Martat-lehti 3/2018

W W W. M A R TAT. F I

3 2018 MARTTAJÄRJESTÖ 119 VUOTTA | 1899–2018

ANNA PITKÄNEN JOHTAA TANSSIFESTIVAALIA KUKKAISKANSAN KULTA-AIKA 100 tuntia käsitöitä Lestijärvellä Suolaisia suosikkeja ja kielen vievää makeaa

1

FiksuDiili on tutkitusti fiksu tapa hankkia uusi auto.

Hyv yvä vää äiti t en e päivää!

• • • • • •

Ilman vakuuksia, ei käsirahaa Kiinteä kuukausimaksu Sopimusaika 48 kk, 36 kk tai 24 kk Laaja FiksuDiili-mallisto Sopimus sisältää talvirenkaat Voit vapaasti varustella autosi lisähintaan

Alkaen 176€/kk TM 3/2017

Laakkonen tarjoaa uuden fiksun tavan hankkia auto 2-4 vuodeksi ilman vakuuksia. Sopimuksen päätyttyä voit joko lunastaa auton itsellesi tai palauttaa sen meille. Halutessasi voit ottaa uuden auton taas helposti ja edullisesti FiksuDiili-sopimuksella.

FiksuDiili -rahoitus: Esim. Uusi ŠKODA Citigo 1,0 60 Ambition 3-ov, rahoitettava osuus toimituskuluineen ja talvirenkailla 13.374,49 €, sopimusaika 48 kk/40.000 km, korko 1,95 %, kuukausierä 176 €. Kuukausierä sisältää luotonperustamismaksun 220 € ja käsittelymaksua 12 €/kk. Poikkeava viimeinen erä 6.680,55 €. KSL:n mukaisen luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 14.964,22 €. Todellinen vuosikorko 4,00 %. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Voimassa ainoastaan Laakkosen liikkeissä. Ei voi yhdistää muihin kampanjoihin/etuihin. Oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään.

Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna

Joensuu Jyväskylä Kerava Kouvola

Kuopio Lahti Lieksa Oulu

Porvoo Tampere Turku Varkaus

PÄIVI KARJALAINEN

36

Lestijärven Marttojen käsityömaratoni kesti 100 tuntia.

LAURA RIIHELÄ

Kattiloissa porisi suopursua ja nokkosta värjäreiden iloksi.

SISÄLTÖ

LUONNONTARKK AILIJA

3/2018

14

Leipäinen leivos on voileipäkakun pikkusisko. Saisiko olla vadillinen lohileivoksia?

36 40 42 46 48 50

22

Täytteet on helppo säätää mieltymysten mukaan. Väliin sopivat myös kasvikset ja kinkku.

tarhaneito, piiankieli, tuliunikko, sinisievikki...

Siemenkaupassa höpertyy, joten suunnittele kukkapenkki ennen ostoksille lähtöä.

SHUTTERSTOCK

KOSMOSKUKK A ,

52 56 58 60 62 66 67

Pääkirjoitus Marttakartta ”Työssäni ammennan lapsuudestani” Sopivasti sortteja suvijuhliin Rautaisannos: pehmeät rasvat Kuulutko kukkaiskansaan?

Kesä on tarkkailijan aikaa Järki ja tunteet Hyvien valintojen lähettiläät Parsimisen taidetta Morsiamen kädentaidot näkyivät kapioissa 100 tuntia käsitöitä Kirva kurjistaa kasveja Tuhkimossa tuetaan toipuvaa Karsturanta kasvattaa Missä mennään?

Sirpa Pietikäisestä liiton puheenjohtaja Nyt matkamartta vetää henkeä Monessa mukana Hyvä neuvo, parempi elämä Hitaasti kiiruhtaen Elämänmeno Marttaristikko Uusi alku

KANNEN KUVA RIIKKA HURRI

SARI TAMMIKARI

5 6 8 14 21 22 26 28 30 32 35

tutustuu ötököihin, öttiäisiin, murkkuihin ja pörriäisiin.

32 KORJA A JA KORISTA

japanilaisittain.

Sashiko-tekniikka perustuu tekstiilien kunnioitukseen ja tuhlauksen välttämiseen.

MARTAT 3 / 2018 116. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2018.

PÄ Ä K I R J O I T U S 7. 5 . 2 0 1 8

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Jäsen on tärkein HUHTIKUUSSA M ARTTALIITON vuosikokouksessa alkoi uuden puheenjohtajan aikakausi. Sirpa Pietikäinen luotsaa marttajärjestöä tästä eteenpäin. Toivotan uudelle puheenjohtajalle ja hallitukselle voimia työhön. Tehkää järjestöä eteenpäin vieviä päätöksiä, katse tiiviisti tulevaisuudessa ja aistit avoinna huomaamaan ajassa olevia merkkejä.

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen Asiantuntijat | Arja HopsuNeuvonen ja Kaisa Härmälä, ravitsemus ja ruoka | Teija Jerkku, kodin talous | Asta Kuosmanen, kotipuutarha | Terhi Lindqvist, kansainväliset asiat | Marjahelena Salonen, opinto- ja koulutusasiat, palvelumuotoilu | Reija Salovaara, järjestöasiat Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 42 187 (LT 2016) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 1798-4068 2017–2019 Teemakausi ELÄMÄ ON PARASTA ITSE TEHTYNÄ Martat on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta.

Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalous- ja puutarhaasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat.

Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 300 ja niissä on 46 000 jäsentä, jotka harrastavat yhdessä ja järjestävät mm. kotitalouteen liittyviä tapahtumia.

KUN ALOITIN Marttajärjestön puheenjohtajana vuonna

2012, minulla oli viisi päälinjausta: keskitytään perustehtävään, tasapainotetaan talous, vahvistetaan järjestöä tulevien järjestötoiminnan muutosten varalta, kasvatetaan yhteiskunnallisen vaikuttajan roolia ja varmistetaan, että hallituksen toiminta on motivoitunutta ja antaa järjestölle lisäarvoa. Miten olen tässä onnistunut, se on toisten tehtävä arvioida.

Puheenjohtajakaudelleni ajoittui vahva digitalisaation kasvu. Keskitimme resursseja sosiaaliseen mediaan ja viestinnän monikanavaisuuteen. Tapahtui piirien yhdistymisiä, ja järjestötyötä vahvistettiin. Yhteistyö Marttaliiton ja ruotsinkielisen sisarjärjestömme Marthaförbundetin välillä tiivistyi.

Vaaditaan jatkuvaa toiminnan kehittämistä järjestön kaikilla tasoilla ja edelläkävijyyttä, jotta pärjäämme kovenevassa kilpailussa ihmisten vapaa-ajasta ja mielenkiinnon kohteista. Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia, niin järjestön työntekijöitä kuin jäseniä. Lähtökohtani on aina ollut, että yhtään yhdistystä tai piiriä saati Marttaliittoa ei tarvita ilman jäseniä. Muistathan aina tarjota kohtaamillesi ihmisille mahdollisuutta liittyä Marttoihin mukaan!

PERINTEISEN JÄRJESTÖKENTÄN ulkopuolinen kansalaisaktivismi kasvattaa nyt suosiotaan. Yhdistysten ja järjestöjen vetovoima heikkenee. Miten martat vastaavat tähän haasteeseen? Voisiko toimintamme olla vieläkin antoisampaa, jos hallinnollisten yhdistysten määrä lähtisi laskuun? Yhdistysten yhdistymisiä, vähemmän byrokratiaa, enemmän toimintaa ja jäseniä.

Ihmiset ja kohtaamiset jättävät pysyviä muistijälkiä; ihania, ainutkertaisia muistoja. Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa olen saanut työskennellä.

Verkostot ja strategiset kumppanuudet ovat elintärkeitä. Tässä tehtävässä pääsihteerillä ja puheenjohtajalla on iso rooli.

Martat on aikaa kestävä järjestö, joka elää ajassa. Nyt on uuden johdon aika tarttua työhön.

Kiitollisena Lea

Sivuilla 52 alkaPS vassa jutussa annan parhaan marttavinkkini. lea.sairanen@gmail.com MarttaMamma marttamamma/ marttamamma.blogspot.fi

Martat 4/2018 ilmestyy 20.8.

SHUTTERSTOCK

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 2/2018

”Kiitos aina niin kivoista käsityöohjeista! Aion ommella mm. kestopussin hedelmäostoksille sekä kokeilla patalapun tekoa.”

rPÄI VÄN KUVA Salon Voimama

tat tutustuivat uudistettuun Eduskuntataloon. Lehterillä kuunneltiin eduskunnan kyselytuntia.

KOKEILE TÄTÄ MARTTAILLASSA ”Martta-lehti tuli tänään klo 12 postiluukusta. Eteisessä se minua odotteli töiden jälkeen.

Nopean selailun ja kauppareissun jälkeen klo 17 edessämme oli salaatti lehden sivuilta. Kiitos maukkaasta reseptistä!”

Terveisin Kaisa Vartio, Meri-Porin Martat

Juodaan Reilun kaupan kahvia ja teetä.

HUOM! Reilu kahvitauko -kampanja 7.–13.5. Katso ohjeet www.fairtradechallenge.org

VILLINÄ LUONNOSTA Tunnistatko jänönsalaatin, käenkaalin ja litulaukan? Suomen Luonto -lehden Villivihannekset-mobiilisovellus auttaa tunnistamaan ja käyttämään kasveja, joiden paras kausi on juuri alkamassa. Mukana on 30 kasvia ja 90 reseptiä, jotka on räätälöinyt keittiömestari Sami Tallberg. www.suomenluonto.fi

Puhdista ja kunnosta puutarhatai parvekekalusteet sekä kukkaruukut ja -laatikot talven pölyistä.

6 | MARTAT 3 | 2018

MATTI PIKKUJÄMSÄ

JÄRJEST YSMIES

SATA VUOTTA SITTEN

Emäntälehti N:o 5–7 Touko–Kesä–Heinäkuu 1918

Kuivattu rabarberi.

Rabarberit huuhdotaan ja leikataan sitten palasiksi pitkittäin noin 4–6 osaan riippuen varren vahvuudesta. Palaset ladotaan sitten kuivauskehykselle tai sen puutteessa pärevakan tai -kannen pohjalle ja asetetaan 2–3 päiväksi auringonpaisteeseen kuivamaan.

Sitten ne kuivataan lopuksi uunissa noin 65–75 asteen lämmössä 4–6 tuntia. Kun ne sormien välissä puserrettaessa eivät tunnu vähääkään tuoreilta, ovat ne valmiit.

Uunista ottaissa ne asetetaan kangas- tai paperipusseihin tai jauhetaan lihamyllyssä hienoksi ja säilytetään kannellisissa purkeissa.

Käytetään puuroihin, keittoihin, kiisseleihin y.m.

Ov

il ma ukem ail at mo tom ihi iin n

ANNA SYDÄMESI valita

Edellinen osa tarjoushintaan!

-55%

495

(10,95)

-12% Epp Ep pp pu Nuot Nuot o io AN ANO A NO OPINH PINHAM PIN MMAS MAS MAS S Kallp Ka K pe pen ene ne neiti eiti Mar arp ple! e!! Lu e L kkij i at at hurma hur ma an nn nut ut in into ohim imo oine inen n ja ja tarrkk ta kka ava vaisto vai sttoinen ine en mart a ttaiihmi h nen n El en Elle Ell en Lä Läh ähde de on pa palann pal annut! ut! Ot Otava ava v va

21

95 (24,95)

Enn E nn ni Must u one on o nen n TAITE TA TAI TE LIJJAN VAI TE TEI VAIMO MO O T tei Tai eiilij e eili lijael ael eläm ämä äm mää ja ja muod muo odin in n huu hu huum umaa vi villi llililllä l 19 lä 92020-luv luvvull ul a.

Hur H Hu urja jaa jaan aa su uos uo osioo ioon n sing singaht ahtanu htanu anutt ro omaa om aa iisa aan sarja ja jatku tkuu! u! Ota ava

24

95

Mu uista is sta m myö yös yö ös Sy Syrj yrjjäs ä tä täkats kats ka tsoj oja oj an ttar an a in ar inoi o ta oi -s sar arja jan ja an ai aiem emma em m t os ma osat at pok kka karre rein rein ina a

Sarrrjjan Sa n en nssi simm mm m mä äiine ine n n os o a ny yt po p kk k a arrina! ina!! in

1095

Tarjoukse Ta jou oukset voim oimass assa ass a 3.6 .6.

6.2018 6 201 20 0 8 asti as i.

Suomalainen en.com

10

95 /K /KP / KPL KPL

HENKILÖ

Anna Pitkänen kasvoi maalaistalossa marttahengessä. Kodin ilmapiiristä tarttui taito tehdä työtä kansainvälisissä kuvioissa.

HANNELE NIEMI //KUVAT RIIKKA HURRI

8 | MARTAT 3 | 2018

” TYÖSSÄNI AMMENNAN LAPSUUDESTANI”

K

esäkuun puolessa välissä Anna Pitkänen voisi periaatteessa vaellella kädet taskussa joutilaana tanssikansan joukossa. Kuopio Tanssii ja Soin toiminnanjohtajan suurin työ on jo tehty, kun Pohjoismaiden vanhin ja laajin tanssifestivaali taas kerran taikoo Kuopion keskustan suureksi olohuoneeksi, jossa sukkuloi vain hyväntuulisia ihmisiä.

– Hyvin valmisteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Olen tietenkin käytettävissä, jos tulee ongelmia. Festivaaleilla tapaan yhteistyökumppaneita, taiteilijoita, vieraita ja yleisöämme.

Vaikka toiminnanjohtajan työ näyttää huipentuvan suloisimpaan suveen – tänä vuonna festarit ovat 13.–20.6. – toimenkuvaan kuuluu kiireisiä aikoja pitkin vuotta. Ja matkoja eri puolille maailmaa, kohtaamisia ja neuvotteluja moninaisten kulttuurien edustajien kanssa.

Annan vastuulla ovat ensi sijassa Kuopio Tanssii ja Soi -yhdistyksen strategian toteuttaminen, yhteistyökuviot, rahoitus, mediasuhteet ja henkilöstö sekä pääohjelmisto, jota hän suunnittelee ja valmistelee yhdessä taiteellisen johtajan, Jorma Uotisen, kanssa.

Vuodesta 2002 taiteellisessa johdossa toiminut Uotinen luovuttaa ensi vuoden jälkeen vastuun nuorelle tanssin monitoimimiehelle, Riku Lehtopolulle.

Tanssiviikkoja valmistellaan useamman vuoden kerrostumana. Esiintyjäneuvottelujakin käydään milloin missäkin.

– Äskettäin metsälenkilläni istahdin halkopinolle kännykkäkeskusteluun uusseelantilaisryhmän edustajan kanssa. Tämä toivoi pikaista tapaamista Pariisissa. Saimme siinä sovittua tulevan taiteellisen johtajamme Rikun matkaan parin päivän varoitusajalla.

LUONNON JA VERKOSTON VARASSA Kuopion Tanssiviikon onnistumi-

seen vaikuttavat niin kansainväliset kuin valtioiden sisäiset tapahtumat, lakoista rajamuodollisuuksiin. Luontokin panee joskus sormensa peliin vaikeuttaen esiintyjien perillepääsyä.

Resurssien tiukkeneminen, tiedonvälityksen digitalisoituminen ja aikakäsitteen muutos tuovat Annan työhön mielenkiintoisia ja joskus raskaita, hektisiäkin haasteita. »

MARTAT 3 | 2018

| 9

»

KAIPUU LUONNON KESKELLE ISKI. NYT ULOTTUVILLA OVAT KEVÄ ÄN LINTUKONSERTIT, SYKSYN VÄRIT JA TALVEN HIIHTOLADUT. Yhteen viikkoon mahdutetut runsaat sata tapahtumaa vuosittain toteutetaan pienellä porukalla. Vakinaisia työntekijöitä on kaksi, mutta pitkään ja hartaasti rakennettu verkosto on niin osaava, laaja ja tiivis, että sen varaan voi heittäytyä luottavaisena.

– Meidän tehtävämme on pitää huolta taiteilijoista, yleisöstä ja kumppaneista.

Olla heidän asiallaan.

Anna sanoo olevansa paljosta kiitollinen: Siitä, että saa tehdä näin monipuolista ja henkisesti rikastuttavaa työtä. Ja siitäkin, että Tanssii ja Soi osuu kesäkuulle.

Alkukesä on topakkaa tekemisen aikaa, kun työn alla on paljon asioita, joihin ei ole voinut aiemmin tarttua. Samaan syssyyn valmistellaan jo seuraavia vuosia.

– Kesäkuu on meille hyvä ajankohta. Kun Suomen suvitapahtumien suma huipentuu heinäkuun puolivälissä, me olemme jo purkaneet festivaalin sekä paineet ja lähdemme vapautunein mielin lomalle.

Anna on vuosien varrella kehittänyt toimivan rutiinin lomalle laskeutumiseen.

– Ensimmäisen viikon puuhailen kotona, vaikka maalaillen ja halkotöissä.

Sitten saatan jo lähteä muille festivaaleille, joskus talkoohommiinkin.

SAIN TAKAISIN TÄHTITAIVA AN Al-

kukesän työkiire ei häiritse, sillä kesän ohella rakkaita ovat myös kolme muuta vuodenaikaa. Kaikkien parhaista puolista Anna pääsee nauttimaan entistä paremmin nyt maaseudulla asujana.

Muuruveden Pieksän kylällä syntynyt, Jyväskylässä opiskellut ja Helsingissä asunut sataprosenttinen savolainen viihtyi vuosia Kuopion keskustassa.

Sitten maalaistalon tyttöön iski kaipuu luonnon keskelle.

Tammikuussa 2011 Anna muutti Hiltulanlahdelle 16 kilometrin päähän keskustasta. Loppumatkan pari kilometriä

10 | MARTAT 3 | 2018

kuljetaan metsän keskellä katuvalottomalla taipaleella, joka vie suloisiin saunamaisemiin.

Annan asumista on moni kommentoinut: Kuinka uskallat?

– Mitä pelättävää metsässä ja luonnossa on! Anna puuskahtaa.

Pihapiirissä on kaikki tarvittava. Kevättalvella Anna harrastaa Kallaveden maisemissa rakasta hiihtoaan, joka kuuluu myös Lapin retkien ohjelmaan.

Lempimaastoissa sielu lepää ja rakentuu vuosi toisensa jälkeen.

– Keväinen lintukonsertti on täällä maalla uskomaton. Kaupungissa sen jo melkein kadotin, kuten tähtitaivaankin.

Kesä on Annalle ihanaa kuoriutumisaikaa, joka keventää monia hartiapainoja. Syysruskan värikylläisyys lataa vahvaan työvireeseen, eikä pimeys haittaa.

– No talven rönttäkelit joskus vähän häiritsevät, hän lopulta myöntyy.

HUIPPUGURMEETA JA HENGENRAVINTOA Vuonna 1957 kahden pojan

jälkeen Pitkästen kuopukseksi syntynyt Anna sai lapsuuskodista hyvän pohjan, jonka vahvuuden hän sanoo oivaltaneensa vasta nyt vanhemmalla iällä.

– Pieksän kylässä oli vahva yhteishenki. Lypsykarjatiloja oli 1960–70-luvuilla vielä paljon, asukkaitakin lähes joka talossa, ja paljon lapsia. Kauppa, koulu ja naapurikylän posti toimivat, kauppaautokin kävi. Nyt ovat palvelut ja suuri osa väestäkin kadonneet.

Muuruvedellä 1921 syntynyt isä, Martti Pitkänen, ja vehmersalmelainen, 1929 syntynyt Irja-äiti, omaa sukuaan Väänänen, pitivät yhdessä Myllymäen tilaa.

Siihen aikaan suuresta maalaistalosta sai lähes kaiken tarpeellisen. Oli lehmiä, sikoja, kanoja, hevonen. Pelloilla kasvoi heinää ja viljaa, josta saatiin jauhot omaan leipään. Pihapiirissä oli perunaja juuresmaat, kotitarvepuutarha tuotti vihanneksia. Metsästä poimittiin marjoja ja sieniä.

– Nyt ymmärrän, että meillä syötiin huippugurmeeruokaa.

Hengenravintoakin viljeltiin.

– Kotona suuntauduttiin vahvasti kulttuuriin. Meillä laulettiin paljon, ja kuuluimme kaikki johonkin kuoroon.

Kuvataide ja kädentaidot olivat kunniassa, meitä lapsia myös rohkaistiin käyttämään taitojamme. Saimme mallin siitä, miten työhön voi panna koko sielunsa.

Anna nostaa keittiönkaapista Irja-äidin maalaamia posliiniesineitä. Seinällä on äidin tekemiä tauluja ja kaapeissa kudonnaisia.

– Voin työssäni ammentaa määrättömästi lapsuudestani. Olen siitä äärettömän kiitollinen!

HUOLEHTIEN, SUVAITEN, OPPIEN Maalaistalossa piti jokaisen kan-

taa kortensa kekoon yhteisön hyväksi.

Asenne siirtyi kodin ulkopuolellekin.

Vanhemmat olivat yhteiskunnallisesti aktiivisia, vastuuntuntoisia ja suvaitsevaisia.

– Meillä oli 60–70-luvuilla perhehoidossa Harjamäen mielisairaalan potilaita. Romaneille ja kulkukauppiaille riitti aina hyvä sana, evästä ja joskus yösijakin.

Pitkästen kodissa asui myös vanha täti, Elsa Ahonen.

– Hän oli tullut auttamaan karjanhoidossa ja jäänyt meille. Ei ollut sukua mutta kuului perheeseen. Teitittelin häntä koko ikäni. Täti oli ensimmäinen ihminen, jolle olin ostamassa ruumisarkkua.

Lähinaapureina asui Karjalasta evakkoon joutuneita ortodokseja.

– Tästä kaikesta ymmärrän imeneeni taitoa tehdä työtä erilaisten ihmisten kanssa kansainvälisessä ilmapiirissä.

Kuopio Tanssii ja Soissa me huolehdimme värikkäästä, monikulttuurisesta taiteilijajoukosta, jossa on sekä moninaisia uskontokuntia että etnisiä taustoja.

Toisista huolehtiminen, ainainen op- »

" TANSSIFESTIVA ALILLA HUOLEHDIMME VÄRIKK Ä ÄSTÄ , MONIKULTTUURISESTA TAITEILIJAJOUKOSTA , JOSSA ON MONINAISIA USKONTOKUNTIA JA ETNISIÄ TAUSTOJA ."

HÄN ON

Anna Pitkänen »Ikä 61 »Yhteiskuntatieteiden maisteri, rakennuspiirtäjä »Kuopio Tanssii ja Soi ry:n toiminnanjohtaja vuodesta 1996 »Työskennellyt aiemmin Kuopion kauppakamarin asiamiehenä ja näyttelypäällikkönä, Pohjois-Savon liiton tutkijana ja Kuopion lääninhallituksen koulutussuunnittelijana. »Perustajajäseniä Suomen ensimmäisessä rotaryklubissa, jossa on naisia ja miehiä; toinen naispresidentti. Vuoden 2016 Savonmuan Hilima. Mukana Finland Festivals -työskentelyssä. »Liittyi Hiltulanlahden Marttoihin nelisen vuotta sitten, yhdistyksen hallituksen jäsen.

Tanssiviikkoon mahtuu yli sata tapahtumaa, monet niistä Kuopion kaupunginteatterilla.

Anna Pitkäsen taustalla teatterin yläaulan taideteos, Lauri Ahlgrénin maalaus Yhtäaikaisia tapahtumia sinisessä tasossa.

MARTAT 3 | 2018

| 11

»

PIENI M ARTTATESTI

1 2 3 4 5

Lempiruokani on liha-kaalilaatikko.

Kotityö, josta pidän eniten on saunanlämmitys. Eikös se ole kotityö?

Elämä on parasta eläen lähellä luontoa ja merkityksellisiä ihmisiä.

Tunnuslauseeni on: Asioilla on tapana järjestyä.

Pyrin aina olemaan oikeudenmukainen.

6 7 8 9 10

piminen, erilaisuuden suvaitseminen, arjen pyörittäminen kaikissa olosuhteissa ja yhteisöllisyys kuuluvat myös marttahenkeen.

– Äiti oli martta, vuosikymmeniä Pieksän Marttojen puheenjohtajakin.

Isäkin oli martta, ja minä pyörin mukana marttailloissa. Se oli hyvin luontevaa yhdessäoloa.

Maatalon emännille Martat tarjosi

12 | MARTAT 3 | 2018

En koskaan halua menettää avoimuutta uusille asioille.

Innostun hyvin helposti monista asioista.

Aion vielä kirjoittaa kirjan.

Haluan oppia enemmän itsehillintää.

Huomenna on taas uusi ihana aamu.

siihen aikaan henkireiän, aikaa itselle ja tilaisuuden kehittyä sekä oppia uutta.

– Aktiivinen ja toimelias äitini innostui erilaisista kursseista ja osallistui monenlaisiin tapahtumiin. Se oli hyvä malli meille lapsille.

MUKA AN YHTEISÖÖN Jossain vai-

heessa maailmalla Martat tuntui Annasta varsin vieraalta, mutta muu-

ANNA PY YSI JORMA UOTISEN ESIINTYMÄ ÄN HILTULANLAHDEN MARTTOJEN 90-VUOTISJUHLA AN.

tettuaan Hiltulanlahteen hän oivalsi siinä mahdollisuuden tutustua naapureihin, päästä sisälle uuteen yhteisöön.

– En ole enää aktiivi käsityöihminen.

Marttoihin liityinkin ihmisten takia.

Tärkeintä ovat ihmiset, toisista huolen kantaminen, yhdessäolo ja tekeminen.

Hiltulanlahden noin 40 martan joukkoon kuuluu niin kolmekymppisiä kuin yli 90-vuotiaskin. Anna on otettu vastaan sydämellisesti, samoin eri alojen asiantuntijat, joita hän on kutsunut puhumaan. Anna onkin nimetty seminaarimartaksi.

Yhdistyksen 90-vuotisjuhliin hän pyysi esiintyjäksi Jorma Uotisen, joka tarjoili performanssin. Jorma on jo nauttinut Marttojen joulupuurot, laulanut kylän karaokessa ja lupautunut yhdistykseen jäseneksikin, jos pääsihteeri Marianne Heikkilä vierailee Kuopion tanssifestareilla.

Tulevaisuuden Martoilta Anna odottaa kansainvälisyyttä ja osallistumista maailman muutokseen.

– Yhdistykset voisivat toimia kummeina ja sillanrakentajina eri kulttuureista tuleville. Meidän ikääntyneempien olisi saatava joka vuosi mukaan muutama nuori ja mieskin, ei ketään yksin, vaan niin, että heillä on tukea toisistaan.

Martoilta hän peräänkuuluttaa avoimuutta uusille asioille, hylkäämättä marttailun yhteisöllistä perushenkeä.

–Voisimme olla positiivisesti aggressiivisempia. Ei vain odottaa toisten tulevan, vaan houkutella enemmän myös itse.

ARJA HOPSU-NEUVONEN JA OUTI MEHTO //KUVA LAURA RIIHELÄ

Ra pa rpe ri c h u tn ey

500 g r ap 2–3 kelt arperia a4 dl sok tai punasipuli eria a 1,5 tl va lkopipp uria 1 tl mus ta 1 tl kan pippuria eli 3 rkl vä a kiviinae tikkaa 0,75 dl vettä » Kuori rap paloitte arperit tarvit tae le sipulit. P varret. Kuori ja ssa ja ane kaik hienon n laan ja k k eitä hilja i ainekset katt a illeen no nuuttia ,k in joa chu unnes seos sak 40 mitneytä e esimerk nee. Tarton, gril iksi la tun liha ttujen kasviste grillijuusn ja sala n atin kan tai grillassa.

Raparperistä saa muutakin kuin kiisseliä ja piirakkaa!

MARTAT 3 | 2018 MARTAT 6 | 2014

| 13 | 13

RUOKA

M ARINOIDUT PAVUT

Suolaiset tarjottavat ovat juhlijoiden suosikkeja, mutta pöydässä pitää olla myös kielen vievää makeaa.

ARJA HOPSU-NEUVONEN, OUTI MEHTO JA MINNA RAUTIO-PAKASTE //KUVAT LAURA RIIHELÄ

SOPIVASTI SORTTEJA SUVIJUHLIIN

J

uhlapöydän antimissa suuntaus on jo pitkään ollut makeasta kohti suolaista. Raikkaan ruokaisat suupalat katoavat vadeilta, eikä kukaan tunnu kaipaavan seitsemää sorttia sokeripaakkelsseja. Makea pala on toki tarjoilun kohokohta, mutta lajeja ei tarvitse olla monta.

SUOL AISTEN KL ASSIKKO, voileipäkakku, pitää pintansa. Nyt teimme voileipäkakun hengessä pieniä leivoksia.

Niissä on värkkäämistä, mutta jos vierasjoukko ei ole iso, leivosvadillisen tekee siinä missä kakunkin. Täytteitä voi säätää ruokavalioiden ja mieltymysten mukaan; kala, kasvikset ja kinkku ovat kaikki hyviä vaihtoehtoja. Leivokset tehdään edellisenä päivänä koristelua vaille valmiiksi.

Silakkarieskoissa maistuu terhakka piparjuurimajoneesi.

Rieskat tekevät kauppansa myös saunaillan huikopalana.

Kun juhlapöydässä on lisäksi salaattia, tarjoilu tuntuu mukavan tasapainoiselta. Virkeän värinen salaatti suuressa kulhossa tuo näköä kattaukseen. Salaatinkastikkeet voi laittaa tarjolle erikseen. Toinen versio on mieto, toinen tulisempi.

VANHAN A JAN viineritaikinaa käännetään ja kaulitaan, ja lopuksi siitä taivutellaan suloinen vadelmapitko. Kahden suklaan brookiet taltuttavat kiljuvimmankin makeannälän.

14 | MARTAT 3 | 2018

M ANSIKK ASAL A ATTI

kahta erilaista salaattia retiisiä kevätsipulia mansikoita cashewpähkinöitä Koristeeksi: orvokin ja käenkaalin kukkia luonnosta Valmista salaatti suoraan tarjoiluvadille. Huuhtele kasvikset. Revi salaatti ja levitä vadille. Viipaloi retiisit, leikkaa kevätsipulit ohuiksi renkaiksi ja lohko mansikat. Nostele kaikki ainekset salaattipedille.

Koristele esimerkiksi orvokin ja käenkaalin kukilla.

JUUSTO -PAPUSAL A ATTI

kahta erilaista salaattia erivärisiä minitomaatteja punasipulia grillijuustoa marinoituja papuja Koristeeksi: tuoreita yrttejä »Laita pavut marinoitumaan oheisen ohjeen mukaan. Revi salaatit ja levitä vadille. Halkaise tomaatit ja punasipuli, leikkaa sipuli ohuiksi suikaleiksi. Paista grillijuustoa hetki pannulla, anna jäähtyä hetki ja leikkaa reiluiksi suikaleiksi.

Nostele kaikki ainekset salaattipedille. Koristele tuoreilla yrteillä.

1,5 dl kypsiä säilöttyjä mustapapuja 1 valkosipulinkynsi 1–2 kevätsipulia tai pieni pala punasipulia 0,5 dl oliiviöljyä 1 rkl limettimehua vajaa 0,5 tl suolaa mustapippuria myllystä »Kaada pavut pakkauksesta siivilään ja huuhtele. Valuta. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi, silppua kevät- tai punasipuli. Laita sipulisilput pieneen kulhoon. Lisää joukkoon oliiviöljy ja limettimehu, mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoita. Lisää pavut kulhoon, sekoita. Nosta jääkaappiin maustumaan vähintään pariksi tunniksi.

TULINEN TOM A ATTIK ASTIKE

3–4 tomaattia kuorettomaksi kaltattuna tai säilyketomaatteja puolikas paprika 2 punaista chiliä 4 valkosipulinkynttä 1 dl tuoreita korianterinlehtiä 1 tl korianterinsiemeniä 1 tl chilihiutaleita ripaus suolaa »Pilko tomaatit ja paprika paloiksi. Halkaise chilit, poista siemenet ja leikkaa chilit paloiksi. Hienonna valkosipulinkynnet ja korianterinlehdet. Mittaa kaikki ainekset korkeareunaiseen kulhoon ja sekoita sauvasekoittimella tahnaksi. »

Marinoidut pavut ovat hyviä ihan sellaisenaankin.

Mansikkasalaatti (alhaalla), juustopapusalaatti ja tulinen tomaattikastike.

Âť MARTAT 3 | 2018

| 15

RUOKA

»

LEIVÄT SOPIVAT SAUNAILLAN HUIKOPALAKSIKIN..

K AL A JA K ANA – PEHMEÄ Ä RASVA A JA PROTEIINIA

LOHILEIVOKSET

8 kolmioleivosta

Savukalakeitto S avukalakeitto SUOSI LUONNONK AL A A

Kotimainen kala on ympäristövastuullinen valinta ruokapöytään. Luonnonkalojen kalastaminen poistaa ravinteita vedestä ja vähentää rehevöitymistä. Kotimainen kalastuselinkeino voi hyvin, kun ostat järvikalaa.

Luonnonkalat eivät kuluta rehua, joten niiden ympäristökuorma on paljon pienempi kuin kasvatetulla kalalla. Silakka, hauki, muikku, kuha, ahven, siika, lahna ja särki ovat hyviä ruokakaloja oikein valmistettuina.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia. Itse kalastamalla saat edullista ruokaa.

Syö kalaa 2–3 kertaa viikossa. Käytä eri kalalajeja. Kalasta saat pehmeää rasvaa, joka tekee hyvää sydämelle.

VALITSE VÄLILL Ä BROILERIA

Broilerinlihan tuotanto kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin naudanja sianlihan tuotanto. Siipikarjan liha on proteiinipitoista ja vähärasvaista.

Rasvan laatu on parempaa kuin naudan ja lampaan. Broileri punaisen lihan sijaan on terveyden ja ympäristön kannalta hyvä valinta.

Jos yksittäinen suomalainen korvaa naudanlihan broilerilla kaksi kertaa viikossa vuoden ajan, vähentyneet päästöt vastaavat yli 2 000 km:n ajoa henkilöautolla.

KOTIM AISTA KIRJOLOHTA

Suomessa kasvatetun kirjolohen ympäristökuorma on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan ympäristökuormasta ja pienimmillään puolet sian- ja broilerinlihan kuormasta. Kirjolohen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet viime vuosina, koska etenkin rehun käyttöä on tehostettu.

kala ja kana

RUOK AKOLMIO HALTUUN

»Ruokakolmio ohjaa meitä syömään tasapainoisesti, terveyttä edistävästi ja ympäristöystävällisesti. Ruokakolmiossa on kahdeksan lokeroa, joihin on koottu täysipainoisen ruokavalion ainekset. Yhdeksäs lokero sisältää herkkuja, joita voi nauttia silloin tällöin, jos haluaa.

»Tänä vuonna keskitymme syömään ravitsemussuositusten mukaan.

Käymme Martat-lehdessä läpi ruokakolmion lokero lokerolta ja annamme ohjeita hyvään arkiruokaan.

8 palaa vaaleaa paahtoleipää 4 palaa tummaa vuokaleipää Kostutukseen: 1 dl kalalientä Lohitäyte: 100 g lämminsavulohta 1 dl ranskankermaa 2 rkl tuoretta tilliä ripaus mustapippuria 1 tl sitruunamehua Kapristäyte: 1 dl kapriksia 150 g tuorejuustoa 1 pieni punasipuli ripaus mustapippuria 2 rkl ruohosipulia Koristeluun: 50 g tuorejuustoa lohta tai lohen mätiä kapriksia ja tilliä Tee lohitäyte: hienonna lohi sekä tilli ja sekoita kaikki ainekset keskenään tahnaksi.

Tee kapristäyte: hienonna kaprikset sekä punasipuli ja sekoita kaikki ainekset keskenään.

Leikkaa leivät kolmion tai neliön muotoisiksi paloiksi.

Kostuta palat ja levitä niille lohitäytettä. Laita toinen pala täytteen päälle ja levitä sille kapristäytettä. Viimeistele kolmannella leipäpalalla. Sipaise päälle tuorejuustoa ja koristele lohella tai mädillä, kapriksilla ja tillillä.

SIL AKK ARIESK AT

350 g silakkafileitä 0,75 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria myllystä 1 rkl öljyä 1 punasipuli 100 g punakaalia 1 pussi pieniä ohrarieskoja (260 g) 1,5 dl piparjuurimajoneesia Paistamiseen: öljyä Koristeeksi: tillinoksia »Pyyhi silakkafileet kuiviksi ja mausta suolalla sekä mustapippurilla. Paista fileet pannulla öljyssä molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Kuori ja halkaise punasipuli, leikkaa puolikkaat ohuiksi viipaleiksi. Nosta viipaleet kylmään veteen, jolloin sipulin maku pehmenee. Suikaloi punakaali veitsellä tai mandoliinilla ja hauduta hetki öljyssä pannulla tai mikroaaltouunissa. Lämmitä rieskat nopeasti pannulla ja levitä niille majoneesi. Jaa kaalisuikaleet sekä silakkafileet rieskoille. Viimeistele annokset punasipulilla ja tillillä. Tarjoa heti.

Käytä silakkafileiden tilalla muikkuja.

Lohileivokset voi koota myös muffinipellin koloihin tai rengasvuokiin.

» 16 | MARTAT 3 | 2018

Lohileivokset

TEE LOHILEIVOKSET MEHEVÖITYMÄ ÄN EDELLISENÄ PÄIVÄNÄ .

MARTAT 3 | 2018

| 17

RUOKA

»

RIESK A JA SALA ATTI K ÄYVÄT KEV YESTÄ LOUNA ASTA .

PIPARJUURIM A JONEESI

VADELM AVIINERIPITKO

1 rkl huoneenlämpöistä Dijon-sinappia 1 tl valkoviinietikkaa 0,25 tl suolaa 0,25 tl mustapippuria 1 huoneenlämpöinen kananmuna 2,5 dl rypsiöljyä 2–4 tl piparjuuritahnaa tai piparjuurta raastettuna

50 g hiivaa 2,5 dl kylmää maitoa tai maitojuomaa 1 muna 0,5 tl suolaa 2 rkl sokeria 7–8 dl vehnäjauhoja 300 g margariinia

»Mittaa sauvasekoittimen korkeaan kulhoon sinappi ja etikka. Lisää suola ja mustapippuri. Riko kananmuna kulhoon ja nosta sauvasekoitin kananmunan päälle. Valuta kulhoon kaikki öljy. Käynnistä sauvasekoitin ja nosta sitä pikkuhiljaa ylöspäin koneen koko ajan käydessä. Tällöin kananmuna ja öljy emulgoituvat muodostaen majoneesin. Mausta majoneesi piparjuurella.

Silakkarieskat

18 | MARTAT 3 | 2018

Täyte: 2,5 dl maitoa 2 rkl vehnäjauhoja 2 keltuaista 1 rkl sokeria 2 tl vanilliinisokeria Lisäksi: paiston kestävää vadelmamarmeladia Voiteluun: 1 muna Pinnalle: tomusokeria Koristeeksi: vadelmia »Valmista viineritaikina. Murenna hiiva kylmän maidon joukkoon ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Lisää muna, suola, sokeri ja suurin osa (noin 6 dl) jauhoista.

Säästä loput jauhot leivontaan.

Vaivaa ainekset nopeasti taikinaksi. Anna taikinan levätä jääkaapissa 10 minuuttia.

Ota margariini jääkaapista ja viipaloi se yhdeksään osaan. Kaaviloi taikina jauhotetulla pöydällä 30 x 40 cm:n kokoiseksi levyksi.

Nosta margariiniviipaleet levyn toiselle puoliskolle. Jätä 2–3 cm reunasta vapaaksi. Taita reunat rasvan päälle. Käännä sen jälkeen levyn toinen puolisko rasvan päälle ja nipistä reunat kiinni.

Ripottele pöydälle jauhoja ja käännä taikinalevy ¼ kierrosta niin, että sauma on leipojaan päin. Kaaviloi taikina varovasti, se ei saa repeillä. Taita taikina kolmeen osaan ja käännä sitä ¼ kierrosta, niin että sauma on leipojaan päin. Kaaviloi taikina runsaan sentin paksuiseksi levyksi.

Taita levy taas kolmeen osaan.

Anna taikinan levätä jääkaapissa 10–15 minuuttia. Toista kaavilointi ja taittaminen vielä kerran.

Kaaviloi taikina runsaan 1 cm:n paksuiseksi levyksi ja leikkaa se

Kahden suklaan brookiet (vas.) ja vadelmaviinerit

BROOKIE = BROWNIE + COOKIE

kolmeen osaan. Kääri palat muovikelmuun ja anna olla jääkaapissa 15 minuuttia.

Valmista täyte. Sekoita kattilassa maito, vehnäjauhot, keltuaiset ja sokeri. Kiehauta sakeaksi kiisseliksi, sekoita koko ajan. Jäähdytä ja mausta vanilliinisokerilla.

Kaaviloi jokainen taikinan Piimävanukas ja osa suorakaiteen muotoiseksi levyksi,lakritsi-kuninkooltaan 20 x 30 cm. gatarhilloke Levitä vadelmamarmeladia raidaksi pitkille sivuille. Kääri molemmat reunat napakasti rullalle, niin että keskelle jää 1–2 sentin levyinen vako. Nosta levyt leivinpaperin päälle pellille. Täytä vako vaniljakiisselillä.

Kohota pitkoja noin puoli tuntia. Voitele munalla ja paista 225-asteisen uunin alaosassa 15–20 minuuttia. Jäähdytä pitkot ritilän päällä. Leikkaa sopiviksi annosviipaleiksi. Koristele juuri ennen tarjoilua tomusokerilla ja vadelmilla.

Jos pakastat viineripitkot, koristele juuri ennen tarjoamista.

K AHDEN SUKL A AN BROOKIE

Brownie-taikina: 100 g voita 150 g tummaa suklaata 1,5 dl sokeria 0,5 dl fariinisokeria 2 kananmunaa 2 dl vehnäjauhoja 1 rkl kaakaojauhetta 0,5 tl suolaa Cookie-taikina: 100 g voita 1 dl sokeria 1 dl fariinisokeria 1 kananmuna 1 keltuainen 2 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 150 g valkosuklaata

Rypistä leivinpaperi palloksi ja kastele se vedessä, niin saat sen asettumaan vuokaan paremmin.

»Valmista ensin brownie-taikina. Sulata voi ja suklaa mikrossa tai vesihauteessa. Mikrossa sulatettaessa käytä täyttä tehoa ja sulata noin 20 sekunnin jaksoina niin, ettei suklaa pala. Vatkaa joukkoon sokeri ja fariinisokeri. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Vatkaa joukkoon kananmunat. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne suklaaseokseen, kääntele taikina tasaiseksi.

Vuoraa noin 24 x 24 cm:n kokoinen neliön tai suorakaiteen muotoinen vuoka leivinpaperilla. Kaada brownietaikina vuokaan ja laita vuoka jääkaappiin jäähtymään noin tunniksi.

Valmista cookie-taikina.

Vaahdota pehmeä voi, sokeri ja fariinisokeri. Lisää keltuainen ja kokonainen kananmuna ja vatkaa vielä pari minuuttia. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää käännellen voi-sokeri -seokseen. Sekoita mahdollisimman vähän, jot-

tei synny sitkoa. Leikkaa valkosuklaa pieniksi kuutioiksi ja kääntele ne taikinan joukkoon.

Paista brownievuokaa 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Nosta vuoka uunista ja lisää kahta lusikkaa käyttäen cookie-taikina nokareina brownie-pohjan päälle. Jatka paistamista 20–30 minuuttia, niin että cookiepinta saa väriä. Anna jäähtyä huoneenlämmössä. Brookie saa päältä rapean ja sisältä kostean koostumuksensa jäähdyttyään. Nosta jäähtynyt brookie vuoasta leivinpaperin avulla ja leikkaa terävällä veitsellä pienehköiksi ruuduiksi. Brookiet paranevat ja mehevöityvät jääkaapissa säilytettäessä. Voit siis tehdä ne jo pari päivää ennen tarjoilua.

MARTAT 3 | 2018

| 19

TIMJA MIBRO ILERI

1 maustamaton broileri (n. 1,4 kg) 1 tl suolaa Timjamivoi: 50 g voita tai margariinia 0,5 ruukkua timjamia

VALMISTA KOKONAINEN BROILERI UUNISSA.

1

Pyyhi broileri kauttaaltaan kuivaksi. Nosta se leikkuulaudalle selkäpuoli ylöspäin ja leikkaa tukevilla keittiösaksilla auki selkärangan vierestä. Leikkaa myös selkärangan toiselta puolelta, jotta saat selkärangan kokonaan poistettua. Pyyhi broileri sisältä puhtaaksi.

20 20 | | MARTAT MARTAT33| 2018 | 2018

2

Käännä broileri ympäri ja paina napakasti rintalastan kohdalta leikkuulautaa vasten, jotta saat broilerin litteämmäksi.

3

Tee veitsellä muutama viilto koipilihaan ja typistä siiven kärjet veitsellä tai saksilla. Hiero suola lihan pintaan ja nosta broileri leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.

Valmista maustevoi. Sekoita kulhossa huoneenlämpöinen voi ja hienonnettu

timjami keskenään. Levitä voi broilerin nahan alle ja pintaan tasaisesti.

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Pistä uunipelti keskitasolle ja laske lämpötila 200 asteeseen. Paista broileri kypsäksi, aikaa menee 35–45 minuuttia.

RAUTAISANNOS

kärjessä

SHUTTERSTOCK

10

voitumaan, niin että kipu salpautuu.

4

OMEGA-3-RASVAHAPOT G/100 G

Pellavaöljy 53,3 Camelinaöljy 39 Pellavansiemen 22,8 Rypsiöljy 10,9 Saksanpähkinä 9,1 OMEGA-6-RASVAHAPOT G/100 G

Rasvan laatu on ruokavalion tärkein veren kolesterolipitoisuuteen vaikuttava tekijä.

Auringonkukkaöljy 62,3 Maissiöljy 53,1 Soijaöljy 51,8 Saksanpähkinä 38,1 Pinjansiemen 34

PEHMEÄT RASVAT FAKTAA RAVITSEMUKSESTA // KAISA HÄRMÄLÄ

1

MIHIN TARVITA AN?

»Rasvoilla on elimistössä monia tehtäviä. Rasvat toimivat energian lähteenä ja elimistön energiavarastona.

Rasvojen mukana saadaan rasvaliukoisia vitamiineja (A, D, E) ja välttämättömiä rasvahappoja. Rasvoja tarvitaan myös eräiden hormonien kaltaisten aineiden tuotantoon.

Rasvahapot osallistuvat kehon kasvuun ja kehitykseen, solujen rakennukseen, hermoston ja verisuoniston kehittymiseen, ihon hyvinvointiin ja näön tarkkuuteen. Ihmiskeho muodostaa rasvahapoista yhdisteitä, jotka säätelevät muun muassa verenpainetta, keuhkojen toimintaa ja vastustuskykyä. Välttämättömät rasvahapot huolehtivat solukalvojen läpäisevyydestä ja liukoisuudesta.

2

MISTÄ SA A?

»Pehmeiden rasvojen lähteitä ovat kasviöljyt, öljypohjaiset levitteet ja salaattikastikkeet, pähkinät, mantelit, siemenet ja rasvainen kala. Nämä elintarvikkeet ovat myös välttämättömien rasvahappojen tärkeimmät lähteet.

Pehmeistä rasvoista paras ja monipuolisin on rypsiöljy.

Se sisältää paljon omega-3ja omega-6-rasvahappoja sekä vain vähän tyydyttyneitä rasvahappoja. Rypsiöljyä käytetään raaka-aineena useimmissa pehmeissä kasvimargariineissa. Myös juoksevat leivontamargariinit ovat koostumukseltaan lähellä rypsiöljyä.

Kalassa on pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja (EPA ja DHA). Erityisen hyviä

lähteitä ovat makrilli, ankerias, nahkiainen, lohi, kirjolohi ja nieriä. Myös muikku, siika, silakka ja silli sisältävät hyviä rasvahappoja.

3

HUOM A A

»Omega-3- ja omega6-rasvahapot on saatava ravinnosta, koska elimistö ei pysty muodostamaan niitä. Omega-3:sta ja omega-6:sta elimistö pystyy valmistamaan kaikki muut tarvitsemansa rasvahapot. Paras lähde on kasviöljyt. Kotimainen rypsiöljy on mainio tuote tässäkin mielessä.

Monet kasviöljyt, kuten oliivi- ja auringonkukkaöljy, eivät sisällä lainkaan omega-3-rasvahappoja.

5

MITEN PAL JON TARVITA AN?

»Rasvojen saanniksi suositellaan 25–40 prosenttia kokonaisenergiasta. Tärkeintä on rasvan laatu, eli onko se kovaa vai pehmeää.

Rasvan tarve on keskimäärin miehillä 80 grammaa ja naisilla 60 grammaa päivässä.

Rasva sisältää runsaasti energiaa, joten painonhallinnan kannalta on hyvä pysyä kohtuudessa.

Pehmeän rasvan saanti varmistuu käyttämällä päivittäin noin 6 tl margariinia (vähintään 60 % rasvaa) ja 1–2 rkl kasviöljyä tai juoksevaa kasviöljyvalmistetta.

MITÄ ERIT YISTÄ?

»Rasvan laatu on ruokavalion tärkein veren kolesterolipitoisuuteen vaikuttava tekijä. Pehmeä rasva pienentää veren kokonaiskolesterolin ja haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta.

Kalan pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot saattavat vähentää alttiutta sydämen rytmihäiriöihin. Myös rasvahappojen kipua lievittäviä vaikutuksia tutkitaan. Kalaruoasta muodostuu vähemmän tulehdusta ja kivuille herkistäviä tekijöitä kuin muusta ruoasta. Lisäksi rasvahapot saavat elimistön endorfiinit akti-

Termejä Kova rasva = tyydyttynyt rasva. Huoneenlämmössäkin kiinteä. Esimerkiksi voi, leivontamargariini ja kookosrasva.

Pehmeä rasva = tyydyttämätön rasva. Huoneenlämmössä pehmeä tai juokseva.

Esimerkiksi öljy ja pehmeä margariini.

EPA = eikosapentaeenihappo DHA = dokosaheksaeenihappo

LÄHTEET Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, Fineli.fi, Hyvä Terveys 4/2018, www.terveyskirjasto.fi MARTAT 3 | 2018

| 21

PUUTARHA

Kiiltomalva

Kohta kylvetään kesäkukkien siemenet maahan. Kertaa ohjeet ja varmista hyvät kasvuolot näille ilontuojille.

ASTA KUOSMANEN //KUVAT SHUTTERSTOCK, VASTAVALO

22 | MARTAT 3 | 2018

Kehäkukka

Huomaa

K

esäkukkien kasvatus on helppoa. Siementen lisäksi tarvitaan valoisa paikka, runsaasti vettä ja riittävästi lannoitteita. Siemenpussissa tai -luettelossa kerrotaan lajikohtaiset kylvöohjeet ja kasvuaikataulu.

Aluksi Kesäkukkamaa kunnostetaan aikaisin keväällä, kun maa on kuivunut sen verran, että sitä pääsee muokkaamaan. Jos kukille lohkaistaan pala kasvimaasta, maa laitetaan kylvökuntoon samalla kuin vihannespenkitkin.

1

Maa käännetään kuohkeaksi lapionpiston syvyydeltä. Ellei maata ole lähivuosina kalkittu, pinnalle levitetään ennen kääntämistä puutarhakalkkia pakkauksen ohjeen mukaan.

Kaikki esille tulevat vuohenputket, valvatit, juolavehnät ja muut poimitaan pois, sillä hennot kukkataimet eivät pärjää kilpailussa monivuotisten rikkakasvien kanssa.

Saviseen maahan lisätään hiekkaa ja puutarha- tai kompostimultaa. Multa kuohkeuttaa ja lannoittaa maata. Maan pinta muotoillaan matalaksi harjuksi.

Vähämultaiseen hiekkamaahan sekoitetaan multaa tai turvetta.

Kokkareisessa maassa pienet siemenet häviävät helposti maan uumeniin, joten pintamaa muokataan hienojakoiseksi ja haravoidaan tasaiseksi.

Pääosa kukkien tarvitsemista ravinteista annetaan kesällä kasteluveden mukana. »Kesäkukat ovat näyttävimmillään ryhminä, joten jokaiselle lajille varataan oma alue.

Siemenet kylvetään mahdollisimman pian maan kunnostuksen jälkeen, jotta maan pinta ei kuivahda. Monille kesäkukille maa on riittävän lämmin jo toukokuun alussa, eli heti, kun ensimmäiset rikkaruohot alkavat kasvaa.

Lämmintä maata vaativien perhoskukan, ruusupavun ja krassien kylvö jätetään kesäkuun puolelle.

1

2

3

2

6

Heinä-elokuu

Touko-kesäkuu

Kuiva maa kastellaan kunnolla kylvöä edeltävänä päivänä. Matalat kylvövaot vedetään haravan varrella tai kepillä 10–30 cm välein, lajin tilantarpeen mukaan. Hoito on helpompaa, jos riviväli on vähintään haran levyinen.

Ennen kylvöä vaon pohja kastellaan.

4 5

Kesäkukat tarvitsevat runsaasti ravinteita, joten lisälannoitus aloitetaan keskikesällä.

Siemenet ripotellaan harvakseltaan. Pienet siemenet kannattaa sekoittaa hiekkaan, jotta kylvöksestä ei tule liian tiheä. Siemenet voi kylvää myös hajakylvönä.

Lopputulos muistuttaa kuk-

kaniittyä, mutta kitkeminen on haasteellista.

Siemenet peitetään ohuella multakerroksella, ja multa tiivistetään kevyesti esimerkiksi haravan lappeella. Jos laji itää valossa, siemeniä ei peitetä. Kylvös kastellaan kevyesti suihkuttamalla, jotta pienet siemenet pysyvät paikoillaan.

Säännöllistä kastelua jatketaan, kunnes taimet ovat hyvässä kasvussa. Kosteus säilyy paremmin, jos kylvöksen päälle levitetään harso.

Taimettumisen jälkeen kukkamaasta kitketään rikkaruohot. Taimet harvennetaan, sillä kun kasvutilaa on riittävästi, taimi haaroittuu ja tuottaa paljon kukkia. Sopiva taimiväli on pienikokoisilla lajeilla 5–10 cm ja rotevakasvuisilla 20–30 cm. Kitkemistä helpottaa, jos rivivälit katetaan ruohosilpulla. Silloin väleihin ei nouse rikkaruohoja.

3

4 5

Keltakosmos

Info Kesäkukka = yksivuotinen kukkapenkkiin kylvettävä kasvi, joka kukkii keski- ja loppukesällä.

Kukkia ruokien koristeluun: kehäkukka, krassi, päivänkakkara, ruiskaunokki.

Ennen kuin lähdet siemenkauppaan, tee viljelysuunnitelma, jossa on muutama paikka heräteostoksillekin. Valikoimissa on aina upeita uutuuksia, jotka kutsuvat kokeilemaan.

Kesällä kukkamaata kastellaan ja lannoitetaan. Vettä annetaan kerralla niin paljon, että maa kastuu kunnolla.

Näin juuret kehittyvät pintaa syvemmälle, kasveista tulee kestäviä ja kasteluväli pitenee.

»Keväällä maahan lisätyt ravinteet riittävät kesäkuun loppupuolelle. Sen jälkeen kasteluveteen lisätään kesäkukkalannoitetta pakkauksen ohjeen mukaan. »Kukinta alkaa keskikesän tienoilla. Kun kukkia leikataan maljakkoon ja kuihtuneet kukat poistetaan, kukinta-aika pitenee.

Seuraava vuosi »Koska monet lajit ehtivät tuottaa itämiskykyisiä siemeniä, kesäkukkamaasta voi olla iloa moneksi vuodeksi. Jos aluetta ei syksyllä eikä keväällä muokata ja varret silputaan kukkapenkkien katteeksi, maahan varisseista siemenistä kehittyy seuraavana vuonna uusia kukkia. Tällöin kevään ensimmäinen työ on taimien harventaminen, sillä monet lajit ovat varsin tuottoisia. »

MARTAT 3 | 2018

| 23

»

1 korkeat KELTAINEN/ORANSSI:

kasvimaa

1

Isoauringonkukka Helianthus annuus (korkeus 100–300 cm, taimiväli 30–50 cm).

korkeat

käytävä

2

3

keskikokoiset

matalat

3

Isoauringonkukka

matalat

Tarhakehäkukka

2 keskikokoiset KELTAINEN/ORANSSI (korkeus 30–80 cm, taimiväli 30 cm): Keltakosmos Cosmos sulphureus, Keltapäivänkakkara Chrysanthemum segetum, Kirjosuvikakkara C. carinatum, Kruunusuvikakkara C. coronarium.

Tarhakehäkukka Calendula officinalis (taimiväli 25 cm).

PUNAINEN (korkeus 40–100 cm): Punakosmos Cosmos bipinnatus (taimiväli 40 cm). Silkkiunikko Papaver rhoeas, Tulppaaniunikko P. glaucum (taimiväli 20 cm).

Punapellava Linum grandiflorum (taimiväli 10–20 cm).

Kun kasvatat kukkasia ruukuissa ja laatikoissa, valitse hyvä kasvualusta.

KESÄKUKK A MULTA

K ASVUSA MM AL

+ Rakenne pysyy hyvänä koko kasvukauden. + Kastelu on vaivatonta, koska multaan on lisätty kosteutta imeviä kastelukiteitä tai biohiiltä.

+ Ilmava rakenne säilyy myös märkänä, joten liikakastelun riski pienenee.

Kuivuttuaankin sammal imee hyvin vettä uudelleen. + Varastoi hyvin vettä kasvien käyttöön. + Rahkasammal ehkäisee monien kasville haitallisten mikrobien kasvua.

Huomaa Kasvusammal on tänä keväänä markkinoille tullut uutuustuote.

24 | MARTAT 3 | 2018

Keltapäivänkakkara Punapellava

3 matalat KELTAINEN/ORANSSI:

Kehäkukka C. officinalis (matalat lajikkeet korkeus 30–35 cm, taimiväli 30 cm).

Tuliunikko Escholzia californica (korkeus 30–35 cm, taimiväli 15 cm).

PUNAINEN: Kesäruusuleinikki Adonis aestivallis (korkeus 30–40 cm, taimiväli 15 cm).

Kesäruusuleinikki

Maloppi

PURPPURANPUNAINEN/ VA ALEANPUNAINEN/ SININEN/VALKOINEN

(korkeus 70–150 cm, taimiväli 30 cm): Kiiltomalva Malva sylvestris, Maurinkiiltomalva Malva sylvestris subsp. mauritiana, Maloppi Malope trifida, Tarhakukonkannus Consolida ajacis, Espanjanneito Nigella hispanica ’African Bride’.

Tarhakukonkannus

Kesämalvikki

Aurankukka SININEN/VIOLETTI/VA ALEANPUNAINEN/VALKOINEN

(korkeus 40–90 cm): Kesämalvikki Lavatera trimestris (taimiväli 40 cm), Aitohunajakukka Phacelia tanacetifolia, Aurankukka Agrostemma githago (taimiväli 15 cm). Tarhaneito Nigella damascena (taimiväli 20 cm).

Tarhaneito

Aitohunajakukka

Piiankieli SININEN/VIOLETTI/ VA ALEANPUNAINEN/ VALKOINEN (korkeus

Tuliunikko

20–60 cm, taimiväli 20 cm): Ruiskaunokki Centaurea cyanus (matalat lajikkeet), Piiankieli Echium plantagineum, Siroklarkia Clarkia pulchella, Sirosilkkikukka Godetia amoena, Tarhapuna-alpi Anagallis mollinellii, Kellohunajakukka Phacelia campanularia.

Sinisievikki Nemophila menziesii (korkeus 15–20 cm, taimiväli 15 cm).

Sinisievikki Ruiskaunokki

MARTAT 3 | 2018

| 25

ULKOILMAIHMISET 1 2 3 4 5 6

KESÄ ON TARKKAILIJAN AIKAA Nyt on oikea aika tarkkailla hyönteisiä, lintuja ja pikkueläimiä. Tutkitaan, tunnistetaan ja tehdään muistiinpanoja. Luetaan luonnon loputonta tietokirjaa.

MERJA FORSMAN //KUVAT CAT_ARCH_ANGEL/SHUTTERSTOCK

K

evään ensimmäinen muurahainen oli lapsena nähtävyys. Sitä ihmeteltiin, se houkuteltiin sormelle ja sille tuotiin kidesokeriakin.

Meillä lapset juoksevat ikkunaan aina, kun naapurin kissa hiipii pihan laidalla, siili köpöttelee iltakävelyllä tai lintulaudalle ilmestyy uusi ruokailija.

Lapset ovat luonnostaan luonnontarkkailijoita. Ja he tarkkailevat myös meitä aikuisia.

Aikuisen onkin aika puntaroida omaa luontosuhdettaan – varsinkin nyt, kun pelkäämme punkkeja ja vihaamme iti-

koita. Ovatko öttiäiset oikeasti vihollisiamme?

Jos pölyttäjiä ei ole, ei ole hedelmiäkään. Jos maassa ei möyri matoja, maa voi huonosti eikä tuota satoa. Jos ei ole hyönteisiä, eivät linnutkaan laulele, ja linnut taas pitävät tuhohyönteiset ja kotilot kurissa.

Me kaikki olemme kytköksissä toisiimme.

PÖRRIÄISET TEMMELTÄVÄT Elävä piha on myös eläinten piha. Tänä kesänä tutustumme eläimiin ja luomme piha-

piiristämme luontoystävällisemmän.

Työnnämme kätemme multaan ja telmimme ulkona. Perustamme ötökkähotelleja ja luonnontilaisia alueita pihallemme. Hoivaamme perhosia istuttamalla lisää mirrinminttua, iisoppia, mäkimeiramia, kaunopunahattua ja maksaruohoa. Talven linnunruokinta-alue muuttuu pörriäisten temmellyskentäksi, ja pihapuiden linnuille riittää hyönteisiä ravinnoksi.

Empatia kaikkea elämää kohtaan kasvattaa empatiaa myös omaa itseään kohtaan. Kaikki hyötyvät.

LUE ULKOILMAIHMISET -juttusarjan kaksi ensimmäistä osaa osoitteessa www.martat. fi/martat/jasenkanava/ martatlehti/

26 | MARTAT 3 | 2018

TUTKITA AN JA TUNNISTETA AN

SUOJATA AN JA VA ALITA AN Tarjotaan varjoa, suojaa sekä ruokinta- ja pesäpaikkoja ötököille, perhosille, linnuille ja pikkunisäkkäille.

»Retkeillään lähiluontoon ja tehdään piipahduksia pihalle. Keitä asustaa kiven alla, entä puiden latvoissa? Tarkkaillaan mönkivää matoa, oksilla loikkivaa oravaa, lentävää leppäkerttua ja laulavaa lintua.

M A ATUMISKOE

»Perustetaan komposti tai haudataan maahan kokeiluluontoisesti jätteitä: esimerkiksi munan- ja appelsiininkuoria, talouspaperia, puurontähteitä ja muovikäärettä. Merkitään kokeilualue ja tutkitaan tuloksia jonkin ajan kuluttua: Mikä voittaa maatumiskisan? Millaisia ötököitä jätteen seassa vilistää? Miksi roskia ei saa heittää luontoon? Kokeen päätyttyä kerätään pois maatumattomat jätteet ja viedään ne seka- tai bioroskiin. ÖTÖK ÄT L ÄHIKUVASSA

»Otetaan pihalle valkoinen lakana ja suurennuslasi tai kamera. Asetellaan lakana puun tai pensaan alle, ravistellaan oksia ja vartta. Millaisia otuksia lakanalle tipahtaa? Otetaan ötököistä kuvia ja katsotaan niitä kotikoneelta suurennettuna.

HAVAINNOT TALTEEN

»Hankitaan vihko, johon kirjoitetaan ja piirretään havaintoja, ja jonka väliin kootaan vaikka linnunsulkia ja prässättyjä kasveja. Talvella on hauska muistella kesää vihkoa lukien.

ÖTÖKK ÄHOTELLI

TIEDOSTETA AN JA VARAUDUTA AN

»Nikkaroidaan hyönteishotelli. Siihen tarvitaan puinen kehikko ja luonnonmateriaaleja, kuten kuivia oksia, olkia, heinää, neulasia, käpyjä ja kariketta. Etuseinäksi kiinnitetään kanaverkkoa nitojalla. Hotelli sijoitetaan paikkaan, johon aurinko ei paista suoraan.

TIL A A LUONNOLLE

»Mistä tunnistat ampiaisen, mehiläisen ja kimalaisen? Mitä pitää tehdä, kun ampiainen pistää? Mitkä muurahaiset purevat? Miltä punkki näyttää ja miten se poistetaan iholta? Luonnossa liikkuvan pitää osata varautua myös pistoksiin ja puraisuihin.

»Jätetään osa pihasta luonnontilaiseksi.

Annetaan puiden lahota rauhassa ja oksien tuoda suojaa eläimille. Lahoava puu tarjoaa tilaisuuden oppia ekosysteemistä pienoiskoossa. Se antaa ruokaa hyönteisille, joista puolestaan tulee lintujen murkinaa.

PAL ATK A A , PERHOSET!

»Houkutellaan perhosia ja pörriäisiä istuttamalla mesikasveja esimerkiksi keittiön ikkunan taakse, pihalle tai parvekelaatikoihin. Valitaan eri aikoina kukkivia kukkia, jotta mettä on tarjolla keväästä syksyyn.

LOM AK YL Ä LINNUILLE

»Tarjotaan linnuille vettä kylpemiseen ja juomiseen. Seurataan, keitä maauimalassa käy virkistäytymässä. Esimerkiksi rastaat saattavat kylpeä useita minuutteja. Vesi kelpaa oravillekin. Linnut pitävät myös risuaidoista, pensaista ja puista, joissa niillä on suojaisat oltavat. Pönttöjä voi rakentaa ja ripustaa jokaisena vuodenaikana.

SIILIN HUOLTOASEM A

»Tarjotaan siileille vettä ja liuotettua kissanja koiranruokaa, purkkiruokaa, rouhittuja maapähkinöitä tai kypsennettyä kalaa matalasta kupista. Ruokinnan voi aloittaa keväällä, mutta se tulisi keskeyttää kesä–heinäkuuksi.

KURKK A A K ANAL A AN

»Porvoolaisen omakotitalon pihalla asustaa viisi kanaa. Ne ovat tuoneet perheen arkeen paitsi lähiluomumunia myös paljon riemua ja eloa. KATSO VIDEO OSOITTEESSA www.youtube.com/martattv

MARTAT 3 | 2018

| 27

SEMINAARI

Terveys, raha, ympäristö – eri ihmiset tarvitsevat erilaisia perusteluja kestävälle elämäntavalle.

HELENA KOKKONEN //KUVA SIRPA PÄIVINEN

JÄRKI JA TUNTEET

R

uokahävikki on pahasta, pitää syödä kasviksia ja kierrättää.

Lähes kaikki allekirjoittavat nämä teesit. Mutta miksi toimimme kuitenkin toisin? Miksi tieto ei jalostu käytännöksi?

Tiedon ja toiminnan välinen ristiriita nousi esiin Järkiruokaa lautasella -seminaarissa, jonka järjesti Marttaliitto yhteistyössä Kuluttajaliiton kanssa.

– Tarvitaan muita keinoja kuin pelkän tiedon lisääminen, jotta saadaan arkirutiineja muuttumaan kohti kestävää tulevaisuutta, sanoi kasvatustieteen tohtori Kristiina Janhonen Helsingin yliopistosta.

Tarvitaan ruokatajua; ymmärrystä omien valintojen vaikutuksista.

– Ruokatajua omaava henkilö huolehtii myös toisista ja on mukana yhdessä kehittämässä parempaa tulevaisuutta.

Ydinajatus on se, ettemme toimisi vain omaa etua ajatellen vaan yhteisen hyvän puolesta.

Ruokatajuun kuuluu kyky soveltaa ruokaan ja syömiseen liittyviä tietoja ja taitoja, ratkaista ongelmia ja tehdä kompromisseja.

Ruokataju pääsee kehittymään, kun saa itse tehdä ja kokeilla sekä pohtia kokemuksiaan. Siksi kotikeittiöt, kokkikerhot ja kotitaloustunnit ovat niin tärkeitä.

Jos ruoanlaittoa kohtaan viriää kielteisiä tunteita, se estää oppimista ja uusien toimintatapoja hyväksymistä. Motkotus ja virheiden osoittaminen nitistävät muutoksen. Ruokakasvatuksessa

28 | MARTAT 3 | 2018

pitää pyrkiä ilmapiiriin, joissa myös virheiden teko on sallittu.

– Tarvitaan kärsivällisyyttä. Ei lyödä ensimmäisen mokan takia hanskoja tiskiin, neuvoo Kristiina Janhonen.

PUHUTA AN RAHASTA Sitran asian-

tuntija Sari Laine totesi, että kestävä elämäntapa on taito, joka pitää opetella.

– Se tehdään ilon ja onnistumisen kautta.

Kun motivoidaan ihmisiä elämänmuutokseen kohti kestävää arkea, kaikille eivät päde samat perustelut.

– Päätökset tehdään osaksi tunteella, osaksi järjellä. Me suomalaiset olemme tarvekeskeinen ja käytännönläheinen kansa. Ekologisuus on vain yksi motiivi muiden joukossa, kun tehdään päätöksiä kuluttamisen suhteen, huomautti Laine.

Kaikkiin ei vetoa vihertävä näkökulma, koska sen voi kokea poliittiseksi.

Joskus toimii rahaan vetoaminen: on järkevää, ettei tuhlata. Toisille kolahtaa terveysmotivaatio: kannattaa pyöräillä työmatkat.

Käytetään positiivista voimaa: ei sanota, että pitää luopua lihasta, vaan että voit käyttää lisää kasviksia. Huonon tavan tilalle otetaan uusi, hyvä tapa.

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling totesi, että ruokahävikin suhteen joihinkin vetoaa euroista puhuminen.

Kuka nyt haluaisi heittää rahaa roskiin!

Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa. Vuosittain jokainen suomalainen heittää keskimäärin 23 kiloa syömäkel-

poista ruokaa pois: leipää, valmisruokaa, lihaa, kalaa, hedelmiä, vihanneksia...

– Nähtävästi suomalaisilla on varaa tähän, sanoi Beurling.

Hän muistutti, että arjessa pienetkin teot merkitsevät. Vaikutukset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Jos kotona suositaan kestäviä käytäntöjä, lapsetkin oppivat.

RIITTÄVÄTKÖ RAHKEET VERTAILUUN? Ostoksilla kuluttaja voi tu-

keutua erilaisiin sertifikaatteihin ja ympäristömerkkeihin: On Ecolabel, Luomu, UTZ, Reilu kauppa; on leppäkerttua, joutsenta ja sammakkoa. Pitää kuitenkin olla kriittinen, muistutti asiantuntija Elina Ovaskainen Motivasta. Ei ole olemassa mitään yleispätevää laatuleimaa, joka takaa, että tuotteessa on kaikki kunnossa. Pitää valita, mitä haluaa painottaa.

– Jos valitsen ulkomaisen luomutuotteen, teen valinnan vain ekologisin perustein. Reilu kauppa puolestaan auttaa tuottajia, mutta ei ota kantaa tuotannon ekologisuuteen.

Tuottaja joutuu maksamaan erilaisten sertifikaattien käytöstä. Lähiruoan tuottajaa ei ehkä kiinnosta maksaa merkistä, vaikka tuote täyttäisi tiukatkin kriteerit.

Elina Ovaskainen pohti, riittävätkö kuluttajalla rahkeet kaiken tämän vertailuun. Hän ennusti, että erilaisten merkkien ja valintojen helppou» den merkitys vain kasvaa kuluttajan silmissä.

K ASVIKSET K ÄRKEEN

Järkiruokaa lautasella -seminaarin paneelissa kuultiin esimerkkejä siitä, miten kaupassa ja joukkoruokailussa voidaan ohjata kuluttajien valintoja.

Leila Fogelholm, ravitsemusasiantuntija, Fazer: Sillä on vaikutusta, missä järjestyksessä ruoat ovat esillä. Kun henkilöstötai opiskelijaruokaloissa linjaston alussa on salaattipöytä ja kasviruoat, niitä todennäköisesti myös päätyy lautaselle.

Juha Nieminen, valikoimapäällikkö, S-ryhmä: Satokausikasvikset sijoitetaan myymälässä paikalle, josta asiakas aloittaa ostoskierroksen. Silloin niitä ei tarvitse etsiä pitkin kauppaa. Laitetaan naposteluvalmiita kasviksia heräteostopaikoille kassojen lähelle.

Sirpa Pietikäinen, paneelin vetäjä: Pitäisikö lakata puhumasta kasvisruokapäivistä? Lähdettäisiin siitä, että kasvisruoka ei ole mitään erikoista, vaan se tavallinen vaihtoehto.

VINKKEJÄ

»Ota valokuva jääkaappisi sisällöstä, ennen kun lähdet ruokakauppaan. Vältyt turhilta ostoksilta. »Osta vain ruoat, jotka tiedät käyttäväsi ennen kuin ne pilaantuvat. »Vaikka iso pakkauskoko olisi näennäisesti halpa, se ei tule edulliseksi, jos ruokaa jää käyttämättä. »Ota lautaselle nälän, älä tottumuksen mukaan. »Opettele, mitä tarkoittavat merkinnät Parasta ennen ja Viimeinen käyttöpäivä. »Pidä pilaantuvimmat tuotteet jääkaapissa samalla hyllyllä silmän korkeudella. »Muista aistinvarainen arviointi: katso ja nuuhki!

Paljon asiantuntemusta samassa kuvassa: Juha Beurling (ylhäällä vas.), Sari Laine, Marianne Heikkilä, Juha Nieminen, Tarja Ollila, Elina Ovaskainen (keskellä vas.), Kristiina Janhonen, Teija Jerkku, Leila Fogelholm, Sirpa Pietikäinen (edessä vas.) ja Lea Sairanen.

Lähde: Kuluttajaliitto/Juha Beurling

MARTAT 3 | 2018

| 29

TUTKIMUS

Hyvien valintojen lähettiläät Martat elävät ympäristöystävällisemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Tämä selvisi Kestävä arki -tutkimuksesta. TEIJA JERKKU

M ARTTA KERÄ Ä JA K ASVATTA A

Martat ovat selvästi valveutuneempia kestävän kehityksen asenteissa ja teoissa.

Muuhun väestöön nähden martoilla korostuivat väittämät »Viljelen omaan tarpeeseen. »Kerään sieniä ja marjoja. »Olen vähentänyt lihansyöntiä. »Käytän siivouksessa vaihtoehtoisia puhdistusaineita.

K AUPPALISTA MUK A AN

MITÄ TUTKITTIIN

Marttojen Kestävä arki -tutkimuksessa selvitettiin kotitalouden roolia ja merkitystä kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Tutkimuksessa vertailtiin suomalaisten kuluttajien ja marttajärjestön jäsenten kestävän kehityksen mukaisia asenteita ja käyttäytymistä ruokaan, kodinhoitoon, ympäristöön ja kierrättämiseen liittyvillä väittämillä ja kysymyksillä.

»Martat ovat suunnitelmallisia. He tekevät kauppalistan useammin kuin muut mennessään ruokaostoksille. »Suomalaisissa kotitalouksissa tehdään yleisesti itse ruokaa, ja erityisesti tässä kunnostautuvat martat. Vain harva tutkimukseen osallistuneista ilmoitti ostavansa valmisruokaa.

» Martat ovat vähentäneet enemmän lihansyöntiä kuin muut. Lihansyönnin vähentäminen ei tosin näkynyt vahvasti missään vastaajaryhmässä. » Lähiruoka on martoille tärkeämpää kuin muille. Toisaalta luomu tai ruoan tuotantotapa eivät juuri korostuneet valintojen perusteina.

K ASVIKSIA , KIITOS

»Martat ja muut suomalaiset uskovat ympäristöystävällisen ruoan olevan maukasta. »Pyrkimys ruokahävikin vähentämiseen näkyi kaikkien vastaajien joukossa. »Kasvisten syönti on lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana kaikkien vastaajien joukossa, mutta erityisesti martoilla. Suurin osa vastaajista ilmoitti olevansa sekasyöjiä.

Vegaanius ei vielä näy trendinä marttojen keskuudessa.

HYMYÄ, HYVÄÄ OLOA, HEMMOTTELUA • Monipuolinen kylpylähotelli • Day Span hemmotteluhoidot • Tanssiorkesteri jopa neljänä iltana viikossa • Kesäteatteri 5 min. ajomatkan päässä

Ryhmälle!

RYHMÄTARJOUS!

Suosittu!

PIRISTY PEURUNGASTA 3vrk

• Peurunkapiha 54,50 € / vrk / hlö 2hh • Kylpylähotelli 64,50 € / vrk / hlö 2hh

• Peurunkapiha 168 € /hlö 2hh • Kylpylähotelli 213 € /hlö 2hh

Sis. majoituksen 2hh, aamiaisen sekä herkullisen ja monipuolisen päivällisen sekä kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön. Min. 16 hlöä. Ryhmästä joka 16. on ilmainen!

Sis. 3 vrk majoituksen 2hh, aamiaiset, päivälliset sekä kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön.

Voimassa alkuviikkoisin, su-ke ajalle.

PEURUNKA.FI

PEURUNGANTIE 85, LAUKAA

LÄHELLÄ vain 20 min. Jyväskylästä!

SOITA JA VARAA! 020 751 6300 peurunka@peurunka.fi Puh.hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min.

KOKO K ANSA KIERRÄTTÄ Ä

Suomalaiset kierrättävät hyvin jätteitä. »Martat ovat tunnollisempia kierrättäjiä kuin suomalaiset keskimäärin. Erityisesti vaarallisten jätteiden kierrätyk-

» Kierrätyspiste on kaukana ja sinne pitää mennä autolla. » Kotona ei ole tilaa lajittelulle » Lajittelu koetaan hankalaksi.

SOODALL A SIISTIÄ

»Martat pyrkivät vähentämään kodin energiankulutusta ja turhaa vedenkulutusta muita suomalaisia enemmän. »Martat suosivat muita enemmän ympäristöystävällisiä puhdistus- ja pesuaineita. »Martat osaavat hyödyntää vaihtoehtoisia siivousaineita, kuten soodaa ja etikkaa.

Kestävää elämäntapaa toteuttavat »eläkeläiset paremmin kuin nuoremmat sukupolvet »naiset paremmin kuin miehet »uusimaalaiset ja korkeasti koulutetut paremmin kuin muut suomalaiset.

veyteen ja hyvinvointiin.

Asenteet ovat kohdallaan, mutta käytöksessä on vielä kirittävää. Joskus hinta ratkaisee, ja edullisuus painaa enemmän kuin vastuullinen valinta.

ar

KIITOS NEUVONNAN

On luonnollista, että martat ovat tavallista valistuneempia ympäristöasioissa. Kestävän arjen tiedot ja taidot ovat keskeinen osa Marttojen kotitalousneuvontaa.

Martat kannustavat elämään ympäristöystävällisesti ja tekemään vastuullisia valintoja.

Kotitalousneuvonnalla annetaan käytännön ratkaisuja, joilla jokainen voi vähentää ympäristökuormitusta ja samalla vaikuttaa omaan ter-

kestävä

m

Ruoan valintakriteerit MARTAT 1) kotimaisuus 2) hinta 3) laatu.

MUUT SUOMALAISET 1) hinta 2) kotimaisuus 3) laatu.

JOS ET KIERRÄTÄ , MIKSI?

EKOLOGISET EL ÄKEL ÄISET

i ark

Tutkimuksessa kysyttiin, ostaisiko henkilö ympäristöystävällisen tuotteen, vaikka se olisi kalliimpi kuin tavallinen tuote. Vastausten perusteella hinta menee ympäristöystävällisyyden edelle, martoilla tosin hieman harvemmin kuin muilla.

sestä huolehditaan muuta väestöä tunnollisemmin. »Vähiten kierrätetään muovia ja tekstiilejä. Erityisesti muovijätteen kierrätys koetaan vaikeaksi. Kaikki eivät tiedä, missä on kierrätyspiste.

#

JOSKUS MENNÄ ÄN HINNAN PERÄSSÄ

t a t.fi

INFO Kestävä arki -tutkimuksen toteutti Marttaliitolle IROresearch. Tiedot kerättiin suomalaisten osalta 27.11.5.12.2017 välisenä aikana IROresearchin valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin ja maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin 1 000. Marttojen tiedonkeruu toteutettiin 27.11.-13.12.2017 jäsenrekisterin sähköpostiosoitteisiin. Vastaajia oli 5 565 ja vastausprosentti 19.

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Katso lisää www.martat.fi/martat/jasenkanava ja varaa linkin kautta kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella.

Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille!

Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

TEEMA- JA KIERTOMATKOJA MUSIIKKIA- JA TEATTERIA VIRON KARTANOITA mm. Väänan, Alun, Sargveren, Muugan, Rägaveren, Mallan kartanot.

12.-14.6. ja 10.-12.7. alk. 295,-

HARRY POTTER JA LONTOO sis. kiertoajelu, studiovierailu

5.-8.7. ja 13.-16.10. alk. 795,-

KÄSITYÖMATKA VIROON

– lähde vaikka koko yhdistyksesi porukalla!

Syksyn matkalla koetaan vanhaa ja uutta: mm. korusuunnittelija Kriss Egliten studio, muotisuunnittelija Tiina Talumehen salonki, Kostiveren kartanon käsityömylly, Avinurmen puutyökeskus, Lõngaliisu-käsityöpaja.

Majoittuminen Rakveressa. 1 illallnen, 1 lounas, 1 keittolounas.

27.-29.9. 265,-

Tallinnassa: BIRGITTA-FESTIVAALIT JA LA BOHEME –OOPPERA 11.-12.8. 210,-

HANSAPÄIVÄT TARTOSSA

Saarenmaalla:

6.-8.7. 250,-

OOPPERAPÄIVÄT

LAATOKAN JA ÄÄNISEN RISTEILY

18.-20.7. 460,-

8.-13.7. alk. 1.295,-

LIETTUAN JA LATVIAN KIERROS 12.-17.9. 480,-

SKOTLANTI 19.-23.9. 1.395,-

AGATHA CHRISTIEN ENGLANTI 3.-7.10. 1.295,-

KIINAN SUURET NÄHTÄVYYDET

sis. Carmen

25.-28.7. 595,sis. La Traviata, Mustalaisparoni

Leigo-järvellä: JÄRVIMUSIIKKIFESTIVAALIT 3.-5.8. alk. 285,-

Peking ja Kiinan muuri, Shanghai, Suzhou

10.-18.10. 1.895,-

KATSO KAIKKI MATKA-AGENTTIEN MATKAT www.matka-agentit.fi Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Helsinki, Teollisuuskatu 21 – Joensuu, Kirkkokatu 20 – Porvoo, Lundinkatu 16 – Turku, Linnankatu 8 E Suomalainen matkanjärjestäjä

Matka agentit

KÄSITYÖ

Korjaa ja korista japanilaisittain.

TEKSTI, MALLIT YÖT JA OHJEET ANJA A ALTO //KUVAT SARI TAMMIKARI

PARSIMISEN TAIDETTA Onko nyt paikan paikka?

Lainaa ideoita sashiko- ja boro-tekniikoista, kun korjaat farkkutakkiasi tai muuta lempivaatettasi. Käytä helppoja ja ronskeja etupistoja, joiden ei edes tarvitse olla prikulleen samanmittaisia.

TARVIKKEET

»Helmilankaa. »Teräväkärkinen, melko pitkä neula. »Sakset. »Hauskoja pieniä kangaspaloja esim. käsikudotuista vanhoista pyyhkeistä tai retrokankaista. »Sormustin helpottaa työskentelyä, jos kangaskerrokset ovat paksuja.

PAIKK A A

»Leikkaa paikkakangas sopivan kokoiseksi. Se saa olla suurempi kuin paikattava kulunut alue tai reikä. Voit purkaa paikan reunoista muutaman langan, jos haluat hapsuja. Aseta paikka kuluneen kohdan päälle tai alle, kiinnitä nuppineuloin. »Tikkaa etupistoin edestakaisin paikan yli. Voit tikata myös eri suuntiin ja tehdä esimerkiksi kaarevia pistorivejä.

V

anhat japanilaiset tekniikat ovat oikeita malliesimerkkejä säästämisestä. Käsitöissä on marttamainen henki. Taustalla on tekstiilien kunnioitus ja tuhlaamisen välttäminen.

Sashiko on vanha japanilainen kansanomainen kirjontatekniikka.

Sitä voi käyttää sekä vaatteiden kuluneiden kohtien vahvistamiseen että koristeluun. Japanin pohjoisosan kylmissä oloissa entisaikoina vaatteiden paksuutta lisättiin tikkaamalla kankaita kerroksittain. Samalla luotiin kauniita tikkauskuvioita. Kankaat olivat kalliita ja vaikeasti saatavia, joten kimonokankaat kierrätettiin uuteen käyttöön viimeistä tilkkua myöten.

Boro-nimellä kutsutaan tekstiilejä, joissa on tikattu pieniä tilkkuja limittäin ja päällekkäin. Ne ovat olleet varsinaisia säästämisen malliesimerkkejä – pienikin tilkku sopi vahvistamaan olemassa olevaa vaatetta. Boro-tekstiilit olivat monesti hyvin paksuja, sillä kangaskerrok-

sia oli useita. Niitä käytettiin myös suojavaatteina vaikkapa tulipaloissa.

Tekniikan kehittivät alun perin köyhät munkit 600–700-luvuilla. He ompelivat vaatteensa löytämistään räsyn palasista.

Zokin on pölyriepu, jossa kankaanpaloja on tikattu päällekkäin. Riepuja on käytetty kaikkeen puhdistamiseen ja niitä on tehty kotiin eri tarkoituksia varten.

VALKEA A SINISELLÄ Sashikossa ja

boro-tekstiileissä käytetään etupistoja. Erityistä pistoille on, että ne ovat nurjalla puolella lyhyempiä kuin oikealla.

Sashikolle tyypillinen pohjakankaan väri on indigonsininen ja kuviot on kirjottu valkoisella. Geometriset kuviot toistuvat ja muodostavat kiehtovaa pintaa. Kuvioilla on usein myös nimet.

Korjaamisessa ja vahvistamisessa voi hyvin käyttää pelkkiä edestakaisin kulkevia pistorivejä. Keksi itse omia malleja!

VAHVISTA

Vahvista kulunut kohta ompelemalla sen yli etupistoja. Voit ommella pistoja eri suuntiin. Näin vahvistat vaikka farkkujen haarat tai polvet.

32 | MARTAT 3 | 2018

TEKNIIK AN TAUSTALLA ON TEKSTIILIEN KUNNIOITUS JA TUHLA AMISEN VÄLTTÄMINEN.

Neulatyyny sashiko-tekniikalla KOKO 10 cm x 10cm

TEE NÄIN

TARVIKKEET

1

»Tausta- ja pohjakankaaksi 12 x 12 cm:n kokoiset palat keskivahvaa puuvilla- tai pellavakangasta.

Kuluneet käsinkudotut pyyhkeet, pöytäliinat ja farkut ovat hyvää materiaalia. »Sinistä helmilankaa n:o 5. Voit käyttää ohuempaa helmilankaa kaksinkertaisena. »Teräväkärkinen, pitkä ja ohut kirjontaneula. »Jäljentämispaperia, kuulakärkikynä. »Vähän polyestervanua.

7 cm KUVIO Piirrä 7 x 7 cm:n kokoinen neliö. Piirrä harpilla neliön keskelle ympyrä, jonka säde on 3,5 cm.

Piirrä sitten samalla säteellä kaaret niin, että harpin kärki on aina neliön kulmassa. Kaaret kohtaavat neliön sivuilla.

Jäljennä kuvio paperille.

Aseta jäljentämispaperi kangasta vasten ja kuvio sen päälle, piirrä kuvion viivat kynällä. Kokeile ensin tilkulle, että merkintä ei ole liian vahva eikä jää näkyviin pysyvästi. Voit piirtää tummiin kankaisiin kuvioita myös räätälinliidulla.

Pistot ovat etupistoja, mutta ne poikkeavat totutuista: kahden oikealla puolella näkyvän piston väli (eli nurjan puolen pisto) on pituudeltaan vain puolet tai 1/3 oikealla näkyvästä pistosta.

Huomaa, että siellä, missä kuvion viivat kohtaavat, pistot eivät risteä oikealla keskenään. Pistot eivät kosketa toisiaan, vaan esimerkiksi kulmassa tai risteyskohdassa kohtaavien pistojen keskellä on pieni tyhjä alue.

2

3

4

Ota neulalle useita pistoja yhtaikaa ja vedä sitten neula läpi kerralla. Varo, ettei lanka ala kiristää ja rypistää työtä.

Jätä kulmiin aina kääntyessäsi pieni lenkki nurjalle. Voit venyttää työtä hieman käsin ja saada kireyden pois.

Höyrytä työ kevyesti.

Aseta kappaleet oikeat puolet vastakkain ja ompele paininjalan etäisyydeltä reunasta. Jätä kääntöaukko.

Ompele ripustinta varten 4–5 yhtä pitkää lankalenkkiä. Käytä apuna sormea, jotta saat langoista yhtä pitkiä.

Päällystä pohjalangat ompelemalla vieri viereen punospistoja.

Käännä ja täytä tyyny vanulla. Ompele kääntöaukko kiinni käsin.

5

6 7

8

MARTAT 3 | 2018

| 33

KILPAILU

n a t r a m J o ka a k k u s a l h ju Maarrttttaalliiit M ittto o jjaa Novita Novviittaa järjestävät No Novi järrjje est stävväätt Marttaliitto ssu uun unn niitt tte elluk ukililp paaililu un n 120 12 20 0 vuotta vuo ott ta suunnittelukilpailun ttääyt ytttä ttäävä vän marttajärjestön mart ma rtta tajjäärj rjestö estö es ön kunkunku täyttävän niaksi. Suunnittele ja toteuta villasukkapari Novitan käsityölangoista. Sukassa tulee näkyä viitteitä perinteeseen, joka on tuotu tähän päivään.

KILPAILU KESTÄ Ä 28.9.2018 saakka. Lähetä sukat ajalla 17.– 28.9. osoitteeseen Novita Oy/ Lankapalvelu, Leipurimestarintie 5, 45610 Koria. Lisää lähetykseen viitteeksi sana Marttasukka. Kerro samalla hieman tekemästäsi sukkaparista ja itsestäsi neulojana. Liitä mukaan yhteystietosi.

RA ATI Marttaliiton ja Novitan edustajista koostuva raati valitsee voittajan, joka saa 250 euron lahjakortin Novitaknits.com verkkokauppaan. Lisäksi raadin suosikkeja palkitaan marttatuotteilla. Kilpailuun lähetettyjen sukkien kuvia julkaistaan Marttaliiton ja Novitan nettisivuilla.

S Ä ÄN SÄ ÄNNÖT N NÖ N ÖT

»Kilpailutyön » Ki K lp pai ailu uty työn n tulee tul ulee e olla olllla ennen e ne en nen n julkkaaisse em matton on jjaa idea id deaan te ttekijän ekkiijä jän n oma. om kaisematon idean »Voittajaan ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti. Voittajan nimi ja kilpailutyö julkistetaan Suomen Kädentaidot -tapahtumassa Tampereella 16.11., Martat- ja Novitalehdissä sekä Marttaliiton ja Novitan sähköisissä kanavissa. »Palkintoja ei voi vaihtaa käteiseksi tai muiksi palkinnoiksi. »Voittajatyöstä tehdään ohje, joka julkaistaan Martat-lehdessä ja Marttaliiton nettisivuilla. Novitalla on oikeus julkaista ohje Novitalehdessä. »Osallistumalla kilpailuun osanottaja hyväksyy nämä ehdot. »Kilpailun järjestäjä on Marttaliitto ry, Lapinlahdenkatu 3A, 00530 Helsinki.

Kilpailutöitä ei palauteta, vaan ne lahjoitetaan juhlavuoden käsityötempaukseen.

Osallistu kilpailuun ja suunnittele juhlavuoden villasukat. »

34 | MARTAT 3 | 2018

KOLUMNI

Morsiamen kädentaidot näkyivät kapioissa

K

apiot ovat tärkeä osa suomalaisen käsityön historiaa. Ne olivat arvokas lisä morsiamen myötäjäisiin. Säätyläisneidon kapioiden varustaminen ei ollut ihan ilmaista, vaan niihin kului keskimäärin miehen vuoden palkka. Morsiamella piti olla tusina valkaistuja lakanoita ja tyynyliinoja, tusina palttinaisia lautasliinoja sekä saman verran pellavaisia käsipyyhkeitä. Täkit, poppanat, virkatut päiväpeitot ja ryijyt olivat haluttua lisää, samoin kuin kaikki morsiamen tekemät pienemmät käsityöt.

Kapiot olivat näyteikkuna mahdollisen tulevan vaimon kädentaitoihin, ja niitä esiteltiin tyttären nukkuma-aitan orrella kuin taidenäyttelyssä. Sulhasehdokas saattoi heti nähdä, kuinka kätevä käsityöihminen tuleva vaimo oli vai oliko ollenkaan. Vaatteet tehtiin laadukkaista, luonnonmukaisista materiaaleista, ja niitä myös paikattiin ja parsittiin ahkerasti. Äidin pieneksi jääneestä hameesta tehtiin lapselle mekko. Oli elintärkeää, että nainen kykeni vaatettamaan perheensä lämpimästi. Ryijyt ja räsymatot estivät kylmän viiman puhalluksen seinän ja lattian raoista.

ENNEN TEOLLISTA vallankumousta ja tehdastekoisia vaatteita suomalaisnaiset kulkivat käsityöpussukat käsivarrellaan. Pussukassa pidettiin lankakerää, ja naiset virkkasivat pitsiä tai sipulipussia kävellessään tai neuloivat sukkaa odottaessaan kirkonmäellä jumalanpalveluksen alkua. Käsitöitä tehtiin puhdetöinä iltaisin kuten nyky-

äänkin. Neulominen ei estä puhumista, se on kyllä huomattu! Eikä paljon muutakaan. Nykynaiselta sujuvat television katselu käsitöitä tehden siinä missä oppitunnilla opiskelukin, jos vain neulepuikot tai virkkuukoukku pysyvät hyppysissä.

Nykyään tuskin kukaan virkkaa pitsiä lakananreunaan tai ompelee puuvillalakanaa. Suuret pohjoismaiset sisustustarvike- ja huonekalutavaratalot myyvät vuodevaatteita niin halvalla. Petauspatja kaipaa kuminauhalakanaa eikä pitsiä.

Monet nuoret miehetkin taitavat arvostaa nykyään muita asioita kuin morsianehdokkaan käsityötaitoja. Joka väkertää käsitöitä sohvan nurkassa, ei ehdi näprätä kännykkäänsä eikä laittaa uutta kuvaa instaan tai lähettää snäppiä. Niin upeita kuin ryijyt ovatkin, ne keräävät pölyä. Lämpötilaakin voi säädellä paremmin ilmastoinnin kuin räsymaton avulla.

tivaatteissahan napit on usein ommeltu vain viitteellisesti ja lanka roikkuu napin päällä jo nykäisyvalmiina), kädentaidot nousevat kunniaan. Onnellinen on se opiskelijatyttö tai -poika, joka osaa ommella itse nappinsa kiinni, kykenee kaventamaan housunlahkeen ja paikkaamaan revenneen polven. Tai jos niikseen tulee, osaa leikata ja sopivasti hapsuttaa ne nuorten nykyfarkkuihin kuuluvat reiät ihan itse. Hän osaa tehdä itselleen myös ne upeimmat, erikoisimmat muotivaatteet, jollaisia ei kävele vastaan seuraavassa kadunkulmassa.

PÄIVI ALASALMI

Ompelemaansa silkkivuorellista, vilpoisaa ruusumekkoa Päivi on käyttänyt äitiysmekkona ja hääpukuna.

K ÄDENTAITOJA K ANNATTA A silti

vaalia, sillä elämällä on pieni yllätys takataskussaan. Kun nuoressa perheessä on kolme pientä huutavaa suuta, tarkan euron talous, puhki kuluneita housunpolvia tai villasukkia, pyöräillessä revenneitä vaatteita tai ainakin se irti lähtenyt nappi (halpatuon-

MARTAT 3 | 2018

| 35

YHDISTYS

L

estijärvi on Keski-Pohjanmaan reunimmainen kunta ennen Keski-Suomen maakuntaa. Pienen pitäjän aktiivinen naisväki on tottunut tekemään paljon yhdessä.

Useimmiten koossa on sama ydinjoukko riippumatta siitä, minkä sateenvarjon alla milloinkin toimitaan.

Monipuolisesti käsitöistä kiinnostuneet naiset päättivät ryhtyä martoiksi kaksi vuotta sitten. Nyt jäseniä on jo yli kuntarajojen. Aktiivinen, erilainen ja ennakkoluuloton toiminta houkuttelee kauempaakin.

– Me olemme järjestäneet esimerkiksi ompelulaneja jo useampaan kertaan.

Tapahtuma pidetään Lestijärven koululla ja se kestää läpi yön – niin kuin lanit yleensä. Paikalla on aina käsityöalan ammattilaisia, jotka neuvovat haastavienkin projektien toteutuksessa. Esimerkiksi Tiina Pollari on kaavoituksen ammattilainen, Lestijärven Marttojen puheenjohtaja Noora Lappi kertoo.

VÄRIPATA PORISEE Satavuotista itsenäisyyttään juhlineen Suomen innoittamana marttakööri tempaisi yhteistyössä Lestijärven kotiseutuyhdistyksen, vapaa-ajantoimen ja Suomenselän kansalaisopiston kanssa Käsillä – 100 tuntia tekemistä -tapahtuman. Se alkoi maanantaina 3.7. kello 12 ja loppui perjantaina klo 16. Väliin mahtui vaikka mitä.

– Aloitimme kotiseutumuseolla Sukupolvien silmukoilla. Mukaan tuli pari mummoa vanhainkodilta, myös oma Annikki-mummuni. Samalla värjäsimme museon pihalla lankoja, Noora Lappi kertoo.

Tilannekuva museolta: Kattiloissa porisee suopursua, nokkosia, poimulehtiä ja koivua. Värjäysohjeita luetaan tarkasti ja kattilaan ripsautellaan alunaa, kuparia tai rautaa. Jälki on kaunista ja sävyt sopivat yhteen. Värjäykseen

36 | MARTAT 3 | 2018

100 TUNTIA KÄSITÖITÄ

Lestijärven nuoret Martat houkuttelevat jäseniä yli kuntarajojen.

Lennokkaista ideoista ei yhdistyksessä ole pulaa.

JOHANNA RANTANEN //KUVAT PÄIVI KARJALAINEN

on erityisen perehtynyt innokas neuloja Susanna Kuorikoski, jonka äiti Tiltu Kiviniemi paistaa vohveleita ja kutsuu itseään Marttojen hupiakaksi, joka on aina valmiina kaikkeen. Tiltu on ammatiltaan puutarhuri, joten hän perehdyttää toisia kasveihin ja puutarhan antimiin.

Maanantaina illansuussa alkoi kaavoitus- ja ompelupaja Lestin koululla ja museolla neulottiin läpi yön. Tiistai alkoi kemppijumpalla, sitten oli kolme erilaista pajaa: betonitöitä, linnunpönttöjä ja Mixed media -paja, jossa mustakantinen muistikirja koristellaan pienellä rautaromulla. Purnukat tyhjenivät ruuveista, muttereista ja rikkinäisistä korunpaloista.

Keskiviikkona aamuvirkut virkkaajat kokoontuivat uimarannalle aamupalalle, sitten tehtiin saippuaa koululla ja neulelenkki kylänraitilla. Torstai sisälsi keppihevoskurssin, jauhobatiikkia, kaavoitusta ja ompelua sekä viiniä ja villasukkia. Sata tuntia saatiin kasaan, kun perjantaina jatkettiin jauhobatiikilla ja Rantabulevardin neulepiknikillä.

MUMMOHENKISIÄ – Me ollaan täm-

möisiä mummohenkisiä, ja erityisesti Marttojen iskulause Arki on parasta itse tehtynä kolahti meihin lujaa. Teemme koko ajan käsitöitä, poimimme marjat ja sienet. Ajattelimme, että kun joka tapauksessa teemme itsellemme, niin samalla tätä voi tarjota myös muille, Noora Lappi taustoittaa.

Keväällä 2016 Noora Lappi ja Susanna Kuorikoski kartoittivat, ketkä olisivat innokkaita ryhtymään martoiksi.

Perustamisvaiheessa jäseniä oli seitsemän ja reilun vuoden aikana määrä lähes kaksinkertaistui. Kaikenikäisiä on liittynyt joukkoon yli kuntarajojen, nuorimmat alakouluikäisiä ja kauimmat 100 kilometrin päästä Kokkolasta.

Mukana kulkevat marttojen omat lap- »

Kattiloissa porisee nokkosta, poimulehteä, suopursua, koivua. Anna-Liisa Kiviniemi (vas.), Paula Tiala ja Susanna Kuorikoski tutkivat, joko väriliemi on valmista.

YHDISTYS Reetta Sassali neuloi villapaitaa tuvassa.

Anna-Liisa Kiviniemi paistoi päivän viimeisen vohvelin.

Annikki Laitala (vas.) tuli tapahtumaan Kotipirtti-vanhainkodilta. Hänellä on sylissään sota-ajan käsityö, itse tehty seinävaate.

»

set, ja välillä toimintaan nakitetaan mukaan kaikki perheenjäsenet.

– Meillä on kerran kuukaudessa kaikille avoin marttailta, joka järjestetään aina vuorotellen jonkun kotona. Saamme yleensä neulomisen lomassa lennokkaita ideoita. Omista taustoistamme johtuen toimintamme on aika käsityöpainotteista, mutta ruoallakin on osansa. Syksyllä on juureskurssi, ja myöhemmin teekurssi, jolloin perehdymme eri teelaatuihin ja teen tarjoiluun, Lappi kuvailee toimintaa.

Martat ovat tietoisia siitä, että marttailu on kestävyyslaji. Kun tekijäjoukko on kohtuullisen pieni, ei joukkoa saa rasittaa liikaa.

– Ei kaikkia voimia saa lykätä yhdistystoimintaan. Tavoitteena on, että pidämme marttailua pysyvästi yllä, eikä tämä jää muutaman vuoden hillittömäksi rykäisyksi tekijöiden uupuessa.

38 | MARTAT 3 | 2018

Noora Lappi on yhdistyksen puheenjohtaja.

MAINE

KIIRII

SOMETTAMALLA

Nuoret Martat ovat kunnostautuneet myös sometuksessa – ehkäpä siksi maine on kiirinyt kauas ja suosio kasvanut. Sometuksesta vastaa kaavoitusmestari Tiina Pollari, joka liittyi Lestijärven Marttoihin löydettyään omanhenkisensä porukan.

– Minulle sopii hyvin vapaaehtoisuu-

teen perustuva toiminta. Olen huono hinnoittelemaan omaa tekemistäni, joten tässä ei sitä tarvitse miettiä – saan itse enemmän, Tiina Pollari sanoo.

Hän kertoo, että Lestijärven Marttojen aktiivinen toiminta on herättänyt myös hämmennystä.

– Täällä on mahtava tekemisen meininki, ja eri tahot toimivat saumattomasti yhteen. Myös epä-martat ovat monesti meidän Marttojen apuna asioita toteuttamassa. Tahdomme luoda Lestijärvestä ulospäin kuvaa, että täällä on ja annetaan mahdollisuuksia tehdä.

Oma poikanikin ihmetteli, että mitä on oikein tapahtunut, kun ennen Lestijärvellä ”ei ollut mitään”.

– Maailma on täynnä jöröjä. Me ollaan päätetty, että jää Lestijärvestä ainakin jotain hyvää mieleen, kun kylänraitilla huikkaa kaikille heit, Tiltu Kiviniemi nauraa.

Marttakahviosta ei päivääkään ETEL Ä-K ARJAL AN M ARTAT

Vohvelikioski, Satamatori 9, Lappeenranta »Avoinna 31.8. saakka päivittäin klo 10–22. Säävaraus.

Martoille 10 %:n alennus jäsenkortilla. »Vohveleita makeilla ja ruokaisilla täytteillä. Ajankohtaisia kotitalousneuvontavinkkejä. P. 050 461 1025 (myös ryhmävaraukset).

KESKI- JA ETEL Ä-POHJANM A AN M ARTAT

Torikahvila, Kokkolan tori »Avoinna (säävaraus) 6.–22.6. ja 13.–22.8. ke klo 8–21, pe ja la 8–15, 25.6.–11.8. ma–la klo 8–15, ke klo 8–21 »Suolaisia ja makeita leivonnaisia, juomia, irtojäätelöä, kotipullaa, keskiviikkoisin tuoreita munkkirinkilöitä. »Kahvio p. 044 3363 210, piiri p. 06 8313 127 (ark. klo 9–12).

K YMENL A AKSON M ARTAT

Marttakahvio, Kouvolan kauppatori »Avoinna 1.9. saakka ma–la klo 8–13 (säävaraus) »Pullaa, tiikerikakkua, rinkeleitä, piirakoita, lohivoileipiä, juomia. Martoille 10 %:n alennus jäsenkortilla. Kesävinkkejä ja ajankohtaista kotitalousneuvontaa klo 10–12. »Yli 10 henkilön ryhmät: ilmoittakaa tulostanne kahvioon, p. 040 759 6647.

POHJOIS-K ARJAL AN M ARTAT

Marttakahvio, Sininen virta, Keskusaukio 4a, Joensuu »Avoinna (säävaraus) arkisin 30.4.–1.6. ja 20.8.– 15.9. klo 7.30–16.30, 4.–22.6. klo 7–17, 25.6.–17.8. klo 7–18 lauantaisin klo 8–15

»Erikoisuutena käsin valmistetut, uunituoreet karjalanpiirakat Marttojen piirakkapajasta. »Martoille 10 %:n alennus jäsenkortilla. »Ryhmävaraukset ja tiedustelut: Pohjois-Karjala@martat.fi, p. 050 448 1125 RIIHIM ÄEN M ARTAT

Kesäkahvila Pesutupa Riihimäen kaupunginmuseon pihapiiri, Öllerinkatu 3, Riihimäki. »Avoinna kesäsunnuntaisin klo 12–16 »Kotileivonnaisia, jäätelöä, Reilun kaupan kahvia ja teetä. »Toimintapäiviä ja tapahtumia yhdessä kaupunginmuseon kanssa. Katso www.riihimaenmartat.fi.

RAUM AN M ARTTAYHDIST YS

Perinneruokaa Marelan pihalla, Kauppakatu 24, Rauma. »Avoinna 23.–27.7. klo 11–14 ruoan riittoisuuden mukaan. »Lapskoussia, pankakkoa, topseilvellinkiä ja mallassämpylöitä, myös kotiin vietäväksi.

Harrastetöiden näyttely, Marttapirtti, Luostarinkatu 4, Rauma. »Avoinna 22.–26.7. klo 10–18, 27.7. klo 10–20 ja 28.7. klo 10–15. »Näyttelyn yhteydessä kahvio, käsitöiden myyntiä, pienimuotoisia työnäytöksiä.

annilan golfkes kus.fi

KILPAILUKUTSU MARTTAGOLFIIN Pelaatko golfia?

Lähde mukaan rentoon kesätapahtumaan! Marttojen golfmestaruuskilpailut 2018 järjestetään Martan päivänä 26.7.

Annilan golfkeskuksessa Mikkelissä yhteislähtökilpailuna. »Yksi pelisarja, Martat, pelimuotona pistebogey, naiset punainen tee, miehet keltainen tee. »Pelivaatimus Green Card, maksimi pelitasoitus 36. »Kilpailu on VAIN MARTOILLE »Osallistumismaksu 65 € sisältää kilpailu- ja pelimaksun, rangepallot, aamukahvin, Arskan letut taukokioskilla sekä ruokailun pelin jälkeen.

AIK ATAULU

»Ilmoittautuminen klo 7.30 alkaen. »Aamukahvi klo 8. »Kisojen avaus ja info 8.40, jonka jälkeen siirtyminen teepaikoille.

ILMOITTAUDU

11.7. mennessä Annilan golfkeskukseen: toimisto@annilangolfkeskus. net tai p. (015) 335 518.

Ilmoittautuessasi kerro marttayhdistyksesi, golfseurasi ja tarkka tasoituksesi.

HUOM A A Marttojen arvot sopivat hyvin myös golfiin: yhdessä tehden, toisia kannustaen, onnistumisen ja oppimisen ilosta nauttien!

LISÄTIEDOT Antero Lehtinen, Muonion Martat, p. 040 720 1084, lehtinenantsu@gmail. com

LOUNAIS-SUOMEN M ARTAT

Vohvelikioski Valtakatu 7, Pori »Avoinna 16.–21.7. klo 10–22 »Rapeita vohveleita salaisella reseptillä, suolaisella tai makealla täytteellä.

MARTAT 3 | 2018

| 39

1

NÄIN TUNNISTAT Kirvojen tekosia näkyy siellä täällä: Auton katolle ja konepellille kertyy tahmeaa mönjää. Kasvien nuorissa lehdissä näkyy vaaleita pisteitä ja latvat käpertyvät. Kuusen oksissa on vaaleita käpymäisiä äkämiä. Lehtikuusen neulaset kellastuvat ja varisevat ennen aikojaan. Herukkapensaiden lehtiin ilmaantuu punaisia tai keltaisia pullistumia ja omenapuun lehtiin juovamaisia äkämiä.

Kirvat voi erottaa paljaalla silmällä: Pavunvarret peittyvät mustien ötököiden alle.

Ruusujen, perennojen ja vihanneskasvien versojen latvat saattavat olla niin täynnä kirvoja, ettei itse kasvia juuri näy. Lehtien alapinnoilta saa sormilla pyyhkäistyä ison joukon hyönteisiä. Kovalehtisissä huonekasveissa voi havaita pieniltä kohoumilta näyttäviä kilpikirvoja.

2

SHUTTERSTOCK

KODINHOITO

Kirvojen kuhinan kasveissa voi erottaa paljaalla silmällä.

3

40 | MARTAT 3 | 2018

PROTEIINITANKK AUS

Kirva imee kasveista nestettä imukärsällään. Kirvojen vioittamat kasvit muuttuvat tahmeiksi ja kiiltäviksi. Tämä johtuu proteiinitankkauksesta: kirvat käyttävät ravinnokseen solunesteen valkuaisen, ja turhat sokerit päätyvät ulosteeseen – ja esimerkiksi puun alle pysäköidyn auton pinnalle.

RUISKUTA JA RUTISTA He-

4

LISÄ ÄNT Y Y TEHOKK A ASTI Suomessa elää

on noin 400 kirvalajia. Kirvoja on kaikkialla, missä vihreitä kasvejakin. Joskus niitä kulkeutuu ilmavirtauksien mukana maan rajojen ulkopuolelta niin suurina massoina, että ne näkyvät tutkakuvissa ja peittävät alleen puiden lehdet.

Aikuiset kirvat ovat pehmeäihoisia, muutaman millimetrin pituisia, kellertäviä, vihertäviä tai tummia pulleita hyönteisiä. Jos niitä katsoo suurennuslasilla, selän takaosassa näkyy kaksi putkea.

Kehittyvä kirva luo uuden nahan ja heittää entisen pois, kun se jää pieneksi. Niinpä kasvien pinnalla näkyy usein tyhjiä nahkoja. Havupuiden kirvat muistuttavat useimmiten pieniä vahamaisia pumpulitukkoja.

Kirvat talvehtivat munina tai pieninä nymfeinä. Lisään-

tyminen on tehokasta, sillä talvimunasta kuoriutuva naaras synnyttää siivettömiä naaraita, jotka lisääntyvät neitseellisesti ja synnyttävät jatkuvasti uusia naaraita. Kesän aikana kehittyy myös siivekkäitä naaraita, jotka lentävät uusille ravintokasveille. Koiraita tarvitaan syksyllä, kun on aika munia talvimunat.

KIRVA

kurjistaa kasveja Kirva imee kasveista nestettä imukärsällään.

ASTA KUOSMANEN

KOTIKONSTIT NOKKOSVESI

RAPARPERIVESI

1 kg tuoreita tai 200 g kuivattuja nokkosia 10 l vettä

600–700 g raparperin lehtiä 5 l vettä

»Sekoita nokkoset veteen, liota 1 vrk. Käytä sellaisenaan kirvojen torjuntaan.

»Keitä lehtiä teräskattilassa puoli tuntia ja siivilöi. Käytä lientä laimentamattomana kirvojen torjuntaan.

delmäpuut ja marjapensaat ruiskutetaan silmujen raottumisen aikaan öljypohjaisella varhaiskevätruiskutteella. Ruiskutus tuhoaa kirvan talvimunat. Isot puut eivät muuta torjuntaa kaipaa, sillä ne yleensä selviävät rankastakin kirvojen hyökkäyksestä. Jos kirvat häiritsevät, puita voi suihkuttaa vedellä.

Kesällä jaloruusut, pihan kukat, marjapensaat ja vihanneskasvit hyötyvät kirvojen torjunnasta. Aluksi kokeillaan kirvojen liiskaamista käsin.

Kasveja ruiskutetaan puhtaalla vedellä, nokkosvedellä tai raparperivedellä (ohje vieressä).

Jos nämä keinot eivät riitä, valitaan kirvojen torjuntaan hyväksyttyjen aineiden joukosta mieluiten luonnonpyretriiniä sisältävä valmiste ja käytetään sitä pakkauksen ohjeen mukaan. Torjunta-aineet vahingoittavat aina myös hyötyhyönteisiä, kuten leppäpirkon toukkia, jotka syövät kirvoja.

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO.

Iltanuotiolla-jutun kuvitusta Emäntälehdessä 8/1954. Kuvateksti kuuluu: "Huopiin kääriytyneet marttatytöt hiipimässä iltanuotiolle."

ARKI SUJUVAKSI

– Kokkaamisessa onnistumisen kokemukset ovat käsillä tässä ja nyt, sanoo kotitalousasiantuntija Ringa Nenonen (keskellä).

»

42 | MARTAT 3 | 2018

TUHKIMOSSA TUETAAN TOIPUVAA Hoitokoti Tuhkimossa arjen taidot ovat osa kuntoutumista. Tavoitteena on oppia pitämään hyvää huolta itsestään ja kodistaan.

– Ruokaa tehdessä ikävät asiat unohtuvat, sanovat kurssilaiset. » IRENE PAKKANEN //KUVAT RIIKKA HURRI

»

MARTAT 3 | 2018

| 43

ARKI SUJUVAKSI

»

artat ovat päihdekuntoutujien tukena Hoitokoti Tuhkimossa Tohmajärvellä. Kerran kuussa kokataan yhdessä ja opetellaan uutta tai kerrataan arjen taitoja, jotka ovat päässeet ruostumaan elämän viedessä.

Tuhkimo on Suomen ainoa naiserityistä päihdekuntoutusta tarjoava hoitopaikka. Marttojen Arki sujuvaksi -toiminta on osa kuntoutusta, jonka tavoitteisiin kuuluu oppia pitämään hyvää huolta itsestään ja kodistaan.

– Kokkaaminen on konkreettista, ja onnistumisen kokemukset ovat käsillä tässä ja nyt. Toipuminen puolestaan on usein pitkä ja aaltoileva prosessi, kotitalousasiantuntija ja laillistettu ravitsemusterapeutti Ringa Nenonen PohjoisKarjalan Martoista kertoo.

M

KOKATA AN ILOLLA Tänään Tuhkimossa tehdään kasvisruokaa. Naiset työskentelevät pareittain tai kolmen hengen ryhmissä.

– Sosiaalinen puoli on sekä kokkaamisessa että syömisessä tärkeää, Ringa Nenonen sanoo.

Alkuruuaksi valmistetaan punaista linssikeittoa. Pääruokina ovat linssipihvit ja nopea soijalasagne. Lisukkeiksi tehdään porkkana-palsternakkaraaste, tsatsiki omenaraasteella ja ohratabbouleh. Päiväkahville leivotaan omenapannukakkua ja päivälliselle porkkanasämpylöitä.

Alkuun Ringa kertoo raaka-aineista ja niiden käytöstä. Soijarouhe on useimmille uutuus, samoin palsternakka.

– Vältän liikaa valistamista. Ilolla täällä kokataan eikä millään soo soo -meiningillä, Ringa sanoo.

Laillistettu ravitsemusterapeutti ja kasvatustieteiden maisteri Silja Tarvonen on tullut Ringan kaverina perehtymään Tuhkimoon. Silja vastaa PohjoisKarjalan Martoissa kuntouttavasta työtoiminnasta ja ohjaa kursseilla itsekin.

Marttapäivinä Tuhkimossa käsitellään myös kodinhoitoa, hygieniaa ja ra-

44 | MARTAT 3 | 2018

hankäyttöä. Tällä kertaa puhutaan kotivarasta, eli mitä ruokatarvikkeita kotona olisi hyvä olla, jos vaikka sairastuu eikä pääse kauppaan. Monisteessa on lista ruokatarvikkeista ja määristä, joilla aikuinen pärjää noin viikon. Viimeisenä listassa lukee kilo herkkuja, mikä herättää hilpeyttä.

– Kotivaraa käytetään ja täydennetään tarpeen mukaan, Ringa neuvoo.

INNOSTUS VIRIÄ Ä Ruokaa tehdään budjetilla, johon mahdollisimman monella on kotonakin varaa. Samalla opetellaan uusia ruoanlaittotapoja ja maustamista sekä tutustutaan raaka-aineisiin. Varsinkin nuoremmat asiakkaat ovat kokemattomia kauhan varressa.

– Monilla täällä viriääkin innostus ruuanlaittoon, päihdetyön vastaava ja Tuhkimon toinen yrittäjä Anne-Mari Myller sanoo.

Kokkauskurssi on pakollinen, mutta siihen osallistutaan mielellään.

– Jos jollakin on pahat psyykkiset vierotusoireet, hänen voi

PORKK ANAPALSTERNAKK ASAL A ATTI

3 porkkanaa 2 palsternakkaa 2 dl auringonkukansiemeniä tuoretta persiljaa Kastike: 3 rkl balsamiviinietikkaa 2 rkl makeaa soijakastiketta 1 dl ruokaöljyä 3 rkl hunajaa 2 valkosipulin kynttä »Kuori juurekset ja raasta ne karkeaksi raasteeksi. Paahda auringonkukansiemenet paistinpannulla. Hienonna persilja. Sekoita kastikkeen ainekset. Kaada kastiketta raasteen, persiljasilpun ja auringonkukansiemenien päälle ja sekoita. Ripottele pinnalle vielä persiljasilppua. Loppu kastike säilyy jääkaapissa pari viikkoa.

olla hankalaa osallistua, Vatalan Marttoihin kuuluva Anne-Mari kertoo.

Päivittäin Tuhkimoon tuodaan ruoka pitopalvelusta, mutta kattauksista ja tiskeistä vastaavat asiakkaat. Viikonloppuisin saatetaan tehdä porukalla pitsaa.

Päihdeongelmat ja syömishäiriöt yhdessä ovat asiakkailla tavallisia.

– Aliravitsemusta on paljonkin. Meillä ei sallita minkäänlaista itsensä vahingoittamista, ja siksi täällä sitoudutaan myös syömään. Jos oksentaa tai jättää syömättä, silläkin vahingoittaa itseään.

Viisikymppiset Tiina ja Seija raastavat porkkanoita ja palsternakkoja. Salaatin kruunaa maustekastike.

Naisten mielestä kokkauskurssin parasta antia on yhteisöllisyys.

– Ruokaa tehdessä ikävät asiat unohtuvat. Niistä täällä saa puhua ihan tarpeeksi. Yhdessä tekeminen on hyvin terapeuttista. On mukavaa höpötellä porukalla ja oppia jotain uutta. Minullekin tämä palsternakka on ihan uusi tuttavuus, Tiina sanoo.

Tuhkimon asiakkaissa on työssäkäyviä äitejä, joilla on lapset vielä kotona. Jotkut naisista ovat asuneet kadulla vuosia. Nuorimmat asiakkaat ovat parikymppisiä, vanhimmat yli 70-vuotiaita.

Vertaistuella on toipumiselle suuri merkitys.

– Nuorelle, jonka oma äitisuhde on hunningolla, vanhemman naisen tuki voi olla arvokas korvaava kokemus, Anne-Mari Myller sanoo.

Jatkokuntoutuksessa olevat naiset asuvat hoitokodin yhteydessä olevassa asunnossa. Heillä on tietty viikkobudjetti, jonka rajoissa he suunnittelevat ruokaostokset ja käyvät kaupassa. He myös valmistavat ateriansa itse.

Syömään päästään noin neljän maissa. Maistiaisia riittää henkilökunnallekin, joka marttapäivinä pääsee syventymään kaikessa rauhassa raportointiin ja hoitosuunnitelmiin.

TERAPEUTTISTA

TEKEMISTÄ

Päihdehoitoa naisille

KRISSEN TARINA

Raitistuminen toi terveen nälän takaisin Puoli vuotta raittiina ollut Krisse taputtelee linssipihvejä uunipellille. Hän kertoo, kuinka 17 vuotta kestäneen juomaputken aikana ruokavalio supistui päihteisiin, kahviin, tupakkaan ja roskaruokaan.

– Aamukalja oli tärkeämpi kuin aamiainen. Sain siitä virtaa ja jaksoin pitkään syömättä.

Alle kolmikymppisenä Krisse opiskeli kaksi ammattitutkintoa ja iltalukion sekä valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajaksi.

– Koko opiskeluajan olin töissä vanhusten hoitokodissa. Silloin en vielä juonut.

Opiskelijabileitä oli ehkä kerran kuussa, ei sen kummempaa.

Kolme peräkkäistä tapaturmaa veivät Krissen pitkälle sairauslomalle. Ykskaks uraputkinaisella ei ollutkaan mitään tekemistä.

– Ainoa sosiaalinen ympäristöni oli ollut työ. Minulla ei ollut harrastuksia eikä kavereita.

Aikansa kuluksi Krisse lähti lähikuppilaan katsomaan, olisiko siellä seuraa. Alkuun huvikseen juonut nainen alkoholisoitui nopeasti. Jätkäporukoissa pyöriminen johti väkivaltaisiin miessuhteisiin.

Järvenpään sosiaalisairaalassa Krissellä diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Muitakin diagnooseja kertyi. Työelämään hän ei palannut.

– Itsetuhoinen juomiseni alkoi koiran kuolemasta. Koska minulla ei ole lapsia, olen säästynyt valtavalta syyllisyyden taakalta.

Muutama vuosi sitten Krisse muutti Helsingistä pikkupaikkakunnalle. Moni asia elämässä rauhoittui, mutta ei päihteiden käyttö. Krisse laskee olleensa katkolla 20 kertaa ja muutaman kerran kuntoutuksessa.

– Syytin kaikesta miesystäviä ja diagnooseja. Alkoholissa ei mielestäni ollut mitään vikaa. Hoitopaikoissakaan kukaan ei vaatinut minua kohtaamaan juomistani.

Pääsyä Tuhkimoon Krisse sanoo lottovoitokseen.

– Täällä ihmistä hoidetaan kokonaisena. Olen saanut vastauksia ja selityksiä siihen, miksi elämäni on mennyt, kuten se on mennyt.

Helmikuussa intervallijaksolla olleen naisen päivät ovat jälleen täysiä. Krisse käy Turussa AA-ryhmässä ja osallistuu vapaaehtoisena seurakunnan ruokajakeluun.

– Seurakunnassa olen pitkästä aikaa oppinut tuntemaan raittiita ihmisiä. Käyn nykyään uimahallissa ja olen ruvennut uudelleen lukemaan kirjoja.

Raitistumisen myötä terve nälkä on palannut ja ruokavalio monipuolistunut. Krisse on oppinut huolehtimaan myös säännöllisestä ruokailusta, koska muuten pinna kiristyy.

Toimitusjohtaja Raija Lindberg perusti naisille suunnatun Hoitokoti Tuhkimon vuonna 2002. Apua päihderiippuvuuteen Tuhkimosta on hakenut jo lähes 1 300 naista.

Myllyhoitoon pohjaavassa hoidossa jokaisen päihdehistoria ja sen vaikutukset kaikkeen elämässä käydään ohjaajan tuella läpi. Päihdehistoria kirjoitetaan näkyväksi päiväkirjaan ja kerrotaan vertaistapaamisissa.

Lähtökohtana on riippuvuuden myöntäminen. Hoidossa tuetaan naiseutta ja naisen itsetuntoa, joka asiakkailla on usein lytätty pohjamutiin. Alkoholiriippuvaiset etenevät AA-askelilla ja muut NA-askelilla.

Suurin osa Tuhkimon asiakkaista on kokenut väkivaltaa. Noin puolella on seksuaalista hyväksikäyttöä ja joka kymmenes on kokenut insestin. Monelle valkenee vasta kuntoutuksessa, että seksuaalinen väkivalta on muutakin kuin raiskaus.

Puhtaasti alkoholiriippuvaisia Tuhkimossa hoidetaan enää vähän. Tavallisimmin naiset käyttävät sekä alkoholia että lääkkeitä. Huumeita käyttävien osuus asiakkaissa kasvaa koko ajan.

Riippuvuuden hoidossa riski epäonnistua on etenkin hoidon alussa korkea. Tuhkimon asiakasseurannan mukaan toipumisprosentti peruskuntoutuksen jälkeen on hieman yli 40, mutta jatkokuntoutuksessa jo 85.

FAKTA ARKI SUJUVAKSI

Marttapiirit järjestävät mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja muille erityisryhmille vuosittain noin 900 kotitalouskurssia.

Viime vuonna päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kanssa toteutettiin yli 300 kurssia. Järjestelyissä oli mukana 56 alueellista yhteistyötahoa. Ryhmiin osallistui 1 300 kuntoutujaa, kaikki aikuisia. Kurssitoiminta on saanut valtakunnallisia tunnustuspalkintoja ja osallistujien palaute on ollut kiittävää.

Sosiaali- ja terveysministeriö tukee toimintaa Veikkauksen tuotoilla.

Hoitokoti Tuhkimossa Martat ovat olleet päihdekuntoutuksen tukena vuodesta 2010.

MARTAT 3 | 2018

| 45

SUKUPOLVET

Äiti ja tytär arvostavat marttatoiminnan yhteisöllisyyttä.

Karsturanta kasvattaa HANNELE NIEMI //KUVA JUHA METSO

Martoista mieleeni tulee kahvinjuonti. Opin siihen pienenä Rauha-mummin kanssa kokouksissa, Marita Toikka muistelee.

– Anopin kautta minäkin Marttoihin tutustuin, kertoo Joutsenoon peukalokyydillä päätynyt Pirjo Toikka.

Imatralta uudenvuodenaattona 1969 liftaamaan lähteneen kaupunkilaistytön poimi kyytiinsä karsturantalainen nuori-isäntä Hannu Toikka. Ei aikaakaan, kun Pirjo muutti Kotimäen tilalle, mistä kävi laborantin työssä silloisella Joutseno Pulpilla.

Yhteistä matkaa jatkui vuoteen 2004, jolloin Pirjo jäi leskeksi. Samana vuonna Karsturannan Martat sai uuden jäsenen.

– Saarnion Marjo sanoi uimahallissa, että nyt tulet meille, naurahtaa Pirjo, joka nelisen vuotta sitten taipui pakon edessä puheenjohtajaksi, mutta sihteeriksi ei kuulemma suostu.

– Osaan kyllä organisoida, en pyri tekemään kaikkea itse. Martoissa parasta onkin yhteisöllisyys.

KANNATUKSEN VUOKSI Vähän samoin sävelin sujui viitisen vuotta sitten tyttären tulo Karsturannan Marttoihin.

– Äiti sanoi, että nyt liityt. Tiesin pääseväni vähemmällä, kun suostuisin heti, naureksii Marita Toikka, joka tuolloin vielä toimi Imatran kaupungin hallintojohtajana.

Reilu vuosi sitten hänet valittiin Kouvolan kaupunginjohtajaksi, mikä tarkoitti marttailun muuttumista entistä työläämmäksi. Kokoontumisiin hän oli siihenkin mennessä ehtinyt ani harvoin.

46 | MARTAT 3 | 2018

– Tahdon kuitenkin jatkaa kannattajajäsenenä, sanoo Marita, joka käy Karsturannassa niin usein kuin vain voi.

Suur-Saimaan rannalla, sielunmaisemassa, on perheen toinen koti.

Siellä viihtyvät myös Maritan lapset, joita ei ole patisteltu Marttoihin.

– Kukin tavallaan ja ajallaan, kannustaa Pirjo-mummokin.

– Minulla on ollut myönteinen kuva Martoista jo lapsuudesta lähtien, kun pääsin mummin mukana kylän naisten kokoontumisiin. Tätä nykyä seuraan toimintaa pääosin Martat-lehden kautta, kertoo Marita.

– Uudet ruokaohjeet etsin aina Marttojen sivuilta. Sieltä löydän parhaat, maalaisjärkiset reseptit.

PIIRAKKATÄKY Kouvolassa uutta kaupunginjohtajaa tervehti iloiten myös paikallinen Kukko-Martat. Herrasmiesmartat ottivat heti tulijan omakseen, vaikka Marita Toikka vakuutti pysyvänsä uskollisena eteläkarjalaisille marttajuurilleen.

Martoissa hän, äitinsä tavoin, arvostaa etenkin yhteisöllisyyttä.

– On hienoa, että esimerkiksi vanhemmille ihmisille on aina tarvittaessa autokyyti tarjolla.

Karsturannan 53 jäsenen kansainväliseen ja moniammatilliseen joukkoon kuuluu kolme miestä. Ikähaitari venyy 10-vuotiaasta aina 93:een.

– Marttailu on antanut minulle niin ihania ystäviä kuin hienoja retkiäkin.

Kun tänä talvena olin oikein kipeänä, martta-ystävä toi minulle ruokaa kotiin, Pirjo Toikka kiittää.

Martoilta hän toivoi ensitöikseen oppivansa karjalanpiirakan teon. Nyt pii-

rakkaa syntyy kuin vanhalta tekijältä, joulupukin tuoman pastakoneen avulla neljässä tunnissa parisataa. Ja kolmeen marttaan kevyesti tuhat piirakkaa, kun myyjäisiin leivotaan.

Eikä Pirjo edes pidä karjalanpiirakoista.

VILLASUKKAKIELTO Viime vuon-

na yhdeksänkymppisiään juhlineet Karsturannan Martat eivät enää kokoonnu kodeissa, kun käyttöön saatiin Tiaisentien kerhohuone. Siellä on tänä vuonna jo perehdytty niin turvallisuusasioihin kuin jätehuoltoonkin.

Kesän marttakuvioihin kuuluu torikahvitus. Karsturannan Martat myös lahjoittaa kaikille 80 vuotta täyttäville jäsenilleen kukat ja villasukat.

Villasukat ja eväät pakataan myös Toikan marttojen kahvipöydästä lähtevien matkaan.

Pirjoa on jo kielletty neulomasta sukkia, sen verran täynnä ovat lähipiirin varastot.

– Minulla on vielä kymmeniä Rauha-mumminkin tekemiä sukkia, mainitsee Marita.

Käsityötaidon Pirjo on tartuttanut sekä tyttäreensä että tyttärentyttäreensä.

– Saima on synnynnäinen neuloja, mummo kehaisee.

Karsturannassa on Toikan suvun Marttoja jo ainakin neljännessä polvessa. Maritan mummin, Rauha Toikan, äiti Vappu Porali oli martta, kuten myös toinen isomummo, Eevastiina Toikka, omaa sukuaan Sarvilahti, luettelee sukututkimuksesta innostunut Pirjo.

"ÄITI SANOI, ETTÄ NYT LIITYT MARTTOIHIN. TIESIN PÄ ÄSEVÄNI VÄHEMMÄLLÄ , KUN SUOSTUISIN HETI." Kaupunginjohtaja Marita Toikka (oik.) ei juuri ennätä mukaan marttailtoihin, Pirjo Toikka on sitäkin aktiivisempi. Venäjänvinttikoira Pablo on usein mukana äidin ja tyttären tapaamisissa Suur-Saimaan rannalla.

MARTAT 3 | 2018

| 47

MISSÄ MENNÄÄN?

Tulimme töihin Marttaliittoon

Tulossa

PIIA AHO (kuvassa vas.) kasvatus- ja sosiaalitieteilijä Kotoisa-hankkeen koordinaattori »Kotoisa on Arki sujuvaksi-toiminnan kokeilu- ja kehittämishanke. Tavoitteena on vahvistaa rikostaustaisten arjen taitoja ja asumisvalmiuksia kotitalousneuvonnalla. Piireistä mukana ovat Keski-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Häme ja Uusimaa.

1

RAVINTOLAPÄIVÄ 19.5.

Marttayhdistysten kahviloita ja ravintoloita eri puolilla Suomea

ERKKI UKKOLA

yhteiskuntatieteilijä, aikuisopettaja Rahat riittää! -hankkeen koordinaattori »Kehitetään ennaltaehkäisevän talousneuvonnan koulutuksia ja materiaaleja piirien käyttöön. Marttaliiton ja Takuusäätiön yhteishankkeen kohderyhminä ovat itsenäistyvät nuoret ja eläkkeelle siirtyvät.

2 3

SUOMIAREENA 16.–20.7.

MARIA UITTO

MARTAN PÄIVÄ 26.7.

4

MARTAT 4/2018

ilmestyy 20.8.

5

MARTTAILUVIIKKO

10.–16.9. www.martat.fi/ marttailuviikko

48 | MARTAT 3 | 2018

SIRPA PÄIVINEN

Tapahtumia yhdistyksissä, Marttagolf Mikkelissä

sosionomi (AMK), työnohjaaja, ammatillinen opettaja Vilppu-hankkeen koordinaattori Vilppu = Vapaaehtoistoiminta ikäihmisten ja lapsiperheiden arjen tukena. »Kehitetään valtakunnallista vapaaehtoistoiminnan mallia, tuetaan ikääntyvien kotona asumista ja lapsiperheiden arjenhallintaa, pyritään vähentämään yksinäisyyttä ja eriarvoisuutta.

MARTTAILUVIIKKOA VIETETÄÄN 10.– 16.9. TEEMALLA ARKIRUOKA ON JÄRKIRUOKAA. Kotikeittiössä ja ruokaostoksilla

pyritään kestävään arkeen – käytännössä se tapahtuu vaikka lisäämällä kasvisten käyttöä. Marttailuviikko osuu parhaaseen satoaikaan, joten tapahtumissa on helppoa esitellä kotimaisia kasviksia ja kertoa niiden hyvistä puolista. Syksyn tapahtumia kannattaa keskittää marttailuviikolle. On hienoa, jos jokainen yhdistys järjestää viikon aikana ainakin yhden tapahtuman. Pukeudutaan marttojen T-paitoihin tai muihin martta-asuihin. Näytetään maailmalle, että olemme marttoja! www.martat.fi/marttailuviikko

Hyvin suunniteltu kiinnostaa »Monessa yhdistyksessä suunnitellaan parhaillaan syksyn toimintakalenteria.

Monipuolisesta ohjelmasta löytyy jokaiselle jotakin innostavaa. Marttajärjestön teemoista ja tapahtumista voi napata ideoita. Kokoontumisen aiheeksi sopii vaikka Arkiruoka on järkiruokaa tai Papu, vuoden vihannes. Syksyllä katseet käännetään jo vuoden 2019 suunnitelmiin. Marttaliitto julkaisee syyskuussa yhdistyksille vuoden 2019 toiminnan suunnittelupohjan.

OLI OIKEA PATALAPPUKEVÄT

Tässä ensimaistiaisia tempauksesta:

3x

yhdistyksessä nyt 1 KIITOS KUN OSALLISTUIT

»Porlammin Martat valmistivat Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi yli 300 patalappua. Laput olivat ensin esillä pankin näyteikkunassa ja itsenäisyyspäivän aattona ne jaettiin kylän postilaatikoihin.

»Uukuniemen Martat jakoivat patalappuja maaliskuussa Yhdessä Uukuniemellä -tapahtumassa. Oli patalappunäyttely ja patalappupuu, ja tapahtuman kävijät saivat tietenkin patalaput mukaansa.

»Joutsenon Kirkonseudun Marttayhdistyksessä neulottiin ja virkattiin.

2 SILM ÄYS SYKSY YN

»Sinikka Niemelä Vaasan Hietalahden Martoista käytti kasvivärjättyjä kankaita ja tilkkutyötekniikkaa.

Oulun Palvelualan Opistolla järjestettiin Marttojen patalappunäyttely.

TILAA YHDISTYSKIRJE

»Marttaliiton sähköinen yhdistyskirje tiedottaa ajankohtaisista asioista ja vinkkaa tulevista teemoista ja tempauksista. Hallituksen jäsenet voivat tilata uutiskirjeen sähköpostiinsa osoitteesta jasensihteeri@martat.fi.

Patalapputempaus sytytti martat! Syntyi valtavasti käsitöitä ja hyvää mieltä. Tilastoikaa tempaukseen käytetty aika: yhdestä patalapusta kirjataan 2 tuntia. Jaetaan kuvia tunnuksella #martalta.

TUNNIT MUISTIIN

»Toiminnan tilastoinnin ohjeet on nyt päivitetty. Tilastoinnin tarkoituksena on saada kokonaiskuva siitä, kuinka paljon yhdistyksissä tehdään vapaaehtoistoimintaa. Tilastoilla pystymme myös kertomaan julkisuuteen, kuinka laajaa marttojen toiminta on. www.martat.fi/toiminnan-tilastoinnin-ohjeet

On aika tehdä yhdistykselle syksyn toimintakalenteri.

Annetaan ajatusten lentää: mitä kaikkea kiinnostavaa marttayhdistyksessä voidaan toteuttaa?

3 HUOLELL A HENKILÖTIETOJEN K ANSSA

Henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset muuttuvat 25.5. Uusi lainsäädäntö korostaa entisestään yksityisyyden suojaa. Tämä velvoittaa myös yhdistyksiä yhä suurempaan huolellisuuteen. www.martat.fi/ henkilotietojen-kasittely-yhdistyksissa

MARTAT 3 | 2018

| 49

VUOSIKOKOUS

Marttaliiton varsinaisen kokouksen ykkösasia oli uuden puheenjohtajan valinta. Lea Sairanen ei asettunut enää ehdolle. Puheenjohtajaksi oli yksi ehdokas, Sirpa Pietikäinen, joten äänestystä ei tarvittu.

SIRPA PIETIKÄISESTÄ LIITON PUHEENJOHTAJA HELENA KOKKONEN //KUVAT SIRPA PÄIVINEN

L

ea Sairanen päätti puheenjohtajuutensa valoisiin näkymiin.

– Viime vuosi oli hyvä vuosi.

Marttojen tekemät 500 000 vapaaehtoistyötuntia on vaikuttava luku. Viestinnänkin näkökulmasta toimintamme jatkoi kasvuaan. Tilikauden tulos oli plussalla reilut 170 000 euroa. Näiltä osin kasvun strategiamme toteutui.

Sairanen huomautti, että sama myönteinen kehitys ei toteutunut jäsenmäärässä.

– Onko jäsenmäärän lasku esimakua tulevaisuudesta, jossa niin sanottu neljäs sektori, eli kolmannen sektorin ulkopuolinen kansalaisaktivismi, saa uusia jäseniä, ja perinteisten yhdistysten ja järjestöjen vetovoima heikkenee entisestään?

– Onko tämä tulevaisuuden kuva, ja miten martat vastaavat tähän haasteeseen? Miten käy perinteisen jäsenyyden?

Siinä on pohdittavaa uuden puheenjohtajan johtamalle hallitukselle, yhdessä koko järjestömme kanssa, evästi väistyvä puheenjohtaja.

Puheenjohtajan vaihdos on aina tunnepitoinen hetki, niin nytkin, Kyyneleiltä ei vältytty, kun Lea kiitti joukkojaan.

– Hienoja vuosia olen saanut johtaa tätä vaikuttavaa kotitalousneuvontajärjestöä. Lämmin kiitos teille kaikille!

Osaltani työni Marttaliiton puheenjoh-

50 | MARTAT 3 | 2018

tajana päättyy tänään tähän tehtävään, kokouksen avaamiseen. ”ME MUUTAMME MA AILMA A” Vas-

tavalittu puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen kiitti kokousedustajia.

– Harras kiitos luottamuksesta. Haluan yhdessä teidän kanssanne, historian pohjalle, rakentaa niin vahvaa ja vallankumouksellista järjestöä kuin mahdollista.

– Ei puhumalla suuria vaan tekemällä pieniä tekoja suuresti me muutamme maailmaa. Me autamme ja tuemme ihmistä arjessa. Marttatoiminta on myös yhdessä vietettyjä iltoja, ja se on peevelin kivaa! Sekin on syy olla mukana.

Sirpa Pietikäinen kiitti Lea Sairasta tuesta, jota sai toimiessaan liiton varapuheenjohtajana.

– Tämän parempaa marttakoulua ei olisi voinut olla. Lea osoittaa käytöksellään, millaista on oikea marttahenki. Hyvä marttamamma!

Hallituksen erovuoroisista jäsenistä äänestettiin jatkamaan Riikka Vacker ja Jenny Salmela. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Tarja Rintakoski ja Anu Talka. Äänestyksen tuloksia odottaessaan kokousväki kajautti Marttalaulun.

KOHTI JUHLAVUOTTA Pääsihteeri Marianne Heikkilä kertoi saaneensa juuri ennen kokousta tuoreet tiedot Talo-

ustutkimuksen tekemästä neuvontajärjestömittauksesta. Siinä Martat oli ykkösenä, kuten jo monena vuonna aiemminkin.

Ensi vuonna marttajärjestö täyttää 120 vuotta. Heikkilä kertoi, että juhlavuotta vietetään yhdessä sisarjärjestö Finlands svenska Marthaförbundin kanssa tunnuslauseella Hyvä arki kuuluu kaikille.

Marttatoimintaa tehdään näkyväksi ja yhdistyksiä innostetaan jäsenhankintaan. Tulossa ovat muun muassa Maailman suurin marttailta, Marttailuviikko, televisioitava juhlajumalanpalvelus ja Marttatori Helsingin Senaatintorilla.

Juhlavuoden keräys osoitetaan Marttojen lapsi- ja perhetyöhön.

Ensi vuoteen osuvat eduskunta- ja eurovaalit. Marttajärjestö pyrkii vaikuttamaan vaaleihin liittyvään keskusteluun nostamalla esille kotien arkeen liittyviä teemoja ja vaikuttamalla kotitalousneuvonnan arvostukseen ja asemaan, kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuteen ja vastuullisiin valintoihin liittyviin kysymyksiin.

Talous- ja hallintojohtaja Reijo Petrell esitteli kokoukselle plusmerkkisen tilinpäätöksen. Hän kertoi, että tuloksen taustalla oli kulujen hallinta ja sijoitustoiminnan onnistuminen. Samalla hän muistutti, että vastaavia sijoitusvuosia ei ihan heti ole näkyvissä.

– Liiton taloudessa on monta tukijalkaa ja useita tuoton lähteitä. Kaikki toi-

Marttaruutu oli valttia.

Kokous pidettiin Viirus-teatterissa Helsingin Jätkäsaaressa.

minta ei ole esimerkiksi veikkausvoittovarojen tai valtionavustuksen varassa.

Tämä on järjestökentässä aika harvinaista, ja meidän on syytä olla siitä iloisia. Olemme huomattavan omavaraisia moneen muuhun järjestöön verrattuna, totesi Petrell.

Kaikki piirien nimeämät 52 kokousedustajaa olivat paikalla, minkä kokouksen puheenjohtaja, Pirkanmaan Marttojen Anne Rantanen, pani ilolla merkille.

Kokous piti hiljaisen hetken Martta-

liiton kunniajäsenen Ilta Ikkalan muistolle.

Kokouksen yhteydessä luovutettiin Tasavallan presidentin antamat kunniamerkit kiitoksena kansalaisansioista. Merkin saivat marttajärjestön luottamustehtävissä ansioituneet Marja Simola, Sinikka Suorsa, Maija Lepistö ja Leena Mäkinen sekä Marttaliiton toimihenkilöt Marja-Liisa Alhonsalo, Teija Jerkku, Arja Hopsu-Neuvonen ja Kaisa Härmälä.

Kokouksen kannanotto on osoitteessa www.martat.fi/ ajankohtaista/vuosikokouskannanotto-marttaliitto-vaatii-kuntienhankinnoilta-vastuullisuutta/

MARTAT 3 | 2018

| 51

HENKILÖ

Lea Sairanen on toiminut melkein neljännesvuosisadan erilaisissa Marttojen vastuutehtävissä. Nyt seuraa luova tauko. Joko vihdoin olisi aikaa suorittaa se puuttuva kolmos-taitoavain? HELENA KOKKONEN //KUVAT SIRPA PÄIVINEN

J

os joku tuntee marttatoiminnan, se on Lea Sairanen. Hän on marttauransa aikana ollut niin yhdistyksen, piirin kuin keskusjärjestönkin keulassa, vetänyt kuluneet kuusi vuotta liiton hallituksen työskentelyä ja samalla pysynyt lähituntumassa omaan paikallisyhdistykseensä.

Lea laskee, että viimeisen puheenjohtajavuoteen mahtui 133 päivää erilaisissa marttatehtävissä: oli kokouksia, edustamista, vierailuja, koulutusta, juhlia.

Nyt on aika vilkaista menneitä ja tutkailla tulevia.

Kuvaile kolmella sanalla puheenjohtajakauttasi 2012–2017. » Kehittäminen, muutos, yhdessä.

Mikä muuttui kuudessa vuodessa? » Marttaliiton talous on saatu tasapainoon. Piirien ja liiton yhteistyö on tiivistynyt, mistä konkreettisena esimerkkinä on yhteisen hankeasiantuntijan palkkaaminen. Piirien määrä muuttui 16:sta 14:ään. Puheenjohtaja-aikaani osui sääntömuutos, jossa liitto siirtyi kahden kokouksen mallista yhden kokouksen malliin. Vuosikokouksiin kutsutaan yhteistyökumppaneita, ja kuka tahansa voi seurata kokousta verkossa. Vuosikokoukseen liittyy myös seminaari, Digitalisaatio on mennyt eteenpäin, josta esimerkkeinä verkkokurssit ja martta-chat sekä verkkosivu-uudis-

tus, joka tukee myös yhdistysten toimintaa. Toimintaprosessit ovat kehittyneet, toiminnan notkeus ja ketteryys lisääntynyt. Järjestön yhteiskunnallinen vaikuttavuuden kasvattamiseen ovat osallistuneet kaikki: Marttaliitto, piirit, jäsenet, henkilöstö.

Huippuhetki? » Mieliinpainuvin kokemus oli, kun osallistuin presidentti Mauno Koiviston hautajaisiin Marttaliiton edustajana.

Hienoja kokemuksia olivat Afrikanmatkat. Pääsin tutustumaan Marttojen kansainväliseen työhön Kamerunissa ja Swazimaassa. En ollut ikinä aiemmin kuvitellut, että matkustaisin Afrikkaan!

Kaikista tärkeintä minulle ovat olleet lukemattomat kohtaamiset marttojen kanssa.

Mitä tekisit toisin? » Kun kuusi vuotta järjestössä on menty niin vahvasti eteenpäin, niin varmasti on tehty oikeita päätöksiä ja asioita. Ainoastaan mietin, että olisiko pitänyt pystyä vastaamaan yhteiskunnan muutosvauhtiin vielä rohkeammin.

Mikä yllätti? » Se, miten tiukasti martat pitävät kiinni rakenteista. Usein organisaatio pannaan toiminnan kehittämisen edelle. Olipa kyseessä yhdistysten yhdistyminen tai toiminnan kehittäminen, yllättävän paljon pidetään kiinni vanhasta, vaikka tiedetään, että ihmiset

lähtevät hakemaan Martoista toimintaa, ei hallitustoimintaa. Jos pystyttäisiin rohkeammin yhdistämään yhdistyksiä, saataisiin vähennettyä hallintoon tarvittavien määrää.

Sekin yllätti, miten nopeasti kuusi vuotta on mennyt. Jo nyt kaipaan niitä ihmisiä, joiden kanssa olen saanut tehdä töitä. Marttakentän kiertäminen jää pois, ja se tuntuu kauhealta!

Mitä opit? » Olen nähnyt, miten upean kasvu- ja vaikuttamispolun marttajärjestö tarjoaa niille, jotka haluavat heittäytyä tähän mukaan. Olen oppinut paljon verkostoitumisesta ja tottunut hyödyntämään sosiaalista mediaa. Lisäksi olen oppinut ummistamaan silmät keskeneräisille kotitöille ja lukemattomille lehtipinoille, silloin kun ei ennätä tehdä niille mitään.

Mitä jäi tekemättä? » Järjestön rakenneuudistus on vieläkin vaiheessa. Lisäksi meidän pitää keskittyä ja karsia toimintojamme sekä valita vielä rohkeammin eri vuosille eri painopisteet, koska emme voi tehdä kaikkea. Saadaan enemmän vaikuttavuutta ja resurssointi on helpompaa, kun vuosittain valitaan pari kolme kärkitehtävää.

Mihin Marttoja tarvitaan tänään ja huomenna? » Koko järjestön tehtävää ajatellen tärkeimpiä ovat arjen taidot.

Isossa kuvassa meitä tarvitaan pitä- »

NYT MATKAMARTTA VETÄ Ä HENKEÄ 52 | MARTAT 3 | 2018

- Marttajärjestö tarjoaa upean kasvu- ja vaikuttamispolun niille, jotka haluavat heittäytyä mukaan, sanoo Lea Sairanen.

HENKILÖ

LUE LEAN HA ASTATTELU VUODELTA 2012

www.martat.fi/jasenkanava/martatlehti »

mään suomalaisia aktiivisina, omassa arjessaan selviytyvinä ihmisinä. Marttatoiminta tarkoittaa yhteisöjä, yhteisöllisyyttä, yhteiskunnallista vaikuttamista. Harrastuksen kautta syntyy sosiaalista pääomaa.

Sinun pitää nyt kolmella lauseella houkutella henkilö liittymään jäseneksi Marttoihin. Mitä sanot? » Mitä sinulle merkitsee sujuva arki, yhdessä tekeminen ja uuden oppiminen? Martoissa pääset tekemään, oppimaan, nauttimaan ja vaikuttamaan. Haluatko tulla mukaan, liitytkö saman tien tämän martta-mobiilisovelluksen kautta?* (* Marttojen mobiilisovellus on kehitteillä.)

Miten marttailu nyt jatkuu sinun osaltasi? » Ensimmäistä kertaa yli 23 vuoteen olen täysin ”vastuuton” martta!

Lähes koko ajan olen ollut puheenjohtajana: yhdistyksessä, paikallisliitossa, piirissä tai Marttaliitossa. Nyt aion lähinnä nauttia marttana olemisesta.

Olen Vuoksenniskan Marttojen jäsen ja yhdistykseni matkamartta. Toissijaisena jäsenenä olen Punkaharjun Martoissa ja Kesälahti-Martoissa. Tuntien itseni uskon, että aktivoidun, kun olen ensin vähän vetänyt henkeä. Toivon, että pääsen vihdoin suorittamaan III-taitoavaimen. Ja järjestöosaajapassin… ja muitakin osaajapasseja.

Kesäsuunnitelmasi. » Olen aloittanut työt Hotelli Punkaharjun asiakkuuspäällikkönä, joten tiedossa on uuden oppimista työn merkeissä. Kesällä vietetään nuorimmaiseni, Sampon, ja kummilasteni Johannan ja Veetin rippijuhlat. Toivon, että saan isommat

- Liiton pääsihteeri ja puheenjohtaja tekevät tiivistä yhteistyötä. Yhteistyö Marianne Heikkilän kanssa sujui loistavasti ja jatkuu nyt ystävyytenä, iloitsee Lea.

poikani Samun ja Aleksin sekä Aleksin tyttöystävän Eevan kesävieraiksi.

Olemme päättäneet ystäväni Lea Keron kanssa käynnistää kesätoritoiminnan Punkaharjulla. Juhannuksesta eteenpäin myymme torilla pullia, sämpylöitä ja karjalanpiirakoita. Tämä hanke on toteuttamista vaille valmis.

Anna paras marttavinkkisi. » Kaikkea ei tarvitse osata itse. Joskus innollakin pääsee pitkälle.

Terveisesi martoille. » Kiitän lämpimästi, että olen saanut olla puheenjohtajana nämä reilut kuusi vuotta. Kiitos kaikista kutsuista tapahtumiin ja ihanista kohtaamisista. Kaikki ne ovat jättäneet ikimuistoisen jäljen. Otetaan jokainen osaltamme vastuuta ja viedään tätä upeaa järjestöä eteenpäin tapahtuma ja kohtaaminen kerrallaan. Kysytään, haluatko tulla mukaan ja tarjotaan yhdistyksissä mielenkiintoista toimintaa. Hyödyntäkää martat.fi-sivustoa. Sitä kautta yhdistyksenne saa näkyvyyttä.

Terveisesi piireille ja Marttaliiton henkilöstölle. » On ollut iso kunnia saada tehdä työtä kaikkien osaavien, työhönsä sitoutuneiden ihmisten kanssa. Toiminnan kehittäminen, henkilöstön työssäjaksamisesta huolehtiminen ja jäsenten äänen kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhdessä saamme aikaan asioita, joihin kukaan ei yksin pystyisi. Lämmin kiitos teille kaikille!

Terveisesi uudelle puheenjohtajalle. » Jokainen puheenjohtaja tekee tätä omalla tavallaan ja se on paras tapa. Ota mukaasi innostus ja kiinnostus, laita itsesi peliin. Me hallinnosta poistuneet olemme tukiverkostona niille, jotka niin haluavat. Olen valmis auttamaan, mutta en tuputa neuvoja. Lämpimät onnittelut ja voimia tehtävään!

54 | MARTAT 3 | 2018

MARTAT SUOMIAREENALLA PORISSA 16.–20.7.

Vaikuta kunnassasi »Marttaliitto vaatii kunnilta vastuullisuutta julkisissa hankinnoissa.

Ihmisoikeudet sekä työllistämis- ja ympäristövaikutukset pitää ottaa huomioon, kun hankintoja kilpailutetaan. Haastamme marttayhdistykset ja martat vaikuttamaan kotikunnissaan. Edistetään lähi- ja luomuruoan, lähipalvelujen ja vastuullisesti kehitysmaissa valmistettujen tuotteiden käyttöä kunnissa.

TORILLA TAVATAAN

TORSTAI 19.7.

SINÄKI N VOIT TEHDÄ ALOITT EEN!

Kestävä kulutus – kenen vastuulla?

www.martat.fi/martat/marttajarjesto/yhteiskunta-ja-vaikuttaminen/

HENKILÖ

HÄN ON

Eppu Nuotio »Ikä 55 »Kirjailija, näyttelijä, ohjaaja, ilmaisutaidon opettaja. »Kirjoittanut romaaneja, lastenkirjoja, romaaneja, kuunnelmia, näytelmiä, tv-elokuvien käsikirjoituksia, kolumneja. »Asuu Berliinissä. »Puoliso ohjaaja Kurt Nuotio, kolme aikuista lasta. »Uusin kirja Myrkkykeiso.

Ellen Lähteen tutkimuksia (Otava 2017). Sarjan seuraava kirja Anopinhammas ilmestyy huhtikuussa.

Villi tyttö kirja kädessä Martat olivat tärkeä yhteisö Eppu Nuotion lapsuudessa Iisalmessa.

Nyt kirjailijan uusimmassa dekkarissa rikoksia ratkoo neuvokas martta. » Tervetuloa, Ellen Lähde!

HELENA KOKKONEN //KUVAT

MILKA ALANEN

»

MARTAT 6 | 2017

36 | MARTAT 6 | 2017

KIITOS PAL AUTTEESTA

Martat-lehden 1/2018 suosituin juttu oli Villi tyttö kirja kädessä.

Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Martan kesäkirjaa. Sen saivat Sirpa Linnasaari Kustavista, Sirpa Ojala Turusta, Annikki Ojanen Alajärveltä, Kirsti Piironen Harjavallasta ja Kirsi Rovio Kankaanpäästä.

| 37

»Mistä voi tietää, onko ruoka tai vaate vastuullisesti tuotettu? Miten kuluttaja osaa tehdä viisaita valintoja? Visailuhenkisessä ohjelmassa tuottajien, kaupan, kuluttajien, tutkijoiden ja päättäjien edustajat vastaavat konkreettisiin kysymyksiin. Mukana mm. Marttaliiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen ja maanviljelijä Juuso Joona, juontajana pääsihteeri Marianne Heikkilä. Yhteistyössä mukana Joutsenmerkki, Pro Luomu, Kehys ry ja Suomen Tekstiili ja Muoti ry.

»Martat ovat mukana koko viikon SuomiAreenalla. Tule tekemään Kestävän kehityksen sitoumus ja maistamaan ruisleipää teltallemme Kansalaistorille. Lounais-Suomen Marttojen vohvelikioski on tuttuun tapaan Valtakadun ja Antinkadun kulmassa. #PYSTYN2018 #JOJAGKAN2018

»Torivartissa martat opettavat nuorille arjen taitoja. Tule kannustamaan osallistujia juontaja Marianne Heikkilän johdolla!

MARTAT SISUSTIVAT

»Ota Porinvierailulla ohjelmaasi myös Asuntomessut. LounaisSuomen Martat ovat sisustaneet kolme palvelutaloasuntoa Rock my Business -bränditoimiston kumppanina. Voit tutustua vaikka Tyyne-martan kotiin.

Keksintöjä arjen avuksi

Kilpailu »Marttaliitto julistaa kaikille avoimen kilpailun suomalaisten arkea helpottavan innovaation kehittämiseen. Keksitkö sinä jotain yhtä hyödyllistä kuin esimerkiksi astiankuivauskaappi? Innovaatiosi voi olla tekninen laite, tuote tai palvelu, tai jotain ihan muuta. Edellytämme, että ratkaisu on kestävän kehityksen mukainen. »Kilpailuun voi osallistua yksin tai tiiminä. Sama kilpailija voi osallistua kilpailuun usealla työllä. Kaikki hyvät ideat ovat tervetulleita! Martat, yhdistykset ja piirit, yrittäjät ja työntekijät, opiskelijat ja tutkijat – lähtekää mukaan ideoimaan ja kehittelemään jotakin ennennäkemätöntä ja tarpeellista.

»Kilpailuaika kestää 31.12.2018 saakka.

Voittajat julkaistaan 27.4.2019 Marttaliiton vuosikokouksen yhteydessä. »Kilpailussa on kolme sarjaa, joissa jaetaan palkintoja. Pääpalkinto on 10 000 euron suuruinen. Raha tulee käyttää idean edelleen kehittämiseen. Palkintoja jaetaan myös opiskelijoille ja martoille. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan palkinto. »Tarkemmat ohjeet, kilpailun säännöt ja ilmoittautumislomake osoitteessa www.martat.fi/ratkaisumartta Lisätietoja: marjahelena.salonen@martat.fi

MARTAT 3 | 2018

| 55

MONESSA MUK ANA Marjatta Tuure ja Ulla Ihalainen Rautalammin Martoista keittivät aamupuuron ja leipoivat puuroleipiä Rautalammin seurakunnan perhekerhossa.

4

8

1

Ketjukoulutus toimii! Forssan Marttojen pr-martta Anita Kreivi ja EteläHämeen Marttojen ruokamartta Eliisa Marttila opastivat Forssan Marttoja uusien perunaruokien teossa. Anita oli osallistunut piirin perunaruokakurssille ja jakoi sieltä saamaansa tietoa muille.

Taitoja ja tietoa

5

Kodisjoen Marttayhdistys lahjoitti uudet ripsiliinat Kodistupa-seurakuntatalolle Marttojen kirkkopyhänä.

Liinoja kudottiin yhteensä 34 metriä.

Kuvassa kutojat Marjatta Yli-Antola ja Mirja Mattila sekä yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Laitinen. Lahjan vastaanotti pastori Markku Mikkola.

Kellon Martat neuloivat yli 50 paria kastesukkia Haukiputaan seurakuntaan tänä vuonna syntyville vauvoille.

Kuvassa osa neulojista: takana Kaarina Ahopelto, Eila Lamberg, Virpi Kivari, Helena Rautio, Liisa Isokangas, Hilkka Jämsä, edessä Maija-Liisa Kemi, Kaisa Väätäjä ja Marja-Leena Vehkaperä.

Käsitöitä

6

2

Paraisten Marttayhdistys teki marttaillassa ovikransseja sinikatajasta.

Laitilassa toimii kuusi marttayhdistystä. Ne lahjoittivat yhdessä kutomansa kirkkotekstiilit Laitilan Pyhän Mikaelin kirkkoon viime syyskuussa, jolloin seurakunta sai uuden kirkkoherran ja kellotapuli uuden pikkukellon.

9

Kiimingin Martat neuvoivat napin ompelua 160 koululaiselle Hetki on käsillä -projektissa. Yhdessä tehdyt itsenäisyyden puut lahjoitettiin Kiiminkijoen kouluun.

3

Teuroisten Marttayhdistys perehtyi saippuan tekoon. Yhdistyksen jäsen Riitta Vuorinen piti aiheesta luennon ja sitten kurssilaiset alkoivat ainesten tarkan mittaamisen. Hauskan päivän tuloksena oli sinisiä, punaisia, keltaisia ja valkeita saippuoita, tuoksujen kirjo vaihteli sitruunasta kahviin.

56 | MARTAT 3 | 2018

7

Ylivieskan Martat kutoivat 111 paria villasukkia kirkkotalkoiden hyväksi.

Lisää kampanjasta Facebookin Sukilla kirkko -sivustossa.

10

Kiimingin Martat lahjoittivat tekemänsä shaalin Jaarankartanon palvelukeskuksen asukkaiden iloksi.

Niinisalon Martat ja Kankaanpään Seudun Martat toteuttivat Ruokaa sydänystävälle -kurssin, jonka veti Lounais-Suomen Marttojen kotitalousneuvoja Sari Raininko.

11

Muistoja »Lehmon Marttojen marttaillassa oli aiheena evakkoajan muistelot. Toini Tykkyläinen oli kirjoittanut muistelmansa lapsuusvuosiltaan, kun hänen tyttärenpoikansa sai koulutehtäväksi kysellä isovanhemmiltaan sota-ajan kokemuksia. Tyyne oli talvisodan syttyessä nelivuotias. Näin hän kertoo: ”Olin äitini ja sisarusteni kanssa evakossa Pohjanmaalla, Toholammin kunnassa. Muistan, kun isä oli sotilaspuvussa ja huolehti meidät junaan Valtimon asemalla. Matka tapahtui umpinaisessa härkävaunussa. Matkan aikana oli ilmahälytyksiä, ja ainakin kerran kaikkien piti poistua junasta lumihankeen. Nivalassa lotat tarjosivat ruokaa ja sieltä jatkoimme hevosreessä Toholammille.

Jatkosodan aikana Valtimolta ei tarvinnut lähteä evakkoon. Ilmahälytyksiä oli ja ikkunoissa piti olla pimennysverhot.

Elintarvikkeet, kuten leipä, ravintorasvat, sokeri ja kahvi olivat säännösteltyjä. Kansanhuolto jakoi ostokortit elintarvikkeille ja vaatteille. Kekseliäät ja taitavat naiset loihtivat itselleen pukimia vanhoista pöytäliinoista ja ikkunaverhoista ja lapsille aikuisten vanhoista päällystakeista ja housuista.

Kotona kasvatettiin lisäruoaksi vihanneksia ja perunaa. Kesällä kerättiin marjoja ja sieniä säilöön. Pihapiirissä oli kasvatettavana sika tai lammas, joskus molemmat. Syksyllä isä teurasti ne ja niin saatiin liharuokaa. Lasten tehtävä oli hoitaa kasvi- ja perunamaa. Olin myös tekemässä autopilkkeitä, eli polttoainetta autoille. Kaadettiin nuoria leppäpuita, sahatiin ne palikoiksi ja kuivattiin. Meidän polkupyörässä oli puurengas, koska kumirenkaista oli pula. Kengissä oli puupohjia ja pakkasen aikaan käytettiin villasta huovutettuja tallukkaita. Kekseliäisyyden avulla ihmiset pärjäsivät vaikeat pulavuodet. Talkootyö oli tavallista.

Valtimolle tuli siirtolaisina paljon ihmisiä muun muassa Suojärveltä. He raivasivat peltonsa ja rakensivat talonsa yrittäen säilyttää omaa kulttuuriaan: ortodoksisen uskonnon, piirakan paiston ja karjalaisen murteensa. He oppivat valtimolaisilta uusia asioita ja me valtimolaiset opimme heiltä.”

15 12

Rajamäen Martat kutsuivat ystävät mukaan vuoden ensimmäiseen tapaamiseen, ystäväiltaan. Tutustumisleikin ja marttatoiminnan esittelyn jälkeen seurusteltiin ja kahviteltiin.

13

Kyrön Marttojen vuosi alkoi perinteisesti hengellisellä illalla. Tällä kertaa keskusteltiin turhasta murehtimisesta. Seurakuntapastori Merelle Fagerströmin vetämään iltaan kuului myös liikunnallinen hartaus.

14

Myyrmäen Marttayhdistys käy auttamassa Myyrmäen kirkon kirkkoravintolassa. Ruoka tehdään hävikkiruoasta vapaaehtoisvoimin ja ateriointi on maksutonta.

Kouvolan Kukko-Martat kokkasivat kalaruokia Kouvolan Marttakulmassa. Sari Kokkala Kymenlaakson Martoista neuvoi, kuinka kalansaalis käsitellään.

16

Joensuun kouluilla leivottiin karjanpiirakoita Suomen juhlavuoden kunniaksi. Samalla Pohjois-Karjalan Martat juhlivat omaa 110-syntymäpäiväänsä yhdessä nuorten kanssa. Ala- ja yläkoulun oppilaat Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa ja Heinävaarassa osallistuivat leivontapäivään. Kuvassa Liisa Hämäläinen opastaa Nestori Hiltusta Tuupovaaran koulun piirakkapajassa.

Oppilaat tekivät satoja piirakoita – perinteisiä ja gluteenittomia – jotka tarjottiin seuraavana päivänä lounaalla.

Martat Liisa Hämäläinen, Kaija Turpeinen ja Aune Reijonen ahersivat Tuupovaaran koululla koko päivän ja ilahtuivat koululaisten innostuksesta. Moni oppilaista oli tehnyt piirakoita kotona, mutta moni kokeili taitoa ensimmäistä kertaa. Pohjois-Karjalan Marttojen kumppanina tempauksessa oli koulujen ruokapalveluista vastaava Polkka – Pohjois-Karjalan tukipalvelut.

(Alkuperäinen juttu on ilmestynyt Pogostan Sanomissa joulukuussa 2017.

MARTAT 3 | 2018

| 57

KAMPANJA

Hyvä neuvo, parempi elämä Jokaiselle meistä on kertynyt roppakaupalla tietoa, taitoja ja elämänkokemusta. Eikö laiteta hyvä kiertämään! Mitä sinä voisit opettaa nuorelle? Hyvät neuvot ovat aina tarpeen.

Hanna Viita (oik.) neuvoi Elisa Aroniittyä työnhakuun liittyvissä asioissa.

»

58 | MARTAT 3 | 2018

HELENA KOKKONEN //KUVA KERTTU MALINEN

K

äytäntöä ja teoriaa, henkistä tukea tai oikeita otteita, taitoja ja elämäntaitoa. Kaikki tämä on tervetullutta #pystyn2018kampanjassa.

– Ei niin pientä taitoa olekaan, etteikö sitä voisi opettaa toiselle. Tärkeintä on kuunnella, mitä nuoret tarvitsevat, sanoo Hanna Viita. Hän itse neuvoi kummityttöään työnhaussa.

HENKILÖT

Hanna Viita vetää Marttaliitossa #pystyn2018-kampanjaa, jossa neuvotaan nuorille arkisia käytännön taitoja.

Elisa Aroniitty sai kausityöpaikan valmismatkoja järjestävältä matkatoimistolta. Seuraavat seitsemän kuukautta hän vetää lasten vapaa-ajantoimintaa matkanjärjestäjän lomakohteessa Kreikassa. Työnhaku sisälsi monta vaihetta: piti täyttää hakemus, läpäistä testejä ja osallistua haastattelupäivään.

MIKÄ TAITO?

Hanna: Annoin Elisalle vinkkejä työhaastatteluun: Ota rauhallisesti. Kerro itsestäsi monipuolisesti, älä anna pelkkiä kyllä- tai ei-vastauksia. Mieti valmiiksi, mitä haluat kysyä haastattelijalta. Lisäksi kehotin liittämään hakemukseen suosittelijan nimen, vaikka sitä ei vaadittu. Tiedän, että Elisa on hyvä lasten kanssa, sillä hän on hoitanut minun lapsiani.

Elisa: Olen hakenut aiemmin moniin paikkoihin ja ollut töissä, mutta nyt kaikki piti tehdä englanniksi: täyttää hakemus ja liittää mukaan CV. MITÄ TEITTE?

Hanna: Aluksi juteltiin puhelimessa, ja sitten tavattiin, kun Elisa oli menossa haastatteluun.

MITÄ HYÖTYÄ?

Elisa: Kun kysyy neuvoa, voi välttää monia mokia. Aikuiset osaavat esimerkiksi katsoa asioita työnantajan näkökulmasta.

Tärkeää on henkinen tuki. Uskaltaa tuoda itseään esille ja saa parempia puoliaan esiin toisten avulla.

MITÄ MUITA NEUVOJA HALUAISIT?

Elisa oli viikon Mallorcalla työhön liittyvässä koulutuksessa. Lastenkl ubin vetäjänä Kreikassa hän työskent elee marraskuuhun asti.

Elisa: Ne voisivat olla ruoanlaittojuttuja. Vaikka karjalanpiirakoiden tekoa – että miten niitä rypytetään. Sitten erilaisia paperiasioita: veroasiat, eläkemaksut, prosentit… Ne eivät varsinaisesti ole mitään lemppariaiheita.

Jos tietoa kaivaa netistä, asiat voivat olla niin vaikeasti sanottu, ettei niitä ymmärrä.

Info KUKA OSA A OPETTA A?

Hanna: Kaikilla aikuisilla on tietotaitoa.

Jokainen osaa opettaa jotakin nuorille.

Elisa: Jos minulla on ollut matikassa vaikeuksia, olen kysynyt neuvoa enolta.

HUOMA A

Hanna: Tärkeintä on kuunnella nuoria ja kuulla, mitä he tarvitsevat. Muista, että neuvominen tai opettaminen ovat eri asioita kuin käskeminen!

MIKSI #PYSTYN2018-KAMPANJA?

Elisa: Monilta nuorilta puuttuu arkipäivän taitoja. Lisäksi jokaiselle tulee eteen uusia asioita, kun muuttaa pois kotoa.

Hanna: Arjen taidot ovat tosi tärkeitä, niiden arvostusta pitää nostaa. Esimerkiksi napin ompelu: ei minulla ole varaa ostaa uutta vaatetta, jos nappi tippuu.

Joskus on helpompi ottaa vastaan neuvoja muilta kuin omilta vanhemmilta.

#PYST YN2018

Opeta taito ja kerro siitä osoitteessa www.pystyn.fi.

Tavoitteena on saada kirjatuksi 10 000 opetettua taitoa 31.10. mennessä.

K ATSO kampanjavideoita osoitteessa www.pystyn.fi SEURA A kampanjaa myös Twitterissä ja Facebookissa.

VOITA

»Arvomme joka kuukausi palkintoja kampanjaan osallistuneiden kesken. »Opeta taito, kirjaa se ja jätä yhteystietosi – näin olet mukana arvonnassa. »Pääpalkintona 4 kpl 100 €:n arvoisia lahjakortteja neuvontajärjestöjen kursseille. »Pääpalkinnot arvotaan lokakuussa yhteystietonsa jättäneiden kesken.

MARTAT 3 | 2018

| 59

MARTTAHISTORIA

E

nsi vuonna marttajärjestö täyttää 120 vuotta. Kun on toimittu jo kolmella vuosisadalla, herää kysymys, mikä on pitkän iän salaisuus. Vastauksia voi hakea järjestön historiaan liittyvästä uudesta tutkimuksesta, joka on pian valmistumassa.

Marttojen työmaana on aina ollut kotien ja perheiden hyvinvointi. Dosentti, historiantutkija Ville Jalovaara onkin tarkastellut Marttojen vaiheita perhekäsityksen kannalta: Mitä järjestössä on ajateltu naisten työssäkäynnistä tai lasten päivähoidosta? Millainen oli ihanneperhe viime vuosisadalla? Miten reagoitiin samaa sukupuolta olevien oikeuteen virallistaa parisuhteensa?

Marttahistorian rinnalla tutkimuksessa kulkevat Suomen vaiheet; kohtalonhetket ja hyvinvoinnin harppaukset, lamat, pulat, nousukaudet. Sotavuodet, 1960-luvun kuohut, tämän vuosituhannen haasteet.

SELVIYTYMISSTRATEGIA Marttojen toimintaa on aina leimannut halu rakentaa maata ja pitää yllä yhteiskuntarauhaa. Käsitykset naisen roolista ovat myötäilleet perinteisiä malleja. Pitkälle 1900-luvulla naisen tehtäväksi yleisesti miellettiin kotitalous, puutarhanhoito ja lasten kasvatus, eikä marttajärjestö kyseenalaistanut tätä.

Suomalaisten oli helppo ottaa omakseen tällä asenteella varustettu järjestö.

– Perinteiseen naiskuvaan tukeutuminen edesauttoi sitä, että Martat hyväksyttiin laajasti ja jäsenkunta kasvoi nopeasti, pohtii Ville Jalovaara.

Tehtiin ”maailman parannustyötä il-

INFO Tutkimus Marttojen 120-vuotisesta historiasta ja perhekäsityksen muutoksista ilmestyy helmikuussa 2019. Tutkimuksen tekoon on saatu tukea Jenni ja Antti Wihurin rahastolta.

man melua, ilman suuria sanoja, äitien hiljaisella tavalla”, kuten Emäntälehdessä vuonna 1923 muotoiltiin.

Pienilläkin teoilla oli merkitystä. Jo se lisäsi naisten liikkumavaraa 1900-luvun alussa, että he pääsivät osallistumaan yhdistystoimintaan. Aikana, jolloin väestöryhmien erot olivat suuret, marttatoiminnassa pystyttiin luomaan yhteyksiä. Kanssakäyminen ja konsensustaidot kasvoivat, kun herrasväkeen kuuluvat ja pienen pirtin emännät istuivat ruutumekoissaan samoissa kokouksissa.

olevat parit voisivat virallistaa suhteensa. Lausuntoa ehdotukseen pyydettiin myös Marttaliitolta. Liito antoi lausunnon, jonka mukaan tavoitteena tuli olla, että homoseksuaalit saavat parisuhteen virallistamisen osalta samat oikeudet kuin muutkin Suomen kansalaiset.

Ville Jalovaaran mielestä päätös oli historiallisesti merkittävä, vaikka se jäi aikanaan vähälle huomiolle.

– Asiaa ei esitelty Emäntälehdessä.

Laajempaa julkista keskustelua aiheesta ei ilmeisesti liitossa käyty, hän arvioi.

– Miehen ja naisen välisen avioliiton varaan perustuneen ydinperheen puolesta puhunut liitto ilmaisi valmiutensa päivittää perhekäsityksensä vastaamaan yhteiskunnan muutosta. Samalla liitto irrottautui tavastaan ankkuroida perhe- ja parisuhdekäsityksensä luterilaisen kirkon edustamiin malleihin.

MANNERLA ATAT VÄRÄHTIVÄT

– Kaikkein radikaaleimpia Martoissa oltiin ihan alussa. Silloin puhuttiin itsenäisyydestä ja suomen kielestä ja kamppailtiin naisten äänioikeuden puolesta, summaa professori Aura Korppi-Tommola, joka on osallistunut tutkimustyön tueksi nimettyyn historiatoimikuntaan.

Hän painottaa hitaasti kiiruhtamisen arvoa.

– Jos yhteiskunta aina muuttuisi hirveän nopeasti, hankalaa siitä tulisi. Tarvitaan myös niitä, jotka uskovat hitaampaan muutokseen.

Perhekäsityksen suhteen mannerlaatat liikahtivat marttajärjestössä vuonna 1999. Tuolloin oikeusministeriön työryhmä ehdotti, että samaa sukupuolta

ANKKURI AJAN MYRSKYISSÄ Suurimmillaan marttajärjestö oli vuonna 1968, kun jäseniä oli 96 256. Yhteiskunnassa kuohui; aikakauden tunnussanat olivat vapaus ja vallankumous. Marttojen edustama kotikeskeinen elämäntapa kyseenalaistettiin, mutta silti järjestössä oli vetovoimaa.

Jalovaaran mukaan suuren jäsenmäärän salaisuus oli juuri se, että pysyteltiin poissa barrikadeilta. Maltillinen toimija tuntui turvalliselta muutosten keskellä.

– Voi olla, että yhteiskunnallinen epävarmuus nosti tietyssä kansanosassa Marttaliiton kaltaisen perinteikkään järjestön suosiota ja lisäsi halua ankkuroitua sen edustamiin konservatiivisiin arvoihin.

HELENA KOKKONEN //KUVA SIRPA PÄIVINEN

HITAASTI KIIRUHTAEN Käytännönläheisyys ja maltillisuus. Niistä versoo marttajärjestön elinvoima.

60 | MARTAT 3 | 2018

Aura Korppi-Tommola toteaa, että perinteisistä naisjärjestöistä Martat selvisi parhaiten 1960–70-lukujen radikalismista.

– Nyt monissa järjestöissä on jäsenkato, mutta Martat on pysynyt isona.

KOTITALOUDELLA EROTTAUDUTTIIN

Alusta pitäen Martat löysivät roolinsa kodin asioista. Muut 1900-luvun alun naisjärjestöt halusivat ottaa etäisyyttä kotitalouteen, mutta Martat nostivat sen keskeiseksi ohjelmassaan. Kotitalousneuvonta erotti Martat esimerkiksi Lotta Svärdistä ja monista hyväntekeväisyysjärjestöistä.

Martat puolustivat näkemystä, että kotityö on vaativaa työtä, jolla on vaikutuksensa koko yhteiskunnan tilaan.

Jo 1920-luvulla linjattiin, että kotitalousliikkeen päämäärä on kotien omatoimisuuden ja toimintaedellytysten kohentaminen.

– Toiminnan ydin on pysynyt samana: käytännön vinkit arjen hallintaan.

Se oli vahvuus silloin, kun monet muut keskittyivät ideologiaan, tulkitsee Ville Jalovaara.

– Marttojen salaisuus oli maltillisuus kannanotoissa ja käytännönläheisyys.

– Vaikka perhemuodot muuttuvat, lapset täytyy hoitaa ja nenät on niistettävä. Tarvitaan neuvoja ruoanlaittoon ja siivoukseen, ideologioista riippumatta, jatkaa Aura Korppi-Tommola. ”OLE VALPPA ANA JA UUDISTU” Tutkimuksessaan Ville Jalovaara tekee havainnon, että marttajärjestö on aina ollut tarkka julkisuuskuvastaan. Erityisesti on vaalittu mainetta poliittisesta riippumattomuudesta.

Aura Korppi-Tommolan mielestä siinä on onnistuttukin. Poliitikkoja järjestön johtopaikoilla on toki ollut, mutta puolueiden jäsenkirjoja ei ole edellytetty vastuutehtäviin valituilta.

– Ennemminkin se on mennyt niin päin, että henkilö on saanut ensin tunnettuutta Martoissa ja sen jälkeen noussut Arkadianmäelle, jatkaa Jalovaara.

Sekä Jalovaaralle että Korppi-Tommolalle oli yllätys, kuinka kiinteät siteet järjestöllä on ollut kirkkoon. Läheinen suhde näkyy esimerkiksi Emäntälehdessä, jonka vakioaineistoa vielä 1950ja -60-luvuilla olivat erilaiset hartauskirjoitukset.

– Toisaalta uskonto oli silloin paljon nykyistä tiiviimmin läsnä koko yhteis-

kunnassa, pohtii Korppi-Tommola.

– Ja jo nimessä on se tarina: Martta ja Maria, jatkaa Jalovaara.

Ville Jalovaaran mukaan erityisesti historian murroskohdissa tarvitaan järjestöjä. Mikä on se tämän päivän murros, missä Marttoja kaivataan?

– Maahanmuuttajien kotouttaminen, vastaavat dosentti ja professori.

– Se on ihan toiminnan ytimessä, jatkaa Jalovaara. Arjen taidot ovat tosi tärkeitä. Jos tulisi poikkeusaika, miten me pärjäisimme?

Entä miksi jokamartan kannattaa tutustua järjestöhistoriaan? Eikö tärkeintä ole edetä nenä uusille tuulille herkkänä, taakseen vilkuilematta?

Jalovaaran mielestä historia opettaa, että pitää olla valppaana ja uudistua.

Ei voi tuudittautua entiseen menestykseen.

– Marttojen historiasta näkee, miten järjestö on uudistunut. On jouduttu luomaan nahka monta kertaa.

– Jotkut järjestöt onnistuvat seuraamaan aikaansa, ja joillakin valot sammuvat, toteaa Ville Jalovaara.

– Historia auttaa näkemään oman järjestön paikan yhteiskunnassa ja laajemmassa kehyksessä.

- Historian tunteminen voi haastaa ajattelemaan omaa järjestöä eri näkökulmasta ja keskustelemaan siitä, mihin ollaan menossa, sanoo tutkija Ville Jalovaara. Kuvassa hänen kanssaan historiatoimikunta: Marianne Heikkilä (vas.) sekä Asta Kuosmanen, Lea Sairanen, Riikka Vacker ja Aura Korppi-Tommola.

MARTAT 3 | 2018

| 61

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 104 VUOTTA | Hellä Ahera 14.4.

Munkkiniemen Martat 100 VUOTTA | Bertta Kankaanranta 19.5. Korkea-ahon Martat 95 VUOTTA | Esteri Eskola 13.5. Nii-

QLVDORQ 0DUWDW Ť Maija Pöyhönen 13.6.

6XRODKGHQ 0DUWDW Ť Taimi Nuutinen 17.8. Maaningan Martat 90 VUOTTA | Marjatta Laurila 3.4.

.DQJDVDODQ /LXNVLDODQ 0\ Ť Eila Suominen )RUVVDQ 0DUWDW Ť Senja Kulmala 14.5. Karjalan tl Laajoen MarWDW Ť Taimi Oranen 7.6. Saksalan MarWDW Ť Kaarina Laine 18.6. Turun UittaPRQ 0DUWDW Ť Tuulikki Helin 15.7. TuUHQJLQ 0DUWDW Ť Aino Tuomisto 2.8.

Keski-Jyväskylän Martat 85 VUOTTA | Anja Vesola 8.7. Loka-

ODKGHQ 0DUWDW Ť Aira Hovi 20.7. PyhWËËQ NLUNRQN\OËQ 0DUWDW Ť Elvi Roslakka ,PDWUDQ 0\ Ť Irja Harju 15.8.

Kouvolan My 80 VUOTTA | Raili Nuolio 1.4. KaariQDQ .RULVWRQ 0DUWDW Ť Aune Hartikainen .LKQLąQ 0DUWDW Ť Ulla-Mari Suominen 8.5. Sauvon Ruonan MarWDW Ť Laina Narva 18.5. Piittisjärven 0DUWDW Ť Marita Torniainen 20.5. PihODYDQ 0DUWDW Ť Eila Wahlroos 27.5. AsNLVWR +ËPHHQN\OËQ 0DUWDW Ť Eila Pitkänen 1XPPHODQ 0DUWDW Ť Ritva Moisio .HOMRQNDQNDDQ 0DUWDW Ť Sirkka Viklund 4.6. Kaarinan Koriston 0DUWDW Ť Maila Papunen 8.6. Laihalan5DSDWWLODQ 0DUWDW Ť Annikki Reini 11.6. +DOOLQ 0\ Ť Anja Teiniketo 21.6. NumPHODQ 0DUWDW Ť Irja Niemenmaa 23.6. .XXVDQNRVNHQ +HUWWDPDUWDW Ť Raili Aalto 1DNNLODQ 1\N\PDUWDW Ť Milja Niska $ODNRUNDORQ 0DUWDW Ť Raija Salojärvi 6DNVDODQ 0DUWDW Ť Aila Savonen 16.8. Porvoon Karjalaiset Martat 75 VUOTTA | Tuula Talli 19.2. Kangas-

DODQ /LXNVLDODQ 0\ Ť Pentti Savolainen .HLKËVNRVNHQ 0DUWDW Ť Kerttu Vuorio 5HQNRPËHQ 0DUWDW Ť Eeva-Liisa Puokka 17.5. Porvoon KarMDODLVHW 0DUWDW Ť Aino Willman 19.5. )RUVVDQ 0DUWDW Ť Liisa Virtanen 23.5.

62 | MARTAT 3 | 2018

,WË 3RULQ 0DUWDW Ť Tellervo Tenttula 28.5.

3\KWËËQ NLUNRQN\OËQ 0DUWDW Ť Tuula Hellman 3HUWWXOD 8RWLODQ 0DUWDW Ť Marjatta Perälä 28.6. Pihlavan Martat Ť Lea Silanterä /RNDODKGHQ 0DUWDW Ť Marketta Kaipia 7.8. Laihalan-Rapattilan 0DUWDW Ť Eevi Kurkela 10.8. Perttula-Uotilan Martat 70 VUOTTA | Tuula Hämäläinen 7.1. Neu-

YRWRQ 6DOPLQ 0DUWDW Ť Lea Räsänen 1.2. $LWRRQ 0DUWDW Ť Riitta Harinen-Rinne $VNLVWR +ËPHHQN\OËQ 0DUWDW Ť Kirsi Wendelin 16.3. Askisto-Hämeenkylän 0DUWDW Ť Liisa Jylhä-Ollila 9.4. PirttimäHQ 0\ Ť Tuula Rintamäki 9.4 Kihniön MarWDW Ť Tuula Koivisto 8.5. Kaasmarkun MarWDW Ť Tuula Parkkinen 12.5. Kuusankosken +HUWWDPDUWDW Ť Eine Oksanen 15.5.

Launeen Martat Ť /HHQD 6LSLOË 15.5. VirWDLQ 0DUWDW Ť Kaisa Haapala 30.5. Forssan 0DUWDW Ť Liisa Jauhola 31.5. Jalkarannan 0DUWDW Ť Sinikka Mattila 31.5. Anjalan RiiWDPDDQ 0DUWDW Ť Sävy Fröhlich 6.6. AnjaODQ 5LLWDPDDQ 0DUWDW Ť Marja Suominen 1DDQWDOLQ 0\ Ť Norma Mäkynen 8.6. /DSXDQ 0DUWDW Ť Riitta Hento 11.6. LokaODKGHQ 0DUWDW Ť Sirpa Raikunen 14.6. $LWRRQ 0DUWDW Ť Tuula Lankinen 17.6. ,PDWUDQ 0\ Ť Maria Poutiainen 20.6. TaiQLRQNRVNHQ 0DUWDW Ť Pirjo Kemppi 24.6.

1DDQWDOLQ 0\ Ť Annikki Kankeri 25.6.

1DNNLODQ 1\N\PDUWDW Ť Tamara Timonen .DUVWXUDQQDQ 0DUWDW Ť Mirja Kaatila 6XRODKGHQ 0DUWDW Ť Liisa Kuuhimo 3DUNDQRQ 0DUWDW Ť Tarja Nurmi .DUVWXUDQQDQ 0DUWDW Ť Helena Janhunen .HVNL -\YÃ&#x2039;VN\OÃ&#x2039;Q 0DUWDW Ť Ritva Pakarinen <OÃ&#x2039;P\OO\Q 0DUWDW Ť Riitta Lusila $VLNNDODQ 0\ Ť Maija Jokinen ,PDWUDQ 0\ Ť Kari Keino 6.7. AiWRRQ 0DUWDW Ť Elise Ruuth 8.7. Keski-JyYÃ&#x2039;VN\OÃ&#x2039;Q 0DUWDW Ť Seija Ikonen 11.7. JämVÃ&#x2039;QNRVNHQ 0\ Ť Tuula Suutari 15.7. LapSHHQ 0\ +DQKLMÃ&#x2039;UYHQ WU Ť Ritva Järvenpää $LWRRQ 0DUWDW Ť Kaija Ipatti 21.7.

3LWNÃ&#x2039;ODKGHQ 0DUWDW Ť Marja Laakso 22.7. .RXYRODQ 0\ Ť Asta Juvonen 26.7. PaaVRQ 0DUWDW Ť Ritva Koskela 26.7. Kurikan 0DUWDW Ť Kaisu Lomperi 28.7. Anjalan RiiWDPDDQ 0DUWDW Ť Pirjo Mikkola-Manninen $VLNNDODQ 0\ Ť Ritva Suokas 3.8. KorSLODKGHQ 0DUWDW Ť Sirkka Kilpeläinen 5.8.

Perttula-Uotilan Martat Ť Sirpa Relander ,PDWUDQ 0\ Ť Seija Reinikka 16.8.

+HUWWRQLHPHQUDQQDQ 0DUWDW Ť Arja AlaSiurua 9LUWDLQ 0DUWDW Ť Marja-Leena Metsä 19.8. Herttoniemenrannan Martat 65 VUOTTA | Pirkko Ruokonen 31.1. KanJDVDODQ /LXNVLDODQ 0\ Ť Sinikka Kyösti 3.2. $LWRRQ 0DUWDW Ť Sirkka Rantanen 10.2. .HLKÃ&#x2039;VNRVNHQ 0DUWDW Ť Mirja Koivunen $LWRRQ 0DUWDW Ť Laila-Maarit Mantere-Korhonen 30.5. Keski-Jyväskylän MarWDW Ť Seija Niemi 23.6. Korpilahden Martat Ť Tuula Vepsäläinen 13.7. Pitkälahden MarWDW Ť Seija Hakkarainen 22.7. Pitkälahden 0DUWDW Ť Kaija Suomalainen 31.7.

3DDYRODQ 0DUWDW Ť Anneli Pouttu 12.8.

Virtain Martat 60 VUOTTA | Tiina Virolainen 10.5. HautMÃ&#x2039;UYHQ 0DUWDW Ť Leena Neitiniemi-Upola 6\YÃ&#x2039;VHQYDDUDQ 0DUWDW Ť Suvi-Elina Said .HVNL -\YÃ&#x2039;VN\OÃ&#x2039;Q 0DUWDW Ť Satu Jaakonaho 30.5. Keski-Jyväskylän Martat Ť Kristiina Estama-Saarinen 31.5. NumPHODQ 0DUWDW Ť Kirsi Nieminen 1.6. PyhWÃ&#x2039;Ã&#x2039;Q NLUNRQN\OÃ&#x2039;Q 0DUWDW Ť Anne Planman 3LWNÃ&#x2039;ODKGHQ 0DUWDW Ť Päivi UrvikkoRoponen 3DDYRODQ 0DUWDW Ť AnnaLiisa Raunio 10.6. Naantalin My Ť 3LUNko Rantala 25.6. Toijalan Martat Ť 5LLWWD Alatulkkila 8.7. Karjasillan Martat Ť 0HUja Kujala 9.7. Lappeen My, Hanhijärven tr Ť 5LLWWD /LXVYDDUD 9.7. Pihlavan Martat Ť Riitta Valta 16.7. Maaningan Martat Ť $XOL Korhonen 15.8. Jämsänkosken My Ť .DWUL Kemppinen 16.8. Imatran My 55 VUOTTA | Sonja Haapakoski 8.5. Pit-

NÃ&#x2039;ODKGHQ 0DUWDW Ť Taina Pietala 31.5. +DXWMÃ&#x2039;UYHQ 0DUWDW Ť Maarit Lammi 1.6. ,WÃ&#x2039; 3RULQ 0DUWDW Ť Tarja Ylinen 3.6. NiiQLVDORQ 0DUWDW Ť Ulla Helkiö 10.6. KesNL -\YÃ&#x2039;VN\OÃ&#x2039;Q 0DUWDW Ť Sirpa Hopeamaa 3RUYRRQ .DUMDODLVHW 0DUWDW Ť Natalia Shteling .DUVWXUDQQDQ 0DUWDW Ť Juhani Mätäsniemi ,WÃ&#x2039; ,NDDOLVWHQ 0DUWDW Ť Sari Huikari 15.8. Forssan Martat 50 VUOTTA | Anette Lehtonen 23.4.

3DUDLVWHQ 0\ Ť Marja Kukonlehto 30.4. .DQJDVDODQ /LXNVLDODQ 0\ Ť Sanna Vuohelainen .HLKÃ&#x2039;VNRVNHQ 0DUWDW Ť Maarit Leppänen 3DDVRQ 0DUWDW Ť Maarit Myller <OÃ&#x2039;P\OO\Q 0DUWDW Ť Minna Rissanen <OÃ&#x2039;P\OO\Q 0DUWDW Ť Pia Niininen .HVNL -\YÃ&#x2039;VN\OÃ&#x2039;Q 0DUWDW Ť Tiina Turja /DSXDQ 0DUWDW Ť Kati Kärki

Osanottomme ,WË 3RULQ 0DUWDW Ť Satu Paino 6.6.

1LLQLVDORQ 0DUWDW Ť Sari Raininko 10.6.

1LLQLVDORQ 0DUWDW Ť Eija Kaipia-Junnonen /HPLQ 9DLQLNNDODQ 0DUWDW Ť Sanna Kivikoski %HOJLDQ 0DUWDW Ť Leena Lähdemäki 5HQNRPËHQ 0DUWDW Ť Päivi Silvennoinen $LWRRQ 0DUWDW Ť Annikka Henriksson 11.7. Keihäskosken Martat Kaija Laino ,WË 3RULQ 0DUWDW Ť Tiina Seppänen 12.8. Pukinmäen Martat 40 VUOTTA | Anne Pesonen 2.1. Renko-

mäen Martat 35 VUOTTA | Liisa Talja 7.8. Renkomäen

Martat

Vauvoja Laura ja Kjell Isakssonin perheeseen syntyi poika 16.2. ja Roysta tuli isoveli.

Paraisten Marttayhdistys onnittelee!

»Maria Konttinen kuoli 98-vuotiaana 9.2.2018. Hän oli Virtain Marttojen pitkäaikainen jäsen vuodesta 1948 alkaen.

Muistamme lämmöllä jäsentämme, Virtain Martat »Virtain Marttojen jäsen Paavo Viitamäki kuoli 86-vuotiaana 1.3.2018. Hän toimi Virtain Seurakunnan kanttorina vuosina 1978–1995 ja oli usein mukana Martoissa laulamassa ja säestämässä viime aikoihin asti. Paavoa lämpimästi muistaen Virtain Martat. »Leppävaaran Marttojen kunniajäsen Maire Koivisto nukkui pois 102-vuotiaana 26.1.2018. Marttoihin Maire liittyi vuonna 1945. Marttavuosien aikana Maire toimi puheenjohtajana kolme eri kertaa eri vuosikymmenillä. Maire kuului yhdistyksen toiminnan marttoihin. Hän toimi terveysmarttana vuosikymmenien ajan, ja hänellä oli tapana pitää terveysaiheinen marttailta kerran vuodessa jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Ammatiltaan Maire oli terveyssisar. Mairea kiitollisuudella ja lämmöllä muistaen Leppävaaran Martat

»Yhdistyksemme kunniajäsen Irja Lukka nukkui pois 92-vuotiaana 27.2.2018.

Irjan muistoa kunnioittaen Pinomäen Martat »Yhdistyksemme perustajajäseniin kuulunut Taini Sandberg nukkui pois 80 vuoden iässä 20.2.2018. Tainin muistoa kunnioittaen Kaasmarkun Martat. »Elimäen Takamaan Marttayhdistyksen perustaja- ja kunniajäsen Kaarina Suikkanen nukkui pois 90 vuoden iässä 2.3.2018. Muistamme lämmöllä pitkäaikaista jäsentämme. »Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Mirjam Wikman nukkui pois 89-vuotiaana 27.1.2018. Mirjam oli aktiivisesti mukana toiminnassamme vuodesta 1973 lähes kuolemaansa asti. Hän toimi muun muassa yhdistyksemme sihteerinä yhtäjaksoisesti yli 30 vuotta. Hänelle myönnettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki vuonna 2003. Mirjamin muistoa kunnioittaen ja häntä lämmöllä muistaen Turun Ispoisten Marttayhdistys

»Yhdistyksemme jäsen Sirkka Lehtonen nukkui pois 87-vuotiaana 15.3.2018.

Sirkan muistoa kunnioittaen Riihimäen Martat.

Yhdistykset juhlivat

1

Elli Virtanen on ollut tänä vuonna yhdistyksemme jäsen tasan 50 vuotta. Onnittelemme! Pihlavan Martat

2

Paraisten Marttayhdistyksen 90-vuotisjuhlassa luovutettiin pronssinen ansiomerkki puheenjohtaja Irmeli Tanskaselle. Marketta Aalto sai 50-vuotismerkin ja Anneli Dahl sekä Meikki Räty vapaaehtoistoimijan merkit. Juhlan ohjelmassa oli musiikkia, Paraisten historiaa kuvin ja sanoin sekä arpajaiset mahtavine voittoineen.

3

Kirkkonummen Porkkalan Martat juhli 35-vuotista toimintaansa ystävänpäivän merkeissä. Hetki on käsillä -tunnelmissa pistäydyttiin ystävämarttojen esityksissä. Kuvassa käsitellään naisten äänioikeutta, Välipuron Miinana Maaret Weide Tikkurilan Martoista ja Mattilan emäntänä Mallu Mannila Pornaisten Martoista. Runsaslukuinen marttayleisö nautti ystävyydestä ja yhteenkuuluvuudesta.

MARTAT 3 | 2018

| 63

ELÄMÄNMENO

4

Belgian Martat täytti kymmenen vuotta 6.2.2018. Täyttä vuosikymmentä juhlistettiin ensin edeltävänä sunnuntaina Brysselin merimieskirkon messussa. Martat toimivat messuavustajina yhdessä Belgian ja Hollannin rippikoululaisten kanssa. Varsinaisena syntymäpäivänä vietettiin marttailtaa, jossa kohotettiin malja juhlivalle yhdistykselle. Ilta jatkui hyvän arjen merkeissä kodin järjestelytekniikoista keskustellen.

Marttatoimintaa kaivataan myös ulkosuomalaisten parissa. Belgian Marttojen jäsenmäärä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Jäseniä oli ensimmäisenä vuonna 40, tällä hetkellä jo 89.

Kuvassa juhlamessun jälkeen merimiespastori Pauliina Tuomanen Rotterdamista (vas.), Johanna Saarentalo-Vuorimäki, Ritva Latvala, merimiespastori Katri Oldendorff Brysselistä, Raija Kotajärvi, Leena Blomvall ja Sanna Sutter.

Kuva: Ari Latvala.

5

6

Ruokotaipaleen Marttojen 65-vuotinen toiminta päättyi 26.11.2017 Vuosien aktiivinen ja yhteisöllinen toiminta sai kauniin ja kiitoksentäyteisen lopun. Kuvassa ruusuilla muistetut: Helena Järvimies (vas.), Sanna Tiihonen-Korppi, Aune Honkatukia, Katri Hämäläinen, Anja Kiljunen, Eila Liukkonen, Helli Koivusalo, Irja Koivusalo, Marjatta Hämäläinen ja Aila Reponen. Heistä Irja Koivusalo ja Aila Reponen kuuluivat perustajajäseniin.

Rannankylän Martat vietti 100-vuotisjuhlaa 3.12.2017 Pielavedellä. Juhlapuhujana oli Savon Marttojen toiminnanjohtaja Anne Matilainen. Juhlassa kuultiin myös musiikkiesityksiä ja otteita Maija Nousiaisen laatimasta yhdistyksen historiikista. Ansioituneita jäseniä muistettiin pronssisella ansiomerkillä, vuosimerkeillä ja vapaaehtoistyön merkeillä. Juhlavieraille maistui perinteinen ruoka: ohrapuuro ja rusinasoppa, suolakala lisukkeineen, leipä ja pula-ajan voi sekä kahvi ja puolukkahyytelökakku. Juhlan jälkeen avattiin Pielaveden kirjastossa näyttely Rannankylän Martat 100 vuotta.

7

Oulunsuun Martat juhlivat yhdistyksen 50-vuotista taivalta monin tavoin.

Yhdessä tehtiin ruskaretki Tornionjokilaaksoon ja koottiin yhdistyksen toiminnasta kertova näyttely Kastellin kirjastoon. Juhlavuoden päätapahtumana kokoonnuttiin Oulun kaupunginteatteriin katsomaan Juhani Ahon Rautatie ja illallistettiin ravintola Uleåborgissa. Pikkujouluissa ojennettiin Marttaliiton pronssinen ansiomerkki Anneli Laaksolle.

9

8

Jokikunnan Martat viettivät 70-vuotisjuhlia lokakuussa.

64 | MARTAT 3 | 2018

AsenneMartat Hyvinkäältä onnitteli jouluisessa puurojuhlassaan vuoden aikana pyöreitä vuosia täyttäneitä jäseniään. Kuvassa osa ihanista sankarittarista: Marjaana Saulama (70 vuotta), Paula Väliaho (40), Hanna Myrberg (40), Kirsi Suonpää (40), Seija Tiukkanen (80) ja Maaret Hirvensalo (40).

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 3/2018?

M ARTAT 120 V

Nyyttikestit knytkalas

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Mikaela Röman Juhlavuoden koordinaattori

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

KUN TYÖSKENTELEE kahdella kielellä, tulee huomanneeksi pieniä yksityiskohtia, jotka muuten saattaisivat mennä ohi. Yksi esimerkki on sana ”pidot”: tälle ei oikeastaan löydy ruotsiksi suoraa käännöstä.

Lähin sana on ehkä ”fest”, mutta sen suora käännös on juhla.

Ensi vuonna on tarkoitus juhlia yhdessä, Martat ja Marthat. Kun pidot ja fest eivät ole ihan sama asia, päädyimme nyyttikesteihin (knytkalas). Nyyttikestien ajatushan on se, että jokainen tuo tulleessaan jotain – ja yleensä pöytään tuodaan parasta mahdollista, oli sitten kyseessä sesongin hittipiirakka tai mummon parhaat pullat. Parasta on, että saa maistella jotain sellaista, jota ei kotona ikinä tulisi tehtyä.

Kun ensi vuonna kokoonnumme nyyttikesteille ympäri Suomea, voimme samalla tuoda pöytään omia ajatuksiamme ja täten jakaa toisillemme parhaita marttailuun liittyviä kokemuksiamme.

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Martta-mukeja.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen

/

201

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi

Irrottaudu arjesta!

Tervetuloa nauttimaan upeasta taiteesta, kiinnostavasta historiasta, kauniista järvimaisemasta ja ihanasta ruoasta.

Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI

Postinumero ja -toimipaikka

Vastauslähetys

Toisena Lonely Planetin Suomen top-nähtävyyksien listalla 2017 Vuoden Kotimaan Matkailuyritys 2016 Vuoden Museo 2015

Lähiosoite

MARTAT 3 | 2018

| 65

MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s. 55.

66 | MARTAT 3 | 2018

UUSI ALKU

Kasvi

h a va i n t o j a

RODEO

Päivämäärä

Laji

Kasvupaikka

Tunsin ennestään

Opin tunnistamaan

MARTAT 1 | 2017

| 67