiin heinäseiväsjumpan jälkeen.

M

yllypuron Martat kokoontuvat paikallisessa kirjastossa. Sieni-

martta Hannele Hyppönen piti luennon ja maisteluillan.

66 | MARTAT 1 | 2024

66-68 monessamukana1-2024.indd 66

26.1.2024 13.26

in Marttojen tekemä ryijy oli esillä kan-

K

salaisopiston kevätnäyttelyssä.

sen ja Sanni Sepon Pohjoistuulen metsä -näyt-

ajaanin Martat tutustuivat metsäteemaan jo viime syksynä vierailemalla Ritva Kovalai-

I

telyssä Kajaanin taidemuseossa. Kuvassa mukana myös Metsänneito.

K

aikenmoista omenoista: hilloa, hilloketta, pikkelssiä, chutneytä... Tuusu-

lan Nuormartat purkittivat syksyn satoa.

S

aarijärven Marttojen sie-

nitempauksessa jaettiin maistiaisia suppiskeitosta ja PX‫ٸ‬QHLVWD .HVNL Suomen Marttojen kotitalousasiantuntija Hanni Kuronen

V

ehkalahden Salmenkylän

veti sienikurssin.

asetelmakurssille. Kuvassa myös

H

ohjaajan Hellis-tytär.

villasukkia.

intan Martat lahjoittivat

Martat kokoontuivat kukka-

Oulun Ensikodin äideille

L

aitilan Eteläkulman Marttojen

puheenjohtaja Pirjo Haukkala tarjosi martoilleen sadonkorjuuillallisen, joka oli valmistettu

V

arpaisjärven Martat om-

itse kasvatetuista

pelivat kastekasseja seura-

aineksista.

kunnalle ja neuloivat säärystimiä palvelutalon asukkaille.

L

ounais-Suomen Marttojen pu-

heenjohtaja Matti Männistö, koti-

talouden asiantuntija Essi Rajapolvi, Aninkaisten Marttojen Ella Uitto ja Marttaliiton viestintäpäällikkö Henni Kuusisto vierailivat eduskunnassa. .DQVDQHGXVWDMD 6R‫ٶ‬D 9LUUDQ NDQVVD keskusteltiin muun muassa järjestöjen rahoituksesta ja Arki sujuvaksi -toiminnasta.

P

inomäen Martat tekivät kakunkoristeita sokerimassasta

Annen opastuksella.

L

uhtikylän Martat saivat tämän vuoden ensimmäiseen kokoontumiseen

videotervehdyksen teen ystäville Pirkko Arstilalta.

»Tapahtumakuvat teksteineen osoitteeseen lehti@martat.fi »tai: Martat, Monessa mukana, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Hki

MARTAT 1 | 2024 | 67

66-68 monessamukana1-2024.indd 67

26.1.2024 13.26

K

ihniön Martat tekivät Kihniön Yhtenäiskoulun käyttöön painokoiria. Niillä

parannetaan oppilaiden keskittymiskykyä oppitunneilla. Rauhaton oppilas saa syliinsä koiran, jota rapsutellessa keskittyminen puheena olevaan asiaan paranee kuin kankaita ja täytteenä rehuhernettä. Idea

H

oli opettaja Henna Nurmelan, joka on Kih-

kurssin kylätalolla.

itsestään. Materiaalina käytettiin ylijäämä-

Hyvä idea! niön Marttojen hallituksen jäsen.

urissalon Martat järjestivät kranssi-

K

okkokankaan Martat osallis-

tuivat Peräpohjolan Wanhan

Ajan Joulumarkkinoille.

K

yrön Martat maistelivat glögejä ja virkkasivat jämälangoista arhunpään Martat naut-

L

tivat jouluruokaa Majatalo

tailtaa Arja Korvan luo-

appean Martat viet-

pannunalusia.

tivät jouluista mart-

K

V

Pihlajapuussa Nurmeksessa.

ehkalahden Martat ko-

na puuron ja laulujen

koontuivat Salmenkylän

parissa.

Hoviin musiikilliseen puurojuhlaan.

L

innainmaan Martat teki-

vät kukka-asetelmia Pir-

J

ämsänkosken Martat tekivät pehmopaketit paikallisen Atten-

kanmaan Marttojen puutar-

don asukkaille ja askartelivat jou-

ha-asiantuntija Essin opas-

lukortit Linnakartanon palveluta-

K

tuksella.

lon asukkaille.

yhdessä Kajaanin seurakun-

T

urun Marttayhdistys

uluntalahden Martat jär-

sai jouluseimelleen tal-

jestivät joulumyyjäiset ja

lirakennelman Turun Mikaelin kirkonmäelle.

nan kanssa Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden.

L

umijoen Martat järjestivät perinteisen

pikkujoulun kylän van-

K

ihniön Martat valmistivat pikkujouluruoat Martat-lehden

ohjeilla. Oli omena-palsternak-

huksille.

ansen Martat askartelivat

T

joulukortteja Joulupostia

Marttojen pikkujouluissa laulunäytel-

ikäihmisille -tapahtumaan, jon-

mällä Hyvät, rumat ja hauskat. Pikku-

ka järjesti Siskot ja Simot.

jouluihin oli kutsuttu myös Härmälän,

amperelainen Kehitysvammaiste-

M

atteri La Strada viihdytti Mansen

kakeittoa, lanttukakkua ja paljon

Kaukajärven, Kansainväliset ja Tiistai-

muuta.

Martat aveceineen.

68 | MARTAT 1 | 2024

66-68 monessamukana1-2024.indd 68

26.1.2024 13.26

MARTAN PITK Ä MARSSI

Yhdistykset juhlivat

Emäntälehti MARTTALIITON JULKAISU LXII VUOSIKERTA N:o 2 HELMIKUU 1964

P

orissa toimiva Päivämartat täytti 20 vuotta. Eila Sipilälle ja Sirkka Suomiselle ojennettiin 20-vuotismerkit ja seniorijäsen Salme Grönstrandille viiri. Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä lähetti juhlaan videotervehdyksen.

HUIVIN käyttäminen talvellakin on tämän hetken nuorten muotia. Ja huivi voikin olla lämmin, peittää korvat pakkasen nipistäessä ja suojelee kampausta. Mieleisensä huivin voi helposti itse valmistaa esimerkiksi villakankaasta, sametista ja vaikka flanellista. Hauskan vaikutuksen tekee turkisreunus huivissa. Ehkä löytyy jotakin vanhaa turkista, josta vielä saa leikattua hyvät reunat huiviin. Tässä muutamia piirustuksia erilaisista huiveista ja miten ne voi sitoa eteen tai taakse, rypyttää hiukan reunukseen kiinni, tai solmia hauskasti pienin turkistupsuin leuan alle.

****

Kotkaniemi presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseo ja kahvila Ellen KEVÄÄLL Ä

2024

RAKAS LURJUS Ensi-ilta 20.1.

Tervetuloa Luumäelle Etelä-Karjalaan kesällä 2024!

• presidentin kotimuseo & opastukset • kesällä monipuoliset tapahtumat • kahvila ja yksityistilaisuudet • rantasauna vuokrattavissa Marttojen jäsenet saavat aina -15 % alennuksen museon sisäänpääsymaksuista!

Olemme auki kesällä 2024: 25.5.–1.9. / TI–SU klo 11–17 µÅ ȫ ȂȆȂ ȇȄȄ ȉȇȇȅ ȱ ¦ «ɾ «Â l¦ ¥ ȫÛ ȱ «Â l¦ ¥ ȫÛ

VAELLUS

Ensi-ilta 23.3.

PÄIVÄLLISVIERAS 6.4. saakka

DIKTAATTORI 27.4. saakka

mikkelinteatteri.fi

044 402 1539 | liput@mikkelinteatteri.fi

MARTAT 1 | 2024 | 69

69 silput-Pitkämarss1-24.indd 69

26.1.2024 13.28

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 95 VUOTTA | Seija Hosko 7.3. Lauhjoen Martat • Raili Punakallio 16.4. Lauhjoen Martat

tat • Maija Pakkanen 25.3. Sauvon Korpelan Martat • Elisa Mäkinen 29.3. AskistoHämeenkylän Martat • Liisa Jouppi 8.4.

Linnan Martat

90 VUOTTA | Eeva Heino 26.2. Numme-

lan Martat

65 VUOTTA | Hanna-Leena Havela 22.1.

Itä-Ikaalisten Martat

85 VUOTTA | Maija Korpi 7.1. Teuvan

Martat • Leila Pukkinen 10.1. Lappean Martat • Eila Leikas 14.2. Launeen Martat • Ritva Peippo 18.2. Imatran My • Soile Pakarinen 1.3. Imatran My • Eira Mallat 12.3. Kuusankosken Herttamartat • Hilkka Kettu 19.3. Kuusankosken Herttamartat • Eine Ylianttila 15.4. Saarenkylän Martat

80 VUOTTA | Birgit Ilmanen 10.11.2023 Uudenkaupungin Martat • Helena Savolainen 11.1. Imatran Kaukopään Martat • Ritva Vikman 17.1. Jalkarannan Martat • Marja-Liisa Kylvö 24.1. Pihlavan Martat • Birgitta Järvinen 4.2. Tietävälän Martat • Helvi Laine 15.2. Kuusankosken Herttamartat • Eila Myöhänen 28.2. Maaningan Martat • Kati Sinervo 16.3. Turun Uittamon Martat • Leena Vesterinen 23.4.

Puntalan Martat • Anja Helle 28.4. Nummelan Martat 75 VUOTTA | Helvi Heiniö 10.11.2023 Uudenkaupungin Martat • Kaisa Helander 29.11.2023 Uudenkaupungin Martat • Kirsti Ojala 8.1. Pirkkalan My • Anna-Liisa Ruonala 1.2. Maaningan Martat • Pirjo Jääskeläinen 4.2. Porvoon Karjalaiset Martat • Ritva Hirvonen 22.2. Imatran My • Hanneli Varjonen 23.2. Laitilan My • Ritva Lankinen 9.3. Imatran My • Kirsti Mäntysalo 11.3. Tietävälän Martat • Sirpa Lehtonen 20.3. Kangasalan Martat • Leena Lehtonen 24.3. Pirkkalan My • Tarja Hytönen 2.4. Pitkälahden Martat • Anneli Ruponen 26.4. Renkomäen Martat • Riitta Ylinen 30.4. Nummelan Martat 70 VUOTTA | Margit Höök 6.12.2023 Kemijärven Martat • Marja Hasu 5.1. Anjalan Riitamaan Martat • Mirja Heino 9.1. Kaasmarkun Martat • Minna Kallio 13.1. Makijat Martat • Tarja Monto 17.1. Imatran Kaukopään Martat • Maarit Laine 18.1. Linnan Martat • Marja-Liisa Suontausta 29.1.

Erkylän Martat • Riitta Heikkonen 1.2.

Pitkälahden Martat • Marjo Saarnio 11.2.

Karsturannan Martat • Arja Manninen 14.2. Sauvon Korpelan Martat • Liisa Rautiainen 26.2. Ristinummen Martat • Inger Johansson 1.3. Anjalan Riitamaan Martat • Mirja Valta 18.3. Porvoon Karjalaiset Martat • Aila Kallunki 25.3. Pitkälahden Mar-

60 VUOTTA | Sirpa Tehomaa 7.1. Kangasalan Martat • Tiina Kirvesniemi 18.1. Kuusankosken Herttamartat • Susanna Seppä 22.1. Kaasmarkun Martat • Helena Oravasaari 27.1. Vetelin Martat • Tarja Prittinen 6.2. Renkomäen Martat • Kirsi Rokkanen 8.2. Sauvon Korpelan Martat • Paula Vähäkainu 13.2. Vetelin Martat • Marju Nevalainen 19.2. Lappean Martat • Hannele Viirimäki 5.3. Teuvan Martat • Erja Heikkinen 11.3. Askisto-Hämeenkylän Martat • Riitta Mahlamäki 28.3. Teuvan Martat 55 VUOTTA | Minna Valkonen 24.1. Ren-

komäen Martat 50 VUOTTA | Tuulia Tuominen 31.12.2023 Lokalahden Martat • Heli Anttila 20.2.

Kangasalan Martat • Jonna Häkkinen 29.3. Karhunpään Martat • Susanna Pekkarinen 31.3. Nummelan Martat • Jenny Helander 1.5. Teuvan Martat • 35 VUOTTA | Maria Soinu 12.1. Laitilan My

Osanottomme

Y

hdistyksemme puheenjohtaja Sirpa Kerppilä (16.2.1952–25.8.2023) oli Länsi-Hollolan Marttojen kantava voima 51 vuoden ajan. Hän toimi hallituksen puheenjohtajana ja sihteerinä useaan otteeseen sekä myös Itä-Hämeen Marttojen hallituksessa. Hänelle myönnettiin Mattaliiton hopeinen ansiomerkki vuonna 1994.

Sirpa järjesti monet mukavat kesäretket ja oli hyvä matkanjohtaja. Hän myös neuvoi meitä kasvivärjäyksessä.

Elämä on kummallista.

Ja sitten se onkin Yhtäkkiä jo ohi.

Sirpaa jäävät kaipaamaan Länsi-Hollolan Martat

J

äsenemme Elma Maunola nukkui pois 93 vuoden iässä 23.10.2023. Hän oli ahkera ja toimelias ihminen, jonka luona saimme viettää monta mukavaa marttailtaa. Lämmöllä muistamme aina iloista ja ystävällistä Elmaa.

Osanottomme läheisille Hautjärven Martat

H

onkalahden Marttojen pitkäaikainen jäsen Raili Pyrhönen saatettiin viimeiselle matkalleen Joutsenossa 30.12.2023.

Meille nuoremmille 91 vuoden iän saavuttanut Raili jää muistoihin musiikkimarttana. Hän toi marttailtoihin laulamisen perinteen. Erityisellä lämmöllä olemme muistelleen Pyrhösten kodissa vuosittain pidettyjä joululaulajaisia. Tilaisuus avasi monelle meistä oven aitoon ja oikeaan jouluun. Vaikka voimat ehtyivät, jaksoi Raili olla kiinnostunut yhdistyksemme kuulumisista. Muistamme Railia kaipauksella ja kiitämme yhteisistä vuosista.

Honkalahden Martat

L

änsi-Puijon Marttojen pitkäaikainen jäsen Taimi Maria Ronkainen nukkui pois 96 vuoden iässä 2.10.2023.

R

itva Anneli Rönkkö (17.10.1961– 5.10.2023) oli aktiivinen jäsen ja toimi hallituksessa usean vuoden ajan.

Ritvaa lämmöllä muistaen Sonkajärven Martat

Yhdistykset juhlivat

H

ilkka Korhonen Hiltulanlahden Martoista täytti 100 vuotta 13.10.2023. Yhdistyksen järjestämissä kyläjuhlissa oli mukana marttoja, naapureita ja päivänsankarin yhteistyökumppaneita sekä YLE:n kuvausryhmä tekemässä ohjelmaa 100 vuoden sankarit. Hilkka liittyi yhdistykseen vuonna 1958. Hän on toiminut 18 vuotta puheenjohtajana ja lisäksi hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana, Marttalehden asiamiehenä, piirin hallituksen sihteerinä, monissa työryhmissä – ja laulanut marttakuorossa! Hän on edelleen aktiivisesti mukana ja osallistuu marttailtoihin.

70 | MARTAT 1 | 2024

70-71 elamanmeno-1-2024.indd 70

26.1.2024 13.29

Y

M

T

K

likylän Martat Rovaniemellä joivat yhdistyksen 25-vuotiskahvit ja askartelivat paperipussitähdet.

ervamartat viettivät pikkujouluja ja yhdistyksen 10-vuotispäivää Punaisen Tuvan Viinitilalla Alajärvellä The Voice Of Finland 2023 -voittajan Onni Kivipellon tahdissa.

uurlan Martat viettivät 70-vuotisjuhlaansa illallisella Rikalan Krouvissa Salossa. Kuultiin elävää musiikkia ja jaettiin muistoja vuosien varrelta.

J

ämsänkosken Marttojen pikkujouluissa ojennettiin Marttaliiton pronssinen ansiomerkki Raija Lahtiselle. Sirpa Lahtinen, Päivi Nummelin ja Janette Vesa saivat 10-vuotismerkit. Myös ahkerat talkoolaiset Raili Hokkanen ja Marja Sarante palkittiin.

okkokankaan Martat Torniosta juhlivat 25-vuotistaivaltaan ja kukittivat entiset ja nykyiset luottamustehtävissä toimivat martat.

K I T

oivon Marttojen toimintaryhmä Turun Marttayhdistyksestä juhli 80-vuotispäiväänsä musiikillisissa merkeissä. Toivon kööri esitti laulun, jonka sanat kertoivat ryhmän alkuajoista. Ensiesitys oli vuonna 1973 ja sanat oli kirjoittanut ryhmän perustajajäsen Martta Aaltonen-Rask (1883–1983), kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen sisar.

tä-Asikkalan Martat viettivät yhdistyksen 70-vuotisjuhlaa Vääksyn Majakkapaviljongilla, pukukoodina kukkahattu ja kesämekko.

M

unkkiniemen Marttayhdistys vietti 85 vuotisjuhlaansa Munkkiniemen kirkolla Helsingissä. Pitkäaikainen jäsen Armi Castrén kutsuttiin juhlassa yhdistyksen kunniajäseneksi.

arjalan TL Laajoen Martat kukittivat marttaillassa Tarja-Riitta Haanperän, joka täytti 70 vuotta 9.11.2023.

K

onalan Marttojen 60-vuotisjuhlassa emäntä Irja Moisander sytytti kynttilät täytekakkuihin.

MARTAT 1 | 2024 | 71

70-71 elamanmeno-1-2024.indd 71

26.1.2024 13.29

MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s.65

72 | MARTAT 1 | 2024

72 Ristari1_2024.indd 72

26.1.2024 13.29

Kutsu Marttaliitto ry:n vuoden 2024 varsinaiseen kokoukseen Aika Sunnuntai 21.4. klo 14 alkaen Paikka Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere Käsiteltävät asiat Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, esitys Marttaliiton kunniajäsenten kutsumiseksi, esitys kokouksen kannanotoksi ja piirien mahdollisesti esittämät asiat.

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

aliitto ry Marttaliitto

Muita terveisiää

Marttaliitto ry

Vuosikokous ja kokousesitelmä striimataan ja ne ovat kaikkien kiinnostuneiden katsottavissa. Linkki tilaisuuteen löytyy kokouspäivänä etusivulta osoitteesta ŏR lx xŏ-ŏ

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

Tunnus 5001880

ILMOITTAUTUMINEN Kunkin marttapiirin tulee ilmoittaa 28.3. mennessä Marttaliittoon piirin nimeämät kokousedustajat ja varaedustajat.

Liiton hallituksen jäsenillä, liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa. Lisäksi läsnäolo-oikeus on niillä, joille kokous sen yksimielisesti myöntää.

Kokousedustajien ja muiden kokoukseen osallistuvien on ilmoittauduttava kokoukseen 28.3. mennessä. Edustajien on samalla ilmoitettava sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa sekä mahdolliset ruoka-aineallergiansa.

Ilmoittautumiset toimitetaan Marttaliittoon, osoitteeseen p 9L ŏT!+.9T/ŶR lx xŏ-

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

00003 Vastauslähetys

Osallistuminen Virallisten kokousedustajien tulee osallistua kokoukseen kokouspaikalla. Kokoukseen ei voi osallistua etäyhteydellä. Kullakin virallisella kokousedustajalla on yksi ääni.

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 1/2024?

»Lähetä vastauksesi 2.4. mennessä. »Lähe Palaut Palautteen P lähettäneiden kesken arvotaan 5 Mar Martan kodinhoitokirjaa.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen

/

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

MARTAT 1 | 2024 | 73

73 kuponki-1-2024.indd 73

26.1.2024 13.29

KUVAMUISTO KUVAMUISTO

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Jaksaa jaksaa – jokainen voimiensa mukaan

Tämäkin työ sujuu sukkelammin, kun on tarpeeksi monta käsiparia tekemässä.

Sitä paitsi aina kannattaa tarttua tilaisuuteen, kun on hyötyliikuntaa luvassa.

74 | MARTAT 1 | 2024

74 kuvamuisto1-2024.indd 74

26.1.2024 13.30

VA I

Sä äs +

N

ILM tä A

18 .0

3. 2

80 € 02 4A

I E T NEN U F2 K T 4 - O O O IM 66 8 6 D I : ITU -2 S 9

Ylellinen neuletakki hienoa merinovillaa

ST

I!

Pitkästä, väljän mallisesta merinoneuletakista saattaa tulla uusi suosikkisi: se on nopea pukea päälle ja viimeistelee hetkessä minkä tahansa asukokonaisuuden. Laadukas erityisen hieno merinovilla takaa erinomaisen käyttömukavuuden: se sekä säätelee kehon lämpötilaa ja myös toisaalta tuntuu superpehmeältä iholla. Vartalolle edullinen malli, pidentävä huivikaulus ja päällitaskut.

Tilaa nyt tämä 100-prosenttista merinovillaa oleva neuletakki ja 5 56 |a Ylellistä pehmeyttä edulliseen hintaan ja ilman toimituskuluja!

VAIN 18.03.2024 ASTI! 169.95

89.

95

Kaikki koot: 1 hinta Normaali koko 38-54 Lyhyt koko 19-25 Pituus NK 75 cm | LK 71 cm

Konepestävä

1581-303 beige

KOKO VINKKI

1581-603 musta 1581-003 punainen

Oletko enintään

1581-203 jadenvihr.

1580-903 tummansin.

1581-403 harmaa

165 cm pitkä ja onko

Ilmainen toimitus!

kokosi yleensä 44?

Kokeile lyhyttä kokoa 22 ja koe, miltä täydellisesti

1581-103 vaaleansin.

istuva vaate tuntuu!

TARJOUS ON VOIMASSA VAIN 18.03.2024 ASTI | KÄYTÄ ETUKOODIA F24-6686-29

Tilaa nyt soittamalla numeroon:

JO VUODESTA

(09) 8870 566 tai osoitteesta goldner-fashion.com/neulos

PERHEYRITYS

Lyhyiden kokojen asiantuntija jo yli 50 vuoden ajan Perinteikäs saksalainen yritys

*Alennuskoodia ei voi käyttää jo tehtyihin tilauksiin. Etua ei voi vaihtaa rahaksi. Jos tilaat puhelimitse tai verkossa, ilmoita etukoodi tilauksen yhteydessä. Etu on henkilökohtainen, eikä siihen voi yhdistää muita etuja. Jokainen henkilö voi käyttää vain yhden etukoodin | Löydät toimitusehtomme ja tietosuojaselosteen sivuiltamme: www.goldner-fashion.com.

75 ilmoitus atelier GOLDNER 1-2024.indd 2

23.1.2024 11.10

JÄSENKORTTI 2024

M a r t at

76 ilmoitus Savolinnan Oopperajuhlat 1-2024.indd 76

23.1.2024 11.02