Lietsussa ei lamaannuta

Helena Puhakka-Tarvainen perusti Joensuuhun hotellin, jossa korostuvat vastuullisuus ja vieraanvaraisuus. Martta-asenne on auttanut myös koronakriisin keskellä. SAMPSA OINAALA // KUVAT RIIKKA HURRI

Maaliskuun alussa uudella joensuulaisella hotelliyrittäjällä Helena Puhakka-Tarvaisella kollegoineen oli syytä juhlaan. Joulukuussa 2019 avattu Lietsu Boutique Aparthotel oli ensi kertaa viimeistä huonetta myöten täyteen buukattu.

Pari kuukautta myöhemmin yrittäjät itse hoitavat siivouksen ja hotellin muutkin työt. Koko henkilökunta on lomautettu ja siivouspalvelut katkolla. Huoneiden täyttöaste on viitisen prosenttia.

Ilman vahvaa marttataustaa ei ehkä olisi päästy näinkään pitkälle. – Marttamentaliteetti on, että ei lamaannuta. Muutetaan konseptia, sopeudutaan, laitetaan kulut kuriin. Marttailutaustasta on apua, kun joutuu itse imuroimaan ja vaihtamaan lakanoita.

OSALLISTUMINEN TUO ELÄMYKSIÄ

Puhakka-Tarvainen on neljännen polven martta Pyhäselän Rasivaarasta. Lapsuudesta mukavana muistona on esimerkiksi monesti kotona kokoontuneet ompeluseurat.

Hän liittyi itse Marttoihin vuonna 2006, ja se olikin menoa. Ensin opiskelijamarttatoimintaan, siitä nopeasti sekä paikallisyhdistyksen että Pohjois-Karjalan piirin hallitukseen. Sitten nuori nainen olikin jo edustajana valtakunnallisessa kokouksessa. – Vuosina 2010–2011 tein varmaan puolen henkilötyövuoden verran vapaaehtoistyötä Martoissa.

Osallistuminen Marttojen kehitysyhteistyöhön vei Puhakka-Tarvaisen Afrikkaan asti. – Olen tavannut muun muassa kamerunilaisia naisyrittäjiä, jotka ovat päässeet alkuun Marttojen tuella. Martat on tarjonnut elämyksiä, joita en olisi kokenut missään muualla.

Pojan syntymä vuonna 2013 vähän hidasti tahtia. Nykyään Helena on oman marttayhdistyksensä puheenjohtaja. Marttailun pohjalta syntynyt ystäväpiiri on edelleen laaja, ja reseptejä ja kotitalousvinkkejä vaihdetaan ahkerasti.

PAIKALLISUUS NOUSEE Helena Puhakka-Tarvainen valmistui Joensuun yliopistosta biologiksi ja työskenteli vähän aikaa tutkijana. Sieltä ura jatkui vuonna 2009 projektipäälliköksi Karelia-ammattikorkeakouluun.

Mielessä kummitteli kuitenkin haave yrittäjyydestä. Maria Saastamoinen oli kehitellyt omaehtoista hotellihanketta jo pidempään ja nappasi Helenan mukaan projektiin vuonna 2018. Parivaljakon johdolla Lietsu-hotelli valmistui entiseen Postin taloon Pielisjoen rannalle, Joensuun ydinkeskustaan. Ensimmäiset asiakkaat otettiin vastaan viime itsenäisyyspäivänä. – Ammattikorkeakoulussa työskentelin aluekehitystyön parissa. Siinä on havaittu, että globalisaation kääntöpuoleksi on nousemassa paikallisuuden arvostaminen. Myös ilmastonmuutos kannustaa lähimatkailuun.

Muun muassa näistä syistä hotellin teemaksi tuli karjalaisuus. Sen 31 uniikkia huoneistoa kertovat kukin oman tarinansa karjalaisuudesta. – Huoneilla on karjalankielinen nimi ja teema. Historia on läsnä, mutta ei tämä mikään museo ole.

LAATUA LAUTASILLE Hotellin sisustuksessa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja. Huoneisiin on esimerkiksi kunnostettu 1950-luvun talonpoikaistuoleja, ja keittiöstä löytyy 1 500 käytettynä hankittua Kermansaven astiaa. Hankinnoissa suositaan paikallisia yrittäjiä ja tuottajia.

Asiakkaita kannustetaan jätteiden lajitteluun. Aamiaisella satsataan laatuun ja paikallisuuteen, mikä saa asiakkaat kunnioittamaan ruokaa. Lautashävikki on ollut olemattoman pientä, mikä on harvinaista buffet-tarjoilussa. – Tämä on martta-arvojen mukaista hotellitoimintaa. Haluamme osoittaa, että matkailualalla voi toimia vastuullisesti. Osa visiotamme on, että ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan.

Suuri osa tähänastisista vieraista onkin löytynyt 150 kilometrin säteeltä, ja monet asiakkaista ovat käyneet hotellissa jo useampaan kertaan.

UUDET TARPEET ASIAKKAILLA Lietsu on huoneistohotelli, jonka jokaisessa huoneessa on oma keittiö ja pyykinpesumahdollisuus. Niiden merkitys korostuu koronakriisin keskellä, kun ravintolat ovat kiinni.

Biologin koulutuksen hankkinut Helena Puhakka-Tarvainen on työskennellyt tutkijana ja projektipäällikkönä. Haave yrittäjyydestä eli taustalla, kunnes ystävä nappasi hänet mukaan hotellihankkeeseen.

Hotellin teemana on karjalaisuus, ja jokainen huoneisto on uniikki. Hankinnoissa suositaan paikallisia yrittäjiä ja tuottajia. "Ottoiten, olokee hyvä!" lukee yhdessä tyynyssä.

Hotellia rakennettaessa kiinnitettiin huomiota myös sähköiseen sisäänkirjautumiseen ja ovien lukitukseen. Nekin ovat nyt nousseet arvoon arvaamattomaan.

Kriisin syvimmällä hetkellä koko Joensuussa on toiminnassa enää kaksi hotellia, joista Lietsu on toinen. Silti asiakkaita on vain kourallinen.

Keitä he oikein ovat – aikana, jolloin melkein koko maailma on pysähtynyt?

Joitakin työmatkalaisia on edelleen, mutta poikkeustila tuo myös uudenlaisia asiakkaita. On henkilöitä, jotka ovat hotellissa omaehtoisessa karanteenissa, ja sukulaisia, jotka ovat saapuneet toiselta puolelta Suomea tapaamaan esimerkiksi lapsenlapsiaan.

Lietsuun lähteminen tarkoittaa karjalassa vapaalle vaihtamista tai reissuun lähtemistä. Savolaismurteissa termillä on hieman intiimimpi sävy.

Ja kyllä hotellista löytyy lietsulaisiakin, sanan molemmissa merkityksissä. Siis esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat tulleet Joensuuhun treffeille.

NAISYRITTÄJIEN ASIALLA Pandemian myötä haave kokopäiväisestä yrittäjyydestä on karannut hieman kauemmaksi. Helena Puhakka-Tarvainen on palannut takaisin päätoimiseksi projektipäälliköksi Karelia-ammattikorkeakouluun. Siellä hänen tämänhetkinen hankkeensa on naisyrittäjyyden edistäminen. Siis teema, jossa oikeastaan yhdistyy koko hänen tähänastinen elämänsä afrikkalaisten naisten auttamisesta oman hotellin perustamiseen.

Koko hotellin tulevaisuus on vaakalaudalla. Hanskoja ei kuitenkaan lyödä tiskiin, ennen kuin on ihan pakko. – Toivon, että kesällä elämä vilkastuu, vaikka tapahtumat onkin peruttu. Voi olla, että teemme aamiaisenkin aluksi itse yrittäjävetoisesti, jos sitä taas joskus päästään tarjoamaan.

Siinä auttavat Marttojen opettamat taidot ja asenne. – Tuskin ilman omaa marttahistoriaani olisin enää tässä.

Vanhoja tavaroita on valikoitu sistukseen ajatuksella. Ne tuovat kodikkaan tunnelman hotelliin.

PIENI MARTTATESTI

Parasta elämässä on vapaus toteuttaa itseään, suomalaisen yhteiskunnan tarjoamat tasa-arvoiset mahdollisuudet.

Jos saisin muuttaa yhden asian maail

massa, keksisin koronalääkkeen. Lapsenikin alkaa hermostua tilanteeseen. Kerran hän sanoi: ”Mie taion koronan pois maailmasta”. Voi kun niin voisi oikeasti tehdä. Tästä en luovu: Seikkailunhalu. Joka päivä voi kokea ja oppia jotakin uutta.

HÄN ON

Helena Puhakka-Tarvainen Ť 37 vuotta Ť FM biologi, projektipäällikkö, yrittäjä Ť Joensuun Marttayhdistyksen jäsen Ť Perhe: 7-vuotias poika, joka osallistui jo kolmen kuukauden iässä äidin mukana Marttaliiton hallituksen kokoukseen.

Edessä on mielenkiintoinen sesonki. On ilmeistä, että kotimaan matkailusta tulee ennen pitkää yhä suositumpaa. – Toivon, että kesällä elämä vilkastuu, sanoo Helena Puhakka-Tarvainen.

TEKSTI JA KUVA RIIKKA KARPPINEN

Nimitikut kylvöille

Vinkki Askartele nimitikkuja yhdessä lasten kanssa.

Huaa Kasvien lisäksi voit viljellä luovuutta: tee nimilapuista persoonallisia. Näin ne ilahduttavat mieltä jo ennen kasvien ilmestymistä.

KYLVÖTYÖT kuuluvat kevääseen. Kotitarhuri ostaa kiinnostavia siemeniä, pistää ne multaan ja käy odottelemaan versomista. Sieltähän ne nousevat – mutta mikä oli mitäkin? Siinä vaiheessa, kun hento vihreä putkahtaa esiin, on ehkä jo unohtunut, millä palstalla tai missä purnukassa oli mitäkin kasvia. Kun merkitset kylvökset nimitikuilla, pysyt kärryillä viljelmiesi kanssa. Vältyt mysteeritaimilta, joiden laji selviää vasta kasvin ollessa iso, ja osaat käsitellä taimia lajin vaatimalla tavalla alusta alkaen.

TARVIKKEET

jäätelö- tai askartelutikkuja pyykkipoikia askartelu-, puu- tai kuumaliimaa (akryylimaalia, sivellin)

TEE NÄIN

»Puhdista tikut ja pyykkipojat huolellisesti. »Liimaa pyykkipoika pitkältä sivulta kiinni tikkuun ja anna kuivua. »(Jos haluat, voit maalata nimitikut akryylimaalilla.) »Askartele paperista tai pahvista nimilappuja. »Pistä nimilaput pyykkipoikien leukoihin ja tökkää tikut multaan.