Martat-lehti 5-2023

SILMÄNILOA

SUKANVARTEEN

MARTTAHISTORIAA:

RAJASEUTUTYÖ

VAHVISTI SUOMEN

YHTENÄISYYTTÄ

HUOLEHDI MYÖS

HENKISESTÄ

KOTIVARASTA

KUKKAMULTAA KOTIKONSTEIN

Puuro kantaa pitkälle

Neuletakki

ei voi käyttää jälkikäteen jo tehtyihin tilauksiin eikä vaihtaa rahaksi. Jos tilaat puhelimitse tai verkossa, ilmoita etukoodi tilauksen yhteydessä. Etu on henkilökohtainen, eikä siihen voi yhdistää muita etuja. Edun voi käyttää vain kerran. Löydät toimitusehtomme ja tietosuojaselosteen sivuiltamme:

Sy yn sävel

Vastuu ympäristöstä näkyy entistä selkeämmin Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa.

Kesän viimeiset terveiset.

Sata vuotta sitten marttajärjestö läksi mukaan rajaseututyöhön. Neuvojat veivät kotitalouden uusimpia oppeja syrjäkylille.

4 Marttakartta

5 Pääkirjoitus

6 Lukijalta

7 Martta suosittelee

8 Huolehdi myös henkisestä kotivarasta

14 Kannessa Heli Similä: Puuro kantaa pitkälle

16 ”Tomaattihillosta voisin saada tuloja”

18 Otetaan, mitä on

26 Tuttu linja, uusia painotuksia

28 Kukkamultaa kotikonstein

30 Kun toimittiin uhkan torjumiseksi

34 Silmäniloa sukanvarteen

37 Kalenterista se alkaa

40 Säästöä helpoilla keinoilla

42 Lucina Hagmanin hauta kunnostettiin

44 Viimeinen leposija

46 Minun viherkasvini: Posliinikukka

48 Martan lakitieto: Joko sinulla on edunvalvontavaltuutus?

50 Yhdessä & yhdistyksessä

54 Martan pitkä marssi

56 Monessa mukana

62 Elämänmeno

64 Marttaristikko

66 Netissä nyt

67 Viekas: Lisää lajeja kansalliseen vieraslajiluetteloon

KANNEN KUVA KERTTU MALINEN

STAILAUS MARITA KOUHIA

Helin asu: Neuletakki ja kietaisuhame Uhana, paita Sand Copenhagen.

MIRVA MALMGREN

JÄRJESTYSMIES

Ota heijastimet käyttöön. Varmista, että kaikissa ulkoiluasuissa on heijastimet, ja pue yllesi tarvittaessa heijastinliivi tai -valjaat.

Heijastimen nimellä myydään monenmoisia koruja ja leluja, mutta valitse tehokkaat tuotteet, jotka oikeasti näkyvät.

TERVETULLUT trendi

Suomalaisista lähes neljännes (22 %) nauttii kodin siivoamisesta. Imurin varressa ei enää kiristellä hampaita vaan hyräillään hymyillen. Puunaamisesta nauttivat erityisesti 18–34-vuotiaat.

Tämä ilmenee Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten onnellisuuden lähteitä ja erityisesti kodin merkitystä onnellisuuteen. Siivotessa moni saattaa järjestää paitsi kotia, myös omia ajatuksiaan ja elämäänsä, arvellaan Asuntosäätiöstä. asuntosaatio.fi

Kalenterissa

Maailman ruokapäivä 16.10. Maailman pastapäivä 25.10. Maailman vegaanipäivä 1.11. Maailman diabetespäivä 14.11.

KUN TAAS ON AIKA HARAVAN

Sinituotteet on totuttu yhdistämään siivoamiseen, mutta nyt Sinin varressa pääsee pihatöihinkin. Siniharavaa on kahta eri kokoa, ja molempiin on saatavilla vaihtolapa. Tuotteet on suunniteltu ja valmistettu Suomessa.

SUOMEN SUOSITUIN LUOMUVIHANNES

on porkkana!

Vuonna 2022 luomuporkkanaa viljeltiin meillä 2,7 miljoonaa kiloa.

Lähde: Pro Luomu ry

AJAN KUVA Askisto-Hämeenkylän Martat tekivät sieniretken Halkolammen maisemiin.

MARTAT 5/2023

121. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2023.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002

Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Toimituspäällikkö | Helena

Kokkonen p. 050 374 3192

Ulkoasu | Teresa Moorhouse

Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813

Levikki 35 882 (LT 2021)

Tilaukset: jarjestosihteeri@martat.fi, p. 050 511 8099. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €. Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen

Painopaikka

PÄÄKIRJOITUS 9.10.2023

Martoilla vara parempi

SYKSYISIN MONET MEISTÄ aloittavat uusia harrastuksia. Uusien tapojen omaksuminen sopii lomakauden jälkeiseen elämään, kun palataan rutiineihin ja arkiseen päiväjärjestykseen. Moni alkaa myös valmistautua loppuvuoden juhliin, jouluunkin, hyvissä ajoin. Pidemmälle katsominen on viisasta monessakin mielessä, vaikka hetkessä eläminen on ajan henki. Varautumisen ideana on suunnitella tulevaisuutta epävarmuuden pohjalta. Valmistautuminen odottamattomaan – jopa kriiseihin –on viisautta.

ILMASTONMUUTOS ja luontokato aiheuttavat tulevaisuudessa haasteita selviämisellemme. Esimerkiksi säätilojen ääriolosuhteet lisääntyvät aiheuttaen luonnonkatastrofeja, myrskyjä ja rankkasateita. Niistä seuraa sähkökatkoja, joiden aikana monet itsestään selvinä pitämämme palvelut seisahtuvat.

VIRANOMAISTEN JA JÄRJESTÖJEN laatiman 72 tunnin varautumissuosituksen mukaan jokaisessa kotitaloudessa pitäisi olla kolmen vuorokauden kotivara vettä, ruokaa ja lääkkeitä sekä valmius selviytyä itsenäisesti häiriötilanteessa. Pidempiaikainen varautuminen lähtee siitä, että meidän on saatava ihmiset oppimaan omavaraisviljelyä ja verkostoitumaan lähiyhteisöissään. Kriisitilanteessa tarvitsemme toisiamme.

YHTEISÖLLISYYS KOROSTUU poikkeusoloissa. Sille pitäisi olla riittävä pohja luotuna normaalioloissa. Jos kaupan pakastealtaat sulavat ja lopulta ovi menee kiinni, tiedämme, kenen kanssa voimme tehdä yhdessä ja vaihtaa omistamme.

MARTOISSA OLEMME YHTEISÖLLISIÄ ja opimme yhdessä arjen taitoja. Niistä on suuri hyöty myös varautumisessa ja mahdollisissa häiriötilanteissa.

Aktiivista syksyä!

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. www.martat.fi

Sirpa Pietikäinen

Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.fi

4041-0619

Pirteä lehti & asiallinen

» Toivoisin, että pureuduttaisiin kohonneisiin elinkustannuksiin, jotka kurittavat niin lapsiperheitä kuin eläkeläisiä. Sähköä voisi säästää vaikka tekemällä ruokia yön yli hauduttamalla uunissa kuten ennenvanhaan maalla esim. juureksista ja edullisista lihanosista (riista). Kotisaunan sijasta voi mennä uimahalliin uimaan ja kylpemään, liikunta ja lasten kanssa oleminen tulee samalla kertaa.

» Lehden kiinnostavin juttu oli aivan upea Rakkaudesta lajiin, sienien taivas suorastaan.

» Lehden kiinnostavin ja innostavin juttu oli Kaveriksi kolmessa minuutissa. Mikä mahtava idea! Yksinäisiä ihmisiä on syystä tai toisesta maa pullollaan ja tällainen tapahtuma on siitä kiva, että kaikki ovat samalla asialla kaveria etsimässä, ei siis tarvitse olettaa mitään tai kainostella. Mukavan tuntuisia ihmisiä osuu toki vastaan muuallakin, mutta kuka kehtaa ehdottaa toiselle kaveriksi alkamista ihan tuosta vaan.

» Olen kotoisin Keski-Pohjanmaalta, joten tämä oli erityisen mieluisa lehti. Tuttuja kasvoja löytyi pietarsaarelaisten sieniretkestä ja kaustislaisten Ukraina-hankkeista kertovista jutuista. Erityisesti mieltä lämmitti kaustislaisten tarmokas toiminta Ukrainan hyväksi. Bravo, Kaustinen! Myös sienijutut luin tarkasti. Erittäin ajankohtainen lehti.

» Oikein hyvä ja monipuolinen jäsenlehti. Kiitos.

» Luen innolla koko lehden. Ristikko on ehdottomasti yksi tärkeimmistä. Aivojumppaa!

» Martat lehti tulee kyllä aina luettua kannesta kanteen ja vien vielä töihin muidenkin iloksi.

» Olen uusi Martta ja tyytyväinen lehden sisältöön ja ulkoasuun. Toivoisin jokaiseen lehteen käsityö aiheista artikkelia.

» Ruusuja lehden tekijöille! Joka kerta on enemmän luettavaa. Luen lehteä useana päivänä ja talletan sen.

» Olisi kiva saada lehdestä helppoja askarteluohjeita, joita voisi tekaista marttaillan aikana (2 tuntia).

» Lehti on hyvä, että älkää vaan laittako digilehdeksi!

» Yleensä luen lehden kannesta kanteen. Jutut ovat niin maanläheisiä, että kiinnostavat.

» Sieniäppi on loistojuttu, aion sitä kavereille markkinoida.

» Kiva kun oli sienistä juttua monta sivua.

» Kiinnostavin juttu alkoi sivulta 14 – Kaurasta saa kaikkea. Juttu on hyvin kirjoitettu, on laaja-alainen, kaiken kaikkiaan tärkeä ja mielenkiintoinen.

» Tällä kertaa luin lehden lähes kannesta kanteen. Monessa mukana -osio jää lähes aina lukematta.

» Monessa mukana oli surullinen ”postimerkkinäyttely”. Yhdistyksissä oli odotettu lehteä ja siinä olevaa kuvaa, mutta katsottavana oli pienen pieni ”lappu”. Pari sivua lisää olisi ratkaissut tuonkin pulman. Martat haluavat katsella sekä oman että muidenkin yhdistysten tapahtumaotoksia eikä ainoastaan isoista tapahtumista kertovia.

Toimitus vastaa: Monessa mukana -sivuille tulee valtavasti postia, mikä on hieno juttu! Kuvasivuilla avautuu marttatoiminnan koko kirjo ja volyymi. Kaikki viestit julkaistaan, ja yritämme saada yhteen numeroon mahtumaan mahdollisimman paljon viestejä. Muuten jono kasvaa, ja oman yhdistyksen viestin julkaisemista joutuisi odottamaan pitkään. Monessa mukana -sivujen määrää ei voida lisätä lehden muun sisällön kustannuksella. Yritämme löytää tasapainon kuvien ja käytössä olevan tilan suhteen.

Mar a suosi el

MITEN METSIEN KÄY?

Kyllä Suomessa riittää metsää – näin olemme tottuneet ajattelemaan. Ihan niin suoraviivainen ei tilanne kuitenkaan ole. Helteet, kuivuuskaudet ja epämääräiset talvet kasvattavat tuhojen riskiä. Mitä ilmastonmuutos tekee metsille ja miten metsissä kannattaisi varautua tulevaan?

Tutkijat, asiantuntijat ja metsäammattilaiset sanovat sanansa.

Markus Melin, Pi Mäkilä, Aino Ässämäki: Metsät ja ilmastonmuutos. Tapio

TIEDENAINEN TUNSI MARTAT

Tiedämme runoilija Saima Harmajan elämän ja tuotannon, mutta onpa hänen äidissäänkin aihetta elämäkertaan. Laura Harmaja oli tiedenainen, lehtinainen ja naisasianainen, jonka elämä sivusi läheltä marttajärjestöä: hän tunsi Lucina Hagmanin ja Elli Saurion ja kirjoitti Emäntälehteen. Taloustieteilijänä hän painotti kotitalouden merkitystä kansantaloudelle ja loi pohjan yliopistolliselle kotitaloustieteelle Suomessa.

Ritva Ylönen: Järjellä ja tunteella. Laura Harmajan traaginen elämä. Warelia

LUMOAVAT LAMMET

Elämyksellinen retki salaperäisille ja viehättäville vesialueille, joilla vesijetit ja muskeliveneet eivät pörrää. Teksti pyörteilee luontohavainnoissa ja tilastoissa, kirjallisuudessa ja kielessä, biologiassa ja historiassa, kuvat kuljettavat luonnontilaisiin maisemiin kaikkina vuodenaikoina.

Jukka Mikkonen & Harri Hakala: Metsälampi. Ntamo

RYHDY ROHKEASTI HARRASTAMAAN!

Haluatko huonekasviharrastajaksi, vaikka viherpeukalosi on keskellä kämmentä?

Tämän kirjan kanssa on helppo aloittaa: se esittelee suppean valikoiman helppohoitoisia kasveja, selostaa taudit, tuholaiset ja yleisimmät ongelmat ja kertoo, mitä kasviharrastajan pitää ottaa huomioon, jos kodissa on lemmikkieläimiä. Epäonnistumista ei kannata pelätä: vaikka kasvi kuukahtaisi, olet kuitenkin oppinut jotain uutta aiheesta.

Anne Muhonen: Vasta-alkajan viherkasvikirja. Avain

MUINAINEN MATERIAALI TULEE TAAS

Kalasaaliin sivutuote, nahka, mielletään jätteeksi. Oikeasti kyseessä on kiehtova materiaali, jota ihminen on muinaisista ajoista asti käyttänyt. Nyt perinnemenetelmä elvytetään tähän päivään. Kirjassa käsitellään kalannahan ominaisuudet, käsittely, talteenotto, parkitseminen, värjäys ja hoito sekä tutustutaan käsityöläisiin, jotka käyttävät materiaalia töissään. Kiinnostava kirja sellaisellekin, joka ei tee käsitöitä edes unissaan.

Hanna Nore: Kalannahan jäljillä. Vesiemme unohdetut aarteet. Readme.fi

NEULOEN JA VIRKATEN

Näissä käsitöissä luovuus versoo puista ja pensaista: paidassa on vaikutteita pajunkissasta, tuubihuivin taustalla on kelohongan muoto, ponchojen virikkeinä pinja sekä tuomenkukka. Luontokuvat henkivät levollisuutta, vaihekuvat ja piirrokset opastavat työn edetessä.

Virpi Marjaana Siira: Oma koppa. Puikoissa – ja koukussa. Moreeni

HUOLEHDI HENKISESTÄmyös KOTIVARASTA

Kun Teresa Salonen sairastui psyykkisesti, marttailu nosti hänet takaisin jaloilleen. Henkistä varautumistaan voi jokainen kohentaa liittymällä yhteisöön ja seuraamalla ajankohtaisia asioita.

Missä muussa olisin hyvä kuin työssä?

Tätä kysymystä Teresa Salonen alkoi pohtia kymmenen vuotta sitten, kun hän oli sairaalassa ja tiesi, ettei pääsisi palaamaan työelämään vähään aikaan. Äänekoskelainen restonomi oli nuoresta saakka ollut hyvin tavoitteellinen ja ajatellut, että hänen paikkansa olisi yritysmaailmassa henkilöstöjohtajana. Elämä lähti kuitenkin aivan toiseen suuntaan vuosituhannen alussa, kun Teresa sairastui psyykkisesti, heti valmistumisensa jälkeen.

Vuodesta 2013 tuli käänteentekevä. Teresalle selvisi, mistä hänen sairaudessaan oli kysymys. Lisäksi hän oivalsi toipuneensa viimeisimmästä erostaan ja juurtuneensa lapsuutensa kotikaupunkiin Äänekoskelle.

Ensimmäistä kertaa Teresa osasi ajatella tulevaisuuttaan itsellisenä naisena. Hän keksi, että järjestötoiminnassa voisi hyödyntää samoja taitoja kuin työelämässä. Bonuksena stressiä ja vastuuta olisi vähemmän.

Niin Teresasta tuli Äänekosken Marttojen aktiivi, joka on paneutunut mielen hyvinvoinnin ja henkisen varautumisen edistämiseen. – Näin myöhemmin ajateltuna marttailu on ollut minulle urapolku takaisin työelämään, Teresa sanoo nyt.

MINNA HOTOKKA // KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Teresa on kiitollinen siitä, että on löytänyt paikkansa marttayhteisöstä.

– Tunnen itseni paremmaksi ihmiseksi olemalla martta.

ERO MURSI MIELEN Määrätietoisuus näkyi Teresassa jo lapsena. Hän harrasti kymmenen vuotta balettia tasolla, jolta olisi voinut tähdätä ammattilaiseksi.

– Siitä tuli tiettyä ryhtiä ja järjestelmällisyyttä, kiitos ammattitaitoisen opettajan.

Lukion jälkeen tie vei ammattikorkeakouluun. Teresa suoritti hyvin arvosanoin kaksoistutkinnon, johon sisältyi taloutta ja hallintoa sekä matkailua ja ravitsemista.

Suunnitelmissa oli muutto Aasiaan, jonne nuoruuden rakkaus oli mennyt edeltä töihin. Parille tuli kuitenkin ero ja lentoliput jäivät käyttämättä.

– Se oli ensimmäinen epäonnistumiseni elämässä.

Vastoinkäyminen tuntui niin musertavalta, että Teresan voimat ehtyivät. Itse hän ei tajunnut mielensä murtuneen, mutta äiti ja ex-anoppi ohjasivat hänet avun piiriin.

Siitä alkoi pitkä ja kivulias matka, joka vei Teresan useita kertoja sairaalaan ja pakotti rakentamaan minuuden uudestaan.

MARTTAILU KUNTOUTTI Marttoihin liittyminen kymmenen vuotta sitten oli Teresalle uusi alku.

Järjestössä hän sai toimia arvojensa mukaisesti, eli edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja lisätä kotitalouden arvostusta. Äänekosken Martoista Teresa löysi elämäänsä myös itseään vanhempia, viisaita naisia.

– Olemme vähän kuin siskoja, hän kuvaa.

Yhdistyksensä hallitukseen Teresa pääsi heti. Ensin vuosiksi sihteeriksi ja lopulta puheenjohtajaksi. Muutama vuosi sitten Teresaa pyydettiin Keski-Suomen Marttojen hallitukseen, mikä hiveli itsetuntoa.

– Minua kiinnostavat meriitit ja merkit rinnassa.

Teresalle on todella tärkeää, että järjestötoiminta on tehnyt mahdolliseksi nuoruuden urahaaveiden toteuttamisen ja voimaantumisen sairastumisen jälkeen.

– Puheenjohtajana Äänekosken Martoissa koen vastaavani ”henkilöstöstä”

eli jäsenistöstä ja huolehdin yhdistyksen olemassaolosta.

Teresan mukaan harva tulee ajatelleeksi tätä näkökulmaa.

– Monikaan ei löydä yhdistystoimintaa siinä vaiheessa, kun on sijoittumassa työelämään. Järjestöistä voisi hyvinkin löytyä ponnahduslauta, jossa kriteerit eivät ehkä ole niin korkeat kuin työssä. Samalla voi kehittää monenlaisia taitoja, esimerkiksi vastuunottoa, ryhmätyötaitoja ja johtamista, hän pohtii.

RIMA MATALAMMALLE Järjestöaktiivina Teresa haluaa nostaa framille mielenterveysasioita ja henkistä varautumista.

Aika, jota elämme, venyttää monen henkistä kuminauhaa. Koronapandemiaa seurasi turvallisuuden tunnetta horjuttava Ukrainan sota. Arkista elämää leimaa jatkuva kiire, ja sosiaalisen median kiiltokuvista on helppo ottaa paineita.

Teresan mielestä jokaisen on tärkeää huolehtia perustarpeistaan, eli ravinnosta, levosta ja turvallisuudentunteesta sekä sosiaalisuudesta ja itsensä toteuttamisesta.

– Henkistä varautumistaan voi kohentaa liittymällä porukoihin, esimerkiksi Marttoihin. Ja rimaa kannattaa madaltaa elämässä. Se ei ole luopumista tai heikkoutta.

Varautumisen teemavuonna Martoissa on nostettu esiin fyysistä kotivaraa, mutta henkinen puoli jää usein vähemmälle huomiolle. Teresan mielestä henkistä kotivaraa on itsestä huolehtimisen lisäksi tieto, jota saa seuraamalla monipuolisesti mediaa.

– Asioista tietäminen on voimavara, josta voi ammentaa keskustelupintaa sosiaalisissa tilanteissa.

EI TARVITSE HÄVETÄ Teresa on mukana myös kotikaupunkinsa mielenterveysyhdistyksen toiminnassa. Hän toimii Ääneseudun Ilonassa vertaisohjaajana ja on saattanut martat ja mielenterveyskuntoutujat tekemään yhteistyötä, esimerkiksi järjestämään ryijynäyttelyn.

Mielenterveystyö koskettaa Teresan mukaan meitä kaikkia. Vaikka itse ei koskaan sairastuisi, lähipiirissä joku voi kamppailla mielenterveyden ongelmien kanssa.

Teresaa harmittaa, että vielä 2020-luvullakin moni häpeilee psyykkisiä sairauksia.

– Ne ovat sairauksia sairauksien joukossa. Silti jopa omat perheenjäsenet saattavat vaieta asiasta ja piilotella sairastunutta.

Viimeiset neljä vuotta Teresa edusti Marttoja Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnan johtokunnassa ja oli kerran mukana järjestämässä henkisen tuen kurssia, jolla opeteltiin tunnistamaan tuen tarve ja auttamaan akuutissa kriisissä olevaa läheistä.

Vaikeita aikoja elävää voi Teresan mukaan lähestyä monin tavoin. Mielenterveyteen liittyvissä asioissa kannattaa hänen mielestään olla hienovarainen.

– Mielenterveysasiat ovat niin henkilökohtaisia, että usein avun hakeminen lähtee ihmisestä itsestään.

Yhdistystoiminnassa Teresa tuntee itsensä hyödylliseksi ja pääsee vaikuttamaan asioihin.

– Tykkään siitä, että kun teen asiat hyvin, saan arvostusta ja tunnustusta.

Nelikymppisenä Teresa kutoi räsymaton, joka kertoo hänen elämäntarinansa väreillä. Vihreä kuvaa kasvua, vaaleanpunainen rakkautta ja keltainen iloisia aikoja.

Teresa ei jossittele, millaista hänen elämänsä olisi ilman sairastumista. Hän ajattelee ihmisen koostuvan juuri niistä asioista, joita hänelle aiemmin on tapahtunut. Teresa kuvattiin yhdessä suosikkikahviloistaan, joka on äänekoskelainen Wille – Olohuone ja Keittiö.

HÄN ON

•Teresa Salonen (49)

•Restonomi (AMK), osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva keittiötyöntekijä

•Äänekosken Marttojen puheenjohtaja, Keski-Suomen Marttojen hallituksen jäsen ja mielenterveysyhdistys Ääneseudun Ilonan sihteeri

•Asuu Äänekoskella

EROON ENNAKKOLUULOISTA Omalla toiminnallaan Teresa haluaa hälventää mielen sairauksiin liittyviä ennakkoluuloja.

– Jos mielenterveydessä on avun tarvetta, ei se tarkoita, että ihminen on tyhmä. Hän on vain siltä kohtaa heikompi ja voi olla vaikka kuinka viisas muuten.

Oman sairastumisensa Teresa kykeni hyväksymään ymmärrettyään, että hänellä oli pohjalla sukurasite. Hän oli jo nuorena nähnyt, että mielen sairauden kanssa pystyy kyllä elämään.

– Eheytymisessä on mennyt jo kaksi vuosikymmentä, ja nykyään pidän sairauttani vain yhtenä ominaisuutena kokonaisuudessa.

Teresan vointi on tällä hetkellä lääke-

hoidon ja keskusteluavun ansiosta hyvä, ja hän pystyy käymään osa-aikaisesti töissä äänekoskelaisen koulun keittiöllä. Hän pääsi kolme vuotta sitten osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja on ratkaisuun tyytyväinen.

– Eläke tuo rahallista turvaa, ja voin kuitenkin olla työelämässä. Kokoaikaista eläkettä en ole ajatellut vielä ollenkaan.

Vastuullisen yhdistystoiminnan voisi ajatella olevan mielenterveyskuntoutujalle raskasta, mutta Teresa on kokenut toisin.

– Hallitustehtävät ovat olleet vain vastapainoa työlle. Marttaillessa en laske tunteja! Olen sataprosenttinen, pesunkestävä martta tulevaisuudessakin.

•Harrastaa mallintöitä, kuntosalilla käymistä, uimista ja lukemista. Sydäntä lähellä ovat myös ruoka ja sisustaminen.

•Perhe: Parisuhteessa.

PIENI MARTTATESTI

Parasta elämässä on kaikki sen mukanaan tuomat asiat, niin positiiviset kuin negatiivisetkin. Olen oppinut arvostamaan elämää ja pitämään huolta siitä, että elän itseni näköistä elämää. Jos saisin muuttaa yhden asian maailmassa, poistaisin sodat.

Tästä en luovu: Koti. Se on minulle todella tärkeä turvapaikka, jonka sisustusta vaihdan vuodenaikojen mukaan.

Katso lähelle

Toivon kukka

TEKSTI JA KUVA RITVA TUOMI

Auringonkukka on kukkinut pitkälle syksyyn ja ravinnut kimalaisia sekä muita pölyttäjiä. Talvella sen siemenet ruokkivat lintuja.

Kannessa

HELI SIMILÄ: PUURO KANTAA PITKÄLLE

Erilaiset puurot ovat kauhean hyviä ruokia. Ne ovat edullisia, ravitsevia ja terveellisiä", sanoo Pohjois-Pohjanmaan Marttojen toiminnanjohtaja ja kotitalousneuvoja Heli Similä

Mutta mitä jos ei pidä puurosta? Siihen Similä antaa muutaman vinkin tämän jutun lopussa!

Lokakuussa vietetään Marttojen Puurokuuta. Puurokuun aikana valmistetaan ja maistellaan erilaisia puuroja. Puuroja myös myydään yhdistysten tilaisuuksissa ja samalla kerätään varoja Marttojen kansainvälisiin hankkeisiin.

Similä kävi huhtikuussa Sambiassa tutustumassa Marttojen kehitysyhteis-

työhön ja näki, mitä Puurokuussa kerätyillä varoilla saadaan aikaan.

Miten Sambian-reissu meni?

– Oli ihanaa! Nautin jokaisesta hetkestä. Sain uudenlaista perspektiiviä elämään ja työhön, ja opin ehkä oman elämän rytmin hidastamista. Pääsin keskittymään vain yhteen asiaan ko-

MERJA FORSMAN // KUVA KERTTU MALINEN

Juttu Sambian työpajasta seuraavalla aukeamalla.

Heli Similä suosittelee kokeilemaan uusia puuroreseptejä.

ko viikoksi: elämään hetkessä.

– Näin, että yksinkertaisestikin voi elää ja olla onnellinen. Me täällä Suomessa suoritetaan joskus vähän liikaa.

– Sambialaiset olivat ystävällisiä ja heidän asenteensa elämään oli upea.

Mikä hämmästytti?

– Täällä Suomessa, kun tarvitsemme raaka-aineita ruokaan, menemme vain yhteen kauppaan. Sambiassa haimme jokaisen tuotteen eri kaupasta: kananmunat yhdestä, jauhot toisesta ja kanat vielä aamulla kolmannesta paikasta. Ja tietenkin kaikki kasvikset torilta. Kiersimme kauppoja kahdeksan tunnin ajan.

– Toisaalta oli ihanaa, kun kaikki raaka-aineet olivat tuoreita.

Millaista kehitysyhteistyötä Martat tekee Sambiassa?

– Pyrimme parantamaan vammaisten naisten ja tyttöjen asemaa tukemalla paikallisen Vilole-yhdistyksen työtä. Tähän liittyen toteutimme keväällä kotitaloustyöpajoja vammaisille naisille yhdessä ihanien sambialaisten kotitalousopettajien kanssa.

– Perustyö oli hyvin samaa, jota teemme täälläkin: opetimme asioita, joita naiset voivat viedä kotiin ja välittää eteenpäin omassa lähipiirissään. Opetimme esimerkiksi valmistamaan ruokia, joita naiset voivat myös myydä, että he saavat itselleen tuloja. Työpajoissa käsittelimme myös ruoan valmistukseen liittyvää hygieniaa ja ruoan terveellisyyttä. Veimme myös joitain omia ruokaohjeitamme heille kokeiltavaksi.

– Sambiassa kotitalous ei käsittääkseni kuulu jokaiselle koulua käyvälle, kuten meillä täällä Suomessa. Pidän tärkeänä sitä, että meidän esimerkkimme kautta he ehkä innostuvat järjestämään samanlaisia kotitaloustyöpajoja muillekin ryhmille. Näin naiset ja tytöt oppivat uusia taitoja ja tietoja.

– Tästä tuleekin mieleen vielä yksi Sambiassa hämmästyttänyt asia: Koulussa, jonka tiloissa toinen kaksipäiväinen työpaja järjestettiin, oli muistaakseni noin 600 oppilasta ja se sijaitsi keskellä ei-mitään. Mietin, mistä kaukaa kaikki oppilaat sinne tulevat, kun ympärillä ei ollut taloja eikä teitä, vain hiekkapolkuja.

HELIN 5 VINKKIÄ PUUROKUULLE

1. Haasta itsesi ja kokeile eri puuroreseptejä. Perinteisten puurojen lisäksi suosittelen testaamaan esimerkiksi graham-mustikkapuuroa.

2. Puolukka on vuoden marja, ja suosittelen maistelemaan perinteistä puolukkavispipuuroa tai ruispuolukkapuuroa. Puolukassa on paljon kuituja ja vitamiineja, ja se on monikäyttöinen ja hyvin säilyvä marja. Puolukka on myös kiitollinen kerätä ja säilöä.

3. Tee puurosta ravitsevampaa ja sekoita joukkoon esimerkiksi siemeniä ja raejuustoa, jossa on proteiinia. Näin puuro pitää paremmin nälän.

4. Jos et pidä perinteisistä puuroista, kokeile tuorepuuroja. Ne ovat kiireisen aamun pelastus. Sekoita hiutaleiden sekaan esimerkiksi jukurttia tai kauramaitoa sekä marjoja ja siemeniä ja laita illalla jääkaappiin. Se maistuu sieltä sitten aamulla oikein hyvin!

Viime aikoina olen valmistanut ikäihmisille maisteltavaksi tuorepuuroa kaurahiutaleista, soseutetuista herukoista, auringonkukansiemenistä ja kauramaidosta. Monet ovat sanoneet, etteivät yleensä pidä happamista herukoista, mutta tuorepuurossa ne olivat oikein hyviä.

5. Osallistu oman yhdistyksesi kanssa Puurokuuhun ja kerää varoja Marttojen kehitysyhteistyöhön. Voitte esimerkiksi keittää puuroja ja myydä niitä torilla tai kauppakeskuksissa. Tai voitte järjestää puuroillan ihan oman väen kesken ja kerätä lahjoituksia omasta yhdistyksestä.

GRAHAM-MUSTIKKAPUURO

1 l vettä ripaus suolaa n. 2 dl grahamjauhoja n. 0,5 l mustikoita sokeria tai hunajaa

» Laita vesi kiehumaan ja mausta suolalla. Vispilöi grahamjauhot kiehuvaan veteen ja hauduta miedolla lämmöllä viitisen minuuttia välillä sekoittaen.

» Lisää mustikat ja jatka hauduttamista vielä 5–10 minuuttia. Mausta sokerilla tai hunajalla.

» Tarjoa lämpimänä tai kylmänä.

Huomaa

Kun käytät suomalaisia mustikoita, voit keittää puuron ensin kypsäksi ja lisätä mustikat vasta kypsään puuroon.

AINEISTOA KANSAINVÄLISEEN MARTTAILTAAN

Diasarjat

» Seksuaalioikeudet ja kestävä kehitys

» Somalimaan naiset

» Kotitalouskurssilla vammaisten naisten kanssa. martat.fi/kansainvalisen-toiminnanaineistot/

Reseptit

» Annos Afrikkaa

https://issuu.com/martat-lehti/docs/ afrikka2020-issuu

”TOMAATTIHILLOSTA VOISIN SAADA TULOJA”

Yleensä Olipa Dolopon lauantaipäivät on varattu kirkossa käynnille. Nyt hän teki poikkeuksen ja tuli kotitaloustyöpajaan.

TEKSTI JA KUVAT TERHI LINDQVIST

"Nimeni on Olipa Dolopo, olen 27-vuotias. Asun äidin, sisaren ja veljen kanssa. Olen käynyt koulua kymmenen vuotta, joten osaan hyvin englantia. Kun saan koulut valmiiksi, haluaisin opiskella kirjanpitoa. Sitä varten pitää lähteä opiskelemaan, vaikka Lusakaan yliopistoon. En tiedä, onko siellä esteettömiä opiskelija-asuntoloita. Sen näkee sitten.

– Olen seitsemännen päivän adventisti. Lauantait on varattu kirkossa käynnille. Tänään jätin väliin ja tulin kurssille, mutta pukeuduin silti pyhävaatteisiin. Tomaattihillon valmistaminen kiinnosti tänään eniten, sitä valmistamalla voisin saada myös omia tuloja. Tomaatit ovat halpoja, joskus ilmaisia, kun ylijäämää heitetään torilla pois. Hyvä, ettei kaikki mene hukkaan.

– Jos jotain voisin täällä parantaa, niin ensimmäisenä tiet. Meidän tiemme ovat varsinkin sateiden jälkeen kamalassa kunnossa. Haluaisin kelata paikasta toiseen itse, mutten jaksa. On pyydettävä työntöapua.

– Vilolen naisryhmän jäsen olen ollut jo seitsemän vuotta. Käyn täällä äidin kanssa yhdessä. Kiinnostaa oppia uutta ja tavata ihmisiä".

PÄIVÄN OHJELMA

Työpaja pidettiin Chuundwen kylässä, lähellä Livingstonen kaupunkia.

klo 9 Aamurukous. Lyhyt keskustelu: Miksi lähiruoka on parasta.

9.30 Päivän tavoitteet, esittäytyminen, jakautuminen ryhmiin.

10–12 Ryhmien työskentelyä lounasruokien parissa.

12–13 Yhdessä valmistettu lounas noutopöydästä ja ruokien esittely.

13–15 Tehdään hilloa/juomia/mehujäitä/kasvisleikkelettä. Käytetään tomaatteja, apinanleipäpuun hedelmiä, tamarindia, chikanda-kasvia, maapähkinää ja muita paikallisia raaka-aineita.

15–16 Tuotteiden pakkaaminen ja näyttely päivän tuotteista. Kiitoslaulut ja -tanssit, loppurukous. INFO

Olipa Dolopo on yksi naisista, jotka ovat saaneet tukea Marttojen ja Kynnys ry:n yhteisestä projektista Sambiassa. Tänä vuonna aloitimme työpajamuotoiset kotitalouskoulutukset yhdessä paikallisen kumppanin, Vilolen, kanssa. Tule mukaan ja osallistu keräykseemme lahjoittamalla, jotta jokaisella sambialaisella naisella toimintakyvystä riippumatta olisi mahdollisuus hyvään arkeen ja omiin tuloihin!

KIINNOSTAAKO MARTTAMATKA SAMBIAAN?

Järjestämme tutustumismatkan sambialaisten kumppaniemme luokse 2.–14.5.2024. Unohtumaton reissu luvassa, lähtisitkö mukaan?

Lisätietoa saat 17.10. Sambian marttamatka -infossa. Tilaisuus kuuluu Martan iltapala -sarjaan ja pidetään Teamsissa. Ilmoittaudu infoon: martat.fi/martaniltapala/

Käytyään koulun Olipa Dolipo haluaisi lähteä opiskelemaan kirjanpitoa.

Tomaattihilloa kotiin, ja ehkä myöhemmin myös myytäväksi.

AUTTAA– LAHJOITA TURVATUMPI TULEVAISUUS

Somalimaan, Sambian, Malawin ja Etiopian naiset ja tytöt tarvitsevat apuamme. Martat tukevat heidän koulutustaan ja perheiden hyvinvointia. Viemme avun perille myös vammaisille naisille ja vammaisten lasten äideille. Heille järjestetään elämäntaitoja vahvistavia koulutuksia, kuten kotitaloustyöpajoja.

Tutustu toimintaamme Afrikassa: martat.fi/kansainvalinen-toiminta

Lahjoita täällä: martat.fi/lahjoita

tai

tilisiirrolla Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 /Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066

KIITOS TUESTASI!

Keräyslupa: Poliisihallitus keräyslupa RA/2020/857.

OTETAAN, mitä on

Kotivara on käyttämistä varten. Kokkaa välillä ateriat kaappeihin keräämistäsi pusseista ja purnukoista ja täydennä

varastoja säännöllisesti.

OHJEET TIIA KOPPANEN JA VAPPU LASAROV/POHJOISKARJALAN MARTAT // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Briesalaatti ja vadelmavinegretti

Jokainen tarvitsee joskus kotivaraa. Kun elämä yllättää, on hyvä, että kaapeissa on, mistä ottaa. Viranomaiset ja järjestöt ovat antaneet suosituksen, jonka mukaan kotitalouksien tulisi pärjätä erilaisissa häiriötilanteissa omin avuin 72 tunnin ajan, eli kolme vuorokautta. Varautumisesta on suuri apu paitsi yksilölle myös koko yhteiskunnalle.

Kotivaraan kuuluu sellaisia välttämättömyystarvikkeita, joita tarvitaan päivittäin. Tärkeimpiä ovat vesi ja ruoka. Kotivara sisältää juuri sitä mieluisaa syötävää, jota keittiön kaapeissa on muutenkin. Olennaista on, että ruokaa on riittävästi, että kotivaraa käytetään ja että tilalle hankitaan uutta. Kotivara ei ole mikään erillinen katastrofivarasto, vaan tavallisia tarvikkeita; kaikkea sitä, mitä kodissa muutenkin kuluu. Säilykkeistä ja muista hyvin säilyvistä aineksista saadaan aikaiseksi kelpo aterioita sekä akuuteissa tilanteissa että normiarjessa. Kun kokkaat kotivarasta, huomaat, millaiset ruoat ovat helppotekoisia ja maistuvia, ja millaiset ohjeet toimivat. Tämä on arvokas tieto silloin, jos joudut oikeasti olemaan jonkin aikaa varastojen varassa.

Huomaa

Keitto sopii hyvin pakastettavaksi, koska siinä ei ole perunaa.

BRIESALAATTI

1 ruukku salaattia

1 ruukku rucolaa tai viinisuolaheinää

1 kurkku

150 g briejuustoa

0,5 dl siemensekoitusta

1. Pese salaatti ja revi se laakealle vadille. Huuhtele rucola tai viinisuolaheinä ja lisää vadille.

2. Pilko kurkku paloiksi ja viipaloi briejuusto. Lisää ne salaattiin.

3. Ripottele pinnalle siemeniä ja tarjoa vadelmavinegretin kanssa.

VADELMAVINEGRETTI

0,75 dl rypsiöljyä

0,75 dl omenaviinietikkaa

1 dl kotimaisia vadelmia

2 rkl hunajaa ripaus mustapippuria ripaus suolaa

1. Mittaa kaikki ainekset kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella tai monitoimikoneen leikkuriterällä.

2. Tarjoa salaatin kanssa. Kastike säilyy jääkaapissa noin kuukauden.

Muuntele

• Käytä vadelmien sijaan tyrniä tai puolukkaa.

• Vaihtelua saat myös käyttämällä erilaisia etikoita.

KELTAINEN KAALIBROILERIKEITTO

1 pkt (n. 400 g) hunajamarinoituja tai marinoimattomia broilerifileesuikaleita

400 g hapankaalia

3–4 porkkanaa

1–2 sipulia

TAI 1 pss sipulikuutioita (pakaste)

3 valkosipulinkynttä

100 g suolakurkkua

1 rkl öljyä

1 tl currya

1 tl kurkumaa

9 dl vettä (suolaa)

3 rkl kana- tai kasvisfondia

TAI 1 kana- tai kasvisliemikuutio

kokonaisia maustepippureita

(Lisäksi):

0,5 dl tuoretta tilliä

1 prk smetanaa

1. Ruskista broilerisuikaleet pannulla. Mikäli broileri on marinoimatonta, mausta se tilkassa öljyä, johon on sekoitettu mausteita, esim. maustemitallinen mustapippuria ja 1 tl rakuunaa.

2. Kuori porkkanat ja suikaloi ne. Kuutioi sipuli ja hienonna valkosipulit. Leikkaa suolakurkku pieniksi kuutioiksi.

3. Kuumenna kattilassa öljy ja lisää siihen curry ja kurkuma. Kuullota sipuli ja valkosipuli kattilassa. Lisää hapankaali ja porkkanasuikaleet.

4. Kaada vesi hetken kuluttua kattilaan. Lisää joukkoon fondi tai liemikuutio ja pippurit. Hauduta keitto lähes kypsäksi. Lisää ruskistetut broilerisuikaleet ja lopuksi suolakurkkukuutiot. Kiehauta.

5. Mausta keitto halutessasi tillillä. Lisää vettä ja mausteita tarvittaessa.

6. Tarjoa keitto smetanasilmän kanssa.

Blinit ja mätidippi

Keltainen kaali-broilerikeitto

KIKHERNESALAATTI

2 prk (á 290 g) käyttövalmiita kikherneitä

300 g ruusukaalia (tuore tai pakaste)

4 porkkanaa

1–2 punaista paprikaa

0,5 dl rypsiöljyä

1 tl suolaa

Kastike:

0,5 dl sitruunamehua

1 dl öljyä

2 rkl dijonsinappia

1 rkl sokeria

0,5 tl suolaa

1 maustemitta mustapippuria

Yrttiseos:

1 sitruuna

1 ruukku persiljaa

0,5 ruukkua minttua

1. Valuta ja huuhtele kikherneet siivilässä. Kuivaa pyyhkeellä tai paperilla.

2. Halkaise ruusukaalit tai jaa neljään osaan. Kuori porkkanat. Leikkaa porkkanat ja paprikat reiluiksi suupaloiksi.

3. Nosta kikherneet ja kasvikset leivinpaperin päälle uunipellille. Mausta öljyllä ja suolalla.

4. Paahda 225-asteisessa uunissa 25 minuutta tai kunnes kikherneet ovat rapeita ja kasvikset kauniisti paahtuneita.

5. Pese sitruuna huolellisesti ja raasta keltainen kuoriosa yrttiseokseen.

6. Tee kastike: Purista mehua sitruunasta. Sekoita kaikki ainekset kulhossa.

7. Sekoita kastike ja yrttiseos paahdettujen kasvisten ja kikherneiden joukkoon. Nauti lämmin salaatti esimerkiksi leivän kanssa.

Kikhernesalaatti

Vinkki

Valmiita gnoccheja myydään kylmähyllyssä ja kuiva-aineosastolla. Tässä ohjeessa on käytetty huoneenlämmössä säilyviä gnoccheja.

GNOCCHIPANNU SIENILLÄ

2 prk (á 160 g) sienikuutioita

500 g gnoccheja

1 sipuli

2 valkosipulin kynttä

1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja

2 rkl öljyä (aurinkokuivattujen tomaattien purkista)

0,5 tl suolaa

1 maustemitta mustapippuria

0,5 ruukkua timjamia

70 g tuoretta pinaattia

1. Valuta sienisäilykkeet siivilässä.

2. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Pilko aurinkokuivatut tomaatit.

3. Hienonna timjami ja huuhtele pinaatti.

4. Paista sieniä pannulla, kunnes neste on haihtunut. Lisää öljy ja sipuli ja paista muutaman minuutin ajan.

5. Lisää valkosipuli, aurinkokuivatut tomaatit ja gnocchit. Paista 10–15 minuuttia välillä sekoitellen. Gnocchit pehmenevät ja niihin saa tulla paistopintaa.

6. Lisää suola, mustapippuri ja timjami. Tarkista maku.

7. Nostele lopuksi pinaatinlehdet ruoan joukkoon. Tarjoa heti.

Muuntele

• Sieniaikaan voit tehdä ruoan tuoreista metsäsienistä.

• Voit käyttää ruokaan myös kuivattuja sieniä. Liota sienet hyvin ja purista ylimääräinen vesi pois, ennen kuin lisäät ne ruokaan.

Gnocchipannu sienillä

NÄKKÄRI-HÄRKÄPAPU LASAGNE

noin 6 annosta

Kastike:

2 isoa sipulia

4 porkkanaa

2 rkl öljyä

2 isoa valkosipulinkynttä

1,5 dl paahdettua härkäpapurouhetta

2 prk (á 500 g) tomaattimurskaa

4 dl vettä

1 tl timjamia

1 tl oreganoa

1 tl basilikaa

1 tl mustapippuria

1 rkl soijakastiketta

1 tl sokeria

1 rkl punaviinietikkaa

200 g sulatejuustoa

Väliin: 14–16 näkkileipäpalaa

Pinnalle: 2 dl juustoraastetta

1. Kuori ja hienonna sipu-

lit. Kuori ja raasta porkkanat.

Kuullota sipulia ja porkkanaraastetta öljyssä pannulla.

Lisää joukkoon valkosipulinkynnet ja härkäpapurouhe.

2. Lisää tomaattimurska.

Mittaa vesi, huuhtele sillä tomaattimurskapurkki ja kaada kastikkeeseen. Mausta yrteillä, pippurilla, soijakastikkeella, sokerilla ja etikalla. Anna kastikkeen hautua 10 minuuttia.

Porkkanaletut ja fetatahna

3. Lisää sulatejuusto ja tarkista maku. Kastike saa olla löysää, koska näkkärit imevät nestettä. Lisää tarvittaessa vettä kastikkeeseen.

4. Valuta kolmasosa kastikkeesta uunivuoan pohjalle. Levitä noin 8 näkkileipää kastikkeen päälle ja valuta puolet jäljellä olevasta kastikkeesta näkkäreiden päälle. Lisää loput näkkileivät ja niiden päälle loput kastikkeesta. Ripottele juustoraaste pinnalle. Paista 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Muuntele

• Lasagnen voi tehdä myös gluteenittomasta näkkileivästä.

• Tomaattikastike sopii hyvin myös pastan kanssa.

JÄRVIKALAPIHVIT

12 kpl

300 g (2 prk) leppäsavukalaa paloina öljyssä

100 g tuoretta sipulia

TAI 100 g hienonnettua pakastesipulia

100 g (0,5 prk) ruohosipulitai yrttituorejuustoa

2 kananmunaa

1,5 dl gluteenittomia kaurahiutaleita

70 g (1 prk) tomaattipyreetä 1–2 rkl sitruunanmehua 0,5 tl mustapippuria rouhittuna 0,5 tl suolaa

1. Valuta kaloista öljy ja laita kalat kulhoon. Jos käytät pakastesipulia, ota se sulamaan.

2. Kuori ja hienonna tuore sipuli. Kuullota sipulisilppu pehmeäksi tilkassa öljyä. Anna jäähtyä.

3. Lisää kaikki ainekset kalan joukkoon ja sekoita tasaiseksi.

4. Nostele lusikalla nokareita leivinpaperoidulle pellille ja muotoile pihveiksi lusikalla tai kostutetuin käsin.

5. Paista pihvejä 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.

6. Tarjoa pihvien kanssa esimerkiksi perunasosetta, lämmintä kasvislisäkettä ja salaattia.

Idea!

• Jos haluat kalaisammat pihvit, lisää massaan yksi purkki enemmän järvikalasäilykettä.

• Nauti kalapihvi hampurilaisen tapaan ja pistä se ruisleipäpalojen, sämpylän tai paahdettujen bataattiviipaleiden väliin.

MUTAPIIRAKKA MUSTAPAVUISTA noin 16 palaa

1 tlk (á 400 g/230 g) mustapapuja suolaliemessä

3 kananmunaa

1 dl öljyä

1 dl tummaa kaakaojauhetta

2 tl vaniljasokeria

1,5 dl (ruoko)sokeria

100 g tummaa suklaata

1 dl pekaani- tai saksanpähkinöitä rouhittuna

1. Valuta ja huuhtele mustapavut. Yhdistä ne munien, öljyn, kaakaojauheen ja sokereiden kanssa kulhoon ja soseuta tasaiseksi massaksi.

2. Rouhi suklaa karkeaksi rouheeksi ja kääntele pähkinöiden kanssa taikinaan.

3. Levitä seos öljyllä siveltyyn, leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (n. 20 x 20 cm) tai pyöreään piirasvuokaan (halkaisija 26 cm).

4. Kypsennä piirakkaa 175-asteisen uunin keskitasolla 20–30 min, kunnes kakun keskiosa on juuri ja juuri kypsynyt. Anna jäähtyä ennen paloittelua. Piirakan rakenne on lämpimänä pehmeä, se jähmettyy jääkaapissa.

5. Tarjoa mutapiirakka jäätelön tai vaniljakastikkeen ja vadelmien kanssa.

Mutapiirakka mustapavuista

Näkkäri-härkäpapulasagneJärvikalapihvit

ENERGIAPIHIN TERMARIPATA

1,5–2 dl pilkottuja kasviksia (porkkana, palsternakka, lanttu, selleri, sipuli tai purjo, valkosipuli, chili…)

0,5 dl ruokakauraa (10 minuutin keittoaika)

0,5 dl punaisia säilykelinssejä

3 dl vettä

1–2 tl tomaattipyreetä

Mausteita maun mukaan, esim:

ripaus suolaa tai kasvisliemijauhetta

mustapippuria

currya

paprikajauhetta

chilirouhetta

kuivattuja tai tuoreita yrttejä

loraus soijakastiketta tai kasvisfondia

Lisäksi: Vettä ruokatermoksen lämmittämiseen

1. Keitä vettä vedenkeittimellä. Kaada kiehuvaa vettä ruokatermokseen ja sulje kansi.

2. Kuori ja paloittele kasvikset. Kuullota kasviksia, ruokakauraa, linssejä ja mausteita kevyesti öljytilkassa paistinpannulla. Varo, etteivät mausteet pala.

3. Lisää ohjeen mukainen vesi pannulle ja anna kiehua pari minuuttia.

4. Kaada lämmitysvesi termoksesta pois. Laita esikypsennetty keitto termokseen. Lisää vielä kuumaa vettä, jos termariin mahtuu. Keitto hautuu kypsäksi 4–5 tunnissa.

Vinkkejä

• Jos teet keiton termariin aamulla ennen töihin lähtöä, se on valmista nautittavaksi lounasaikaan.

• Porukan retkievääksi voit tehdä keittoa ison satsin ja jakaa sen jokaisen omaan ruokatermokseen.

• Ruokakauran ja linssien suhdetta (yhteensä 1 dl) voi muuttaa: mitä enemmän laitat kauraa, sitä sakeampaa keitosta tulee. Linsseistä saat keittoon proteiinia.

TAKASTA TUNNELMAA, LÄMPÖÄ – JA RUOKAA

Jos huushollissa on takka ja polttopuita, sähkökatkon sattuessakin on lämmönlähde valmiina. Toki takkaruoan laittoa voi muutenkin treenata kotioloissa tai mökkiviikonloppuna jo ihan mielenkiinnosta ja sähkön säästämisen nimissä.

Pohjois-Karjalan Martat ovat tehneet yhdessä Tulikiven kanssa ohjeita takassa tehtäviin ruokiin koko viikon varalle: martat.fi/pohjois-karjala/viikon-takkaruokareseptit/

Takkaruoan voi ottaa myös marttaillan ohjelmaksi: www.martat.fi/takkaruokaa-ja-varautumista/

Energiapihin termaripata

Kotitalousasiantuntija Tiia Koppanen on kehitellyt takkaruokareseptejä.

Tunteita, tarinoita, tekemisen iloa

Kotilieden sydämessä on lämmin kotielämä ja antoisa arki. Uppoudu kiinnostaviin henkilöhaastatteluihin ja ajankohtaisiin aiheisiin, j,y nauti ruokaohjeista, lue hyvinvoinnista ja terveydestä sekä poimi inspiroivat vinkit kotiin ja vapaaaikaan.

Tilaajille lisää mukavaa ja hyödyllistä tietoa netissä!

Sinulle tutustumisetuna

-40%

+ LAHJA!

Tilaa jo tänään: mtilaus.kotiliesi.fi/ artat

TUTTU LINJA, UUSIA PAINOTUKSIA

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ohjaavat kala- ja kasvipainotteisten ruokavalioiden pariin. Suositukset ottavat kantaa paitsi ravinnon terveellisyyteen myös ympäristövaikutuksiin.

Enemmän kasviksia sekä täysjyväviljaa, vähemmän lihaa. Kuulostaa tutulta. Kesäkuussa julkaistuissa Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa ohje on yhä samankaltainen, mutta nyt se lausutaan syvemmällä rintaäänellä.

Ravitsemussuositusten tarkoituksena on kertoa, mitä ravintoaineita ihminen tarvitsee voidakseen hyvin, ja mitä ruoka-aineita syömällä suositus toteutuu. Suositukset laaditaan ajankohtaisimman tiedon ja tutkimuksen perusteella. Nyt suositukset ottavat ensimmäistä kertaa selkeästi kantaa ruokavalion ympäristövastuullisuuteen.

SUOMALAISET SUOSITUKSET PÄIVITETÄÄN 2024

Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia julkaisee Pohjoismaiden ministerineuvosto. Suositusten pohjalta jokainen maa laatii kansalliset ravitsemussuosituksensa. Niissä voidaan joitakin kohtia tarkentaa vastaamaan esimerkiksi väestön terveyteen tai kunkin maan olosuhteisiin liittyviä tarpeita. Suomessa kansalliset ravitsemussuositukset päivitetään ensi vuonna.

Ravitsemussuositukset on tarkoitettu väestötason ravitsemuksen ja kansanterveyden edistämiseen. Suositukset ovat pohjana ruokapalvelujen ruokalistoille ja palvelujen kehittämiselle. Toiveena on, että suositukset ohjaavat päätöksentekoa terveyden ja kestävän ruokajärjestelmän suuntaan.

ENEMMÄN KUIN PUOLI KILOA PÄIVÄSSÄ

Uusissa Pohjoismaisissa suosituksissa monien ravintoaineiden saantisuositus on täsmentynyt. Tarkentuneet saantisuositukset on annettu esimerkiksi monelle vitamiinille.

Myös ruoka-aineiden käytölle asetetaan tavoitteita: Palkokasvien käytön lisäämistä suositellaan erityisesti ympäristösyistä. Myös täysjyväviljan käyttöä täytyisi lisätä. Kuidun saanti on suomalaisilla alakanttiin, joten täysjyvätuotteiden suosiminen on aiheellista. Täysjyvävilja on myös ympäristönäkökulmasta erinomainen valinta. Täysjyvää suositellaan käytettäväksi vähintään 90 grammaa päivässä. On siis aika tarkistaa, että viljatuotteista ostoskoriin valitaan ennen kaikkea täysjyväisiä.

Kalaa suositellaan käytettäväksi 300–450 grammaa viikossa. Käyttöä voidaan lisätä sekä terveys- että ympäristöperustein. Kalojen pitää kuitenkin olla peräisin kestävästi hoidetuista kannoista. Norjan lohen sijaan siirrytäänkin suosimaan muita kalalajeja, mielellään kotimaisia.

Punaista lihaa ei suositella terveyssyiden vuoksi syötävän enempää kuin 350 grammaa viikossa. Ympäristöperustein kulutusta voi tästäkin vähentää. Lihaja-

losteita, eli leikkeleitä ja makkaraa, suositellaan käytettävän niin vähän kuin mahdollista.

Ruokavalion peruskiveksi suositellaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Puoli kiloa päivässä -ohje on jo iskostunut mieliimme, mutta nyt on aika opetella uudet määrät: 500–800 grammaa tai enemmän päivässä.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset siis ohjaavat pääasiassa kala- ja kasvipainotteisten ruokavalioiden pariin. Suomalaiselle aikuisväestölle ravitsemuksen suurimpia haasteita ovat suosituksia pienempi kasvisten, marjojen ja hedelmien kulutus. Miehet käyttävät runsaasti punaista lihaa ja lihavalmisteita. Suolan ja kovan rasvan saanti ylittää suositukset. Muutokset ruokavaliossa ovat tarpeen, mutta ne eivät toteudu yksinomaan suosituksia antamalla.

MITEN MARTOISSA?

Marttojen ruokaneuvonnassa paneudutaan tulevina vuosina, suositusten suunnassa, terveellisiin ja maapallon kantokykyä tukeviin ruokavalintoihin. Harjoittelemme korvaamaan punaista lihaa palkokasveilla ja kestävästi pyydetyllä kalalla sekä löytämään keinoja, joilla täysjyväviljaa päätyy lautaselle yhä useammin. Opettelemme käyttämään uusia kasvipohjaisia elintarvikkeita. Olemme mukana tekemässä muutosta. Koemme onnistumisia keittiössä ja tuomme iloa lautasille.

Olethan mukana muutoksessa?

INFO

• Kirjoittaja on Marttaliiton kehittämispäällikkö, jonka vastuualueina ovat ruoka ja ravitsemus.

• Suositukset kokonaisuudessaan osoitteessa

www.norden.org/en/publication/ nordic-nutrition-recommendations-2023

KUKKAMULTAA KOTIKONSTEIN

Tee itse kukkamultaa käsillä olevista aineksista, kuten kompostimullasta ja ruohosilpusta.

Pääset helpoiten alkuun höystämällä ja jatkamalla kaupan pussimultaa.

Hyvä kukkamulta on ilmavaa, pidättää vettä ja sisältää sopivasti ravinteita. Se koostuu yleensä useista eri aineksista. Eloperäinen aines antaa mullalle vedenpidätyskykyä, elävyyttä ja ravinteita, hiekka taas kuohkeutta.

Käytännön ohjeita multaseosten tekoon kannattaa etsiä vanhoista huonekasvikirjoista. Valmiiksi pussitettua multaa ei ollut ennen saatavilla, ja huonekasvien ruukut täytettiin esimerkiksi hyvin kompostoituneella lehtimullalla tai pihamullalla, jota parannettiin eri tavoin. Eri kasvilajien toiveita vastaavia seoksia saatiin sekoittamalla mullan joukkoon hiekkaa, savea, tiilimurskaa, hiilen palasia ja lantaa. Maaseudulla multa saatettiin hakea vaikkapa lepän, katajan tai nokkosten juurilta. Kerrotaan, että erityisen hyvää multaa saatiin muurahaispesästä.

Hiekkapitoinen ja melko ravinteikas multa miellyttää useimpia kasveja, kuten pelargonia, mustanmerenruusua, kahvipensasta ja isoposliinikukkaa. Käytettyjen aineisten ravinteikkuus vaikuttaa lannoitustarpeeseen.

MULTASEOS SAVESTA JA KOMPOSTISTA

1 l savista maata

10 l maatunutta kompostimultaa

2 l hiekkaa

1–2 kourallista puutuhkaa (ei happaman maan kasveille)

MULTASEOS HIEKASTA JA VIHERSILPUSTA

Ruoho- tai vihersilpusta ja hiekasta saat kuohkeaa kukkamultaa. Ihanteellista on raekooltaan 0–8-millinen hiekka, mutta seokseen kannattaa kokeilla myös pihalla olevaa hiekkaa. Hieno aines pidättää vettä, karkea antaa seokselle ilmavuutta.

Levitä alimmaksi 10 sentin hiekkakerros. Lisää sen jälkeen vihersilppua 10 sentin kerroksina ja hiekkaa viiden sentin kerroksina. Jatka, kunnes kasa on halutun korkuinen ja peittele se esimerkiksi vanhalla vahakankaalla. Anna kasan seistä vähintään kaksi kuukautta tai talven yli. Sekoita sitten ainekset keskenään.

Mullan sisältämät ravinteet riittävät noin viideksi kuukaudeksi. Kastelua tarvitaan runsaammin kuin tavallista kukkamultaa käytettäessä. Vedenpidätyskykyä voit parantaa sekoittamalla joukkoon vaikka sammalmultaa.

Lähteet

Unelmien puutarha, Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha, Porvoon museoyhdistys 2015

Rakkaat vanhat huonekasvit, Leena Arkio, Otava 1993

Harrastajan viherkasvikirja, Esko Puupponen, WSOY 1963

Puutarhan parhaaksi, Leena ja Heikki Luoto, readme.fi 2020

Hiekasta ja ruohosilpusta tai muusta viheraineksesta valmistuu kuohkeaa multaa, joka sopii sisä- ja ulkokäyttöön.

OMAA SEKOITUSTA KAIKILLE

Adiantum eli hiussaniainen ja nukkumatti pitävät kuohkeasta ja vettäpidättävästä mullasta. Ohutlehtinen adiantum suutahtaa herkästi, jos multa kuivuu.

”Käytän kukkamultana keittiö- ja puutarhajätteestä tehtyä kompostimultaa. Keittiökompostin väliaineena toimii valmis kuivike, jossa on turvetta ja oksahaketta. Kolme vuotta maatunut aines on niin tummaa ja muhevaa, että sitä on ihanaa hypistellä ja lappaa ruukkujen täytteeksi. Kuumentamaton multa on elävää, ja siinä saattaa olla rikkaruohojen siemeniä ja lieroja.

Minulla on paljon huonekasveja enkelinsiivistä eli korallibegonioista kahvipensaisiin. Oma multa sopii niille kaikille. Lisälannoitan kasveja nestemäisellä ravinteella, kun satun muistamaan. Kastelusta sen sijaan pidän hyvän huolen.”

Maija, Helsinki

HUOMAA

Myös kasvilaji kannattaa ottaa huomioon seosta tehdessä. Esimerkiksi mehikasveille tarkoitetun mullan

joukossa on hyvä olla neljäsosa tai jopa kolmasosa karkeanpuoleista

hiekkaa, jotta juuret välttyvät liialta märkyydeltä ja hapen puutteelta.

Kaupan kukkamultaa voi jatkaa esimerkiksi kompostilla (vasemmalla) ja kahvinporoilla (edessä). Tuhka nostaa mullan pH-lukua nopeammin kuin hienonnetut kananmunankuoret (oikealla). Vermikuliitti (ylhäällä) parantaa vedenpidätyskykyä.

HUONEKASVEILLE

KUN TOIMITTIIN UHKAN TORJUMISEKSI

Nuori Suomen tasavalta aloitti sata vuotta sitten

rajaseututyön, johon Martatkin lähtivät mukaan. Työn tarvetta perusteltiin Neuvosto-Venäjän aiheuttamalla uhkalla. Tilanteessa on yhtäläisyyksiä tähän päivään, kun raja on jälleen sulkeutunut lähes kokonaan.

VILLE JALOVAARA// KUVAT LÄHEMMÄKSI MUUTA SUOMEA -KIRJA JA MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Nuoret kurssilaiset opettelivat säilöntää kotitalouskurssilla Sallassa vuonna 1931.

Venäjän Ukrainaan aloittama hyökkäys helmikuussa 2022 muutti Suomen itärajan merkityksen yhdessä yössä. Turismin, kaupan ja yhteistyön tilalle tulivat epäluulo ja huoli. Suomi liittyi sotilasliitto Natoon ja itärajalle on alettu rakentaa aitaa. Vastaavasta tilanteesta löytyy vertailukohta 1920-luvun alusta, jolloin juuri itsenäistyneen Suomen yhteydet entiseen emämaahan olivat katkenneet ja rajalla kanssakäymisen tilalle oli tullut pelko.

Autonomian aikana Karjalankannaksen rajakunnat olivat olleet matkailun ja kaupan takia hyvinvoivia. Kun Suomen itäraja sulkeutui sisällissodan jälkeen kesällä 1918, rajakunnista tuli taantuvia syrjäseutuja.

Yhteydet itänaapuriin eivät katkenneet kuin veitsellä leikaten. Fyysisesti raja oli usein vain pieni puro tai risuaita, jonka ylittäminen ei tuottanut ongelmia. Tavanomaista oli, että niin ihmiset kuin eläimetkin harhautuivat naapurin puolelle.

Resursseja rajan vartiointiin oli alkuun molemmin puolin vähän. Suomen itsenäistymistä seuranneina vuosina itärajalla vallitsi pitkään suoranainen villin lännen meininki. Salakuljetus rehotti ja aseelliset välikohtaukset olivat yleisiä. Syksyllä 1920 Neuvosto-Venäjän ja Suomen välillä solmittiin Tarton rauha, mutta se ei normalisoinut tilannetta. Nuorella tasavallalla oli tavanomaista valtioiden välistä kanssakäymistä vain länsirajoilla. Siinäkin oli alkuun omat jännitteensä; Ruotsin kanssa Ahvenanmaan kysymyksen takia ja Norjan kanssa Ruijan tilanteen vuoksi.

Kokonaisuutena Suomen 1920- ja 1930-lukuja leimasi rajantakaisen itäisen suurvallan pelko. Erityisen rajaseututyön tarvetta perusteltiin juuri Neuvosto-Venäjän uhalla.

LUONTEVA YHTEISTYÖ

Maanviljelysneuvos Uuno Branderista tuli 1920-luvun alussa rajaseututyön käynnistäjä ja kantava voima. Branderin näkemys oli, ettei Suomeen tarvinnut perustaa rajaseututyötä varten uutta toimijaa, vaan työ voitiin järjestää olemassa olevien järjestöjen, kuten Marttojen ja maanviljelysseurojen, kautta. Rinnakkaisorganisaation perustaminen olisi tullut kalliiksi ja tuonut toimintaan runsaasti päällekkäisyyttä. Rajaseutujen maa- ja kotitalousneuvonta sopi hyvin maanviljelysseurojen ja marttapiiriliittojen tehtäväksi.

Työnjako oli selkeä: martat hoitivat kotitalousneuvonnan, maanviljelysseurat muut alat. Viipurin lääniin oli perustettu maanviljelysseura jo 1840-, Pohjois-Karjalaan 1880- ja Itä-Karjalaan 1890-luvulla. Marttajärjestö oli aloittanut toimintansa vuonna 1899, ja juuri Raja-Karjala oli 1920-luvulla sen vahvinta tukialuetta.

Rajaseutuliikkeen ja marttajärjestön yhteistyö oli luontevaa Uuno Branderille, sillä hänen vaimonsa ja kaksi hänen sisaruksistaan olivat järjestössä keskeisillä paikoilla. Puoliso Helena Sofia Brander valittiin Marttaliiton Keskusjohtokunnan jäseneksi vuonna 1927, varapuheenjohtajaksi 1931 ja puheenjohtajaksi vuosiksi 1933–1935. Sisaruksista nuorempi, Wetterhoffin tyttökoulun johtaja Helena E. Brander, toimi parikymmentä vuotta Hämeenlinnan Marttayhdistyksen puheenjohtajana. Vanhempi Uuno Branderin siskoista, Augusta Laine, oli Pohjois-Karjalan Marttojen puheenjohtaja. Hän saarnasi marjansyönnin tärkeyden puolesta niin voimakkaasti, että Pohjois-Karjalassa marttojen pensaita alettiin nimittää ”Augustan marjapehkoiksi”.

Venäläistämisen vastustaminen oli tuttua jo marttajärjestön perustamisvaiheista, ja se näkyi vielä 1920-luvun puolivälissä Karjalan marttojen ajattelussa. Keisarin Venäjän oli vain korvan-

nut bolsevistinen Neuvostoliitto. Vuonna 1924 Augusta Laine luonnehti piirinsä erityispiirteitä näin: ”Pohjois-Karjala on myös laajalti rajamaata. Naapurina on pimennossa kasvatettu, varjossa ja samalla likaisuudessa elänyt ja elävä Venäjän kansa. Punakapinan aikana oli tämä raja vaarallinen ja sitä vastaan täytyy ainakin vielä olla varuillaan. Rutto tartuntaa on sieltä aina pelättävissä, niin sisäistä mieliä myrkyttävää, kuin ulkoista, kulkutautien muodossa kulkevaa.”

KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ NEUVONTAA

Marttojen kotitalous- ja puutarhaneuvojat tekivät rajaseudulla merkittävää työtään rientäen pihapiiristä toiseen kertomassa emännille modernin kotitalouden oppeja. Neuvoja jaettiin niin leivonnasta, ruoanlaitosta, säilönnästä, siivouksesta kuin lastenhoidostakin. Käsityökursseilla marttaneuvojat opettivat hyödyllisiä kädentaitoja. Martat piti-

Uuno Brander oli rajaseututyön käynnistäjä ja kantava voima. Hänen vaimonsa Helena Brander toimi Marttaliiton puheenjohtajana 1930-luvulla.

vät asukkaiden ruokatottumuksia rajalla yksipuolisina. He neuvoivat perheitä perustamaan kasvitarhoja ja tähdensivät juuresten ja vihannesten merkitystä osana ruokavaliota.

Uuno Branderin kokemukset kansanopistotyöstä ja henkilökohtaiset suhteet Marttojen johtohenkilöihin auttoivat raja-alueiden kotitalousneuvonnan suunnittelua. Rajaseutuvaroin palkattuja kotitalousneuvojia oli rajaseuduilla 1930-luvulla parhaimmillaan yli viisikymmentä, eli yhtä paljon kuin maatalousneuvojia.

Martoilla oli maan kattava järjestökoulutus ja aktiivinen kulttuuritoiminta. Ne kantoivat kehityksen uusimpia virtauksia kaukaisimpiinkin syrjäkyliin. Kansakoulunopettajat ja martat aloittivat rajaseuduilla kasvitarhatoiminnan, jota kutsuttiin Lasten perunakerhoksi. Brander antoi syksyllä 1926 Marttojen Emäntälehdessä työlle tunnustus-

ta: ”Lapset aukovat uuden uran. Ken on työskennellyt yrittääkseen saada aikaan uudistuksia jollakin alalla, tietää kuinka vaikeata on saada vanhempi polvi luopumaan vuosisataisista vakaumuksistaan ja ennen käytössä olleista menettelytavoistaan.”

TALVISOTAAN YHTENÄISENÄ Rajaseututyö vahvisti osaltaan Suomen valtiollista yhtenäisyyttä niin, että maa pystyi puolustautumaan tehokkaasti, kun talvisota alkoi marraskuussa 1939. Puna-armeijaa ei toivotettu tervetulleeksi, vaan myös rajanseudun väestö koki maan puolustamisen arvoiseksi. Rajakuntien miehet olivat juoksuhautojen ensimmäisissä suojajoukoissa ottamassa vihollista vastaan, kun puna-armeija aloitti hyökkäyksensä Suomen valloittamiseksi.

Rajan siirtyminen talvisodan rauhassa oli rajaseututyölle karmaiseva isku ja

epäonnistumisen kokemus huolimatta sodan aikaansaamasta yhtenäisyyden kokemuksesta. Konearmeijaa ei voitu pysäyttää vain tahdonvoimalla, vaikka halu puolustaa omaa maata olisi ollut kuinka kova.

Välirauhan aikana rajaseututyötä tekevien järjestöjen suuri määrä ja keskinäisen koordinaation puute nähtiin valtiovallan taholta ongelmana. Järjestöjä, joista tärkeimmät olivat helsinkiläinen Rajaseutuyhdistys ja Tampereella toiminut Rajaseudun ystävät, koitettiin patistaa yhdistymään. Vahvat persoonallisuudet kuitenkin estivät kompromissit ja rinnakkainen toiminta jatkui.

Jatkosodan alussa Suur-Suomi -innostus valtasi rajaseutuaktiivit. Järjestöissä keskusteltiin, jatketaanko työtä talvisotaa edeltäneellä rajalla vai keskitetäänkö voimavarat Neuvostoliitolta valloitetuille ”uusille rajoille” Itä-Karjalaan. Lokakuussa 1941 Rajaseutuyhdistys myön-

Marttaneuvoja Aili Väisänen (vas.) vieraili Suomussalmen kirkonkylän Marttayhdistyksessä. Kuva on 1930-luvulta.

si Laatokan-Karjalan Marttapiiriliitolle apurahan ”takaisin vallatun alueen puhdistamis- ja desinfioimistarkoituksiin, marttamajojen järjestämiseen ym. tehtäviin siirtolaisväen kotiinmuuton helpottamiseksi”.

IDENTITEETIN POHDINTAA Välirauhan myötä syksyllä 1944 Suomen oli jälleen luovuttava Karjalasta ja ainakin julkisuudessa opeteltava puhumaan Neuvostoliitosta maana, johon oli ystävällismieliset välit. Jos itänaapuri edelleen pelotti, sitä ei enää sopinut lehdissä kirjoittaa. Tämä opittiin niin rajaseutujärjestöissä kuin Martoissakin.

Kanssakäyminen itärajan yli alkoi 1950ja 1960-luvuilla, kun kauppa ja matkailu vähitellen lisääntyivät. Suomi vaurastui. Kehitysaluetyö korvasi rajaseututyön 1960-luvulla. Näiden avulla maan sisäisiä varallisuuseroja saatiin vähitellen kavennettua. Hyvinvointivaltio oli 1980-luvulla jo sikäli vahvistunut, että rajaseutuyhdistykset pohtivat identiteettiään. Sama kehitys sai myös Martat miettimään rooliaan, joka sitten 1990-luvun laman myötä selkiytyi.

AINA AJANKOHTAINEN KYSYMYS

Kysymys itärajan luonteesta tuli 1990-luvun alussa uudelleen ajankohtaiseksi kylmän sodan päättymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen myötä. Jakolinjat koko Euroopassa madaltuivat ja erilaista uutta yhteistyötä käynnistettiin ympäri maanosaa. Matkailusta ja kaupasta tuli Suomen itärajan kunnille merkittävä elinvoimatekijä. Jopa keskustelu viisumivapaudesta ehti alkaa, ennen kuin välit alkoivat viiletä 2010-luvulla.

Ensin koronan ja nyt Ukrainan sodan myötä Suomen ja Venäjän raja on hiljentynyt. Turismi on loppunut ja taloudellinen kanssakäyminen on minimaalista aiempiin vuosiin verrattuna. Kuvaavaa on, että Suomen valtio on ensimmäistä kertaa rakennuttamassa rajalle satojen kilometrien pituista aitaa estämään rajan luvattoman ylittämisen ja naapurin mahdollisen hybridivaikuttamisen.

MODERNI RAJASEUTUTYÖ TARPEEN

Tämän päivän Suomessa, Ukrainan sodan myötä muuttuneessa tilanteessa, on monia yhteneväisyyksiä sadan vuoden

takaiseen aikaan, jolloin Suomen itsenäistyminen katkaisi yhteydet rajalla. Kuten tuolloin, itäraja on jälleen myös kahden vastakkaisen yhteiskuntamallin välinen raja. Suomessa korostetaan avoimuutta ja demokratiaa, Venäjä on matkalla totalitaristiseksi diktatuuriksi, jossa yksilönvapaudet on rajattu minimiin ja tiedonvälitys valtion tiukassa kontrollissa.

Tässä tilanteessa Suomen on jälleen kiinnitettävä erityishuomiota rajalla asuvien hyvinvointiin ja rajakuntien elinvoimaisuuteen. Puolustusvoimat, Nato-jäsenyys ja raja-aita lisäävät fyysistä turvallisuutta, mutta se ei vielä itsestään tuo investointeja itäiseen Suomeen. Nykyaika tarvitsee modernia rajaseututyötä, jolla huolehditaan siitä, ettei itärajan sulkeutuminen lisää maan sisäisiä elintasoeroja. Tässä niin valtiovallalla kuin Marttojen kaltaisilla järjestöillä voi olla jälleen merkittävä rooli.

Koko Suomen pitäminen rajanpintaa myöten asuttuna on myös turvallisuuspoliittinen asia, sillä tyhjiöillä on tapana täyttyä.

INFO

Kirjoittaja on Turun yliopiston poliittisen historian dosentti, joka julkaisi tammikuussa 2023 tutkimuksen

Lähemmäksi muuta Suomea — Rajaseututyötä 100 vuotta (SKS-kirjat). Hän on julkaissut vuonna 2019 Marttaliiton historiateoksen On suurempi koti (Otava).

Rajaseutuliitto kustansi tuohityökurssin Pohjois-Karjalassa vuonna 1976. Järjestelyistä vastasivat Ilomantsin urheilulautakunta ja maatalouskerhoyhdistys.

SILMÄNILOA SUKANVARTEEN

OHJE JA MALLITYÖT TANJA RANTANEN // KUVA LAURA RIIHELÄ

Tammikuun Martatlehdessä julkaisimme kirjoneulekintaiden ohjeen, jonka raikkaat värit ja rikkaat kuviot houkuttelivat tarttumaan puikkoihin. Alkuperäinen malli on peräisin Marttojen käsinenäyttelystä vuodelta 1929. Ohjeen toi tähän päivään kässämartta Tanja Rantanen. Nyt hän on jatkanut samojen kuvioiden parissa ja muokannut ne villasukkien komistukseksi. Lähes sadan vuoden takainen kuviointi miellyttää silmää ja antaa tilaa väri-ilolle.

KIRJONEULESUKAT

Sukan varressa on kirjoneuleraitoja, joihin voi käyttää vaikka kotoa löytyviä keränloppuja. Terä neulotaan yksivärisenä, joten sukan kokoa on helppo muuttaa neulomalla terä lyhyemmäksi tai pitemmäksi. Kantapää neulotaan vahvistettuna ja sukan kärjessä on sädekavennus.

Lanka: Novita Nalle, 100 g, väri pellava, kuvioväreiksi vihreää (väri saniainen), keltaista (väri messinki), sinistä (väri pisara) ja oranssia (väri vahakas), 10 g kutakin väriä. Voit käyttää myös muuta vastaavan vahvuista lankaa.

Sukkapuikot: 3 mm tai käsialan mukaan

Neuletiheys: 24 s ja 32 krs/10 cm

Koko: 38–39

VARSI

Luo 62 s ja jaa ne neljälle puikolle siten, että ensimmäisellä ja viimeisellä puikolla on 16 s ja kahdella muulla puikolla 15 s. Neulo suljettuna neuleena 1 oikein, 1 nurin -joustinneuletta 12 krs. Neulo 1 krs sileää oikeaa ja aloita sitten kirjoneule kaavion mukaisesti.

Neulo kaavion A kerrokset 1–12. Kaavioon on merkitty toistuva mallikerta. Lisää 3. kerroksen alussa 1 silmukka (työssä yhteensä 63 s) ja kavenna 10. kerroksen alussa 1 silmukka.

Jatka neulomista kaavion B mukaisesti. Kavenna kaavion toisella kerroksella 2 silmukkaa seuraavasti: Neulo I puikon ensimmäinen silmukka oikein, neulo 2 s oikein yhteen. Neulo kerros loppuun, kunnes IV puikolla on jäljellä 3 s. Neulo 2 s oikein yhteen ja neulo 1 s. Silmukkamäärä on nyt 60 ja jokaisella puikolla on 15 silmukkaa.

Kun olet neulonut kaavion

B loppuun, neulo yksi kerros pohjavärillä ja kavenna samalla II ja III puikolta molemmilta 1 s (työssä yhteensä 58 s).

KANTAPÄÄ

Neulo I puikon silmukat IV puikolle (yht. 30 s). Jätä muut silmukat odottamaan. Käännä työ. Nosta 1 s nurin neulomatta ja neulo muut silmukat nurin. Käännä työ.

1. krs. (op): *Nosta 1 s neulomatta, neulo 1 o*, toista *–* puikon loppuun. Käännä työ.

Kaavio A

2. krs. (np): Nosta 1 s nurin neulomatta, neulo muut silmukat nurin. Käännä työ.

Toista näitä kahta kerrosta, kunnes kantalapun korkeus on 30 krs.

Aloita kantapohjan kavennukset ja jatka vahvistettua neuletta.

1. krs (op): Nosta 1 s neulomatta, neulo vahvistettua neuletta, kunnes jäljellä on 11 s. Tee ylivetokavennus ja käännä työ.

2. krs (np): Nosta 1 s nurin neulomatta, neulo nurin, kunnes jäljellä on 11 s. Neulo 2 n yhteen ja käännä työ.

Lähes sadan vuoden takainen kirjoneulekuvio toimii edelleen, nyt sukkien koristeena.

3. krs (op): Nosta 1 s neulomatta, neulo vahvistettua neuletta, kunnes jäljellä on 10 s. Tee ylivetokavennus ja käännä työ.

4. krs (np): Nosta 1 s nurin neulomatta, neulo nurin, kunnes jäljellä on 10 s. Neulo 2 s yhteen ja käännä työ.

Jatka kavennuksia samalla tavalla, kunnes kaikki sivusilmukat on kavennettu. Keskiosan silmukoiden määrä säilyy samana (10 s). Neulo 5 s oikein eli kerroksen vaihtumiskohtaan puikkojen I ja IV välissä.

SUKAN TERÄ

Poimi vapaalle puikolle kantalapun vasemmasta sivusta 15 s ja 1 s kantalapun ja II puikon välistä. Neulo I puikon 5 s ja sitten poimitut 16 s kiertäen oikein. Neulo II ja III puikkojen silmukat. Poimi vapaalle puikolle ensin 1 s III puikon ja kantalapun välistä ja sitten kantalapun oikeasta reunasta 15 s. Neulo poimitut silmukat kiertäen oikein ja sitten IV puikolla olevat 5 s oikein.

Aloita seuraavalla kerroksella kiilakavennukset: Neulo I puikon lopussa 2 oikein yhteen ja tee IV puikon alussa ylivetokavennus. Toista kavennukset joka 2. krs. Jatka kavennuksia, kunnes I ja IV puikoilla on 14 s. (Työssä on yhteensä 56 s.)

Jatka sileää oikeaa, kunnes pikkuvarvas peittyy tai terän pituus on 20 cm.

KÄRKIKAVENNUS

*Neulo 5 s, 2 o yhteen*, toista *–* kerroksen loppuun. Neulo 5 krs oikein.

*Neulo 4 s, 2 o yhteen*, toista *–* kerroksen loppuun. Neulo 4 krs oikein.

Jatka kavennuksia siten, että kavennusten välissä neulottavien silmukoiden ja kavennuskerrosten välissä neulottavien kerrosten määrä vähenee aina yhdellä.

Kun jäljellä on 8 s, katkaise lanka ja vedä se silmukoiden läpi.

Neulo toinen sukka samalla tavalla.

Päättele langanpäät ja höyrytä sukat kevyesti.

INFO

Marttojen käsinenäyttelyyn tehty alkuperäinen kinnaspari on Suomen kansallismuseon Kansatieteellisessä kokoelmassa. Kuva löytyy osoitteesta www.finna.fi, hakusanalla Etelä-Pohjanmaan käsineet.

LAHJAVINKKI

Sommittele yhteensopivat värit ja neulo joulupakettiin sekä kintaat että sukat.

KINTAIDEN OHJE martat.fi/kauniit-kintaatkirjoneuleella/ Martat-lehti 1/2023, s. 36–40.

Kaavio B

KALENTERISTA SE ALKAA

Joulusukkaan kätketään pieni yllätys jokaiselle päivälle. Tästä alkaa juhlan odotus!

Nyt joulusukka muuntautuu joulukalenteriksi. Sukan sisään sujautetaan päivittäin pieni yllätys: lupaus lempiruoasta tai yhteisestä kirjastoreissusta, leffaliput tai karkki. Jokaisella lapsella voi olla oma sukka tai koko perheellä yksi yhteinen.

Kalenterista ei kannata tehdä stressiä. Joka päivälle ei tarvitse ideoida täytettä, jos näin sovitaan. Kalenteriin kurkistus voi olla vaikka sunnuntaiaamujen – adventtipyhien – juttu. Vastuuvuorojakin saa jakaa: lapset voivat kätkeä sukanvarteen piirroksiaan tai omatekoisen lahjakortin yhteiseen lautapeli-iltaan.

Joulusukka syntyy nopeasti huovasta ja koristelujen määrän voi päättää itse. Varteen voi kirjoa vaikka nimen tai nimikirjaimet. Jos oikein innostut, tee joka päivälle pieni numerokoriste sukkaan ripustettavaksi.

Joulusukka on kestokäsityö: samaa kalenteria voit käyttää ja täyttää vuodesta toiseen.

TARVIKKEET

• Pala villahuopaa (löytyy verkkokaupoista). Voit käyttää myös tiiviiksi huopunutta villaneuletta tai itse huovutettua huopalevyä.

• Kirjontalankoja. Ohuet ja sileät villalangan tähteet sopivat hyvin. Voit käyttää myös esim. helmilankaa. (Kuvan työssä on käytetty Fabelsukkalankaa.)

• Teräväkärkinen neula, sakset ja merkitsemiskynä.

• Pala tukevaa pahvia tupsun tekoon tai tupsuntekolaite.

• Pari nappia tai helmeä kuusien latvaan.

TEE NÄIN:

• Piirrä aluksi sukan kaava paperille. Käytä mallina vaikka omaa villasukkaa. Tee varresta riittävän leveä. Kärki voi olla lyhyempi kuin oikeassa sukassa, kaarra etureuna pyöreäksi. (Kuvan sukan korkeus on 25 cm, varren leveys 13 cm ja kärjen pituus 24 cm.)

• Leikkaa kaavan avulla huovasta kaksi kappaletta.

TEE KIRJONNAT:

• Piirrä merkitsemiskynällä haluamasi teksti ja kirjo se varsipistoilla.

• Ompele tekstin alle vaakasuoraan rivi aitapistoja.

• Kirjo pykäpistoilla pieniä ympyröitä tähdiksi.

• Kuuset tehdään aitapistoilla: aloita alhaalta pitkällä pistolla ja lyhennä hieman jokaista pistoa edetessäsi.

• Kirjo toinen kappale sukasta samoin, tai esim. vain tähtikuvioilla.

YHDISTÄ:

Aseta kappaleet nurjat puolet vastakkain. Ompele kappaleet yhteen etupistoilla läheltä reunaa. Tee alussa ja lopussa pari pistoa päällekkäin vahvistukseksi.

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Joulukalenterin voi tehdä numeroilla tai ilman.

Samaa kalenteria voi käyttää ja täyttää vuodesta toiseen.

VIIMEISTELE:

• Tee neljä tupsua villalangasta.

• Leikkaa huovasta ripustuslenkki (1,5 cm x 22 cm). Taita se kaksinkerroin ja kiinnitä samalla, kun ompelet tupsut kiinni sukan takaosaan. Ompele vielä etupuolelle toiset tupsut.

• Ompele kuusien latvaan helmet tai napit.

KALENTERIN NUMEROT:

Leikkaa huovasta 24 sydäntä, käytä kaavana piparkakkumuottia. Ompele etupistot sydämen ympäri, jätä langan alku- ja loppupää ripustuslenkiksi. Kirjo numerot etupistoilla.

OHJEITA pistojen ompeluun:

• netistä piston nimellä

• kirjonta-aiheisista käsityökirjoista

• Youtubekanavilta, esim. Taitoliiton Onni elää käsityössä. tupsun tekoon www.martat.fi/tupsu/

Tähti tehdään pykäpistoilla.

SÄÄSTÖÄ HELPOILLA KEINOILLA

Lokakuussa vietetään energiansäästöviikkoa, ja nyt onkin

hyvä hetki tarkistaa oman arjen energiatehokkuus.

man pellillisen kerralla. Laatikko- ja pataruokien sekä monien pakasteiden paistamisen voi aloittaa laittamalla ruoan kylmään uuniin jo lämmityksen ajaksi.

– Ruoan lämmitykseen mikroaaltouuni on paljon energiatehokkaampi kuin uuni.

– Vedenkeitin ja induktioliesi kuluttavat merkittävästi vähemmän energiaa kuin perinteinen sähköliesi. Veden voi kiehauttaa vedenkeittimellä ja lisätä kattilaan kiehuvana.

Kodeissa

eniten energiaa kuluu erityisesti asunnon ja käyttöveden lämmitykseen sekä sähkölaitteisiin. Pienillä toimilla syntyy selvää säästöä, niin ympäristölle kuin lompakollekin.

Näillä keinoilla pääset energiansäästössä hyvään alkuun:

LÄMMITYS

– Osta kotiin lämpömittari ja tarkista huoneiston sisälämpötila. Suositeltava lämpötila on oleskeluhuoneissa 20–21 astetta ja makuuhuoneissa 18–20 astetta. Lämpötila mitataan huoneen keskeltä, noin metrin korkeudelta. Sopiva asuinlämpötila on myös terveyden kannalta suotuisa.

– Tarkista ikkunoiden tiivisteet ja vaihda huonokuntoiset uusiin. Ikkunaverhotkin vähentävät lämpöhukkaa. Älä kuitenkaan peitä pattereita tai patterien termostaatteja verhoilla.

– Tarkista kylpyhuoneessa niin sanotun mukavuuslattialämmityksen säädöt. Lattian ei kuulu tuntua kuumalta jalkoja vasten.

ILMANVAIHTO

– Tarkista ilmanvaihdon säädöt ja puhdista venttiilit ainakin lämmityskauden alussa ja lopussa.

– Hyödynnä koneellisen ilmanvaihdon säätömahdollisuutta ja säädä ilmanvaihtoa pienemmälle, kun koti on tyhjillään.

– Puhdista liesituulettimen suodattimet muutaman kuukauden välein.

SAUNA

– Yksittäisistä kotitalouden laitteista sähkökiuas kuluttaa ylivoimaisesti eniten energiaa. Mene saunaan heti, kun se on lämmennyt. Sammuta kiuas saunomisen loppuvaiheessa, lämpö riittää kyllä viimeisiin löylyihin ja saunan kuivumiseen.

KEITTIÖ

– Uunin käytössä eniten energiaa vie uunin lämmitys toivottuun astemäärään. Kerralla kannattaa paistaa mahdollisimman paljon ja hyödyntää uunin jälkilämpö. Kiertoilmatoiminnolla voi paistaa muuta-

– Tarkista jääkaapin ja pakastimen lämpötilat ja säädä sopiviksi. Kylmälaitteet pidetään jatkuvasti päällä, joten uusia laitteita hankittaessa on hyvä olla tarkkana energiamerkintöjen kanssa ja valita mahdollisimman vähän sähköä kuluttavat laitteet.

MUUT LAITTEET

– Astianpesukone ja pyykinpesukone: pese täysiä koneellisia ja hyödynnä eko-ohjelmia.

– Viihde-elektroniikka: luovu valmiustilan turhasta käytöstä ja sulje laitteet käytön jälkeen.

OTA HAASTE VASTAAN!

Tiedätkö oman kotisi energiankulutuksen? Kulutusta voi seurata sähköyhtiöiden verkkopalvelujen kautta.

Testaa Energiansäästöviikon kunniaksi, pystytkö vaikuttamaan viikkokulutukseesi.

INFO

Energiansäästöviikkoa vietetään 9.–15.10.

motiva.fi/energiansaastoviikko

HEIDI HOLMROOS // KUVA SHUTTERSTOCK

Tiedätkö kotisi energiankulutuksen?

Syksyn satoa tämäkin. Kuva on vuodelta 1954.

LUCINA HAGMANIN HAUTA KUNNOSTETTIIN

Marttajärjestön perustajan hauta on jälleen arvoisessaan kunnossa. Hautakiveen on nyt kiinnitetty Martan muistolle -merkki.

Lucina Hagmanin syntymästä tuli 5.6. kuluneeksi 170 vuotta. Hagman oli aikanaan perustamassa useita naisjärjestöjä. Hänen muistoaan kunnioittaen Marttaliitto kunnosti kaikkien kyseisten järjestöjen puolesta Hagmanin mausoleumin Helsingin Hietaniemen vanhalla hautausmaalla.

Lukuisat marttayhdistykset ovat vierailleet vuosien aikana Hagmanien haudalla ja huomanneet sen kunnon rapistuneen. Marttaliitto pyysi asiantuntija-arvion haudan kokonaistilanteesta. Todettiin, että hauta on kauttaaltaan kunnostuksen tarpeessa.

Rahoitusta ei ollut mahdollista saada muilta Lucinan perustamilta naisjärjestöiltä, joten Marttaliitto korjautti sukuhaudan kesällä 2023. Haudan kunnostus maksoi noin 5 000 euroa. Marthaförbundet osallistuu kustannusten jakoon vielä tänä syksynä.

VAATIVA JA MONIVAIHEINEN TYÖ

Työhön käytettiin kahden asentajan ja ryhmän osalta yhteensä 42 työtuntia. Asennusryhmien kaluston lisäksi käytettiin kuorma-autoa, jossa oli uudet maa-ainekset ja maakauha kuormaus-

ta varten. Nostoissa oli miesvoiman lisäksi käytössä Avant-pienkuormaaja.

Työt saatiin suoritettua hyvin ilman suurempia yllätyksiä. Loimaan kivi puhdisti Hagmanien, Ottelinin ja Leppälahden hautakivet sammalkasvustolta suojaavin pesuainein. Aluskivien reunat puhdistettiin, kivien kaiverrukset kullattiin aidolla lehtikullalla ja

osa maalattiin. Haudan takana oleva risti ja alatolppa pestiin. Hautakiven perusta tiivistettiin karkealla sepelillä ja kivituhkalla. Oikaisutyön yhteydessä huolehdittiin koristesoran täytöstä ja siistimisestä kaikilla alustoilla. Martan muistolle -merkki kiinnitettiin Lucinan kiveen tapituksella ja liimauksella. Viimeistelypesu, sorastus,

MARIANNE HEIKKILÄ // KUVAT KERTTU MALINEN

Lucina Hagmanin hauta sijaitsee Helsingissä, Hietaniemen vanhalla hautausmaalla, lähellä porttia ja Vanhaa kappelia.

kultaus ja merkin kiinnitys edellyttivät tarkkuutta ja osaamista. Marttaliiton yhteistyö Loimaan kiven kanssa sai näin jatkoa.

Maija Varis, jonka isoäidin isotäti Lucina Hagman oli, halusi välittää osaltaan kiitokset tästä kulttuuriteosta.

– Kiitän sydämestäni koko suvun puolesta Marttaliittoa isoäitini isotädin, Lucina Hagmanin, haudan kunnostustyöstä. Cina olisi otettu, ylpeä ja ennen kaikkea kiitollinen hänen elämäntyönsä jatkamisesta ja muistonsa kunnioittamisesta.

INFO

Helsingin Hietaniemen vanhan hautausmaan osoite on Mechelininkatu 2 E. Lucina Hagmanin hauta sijaitsee Vanhan kappelin oikealla puolella, alue 01, kortteli 015, rivi 06, paikkanumero 00055.

la, jotka vaalivat perustajiemme perintöä ja elämäntyötä, sanoo haudan kunnostusta johtanut Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä. Hautakivet puhdistettiin ja kaiverrukset kullattiin.

MARTAN MUISTOLLE

Kiitä ja muista yhdistyksesi toimijaa tai läheistä marttaa. Hautareliefi ja muistomerkki palvelevat kunnianosoituksena arvokkaasta vapaaehtoistyöstä. Reliefi on tarkoitettu hautakiveen ja muistomerkki uurnalehdon muistolaattaan.

ILMAISE OSANOTTOSI

Marttaliiton suruadressilla voit ottaa osaa suruun, muistaa omaisia ja kunnioittaa vainajan muistoa. (adressi 9 €, 5 erilaista mallia).

Tilaukset osoitteesta martat.fi/martanpuoti/ Lisätietoa: martat.fi/martan-muistolle/

Muistomerkki 45 €

Hautareliefi 70 €

VIIMEINEN LEPOSIJA

JOONAS JYLHÄ // KUVAT MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Useita

marttajärjestön perustajajäseniä on haudattu

Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Tärkeitä

Marttojen pitkäaikaisia luottamus- ja toimihenkilöitä on laskettu lepoon myös koti- tai synnyinseuduilleen.

Helsingin Hietaniemen hautausmaalla lepäävät Lucina Hagmanin ohella esimerkiksi järjestön alkuaikojen puheenjohtajat Cely Mechelin, Sofia Streng, Lilly Krogius ja Fanny Hult.

Alma Forstén (1858–1931) oli Marttaliiton puutarhaneuvonnan alullepanija.

Katovuonna 1902 Forstén julkaisi Kansan emännän keittokirjan, joka sai suuren suosion yksinkertaisten, halpojen ja terveellisten ruokien ansiosta. Forstén oli itse kasvissyöjä, joten hän kirjoitti myöhemmin kirjaan täydennysosan 100 kasvispäivällistä.

Kouvola, Hirvelän hautausmaa, Hirvelänkuja 20

Augusta Laine (1867–1949) oli kansanedustaja ja talousopettaja, joka vaikutti pitkään Marttaliitossa luottamustoimijana ja Pohjois-Karjalan piiriliiton puheenjohtajana.

Laine oli ensimmäisiä Helsingin ulkopuolelta tulleita järjestön keskushallituksen jäseniä. Hän toimi kahteen otteeseen myös kansanedustajana. Laine oli vahva kasvatus- ja talousosaaja. Hän sai tunnustuksena pitkäaikaisesta työstään talousneuvoksen arvonimen.

Kitee, Koivikon yksityinen sukuhautausmaa

osoitteessa martat.fi/historia.

Alma Forstén

Augusta Laine

Olga Autere (1873–1952) oli Marttojen ensimmäinen päätoiminen kotitalousneuvoja ja Marttaliiton neuvonta- ja järjestötyön pioneeri. Hän edisti erityisesti kananhoitoa ja munien myyntiä emäntien lisätulojen lähteenä. Autere vaikutti ammatillisen neuvonnan kehittämiseen ja kirjoitti aktiivisesti Emäntälehteen. Helsinki, Malmin hautausmaa, kortteli 28, rivi 1, paikka 3

Helena Virkki (1884–1968) otti Marttaliiton toiminnan elämäntehtäväkseen. Hän toimi liiton puheenjohtajana vuosina 1935–1953, jonka jälkeen hänet nimettiin järjestön ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Virkki oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän toimi kansanedustajana ja oli kiinnostunut erityisesti siirtoväen, kotitalousneuvonnan ja sosiaalipolitiikan asioista.

Karkkila, Vanha hautausmaa (kirkkomaa), osasto 7, rivi 5, paikka 144

Vieno Simonen (1898–1994) oli yksi Suomen ensimmäisistä ministerinä toimineista naisista. Hänellä oli merkittävä rooli Marttaliitossa, jossa hän toimi muun muassa valtuuskunnan puheenjohtajana. Hänen kaudellaan rakennettiin Marttatalo Helsingin Uudenmaankadulle. Mittavasta urastaan huolimatta Simonen kieltäytyi arvonimistä. Hän piti itseään ennen kaikkea emäntänä.

Joensuu, Pyhäselän hautausmaa, osasto 2, rivi 15, paikka 8

Elli Saurio (1899–1966) teki suuren työn marttatoiminnan yhtenäistämisessä. Hänen toiminnanjohtajavuosinaan 1933–1944

järjestö sai näkyvyyttä julkisuudessa teemavuosien ja uuden ruutukankaisen järjestöasun vuoksi. Saurio oli kotitalousalan uranuurtaja: hän väitteli ensimmäisenä naisena taloustieteissä ja hänestä tuli Suomen ensimmäinen naisprofessori taloustieteiden alalla.

Nurmes, Porokylän hautausmaa, Pitkänmäentie 1–3

Saara Mikkola (1927–2012) toimi Marttaliiton puheenjohtajana vuosina 1969–75 ja kunniapuheenjohtajana vuodesta 1999 alkaen. Marttaliiton puheenjohtajuuden jälkeen hän toimi kansanedustajana 1975–87 ja puhui painokkaasti etenkin perheenemännän sosiaali- ja eläketurvan puolesta.

Hämeenlinna, Ahveniston hautausmaa, osasto 50, rivi 1, paikka 4

marttapiiriliiton konsulenttina, kunnes siirtyi Helsingin yliopistoon tutkijan uralle. Pekkarinen oli poikkeuksellisen pitkän elämänsä aikana monipuolinen vaikuttaja, joka ansioitui tieteen ja kotitalouden saralla.

Kuopio, Vehmersalmen hautausmaa, Huttujärventie 1

Elli Saurio Maija Pekkarinen

Olga Autere

Helena Virkki

Vieno Simonen

"Nipussa olevat kukat tuoksuivat hunajalta ja olivat kuin palkin

MINUN VIHERKASVINI: POSLIINIKUKKA (Hoya carnosa)

Anni Halonen, Kulosaaren Martat

Lapsuudessani isäni vanhempien kotona keittiön ruokailutilaa reunusti suuren suuri viherkasvi. Aina aika ajoin se loihti oksiinsa ihmeellisiä pieniä, valkoisia kukkia, joista valui makeaa nestettä. Se oli posliinikukka. Kasvi oli samalla paikalla aina aikuisuuteni kynnykselle asti, kunnes ukkini kuoli. Isovanhempieni poismenon jälkeen tätini muutti lapsuuteni mummolaan asumaan ja otti samalla hoitaakseen kasvitkin.

Kului vuosia, minä asuin kaukana muualla ja muutin useamman kerran. Minulla oli joitakin viherkasveja, mutta en ollut erityisemmin paneutunut niiden hoitoon. Vähän myöhemmin, kun elämä hieman tasoittui, aloin kaivata kotiini enemmän vihreää.

Kävin harvakseltaan vanhassa mummolassani. Erään kerran pistäytyessäni kylässä tätini luona huomasin, että vanha kasvi oli edelleen olemassa. Tätini oli harventanut sitä ja siirtänyt sen hieman toiseen paikkaan. Hän kertoi kukan olleen talossa siitä asti, kun siihen oli muutettu, eli 1950-luvun lopulta saakka. Kukka oli aikoinaan saatu tätini tädiltä. Tätini lupasi kasvista minulle pistokkaita, ja niinpä perintökasvin jälkeläiset muuttivat kotiini muutama vuosi sitten.

Posliinikukat viihtyvät pienissä ruukuissa, sillä ne ovat köynnöstäviä päällyskasveja, jotka elävät luonnossa epifyytteinä puiden oksilla. Laitoin omani aluksi turhan isoon ruukkuun ja siitä syystä niillä kesti useamman vuoden kasvaa nykyiseen mittaansa. Valo-olosuhteetkaan eivät ole koko ajan olleet ihanteelliset. Nykyisessä kodissani ne ovat selvästi viihtyneet ja saaneet sopivat oltavat, sillä vuodessa molemmat ovat kasvaneet melko suuriksi. Lisäksi toinen yksilö on kehittänyt ensimmäiset nuppunsa. Jännityksellä odotan, milloin pääsen nuuhkimaan lapsuudestani tuttua makeaa tuoksua ja ihastelemaan kasvini ihmeellisiä kukkia.

Cristina DahlHämäläinen, Soukan Martat

Minun lempikukkatarinani alkaa Malmilta. Olin silloin kuusivuotias ja ensimmäisellä luokalla kansakoulussa. Elimme jälleenrakentamisen vuosia, mutta erilaiset säännöstelyt olivat vielä läsnä jokapäiväisessä elämässä.

Kotimme oli kaksikerroksisessa puuhuvilassa. Nämä kauniit parveke- ja verantakoristeiset talot ovat saaneet väistyä uudenlaisen arkkitehtuurin tieltä. Taloa ympäröi puutarha, missä talon omistajarouva viljeli vihanneksia, marjoja ja kukkia.

Martta-äidilläni oli kukkia ruukuissa; aika monta kaktusta mutta myös iso posliinikukka. Ajattelin, että sitä pitää varmasti käsitellä hyvin varovasti. Pölyn pyyhkiminen oli minun osuuteni siivouspäivänä. Varovasti, lehti vuorollaan, putsasin kostealla pölyrätillä, sillä koko kukka oli yhtä sykkyrää isossa säleikkötelineessä. Nipussa olevat kukat tuoksuivat hunajalta ja olivat kuin palkintoja hyvin tehdystä työstä.

Vuodet ovat vierineet. Kuinka ollakaan, liittyessäni asuinkuntani Marttoihin löytyi piirin pöydältä pari posliinikukan alkua otettavaksi mukaan kotiin. Niitä olen taas innolla ja ihaillen kasvattanut ja ripustellut lonkeroineen ison ikkunani koristeeksi. Kukkakaupan ammattilaiset hoitavat tarpeen mukaan mullan ja ruukkujen vaihdon. Nyt, kun lahjapakettien somistamiseen käytetään erilaisia koristeita ja materiaaleja, olen sopivan hetken tullen, kuten rippijuhliin, pannut nauharusetin keskelle posliinikukan tuomaan jatkuvuutta ja iloa elämään.

KERRO VIHERKASVISTASI

Kirjoita sinulle rakkaasta, tärkeästä tai muuten merkityksellisestä viherkasvista. Julkaisemme juttuja Minun viherkasvini -sarjassa. Katso ohjeet osoitteesta www.martat.fi/ minunviherkasvini.

Anni Halonen on kasvattanut posliinikukkansa pistokkaista, jotka ovat peräisin mummolan perintökasvista.

ANNI HALONEN

JOKO SINULLA ON EDUNVALVONTAVALTUUTUS?

Edunvalvontavaltuutuksella voi jokainen ennakolta varmistaa itsemääräämisoikeutensa säilymisen

esimerkiksi vakavan sairauden sattuessa.

MITEN VALTUUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ TEHDÄÄN?

Edunvalvontavaltuutus ilmaistaan edunvalvontavaltakirjalla. Valtuuttaja nimeää terveenä ollessaan luotettavan henkilön itselleen valtuutetuksi. Valtuutettu voi olla esimerkiksi puoliso, lapsi, lähisukulainen tai ystävä. Henkilöltä tulee pyytää suostumus, että hänet voi nimetä valtuutetuksi. Ensisijaisen valtuutetun lisäksi voidaan nimetä varavaltuutettu.

MITÄ VALTAKIRJA TARKOITTAA?

Edunvalvontavaltakirja on valtuuttajan tahdonilmaisu siitä, miten hän haluaa asiansa järjestettävän sellaisessa tapauksessa, ettei itse kykene enää hoitamaan asioitaan.

MILLOIN VALTAKIRJA TEHDÄÄN?

MITEN VALTAKIRJA LAADITAAN?

Edunvalvontavaltakirja on juridinen, muotomääräinen asiakirja, joten asiantuntijaavun käyttäminen on erittäin suositeltavaa. Kaksi esteetöntä todistajaa todistavat allekirjoituksen oikeaksi.

DVV:n tilastojen mukaan vuosittain noin 20 prosenttia edunvalvontavaltakirjoista jää vahvistamatta, koska ne eivät täytä vaatimuksia. Tilanteessa, jossa valtakirjaa ei kyetä muoto- tai muiden virheiden vuoksi vahvistamaan, uuden valtakirjan laatiminen saattaa olla jo mahdotonta esimerkiksi pitkälle edenneen muistisairauden vuoksi.

MIKÄ ON EDUNVALVONTAVALTUUTUS?

Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen voi jokainen meistä huolehtia siitä, että joku luotettu läheinen hoitaa asioitamme, jos itse emme siihen kykene esimerkiksi sairauden vuoksi. Tiedät, kuka etuasi valvoo, jos sinulle sattuu jotain vakavaa.

Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Edunvalvontavaltuutuksella voi jokainen ennakolta varmistaa itsemääräämisoikeutensa säilymisen sairauden tai muiden vastaavien tilanteiden kohdatessa.

Valtakirjan pitää olla valmiina, jos joudutaan tilanteeseen, jossa itse ei enää pysty tekemään päätöksiä esimerkiksi omaan talouteen tai terveydenhoitoon liittyvissä asioissa.

MILLOIN VALTUUTUS TULEE VOIMAAN?

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta sitten, kun lääkäri on todennut henkilön tarvitsevan edunvalvojaa. Tällöin etukäteen laadittu edunvalvontavaltakirja ja lääkärintodistus toimitetaan Digi- ja väestötietovirastolle (DVV). He vahvistavat valtuutuksen valtakirjassa nimetylle edunvalvojalle.

Asiantuntija on nähnyt työssään suuren kirjon erilaisia tilanteita ja osaa antaa käytännön neuvoja asioista, joita ei ehkä muuten tulisi ajatelleeksi. Kantaa otetaan esimerkiksi siihen, saako valtuutettu lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta, tai siihen, millaisissa tilanteissa valtuutettu voi olla esteellinen toimimaan valtuuttajan puolesta ja tarvitaan varavaltuutettua.

Jos ei halua käyttää asiantuntija-apua, kirjastoissa on aiheeseen liittyviä kirjoja ja internetissä asiakirjamalleja.

ENTÄ JOS EI OLE LAATINUT VALTAKIRJAA?

Ilman valtakirjaa edunvalvonta toteutetaan holhoustoimilain pohjalta, eli henkilö joutuu yleisen edunvalvonnan piiriin. Suomessa kaikilla on oikeus edunvalvontaan tilanteen niin vaatiessa. Ongelmana on, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yhdellä yleisellä edunvalvojalla saattaa olla useita satoja päämiehiä. Vaikka yleiset

TUULA RAINTO/ LAKIASIAINTOIMISTO AMOS

Tuula Rainto

edunvalvojat tekisivät parhaansa, on selvää, että he eivät voi valvoa päämiestensä etua kovin yksilöllisesti ja huolellisesti.

On mahdollista, että yleisen edunvalvojan sijaan joku lähipiiriin kuuluva henkilö määrätään holhousviranomaisen tai tuomioistuimen päätöksellä edunvalvojaksi. Tällöin edunvalvottava ei kuitenkaan itse pääse vaikuttamaan edunvalvojan oikeuk-

MARTAN PITKÄ MARSSI

EMÄNTÄLEHTI

SYYSKUU N:o 9 •1933

Kivisienet leikataan oheenliitetyn kaavakuvan mukaan ja kuivataan joko pöydälle levitetyllä puhtaalla kankaalla (niitä on kuivattaissa käännettävä) tai kehykseen pingoitetulla sideharsokankaalla, joka asetetaan niin, että ilma pääsee niihin myös alhaalta päin. Kehyksiä voi panna useita päällekkäin ja ne vievät siten pienemmän tilan.

siin ja velvollisuuksiin eikä henkilöön, vaan ne seuraavat suoraan laista. Määrätyn edunvalvojan on esimerkiksi laadittava vuosittain vuositili holhousviranomaiselle. Lisäksi monet oikeustoimet ovat luvanvaraisia.

Laatimalla edunvalvontavaltakirjan voi välttää ylimääräisen byrokratian tilanteissa, joissa sille tuskin olisi tarvetta.

ENNAKOINTI ON VIISASTA

Edunvalvontavaltakirjan laatiminen kannattaa aina. Ei ole syytä odottaa jotain tiettyä ikärajaa tai elämänvaihetta. Yllättäviä tilanteita voi sattua kenelle tahansa, milloin tahansa. Ennakointi tuo turvaa ja helpottaa sekä sinun että läheistesi elämää.

INFO

amoslaki.fi

TEEHETKI KUTSUU JÄSENEKSI

martat.fi/martan-teehetki

Ensi vuosi alkaa teen tuoksulla ja jäsenryntäyksellä! Yhdistykset järjestävät Martan teehetkiä kaikille, joita marttailun kutsu kiinnostaa. Onhan sinunkin yhdistyksesi mukana? Nyt voi jo ilmoittautua ja jäädä odottelemaan kampanjamateriaalia, joka tulee postissa. Teehetken voi järjestää myös yhdessä naapuriyhdistyksen kanssa. Tietoa, ohjeita ja vinkkejä on Yhdistyskanavassa, mutta omat viritykset ja mausteet ovat tervetulleita. Kumppanimme teehetkikampanjassa on suomalainen teetalo Nordqvist.

Alkuvuoden aikana järjestömme todella näkyy ja kuuluu, sillä mediassa pöhisee viestintäkampanja, jossa martoilla ja yhdistyksillä on iso rooli.

PUUROKUU PARHAILLAAN

martat.fi/puurokuu

Lokakuun puurotempauksella kehitysyhteistyön hyväksi on pitkät perinteet. Martat keittävät puuroa ja myyvät sitä esimerkiksi torilla, seurakunnan tiloissa tai kauppakeskuksessa. Yhdistyksissä järjestetään puuroiltoja, ja osallistumismaksu lahjoitetaan

Marttojen työhön Afrikassa.

Huomasitko? Kuulumisia hankkeistamme tämä lehden sivuilla 14–17.

LÄHTISITKÖ SINÄKIN

L ÄHTISITKÖ

SAMBIAAN?

S AMBIAAN?

martat.fi/martan-iltapala

Marttaliitto järjestää jäsenmatkan 2.–14.5.2024.

vammaisten naisten

retken Victorian Jos

Marttaliitto järjestää jäsenmatkan Sambiaan 2.–14.5.2024. Tutustumme paikallisiin kumppaneihimme ja vammaisten naisten elämään, osallistumme ruoanvalmistuskurssille perinteisin menetelmin ja teemme retken Victorian putouksille. Jos kiinnostuit, osallistu matkainfoon 17.10. Teamsissa.

KOONNUT REIJA SALOVAARA

SÄHKÖPOSTILASKU TULEE KÄYTTÖÖN

Marttaliitto ottaa ensi vuoden alusta käyttöön sähköpostilaskun. Jäsenmaksulaskun saavat sähköpostilla kaikki, joiden sähköpostiosoite on ajan tasalla jäsenrekisterissä eli Marttarekisterissä. Jäsenet, joilla ei ole rekisterissä sähköpostiosoitetta, saavat paperilaskun. Maksumuistutukset tulevat aina paperilaskuna.

Voit edelleen maksaa jäsenmaksun myös e-laskuna (ohjeet: martat.fi/jasenlasku-e-maksuna).

Kysymyksiä jäsenyydestä tai laskutuksesta? Ota yhteyttä: jarjestosihteeri@ martat.fi

OPISKELU +

MARTTAILU =

PARASTA martat.fi/martan-iltapala Martan iltapalalla 25.10. keskustellaan opiskelijoiden marttatoiminnasta. Sopisiko nuorten toimintaryhmä teidän yhdistyksenne yhteyteen? Tai perustaisitko sinä marttayhdistyksen nuorille. Ella Rautiainen Helsingin Yliopiston Hyvistä Martoista kertoo, mikä opiskelijamarttailussa on parasta ja miten opiskelijoita innostetaan mukaan.

HUOMAA!

• Vuonna 2024 Martat-lehdestä ilmestyy 4 numeroa.

• Lisäksi rinnalle tulee sähköinen lehti.

sE

ESILLÄ YHTENÄISENÄ martat.fi/viestintamateriaalia

Miten koristellaan messuosasto tai neuvontapiste, kuinka sisustetaan tapahtumateltta? Näillä ohjeilla pistetään värit, vaatteet ja viirinauhat kuntoon, logot kohdilleen ja roll-upit ruotuun!

Miten koristellaan messuosasto tai kuinka sisustetaan tapahtumateltta? Näillä kohdilleen roll-upit ruotuun!

”OLET OIKEA ILOPILLERI”

Idea marttailtaan, yhdistyksen hallitukseen, työryhmään, tutulle porukalle... Tehdään palautepurkit!

Tarvikkeet: Lasipurkkeja kansineen, nimitarroja, sopivankokoiseksi leikattuja paperinpaloja. Narua tai kuminauhoja ja serviettejä tai kangasta purkin kanteen.

Ohje: Jokainen läsnäolija liimaa purkkiin nimilapun ja kirjoittaa siihen oman nimensä. Sitten kaikki kirjoittavat lappuihin viestejä toisilleen ja pistävät ne kyseisten henkilöiden nimellä varustettuihin purkkeihin. Välitä lappujen mukana myönteistä palautetta, kannustavia sanoja, elämänohjeita, iloa ja lämpöä.

PARHAAT PALKITAAN

martat.fi/marttagaalan-palkinnot Innostaja, kahvittaja, vertainen, vapaaehtoinen... Juhlavuoden gaalassa 20.4. palkitaan aktiivisia marttoja, jotka antavat toiminnalle aikaansa ja tekevät muidenkin marttailusta mahdollista. Tunnustusta saavat myös huippuyhdistykset, nuo elinvoimaiset ja vaikuttavat yksiköt. Keksit varmaan, kuka ja ketkä ansaitsevat aplodit Tampere-talon lavalla. Tee ehdotuksesi tämän vuoden loppuun mennessä martat. fi:ssä. Palkintoja jaetaan 12 yksilökategoriassa ja kahdessa yhdistyskategoriassa.

Toimii myös joulukalenterina! Silloin purkkiin tulee 24 lappua. Niihin voi kirjoittaa vaikka jouluvalmisteluihin liittyviä ideoita.

HURJIA HERKKUJA, SAPAKSIA, SUKLAATA – RUOKAKURSSEJA VERKOSSA martat.fi/verkkoruokakurssit Ammenna vaihtelua arkeen ja tuoreutta kotikeittiöön. Osallistu yksin tai yhdessä perheen, kavereiden tai marttaporukan kanssa:

• to 26.10. Halloweenin hurjat herkut

• ke 8.11. Persialainen keittiö

• to 16.11. Suussasulavaa suklaasta

• la 2.12. Lähi-idän brunssi

• ti 5.12. Itsenäisyyspäivän sapakset

• ke 13.12. Sisilialainen joulu

Kurssien hinnat alkaen 25 €.

MARTTOJEN KOTITALOUSNEUVONTAPUHELIN

p. 050 430 6520 (ppm)

Avoinna ma–ke, pe klo 12–15, to klo 12–17

TAPAHTUU

martat.fi/yhdistystoimijan-koulutuskalenteri

• Rahastonhoitajien koulutus 23.11. Yhdistyksen taloushallinnon perusteet, ajankohtaista tietoa yhdistyslain muutoksesta, marttayhdistysten kirjanpitopohja.

martat.fi/etakassakahvilat

• Etäkässäkahvila

12.10. tilkkutyöt

14.11. villasukkavinkit

martat.fi /puheenjohtajakoulutus

• Marttayhdistysten puheenjohtajakoulutuksen IV ryhmä käynnistyy tammikuussa 2024. Koulutukseen kuuluu 6 kokoontumista, jotka toteutetaan etäyhteyksin, sekä välitehtäviä. Päivämäärät ovat 17.1., 7.2., 13.3., 3.4., 24.4. ja 7.5.

• Jo 270 marttaa on käynyt koulutuksen, jossa käsitellään puheenjohtajan tehtäviä ja yhdistyksen toimintaa eri näkökulmista. Koulutus on koettu innostavana, kannustavana, antoisana, voimaannuttavana ja uusia ideoita antavana.

”Mahtava juttu!” (osallistujan palaute).

KIITOS PALAUTTEESTA

Martat-lehden 3/2023 suosituin juttu oli Enemmän kuin harrastus. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Yhteishyvän parhaat kotiruoat -kirjaa. Sen saivat Merja Laaksonen Mynämäeltä, Jutta Perkkiö Kokkolasta, Outi Roos Mustialasta, Kaija Räsänen Joensuusta ja Pirjo Salonen Lahdesta.

INNOSTUVAT ONNISTUVAT

Mitä ovat yhdistyksen menestyksen avaimet? Tätä tutkaillaan alueellisissa toiminnansuunnitteluilloissa, joita vertaismartat ja marttapiirit kimpassa järjestävät. Saat infoa vuoden 2024 marttailusta ja pääset vaihtamaan toimintaideoita toisten yhdistysten kanssa. Tilaisuuksien aikataulun ja kokoontumispaikat löydät oman piirisi sivuilta tai piirin yhdistyskirjeestä.

Vertaismartat valmiina avuksesi!

Joko sinulla on Martatsovellus? Lataa ilmainen sovellus puhelimeesi. Reseptit, ajankohtaiset vinkit ja martan jäsenkortti aina mukanasi!

Emäntälehti 10 LOKAKUU 1952

EMÄNNÄN OMA SIVU

Ajaton – muodikasta

Nyt soi muodin ajaton perussävel, joka sopii kaikumaan meidänkin sateisilla kaduillamme ja lokaisilla maanteillämme. Vihdoinkin on vallalla muoti, josta jokainen voi valita mieleisensä. Olemme vapautuneet orjuudesta. Ne tosin, jotka jakavat aikansa kodin, lasten, vieläpä ansiotyön kesken, eivät ole muodin orjuudessa olleetkaan, sillä heidän kukkaronsa on vapauttanut heidät siitä ja opettanut pukeutumaan ajattomasti. Joka vuosi ei suinkaan tarvitse uusia puvustoaan ollakseen muodikas. Jos käyttää hyvää ainesta, henkilötyypilleen sopivaa kuosittelua sekä suosii hillittyjä värejä, voi puvustoa käyttää vuosikausia. Täydentämällä asua kullekin kaudelle ominaisilla asusteilla sekä muuntelemalla yksityiskohtia, saadaan aikaan täysin muodikas kokonaisuus.

Tänä syksynä käytetään piristykseksi samettia, erilaisia huiveja ja solmukkeita. Napeilla saadaan myös muodikas vaikutus aikaan. Jopa rintaneulakin pystyy vaikuttamaan pukuun uudistavasti, kun se asetetaan toiselle puolelle miehustaa, ei keskelle, kuten aikaisemmin. Korkeat, kaulaa myötäilevät, joko pysty- tai paitakaulukset kiinnitetään mieluimmin kahdella napilla, jotka riittävätkin pääntien ainoiksi koristeiksi.

Käsilaukut ovat pieniä, jäykkälinjaisia. Kenkämuodissa on vallalla matala- tai puolikorkeakantainen, avoin malli, joka soveltuu erittäin hyvin suomalaisen naisen leveään jalkaan. Vyöttömät puvut ovat suosiossa. Vyökään ei ole pannaan julistettu, kunhan se vain on kapea. Konelaskokset (pliseeraukset) ovat muodikkaita, mutta sopivat hameina vain hoikkavartaloisille. Täyteläiset tyytyköön vain konelaskostuskoristeluun.

Kuvastin

Solmukkeita, huiveja ja rintakoruja voidaan sijoittaa asua virkistämään ja uudistamaan esim. näin

Martat 125 vuotta

» messut ja juhlagaala

Tervetuloa

juhlimaan marttoja ja 125-vuotiasta

marttajärjestöä lauantaina 20.4.2024 Tampere-taloon.

» Lipun hinta 38 € sisältää marttamessut, juhlaruokailun ja ison salin juhlagaalan. Messupisteillä pääset oppimaan uutta ja inspiroitumaan marttailun teemojen parissa. Iltagaala sisältää upeaa musiikkia ja muuta kiinnostavaa ohjelmaa. Meitä viihdyttävät muun muassa Pentti Hietanen perheineen ja Maria Lund.

» Seuraa myyntiin vapautuvia

» Katso tarkemmat tiedot marttamessuista, ruokailusta, juhlagaalasta ja majoittumisesmessut-ja-juhlagaala

» Muista myös juhlajumalanpalvelus

tuomiokirkossa.

Hurissalon Martat lumikenkäilivät Tiinan ohjauksessa. Kodalla nautittiin nokipannukahvit ja makkarat.

Hyvinkäänkylän Martat vierailivat Buddhatemppelissä Nukarilla. Imatran Kaukopään Martat tekivät kevätretken Rautjärvelle ja tutustuivat Hiitolanjoen ennallistamiseen.

Harvialan Martat pitivät Askartele ja idätä -pajaa Janakkalassa, Laurinmäen Lastentapahtumassa. Lapset koristelivat kasvatuspurkkeja ja laittoivat herneitä itämään.

Paula Kankaan ja Markku Vettenniemen ystävyys alkoi Pori Jazzissa 15 vuotta sitten. Marttakummi-Paulan vaikutuksesta Markku päätyi MarkkuMartat-yhdistykseen ja sittemmin Anarkistimarttoihin. Vuosittain tavataan jatsin merkeissä.

Karelian Martat neuloivat villasukkia Nepenmäen koulun ekaluokkalaisille ja lapasia maahanmuuttajaluokalle.

Jurvan Martat järjestää Avoimet puutarhat -tapahtuman joka toinen vuosi. Puutarhanäyttely kiinnostaa yleisöä, ja joka kerta joukkoon liittyy uusia marttoja. Kuvassa kakkukukkia Pirkon pihassa.

Keski-Hollolan Martat keräsivät varoja toimintaansa poimimalla pensasmustikoita Timo Rainingon tilalla. Yhdistys käyttää rahoja muun muassa nuoriso- ja veteraanityöhön. Kuvassa Heli Kulmala, Tuija Reimari, Irja Reponen, Anne Riihelä ja Raija Räsänen.

Kyrön Martat vierailivat Pölkinvuoren Kasvimaailmassa Urjalassa.

Leineperin Martat myivät kahvia ja vohveleita pikku mökissään.

Rautalammin Martat koristelivat perinteisen kukkaiskirkon.

Kuusankosken Marttayhdistys piti kahvilaa Kettumäen kansanpuistossa. Kuvassa Anja, Tuula, Eija ja Virpi.

Karhulankylän Marttojen musavisassa Elli esitti musiikkia 1970–1980 luvuilta ja martat arvuuttelivat kappaleen nimeä, esittäjää ja vuotta.

Karinaisten Martat järjestivät Minnan ohjeistuksella kasvisruokakurssin.

Lapinlahden Martat vierailivat ryhmäkoti Maijalassa, tarjosivat asukkaille pullakahvit ja pitivät tuolijumppaa.

Keuruun Martat leipoivat ja pitivät myyntipistettä Keuruulla järjestetyssä Leikitään Pikkukakkosta -tapahtumassa, jonka järjestivät YLE ja Keuruun MLL.

Latokasken Martat tekivät kevätretken Porvooseen ja tutustuivat muun muassa Malmgårdin linnaan Pernajassa.

Kokkokankaan Martat esittelivät marttatoimintaa Puistokarnevaaleissa. Kuvassa Sisko Kemppainen (vas.), Merja Nalli ja Eeva-Liisa Ukkonen.

Kylmäkosken Martat tapasivat Hyrsylän mutkassa Aira Samulinin.

Naantalin Martat järjestivät muotinäytöksen Pikku-Pariisissa, second hand -liikkeessä.

Maakylän Martat reippailivat metsäkuntosalilla, Lopen Pilpalan Pirteeks-Bootcampilla.

Marttojen

vuoden 2022 käsityö oli ryijy. Kehvo-Väänälänrannan Martat laittoivat jämälangoista tehdyt taidonnäytteensä esille Siilinjärven kirjaston näyttelytilaan.

Lavian Martat kahvittivat kirkkoväkeä Lavian kirkon 200-vuotismessun jälkeen. Messun suoritti piispa Mari Leppänen.

Riihimäen Martat lahjoittivat Apupupuja Punaiselle Ristille, joka toimittaa ne Ukrainan lapsille. Kuvassa Leena Saarinen Ikonen ja Pia Hintikka.

Paavolan Martat tutustuivat Ainoa Winery -viinitilaan Hollolassa.

Ristinummen Martat virkkasivat Vaasan keskussairaalan neurologian osastolle turvalonkeroita tuomaan virkistystä potilaille.

Palokankaan Martat tekivät retken Pirtin kehräämöön. Mukana myös yhdistyksen uudet nuoret, Mikael ja Jemina.

Oulun Kakaravaaran Martat kävivät kevätretkellä Posion keramiikkamuseossa, Pentik-mäellä, Kirikeskuksessa ja Miki’s Studiossa.

Pihlajasaaren Martat ulkoilivat ja kahvittelivat Valkeala-kodin asukkaiden kanssa.

Pyhärannan Marttojen kesäretkellä ihasteltiin kukkaloistoa Raision alppiruusupuistossa ja Taivassalon Pionien Kodissa.

Rämingin Martat haastettiin Noitakäräjien Grillauskisaan ja hyvin sujui!

Pitkälahden Martat viettivät marttailtaa ulkoillen Valkeisenlammen maisemissa Kuopiossa.

Toikkalan Martat tekivät pyöräretken Pulsan Asemalle. Mitäpä martta ei tekisi hyvän kahvin ja kahvileivän takia!

Sipoon Martat lahjoittivat Palvelutalo Elsieen Kukkaniitty-ryijykollaasin. Ryijy tehtiin ylijäämälangoista.

Tammijärven Marttayhdistys järjesti Suoraan sydämestä -musiikkikomedian esityksen Tammisuojassa täydelle salille.

Äänesalon Martat paistoivat lettuja ja tarjosivat kahvia Vanhuksille kukkia -tilaisuudessa.

Vetelin Martat ja seurakunta järjestivät aterian lähituotannon aineksista Suomalaisen ruoan päivänä. Samalla annettiin sienineuvontaa. Päivän tuotto meni Yhteisvastuulle.

Vehkajärven Marttayhdistyksen Olohuone-toiminta kokoaa yhteen marttoja, kyläläisiä ja kesäasukkaita. Touhulan pihamaalla herkuteltiin vohveleilla ja grillimakkaralla.

Martan päivänä:

Eipöllömpää askartelua Virtasalmen Väisälän Marttayhdistyksessä!

Töölön ja Tervalammen Martat tapaavat toisiaan vuosittain. Nyt kohdattiin Maarian maataidepuutarhassa Nuuksion Jokilaaksossa.

Kaasmarkun Martat tekivät retken Uuteenkaupunkiin ja tutustuivat Taidetalo Pilvilinnaan.

LumijoenMartat tarjosivat paikkakuntalaisille jäätelöt ja kahvit sekä musiikki- ja balettiesitykset.

Luovon Martat Hailuodosta retkeilivät omassa kunnassaan ja kävivät museossa, paikallisessa ravintolassa ja Anne Junnikkalan käsityötaidenäyttelyssä.

Kangasvarren Martat vierailivat Kotkaniemessä Luumäellä. Makkaranpaistossa Annikki Knaapi (oik.), Mia Siiropää, Tiina Hurskainen ja Eeva Sairanen.

Porlammin Martat tekivät retken Malmgårdin kartanoon.

Pornaisten Martat meloivat Mustijoella ja nauttivat nokipannukahvit ja nuotiomakkarat Kotoluonnon kodalla.

Nurmeksen Jokikylän Marttayhdistys kokoontui Marttamökillä. Mukana oli porukkaa myös Karhunpään, Nurmeksen ja Saramon Martoista.

Uukuniemen Martat kävivät Eetun Suvikahvilassa Uukuniemen Kummunkylällä ja Kummun tsasounalla.

Ylämaan Martat tekivät retken Hyrsylän mutkaan.

» Tapahtumakuvat teksteineen osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat, Monessa mukana, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Hki

» PALSTALLA ON RUUHKAA! Postia tulee paljon, jonoa syntyy ja julkaisuun kuluu aikaa.

Liiton väsymätön pääsihteeri marttailee 24/7, läpi vuoden. Kokosimme tälle sivulle poimintoja hänen kesäohjelmastaan. Heikkilä kiittää kaikkia, jotka ovat mukana toiminnassa ja tekevät kohtaamiset mahdolliseksi. – Näistä unohtumattomista tapaamisista saan voimaa työhöni. Olen onnellinen, kun saan osallistua kanssanne juhlan hetkiin. Kiitos kaikille, jotka ahertavat, kutsuvat ja järjestävät. Nämä ovat osallistumisen paikkoja martoille ja yhdistyksille yli rajojen, sanoo Marianne Heikkilä

Marttaryhmä valmisti työpajassa koruja sairaille lapsille ja nuorille. Korut toimitetaan perille We4you-järjestön kautta. Pajan ohjasi Oodi-kirjastossa Tierra Finlandian Pia Zettinig osana vuosittaista Pro Morte -tapahtumaa

Aamunavaus Savonlinnan oopperajuhlilla paikallisten marttojen ja Minna Lindgrenin, Olga Heikkilän, Jukka Nykäsen ja tiimin kanssa.

Savolainen ruokakulttuuri ja paikallinen osaaminen olivat keskipisteenä Savon Marttojen järjestämillä Pohjoismaisilla marttapäivillä. Asiapitoisen ohjelman lomassa käytiin muun muassa Kuopion kaupungin vastaanotolla, Savon Marttojen keittiöllä ja mualiman navalla eli Kuopion torilla.

Lauttasaaren Marttojen kojulla Lauttasaaripäivillä ja venetsialaisissa, Suomen Luonnon päivänä ja Marttojen sienipäivänä.

Savon Marttojen kirkkopyhää ja Rautalammin Marttojen 60-vuotisjuhlaa vietettiin Rautalammin kirkossa ja seurakuntatalolla. Pastori, martta Emilia Jalkanen toimitti jumalanpalveluksen ja vapaaehtoiset avustivat. Juhlassa jaettiin ansiomerkkejä ja lopuksi nautittiin lähiruokaa ravintola Ehtoossa.

Päivä Marttaliiton kunniapuheenjohtajan Salme Holman kanssa kului antoisien keskustelujen merkeissä Tuusulan Krapinhovissa. Kun katsoo riittävän kauas ja ymmärtää historian merkityksen, osaa valmistella huomisen välttämättömiä muutoksia. Kuva otettiin Salmen istuttaman omenapuun edessä.

– Aina kannattaa istuttaa puu, vaikka huomisesta emme tiedä, sanoi Salme.

Mukana pyhiinvaelluksella, joka radioitiin Yle1:llä. Suunnitteluun, toteutukseen tai vaellukseen osallistuivat martta Hannele Kivikoski, toimittaja Elina Vaittinen, pastorit Marko Heusala ja Markus Ek sekä historioitsija Ville Elomaa.

Saarnaamassa ja ehtoollista jakamassa Pielaveden kirkossa. Pastori Timo Jokela toimitti kansanlaulukirkon ja martat lukivat kirkkovuoden tekstit, keräsivät kolehdin ja hoitivat kirkkokahvit koko kirkkoväelle. Säviän Martat täytti 113 vuotta.

HYVIIN HETKIIN

On aika hengähtää ja rauhoittua, pysähtyä hetkeen, viivähtää hyvän juoman ääressä.

Marttamukit myydään kahden kappaleen pakkauksessa.

Toisessa mukissa on liila kuvio valkealla pohjalla, toisessa valkea kuvio liilalla pohjalla.

Astiat kuuluvat Iittalan Teema-sarjaan.

Tilaukset: www.martanpuoti.fi

38€

2 mukin pakkaus

Onnittelemme

100 VUOTTA | Hilkka Korhonen 13.10. Hiltulanlahden Martat

90 VUOTTA | IMartta Mäkitulkkila 26.7. Pappilantie Martat • Sisko Falck 9.10. Porvoon Karjalaiset Martat • Orvokki Majanen 19.10. Hallin Martat • Irma Sellgren

29.10. Nummelan Martat • Regina Tolvanen 29.10. Vaasan Martat • Pauli Mallat

26.11. Kuusankosken Herttamartat

85 VUOTTA |Marketta Jasmavaara 28.7. Uudenkaupungin Martat • Saara Welin

5.8. Rajamäen Martat • Eeva Luoto 25.8. Uudenkaupungin Martat • Helena Laustio

31.10. Nummelan Martat • Terttu Airola

7.11. Imatran My • Inkeri Kivelä 20.11. Vetelin Martat • Irja Kinnunen 23.11. Turun Uittamon Martat • Hilkka Rautevaara 23.11. Pihlavan Martat

80 VUOTTA |Marja-Liisa Viita 2.8. Rajamäen Martat • Helinä Vevari 1.11. Teuvan Martat • Liisa Peltonen 7.11. Kouvolan My

• Terttu Väänänen 14.11. Itä-Porin Martat • Marja-Liisa Viljanen 26.11. Pihlavan Martat

75 VUOTTA |Sirkka Heinilä 26.5. Uudenkaupungin Martat • Riitta Hento 11.6. Uudenkaupungin Martat • Eila Aalto 23.9. Kiimingin Martat • Oili Erkkilä 8.10. Kiimingin Martat • Tarja Huuhtanen 15.10. Imatran My • Anna-Liisa Mikkolainen

19.10. Tainionkosken Martat • Eeva Pitkänen 24.10. Kuusankosken Herttamartat

• Liisa Kallionpää 29.10. Forssan Martat

• Pirjo Vainonen 2.11. Anjalan Riitamaan Martat • Pirjo Kunnari 9.11. Äänesalon Martat

70 VUOTTA |Maire Kalliomäki 10.6. Kangasalan Martat • Anne Tamminen 27.8. Rajamäen Martat • Leena Kammonen

10.10. Kiimingin Martat • Sirkka Nikander

12.10. Erkylän Martat • Erja Kuisma 13.10. Imatran My • Sirkka Hätönen 15.10. Karsturannan Martat • Leena Ketola 15.10. Lokalahden Martat • Ritva Rytkönen

19.10. Maaningan Martat • Tuire Suomalainen 21.10. Naantalin Martat • Liisa Kaasila 22.10. Patelan Martat • Merja Karevuo 29.10. Askisto-Hämeenkylän Martat • Merja Aaltonen 31.10. Porin Nuormartat

• Marja Helenius-Virta 7.11. Sauvon Korpelan Martat • Tarja-Riitta Haanperä 9.11. Karjalan TL Laajoen Martat

• Kaija Haa-

pasaari 22.11. Laihalan-Rapattilan Martat

• Eila Rosti 23.11. Askisto-Hämeenkylän Martat • Maarit Värtö 24.11. Karsturannan Martat • Anneli Heinola 26.11. LaihalanRapattilan Martat

65 VUOTTA | Sirpa Keskinen 23.6. Kangasalan Martat • Tea Itkonen 22.10. Porvoon Karjalaiset Martat • Ritva Tolonen

23.10. Naantalin Martat • Eija Koskinen

4.11. Keljonkankaan Martat • Kaarina Leppänen 22.11. Kannonkosken Martat • Terttu Maijanen 24.11. Kokkokankaan Martat • Pirjo Jelonen 25.11. Kannonkosken Martat

60 VUOTTA | Raili Suvanto 21.8. Wirmon Martat • Jaana Ilomäki 19.9. Porin Nuormartat • Sanna Suominen 3.10. Lokalahden Martat • Saila Wacklin 5.10. Karelian Martat • Heli Pulkkinen 17.10 Puntalan Martat • Virve Lehtinen 23.10. Launeen Martat • Jaana Palonen 9.11. Linnan Martat • Kristiina Räty 10.11. Ahtialan Martat • Sari Pelttari-Heikka 16.11. Tornion Martat • Marjaana Jokinen 17.11. Linnan Martat

55 VUOTTA | Kirsi Virta 21.9. Kaasmarkun Martat

50 VUOTTA |Maija-Lotta Vauramo 1.9. Wirmon Martat • Terhi Myllykylä 12.9. Wirmon Martat • Mia Koitermaa 30.10. Nummelan Martat • Mia Luntamo 18.11. Forssan Martat

45 VUOTTA | Tarja Könönen 18.11. Kannonkosken Martat

40 VUOTTA |Elina Vironen 1.10. Intomartat • Jenni Anisimoff 25.11. Rannikon Martat

SauvonKorpelan

Martat viettivät AnneMarie Salosen ja Sinikka Kavanderin 80-vuotissyntymäpäiviä.

Marttaliiton kunniajäsen Leena Mäkinen vietti 80-vuotispäiviään 8.7. Kouvolassa. Leena toimi Kymenlaakson Marttojen hallituksen puheenjohtajana vuosina 2004–2011 ja sitä ennen 4 vuotta varapuheenjohtajana. Marttaliiton hallituksessa Leena vaikutti vuodet 2001–2008 toimien aktiivisesti monissa liiton työryhmissä ja vuonna 2008 varapuheenjohtajana. Leena piti juhlat sukulais- ja ystäväjoukolle. Marttaonnitteluja toivat liiton pääsihteeri ja piirin delegaatio.

Muuramen Marttayhdistyksen jäsen Tuula Viitanen täytti 75 vuotta 5.6. Hän on ollut martta 40 vuotta ja toiminut pitkään yhdistyksen hallituksessa ja sihteerinä.

Yhdistykset juhlivat

Kaksi Takkurannan marttaa kutsuivat yhdistyksen jäsenet Ylikiimingin Jokikokkoon, Kiiminkijoen varren kesäpaikalle. Kuvassa teräsmartat Aili Bovellan (vas.) ja Anneli Isohookana viimeistelevät yhteistä syntymäpäiviensä juhlapöytää. Anneli täytti 90 vuotta ja Aili 85 vuotta.

Korian AikaMarttojen

20-vuotisjuhlaa

vietettiin Kymen

Paviljongilla. Mukana oli Kymenlaakson Marttojen toiminnanjohtaja Anne Saarikko.

Vehkajärven

Marttayhdistys vietti 90-vuotisjuhlaansa Vehkajärven Touhulassa. Kuvassa yhdistyksen pitkäaikaisimmat jäsenet Elli Viljamaa (vas.), Anja Karppi, Raili Mattila, Elvi Lähteenmäki ja Raija Toivonen.

Liikkuvat Martat täytti 10 vuotta. Yhdistys vietti juhlaa koskenlaskulla Kymijoen maisemissa. Retkeä avusti Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö.

Muhniemen

Marttayhdistys vietti 110-vuotisjuhlaansa Myllykosken kerholla. Marttatoiminnan vuosimerkin saivat Pirkko Kähkönen (70 vuotta marttana), Maija Vuorela (60 vuotta) ja Pirkko Lehtola, Aili Toivari sekä Sinikka Ansas (50 vuotta). Marttaliiton hopeisen ansiomerkin sai Merja Korhonen ja pronssisen Sari Lehtola ja Tiina Kuokka.

Osanottomme

Helvi Kaskimaa-Salonen (s. 2.9.1924, k. 20.8.2023) eli elämänsä syntymäkylässään Karsturannassa, lukuun ottamatta sota-aikaa, jolloin hän toimi lottana. Marttoihin hän liittyi vuonna 1940 ja ehti toimia yhdistyksen aktiivisena jäsenenä 83 vuotta. Helvi oli musikaalinen ja lausui runoja ulkomuistista. Hän julkaisi toistakymmentä runokirjaa.

Helviä lämmöllä muistaen Karsturannan Martat Joutsenosta

VoimaMartat vietti 10-vuotisjuhlaansa elokuussa.

Ristikon ratkaisu s. 53

Siivu nostalgiaa Martanpuodista

MITÄ MIELTÄ MARTAT-LEHDESTÄ 5/2023?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

Muita terveisiä

Puisten leikkuulautojen kuvat ovat vanhojen Emäntälehtien kansia. Leikkuulaudat on tehty Suomessa.

Hinta 15 €

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

» Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Säästäväisen elämän Fingerpori -kirjaa.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen / 2023

Asiakasnumero osoitelipusta

Vanha osoite / tilauksen maksaja:

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Lähetä palautteesi seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä.

NETISSÄ NYT

Ihan VEGENÄ

Läpi lihattoman lokakuun Marttojen resepteillä! Aloita vaikka näistä:

• martat.fi/hernelasagnette

• martat.fi/linssi-juurespyorykat

• martat.fi/mantelinen-sienilevite

• martat.fi/maapahkinavoibataattivuoka

• martat.fi/pahkinainen-kaalisalaatti

ARVIOI AISTEILLA

Voiko soosin vielä syödä, vai menikö hävikiksi? Kun aprikoit, onko ruoka vielä käyttökelpoista, turvaudu aisteihisi: katso, haista, maista.

• martat.fi/elintarvikkeiden-sailyvyys

KURPITSAKEKKERIT

Kaiverretaan kurpitsasta lyhtyjä ja upotetaan sisus mehevään juustokakkuun.

• martat.fi/hauskat-kurpitsat

• martat.fi/kurpitsajuustokakku

PALKOKASVIT PROTSKUA PULLOLLAAN

Kokkaa pavuista, linsseistä, kikherneistä ja herneistä. Näissä pöperöissä riittää makua, proteiinia ja kuitua.

• martat.fi/palkokasvit

VARMISTA VÄRIKÄS KEVÄT

Istuta kukkasipulit nyt, ja heräät talviunilta väriloistoon!

• martat.fi/sipulikukkien-istutus

Haravat HEILUVAT

Pihat ovat pullollaan lehtikompostin aineksia. Martat neuvovat, kuinka kompostin saa toimimaan.

• martat.fi/lehtikomposti

ONNEE ISKÄ!

Itsetehty pipo lämmittää isien ja isähahmojen päätä ja sydäntä. Neule valmistuu Marttojen helpolla ohjeella.

• martat.fi/pehmea-villapipo

LISÄÄ LAJEJA KANSALLISEEN

VIERASLAJILUETTELOON

ANNIKA JÄÄSKELÄINEN // KUVA SHUTTERSTOCK

VIEKAS

Vuonna 2023 kerromme, kuinka vieraslajien leviämistä kotipihasta voi estää. Pienilläkin teoilla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

Haitalliset

vieraslajit uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta monin tavoin. Luonnon suojelemiseksi on haitallisista vieraslajeista säädetty kaksi luetteloa: EU:n vieraslajiluettelo, joka on voimassa koko EU:n alueella sekä kansallinen vieraslajiluettelo, joka on voimassa Suomessa. Luetteloihin kuuluvien lajien on todettu leviävän tehokkaasti ja aiheuttavan ympäristössä monenlaisia haittoja, joten niiden kasvatus, myynti ja muu hallussapito on kielletty.

Tänä keväänä Maa- ja metsätalousministeriö esitti kansallista vieraslajiluetteloa päivitettäväksi, ja elokuussa luetteloon lisättiin seitsemän uutta lajia: kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo sekä mustapääetana. Valkopajuangervon ja viitapihlaja-angervon kasvatuskielto astuu voimaan kahden vuoden siirtymäajan päätyttyä, 15.8.2025 alkaen. Muiden lajien osalta kasvatuskielto astui voimaan välittömästi. Käytännössä kasvatuskielto tarkoittaa sitä, että maanomistaja on velvoitettu hävittämään kiinteistöllään tai tontillaan esiintyvät haitalliset vieraslajit. Luetteloon lisätyt lajit ovat yleisesti käytössä olleita puutarhakasveja, ja niitä löytyykin monesta suomalaisesta kotipihasta. Jos pihassasi kasvaa haitallisia vieraslajeja, kannattaa torjuntatoimiin ryhtyä heti. Ajoissa aloitettu ja säännöllisesti toistettu torjunta estää lajien leviämisen ja helpottaa omaa työmäärää. Lajikohtaiset torjuntaohjeet löydät Marttojen nettisivuilta ja Vieraslajit-sivustolta.

KANADANPIISKU, KORKEAPIISKU JA ISOPIISKU

» Monivuotisia, 1,5–2,5 m korkeita ruohokasveja.

» Tiheässä kasvavat kapeat lehdet, näyttävä keltainen mykerökukinto.

» Yksi kasvi voi tuottaa jopa 10 000 lenninhaivenellista siementä. Piiskut leviävät lisäksi kasvullisesti ja lähtevät kasvuun pienistäkin juuren paloista.

» Tärkeää erottaa luonnonvaraisesta kultapiiskusta.

VUORIVAAHTERA

» Metsävaahteran sukulaislaji. Roikkuvat terttukukinnot ja läpi vuoden vihreinä pysyvät kasvusilmut.

» Lehdissä viisi liuskaa, jotka ovat suipommat ja pyöreäreunaisemmat kuin metsävaahteralla.

» Tuottaa runsaasti lenninsiivellisiä siemeniä, jotka itävät tehokkaasti.

VIITAPIHLAJA-ANGERVO

» 1–2 m korkea pystykasvuinen pensas, jota on käytetty paljon koristekasvina.

» Lehdet kuin pihlajalla, mutta sirolehdykkäisemmät.

» Runsas valkea huiskilokukinto.

» Leviää kasvullisesti voimakkaalla juurakollaan ja lähtee kasvuun juuren paloista. Jotkin kannat tuottavat myös siemeniä.

» Lehdet ja kukinnot sisältävät myrkyllistä sinihappoa.

» Kasvatuskielto astuu voimaan 15.8.2025.

VALKOPAJUANGERVO

» Noin 1,5 m korkea pystyhaarainen pensas, jota on käytetty paljon koristekasvina.

» Lehdet kapeat, kevyesti sahalaitaiset ja

pajun lehtiä muistuttavat.

» Valkea, hoikka huiskilokukinto.

» Leviää kasvullisesti voimakkaan juurakkonsa avulla.

» Kasvatuskielto astuu voimaan 15.8.2025.

MUSTAPÄÄETANA

» 40–50 mm pitkä, vaalea, ruskea tai harmaa etana.

» Pää, kaula ja tuntosarvet mustat.

» Hengitysaukko oikealla kyljellä kilven takaosassa, lyhyt selkäharjanne.

» Tärkeää erottaa Suomen luonnonvaraisista etanalajeista.

LISÄTIETOA

VieKas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke.

martat.fi/viekas

martat.fi/haitalliset-vieraslajit vieraslajit.fi

Monet haitalliset vieraslajit ovat tuttuja puutarhakasveja, joita kasvaa kotipihoissa.

Valkopajuangervo on sitkeänä pensaana valloittanut luonnonsuojelualueita Etelä-Suomessa

Martat

JOULUN AIKAAN

PÄHKINÄNSÄRKIJÄ-BALETTI Tallinnassa

3.-4.12. • alk. 165,-

TAITEEN JA TEATTERIN Tartto, sis. oopperagaala 7.-10.12. • alk. 425,-

JOULU Lissabonissa 21.-27.12. alk. 1.899,-

JOULU Salzburgissa 22.-27.12. alk. 2.379,-

KYLPYLÄJOULU Haapsalussa 22.-26.12. • alk. 389,-

JOULU Sagadin kartanossa Virossa 23.-26.12. • alk. 405,-

JOULU TARTOSSA 23.-26.12. • alk. 385,-

UUSI VUOSI Wienissä sis. mm. aaton konsertti Schönbrunnin linnassa 30.12.-2.1. • alk. 1.495,-

TEEMA- JA KIERTOMATKOJA

TAITEEN JA TEATTERIN Tartto , sis. Les Mirables

16.-19.11. • alk. 425,-

ARABIAN IHMEITÄ – Dubai, Abu Dhabi ja Ras Al Khaimah

19.-27.1. /1.-9.3. • alk. 1.750,-

AURINKOINEN Andalusia 19.-23.2. • alk. 890,-

KIERTOMATKA Andalusian auringon alla

17.-24.3. • alk. 1.690,-

MILANO JA COMO-JÄRVI 29.3.-1.4. • alk. 1.490,-

TONAVAN KAUNIS KAKSIKKO Bratislava ja Wien

29.3.-1.4. / 16.-19.5. • alk. 1.160,-

PÄÄSIÄINEN Wienissä 29.3.-1.4. • alk. 1.295,-

VAELLUS Santiago de Compostelaan 5.-13.4. • alk. 1.769,-

KIEHTOVA Malta 13.-20.4. • alk. 1.290,-

JORDANIA, mm. Amman, Petra, Wadi Rum, Kuollut meri 14.-21.4. • alk. 2.619,-

AGATHA CHRISTIEN Englanti 18.-22.4. / 23.-27.5. • alk. 1.795,-

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella – kerro varausvaiheessa olevasi Martta ja yhdistyksen nimi. Katso kaikki matkamme matka-agentit.fi, jossa paljon ideoita myös ryhmille! Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous!