Minulle vain

Pakastin, palvelutiski ja puolittaminen. Näihin luottaa hän, joka kokkaa itselleen.

MAIJA SOLJANLAHTI // KUVA LAURA RIIHELÄ

Itsekseen elämisessä on etunsa, jos ajattelee ruokahuoltoa: arjen aikatauluja ja ostoslistoja on helppo suunnitella, kun toisten menot, toiveet ja ruokavaliot eivät ole rajoittamassa valintoja.

Toisaalta ruokaseuraa ei ole aina saapuvilla, ja kauppalaskukin olisi mukava maksaa yhdessä toisen kanssa.

Lähes joka ikinen elää jossakin elämänsä vaiheessa yksin; hetken, pitkään tai pysyvästi: Muutetaan opiskelemaan tai töihin toiselle paikkakunnalle, tulee ero tai leskeytyminen. Moni pysyy itsenäisenä, koska kokee sen parhaaksi elämänmuodoksi.

Yhden hengen taloudessa arjen rutiinit ovat erilaisia kuin perusperheessä tai kimppakämpässä. Kotitalouden koko vaikuttaa kauppalistaan, jääkaapin sisältöön ja ruokailuhetkiin. Yksi suosii ravintolalounaita kavereiden seurassa, toinen nauttii saadessaan valmistaa ja nauttia aterian rauhassa, omia makumieltymyksiään noudattaen. Eräs tankkaa kun ehtii, ja yksi jos toinenkin napostelee television ääressä.

Mutta onko jotain yleispätevää, mikä jokaisessa yhden hengen ruokataloudessa kannattaa ottaa huomioon? Ainakin pakastin, palvelutiski ja puolittaminen, neuvoo Lapin Marttojen vs. toiminnanjohtaja Paula Aho. – Pakastin on hyvä hankinta yksineläjän kotiin. Silloin voi ostaa enemmän kaupasta, puolittaa pakkauksia sekä tehdä enemmän ruokaa ja pakastaa seuraavaa ateriaa varten, kehottaa Aho.

Itse hän pitää pakastinta oman ruokataloutensa pelastajana. – Kun teen ruokaa, teen yleensä vähintään kaksi annosta, sillä syön kaksi lämmin ateriaa päivässä. Monesti teen enemmänkin ja laitan sitten loput pakastimeen. Yllättävän monia asioita voi pakastaa, kuten kuorittuja banaaneja, kaalilaatikkoa, juustoa ja rahkaa, jottei tule ruokahävikkiä. – Pakastan sopivat annoskoot valmiiksi, sillä yksinasujilla pelkästään itselle kokkaaminen on monesti se hidastava tekijä. Valmiit, nopeasti lämmitettävät annokset tuovat helpotusta myös kiireiseen arkeen.

TÄSMÄLLISESTI TARPEEN MUKAAN

Koska yksin elävä maksaa kaikki juoksevat kulut itsekseen, ovat arjen menot suhteessa suuremmat kuin perheellisellä. Pienemmässä asunnossa on kenties korkeampi neliöhinta kuin isossa. Sähkö-, vesi-, bensa- tai ruokalaskua ei voi jakaa toisen kanssa.

Ruokakaupassa isojen määrien ostaminen tulee yleensä kilohinnaltaan edullisemmaksi kuin pienten. Tarjouksessa on suuria pakkauskokoja, tai kauppa tyrkyttää nipputarjouksia. – Jos lähikaupassa on palvelutiski, kannattaa sitä käyttää, ja ostaa juuri sen verran kuin tarvitsee. Sama pätee hedelmiin ja vihanneksiin: irtomyynnistä saa itselleen sopivan määrän. Kun suunnittelee arkeaan ja ostaa tarpeeseen, hävikin määrä vähenee. Se säästää ruokamenoissa, vaikka joskus kilohinnat olisivat pienemmissä pakkauksissa korkeammat, toteaa Paula Aho.

Moni harmittelee, että lähes kaikki ruokaohjeet on mitoitettu neljälle. Paula Aho neuvoo puolittamaan ohjeen ja muistuttaa, ettei ohjetta tarvitse aina noudattaa orjallisesti. – Kananmunan saa toki puoliksi rikkomalla sen lasiin, sekoittamalla ja lusikoimalla sitten puolet toiseen astiaan. Monesti puolittaminen ei ole tarpeen, vaan ruoka kestää enemmänkin munaa kuin ohjeessa mainitun määrän. – Kahvia keitän siten, että kaadan mukillisen vettä ja laitan puruja kaksi ruokalusikallista. Siitä tulee juuri sopiva annos. Keitän samoilla puruilla toisen kupillisen, silloin lisään kolmannen ruokalusikallisen vanhojen purujen joukkoon.

Yhdessä syöminen on monelle tärkeää. Jos omassa tuttavapiirissä on muitakin itsekseen asuvia, saa heitä houkutella mukaan syömään tai vaikka kokkaamaan yhdessä. Kannattaa ehdottaa, rohkaisee Paula Aho.

Lapin Marttojen toiminnanjohtaja kannustaa tekemään itse. Valmisaterioita voi toki käyttää, samoin ruokapalveluja, mutta kun tekee ja annostelee itse, saa sitä, mitä haluaa, ja juuri sopivan määrän. Ja sehän on itsekseen elämisessä sitä luksusta!

Paula Ahon nopeatekoisesta broileripastasta saat illallisen ja seuraavan päivän lounaan.

SINKKU, ANNA VINKKI

Mikä sinua innostaa ruoanlaitossa? Suunnitteletko vai improvisoitko? Paras reseptisi arkeen tai juhlaan? Osallistu keskusteluun Martat-sovelluksen keskustelupalstalla. Lataa maksuton sovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta.

Paula Aho

FAKTA

•Suomessa asuvista ihmisistä 1,25 miljoonaa elää yksin. • Määrä kasvaa kaikissa ikäryhmissä, eniten 25–34-vuotiaiden joukossa. • Suurin yksinasuvien ryhmä on 75 vuotta täyttäneet. •Yli 65-vuotiaiden yksinasuvien ryhmässä on naisia kaksi kertaa enemmän kuin miehiä. •Nuoremmissa ikäryhmissä yleisempää on miesten yksinasuminen. Lähde: www.stat.fi

NÄIN PÄÄSET MARTTA-AKATEMIAAN

•Luo tunnukset osoitteessa https:// moodle.mmg.fi/martat •Linkki akatemiaan on myös martat. fi-sivustolla. •Rekisteröityminen kannattaa! Pääset tutustumaan myös muihin kiinnostaviin webinaaritallenteisiim-me. • Ongelmia rekisteröitymisessä? Ota yhteyttä: martta-akatemia@martat.fi •Puolitetaan ruokahävikki -webinaari on Martta-akatemian osiossa Ympäristö ja kestävä arki.

ENTÄS SE HÄVIKKI?

Ruokahävikin kannalta yksineläminen on haaste, sillä varsinkin itsekseen asuvien nuorten naisten taloudessa ruokahävikkiä on enemmän kuin esimerkiksi perheellisillä. Vaikka hävikin vähentäminen kiinnostaa, se ei aina käytännössä onnistu elämän sosiaalisuuden ja suunnittelemattomuuden vuoksi. – Täytyy muistaa, että nämä ovat yleistyksiä eivätkä kosketa jokaista itsekseen asuvaa. Monet penninvenyttäjät tuottavat hyvin vähän hävikkiä, huomioi Luonnonvarakeskuksen tutkija Inkeri Riipi.

Hän on tutkinut kuluttajakäyttäytymistä erilaisten ryhmien kesken. Ruokahävikin määrään vaikuttavat monet tekijät, kuten asenteet, rutiinit ja elinympäristö.

Martta-akatemiassa on nyt katsottavissa 8.3. järjestetty webinaari ruokahävikin vähentämisestä. Luennoitsijoina ovat Inkeri Riipi Lukesta, Kaisa Torkkeli Helsingin yliopistosta ja Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta.

Martat ovat mukana HävikkiFoorumissa, jossa puolitetaan ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.

PAULAN PIKAPASTA

250 g broilerisuikaleita 1 rkl rypsiöljyä 1 pieni sipuli, esim. banaanisalotti 1 mm mustapippuria 2 (eriväristä) paprikaa 1 mm suolaa 1 tl yrttimaustetta kauravalmistetta tai ruokakermaa täysjyväpastaa (suolaa keitinveteen) (mm = maustemitta)

1. Kuori ja pilko sipuli. Kuumenna paistinpannu, lorauta sille öljyä ja lisää mustapippuri sekä sipulit. Lisää broilerisuikaleet ja kypsennä hetki. Pilko paprikat ja lisää ne pannulle. Mausta suolalla ja yrttimausteella. Lisää lopuksi kauravalmiste tai ruokakerma, sekoita ja anna hautua hetki. 2. Keitä pasta pakkauksen oheen mukaan ja nauti kastikkeen kanssa.

MUUNTELE: Vaihda pasta ateriajyviin ja paprika ananakseen.

MARTTA-ASUISSA KEVÄÄN VÄRIT

Valitse sopiva koko naisten tai miesten mallistosta, lapsille oma mallisto.

• Vaatteisiin voi lisätä yhdistyksen nimen logon alle. • Marttojen vaatteet valmistetaan aina kestävää kehitystä ajatellen. Tilaukset: www.martanpuoti.fi

13,50 €

Pipo

56,10 €

Huppari

25,90€

Pitkähihainen t-paita

19,90€

Lyhythihainen V- tai Okaula-aukko

UUTUUS

72 €

Softshell-takki

OUTI TYNYS // KUVA RITVA TUOMI

Katso video:

martat.fi/martatlehti Pajuverho

PAJUNVITSOISTA teet helposti keveän verhon tai tilanjakajan, joka sopii myös seinä- ja pöytäkoristeeksi. Punontataitoa ei tarvita. Vitsojen lisäksi tarvitset vain luonnonkuidusta tehtyä narua sekä sakset.

ANNA leikattujen vitsojen kuivahtaa ja kutistua muutamia päiviä huoneenlämmössä, jotta sidoksesta tulee tiukka.

LYHENNÄ ensin oksia kissattomista tyvi- ja latvapäistä niin, että ne ovat suurin piirtein samanpituisia. Suorista kaarevia pajuja taivuttelemalla niitä käsissäsi.

SOLMI vitsat toisiinsa esimerkiksi leivonpääsolmulla tai kahdella umpisolmulla. Asettele pajut niin, että tyvi- ja latvuspäät osoittavat tasaisesti molemmille puolille. Kun verho on sopivan pituinen, tasoita ja siisti reunat leikkaamalla.

KORISTELE työ halutessasi vaikkapa pikkuisilla narsisseilla. Ripusta työ sisälle tai ulos. Sisätiloissa pajuverho säilyy vuodesta toiseen.

Hu aa!

Oksien leikkaaminen vaatii maanomistajan luvan.