Martta uskoo: Jokainen voi

MARTTA USKOO: JOKAINEN VOI VAIKUTTAA

Kestävän arjen periaatteet hyväksytään. Asenne on kohdallaan, nyt tarvitaan lisää käytäntöä.

SALKA ORIVUORI // KUVAT SHUTTERSTOCK

# k e s t ä v ä a r k i m a r t a t . fi

Ympäristöasiat ovat tärkeitä suomalaisille, ja erityisen tärkeitä ne näyttäisivät olevan martoille. Martat nimittäin toimivat ympäristön kannalta viisaammin kuin keskivertosuomalainen.

Tämä selviää Kestävä arki -kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin marras-joulukuussa 2019. Edellisen kerran tutkimus tehtiin kaksi vuotta aiemmin.

Asenne- ja kulutustottumuksissa oli kahden vuoden aikana tapahtunut vain pieniä muutoksia. Edelleen vastaajat uskovat, että jokainen voi omilla teoillaan vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen. Ympäristömyönteiset asenteet pitäisi kuitenkin saada muuttumaan käytännön toiminnaksi.

Tutkimuksessa vertailtiin suomalaisten kuluttajien ja marttajärjestön jäsenten kestävän kehityksen mukaisia asenteita ja käyttäytymistä. Väittämät ja kysymykset liittyivät ruokaan, kodinhoitoon, ympäristöön ja kierrättämiseen.

Vastausten perusteella suomalaiset, ja erityisesti martat, ovat lisänneet kasvisten syöntiä viimeisen kahden vuoden aikana. Martat kertoivat muita useammin vähentäneensä lihansyöntiä, vaikka kokonaisuutena vastauksissa lihansyönnin vähentäminen ei vielä näy kovin vahvasti. Sekä martat että muut vastaajat uskovat ympäristöystävällisen ruoan olevan maukasta. Vastausten perusteella näyttää siltä, että ruoan ympäristövaikutukset vaikuttavat erityisesti marttojen ruokavalintoihin.

Kyselyyn vastanneet pyrkivät tietoisesti vähentämään ruokahävikkiä, ja ruokaa päätyy kotona roskiin vain harvoin. Ruoanlaitto kiinnostaa varsin paljon ja ruokaa tehdään itse. Valmisruokien käyttö on edelleen varsin vähäistä.

RUOAN KOTIMAISUUS TÄRKEÄÄ

Martat ovat suunnitelmallisia: lähtiessään ruokaostoksille he tekevät kauppalistan useammin kuin muut. Tosin ruokaostosten suunnitelmallisuus on yleistynyt laajemminkin suomalaisten keskuudessa, ja ostoslista on mukana aiempaa useammin myös muilla kuin martoilla.

Kotimaisuus nousee tärkeimmäksi ruoan valintakriteeriksi kaikkien tutkimukseen vastanneiden kesken. Toiseksi tärkeimpänä pidetään laatua ja sen jälkeen hintaa. Luomutuotanto tai muut tuotantotavat eivät korostu valinnan perusteina juuri lainkaan.

Suunnittelemme ostoksemme yhä paremmin. Entistä useampi ottaa ostoslistan mukaan lähtiessään kauppaan.

MUOVIA TOTUTTU KIERRÄTTÄMÄÄN

Kyselyn perusteella suomalaiset ovat melko valveutuneita jätteiden lajittelijoita ja kierrättäjiä. Kuitenkin jäte- ja kierrätystilastojen valossa suomalaiset ovat vielä kaukana tavoitteista, ja parantamisen varaa on paljon.

Martat lajittelevat muita ahkerammin erityisesti pattereita ja muita vaarallisia jätteitä, muovipakkauksia, biojätettä ja tekstiilejä. Kierrätyshalukkuus on lisääntynyt vuosien 2017 ja 2019 välillä, ja erityisesti muovipakkausten lajittelu on yleistynyt. Se onkin ymmärrettävää, koska muovipakkausten kierrätysmahdollisuudet ovat kohentuneet kovasti.

Biojätettä ja tekstiilejä suomalaiset kierrättävät heikommin kuin muita jätteitä. Tekstiilien osalta tilannetta selittää se, että tekstiilijätteen erilliskeräys ei ole vielä vakiintunut koko maahan.

Jos kierrätyspiste on kaukana, tai jos kotona ei ole tilaa lajittelulle, kierrättämi

INFO

Erityisesti martat ottavat huomioon ruoan ympäristövaikutukset tehdessään arjen valintoja.

Muovipakkausten lajittelu on yleistynyt parin viime vuoden aikana.

Kestävä arki -kyselytutkimuksen toteutti IROResearch Marttaliiton toimeksiannosta. Tiedot kerättiin 27.11.–4.12.2019 IROResearchin valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Otos oli 1 000 vastaajaa, ja se painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin ja maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Marttajärjestön jäsenten tiedonkeruu toteutettiin 19.11.–8.12.2019 lähettämällä kysely jäsenrekisterin sähköpostiosoitteisiin (29 621 kpl). Vastaajia oli 6 332 ja vastausprosentti 21.

nen saattaa jäädä. Nämä ovat yleisimmät syyt lintsata kierrättämisestä. Syynä ei yleensä ole se, että kierrätystä ei pidettäisi tärkeänä.

TARPEELLISTA, EI TURHAA

Suuri osa Kestävä arki -kyselytutkimukseen vastanneista suomalaisista ja erityisesti martoista kertoo ottavansa energiatehokkuuden huomioon hankkiessaan kodinkoneita. Turhan vedenkulutuksen välttäminen ja energiankulutuksen vähentäminen kotitaloudessa ovat tuttuja erityisesti martoille, mutta myös muille vastaajille.

Siivouksessa Martat hyödyntävät vaihtoehtoisia puhdistusaineita, kuten etikkaa ja soodaa, useammin kuin muut suomalaiset.

Vastaajat ilmoittivat suurelta osin ostavansa vain tarpeellista, ei turhaa. Martat ottavat kulutuskäyttäytymisessään muita useammin huomioon kestävän kehityksen. Tällä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä kotitalouksien kulutus aiheuttaa lähes 70 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

TIEDOT, TAIDOT, ASENTEET

Martat haluavat auttaa ihmisiä muuttamaan arkeaan ja elämäntapojaan kestävämmäksi. Jotta muutos onnistuu, tarvitsemme tietoa tehokkaista keinoista, joilla voimme vähentää ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tarvitsemme kestävän arjen taitoja, eli osaamista, jolla keinot otetaan käyttöön. Kaipaamme myönteisiä kokemuksia ja onnistumisen tunnetta siitä, että osaamme ja pystymme toimimaan kestävästi.

Ennen kaikkea asenteen pitää olla kohdallaan: meidän pitää haluta toimia ympäristön kannalta kestävästi.

Kun ryhdymme toteuttamaan kestäviä elämäntapoja käytännössä, vahvistuu kokemus, että voimme vaikuttaa maailman tilaan ja tulevaisuuteen. Toiminta saattaa vähentää ilmastoahdistusta ja auttaa käsittelemään muitakin vaikeita tunteita, joita ilmastonmuutos aiheuttaa.