Martat-lehti - Kesä 2016

MAR T TA JÄ R J ES TÖ 117 V UOTTA | 189 9 –2016

18

Tarinoita rosvopaistin ääressä

36 porukalla 1 | Martat 1 • 2010 KAMERUNISSA

44 kummimartta on melkein kuin mummi

w w w. m a r tat. f i

3 2016

TÄ Ä ET L EI K KO

NA O T KO

www.martanpuoti.fi

Aarikka on suunnitellut Martoille korut itsenäisyytemme satavuotisjuhlan kunniaksi. Korut ovat kotimaista käsityötä ja värit supisuomalaiset.

ITSE NÄISE N NAISE N KORUT kol me eri l ais ta pakk aus ta

Korupakk aus 1

1 kaulakoru, 2 rannekorua (sininen ja valkea), 2 korvakorut (siniset ja valkeat) Marttahinta 86,40 € (ovh. 108 €)

Korupakk aus 2

1 kaulakoru, 2 rannekorua (sininen ja valkea) Marttahinta 58,40 € (ovh. 73 €)

Korupakk aus 3

1 kaulakoru, 2 korvakorut (siniset ja valkeat). Marttahinta 61,60 € (ovh. 77 €)

»Materiaaleina » ovat puu, muovi, korumetalli ja hopeakoukut. Kaulakorussa on vahattu puuvillanauha, papukaijalukko ja jatkoketju. Kaulakorun pituus on 47 cm. »Juhlakorut » ovat nyt myynnissä ja Martat saavat korut jäsen-etuhintaan. Hintoihin lisätään postituskulut (noin 4,50–6,90 € postitustavan mukaan).

www.martanpuoti.fi

REETTA PASANEN

AINO HUOVIO SARI TAMMIKARI

Sisältö

3/2016

farkkuk angas

kestää kassina.

Ohje sivulla 40–41.

Minne rahat k ark a avat?

Tee budjetti ja seuraa menojasi, sivut 32–33.

5 Pääkirjoitus 7 Martoissa on…

8 Kaisa kerää keskikesän aarteet 14 Lomalautasille 18 Tänään on aikaa tarinoille 22 Rautaisannos: Rauta 24 Maku, koko ja kestävyys ratkaisevat 28 Muutakin kuin kimppuja 30 Kaunista kukilla: Kestipöydän komistus 32 Tunne taloutesi, tutustu itseesi 34 Tarkan markan hengessä 36 Marttamatka Kameruniin 40 Kesäkassi aina mukana 42 Kylmää ja kuumaa käytetylle 44 Kummimartta, melkein kuin mummi 48 Missä mennään?

50 Keskustellaan, väitellään 52 ”Olkaamme edelläkävijöitä” 54 Terveisin hallitus 55 Täällä Lea 56 Elämänmeno 58 Monessa mukana 64 Marttakahvioissa ollaan kesämielellä 66 Marttaristikko 67 Uusi alku K annen kuva REETTA PASANEN

KRISTIINA KONTONIEMI

Suuria tunteita! Jenny Salmela (2. vas.) valittiin Marttaliiton hallitukseen, Tuula Kähkönen (vas.), Liisa Kontturi ja Katja Kolehmainen tuulettavat.

kummim artta

on toivottu vieras.

Irja Lamberg on mukana Kohtaamisia -hankkeessa.

Sivut 44–47.

SHUTTERSTOCK

52

Tervetuloa kesäaterialle – aluksi otetaan punaherukka-minttujuomat.

Ohjeet sivulta 14 alkaen.

Ryhdy kotifloristiksi!

Luonto tarjoaa materiaalia, ja muutamalla perusvälineellä saat asetelman aikaiseksi.

28

Lahjoita Suomessa ja Afrikassa tehtävään kotitalousneuvontaan KOTIMAA KERÄYSTILI Nordea FI49 1243 3000 0854 63/Marttojen kotimaan kotitalousneuvonta. Viite: 2053 Edullisen ja ravitsevan kotiruoan valmistaminen, kotitöiden osaaminen ja oman rahankäytön hallinta ovat itsenäisen elämän perusta. Marttojen ammatillisella kotitalousneuvonnalla tuetaan nuorten omatoimisuutta ja selviytymistä arjen askareissa sekä ehkäistään syrjäytymistä.

Hyvinvointia ja toimeentuloa köyhille naisille ja tytöille Kamerunissa ja Etiopiassa Keräystili: Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 /Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066

15€

25€

40€

80€

Viikon kotitalouskoulutus vähävaraiselle perheenäidille

20 tuntia henkilökohtaista ohjausta yrittäjäksi aikovalle naiselle

Tyttöjen kerhotoiminnan ohjaaminen ja materiaalit kuukaudeksi

Naisyrittäjän starttiraha raaka-aineita varten

Lisätiedot: terhi.lindqvist@martat.fi, p. 050 516 9412.

LAHJOITA VERKOSSA

martat.fi/ kertalahjoitus

TESTAMENTTI- ja MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Lisätiedot: reijo.petrell@martat. fi, p. 050 302 1533.

Katso lisää www.martat.fi/ info/tue-tyotamme/

Keräyslupa POL-2015-7512. Lupa on voimassa 12.8.2015 – 1.8.2017 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

TUE TYÖTÄMME

MARTAT 3 / 2016 114. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2016.

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry vaihde 050 511 8002, fax 010 838 5601

PÄ Ä K I R J O I T U S 2 3 . 5 . 2 01 6

Istuta vielä se omenapuu L apsuuden kesien hartaimpia hetkiä olivat ne, kun istuimme veljeni kanssa isovanhempien sylissä saunan terassilla juomassa marjamehua. Vaari oli lämmittänyt kiuasta kauan. Hän otti meidät mukaan lempipuuhaansa ja opetti, miten sanomalehti asetellaan oikeaoppisesti sytykkeeksi puiden väliin. Mummi piti huolen siitä, että pyyheliinat olivat puhtaan karheita, saunan kuisti lakaistu ja löylyjen jälkeiset eväät mukana. Parhaalta maistuivat nokkosletut ja sienipiirakka. Katsoimme veljen kanssa hämäläistä järvenselkää ja kuuntelimme kesäkuikan laulua. Aika pysähtyi. En ole kokenut sellaista rauhaa ja turvaa missään muualla.

Lapsuuden muistot kantavat pitkälle.

Päätoimittaja | toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen Asiantuntijat | Pirkko ElomaaVahteristo, järjestöasiat | Arja Hopsu-Neuvonen ja Kaisa Härmälä, ravitsemus ja ruoka | Teija Jerkku, kodin talous | Asta Kuosmanen, kotipuutarha | Terhi Lindqvist, kansainväliset asiat | Marjahelena Salonen, opinto-, koulutus- ja järjestöasiat Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 42 936 (LT 2014) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, m ­ uihin maihin 55 €.

Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €, 3 numeroa 30 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Painopaikka

PEFC/02-31-151

Ympäristömerkitty painotuote, 441 619

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 1798-4068

Teemakausi 2014­–2016 MARTOISSA ON ARJEN MAHDOLLISUUS Martat on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Järjestö antaa jäsenilleen taitoja ja valmiuksia vaikuttaa omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Marttaliittoon kuuluu 15 piiriä, joissa kotitalousasiantuntijat järjestävät opetusta ja kursseja. Marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 200, ja niissä on 46 600 jäsentä.

M arttojen perinteeseen kuuluu kyky elää täydesti sekä arkea että juhlaa. Marttaillen opimme taitoja, joita tarvitaan niin viikolla kuin viikonloppuna, sekä työ- että pyhäpäivinä.

Vuotuisjuhlat, kuten koulun päättäjäiset, juhannus tai merkkipäivät, kartuttavat perinteitä ja yhteisiä muistoja. Juhlat antavat syyn kiittää elämästä ja läheisistä. Ruokaperinteet ja tapakulttuuri nivoutuvat henkilökohtaiseen historiaamme.

Ihminen tarvitsee välillä pysähtyneitä arjen hetkiä, jolloin ei näennäisesti tapahdu mitään. Ne voivat jopa nousta suurten juhlien yläpuolelle, ja niihin tiivistyy jotain olennaista elämästä.

Hehkein kesäk ausi lähestyy, ja Vihervuosi 2016 -kampanja on vauhdissa. Martat ovat mukana tunnuksella Kaunis hyötykasvi pihassa ja puistossa. Tavoitteenamme on istuttaa tänä vuonna 1 000 hedelmäpuuta ja marjapensasta, ja haastamme kaikki yhdistyksemme lahjoittamaan ja istuttamaan hyötykasveja omalle paikkakunnalle: päiväkodin, vanhainkodin tai palvelutalon pihalle, puistoon, leikkipuistoon tai muuhun sopivaan paikkaan. Tehdään elinpiiristämme viihtyisä, ollaan mukana kehittämässä ja elävöittämässä lähiympäristöämme. Istutustalkoilla voimme ottaa kantaa lähiruoan ja kaupunkiviljelyn puolesta. Puun tai pensaan taimi on myös erinomainen merkkipäivälahja tai tuliainen. Entä voisiko Vihervuoden tavoitteet liittää Martan päivän viettoon?

mukana saat Marttaliiton vuosikertomuksen 2015. Marttailu on vuorovaikutusta, sen kertovat tilastotkin: Viime vuonna nettisivuillamme oli 6 miljoonaa kävijää. Erilaisissa neuvontatilaisuuksissa kohtasimme 112 000 kansalaista. Vapaaehtoistoimintaan martat käyttivät yhteensä 320 000 tuntia. Marttoihin liittyi 4 119 henkilöä, ja jäsenmäärämme on nyt 46 640. Tervetuloa kaikki mukaan, ottakaa järjestömme omaksenne! Ensi vuoden ohjelmaa suunnitellaan jo. Juhlimme itsenäistä Suomea ainakin hyvän ruoan ääressä, yhteisillä aterioilla.

Tä m ä lehden

Marianne Heikkilä, marianne.heikkila@martat.fi marianne.heikkila MarttaManna mannamarianne

Martat 4/2016 ilmestyy 22.8.

Osallistu VUOSISATAMME VERKKOON -k ampanja an

L

ahjoita Marttojen arvokas kulttuuriperintö tuleville sukupolville – osallistu Vuosisatamme verkkoon -kampanjaan.

Kansalliskirjasto kerää varoja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi rakennettavaan verkkokirjastoon. Martat – Martha -nimikkorahastoon lahjoitetut varat ohjataan Marttojen julkaisujen digitointiin.

Kyseessä on hanke, johon toivomme kaikkia mukaan. Työn valmistuttua Marttojen vuosina 1899–1944 julkaisemat oppaat ja kirjat sekä Emäntälehden vuosikerrat ovat verkossa kaikkien luettavissa.

Martat – Martha -nimikkorahasto on osa Helsingin yliopiston rahastoja.

NÄIN LAHJOITAT

»Maksa » haluamasi summa Helsingin yliopiston rahastojen tilille Nordea FI32 157230 000 30072. Merkitse viestikenttään ”Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto, Martat – Martha -rahasto” sekä nimesi. »Kansalliskirjasto » julkaisee lahjoittajien nimet verkkosivuillaan. Mikäli et halua nimeäsi esiin, kirjoita ”anonyymi”. Yli 500 euron lahjoituksista kirjoitamme erillisen lahjakirjan.

K YSY LISÄ Ä LAHJOITUKSISTA

kulttuuriperintorahasto@helsinki.fi reijo.petrell@martat.fi

Poliisihallitus on myöntänyt Helsingin yliopistolle rahankeruuluvan vuosille 2015–2019 (POL-2014-11778).

VOIT LAHJOITTAA MYÖS VERKOSSA

»Mene » osoitteeseen https://onlinedonation.helsinki.fi/ Onlinedonation/ »Täytä » lahjoittajalomake »Kohdassa » ”Lahjoituskohde” valitse Rahastolahjoitukset »Kohdassa » ”Rahasto” valitse Kansalliskirjaston kulttuuriperintärahasto »Kohtaan » ”Viesti” kirjoita Martat – Martha -rahasto Lahjoitukset tieteen ja kulttuuriperinnön hyväksi ovat yrityksille ja yhteisöille verovähennyskelpoisia 850–250 000 euron suuruisista summista vuodessa.

Miehet kokkina Mitäs tuumisitte, jos aviomiehenne illalla vuoteeseen käydessänne alkaisi kertoa, miten perunajauhoilla suurustetaan? Entäpä jos hän jonakin päivänä toisi teille lahjaksi kotiintullessaan ostamansa ohukaislastan tai terässakset? Tai jos hän lauantain päivällispöytään oma-aloitteisesti valmistaisi herkullisen tuoresalaatin?

Varmaankin luulisitte jonkin tuntemattoman viruksen iskeneen häneen.

Hämeenlinnassa tämä on tavallista, ainakin niissä viidessätoista perheessä, joiden pää on ollut Kaurialan marttojen järjestämillä kahden illan ruokakursseilla. Kuuden tunnin aikana miehet valmistivat aterian viikon jokaiselle päivälle. Ruokalajit eivät suinkaan olleet mitään herkuttelevien herrojen erikoisherkkuja, vaan terveellistä ja ravitsevaa perheruokaa, lisäksi nopeasti valmistuvaa. Aterioiden yhteydessä käsiteltiin päivän eri ateriat varhaisaamiaisesta päivälliseen, niiden ravintoarvo-, valkuaisaine-, C-vitamiini- ja rautapitoisuus sekä hinnat ja kcal-määrät. Lisäksi opeteltiin kahvin valmistus ja leivottiin äitienpäiväkakku. Kaikki työt tehtiin ryhmätyönä.

Maaselän Martat tekivät ja rekisteröivät 110 linnunpönttöä, saman verran kuin yhdistyksessä on jäseniä.

KOKEILE TÄTÄ MARTTA-ILLASSA Helpotetaan tinttien asuntopulaa: yle.fi/miljoonaponttoa Twitityy! Tutustutaan Marttoihin Twitterissä: @marttaliitto, @arkisujuvaksi, @lapsiperhearki

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Elimäen Teuroisten Martat järjestivät pönttötalkoot kyläläisille. Porukalla rakennettiin 27 pönttöä, paistettiin makkarat, juotiin kahvit ja vaihdettiin kuulumiset.

SAL AINEN HY VE Marttaliiton hallituksen jäsen kertoo, kuinka ilahduttaa.

”Halu auttaa elää sinussa vahvana”, sanoi työkaverini. Mielelläni ilahdutan ystäviäni, perhettäni ja ihan tuntemattomiakin pienillä hyvillä teoilla päivittäin. Oli se muuttoapua, kukkien ostamista, lahjoitus hyväntekeväisyyteen, murheiden kuuntelua tai naapurin koiran ulkoiluttamista. Pienet hyvät teot muuttavat maailman.

Anna Koivisto

64

M A R TA N PÄ I VÄ Ä N O N

pä i vä ä

MATTI PIKKUJÄMSÄ

e m ä n tä l e h t i n:o 7 1971

AINO HUOVIO

MARTTAKARTTA

PÄ I VÄ N K U VA MUK ANA MIL JOONA LINNUNP Ö N T TÖÄ - K A M PA N JA S S A

JÄ R J E S T Y S M I E S

Kilpailuta sähkö-, vakuutusja nettisopimukset.

MARTAT 3 | 2016

| 7

HENKILÖ

Suomalainen luonto on oikea aarreaitta luonnonkosmetiikan tekijälle. Metsästä ja pientareelta nousee aineksia ihon ja hiusten hoitoon. Nokkosta tukkaan, siankärsämöä kuivalle naamalle!

»

| MARTAT 3 | 2016 8 |8 MARTAT 3 | 2016

Kaisa kerää keskikesän aarteet ANU VALLINKOSKI //KUVAT WILMA HURSKAINEN

– Kukissa on paljon vaikuttavia aineita, tietää Kaisa Vermasheinä.

»

MARTAT33| 2016 | 2016 | | 99 MARTAT

HENKILÖ

»

Termit tutuiksi ETEERINEN ÖL JY

Joissakin kasveissa on niin sanottuja haihtuvia öljyjä. Öljy eristetään kasvinosista höyrytislauksen avulla.

Voimakkaasti tuoksuvissa eteerisissä öljyissä on paljon vaikuttavia aineita. Tislaus ei onnistu kotikonstein.

K ASVIÖL JY T

Tavallisia ruokaöljyjä ja -rasvoja. Eri rasvat sopivat eri tarkoituksiin. Monikäyttöinen oliiviöljy sopii voiteisiin ja hiustenhoitoaineisiin. Tuoksuton manteliöljy käy esimerkiksi emulsiovoiteisiin ja kuorinta-aineisiin. Kaakaovoi ja karitevoi sopivat jähmeisiin salvoihin. Rypsiöljy ja pellavaöljy härskiintyvät helposti, mutta toimivat esimerkiksi saippuoissa.

K ASVIUUTE

Kasvien vaikuttavia aineita voi uuttaa veteen tai öljyyn. Vesiuute syntyy hauduttamalla kasvinosia noin 30 minuutin ajan. Öljyyn uutettaessa kasvinosia ja öljyä kuumennetaan vesihauteessa 1–2 tunnin ajan.

Kasvinosat siivilöidään uutteesta pois.

10 | MARTAT 3 | 2016

P

uiden ja pensaiden vihreän eri vivahteet sulautuvat yhdeksi syväksi sävyksi. On rehevää, on kukkaisaa – on keskikesä. Mutta miksi tuo nainen hortoilee pärekorinsa kanssa tuolla, missä mökkipiha villiintyy metsäksi? Hän poimii koriinsa lehtiä ja kukkia pieniksi keoiksi.

– Keski- ja loppukesä ovat parhaita ajankohtia kerätä raaka-aineita luonnonkosmetiikkaan. Silloin monet kasvit kukkivat, ja juuri kukissa on paljon vaikuttavia aineita.

Villivihannesten aika taas on keväällä ja alkukesällä.

Juuri sadonkorjuun aika on merkittävin asia, joka erottaa kosmetiikkaan tarkoitettujen ja syötävien villivihannesten keruun.

Näin valistaa martta ja luonnontuotekouluttaja Kaisa Vermasheinä. Häneltä ilmestyi tänä keväänä kirja Lempeää kauneutta luonnosta.

Kerättävät kasvit pitää tuntea ja ne kannattaa poimia puhtailta kasvupaikoilta. Puiden osien keruuta varten pitää olla lupa maanomistajalta.

– Tavallista on, että monet villivihanneksista sopivat myös kosmetiikkaan, kuten nokkonen ja siankärsämö. Tosin kosmetiikkaan ja ruuanlaittoon saatetaan käyttää kasvin eri osia.

Kosmetiikan tekoon tarvittavat määrät ovat myös paljon pienempiä, Kaisa pohtii.

SAIPPUA A JA SALVA A Synteettisiä raakaaineita karttavaa luonnonkosmetiikkaa on jo vuosien ajan voinut ostaa kaupoista, mutta monenmoisia ihon- ja hiustenhoitotuotteita voi valmistaa myös kotikonstein.

– Hiustenhoitoaineet, kylpysuolat, saippuat, salvat ja emulsiovoiteetkin on suhteellisen helppo tehdä itse. Sen sijaan meikkien tekeminen vaatisi jo paljon paneutumista sekä erityisiä välineitä ja raaka-aineita, Kaisa toteaa.

Kun Kaisa alkaa valmistella kosmetiikkatyöpajaa, hän käväisee ensin ruokakaupassa.

Tavanomaiset raaka-aineet – sokerit, suolat ja erilaiset kasviöljyt kuten oliivi- ja manteliöljyt – löytyvät sieltä. Myös hedelmiä, marjoja ja yrttejä voi hyödyntää kotitekoisessa kosmetiikassa.

– Järjestötoiminnan ja vaikuttamisen pitää olla hauskaa! Ei kukaan jaksa olla mukana politiikassa tai järjestöisLuontaistuote- tai ekokaupoista saa muun sä, jos ei saa siitä iloa muassa eteerisiä öljyjä ja salvoihin tai tulee voiteiitselleen. Silloin siin käytettävää mehiläisvahaa.

Alan nettivahvoja verkostoja, kun on hauskaa. kaupoista voi tilata emulgointija säilöntäaineita.

– Ja täältä ulkoa löytyy niitä vaikuttavia aineita. Suomalainen luonto on kosmetiikan tekijälle varsinainen aarreaitta, Kaisa toteaa.

VIHTA PUHDISTA A Kaisa taivuttaa pihan

reunamalla kasvavan koivun oksaa yltääkseen riipimään lehtiä.

– Koivulla on puhdistavia vaikutuksia. Eivät ihmiset ole itseään vihtoneet vuosisatojen ajan turhaan. Koivua voi laittaa vaikkapa kylpysuolaan tai hiustenhoitoaineeseen, hän neuvoo.

Koivun lisäksi muita kosmetiikan kotoisia superkasveja ovat siankärsämö, piharatamo ja nokkonen.

Siankärsämön kukissa on paljon eteeristä öljyä, jolla on antiseptisia vaikutuksia. Kärsämö on hyvä etenkin kuivalle iholle. Nokkonen puolestaan saa hiukset kiiltämään. Piharatamo tyrehdyttää verenvuotoa, poistaa kutinaa ja hillitsee aknea.

– Törmäsin nuorten keskustelupalstalla varsinaiseen piharatamo-ilmiöön. Tytöt keskustelivat ratamoveden käytöstä aknen hoitoon, Kaisa naurahtaa tyytyväisenä.

Luonnonkasvien vaikuttavuutta on tutkittu tieteellisesti varsin vähän. Monet kosmetiikassa käytetyistä kasveista ovat perinteisiä rohdoskasveja. Tieto vaikutuksista on kulkenut perimätietona.

– Mutta ravintonakin käytettyjen kasviöljyjen kemiallinen koostumus tunnetaan hyvin. Niissä on esimerkiksi ihoa ravitsevaa Evitamiinia.

Entä se teho?

Kaisa vakuuttaa olevansa tyytyväinen keitoksiinsa.

– Siirryin suoraan tavanomaisesta kosmetiikasta itse tehtyyn. Kotitekoinen salva todella imeytyy ihoon. Tavanomaisen kosmetiikan logiikkahan on se, että iholle levitetään suojaava kalvo, joka sitten pestään toisella aineella pois .

HENKILÖ

Monet kosmetiikassa käytetyistä kasveista ovat perinteisiä rohdoskasveja. Tieto vaikutuksista on kulkenut perimätietona.

HUOM A A!

»Luonnonkasvit » voivat aiheuttaa joillekin allergisia reaktioita. Aloita kosmetiikan valmistus ja käyttö tunnustellen.

Tarkkaile, miten ihosi reagoi tuotteisiin ja testaa valmisteita ensin pienelle ihoalueelle.

Herkkäihoisen on hyvä käyttää käsineitä, kun kerää ja käsittelee kasveja vaikkapa vain kukkakimppua varten.

SÄILY V Y YS VAIHTELEE Koriin on kerty-

nyt pieni keko pinkkinä hohtavia kurtturuusun terälehtiä, poimulehtiä, koivun lehtiä ja siankärsämön kukintoja. On aika ryhtyä valmistamaan käsivoidetta, kylpysuolaa ja kuorinta-ainetta.

Kaisa nostelee pöydälle välineitä. Kattila, metallikulho, dekantteri, vaaka…

– Yksinkertaisimmillaan riittävät jonkinlainen kulho ja vaikkapa lusikka sekoittamista varten. Esimerkiksi kylpysuola ja kuorinta-aine valmistuvat näillä välineillä, Kaisa kertoo.

Salvan tekijä tarvitsee jo tarkan vaa’an mittasuhteiden tarkistamiseen, kuumuutta kestävän lasisen tai metallisen astian ja kattilan öljyjen ja kasvien kuumentamista varten.

Emulsiovoiteiden valmistamiseen tarvitaan edellisten lisäksi myös digitaalinen lämpömittari. Saippuan teossa sauvasekoitin on hyvä.

Säilytystä varten voi ostaa kosmetiikalle tarkoitettuja purkkeja ja pumppupulloja.

Myös vanhoja lasipurkkeja voi käyttää, kunhan kuumentaa ne samaan tapaan kuin hillopurkit.

– Puhtaus on tärkeää. Käsien, välineiden ja valmistusympäristön pitää olla puhtaita etenkin pitkään säilytettäviä tuotteita tehdessä. Purkkeihin ei saa livahtaa bakteereja.

Luonnonkosmetiikan säilyvyys vaihtelee.

Säilöntäaineettomat tuotteet, joissa on vettä, säilyvät jääkaapissa vajaan viikon. Säilöntäaine kasvattaa käyttöaikaa kuukausiin, jopa vuoteen. Vedettömät tuotteet säilyvät vielä pidempään. Jos tuotteessa on kasviöljyä muttei vettä, voi säilyvyyden tarkistaa öljyn viimeisestä käyttöpäivästä. ”ILMAN MUUTA MARTTAILUA” Luonnonvaratuottajan tutkinnon suorittanut Kaisa järjestää erilaisia kursseja ja työpajoja luon- »

MARTAT 3 | 2016

| 11

HENKILÖ

Tuoksuva jalkakylpysuola

2–4 rkl voimakkaantuoksuisia kukkia tai lehtiä (esim. koivun lehdet, ruusun terälehdet, puna-apilan ja mesiangervon kukat) n. 1 dl karkeaa merisuolaa

Kaisa on suorittanut luonnonvaratuottajan tutkinnon. Hän järjestää luonnonantimien käyttöön liittyviä kursseja ja työpajoja.

»Kerää » kukat tai lehdet. Nypi kukkien terälehdet erikseen, jos kukat ovat suuria. Mittaa tarvitsemasi suolan määrä valitsemallasi lasipurkilla: täytä purkki suolalla, mutta jätä vähän tilaa, jotta kasvit mahtuvat mukaan. Kumoa suola kulhoon ja sekoita kasvit joukkoon. Laita seos takaisin purkkiin. Anna purkin olla valoisalla ikkunalla parista päivästä viikkoon. Käytä jalkakylpyä varten pari ruokalusikallista kerrallaan.

»

12 | MARTAT 3 | 2016

Siankärsämösalva kuiville jaloille ja käsille

OHJEET

nonantimien hyödyntämisestä. Hän tuntee paitsi kosmetiikan, myös villivihannesten ja sienten salat. Kaisa pitää myös omaa Juuret maassa -blogia.

– Tietoa on paljon saatavilla, mutta sen soveltaminen voi jäädä puolitiehen. Kun saa jonkun ohjaamana kokemuksen tietyn asian tekemisestä, laskee kynnys tarttua myöhemmin itse toimeen, Kaisa selittää.

Kaisa Vermasheinä kuuluu Anarkistimarttoihin Helsingissä. Hänen työnsä on tavallaan jatkuvaa marttailua.

– Minulle marttana oleminen kiteytyy itse tekemiseen. Kosmetiikan teko on ilman muuta marttailua. Ei tämä ole sen kummempaa kuin se, että kutoo sukkaa tai opettelee tekemään itse ruisleipää. Itse tekemistä voi laajentaa ihan rajattomasti, Kaisa summaa. 

pari kourallista siankärsämön kukkia n. 120 g auringonkukkaöljyä n. 10 g mehiläisvahaa

Ruusuinen vartalokuorinta

pieni kourallinen ruusun terälehtiä pieni kourallinen poimulehden lehtiä 1 dl hienoa sokeria 2–4 rkl manteliöljyä »Hienonna » tuoreet kasvit terävällä veitsellä tai saksilla. Mittaa sokeri pieneen kulhoon ja sekoita kasvit joukkoon. Lisää manteliöljyä, kunnes seos on levittyvän tahnamaista. Hiero vartalolle peseytymisen jälkeen kevyin liikkein ja huuhdo pois haalealla vedellä. Anna öljyn imeytyä ihoon.

»Salvan » valmistusta varten tarvitset keittiövaa’an ja keittolevyn. Laita siankärsämön kukat ja öljy kuumuutta kestävässä astiassa kuumaa vettä sisältävään kattilaan. Hauduta öljyä liedellä ilman kantta kuumassa vesihauteessa ½–2 tuntia. Huolehdi, että öljy ei kuumene liikaa tai kiehu. Öljyn sekaan ei saa joutua vettä. Siivilöi haudutuksen jälkeen siankärsämöt öljyn joukosta siivilän ja harsokankaan avulla. Ota öljy talteen, siankärsämöt voit heittää pois. Mittaa joukkoon mehiläisvaha, kuumenna seos vesihauteessa uudelleen ja sekoita, kunnes mehiläisvaha on sulanut tasaisesti öljyn joukkoon. Purkita seos ja anna sen jäähtyä ja jähmettyä salvaksi ennen kannen laittamista.

KOKEILE TÄTÄ KOTONA OHJE ANJA AALTO //KUVA SARI TAMMIKARI

APILOIDEN PLANEETTA Ikuista langalla ja pistoilla suloinen puna-apila tauluksi tai kortiksi. Ideoita kirjontakuvioihin löydät kasvioppaista, värityskirjoista tai suoraan luonnosta.

TARVIKKEET

»Pala » puuvilla- tai pellavakangasta, käytetty kangas sopii hyvin. »Muliinilankoja: » apilan kukan sävyjä 2–3 eri tummuusastetta, lehden vihreitä sävyjä kahta erilaista. »Kirjontaneula » ja sakset.

TEE NÄIN

»Piirrä » puna-apilan kuva. Siirrä se kalkeeripaperin tai silityskynän avulla kankaalle. »Kirjo » kukat käyttämällä linnun- silmäpistoja ja laakapistoja. »Kirjo » varret varsipistoin ja lehdet häivepistoin ja laakapistoin. »Höyrytä » valmis työ nurjalta.

HEI! Puna-apila on vuoden yrtti 2016.

MARTAT 3 | 2016 MARTAT 6 | 2014

|| 13 13

ruoka

»

14 | MARTAT 3 | 2016 14 | MARTAT 3 | 2016

Uusia porkkanoita & perunoita, kantarelleja ja persiljaöljyä

LOMALAUTASILLE Rapsakka salaatti, uusia pottuja ja hyvin marinoitua lihaa.

Kesäkeittiössä on selkeät sävelet. » ARJA HOPSU-NEUVONEN JA MARJO RANTA //KUVAT REETTA PASANEN

Punaherukkaminttujuoma

MARTAT 3 | 2016

| 15

G »

rillatun lihan ja rosvopaistin kanssa maistuvat uudet perunat, kasvikset ja sienet. Nuoret perunat voi kypsentää muurinpohjapannulla tai grillissä. Sienistä esimerkiksi tatit ja kantarellit kypsyvät pannulla nopeasti, samoin porkkanat ja muut sesongin kasvikset.

Jos yrtin taimet ovat jo päässeet hyvään kasvuun, napsaistaan latvasta tai oksasta tuoretta tuoksuvaa mausteeksi. Esimerkiksi kirveli on kokeilemisen arvoinen kasvisten pinnalla. Yrttiöljy sopii erinomaisesti niin lihalle kuin lämpimille kasviksillekin.

M ARINADEJA LIHALLE

Grilli- tai rosvopaistilihat voi marinoida ennen kypsennystä. Marinadi tuo makua ja myös mureuttaa lihaa jonkin verran. Marinadin happamuus, joka tulee esimerkiksi etikasta tai sitruunasta, edistää mureutumista. Lopputulokseen vaikuttaa marinointiin käytetty aika. Prosessi on hidas: marinointiliemi imeytyy lihan pinnasta sisemmälle noin yhden senttimetrin vuorokaudessa, liemen aromiaineet tätäkin hitaammin.

Lihan marinointi käy kätevästi tukevan pakastuspussin avulla. Sekoita marinadi erillisessä astiassa. Laita lihat pussiin, kaada liemi päälle ja sulje pussi. Kääntele lihoja pussissa niin, että marinadia tulee joka puolelle. Laita pussi astiaan, ettei liemi valu jääkaappiin. Anna maustua jääkaapissa ja kääntele aika ajoin.

Jos marinoimiseen on vain vähän aikaa, liha maustuu tehokkaimmin, kun hierot marinadia käsin hetken aikaa lihan pintaan. balsamimarinadi

½ dl rypsiöljyä 1 rkl balsamiviinietikkaa ½ tl mustapippurirouhetta 1 murskattu valkosipulinkynsi ½ tl suolaa »Sekoita » kaikki ainekset keskenään. Marinadi sopii erityisesti broilerille, kalkkunalle ja sianlihalle.

16 | MARTAT 3 | 2016

Soijak astikemarinadi

1 dl rypsiöljyä 2 rkl soijakastiketta 2 rkl balsamiviinietikkaa 2 rkl fariinisokeria 1 tl tuoretta tai kuivattua inkivääriä 1 laakerinlehti »Raasta » inkivääri ja hienonna laakerinlehti. Sekoita kaikki ainekset keskenään.

Hapanimel ä marinadi

2 rkl öljyä ½ dl chilikastiketta 2 rkl tomaattipyreetä 1 rkl sinappia 1 rkl fariinisokeria 2 tl valkosipulisuolaa ½ tl mustapippuria »Sekoita » marinadin ainekset keskenään.

Tulinen chilimarinadi

3 chilipaprikaa 1 sipuli 4 valkosipulinkynttä 1 dl sitruunamehua ½ dl öljyä ½ dl vettä 3 rkl kasvisfondia 1 tl mustapippuria rouhittuna »Halkaise » chilipaprikat ja poista siemenet. Hienonna chilit, sipuli ja valkosipulinkynnet. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Marinadi sopii sekä lihalle että kalalle.

Punaherukk aminttujuoma

»Mausta » punaherukkamehua hiukan vaniljasokerilla. »Laimenna » mehu sopivan vahvuiseksi. »Lisää » joukkoon runsaasti tuoretta minttua, sitruunan tai limen viipaleita ja jääpaloja. »Laita » lasien pohjalle tuoreita marjoja.

M arjavinaigrette

Kauniin punainen vinaigrette sopii salaattikastikkeeksi ja maistuu myös pariloidun lihan kanssa. Jo tilkka riittää antamaan marjan vivahdetta ruokaan. Tunnetuin on vadelmavinaigrette, mutta muitakin marjoja voi käyttää.

1 salottisipuli 1 dl ruokaöljyä 1/4 tl suolaa 1/4 tl mustapippuria ½ dl balsamiviinietikkaa (valkoista) 3 rkl hunajaa 1 1/2 dl kotimaisia vadelmia (tai puolukoita, lakkoja tai tyrniä) »Kuori » ja hienonna sipuli, kuullota hetki kattilassa öljytilkassa, rouhi päälle suolaa ja pippuria. Ota kulho ja kaada siihen loput öljystä, balsamiviinietikka, hunaja, vadelmat (tai muut marjat). Lisää joukkoon kuullotetut sipulit. Soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella ja purkita. Kastike säilyy kylmässä noin kuukauden.

Coleslaw

1 keskikokoinen varhaiskaali 2 porkkanaa 2 kevätsipulia 1 fenkoli muutama retiisi 1 dl majoneesia 1 1/2 dl ranskankermaa 1 rkl omenaviinietikkaa 1 rkl Dijon-sinappia 1 tl sokeria ¼ tl suolaa »Kuori » kaalista pari ulointa kerrosta. Halkaise kaali, leikkaa kanta pois ja suikaloi kaali

mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Kauli suikaleita pyyhkeen tai talouspaperin sisällä, jotta rakenne pehmenee.

Kuori porkkanat ja raasta karkeaksi raasteeksi. Hienonna kevätsipulit. Leikkaa fenkoli ja retiisit ohuiksi viipaleiksi.

Sekoita majoneesi, ranskankerma, omenaviinietikka, sinappi, sokeri ja suola. Kastikkeen kuuluu olla voimakkaan makuinen, makea ja hapokas, sillä kasvikset imevät itseensä paljon makua.

Nosta kasvikset isoon kulhoon, kaada päälle kastike ja sekoita hyvin. Peitä kulho tuorekelmulla tai kannella ja nosta jääkaappiin maustumaan vähintään muutamaksi tunniksi, mieluiten yön yli.

Salaattia kannattaa tehdä kerralla reilusti, sillä se säilyy jääkaapissa hyvin muutamia päiviä.

Uusia porkk anoita & perunoita , k antarelleja ja persiljaöljyä

Keitä perunat tai kypsennä pannulla tai grillissä, samoin porkkanat. Paista sienet pannulla. Tarjoa persiljaöljyn kanssa.

Persiljaöljy 2 ruukkua persiljaa 2 dl oliiviöljyä 1 tl suolaa »Leikkaa » persiljat karkeaksi rouheeksi ja laita kapeaan, korkeareunaiseen kulhoon, lisää öljy ja suola. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi.

Tehosekoittimella saat sileämpää kastiketta.

Jos haluat varmistaa, että persiljaöljy säilyy pitempään jääkaapissa, käytä persiljanvarret lehtineen kiehuvassa vedessä, noin 15 sekuntia.

Nosta persiljat nopeasti reikäkauhalla kylmään veteen, anna jäähtyä. Puristele persiljat mahdollisimman kuivaksi, pieneksi palloksi. Leikkaa pallo rouheeksi ja laita kulhoon.

Jatka kuten edellä. 

ruoka

Coleslaw ja marjavinaigrette

Liisa Kontturi kurottaa paistilautasta.

TÄNÄÄN ON AIKAA TARINOILLE

V

enäjän rajan pinnassa, Ilomantsin Mutalahdessa, asuu Maija-Liisa Jeskanen.

Tuonne hän kiepsahtaa, tästä pyörähtää, sirkeä ilme silmissä, nauru huulilla.

– Se on varmaan geeneissä. Vanha sanonta on, ettei vierivä kivi sammaloidu. En osaa istuskella sohvalla ja tuijotella telkkaria. Lähteä pitää, niin kauan kuin jalat kantavat, Maija-Liisa Jeskanen (75) sanoo.

Syrjäisestä Mutalahden kylästä on saanutkin monta kertaa lähteä, sillä jo puolen vuosisataa on Jeskasen sydämenasiana ollut marttatyö, joka on vienyt Helsinkiä myöten.

18 | MARTAT 3 | 2016

Mutta tänään ollaan punaisessa talossa ihan kotosalla. Vuorossa on jokakesäinen perinne: rosvopaistin valmistus.

– Kimmokkeen saimme ortodoksiselta papilta Raimo Hutulta, joka haikaili, miten kiva olisi tehdä rosvopaistia. Olemme tehneet sitä 1990-luvulta asti, kertoo Pekka Jeskanen.

Mikään karjalainen perinneruoka rosvopaisti ei ole, vaan on lähtenyt leviämään Veikko Huovisen Lampaansyöjät-kirjan myötä.

Jeskasten apuna häärii hyvä ystävä ja naapuri Kari Karhapää.

Vienot savukiehkurat leijuvat mäen alta nuotiopaikalta. Hetki sitten on

hehkuvan hiilloksen ja turpeiden alle saateltu kypsymään rautaverkolla vyötetyissä kääröissään neljää eri sorttia lihoja: mullia, hirveä, lammasta ja karhua. Karhunliha on peräisin Jeskasten pojan, Ari-Pekka Jeskasen, ravintolasta Joensuusta.

Aamusta alkaen on aherrettu, mutta nyt kun lihat muhivat, ehtii tarinoida paikalle saapuvien vieraiden kanssa.

MALJA KESÄLLE Maija-Liisa Jeskanen kiidättää vieraille punaherukka– minttu-tervetuliaisdrinkit.

– Kesälle!

Kesteihin ovat saapuneet marttatyöstä tutut ystävät Irene Korhonen,

ruoka

Nyt syödään! Aterian ääressä Kari Karhapää (vas.), Eero Tuomisto, Maija-Liisa Jeskanen ja Pekka Jeskanen.

Rosvopaistin valmistus on Jeskasilla kesäperinne. Aamusta alkaen on aherrettu, mutta kun lihat on saatu muhimaan, ehtii tarinoida.

Pöydän ääreen kertyy perhettä, naapureita ja marttaystäviä.

HELENA ROMPPANEN //KUVAT EIJA IRENE HILTUNEN

Terttu Kontturi, Liisa Kontturi ja Mikko Rautiainen.

Paikalla on myös Jeskasten tytär Anu Mustonen sekä hänen tyttärensä Nina Mustonen ja Irinja Mustonen. Mummolassa kirmaavat myös Ninan ja Irinjan lapset, kolmevuotias Siiri Karhu ja yksivuotias Tuukka Stranden.

– Neljä sukupolvea marttoja! esittelee Maija-Liisa Jeskanen ylpeänä.

Savosta, Lapinlahdelta, lähtöisin oleva Maija-Liisa Jeskanen tuli vuonna 1965 Pohjois-Karjalan Marttapiirin kotitalousneuvojaksi Ilomantsiin.

Nuori neuvoja asui aluksi romanttisesti Parppeinvaaran Runopirtin shar-

dakassa eli neidonkamarissa, mutta pian hänet koppasi mukaansa maanviljelijä ja metsuri Pekka Jeskanen.

Vuonna 1971 Maija-Liisa Jeskanen siirtyi Ilomantsin evankelisluterilaisen seurakunnan emännäksi. Tässä työssä hän oli 32 vuotta. Marttatyö jatkui tiiviisti, mutta nyt harrastuksena.

UUTEEN KULTTUURIIN Ilomantsis-

sa savolaistyttö joutui uuteen kulttuuriin. Mutalahdessa uskontokin oli eri, sillä vanhan karjalaiskylän asukkaista enemmistö oli ortodokseja.

– Pekka on ortodoksi ja minä luterilainen, mutta mitään ristiriitaa uskonnosta ei ole koskaan ollut, vakuut-

taa Maija-Liisa Jeskanen.

Uskontojen sopuisuutta Ilomantsissa kuvaa se, että martat ovat vuosikausia toimineet muonittajina Iljan praasniekoilla sekä valmistaneet ortodoksisen seurakunnan tarjoaman pääsiäisaterian.

Karjalaiset ruuat ja tavat tulivat tutuiksi, mutta yksi ei oikein suju vieläkään.

– Savolaisen tekemät karjalanpiirakat ovat semmoisia luahkanaveneitä.

Pekka tekee pieniä ja sieviä, Maija-Liisa Jeskanen naurahtaa.

Jeskaset rakensivat Mutalahteen 1980-luvulla arkkitehti Erkki Helasvuon piirtämän niin sanotun karja»

MARTAT 3 | 2016

| 19

rosvo paistin teko

1 Noin 30 cm syvässä kuopassa pidetään tulta noin kolmen tunnin ajan. Paras puulaji on lämpöarvoltaan hyvä koivu.

2 Lihat ja mahdolliset mausteet, kuten sipuli, kääritään märän voipaperin sisään. Paperia tulee 4–5 kerrosta. Leivinpaperi ei käy tarkoitukseen.

3 Nyytin ympärille kääritään märkää sanomalehteä. Päät taitellaan kuin paketissa. Sitten kääritään uusi kerros paperia toisin päin, ja vielä kolmas kerros jälleen toisin päin.

»

laistalon korkean vaaran laelle, jossa luonto eläimineen aukeaa heti rappusilta.

– Keväällä pyöri kolmekin karhua tässä pihan ympärillä, tarinoi Pekka Jeskanen.

Mutalahden kylässä on enää noin 50 asukasta ja hekin ikääntyneitä, mutta talkoohenki on Jeskasten ja Kari Karhapään mukaan ollut loistavaa.

– Entinen koulu kunnostettiin yhdessä kylätaloksi ja siellä pidetään kansalaisopiston piirejä.

Joka kevät ennen palmusunnuntaita järjestetään kylätalolla virpovitsatalkoot. Naiset näpräävät kreppipaperista ruusuja virpovitsoihin ja miehet paistavat tsupukoita, kylälle ominaisia perinneleivonnaisia.

Kylän elämää rytmittävät myös jokasyksyiset praasniekat Mutalahden tsasounalla.

KUSKINA JA KUORMAKAMELINA

Marttatyöstä on jäänyt mieleen muun muassa 1970-luvulla järjestetyt Pitkän iän pidot, jotka liittyivät Pohjois-Kar-

20 | MARTAT 3 | 2016

jala-projektiin, ”Puska-projektiin”.

Näitä vähärasvaisia pitoja Jeskanen oli puuhaamassa kymmeniä kertoja Ilomantsissa ja lähipitäjissä.

Tie vei valtakunnallisiinkin luottamustehtäviin. Marttaliiton hallituksessa Maija-Liisa Jeskanen vaikutti kahdeksan vuotta. Nyt riittää toiminta Ilomantsin Marttayhdistyksessä.

Marttariennot ovat tahdittaneet myös puolison ja lastenkin elämää.

Menemistä on piisannut perheen mielestä joskus liiaksikin asti: muonituksia maatalousnäyttelyistä Karelia-soutuun ja monenlaisia marttatapahtumia.

– Pekka on saanut toimia kuormakamelina ja kuskina. Mies välillä kysyy, että ainako on mentävä. Mutta aina on mentävä, jos on luvannut, Maija-Liisa Jeskanen napauttaa.

Tytär Anu Mustonen naurahtaa martta-aatteen hitsautuneen nuorempiin polviinkin.

– Tuo mummo pitää meidät kyllä kaikki mukana. Talkoot ovat tulleet hyvin tutuiksi – lupaa meidät niihin ihan kyselemättä, hän naurahtaa.

Anu on osaltaan siirtänyt aatetta eteenpäin.

– Omatkin tyttäreni olivat aikanaan pikkukokeissa mukana.

Pikkumarttoja on seuraavakin polvi: Ninan tytär Siiri oli talkoissa jo puolivuotiaana. ”KYLLÄ MINUA KANNETTIIN” Mai-

ja-Liisa Jeskasen mukaan harrastus on ollut antoisa.

– Marttatyön kautta aukeaa ovia, jotka eivät muuten aukeaisi, saa suhteita ja kokemuksia, taitoja ja tietoja.

Sitä on aina ikään kuin pikkuisen aikaansa edellä!

4 Nyytin ympärille pyöritetään tukevaa foliota mahdollisimman tiukkaan. Tavallinen kotitalousfolio ei tahdo kestää. Nyytti kiedotaan tiukasti niin sanottuun rappiverkkoon, jota saa rautakaupasta.

Vaikeista sairauksista toipunut Jeskanen kiittää marttayhteisöä tuesta vaikeuksien tullessa.

– Kyllä minua silloin kannettiin.

Yhteisöllisyyden Jeskanen näkee entistä tärkeämmäksi nykymaailmassa.

– Monta kertaa olen miettinyt, että kuka tämänkin tekisi, ellei martat.

Miten harrastukseen saataisiin mukaan uusia ihmisiä? Siihen on Jeskasella niksi.

– Kannattaa vaan reippaasti mennä kysymään. On ihmisiä, joita ei kukaan kysy minnekään. Voi aloittaa pyytämällä heitä vaikka piirakkatalkoisiin.

Tarinoinnin aikana on rosvopaisti ehtinyt valmistua. Se kannetaan juhlasaatossa ylös mäkeä.

Ihana tuoksu leviää, kun miehet aukoilevat paketteja.

– Tätähän syö hampaattomat mummotkin! ihastelee Pekka Jeskanen juuri sopivan pehmeäksi hautunutta hirvipaistia.

Onnistunut rosvopaisti tarjotaan kauniisti katetussa juhlapöydässä. Juttu luistaa ja nauru helkkää marttaystävysten pidoissa.

5 Hiilet lapioidaan kuopasta pellin päälle. Lihanyytit ladotaan kuopan pohjalle ja hiilet laitetaan lihojen päälle.

KUOPASSA LIHA MUHII MUREAKSI

»Jeskaset » tekevät rosvopaistia silloin, kun on sopiva ystäväpiiri koolla viettämässä kiireettömästi aikaa. Rosvopaistia varten heillä on valmistettu vakituinen nuotiopaikka. Pohjana on tulenkestäviä vuolukivilaattoja, seinämiä ei ole vuorattu mitenkään. Pohjan vuoraaminen ei ole välttämätöntä, mutta tulenkestävät tiilet tai litteät luonnonkivet antavat pidemmän lämmön. »Tällä » kertaa Jeskasten rosvopaistissa kypsennettiin kerralla yhdeksän kiloa lihaa. Nyyteissä oli mullia, lammasta, hirveä ja karhua. Karhuun ei laitettu muita mausteita kuin suola, pippuri ja sipuli. Lampaassa on valkosipulia. »Lihat » olivat olleet marinadissa pari vuorokautta. Kari Karhapää maustoi hirvenlihan näppituntumalla, maustekastikepurnukoiden loppuja tyhjennellen. Ainakin soija- ja worchester-kastiketta lorahti joukkoon.

6 Kuoppa peitetään multaisilla nurmiturpeilla. Päällimmäiseksi pannaan pellinpala. Lihojen annetaan muhia 3–4 tuntia, jolloin ne kypsyvät pehmeiksi.

Grillaajan muistilista

Ritilällä tirisee!

Malttia! Anna grillin lämmetä tai hiilien hiillostua kunnolla, ennen kuin aloitat kypsentämisen. Liekeissä pinta palaa ja sisus jää raa’aksi.

Valmistele! Ota liha ainakin puoli tuntia aikaisemmin jääkaapista lämpenemään. Pyyhi liiat marinadit pois ennen kypsennystä. Pitkää kypsennystä vaativat raaka-aineet voi esikypsentää.

Kypsennä! Kypsennä porsaan- ja kanaliha läpikotaisin. Naudanliha saa jäädä punertavaksi. Kalakin sopii grilliin. Etenkin vähärasvaiset kalat on hyvä grillata nahkoineen tai folionyytissä, ettei saalis kuivu.

Siisti jäljet! Puhdista grilli aterian jälkeen. Näin laite pysyy hyvänä ja ruoanvalmistus on mukava aloittaa seuraavalla kerralla.

Opettele! Jokaisessa grillissä on omat niksinsä, olipa kyseessä sitten hiili-, kaasu- tai sähkögrilli. Opettele tuntemaan oma laitteesi.

Huomaa! Nuotiollakin voi grillata. 

MARTAT 3 | 2016

| 21

SA RI TA MM IKA RI

Raudan puutteessa elimistö ei saa riittävästi happea.

RAUTA Faktaa ravitsemuksesta

1

MIKSI TARVITA AN?

Rauta kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin veren hemoglobiinissa. Lihassoluissa myoglobiini siirtää happea lihaksiin. Raudan puutteen aiheuttama väsymys on helppo ymmärtää, kun tietää, että silloin elimistö ei saa riittävästi happea.

Lisäksi rautaa tarvitaan kymmenien entsyymien osana eri puolilla elimistöä.

Raudan puute johtaa anemiaan. Raudanpuutosanemiaa esiintyy erityisesti lapsilla ennen kahden vuoden ikää ja naisilla raskauden aikana ja ennen vaihdevuosia. Anemia saattaa myös liittyä sairauksiin, joissa on verenvuotoa esimerkiksi suolistossa.

2

MITÄ ERIT YISTÄ?

Rauta vaikuttaa keskittymiskykyyn ja kestävyyteen sekä hiusten, ihon ja kynsien kuntoon. Raudanpuutoksella voi olla osuutta myös alakulossa, sillä rauta osallistuu aivojen dopamiiniaineenvaihduntaan, joka vaikuttaa mielialaan.

SHUTTERSTOCK

KAISA HÄRMÄLÄ

13

kärjessä Parhaat raudan lähteet mg/100 g Veri 41 mg Porsaanmaksa 31 mg Veriohukainen 21 mg Vehnänlese 20 mg Kurpitsansiemen 15 mg Aamiaismurot (vitaminoitu) 11 mg Maksamakkara 9,7 mg Ruislese 9,5 mg Munuainen 8,4 mg Broilerinmaksa 8,3 mg Poronliha 6,8 mg Hirvenliha 4,8 mg Naudanpaisti 4,4 mg

LÄHDE: Fineli®, elintarvikkeiden koostumustietopankki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

3

ARVOT KUNNOSSA?

Veren hemoglobiinipitoisuus kertoo rautatasapainosta ja seerumin ferritiinipitoisuus rautavarastojen suuruudesta.

Naisen hemoglobiiniarvo on kunnossa, kun se on vähintään 117 mg litrassa. Miehillä hyvä hemoglobiini on yli 134.

Rauta varastoituu pernaan, luuytimeen ja maksaan. Rautaa on varastossa yleensä 2–3 kuukaudeksi, mikäli ruoasta saadaan sitä yli päivittäisen kulutuksen. Naisen kehossa on rautaa yhteensä noin 2,3 g ja miehillä 3,8 g.

Kun hemoglobiini on alle 100 mg/l, raudan puute heikentää työkykyä. Kun anemia todetaan verikokeessa, rautavarastot ovat jo lopussa ja rautalisää tarvitaan heti. Lievästi matalaan hemoglobiiniin riittää ruokavalion korjaus.

Suomalaiset saavat rautaa yleensä riittävästi. Anemiaa esiintyy noin 6 prosentilla naisista. Naiset, joilla on hyvin runsaat kuukautiset, saattavat tarvita ajoittain rautavalmisteita.

SHUTTERSTOCK

RAUTAISANNOS

Lisärautaa ei pidä syödä varmuuden vuoksi eikä summittaisesti. Ensin mennään lääkärille tai terveydenhoitajalle ja selvitetään hemoglobiiniarvo.

Liika raudan saanti vaurioittaa maksaa ja munuaisia.

Rautavalmisteiden yliannostus voi aiheuttaa rautamyrkytyksen, jonka oireita ovat vatsakipu, oksentelu ja ripuli. Oireita saattaa esiintyä jo rauta-annoksilla, jotka ovat 20 mg/painokilo. Tappava kerta-annos on 250 mg/painokilo.

Rautatabletit on säilytettävä lasten ulottumattomissa.

4

MISTÄ SA A?

Punaisesta lihasta rauta imeytyy hyvin.

Muita lähteitä ovat maksa ja täysjyvävilja.

Lihan, kalan, maksan ja veriruokien rauta on hyvin imeytyvää hemirautaa. Viljan ja kasvisten ei-hemirauta imeytyy huonommin. Arvioidaan, että hemirauta imeytyy 2–3 kertaa paremmin kuin eihemirauta. Raudasta imeytyy keskimäärin 15 %. Raudan puutoksessa imeytymistehokkuus nousee.

C-vitamiini parantaa ei-hemiraudan imeytymisen jopa nelinkertaiseksi. Kasvikset, marjat ja hedelmät nostavat aterioiden C-vitamiinipitoisuutta. Tee, kaakao sekä maidon ja juuston kalsium estävät raudan imeytymistä. Jos käyttää kalsiumlisiä, ne kannattaa ottaa aterioiden välillä.

5

MITEN PAL JON?

»Naiset » 15 mg/vrk »Miehet, » nuoret tytöt, vaihdevuodet ohittaneet naiset 9 mg/vrk 

Tiesitkö? Pinaatti on hyvän raudanlähteen maineessa. Tosiasiassa rauta ei imeydy hyvin pinaatista sen sisältämän oksaalihapon takia. Pinaatissa on rautaa 1,3 mg/100 g, eli ei sen enempää kuin muissakaan vihreissä kasviksissa.

22 | MARTAT 3 | 2016

JUHLIEN ODOTETUIN HETKI

MANSIKKA-MINTTUSUKLAAKAKKU KAKKUPOHJA 5 2 dl 1 1/2 dl 1 dl 1 tl

munaa sokeria vehnäjauhoja perunajauhoja leivinjauhetta

KOSTUTUKSEEN 1 1/2 dl 1 tl

Valio maitoa vaniljasokeria

TÄYTE JA KORISTELU 4 dl Valio vispikermaa 3 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa minttu-suklaa 750 g tuoreita mansikoita 2 dl mansikkamarmeladia minttutäytteisiä suklaamakeisia mintunlehtiä

12–15 ANNOSTA

Vaahdota munat ja sokeri paksuksi vaaleaksi vaahdoksi. Sihtaa joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Nostele varovasti tasaiseksi.

Kaada leivinpaperilla pohjustettuun irtopohjavuokaan (ø 23 cm). Paista uunin alaosassa 175 asteessa 45 min. Kumoa hiukan jäähtynyt kakku ritilän päälle. Anna jäähtyä hyvin. Leikkaa vaakasuoraan kolmeen yhtä paksuun osaan.

Vaahdota vispikerma. Yhdistä se rahkan kanssa.

Kuutioi 2/3 mansikoista. Nosta alin pohja tarjoiluvadille. Kostuta vaniljasokerilla maustetulla maidolla. Levitä levylle puolet mansikkamarmeladista, puolet mansikkakuutioista ja noin 1 cm:n paksuudelta kermarahkaseosta. Nosta päälle keskimmäinen kakkulevy, kostuta. Täytä kuten edellinen väli. Nosta päällimmäinen levy kakun päälle. Kostuta. Levitä loppu kermarahkaseos kakun pinnalle ja reunoille. Tasoita lastalla.

Asettele kakun pinnalle loput mansikat puolitettuina, minttu-suklaamakeisia ja mintunlehtiä.

MUISTA MUUTKIN RAHKARESEPTIT:

valio.fi/maustettu-rahka

Tarjoa juhlavieraillesi hetki, jota muistellaan vielä juhlien jälkeenkin. Uusi Valio maustettu rahka minttu-suklaa sopii erinomaisesti sekä herkulliseen mansikka-minttusuklaakakkuun että ihan sellaisenaankin nautittavaksi.

puutarha

»

24 | MARTAT 3 | 2016

Kukkiva omenapuu on kotipihan kaunistus ja lupaus syksyn herkuista.

Kun suunnittelet puun ostamista, lajikkeen valintaan vaikuttavat pihan koko, puun talvenkestävyys ja omenoiden maku.

Mieti myös, milloin haluat satoa: loppukesällä vai talven kynnyksellä.

ASTA KUOSMANEN //KUVAT ELLIN SIVELLIN

MAKU, KOKO & KESTÄVYYS RATKAISEVAT

H

edelmäpuut kasvavat pääsääntöisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta viime aikoina omenaa on istutettu yhä pohjoisemmaksi. Valikoima on laajentunut, kun vanhat, kestävät lajikkeet on löydetty uudelleen. Myös kotipuutarhureiden kiinnostus kokeilla uusia kasveja on lisääntynyt.

Omenapuuostoksille lähtiessä on hyvä katsoa istutuspaikkaa vielä kerran: Paljonko on tilaa? Kasvaako ympärillä pölyttäjiksi sopivia omenapuita? Entä haluatko syödä kaikki omenat tuoreena vai keittää osan sadosta soseeksi?

Pieneen pihaan istutetaan hillittykasvuinen puu, isossa puutarhassa ja puistossa on tilaa leveäkasvuiselle lajikkeelle.

Kaikki lajikkeet tuottavat enemmän ja isompia omenoita, kun samassa pihassa tai lähinaapurissa kasvaa samaan aikaan kukkiva puu. Marjaomenapuutkin ovat hyviä pölyttäjiä. Jos on tilaa, kannattaa istuttaa 3–4 eri lajiketta. Pieneen pihaan voi istuttaa perheomenapuun, jossa on muutama lajike samassa yksilössä.

Myös lajikkeen taudinkestävyyteen on hyvä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi omenarupi rikkoo hedelmän pinnan ja raivaa tietä muumiotaudille, joka levitessään vie ison osan kotipuutarhan omenasadosta.

Kun olet käyttänyt hetken edellä mainittujen asioiden pohtimiseen, taimimyymälästä löytyy todennäköisesti sopiva puu. »

VINK VINK!

»Hedelmäpuun » tai marjapensaan taimi on erinomainen syntymäpäivälahja. Kysy päivänsankarin toiveita, ja hahmota, millainen kasvi hänen pihalleen mahtuu. Marttayhdistys voi onnitella jäsentään taimella, ja lahjaan liitetään myös taimen istutustalkoot. »Viettäkää » Martan päivää 26.7. istutustapahtuman ja Vihervuoden merkeissä.

MARTAT 3 | 2016

| 25

» TUNNE TAIMI

»Omenapuun » taimi koostuu kahdesta osasta. Puun juuristo ja tyvi ovat perusrunkoa, johon jaloverso eli omenalajike on vartettu. »Perheomenapuuhun » on vartettu useita eri lajikkeita. Puu leikataan niin, että kaikki lajikkeet saavat kasvutilaa. »Sekä » perusrungon että lajikkeen ominaisuudet vaikuttavat puun kasvuun ja kokoon. Esimerkiksi voimakaskasvuiseen perusrunkoon vartettu, luontaisesti isoksi kasvava Kaneli tai Åkerö tarvitsee kasvuunsa alan, joka on halkaisijaltaan jopa 5 metriä. Kun sama lajike vartetaan hillittykasvuiseen perusrunkoon, kasvutilaa tarvitaan 3–4 metriä. »Pienelle » pihalle kannattaa valita hillittykasvuiselle perusrungolle vartettu pienikokoinen lajike, jolloin puut voi istuttaa parin metrin välein. Perusrunko on merkitty taimen nimilappuun.

Hillittykasvuisia ovat B9, MTT1, MTT2 ja MTT3.

TUE , K ASTELE JA TAIVUTA

»Hillittykasvuisten » puiden hoito on toisenlaista kuin perinteisten voimakkaasti kasvavien lajikkeiden. Hillittykasvuiset tarvitsevat aina tuen, sillä juuristo jää pieneksi. Kun puu alkaa tuottaa satoa, myös oksat on tuettava.

Puita on kasteltava säännöllisesti etenkin ensimmäisinä kasvuvuosina. »Hillittykasvuisia » puita leikataan mahdollisimman vähän. Leikkauksen sijaan oksat taivutetaan vaaka-asentoon alkukesällä. »Nämä » puut tulevat satoikään nuorina.

Jo taimissa saattaa olla kukkia ja raakileita. Raakileet kannattaa harventaa tai poistaa kokonaan. Puusta tulee tukevampi, jos se ei tuhlaa voimiaan hedelmien tuotantoon ensimmäisinä kasvuvuosinaan.

MILLOIN SYÖDÄ ÄN?

»Varhaisimmat » hedelmälajikkeet kypsyvät heinä-elokuun vaihteessa ja satoaika jatkuu elokuun loppuun. Ohutkuoriset kesäomenat säilyvät pari viikkoa poimimisen jälkeen. »Syyslajikkeet » ovat syöntikunnossa syyskuun alusta lokakuun puoliväliin ja säilyvät käyttökelpoisina muutamia viikkoja. »Talviomenat » sopivat säilöntään ja jouluomeniksi. Ne kerätään poimintakypsinä lokakuun puolivälissä. Omenat kypsyvät syöntikuntoon parissa viikossa ja säilyvät viileässä 2–3 kuukautta, hyvässä varastossa jopa maaliskuulle.

HY VÄ TIETÄ Ä

»Astiataimi » tarkoittaa taimea, joka myydään esimerkiksi ruukussa. Taimi on juurtunut ja lähtenyt jo kasvuun, ja juuripaakku pysyy koossa, kun suoja poistetaan.

Astiataimia voi istuttaa läpi kesän. Taimea tosin täytyy kastella ahkerasti, jos kesä on sateeton. »Paljasjuuriset » taimet istutetaan keväällä tai syksyllä, kun maassa on kosteutta.

Juuret ovat näkyvissä, eikä niiden ympärillä ole kiinteää multapaakkua. Taimet juurtuvat vasta kun ne on istutettu maahan. »FinE-kasvit » lisätään testatuista emokasveista, jotka on puhdistettu yleisimmistä kasvitaudeista ja tuhoojista. Kasvi kestää Suomen ilmastoa. FinE-taimia on saatavilla koristekasvi-, hedelmä- ja marjalajikkeista.

26 | MARTAT 3 | 2016

PUUTARHAM ARTAN PARHA AT

Ritva Luotonen Uudenkaupungin Marttayhdistyksestä on suorittanut Puutarhaosaajapassin. Hänen erikoistumistehtävänsä liittyi omenapuihin. Tässä Ritvan vinkit:

1

Omenapuun istutuspaikan täytyy olla halkaisijaltaan vähintään 1,5–2 metrin laajuinen.

2

Astiataimelle kaivetaan noin 50 cm syvä istutuskuoppa.

Puu istutetaan samaa syvyyteen, kuin missä se on ollut taimiastiassaan, tai hiukan syvemmälle.

Kuoppaan lisätään hyvää ruokamultaa. Ihanteellinen on kohopenkki.

3

Salaojitus on tärkeää myös omenatarhassa.

4

Omenapuut tarvitsevat ravinteita, mutta liiallista lannoittamista on vältettävä. Oma kokemus on, että hyvin kompostoitunut ruohojäte riittää.

5

Muumiotautia ehkäistään harventamalla raakileita alkukesästä.

Muumioituneet hedelmät hävitetään heti, kun niitä ilmaantuu.

6

Omenakääriäisen, pihlajamarjakoin ja lehtikirvat voi hävittää kylmällä vesisuihkutuksella.

7

Rungosta kannattaa harjata irtoava kaarna ja sammal pois, koska tuholaiset viihtyvät niissä.

LAJIKKEISSA VARA A VALITA LOPPUKESÄN MEHUKK A AT

»’Pirja’ » FinE® I–V (VI) on aikainen, talvenkestävä kesälajike. Hillittykasvuinen puu kukkii aikaisin keväällä, tulee nuorena satoikään ja tuottaa runsaasti hedelmiä. Makeahkot, miedon aromikkaat omenat kypsyvät elokuun alussa ja säilyvät pari viikkoa. ’Pirja’ voi saada rupitartunnan, mutta useimmiten omenat kypsyvät, ennen kuin tauti ehtii aiheuttaa isoa vahinkoa. Suositellaan luomuviljelyyn. Suomalainen MTT/Piikkiö-jaloste. »’Petteri’ » I–III (IV) on erittäin makea kesäomena. Puu on kaunismuotoinen, lajike kukkii kevätkesällä ja sato on runsas. Omenat kypsyvät syyskuun alussa ja säilyvät useita viikkoja. Lajike kestää melko hyvin omenarupea ja muumiotautia. Suomalainen MTT/Piikkiö-jaloste. »’Huvitus’ » I–IV on aikainen, makea, miedosti happoinen kesälajike. Hillittykasvuinen puu kukkii aikaisin keväällä ja on hyvä pölyttäjä. Tulee aikaisin satoikään ja tuottaa runsaan sadon. Hedelmät kypsyvät elokuussa ja säilyvät pari viikkoa. Hieman altis omenaruvelle. Lajike on peräisin Huvituksen kartanosta vuodelta 1895.

K ASVUV YÖHyKKEET

»Taimen » nimilapussa, lajikkeen nimen jäljessä, ilmoitetaan kasvuvyöhyke, esim. ’Petteri’ I–III (IV).

Numero kertoo, millä alueella puu menestyy. »Kasvuvyöhykkeen » lisäksi pienilmastolla on ratkaiseva merkitys talvenkestävyyteen. Kestävimmät omenalajikkeet menestyvät lämpimillä paikoilla jopa Peräpohjolassa.

SY YSKUUN SATOA

»’Heta’ » I–V on makeanhappoinen, miedon aromikas myöhäinen syyslajike.

Runsaan sadon tuottava puu kasvaa voimakkaasti ja sillä on leveä latvus. Hedelmät poimitaan syyskuun puolivälissä, ne ovat syötäviä parin viikon kypsytyksen jälkeen ja säilyvät kuukauden. Heta kestää melko hyvin omenarupea ja hyvin muumiotautia. Suomalainen MTT/ Piikkiö jaloste. »’Pekka’ » FinE® I–V on makea ja aromikas herkkuomena. Pienikokoinen puu on hyvä pölyttäjä monille kesä- ja syyslajikkeille. Mustanpunaiset hedelmät kypsyvät syyskuun puolivälissä ja säilyvät kuukauden. Kestää melko hyvin omenarupea eikä saa herkästi muumiotautia.

Suomalainen MTT/Piikkiö jaloste. »’Samo’ » FinE® I–III on raikkaan happoinen ja miellyttävän makuinen syyslajike. Reheväkasvuinen, leveä, matala puu kukkii keväällä ensimmäisten joukossa.

Hedelmät kypsyvät syyskuun alkupuolella ja säilyvät kuukauden. Kestää melko hyvin omenarupea ja muumiotautia.

Suomalainen MTT/Piikkiö jaloste. »’Punakaneli’ » I–V on imelä, miedosti happoinen, kanelilta maistuva syyslajike. Puu on voimakaskasvuinen. Jyrkästi ylöspäin suuntautuvat oksat vaativat taivutusta. Tulee myöhään satoikään mutta tuottaa sen jälkeen runsaan sa-

don. Hedelmät kypsyvät syyskuun puolivälin jälkeen ja säilyvät muutamia viikkoja. Kestää kohtalaisesti omenarupea.

Erinomainen yleispölyttäjä. Kotoisin Venäjältä, viljelty Mustialassa jo 120 vuotta sitten. Suositellaan luomuviljelyyn. »’Sandra’ » FinE® I–III(IV) on miellyttävän makuinen syysomena. Puu on melko voimakaskasvuinen. Sato on kohtalainen. Hedelmät poimitaan syyskuun puolivälissä. Ne ovat syöntikypsiä syyskuun lopussa ja säilyvät varastossa noin kuukauden. Kestää melko hyvin omenarupea ja hyvin muumiotautia. Suositellaan luomuviljelyyn. Suomalainen MTT/ Piikkiö-jaloste.

SÄILYKKEEKSI JA PIIRAKK A AN

»’Konsta’ » FinE® I–V on säilöntään sopiva hapan ja mietoarominen talvilajike. Melko voimakaskasvuisella puulla on leveä latvus. Hedelmät poimitaan syyskuun loppupuolella. Ne kypsyvät parissa viikossa ja säilyvät jouluun. Kestää hyvin omenarupea ja melko hyvin muumiotautia. Suomalainen MTT/Piikkiö jaloste. »’Juuso’ » I–V on aromikkaan happoinen, päärynämäinen lajike. Puu on hillittykasvuinen. Sato jää usein pieneksi. Hedelmät poimitaan syyskuun lopussa, niitä kypsytetään pari viikkoa ja ne säilyvät useita viikkoja. Kestää melko hyvin omenarupea ja hyvin muumiotautia. Suomalainen MTT/Piikkiö-jaloste. 

TIEDONJANOON

Satojen omenalajikkeiden joukossa on paljon hyviä kotipuutarhaan sopivia lajikkeita, vanhoja perinteisiä ja uudempia lajikkeita.

Lue lisää: omenapuu.com | fruticetum.fi | blomqvistintaimisto.com

MARTAT 3 | 2016

| 27

KOTIFLORISTI

Niininaru

Orkideamulta Spiraalilanka

KUKK ASIENI

eli oasis on vettä imevää materiaalia, johon voi kiinnittää kukkia varsineen.

Kuiva sieni laitetaan kellumaan veteen, ja se saa imeä itsensä täyteen kosteutta.

Asetelma tehdään kasteltuun sieneen.

Oasis-sientä kostutetaan säännöllisesti, että se ei pääse kuivumaan. Kuivakukka- tai havukoristeiden pohjalle sopivat SEC-kuivasienituotteet, joita saa kransseina, palloina tai tiilinä.

K ATEM ATERIA ALI

Sammal, jäkälä, meriheinä, kookoskuitu, orkideamulta ja erilaiset valmiit koristekatteet tuovat ilmettä istutuksiin. Kate syntyy myös männyn neulasista tai pienistä kävyistä.

PEHMEÄ NARU

Niini- ja juuttinarut sopivat kimppujen sitomiseen, koska ne eivät vaurioita herkkiä varsia.

VEITSI

SAKSET

tarvitaan nauhojen ja narujen leikkaamiseen.

Lyhytteräinen vihannesveitsi käy hyvin.

Veitsellä leikataan varsiin imupinnat, muotoillaan kukkasieniä, poistetaan ruusun piikkejä ja ylimääräisiä lehtiä.

Pidä veitsi terävänä, jotta et litistä kukkavarren solukkoa.

SEK ATÖÖRIT

sopivat puumaisten varsien leikkaamiseen.

Sekatööreillä tai sivuleikkureilla voi myös katkoa metallista sidontalankaa.

Muista jokamiehenoikeudet ja kohtuullisuus, kun keräät materiaalia luonnosta.

28 | MARTAT 3 | 2016

ASTIAT

Asetelman voi rakentaa maljakkoon, lautaselle, koriin, säilyketölkkiin, paperipussiin, kahvikuppiin…

Kori pitää kosteutta, kun se vuorataan sellofaanilla.

Korin sisälle laitetaan kasteltu kukkasieni.

Paperipussin sisälle sujautetaan lasinen säilykepurkki, johon kukat asetellaan.

Jos asetelman astia ei ole vedenpitävä, se laitetaan tarjottimen päälle. Näin kasteluvesi ei vahingoita pöydän pintaa.

METALLIL ANK A

Erivahvuisia metallilankoja (Ø 0,30–1 mm) tarvitaan kukkien ja koristeiden kiinnittämiseen sekä kiinnityslenkkien, keinovarsien tai vaikka tiaran tekemiseen.

Kukka-asetelmien teko on helppoa ja hauskaa. Monet tarvikkeet löytyvät valmiiksi kotoa.

MUUTAKIN KUIN KIMPPUJA

Myrttilanka on ohutta puolattua metallilankaa, joka on päällystetty ruostumattomaksi. Kukkalanka on suoraa metallilankaa, joka on pätkitty 30–40 cm:n pituiseksi ja jota myydään nippuina.

Myrttilanka

Metallilanka

Kukkalanka

TEKSTI JA KUVAT SARI TAMMIKARI ASIANTUNTIJA HEIDI SAARINEN/KUKKAHUONE LINNEA

Kauniiden asetelmien tekemiseen riittää, kun hallitset muutaman perusniksin. Kokeillessa harjaantuu nopeasti ja ideoita alkaa syntyä.

Omatekoisen asetelman voi antaa lahjaksi. Kukat ovat hyvä tuliainen: ne ilahduttavat, mutta niistä ei kerry kaappeihin roinaa.

Alkuun pääsee muutamalla työkalulla. Kokemuksen karttuessa voi erikoistarvikkeita hankkia nettikaupoista tai askarteluliikkeistä. Huolellisesti tehty asetelma kestää käsittelyä ja säilyy kauniina pitkään.

KORISTEET

Koristeita voi etsiä kotoa ja pihalta. Kävyt, jäkäläiset oksat, siemenkodat ja monet muut luonnonmateriaalit inspiroivat kotifloristia. Löytöjä voi jalostaa kimalteella tai maalilla.

kotifloristin perusvälineet

»veitsi » »sekatöörit » »sakset » »metallilankaa » »kukkasieni » »pehmeää » narua »katemateriaali » ERIKOISTARVIKKEITA

»kukkateippi » »kuumaliimapistooli » »kukkasiili » »valmiit » kimppu- tai seppelepohjat »spiraalilanka » »seppelhakaset »

Tuohesta tai paperista leikatun koristekuvion voi liimata grillitikkuun ja painaa jouluistutukseen.Koristeeksi sopivat muoviset pikkueläimet, nauhat, helmet, korunosat, joulupallot... Anna kuitenkin kukkien olla pääosassa!

SPIRA ALIL ANK A

on seittimäistä ja venyvää metallilankaa, joka sopii sammalpallojen sitomiseen sekä asetelmien ja kimppujen somistamiseen. Spiraalilankaa saa eri sävyissä.

KUKK ATEIPPI

Vahapintainen ja venyvä kukkateippi sopii keinovarsien päällystämiseen, sidoskohtien naamioimiseen ja tukikehikkojen rakentamiseen.

MARTAT 3 | 2016

| 29

KAUNISTA KUKILLA

KESTIPÖYDÄN KOMISTUS Kevätkesän juhlapöytään tehdään asetelma oman puutarhan ja kukkakaupan antimia yhdistellen. Jujuna ovat orvokki ja mehikasvit, jotka voi myöhemmin siirtää pihalle jatkamaan kasvua.

TOTEUTUS HEIDI SAARINEN/KUKKAHUONE LINNEA KUVAT SARI TAMMIKARI

Voit vaihtaa asetelmaan tuoreita kukkia, kun entiset kuihtuvat. Orvokki vain terhistyy, kun alusta pidetään kosteana. Nypi kuihtuneet kukat orvokista ja varo ylikastelua.

30 | MARTAT 3 | 2016

»

1

Anna Oasis-sienen imeä itsensä täyteen vettä vadissa.

Muotoile alaosa asetelman astiaan sopivaksi. Leikkaa tiili keskeltä poikki. Leikkaa tiilien keskelle aukko, johon orvokki multapaakkuineen mahtuu.

3

Pistele vihreitä lehväksiä tasaisesti alustaan.

4 2

VINKKI Tee mehikasville rautalankavarsi, jolla kiinnität kasvin asetelmaan: Työnnä rautalanka kasvin keskeltä läpi.

Taita ulostuleva rautalangan pää U-kirjaimen muotoon ja vedä lankaa takaisin päin, kunnes koukku kiinnittyy mehikasvin keskelle. Kiinnitä kasvi varren avulla Oasikseen.

TARVITSET

Aseta Oasis-sienen palat orvokkeineen astiaan.

Muotoile Oasiksen yläosa kauniiksi.

Langoita tulppaani: Työnnä rautalanka sipulin läpi.

Kierrä langan lyhyempi pää sipulin tyvessä pidemmän pään ympärille. Pistä tulppaani sopivaan paikkaan asetelmassa.

Leikkaa kukkien varret sopivan pituisiksi ja työnnä kukat sieneen siten, kuin silmääsi viehättää. Asettele kirjopikarililjat ikään kuin kasvamaan asetelman päälle. Viimeistele hiirenkorvaisilla oksilla ja nauharusetilla.

5

K ASVIT Kirjopikarililjoja » Tulppaani sipuleineen » Mehikasviruusukkeita » Jouluruusun kukkia » Lumipalloheisien kukintoja » Hiirenkorvaisia oksia » Ruusuja (pieni- ja isokukkaisia) » Hortensian kukintoja » Kärhön (Clematis) kukkivia oksia » Vihreitä lehväksiä (Eukalyptus, Salal)

VÄLINEET Oasis-tiili » Vedenpitävä istutusastia » Terävä veitsi » Ohutta rautalankaa tai valmiita kukkalankoja » Leikkurit rautalangan leikkaamiseen » Nauhaa rusettiin.

MARTAT 3 | 2016

| 31

TALOUS

Kuvitteletko, että budjetointi ja kirjanpito ovat tylsää ja vanhanaikaista näpertelyä? Kaikkea muuta! Talouttasi seuraamalla voit lisätä itsetuntemustasi, muuttaa elämäntapojasi ja parantaa hyvinvointiasi. MINNA MATTILA

TUNNE TALOUTESI TUTUSTU ITSEESI

€

O

man voinnin mittaaminen ja seuraaminen erilaisilla sovelluksilla ja testeillä on suosittua.

Ohjelmat ja laitteet kertovat unemme laadusta, tunteistamme, stressistämme, askelistamme tai ajankäytöstämme. Jopa geenikartan voi tilata netistä. Monet saavat testien tuottamasta tiedosta potkua parempien elämäntapojen opetteluun ja elämänmuutokseen.

Tulojen, menojen ja arkikulutuksen tarkastelu konkreettisesti paperilla tai jollakin sähköisellä välineellä on vähän sama kuin geenikarttaansa tutkisi. Geenit kertovat alttiudesta sairastua, mutta omilla valinnoillaan voi lisätä riskiä tai vähentää sitä. Sama pätee taloudenhallintaan.

RAHA PALJASTA A ARVOT Geenikarttaa ei

voi laatia itse, mutta talouskartan voi, kunhan käytössä on tiedot tuloista, kiinteistä menoista ja arkisista kuluista. Talouskartasta voi tarkastella omaa elämäänsä kuin pelistä, sillä taloudellisen liikkumavaran lisäksi se näyttää paljon muuta.

Mieti, mitä kaikkea tiliotteesi sinusta paljastaa: missä kaupoissa käyt ja kuinka usein, miten maksat laskusi, säästätkö vai elätkö yli varojesi, mitä harrastat, asutko vuokralla vai omistusasunnossa ja niin edelleen.

32 | MARTAT 3 | 2016

Raha ei ole niin pinnallista, kuin äkkiseltään ajattelisi. Se on arvon mitta. Siispä rahankäyttömme kertoo jotakin siitä, mitä arvostamme, esimerkiksi suosimmeko ekologisia valintoja tai käytämmekö aikamme shoppailuun vai kulttuuriin. Rahankäyttömme voi juoruta senkin, ettemme ole arvojamme paljon viitsineet miettiä.

RAIVA A JA JÄRJESTELE Taloudenhallinnassa voi nähdä yhtäläisyyksiä trendikkääseen kodin raivaamiseen ja järjestelyyn. Japanilaisen järjestelijän Mari Kondon mukaan kodin järjestely heijastuu kaikkeen elämään ja voi jopa mullistaa sen.

Mari Kondon ajatuksena on, että turhista tavaroista (= menoista) luopuminen ja järjestetty koti (= budjetoidut tulot ja menot) tuo seesteisen mielen ja vapauttaa energiaa, kun elämään jäävät vain tärkeimmät ja mieluisimmat asiat. Järjestetty koti (= talous) on helppo pitää siistinä (= tasapainossa).

Luopuessamme tavaroista (= menoista) joudumme tekemään valintoja. Mitä enemmän valintoja teemme, sitä enemmän itsetuntemuksemme kasvaa ja sitä itsevarmempia meistä tulee.

Voi vain kuvitella, mitä taloudenhallinta yhdistettynä kodin järjestelyyn saisikaan » elämässä aikaan!

KOKEILE PENNOA

»Maksuttomalla » Penno-palvelulla voit seurata menojasi ja asettaa säästötavoitteita.

Sovellus toimii puhelimella, tabletilla ja tietokoneella. Saat merkittyä ostoksesi muistiin heti ja missä vain.

Pennon on tuottanut Takuu-Säätiö yhteistyökumppaneinaan Marttaliitto, Nuorisosäätiö, Nuorisoasuntoliitto ja Ehyt ry.

Kirjaudu ja kokeile: www.penno.fi

Kirjoittaja on Takuu-säätiön viestintäpäällikkö.

On tärkeää löytää omaan tarpeeseen soveltuva ja riittävä keino suunnitella ja seurata talouttaan. Sinkku saa valita ja päättää kokonaan itse, mutta parisuhteessa voi joutua myöntymään kompromisseihin. Jos puoliso ei ole ollenkaan kiinnostunut, on tyydyttävä oman osuutensa suunnitteluun ja seuraamiseen. Ehkä puoliso innostuu myöhemmin.

Löy dä om a tap asi

1 Kuittien keräily ja laskeminen ei ole välttämätöntä. Jos käytät ostoksiin korttia, saat tilitiedoistasi karkean käsityksen ruokamenoista, laskuista, verkko-ostoksista ja niin edelleen. Laskeminen helpottuu, jos verkkopankissasi on mahdollista ryhmitellä menot tapahtumatyypin tai ostopaikan mukaan. Kopioimalla tilitiedot Exceliin voit ryhmitellä ja laskea helposti vaikka koko vuoden menot kategorioittain.

THE NOUN PROJECT

2 Pidä kynnys matalana.

Budjetoi ja seuraa aluksi vaikka vain yhtä kulutusmenoasi, jota haluat muuttaa, tai ota kohtuullinen säästötavoite pariksi kuukaudeksi.

Onnistuminen pienessä tavoitteessa innostaa jatkamaan.

3

6

Valitse budjetointi- ja seurantaväline, joka tuntuu mukavimmalta: se voi olla vaikka paperi ja kynä, puhelin- tai verkkosovellus tai Excel-taulukko. Myös vanha kirjekuorimalli toimii: nosta käteistä ja jaa rahat ruoka-, vaate-, matkaynnä muihin kirjekuoriin.

Menojen seurantaa ja kulutuksen hillintää voi auttaa kuukausimenojen pilkkominen viikko- ja päiväkohtaisiksi.

4 On tärkeää budjetoida ja seurata itse nimeämiään menoluokkia eli kulutuskategorioita. Ilman vuosibudjetointiakin pärjää. Pari–kolme kuukautta eteenpäin on hyvä, reilu kuukausikin riittää. Merkitse muistiin kuukaudet, jolloin tuloissa tai menoissa on jotakin poikkeuksellista, jotta varaudut niihin ajoissa.

5 Jatkuva seuranta ei ole aina välttämätöntä. Kun olet kehittänyt itsellesi kulutusrutiinit, karkeampikin numeroseuranta voi riittää.

Suunnittele ja seuraa tarkemmin lomia, juhlapyhiä ja muita poikkeuksellisia ajanjaksoja.

7 Etsi sparrauskavereita. Keskustele kokemuksistasi puolison, ystävän tai lapsesi kanssa. Se auttaa pitämään intoasi yllä ja voi innostaa keskustelukumppanisikin aloittamaan. Netistä löydät näistä aiheista kertovia blogeja ja Facebook-ryhmiä.

8 Jos väsähdät, aloita jonkin ajan päästä uudestaan. Ehkä löydät uutta puhtia kokeilemalla toisenlaista välinettä tai menetelmää. 

MARTAT 3 | 2016

| 33

MARTTAHISTORIA

”Hyödytön kulutus on hyvinvoinnin tuholainen”, totesivat Martat 1930-luvulla.

Nykyinen globaali maailmankylä tarvitsee edelleen Marttojen neuvoja. SINIKKA SALO

Tarkan markan hengessä

M

artat ryhtyivät 1930-luvulla neuvomaan ja opastamaan naisia kodin taloudenpidossa. Ruoka-, puutarha- ja kodinhoitoneuvonta oli jo tuttua. Nyt perheenemäntiä haluttiin ohjata järkevään taloudelliseen ajatteluun, sillä ”epätaloudellinen elämäntapa ja hyödytön kulutus missä muodossa tahansa on kotien onnen ja hyvinvoinnin tuholainen” (Emäntälehti 5, 1939).

Talousneuvontaan liittyen pidettiin maalaisemännän kirjanpitokursseja, ja piiriliitot aloittivat kirjanpidon neuvonnan maalaistaloissa vuonna 1933. Martoille pidettiin ruokatalousbudjettikursseja, joissa käsiteltiin raha- ja ravintoainelaskelmia. Laskelmien perusteella saatiin tietää, millainen ruoan koostumus oli ja mitä se maksoi, mitä perheen vaatevarasto tuli maksamaan, ja missä siis voitaisiin säästää.

Myös puutarhataloutta seurattiin, ja selvitettiin, mitä oli edullisinta viljellä. Jopa perheenemännän ajankäyttöä seurattiin ja tutkittiin väitöskirjaksi asti.

Talous oli valittu toiminnan vuositeemaksi 1940, mutta sodan sytyttyä tilalle tulivat pitkäksi aikaa sodan jälkeenkin pulantorjuntaan liittyvät aiheet. Toki suurelta osin tuolloinkin oli kyse talousasioista.

Niukkuuden oloissa neuvonnassa korostettiin omavaraisuutta, mikä oli luontevaa tuolloisessa agraari-Suomessa.

KEKSELIÄ ÄT KILPAILUT Marttojen neuvontatyö ei ollut pelkästään ohjeiden antamista, vaan todella mietittiin, miten neuvot saadaan käytännöksi. Upea innovaatio oli kilpailut. Ne järjestettiin systemaattisesti ja perusteellisesti suunnitellen. Martta ei olisi ollut mart-

ta ja neuvonnan ammattilainen, ellei kilpailujen järjestämisestäkin olisi järjestetty neuvontaa. Marttaliitto julkaisi kirjasen "100 kilpailua kotitaloudessa", jonka esipuheessa todetaan: ”Kotitaloudelliset kilpailut ovat viime vuosina saavuttaneet yhä suurempaa suosiota. Ilmiö on ilahduttava. Neuvontatyössä se tietää suorastaan työn keskittymistä ja syventymistä. Sen takia on käynyt välttämättömäksi laatia yhteinen kotitalouskilpailuopas kilpailujen yhtenäistämisen vuoksi.”

Tuntuu, että aivan kaikesta kodinhoitoon liittyvästä järjestettiin kilpailuja – sekä vaativampia, raportointiin perustuvia pitkäkestoisia kilpailuja että lyhyitä työtehomittauksia. Esimerkiksi kodin taloutta koskevilla kilpailuilla perheenäitejä pyrittiin kannustamaan järkevään taloudenpitoon.

Ne kestivät ½–2 vuotta ja perustuivat ta-

Martat matkustavat jäsenetuhinnalla!

Katso lisää: www.martat.fi/marttailu/liity-jaseneksi/jasenedut ja varaa linkin kautta kaikki opastetut matkamme – 5% alennuksella!

Kesän ihanin matkaelämys!

Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi - paljon vaihtoehtoja myös ryhmille!

– enää Laatokan ja muutama Äänisen risteily paikka!

Skotlannin ylämaan maisemat

Länsi- ja Keski-Viron kartanoita

Täysihoito, retki- ja kulttuuriohjelmaa.

Laivalla konsertoi Eija Sinikka, laulaja ja Vihtijärven Marttojen puheenjohtaja.

Edinburgh, Britannia-laiva, Glamis Castlen linna, Loch Ness...

3 illallista.

mm. Keila-Joen, Padisen, Suure-Lähtrun, Atlan kartanot, Haapsalu ja Pärnu. 1 illallinen, 2 lounasta

325,– 320,–

• 7. – 10.7. • 8. – 11.9........................... 1.195,–

• 1. – 3.7.

• 19. – 21.8.

Viron puutarhoja

Xian ja Peking

Kiehtova Malta

Kauneimmat pihat ja kotipuutarhat, kärhöja ruusutarhat. 1 illallinen, 2 lounasta.

Xianissa mm. vanhakaupunki, Villihanhen Pagodi, terrakotta-armeija, Pekingissä mm. Kielletty kaupunki ja Kiinan muuri.

Vallettan kierros ja satamaristeily, Gozon retki, Marsaxlokkin kalastajakylä Puolihoito.

• 3. – 8.7. alk.

.........................................................................................

695,–

• 14. – 16.7. ................................................................... 285,– • 25. – 27.8. .................................................................. 275,–

• 14. – 22.10.

....................................................................................

1.795,–

..................................................................................................................

• 14. – 20.10.

....................................................................................................

....................................................................................

Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

1.150,–

• HELSINKI, Teollisuuskatu 21 • JOENSUU, Kirkkokatu 20 • PORVOO, Lundinkatu 16 • TURKU, Linnankatu 8 E • VAPAA-AJAN MATKAT puh. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt//min (+alv 24%). VARAA MATKASI 24 H www.matka-agentit.fi

Matka agentit

LÄHTEITÄ: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Sitran selvityksiä 84, 2014. | Kohti resurssiviisautta. Sitra ja Jyväskylän kaupunki 2015 | www.martat.fi | 100 kilpailua kotitaloudessa. Marttaliitto. N:o 7 1935

loudellisiin laskelmiin. Oppaassa valistetaan, että ”ne on erotettava täydelleen kotitaloutta koskevista hoitokilpailuista”.

Kilpailujen arvostelemiseksi annetaan napakat neuvot: on kiinnitettävä huomiota merkintöjen asiallisuuteen ja täsmällisyyteen ja ennen kaikkea taloudelliseen tulokseen, ja ”sellaiset ulkopuoliset seikat kuin kaunis käsiala ja epäasiallinen turhantarkkuus eivät kohota pistemääriä.”

Eri talouskilpailuille oli yksilöidyt ohjeet.

Oli muun muassa maalaisemännän kirjanpitokilpailu, palkannauttijan kirjanpitokilpailu, ruokatalouskirjanpitokilpailu, säilyketalouskilpailu, kodin vaatetalouskilpailu ja puutarhatalouskilpailu.

PERINNE VELVOITTA A Marttajärjestö tunnetaan ennen kaikkea kotitalouksien parissa tehdystä arjen neuvontatyöstä. Taustalla on kuitenkin ollut aina mukana järjestön perustajan Lucina Hagmanin kiteytys työn liittymisestä osaksi naisten yhteiskunnallista vastuuta, joka ulottuu kattamaan koko maailman: ”On laajempi, isompi koti kuin perhekoti. On kylä, pitäjä, yhteiskunta, isänmaa, maailma.”

Tämä perinne kantaa ja velvoittaa mart-

toja tämän päivän globaalissa maailmankylässä, jossa väestön nopea kasvu ja kasvava kulutus ovat johtaneet kestävyyskriisiin; luonnonvarojen hupenemiseen ja ilmastonmuutokseen.

Onneksi olemme havahtumassa siihen, että kriisin syventyessä katoaa pohja kaikelta muulta: taloudelta, hyvinvoinnilta ja turvallisuudelta. Alussa siteerattu Emäntälehden viittaus epätaloudelliseen elämäntapaan hyvinvoinnin tuholaisena on ajankohtainen. Kestävyyskriisin torjumiseen on ryhdyttävä pikaisesti.

Sitra on tehnyt selvityksen "Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle." Sen sanoma on, että kestävyyskriisissä piilee mahdollisuus uudenlaiselle kestävälle, maapallon kantokyvyn rajoissa tapahtuvalle kasvulle. Kriisin torjuminen kiertotalouteen siirtymällä, eli järkevöittämällä raaka-aineiden käyttöä ja energiankulutusta, tarjoaa edelläkävijämaille suuria mahdollisuuksia.

Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi, jota pyritään kannustein edistämään. Suomen kansantaloudelle kiertotalous tarjoaa varovasti arvioiden jopa 2,5 miljardin euron arvopotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.

Kiertotalouteen siirtyminen vaatii monen tasoisia toimia, mutta välttämätön asennemuutos täytyy synnyttää ruohonjuuritasolla, käytännössä ja arjessa.

Avainsana on resurssiviisaus. Se tarkoittaa kokeiluja ja pilottihankkeita, jotka liittyvät uusiutuvaan lähienergiaan, asumisen energiansäästöön, tilankäytön ja materiaalikierron tehokkuuteen, liikkumisen korvaamiseen virtuaaliratkaisuilla, julkisen ja kevyen liikenteen kehittämiseen, lähiruokaan ja kaupunkiviljelyyn, ruokajätteen vähentämiseen ja jakamistalouteen eli resurssien yhteiskäyttöön.

Marttojen talousoppaat, säästöniksit, ruoanlaitto- ja siivousneuvonta ja puutarhaoppaat yhdistettynä kekseliäisyyteen, joilla ohjeet saatiin viedyksi käytäntöön, ovat nykyaikaan päivitettyinä edelleen kovaa valuuttaa. Ne ovat arvokkaita paitsi yksittäisille kotitalouksille, laajemminkin koko kiertotalousidean viemiseksi mahdollisimman laajalle – Lucina Hagmanin visioiman globaalin vastuun hengessä. 

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja Kansalliskirjaston kummi.

OSTA LIPPUSI NY T! ENSI-ILTA LOGOMO-TEATTERISSA 9.9.2016

LIPUT 38/35/32 € (PERUS/ELÄK./OPISK.) • MYYNTIPALVELU 02 262 0030 • TEATTERI.TURKU.FI

KehitysyhteisTYÖ torstai 3.3.2016

”Ensimmäisenä Kamerun-päivänä vierailimme paikallisessa päiväkodissa. Päiväkoteja on harvassa. Turvallinen hoitopaikka, jossa 25 lasta kohden on kolme hoitajaa, on todella etuoikeus – ja toki maksullinen. Tavallisesti nuori äiti, joka haluaa jatkaa töissä kodin ulkopuolella tai mennä opinnoissa eteenpäin, käy hakemassa kotikylästä sukulaistytön tai naapurin tytön hoitajaksi.

Koulunsa aloittaa suunnilleen yhtä monta tyttöä kuin poikaakin, mutta jo yläasteiässä koululaisista enemmistö on poikia. Minne tytöt katoavat? Lapsenlikoiksi tai omia lapsiaan kaitsemaan. Jos perheellä ei ole varaa koulupukuihin kaikille lapsille, poikien koulunkäyntiin satsataan enemmän.”

Tietoa, elämyksiä, kohtaamisia, ystäviä. Marttojen työ Afrikassa avautui uudella tavalla jäsenmatkalaisille.

Lue myös Katja ja Kiisa Rippsteinin haastattelu s. 50.

MARTTAMATKA KAMERUNIIN 2.-11.3.2016 KUVATEKSTIT OTTEITA MATKABLOGISTA. BLOGIA KIRJOITTIVAT Terhi Lindqvist, Salla My yry, Johanna Pérez, Katja Rippstein, Reeta Rönkkö ja Sari Saarinen //KUVAT MARJAHELENA SALONEN

perjantai 4.3.

”Bafoussamissa vierailimme ammattikoulussa, jonka kotitalousopiskelijat ovat mukana Marttojen hankkeessa. Opiskelijoilla on kotitalouskerho, jossa pohditaan tulevaisuudensuunnitelmia ja keinoja niiden toteuttamiseksi. Haaveissa on valmistua lääkäriksi, vanhustenhoitajaksi tai ravitsemustieteilijäksi.

Tutustuimme paikallisiin nähtävyyksiin. Metchén putous on paikallisten luonnonuskojen tärkeä paikka, johon tuodaan ruokaa ja muuta tavaraa uhrilahjana. Heimopäällikön asuinkylässä kuulimme heimon historiasta. Illalla juhlimme paikallisten ACESF-CA-järjestön naisten kanssa Marttakurssien alkamista Bafoussamissa.”

36 | MARTAT 3 | 2016

lauantai 5.3.

”Bamendassa Ravintola Milanon takapiha oli katettu valkoisilla teltoilla, musiikki soi ja kaasuhella sekä sähköuuni oli kannettu ulos. Marjahelena asettui essussaan hellan taakse ja nosteli esiin kaalilaatikon, lihapullien, perunamuusin ja marjapiirakan ainekset. Myös Kamerunin emännät järjestelivät omia pisteitään. Ruoka keitettiin ulkona katoksessa, maassa oli tulentekopaikkoja, polttopuita, lukemattomia kattiloita ja pieniä puupenkkejä. Morttelilla jauhaminen oli kovaa työtä, joka vaati koko kehon käyttämistä. Juuresten ja lihan keittäminen kirveli silmiä, koska se tapahtui katoksessa savun keskellä. Ruokaa tehtiin ilolla yhdessä ja tunnelmaa tallensivat myös valtakunnallisen TV-kanavan kamerat.”

sunnuntai 6.3.

”Presbyteerisen kirkon seremoniaa johti seurakunnan ensimmäinen nuori naispappi. Jumalanpalvelus oli iloinen, positiivinen ja voimaannuttava. Kolehtikin koottiin tanssien. Kolmen tunnin jälkeen jatkoimme matkaa Bafutiin, paikallisen heimopäällikön vieraaksi. Lisäksi tutustuimme kasvitieteelliseen puutarhaan, Savanna Botanik Gardeniin.”

maanantai 7.3.

”Tutustumassa ACESF-CA:n ja Marttojen yhteistyöhön Goverment Technical High School NKWEN:issa. Koulussa on 13 eri opintolinjaa, yksi niistä kotitalouslinja. Marttojen hanke tukee kotitalouskerhojen toimintaa. Kerholaiset esittivät meille tanssia, laulua ja näytelmän. Tutustuimme koululuokkaan, jossa opiskeltiin kotitaloutta ja lastenhoitoa.

Suomalainen äitiyspakkaus olisi melkoinen lisä välineistöön, eikä Marttojen Aikuispakkauskaan olisi huono juttu.

Illalla lähdimme torille kangasostoksille. Muutama pakka kankaita siirtyy suomalaisen sisustuksen väriläiskiksi tai Kattilamatka Kameruniin -marttailtojen iloksi.” »

MARTAT 3 | 2016

| 37

KehitysyhteisTYÖ » tiistai 8.3.

”Naistenpäivän marssille puimme päälle meille ommellut mekot. Me martat marssimme yhdessä ACESF-CA:n kanssa.

Salla, Leena-Sisko ja Kiisa kantoivat ylväinä lakanaa, jossa oli kerrottu keitä olemme ja johon oli painettu Martta-logo.

Kamerunilaisille naisille tämä oli 31. naistenpäivän marssi, meille suomalaisille ainutlaatuinen, huikea kokemus. Marssimaan pääsi lähes 20 000 naista.”

KOKO BLOGI OSOITTEESSA www.martatkamerunissa.wordpress.com

keskiviikko 9.3.

torstai 10.3.

”Balin kylässä tutustuimme tyttöjen kotitalouskerhoon ja heidän kouluunsa. Loppupäivän vietimme Marttojen hankkeen paikallisten edunsaajanaisten seurassa. Naiset osallistuvat kahden viikon koulutukseen. Ensimmäisen viikon teemana on ravitsemustietous ja toisen viikon aikana paneudutaan yrittäjyyteen ja oman yrityksen kehittämiseen.

Naisilla on pieniä kauppapuoteja, ruoanvalmistusta, ompelua ja vihannesten kasvatusta. Vierailimme muutamassa yrityksessä. Sitä kautta sai kunnolla käsityksen pienten yritysten käytännön toiminnasta. Moni edunsaajista oli leskiä ja elätti yrityksensä avulla lapsiaan ja lastenlapsiaankin. Marttojen apu ja hankkeen myöntämät mikrolainat saivat runsaasti kiitosta. Moni ei olisi ilman koulutusta ja lainaa pystynyt viemään yrityksen toimintaa eteenpäin.”

”Kahdeksan tunnin ajomatka pääkaupunkiin Yaoundeen.

Viikon aikana olemme pohtineet yhdessä erilaisia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Marttojen perinteinen kotitalousneuvonta pystyy antamaan tukea myös eri puolille maailmaa ja erilaisiin kulttuureihin.

Monelle tämä matka Kameruniin on ensimmäinen tutustuminen Afrikkaan. Olemme kiinnittäneet huomiota ympäristöön. Pohdimme muun muassa jätejärjestelmän toimivuutta ja sen merkitystä terveyteen ja hyvinvointiin.

Jos jätehuoltoon ei ole olemassa kunnon järjestelmiä, miten se vaikuttaa hygieniaan ja hyvinvointiin? Jälleen meillä on enemmän hyviä kysymyksiä kuin valmiita vastauksia.”

38 | MARTAT 3 | 2016

K A MERUN

BAFUT BALI

BA MENDA

Bafoussam

Yaounde

M ARTTA M ATK A K A MERUNIIN – MITÄ , KUK A JA MIKSI?

perjantai 11.3.

”Tapaamme Hélène Nguinan, joka on saapunut Keski-Afrikan tasavallasta pakolaisena Kameruniin ja saanut yritystoimintansa aloittamiseen tukea ACESF-CA:lta. Häneltä koululaiset käyvät ostamassa ruokaa ja välipalaa.

Hélène valmistaa sokeroituja maapähkinöitä ja pakkaa ne pieniksi annosmytyiksi. Kauppa käy hyvin ja kaikki välipalat on usein myyty jo aamupäivän aikana. Nainen pystyy elättämään itsensä ja viisi lastaan bisneksensä turvin.

Vanessa Akwon valmistaa kotonaan lounasruokaa ja myy sen kadun varressa. Keittiö on maassa paljaalla savipohjalla ja liesi on kolme kiveä nuotion ympärillä. Tämä leskinainen pystyy elättämään lounasbisneksellään itsensä lisäksi kolme lastaan. Nainen kertoo meille oppineensa yrittäjyyskoulutuksessa muun muassa kirjanpitoa ja säästämistä.

Naiset ovat syystä ylpeitä bisneksistään, ja siitä, että voivat seistä omilla jaloillaan. Haaveet vaihtelevat uudesta kattilasta oman kaupan perustamiseen.” ”On hyvä katsoa joskus maailmaa omaa napaa kauempaa. Meillä olisi ehkä syytä ottaa hieman opiksi kamerunilaisten rennommasta elämäntavasta. Paikalliset naiset kävelevät suoraryhtisinä ja katse eteenpäin luotuina banaaniterttu pään päällä.” ”Voimme kamerunilaisten uusien ystäviemme kanssa yhtyä kiitoksiin: kiitos Martat, että tuette hanketta Köyhien naisten ja tyttöjen oikeus omaan tuloon ja ruokaturvaan. Kamerunilaisille naisille toivomme voimia naisten aseman parantamiseksi vanhan sanonnan turvin: Kouluta mies, koulutat yksilön.

Kouluta nainen, koulutat koko yhteisön. Muutos vaatii aikaa, ja pitkäjänteisyyttä toivomme hankkeen puuhanaisille Kamerunissa.”

»Martoilla » on ollut yhteistyöhanke Kamerunissa vuodesta 2012 alkaen.

Tuemme köyhien naisten ravitsemus- ja yrittäjyyskoulutusta ja tyttöjen kerhotoimintaa kuudessa kaupungissa. Hanke tähtää parempaan terveyteen, hyvään toimeentuloon ja naisten oikeuteen päättää itse omista asioistaan. »Maaliskuinen » jäsenmatka järjestettiin, jotta joka puolella Suomea olisi marttoja, jotka tuntevat toiminnan omakohtaisesti ja voivat käydä siitä kertomassa paikallisissa yhdistyksissä. Matkalle osallistui 15 marttaa.

Heidät valittiin hakemusten perusteella. Tavoitteena oli saada mukaan henkilöitä tasaisesti eri puolilta maata. Matkan vetäjinä oli Terhi Lindqvist ja Marjahelena Salonen Marttaliitosta.

K ysy piiristäsi tai Marttaliitosta oman alueen kv-marttojen ja marttamatkalaisten yhteystietoja ja kutsu heidät marttailtaan.

K attilamatka K ameruniin

-ruokakurssiaineistolla voit toteuttaa oman makumatkan Yaoundéhen, Bamendaan ja Bafoussamiin.

INFO Yhteistyökumppanimme Kamerunissa: ACESF-CA, l’Association des Conseillers en Economie Sociale et Familiale du Cameroun

MARTAT 3 | 2016

| 39

KÄSITYÖ

KESÄKASSI AINA MUKANA

TARVIKKEET

»puuvillakangasta » 40 cm x 65 cm:n kokoinen pala »vanhat » farkut »ompelulankaa » »D-rengas »

Ompele kassi käytetyistä farkuista ja puuvillakankaasta, taskuja ja saumoja hyödyntäen. Farkkukangas tekee pohjasta tukevan ja kestävän, joten kassilla on hyvä kantaa vaikka pino lomalukemista kirjastosta kotiin.

TEKSTI JA OHJE ANJA AALTO KUVAT SARI TAMMIKARI

»

40 40| |MARTAT MARTAT33| 2016 | 2016

Laukun kantimet Puuvillakangas

Avainlenkki ja D-rengas

Farkkujen lahje Taskun reunaa ei ole taitettu nurjalle.

1 2 3 4

Leikkaa farkkujen lahje halki pituussuunnassa.

Jätä toiseen reunaan tikattu sauma ja 1 cm sauman- varaa sauman viereen.

Leikkaa lahkeesta kassikappaleen levyinen (65 cm) ja noin 15 cm korkea kappale. Leikkaa farkusta kantimet (2 kpl), koko 10 cm x 55 cm.

Leikkaa farkkujen tasku irti niin, että jätät taskun reunan viereen joka puolelle 1 cm:n saumanvarat.

Leikkaa avainlenkiksi esim. pätkä tikattua farkun saumaa. Siisti sauma purkamalla muutama lanka pois reunasta. Pujota D-lenkki nauhaan, taita kaksin kerroin ja ompele suora ommel lenkin alapuolelle.

5

Taita pohjakappaleesta (farkku) sauman vierestä saumanvara nurjalle, jätä pari milliä ompeluvaraa. Aseta farkku kassikappaleen päälle alareunat tasan, ompele.

Käytä apuna…. vetoketjupaininjalkaa, jolloin pääset ompelemaan läheltä reunaa. Jos ompelu tuntuu hankalalta, voit jättää saumavaran suoraksi ja ommella reunan pariin kertaan suoralla ompeleella pohjakankaaseen. Ompele tasku kiinni kassiin samoin.

Osallistu kilpailuun palkintoja!

Ompele kantimet päärmeen päälle, kassin oikealle puolelle

Millaisen teit?

Kuvaa ompelemasi kesäkassi ja jaa kuva Instagramissa. Lisää tunniste #omakesakassi.

6

Ompele kassin sivusauma ja pohja, huolittele siksakilla. Taita ja silitä kantimien kappaleet ensin reunat keskelle ja taita vielä kaksin kerroin. Tikkaa molemmat reunat.

Taita kassin suusta kaksitaitteinen päärme nurjalle, aseta avainlenkin päät päärmeen alle, ompele.

Mittaa kassin molemmista sivuista keskelle 8 cm, aseta kantimet paikalleen. Ompele kantimet päärmeen päälle suoralla neliömäisellä ompeleella, vahvista vielä päät tiheällä siksakilla.

7 8

Pohjakappaleen saumanvara on taitettu nurjalle.

Kulmasta leikataan ylimääräinen kolmio pois.

9

Käännä kassi nurin, taita kulmissa pohja ja sivu vastakkain, ompele kulma. Leikkaa kulmasta ylimääräinen kangas pois ja huolittele siksakilla.

MARTAT 3 | 2016

| 41

KODINHOITO

HUOM A A! Kirpputorihankintojen etu on se, että käytetyissä tuotteissa ei ole kemikaaleja, joilla uudet tekstiilit käsitellään.

1

EL ÄINPÖLY

2 Tuholaiset iskevät luonnnonkuituihin.

KYLMÄ Ä& KUUMA A

käytetylle

Tarkista kirpputoriostokset, ennen kuin otat ne käyttöön.

ELINA TEERIJOKI

Kirpputorilta ostetussa nojatuolissa tai villakangastakissa saattaa olla eläinpölyä tai jopa kutsumattomia vieraita. Niistä pääsee kuitenkin useimmiten eroon.

Kylmä ja kuuma ovat kirppisharrastajan parhaat siivousvälineet. Konepesuun soveltumattomat tuotteet voi saunottaa tai pakastaa.

42 | MARTAT 3 | 2016

HY VÄ TIETÄ Ä

»Homeinen » esine voi levittää ympäristöön mm. itiöitä ja hajuina tunnistettavia yhdisteitä. Aktiivinen homekasvu ei kuitenkaan jatku kuivissa olosuhteissa. Homeelle altistuneet esineet on monessa tapauksessa mahdollista puhdistaa, mutta aina se ei onnistu. »Homeenpoistoaineet » ovat vahvoja kemikaaleja, joista voi jäädä jäämiä tekstiiliin pesun jälkeenkin.

Siksi niiden käyttöä esimerkiksi lastenvaunujen tekstiileihin kannattaa harkita huolellisesti. »Allergia» ja astmaliitto suosittelee, ettei allergikko hanki kotiinsa käytettyjä tekstiileitä. Käytännössä jotkut tulevat toimeen lievien eläinpölyjäämien kanssa. Jos olet ostamassa tuotetta toiselle henkilölle, etkä tiedä saajan allergisuudesta, kysy asiasta häneltä ennen kuin ostat. Kissakodista tullut tekstiili saattaa aiheuttaa allergikolle jopa sairaalahoitoa vaativan kohtauksen.

TUHOL AISET

»Luonnonkuituisissa » tekstiileissä voi olla koita tai turkiskuoriaisia. Pese kuumaa pesua kestävät tekstiilit 60 asteessa. »Kun » villa- ja silkkitekstiilejä pidetään viikko vähintään –20 asteen kylmyydessä, tuholaisten kaikki kehitysvaiheet kuolevat.

On olemassa myös eri tekstiilityypeille suunniteltuja torjunta-aineita. »Tuholaisen » villaan jättämiä reikiä voi piilottaa nyppimällä neulalla kuituja reiän päälle huovuttamisen tapaan. »Huonekalujen » puuosissa on joskus tupajumin jättämiä jälkiä. Vie huonekalu viileään saunaan ja anna lämpötilan nousta yli 100 asteeseen. Näin tuholaiset kuolevat.

3

HOME

»Vanhaa » hometahraa voi olla mahdoton poistaa. »Home » saattaa lähteä tekstiileistä pesemällä. Pese mahdollisimman kuumalla vedellä ja silitä. »Pintapese » kovat esineet, kuten huonekalut. »Homeesta » voi jäädä pilkkumaisia tahroja. Piimäkäsittely saattaa auttaa: Hiero tahroihin piimää ja anna vaikuttaa vähintään yön yli. Huuhtele ja konepese tekstiili mahdollisimman kuumassa.

4

KELL ARIN HA JU

»Jos » tavara haisee kellarilta tai ”vanhalta”, haju voi johtua tetrakloorianisoliyhdisteestä. Se tarttuu ja levittää hajuaan hanakasti jopa maalattuun seinäpintaan. »Kokeile » ensin tuotteen pesua ja sitten kuumennusta saunassa. Pieneen tuotteeseen voi käyttää lämpöpuhallinta tai tehokasta hiustenkuivaajaa. Maalatussa huonekalussa maalikerrosten poistaminen saattaa auttaa. »Jos » haju ei lähde, varminta on hävittää tuote. Otsonointikaan ei tähän yhdisteeseen tepsi. 

Haastattelut: VTT:n sertifioima rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö Asumisterveysliitosta ja allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta.

Lähteenä käytetty myös Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sivustoa http://sisatilojentuholaiset.fi/

»Eläinpöly » tarttuu hanakasti tekstiileihin. Sitä voi olla mahdotonta poistaa esimerkiksi nojatuolista verhoilua purkamatta. Pesukoneeseen mahtuvat tuotteet ovat helpompia puhdistaa. »Konepesu » ja rumpukuivaus, tarvittaessa parikin kierrosta, poistaa tehokkaasti suurimman osan eläinpölystä.

MARTTAILU j채senen sivut

makk araa GRILL A amassA vuonna 1959.

MARTAT 3 | 2016 | 43 MARTAT 6 | 2014 | 43

KODINHOITO

Irja Lambergin syli täyttyy hetkessä, kun hän ehdottaa lapsille lukuhetkeä.

Kirjan äärellä Ennavauva, Helka (oik.) ja Maija.

»

44 | MARTAT 3 | 2016

K

uka tuli?" huikkaa Rauni Heikura pöydän ääressä värittäville lapsilleen.

Irkku-mummohan se siellä kopistelee. Irja Lamberg halaa Tildaa (3), Helkaa (4) ja Maijaa (5), joiden kasvoille toivotun vieraan saapuminen on nostanut leveän hymyn. Puolitoistavuotias Antto tarkkailee tilannetta syöttötuolistaan.

– Oletko kasvanut? Irja tiedustelee Tildalta. Hänen edellisestä käynnistään on ehtinyt hurahtaa viikkoja, koska Heikuroiden kymmenhenkinen perhe on vasta toipunut sitkeästä kuumetaudista.

Irjan katse kiinnittyy ikkunapöydällä oleviin ruukkuihin.

– Ja herneet ovat kasvaneet, kun myö ne viimeksi lasten kanssa kylvettiin! Nuohan täytyy jo leikata salaattiin.

– Voiko niitä syödä, ihmettelevät lapset – ja maistavat saman tien, kun Irjakin maistaa.

Karjalaislähtöinen Irja on Toivakassa asuvien Heikuroiden kummimartta, joka vierailee perheessä kerran tai kahdesti kuussa. Kummisuhde alkoi viime syksynä, jolloin Rauni ja Markus Heikuran perheeseen oli juuri syntynyt Enna-vauva.

Irja on parinkymmenen muun keskisuomalaisen martan tavoin mukana Kohtaamisia-hankkeessa, joka auttaa ikäihmisiä ja vauvaperheitä arjen askareissa. Irjasta tuntui luonnolliselta lähteä kummiperhetoimintaan, sillä hän on kasvattanut neljä omaa lasta ja toiminut vuosia perhepäivähoitajana. Myös lähihoitajaopinnoissaan hän erikoistui lapsiin.

– On aina ilo nähdä, kuinka lapset kasvavat.

Kummiperhetoiminta tuo minulle hyvän mielen ja vaihtelua arkeen.

TILANTEEN MUKA AN Näin keskipäivällä perheen vanhimmat lapset, tokaluokkalainen Vilho, ekaluokkalainen Niilo ja eskarilainen Hemmo, ovat vielä koulussa. Irja vetää jalkaansa tossut ja kääntyy perheen pienimpien puoleen.

– Onko äiti kertonut, mitä myö tehdään tänään?

– Palapeliä ja pullaa! Äidin alustama pullataikina on sopivasti kohonnut, joten Irja passittaa pienet leipurit käsipesulle ja ryhtyy valmistelemaan yhteistä leivontatuokiota. »

Kummimartta, melkein kuin mummi Irja Lamberg lähti mukaan Keski-Suomen Marttojen hankkeeseen, jossa kokeneet martat toimivat vauvaperheiden kummeina. Toivakkalaisessa suurperheessä Irja pääsee vuoroin leikkimään, vuoroin auttamaan vanhempia kotitöissä.

MINNA KURVINEN //KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

MARTAT 3 | 2016

| 45

Irja saa Tildalta riemukkaan vastaanoton. Maija ja Antto seuraavat vieressä.

Pullat kiinnostavat Helkaa.

»

Rauni hyödyntää tilaisuuden ja istahtaa sohvannurkkaan imettämään Ennaa. Käsi etsiytyy sukankudelmaan.

Suurperheen äidillä ei liiemmin ole vapaahetkiä, joten Raunilla on tapana neuloa samalla, kun vauva ruokailee.

Astiassaan pullisteleva taikina kiinnostaa Helkaa ja Tildaa, joille isosisko Maija yrittää pitää jöötä.

– Ei sormia sinne. Ei! Irja, nämä nyppivät pullataikinaa…

– Me vain maistettiin, puolustautuvat pikkusisarukset.

Irja jakaa jokaiselle palan taikinaa ja neuvoo, kuinka siitä saa pyöritettyä pallon. Häntä hymyilyttää, kun Antto keskittyy lähinnä taikinan syömiseen.

Toivakan kirkonkylän Marttoihin kuuluva Irja viipyy Heikuroilla pari tuntia kerrallaan. Hän sopii visiiteistään Raunin kanssa puhelimitse päivää tai paria ennen.

– Meillä ei ole etukäteen sovittuja käytäntöjä, vaan toimimme tilanteen mukaan. Eniten kaipaan sitä, että Irja on lasten kanssa. Joskus tuntuu, että

46 | MARTAT 3 | 2016

saisi olla toinen käsipari, Rauni kertoo.

Perheen isä Markus tekee pitkää päivää kirvesmiehenä, joten Rauni kantaa suurimman vastuun lastenhoidosta ja arjen sujumisesta. Irjan touhutessa pikkuväen kanssa Rauni ehtii rauhassa esimerkiksi lajitella pyykkejä.

Kotiäidistä on mukavaa saada Irjasta aikuista juttuseuraa.

– Jokainen ihmissuhde on rikkaus.

Juttelemme esimerkiksi sienestyksestä tai vaihtelemme ideoita kesäkurpitsojen käytöstä. Sellaista käytännön elämää.

HENKISTÄ KASVUA Lapset voitelevat

ja sokeroivat pullat, ja pelti toisensa jälkeen sujahtaa paistumaan. Huomaa, että Irkku-mummolla on hallussaan sekä marttojen niksit että pikkuleipurien ohjaaminen.

Harlusta Sortavalan läheltä kotoisin oleva Irja liittyi Marttoihin parikymppisenä, kun hänen työkaverinsa houkutteli hänet marttailtaan. Marttailuun tuli seitsemän vuoden tauko 1960–70-luvuilla, jolloin nuori perhe

asui Ruotsissa, mutta Suomeen palattuaan Irja liittyi uudelleen jäseneksi.

Rauniin Irja tutustui jo ennen kummisuhteen alkamista, koska he asuvat samalla asuinalueella. Kun Irja ehdotti kummiperhetoimintaan lähtemistä Raunille, tämä epäröi.

– Olen tottunut pärjäämään itsekseni.

Mietin, miten osaan ottaa apua vastaan.

Aluksi Rauni teki kotitöitä jo ennen Irjan tuloa, mutta vähitellen hän oivalsi, että Irja tulee heille auttamaan eikä oleilemaan. Nyt suurperheen äiti sanoo oppineensa, ettei hänen tarvitse olla niin tarkka reviiristään.

– Irjan käynneistä on käytännön hyötyä, mutta olen myös kasvanut henkisesti ja ymmärtänyt, ettei minun tarvitse tehdä kaikkea itse. Äitien pärjäämiskulttuuri elää Raunin mielestä Suomessa niin vahvana, että sen lieventämiseksi tarvittaisiin isoa asennemuutosta. Hän arvelee, että kummiperhetoiminnan kaltainen työ saattaa osaltaan juurruttaa ihmisiin uutta ajattelumallia.

Maija ja Tilda osallistuvat mielellään pyykkien viikkaamiseen.

FAKTa

Kohtaamisia ikäihmisille ja vauvaperheille

PERHEEN EHDOILLA Irjan mielestä on valitettavaa, että perheiden on nykyään niin vaikea saada kotiapua.

Synnyttänyt äiti sai hänen nuoruudessaan kodinhoitajan viikoksi, jos vain tahtoi.

Irjalle on tärkeää, että hän pystyy Marttojen vapaaehtoisena pitämään yllä yhteisöllistä huolehtimiskulttuuria.

– Ennen tunnettiin naapurit ja autettiin heitä. Meillä karjalaisilla oli tapana viedä vauvaperheeseen rotinat. Tännekin toin pullarinkelin.

Irja ihailee sitä, kuinka hyvin Rauni pärjää lapsikatraansa kanssa. Itse hän haluaa olla ”tavallinen martta”, joka auttaa perhettä tämän omilla ehdoilla. Yhteistyö edellyttää hänen mukaansa sosiaalisuutta ja sopeutumiskykyä.

Rauni arvostaa sitä, kuinka hyvin Irja tulee juttuun lasten kanssa. Hän luonnehtii Irjaa toimeliaaksi ihmiseksi, joka suhtautuu lapsiin luontevasti ja uskaltaa tarvittaessa myös kieltää näitä. Lapset ovat hänen mukaansa tykästyneet Irkku-mummoon tosissaan.

LUONTEVA YHTEISTYÖ Uunista al-

kaa leijailla houkuttelevaa pullantuoksua. Maija tiedustelee nuoren emännän arvokkuudella, ottavatko vieraat kahvia, ja ryhtyy kahvinkeittoon viisivuotiaan tomeruudella. Tilda kattaa pöytään juomalasit.

Kasvaakohan näistä tytöistä uusia marttoja?

Siltä näyttää, Irja naurahtaa. Hän ei koskaan tuputa martta-aatetta perheelle, mutta kertoo järjestöstä, jos joku siitä kysyy. Esimerkiksi tällä vierailulla lapsia on kiinnostanut, miksi hänen puseronsa rintamuksessa on jänniä merkkejä eli marttojen vuosimerkki ja taitoavain.

Lämpimäisiä maistellessaan Rauni miettii, että yhteistyö Irjan kanssa on osoittautunut hänen alkuarastelunsa haihduttua helpoksi ja luontevaksi.

– Avun vastaanottamiseen kannattaa suhtautua avoimin mielin, hän pohtii.

Hän on jo vinkannut kummiperhetyöstä lapsiperhearjen väsyttämälle tutulleen. 

»Keski-Suomen » Marttojen viime vuonna alkanut hanke auttaa ikäihmisiä ja vauvaperheitä Jyväskylässä, Toivakassa, Äänekosken seudulla ja Saarijärvellä.

Toimintaan osallistuvat vapaaehtoiset ovat yli 60-vuotiaita. Ideana on tukea ikääntyvien marttojen hyvinvointia, siirtää perinteitä ja lujittaa sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä.

Toimintamuotoja on kaksi: koulutetut vapaaehtoiset vierailevat joko ikäihmisten tai vauvaperheiden luona.

Kummiperhetoiminnassa yhdistykset ”adoptoivat” alueeltaan muutaman vauvaperheen, joita vapaaehtoinen kummi käy auttamassa arkisissa askareissa, kuten ruoanlaitossa ja siivoamisessa.

Kummisuhde kestää kuukaudesta puoleen vuoteen.

Osassa perheistä vierailee myös piirin kotitalousneuvoja, joka antaa vinkkejä arjen hallintaan.

Hanke on saanut innostuneen vastaanoton. Alkuvaiheessa mukana on ollut runsaat kaksikymmentä vapaaehtoista, mutta toimintaa on tarkoitus laajentaa tänä vuonna.

Kolmevuotista hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

MARTAT 3 | 2016

| 47

missä mennään?

AINO HUOVIO

SIENIÄ ODOTELL A AN

»Marttojen » valtakunnallista sienipäivää vietetään 27.8., yhtä aikaa Suomen luonnon päivän kanssa. Piirit järjestävät sienineuvontatapahtumia, ja yhdistykset voivat osallistua piirin tapahtumiin tai järjestää oman, jos porukassa on koulutettuja sieniosaajia.

Tai mentäisiinkö yhdessä sieniretkelle?

Yhdistys voi myös pyytää apua sienien tunnistamiseen esimerkiksi sieniseurasta.

HY ÖT YÄ JA ILOA JÄSE N EDUIS TA

Muistathan, että Martt ojen jäsenenä saat monia etu ja.

Piireillä on lisäksi omia jäsenetujaan.

ISTUTA PUU TAI PENSAS

PALKINTOSUM A

»Vihervuonna » Marttojen tavoitteena on istuttaa 1 000 hedelmäpuuta tai marjapensasta. Marttaliitto haastaa marttayhdistykset lahjoittamaan ja istuttamaan hedelmäpuita tai marjapensaita yhteistyössä oman kunnan kanssa päiväkodin, vanhainkodin tai palvelutalon pihalle, puistoon, leikkipuistoon tai muuhun sopivaan paikkaan.

TUNNETKO SIENEN ?

Kuvassa Eeva-Maija Laurila (vas.) Lapin Martoista, Jaakko Kolmonen ja Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta. Palkinnot jaettiin Gastro-messuilla Helsingissä.

Vastaus: Männynleppärousku

HENKILÖ

KIITOS PAL AUTTEESTA

Äidin kanssa loppuun saakka Mali Soininen oli äitinsä omaishoitaja viisi vuotta. Kolme sisarusta huolehti vuorollaan äidistä tämän kotona. Se oli vaativaa aikaa, mutta nyt päällimmäisenä mielessä on kiitollisuuden tunne.

IITA KETTUNEN //KUVAT PAULA

»

MYÖHÄNEN

− On arvokasta, että uskaltaa tulla tärkeäksi jollekin ihmiselle ja antaa toisen tulla itselleen erityisen tärkeäksi, sanoo Mali Soininen.

MARTAT 1 | 2016

8 | MARTAT 1 | 2016

| 9

»Martat-lehden » 1/2016 suosituin juttu oli Äidin kanssa loppuun saakka. Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Satoisa palstapuutarha -kirjaa. Sen saivat Eila Jansson Espoosta, Kaija Nieminen Kausalasta, Riitta Ryyti Suomussalmelta, Jenna Yli-Knuuttila Tampereelta ja Liisa Åkerman Nummelasta.

JÄSENREKISTERIN PÄIVIT YKSET

SHUTTERSTOCK

»Martoille » satoi tunnustusta, kun Jaakko Kolmosen rahasto jakoi tunnustuspalkinnot suomalaisen ruokakulttuurin edistämisestä. »Tunnustuspalkinnon » sai Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen työstään ruoanvalmistustaitojen, ruokakulttuurin ja luonnontuotteiden asiantuntijana sekä neuvonnan kehittäjänä. Palkinnon sai myös Pippurimylly-radio-ohjelma, jota Lapin Martat ja YLE Lapin Radio tekevät yhdessä. Viikoittainen ajankohtaisohjelma tukee lappilaisen ruokaperinteen säilymistä ja uudistumista. »Lisäksi » palkinnon sai Suomen Kokkimaajoukkue.

»On » tärkeää, että yhdistysten tiedot ovat aina ajan tasalla Marttojen jäsenrekisterissä. Tämä koskee erityisesti yhdistysten toimihenkilöiden yhteystietoja sekä yhdistysten pankkitilinumeroita. Näin asioiden hoitaminen yhdistysten ja Marttaliiton välillä on nopeaa ja helppoa. Muutokset voi tehdä järjestöportaalissa tai ilmoittaa osoitteeseen jarjestosihteeri@martat.fi.

Y-TUNNUKSEN K ÄY TTÖ

»Yhdistykset » eivät saa omassa toiminnassaan käyttää Marttaliiton Y-tunnusta. Sitä ei voi ilmoittaa esimerkiksi yhdistysten omille sopimuskumppaneille. Tunnuksen käytöstä seuraa aiheettomia laskuja väärään osoitteeseen.

LISÄTIETOJA: Vihervuosi: www.martat.fi/marttailu/tapahtumat/toimintavinkkeja/vihervuosi-2016/ Valtakunnalliset jäsenedut: martat.fi/marttailu/liity-jaseneksi/jasenedut/ Ilmoita Martan päivän tapahtumat: www.martat.fi/marttailu/tapahtumat/martan-paiva/ilmoita-tapahtumastasi-1/

48 | MARTAT 3 | 2016

-----

MUISTILISTA

Yhdistyksessä NYT ---------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------

KESÄKUU

-------------------------------------------------------------

mu ist iin pa no ja:

HEINÄKUU

M ARTAT MUK ANA ------------------------------------------------------------SUOMIAREENALL A

»11.–15.7. SuomiAreena »26.7. Martan päivä, Marttagolf TÄNÄ ÄN M ARTTAILL A AN!

» Martan nimipäivänä juhlitaan omalle yhdistykselle mieleisellä tavalla: kahvikutsuilla, retkellä, talkoissa… Mikä vain parhaiten istuu omaan toimintasuunnitelmaan.

Marttaliitto tiedottaa päivän vietosta valtakunnallisesti. Kaikki yhdistykset voivat ilmoittaa tapahtumansa Marttaliiton sivuilla (katso lisätiedot viereisellä sivulla).

-----------------------------------------

ELOKUU

SHUTTERSTOCK

OTA TALTEEN

--------------------------------------------------------------------------------------------------------

MISSÄ MENNÄÄN?

»22.8. Martat 4/2016 ilmestyy »27.8. Valtakunnallinen sienipäivä

»Martat ovat mukana Porin SuomiAreenalla heinäkuussa. Nostamme esiin työllistymisen, kotoutumisen ja hyvän arjen kysymyksiä yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin, Skanskan ja OpTeamin kanssa. »Tule seuraamaan paneelikeskusteluamme maanantaina 11.7. klo 13.30-14.45 kauppakeskus Puuvillaan ja piipahda Kansalaistorin kansainvälisessä kahvilassa, jota Martat ja Punainen Risti pyörittävät yhdessä paikallisten turvapaikanhakijoiden kanssa tapahtumaviikon aikana. »Marttaliiton toiminnanjohtaja on mukana myös mm. KansalaisAreenan, Väestöliiton ja Vihervuoden paneeleissa. »Lisätietoja: www.martat.fi, fb martatvinkkaa, #SuomiAreena ja #kotoutumisreseptit, marianne.heikkila@martat.fi

----

MARTAT 3 | 2016

| 49

SUKUPOLVET

Katja ja Kiisa Rippsteinista on hauskaa järjestää tapahtumia koko kylälle. Kehitysyhteistyö kiinnostaa äitiä ja tytärtä, ja he lähtivätkin yhdessä Marttamatkalle Kameruniin. ULLA WILLBERG //KUVAT LAURA VESA

Keskustellaan, väitellään Tässä on martta, joka ei osaa kutoa eikä leipoa", Katja Rippstein (40) vitsailee.

Vielä kymmenen vuotta sitten hän luuli, että naisella, joka ostaa donitsit valmiina, ei ole asiaa Marttoihin. Kävikin niin, että Katjaa pyydettiin mukaan.

Hän on toiminut Mynämäen Wirmon Martoissa vuodesta 2007.

Katja työskentelee Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin järjestöpäällikkönä ja häärii vapaalla useissa yhdistyksissä.

– Järjestöt ovat minulle henki ja elämä. Toimin lasten puolesta myös vapaaaikana vanhempana.

– Martoissa näkökulma on laajempi, mikä on tuonut elämään paljon uutta.

Haluamme Wirmon Martoissa edistää paikallista yhteisöllisyyttä. Siihen liittyy piilosuunnitelma, Mynämäen elävöittäminen. Porukka on niin hieno, että kun joku saa idean, kaikki ryhtyvät sitä toteuttamaan.

Kiisa Rippstein (16) aloitti Martoissa äitinsä vanavedessä pikkumarttana.

Hän on viime aikoina alkanut löytää omaa marttaidentiteettiään.

– Tapahtumat ovat hauskoja. Olemme olleet kavereiden kanssa mukana muun muassa myyjäisissä. Kokouksiinkin olen joskus osallistunut, mutta ne eivät ole niin kiinnostavia.

ANNETA AN NUORTEN TEHDÄ ITSE

Äidin ja tyttären mielestä yhteinen harrastus lähentää ja yhdistää. Avustus- ja kehitysyhteistyö kiinnostaa molempia, ja on monen keskustelun, joskus väitte-

50 | MARTAT 3 | 2016

lynkin aihe. Maaliskuussa Katja ja Kiisa osallistuivat Marttojen Kamerunin matkalle, mitä on puitu yhdessä pitkään.

Katjaa innosti Marttojen tuella tapahtuva naisten yrittäjyyskasvatus, Kiisa perehtyi tyttöjen koulutukseen.

– Marttailu on yhä hiukan vitsi nuorten keskuudessa. Mummot kutovat piirissä, eikä muuta. Ei tiedetä kansainvälisestä toiminnasta ja kehitysyhteistyöstä.

Kun kerroin Kamerunin matkasta, kaikki olivat, että ei voi olla totta! Kv-toimintaan kannattaa panostaa, se varmasti tuo lisää nuoria Marttoihin, Kiisa sanoo.

Hän ei kaipaa nuorille omaa yhdistystä, vaan pitää siitä, että Wirmon Martoissa toimitaan perheinä: aikuisia on 44 ja lisäksi on 17 alle 16-vuotiasta pikkumarttaa, tyttöjä ja poikia.

– Pääasia, että nuorten annetaan tehdä itsekin. Nuoret voivat tuoda uutta näkökulmaa. Se houkuttelee lisää nuoria mukaan ja sitouttaa toimintaan.

Katja myöntää, että liian helposti nuoria vain pyydetään tekemään valmiiksi suunniteltua.

– Pitäisi sanoa, että tehkää te ja pyytäkää apua, jos tarvitsette.

vaikka mitä muuta toimintaa. On hienoa, että Marttojen sateenvarjon alle mahtuu niin monenlaista. Jos haluat saada jotain tapahtumaan, se onnistuu Martoissa. Siksi itsekin läksin mukaan.

Wirmon Martat tapaavat retkien ja tapahtumien merkeissä noin kerran kuukaudessa. Viime kesänä keksittiin Wirmon kuutamoillallinen -piknik tuomaan säpinää torille.

– Järjestimme pöydät, valkeat liinat ja ohjelmaa. Odotimme 100 osallistujaa, tulikin 200. Mottomme on, että mikä onnistuu suurkaupungissa, onnistuu myös Mynämäellä, Katja nauraa.

Täksi kesäksi ideoitiin Aamupuhallus Avoimet kylät -tapahtumaan: paikallinen puhallinpumppu töräyttää aamutervehdyksen, jonka jälkeen seuraa ekumeeninen aamujumppa.

– Emmepä juuri tee enää mitään yksin, vaan pyydämme mukaan muita yhdistyksiä, seurakuntaa tai Mynämäen kuntaa. Idea pop up -marttailusta on myös hyvä. Kun ihmiset saavat valita, mihin osallistuvat, saadaan taas lisää innostuneita mukaan.

TÄRKEÄ OSA PAIKKAKUNTA A Kat-

huomannut marttatoiminnan paitsi hauskaksi, myös hyödylliseksi.

– En olisi mitenkään muutoin voinut päästä Kameruniin. Matka oli huikea, näin miten apu menee perille ja opin lyhyessä ajassa enemmän kuin mistään tähän asti. Kuinka paljon se määrääkään, mihin satut syntymään. Olen Facebookin kautta yhteyksissä Kameruniin jatkossakin. 

ja on kotoisin Raumalta, mistä opiskelut veivät Rovaniemelle. Sieltä löytyi puoliso, ja työn ja omakotitalon perässä päädyttiin Mynämäelle. Katja arvelee mynämäkeläistyneensä viimeistään Martoissa.

– Martat ovat tärkeä, näkyvä osa Mynämäkeä. Osa vaalii perinteitä, kuten ikivanhaa ruisleivän tekoa. Lisäksi on

HAUSKA A JA HYÖDYLLISTÄ Kiisa on

K atja ja Kiisa kertovat matkastaan K attilamatka K ameruniin -illoissa Lounais-Suomessa .

– Puhun siitä, mitä näin ja koin, sanoo Kiisa.

Katja (vas.) miettii, että yhteiskunta perää nuorilta suorituksia.

– Marttatoiminta on yksi tapa näyttää, että on tehnyt jotakin.

Itse tekemällä oppii parhaiten.

Tapahtumien järjestäminen on hyödyllistä Kiisalle.

– Siinä oppii sietämään epävarmuutta. Jos paikalle tuleekin vain kaksi, tai 20 ylimääräistä, niin aina silti selvitään.

MARTAT 3 | 2016

| 51

JÄRJESTÖ

Mielikuva kunnossa, talous tasapainossa, kolme uutta jäsentä hallituksessa. Näillä asetuksilla mennään eteenpäin Marttaliiton varsinaisesta kokouksesta. HELENA KOKKONEN

M

arttaliiton varsinainen kokous pidettiin 16.4. Yleisradion Isossa Pajassa Helsingissä. Yleisradion puolesta martat toivotti tervetulleeksi uutistoimittaja Jussi-Pekka Rantanen, joka sai raikuvat suosionosoitukset kerrottuaan, että hänen kummitätinsä on martta. Rantanen muistutti, että Martoilla ja Ylellä on samankaltainen yhteiskunnallinen tehtävä tiedon välittäjänä ja keskinäisen ymmärryksen lisääjänä.

Liiton puheenjohtaja Lea Sairanen muistutti avauspuheessaan, että marttajärjestön perustajajäsenet olivat edelläkävijöitä.

– Tänä päivänäkin meidän tulee olla edelläkävijöitä eikä perässähiihtäjiä, onpa kyseessä sitten järjestörakenne, neuvonta tai järjestötyö.

– Osaava henkilöstö, 46 600 jäsentä ja 117 vuoden kokemus kotitalouden neuvonta- ja kehittämistyöstä ovat niitä ylivoimatekijöitä, joilla erotumme muista.

Tämä potentiaali tulee ottaa kokonaisvaltaisesti käyttöön, kannusti Sairanen.

Kokouksen alussa vietettiin hiljainen hetki Marttaliiton kunniajäsenen Leila Rautalahden muistoksi.

KOHTI ITSENÄISY YDEN JUHLAVUOTTA – Vuosi 2015 oli sekä hyvä et-

tä haasteellinen, summasi toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä esitellessään toimintakertomusta.

Marttoihin liitetty mielikuva on kehittynyt myönteisesti ja olemme kuudetta vuotta neuvontajärjestöjen ykkösiä. Tällä Heikkilä viittasi Talous-

tutkimuksen tuoreeseen Suomi tänään -tutkimusraporttiin, joka käsitteli neuvontajärjestöjä.

Heikkilä puntaroi, että erityisesti Marttojen sähköinen viestintä tavoittaa laajasti kansalaiset. Toisaalta iso työ on siinä, että jäsenmäärä saadaan jatkossa kasvamaan.

Perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle on luotava malleja heille, jotka haluavat osallistua projektiluontoisesti, tapahtuma kerrallaan. Raskaalle rakenteelle ja byrokratialle on tehtävä jotakin.

Kokous hyväksyi järjestön strategian vuosille 2017–2019. Sen mukaan marttajärjestö on johtava arjen asiantuntija, kasvava kotitalousneuvontajärjestö ja näkyvä yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Kehittämishankkeita ensi vuodelle ovat muun muassa järjestön rakennemuutoksen tukeminen, sähköiset neuvontapalvelut ja uusien valtakunnallisten hankkeiden saaminen.

Martat osallistuvat Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlintaan Elo-säätiön vetämässä kampanjassa Suomi 100 – Syödään yhdessä. Mukana on monia ruoan parissa toimivia tahoja. Lisäksi Martat tekevät vauvanpeittoja uuden Lastensairaalan potilaille. Ohjeet julkaistaan tämän vuoden loppupuolella.

TALOUDELLA MONTA KIVIJALKA A

Taloudessa päästiin viime vuonna lähelle nollatulosta, kuten oli tavoitteenakin.

– Alijäämä, 14 000 euroa, on kohtuullinen, ja se syntyi rahastosiirroista, totesi hallinto- ja talousjohtaja Reijo Petrell.

Omaisuutta jouduttiin myymään toi-

mitilojen hankintaa varten otetun velan maksamiseksi. Toisaalta sijoitustoiminta onnistui.

– Järjestön taloudella on onneksi monta eri kivijalkaa: varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta, hankerahoitus ja valtionapu. Taloutta hoidettiin hyvin kurinalaisesti ja toimintakulut alittivat budjetoidun. Myös Marttatalon kiinteistön talous on tasapainossa, ja hoitokulut alittavat tuotot, totesi Petrell.

Koska Marttaliitolla on vain yksi varsinainen kokous keväällä, liitos talousarvio tehdään reippaasti etuajassa varsinaiseen toimintakauteen nähden. Talousarviot osuvat hyvin kohdalleen, mutta jos haetaan toiminnalle ketteryyttä, lähtökohta ei ole helppo.

– Kun joudutaan reagoimaan nopeasti ja joustamaan, ei lähes pari vuotta etukäteen tehty budjetti ole paras mahdollinen lähtökohta, huomautti Petrell.

Hän muistutti, että Marttojen kaltaiselle yleishyödylliselle järjestölle kohdistuu valtavasti tarpeita ja paineita eri asioiden hoitamiseen ja kuntoon saattamiseen.

– Välillä tuntuu, että koko maailma pitäisi pelastaa. Kaikkia toiveita ei pystytä täyttämään.

Kokousedustajat keskustelivat vilkkaasti esityksestä, joka koski hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten kokouspalkkioiden nostamista. Kyseltiin, onko taloudellisia perusteita kasvattaa hallintokuluja. Puheenvuoroissa todettiin, että kustannusten korvaaminen on asiallista. Toisaalta muistutettiin, että luottamushenkilöt eivät osallistu toimintaan

”OLKAAMME EDELLÄKÄVIJ 52 | MARTAT 3 | 2016

T TO ANNANO UKSEN K O K O K EN IL L E A R S IN A IS U U K A IK L II T O N V KI KUUL R A N E M A R T TA L IN T U R VA L inen kokee H Y VÄ J A ä, että joka

alainen uolta siit - tää h nsa yhteisöön. Suom önteis sm si ra ti ty tuu ir kuuluva uu pitkälti estö sanou etti perust distää raue te le työMarttajärj ti a o n a i e e lu a id a h ill ästä ja usidän, jo e h s ö y M . ö ta ja syrjinn ihin perustuvaa kesk ött myykoon eto en itymisen, ty n syyn kö lä e a a hallista ja ti Suomen tulevaisuud k paik i muu iä. isuuden ta yhla n ka ko a a m p teluilmapiir , le n o e d lämä miele ekijä tulee koettava e erilaisia n a, a o ta , a sv si d menestyst a k h k o s u ko y v ielekky me kyky m a m n in ä ta is n m u to lä ä k o E k is u te nim ää se kääksi. löinä ja mo en ja voi käytt ihmisiä yksi kea kaikkien osaamis omia taito n yksi. Kokeu d k ö y h tu lomuiden ta ä ti s tt ko e ja si k perheinä ja s a tu om on edellyty ttoa. Koulu rauhaa llisyydestä y ta n n d e u ö k y in is h käyttööno m s te ih u h ä m pitävät y lle; sille, ett n ja sitouustaidot yllä äntilanteissa. Martta toutumise a ko ta a a m ti m lä ko rstaa uutta erilaisissa e ä nämä taidot on tu o autettava rv a n ä ett än päiv i, m ti ä a T a . v n o e tt ih lii . tuu si isen auttaja ikille. vattava ka sein huom aa, että hy u tt n tu o is u m o Marttaliitt kaikille. Pe nikultSuomessa omi on mo in u u o lu S u u n S u e k a d i u sa rk i u va vä a tään e Tulevais ksemme a mukaan ke sukupuo- tuurinen. Menesty n a erilaisia a rustuslain ta m a d se a h n, kyky ko ttaa eri o n n se a n a a o n a m sk ss u le e , o n m le tulee staa heidä uperän, kie inä ja arvo lö si k e y ke iä len, iän, alk , mielipiteen, tervey is tu ö ihm sen arttajärjest n arki svakaumuk staansa. M uden peru Ku u u . is ta ja a te m m ko a iv sa-arvo rheitä ja e ta p ja ömme ia dentilan ta k sik u a rj u k ä vät. J est taty tä envertais ö is d y h h m i Y k . tä ik is lla a d e te on e juu, k iden an ät tasa-arv skevia sään- su siantuntijo rityisen v a ä lt n e sä d si u it lo la ko ös e kotita nän kieltoja uauttaa my sekä syrjin oimaan ast si ma neuvonta v mään eläin ty la iy o lv rv -a ek sijoita se it rv ta oppiminöksiä. Tasa tänä vuonna kulune n e tu . Yhdessä e sa le is tu te n a la st mise taa sosimän eri ti a ja vahvis n . st a a a k tt o ilm o h a u a v te 30 on si m - nen delleen yk a. ta. Martta Olemme e is n ta pääoma e toisiamme yhdisn lis u a k a is te h y ia ta m is m sa a m n toria vauraim nassa ja Kohdatess uotisen his -v 7 rhtoistoimin a 11 e n a ja a o n p ö a se v k , ä ty is amme ss järjest v n si si n k anut yleis isissa rake en ty a ja viihkana korost erkitystä. Yksi Suom ötapahtum is st lli le a y e kä turv m m n se m je a ö o o it st st e o ta rj jen ta, jä kiverk erkkinaisis en- tu ä arkea kaikille. historian m ina Hagman, on tod isä ty Luc perustaja nsa kasvate a k edistää in u k si isek rauhaa voi allaan. ta n u k is nut: ”Sella te .” rr Yh inen se on pullapelti ke ssa taan, sella illasukka ja elää suure v e m m ta n piYhteisku on tärkeää ssa, ja siksi se k to u u m o ry Marttaliitt 16.4.2016, sä is g in ls He

ÖITÄ”

palkan takia, vaan heille se on harrastus.

Kokouksen päätökseksi tuli, että hallituksen puheenjohtajalle suoritetaan 400 euron ja varapuheenjohtajalle 210 euron kuukausipalkkio. Lisäksi puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 150 euroa kokoukselta.

KANNATUSJÄSENIÄKIN TOIVOTA AN MUKA AN Hallituksen puheen-

johtajan vaalissa ei Lea Sairaselle ollut vastaehdokkaita, ja Sairanen jatkaa puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta.

Hallituksen erovuoroisista jäsenistä Helena Puhakka-Tarvainen ja varapuheenjohtaja Riitta Leinonen eivät asettuneet ehdolle. Erovuoroisista uudelleen valittiin Riikka Vacker. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Anna Koivisto, Jenny Salmela ja Sirpa Pietikäinen. Kokousta seuranneessa järjestäytymiskokouksessa hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Sirpa Pietikäinen.

Kokous hyväksyi kannatusjäsenyyttä koskevan sääntömuutoksen. Kannatusjäsenen jäsenmaksu on 50 euroa. Kannatusjäseneksi voi liittyä yksityishenkilö, yhteisö tai yritys. Kannatusjäsen saa Martat-lehden, mutta jäsenyyteen ei liity samoja oikeuksia kuin varsinaisella jäsenellä.

Kokous hyväksyi kannanoton Hyvä ja turvallinen arki kuuluu kaikille.

Marttaliiton varsinaisen kokouksen puheenjohtajana toimi Helena Sinkkonen. Läsnä oli 53 virallista kokousedustajaa. Lisäksi paikalla olivat liiton kunniapuheenjohtaja Salme Holma, kunniajäsenet Birgitta Bröckl ja Liisa Kupias, hallitukseen ehdolla ollut Sirpa Pietikäinen, Marttaliiton hallitus kokonaisuudessaan sekä piirien ja Marttaliiton henkilökuntaa. 

MARTAT 3 | 2016

| 53

terveisin HALLITUS

MARTTaLIITON HALLITUS 2016

nimi piiri yhdistys

Hanna Heikkilä Etelä-Hämeen Martat Tuomelan Marttayhdistys

Mirja Stålnacke Lapin Martat Napapiirin Martat

Jenny Salmela Pohjois-Karjalan Martat Ilomantsin Marttayhdistys

Sari Granni Lounais-Suomen Martat Harjavallan Martat

pj Lea Sairanen Etelä-Karjalan Martat Vuoksenniskan Martat (Punkaharjun Martat)

vpj Sirpa Pietikäinen Etelä-Hämeen Martat Vanajan Martat

Anna Koivisto Lounais-Suomen Martat Varsinaiset Martat

Riikka Vacker Uudenmaan Martat Laaksolahden Martat

Päivi Kukkola Kymenlaakson Martat Kouvolan Nykymartat

yhdessä martta järjestöä kehittä m ä än! jos haluat ottaa yhtey ttä marttaasioissa , hallituksen sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@martat.fi 54 | MARTAT 2 | 2016

TÄÄLLÄ LEA

Toivomme vilkasta viestintää El ämme informaatiotulvassa , joka ei hiljene hetkeksikään, ellei sitä itse välillä vaimenna. Viestejä tulee kaikkialta, koko ajan, ja niiden joukosta pyrimme suodattamaan ne meille tärkeimmät ja vaikuttavimmat sanomat esiin. Toisaalta samaan aikaan kuuluu arvostelua siitä, että tieto ei enää kulje.

Miten siis saada viestit perille tai vastaanotettua; miten pysyä pinnalla tietotulvassa? Ainakin on tärkeää pitää omat yhteystiedot ajan tasalla. Monessa yhdistyksessä tuskaillaan, että kun jäsenille lähetetään sähköpostia, valtavasti viestejä palautuu, koska osoite on väärä. Muistathan ilmoittaa aina muutokset yhteystiedoissasi, niin sähköisissä kuin postiosoitteissakin.

Nyk yä än puhutaan yleisemmin viestinnästä kuin tiedottamisesta. Viestintä onkin osuvampi termi ainakin järjestöelämässä, sillä viestintään osallistuvat kaikki ja se on monisuuntaista. Itse asiassa jokainen martta on järjestömme käyntikortti ja viestinviejä. Meidän tulee rohkeasti kertoa järjestöstämme ympäröivään yhteiskuntaan. Vain yhdessä tehden voimme toteuttaa järjestömme kasvun, vaikuttavuuden ja edelläkävijyyden strategiaa.

Viereisellä sivulla on Marttaliiton hallituksen jäsenten kuvat ja yhteystiedot. Toivomme vilkasta viestintää! Otathan rohkeasti meihin yhteyttä, jos haluat vaikka antaa ruusuja tai risuja, tai jos sinulla on kehittämisideoita.

M artta järjestössä tapahtuu paljon myös kesäaikaan. Ilmoittakaa tapahtumistanne paikallisissa ja alueellisissa tapahtumakalentereissa esimerkiksi netissä. Moni lomalainen etsii vapaa-ajan tekemistä, ja jos teidän yhdistyksessänne tapahtuu, niin kertokaa kaikille! Muuten, marttailustakin voi välillä pitää lomaa, jos siltä tuntuu! Voi olla, että kesäpaussin jälkeen yhdistyselämä maistuu entistä paremmalta, kun syyskausi alkaa.

Minulle tärkeintä on viettää aikaa läheisten kesken. Kesä on yritykseni sesonkiaikaa, mutta aion silti ehtiä katsomaan esikoiseni ja keskimmäisen poikani jalkapallo-otteluita, nuorimmaiseni kanssa ongelle sekä mieheni kanssa tanssilavalle. Kyllä kesällä jaksaa, kun joka-aamuinen pulahdus järveen auringon noustessa antaa energiaa.

Antoisinta viestintää on kasvokkain tapaaminen. Nykäisethän hihasta, jos kohtaamme!

Marttaliiton puheenjohtaja | lea.sairanen@martat.fi | +358 50 322 1726 MarttaMamma marttamamma/ marttamamma.blogspot.fi Marttaliitto, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki

MARTAT 3 | 2016

| 55

Elämänmeno

Onnittelemme 95 VUOTTA | Inkeri Nyyssönen 25.1.

Leppävirran Martat • Hilkka-Liisa Hirvikallio 29.5. Kouvolan My • Anja Roos 16.6.

Karjalan tl Laajoen Martat • Eine Similä 25.6. Toijalan My 90 VUOTTA | Aino Velin 13.3. Karkkilan Martat • Sirkka-Liisa Hiltunen 22.3.

Leppävirran Martat • Helena Arponen 1.4. Karsturannan Martat • Saara Nikola 2.6. Kouvolan My • Kirsti Leppänen 28.6.

Paason Martat • Leena Seuri 23.7. Leppävirran Martat • Sylvi Jokela 8.8. Virtain Martat 85 VUOTTA | Maria Keinänen 13.3. In-

kilänmäen Martat • Hilkka Kuusisto 12.6.

Suopellon Martat • Salme Lehtoranta 13.7. Jalkarannan Martat • Kyllikki Simos 15.7. Pyhtään kirkonkylän Martat • Anja Haaranen 8.8. Keskikaupungin Martat Savonlinna

80 VUOTTA | Pirkko Kiiski 20.3. Uudenkaupungin My • Kaisa Imeläinen 5.5. Tainionkosken Martat • Anja Ahola 7.5. Vanjärven Martat • Anni Puurtinen 7.5. Poukkusillan Martat • Taina Sääskilahti 24.5.

Saarenkylän Martat • Raili Hietikko 30.5.

Teuvan Martat • Anna-Liisa Lehto 18.6.

Nummelan Martat • Toini Turunen 25.6.

Tainionkosken Martat • Aino Ranne 29.6.

Nakkilan Nykymartat • Sinikka Taramaa 30.6. Tornion Martat • Terttu Suoninen 16.7. Kiteen Säyneenkylän Martat • Kirsti Ojala 22.7. Paavolan Martat • Toini Sistonen 2.8. Tohmajärven Kemien Martat • Lilja Spring-Ollila 20.8. Saarenkylän Martat 75 VUOTTA | Anja Valo 22.12.2015 Uudenkaupungin My • Tuula Salminen 30.12.2015 Uudenkaupungin My • Eila Mäkinen 1.1. Uudenkaupungin My • Hanna-Leena Laiho 11.2. Uudenkaupungin My • Sinikka Virtanen 21.4. Vihtavuoren Martat • Lea Akkanen 2.5. Karkkilan Martat • Liisa Kortelainen 8.5. Parsiaisen Martat • Marjatta Havu 14.5. Leppävaaran Martat • Marja-Leena Puhakainen 17.5. Karsturannan Martat • Elsa Niemelä 18.5. Vihtavuoren Martat • Maija Klemettinen 22.5. Tainionkosken Martat • Sirpa Saari 27.5. Hallin Martat • Matti Hytönen 4.6. Liimattalan Martat • Ritva Sirviö 11.6. Korpilahden Martat • Marja-Terttu Valkeinen 11.6. Lokalahden Martat • Raili Miikki 13.6. Tainionkosken Martat • Tais56 | MARTAT 3 | 2016

Vauvoja »Vaivion » Marttojen jäsen Reetta Huikuri ja puolisonsa Mikko Huikuri saivat Helvi-tytön 2.2.2015. Yhdistys kävi tuomassa rotinoita ja onnittelemassa perhettä.

to Hakulinen 28.6. Kiteen Säyneenkylän Martat • Kirsti Kirveskallio 28.6. Nummelan Martat • Marja-Leena Walliander-Lampila 1.7. Forssan Martat • Kaarina Aarnos 12.7. Korpilahden Martat • Liisa Karppinen 12.7. Perttula-Uotilan Martat • Tuula Hakala 14.7. Teuvan Martat • Pirkko Toropainen 14.7. Kiteen Juurikan My • Irma Allila 18.7. Teuvan Martat • Kaarina Välimaa 20.7. Saarenkylän Martat • Ulla Koski 25.7. Laitilan My • Arja Leinonen 28.7. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Kaarina Luukkonen 1.8. Karsturannan Martat • Irma Tuomainen 9.8. Kuusankosken Herttamartat • Raija Kaarina Aleksejev 10.8. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Lea Lotti 16.8. Perttula-Uotilan Martat • Ulla-Maija Korvenranta 17.8.

Nummelan Martat 70 VUOTTA | Tuulikki Heikkinen

19.10.2015 Uudenkaupungin My • Anneli Reinikainen 26.11.2015 Uudenkaupungin My • Marjatta Hellsten 8.1. Uudenkaupungin My • Helena Lomppi 13.1.

Uudenkaupungin My • Sirkku Konttinen 22.1. Herttoniemenranna Martat • Soile Ensio 16.3. Karjasillan Martat • Marja Saara Vainio-Kaila 21.3. Vanjärven Martat • Raija Komi 25.3. Karsturannan Martat • Salme Santavuori-Brander 8.4. Turun Uittamon Martat • Mirva Nurmi 11.5.

Turun Uittamon Martat • Sirpa Suomela 17.5. Karjasillan Martat • Eila Pyhäjärvi 30.5. Alakorkalon Martat • Anneli Ahtola 2.6. Linnan Martat • Tarja Aittakorpi 2.6. Perttula-Uotilan Martat • Soile Neuvonen 3.6. Imatran My • Aila Kauppi 4.6.

Savitaipaleen Kirkonseudun Martat • Asta Repo 6.6. Saarenkylän Martat • Mirja Tuuva 6.6. Imatran My • Sirkka Gröhn 9.6.

Kiteen Juurikan My • Eeva Raatikainen 9.6. Launeen Martat • Kerttu Kilo 11.6.

Laihalan-Rapattilan Martat • Eija Fröberg 13.6. Porvoon Karjalaiset Martat • Heidi Kubierske 14.6. Lauttasaaren Martat • Raila Toivanen 15.6. Kuusankosken Herttamartat • Leena Räsänen 28.6. Imatran My • Raili Hulkoo 29.6. Linnan Martat • Kyllikki Reponen 6.7. Nakkilan Nykymartat • Eila Rantsi 7.7. Launeen Martat • Ritva Venäläinen 10.7. Lapinlahden Martat • Eija Patrakka 21.7. Niinisalon Martat • Marjatta Rinne 28.7. Linnan Martat • Karin Glader 29.7. Turun Uittamon Martat • Hellevi Piiroinen 1.8. Imatran My • Pirjo Lankinen 2.8. Imatran My • Suoma Lappalainen 6.8. Puttaan Martat • Maire Luhtala 11.8. Teuvan Martat • Irene Väätäinen 14.8. Pitkälahden Martat • VirpiRiitta Kumlander 15.8. Niinisalon Martat • Senja Hämäläinen 20.8. Kiteen Säyneenkylän Martat 65 VUOTTA | Ritvaleena Kangaspunta 5.3. Karsturannan Martat • Raila Räkköläinen 10.3. Karsturannan Martat • Risto Venäläinen 14.3. Karsturannan Martat • Pirjo Saarnio 22.4. Karsturannan Martat • Anja Kuivala 20.5. Äänesalon Martat • Liisa Aaltola-Viljanen 26.5. Jalkarannan Martat • Anni Hokkanen 26.5. Keski-Jyväskylän Martat • Leena Kärhä 26.5. Keski-Jyväskylän Martat • Sirpa Rahikainen 26.5. Tainionkosken Martat • Helena Lappalainen 30.5. Pyhtään kirkonkylän Martat • Katri Turunen 3.6. Parsiaisen Martat • Kirsti Seppälä 22.6. Karkkilan Martat • Eva Berglund-Kostamo 6.8. Pitkälahden Martat 60 VUOTTA | Anna Heikkinen 6.3. Karsturannan Martat • Sirpa Annala 28.3. Lapuan Martat • Marja-Leena Lahti 31.3.

Karkkilan Martat • Pirjo Kesti 17.4. Karjasillan Martat • Airi Alatalo 15.5. Kokkokankaan Martat • Tuulikki Leikas 24.5.

Teuvan Martat • Kirsi Siljamäki 29.5. Teuvan Martat • Anja Janhonen 3.6. Karkki-

Osanottomme lan Martat • Hannele Helminen 5.6. Linnan Martat • Irene Himanen 8.6. Saksalan Martat • Ritva Kemppainen 9.6. Saksalan Martat • Ritva Pasanen 9.6. Pukinmäen Martat • Seija Inkinen 12.6. Paavolan Martat • Paula Laakso 22.6. Pyhtään kirkonkylän Martat • Marja Runtti 29.6. Karjasillan Martat • Sisko Väisänen 6.7. Lapinlahden Martat • Paula Smal 15.7. Karjasillan Martat • Eva Vilpponen 16.7. Lapinlahden Martat • Tarja Merivirta 3.8. Hautjärven Martat • Gundel Rantalainen 3.8. Porvoon Karjalaiset Martat • Soili Mäkelä 4.8.

Keski-Jyväskylän Martat • Erja Koskinen 5.8. Linnan Martat • Ritva Tuokkola 11.8.

Launeen Martat 55 VUOTTA | Tiina-Riitta Virrantaka

28.3. Karsturannan Martat • Pirkko Viikkilä 27.5. Keski-Jyväskylän Martat • Eili Jalonen 1.6. Karjalan tl Laajoen Martat • Pirkko Rantaiso 9.6. Patelan Martat • Riitta Kivelä 10.6. Keski-Jyväskylän Martat • Anne Minkkinen 10.7. Keski-Jyväskylän Martat • Helena Partanen 10.8. Tohmajärven Kemien Martat • Outi Linqvist 12.8.

Forssan Martat

50 VUOTTA | Anu Nurmela-Tulp 20.1.

Herttoniemenranna Martat • Päivi Karjalainen 2.4. Tahiniemen Martat • Kirsi Rieppo 1.6. Pitkälahden Martat • Elina Uusikartano-Järvi 2.6. Herttoniemenranna Martat • Päivi Kiveinen 1.7. Laitilan My • Tarja Nuutinen 9.7. Imatran My • Riitta Hakulinen 1.8. Tahiniemen Martat 40 VUOTTA | Katri Raeske 12.2. Karkki-

lan Martat

30 VUOTTA | Sanna Ojalehto 2.8. Karja-

sillan Martat

KORJA A MME Tähteen Marttojen jäsenen, Helga Kekin, muistokirjoitus oli lehdessä 2/2016, ja siinä oli väärä päivämäärä. Helga Kekki nukkui pois 26.12.2015.

»Pitkäaikainen » jäsenemme Aune Halava nukkui pois 98-vuotiaana 11.3.2016.

Hän oli syntynyt 1.3.1918 Koiviston Tiurin saaressa. Marttoihin Aune liittyi Paraisilla vuonna 1952. Kiitollisuudella elämänmyönteistä Aunea muistaen Paraisten Marttayhdistys »Aino » Koponen (o.s. Naumanen, s.

28.6.1927) nukkui ikiuneen 21.10.2015 lyhyen sairastelun jälkeen 88 vuoden ikäisenä. Siunaustilaisuus pidettiin Vangasniemen kappelissa Pieksämäellä 29.11.2015. »Tarkkolan » Marttojen pitkäaikainen jäsen Laura Hikipää poistui keskuudestamme 87-vuotiaana 1.4.2016. Hän oli yhdistyksemme aktiivinen jäsen 62 vuoden ajan ja toimi muun muassa hallituksessa ja taloudenhoitajana. Lauralla oli joka tilaisuudessa runo hallussa. Lauraa lämpimästi muistaen Tarkkolan Martat »Nastolan » kirkonkylän Marttojen jäsen Raija Marjatta Hölttä nukkui pois 70-vuotiaana 25.3.2016. Ahkeraa marttaa ja sihteeriä lämmöllä muistaen Nastolan kk:n Martat »Hautjärven » Marttojen pitkäaikainen jäsen Anja Jokinen nukkui pois 86 vuoden ikäisenä 3.4.2016. »Kunnioitettavan » pitkät jäsenyydet päättyivät, kun toimintaryhmämme kunniajäsenet Sirkka-Liisa Seppälä (94 v.) ja Ester Ahti (108 v.) menehtyivät viime vuoden lopulla.

Joukostamme poistui myös Turun Marttayhdistyksen kunniajäsen, Keskimarttojen toimintaryhmässä aktiivisena loppuun asti toiminut Talvikki Kaski (87 v.). Opimme tuntemaan hänet elämänmyönteisenä, toiset huomioonottavana ja lämminhenkisenä marttana.

He kaikki antoivat aikanaan arvokkaan panoksensa Keskimartoille. Kiitollisina ja lämmöllä muistaen Turun Marttayhdistys, Keskimartat toimintaryhmä.

»Muistoissamme » Leena Pennanen: Tiistaisten martta-jäseniltojen hyväntuulinen ja itseironinen hauskuuttaja on poissa. Vahvasti elämässä ja toiminnassa mukana ollut yhdistyksemme kunniamartta sai kutsun ja siirtyi ajattomuuteen 83-vuotiaana 14.3.2016, varmaankin toivomallaan tavalla, omassa kodissaan ja valmiina tulevaan arkiseen päivään.

Jäämme häntä kaipaamaan, erityisesti hänen huumoriaan ja sanavalmiuttaan. Leena oli Pirkkalan Marttayhdistyksen jäsen vuodesta 1981 ja oli vahvasti yksi meistä. Vastuutehtävistä hän ei ollut kiinnostunut, vaan suoritti innostuneena taitoavaimia ja osallistui jäseniltoihin tuoden niihin rentoa ja iloista mieltä. Iloitsimme jokaisella kerralla, kun hän jaksoi lähteä jäsen-iltaan mukaan.

Leena Pennanen teki elämäntyönsä kirkollisessa elämässä tunnetun rovastin puolisona, neljän lapsen äitinä ja toimenhaltijana seurakunnassa. Ei varmaankaan ollut aina kovin helppoa toimia kirjanpitäjänä seurakunnassa, jonka kirkkoherra oli oma aviopuoliso.

Kotiasiat tahtoivat joskus heijastua ja kuulua myös seurakunnan virastossa.

Eläkevuosien alkuun sijoittui aviomiehen omaishoitajana toimiminen. Viimeiset kaksikymmentä vuotta Leena eli vahvasti omaa elämäänsä ja oli varsin toimelias. Leena-mummo oli korvaamattoman rakas ja tärkeä lapsille ja lapsenlapsille.

Leenan elämänasenne oli myönteinen, hän oli vahva ja määrätietoinen.

Vanhoihin asioihin ei saanut jumittua ja anteeksiantamus, armo kannatteli.

Sairauksistaan hän totesi, että ”mulla on ne kaikki” ja silti elämä oli hänelle ihme ja suuri ilo! Leenasta jäi meille valoisa muisto. Denise Gauffin-Kostilainen, Pirkkalan Marttayhdistyksen puheenjohtaja 

Postia Elämänmenoon Elämänmeno-sivuilla julkaisemme marttojen onnittelu- ja osanottoilmoituksia sekä vauvauutisia. Syntymäpäiväsankareita juhlitaan tasavuosin, mutta yli satavuotiaita vaikka joka vuosi. Yhdistykset ja yksittäiset martat voivat lähettää ilmoituksia. Jos lähetät onnitteluja yhdistyksenne jäsenten puolesta, pyydä päivänsankareilta lupa nimien julkaisemiseen. HUOM! Martat-lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä. Kaikki palstalle tulevat tiedot ovat yhdistysten tai marttojen itsensä lähettämiä. Syntymäpäiväilmoitukset julkaistaan siinä lehdessä, joka ilmestyy lähimpänä merkkipäivää, ellei lähettäjä toisin toivo. Jos haluat ilmoituksen johonkin tiettyyn numeroon, ilmoituksen pitää olla toimituksessa vähintään kuukautta ennen ilmestymispäivää. Osanottoilmoitukset ja vauvauutiset pyrimme julkaisemaan seuraavassa mahdollisessa lehdessä, kun tiedot ovat saapuneet toimitukseen. Kuvia julkaisemme lähinnä vauvauutisten yhteydessä. Lähetä posti osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat/Elämänmeno, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

MARTAT 3 | 2016

| 57

MOnessa muk ana

1

Pielaveden Rannankylän Martat neuloivat junasukkia ja hypistelymuhveja. Sukat jaetaan vauvoille neuvolan kautta ja muhvit lahjoitettiin vanhustyönkeskukseen ja palvelukoti Elorantaan.

5

Nelimartat valmistivat 85 muhvia ja villasukkia Alajärven seitsemään hoivakotiin.

6

Hyvän Tuulen Martat pitivät muhvitalkoot. Käsityöt lahjoitettiin kahteen muistisairaiden hoitokotiin. Kuvassa Tuula Rötsä ja Tarja Kilpeläinen vierailulla hoitokoti Lieksan Kotipirtissä.

2

Pohjois-Juvan Martat neuloivat pinon muhveja Juva-kodin senioreille.

3

Laajoen Martat kutoivat muhveja Mynämäen vanhainkotiin ja dementiakotiin. Kuvassa Marjut Urhonen (vas.), Satu Haanperä, Raili Rauvola, Anneli Vieno ja Lea Eklund.

8

Lapinlahden Martat veivät hypistelymuhvit terveyskeskuksen dementiayksikkö Jukolan asukkaille.

HYPISTELYMUHVEJA Martat ottivat omakseen idean hypistelymuhvista. Niitä on valmistettu yhdistyksissä ja lahjoitettu paikallisiin hoitolaitoksiin. Muhviin kiinnitetään esimerkiksi nappeja, tupsuja ja virkattuja kuvioita.

Muhvi lämmittää ja antaa tekemistä käsille, mikä saattaa rauhoittaa esimerkiksi muistisairasta henkilöä.

9

Karelian Martat ja MM-Martat neuloivat 150 hypistelymuhvia muistisairaille ja erityislapsille. Kuvassa ahkerat neulojat Maili Vähäniitty (vas.), Aila Lundgren, Eeva Mikkola, Ritva Hämäläinen ja Sirkka-Liisa Vänskä.

7 4

Rovaniemen Marttayhdistys lahjoitti hypistelymuhveja Lapin Muistiyhdistykselle.

58 | MARTAT 3 | 2016

Kiimingin Martat ja Punaisen Ristin Kiimingin ystävätoiminta veivät hypistelymuhveja Palvelukeskus Jaarankartanon asukkaille. Mukana martat Liisa Ketola, Jaana Karjalainen, Leena Mikkonen ja Sisko Jaakola sekä Punaisesta Rististä Päivi Selin ja Aila Berg.

10

Lemin Mukavat Martat valmistivat havukransseja Pirkko Sihvon johdolla ja ahkeroivat hypistelymuhveja Palola-kodin asukkaille.

14 11

Kouvolan Kukko-Marttojen saunavihtatalkoot pidettiin Jokelan myllyllä, Kouvolan Valkealassa, saunaja myllyperinteitä kunnioittaen.

17

Alajärven Nelimartat virkkasivat vihanneksia kaupungin päiväkoteihin.

K ÄSITÖITÄ , PERINTEITÄ

Airi Väänänen sai valmiiksi Marttaryijyt. Polku-ryijy menee tyttärelle, Retki-ryijylle on paikka katsottuna omassa kodissa.

12

Toivakan Martat luovuttivat Toivakan seurakunnalle 45 paria vauvatöppösiä kastekoteihin annettavaksi.

18

Kären Martat lahjoittivat neulomansa peiton Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin Armilan saattohoito-osastolle.

15

Ylä-Valtimon Martat tekivät keppihevosia myyjäisiin. Illan vetivät nuorisojäsenet Kiira (11) ja Laura (13), kuvassa edessä.

13

Lapuan Martat veivät virkkaamiaan vihanneksia paikallisiin päiväkoteihin. Kuvassa Ritva Vilpakka (vas.), Kirsti Nyrhilä ja Arja Karjalainen.

16

Lokalahden Martat lahjoittivat rannelämmittimiä Salmenkartanon palvelukeskuksen asukkaille ja ohjaajille.

19

Puistolan Martat pitävät syysmyyjäiset Puistola-päivien aikaan. Marttalassa voi nauttia munkkikahvit ja puuroa, myynnissä on leivonnaisia, hilloja ja käsitöitä ja tarjolla myös arpajaiset, kirpputori ja taimitori.

MARTAT 3 | 2016

| 59

MOnessa muk ana

20

Eija Tuukkanen piti Sepänkylän Martoille kurssin Suolaiset tarjottavat juhlaan.

KEITTIÖSSÄ

24

Kittilän Martat osallistuivat Uskon yö -tapahtumaan ja järjestivät Kittilän seurakuntatalolle Sen seittemän sortin kahvilan. Esillä oli malliannokset, joiden perusteella asiakkaat tekivät tilauksensa.

27

SPR:n Savitaipaleen osasto järjesti Marttojen kanssa tapahtuman Wirkistystä Wanhuksille Wappuna Wapaaehtoisvoimin. Savitaipaleen Kirkonseudun Martat ja Hyrkkälän Martat leipoivat munkit ja tekivät siman.

25

Tornion Martat järjestivät kesäjuhlan Marjaluodossa, mukana olivat myös Karungin Martat ja Kokkokankaan Martat.

21

Keihäskosken Martat valmistivat sosekeittoja Maarit Rantakarin opastuksella.

28 22

Sipuli-ilta Itä-Porin Marttojen tapaan.

23

Kiteen Säyneenkylän Martat neuvoivat Somalian ja Eritrean pojille karjalanpiirakoiden ja perunakakkaroiden tekoa.

60 | MARTAT 3 | 2016

TALKOITA JA hyvää mieltä

26

Vauhtimartat järjestivät Tampereen Hämeenkadulla hyvän mielen tempauksen ja jakoivat ohikulkijoille ilmaisia muurikkalättyjä.

Keski-Suomen Martat olivat mukana järjestämässä senioritapahtuma Vertaishässäkkää, jossa tutustuttiin eri kulttuureihin. Marttojen pisteellä maisteltiin Swazimaan herkkuja.

Kuvassa Maire Korhonen (vas.) Keljonkankaan Martoista käsityöpisteellä.

29

Luvian Martat järjestivät Garderobin merkeissä tuunattujen vaatteiden muotinäytöksen. Tilaisuudessa oli myös tuunattujen vaatteiden myyntiä, kirpputori ja Kello viiden tee.

37

Kuusankosken Herttamartat tekivät virkistysretken Vierumäen urheiluopistolle.

30

Kempeleen Martat järjestivät Lakeuden marttayhdistysten kokoontumisen ja oman yhdistyksen vuosijuhlan. Kakku koristeltiin Martatlogolla. Tilaisuudessa 40-vuotismerkin saivat Airi Huovinen ja Helinä Liljamo, pronssisen ansiomerkin Raili Kaveri, Raija Rumpunen ja Salme Meriläinen.

33

Lokalahden Martat lahjoittivat jäsenilleen Martta-logolla varustetut turvaliivit. Kyllä martta näkyy!

38

Ihamaniemen Martat ja Enonkosken Martat tekivät kesäretken Joensuuhun ja Lieksaan, kohteina Kahvila Houkutus, Eeva Ryynäsen ateljee, Ravintola Isäntärenki, Pielisen museo ja Lieksan kirkko.

34

Iida Kontunen on kolmannen polven martta. Hän oli Rehulan Marttojen mukana kesätorin kahvituksessa.

39 31

Suomen Merimieskirkko vietti 140-vuotisjuhlaa Meri-Porissa.

Pihlavan Martat hoitivat juhlan muonituksen ja kahvitukset Heli Rämön johdolla. Pääjuhlassa apuna olivat myös Meri-Porin Martat.

32

Puotilan Martat esittelivät muotinäytöksessään kotimaisen Sataneuleen mallistoa.

35

Muurolan Martat Rovaniemeltä lahjoittivat paikkakunnalla asuville myanmarilaisnuorille stipendin musiikkiopintoja varten.

36

Valkeakosken Uudet Martat järjestivät näyttelyn ja tuunaustempauksen Valkeakosken kirjastossa.

TV 1 oli kuvaamassa, ja martat päätyivät televisioon.

Jurvan Martat tekivät kesäretken Vaasaan ja Mustasaareen.

Käytiin mm. Strömsön kuvauspaikoilla, käsityöpuodeissa, Tikanojan taidekodissa ja Michael Lutherin ruusutarhassa.

RETKELLÄ

40

Hildan Martat ja Taavetin Martat kävivät kesäretkellä Suomenlinnassa, Tamminiemessä ja Seurasaaressa.

»Marttayhdistysten » tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteella Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki tai lehti@martat.fi. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Kun otat kuvia, valitse mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Emme palauta palstalle lähetettyjä kuvia. Niiden käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle.

MARTAT 3 | 2016

| 61

Kajaanissa 6.-10.7.2016

www.runoviikko.fi

S 5 vinkkiä helppoon kesään

Matkalle maistuvaan Suomen suveen – ota mukaasi nämä vaivattomat kesäherkut

Valmistuohje

S

Kesäkauden herkku 3

1. Lisää lämmitetty vesi jauhoseoksen joukkoon.

2. Sekoita taikina hyvin ja kaada se voideltuun vuokaan.

3. Anna leivän nousta tunnin

Rantasen Talkkunajauho 1 kg

2

ajan.

4. Paista 175 asteessa 50-60 minuuttia.

Nauti viilin, jugurtin, piimän tai rahkan kanssa Hämäläinen Nopeasti isollekin porukalle 1. Muista–myös palvi- jatalkkunajauho on kypsä viljatuote. kasvishernekeitot Perinteinen hernekeitto 435 g Säilyvä ja helppo kesäruoka, joka maistuu kaikille. Maista myös Kasvis (435 g)- ja Palvihernekeitto (450 g).

4 Aromikasta ja kirkasta kotikaljaa Tuoppi Kotikaljauute 3 x 35 g Vähällä vaivalla kotikaljaa kotiin ja juhliin. Sisältää ohra- ja ruismallasta.

Valmista juomaa 9 l

5

S

Täydellinen maku – nauti!

Tuoppi Kotikalja 0,75 l UUTUUS - Valmis kotikalja maistuu niin yksin kuin ystävienkin seurassa.

1 Uunituoretta helposti mökillä, veneessä, karavaanareille...

Mallasmestarin Saaristolaisleipä 420 g

Pakkauksessa on jauhoseoksen lisäksi kuivahiiva ja paistovuoka. www.facebook.com/kymppi-maukkaat www.facebook.com/laihianmallas

www.laihianmallas.fi www.tuoppi.fi

TUTKITUSTI YKKÖSIÄ Marttojen toimintaa on seurattu viimeisten kuuden vuoden ajan Taloustutkimuksen Neuvontajärjestöt Suomi Tänään -tutkimuksessa. Martat sijoittuivat kolmatta kertaa kärkeen tutkimuksessa, jossa olivat mukana Liikenneturva, Kuluttajaliitto, Maa- ja kotitalousnaiset, Ruokatieto, Veronmaksajain Keskusliitto, ProAgria, Työtehoseura, Taitoliitto sekä Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto.

Liikenneturva, Martat ja Veronmaksajain Keskusliitto olivat tutkituista järjestöistä tunnetuimmat. Niiden toimintaa tai tarkoitusta tuntee 30–37 % suomalaisista 15–79-vuotiaista.

Eri järjestöjen toimintaa tuntevien osuudet ovat kasvaneet kahden vuoden aikana.

Neuvontajärjestöjen ulkoista kuvaa mitattiin kouluarvosanan (4–10) ja seitsemän eri ominaisuuden avulla, jotka liittyvät neuvonnan tai avun saatavuuteen ja järjestön toimintaan.

Martat oli paras kokonaismielikuvaltaan ja seitsemän mielikuvatekijän yhteisvaikutuksessa.

Arvosanalla 8,18 Martat sijoittui kaikkien 10 järjestön yhteisen keskiarvon yläpuolelle.

Marttojen toimintaa tai toiminnan tarkoitusta tuntee hyvin 5 % ja jonkin verran 26 %, eli yhteensä 31 % suomalaisista. Järjestökuvamme vahvuuksia ovat neuvonnan tai avun saatavuus henkilökohtaisesti tai ryhmänä, toiminnan asiantuntemus ja tehokkuus sekä lähestymisen helppous. Näissä ominaisuuksissa Martat on järjestöjen kärjessä. Kokonaismielikuva Martoista sekä neuvonnan saatavuus puhelimitse ja netin välityksellä ovat kehittyneet myönteisesti 2014–2015. Henkilökohtaisen neuvonnan tai ryhmäneuvonnan saatavuudessa on myönteistä kehitystä pitemmällä aikavälillä.

Parantamisen varaakin löytyy: On syytä lisätä viestinnän näkyvyyttä ja avoimuutta erityisesti yhdistyksissä sekä sähköisen neuvonnan ja puhelinneuvonnan saatavuutta. Näissä osioissa sijoituimme neljänneksi.

Kehitetään kaikki yhdessä marttatoimintaa ja viestitään siitä avoimesti omilla paikkakunnillamme. Näin pysymme jatkossakin järjestöjen kärjessä! MARIANNE HEIKKILÄ Lähde: Taloustutkimus Oy, Merja Tuominen. Neuvontajärjestöt Suomi Tänään tammi–helmikuu 2016.

Manner-Suomen 15–79-vuotias väestö, kirjekysely, vastaajia 3 648, ajankohta 12.1.–16.2.2016.

4. – 9.10., 11. – 16.10. ja 18. – 23.10.2016

RANSKAN JA ITALIAN RIVIERA

ATEENA JA SANTORINI

17. – 24.10. ı 1 493 € Sivistyksen, kulttuurin ja kauneuden lähteillä Kreikassa.

Asiantuntijaopas Pirjo Fragkopoulos

MAALAISJUHANNUS SAARENMAALLA

23. – 25.6. ı 398 € Juhannuskokko, tanssiesitykset ja musiikki takaavat tunnelmallisen keskikesän juhlan kauniilla Saarenmaalla.

Asiantuntijaopas Riitta-Liisa Niemenmaa

IRLANNIN KIERTOMATKA HINTA 1 096 € HINTAAN SISÄLTYY

ITALIA

Riviera valloittaa - vuoret ja meri, ylellisyys ja yksinkertaisuus.

Nizza, taiteilijoiden Eze ja Saint Paul de Vence, hajuvesiteollisuuden Grasse, Cannes, Italian Ventimiglia ja rento San Remo, lisämausteena ruhtinaiden Monaco.

• Norwegianin reittilennot turistiluokassa • majoitus kahden hengen huoneessa • ohjelman mukaiset kuljetukset • ohjelman mukaiset retket ja sisäänpääsymaksut • ohjelman mukaiset ateriat 5 x aamiainen, 3 x lounas • suomalaisen asiantuntijaoppaan palvelut perillä

RANSKA Menton San Remo Monaco Ventimiglia Eze Nizza Cannes

Asiantuntijaopas Leila Rajander

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI

I

19. – 26.8. ı 1 658 € Limerick, Galway, Westport, Sligo, Dublin Vihreän saaren kierros kuljetaan osin “Wild Atlantic Way” -reittiä pitkin. Nähdään luonnonihmeitä, ihastellaan värikkäitä kaupunkeja ja kuullaan tarinoita Irlannin historiasta.

Asiantuntijaopas Anu Vikevainen-O’Byrne

24H VERKKOKAUPASTA LOMALINJA.FI

TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102 I RYHMÄT p. 010 289 8101 Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 23 €/varaus. Verkkokaupassa palvelumaksua ei peritä.

kesäkeitaat

Menneiden aikojen lumoa Kaupoissa 26.5.

Pienen lapsen äidin Ida Erikssonin täysihoitolassa vierailevat kulttuuripersoonat Eino Leinosta L. Onervaan.

Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan suomalaisten merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään. Lue myös Paimentyttö, Lapsenpiika ja Emännöitsijä.

Facebook.com/SyrjastakatsojanTarinoita

Marttakahvioissa ollaan kesämielellä ETEL Ä-K ARJAL AN M ARTAT

K YMENL AAKSON M ARTAT

Marttojen vohvelikioski, Satamatori 9, Lappeenranta Puh. 050 461 1025 (myös ryhmävaraukset). Avoinna 31.8. saakka päivittäin klo 10– 22. Säävaraus. »Vohveleita » makeilla ja ruokaisilla täytteillä. Uutuus Marttarella-vohveli (mozzarellajuustoa, pestoa, tomaattia). Kahvia, teetä, mehua. »Martta-alennus » –10 % jäsenkortilla. »Viikoittain » ajankohtaisia kotitalousneuvontavinkkejä, mm.

Vuoden kasvisvalinnat, Vartissa valmista, Mennään mattopyykille, Kesän parhaat grillausvinkit.

Marttakahvio, Kouvolan tori, Kivimiehenkatu 8 Puh. 040 759 6647. Avoinna 3.9. saakka ma–pe 7.30–14 ja la 8–14. »Kahvia, » teetä ja virvokkeita, marttapullia, kahvikakkua, makeita ja suolaisia piirakoita, lohivoileipiä. »Martta-alennus » kahvista jäsenkortilla. »Keskiviikon » kesävinkit klo 10–12, ajankohtaista kotitalousneuvontaa. »Yli » 10 hlön ryhmät: ilmoittakaa tulostanne puh. 040 759 6647.

ETEL Ä-SAVON M ARTAT

Vohvelikioski, Antinkadun ja Valtakadun kulma, Pori Jazz -viikolla 11.–16.7. klo 10– 22 »Kuumia » vohveleita makealla ja suolaisella täytteellä, kahvia ja virvokkeita.

Mikkelin Satamakahvila, Laiturikatu 1 Fb Satamakahvila Mikkeli Avoinna 1.6.–21.8. arkisin klo 7.30–18, viikonloppuisin 9–18.

Pidennetyt aukioloajat markkinoiden ja tapahtumien aikaan. »Suolaista » ja makeaa kahvileipää, vohveleita, irtojäätelöä, C-oikeudet »Martta-alennus » kahvista jäsenkortilla. 26.7. muurinpohjaletut jäsenhintaan.

KESKI- JA ETEL Ä-POHJANM AAN M ARTAT

Torikahvila, Kokkolan tori Puh. 044 3363 210. Tiedustelut myös piiristä, puh. 06 8313 127 (ark. klo 9–12) Avoinna (säävaraus): 1.–18.6. ja 15.–31.8. ke klo 8–21, pe ja la 8–15.

20.6.–13.8. ma, ti, to, pe ja la klo 8–15, ke klo 8–21. »Suolaista » ja makeaa; Marttojen keittiöllä lähiraaka-aineista leivottuja leivonnaisia. Kahvia, teetä, kaakaota, lähilimsaa, irtojäätelöä. Kotipullaa. Keskiviikkoisin tuoreita munkkirinkilöitä!

LOUNAIS-SUOMEN M ARTAT

POHJOIS-K ARJAL AN M ARTAT

Marttakahvio, Joensuun tori puh. 050 300 05 02 Avoinna 31.8. saakka. Lasten piirakkakoulut heinäkuussa.

29.4.–31.5. ma–pe 7.30– 16.30, la 8–15, su 29.5. 10–15 6.6.–24.6. ma–pe 7–17, la 8–15, su alk. 5.6. 10–15 27.6.–14.8. ma–pe 7–18, la 8–15, su 10–15 15.8. alk. ma–pe 7.30–16.30, la 8–15, su 21.8. 10–15 »Lasten » piirakkakoulut piirakkapajalla 5.7., 7.7., 12.7., 14.7., 19.7., 21.7., 26.7. ja 28.7. Tilauksesta myös ryhmille. »Marttakahvio » on Joensuun torin sydän! Tervetuloa nauttimaan kesän parhaista hetkistä kahvikupposen, uunituoreiden karjalanpiirakoiden ja herkullisten kotitekoisten kahvileipien ääreen.

kupongit

Marttojen golfmestaruuskilpailut 2016 järjestetään perinteisesti Martan päivänä 26.7. Annilan golfkeskuksessa Mikkelissä yhteislähtökilpailuna.

Par on parasta itse tehtynä!

Mitä mieltä M artat-lehdestä 3/2016?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiä

KILPAILUKUTSU MARTTAGOLFIIN AIK ATAULU

»Ilmoittautuminen » klo 7.30 alkaen »Aamukahvi » klo 8 »Kisojen » avaus ja info 8.40, jonka jälkeen siirtyminen teepaikoille.

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla (lehti@martat.fi) tai postikortilla (Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki).

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

»Palautteen » lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Marttojen kangaskassia.

LISÄTIEDOT: Muonion Martat, Antero Lehtinen

p. 040 720 1084, Tapani Kivimäki p. 0400 312 500 www.annilangolfkeskus.fi

Tunnus 5001880

ILMOITTAUDU 11.7. mennessä Annilan golfkeskukseen toimisto@annilangolfkeskus.net tai p. (015) 335 518. Ilmoittautuessasi kerro marttayhdistyksesi, golfseurasi ja tarkka tasoituksesi.

00003 Vastauslähetys

»Yksi » pelisarja, Martat, pelimuotona pistebogey, naiset punainen tee, miehet keltainen tee. »Pelivaatimus » Green Card, maksimi pelitasoitus 36. »Kilpailu » on vain martoille. »Osallistumismaksu » 65 € sisältää kilpailu- ja pelimaksun, rangepallot, aamukahvin, Arskan letut taukokioskilla ja ruokailun pelin jälkeen.

Palvelukortti

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

POHJOIS-SAVON M ARTAT

Marttakahvio, Kuopion Kauppatori Puh. 050 339 4258 (myös ryhmävaraukset). Avoinna 31.8.saakka, touko- ja elokuussa klo 8–15, kesä- ja heinäkuussa klo 7–15.30. Säävaraus: sateella olemme kiinni. »Kahvia, » teetä, pullia, makeita ja suolaisia piirakoita, sämpylöitä, pannurieskaa, maakunnan maistuvimmat Ämmät. »Martta-alennus » –10 % kahvista ja leivonnaisista jäsenkortilla. »Martan » päivänä pe 26.7. tarjolla martan marjapiirakkaa, santsikuppi kaupan päälle.

2016

Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

Kesäkahvila Pesutupa, Kaupunginmuseon pihapiiri, Öllerinkatu 3, Riihimäki Avoinna 5.6. alkaen kesäsunnuntaisin klo 12–16 (ei juhannussunnuntaina) syyskuulle asti. »Reilun » kaupan kahvia ja teetä, makeita ja suolaisia leivonnaisia, myös gluteeniton vaihtoehto. »Yhteistyössä » kaupunginmuseon kanssa mm. kirpputoripäiviä, neuvontapäiviä, pihatansseja. www.riihimaenmartat.fi

/

Asiakasnumero osoitelipusta

00003

Perinneruokaa Taidemuseon pihalla, Kuninkaankatu 37, Rauma. Lapskoussia, pankak-

RIIHIM ÄEN M ARTAT

 Osoitteenmuutos alkaen

Vastauslähetys

RAUM AN M ARTTAYHDIST YS

koa, topseilvellinkiä ja mallassämpylää 25.–29.7. klo 11–14 ruoan riittoisuuden mukaan.

Monipuolinen harrastekäsitöiden näyttely 24.–28.7. klo 10–18 ja 29.7. klo 10–20, Marttapirtti, Luostarinkatu 4.

MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s. 63.

66 | MARTAT 3 | 2016

uusi alku

Sääpäiväkirja Kesäkuu

HEINÄKUU

ELOkuu

1

1

1

2

2

2

3

3

3

4

4

4

5

5

5

6

6

6

7

7

7

8

8

8

9

9

9

10

10

10

11

11

11

12

12

12

13

13

13

14

14

14

15

15

15

16

16

16

17

17

17

18

18

18

19

19

19

20

20

20

21

21

21

22

22

22

23

23

23

24

24

24

25

25

25

26

26

26

27

27

27

28

28

28

29

29

29

30

30

30

31

31

MARTAT 2 | 2016

| 67

Kiitos valinnastasi.

Suomalainen Dansukker Taloussokeri valmistetaan sokerijuurikkaasta, jota viljelee maassamme noin 800 sopimusviljelijää. Viljelijöiden lisäksi Suomen sokeriteollisuus työllistää maassamme satoja henkilöitä. Valitsemalla markkinoiden ainoan täysin suomalaisen sokerin tuet arvokasta suomalaista työtä.

Muistathan, että suomalaiset marjat ansaitsevat arvoistaan seuraa – täysin suomalaista sokeria!

Nyt etsitään Suomen kansallisherkkua!

Osallistu kisaan kehittämällä oma reseptisi ja jakamalla kuva valmiista ehdotuksestasi Instagramissa #KANSALLISHERKKU Lisätietoja: dansukker.fi

Kisaan voi osallistua 23.6.–31.8.2016.