Martat lehti 4-2024

Jou

lu a i na

ajat u ksissa Joulu aina ajatuksissa

Kynt tilän valoa, tont tulan touhuja, aikaa tunnelmointiin

Kynttilän valoa, tonttulan aikaa tunnelmointiin

J U H L A V U O S I P Ä Ä T T Y Y UH AVUOSI PÄÄTTYY

Suzanne Innes -Stubbin uzanne nnes- tubbin ter veiset martoille terveiset martoille

KOHTAAMINEN

Liisa Eerolalle kiireettömyys on modernia luksusta

SESONKI

Juhla - ateria Juhla-ateria tehdään edullisesti

Ylellinen neuletakki hienoa merinovillaa

Pitkästä, väljän mallisesta merinoneuletakista saattaa tulla uusi suosikkisi: se on nopea pukea päälle ja viimeistelee hetkessä minkä tahansa asukokonaisuuden. Laadukas erityisen hieno merinovilla takaa erinomaisen käyttömukavuuden: se sekä säätelee kehon lämpötilaa ja myös toisaalta tuntuu superpehmeältä iholla. Vartalolle edullinen malli, pidentävä huivikaulus ja päällitaskut.

Tilaa nyt tämä 100-prosenttista uutta villaa (merinoa) oleva neuletakki ja Ylellistä pehmeyttä edulliseen hintaan ja ilman toimituskuluja!

Kaikki koot: 1 hinta

Normaali koko 38-54 | Lyhyt koko 19-25

Pituus NK 75 cm | LK 71 cm

100% uutta villaa (merinoa); konepesu

1581-309 beige

1581-609 musta

1581-009 punainen

1581-209 jadenvihr.

1580-909 t.sininen

1581-409 harmaa

1581-109 v.sininen

KOKOVINKKI

Oletko enintään 165 cm pitkä ja onko kokosi yleensä 44?

Kokeile lyhyttä kokoa 22 ja koe, miltä täydellisesti istuva vaate tuntuu!

Lyhyiden kokojen asiantuntija jo yli 50 vuoden ajan

Perinteikäs saksalainen yritys

JO VUODESTA

. 2024

4 Lukijalta

5 Pääkirjoitus

6 ”Haluan tuoda ihmisiä yhteen”

8 Marttakartta

10 Kolumni: Hyviä vai pahoja avaruusolentoja?

11 Katso lähelle: Talven virtaa

12 Martta suosittelee

S E S ONKI

14 Pohjolan pitojen parhaimmistoa

22 Vaahteramäellä valmistellaan jo joulua

28 Lehti lennähti sukan varteen

30 Pehmeä pielus metsän väreissä

32 Oravan unelma

34 Ruukussa & maljakossa: Suorastaan kiharaa

IN S PI R AATIO

36 Odotettavissa erilainen joulu

40 Kotirintaman marttojen työ esiin

44 Minun astiakaappini: Keltaista, kiitos!

48 Marttavisa

MA R TTAI LU

50 ”Me oomma Hailuovosa”

54 Yhdessä & yhdistyksessä

61 Olen martta, siksi opiskelen

62 Monessa mukana

68 Elämänmeno

72 Marttaristikko

74 Kuvamuisto

kukkivasta komistuksesta kehkeytyy entistäkin näyttävämpi, kun varsi saa kihartua vapaasti.

44

hanna koskinen avaa astiakaappinsa, eikä lempiväristä ole epäilystäkään.

30

marttojen metsävuoden päätteeksi neulotaan pehmeä pielus sammaleen sävyissä.

tuomaanristi on tärkein koriste Liisa Eerolan joulussa.

Kiitos värikkäästä lehdestä.

MUKAVAA maanläheistä luettavaa.

KIITOS AJANKOHTAI S IA asioita sisältävästä lehdestä

KIVAN MONIPUOL INEN lehti, muiden marttojen tekemisistä on aina kiva lukea.

R I S TI SANATEHTÄVÄ on odotettu aina.

KIINNOS TAVIA JUTTUJA taas lehti pullollaan.

LEHTI TULEE LUETTUA kannesta kanteen. Uutena jäsenenä nautin lehdestä, monipuolinen. Kiva että on myös käsityöohje mukana.

LUEN MARTTA LEHDEN kannesta kanteen. Ruoka- ja leivontareseptejä kokeilen, kutominen on himoni.

TOINEN LEHTI L IITTYMISEN jälkeen ja mitään erityisen kiinnostavaa luettavaa ei ole. Toivon enemmän hyödyllistä helppoa osaamista arjen pyöritykseen.

SAIN KÄ S IINI EL ÄMÄNI

ENS IMMÄI SEN Martat-lehden ja kuinka ilahduinkaan perinteisyydestä, jota lehti huokui. Kerrankin jotakin pysähdyttävää ja maadoittavaa. Kuinka ihanaa vastapainoa sille joka suuntaan säntäilylle, mitä kaikki muut mediat tuuttaavat. Kiitos lehdestä!

HYVÄ KOKONAI SUUS jutuiltaan, mutta tarviiko lehti näin monta Martta-tuotemainosta?

HAR MITTAA , ETTÄ LEHTI

EI ILME S TY niin usein ja tuntuu, että lehden sisällön tasokin on laskenut hieman.

IHAN MAHTAVA S IENILEHTI – tällaiselle himosinestäjälle tosi mielenkiintoista!

VÄR IKÄ S JA S I SÄLTÖR I-

KA S tietopaketti syyskauden avaamiseen. Kiitos.

KIINNOS TUIN LEHDE S TÄ , en ole vielä martta, hiukan haittaa se, että uutena otetaan jopa liian innokkaasti vastaan, heti pyytämässä johonkin hommaan...

LEHTI TULEE YLEENSÄ

LUETTUA alusta loppuun. Antaa hyviä vinkkejä marttatoimintaan, kertoo mielenkiintoisesti marttojen historiasta. Loppupuolen kuvakavalkadi ei aina innosta, niin paljon toistoa ja pönötyskuvia. Yksi jutun aihe voisi olla, kuinka opin ottamaan kuvia, joissa näkyy enemmän toimintaa, marttailun ydintä.

MONE SSA MUKANA palsta kiinnosti eniten: miten monipuolista toimintaa martoilla on.

TOIVE: voisi ilmestyä ainakin kuusi kertaa vuodessa.

KIVA ON LUKAI S TA tämä lehti tuttuun tapaan. Printtilehteä on kiva lukea kun tänään kaikki on turhankin paljon digi digi…

KIITOS UUDE S TA neuleohjeesta. Sitä on pakko kokeilla.

TOIVOI S IN JUTTUJA kauan martoissa olleista, eikä sitten vasta, kun ilmoitetaan, että on poistunut keskuudestamme.

LEHDEN KIINNOS TAVIN juttu alkoi sivulta 54. Kuulosti ihanalta, tuollaisen yhdistyksen mukaan minäkin haluaisin.

KIITOS MARTTAL AULUvihkosta!!

UPEA LEHTI täynnä asiaa! Tämän vuoden kannet ihania! Surulliseksi minut teki taas kuva martoista Pridekulkueessa. Suomen naisilla ei ole mitään tarvetta marssia tasa-arvon puolesta eikä marttoina minkään muunkaan asian puolesta, koska olemme sitoutumaton järjestö. Pääkaupunkiseudun (lue Helsingin) martat ei voi edustaa koko Suomen marttoja ja meidän arvomaailmaamme julkisesti. Tähän toivon muutosta! Marttojen esilletulo kuuluu kaikkien kannattajien hyväksymiin tilanteisiin.

MARTAT 4/2024

122. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 4 numeroa vuonna 2024.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002

Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192

Ulkoasu | Teresa Moorhouse

Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@media-q.fi, p. 040 523 8813

Tilaukset: jarjestosihteeri@martat.fi, p. 050 412 1099. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 4 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen

Painopaikka

PEFC/02-31-151 www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

Marttaliitto on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö. Martat toimivat sen puolesta, että kaikilla ihmisillä, kaikenlaisissa kodeissa, olisi hyvä olla. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus.

Hyvästä arjesta parempi maailma

25.11.2024

Joulumieltä etsimässä

HALUSIN L ÄHTEÄ A IDON joulumielen ja -tunnelman hakureissulle hyvissä ajoin syksyllä, kun pääkaupunkiseudun harmaus ja asfalttikadut ympäröivät mielen. Sain ilokseni kutsun Kemijärven Marttojen 100-vuotisjuhlaan ja Lapin Marttojen kohtaamiseen. Vietimme yhdessä rakennettua marttapyhää Kemijärven kirkossa, joka on tärkeä jälleenrakennuksen maamerkki. Kirkko kantaa muistoa sota-ajoista, sillä alkuperäinen rakennus tuhoutui Lapin sodassa. Vietimme Kemijärven Marttojen syntymäpäiväjuhlia kauniisti koristellussa tilassa. Tilaisuuteen osallistui kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Tapio, joka puhui juhlapuheessa arvostavasti marttojen merkityksestä ja aktiivisuudesta paikkakunnalla.

ROVANIEMELL Ä VIER A IL IMME Lapin Marttojen toiminnanjohtajan Liisa Karppisen kanssa joulupukin luona. Tunsimme turistien ja oman joulunajan odotuksen; lapsen mieli katsoo kanssakulkijoita lempeämmällä katseella. Joulupukki oli kovin kiinnostunut marttojen joulunvietosta. Liisa jutteli hänelle, että marttalassa valmistaudutaan Flavours of Finland -kurssien pitämiseen turistiryhmille, muistetaan vapaaehtoisia ja luottamushenkilöitä jouluruokailulla sekä koristellaan jouluinen näyteikkuna.

MARTTA -L IISAN JOULUNA IK AAN kuuluvat riisipuuro, havukranssien työpajat, kässämarttojen tapaamiset, joululeivonta- ja karjalanpiirakkakurssit. Koskettava joulumuisto hänelle oli erämaajouluviikon viettäminen aikoinaan Keimiötunturissa. Erämaan hiljaisuus, narskuva lumi suksien alla, kaminan lämpö, perinteiset jouluruoat, -laulut ja -evankeliumi, paukkuvat pakkaset, joulusauna ja avantouinti revontulten alla. Joulun lumo syntyy yksinkertaisista asioista, joilla on merkitystä juuri tässä hetkessä läheisille.

Joulurauhaa rakkaille martoille vuonna 2024.

PS: Kiitollisena otin vastaan kutsun edustaa järjestöämme itsenäisyyspäivänä Linnan juhlissa, huomionosoituksena 125-vuotis-juhlavuodellemme.

Marianne Heikkilä

Marttaliiton pääsihteeri//marianne.heikkila@martat.fi

Liisa Karppinen (vas.) ja Marianne Heikkilä vierailivat joulupukin luona.

”Haluan tuoda ihmisiä yhteen”

Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb on Marttojen 125-juhlavuoden suojelija. Hän kantaa huolta nuorten mielenterveydestä ja kehottaa marttajärjestöäkin tekemään osansa: – Ihmisten yhdistäminen kasvokkain on asia, jossa Martat voi kannustaa nuoria ihmisiä.

MARIANNE HEIKKILÄ

1. Miten vuosi Marttojen suojelijana ja presidentin edustustehtävissä mukana olleena on kulunut?

– Viimeisten kuukausien aikana olen saanut oppia Marttojen toimintaa ja ymmärtää, miten arvokas voimavara olette niin nuorille kuin vanhoille ihmisille Suomessa. Odotan oppivani järjestöstä vielä lisää tulevaisuudessa.

– Viimeiset kahdeksan kuukautta tasavallan presidentin puolisona ovat olleet kiehtova oppimismatka. Tunnen olevani hyvin etuoikeutettu, kun olen saanut osallistua moniin erityisiin tapahtumiin niin kansainvälisesti kuin kotimaassa sekä saanut tavata monenlaisia ihmisiä. Mutta olipa kyseessä sitten valtionpäämies tai veteraani, kansalaisjärjestön edustaja Kiinassa tai Suomessa, ihmiset ovat loppujen lopuksi vain ihmisiä – yksilöinä kiehtovia.

2 . Mitä olette oppinut ja kuullut kansalaisilta suomalaisesta yhteiskunnasta?

– Olen hyvin vaikuttunut eri alojen ihmisten omistautumisesta ja luovuudesta auttaa muita ja ylläpitää oikeuksia, esimerkkeinä kunnallinen tuki lasten oikeuksille ja taiteilijoiden työ tietoisuuden lisäämiseksi naisten oikeuksista.

– Olen oppinut paljon myös siitä, miten suomalainen yhteiskunta keskittyy vihreään siirtymään ja etsii kestäviä ratkaisuja. Monia innovatiivisia lähestymistapoja otetaan koko ajan käyttöön. Yritykset puhuvat ponnisteluistaan kiertotalouden parissa ja opettajia tuetaan kestävän kehityksen sisällyttämisessä opetussuunnitelmaan kaikissa oppiaineissa (ei vain biologiassa tai maantiedossa).

3. Miten suomalainen ruokaperinne eroaa oman kotimaanne ruokaperinteestä?

– Suomalainen ruoka keskittyy enemmän kalaan, mistä pidän, sillä en syö lihaa, sekä marjoihin, joita rakastan. Muilta osin suurin ero on kahvin juonti (Suomi) teen sijaan (Iso-Britannia). Täytyy ottaa huomioon, etten ole asunut IsoBritanniassa 26 vuoteen, joten en tiedä, miten ruokaperinteet tai ravintolakulttuuri on kehittynyt siellä sen jälkeen.

4. Minkälaisiin asioihin haluatte tulevaisuudessa vaikuttaa? Minkälaisten asioiden parissa olette työskennellyt ja mitä ajattelette nykyisestä työstänne yliopistolla?

– Haluan tuoda ihmisiä yhteen, jotta voimme lisätä keskinäistä ymmärrystä ja ratkoa tulevaisuuden ongelmia yhdessä. Urheilu ja musiikki ovat intohimojani, joten olen erityisen kiinnostunut näkemään, miten urheilu ja musiikki voivat tuoda ihmisiä yhteen. Olen myös kiinnostunut työskentelemään nuorten parissa, etenkin heidän, jotka kokevat itsensä syrjäytyneiksi tai joiden mielenterveys on vaarassa. Olenkin jo mukana useissa nuorten parissa työtä tekevissä järjestöissä. Toinen erityinen mielenkiinnon kohteeni on lähisuhdeväkivalta. Se on aihe, josta meidän täytyy puhua avoimemmin Suomessa. Järjestin pari kuukautta sitten pyöreän pöydän tapaamisen oppiakseni aiheesta enemmän alan ammattilaisilta.

– Työni Aalto-yliopistossa keskittyy liiketoiminnan vaatimustenmukaisuuteen ja etiikkaan. Valmistelen parhaillaan kurssia, jota tulen opettamaan keväällä. On hyvin mielenkiintoista siirtyä liike-elämästä akateemiseen maailmaan – tahti on hitaampi, mutta on paljon enemmän aikaa ajatella, lukea ja syventyä aiheeseen. Odotan myös innolla kuulevani opiskelijoiden mielipiteitä kurssin aikana.

5. Martoilla on juhlavuoden teemana metsä. Mitä se merkitsee teille?

– Rakastan metsää – se merkitsee minulle rauhaa, hiljaisuutta ja luontoa. Käyn ulkovalmennustunnilla, joka järjestetään metsässä. Kun tekee punnerruksia nenä männynneulasissa tai halaa puuta parantaakseen voimaa käsivarsissa ja jaloissa, tuntee todella olevansa läheisessä yhteydessä luontoon. Se on sekä rentouttavaa että motivoivaa.

6. Martat ovat mukana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, varautumista ja omatoimista varautumista vahvistavissa työryhmissä ja verkostoissa. Miksi nämä aiheet ovat tärkeitä kansalaistaitoja?

– Aina on hyvä varautua hätätapauksiin, olipa kyseessä sitten asia, joka koskettaa yksilötasolla tai laajemmin yhteiskuntaa. Valmistautuminen auttaa vähentämään epävarmuuden aiheuttamaa stressiä sekä käytännössä parantaa kykyä selviytyä vaikeasta tilanteesta.

7. Kotitalousneuvontajärjestönä ja kansalaisyhteiskuntaa vahvistavana toimijana marttajärjestön työlle on ollut tarvetta jo 125 vuotta. Mitkä ovat mielestänne sellaisia asioita, joihin meidän tulisi tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomioita?

– Meidän tulee kiinnittää huomiota nuorten mielenterveyteen, joka on heikentynyt viime vuosina, etenkin koronaviruspandemian jälkeen. Nuorten yksinäisyys näyttää myös olevan yksi eniten heitä koskettava asia tällä hetkellä. Tämä käy ilmi UNICEF:in ja Brand Ukrainen tutkimuksesta. Ihmisten yhdistäminen kasvokkain on siis asia, jossa Martat voi edelleen kannustaa nuoria ihmisiä.

LYHYESTI:

1. Kun haluan helliä perhettä, valmistan heille kasvislasagnea.

2. Jos saisin mahdollisuuden muuttaa maailmaa, aloittaisin lopettamalla kaikki sodat ja pakottamalla toimeen ilmastonmuutosta vastaan.

3. Minulle on vaikeaa luopua teestä.

4. En koskaan voisi lopettaa oppimista.

5. Jos viettäisin päivän läheisten kanssa, keskittyisin siihen, että minulla olisi aikaa jutella kaikkien kanssa. Jos se on lähisukulaiseni kanssa, se olisi luultavasti samaan aikaan urheillessa!

6. Terveiseni martoille on : Kiitos kaikille työstänne. Annatte arvokasta tietoa ja käytännön neuvoja vaikuttavasta valikoimasta aiheita. Jatkakaa samaan malliin, pysykää ajan tasalla ja kertokaa kaikille, erityisesti Suomen nuorille ja vähemmistöille, mitä olette tekemässä.

Suzanne Innes-Stubb vastasi sähköpostitse Martat-lehden kysymyksiin marraskuussa 2024.

KANNESSA

Anne Saarikko

» toimii KaakkoisSuomen Mar ttojen hallinto - ja talousjohtajana Kouvolan toimipisteessä

» on työskennellyt

Mar toissa vuodesta 2001 lähtien ja on nyt jäämässä eläkkeelle

Kaveri mukaan

– Kulje metsässä hiljaa, samoillen, että huomaat kaiken sen ihanuuden, muistuttaa Anne Saarikko.

HANNELE NIEMI • KUVA KERTTU MALINEN

UPE INTA ME T SÄ SSÄ on luonnonrauha. Ja sienet!

Sienihullulle Anne Saarikolle syysmetsä on paras metsä. Silti, hän myöntää, ehkä hienointa on kävellä metsässä keväällä, kun luonto tuoksuu puhkeavilta lehdiltä, hehkuu käärijänvihreää ja heräilee linnunlauluun.

– Metsä lahjoittaa meille niin paljon hyvinvointia. Meidän on arvostettava metsää, tarjosipa se sitten virkistystä tai elinkeinon.

Lahdessa kasvanut Anne nauttii Kouvolan komeista ulkoilureiteistä ja Kuusankosken Mäkikylän lähimetsästä,

Anne kiittää lämpimästi työkavereita, yhteistyökumppaneita ja etenkin kymenlaaksolaisia marttoja ihanista kohtaamisista vuosien varrella!

– Metsäeväiksi suomalaisen ruokakulttuurin parhaimmistoa: ruisleipää kera maitokahvin.

Juttu Annen joulumaailmasta s. 36 –38.

jonne on kotiovelta viitisen metriä. Yksin ei kaupunkilaistyttö metsään mene.

– No ehkä lähimetsään koiran kanssa. Muualle tahdon suunnistustaitoisen kaverin, eikä eväidenkantajakaan hassumpi ole.

Kumpaankin tehtävään on puolisosta, joka aikanaan johdatti siippansa myös sieniretkille.

Jussi Saarikko seurasi vaimonsa kansikuvauksia Helsingin Kivinokassa yhdessä perheen 2-vuotiaan cockerspanielin kanssa. Jalo-koira otti ilon irti sekä lumesta että lukuisista ihmisistä.

Emännästäänkin oli kivaa olla stailattavana ja kuvattavana. •

VINKKI

PYSY VALPPAANA

Sotkamolainen martta Terttu Ketomäki osallistui NASTA Ilimatar 2024 -harjoitukseen Karjalan Lennostossa Siilinjärvellä syyskuussa. Tarjolla olevista yhdeksästä kurssista hän valitsi Katuturvallisuuden.

– Tänä päivänä ei aina tiedä, mitä tapahtuu. Tilanteet saattavat muuttua nopeastikin kadulla liikuttaessa ja kohdalle voi osua äkillinen väkivallanteko, mietti Ketomäki.

Iisalmen Taekwondo ry:n opettajien johdolla kurssilaiset harjoittelivat itsepuolustuksen perustekniikoita ja äänenkäyttöä.

– Harjoittelu auttaa kurssilaisia yleiseen valppauteen ja antaa määrätietoisuutta puolustautua väkivalta- ja uhkatilanteissa, kertoi kouluttaja Simo Jokinen.

Kurssin jälkeen osallistujat hallitsevat tapoja irrottautua kiinnipitotilanteista sekä osaavat suojautua väkivallalta. Ketomäellä harjoitusviikonloppu oli hikeä sekä toimintaa täynnä ja hän sai sitä, mitä oli tullut hakemaankin, eli katuturvallisuutta.

TEKSTI JA KUVAT MARJA-LIISA RUHANEN

Kuuntele ja siivoa

Marttojen ohjeet kodinhoitoon on nyt saatavilla äänikirjoina lukuaikapalveluista. Gummeruksen julkaisemaan sarjaan kuuluu kuusi puolen tunnin mittaista äänikirjaa.

Siivoa kuin Martat:

1 . Siivoa keittiö

2. Siivoa kylpyhuone

3. Siivoa koko koti

4. Puhdista kodinkoneet

5. Huolla vaatteet

6. Lajittele ja kierrätä

Suomessa säädettiin laki maksuttomasta koululounaasta vuonna 1943, ensimmäisenä maailmassa. Maatalousmuseon näyttelyssä kerrataan kouluaterian vaiheita.

Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, Loimaa

Näyttely avoinna klo 10–17, suljettu ma.

Järjestysmies

Pyyhi pölyt paikoista, jotka jäävät yleensä vaille huomiota. Sellaisia ovat muun muassa lattialistat, peilikaapin päällinen, lamput, taulujen kehykset, lämpöpattereiden taustat...

A JAN KUVA Marttailu on yhtä juhlaa! terveisin AsenneMarttojen hallitus

Suvi Alatalo ja Simo Jokinen opettavat

Ter ttu Ketomäki harjoittelee

Hyviä vai pahoja avaruusolentoja?

RRONPA HIEMAN eräästä kaupungista.

Kaupunki perustettiin ammoisina aikoina. Nykypäivään tultaessa asukkaita oli jo pari miljoonaa. Ammattilaisia oli joka lähtöön: rakentajia, korjaajia, siivoojia, lastenhoitajia, ruokapalveluista vastaavia, vartijoita.

Kaupunki laajeni vuosi vuodelta, mutta ei holtittomasti. Rakennushankkeet toteutettiin taiten. Ulkopuoliset ihailivat, miten suuri ja kaunis kaupunki oli. Kaikki tiet johtivat sinne.

Eräänä päivänä kaupunkiin laskeutui vieras ulkoavaruudesta.

Asukkaat puolustautuivat vimmatusti, mutta tunkeutujan aseet olivat ylivoimaiset. Hyökkääjä tuskin edes huomasi vastarintaa. Tuho tuli hetkessä. Vain ne selvisivät, jotka invaasion aikaan sattuivat olemaan maanalaisissa tiloissa. Hyökkäyksen jälkeen henkiinjääneet kömpivät esiin. He harhailivat kaupungin raunioilla ja myllätyillä valtateillä. Lähistöllä he kohtasivat muiden kaupunkien asukkaita, mutta nämä eivät enää tunnistaneet räytyneitä naapureitaan vaan kävivät kimppuun.

Hyökkääjä oli jo poistunut avaruusaluksellaan mutta jättänyt jälkeensä kaaoksen. Ilma tuoksui pihkalta ja muurahaishapolta.

TUNNEN TUHOTUN K AUPUNGIN

Olen kulkenut sen ohi sadat kerrat. Se oli suurin muurahaispesä, jonka olen nähnyt, paljon itseäni korkeampi. Pesän ikää en tiedä, mutta kun lähes 30 vuotta sitten näin sen ensimmäistä kertaa, se oli jo poikkeuksellisen iso.

Tänä vuonna muurahaispesää ympäröivä metsä kaadettiin. Tiesin etukäteen, että hakkuu on tulossa, mutta kuvittelin, että muurahaispesä säästettäisiin. Se oli niin mahtava, että erottuisi hakkuukoneen koppiin. Uskoin maan -

omistajankin määränneen, että metsän harvinaisuutta ei saisi vahingoittaa.

Alkusyksyllä kipitin asioillani muurahaispesän ohi. Pesän tyvellä kasvoi rypäs herkkusieniä, ja päätin seuraavalla kerralla tutkia niitä tarkemmin.

Seuraavalla kerralla metsä oli kuitenkin jo poissa, puut pinossa tienvarressa. En nähnyt pesää missään. Kompuroin ja harhailin runnellulla tantereella. Pesä oli ruhjottu kadoksiin.

SUOMUSSALMEN HUKK AJOEN raakkutuhon jälkeen on keskusteltu metsäyhtiöiden ja maanomistajien vastuusta luontoarvoista. Aihe on tärkeä, vaikka sivuuttaakin peruskysymyksen: onko metsätaloutta nykymitassaan edes mahdollista sovittaa yhteen ekosysteemien turvaamisen kanssa?

Yksittäisten lajien huomiointi on askel oikeaan suuntaan. Raakkujen elämä olisi ollut helppo turvata. Puukuormat olisi vain pitänyt kuljettaa muualta kuin joen yli. Samoin mahtava muurahaiskeko olisi ollut helppo rajata hakkuun ja ajourien ulkopuolelle.

Metsä on täynnä kansakuntia ja niiden kotikaupunkeja. Kasvit, eläimet ja sienet elävät omaa elämäänsä, kunnes hakkuukone saapuu. Raakuille, kekomuurahaisille ja lukemattomille muille hakkuukone on samanlainen yllätys kuin suomalaisille olisi Helsinkiin laskeutuva ja tuhoa ympärilleen kylvävä ufo.

Voimme valita, miten suhtaudumme äänettömiin naapureihimme. Jyräämmekö ne vai noudatammeko valokuvaaja I. K. Inhan (1865–1930) elämänohjetta: ”Ei pidä turhaan häiritä luonnon pienimmänkään eläjän vapautta.”

Anni Ky tömäki

Kirjoittaja on hämeenkyröläinen kirjailija, joka pyrkii katsomaan maailmaa aina myös sammalperspektiivistä.

Anni Kytömäki

KE

"Metsä on täynnä kansakuntia ja niiden kotikaupunkeja Kasvit, eläimet ja sienet elävät omaa elämäänsä, kunnes hakkuukone saapuu "

TALVEN VIRTAA

TA LVI NEN PU RO S O L I SEE virtaavan veden voimasta. Samalla pakkanen muotoilee jääveistoksia.

1. SUOMEN PIENET PAKOLAISET

Talvi- ja jatkosodan aikana kymmenet tuhannet suomalaislapset siirrettiin Ruotsiin ja Tanskaan. Nyt nämä pienet matkalaiset ovat yli 80-vuotiaita. Sotalapsuus vaikutti heistä jokaiseen, ja jätti jäljet myös lähipiiriin: vanhempiin, sisaruksiin, sukulaisiin, kavereihin. Entä miten asian kokivat lapsia saattaneet lotat ja lastensiirroissa mukana olleet vapaaehtoiset ja sairaanhoitajat? Tai sijaisvanhemmat, joiden luokse sotalapset asettuivat?

Heidän näkökulmaansa ei ole aiemmin juurikaan käsitelty.

Tuomas Laine-Frigren: Sotalasten monet elämät. Pohjoismainen lastensiirto ja sen seuraukset. Otava

2. JOULUN YTIMESSÄ

Kirjan nimi sisältää lupauksen, joka lunastetaan: kun tehdään lipeäkalaa, rosollia ja lanttulaatikkoa, ollaan jouluperinteiden ytimessä. Kaikki sivujuonet on jätetty pois: kirjassa ei ole koristelu-, kattaus- tai lahjavinkkejä, vaan kalaa, pipareita ja kinkku. Sekin ilahduttaa, että ruoantähteille on omistettu oma lukunsa. Pyhien jälkeen perinteitäkin tulkitaan rennosti: jos joulupöydästä jäi jotain yli, lopuista värkätään pizzaa, pastaa ja piparkakkupirtelöä.

Sari Spåran perinteiset joulureseptit. Readme.fi

3. HYVIN SANOTTU

”Ruokakulttuuri on yhteisön liima, joka pitää sen koossa.”

Tahdotko saada viestisi perille? Siinä tapauksessa kannattaa varmistaa, että kirjoitat ymmärrettävästi. Asiakkaiden palveleminen edellyttää selkeää sanankäyttöä, sillä digitaaliset palvelutkin toimivat pitkälti tekstin varassa. Selkeä teksti näyttää yksinkertaiselta, mutta ei synny itsestään, vaan vaatii työtä ja osaamista.

Eeva Öörni: Selkeä kieli, toimivat tekstit. Kauppakamari

4. TOISET ON LUOTUJA

KULKEMAAN

Suomi päästä päähän, Uusi Seelanti pohjoisesta etelään, kuukausi Santiago de Compostelan reitillä... Nyt ei puhuta pienistä pyrähdyksistä, vaan pitkistä vaelluksista: yli 500 kilometrin mittaisista reissuista tai vähintään kuukauden kestävistä rupeamista patikoiden, meloen, hiihtäen tai pyöräillen. Tällainen jotos vaatii kunnon valmistautumisen, ja siihen kirjassa perehdytäänkin. Reittien esittelyt ja vaeltajien kertomukset taipaleiltaan kiinnostavat myös nojatuolimatkaajaa. Jouni Laaksonen & Päivi Mattila: Pitkät vaellukset. Kuukausiksi retkelle. SKS-kirjat

5. ALKOHOLITONTA TÄSTÄ ETEENPÄIN

Kuinka sivistynyt skumppailu luisuu vähitellen riippuvuudeksi, jossa ei ole enää mitään hauskaa tai tyylikästä? Miten riippuvuudesta toivutaan? Kun haluaa palata pohjalta, ei kyse ole mistään nopeasta kuntoremontista, vaan loppuelämän mittaisesta elämäntavasta, joka toteutetaan päivä kerrallaan. Fyysiset oireet menevät aikanaan ohi, mutta tunnetasolla myllertää pitkään. Ääneen pääsee joukko naisia, joista jokaisella on oma tarinansa addiktiosta ja toipumisesta. Annan Karhunen: Juomishäiriö. Kosmos

6 . T O NK AT S UA J A O M U R A IS UA Japanilainen ruoka tekee kauppansa ravintoloissa. Tunnemme ammattilaisten valmistamat sushit, raamenit ja tempurat, mutta mitä japanilaiset kokkaavat omissa keittiöissään? Kotiruokakirjan arkisten ohjeiden ohella pääset tutustumaan ruokakulttuuriin, jossa tärkeitä ovat vuodenajat ja sesongit, ruoan esillepano ja estetiikka. Opit tärkeimmät raakaaineet dashista yuzuun ja perehdyt vihreään teehen sekä misotahnan moniin olomuotoihin.

Heikki Valkama: Oishii – japanilaista kotiruokaa. Teos

SESONKI

Jokainen tavallaan

Jouluun ei ole yhtä ainoaa oikeaa kaavaa. Joku viettää pyhät lyhyenä pyrähdyksenä, toinen hehkuttaa vuodenvaihteen juhlaputkea ensimmäisestä adventista alkaen. Millainen on sinun joulupolkusi?

LAURA RIIHELÄ

Pohjolan pitojen parhaimmistoa

Yksi ruokavuoden huippuhetkistä lähestyy. Juhla-ateria kootaan edullisesti ja hävikkiä välttäen, makunautinnosta säästämättä.

Joulu on monelle herkkusuulle yksi vuoden kohokohdista. Siinä, missä toinen pistää luovuuden peliin ja kokeilee joka vuosi jotakin uutta, toinen leipoo, hauduttaa ja paistaa pieteetillä suvun perinneruokia. Jokaiselle oma tyyli suotakoon, sillä joulumieli löytyy kullekin eri asioista. Kuluissa voi kuitenkin säästää pikän pennin ja turhalta ruokahävikiltä välttyä, kun pysähtyy pohtimaan, mitkä maut ovat pöydän ääreen kokoontuville tärkeitä. Nautinnosta ei tarvitse säästellä, vaikka jättäisi yhden tai kaksi sorttia tänä vuonna toteuttamatta. Tapaninpäivän rääppiäiset ovat perinne itsessään, mutta kukapa jaksaisi tähteitä syödä Nuutinpäivään saakka. Juurekset, perunat, talviomenat ja syksyn marjat ovat Pohjolan pitojen parhaimmistoa. Nämä värikkäät ja monipuoliset raaka-aineet muuntautuvat valmistustavan mukaan sopivan suolaisiksi, mukavan makeiksi ja hennon happamiksi herkuiksi, joille jouluiset mausteet antavat lämpimän hehkun.

TARU KARONEN • KUVAT LAURA RIIHELÄ

Palsternakkapiparit

100 g margariinia tai voita

1,5 dl fariinisokeria

0,75 dl sokeria

1 kananmuna

1,5 dl raastettua palsternakkaa

2,5 dl vehnäjauhoja

2,5 dl kaurahiutaleita

1 dl rusinoita

1 tl leivinjauhetta

0,25 tl ruokasoodaa

1 tl vaniljasokeria

0,5 tl kanelia

0,25 tl suolaa

1. Vaahdota pehmeä rasva ja sokerit sähkövatkaimella.

Lisää kananmuna ja hienoksi raastettu palsternakka.

2. Sekoita loput ainekset keskenään ja lisää vaahtoon. Sekoita taikina tasaiseksi.

3. Ota taikinasta kostutetuin käsin paloja ja pyöritä ne palloiksi. Litistä hiukan ja pane uunipellille leivinpaperin päälle. Jätä hieman leviämistilaa.

4. -

PIKKU J OU L UVINKKI

Pakkaa piparit kauniiseen rasiaan ja anna lahjaksi

Skånen perunat

500 g kiinteää perunaa

1 sipuli

2 rkl margariinia tai voita

2,5 dl tai ruokakermaa tai vastaavaa kauravalmistetta

1 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria tuoretta persiljaa

1. Pese ja kuori perunat. Leik-

2. Sulata rasva kattilassa ja lisää perunat ja sipulit. Kuullolämmöllä. Älä ruskista.

3. Lisää ruokakerma tai kauravalmiste ja hauduta välillä sekoitellen, kunnes perunat ovat kypsiä ja rakenne muhennosmainen. Jos seos kuivuu liikaa, ennen kuin perunat kypsyvät, voit lisätä hieman kermaa, maitoa tai vettä.

4. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla. Silppua persiljaa ja ripottele päälle ennen tarjoilua.

Yrttikuorrutettu uunikirjolohi ja fenkoli-puolukkapikkeli

1 dl korppujauhoja

1 sitruuna

1,5 rkl rypsiöljyä

2 tl kuivattua timjamia

2 tl suolaa

Fenkoli-puolukkapikkeli:

3 dl vettä

1 dl omena- tai valkoviinietikkaa

2 dl sokeria

6 kokonaista neilikkaa

6 katajanmarjaa

1–2 fenkolia (n. 500 g)

100 g puolukoita

1. Valmista pikkeli päivää tai paria ennen tarjoilua. Mittaa kasariin vesi, etikka ja sokeri. Lisää neilikat ja katajanmarjat. Kuumenna välillä sekoitellen, kunnes sokeri on liuennut.

Anna jäähtyä haaleaksi. 2. Viipaloi fenkoli hyvin ohuiksi viipaleiksi mandoliinilla tai veitsellä. Pane viipaleet ja puolukat kerroksittain puhtaaseen lasipurkkiin. Kaada pikkeliliemi päälle ja nosta jääkaappiin.

3. -

dot ja pyyhi pinta talouspa-

uunivuokaan tai pellille leivinpaperin päälle nahkapuoli alaspäin.

4. Pese sitruuna ja raasta kuori. Sekoita keskenään korppujauho, sitruunankuori, -

laa. Ripottele toinen teelu-

jauhokuorrutteella kauttaaltaan. Paina kuorrutetta kevy-

5. -

joa fenkoli-puolukkapikkelin kanssa.

Jouluinen sipulikeitto

4 annosta

1 kg sipulia

50 g voita tai margariinia

0,5 rkl fariinisokeria

2 tähtianista

5 kokonaista neilikkaa

1 tl kuivattua timjamia

0,275–0,33 l alkoholitonta kuivaa siideriä

1 l kasvis- tai kanalientä

1 tl suolaa

Lisäksi:

4 viipaletta setsuuria (ks. ohje)

100 g juustoraastetta

1. Kuori sipulit ja viipaloi ohuelti.

2. Sulata rasva kattilassa ja lisää sipuliviipaleet ja fariinisokeri. Kuullota matalalla lämsekoittaen.

3. Lisää mausteet ja siideri. Anna kiehua vaimeasti, kunnes noin puolet nesteestä on haihtunut. Lisää sitten kasvis-nuuttia. Mausta suolalla.

4. Paahda setsuuriviipaleet. Levitä niille juustoraaste ja aseta uuniin grillivastuksen

kunnes juusto on sulanut ja saanut hieman väriä.

5. Tarjoile keitto joko yhdestä padasta, jonka päällä on leipäviipaleet, tai annoskulhoista, joiden päällä on yksi leipä kussakin.

Setsuuri

2 limppua

50 g hiivaa

5 dl vettä

1,5 dl siirappia

2 tl suolaa

2 tl kuminaa

1 tl pomeranssinkuorta

1 tl fenkolinsiemeniä

5 dl ruisjauhoja n. 10 dl vehnäjauhoja 100 g voita tai margariinia

Voiteluun: 0,5 dl siirappia ja 0,5 dl lämmintä vettä

1. Murenna ja liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää siirappi, suola ja mausteet. Sekoita.

2. Lisää ruisjauhot ja sekoita taikina tasaiseksi. Lisää vehnäjauhot vähän kerrallaan ja alusta loppuvaiheessa joukkoon pehmeä rasva. Jatka alustamista, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoilta.

3. Anna kohota leivinliinan alla vedottomassa paikassa n.känmallista limppua ja kohominuuttia.

4. Sekoita siirappi ja vesi ja voitele limput. Tee limppujen pintaan muutama viilto terä-

nuuttia. Voitele limput paiston puolivälissä ja vielä kerran uunista ottamisen jälkeen. Anna jäähtyä.

Fenkoli-puolukkapikkeli kauniissa lasipurkissa ilahduttaa herkkusuuta

Yr ttikuorrutettu uunikirjolohi ja fenkoli-puolukkapikkeli

L AH J AI D EA

Skånen perunat

Kääri limput paperiin ja sido kauniilla nauhalla.

Lehtikaalipalsternakkasalaatti

2 palsternakkaa

400 g lehtikaalia

n. 1 tl suolaa

2 rkl rypsiöljyä

1 dl saksanpähkinöitä

Krutongit:

2 viipaletta setsuuria tai muuta makeahkoa leipää

1 rkl rypsiöljyä

0,5 tl suolaa

Hunaja-sinappikastike:

2 rkl omenaviinietikkaa

1 rkl kokojyväsinappia (esim. Dijon)

1 rkl juoksevaa hunajaa

6 rkl rypsiöljyä suolaa ja mustapippuria

1. Kuori palsternakat. Halkaise ne pitkittäin ja viipaloi noin puolen sentin paksuisiksi puolikiekoiksi. Pirskottele

ripottele hieman suolaa. Levitä palat leivinpaperille uu-sessa uunissa, kunnes palat ovat kypsiä.

2. Käsittele sillä välin lehtikaali. Pese lehdet ja ravistele liika vesi pois. Irrota paksut lehtiruodit. Revi lehdet kulhoon ja suolaa. Hiero öljy ja suola lehtiin, jolloin ne pehmenevät.

3. Paloittele saksanpähkinät noin neljään osaan.

4. Valmista krutongit. Leik-

ripottele hieman suolaa. Levitä leipäpalat leivinpaperille

nuuttia tai kunnes palat ovat hieman paahtuneet.

5. Valmista kastike. Yhdistä kaikki ainekset kannellisessa purkissa ja ravista voimakkaasti. Maista ja lisää halutessasi suolaa ja/tai mustapippuria.

6. Kokoa salaatti. Yhdistä kulhossa lehtikaali, palsternakka ja krutongit. Kaada joukkoon kastike ja sekoita hyvin. Levitä salaatti tarjoiluvadille ja ripottele päälle saksanpähkinät.

R UOKA L AH J A

Setsuuri

VINKKI

Voit valmistaa timbaalit valmiista juuressoseesta.

Jouluinen sipulikeitto Lehtikaali-palsternakkasalaatti

Punajuuri- ja porkkanatimbaalit

Punajuuri- ja porkkanatimbaalit

Punajuuritimbaalit:

300 g punajuurta

0,5 prk (à 200 ml) kaurafraichea tai ranskankermaa

1 kananmuna

0,5 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria

1 tl kuivattua meiramia tai rosmariinia

Porkkanatimbaalit:

300 g porkkanaa

0,5 prk (à 200 ml) kaurafraichea tai ranskankermaa

1 kananmuna

0,5 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria

1 tl kuivattua rakuunaa

Lisäksi:lin tai vuokien voiteluun

HUOMAA !

Voit valmistaa molemmat timbaalit samaan tapaan. Kummastakin ohjeesta tulee vuoan koosta riippuen 3–4 timbaalia

1. Pese ja kuori porkkanat tai punajuuret. Keitä ne kypsiksi kattilassa. Anna jäähtyä hieman ja soseuta sitten sauvasekoittimella.

2. Lisää loput ainekset ja sekoita hyvin. Soseuta vielä lisää tarvittaessa.

3. tai pienet kohokasvuoat huolellisesti ja jaa timbaalimassa vuokiin. 4. -

vuoat syvälle uunipellille ja nosta pelti uuniin. Kaada pellille vettä niin, että sen pinta yltää vähintään vuokien puoleenväliin. Paista timbaalejanuuttia. Anna jäähtyä. Kumoa jäähtyneet timbaalit.

5. Ripottele päälle esimerkiksi siemeniä ja tuoreita yrttejä tai herneenversoja ja tarjoa esimerkiksi uunikirjolohen kanssa.

Kohuke

4 annosta

500 g maitorahkaa

1–1,5 dl tomusokeria

1 rkl vaniljasokeria

Omenahilloke:

4 hapanta omenaa

0,5 dl vettä

1 dl sokeria

1 tähtianis

1 tl kanelia

Päälle:

200 g tummaa suklaata

4 tl margariinia tai voita

Koristeeksi: pakastekuivattuja marjoja, raastettua valkosuklaata, pähkinärouhetta tms.

1. Aloita valmistus vähintään päivää ennen, kun haluat tarjota kohukkeen. Aseta siivilä kulhon päälle ja vuoraa se auki leikatuilla suodatinpapereilla. Pane rahka siivilään, peitä tuorekelmulla ja nosta valumaan jääkaappiin yön yli.

2. Voit valmistaa myös omenahillokkeen edellisenä päivänä. Kuori omenat ja kuutioi pieniksi paloiksi. Pane omenat pieneen kasariin jatia tai kunnes omenat ovat pehmenneet. Soseuta halutessasi sauvasekoittimella. Lisää sokeri, tähtianis ja kaneli. Keitä miedolla lämmöllä vielätyä ja poista tähtianis.

3. Seuraavana päivänä kumoa rahka siivilästä kulhoon. (Voit käyttää siitä valuneen nesteen esimerkiksi setsuuritaikinaan.) Sekoita rahkaan tomusokeri ja vaniljasokeri. Maista, ja lisää halutessasi sokeria.

4. Annostele omenahilloketta annosmaljoihin. Lusikoi päälle rahkatäytettä. Tasoita rahkan pinta lämpimään veteen kastellulla lusikalla tai veitsellä.

5. Sulata suklaa ja margariini mikrossa tai vesihauteessa. Sekoita hyvin ja anna jäähtyä haaleaksi. Lusikoi suklaata rahkan päälle ohueksi tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele päälle haluamasi koriste ja nosta maljat jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi. Kohuke

Kotilieden tarjous Martat-lehden lukijoille!

Kot i l ie si on ko d i n oma leht i!

Ko tili esi on per in te ik äs k uin keit ti östä k anta ut uva ih an a pullan tu o k su , täyn nä il o a ja inspira atio ta kodin arkeen ja juhlaan äidille ja tyttärelle! Saat il oa ja väriä talveen ja kevääseen: herkulliset leivonnaiset tuorein ideoin, vinkkejä talvilomaan, ruokapäy tään ja t yy liin... Myös mainio idea joululahjaksi!

T i la a het i: saat jopa 2 lahjaa!

Pil ot-p aristora dio on hy ö dyllinen ja turvaa tuova: saat sä hkö k at kon sattuessa k in viihd että ja voit k uunne lla h ätätie d otu k set. Saat myös Neul o värikk äät asusteet -eri koisl e hd en: 39 ih anaa mallia. Pipoja, huiveja, lapasia – tietenkään villasukkia unohtamatta. Malleja joka taitotasolle.

ti aus h intaan. Seuraavan ti ausja k son h inta on voimassao evan h innaston mu k ainen h inta vastaava ll a ti auspituu d e ll a k uin ensimmäinen tarjousja k so. Ti aus voi päätt y ä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousj akson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Tilaukseen liitt yy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelt y nä y tetilaukseksi. Paperila skuista veloitamme käsittel yja postituskulut 4,90 €. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu.

La h ja ä h etetään noin kolmen viikon kuluessa siitä, kun tilausmaksu on kokona an maksettu. Noutamatta jääneitä lahjoja ei lähetetä uudelleen

T aaja a h joja on rajoitetusti. Jos ti au k sia tu ee enemmän ja a h jat oppuvat k es k en, toimitamme ti a ll e toisen tuotteen.

Lahjojesi yhteisarvo 51,80 €

TILAUSKORTTI

■ KYLLÄ, käytän Martat-lehden lukijoiden edun!

Tilaan Kotilieden 4 kk (8 lehteä) VAIN 39 € (norm. 106,00 €).

■ Rastitan ruudun ja mak san kahdessa erässä, 2 x 19,50 €.

TILAAJANA SAAN KAKSI LAHJAA, arvo yhteensä 51,80 €!

■ Pilot-paristoradio – jos vaikka sähkökatko yllättää...

■ Neulo värikkäät asusteet -erikoislehden: 39 ihanaa mallia upeissa sävyissä ETUJESI ARVO: 118,80 € (säästö + lahjat)

Lähiosoite:

Postinumero ja toimipaikka:

Sähköpostiosoitteeni:

Puhelin:

tai skannaa oheinen QR-koodi Puhelintilaukset: (09) 156 665 • ma-pe klo 8:00-19:00 HUOM! Netissä l

AVAMEDIA

Tunnus 5005030 00003

VASTAUSL ÄHETYS

Etunimi

Su kunimi:

✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁

Vaahteramäellä valmistellaan jo joulua

Eerolan perheen joulukortit lähtevät postiin ihan näinä päivinä.

Noin sata korttia on kirjoitettu valmiiksi lokakuussa.

– Jaan jouluvalmistelut pitkälle ajalle ilon takia ja järki kädessä.

Kun on aikaa tehdä asioita kiireettä – se on modernia luksusta, sanoo Liisa Eerola.

HELENA KOKKONEN • KUVAT KERTTU MALINEN

Vaahteramäellä vieras saa jalkaansa töppöset suuresta villasukkakorista ja käteensä moctailin. Siinä on mehua omien puiden omenoista, inkivääriä, hunajaa ja sitruunaa sekä jääpala, johon on upotettu rosmariinia ja tähtianista.

Olemme kuvaajan kanssa paikalla perehtymässä Liisa Eerolan jouluvalmisteluihin, ja jo tervetuliaisjuoma on valmis marttavinkiksi.

Kiire katoaa ja hötkyily häipyy. Ehkä se on osa tämän talon taikaa. Rakennuksen vanhin osa on peräisin 1860-luvulta ja laajennus 1900-luvun alusta. Liisa ja Petri Eerola hankkivat talon tiluksineen 11 vuotta sitten. Remontointiin osallistunut kirvesmies on kertonut, että tällaiset rakennukset tehtiin aikanaan purkuhirsistä. Tuvan tummat, vankat hirret saattavat siis olla peräisin jostakin 1700-luvulla rakennetusta talosta. Puut, joista hirret veistettiin, olisivat siinä tapauksessa lähteneet kasvuun joskus 1600-luvulla.

Kaupunkikodista Helsingistä Eerolat tulevat Vesilahdelle, Pirkanmaalle, mahdollisimman usein: useimmiksi viikonlopuiksi, aina lomille. Jouluksi, totta kai.

Talo on kuin yksi perheenjäsen, niin arvostavasti ja lämmöllä Eerolat siitä puhuvat.

– Jouluperinteemme ovat muotoutuneet täällä, sanoo Liisa.

Aatto alkaa lieden ääreltä

Pikimusta Misu-kissa puskee emännän jalkaa. Kissa kiehnää keittiössä, puilla lämmitettävän lieden piirissä.

Lieden äärestä käynnistyy Liisa Eerolan jouluaatto.

– Minulle paras hetki joulussa on aattoaamu. Keitän puuron, kun muut vielä nukkuvat. Menen pirttiin istumaan kahvin kanssa, ja joulu on siinä läsnä.

Aattona saunotaan ajoissa, aamusaunakaan ei ole poissuljettu. Kun perheen lapset olivat pieniä, heille varattiin joulusaunaan karkit ja limut. Lapset ovat jo isoja, mutta perinne on pysynyt.

Aattoateria syödään lähisuvun kesken joko Vaahteramäellä tai sisarusten kodeissa lähiseudulla.

Joulukinkku paistetaan leivinuunissa. Kinkku on vuosi vuodelta pienempi, tärkeintä pöydässä on kalavalikoima ja erityisesti tietynlainen silakka, jonka resepti kulkee suvussa. Liisa muistelee äitinsä löytäneen ohjeen 1970- tai -80-luvulla ruotsalaisesta joululehdestä. Silakan suhteen noudatetaan tiukkoja sääntöjä: sitä valmistetaan vain jouluna ja juhannuksena. Ei useammin, ettei hohto katoa.

Piparit ja tortut Liisa leipoo kaupan pakastetaikinasta.

– Teen itse vain sellaiset työvaiheet, joilla on merkitystä lopputuloksen kannalta. Seurauksena on paremmalla tuulella oleva emäntä, hän nauraa.

Talven valo piipahtaa porstuassa

Tunnelmointi on joulussa tärkeää Liisa Eerolalle

Valmistelut tehdään ajoissa ja menyy noudattelee perinteitä

MA R TAN VINKKI

Jos haluat hankkia joulukoristeita, mene ostoksille Kierrät yskeskukseen. Siellä on suuret valikoimat koristeita hy vin esille laitettuna.

1. Tontut majailevat vanhassa vilja-aitassa.

2 . Joulupuuro nautitaan Arabian Fasaanisarjan lautasilta

3 Herkut tuovat iloa myös silmälle

4. Vanha kastelukannu helmipisaroineen on löytänyt paikkansa piharakennuksen seinustalta

5. Aattoaterialle kokoonnutaan pirtin pöydän ääreen

6. Himmeli saa olla paikoillaan läpi vuoden.

7. Niihin aikoihin, kun Eerolat etsivät taloa maalta, Liisa näki unta Pehtoori-kahvipannusta Sitten kun talo löytyi, piti pannukin hankkia.

Talviset koristeet ja kuusen helyt saavat loistaa

Herkkupöytä katetaan vanhan ompelukoneen pöytälev ylle

Misu on oikeastaan naapureiden kissa, mutta tulee Vaahteramäelle aina, kun Eerolat ovat paikalla

"Keittiö suljettu, olen virkkaamassa!" , lukee seinätaulussa, joka on lahja ystävältä

Raja menee valmislaatikoissa, sillä niitä ei joulupöytään tule. Imelletty perunalaatikko onnistuu Marttojen ohjeella.

Menyy ei ole juuri muuttunut vuosien varrella. Juhlan ytimessä ovat perheyhteys ja perinteiset ruoat.

tiivistää joulunvieton.

Vauvansukat vastasyntyneelle

Liisa Eerola päätti ryhtyä martaksi, kun hänen nuorimmaisensa syntyi. Anna tuli maailmaan tammikuun 2. päivä vuonna 2009. Oli juuri alkanut marttajärjestön 110. juhlavuosi, jonka kunniaksi martat neuloivat vauvansukat kaikille sinä vuonna syntyville lapsille. Anna sai yhdet ensimmäisistä sukista. Ne ovat tallessa edelleen.

Sukkakampanja sytytti. Liisa liittyi Töölön Marttoihin, ja aktiivinen toiminta imaisi nopeasti mukaansa. Hän toimi yhdistyksen hallituksessa, myös puheenjohtajana.Tällä hetkellä hän on Uudenmaan Marttojen hallituksen varapuheenjohtaja.

– Marttailtoihin en juuri ennätä osallistua. Ajattelen, että teen osani siinä, missä voin parhaiten vaikuttaa järjestön hyväksi, sanoo Liisa, joka työskentelee viestintäjohtajana Fazerilla.

– Arvomaailmani on vahvasti yhteinen marttaliikkeen kanssa. Ympäristöarvot ja ratkaisukeskisyys globaalien haasteiden edessä puhuttelivat minua heti alussa ja puhuttelevat edelleen.

Muutos tehdään arjessa. Kun on keinoja tehdä hyvää arkea ympärilleen, se kumuloituu.

Liisa uskoo, että Marttojen strategia ja toiminnan ydin vakuuttavat yhä uudet sukupolvet, mutta marttailu pitää toteuttaa modernisti.

– Järjestötoiminnan pitää olla sen verran kevyttä, että se on mahdollista jokaiselle, joka haluaa harrastaa. Ettei se mene pöytäkirjojen pyörittämiseksi.

Kehuja ja kannustusta

Taidolla tehdyt käsityöt värittävät Vaahteramäen pirttiä ja verantaa. On kransseja ja himmeleitä sekä isoäidinneliöistä koottuja peitteitä. Virkattu mekko on lankojen päättelyä vaille valmis.

Alkujaan Liisa ei ollut lainkaan käsityöihminen. Koulun käsityötunnit eivät tarjonneet vasenkätiselle onnistumisen kokemuksia, ja Liisa oppi uskomaan, etteivät käsityöt ole häntä varten.

Sitten esikoisen, Mikon, piti opetella koulussa virkkaamaan. Liisa sisuuntui: jos poika, niin minäkin!

– Opettelin Youtuben ohjeilla virkkaamaan.

Kun ensimmäiset isoäidinneliöt valmistuivat, hän jakoi niistä kuvat Töölön Marttojen hallituksen Whatsappryhmään: Katsokaas, mitä olen saanut aikaan.

Legendaarinen kässämartta Marketta Rahikainen kehui ja rohkaisi jatkamaan. Sillä tiellä ollaan; enää Liisalta ei onnistu edes telkkarin katsominen ilman käsitöitä.

Piharakennuksessa, vanhassa viljaaitassa, on harrastukselle pyhitetty sop-

pi. Siellä voi rauhassa värkätä kransseja ja askarrella muutakin kaunista luonnontarpeista, eivätkä roskat kulkeudu asuintaloon.

Taitoja haltuun

Viestintäjohtajana Liisa Eerolan päivätyöhön kuuluu kokoustamista, päätöksiä, raportteja, suunnittelua. Virtuaalisia tapaamisia, digitaalista yhteydenpitoa, läppärin ääressä istumista.

Siksi tekee hyvää paneutua vapaalla käden töihin ja käytännön ratkaisuihin. Vanhassa talossa maaseudulla ei ole pulaa askareista: Polttopuut kaadetaan omasta metsästä, pilkotaan ja pinotaan. Vesi kannetaan saunaan talvella. Ulkohuussi vaatii huoltoa. Kasvihuoneessa kypsyy kesällä tomaatteja ja chiliä. Syksyllä piisaa vaahteranlehtiä haravoitavaksi.

Tilaisuuden tullen ja tarpeen vaatiessa on opeteltu uusia taitoja, kuten riistan käsittelyä ja juurileivontaa. Petri kuuluu paikalliseen metsästysseuraan, ja jos saalista – yleensä peuraa – tulee, lihat käsitellään itse. Paikallinen lihamestari neuvoi Liisalle ja Petrille oikeat otteet. Peuranlihaa saatetaan nauttia joulunpyhinä vaikka karjalanpaistissa.

Leivänjuuri löytyi sattumalta kolme vuotta sitten. Lähistöllä tyhjennettiin vanhaa taloa ja sen irtaimistoa myytiin. Eerolat lähtivät ostamaan kärrynpyörää ja hoksasivat hankkia myös vanhan taikinatiinun. Sen seinämiin oli kuivunut leivänjuurta, jonka Liisa rapsutti talteen. Marttojen reseptiikan turvin hän herätteli juuren ja perehtyi leiväntekoon.

Viime kesänä Liisa kokeili lankojen värjäämistä: avokadonkuorilla villasta tuli hennon punertavanruskeaa, raparperinlehdillä keltaista. Vyyhdit roikkuvat uunin pielessä, kutkuttelevat ideanikkarin mieltä; tekisikö niistä joululahjoja...

Huushollaamista ja kokkausta saa kakkoskodissa harjoittaa mielin määrin muulloinkin kuin jouluna.

– Vieraita käy tosi paljon, ja se on yksi talon parhaita puolia. Kaupungissa teemme harvoin sellaisia määriä ruokaa kuin täällä.

Joulu on Eeroloille tunteikasta aikaa Liisa ja Petri on vihitty jouluaaton aattona.

Tänä vuonna juhlitaan 20:tta hääpäivää

Hän on

• Liisa Eerola (50)

• Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi teini-ikäistä lasta.

• Työskentelee viestintäjohtajana Fazerilla.

• Kuuluu Töölön Mar ttoihin

• Uudenmaan Mar ttojen hallituksen varapuheenjohtaja

• Motto: Tärkeimmät asiat ensin

Täydellisiä hetkiä

Joulukuusi kaadetaan omasta metsästä lähiviikkoina ja tuodaan pirttiin hyvissä ajoin. Liisa aukoo piironginlaatikoita viileällä verannalla ja nostelee näkyville palloja ja koristeita. Kuusi pyntätään riemunkirjavaksi. Ei tavoitella tyylipisteitä eikä haeta teemaväriä.

Tärkein joulukoriste, tuomaanristi, otetaan esille. Vanhan Singer-ompelukoneen pöytälevylle ladataan herkkukattaus.

– Jaan jouluvalmistelut pitkälle ajalle ilon takia ja järki kädessä. Kun on aikaa tehdä asioita kiireettä – se on modernia luksusta, sanoo Liisa Eerola.

– Sen olen tähän mennessä oppinut, että täydellistä joulua ei ole olemassa. Mutta jokaisessa joulussa on täydellisiä hetkiä.

Luottoresepti

Mehevän kakun ohje on peräisin Virkkalan Martoilta. Kakku on Liisa Eerolan vakioleivonnainen esimerkiksi marttojen myyjäisiin.

– Resepti on helppo muokata gluteenittomaksi ja vegaaniseksi raaka-aineita vaihtamalla, ja siksikin se sopii hyvin tapahtumiin. Tuorejuustokuorrutuksella kakusta saa juhlavamman.

– Yleensä käytän tässä kaurajuomaa maidon sijaan, ja kakusta tulee ihanan mehevä.

Jos oikein innostuu tuunaamaan, Liisa korvaa osan sokerista itsetehdyllä kukkasokerilla: kuivattuja syötäviä kukkia jauhetaan ja sekoitetaan sokerin joukkoon.

Vironperän kakku

4,5 dl vehnäjauhoa

2 tl soodaa

2 tl kanelia

1 tl nelikkaa ja inkivääriä

3 dl sokeria

1 dl omenasosetta

3 dl maitoa

1,4 dl voisulaa

Taikina kaadetaan korppujauhotettuun vuokaan ja paistetaan 175-asteisessa uunissa runsaan tunnin ajan.

Paras hetki joulussa on aattoaamu. Liisa pistää puuron hautumaan, kun perhe vielä nukkuu, ja tulee kahville pir tin pöydän ääreen.

Vironperän kakku

Lehti lennähti sukan varteen

Juhlavuoden sukat lämmittävät retkeläisen saapasjalkoja ja kotona tassuttelevan varpaita.

Lehtikuvio kier tää sukkien var tta.

MARTTOJEN 125-JUHLAVUOSI on pian takana, mutta muistot tapahtumista ja tapaamisista jäävät elämään. Metsä oli vuoden 2024 teema, ja siitä muistuttaa myös juhlavuoden sukkapari vartta kiertävällä lehtikuviollaan.

Koot: 36/37 ja 39/40 (jalkaterän pituus muutettavissa)

Lanka: Novita 7 Veljestä (100 g / 200 m; 75 % villaa, 25 % polyamidia), väri Lumous (185): 110 (130) g

Puikot: 3 ja 3,5 mm:n sukkapuikot tai käsialan mukaan, apupuikko

Tiheys: 22 s ja 25 krs sileää neuletta = 10 x 10 cm

Varsi: Luo ohuemmille sukkapuikoille 48 s ja jaa ne 12–12–12–12 s. Krs vaihtuu 4. ja 1. puikon välissä keskellä takana. Aloita suljettuna neuleena kaavion mukaan ja neulo krs:t 1–9. Vaihda paksummat puikot ja neulo krs:t 10–38.

Kantapää: Aloita kantapää neulomalla 1. puikon s:t 4. puikolle oikein = 24 s. Jätä muut s:t odottamaan. Käännä työ.

1. krs (np): Nosta 1. s nurin neulomatta, neulo loput nurin. Käännä työ.

2. krs (op): *Nosta 1 s neulomatta, 1 o*, toista *-* krs loppuun. Käännä työ.

Toista näitä kahta krs:ta, kunnes kantalapun korkeus on 24 krs ja neulo vielä nurjan puolen krs.

Kantapohjan kavennukset: Käännä työ. Neulo työn oikeasta reunasta kantapään mallineuletta, kunnes jäljellä on 9 s, 2 o tr yht, käännä työ (jää 7 sivusilmukkaa).

Nosta 1. s neulomatta, neulo nurin, kunnes jäljellä on 9 s,

neulo 2 n yht, käännä työ (jää 7 sivusilmukkaa).

Nosta 1. s neulomatta, neulo kantalapun mallineuletta, kunnes jäljellä on 8 s, neulo 2 o tr yht, käännä työ (jää 6 sivusilmukkaa).

Jatka samaan tapaan, kunnes sivusilmukat loppuvat ja jäljellä ovat keskimmäiset 8 s = kantapohja.

Käännä työ. Neulo 4 o vapaalle puikolle = 4. puikko. Lanka on nyt työn oikealla puolella, kantapään keskellä, krs:n vaihtumiskohdassa.

Kiilakavennukset: Neulo toiselle vapaalle puikolle (= 1. puikko) loput kantapohjan s:t oikein ja poimi samalle puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 13 s = 17 s. Poimi 4. puikolle kantalapun oikeasta reunasta 13 s = 17 s. Työssä on nyt yhteensä 17–12–12–17 s. Neulo kiilakavennukset seuraavasti:

1. krs:

1. puikko: Neulo oikein, kunnes jäljellä on 2 s, 2 o yht.

2. puikko: Neulo oikein.

3. puikko: Neulo oikein.

4. puikko: Neulo 2 o tr yht, loput oikein.

2. krs:

Oikein ilman kavennuksia.

Toista krs:ia 1–2, kunnes jäljellä on 12–12–12–12 s.

Jalkaterä ja kärkikavennukset:

Jatka sileää oikeaa, koossa 36/37 noin 18–19 cm ja koossa 39/40 noin 20–21 cm tai kunnes työ ulottuu pikkuvarpaan kärkeen tai on noin 4 cm vähemmän kuin haluttu pituus.

Aloita kärkikavennukset:

Neulo 1. ja 3. puikolla oikein, kunnes jäljellä on 3 s, 2 o yht, 1 o. Neulo 2. ja 4. puikolla 1 o, 2 o tr yht, loput oikein. Neulo 2. krs oikein kaikilla puikoilla.

Kaavio

Toista näitä kahta krs:ta, kunnes puikolla on 7–7–7–7 s. Toista kavennukset tämän jälkeen joka krs:lla, kunnes puikoilla on 2–2–2–2 s. Katkaise lanka, pujota jäljellä olevien silmukoiden läpi, sekä kiristä kärki kiinni.

Neulo toinen sukka samoin.

Viimeistely: Päättele kaikki langanpäät nurjalle. Höyrytä kevyesti tai viimeistele langan valmistajan ohjeen mukaisesti.

Pehmeä pielus metsän väreissä

Onko metsä sielunmaisemasi? Neulo sammaleenpehmeä tyyny kotisohvalle muistuttamaan luonnossa vietetyistä hetkistä.

VINKKI

Voit neuloa pelkästään t yynyn etupuolen ja ommella taustan kankaasta

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO • KUVA LAURA RIIHELÄ

METSÄ TUO MIELEEN SYVÄNVIHREÄN HÄMÄR ÄN, jonne aurinko siilautuu puiden lomasta. Metsän rauhassa heräät havaitsemaan ympäristöäsi ja huomaat terhakat kuusen taimet, sienet ja marjat, putoilevat lehdet, pyrähtelevät linnut, polun poikki vilahtavan ketun.

Tee oma metsätyyny sohvannurkkaan muistuttamaan sielunmaisemastasi. Paina pääsi tyynyyn kuin sammaleeseen, muista menneitä retkiä ja mietiskele tulevia metsähetkiä.

Neulo tyynyn pohja palmikkoneuleella ja lisää yksityiskohtia oman makusi mukaan kirjomalla. Käytä pohjaan mieleisiäsi metsäisiä sävyjä. Tänne uppoaa vaikka useampikin jämälankakerä.

TYYNYN KOKO:

n. 50 cm x 50 cm

TARVIKKEET:

• 3 kerää Drops Nepal- tai vastaavan paksuista lankaa (mallityön väri 8921 tumma vihreä)

• pyöröpuikko n:o 5 tai käsialan mukaan

• silmukkamerkkejä ja apupuikko palmikkoa varten

• kirjontaan villalankoja, jotka voivat olla hieman ohuempia kuin neulelanka

• parsinneula

• sisustyyny

TEE NÄIN:

Luo 87 silmukkaa ja neulo 6 cm helmineuletta.

Laita silmukkamerkit seuraavasti reunasta silmukoita laskien: 10/10/9/10/9/10/9/10/10. Reunoissa on 10 silmukkaa helmineuletta, työn keskiosassa on kolme 9 silmukan palmikkoa ja pohja palmikoiden välissä on 10 silmukkaa nurjaa.

Neulo 4 kerrosta (reunassa 10 s helmineuletta, *10 s nurin, 9 s oikein* toista *–* yhteensä 3 kertaa, neulo vielä 10 s nurin ja 10 s helmineuletta).

Jatka neulomista muuten samoin, mutta käännä palmikko joka 4. kerros apupuikon avulla seuraavasti: ota 2 s apupuikolle työn taakse, neu-

lo 2 s, neulo apupuikon silmukat, 1 oikein, ota 2 seuraavaa silmukkaa apupuikolle työn eteen, neulo 2 seuraavaa oikein, neulo apupuikon silmukat.

Neulo palmikkoneuletta 38 cm ja jatka neulomalla helmineuletta 6 cm, olet työn puolivälissä. Jatka neulomalla 6 cm helmineuletta, 38 cm palmikkoneuletta ja 6 cm helmineuletta, päätä silmukat.

Kirjonta:

Kirjo kuusipistoilla pieniä kuusen taimia, laakapistoilla sieniä ja lehtiä. Voit kirjoa metsän eläimiä tai vaikka itsesi sienestämään!

Viimeistely:

Päätä langanpäät ja höyrytä halutessasi työtä varovasti höyryraudan avulla. Varo litistämästä kirjontoja ja palmikoita.

Ompele käsin sivusaumat villalangalla ja pujota tyyny sisälle. Ompele alareuna kiinni käsin.

Oravan unelma

Talvinen koriste tehdään muutamasta tarvikkeesta.

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO

• KUVA LAURA RIIHELÄ

VINKKI

Voit maalata valkoisella spraymaalilla käpyjä huur teisen näköisiksi

Kuvan t yössä käv y t ovat luonnollisen värisiä.

LUMETTOMALTA TIENOOLTA

LÖYDÄT vielä aineksia joulutauluun. Kerättyäsi käpyjä anna niiden kuivahtaa, ennen kuin kiinnität ne paikalleen. Käpyjen lisäksi tauluun voi käyttää myös esimerkiksi tammenterhoja tai erilaisia siemenkotia.

Kävyt liimataan kuumaliimalla pahviselle alustalle. Pahvi ei pitemmän päälle kestä vettä, joten taulu säilyy parhaiten, kun se ei pääse kastumaan.

Voit tehdä samalla idealla myös kranssin. Aloita silloin työ leikkaamalla pohjapahvin keskeltä ympyrän muotoinen pala pois.

TARVIKKEET:

• Kuivia käpyjä ja muuta luonnosta löytyvää materiaalia

• Tukevaa pahvia pohjaksi

• Pätkä narua tai nauhaa ripustimeksi

• Sakset tai mattopuukko pahvin leikkaamiseen

• Kuumaliimapyssy käpyjen liimaamiseen

TEE NÄIN:

• Leikkaa tukevasta pahvista ympyrä. Voit käyttää esim. lautasta apuna ympyrän piirtämiseen. Kuvan taulun halkaisija on 21 cm.

• Tee saksien kärjellä pieni reikä parin sentin päähän ympyrän reunasta. Pujota reiästä naru tai vaikka silkkinauha ripustimeksi.

• Liimaa alustaan käpyjä haluamallasi tavalla. Peitä pohja mahdollisimman hyvin. Voit asetella käpyjä hieman toistensa lomaan ja lopuksi täyttää aukkoja pienimmillä kävyillä.

• Jos haluat tauluun muita koristeita, liimaa ne viimeiseksi.

Onko paikat kunnossa?

Eipä hätää. Meiltä saat selkeät vinkit ja yksinkertaiset ohjeet, joilla otat haltuun kaiken ilmanvaihdosta lämpöpumppuihin.

Osoita huolenpitoasi myös kodin teknisille laitteille, samalla parannat asumismukavuutta ja säästät energiaa.

Tutustu ja lataa avuksesi

Paikat kunnossa? -muistilista kodin säännöllisiin huoltoihin.

Puutarhasi kukoistaa ja keittiössä loihdit taikoja, mutta mitä teet, jos ilmalämpöpumppu reistailee tai sähkölasku paisuu kuin pullataikina?

Neuvontaa kodin energia-asioihin saat valtakunnallisesta energianeuvonnasta:

» kuluttajaneuvonta@motiva.fi

» puhelimitse ma ja pe klo 9–12 numerosta (09) 6122 5150

Lisätietoa ja maksutonta energianeuvontaa www.motiva.fi/koti

Suorastaan kiharaa

Leikkaa ritarinkukka eli amaryllis maljakkoon ja anna varren taipuilla dramaattisiksi kiehkuroiksi.

Saat koristeellisen ilmeen tutulle joulukukalle

• NAPPAA pitkäksi hujahtanut ritarinkukka eli amaryllis (Hippeastrum) maljakkoon. Voit leikata kukinnon jo nuppuisena tai vasta avautuneena. Varsi voi olla pitkä tai lyhyt.

• VARREN suikaloiminen edistää rullautumista, ja varren ympärille sidottu kirkas teippi säätelee, miten pitkälle varteen ilmiö etenee. Ilman teippiä maljakkoon leikatun rylliksen varsi saattaa kihartua kukintoon saakka.

•KÄHÄRTYMISEN nopeus ja voimakkuus vaihtelevat. Joskus varret kääntyvät hetkessä näyttävälle kiepille, joskus taas jäävät lähes ennalleen. Vedessä olleet amaryllikset rullautuvat yleensä huonosti suikaloimisesta huolimatta.

Valitse tilava lasimaljakko, jossa varsi mahtuu taipuilemaan vapaasti.

Näin onnistut

Täytä maljakko haalealla tai melko lämpimällä vedellä imeytymisen nopeuttamiseksi.

Miksi varsi menee rullalle?

Putkimaisella varrella on taipumus rullautua leikkokukkana. Ilmiö johtuu siitä, että ontossa varressa on ohut seinämä, jonka solukot laajenevat epätasaisesti. Uloimmat solukot ovat jäykempiä ja ne turpoavat meheviä sisäsolukkoja enemmän.

Leikkaa kukinto kasvista ja kiedo varren ympärille kirkasta teippiä noin 15 cm:n päähän leikkauspinnasta.

Edistä varren rullautumista leikkaamalla siihen pitkittäin viiltoja terävällä veitsellä. Voit leikata varteen kapeita tai leveitä suikaleita, sen mukaan, millaisen lopputuloksen haluat.

Kun varsi on kiepillä, vaihda maljakkoon päivittäin viileää ja raikasta vettä. Se parantaa sipulikasvin kestävyyttä leikkokukkana.

Leikkaa kukinto, teippaa varsi ja suikaloi.

Hissutellaan

Tonttutalon asukkaat on haettu varastosta ja aseteltu paikoilleen. Kotia koristellessaan Anne Saarikolla on aikaa tunnelmoida. – – Jouluna minua ei saa Suomesta minnekään! Silloin pitää hissutella kaikessa rauhassa kotona.

Odotettavissa erilainen joulu

HANNELE NIEMI • KUVAT MARJA SEPPÄLÄ

Tästä joulusta tulee Anne Saarikolle monin tavoin uudenlainen. Tonttutalo on toki entiseen tapaan tekeillä ja joulumaailmakin rakentuu hiljalleen kuusankoskelaiskotiin. Jouluun valmistautuminen vie ainakin hetkittäin ajatuksia pois surusta ja luopumisista.

Hädin tuskin halloweenista päästään, kun Anne Saarikko jo rakentaa joulumaailmaansa. Sen keskeinen osa on Tonttutalo, joka alkoi saada nykymuotoaan kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin Anttilan tavaratalo lopetteli toimintaansa Kouvolassa, ja Anne hankki alesta ensimmäiset Aarikan puutonttunsa. Nyt niitä on 50, joista osa muuttaa taas Tonttulaan.

Erilaisia tonttuja Annella on kaikkiaan 230, valtaosa lahjaksi saatuja. – Itsekin teen löytöjä kirpputoreilta ja netistä. Facebook-ryhmä Sydämeeni joulun teen on loputon inspiraationlähde.

Joulu on jossain muodossa Annen ajatuksissa läpi vuoden. Hän katselee somistesilmällä niin metsää sieniretkillä kuin kirpputoreja matkoilla, ja koluaa kaiken maailman joulutoreja, mutta hyvissä ajoin ennen joulua.

– Jouluna minua ei saa Suomesta minnekään! Silloin pitää hissutella kaikessa rauhassa kotona.

NUKKEKODISTA TONTTULA

Anne aloittaa lähiympäristönsä jouluistamisen aina ajoissa.

Lokakuun puolivälissä hän tuumailee:

kynttilöitä. Kohta laitan ulkovalot pihakatajaan ja -pensaisiin.

Tuolloin Tonttula on vielä paritalokodin ulkovarastossa, ja tontutkin hyvässä tallessa sisällä.

Kun edellinen Tonttutalo alkoi jäädä pieneksi, muutti se Annen veljen vaimolle. Anne pyysi miestään tekemään uuden Tonttutalon. Ei tehnyt taloa, tuonnempana kuitenkin portaat.

Siispä jostain piti saada uusi, isompi. Sellainen löytyi kesällä Facebook-kirpputorilta.

Viisivuotias poika raatsi luopua nukkekodistaan kolmella kympillä. Pientä lisähintaa Tonttulalle kertyi maaleista ja tapeteista.

Elokuussa askartelija-Anne ryhtyi remonttiin, joka hoitui pääosin kotikeittiön pöydällä.

Tonttulaan tuli merkkitavaraa, kuten verhoja Marimekon ja Pentikin serveteistä. Niin oman kuin tonttujenkin kodin sisustuksessa näkyvät emännän lempivärit punainen, pinkki ja musta.

Led-valoja ripusteltiin pitkin kolmikerroksista tonttukotia. Jotain jäi tonttupihallekin.

Tämä vuosi oli poikkeus myös siinä, että Anne ei löytänyt joulutaloon juuri mitään uutta, eikä suuremmin muutakaan joulurekvisiittaa.

Toisaalta, mies huomauttelee jo nykyistenkin laatikoiden määrästä.

Sopu sijaa antaa

Valkopar ta vanha

ukki, onkohan tässä itse Joulupukki?

Paakaritontulla on kaulin hallussa.

Tonttutalo saa nauttia loistostaan lähes kolme kuukautta. Nuutin päivänä tammikuussa se lähtee varastoon.

alla touhua riittää

JOULUSSA PAR ASTA ON AATON R AUHA Joulumaailmaa rakentaessa Annella on aikaa tunnelmoida ja muistella lapsuuden ihania jouluja.

Annen jouluun kuuluu tonttujen ja kynttilöiden ohella hyvä ruoka. Lahden lapsuuskodista periytyvät imelletty perunalaatikko ja rosolli perunalla. Sienisäilykkeet tulivat miehen myötä.

–Aikaa kannattaa varata muihinkin jouluvalmisteluihin, ettei esimerkiksi siivouksia tarvitse rysäyttää kerralla, mainitsee Anne.

–Joulun paras hetki on aaton rauha ja haudoilla käynti iltapäivällä. Sen jälkeen en lähde mihinkään.

Tämä joulu on monin tavoin toisenlainen. Annen äiti kuoli syyskuussa.

Surun ja ikävän seuraksi esikoiselle jäi äidin, käsityöihmisen, tontuin ja sydämin koristama lyhty ja kaksi laatikollista joulukoristeita.

Niitä Anne saa selvitellä ajan kanssa: hän jää 13.12. eläkkeelle Kaakkois-Suomen Marttojen hallinto- ja talousjohtajan tehtävistä. Vuodesta 2001 Martoissa, Kouvolan toimipisteessä, työskennellyt nainen sukeltaa täysillä joulun kautta uuteen elämänvaiheeseen. •

Kolmanteen kerrokseen tontut kipittävät tikapuita pitkin.

Joulun

Tonttujen rinnalla Saarikoiden joulumaailmaa luovat kodin ja pihapiirin lukuisat, valoiloaan loistavat koristeet.

Joulu on Annen ajatuksissa läpi vuoden. Kynttilät sytytyetään syksyllä iltojen pimetessä

Anna joululahjaksi pala ikimetsää

Marttametsä on Luonnonperintösäätiön suojelema luonnonalue, jonka hankintaan Martat keräävät varat 125-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. ja suojelemassa arvokasta ikimetsää tuleville sukupolville!

Kotirintaman marttojen työ esiin

Pirkkalan Marttayhdistyksen sotavuosien arkisto kertoo naisten luovuudesta, tilannetajusta ja auttamisen halusta. Vahva yhteishenki ja valmius tukea toinen toista välittyvät muistikirjoista.

Syyskuussa 1939 yhdistys teki retken oman pitäjän pappilaan, Pyhäjär ven rantamaisemiin Kiitoksena vierailusta laulettiin "Jo Karjalan kunnailla lehtii puu"

”Monet mieluisat muistot vuosien takaa tulevat mieliimme, kun muistelemme kulunutta aikaa yhdistyksemme toiminnassa. Viime vuosi jää muistojemme joukkoon sotavuotena jälleen. Aika on ollut ankarampaa, mutta se on antanut meille monia arvokkaita kokemuksia, jotka kenties olisivat jääneet hyödyksi tulematta muuten.”

”Yhdistyksemme jäsenluku on ollut korkein tähän asti. Toimivia jäseniä on ollut 37 ja kannattavia jäseniä 28 sekä 1 vakinainen jäsen, yhteensä 66.”

Näin kirjoitettiin Pirkkalan Marttayhdistyksen toimintakertomuksessa syksyllä 1941. Jatkosota oli alkanut neljä kuukautta aiemmin, ja lauseet kuvaavat silloista asennetta: tummimmastakin pilvestä yritettiin löytää hopeareunus.

Sota-ajan marttahistoria alkoi kiinnostaa pirkkalalaisia Tuula Paloa ja viisi vuotta sitten, kun he kokosivat Pirkkalan Marttojen 85-vuotisjuhlaa varten pienen näyttelyn yhdistyksen historiasta.

– Yhdistyksen aineisto oli vuosien varrella asianmukaisesti arkistoitu, ja materiaalia läpikäydessämme ajattelimme, että voi pojat, millaista aineistoa, Denise kertoo.

Paksut mustat muistikirjat olivat säilöneet sisäänsä toimintasuunnitelmia ja vuosikokousten ja johtokunnan kokousten pöytäkirjoja sekä muistioita ihan tavallisten jäseniltojen ja retkien ohjelmasta. Kauniilla, koukeroisella käsialalla kirjoitettuna tietysti.

Denise ja Tuula uppoutuivat menneeseen ja päättivät tehdä sota-ajan marttatoiminnasta kokonaisen julkaisun. Kirjanen ilmestyi kesäkuussa nimellä Kotirintaman martat Pirkkalassa – Pirkkalan Marttayhdistys vuosina 1939–1944.

– Kirja ei ole tieteellinen tutkielma, vaan kahden amatöörin seikkailu menneisyydessä. Olemme oppineet paljon: etenkin sen, miten ratkaisevan tärkeää on, että vaikealla hetkellä naiset lyöt-

täytyvät yhteen ja jokainen tekee parhaansa. Ihailemme sota-ajan marttojen tilannetajua, Denise sanoo.

– Martoilla oli kyky muuntautua nopeasti sen mukaan, mitä tarvittiin. Oli se alusvaatteiden ompelua, kypärämyssyjen neulomista sotilaille tai sotakummilasten avustamista. Todennäköisesti hyvin moni yhdistys on toiminut samantyyppisesti kuin pirkkalalaiset, Tuula pohtii.

Lottien sodanaikaista toimintaa arvostetaan laajalti, mutta marttojen aktiivisuus kotirintamalla on jäänyt vähän pimentoon.

– Koimme, että nyt on vihdoin marttojen vuoro, Tuula ja Denise toteavat.

Kun tuli tieto, että pitää alkaa valmistaa kaasunaamareita, martat järjestivät heti aiheesta kurssin.

VAIKEA AIKA AKTIVOI Pirkkalan

alueella toimi sotavuosina kolme marttayhdistystä, joista Pirkkalan Marttayhdistys oli suurin. Muita olivat Anian Martat ja Hämeenpuolen Martat.

Pirkkalan Marttayhdistystä luotsasivat sotavuosien ajan puheenjohtajana opettaja Aura Ruokosalmi ja sihteerinä opettaja Ruut Sääksvuori. Yhdistys kokoontui Nuolialan koululla. Talvisodan ajaksi koulu suljettiin, ja silloin marttaillat järjestettiin kodeissa.

Lokakuussa 1939 sodan uhka oli voimakas. Syksyn ensimmäisessä marttaillassa 22 osallistujaa kuunteli, kun Ruokosalmi luki Marttaliiton kirjeestä toiminnanjohtaja Elli Saurion rohkaisevia sanoja:

”On muistettava, että meitä Marttoja ja meidän työtämme tarvitaan juuri nyt ja edelleen sotatilanteen jatkuessa. Tavanmukainen toimintamme kursseineen, opintokerhoineen ja muine toimintamuotoineen on entistä tärkeämpi. Neuvonta-

Tuula

työmme tulee keskittää elintarvikkeiden rajoittumiseen, kotimaisten tuotteiden käyttöön, sokerittomiin säilöntämenetelmiin ja ennen kaikkea mahdollisimman huolelliseen ja runsaaseen talteenottoon.”

Syksyllä 1939 joka tapaamiseen osallistui reilusti yli 20 marttaa. Jäseniä oli 34, eli vaikeat ajat saivat aktivoitumaan heidätkin, jotka eivät normaalisti käyneet marttailloissa. Ensiapukurssille marraskuussa 1939 tuli peräti 34 marttaa.

Lottatoimintaan hakeutuivat enimmäkseen nuoret naiset, ja martoissa puolestaan toimivat perheelliset.

– Ihmettelimme ja ihailimme, miten perheelliset naiset saivat arjen organisoitua ja miten heillä oli voimavaroja kaikkeen. Kun miettii, miten raskasta pelkkä oman huushollin tekeminen silloin oli, Denise ja Tuula toteavat.

Martat pyrkivät auttamaan lähellä ja kaukana olevia marttamaisen käytännöllisillä tavoilla. Aluksi kudottiin rintamalle kypäränsuojuksia ja villasukkia. Kun tuli tieto, että pitää alkaa valmistaa kaasunaamareita, martat järjestivät heti aiheesta kurssin.

Joulun alla koottiin paketteja rintamalla oleville sotilaille.

Denise Gauffin-Kostilainen ja

Palo kiinnostuivat sota-ajan mar ttahistoriasta

TUKEA LAPSILLE JA SIIRTOVÄELLE

Myöhemmin Pirkkalan Marttayhdistys myös tuki sotakummilapsia, jotka olivat sotaorpoja tai sodan muuten kaltoin kohtelemia lapsia. Ensimmäisiksi kummilapsikseen yhdistys otti vuonna 1941 Terttu ja Martti Marttisen. Yhdistys tuki kummilapsia vuosittain yhteensä 6 000 markan edestä. Seuraavina vuosina kummilapsia tuli kolme lisää.

Kun Pirkkalaan muutti siirtoväkeä, heille muun muassa annettiin tukea ruokatalouden hoidossa. Perheiden lapsia kannustettiin mukaan koulujen kerhoihin ja aikuisia järjestöjen toimintaan. Osa liittyi Marttoihin.

Marttaliiton kirjeessä huhtikuussa 1940 Elli Saurio kirjoitti:

”Moni nainen luulee, että vain rintamalla voi suorittaa ’isänmaallista työtä’. Kuitenkin me Martat suoritamme täällä omalla paikallamme parhaiten huolehtien siitä, että rintamalla olijoiden kodit ja omaiset tulevat hoivatuiksi ja huolletuiksi mahdollisimman hyvin. Näin suoritamme osamme isänmaan puolustuksessa.”

Martat uhrasivat omaa aikaansa yhteisen hyvän eteen, ja pienellä porukalla saatiin aikaan paljon.

TUNTEET R IVIEN VÄLISSÄ Pirkkalan Marttayhdistyksen ensimmäinen marttailta talvisodan loputtua pidettiin 20.4.1940. Nuolialan koululle kokoontui 15 marttaa. Välirauhan alkamisen mahdollisesti nostattama ilo ja helpotus sekä suru sodan tuhoista loistivat poissaolollaan ainakin pöytäkirjasta. Sihteeri Ruut Sääksvuori kiitti jäseniä uurastuksesta ja toimeliaisuudesta. Yhdessä alettiin suunnitella äitienpäiväjuhlan viettoa. Tilannetta ei muulloinkaan kirjoitettu auki, eikä sanaa sota mainittu. Tunnelman sai aistia rivien välistä. Ehkä siinä näkyi marttojen käytännöllisyys: tartuttiin toimeen. Myös vahva yhteishenki ja valmius tukea toinen toista välittyivät muistikirjoista. Auttamishalu voimistui välirauhan lopulla, tilanteen taas huonontuessa.

Hämeenpuolen Mar ttojen kummilapset Laura ja Erkki.

Vuonna 1943 muistikirjaan merkittiin tiedot mar ttojen tallukkakurssista

Julkaisu ilmestyi yhdis

– Yksittäisen ihmisen voimavarojen riittämisessä naapuriapu oli todella merkittävä, Tuula ja Denise korostavat.

Talvet olivat kylmiä, joten juurekset paleltuivat ja putket jäätyivät. Perheenemännillä oli siis sodan lisäksi arkisempiakin huolenaiheita. Kun perheen isä lähti rintamalle, tulot loppuivat.

Denise kertoo, että etenkin vuoden 1942 pöytäkirjoissa heijastuvat pula ja puute. Silti herkästi luovuttiin omasta yhteisön hyväksi. Se, jolla oli munia, antoi niitä toisille ja sai kenties puolestaan voita siltä naapurilta, jolla sitä oli omasta takaa.

Ja miten paljon martat niinä vuosina myös virallisemmin tekivät! Järjestettiin vaate- ja ruokakeräyksiä vähävaraisille perheille, pidettiin ruokakursseja ja siirtoväelle ompelukursseja.

Ruokakursseilla opetettiin vaikkapa, miten voita jatketaan ja miten kauraryynejä voi käyttää ”liemevyyden ehkäisemiseksi” kananmunan sijaan.

– Riemastuttavia ovat ne merkinnät, joissa annetaan käytännön neuvoja kaniinin tai vuohen hoitoon, Denise hymyilee.

Marttatoiminta veti puoleensa. Vuonna 1939 Pirkkalassa oli 110 marttaa, vuonna 1942 jo 167.

SODA S TA VAIE TTIIN Denise kuuli nuorena jonkin verran sota-ajasta isoäidiltään eli Fammulta. Tuula harmittelee sitä, että sotakokemuksista vaiettiin hänen suvussaan – kuten niin monen muunkin.

– Jos meille tuli vieras, jonka kanssa aikuiset puhuivat sota-aikaan liittyvistä asioista, lapset hätistettiin pois. Vasta näiden materiaalien ansiosta pääsin kunnolla kiinni siihen, millaista kotirintaman arki oli, hän kertoo.

Kirjasen koostamisen Tuula ja Denise aloittivat vuonna 2019. Kun koronapandemia rysähti, oman nahan alle tuli aavistus, miltä sota-ajan martoista on voinut tuntua.

– Meillä oli näkymätön uhka, heillä konkreettinen, Denise pohtii.

Tuula sanoo, että kirjanteon suurin oppi on, miten tärkeää on avun antaminen tarvitsevalle. Kannattaa lähteä rohkeasti tukemaan toisia, jos tilanne vaatii. Itsekkyydestä on varaa vähän luopua.

Vanhat pöytäkirjat ovat yhä Denisen ja Tuulan hallussa.

– Palautamme ne pian kotiseutuyhdistykselle – ellemme sitten keksi jotain uutta projektin aihetta, naiset hymyilevät.

Ideoita taitaa jo olla mielessä.

L APSUUSMUISTO MARTTOJEN AVUSTA

-

nulenkkejä esikoisensa kanssa. Kerran hän jutteli pidempään naapurustossa asuvan viisikymppisen Leon kanssa. Leo oli töissä Lokomon tehtaalla ja alkoi muistella omaa lapsuuttaan.

– Kyyneleet silmissä hän kertoi, kuinka Pirkkalan Marttayhdistys oli mahdollistanut hänelle vakaamman elämän. Hänen isänsä haavoittui jatkosodassa ja kuoli sotilassairaalassa. Äiti menehtyi keuhkotautiin. Täysorpo pikkupoika oli jäänyt mummonsa hoitoon Saarijärvelle. Hänet oli valittu yhdistyksen kummilapseksi, ja martoilta Leo oli saanut taloudellista tukea, vaatteita ja leluja, Denise kertoo.

– Olin 28-vuotias enkä tiennyt paljoakaan marttojen toiminnasta, enkä varsinkaan ymmärtänyt sotakummilapsitoiminnan merkitystä. Nyt ymmärrän, toteaa Denise.

TUUMA STA TOIMEEN

Vinkit historiateoksen koostajille:

– Vanhat aineistot ovat kullanarvoisia. Jos niiden pohjalta haluaa julkaista jotain, kannattaa miettiä rajaus tarkkaan tapahtuma-ajan tai teeman osalta.

– Vuosikymmeniä sitten käsialat olivat hyvin erilaisia kuin nykyisin. Koukeroiden ja vanhahtavien termien kanssa tarvitaan kärsivällisyyttä ja välillä grafologin taitoja.

– Laaja urakka vaatii aikaa ja asialle omistautumista. Kannattaa perehtyä vain sellaiseen, mikä oikeasti kiinnostaa.

– Muun muassa julkaisun painattamisesta tulee kustannuksia. Selvitä, voisitteko saada esimerkiksi kotikunnalta tai paikkakunnan yrityksiltä apurahan, jos työ liittyy paikallishistoriaan

Keltaista, kiitos!

Vanhempien 70-lukulainen häälahja-astiasto ja muumimukit

mahtuvat sulassa sovussa Hanna Koskisen astiakaappiin.

Sinne on tietysti ujuttautunut myös lempiväri keltainen.

ANU KYLVÉN • KUVAT LAURA VESA

Viime aikoina Hanna on tykästynyt Marimekon kuoseihin. Kestit-sarjassa on hauskan malliset lautaset.

KUN ASTUU HANNA KOSKISEN KOTIIN, yhdestä asiasta ei jää epäselvyyttä. Nimittäin siitä, mikä on asukkaan lempiväri.

Rivitalokoti pursuilee keltaisen eri sävyjä, ja väri on vallannut myös osan astiakaapista. Juuri nyt kaapissa on vähän tunkua, kiitos uusimpien hankintojen.

– Värien ja tyylien valikoima on laaja, mutta kokonaisuus on kuitenkin melko yhtenäinen, Hanna pohtii astiakaappinsa sisältöä.

Juuri nyt Hanna on innostunut Marimekon mukeista, joten iltateetä keittäessään hän todennäköisesti valitsee jonkin niistä.

Viimeisin hankinta ovat Vihkiruusu-sarjan lautaset, mukit ja jälkiruokakulhot Stockmannin Hulluilta Päiviltä. Keltainen kukkakuvio on Maija Isolan 1960-luvulla suunnittelema.

– Edesmenneeltä äidiltäni olen perinyt tavan, että kaikkia astioita pitää olla kuusi kappaletta. Kovin usein ei kyllä käy niin monta vierasta, että tarvitsisi kattaa kuudelle. Useimmiten pöydän ääressä istuu joku kolmesta lapsestani, Hanna toteaa.

Hän kuuluu tamperelaiseen Vauhtimartat-toimintaryhmään.

Muumimukeja on Hannalle ker tynyt lähes sata Nämä ovat käyttöastioita, ar vokkaimpia säilytetään laatikossa

Arabian Leena-sarjan kahvikupit ovat Leenaäidiltä

Maija Isola suunnitteli Vihkiruusu-kuosin Marimekolle 1960, ja kuvio päätyi myös astioihin

Paratiisi-astioita Hanna käyttää arkisinkin.

– Värien ja tyylien valikoima on laaja, mutta kokonaisuus kuitenkin melko yhtenäinen, kuvailee Hanna Koskinen astiakaappinsa sisältöä

Leena-äidiltä ovat myös sirot punakukkaiset kahvikupit. Ne ovat Arabian Leena-sarjaa ja todennäköisesti Hannan vanhimmat astiat.

Arabian ruskeasävyinen Kosmos-sarja on rakas, koska Hannan vanhemmat saivat sen häälahjaksi vuonna 1975.

– Ensin ajattelin, ettei se ole yhtään minun värimaailmaa-

ni, mutta on sen tyylissä jotain kivaa ja ajatonta. Perin vanhemmilta eri kokoisia lautasia, uunivuoan ja pienempiä kulhoja. Vuosien varrella olen bongaillut Torista lisäosia ja ostanut muun muassa teekannun ja -kupit. Näillä astioilla voisi järjestää isommatkin juhlat!

Edesmenneeltä Riitta-siskoltaan Hanna sai mustavalkoiset

Paratiisi-sarjan kupit ja lautaset. Niiltä hän syö joskus arkisinkin.

– Paratiiseja oli kaksi kappaletta kutakin osaa, mutta jonkinlaisen pakkomielteen vuoksi halusin laajentaa kuuteen kappaleeseen, Hanna nauraa.

mukaan: haluan kattaa itselleni kivan ja kauniin annoksen.

KER ÄILY LOPPUI Yksi hyllyrivi on täynnä suomalaisille erittäin tuttuja esineitä. Yli 20 vuotta sitten silloinen poikaystävä osti Hannalle syntymäpäivälahjaksi muumimukin. Hanna ei enää ole ihan varma, mikä se ihka ensimmäinen muki oli, mutta keräilyvimman se laukaisi.

Nyt Hannalla on lähes sata muumimukia, kaikki uutena ostettuja. Vain arkikäytössä olevat pääsevät kaappiin – arvokkaimmat ovat laatikossa paperiin käärittyinä.

Enää Hanna ei mukeja kerää. – Niitä ilmestyy jo liian usein, eikä kaappitilakaan riittäisi. Sitä paitsi erikoismukeja on nykyisin vaikea saada muuten kuin trokarien kautta, enkä halua tukea trokareja.

Kun Hanna vuonna 1997 valkolakin saatuaan lähti kotoa Lieksasta Tampereelle opiskelemaan, astiasto koostui sieltä täältä hankituista yksittäisistä mukeista ja lautasista. Omalle 16-vuotiaalle tyttärelleen hän on ostanut Marimekon astioita, joista tytär voi vähitellen kartuttaa yhtenäisen astiaston yhdessä kummien ostaman valkoisen Teema-sarjan kanssa.

Itselleen Hanna haaveilee hankkivansa vielä joku päivä emalisen Pehtoori-pannun. Antti Nurmesniemen suunnittelema design-klassikko viehättää silmää.

Parasta olisi, jos sen saisi keltaisena.

– Valitsen astiat fiiliksen mukaan. Haluan kattaa itselleni kivan ja kauniin annoksen, sanoo Hanna Koskinen

Kannu on Arabian Kosmos-sarjaa ja osa Hannan vanhempien häälahja-astiastoa

Enää Hanna ei kerää muumimukeja ja miettii, että osasta voisi jo luopuakin. Helppoa se ei ole.

– Vähän kuin sijoitusten kanssa: pitää tietää, milloin on sopiva hetki myydä

Kahdesta kissasta Oiva on innostuneempi poseeraamaan Keltaisen kupin Hanna teki itse keramiikkakurssilla

Hannan rakkain ja ar vokkain muumimuki on Muumipeikko unelmoi vuodelta 2005. Niitä sai silloin ostaa vain yhden per asiakas. Hanna laittoi isosiskonsa Riitan asialle Helsingin Arabian myymälään, koska asui itse Tampereella

– Olen irrottanut mukeista tarrat. Jos tässä olisi tarra, sen ar vo olisi jopa 3 500 euroa

MARTTAVISA

Neuvontaa kylässä, kaupungissa ja maailmalla

KOONNUT JOON A S JY LHÄ

Martat on kotitalousneuvontajärjestö. Pitkän ja arvokkaan työn perintö, nykyhetki ja tulevaisuus ovat tällä kertaa Marttavisan aiheena.

1 . Marttojen ensimmäiset palkatut kotitalousneuvojat kiersivät ”kuukausimääriä sydänmailla talosta taloon”. Mitä nimitystä näistä alkuajan neuvojista käytettiin?

a) Konsulentti

b) Emissaari

c) Mentori

2. Neuvojat olivat usein odotettuja vieraita, mutta he joutuivat myös kiperiin tilanteisiin. Miten varmistettiin, että kotikäynnin opit menivät perille?

a) Perhettä pyydettiin pitämään oppimispäiväkirjaa

b) Kotiin jätettiin kirjalliset ohjeistukset

c) Neuvoja teki seurantakäynnin kotiin parin kuukauden päästä

3. Marttojen keskustoimikunta teki neuvojille tarkat ohjeistukset. Mitä pyydettiin erikseen välttämään kotikäynneillä?

a) Henkilökohtaisten mielipiteiden kertomista

b) Liian oppinutta kieltä ja lausetapoja

c) Liiallista ajanviettoa perheen kanssa

4. Emäntälehti perustettiin 1902 toimimaan viestinviejänä ja neuvonnan vakiinnuttajana. Miksi lehden perustaminen oli rohkea päätös?

a) Martta-Yhdistyksen talous oli heikossa kunnossa

b) Lehtien julkaisu oli vielä hyvin harvinaista

c) Lucina Hagman vastusti lehden julkaisua

5. Minne ja milloin perustettiin ensimmäinen Marttojen talouskoulu?

a) Ähtäriin 1908

b) Joensuuhun 1919

c) Turkuun 1928

6. Olga Autere oli Martta-Yhdistyksen ensimmäinen päätoiminen kotitalousneuvoja. Mikä oli kimmoke Autereen palkkaamiselle?

a) Kananhoidon edistäminen

b) Kotitarveviljelyn kehittäminen

c) Säilöntämenetelmien uudistaminen

7. Mikä nykyisinkin jatkuva neuvonnan muoto aloitettiin sota-aikaan 1940-luvulla?

a) Puutarhaneuvonta

b) Talousneuvonta

c) Puhelinneuvonta

8. Toiminnanjohtaja Annikki Jäntti ja lääkäri Gisela Gästrin ideoivat 1970-luvun alussa Marttojen terveyskasvatusohjelman. Mikä ohjelman tavoitteeksi tuli?

Pohjoiskarjalalainen mar ttaneuvoja Iida Vallius aloitti piirin rajaseutuneuvojana vuonna 1923. Kuva: Iida Valliuksen albumi Teoksesta On suurempi koti – Mar tat 120 vuotta

a) Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy ammattilaisen ohjauksessa

b) Rintasyövän varhaisempi toteaminen tarkkailupäiväkirjan avulla

c) Diabetesriskin vähentäminen ruokavalio- ja liikuntaneuvonnalla

9. Finlands svenska Marthaförbund aloitti kehitysyhteistyönhankkeen Sri Lankassa 1970-luvun lopulla. Milloin suomenkieliset martat aloittivat oman hankkeensa ja missä?

a) 1980 Keniassa

b) 1990 Zimbabwessa

c) 2000 Burkina Fasossa

10. Mikä on määritelty uusimmassa strategiassa Marttojen päämääräksi?

a) Perheiden toimiva ja kestävä arki

b) Hyvä arki kuuluu kaikille

c) Yhdessä tekemisen ilo

Oikeat vastaukset:

1. b / 2. c / 3. b / 4. a / 5. a / 6. a / 7. c / 8. b / 9. a / 10. b

Yhdessä olemme enemmän

MARTTAILU

Hailuodossa marttayhdistys on olennainen osa pienen kylän elämää. Luovon Martoille jokainen jäsen on tärkeä, arvokas ja tervetullut.

”Me oomma Hailuovosa”

Hailuodossa marttayhdistys on olennainen osa pienen kunnan elämää. Saaressa yhteisöllisyys korostuu.

Hallituksen kokoa on äskettäin vahvistettu ja varajäsenistä on luovuttu. Rahastonhoitaja on Anja Haapala, vaikka toiveestaan hän onkin tauolla hallitustyöstä

Luovon Martat kokoontuivat lokakuuussa martta-iltapäivään varapuheenjohtajan luona. Ritva Laurilan pihariihellä Hailuodossa nautittiin viinihapotettua puolukkamehua, muurinpohjalettuja ja makkaraa. Laurila on emäntämartta, eli hän on usein tapahtumissa päävastuussa tarjoiluista. Mieluisa tehtävä sitouttaa toimintaan.

Kaarina Sauvola kutoi pirtanauhaa, jonka tekemistä hän oli äskettäin opetellut. Esillä oli myös jäsenten käsitöitä, kuten Salomonin solmuin virkattuja

lohtuhuiveja eli Nikolai-huiveja. Niitä Luovon Martat ahkeroivat ensimmäistä kertaa kolme vuotta sitten ja lahjoittivat palvelukodille. Hartiahuivit lämmittävät ja lohduttavat omaista, jonka läheinen on saattohoidossa.

Käsityöt ovat tärkeitä Luovossa: moni jäsen opettaa esimerkiksi luotolaisen eli Tikkuröijy-perinneneuleen neulomista.

MYYJÄISIIN MANTEREELTA SAAKKA Yhdistys on nuori, vaikka marttatoimintaa kunnassa, eli saaressa Oulun edustalla, on ollut myös ennen sotia.

Monista tapahtumista, joissa yhdistys on ollut mukana, on kertynyt hyviä muistoja. Ehkä parhaiten mieleen ovat jääneet vappu- ja joulumyyjäiset, joista Luovon Martat tunnetaan paikkakunnalla. Niissä on ollut muun muassa näyttely kattauksista, joihin jäsenet ovat tuoneet astioitaan.

– Myyjäiset saavat väkeä liikkeelle myös mantereelta, Outi Tuomikoski myhäilee.

Mukavaa on myös seurakunnan kokoaman kyläjoulukalenteriluukun ideointi. Kohokohtina on koettu tu-

ANNE SAARIKETTU • KUVAT ELINA PAAVOLA

Luovon Mar ttojen hallituksen jäseniä: puheenjohtaja Piia Heikkinen (vas ), sihteeri Outi Tuomikoski, Anneli Viitaluoma, Sirpa Tero, varapuheenjohtaja Ritva Laurila, Anne Junnikkala, Kaarina Sauvola ja Liisa Ukonaho

1 Liisa Rieppo (vas ) ja Raija Sauvola (oik.) ovat Luovon Marttojen perustajajäseniä, Liisa Ukonaho hallituksen jäsen He tutkivat yhdistyksen vaiheista koottua teosta Luovon Martat muistelevat.

2 Koristelun riemua Anne Junnikkalan farkkutakissa

3. Piia Heikkinen on yhdistyksen puheenjohtaja.

4 Kaarina Sauvola opetteli tekemään pirtanauhaa

5. Yhdistys vietti iltapäivää varapuheenjohtaja Ritva Laurilan pihapiirissä Hailuodossa

Sisällä nautittiin tarjoiluista ja tehtiin käsitöitä.

6. Syksyiselle retkelle sattui hieno sää

1. Lohtuhuivit tehdään virkkaamalla.

2 Käsitöiden taitajia löytyy omasta porukasta

3. Ritva Laurila esittelee kasvinvärjäyspurkkia, jossa lankojen liukuvärjäykseen käytetään muun muassa marjaaroniaa

4. ”Me oomma Hailuovosa.” Martta-iltapäivän osalllistujat yhteiskuvassa

5. Heli Piekkolan villapusero on luotolainen eli tikkuri eli tikkuröijy. Piekkola myös opettaa perinneneuleen tekoa. Vierellä 5-vuotias "minimartta" Helmi Viitaluoma

tustuminen Marttaliiton toimistoon ja risteily sekä valtakunnalliset marttatapahtumat, joissa on tutustunut muiden yhdistysten jäseniin.

Lohtuhuivien tekemisen ohella kenties koskettavimpana on koettu arkkueli kuolinlakanoiden lahjoittaminen palvelukodille. Lakana asetetaan palvelukodissa vainajan päälle, kunnes hänet siirretään eteenpäin. Lakanoihin Ritva Laurila on tehnyt pitsistä ristin.

Palvelukodissa työskentelevä Laurila toi idean lohtuhuiveista ja kuolinlakanoista yhdistykselle. Hän on myös toiminut projektien puuhamarttana.

– Koskettavaa on ollut myös kahvitus toissijaisen jäsenemme muistotilaisuudessa. Se oli meille kunnia-asia: hän kulki mantereelta osallistuen toimintaamme, Anneli Viitaluoma lisää.

Yhdistyksessä on aina ollut jäseniä myös muista kunnista – varsinaisina tai toissijaisina.

– Kuulun ensisijaisesti Oulunsuun Marttoihin, mutta olen mökkiläinen Hailuodossa, ja täällä on ihanaa porukkaa, Marja-Leena Pirkola sanoo.

LUOTETTAVA KUMPPANI Yhteen kokoonnutaan noin kuukausittain. Lisäksi yhdistys järjestää Hailuodossa erilaisia tapahtumia tai osallistuu niihin 3–4 kertaa vuodessa. Toiminnastaan martat ja muut yhdistykset voivat ilmoittaa maksutta kuntatiedotteessa. Se jaetaan kuukausittain paperisena Hailuodon jokaiseen kotitalouteen.

Isompiin tapahtumiin aktiivisia marttoja osallistuu yleensä 8–10. Pienissä tapahtumissa hommat toimivat jo 2–4 hengen voimin. Aina aktiivisia lähtijöitä ei ole, ja se hyväksytään.

4H-yhdistys on viime aikoina ollut tärkeä kumppani, sillä sen toiminnanjohtaja on myös martta.

– Meillä on taitavia ruoanlaittajia ja käsityöntekijöitä, Piia Heikkinen kehuu.

Hailuodossa marttayhdistys on kiinteä ja olennainen osa koko kylän toimintaa. Yhdistyksellä on paljon yhteistyötä myös kunnan, seurakunnan ja muidenkin yhdistysten kuin 4H:n kans-

sa, esimerkiksi metsästysseuran kanssa. Tärkeä tukijoukko ovat myös marttojen puolisot.

– Martat koetaan osaavana ja luotettavana yhteistyökumppanina, ja meitä pyydetäänkin usein yhteistyöhön, kun järjestetään erilaisia tapahtumia. Meille tapahtumien järjestäminen ei ole vain varainkeruuta, vaan haluamme osaltamme järjestää yhdistysten jäsenille ja paikallisille toimintaa, ajanvietettä ja mukavaa yhdessä oloa, Heikkinen kertoo.

LAUTALLA LIIKKEELLE Sijainnilla Perämeressä on tietenkin merkitystä toiminnalle.

– Yhteistyötä muiden marttayhdistysten kanssa on haasteellisempaa järjestää, mutta tänäkin vuonna olemme saaneet vieraita kolmesta eri marttayhdistyksestä: Keminmaalta, Kempeleestä ja Ristijärveltä, puheenjohtaja kertoo.

– Tiivis yhteisöllisyys tulee sijainnista saaressa. Nähdään, että yhteistyössä on voimaa, jatkaa Kaarina Sauvola.

– Kolmas sektori on tärkeässä roolissa, lisää Leena Luoma-aho, myös kunnan luottamushenkilö.

Hailuodosta lähtemisessä on myös haasteensa, kuten kuljetuksen järjestäminen lautta-aikatauluineen ja matkan keston huomioiminen.

– Monena kesänä olemme kuitenkin järjestäneet kimppakyydit mantereelle kesäteatteriin, Piia Heikkinen mainitsee.

Silta Hailuodon ja mantereen välille valmistunee loppuvuodesta 2026. Toistaiseksi lautat liikennöivät Oulunsalosta.

IKÄÄNTYNEIDEN

ARVO TUNNUSTETTAVA Muitakin haasteita on. Kaikkien yhdistysten jäsenet ikääntyvät, ja uusia pitäisi saada. Monipuolisen, kaikenikäisiä innostavan toiminnan järjestäminen vaatii innokkaita kehittäjiä.

– Saaressa on paljon yhdistyksiä, ja meistäkin moni on mukana useammassa, puheenjohtaja mainitsee.

Luovon Martat odottavat, että jäsenten ikääntyessä otettaisiin huomioon, että kaikilla ei ole yhtäläisiä valmiuk-

– Ikääntyneet martat ovat kuitenkin arvokkaita jäseniä. Heillä on tietotaitoa, jonka siirtämistä nuoremmille pidämme tärkeänä. Ehkä myös jäsenmaksussa voisi huomioida ikääntyneet sitä heiltä pienentäen. Joillakin liitoillahan seniorijäseniltä on poistettu jäsenmaksut. Vaikka liitollekin jäsenmaksutuotto on tärkeä, emme saisi vaarantaa ikääntyneiden jäsenten luopumista jäsenyydestä, martat pohtivat.

Hailuodossa marttailussa parasta on mukava yhdessäolo sekä toiminnan järjestäminen, uuden oppiminen ja osaamisen siirtäminen nuoremmille. Ensimmäisiä nuorisojäseniä on saatu tänä vuonna mukaan.

– Opimme toisiltamme. Jokainen jäsen on tärkeä, arvokas ja tervetullut. Täällä yhteistyö on jo arkea, olennainen osa pienen kylän elämää ja yhteisöllistä vastuuta, Anneli Viitaluoma kiteyttää.

LUOVON MARTAT

• toimii Hailuodossa

• perustettu vuonna 2008

• jäseniä 36, heistä nuorisomarttoja 3

• pj. Piia Heikkinen, vpj. Ritva Laurila, sihteeri Outi Tuomikoski

• Yhdistys kuuluu Pohjois-Pohjanmaan Marttoihin.

• Fb ja IG: Luovon Martat

• sia ja mahdollisuuksia netin käyttöön. Yhdistys kokee, että Martat-lehden osittainen siirtyminen verkkolehdeksi ei tavoita kaikkia.

MOCTAIL KÄTEEN JA MARTTAILEMAAN

VINKKI: Jos haluat miedomman juoman, jätä inkivääri pois.

martat.fi/martan-mocktailit

Uusi vuosi alkaa jäsenhankintakampanjalla: tammi–helmikuu on varattu yhdistysten avoimien ovien tapahtumille, Martan mocktaileille. Kutsutaan väkeä tutustumaan marttatoimintaan ja nauttimaan raikkaita alkoholittomia juomasekoituksia. Jokainen yhdistys voi muokata tapahtumasta itselleen sopivan. Moctail-illan voi järjestää yhdessä naapuriyhdistyksen kanssa tai useamman yhdistyksen voimin. Löytyisikö tapahtumapaikaksi tilat paikkakunnan kirjastosta, seurakunnalta tai kunnantalolta?

Kampanjaan on olemassa valmiit ohjeistukset sekä vinkkejä ja tarjoilu- sekä ohjelmaehdotuksia. Kun ilmoitatte oman marttayhdistyksenne mukaan 10.12. mennessä, saatte kampanjamateriaalin Marttaliitosta.

TARJOTAAN VAIKKA :

Puolukka-inkivääri -mocktail (4 annosta)

2 dl (pakaste)puolukoita

1 rkl raastettua inkivääriä

1 dl vettä

1,5 rkl sokeria jääpaloja

4 dl ginger ale -juomaa

Koristeeksi: puolukoita

(Lasin reunaan): kinuskikastiketta sokeria

Keitä puolukoita ja raastettua inkivääriä vedessä muutama minuutti. Kaada kattilan sisältö siivilään, joka on kulhon päällä. Painele marjoja lusikalla, jotta saat seosta mahdollisimman paljon talteen. Hyödynnä siivilään jäänyt massa esimerkiksi jugurtin tai puuron lisukkeena.

Siirrä seos kulhosta takaisin kattilaan ja lisää sokeri. Keitä hiljalleen muutama minuutti, kunnes sokeri liukenee. Jos seos on kovin paksua, lisää 2 rkl vettä. Jäähdytä. Jos et käytä seosta heti, säilytä sitä jääkaapissa.

Jos haluat koristella lasit, kasta reunat ensin kinuskikastikkeeseen ja sen jälkeen sokeriin.

Kokoa juoma: Mittaa reilu ruokalusikallinen puolukka-inkivääriseosta lasin pohjalle. Lusikoi päälle runsaasti jäitä ja kaada päälle 1 dl inkiväärijuomaa. Sekoita varovasti lusikalla ja koristele puolukoilla.

UUSI TEEMA TUTUKSI: Mitä tarkoittaa Muutos lautasella?

martat.fi/martan-iltapala Marttajärjestön teema vuosina 2025–2026 on Muutos lautasella. Se tarkoittaa siirtymistä kohti kasvipainotteisempaa ruokaa. Tule mukaan uuden teemavuoden avaukseen 14.1. klo 17–18.30. Marttaliiton ruoka- ja ravitsemusneuvonnan johtava asiantuntija Marjo Rantapusa kertoo Marttojen ruokaneuvonnasta ja sen tavoitteista, uusista ravitsemussuosituksista ja teemavuo-

PAREMMAKSI PUHEENJOHTAJAKSI martat.fi/puheenjohtajakoulutus Marttayhdistysten puheenjohtajakoulutuksen 5. ryhmä käynnistyy tammikuussa. Koulutuksessa käsitellään yhdistyksen puheenjohtajan tehtäviä ja yhdistyksen toimintaa eri näkökulmista. Koulutus toteutetaan etäyhteyksin, siihen kuuluu 6 kokoontumista ja välitehtäviä. Koulutukseen voi osallistua yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja tai mahdollinen seuraava puheenjohtaja. Koulutuksen on käynyt jo 400 marttayhdistysten puheenjohtajaa. Palautteen mukaan koulutus on innostavaa, kannustavaa, antoisaa ja voimaannuttavaa sekä antaa uusia ideoita. Koulutus järjestetään yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa.

AIKATAULU

Kokoonnumme etänä 29.1., 12.2., 19.3., 2.4., 29.4. ja 15.5.

JOULUKÄSSÄÄ ETÄNÄ

martat.fi/etakassakahvilat 4.12. joulukoristeita luonnon- ja kierrätysmateriaaleista, ohjaajana Kirsi Peltola.

2025 TÄYNNÄ TOIMINTAA martat.fi/toiminta Yhdistyksissä tehdään näinä aikoina suunnitelmia ensi vuodelle. Marttojen valtakunnalliset tapahtumat kannattaa ottaa mukaan toimintakalenteriin. Vinkkejä toteutukseen osoitteessa martat.fi/yhdistyskanava.

•Tammi–helmikuu: Yhdistyksen avoimet ovet ja Martan mocktailit

• 13.3. Maailman suurin marttailta: Papubileet

• 21.5. Mahtava marttalenkki

• 26.7. Martan päivä

• 30.8. Valtakunnallinen sienipäivä

• 31.8.–14.9. Sieniviikot

• 22.–28.9. Marttailuviikko: Kaalivallankumous

• 1.-31.10. Lokakuu on puurokuu

JOKO TEIT JUHLAVUODEN

MARTTANEULEEN? Jaa kuva aihetunnisteella #marttaneule

VAATTEITA VASTUULLISESTI

martat.fi/kasityotoiminta-2025

Ensi vuonna Marttojen käsityöteema on Hidasta muotia. Vuoden käsityötekniikka on koneompelu. Puhumme vaatteiden arvostamisesta, vastuullisuudesta ja käyttöiän pidentämisestä ja kannustamme tekemään vaatteita itse. Järjestäisikö teidän yhdistyksenne vaikka Ompelulanit, joihin kokoonnutaan tekemään vaatteita?

Vuoden ensimmäinen etäkässäkahvila pidetään 11.2.

Alkuperäisessä ohjeessa väritys on hempeän beige, mutta värin voi valita oman maun mukaan. Juhlavuoden neulepaidan voi tehdä vaikka sinisestä langasta, kuten kuvassa. Neuleen on suunnitellut Merja Ojanperä.

Katso ohje: martat.fi/marttaneule

VERTAISMARTAT YHDISTYSTEN TUKENA

Vapaaehtoiset vertaismartat toimivat yhdistysten tukena ja apuna järjestämällä muun muassa alueellisia toiminnansuunnitteluiltoja ja yhdistystapaamisia yhdessä marttapiirien kanssa. He neuvovat hallintoon liittyvissä pulmissa, tukevat yhdistysten välistä yhteistyötä ja auttavat yhdistyksiä innostumaan ja onnistumaan. Marttaliitto kouluttaa vertaismartat ja järjestää jatkokoulutuksia.

Haluatteko vertaismartan vieraaksenne? Yhteystiedot omasta marttapiiristä.

MARTAT LEHTI ILMESTYY 2025

• numero 13.2.

• numero 2 5.5.

• numero 325.8.

• numero 4 24.11.

PUUROLLA PAREMPI MAAILMA

Lokakuussa marttayhdistykset jakoivat tietoa Marttojen kehitysyhteistyöstä ja keräsivät työhön varoja järjestämällä puurotapahtumia. Tuotto oli yhteensä 11 797,75 euroa. Lämmin kiitos lahjoituksistanne! Tuemme niillä Somalimaan, Malawin, Etiopian ja Sambian haavoittuvassa asemassa olevia tyttöjä ja naisia kohti omaa toimeentuloa ja hyvää arkea.

TIEDOT TILASTOON

martat.fi/toiminnan-tilastoinnin-ohjeet Yhdistyksen toimintatilastot vuodelta 2024 kannattaa hoitaa ajan tasalle vielä tämän vuoden puolella. Jos jotain unohtuu, tietoja voi täydentää vielä tammi- ja helmikuussa -25. Tilastoissa yhdistysten monipuolinen toiminta ja vapaaehtoistyön määrä tulevat näkyviin. Tilastoinnin raportista on helppo siirtää tiedot myös yhdistykset toimintakertomukseen.

VINKKI:

Kun suunnittelette yhdistyksenne toimintaa, kurkatkaa edellisten vuosien tilastoihin. Sieltä näkee, mitä aiheita marttailloissa on ollut, ja mikä on kiinnostanut jäseniä.

OLIPA MAHTAVA PÄIVÄ!

Mahtava Marttaralli kisailtiin 24.8., jolloin yhdistykset eri puolilla maata suorittivat leikkimielisiä tehtäviä yhtä aikaa. Mukana oli joukkueita yli sadasta yhdistyksestä. Joukkueille lähetettiin määrävälein uusia tehtäviä: marttalauluja, katutaidetta, kukkasipuleiden istutusta... Päivän aikana marttajoukkueet hitsautuivat entistä toimivammiksi tiimeiksi, ja iloisten porukoiden näkyminen katukuvassa herätti kiinnostusta toimintaamme kohtaan.

ttarallissa palkintoja jaettiin yhteensä 21

palkittiin hauskasta joukkueasusta ja tunnisteesta

KIITOS PALAUTTEESTA

Martat-lehden 3/2024 suosituin juttu oli Huolettoman marjamökki. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 10 Martat 125 -tuotekassia. Sen saivat Leena Frii Kauhajoelta, Eija Hautala Oulusta, Tuula Heikkilä Järvenpäästä, Anneli Ketonen Vaasasta, Annikki Koponen Raisiosta, Nina Kärkkäinen Haminasta, Ritva Tellervo Piili Imatralta, Soile Ritakallio-Tähtinen Littoisesta, Anni Saarinen Karjaalta ja Päivi Wanne Porista.

SAA KYSYÄ

Askarruttaako jokin yhdistyksen toimintaan tai jäsenyyteen liittyvä asia? Järjestö- ja jäsenchat palvelee tiistaisin klo 9–11 ja torstaisin klo 14–16. Mene martat.fi-etusivulle ja klikkaa Kysy martalta -laatikkoa.

Mar

mar ttajoukkueelle Laihian Nuukat Mar tat

Mar tat opissa sambialaisella ruokakurssilla toukokuussa 2024.

Mitä lahjaksi?

Kauniit ja käytännölliset tuotteemme muistuttavat

Marttojen 125-juhlavuodesta ja ilahduttavat pitkään.

Tilaa nyt joululahjaksi: martat.fi/martanpuoti/ Hintoihin lisätään toimituskulut.

6€

12€

15€

28,50€

Korvakorut

Kaulakoru

Vihko

Esiliina

PÄ IVÄN PIRISTYS

Marttamukit myydään kahden kappaleen pakkauksessa. Toisessa mukissa on värillinen kuvio valkealla pohjalla, toisessa valkea kuvio värillisellä pohjalla. Astiat kuuluvat Iittalan Teema-sarjaan.

Oranssi 29 €

2 mukin pakkaus

JÄSENYYS KANNATTAA

KUN OLET MARTTA:

• Olet osa yhteisöä, jossa tehdään ja opitaan uutta yhdessä. Marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 000 ympäri Suomen. Jokaiselle löytyy sopiva ryhmä.

• Pääset osaksi innostavaa toimintaa omassa yhdistyksessä ja järjestön eri vapaaehtoistehtävissä ja voit osallistua niihin liittyviin koulutuksiin.

• Saat kotiin Martat-lehden 4 kertaa vuodessa. Verkkolehti on kaikille avoin (martatlehti.fi).

• Pääset oman marttapiirisi kursseille jäsenhintaan (martat.fi/marttapiirien-tapahtumat)

• Tarjolla on monipuolisesti maksuttomia ja edullisia kursseja, luentoja ja opintoja, joille voit osallistua etänä.

• Voit hyödyntää valtakunnallisia, alueellisia ja oman yhdistyksen jäsenetuja (martat.fi/jasenedut).

• Saat mahdollisuuden vaikuttaa ja toimia osana tunnettua ja merkittävää valtakunnallista järjestöä.

• Olet mukana tekemässä mahdolliseksi marttajärjestön työn kotien ja perheiden hyvän ja kestävän arjen edistäjänä.

JÄSENMAKSUT 2025

Jäsenlasku toimitetaan jäsenelle sähköpostilla, e-laskulla tai postitse. Poikkeuksena toissijainen jäsen ja kunniajäsen, katso oheinen taulukko.

JäsenlajiJäsenmaksuSisältää Martat -lehden

Varsinainen jäsen49 €Kyllä

Perhejäsen23 €Ei

Nuorisojäsen 0 €Ei

Seniorijäsen23 €

Toissijainen jäsen8 €Ei

Kunniajäsen40 €Ei/Kyllä

Mikäli seniorijäsen haluaa lehden, jäsenyys muutetaan varsinaiseksi jäsenyydeksi. Tästä tulee ilmoittaa vuoden 2024 loppuun mennessä osoitteeseen jarjestosihteeri@martat.fi.

Toissijaisen jäsenen jäsenmaksu maksetaan suoraan toissijaiselle yhdistykselle.

Kunniajäsenen jäsenlasku tulee sille taholle, joka on myöntänyt kunniajäsenyyden. Kunniajäsenyys voi sisältää lehden tai olla sisältämättä. Tästä tulee ilmoittaa vuoden 2024 loppuun mennessä osoitteeseen jarjestosihteeri@ martat.fi.

Piirin kannattajajäsen50 €Ei

Liiton kannattajajäsen50 €Ei

HUOMAA: Maksumuistutukset tulevat aina postitse.

HUOMAA!

KAVERIN KANSSA KURSSILLE

Lahjoita ystävälle paikka verkkoruokakurssilla ja kerro siitä oheisella lahjakortilla. Tästä lahjasta on iloa ja hyötyä!

TOIMI NÄIN:

– Osta paikka verkkoruokakurssille osoitteesta martat.fi/ verkkoruokakurssit

– Kun ostat kurssin omalla nimelläsi, saat lisätiedot ja ostoslistat sähköpostiisi.

– Kerro ilmoittautumisen yhteydessä omat ja lahjan saajan mahdolliset allergiat ja erityisruokavaliotiedot.

– Hanki ruokatarvikkeet ennen kurssia ja laita kaikki valmiiksi ohjeiden mukaan, niin että lahjan saaja pääsee nauttimaan yhteisestä kokkailusta ja aterioinnista.

– Voit myös valita kurssin yhdessä lahjan saajan kanssa. Kirjoita tällöin lahjakorttiin, kohtaan ”Kurssin nimi ja aika”, että valitsette kurssin yhdessä.

HUOMAA

Kursseille voi osallistua joustavalla aikataululla: Jokainen kurssi tallennetaan, ja voitte seurata kurssia tallenteelta teille parhaiten sopivana päivänä. Tallenne on katsottavissa 2 viikon ajan kurssin jälkeen.

KERRO KORTILLA

Kerro kurssista lahjan saajalle oheisella lahjakortilla. Leikkaa kortti irti ja liimaa se postikortin taakse. Tarkoitukseen sopii esimerkiksi vanha joulukortti tai muu postikortti, jonka olet itse saanut. Voit myös käyttää tukevaa kartonkia ja koristella lahjakortin kääntöpuolen haluamallasi tavalla.

Yhteistä aikaa sinulle ja minulle!

Kurssin nimi

Aika ja paikka Luodaan yhdessä mukavia makumuistoja!

Terveisin

OLEN MARTTA, SIKSI OPISKELEN

IRMELI YLITALO

Marttaopintoihin voit osallistua joustavasti, vaikka työn ohella ja omalla asuinpaikkakunnallasi. Mukaan ovat tervetulleita niin marttakonkarit kuin uudet jäsenetkin.

Oppiminen on olennainen osa marttailua. Oma yhdistys, marttapiirit ja Marttaliiton koulutussisällöt avaavat opinpolkuja jokaiselle jäsenelle.

Marttaliiton järjestämät Marttaopinnot tarjoavat mielenkiintoista tietoa järjestön ydinteemoista. Opinnot lisäävät valmiuksiasi toimia vapaaehtoisena. Saat uusia ideoita yhdistyksesi toimintaan ja pääset vaihtamaan ajatuksia muiden opiskelijoiden kanssa.

Marttaopinnot ovat opintopisteytettyjä kurssikokonaisuuksia, jotka suoritetaan verkko-opintoina Martta-akatemiassa. Opintoihin ilmoittaudutaan etukäteen. Jokaisella ryhmällä on nimetty ohjaaja tukenaan kurssin ajan. Kurssit sisältävät 1–4 ryhmätapaamista verkossa. Tehtävät voi suorittaa omaan tahtiin, kuitenkin viimeiseen palautuspäivämäärään mennessä.

Opinnot ovat maksullisia, hinta on 10 €/opintopiste.

OPINTOTARJONTA 2025

OSAAMINEN NÄKYVÄKSI

Marttaopinnot toteutetaan yhteistyössä järjestöjen oppilaitoksen, Opintokeskus Siviksen, kanssa. Opinnoista on mahdollista saada virallinen suoritusmerkintä Oma opintopolku -palveluun. Näin suoritukset näkyvät samassa paikassa kuin eri oppilaitosten suoritusmerkinnät.

Jokaisesta suorittamastasi Marttaopintokurssista saat lisäksi sähköisen Open badge -osaamismerkin, jota voit hyödyntää vaikkapa omassa ansioluettelossasi.

Marttaopinnot ovat virallisesti tunnustettuja opintoja, joiden suorittaminen kannattaa tehdä näkyväksi.

KENELLE?

Marttaopinnot sopivat sinulle, jos

• pystyt sitoutumaan 2–6 kuukaudeksi opintoihin joustavalla aikataululla

• käytettävissäsi on tietokone ja verkkoyhteys

• sinulla on perusosaaminen digilaitteiden käyttöön

• haluat jakaa ajatuksia muiden marttaopiskelijoiden kanssa.

KURSSI Laajuus, opintopistettä Opiskeluaika Ilmoittautuminen avautuu

Marttaliitto pidättää oikeuden aikataulumuutoksiin. Tarkista ajankohtaiset tiedot verkkosivuiltamme.

TULOSSA MYÖS: Marttaliitto järjestää syksyllä 2025 Vapaaehtoisten peruskoulutuksen, joka toimii pilottina vapaaehtoiskoulutusten kehittämistyölle. Lisätietoja aikataulusta lähempänä ajankohtaa.

ILMOITTAUTUMINEN OPINTOIHIN JA LISÄTIEDOT martat.fi/marttaopinnot

INFO

• Marttaopinnot kuuluvat Opintokeskus Siviksen opetusohjelmaan.

• Opintopisteet ja suoritusmerkintä Oma opintopolku -palveluun.

• Kurssit suoritetaan verkko-opintoina Martta-akatemiassa.

• Jokaisella kurssilla on 1–4 verkkotapaamista.

• Opinnoilla on alkamis- ja päättymispäivä.

• Hinta 10 €/opintopiste.

• Ohjaaja on ryhmän tukena koko kurssin ajan.

Vietimme Martan päivää:

Toijalan Martat kutsuivat Kylmäkosken ja Viialan Martat etkoille RKY:n kesäkotiin Vesilahdelle.

Karhunpään Marttojen järjestämään juhlaan Karhunpään Kylätalolle tuli marttoja Nurmeksen ja Valtimon yhdistyksistä sekä kyläläisiä.

Outokummun Viuruniemen Marttayhdistys vietti metsäjuhlaa.

Uudenkaupungin Martat kävivät Enkelipuistossa Pöytyällä, Kaidanojan Kartanolla ja Sarkamuseolla.

Hämeenlinnan Marttayhdistys retkeili Martan päivän etkoilla Forssassa.

Tammijärven Marttayhdistys teki retken maailmanperintökohde Verlan tehdaskylään.

Riihimäen Martat kokoontuivat metsäteeman merkeissä Vahteriston ulkoilualueella. Hiljennyttiin, rentouduttiin, joogattiin ja tehtiin yhteinen metsämandala.

K

esälahti-Martat kutsuivat Purujärven Martat nimipäiväjuhliin.aa ja suolaista.

LH

artolan Martat kokoontuivat lounaalle Golfravintolaan ja tutustuivat Taidesalonki Talvion näyttelyyn.

K

ellon Martat kahvittelivat Sen seitsemän sortin tarjottavien kanssa Alakiutun peruna-aitalla.

Matinkylän Martat tutustuivat Espoon talomuseo Glimsiin.

umijoen Martat pitivät Sen seittemän

Laajalahden Marttojen metsäjuhliin kuului metsäjoogaa Lupausten Vuorella.

S

aarijärven Marttojen kesäretkellä PohjoisKarjalassa nähtiin Koli, Nurmeksen Bomba, Eva Ryynäsen kotitila Lieksassa, Valamon luostari, Varkauden Mekaanisen musiikin museo ja Outokummun entinen kaivosalue.

Viljaniemen

Martat järjestivät kesäkahvilan Luhtikylän Nuorelassa, Orimattilassa.

Vetelin Martat retkeilivät Onnelan puutarhaan Kyyjärvelle.

K

eminmaan Martat tarjosivat tuoreita vihanneksia ja kasvissosekeittoa kaikille avoimessa ruokailussa seurakuntakeskuksessa. Teemana oli väri-iloa lautasella.

Pitkälahden Martat metsäjoogasivat Juhlat metsässä-tapahtumassa Puijolla.

TK

ouvolan Marttayhdistys teki kesäretken Lappeenrantaan, kohteina taidemuseo ja Pulsan asema.

Viitapohjan

Martat tekivät ruoat Tammer Riderin ratsastuskisoihin, kokkeina Merja Jokela (vas), Ritva Viitanen, Irma Vihtilä, Anna Hanhilahti ja Pia Tapale.

L

änsi-Hollolan Martat osallistuivat innolla Marttaralliin.

A

sennemartat iloitsivat metsäjuhlassaan uusista jäsenistä, joita on tänä vuonna liittynyt yhdistykseen. Tietoa toiminnasta Instassa: @asennemartat_hyvinkaa

Alavuden Martat juhlivat -

jestöä luontopolulla ja Mörrinpesällä Töysässä. Alavuden ja Töysän päiväkodeille lahjoitettiin istuinalustoja, jotka vastaanotti varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Erja Valkama.

urtolan Martat retkeilivät Strömsössä.

M

yrskylän Martat järjestivät arpajaiset kylän perinteisissä kesänavajaisissa.

Kiihtelysvaaran Keskijärven Martat viettivät perinteistä säilöntäpäivää.

Väisälänsaaren Martat tekivät keittoja soppatykillä sadonkorjuutapahtumassa.

K

annuksen Martat järjestivät lapsille villiyrtteihin tutustumista ja nokkossipsien maistelua Kettumaisessa tapahtumassa Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa.

Kytäjän Martat pitivät suosittua Marttojen Motoristikahvilaa kesällä. Seuraavana suvena jatketaan!

Nokian Marttojen Saara ja Marja-Leena maistattivat Louhisaaren juomaa, kuusenkerkkäsiirappia ja köyhän miehen lakkahilloa Poutunpuiston maalaismarkkinoilla.

Lapuan Martat kutoivat villasukat kaikille Lapuan ekaluokkalaisille.

Vieremän Martat sommittelivat taideteoksen.

R

iistaveden Martat kokosivat vanhoista tekstiileistä näyttelyn kirjastolle.

K

annuksen Martat pitivät kahvilaa Kannuksen Pappilan puistobluesissa.

Pihlajasaaren Martat lenkkeilivät Kouvolan Ratamon terveysmetsässä.

Alajärven Nelimartat aloittivat syyskauden lenkkeillen.

Hämeenlinnan Marttayhdistys vastasi kahvitarjoiluista Voutilakeskuksessa, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili Hämeenlinnassa. Presidentin seurassa Nana Palosaari, Pirjo Valkjärvi-Nystedt, Raija Vesikko ja Salme Liehu.

Kaakonkulman Martat tekivät risteilyn Tammion saareen.

Puttaan Martat paistoivat ja maistattivat Leipämön pullia uudistuneen Kmarket Revontorin avajaisissa.

Ahjärven Martat tekivät metsäretken entiselle Kemppilän myllylle.

K

iimingin Martat osallistuivat Pohjois-Pohjanmaan Marttojen järjestämään Juhlat metsässä -tapahtumaan Koitelissa.

S

avukosken Marttayhdistys järjesti tapahtuman Itä-Lapin martoille. Mukana oli porukkaa Märkäjärven, Hautajärven, Kemijärven ja Pelkosenniemen yhdistyksistä.

Laitilan Marttayhdistys teki retki- ja ostospäivän Korppooseen.

Tornion, Arpelan, Karungin ja Kokkokankaan Martat vierailivat Tornion Arboretumissa Martan päivänä.

H

irvaan Martat tutustuivat syyskävelyllään Rovaniemen patsaisiin. Taustalla Hannele Kujanpään teos ÄitiLappi.

Poukkusillan Martat vierailivat muurari Risto Salmen Ite-taidenäyttelyssä Luukkulaaksossa.

Tornion Martat retkeilivät Seskarössa metsäteeman merkeissä.

Tornion neljä marttayhdistystä kokosivat Martoista kertovan näyttelyn Rajakartanon näyteikkunaan järjestön juhlavuoden merkeissä.

Riihimäen Marttojen kässäkerho neuvoi kaupungin Taiteiden Yössä, miten askarrellaan kangastulppaaneja.

Raahen ja RautaruukinMartat nauttivat elokuvaillasta Raahen Kinosalongissa.

Saarijärven Martat nauttivat rentoutuksesta, ohjaajana Erja-Riitta Niskanen Äärelläsi-yrityksestä.

A

senneMartat järjesti korutyöpajan Keski-Uudenmaan Priden pääjuhlassa.

Joensuun MMMarttojen kässäkerho lahjoitti sukkia Käsämän vastaanottokeskukseen. Lankoja saatiin lahjoituksena Novitalta.

Raahen ja Rautaruukin Marttojen syyspäivään Alavieskan Linnakalliolla kuului jumppaa, savusaunaa ja uintia.

Saarenkylän Martat ja ystävät kutoivat Ukrainaan sukkia, kypärämyssyjä, liipaisinlapasia ja vauvanvaatteita.

Riihimäen Marttojen jäsen Päivi Jantunen pyydettiin tuomariksi kissanäyttelyn eri-

– Valinta oli vaikea, koska kaikki kissat olivat ihania ja äijät mukavia, kommentoi Päivi, joka tarkkaili erityisesti kissan ja isännän yhteyttä toisiinsa.

K

ustavin Martatmateriaaleista valmistetulla Kuningaskala-teoksella.

Pitkälahden Martat hoitivat järjestelyt, kun Alli Nissisestä kertova monologi Sielunsa tulta esitettiin Kuopion kaupungintalolla. Näytöksen kustansi Olvi-säätiö.

Korian Aika-Martat järjestivät Isoäidinneliöt tutuiksi -virkkaustapahtuman Korian ABC:n Novita-nurkkauksessa.

» Tapahtumakuvat teksteineen osoitteeseen lehti@martat.fi

» tai: Martat, Monessa mukana, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Hki

Kalajoen Martat kokkasivat keittoja kansainvälisillä vivahteilla. Ruokakurssin veti Anne Kamunen-Kauro.

Imatralla martat kokoontuivat harjoittelemaan uusia marttalauluja. Kirkkomuusikko Heini Vesterinen Imatran seurakunnasta laulatti ja säesti.

Paimion Vistan Martat valmistivat ja tarjoilivat paikallisia perinneruokia, pastanttipuuroa ja murosmöttösiä, kaikille avoimessa Lokakuu on puurokuu -tapahtumassa Mikaelin talolla.

T

ainionkosken Martat muonittivat Vapepan koulutustilaisuudessa.

Lautiosaaren ja Kempeleen Martat vierailivat Luovon Marttojen luona Hailuodossa. Vaihdettiin ajatuksia jäsen- ja varainhankinnasta ja tutustuttiin saareen oppaan johdolla.

Olkkalan Martat emännöivät Vihdin Kässämarttojen iltaa, jonka aiheena oli huovutetut lapaset.

Sodankylän Martat järjestivät Pappilanniemen kodalla metsäretken perheille. Yhteistyökumppaneina olivat K-supermarket Pohjantähti ja kaivos Boliden. Yhdistys lahjoitti kierrätysmateriaaleista valmistamansa istuinalustat perhepäivähoitajien käyttöön.

Pelkosenniemen Marttojen syyskauden aloituksessa vieraili Marianne Anttila, joka on Savukosken Marttojen puheenjohtaja, Lapin Marttojen varapuheenjohtaja ja Marttaliiton hallituksen jäsen.

K

eskikaupungin Martat Kuopio järjesti Lokakuu on puurokuu -tapahtuma Puijon torilla. Tuotto lahjoitettiin Marttaliiton kehitysyhteistyölle ja kuopiolaisille vähävaraisille lapsiperheille.

Enonkosken Martattiasta marttajärjestöä Suomen Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla.

Virkkalan Martat aloittivat syyskauden metsäretkellä Kopparnäsin ulkoilualueella.

Onnittelemme

101 VUOTTA | Sirkka Kajanne 1.12. Kemin Martat

100 VUOTTA | Liisa Seppä 25.12. Itä-Ikaalisten Martat

95 VUOTTA | Helga Noponen 18.10. Kaskiin Martat

90 VUOTTA | Toini Lakkapää 1.7. Turtolan Martat • Helinä Liljamo 30.8. Kempeleen Martat • Annikki Pitkänen 15.12. Tietävälän Martat • Liisa Ake-Helariutta 16.12. Paraisten My

85 VUOTTA | Sirkka Marila 26.2. Riihimäen Martat • Kaisa Tuominen 17.3. Riihimäen Martat • Inkeri Lippo 24.4. Lautiosaaren Martat • Marja Hietala 24.9. Uudenkaupungin Martat • Hilkka Lahtela 20.11. Junkkarin-Korvenkylät Martat • Kaisu Ruohonen 2.12. Imatran My • Taimi Ruuskanen 7.12. Maaningan Martat • Leena Aalto 8.12. Linnan Martat • Ann-Maj Ukko 10.12. Paraisten My • Airi Musto 23.1.2025 Laihalan-Rapattilan Martat

80 VUOTTA |Raija Puurunen 31.1. Lautiosaaren Martat • Marja-Riitta Niemi 20.2. Lautiosaaren Martat • Anja Inkinen 8.4. Riihimäen Martat • Anneli Koivuniemi 20.9. Lautiosaaren Martat • Helena Kaave 1.12. Syväsenvaaran Martat • Pirjo Happonen 16.12. Hiltulanlahden Martat • Eila Auvinen 23.12. Rajamäen Martat • Tuula Alajääski 25.12. Pukinmäen Martat.

75 VUOTTA | Seija Venäläinen 3.2. Hammaslahden Martat • Raija Grönlund 27.3. Lautiosaaren Martat • Helvi Suutarinen 20.4. Riihimäen Martat • Sisko Yli-Karhula 1.6. Riihimäen Martat • Mirja Lukkarinen 9.9. Riihimäen Martat • Kaari Grönfors 14.9. Riihimäen Martat • Paula Nikkilä 5.11. Lautiosaaren Martat • Sirpa Laipio 23.11. Riihimäen Martat • Marja-Leena Räsänen 3.12. Hammaslahden Martat • Christine Carola Vie Hammar 10.12.Rajamäen Martat • Helvi Salonen 18.12. Launeen Martat • Marja Tuominen 21.12. Laitilan My • Elsa Maria Oksman-Rantanen 22.12. Linnan Martat • Marjatta Hintikka 23.12. Maaningan Martat • Leena Kettunen 23.12. Kuusankosken Herttamartat

70 VUOTTA | Arja Myllyneva 9.3. Lautiosaaren Martat • Pirjo Viili 26.4. Wirmon Martat • Tarjamaarit Mäkelä 27.7. Mouhu-Voikosken Martat • Tuulikki Lämsä 1.9. Lautiosaaren Martat • Pirjo Savolainen

13.9. Hiltulanlahden Martat • Mervi Leppäkumpu 18.9. Mouhu-Voikosken Martat • Helena Kananen 26.9. Hammaslahden Martat • Tiina Saarinen 27.9. Riihimäen Martat • Heli Koskinen 29.9. Tarkkolan Martat • Marjut Ståhls 6.10. Ruotsinpyhtaan Martat • Kaija Leinonen 10.10. Ruotsinpyhtaan Martat • Raija Hongisto 12.10. Naantalin Martat • Eija Pudas 12.10. Lautiosaaren Martat • Tarja Anttila 24.10. Wirmon Martat • Ritva Moilanen 7.11. Riihimäen Martat • Anneli Laurila 14.11. Uudenkaupungin Martat • Ulla Laasanen 5.12. Vetelin Martat • Ritva Antila 6.12. Riihimäen Martat • Seija Kirsi 13.12. Laihalan-Rapattilan Martat • Aija Orvasto 17.12. Wirmon Martat • Liisa Pyykkö-Seppälä 21.12. Vetelin Martat

65 VUOTTA | Pirjo Ojanen 26.10. Naantalin Martat • Merja Hokkanen 23.12. Erkylän Martat

60 VUOTTA |Jaana Sinisalo 22.2. Riihimäen Martat • Ulla Luolila 5.5. Wirmon Martat • Taina Salmela 15.5. Turtolan Martat • Riitta Irva 23.5. Turtolan Martat • Heidi Rannisto-Jolma 20.6. Turtolan Martat • Jaana Ruusunen 25.6. Wirmon Martat • Tiina Laaksonen 20.7. Wirmon Martat • Päivi Mikola 1.10. Uudenkaupungin Martat • Kirsi Kivilä 28.11. Wirmon Martat • Pirjo Järvinen 1.12. Erkylän Martat • Irja Haapasaari 7.12. Renkomäen Martat • Sabine Holma 20.12. Teuvan Martat

55 VUOTTA | Sari Toikka 19.12. Karsturannan Martat

50 VUOTTA | Satu Laaksonen 23.6. Wirmon Martat • Pauliina Kallunen 5.8. Wirmon Martat• Marisa Palmberg 1.9. Mouhu-Voikosken Martat • Anne Huikuri 13.10. Erkylän Martat • Petra-Paula Corsini-Rautalinna 14.10. Wirmon Martat • Asta Palola 30.10. Uudenkaupungin Martat

40 VUOTTA | Sannamari Uuttu 2.9. Wirmon Martat

30 VUOTTA | Minna Gröhn 4.10. Säyneenkylän Martat

Viljaniemen Marttojen uusin tulokas, Katriinan ja Oton pieni tyttö, syntyi 7.7.2024. Tervetuloa marttaperheeseen!

Yhdistykset juhlivat

Jäädessäni eläkkeelle 1.10.2024 Satakunnan Marttapalvelut Oy:n toimitusjohtajan toimesta haluan kiittää Satakunnan Marttapalvelujen hallitusta, henkilöstöä, Lounais-Suomen Marttojen Sari Raininkoa ja asiakkaitamme muistamisista.

Maarit Rintala

Hammaslahden Martat kävivät onnittelemassa pitkäaikaista jäsentään Rauha Tolvasta, joka täytti 90 vuotta 16.6

Karjasillan Martat vietti yhdistyksen 70-vuotisjuhlaa jäsenten kesken.

Liedon Vanhalinnan Marttayhdistyksen perustaja- ja kunniajäsen Aino Hörkkötäytti 90 vuotta 6.11. Hän on ollut aktiivisesti mukana 61 vuoden ajan, eli vuodesta 1963 alkaen. Lämpimät onnittelut kaikilta yhdistyksen martoilta!

Forssan Marttojen kunniajäsen Lahja Kujansuu täytti 100 vuotta 1.6. Yhdistys kävi onnittelemassa juhlapäivänä.

Orimattilan Marttayhdistyksen kunniajäsen Kaisa Ovaskainen vastaanotti 90-vuotisonnittelut marttaillassa.

Haapaveden Marttojen 40-vuotisjuhlat vietettiin tunnelmallisesti kodalla, metsän siimeksessä.

Kemijärven Marttojen 100-vuotisjuhlaa vietettiin Mikkelinpäivänä. Juhlajumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin seurakuntatalolle lämminhenkiseen juhlaan.

Anjalankosken Aurinkomartat vietti 20-vuotisjuhlaansa Anjalassa, Ranta-Pukin museolla.

Kymin-Hurukselan Marttayhdistys Kotkasta täytti 110 vuotta ja onnittelee kaikkia tänä vuonna pyöreitä vuosia täyttäviä marttayhdistyksiä!

Kiuruveden Martat vietti yhdistyksen 50-vuotissyntymäpäivää jäsenten ja kutsuvieraiden kesken. Lisäksi Kiurusalissa esitettiin kaikille avoin Sielunsa tulta -monologi Alli Nissisestä. Ennen esitystä nähtiin Marttaliiton pääsihteerin Marianne Heikkilän videotervehdys.

J

outsenon Kirkonseudun Martat juhli 75-vuotista taivaltaan ruokailun ja kahvittelun merkeissä, juhlavieraana toiminnanjohtaja Tuija Valjakka Kaakkois-Suomen Martoista.

Pernajan Marttojen 75-vuotisjuhlassa Loviisassa jaettiin lukuisia ansio- ja vuosimerkkejä. Uudenmaan Marttojen toiminnanjohtaja Petra Åkerlund toi tilaisuuteen piirin tervehdyksen ja Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä onnitteli yhdistystä liiton puolesta.

Kymenvarren Martat vietti yhdistyksen 70-vuotisjuhlaa jo vuonna 2023, ja kuluva vuosikin on ollut yhtä juhlaa: Rauni Lamminpään 80-vuotissyntymäpäivää vietettiin Martan metsäretki -päivänä Raunin pihalla. Tänä vuonna tasavuosia juhlivat myös Sanna Rantala (40), Anneli Viinanen (60) ja Terhi Ahava (40).

Linnan Martat Hämeenlinnasta juhli 35-vuotista taivaltaan Raatikellarissa. Tilaisuudessa palkittiin yhdistyksen marttoja toiminnasta yhdistyksen hyväksi. Kuvassa vuoden Linnan Martta Ulla Haapanen (vas.), Marttaliiton pronssisen ansiomerkin saaneet Hilppa Siukola ja Raili Vuorinen sekä Oivallus-näyttelyiden toteuttamisesta palkittu Pirjo Vilja.

Vehmaan Martat järjesti vuoden 2024 syntymäpäiväsankareille yhteiset juhlat. Onnittelut kaikille tasavuosia täyttäneille!

Pyhärannan Martat vietti yhdistyksen 90-vuotisjuhlaa Pyhärannan kirkossa ja seurakuntakodissa. Lounais-Suomen Marttojen tervehdyksen toi varapuheenjohtaja Pirjo Laitinen, joka piti juhlassa myös juhlapuheen. Kuvassa ansiomerkkien saajat.

Osanottomme

Liperin Vaivion Marttayhdistyksen kaksi pitkäaikaista jäsentä poistui keskuudestamme vuonna 2023: Lempi Kummunmäki 98-vuotiaana ja Sirkka-Liisa Pesonen 78 vuoden iässä.

Muistoa kunnioittaen

Vaivion Martat

Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Anna-Liisa Amonsen nukkui pois 87 vuoden ikäisenä 8.10.2024 Torniossa.

Muistoa lämmöllä kunnioittaen

Kokkokankaan Martat

Siilinjärven kunnan alueella toimiva Kehvo-Väänälänrannan Marttayhdistys koki suuren menetyksen, kun sen pitkäaikaisin jäsen Liisa Laitinen nukkui ikiuneen 91 vuoden ikäisenä 15.8.2024, muutama päivä ennen yhdistyksen 90 vuotisjuhlaa. Me yhdistyksen jäsenet, kuten Liisakin, odotimme tapaamista juhlien merkeissä.

Liisan sukujuuret olivat syvällä Savon maisemissa. Lapsuus- ja kouluvuotensa hän vietti Nilsiässä, vireällä Palonurmen kylällä, vanhimpana kuudesta sisaruksesta. Vuonna 1953 Liisa lähti opintielle Heinolan seminaariin, josta valmistui kansakoulun opettajaksi 1957. Liisa teki koko työuransa Kehvo–Väänälänrannan alueella. Valmistuttuaan hän tuli Kehvon kansakoululle opettajaksi. Vähän myöhemmin hän aloitti pitkän työrupeaman Väänälänrannan alakoulun opettajana. Kun alakoulu lopetettiin, Liisa siirtyi takaisin Kehvon koululle, nyt johtajaopettajaksi. Hän eläköityi 1993.

Liisa liittyi heti kylälle tultuaan paikalliseen marttayhdistykseen. Tuohon aikaan kylällä oli paljon väkeä, ja Liisa sai monet kyläläiset liikkeelle. Koululle oli hyvä kokoontua. Jäsenmäärä kipusi lähes kahteensataan. Liisa organisoi marttojen kanssa kyläläisille äitienpäivä-, kevät- ja joulujuhlia, hiihtokilpailuja, puutarha- ja kotitalouskursseja sekä sieni- ja metsäretkiä. Koululaiset esittivät juhlissa ohjelmaa Liisan ohjauksessa. Liisan organisoimat ja johtamat virkistys- ja opintomatkat olivat suosittuja ja avarsivat maailmaa. Liisan johdolla yhdistyksemme teki yhteistyötä eri järjestöjen kanssa ja opintomatkoja myös ulkomaille.

Liisa oli aktiivitoimija ruohonjuuritasolla ja kaikille tuttu. Hän toimi yhdistyksemme rahastonhoitajana 1989–1996 ja puheenjohtajana 1977–1986 sekä 1989–1996. Liisa loi vahvan pohjan yhdistyksemme ja Savon Marttojen toiminnalle. ”Marttatyö on käytännöllistä, ei vain yleviä aatteita paperilla”, hän totesi lehtihaastattelussa 1983, kun hänet oli valittu Pohjois-Savon Marttapiiriliiton puheenjohtajaksi. Hän oli Marttaliiton valtuuston jäsen 1983–1991 ja valtuuston lakkauttamisen jälkeen piiriliittomme valitsema edustaja Marttaliiton kokouksissa. Hänelle myönnettiin Marttaliiton kultainen ansiomerkki 1996 ja hänet kutsuttiin Marttaliiton kunniajäseneksi 1999.

Liisa oli aktiivinen vaikuttaja myös Siilinjärven kunnan ja seurakunnan luottamustoimissa, ja hänelle myönnettiin seurakuntaneuvoksen arvonimi.

Oma yhdistys, Kehvo-Väänälänrannan Martat, oli Liisalle rakas loppuun asti. Liisaa muistellen jatkamme toimintaamme hänen viitoittamallaan tiellä.

Kehvo-Väänälänrannan Martat

Riitta Kerkola, puheenjohtaja

Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Erja Ettanen menehtyi 5.5.2024. Hän oli syntynyt 5.5.1950. Marttatoiminnan lisäksi Erja teki vapaaehtoistyötä seurakunnalle lähes päivittäin. Hän oli vuosikymmenien mittaan mukana myös marttayhdistyksemme hallituksessa eri rooleissa. Erjan hautajaiset 29.5. Pyhän Katariinan kirkossa olivat lämminhenkiset, täynnä naurua ja puhetta. Marttailloissamme hän oli kirkkokuorotaustansa vuoksikin meidän ”kanttorimme”, eli johti yhteislauluamme ja keksi myös hauskoja ohjelmanumeroja. Erja oli aina paikalla ja jää sydämiimme. Lämmöllä muistaen

Turun Ispoisten Marttayhdistys

Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen

Seija Paljakka nukkui pois 77-vuotiaana 15.6.2024.

Lämmöllä muistaen

Neuvoton-Salmin Martat

Pitkäaikainen kunniajäsenemme Mirjam Peltonen nukkui pois 97-vuotiaana 29.7.2024

Ei kuulu Mirjamin runojen lausunta enää. Olit aina niin hyvä ja herttainen, oli sydämesi jalo kuin kulta, palkitkoon Isämme taivainen, mitä saaneet oommekaan sulta.

Hän lähti, mutta on vielä lähellämme tuhansin sitein meihin liittyen.

Laihalan-Rapattilan Martat

Luhtikylän Marttayhdistyksen pitkäaikainen jäsen Lahja Luoma nukkui ikiuneen

Orimattilassa 5.8.2024. Hän oli syntynyt Kirvussa 21.11.1935. Lahja liittyi Luhtikylän Marttoihin 20-vuotiaana 1955. Hiljainen ja taitava nuori nainen oli tuolloin sukunimeltään Hallikas. Miehensä Reino Luoma tuli matkan varrella mukaan kuvioihin, ja pikkuhiljaa heidän kotinsa Tuorakassa tuli martoille hyvinkin tutuksi.

Lahja toimi pitkään rivijäsenenä osallistumalla marttailtoihin ja tapahtumiin. Vuonna 1979 hänet valittiin johtokuntaan ja rahastonhoitajaksi. Hän toimi yhdistyksen sihteerinä 1981–1988 ja puheenjohtajana 2001–2012 omalla harkitsevalla ja rauhallisella olemuksellaan. Useat yhdistyksemme jäsenet muistavat Lahjan hiljaisena, tavallisena maatilan emäntänä, joka ei kuitenkaan pelännyt haasteita. Muistissa ovat ne lukemattomat marttaillat ja vuosikokoukset, jotka Lahja ja Reino järjestivät kodissaan. Lahjalla oli usein tarjolla leipomiaan suolaisia kasvispiirakoita, joista on jäänyt lähtemätön makumuisto monille yhdistyksen jäsenille. Aikanaan Lahja ja Reino muuttivat ”vanhanpäivän taloon” Orimattilan keskustaan. Marttayhdistys kokoontui myös keskustan kotiin kahvipöydän antimien ääreen. Pikkuhiljaa sairaus uuvutti Lahjan, ja Reinokin sairastui. Viimeiset vuodet he viettivät palvelutalon turvallisilla käytävillä yhdessä. Jäämme kaipaamaan Lahjan rauhallista ja hymyilevää olemusta. Muistelemme häntä aina, kun joku tarjoaa suolaista piirakkaa, joka on melkein yhtä hyvää, kuin Lahjan leipomat piiraat. Lahjaa vuosista kiittäen Luhtikylän Marttayhdistys

Satamarttojen hallituksen jäsen Pirkko Kauppinen nukkui pois 74-vuotiaana 11.6.2024. Pirkko oli sydämeltään martta. Hän toimi ahkerasti ja innokkaasti monessa mukana. Jäimme kaipaamaan hänen iloista ja ystävällistä persoonaansa. Lämmöllä muistaen

Satamartat

Yhdistyksemme kunniajäsen Eeva-Maija Manninen nukkui pois 101-vuotiaana 5.6.2024. Hän oli ahkera käsitöiden tekijä ja marttailloissa kävijä.

Eeva-Maijan muistoa kunnioittaen ja lämmöllä muistaen

Kuurmanpohjan Martat

Ristikon ratkaisu s.56

HYVÄN ARJEN TURVAVERKOT –

TIETOTURVASTA TESTAMENTTIIN

Martat tarjoavat vuonna 2025 jäsenilleen ja seuraajilleen kahdeksan verkkoluennon sarjan, joka käsittelee arjen turvallisuuteen liittyviä teemoja, erityisesti sähköiseen asiointiin liittyviä aiheita ja perheen lakiasioita.

Monimutkaisiltakin tuntuvia aiheita lähestytään marttamaisen kansantajuisesti ja sopivan pienissä paloissa.

Kevätkaudella keskitytään siihen, miten sähköisessä maailmassa maksetaan turvallisesti, asioidaan verkkopankissa, käytetään mobiilivarmennetta ja huolehditaan tietoturvasta sekä omista oikeuksista kuluttajana.

Syksyllä puhutaan perheen lakiasioista. Aiheina ovat muun muassa avioehto, testamentti ja lahjoitukset, edunvalvonta sekä Suomi.fi-valtuudet ja palvelun hyödyntäminen.

Jokaisesta aiheesta järjestetään noin 45 minuutin mittainen webinaari. Esitykset tallennetaan, ja ne ovat katsottavissa jälkeenpäin Marttojen oppimisympäristössä, Martta-Akatemiassa.

Luentosarjan aikataulu ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan vuoden 2025 alussa Marttojen verkkosivuilla (marta.fi). vuode05aussaMattojeveosvu

MITÄ MIELTÄ MARTAT-LEHDESTÄ 4/2024?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

Muita terveisiä

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki. ä

» Palautteen lähettäneiden kesken arvomme 10 kpl Martat 125 -tuotekassia. Lähetä vastauksesi 7.1.25 mennessä.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen /

Asiakasnumero osoitelipusta

Vanha osoite / tilauksen maksaja:

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Tuntematon

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:

Nimi

Lähiosoite

Kesällä 2025

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto

VÄINÖ LINNA

Emäntä työnsä ääressä

Emäntälehden Marttakotejasarjassa julkaistiin vuonna 1955 juttu Halsualta, Hilja Kalliokosken kodista Kuvatekstissä kerrottiin: "Emäntä karjaansa hyvittelemässä ja tarkkailemassa . Nupokyytöt tuntevat vaalijansa ja kurkottavat toiveikkaina kaulojansa ylimääräistä makupalaa odottaen . "

IHASTUTTAVA ETELÄ-ENGLANTI

29.5.–1.6., 11.–14.7., 3.–6.9.2025

Sikke Sumarin matkassa RUOKAMATKA GARDAJÄRVELLE

1 996 € I 7.–11.4., 11.–15.4.2025Siken kanssa opitaan italialaisen ruoanvalmistuksenIdän aarteet

5 296 € I 9.–22.4.2025

ALANKOMAIDEN AARTEET

alk. 2 226 € I 9.–12.4., 13.–16.5.2025

KAUNEINTA PORTUGALIA

1 796 € I 23.–29.4., 24.–30.5., 13.–19.9.2025

rialliseen Evoraan, palatsien Sintraan, manner-Eu-

merenrantakaupunkiin, tutustutaan

1 498 €

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI I LOMALINJA.FI

TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102 Palvelumaksu 28 €/varaus. Puhelut 8, 35 snt/puh + 17, 17 snt/min. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua.

KEVÄINEN PARIISI

1 496 € I 24.–28.4.2025

LOMALINJAN MATKASSA SAAT ENEMMÄN

KATSO KAIKKI MATKAT

Ville Kinos

Anna lahjaksi Iloinen leski

LAHJAPAKETTI

ILOINEN LESKI - OPERETTIIN KAHDELLE ALKAEN 158 €

Sisältää kaksi lippua parhaille permantopaikoille sekä väliaikatarjoilut. Kampanja on voimassa 23.12. saakka. oopperabaletti.fi/lahjapaketit