KESTÄVÄ ARKI
MARTTA USKOO:
kestävä
ar
m
SALKA ORIVUORI // KUVAT SHUTTERSTOCK
i ark
Kestävän arjen periaatteet hyväksytään. Asenne on kohdallaan, nyt tarvitaan lisää käytäntöä.
#
JOKAINEN VOI VAIKUTTAA ta t.fi
Y
mpäristöasiat ovat tärkeitä suomalaisille, ja erityisen tärkeitä ne näyttäisivät olevan martoille. Martat nimittäin toimivat ympäristön kannalta viisaammin kuin keskivertosuomalainen. Tämä selviää Kestävä arki -kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin marras-joulukuussa 2019. Edellisen kerran tutkimus tehtiin kaksi vuotta aiemmin. Asenne- ja kulutustottumuksissa oli kahden vuoden aikana tapahtunut vain pieniä muutoksia. Edelleen vastaajat uskovat, että jokainen voi omilla teoillaan vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen. Ympäristömyönteiset asenteet pitäisi kuitenkin saada muuttumaan käytännön toiminnaksi. Tutkimuksessa vertailtiin suomalaisten kuluttajien ja marttajärjestön jäsenten kestävän kehityksen mukaisia asenteita ja käyttäytymistä. Väittämät ja kysymykset liittyivät ruokaan, kodinhoitoon, ympäristöön ja kierrättämiseen.
Suunnittelemme ostoksemme yhä paremmin. Entistä useampi ottaa ostoslistan mukaan lähtiessään kauppaan.
RUOAN KOTIMAISUUS TÄRKEÄÄ Vastausten perusteella suomalaiset, ja erityisesti martat, ovat lisänneet kasvisten syöntiä viimeisen kahden vuoden aikana. Martat kertoivat muita useammin vähentäneensä lihansyöntiä, vaikka kokonaisuutena vastauksissa lihansyönnin vähentäminen ei vielä näy kovin vahvasti. Sekä martat että muut vastaajat uskovat ympäristöystävällisen ruoan olevan maukasta. Vastausten perusteella näyttää siltä, että ruoan ympäristövaikutukset vaikuttavat erityisesti marttojen ruokavalintoihin. Kyselyyn vastanneet pyrkivät tietoisesti vähentämään ruokahävikkiä, ja ruokaa päätyy kotona roskiin vain harvoin. Ruoanlaitto kiinnostaa varsin paljon ja ruokaa tehdään itse. Valmisruokien käyttö on edelleen varsin vähäistä.
tilastojen valossa suomalaiset ovat vielä kaukana tavoitteista, ja parantamisen varaa on paljon. Martat lajittelevat muita ahkerammin erityisesti pattereita ja muita vaarallisia jätteitä, muovipakkauksia, biojätettä ja tekstiilejä. Kierrätyshalukkuus on lisääntynyt vuosien 2017 ja 2019 välillä, ja erityisesti muovipakkausten lajittelu on yleistynyt. Se onkin ymmärrettävää, koska muovipakkausten kierrätysmahdollisuudet ovat kohentuneet kovasti. Biojätettä ja tekstiilejä suomalaiset kierrättävät heikommin kuin muita jätteitä. Tekstiilien osalta tilannetta selittää se, että tekstiilijätteen erilliskeräys ei ole vielä vakiintunut koko maahan. Jos kierrätyspiste on kaukana, tai jos kotona ei ole tilaa lajittelulle, kierrättämi-
32 | MARTAT 3 | 2020
Martat ovat suunnitelmallisia: lähtiessään ruokaostoksille he tekevät kauppalistan useammin kuin muut. Tosin ruokaostosten suunnitelmallisuus on yleistynyt laajemminkin suomalaisten keskuudessa, ja ostoslista on mukana aiempaa useammin myös muilla kuin martoilla. Kotimaisuus nousee tärkeimmäksi ruoan valintakriteeriksi kaikkien tutkimukseen vastanneiden kesken. Toiseksi tärkeimpänä pidetään laatua ja sen jälkeen hintaa. Luomutuotanto tai muut tuotantotavat eivät korostu valinnan perusteina juuri lainkaan. MUOVIA TOTUTTU KIERRÄTTÄMÄÄN Kyselyn perusteella suomalaiset ovat melko valveutuneita jätteiden lajittelijoita ja kierrättäjiä. Kuitenkin jäte- ja kierrätys-
