Martat-lehti 5/2018 by Marttaliitto

w w w. m a r tat. f i

5 2018 M AR T TAJÄ R J ES TÖ 119 V UOTTA | 1899 –2018

liisa matveinen hallitsee kanteleen ja kangaspuut

turvaa ja tolkkua verkkokauppaan

Lahtiko harrastus lapasesta Tee käsitöitä kestävästi!

1 | Martat 1 • 2010

MARJA SEPPÄLÄ

SISÄLTÖ

5/2018 5 7 8 14 21 22 24 26 29 30 34 36 37 38 40 42 46 48 50

56 60 64 67

Marttana kälyn kanssa

Pääkirjoitus Marttakartta Kutominen kuin soittoa Täysosuma Rautaisannos: Proteiini Turvaa ja tolkkua verkkokauppaan Viileä, virkeä vuodenaika Sama kasvi kesät talvet Kotirohkeudella väkivaltaa vastaan Katse katuun, kuva kankaaseen Virkkaa herkkää hartioille Silmukasta se lähtee Mies tarvitsee verstaan Käsitöitä kestävästi Lattiat loistamaan Hapanleipää hyssyttämässä Marttana kälyn kanssa Missä mennään? Maailman ensimmäinen Marttailuviikko Monessa mukana Elämänmeno Marttaristikko Uusi alku

KANNEN KUVA RIIKKA HURRI

SARI TAMMIKARI

KRISTIINA KONTONIEMI

Vuodet yhteistaloudessa opettivat elämäntaitoja Kaarinalle ja Riitalle.

OSTITKO, KUN HALVALL A SAIT?

Pidä maltti mielessä ja tietoturva kunnossa verkko-ostoksilla.

PEL ARGONIT MARTTAILLASSA

KUVIOITA KANKAALLE

Kiinnostava malli voi odottaa jalkojen juuressa.

03-4_sis.indd 3

SHUTTERSTOCK

perehdyttiin ruisleivän tekoon. Aurinkomartat ja Siperian Martat hyssyttävät taikinaa s. 42 alkaen.

otetaan sisälle pakkasten saapuessa. Hyvällä lykyllä ne pysyvät hengissä talven yli.

28.9.2018 12.41

Keräyslupa: Poliisihallitus RA/2017/741. Lupa voimassa 2.8.2017–1.8.2019 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lupa myönnetty 27.7.2017. Keräysvarat käytetään keräyskauden aikana ja välittömästi kauden jälkeen. 03-4_sis.indd 4

TUE TYÖTÄMME Lahjoita Afrikassa tehtävään kotitalousneuvontaan www.martat.fi/info/tue-tyotamme/

Lokakuu on puurokuu! Martat kehittivät Puurokuun idean 1990-luvulla ja ryhtyivät keräämään rahaa järjestön kehitysyhteistyöhankkeiden hyväksi keittämällä ja myymällä puuroa. Nyt perinne elvytetään uudelleen: järjestetään vaikka marttailta puurojen merkeissä. Lue lisää: martat.ﬁ/puurokuu

LAHJOITA VERKOSSA

martat.ﬁ/ kertalahjoitus

KOTITALOUSTAITOJA JA ITSEMÄ ÄRÄ ÄMISOIKEUTTA K AMERUNIN, ETIOPIAN JA MAL AWIN KÖYHILLE NAISILLE JA T Y TÖILLE Keräystili: Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 /Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066

15€ TESTAMENTTIja MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Lisätiedot: reijo.petrell@martat.ﬁ, p. 050 302 1533.

Viikon kotitalouskoulutus vähävaraiselle perheenäidille

25€

40€

80€

20 tuntia henkilökohtaista ohjausta yrittäjäksi aikovalle naiselle

Tyttöjen kerhotoiminnan ohjaaminen ja materiaalit kuukaudeksi

Naisyrittäjän starttiraha raaka-aineisiin ja tilavuokraan.

Lisätiedot: terhi.lindqvist@martat.ﬁ, p. 050 516 9412.

28.9.2018 12.41

MARTAT 5 / 2018 116. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2018.

PÄ Ä K I R J O I T U S 8 .1 0 . 20 1 8

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | vt. pääsihteeri Pirkko Haikkala p. 044 7136 209 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen Asiantuntijat | Arja HopsuNeuvonen ja Kaisa Härmälä, ravitsemus ja ruoka | Teija Jerkku, kodin talous | Asta Kuosmanen, kotipuutarha | Terhi Lindqvist, kansainväliset asiat | Marjahelena Salonen, opinto- ja koulutusasiat, palvelumuotoilu | Reija Salovaara, järjestöasiat Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 40 826 (LT 2017) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €. Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €. Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

Vaikutamme tekemällä M ARTTOJEN STRATEGIAK AUSI 2017– 2019 on siinä pisteessä, että on aika alkaa valmistella uutta strategiaa. Suuntaamme 2020-luvulle tilanteessa, jossa ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää koko ihmiskunnalta kestävän elämäntavan omaksumista mahdollisimman pian. Miten järjestömme vastaa tähän? Tuleeko ilmastonmuutoksesta seuraava iso mullistus, joka muuttaa Marttojen roolin ja vetää mukaan myös nuoret sukupolvet?

Martat 6/2018 ilmestyy 26.11.

ILM ASTONMUUTOS ON jo täällä, eikä sitä voi taikoa näkymättömiin. Se vaikuttaa meidän ja erityisesti tulevien sukupolvien elämään. Ilmastomuutoksen hillitseminen ja luonnon ääri-ilmiöistä selviäminen vaativat ymmärrystä arkisten valintojemme vaikutuksista luontoon ja ympäristöön. Ei ole yhdentekevää, mitä syömme, miten asumme tai millä liikumme. Valitseminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä monimutkaiset, globaalit vaikutusmekanismit eivät ole yksiselitteisiä edes tutkijoille, saati tavalliselle ihmiselle. Lihan- ja maidontuotanto lisää vesistöjen rehevöitymistä ja ilmakehän kasvihuonekaasuja. Fossiilisten polttoaineiden käyttö nopeuttaa hiilen vapautumista ilmakehään ja maapallon lämpenemistä. Mitä pitäisi tehdä? Martat vaikuttavat tekemällä. Ei suuria puhumalla, vaan tekemällä pieniä arkisia tekoja itselle, perheelle, lähipiirille tai yhteiskunnalle. Rooli käytännön ilmastotekojen edistäjänä olisi luonteva jatko Marttojen ruokapolitiikalle. Myös varautuminen äärimmäisiin sääilmiöihin on ajankohtaista, ja siinä meillä on paljon osaamista. TOINEN SUOMESSA 2020-luvulla vaikuttava suuri muutos on väestön ikäänty-

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 1798-4068

minen. Olisiko meidän suunnattava enemmän voimavaroja ikääntyvien toiminnan tukemiseen? Ikäihmiset kaipaavat aktiivista tekemistä ja osallisuutta, jota marttayhdistykset voivat heille tarjota. Tähän suuntaan päädymme nykyisellä toimintatavalla ja järjestön rakenteella. Jäsentemme keski-ikä on yli 60 vuotta, ja se nousee noin viisi vuotta vuosikymmenessä. Jäsenistön ikääntyminen heikentää jo joidenkin yhdistysten toimintakykyä ja johtaa yhdistystoiminnan alasajoon. Vai onko tulevaisuuden marttakartalla vastassa ihan jokin muu mullistus?

2017–2019 Teemakausi ELÄMÄ ON PARASTA ITSE TEHTYNÄ

JÄRJESTÖN JOHTO määrittää toiminnan suunnan linjatessaan uuden strategian. Olkoon valinnat viisaita.

4041-0619 Painotuote

Martat on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalous- ja puutarhaasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 300 ja niissä on 46 000 jäsentä, jotka harrastavat yhdessä ja järjestävät mm. kotitalouteen liittyviä tapahtumia.

05_pääkir.indd 5

Pirkko Haikkala pirkko.haikkala@martat.ﬁ

28.9.2018 11.58

///Ń% *, &(-',!Ń3

ALE

AN JO TÄ NÄ ÄN TU TU ST U TU OT EVAL IK OI MA

06_martanpuoti.indd 6

28.9.2018 11.59

LEHTIKUVA/NORMAN OJA

PÄI VÄN KUVA Kouvolan Nyky-

martat myivät leivonnaisia ja käsitöitä sekä mainostivat marttatoimintaa Wanhan ajan käsityöläismarkkinoilla. Mukana Päivi Kukkola (vas.), Marja-Liisa Siren-Huhtinen, Seija Mauno ja Tiina Kouki.

SATA VUOTTA SITTEN

Emäntälehti N:o 10 lokakuu 1918

Omenateetä Omenateetä voidaan valmistaa omenan kuorista ja siemenistä, jotka paloitellaan ja kuivataan hyvin noin 125–80 asteessa Celsiusta. Kuten tavallista hedelmille, pannaan ne ensin korkeampaan lämpömäärään. Tee valmistetaan sitten niin, että ensin kaadetaan vähän kuumaa vettä kuivatuille omenan kuorille, jotka saavat vetääntyä noin 20 min, ja sen jälkeen lisätään kiehuvaa vettä tarpeen mukaan, jolloin tee tarjoillaan kuten tavallisesti.

Tunnetko maakuntalaulut? Muistuuko mieleen Vaasan marssi, Kesäpäivä Kangasalla tai Nälkämaan laulu? Ovatko sanat hakusessa, pätkiikö sävel? Ellet omista Martat laulavat -kirjaa, ota netti avuksi. Suomen Kotiseutuliitto on julkaissut kaikki maakuntalaulut karaokeversioina. Niihin pääset käsiksi Suomen Kotiseutuliiton YouTube-kanavalla. Kotiseutuliiton nettiosoite on https://kotiseutuliitto.fi. Etusivun alareunasta löytyy linkki YouTubeen, ja sitten vaan laulamaan.

[1960-luvulla] ”Äidistä tuli marttajohtaja, Hämeen-Satakunnan marttapiiriliiton puheenjohtaja. Hän osallistui paneelikeskusteluihin, joissa kuuntelijoille vakuutettiin, että suomalaiset vaatteet ja muut tuotteet ovat yhtä hyviä kuin ulkomaalaisetkin. Me lapset jouduimme osallistumaan marttojen järjestämiin hämäläisiin pitoihin, joissa tarjottiin perinneruokia. Klimppisoppa oli pahanmakuisin siihen asti maistamani ruoka, mutta nieltävä oli.” Satu Hassi: Mannerheimsolki ja punalippu. Siltala 2018.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

KOKEILE TÄTÄ MARTTAILLASSA

MAURI MAHL AMÄKI/VASTAVALO

martoista muualta

JÄRJEST YSMIES

Vaihda haurastuneet, naarmuuntuneet ja rikkinäiset muoviastiat uusiin.

MARTAT 5 | 2018

07_marttakartta.indd 7

| 7

28.9.2018 13.34

HENKILÖ

- Ilomantsissa kaikki ovat aina tehneet käsitöitä, toteaa Liisa Matveinen.

8 | MARTAT 5 | 2018 8 | MARTAT 5 | 2018

08-12_Liisa.indd 8

28.9.2018 12.02

Kutominen kuin soittoa Liisa Matveinen hallitsee kansanmusiikin ja kankaan kutomisen. Molemmissa tarvitaan hyvä rytmitaju. » IITA KETTUNEN //KUVAT RIIKKA HURRI

MARTAT55| |2018 2018 | | 99 MARTAT

08-12_Liisa.indd 9

28.9.2018 12.02

HENKILÖ

Kansanmusiikissa kiehtoo sen luovuus. » Juhlaessua varten Liisa on kokeillut erilaisia lankalaatuja.

taliitosta essun ohjetta ja tietoa tekijänoikeuksista, mutta kuuli, että essun ohjetta ei ole olemassa. Liitossa innostuttiin Liisan tiedusteluista, sillä haussa oli henkilö, joka osaisi tehdä essun ohjeet jäsenistön käyttöön. − Minusta on hienoa, että Martat pyysivät tätä minulta. Opin tässä hirveän paljon myös kantapään kautta. Juhlaessu on suunniteltu 1930-luvulla. Sen ajan langoissa käytettiin muun muassa sillaa, eikä samanlaisia lankoja enää valmisteta. Liisa joutuukin kokeilemaan erilaisia lankalaatuja, jotta kangas olisi helppo kutoa eikä tulisi kovin kalliiksikaan. − Siitä tulee ehkä myös vähän vapaammin muunneltava, Liisa sanoo. PALO KÄSITÖIHIN Liisa oppi kuto-

iisa Matveisen silmät syttyvät loistamaan, kun hän alkaa kertoa, kuinka kangas rakennetaan kangaspuille: loimi jaetaan tasaisesti käärinpirtaan ja vedetään tukille. Sitten se niisitään, ja loimi pujotellaan pirtaan, joka on kiinni luhassa. Sen jälkeen tehdään alkusolmut ja mennään kangaspuiden alle sitomaan polkuset kiinni halutulla tavalla. Siitä riippuu, missä järjestyksessä niisivarret nousevat. − Se on niin hieno systeemi, että minä aina haltioidun, kun polkaisen ensimmäisen kerran ja se toimii! Liisan mielestä kankaan kutominen on kuin instrumentin soittamista. Molemmissa tarvitaan hyvä rytmitaju. Siksi hänen kutomansa kankaat ovatkin niin tasaisia. Nyt Liisalla on työn alla marttojen juhlaessukankaan kudontamallin suunnittelu Marttaliiton tilauksesta. Ensin Ilomantsin Martat pyysivät Liisaa tekemään essukankaan ensi vuonna vietettävää Ilomantsin Marttojen 120 vuotisjuhlaa varten. Liisa kyseli Mart-

maan kangaspuilla jo nuorena tyttönä kotona Ilomantsissa. Äiti kuului Marttoihin, kuten lähes kaikki kylän naiset. Kotona oli kangaspuut ja kylällä erinomainen neuvonta-asema. Nykyisin Liisa vetää kudontapiiriä Ilomantsissa Sonkajan kylätalolla, jossa on kahdeksat kangaspuut. − Ilomantsissa kaikki ovat aina tehneet käsitöitä, eikä siinä mitään ihmeellistä ole koskaan ollut. Kankaan rakentamisen hän oppi viitisen vuotta sitten Jämsässä, jossa asui 16 vuotta. Liisa oli lähes jokapäiväinen vieras sikäläisessä käsityöliikkeessä. Maaniteltuaan aikansa liikkeen omistajaa hän pääsi puotiin harjoittelijaksi. − Käsityöliikkeessä on ihana olla töissä, kun siellä käyvillä ihmisillä on silmissä kuumeinen palo päästä taas jotakin tekemään. Liikkeen omistaja, käsityönopettaja (AMK) Tiina Mäki on Liisan mukaan aivan ehdoton kudontaekspertti, mutta erittäin taitava myös neule- ja virkkaustöissä. − Siellä opin kankaan rakentamisen lisäksi hirveän paljon kaikkea muutakin.

Liisasta tuli niin taitava kutoja, että hänen ystävänsä kannusti häntä perustamaan oman käsityöliikkeen. Lopulta hän rohkaistui uskomaan töihinsä ja perusti toiminimen, jonka kautta myy Liisa Matveisen tekemiä käsitöitä ja musiikkia. OLI INTOHIMO Liisa Matveinen on ammatiltaan laulaja, säveltäjä ja musiikkipedagogi. Valmistuttuaan vuonna 1989 hän oli Suomen ensimmäinen kansanmusiikin maisteri Sibelius Akatemian kansanmusiikin osastolta. Liisan pääaineet olivat laulu ja kantele. Musiikki tarttui tyttöön jo kotona, jossa kävi pianonsoitonopettaja. Kaikki sisarukset osaavat soittaa. Kun Ilomantsissa alkoi ensimmäinen valtakunnallinen kanteleleiri, Liisa laitettiin sinne. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Liisa pyrki Sibelius Akatemiaan musiikkikasvatuksen linjalle. Hän ei päässyt ensimmäisellä kerralla sisään ja epäili, kannattaako sinne enää pyrkiäkään. − Isoveli oli jo siellä ja kannusti, että pyri vaan, on sinne huonommatkin päässeet. Toisella kerralla onnisti. Liisa opiskeli pari vuotta musiikkikasvatusta, mutta kun vuonna 1983 oppilaitokseen perustettiin kansanmusiikin osasto, hän pääsi sinne Heikki Laitisen oppilaaksi. Liisan lisäksi osastolla oli viisi muuta opiskelijaa. Opiskeluaikana kansanmusiikkia soitettiin Niekku- ja Etnopojatyhtyeissä. − Opiskelusta tuli meille ihan intohimo, ja siitä avautui sellainen valtava maailma, josta en ollut tiennyt mitään. Aluksi osasto sai kritiikkiä osakseen. Niin sanotun akateemisen kansanmusiikin ja pelimannimusiikin välillä koettiin ristiriitaa. Vähitellen laineet tyyntyivät, ja kun tehtiin kovasti töitä, saatiin myös todistettua, että kansamuOPISKELU

10 | MARTAT 5 | 2018

08-12_Liisa.indd 10

28.9.2018 12.02

Ensimmäiset ovat nyt valmiit! Liisa Matveinen esittelee essuja, jotka ompeli Marjaana Laatikainen.

"Empaattinen myötäeläjä oppii laulamaan itkuvirsiä."

siikki on tasavertainen oppiaine klassisen musiikin kanssa. ITKUVIRRET HALTUUN Opintojen jälkeen Liisa pääsi kuukausipalkkaiseksi muusikoksi Kaustiselle Tallari-yhtyeeseen. Sen jälkeen hän on soittanut muun muassa pohjoismaisessa Hedningarna-yhtyeessä ja suomalaisessa Suden ajassa.

Kansanmusiikissa Liisa Matveista kiehtoo sen luovuus. − Klassisessa musiikissa sama kappale soitetaan samalla tavalla joka kerta, mutta kansanmusiikissa sen voi soittaa aina eri tavalla. Kaikissa kansanmuusikoissa on pieni säveltäjä ja improvisoija. Liisasta on mielenkiintoista sovittaa vanhaa kansanmusiikkia. Suomalaiset kansanlaulut ovat monien mielissä haikeita ja surumielisiä, mutta Liisan mielestä esimerkiksi vanhat kalevalaissävelmät ovat todella monipuolisia ja niissä on paljon erilaisia vaihtuvia rytmejä. − Mutta ihmiset eivät tiedä siitä, kun niitä on esitetty aina samalla tavoin jonkin kansallisromanttisen kauden sovituksina. Nykyisin on suotavaa, että jokainen kansanmuusikko tekee kappaleesta omanlaisensa erilaisin rytmein ja soittimin. Liisasta mielenkiintoisinta on kalevalaisen kauden runonlaulu ja sitäkin varhaisempi musiikki. Vanhat kansanrunot ovat rakkaita, sillä niissä pääsee esiin suomen kielen rikkaus. Liisa on säveltänyt paljon runonlauluja ja levyttänyt 20 vuotta sitten Mateli Kuivalattaren tuotantoa kollegansa Tellu Turkan kanssa. Itkuvirret ovat Liisan sydäntä lähinnä, ja hän haluaa pitää voimissaan tätä hienoa esikristillisen ajan perinnettä. Opintojensa lopputyössä hän käsitteli sitä, voiko itkuvirsiä oppia henkilö, jolla ei ole niihin perimää. Ennen vanhaanhan itkuvirsien laulaminen kulki suvussa. − Ainakin minä olen oppinut niitä ja uskon, että sen oppii tietty ihmistyyppi, sellainen empaattinen myötäeläjä. Liisa Matveinen opettaa Ilomantsin kansalaisopistossa laulua ja kanteleen soittoa, ja pitää joka vuosi ainakin yhden itkuvirsikurssin. Vuonna 2015 hän julkaisi suomenkielisen äänellä itkun oppaan. − Itkuvirrethän ovat karjalankielinen perinne, ja siksi ihmiset eivät ole uskal-

MARTAT 5 | 2018

08-12_Liisa.indd 11

| 11

28.9.2018 12.02

HENKILÖ

PIENI M ARTTATESTI

1 2 3 4 5

Lempiruokani on kalaruoat. Kotityö, josta pidän eniten, on silitys ja mankelointi. Elämä on parasta just nyt. Tunnuslauseeni on: Asioilla on taipumus järjestyä. Pyrin aina ottamaan rauhallisesti.

6 7 8 9 10

En koskaan ole ajoissa, edellisestä johtuen. Innostun käsitöistä. Aion vielä nauttia elämästä edelleen. Haluan oppia tekemään puukkoja. Huomenna nautin syksystä!

KATSO MYÖS www.matveli.com www.itkuvirsi.net

Kylän isot juhlat eivät pyörisi ilman marttoja. » taneet ryhtyä siihen. Mutta nyt sen harrastajia on saatu paljon mukaan, ja Helsingissä on perustettu jopa oma yhdistys Äänellä itkijät ry. MARTTOJEN KESKELLÄ Liisa ym-

märtää karjalaa jonkin verran, mutta ei puhu sitä. Kun hän oli 1970-luvulla oppaana Ilomantsin Parppeinvaaralla sijaitsevalla runonlaulajanpirtillä, siellä oli myös siirtokarjalaisia Repolasta ja Aunuksesta. Heiltä Liisa oppi karjalankielisiä lauluja. Liisa Matveinen haluaa vaalia tekemisissään niin omaa suomalaista kuin

karjalaista perinnettä. Hän ihmettelee sitä näkemystä, että Karjala ja karjalaisia on vain rajan tuolla puolella. − Muistutan aina, että kyllä mekin täällä Suomessa asuvat olemme karjalaisia. Liisa on Ilomantsin Kalevalaisten naisten puheenjohtaja ja kuuluu Ilomantsin Marttoihin. Marttailu on hänen mukaansa ollut Ilomantsissa aina hyvin suosittua. Kylän isot juhlat ja praasniekat eivät pyörisi ilman marttoja, sillä he järjestävät tarjoilut esimerkiksi suuriin ortodoksien pääsiäisyön juhliin.

Liisan äiti oli martta, ja martat kokoontuivat usein Liisan kotona. Liisa toimi Martoissa jo aiemmin, asuessaan opintojen jälkeen jonkin aikaa Ilomantsissa. Hän liittyi heti uudestaan, kun palasi Jämsästä takaisin kotiseudulleen muutama vuosi sitten. Aloitettuaan uudelleen marttailun Liisa ihmetteli, kuinka monipuolista ja aktiivista marttailu on. Hän yllättyi myös siitä, kuinka paljon Suomessa on marttoja. − Lapsuudenystävä sanoi, että ei se ole ihme, että hurahdit Marttoihin, kun me on eletty koko lapsuus marttojen keskellä.

12 | MARTAT 5 | 2018

08-12_Liisa.indd 12

28.9.2018 12.03

ARJA HOPSU-NEUVONEN //KUVA LAURA RIIHELÄ

Kuivatut omenakiekot ovat mukavaa naposteltavaa ihan sellaisenaan tai myslin ja granolan joukossa. Kuivatuista omenoista voi tehdä myös kiisseliä.

Naposteluomenat »Huuhdo omenat ja leikkaa ne terävällä veitsellä mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Pienistä omenista ei tarvitse poistaa siemenkotaa, mutta pyyhi siemenet pois viipaleista. Levitä viipaleet uuniritilälle tai -pellille leivinpaperin päälle, ripottele päälle kanelia ja laita kuivumaan 50-asteiseen uuniin. Anna uunin suuluukun olla raollaan. »Kuivuminen vie 4–6 tuntia. Kuivumiseen vaikuttavat omenalajike ja viipaleiden paksuus. Tarkkaile tilannetta, etteivät viipaleet kuiva liikaa. Omenat ovat valmiita, kun ne ovat nahkamaisen sitkeitä.

GRANOL A

5 dl kaurahiutaleita 1 dl auringonkukan siemeniä 1,5 dl manteleita 0,75 dl rypsiöljyä 0,5 dl hunajaa n. 100 g kuivattuja omenoita »Sekoita kaurahiutaleet, auringonkukan siemenet ja veitsellä rouhitut mantelit kulhossa. Lämmitä öljyä ja hunajaa kattilassa sen verran, että ne sekoittuvat. Sekoita öljyhunaja- ja kaurahiutaleseokset keskenään ja levitä pellille leivinpaperin päälle. Paahda 175-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Kääntele pari kertaa paahtamisen aikana ja tarkkaile, ettei seos kärähdä. »Leikkaa kuivatut omenat paloiksi ja lisää valmiin seoksen joukkoon. Tarjoa granolaa esimerkiksi jogurtin ja marjojen kanssa tai jälkiruokana jäätelön kanssa.

MARTAT 5 | 2018 MARTAT 6 | 2014

13_kokeile kotona.indd 13

| 13 | 13

28.9.2018 12.03

RUOK A

Riistassa maistuu metsä. Liha on aromikasta ja vähärasvaista. Hirvi hautuu muikeaksi samassa padassa sienten ja juuresten kanssa. » ARJA HOPSU-NEUVONEN, OUTI MEHTO JA MINNA RAUTIO-PAKASTE //KUVAT LAURA RIIHELÄ

Hunajamaksaa ja salviaa

TÄYSOSUMA 14 | MARTAT 5 | 2018

14-20_ruoka.indd 14

28.9.2018 12.05

Hirvipastrami ja pikkelรถidyt kasvikset

RIISTA HY Vร KSY Y RINNALLEEN VAHVOJA MAKUJA , K ATAJANMARJA A JA ROSMARIINIA . MARTAT 5 | 2018

14-20_ruoka.indd 15

| 15

28.9.2018 12.05

RUOK A

esongin raaka-aineista tehty pata pitää nälän poissa pitkään. Pala kuin pala riistaeläimen ruhosta pehmenee, kun saa kelliä tarpeeksi pitkään lieden lämmössä. Toisaalta paistin nokareesta tai fileestä riistaruoka valmistuu lähes käden käänteessä. Riista hyväksyy rinnalleen vahvat mausteet; pippurien lisäksi katajanmarjan, rosmariinin ja timjamin. Kaneli-omenavaahto kruunaa syksyisen aterian. LIHA , LIHAVALMISTEET JA K ANANMUNA

»Lihasta ja kananmunasta saa hyvälaatuista proteiinia. Riittävä proteiinin saanti ylläpitää lihasten kuntoa ja lisää vastustuskykyä. Liha on hyvä B-vitamiinien ja raudan lähde. Kasvissyöjä korvaa lihan pavuilla, herneillä, pähkinöillä ja siemenillä. »On suositeltavaa, että punaista lihaa ja lihavalmisteita syödään korkeintaan 500 g (kypsä paino) viikossa. »Kananmunassa on runsaasti proteiinia, seleeniä, foolihappoa, fosforia sekä A-, D- ja B-vitamiineja. Lisäksi munassa on hyviä rasvahappoja, joiden määrään voidaan vaikuttaa kanan ruokinnalla. »Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy lihan tuotannosta. Helpoin tapa vähentää ympäristökuormaa on vähentää lihan kulutusta. »Lihantuotannon hyötyjä ei kuitenkaan kannata sivuuttaa: Märehtijöinä naudat syövät ruohoa, joka ei kelpaa ihmisten ruoaksi. Laidunnurmi sitoo ravinteita maahan ja estää niiden valumista vesistöihin.

Laidunnus hoitaa perinnemaisemia ja pitää yllä luonnon monimuotoisuutta. »Riistalihan ympäristövaikutus on hyvin pieni. Osan naudanlihasta voisikin korvata riistalla, jos sitä vain on saatavilla. »Suomessa noin 80 prosenttia lihasta tule yhdistetystä maidon- ja lihantuotannosta, jolloin tuotanto on tehokkaampaa kuin pelkästään lihantuotantoon keskittyvällä tilalla. Ilmastoon ja rehevöitymiseen liittyvät vaikutukset ovat yhdistetyssä tuotannossa noin kolmanneksen pienemmät kuin lihakarjatilalla. »Kananmunan ympäristökuorma on pienempi kuin lihan. Liha-ateria kannattaakin korvata välillä munaruoalla.

700 g kuutioitua hirvenlihaa 1 sipuli 2 rkl öljyä vettä 3–4 punajuurta n. 2 tl suolaa ripaus rouhittua mustapippuria 1 dl hienonnettua persiljaa 1 rkl Maizenaa Pinnalle: persiljasilppua »Hienonna sipuli. Lorauta padan pohjalle öljyä ja kuumenna. Ruskista sipuli ja lihakuutiot padassa. Lisää vettä niin, että lihat juuri ja juuri peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi ja kuori pinnalle noussut vaahto pois. Lisää kuoritut ja lohkotut punajuuret, mausteet ja persilja pataan. Anna hautua hiljalleen kannen alla noin tunnin verran tai kunnes liha on mureaa. Tarkista välillä, että nestettä on riittävästi. Suurusta pata Maizenalla, kuumenna. Ripottele pinnalle persiljasilppua. Tarjoa peruna- tai juuressoseen kanssa.

Vinkki

liha, lihavalmisteet ja kananmuna

Valmista liharuoan sijaan joskus kananmunaruokia, esimerkiksi munakasta.

HUOM A A

RUOK AKOLMIO HALTUUN

»Ruokakolmio ohjaa meitä syömään tasapainoisesti, terveyttä edistävästi ja ympäristöystävällisesti. Ruokakolmiossa on kahdeksan lokeroa, joihin on koottu täysipainoisen ruokavalion ainekset. Yhdeksäs lokero sisältää herkkuja, joita voi nauttia silloin tällöin, jos haluaa.

HIRVENLIHAPUNA JUURIPATA

»Tänä vuonna keskitymme syömään ravitsemussuositusten mukaan. Käymme Martat-lehdessä läpi ruokakolmion lokero lokerolta ja annamme ohjeita hyvään arkiruokaan.

»Jos ruoaksi käytettävä riista on ammuttu lyijyluodilla, älä käytä lihaa 10 cm:n alueelta luodinreiän ympäriltä. »Riistassa esiintyy yleisesti korkeampia kadmiumpitoisuuksia kuin lihakarjassa. Korkeiden raskasmetallipitoisuuksien vuoksi yli yksivuotiaiden hirvien sisäelimiä ei pidä käyttää ruoaksi.

HIRVIPASTRA MI

400 g hirven fileetä 2–3 rkl öljyä tuoretta rosmariinia 2 valkosipulinkynttä 2 tl sormisuolaa 0,5 tl mustapippuria 6–8 katajanmarjaa »Ota filee huoneenlämpöön puoli tuntia ennen valmistusta. Laita kuumalle paistinpannulle öljyä, rosmariinia ja valkosipulia. Kuumenna hetki. Lisää filee pannulle, ruskista pinta ja anna olla pannulla hetken aikaa. Nosta filee voipaperiarkin päälle, mausta suolalla, pippurilla ja murskatuilla katajanmarjoilla. Kääri filee paperiin ja anna vetäytyä hetken aikaa. Leikkaa filee ohuiksi viipaleiksi ja tarjoa esimerkiksi alkupalana pikkelöityjen kasvisten kanssa.

PIKKELÖIDY T K ASVIKSET

1 porkkana 1 palsternakka 2 raitapunajuurta 0,5 dl vettä 1 tl suolaa 1 rkl sokeria 2 rkl etikkaa 4–5 dl paistettuja suppilovahveroita »Kuori kasvikset ja pilko pieniksi kuutioiksi. Tee liemi: kiehauta vesi, suola, sokeri ja etikka. Lisää juurekset liemeen ja anna maustua hetki. Lisää lopuksi paistetut, suolalla maustetut sienet joukkoon. Anna jäähtyä. Tarjoa kylmänä. »

16 | MARTAT 5 | 2018

14-20_ruoka.indd 16

28.9.2018 12.05

Hirvenlihapunajuuripata

HAUDUTA JA MAISTELE. KYPSENNÄ , KUNNES LIHA ON MUREA A .

Vinkki Onko metsästäjän saalis pistetty säilykepurkkiin? Käytä purkitettua riistalihaa esimerkiksi erilaisiin murekkeisiin kuten vorschmackiin.

MARTAT 5 | 2018

14-20_ruoka.indd 17

| 17

28.9.2018 12.05

RUOK A

Anna-Liisan pororuukku

Vinkki Syö kasviksia lämpiminä lisäkkeinä ja salaattina aterialla.

Uunijuuressalaatti

» ANNA-LIISAN PORO RUUKKU (6 annosta)

HUNA JA M AKSA A JA SALVIA A

600 g poronkäristyslihaa 200 g pekonia 150 g porkkanaa 200 g naurista tai lanttua 3 punasipulia 1 dl metsäsieniä, esim. tatteja 1 rkl öljyä suolaa katajanmarjoja (tai viherpippuria) tilkka vettä 150–200 g leipäjuustoa

4 viipaletta vasan maksaa (600–700 g) puoli ruukullista salviaa voita

»Ruskista poronkäristysliha ja pekoni padassa. Pyöräytä kuoritut, paloitellut kasvikset ja esikäsitellyt sienet pannulla ja lisää ne poronlihan ja pekonin joukkoon. Lisää mausteet ja tilkka vettä. Hauduta 30–40 minuuttia miedolla lämmöllä. Lisää pieniksi kuutioiksi leikattu leipäjuusto kypsymisen puolivälissä. Tarkista maku. Tarjoa keitettyjen perunoiden tai perunamuusin sekä puolukkahillon ja suolakurkkujen kera. Ohje: Anna-Liisa Tikkanen, Lapin Martat

Marinadi: 3 rkl hunajaa 3 rkl öljyä 1 tl suolaa 0,5 tl rouhittua valkopippuria puoli ruukullista salviaa »Sekoita marinadin ainekset. Laita maksaviipaleet maustumaan marinadiin noin tunniksi. Paista kokonaiset salvianlehdet pannulla voissa rapeiksi. Nosta lehdet lautaselle. Kuumenna pannu ja paista marinoituneita maksaviipaleita noin kaksi minuuttia kummaltakin puolelta. Ne saavat jäädä sisältä punertavaksi. Koristele viipaleet paistetuilla salvianlehdillä. Tarjoa maksa esimerkiksi juureslumen kanssa.

UUNIJUURESSAL A ATTI

OMENA-K ANELIVA AHTO

3 palsternakkaa 4 porkkanaa 2 rkl öljyä 1 tl sormisuolaa 0,5 tl mustapippuria myllystä 200 g vihreitä (pakaste)papuja paloina 2 ruukkua tammenlehväsalaattia 1 prk raejuustoa (200 g)

500 g happamia kotimaisia omenoita 1 dl sokeria 1 dl vettä 1 tl kanelia 200 g maustamatonta tuorejuustoa 2 dl kuohu- tai vispikermaa

»Kuori juurekset. Leikkaa ne pitkiksi, reilun kokoisiksi suikaleiksi. Levitä suikaleet leivinpaperin päälle uunipellille, valuta päälle öljyä ja mausta suolalla sekä pippurilla. Paista 225-asteissa uunissa 20–25 minuuttia, kunnes juurekset ovat paahtuneet. Keitä pavut vesitilkassa tai pakkauksen ohjeen mukaan, valuta hyvin. Revi salaatti laakeaan tarjoiluastiaan ja asettele päälle juuressuikaleet sekä pavut. Ripottele päälle raejuustoa ja tarjoa salaatti esimerkiksi sinappisen öljykastikkeen kanssa.

Pinnalle: kanelia »Voit kuoria omenat, jos niissä on paksu kuori. Poista siemenkodat ja lohko omenat pieniksi kuutioiksi. Siirrä kuutiot kattilaan ja mittaa joukkoon sokeri, vesi ja kaneli. Kuumenna miedolla lämmöllä 15–20 minuuttia, kunnes omenat ovat melko pehmeitä mutta eivät vielä soseena. Jäähdytä. Vatkaa tuorejuuston rakenne rikki kulhossa ja sekoita joukkoon jäähtyneet omenakuutiot, jätä osa koristeluun. Vaahdota kerma ja kääntele omenaseoksen joukkoon. Jaa annosmaljoihin ja ripottele päälle omenakuutioita ja kanelia. Nosta jääkaappiin noin puoleksi tunniksi. »

18 | MARTAT 5 | 2018

14-20_ruoka.indd 18

28.9.2018 12.06

OMENA + K ANELI = SYKSYN AROMI

MARTAT 5 | 2018

14-20_ruoka.indd 19

| 19

28.9.2018 12.06

RUOK A

Kokeile heti huomenna » HASSELBACK AN PERUNAT LEHTIPERSIL JAK ASTIKKEELL A

4 isoa jauhoista perunaa, esim. Rosamundaa (800 g) 0,5 dl rypsiöljyä suolaa Lehtipersiljakastike: 1 ruukku lehtipersiljaa 2 valkosipulinkynttä 1 sitruunan raastettu kuori 2 tl sitruunamehua 1 dl rypsiöljyä 0,25 tl suolaa

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Pese perunat hyvin. Leikkaa perunat ohuiksi viipaleiksi niin, että ne jäävät alaosastaan kiinni. Voit käyttää leikkaamisessa apuna puutai muovikauhaa. Pane perunat öljyttyyn uunivuokaan viiltopuoli ylöspäin. Sivele perunat öljyllä ja mausta suolalla. Kypsennä uunin keskitasolla 45–60 minuuttia. Tarkista kypsyys. Voit voidella perunoita öljyllä muutaman kerran paistamisen aikana.

Valmista kastike. Hienonna lehtipersilja ja valkosipulinkynnet. Sekoita ne kulhossa sitruunan kuoriraasteen, mehun ja öljyn kanssa. Mausta suolalla. Annostele kastiketta perunoiden päälle ja anna maustua hetki ennen tarjoamista. Tarjoa perunat lisäkkeenä liha- tai kalaruokien kanssa.

20 | MARTAT 5 | 2018

14-20_ruoka.indd 20

28.9.2018 12.06

SHUTTERSTOCK

RAUTAISANNOS

Elintarvikkeiden proteiinipitoisuuksia

K ASVIKSET, K ASVISVALMISTEET

g/100 g (kypsä tuote)

nyhtökaura 30 soijarouhe 18 härkis 17 quorn 14 tofu 8 pavut 8

LIHA

naudanliha 30 sianliha 27 riista 27 broilerinﬁlee 26

JUUSTO

kova (15 % rasvaa) 30 emmental (30 %) 28 raejuusto (rasvaton) 18 tuorejuusto (20 %) 4

Ikääntyneiden kannattaa kiinnittää huomiota proteiinin saantiin.

M AITOVALMISTEET

mifu 14 rahka (rasvaa < 0,5 %) 9 jogurtti (rasvaton) 3–4 maito, piimä 3

PROTEIINI FAKTAA RAVITSEMUKSESTA // KAISA HÄRMÄLÄ

MIHIN TARVITA AN?

Ihmisen painosta noin 20 prosenttia on proteiinia. Proteiinit ovat solujen rakennusaineita. Esimerkiksi kynnet, hiukset, jänteet ja lihakset ovat pääasiassa proteiineja. Proteiineja tarvitaan muun muassa lihaskunnon ylläpitämiseen ja kudosten uudistumiseen. Proteiinit rakentavat entsyymejä, kudoksia, hormoneja ja vasta-aineita. Proteiinit suorittavat lähes kaikki solun toiminnot ja ovat siten välttämättömiä elintoiminnoille. Proteiinit muodostuvat erilaisista aminohapoista, joita on 20. Ihmisen pitää saada ravinnostaan 9:ää välttämätöntä aminohappoa. Niistä elimistö pystyy valmistamaan muut 11 aminohappoa, joita kutsutaan ei-välttämättömiksi. Hyvälaatuinen proteiini sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Ihmiselle paras proteiinikoostumus on äidinmaidossa ja kananmunassa.

MISTÄ SA A?

Yli 80 prosenttia päivittäisistä proteiineista kertyy maitovalmisteista, lihasta, kalasta, kananmunasta, juustosta, viljasta ja palkokasveista. On hyvä pitää lihan kulutus kohtuudessa ja suosia myös muita proteiinilähteitä. Ruoansulatusentsyymit hajottavat proteiinin aminohapoiksi ja peptideiksi, jotka imeytyvät verenkiertoon. Kun syö joka aterialla jotain proteiinipitoista, proteiinin saanti on turvattu. Lautasmallin mukainen perusruoka sisältää riittävästi proteiineja. Ylimääräinen tankkaus ei ole tarpeen. Liika proteiini muuttuu kehossa rasvaksi. Proteiinipitoisilla ruoilla on merkitystä aterian jälkeiseen kylläisyyden tunteeseen. Riittävä proteiinin saanti myös suojaa lihasmassaa laihdutuksen aikana. Eläinproteiinien aminohappokoostumus vastaa ihmisen tarvetta, mutta myös huo-

lellisesti suunnitellusta kasvisruokavaliosta saa tarpeelliset aminohapot. Kasvissyöjän kannattaa käyttää monipuolisesti täysjyväviljaa, palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä. Kasvikunnan proteiineista soijapapu on monipuolisin aminohappojen lähde.

MITÄ ERIT YISTÄ

Suomalaisilla ei ole yleensä pulaa proteiineista, mutta ikääntyneiden proteiinin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota. Monipuolinen ruoka ja riittävä proteiinin saanti pitävät yllä toimintakykyä. Proteiini suojaa lihas- ja luukadolta, kun samalla huolehditaan D-vitamiinin ja kalsiumin saannista ja harrastetaan lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa. Lautasmalli sopii pääaterian perustaksi. Ikääntynyt voi jopa lisätä proteiinipitoisen ruoan osuutta aterioilla. Maito ja piimä ovat hyviä ruokajuomia, ja välipalaksi sopivat esimerkiksi

rahka, viili, jogurtti, raejuusto, maitopohjaiset puurot ja lihaleikkeleillä tai juustolla päällystetyt leivät. Hauraiden vanhusten on hyvä käyttää myös runsaasti proteiinia ja energiaa sisältäviä lisäravinteita, joita saa apteekista.

MITEN PAL JON TARVITA AN?

g/vuorokausi/kilo Aikuiset 1,1–1,3 (60–90 g) Ikääntyneet 1,2–1,4 (80–100 g) (Tarve lasketaan henkilön normaalipainon mukaan.) Proteiinisaantisuositus on 10–20 % päivittäisestä energiansaannista.

LÄHTEET Fineli.fi. | Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 | Haglund, Huupponen ym. Ihmisen ravitsemus 2011 | terveyskirjasto.fi MARTAT 5 | 2018

21_rautaisannos.indd 21

| 21

28.9.2018 12.11

KODIN TALOUS

Ostosten teko verkossa on niin helppoa, että harkinta saattaa hävitä. Toisaalta verkossa on helppo tutustua tuotteisiin ja vertailla niiden ominaisuuksia sekä hintoja. Ota Marttojen neuvot omaksesi ja tee ostokset turvallisesti ja tuhlaamatta. ERKKI UKKOLA

rilaiset alennusmyyntitapahtumat, kuten Black Friday ja Singles’ Day, ovat saapuneet Suomeenkin. Tapahtumat saavat paljon huomiota mediassa ja houkuttelevat meitä kuluttamaan – jopa yli tarpeidemme ja varojemme. Toki paikkansa kalenterissa on vakiinnuttanut myös kuluttamista kritisoivan Älä osta mitään -päivä. Turha kulutus on tuhlausta, mutta välillä jokaisen pitää tehdä hankintoja. Kartoita tarpeet, vertaile vaihtoehtoja, harkitse hankintaa ja ynnäile, mikä on taloudellisesti järkevää.

TURVAA JA TOLKKUA VERKKOKAUPPAAN TIETOTURVA KUNTOON Tietotur-

vasta huolehtiminen tuo mielenrauhaa ja helpottaa shoppailua verkossa. Pidä palomuuri ja virustorjunta ajan tasalla. Päivitä tietokoneesi käyttöjärjestelmä ja Internet-selain viimeisimpään versioon aina, kun uusi päivitys julkaistaan. Emme tee kasvotustenkaan kauppoja epäilyttävän oloisten myyjien kanssa, joten miksi tekisimme niin verkossa? Kotimaiset verkkokaupat ovat lähtökohtaisesti luotettavia. Jos epäilys herää, hae netistä muiden kokemuksia kyseisestä kaupasta. Jos verkkokaupan yhteystiedot tai kotipaikka eivät selviä kotisivuilta, voi olla syytä epäillä ostamisen turvallisuutta. Jos sinua epäilyttää, keskeytä shoppailu. Älä anna silloin verkkokaupalle

henkilötietojasi tai luottokorttisi numeroa. Maksuliikenteessä ehdoton turvatekijä on verkkokaupan tarjoama suojattu yhteys. Tunnistat sen lukon kuvasta, joka näkyy Internet-selaimen osoitekentän laidassa, sekä verkko-osoitteen kirjaimista https. Pankit tarjoavat erilaisia vahvemman tietoturvan palveluja verkko-ostamiseen. Joudut maksaessasi esimerkiksi kirjautumaan verkkopankkitunnuksillasi, sen sijaan että syötät pelkän luottokortin numeron. Tarjolla on myös PayPalin kaltaisia maksutapoja, joissa raha ei siirry suoraan tililtäsi tai luottokortiltasi, vaan välityspalvelun kautta. Tämä voi tuoda lisää varmuutta ja turvaa verkkoostoksiin.

MALTTI MUKANA Muista, että mark-

kinointi vetoaa tunteisiin ja luo mielikuvaa paremmasta elämästä uuden tuotteen myötä. Halpa hinta ei yksin tee tuotteesta tarpeellista. Alennusmyynnistä ostettuja tuotteita ei välttämättä pysty palauttamaan, vaikka hutiostos kaduttaisi. Kansainväliset verkkokaupat tarjoavat tuotteita usein hurjilla alennuksilla. Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, siinä voi piillä sudenkuoppa. Paketista paljastuva tuote on ehkä väärän kokoinen, oudon mallinen tai täysin erilainen kuin verkkokaupan ostoskoriin klikattu tuote. Palauttaminen saattaa tuntua hankalalta, joten verkkokaupan virhe jää helposti kuluttajan maksettavaksi.

22 | MARTAT 5 | 2018

22-23_verkko-ostaminen.indd 22

28.9.2018 12.39

Saa palauttaa »Suurinta osaa nettiostoksista koskee 14 vuorokauden yleinen palautusoikeus. Ostajalla on velvollisuus ilmoittaa myyjälle asiasta kirjallisesti ja toimittaa palautettava tavara viipymättä. »Tarkista ennen ostopäätöstä, tarjoaako verkkokauppa maksuttoman palautuksen. Nykyisin palauttaminen ei ole välttämättä maksutonta.

Vaikka hinta tuntuu halvalta, tulevat sen päälle vielä tullimaksut, jotka peritään Euroopan Unionin ulkopuolelta tehdyistä ostoista. Toisinaan alennusmyynneistä ja verkkokaupoista tekee löytöjä, ja suunnitelmallinen kuluttaja voi säästää sievoisesti. Jos edessä on vaikka uuden kodinkoneen hankinta, ajoita ostaminen alennusmyynteihin. Säästä normaalihintaiseen hankintaan vaadittava summa etukäteen. Alennusmyynneissä säästyneen erotuksen voit käyttää pesämunana seuraaviin hankintoihin. MIETI, MITEN MAKSAT Perinteisten

maksutapojen lisäksi verkossa on tarjolla erilaisia laskuihin ja luottoihin perustuvia vaihtoehtoja. Myös kaupan etu on, että maksaminen on mahdollisimman helppoa ja huomaamatonta, koska silloin kuluttaja ostaa varmemmin. Laskun siirtäminen tulevaisuuteen tai loppusumman pilkkominen kuukausieriin saattaa tuntua miellyttävältä. Laskutukseen ja osamaksusopimuksiin liittyy kuitenkin usein suuria korkoja ja piilokuluja, jotka nostavat tuotteen hintaa merkittävästi. Selvitä kaupan ehdot ja lopullinen summa ennen ostopäätöstä.

SHOPPAILUUN LIITT Y VÄT PÄIVÄT

Black Friday

Singles’ Day

»Avaa kauppojen joulusesongin. »Paljon tarjouksia myymälöissä ja verkkokaupoissa. »Vietetään marraskuun lopulla. »Lähtöisin Yhdysvalloista.

»Alun perin sinkkuutta juhlistanut päivä. »Yksi maailman suurimmista ostopäivistä. »Vietetään 11.11. »Lähtöisin Kiinasta.

Älä osta mitään -päivä »Kulutuskriittinen päivä, jolloin eletään ilman hankintoja ja rahan käyttöä. »Vietetään marrraskuun viimeisenä perjantaina. »Lähtöisin Kanadasta.

Osamaksusopimus sitoo kuluttajan usein pitkäksi aikaa – siitäkin huolimatta, että ostetun tuotteen käyttöikä olisi lyhyempi. Erilaisia luottoja riskittömämpi ratkaisu on perinteinen säästäminen. Puskurirahasto antaa taloudellista turvaa yllättäviinkin hankintoihin. Kuluttajansuojan kannalta luottokortti on suositeltavin maksutapa, kun kauppias on luotettava ja tietoturvasta on huolehdittu. Virheellisestä tai toimittamattomasta verkko-ostoksesta voidaan kuluttajansuojalain mukaan vaatia maksunpalautusta luottokorttiyhtiöltä. TUNNE TALOUTESI Huolehdi siitä,

ettei päivittäistaloutesi kaadu verkkoshoppailuun. Seuraa omia rahavirtojasi. Siten pystyt arvioimaan, kestääkö taloutesi heräteostokset vielä silloinkin, kun ostohuuma on laantunut ja eräpäivä koittaa.

INFO Lisää ostajan oikeuksista ja velvollisuuksista: www.martat.fi/ marttakoulu

MARTAT 5 | 2018

22-23_verkko-ostaminen.indd 23

| 23

28.9.2018 12.39

ULKOILMAIHMISET 1 2 3 4 5 6

ehdet lentelevät maahan, päivät lyhenevät ja ilma viilenee. Sen ei tarvitse tarkoittaa talviunille painumista. Puetaan lämpimästi ylle ja muututaan kotona kyyröttelijöistä tosiulkoilijoiksi. Viilenevissä keleissä on monia hyviä puolia, varsinkin ötökkäkammoisille: punkit ja hirvikärpäset eivät härnää, kun lämpömittari laskee alle viiden plusasteen.

VIILEÄ, VIRKEÄ VUODENAIKA Tervetuloa, tuulen tuiverrus! Nyt nuttu niskaan ja ulos puuhastelemaan. MERJA FORSMAN //KUVAT CAT_ARCH_ANGEL/SHUTTERSTOCK

24 | MARTAT 5 | 2018

24-25_ulkoilmaihmiset.indd 24

28.9.2018 12.43

TUKIKOHTA TALVEKSI

SEISOVA PÖYTÄ SIIVEKK ÄILLE

»Lämmin syksy on pitänyt siilit pirteinä. Kohta on aika vetäytyä talvihorrokseen. Siili etsii talvipesää yleensä metsästä, mutta valmis pesä voi houkutella sitä jäämään pihapiiriinkin. Auta siiliä ja kyhää pesä. Aineksina voi käyttää vanhoja lautoja, risuja, oksia, lehtiä, heinää, havuja. Tärkeää on, että pesä pysyy kuivana eikä lumen sulamisvesi valu sisään. Hyviä ohjeita on osoitteessa www.siilikiikarissa.ﬁ »Syksylläkin voi ripustaa linnunpöntön. Linnut ja oravat käyttävät pönttöjä tukikohtinaan sysipimeinä öinä ja talvipakkasilla. Katso www.birdlife.ﬁ/ lintuharrastus/linnunpontot/ » Nyt kun hyönteisetkin etsivät talvehtimispaikkaa, hyönteishotelli tarjoaa suojaa kylmältä ja märältä. Öttiäisten majatalon voi rakentaa parvekkeellekin.

»Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää mutkistavat Suomessa talvehtivien lintujen ravinnonsaantia. Ihmisten tarjoama talviruokinta voi olla selviytymisen ehto. »Omalle pihalle voi perustaa ruokintapaikan. Paras paikka on lähellä puita ja pensaita, ja sellainen, jonka tapahtumia voi seurata ikkunasta. »Talviruokinta aloitetaan, kun maa jäätyy tai peittyy lumella, ja sitä jatketaan keväälle, kunnes maa on paljas ja sula. Jos ruokintaan tulee tauko, siivekkäät vaihtavat toiselle lintulaudalle eivätkä palaa sen talven aikana. »Lintusille maistuvat esimerkiksi auringonkukansiemenet, maapähkinät ja tali. Myös kaura, hirssi, hamppu, rypsi ja pellava tekevät kauppansa. »Kokataan linnuille talvimurkinaa: Sulata kookosrasvaa. Murskaa siemeniä ja pähkinöitä tehosekoittimessa. Yhdistä aineet ja laita muotteihin. Kun palat ovat jähmettyneet, irrota ne muotista ja laita lintulaudalle. »Linnut tarvitsevat hiekkaa ruoan jauhamiseen, joten tarjoa herkkupalat hienon hiekan kera.

Ohjeita esim. osoitteissa bit.ly/otokkahotelli www.bit.ly/hyonteishotelli

VÄRIKYLPY VIHANNESOSASTOLLA »Kyssäkaalia! Myskikurpitsaa! Helmitomaatteja! Tutkitaan vihannesosaston värikästä tarjontaa. Sieltä voi kerätä sieniäkin ostoskoriin pitkin talvea. Viedään jotain uutta kotiin maistettavaksi, paistettavaksi, raastettavaksi. Pääosassa ovat kotimaiset satokauden herkut. »Kohdellaan raaka-aineita kunnioituksella. Käytetään kaikki, mitä on ostettu, eikä heitetä ruokaa hukkaan.

HOIDETA AN HUONEK ASVEJA »Kun vihreä vähenee luonnosta, tuodaan sitä kotiin viherkasvien muodossa. Viherkasvit puhdistavat huoneilmaa ja nimet hivelevät mielikuvitusta. Viihtyykö huoneessasi nukkumatti vai peikonlehti? Kasvaako kotona rahapuu, juoru, aasinkorva, anopinkieli vai kärpäsloukku? »Selvitetään, millaista hoitoa kasvit talvella tarvitsevat. Älä kastele liikaa!

LUE Ulkoilmaihmiset -sarjan edelliset osat osoitteessa www.martat.ﬁ/ jasenkanava/martatlehti MIETI! Ulkoilevatko lapset? Se on meistä aikuisista kiinni! Lapset oppivat aikuisten mallista. Ulkona puuhailu piristää, nostaa kuntoa ja kehittää vastustuskykyä.

Välkky valinta Pistetään heijastimet hihansuihin, reppuihin, takinhelmoihin, lahkeeseen. Heijastimen taikaa voi tutkia, kun kulkee autossa pimeällä. Heijastinta käyttävä erottuu jo pitkän matkan päästä, mutta ilman heijastinta kulkevan pimeys nielaisee. FAKTA

»Kun autoilija ajaa kaukovaloilla, hän näkee pimeällä tiellä kulkevan jalankulkijan ilman heijastinta noin 150 metrin päästä ja heijastinta käyttävän jopa yli 600 metrin päästä. »Koirakin tarvitsee heijastimen! Lähde: www.liikenneturva.fi

MARTAT 5 | 2018

24-25_ulkoilmaihmiset.indd 25

| 25

28.9.2018 12.43

JA ANA OJAL AINEN/VASTAVALO

RIITTA WEIJOL A/VASTAVALO

SHUTTERSTOCK

RIITTA WEIJOL A/VASTAVALO

PUUTARHA

26 | MARTAT 5 | 2018

26-28_pelakuu.indd 26

28.9.2018 12.45

VALMISTELE TALVILEPOA

Kesäkukkien ei tarvitse olla kertakäyttötavaraa. Jos ostit keväällä parvekkeelle pelargonin, yritä pitää se hengissä talven yli. ASTA KUOSMANEN

Sa ma

kkesaat stvalivet E

nsimmäisten yöpakkasten uhatessa on aika siirtää puutarhan ja parvekkeen komeimmat pelargonit sisälle. Viileissä sisätiloissa kasvit vetäytyvät lepotilaan ja jatkavat keväällä kasvua uusin voimin. Jos sinulla ei ole kellaria tai lasikuistia, älä lannistu: pelargonit selviävät vähemmälläkin.

Ennen sisälle tuontia pelargonit totutetaan tulevaan lepokauteen. Lannoitus lopetetaan ja kasteluvälejä pidennetään, niin että multa kuivahtaa. Jos kasvit ovat kasvaneet kesän aikana roimasti, versoja typistetään 1/3 pituudesta. 1 KUIVASSA , VIILEÄSSÄ

3 HUONEESSA

»Pelargonien talvilepo onnistuu kuivassa ja viileässä. Paras lämpötila on +5–10 astetta. Valoa ei tarvita yhteyttämiseen, mutta jonkin verran sitä pitää olla. Jos huone pysyy viileänä, luonnonvalo yleensä riittää.

»Asuinhuoneessa talvehtivat pelargonit kasvavat ja kukkivat talvellakin, jos ne saavat lisävaloa ja jos huoneen lämpötila ei nouse yli 20 asteen. Kasvilamppu sijoitetaan alle puolen metrin päähän kasveista ja sen annetaan palaa 12–14 tuntia vuorokaudessa. Mitä lämpimämpi talvehdittamispaikka on, sitä enemmän tarvitaan valoa ja vettä. Eri kasvilajit vaativat hieman erilaiset olosuhteet. Pelargoni tulee toimeen lähes kuivassa mullassa, mutta esimerkiksi verenpisaran multaa on pidettävä kosteana vaikkapa sumuttamalla sille vettä suihkupullosta.

2 KELL ARISSA , VARASTOSSA

»Jos kasvit viedään pimeään kellariin tai varastoon, sinne on hyvä asentaa ajastimella toimiva led-valo, niin että kasvit saavat valoa saman aikaa kuin ikkunalaudalla olevat. Vettä annetaan niukasti ja kasteluväliksi riittää noin kuukausi.

KEVÄ ÄLL Ä ULOS

»Jos pelargonit on pidetty viileässä, ne tuodaan huoneenlämpöön helmi–maaliskuussa. Silloin luonnonvaloa alkaa taas olla riittävästi. Talven aikana niukassa valossa venähtäneitä versoja lyhennetään ja kasvit istutetaan uuteen multaan.

»Pakkasten mentyä pelargonit viedään parvekkeelle » tai pihalle. Kasvit totutetaan vähitellen auringonvaloon ja ulkoilmaan. Ensimmäisen viikon ajan ne pidetään varjoisassa paikassa ja tuodaan illalla sisälle tai suojataan yökylmiltä harsolla.

» MARTAT 5 | 2018

26-28_pelakuu.indd 27

| 27

28.9.2018 12.45

PUUTARHA

» "LUNTA KUKK APURKKIIN"

Seijan pelakuiden vuodenkierto lariin Kel JOU

LOK

tille kukkimaan Kuis

K H

SY YS

eija Uimaniemi taitaa pelargonioiden, daalioiden ja verenpisaroiden talvettamisen. Marttaliiton hallintosihteeri emerita, Kantin Marttojen sihteeri, hankkii mahdollisimman vähän kertakäyttökasveja ja liputtaa pitkäkestoisuuden puolesta. – Älä ota kesäkukkaa, jos et voi taata sille lajin mukaista elämää, toteaa Seija pilke silmäkulmassaan. Ensimmäiset pelargonit tulivat Seijalle talvihoitoon kuusi vuotta sitten. Nyt hoidokkeina on myös verenpisaroita ja daalioita. Yhden hortensiankin Seija on saanut säilymään talven yli. – Pelakuita alkoi kertyä vahingossa, kun muutin maalle ja sain hyvät talvetustilat. Sain työkaveriltani hänen parvekkeellaan olleet pelakuut, joita hän ei halunnut tappaa. Vaikka Seija ei tunnustaudu varsinaiseksi pelargoniharrastajaksi, hän seuraa tarkkaan Facebookin pelargoniryhmää. – Talvettamalla pystyy kasvattamaan myös isoja yksilöitä – ja tietysti säästää rahaa ja luontoa. Talvetukseen voi valita vaikka erityisen kauniita värejä. Riippapelakuiden talvetus on kuulemma hankalampaa, joten kokeilin sitä heti ja onnistuin hyvin.

TA M M

Sä

än lä

TO HE

INÄ

KES

tille kuis sta A LI S ari MA ell

Talvettamiskokeilut alkoivat parista pelargonista.

id HU e HT I kin n yk ta silöi d sis ällä en

KESÄKUKK A KESTÄ Ä KYLLÄ

Kastelen kellarissa olevia ehkä pari kertaa talvessa tai laitan lunta kukkapurkkiin. »Olen kuullut, että jotkut talvettavat pelakuita onnistuneesti paperipussissa keittiön tiskikaapin perällä. Ennen vanhaan pelakuut olivat ympäri vuoden vetoisella ikkunalla; talvella verhon takana ja kesällä paraatipaikalla.

ASTA KUOSMANEN

»Syyskylmien tullessa siirrän kasvit sisätiloihin ja lyhennän versoja. »Talvetan kukkia viileällä kuistilla tai saunakamarissa, missä on luonnonvaloa ja lämpötila 10–15 astetta. Kasvivaloja en ole käyttänyt. »Talvetus onnistuu, kun kasveja ei ota sisälle ennen pakkasia eikä kastele liikaa.

a rh ku

ett yä pihalle

BONUS DA ALIAVINKIT

»Daalian mukulat ehtii nostaa sitten, IKKUNAN kun halla on mustuttanut varret. PIELESSÄ »Mukulat säilytetään pimeässä ja Pelargonia = pelakuu viileässä kellarissa, hiekassa tai = pielikki. Vanhat nimet pieturpeessa. likki ja kotipielikki kertovat »Jos haluat monivuotisia daapelargonin paikasta: useimlioita, osta siemenestä tai juumiten se on sijoitettu näkyrimukuloista lisättyjä taimia, ei välle paikalle ikkunan pieleen. pistokkaista lisättyjä.

28 | MARTAT 5 | 2018

26-28_pelakuu.indd 28

28.9.2018 12.45

K ANSAINVÄLINEN TOIMINTA

K ANNANOTTO

»Ennätyslämmin kesä on kohdistanut huomiomme ilmastokysymykseen. Tulevaisuusennusteet näyttävät myös, että läpikäymme pysyvää lämpötilannousua, jolla tulee olemaan huomattavia seurauksia ympäristölle, ruuantuotannolle sekä ihmisille ja eläimille. Nämä vaikeat sääolosuhteet, kuten vaikeasti sammutettavissa olevat tulipalot omassa kotimaassa tai naapurimaassa, vievät meitä kohti ilmastokatastroﬁa, jollemme vähennä kasvihuonekaasupäästöjämme. Kun tulipalot ovat sammuneet, palaa elämä ehkä normaaliin, mutta turvallisuudentunteemme on saanut vakavan iskun. Vahva demokraattinen perinne on ominaista Pohjoismaille. Monet meistä ajattelevat samalla tavalla tärkeissä arjen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Yhteiskuntamme jakavat arvot kuten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävyys. Poliittisista suuntauksista riippumatta olemme samaa mieltä siitä, että taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä elämäntapa sekä puhdas lähiympäristö luovat pohjan arkipäivän turvallisuudelle. Pohjoismaiden Naisliitto haluaa tukea yhteiskunnan kestävää kehitystä. Mutta odotamme aktiivisuutta myös omilta pohjoismaisilta hallituksiltamme. Niiden tulee olla ilmasto- ja ympäristökysymysten aktiivisia ajureita sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Olemme kaikki osa ratkaisua. Jokainen meistä voi käytännöllisillä ja viisailla arkipäivän valinnoilla motivoida toinen toistaan työskentelemään päämäärätietoisesti paremman maailman ja arjen puolesta. Emme saa luovuttaa, vaan meidän on jatkettava työtä varmistaaksemme hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville. Pohjoismaiden Naisliiton edustajat ovat yhtä mieltä arkipäivän turvallisuuden ja luottamuksen merkityksestä. Pohjoismainen malli on sille vahva pohja. Olemme pian sata vuotta edistäneet toimintamallia, jossa yhteisten tavoitteiden eteen tehdään yhdessä työtä. Maarianhaminassa 17.8.2018 Pohjoismaiden Naisliitto – Nordens Kvinnoförbund (NKF)

Kun kotiväkivallasta uutisoidaan, yleensä käy ilmi, että ainakin osa naapureista on kuullut riidan ääniä asunnosta. Olisiko sivullinen voinut toimia ja auttaa? TERHI LINDQVIST

Kotirohkeudella väkivaltaa vastaan

os varkaat marssivat sisään naapurin asuntoon keskellä päivää, todennäköisesti havahdut ja kysyt, kenen asioilla ollaan. Mutta kun naapurissa huudetaan ja tapellaan, on vaikea mennä väliin. Miten voisin puuttua tilanteeseen? Käyttämällä kotirohkeutta, sanoo ruotsalainen Peter Svensson. Hän puhui NKF:n kesäkonferenssissa, jonka teemana oli Arjen turvallisuus. Kotirohkeus (ruotsiksi huskurage) tarkoittaa omassa kotipiirissä osoitettavaa siviilirohkeutta. Svensson on kehittänyt vaimonsa Nina Rungin kanssa ohjelman, jolla jokainen voi puuttua tilanteeseen epäillessään kotiväkivaltaa. Kolmen kohdan ohjelma on yksinkertainen. Kun kuulet naapurista riidan ääniä tai muuta huolestuttavaa, toimi näin: 1. Koputa oveen. 2. Hae tarvittaessa joku toinen naapuri mukaan. Koputtakaa yhdessä ja ilmaiskaa huolestumisenne. 3. Ilmoita poliisille. Ei tarvitse yrittää mennä väkisin sisään, ei edes sanoa epäilevänsä, että jotain pahaa tapahtuu. Koputa oveen ja kysy, onko kaikki kunnossa. – Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä oven avannut henkilö haluaa pelastaa kasvonsa, ja tilanne katkeaa väliintuloon. Samalla viestitään parisuhteen toiselle osapuolelle, että naapurissa on ihmisiä, jotka kuulevat, välittävät ja tarvittaessa hälyttävät apua, selvittää Svensson.

– Ruotsissa on 200 000 lasta, jotka joutuvat näkemään väkivaltaa kodissaan. Sitten ihmettelemme, mistä väkivallan kulttuuri tulee nuorten maailmaan. Jos haluamme, että mies uskaltaa halutessaan hoivata ja käyttäytyä toisin kuin perinteisen maskuliinisesti, on tehtävä selväksi jo pienestä asti, että väkivaltaa ei sallita ja että siihen puututaan. Ruotsissa taloyhtiöt voivat liimata ilmoitustaululleen Huskurage-tarran, joka kertoo, että talossa noudatetaan varhaisen puuttumisen politiikkaa. Jo tieto siitä, että naapurit ovat kuulolla, ehkäisee väkivaltaa. Myös opiskelija-asuntolat ovat ohjelman piirissä. K ATSO MYÖS

http://huskurage.se KUUM AN KESÄN KONFERENSSI

»Pohjoismaiden Naisliiton (Nordens kvinnoförbund NKF) kesäkonferenssi pidettiin Maarianhaminassa Ahvenanmaalla elokuussa. Satakunta pohjoismaista järjestöaktiivia kokoontui keskustelemaan aiheesta Arjen turvallisuus. Poikkeuksellisen kuuma kesä metsäpaloineen antoi aihetta myös ilmastonmuutokseen liittyvälle keskustelulle ja kannanotolle. Painavan ohjelman vastapainoksi tutustuttiin maakäräjiin, kaupungintaloon ja Michael Björklundin Smakby-ravintolaan, joka tarjoaa lähiruokaa. Ensi vuonna NKF täyttää sata vuotta. Lähde mukaan kesäkonferenssiin Ruotsiin. Seuraa ilmoittelua netissä ja Martat-lehdessä.

MARTAT 5 | 2018

29_nkf.indd 29

| 29

28.9.2018 12.45

KÄSITYÖ

Maija Lankinen levittää kangasväriä viemärikaivon kanteen.

30 | MARTAT 5 | 2018

30-33_kässä katupainanta.indd 30

28.9.2018 12.47

MARTAT 5 | 2018

30-33_kässä katupainanta.indd 31

| 31

28.9.2018 12.47

KÄSITYÖ

» Tulipa hienoja paitoja! Mukana (vas.) Piia Tamio, Tarja Puttonen, Maija Lankinen, Riitta Suuronen Tiina Järvinen ja Piia Lehtinen.

KUVAT © ORPHEAS TZIAGIDIS

itä te oikein teette? Hanni Kurosen äänestä kuultaa uteliaisuus. KeskiSuomen Marttojen kotitalousasiantuntija on äkännyt joukon marttoja, jotka hääräävät maalitelojensa kanssa Marttakeskuksen sisäpihalla. Meneillään on Jyväskylän KaupunkiMarttojen katukankaanpainanta-ilta. Varapuheenjohtaja Maija Lankinen esittelee marttatovereilleen internetistä bongaamaansa painantatekniikkaa, joka on Suomessa vielä melko tuntematon. Maailmalla se kulkee nimellä pirate printers. Katukankaanpainannassa ikuistetaan viemärinkansien kohokuvioita paitoihin, kasseihin ja tyynyliinoihin. Idea on lähtenyt Berliinistä. Tarkoituksena on, että ihmiset huomaisivat tallaamansa kadun graafiset yksityiskohdat, jotka kantavat mukanaan kaupungin historiaa ja tarinaa. Painantatapahtuma on samalla performanssi, jota ohikulkijat voivat seurata. – Enpä ole tiennyt, että viemärinkansilla voi painaa, päivittelee Kuronen. – Ihan hienoja! VARAUDU ROUHEA AN JÄLKEEN Katukankaanpainanta onnistuu parhaiten pilvisellä, sateettomalla säällä. Lankisen vetämä ilta on niin lämmin ja aurinkoinen, että piraattipainajat joutuvat välillä sutimaan kaivonkanteen uuden värikerroksen kesken painamisen.

Lankinen suosittelee käyttämään luonnonkuituisia kankaita, koska niihin väri tarttuu hänen kokemuksensa mukaan parhaiten. Marttaillassa esimerkiksi Piia Tamion puuvillakassi ja Piia Lehtisen trikoopaita imaisevat väriä tehokkaasti. Toisaalta osa trikoista osoittautuu kinkkisiksi painettaviksi. – Painojälki on sellaista kuin sattuu tulemaan. Kannattaa siis ottaa tämä kokeiluna ja varautua rouheaan jälkeen, Lankinen sanoo. Suomessa on niukasti keskieurooppalaistyylisiä koristeellisia kaivonkansia, mutta tavallisissakin kansissa on yllättävän tyylikkäitä graafisia kuvioita. Sopivia kaivonkansia kannattaa käydä etsiskelemässä jo etukäteen. – Kuviointi vaikuttaa onnistumiseen. Urat eivät välttämättä näy yhtä hyvin kuin kohollaan olevat kuviot, Lankinen vinkkaa. Hän muistuttaa, että piraattipainajan ei koskaan pidä mennä ajoradalle tai keskelle kevyen liikenteen väylää. Myös alikulut ja alamäet ovat vaarallisia paikkoja. Kovin isolla porukalla ei kannata lähteä tukkimaan kulkuväyliä. Lankinen on huomannut, että katukankaanpainanta muuttaa suhtautumista urbaaniin ympäristöön. – Kun tätä on kerran tehnyt tai nähnyt, ei voi kävellä kadulla katsomatta kaivonkansia.

32 | MARTAT 5 | 2018

30-33_kässä katupainanta.indd 32

28.9.2018 12.47

Sudi kanteen runsas kerros kangasväriä. Jos aiot painaa samalla kannella useita värejä, aloita vaaleimmalla. Kantta ei pestä väriä vaihdettaessa.

TARVIKKEET

luonnonkuituisia kankaita » kangasvärejä » pensseli tai pieni maalitela » maalikaukalo tai kertakäyttölautasia » vanha kaulin tai puhdas maalitela » kiviä tms. painoksi » vettä » mäntysuopaa » vanha juuri- tai tiskiharja » siivousrättejä suojahanskat » muovia tai kiiltäväpintaisia lehtiä » muovipussi » silitysvälineet

Harjaa viemärikaivon kansi puhtaaksi hiekasta. Älä käytä vettä.

Nosta kangas varovasti pois ja jätä se hetkeksi kuivumaan. Laita reunoille tuulen varalta painot.

5. Pese viemärikaivon kansi lopuksi vedellä ja harjalla. Jos väri ei tahdo lähteä, käytä tilkka mäntysuopaa. 6. Suojaa pintakuiva kangas muovilla tai kiiltäväpintaisella paperilla ja rullaa. Vie kotiin muovipussissa ja levitä kuivumaan. 7. Kiinnitä täysin kuivunut väri silittämällä leivinpaperin päältä väripakkauksen ohjeen mukaisesti.

Jos painat paitaa tai muuta kaksin kerroin olevaa kangasta, sujauta muovi tai lehti kerrosten väliin. Asettele kangas kannen päälle ja painele käsin, puhtaalla maalitelalla tai kaulimella. Varo, ettei kangas liiku.

MARTAT 5 | 2018

30-33_kässä katupainanta.indd 33

| 33

28.9.2018 12.47

KÄSITYÖ

Shaali korvaa villapaidan tai -takin tauolla.

34 | MARTAT 5 | 2018

34-37_kässä kivi.indd 34

28.9.2018 12.48

Hempeä pitsishaali muuntuu torkkupeitoksi, kun lisäät riittävästi paloja. OHJE LEA PETÄJÄ //KUVA SUVI LAINE/FOTONOKKA

Virkkaa herkkää hartioille

JUHL AVUODEN K ÄSIT YÖTEMPAUS:

Sukat äidille Pitsishaali valmistuu paloista, jotka pistetään paikoilleen työn edetessä. Säästyt yhdeltä työvaiheelta, kun palasia ei tarvitse lopussa kiinnittää yhteen. L ANK A

»Novita Venla luonnonvalkoinen (010) 400 g »Virkkuukoukku nro 3 tai käsialan mukaan KOKO

»Pala noin 13 x 13 cm »Valmis työ noin 65 x 170 cm

TEE NÄIN

1. pala Virkkaa 6 ketjusilmukkaa (kjs) ja sulje ketju renkaaksi 1 piilosilmukalla (ps). Virkkaa renkaaseen: 1. krs: 4 kjs, 2 kolmoispylvästä (kolmoisp), 5 kjs, *3 kolmoisp ja 5 kjs*, toista *–* vielä 2 kertaa ja sulje kerros 1 ps:lla neljänteen kjs:aan kerroksen alussa. Jatka virkkaamista piirroksen mukaan ja virkkaa kerrokset 2–4. 2. pala Virkkaa palaa varten krs:t 1–3 ja kiinnitä pala viimeisellä kerroksella edelliseen palaan. Kiinnittäminen on merkitty piirroksessa punaisella. Virkkaa ja kiinnitä shaaliin 5 palaa rinnakkain leveyssuunnassa ja 13 palaa päällekkäin pituussuunnassa. VIIMEISTELY Aseta kappale alustalle mittoihinsa nurja puoli päällepäin, kostuta sumuttamalla ja anna kuivua.

M ARTTALIITTO, Marthaförbundet ja Kätilöliitto lahjoittavat villasukat äideille, jotka saavat ensimmäisen lapsensa ensi vuonna. Sukat voi tehdä myös omalle äidille, mummolle tai muulle tärkeälle henkilölle. »Nyt siis neulomaan! Ensimmäisen sukkaerän pitää olla valmiina jo joulukuussa. »Tekniikka on vapaa, samoin väritys ja kuviointi: Sukat voi tehdä neuloen, virkkaamalla, koukkuamalla… Niissä saa olla kuvioita tai ne voivat olla vaikka raidalliset tai yksiväriset. Pääasiassa tehdään koon 39-40 sukkia. »Sukkia voidaan tehdä myös kässämarttaryhmissä tai yhdistysten marttailloissa. Opetellaan yhdessä käyttämään erilaisia tekniikoita ja opetetaan toisiamme. JAK AK A A KUVIA , vinkkejä ja ohjeita Sukat äidille -Facebookryhmässä. Järjestäkää yhdistyksessä vaikka villasukkanäyttely, ennen kuin lähetätte sukat eteenpäin. »Ensimmäinen erä villasukkia kootaan 7.12. Ohjeet sukkien lähettämiseen tulevat loka-marraskuussa marttojen nettisivuille. Sukkiin liitettään Marttojen viesti äideille. Viesteissä käytettävät merkit toimitetaan piireihin syksyn aikana. »Tempaus liittyy mattajärjestön 120-vuotisjuhlaan ja Kätilöliiton 100-vuotisjuhlaan.

MARTAT 5 | 2018

34-37_kässä kivi.indd 35

| 35

28.9.2018 12.49

KÄSITYÖ

Harjoitellaan käden taitoja lasten kanssa ja perustetaan villi eläintarha kivien pinnalle.

Virkkauksen opettelu alkaa ketjusilmukasta, ja virkatusta silmukkapötköstä saa hyvää materiaalia askarteluun. Virkkaa, liimaa ja koristele!

OHJE LAURA HAKKARAINEN //KUVA SUVI LAINE/FOTONOKKA

SILMUKASTA SE LÄHTEE TARVIKKEET

»Erivärisiä villa- tai puuvillalankoja »Virkkuukoukku »Kivi, pahvia, puukiekko, säilykepurkin kansi tms. »Helmiä, nappeja, askartelusilmiä, askarteluhuopaa, pippureita… »EriKeeper- tai Tacky Glue -liimaa tai muuta vastaavaa PVA-liimaa »Hammastikkuja TEE NÄIN

1 2

Valitse lanka ja virkkaa siitä ketjusilmukoita. Muotoile ketjusilmukkaketjua kiven päälle. Kun eläimen vartalo näyttää sopivan kokoiselta, päättele silmukkaketju. Aloita ketjun liimaaminen keskeltä kiveä. Liima on kätevä levittää hammastikulla. Kiinnitä ketju tiiviiksi spiraaliksi. Tee eläimelle silmät helmistä, napeista tai pippureista tai käytä askartelusilmiä. Suu syntyy vaikka langanpätkästä ja possun kärsän pienestä napista. Lisää korvat, jalat, siivet jne. käyttäen askarteluhuopaa, nappeja, langanpätkiä tai ketjusilmukkaketjua. Anna liiman kuivua.

4 Hyödynnä työssä tähdelankoja ja lankakerien loppuja. Voit virkata yhden pitkän ketjusilmukkaketjun ja leikata siitä saksilla sopivan kokoisia pätkiä.

Vinkki Kiven sijaan voit käyttää alustana vaikka tukevaa pahvinpalaa tai purkin kantta.

36 | MARTAT 5 | 2018

34-37_kässä kivi.indd 36

28.9.2018 12.49

KÄSITYÖ

Mies tarvitsee verstaan

säni ensimmäinen lapsuusmuisto oli se, että hän nakutti verstaalla puusta jotain. Vasara pysyi pienissä käsissä napakasti. Kuului äidin raskaat askelet, käsi tarttui niskaan ja komento oli jämpti: Kouluun siitä! Isästä tuli puuseppä sekä tie- ja rakennusmestari. Vielä viimeisenä päivänään 79-vuotiaana hän työskenteli autotallissaan. Verstaita hänellä oli kolme, koska ne tuppasivat täyttymään työkaluista, moottoreista ja romuista, joita hän korjasi. Hänen käsissään taipuivat puu, metallit, autot ja laivat. Laitoin hänen arkkuunsa vasaran ja nauloja.

ISÄ TULEE mieleen, kun katson poikaani. Hän huomaa tarvitsevansa jotain, kipaisee pihan poikki verstaalle, sahaa ja kilkuttaa siellä aikansa ja tulee kapistus käsissään sisälle. Noina hetkinä iloitsen sitä, että muutimme kaupungista maalle. Talokauppaan kuului pieni piharakennus, jossa pystyy rakentamaan yhtä ja toista. Tehdäkseen puukäsitöitä mies tarvitsee verstaan. Taatan pirtissä oli höyläpenkki, ja talvisina puhdetöinä hän teki huonekaluja, puuastioita ja kynttilänjalkoja. Kukaan ei valittanut lastuista lattialla. Antti Hyryn romaaneissa Aitta ja Uuni ylistetään verkkaisella tavalla kädentaitojen tärkeyttä. Perinteiset rakennustavat nousevat kunniaan. Kertakäyttöisten muoviesineiden keskellä on hienoa, että joku osaa tehdä kestävää ja kunnollista jälkeä. Naiset voivat neuloa ihan helposti sohvalla, lääkärin odotustuolissa tai junassa. Ompelukoneen voi nostaa vaik-

ka yöpöydälle tai verhoja voi ommella lattialla. Kaupunkilaismiehille jää harmittavan vähän mahdollisuuksia harrastaa kädentaitoja yläkoulun teknisten käsityötuntien jälkeen. Harvoin kerrostalon kellarissa on puuverstas. Onneksi työväenopiston puukäsityökursseja järjestetään kaikkialla, ja ruuveja ja hyllyjä tarvitaan seinään kaupungeissakin. YHÄ K Ä SIT TE E LLISEMM ÄKSI käyvässä maailmassa ihmiselle tekee hyvää huomata, että osaa tehdä omilla käsillään itse jotain, valmistaa alusta loppuun jonkin käyttö- tai koriste-esineen. Käsitöiden teko on palkitsevaa, ja työ opettaa tekijäänsä. Kenenkään ei tarvitse olla seppä syntyessään, vaan voi aloittaa pienemmistä askareista ja siirtyä vähitellen isotöisempiin tarvekaluihin.

kasivat itselleen muodikkaan skeittaripipon. Norjalais-ruotsalainen muotisuunnittelijapariskunta Arne ja Carlos ovat tulleet kansainväliseksi käsitteeksi joulupalloineen, vinkeine lintuineen ja värikkäine kukkapeittoineen. Neulominen ja ompeleminen ovat vain niin kivoja ja hyödyllisiä harrastuksia, että ihmekö tuo, kun jotkut miehetkin ovat sen huomanneet. PÄIVI ALASALMI

Syksyn tullen Päivi ja Päivin perheenjäsenet peittyvät vääjäämättömästi villaan.

PITÄISIKÖ MEIDÄN verstaiden puut-

teessa rohkaista poikiamme tarttumaan kutimeen, jotta hekin saisivat onnistumisesta seuraavan hyvän olon? Pisteet mäkihyppääjä Janne Ahoselle, joka tuli televisioon esittelemään ompelemiaan hyppypukuja. Tunsin aikoinaan Maken, kalusteasentajan Joensuusta. Hän oli raamikas ja miehekäs mies, eikä hänen miehisyyttään vähentänyt hiukkaakaan se, että hän neuloi vapaaaikanaan kirjoneulepuseroita. Takavuosina nuoret pojat, jotka harrastivat lumilautailua tai skeittausta, virk-

MARTAT 5 | 2018

34-37_kässä kivi.indd 37

| 37

28.9.2018 12.49

KÄSITYÖ

Käsityö on ihana harrastus, mutta siinäkin voi sortua tuhlaamaan, hamstraamaan ja tuottamaan turhakkeita. Hidastetaan hieman ja vältetään hävikkiä tässäkin kohdassa! ANJA AALTO

KÄSITÖITÄ KESTÄVÄSTI KÄSSÄSSÄ PALJON PLUSSAA »On sekä innostavaa että rauhoittavaa tehdä omilla käsillä, suunnitella ja luoda uutta, käsitellä kauniita materiaaleja ja nauttia näkyvistä aikaansaannoksista. »Käsityö vie ajatukset pois arkihuolista ja auttaa keskittymään hetkeen. »Käsityö on yhteisöllistä, sillä toisen kässäihmisen, tuntemattomankin, kanssa voi keskustella loputtomiin harrastuksesta. »Koska käsitöiden tekemistä ei voi lopettaa, tehdään niitä kestävästi ja nautitaan hitaasta käsityöstä!

äsityöihminen on tavallisesti tarkka ja harkitseva. Hän osaa korjata ja tehdä kekseliäästi vanhasta uutta. Hän pohtii, mihin vanha tekstiili vielä kelpaisi eikä heitä mitään surutta roskikseen. Silti intohimoinen harrastaja tuntee joskus pienen piston käsityöpeukalossaan. Moni sortuu hamstraamaan tarvikkeita ja keräämään varastoja. Jokainen himoharrastaja tietää, ettei käsitöiden tekemistä voi lopettaa. Tilanne on kuitenkin usein se, että et itse tarvitse mitään uutta, ja kaikki läheisetkin ovat jo saaneet sukkia, lapasia ja sisustustekstiilejä kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Mutta yhä vain havittelet, hipelöit ja hamstraat lankoja, puikkoja ja kankaita.

38 | MARTAT 5 | 2018

38-39_kässää kestävästi.indd 38

28.9.2018 12.49

SUUNNITTELE »Käytä aikaa suunnitteluun ja tee kokeiluja materiaaleista ja rakenteista. Lopputuloksesta tulee varmemmin hyvä, eikä synny pilalle mennyttä tai keskeneräistä käsityötä. »Suunnittele yksityiskohdat niin, että ne eivät kulu ja nuhraannu nopeasti. »Yhdistä keskenään materiaaleja, jotka vaativat samanlaista pesua tai muuta hoitoa.

Ta rkka na mat eriaaleissa »Valitse materiaaleja, joiden valmistus kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. Esimerkiksi kuitujen tuotanto, värjäys ja viimeistys kuluttavat paljon vettä ja kemikaaleja. Toisaalta monet viimeistyskäsittelyt suojaavat tekstiilejä ja vähentävät muun muassa pesujen tarvetta. Lähellä tuotetut ja mahdollisimman vähän käsitellyt materiaalit ovat ekologisimpia. »Valitse laadukkaita ja käyttötarkoitukseen sopivia materiaaleja. Hyvälaatuinen materiaali kestää käyttöä ja sen voi vielä kierrättää. Villaneuleen voi purkaa, langan suoristaa kastelemalla ja neuloa uudeksi tuotteeksi. Laadukkaan vaatteen voi purkaa saumoistaan ja kankaan nurjan puolen kääntää oikealle. Näin tehtiin silloin, kun tekstiileistä oli pulaa, mutta se on myös ekologista.

Te e laat utyota

Kiinnitä huomio työn kaikkien materiaalien laatuun. Huonosta materiaalista ei kannata tehdä käsityötä, johon menee paljon aikaa. Tee käsityö riittävän hyvin. Huolimattomasti tehty ei kestä käyttöä.

TIEDÄTKÖ TEKSTIILIJÄTTEEN PAIKAN? »Kierrätä ehjät ja puhtaat tekstiilit viemällä ne kierrätyskeskukseen, kirpputorille tai erilaisiin vaatekeräyksiin. Likaisia ja rikkinäisiä tekstiilejä ei keräyksiin pidä laittaa, sillä ne vain vaikeuttavat kierrätystä. »Jotkut kirpputorit, vaatekaupat ja tekstiilialan yritykset keräävät myös rikkinäistä tekstiiliä eli lumppua, joka ei enää sovi myytäväksi. »Jos et pysty kierrättämään, laita tekstiili sekajätteeseen. Se poltetaan ja hyödynnetään esimerkiksi lämmöntuotannossa. »Selvitä tekstiilijätteen paikka oman kuntasi jätehuollosta.

TUNNISTA TARPEET

Miksi haluat tehdä tämän käsityön? Tarvitsetko tätä esinettä? Haluatko tehdä sen jollekin toiselle? Voisitko suunnitella työn yhdessä lahjan saajan kanssa?

Vaihd a lu ovu ja la hjoita »Järjestä kirpputori, vaihda tarpeettomat tavarat hyödyllisiin ja luovu siitä, mitä et enää tarvitse. »Järjestä vaihtopäivä, jossa voi ystävien kanssa kierrättää lankoja, kankaita, ohjeita, ideoita ja keskeneräisiä käsitöitä. »Osallistu hyväntekeväisyysprojekteihin. Tee käsitöitä heille, jotka niitä tarvitsevat. Anna tarpeettomat materiaalisi keräyksiin. Erilaisia käsityöprojekteja järjestävät Marttojen lisäksi ainakin seurakunnat ja monet yhteisöt.

MARTAT 5 | 2018

38-39_kässää kestävästi.indd 39

| 39

28.9.2018 12.49

KODINHOITO

attian puhdistamiseen pätevät melko samanlaiset säännöt, olipa materiaalina sitten parketti, puu, laminaatti, muovi, korkki, kivi tai laatta. Imurointi sekä kuiva- ja nihkeäpyyhintä moppaamalla sopivat kaikille lattioille.

»Jos yliannostelet puhdistus- ja hoitoaineita, ne kertyvät materiaalin pintaan tehden sen harmaaksi ja kiillottomaksi.

Vinkki

Ups, lipesi! Kerää kananmunan rippeet lattialastalla rikkalapioon ja pyyhi sitten lattia kostealla siivousliinalla.

IMUROI TAI MOPPA A SÄ ÄNNÖLLISESTI

EHK ÄISE JÄL JET

»Joihinkin lattioihin, esimerkiksi muovilattiaan, jää helposti painaumia, väriä ja jälkiä mm. värikkäistä muovikasseista, lehdistä, huonekalujen jaloista, kumimatoista ja ruoka-aineista. Niiden puhdistaminen voi olla mahdotonta. »Estä jälkien syntyminen ja kiinnitä huonekalujen jalkoihin huopasuojukset.

»Imuroi lattiat ja pyyhi pölyt ja roskat pois viikoittain. Näin lattia pysyy hyvänä pitkään. »Roskia ja nesteitä voi kerätä rikkalapioon lakaisin-kuivain -lattialastalla tai lakaisuharjalla. Laattasaumoista hiekka lähtee hyvin harjalla.

HUO LL A VÄL INE ET

»Välillä lattiat vaativat perusteellista puhdistusta. Lattiamateriaalit eivät kestä kovin hyvin kosteutta. Esimerkiksi puu-, laminaatti-, korkki- ja linoleumilattian saa nopeasti pilalle runsaalla veden käytöllä. Niitä kannattaa pyyhkiä lähinnä vain nihkeällä. »Laatta-, kivi- ja muovilattiat kestävät paremmin märkää, joten niitä voi välillä pyyhkiä kostealla, kunhan lattian kuivaa lopuksi. »Jos märän lattialiinan puristaminen vie liikaa voimia, kastele vain puolet liinasta. Taita sitten kuiva ja kostea osa sisäkkäin ja väännä ne yhdessä. Näin kuivakin puoli kostuu sopivasti. »Voit myös kostuttaa mopin tai lattialiinan suihkuttamalla suihkepullolla. Silloin ei tarvitse puristella vettä pois. »Varsinaista märkäpyyhintää käytetään vain kosteiden pesutilojen puhdistuksessa.

Pese lattiamoppi ja -liinat pesukoneessa silloin tällöin. Tarkista pesulämpötila hoitoohjeista.

VAROEN VETTÄ

OIKEA AINE JA ANNOSTELU

»Lattia menee helposti huononnäköiseksi, jos valitsee

LATTIAT LOISTAMAAN Älä lotraa vedellä, kun puhdistat lattiaa. TEIJA JERKKU //KUVA SHUTTERSTOCK

väärän puhdistusaineen tai käyttää puhdistusainetta liikaa. »Lue puhdistusaineen etiketti ja käyttöohje ennen ostamista ja käyttöä. »Suosi hajusteettomia ja ympäristöystävällisiä tuotteita. »Miltei kaikille lattiamateriaaleille sopivat neutraalit (pH

6–8) ja heikosti emäksiset pH 8.1–10) yleispuhdistusaineet. »Laminaattilattiassa pitää välttää saippuapohjaisia puhdistusaineita. Ne saattavat jättää pintaan vaikeasti irrotettavan kalvon ja liukkautta. Laminaatille on omia puhdistusaineita.

ESTÄ SOTKU JA VAHINGOT

»Pyyhi kengät ennen sisääntuloa. »Laita tuulikaappiin tai eteiseen matto, jota on helppo liikutella ja imuroida. »Jätä jalkineet eteiseen. »Älä vedä huonekaluja ja muita tavaroita pitkin lattiaa. »Puhdista välillä pyörillä liikkuvien tavaroiden, kuten tuolien ja lelujen, pyörät. »Poista tahrat tuoreeltaan. »Pyyhi lattialle kaatuneet nesteet ja kengistä sulanut lumi heti. »Roskat ja hiekka kuluttavat lattian pintaa.

K ATSO

»martat.ﬁ/marttakoulu/kodinhoito/siivous/lattiat-puhtaaksi/

40 | MARTAT 5 | 2018

40_neuvokki.indd 40

28.9.2018 12.52

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO.

Marttapiiriliiton konsulentti pitää havaintoesitystä huonekasvien hoidosta vuonna 1949.

41_marttailukansi.indd 41

MARTAT 5 | 2017 | 41 MARTAT 4 | 2017 | 41

28.9.2018 12.53

M ARTTAILL ASSA

42 | MARTAT 5 | 2018

42-45_ruisleipÃ¤kurssi.indd 42

28.9.2018 12.55

Aikaa ja voimaakin tarvitaan, kun leivotaan rukiista leipää. TEKSTI JA VALOKUVAT SARI TAMMIKARI

HAPANLEIPÄ Ä HYSSYTTÄMÄSSÄ iitta Rantanen ottaa yleisön haltuunsa. – Kun taikina pieree, niin tietää, että se alkaa olla valmista, hän opastaa. Entinen Painonvartijoiden viestintäpäällikkö on tottunut esiintymään. Nyt Rantasella on kuulijoinaan toistakymmentä marttaa essut edessään. Aurinkomartat ja Siperian Martat tulivat Varpulan luomutilalle Sipooseen perehtymään ruisleivän tekoon. Martat jakavat vuorot, jotta jokainen pääsee hyssyttämään tai vaivaamaan taikinaa. Ensimmäiset pääsevät vähimmällä vaivalla. Loppuvaiheessa

suuren taikinan vaivaamisessa on käytettävä koko kehon voimaa, ja silti käsivarsia pakottaa. Työhön tarvitaan kaksi: toinen pitelee tiinusta kiinni, toinen survoo taikinaa. – Kauhaiskaa aina pohjia myöten, että lödöaines sekoittuu kunnolla jauhoihin. Muuten valmiiseen leipään jää ikäviä jauhotaskuja, Riitta ohjaa. Taikinaa on vaivattava niin pitkään, että se alkaa tuntua kimmoisalta. Reikäleivän taikinan pitää olla löysempää kuin limpun. Oikean tuntuman oppii vain leipomalla. Raskas vaivaaminen palkitaan silkinpehmeällä iholla. Ruis tekee hyvää niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.

Varpulassa käytetään 110 vuotta vanhaa hapanjuurta. Riitta-emäntä säilyttää juuren kuivattuna, mutta sen voi myös pakastaa. Juuri säilyy kuivatettuna useita vuosia, pakastimessa 1–2 vuotta ja jääkaapissa pari viikkoa. Ennen oli tapana jättää taikinaa kuivumaan tiinun reunoille. Juuren kuivatusta varten taikinasta otetaan kimpale, joka painellaan litteäksi. Ilmavassa ja tasalämpöisessä paikassa levy kuivaa noin 4 vuorokaudessa. Levy rikotaan kappaleiksi ja palat säilytetään ilmatiiviisti. Uutta taikinaa varten tarvitaan kourallinen vanhaa juurta.

INFO

»Ruis on kotoisin Syyriasta. Se on ensimmäinen viljakasvi, jota ihminen on alkanut viljellä. Suomeen ruis tuli rautakauden lopussa. Euroopassa ruista pidettiin pitkään köyhien ravintona, mutta keskiajalla sen arvostus alkoi kohota. Kuivattua leivänjuurta

»Ennen ruista Suomessa viljeltiin kauraa, ohraa ja vehnää. Koska ruis menestyy karuissa olosuhteissa, se saavutti meillä ykkössijan leipäviljana. Suomen eri osissa on ollut omat leipäperinteensä. Savossa on leivottu viikoittain tuoretta, Hämeessä ja Pohjanmaalla on suosittu kuivaa reikäleipää ja ruotsinkielisillä alueilla tehty imelää ruislimppua.

»Leivän hapattamisen arvellaan olleen alun perin egyptiläinen tapa. Hapattamalla leipä kohosi kauniisti ja siitä tuli kuohkeaa. Vanhimmat leipälaadut ovat olleet happamattomasta taikinasta tehtyjä rieskoja, jotka paistettiin kuumilla kivillä, saviuuneissa tai tuhkassa.

MARTAT 5 | 2018

42-45_ruisleipäkurssi.indd 43

| 43

28.9.2018 12.55

M ARTTAILL ASSA

Varpulan ruisleipa

Saat kädet puhtaaksi, kun ripottelet niille jauhoja ja kaavit puulastalla.

n. 0,5 dl pakastettua tai kuivattua ruisleivän taikinajuurta 2 l haaleaa vettä n. 3 kg ruisjauhoja 1,5–2 rkl suolaa ENNEN LEIPOMISTA

»Aktivoi taikinajuuri kaksi vuorokautta ennen leipomispäivää. Kaada taikinatiinuun 2 litraa haaleaa vettä. Lisää 4 dl jauhoja ja taikinajuuri joko kuivattuna tai suoraan pakkasesta. Älä sulata juurta etukäteen, se sulaa itsekseen. Hämmennä seosta ja jätä peitettynä tiinuun. Hämmennä silloin tällöin, ohi kulkiessasi. »Leipomista edeltävänä päivänä lisää joukkoon suola ja litra jauhoja. Sekoita tasaiseksi ja anna seistä peitettynä vuorokausi. Hämmentele aika ajoin. Hapantumisen huomaa taikinaan syntyvistä kuplista. PAISTO

Tavallinen sähköuuni: 200°C, 40–45 min Kiertoilmauuni: 200 °C, 30–35 min Leivinuuni: alkulämmössä 15 min, sitten vaihdetaan etummaiset leivät taakse ja takimmaiset eteen. Jatketaan paistoa 10–20 min.

LEIPÄ VAIHE VAIHEE LTA 2

Ripottele vellimäisen juuren pinnalle kerros jauhoja. Hyssyttele jauhot härkimellä tai puuhaarukalla tasaisesti vellin joukkoon.

Kun taikina kiinteytyy, vaivaa sitä käsin. Kaapaise löysempää taikinaa pohjalta pinnalle. Sekoita tasaiseksi ennen kuin lisäät jauhoja.

Tee taikinanpalasta litteä kakku. Jos se hikoilee nestettä, jatka jauhojen lisäämistä. Jos taikina tuntuu kovalta, lisää tilkka haaleaa vettä.

44 | MARTAT 5 | 2018

42-45_ruisleipäkurssi.indd 44

28.9.2018 12.56

Hyvaa tahteista

Voit koristella leivät vaikka piparkakkumuotilla.

»Paista hapanleivän muruja voissa ja mausta fariinisokerilla. Ripottele viilin tai jogurtin päälle. »Leivänmuruista tulee esimerkiksi hyydytetyn mätikakun pohja. »Jauha kantapalat ja keitä marjojen kanssa puuroksi. »Leikkaa leivästä kuutioita, pyörittele valkosipulilla maustetussa öljyssä ja paahda uunissa rapeiksi napostelupaloiksi.

Varpula

LÄHTEET Emännän tietokirja, toimittanut Maija Suova, WSOY 1958. Ruisleipä on paistettu suomalaisuuden myyttisessä uunissa. Kaisa Pulakka ja Raili Tuikka, radio-ohjelma, YLE. www.varpula.fi

Painele valmis taikina tiiviiksi reunoja myöten. Voit siunata taikinan tekemällä puulastalla tai veitsellä pintaan ristin. Laita tiinu tasalämpöiseen paikkaan ja peitä leivinliinalla. Anna taikinan kohota 30 minuuttia.

Jaa kohonnut taikina sopivan kokoisiksi kakkaroiksi. Tavalliselle leivinpellille mahtuu 4 limppua tai 3 reikäleipää. Pyöritä limppuja varten kakkarat kämmenellä kartion muotoon ja aseta leivinpellille. Näin limppuun tulee hienot halkeamat uunissa.

Perinteisesti reikä tehtiin lehmän sarvella.

Painele reikäleipiä varten kakkara noin 1,5 cm:n paksuiseksi kiekoksi. Paina keskelle reikä juomalasilla. Kohota leivinliinan alla noin 45 minuuttia. Pistele leipien pintaan reikiä juuri ennen kuin laitat leivät uuniin.

MARTAT 5 | 2018

42-45_ruisleipäkurssi.indd 45

| 45

28.9.2018 12.56

SUKUPOLVET

Riitta ja Kaarina ovat ystäviä, sukulaisia, naapureita ja marttoja. HANNELE NIEMI //KUVA MARJA SEPPÄLÄ

Marttana kälyn kanssa

iitta Nuutinen oli 16-vuotias ja Kaarina Knuutinen 19, kun he tapasivat ensimmäisen kerran. Riitan veli Jouko Knuutinen toi Niittylahden kansanopistossa opiskelleen, Vehmasmäellä kasvaneen Kaarinansa Hiltulanlahteen, Metsäpirtin tilalle, vuonna 1964. Miniä alkoi autella appivanhempiaan tilan hoidossa. – Vaihdoin opettajahaaveet lehmänlypsyyn, Kaarina kuittaa. Parin vuoden päästä syntyi esikoistytär. Riitta asui tuolloin vielä kotitilallaan. Vuonna 1969, mentyään naimisiin Markkunsa kanssa, hänestä tuli Nuutinen. Parin vuoden päästä perhe muutti 16 kilometrin päähän Kuopion keskustaan ja Riitta aloitti 37 vuoden työrupeaman Kuopion yliopistollisen sairaalan patologian laboratoriossa. Marttojen riennoissa Riitta oli kulkenut pikkulikasta saakka äitinsä, Alma Knuutisen, kanssa. Talon töihin tyttö tarttui varhain, kolmevuotiaana heinäharavaankin. – Äiti oli Hiltulanlahden Marttojen puheenjohtaja, ja hänen mukanaan pääsin kuulemaan aikuisten juttuja. Muistan marttojen neuloneen ihan mahdottomasti. Kun Nuutiset vuonna 1980 palasivat kaupungista Hiltulanlahdelle, tuli Riitan marttailusta entistä aktiivisempaa. MERSUMARTTA Kaarina ja Jouko otti-

vat vetovastuun Metsäpirtissä 1970-lu-

vun vaihteessa. Jouko viljeli maita osaaikaisesti ja Kaarina työskenteli tilalla päätoimisesti. Kaarinan äiti, Eeva Tiihonen, kuului Keskustanaisiin mutta ei Marttoihin. Kun Kaarina muutti Hiltulanlahdelle, luonteva valinta hänelle oli Maaja kotitalousnaiset. – Emännät olivat Marttoja. Anoppi Alma Knuutinen tutustutti Kaarinankin Marttoihin. Kaarina sai vuonna 1978 ajokortin ja hänestä tuli kysytty kuski. – Mersu oli aina täynnä marttoja. Kun vaihdoimme Pajeroon, kyytiin mahtui jo seitsemän, Kaarina nauraa. Knuutisen-Nuutisen kälyjä yhdistää pitkäaikaisen ystävyyden, suvun ja naapuruuden ohella Hiltulanlahden Martat. Kaarina on toiminut puheenjohtajana kolmisen vuotta, Riitta saman verran varapuheenjohtajana. YSTÄVÄPIIRI Kuutisen vuotta sitten leskeksi jäänyt Kaarina asuu yhä Metsäpirtin tilalla, Riitta puolisoineen 700 metrin päässä. Metsän kautta väliä kertyy puoli kilometriä. Marttailu on tarjonnut Kaarinalle tiiviin ystäväpiirin ja mielekästä tekemistä myös raskaina aikoina, kuten alkuvuodesta, jolloin hän menetti nuorimman tyttärensä tapaturmaisesti. – Martoissa minulla on 15 ystävää, joiden kanssa teemme vaikka teatteriretkiä, kertoo aktiivinen kesäteatterilainen. – Parasta on eri-ikäisten yhdessäolo. Saamme toisiltamme rikasta kokemusta.

Hiltulanlahden Martoissa on jäseniä viisikymppisistä yli 90-vuotiaaseen. Yhdessä on harrastettu niin avantouintia kuin geokätkeilyäkin. Aikanaan marttayhdistysten väliset hiihtokisat keräsivät jopa 200 osallistujaa. Puheenjohtaja kaipailee mukaan nuorempaa väkeä, etenkin lapsia. Vastuutakin voisi jo jakaa. – Ei kahdeksattakymmenettä käyvän enää pitäisi olla puheenjohtajana. ELÄMÄNTAITOJA Riitta kiittää mart-

tatoimintaa monipuoliseksi ja hauskaksi, mutta toivoisi aktiivisuutta kaikilta jäseniltä. – Marttailloissa useampikin voisi avata rohkeasti suunsa. Kälyillä on paljon yhteisiä muistoja. Vuodet yhteistaloudessa opettivat elämäntaitoja. Lastenlapset, joita Kaarinalla on kaksi ja Riitalla kolme, rikastuttavat elämää. Energiaa jää vielä erinäisiin harrastuksiinkin, joita voi hyödyntää myös marttailussa. Riitta toivoisi hallitsevansa edes osan Kaarinan käsityötaidoista, ainakin housunlahkeiden lyhentämisen. Kaarina ihailee Riitan kykyä hyödyntää luonnonantimia luovasti. Riitta taikoo seppeleitä ja amppeleita koivupuusta, jäkälästä, naavasta, kävyistä. Kaikenlaista tulee keräiltyä metsälenkeillä 12-vuotiaan Osku-westien kanssa. Koiratkin yhdistävät. Metsäpirtin emäntää suojelee isännältä jäänyt kahdeksanvuotias karjalankarhukoira Kosti.

46 | MARTAT 5 | 2018

46-47_sukupolvet.indd 46

28.9.2018 13.43

Riitta Nuutinen (vas.) ja Kaarina Knuutinen kuuluvat Hiltulanlahden Marttoihin.

MARTAT MARTAT 5 | 2018 4 | 2018 | 47| 47

46-47_sukupolvet.indd 47

28.9.2018 13.44

Tulossa

MUK AVA HARRASTUS

REETTA PASANEN

SUVI LAINE/FOTONOKKA

MISSÄ MENNÄÄN?

Lokakuu on Puurokuu martat.ﬁ/puurokuu

Suomen Kädentaidot 16.–18.11. Kässämessut Tampereella, Marttojen oma osasto C-hallissa.

3 Martat-lehti 6/2018 ilmestyy 26.11.

Maailman suurin marttailta 31.1.2019 Kohta alkaa juhlavuosi! Marttaillan ohjeet seuraavassa lehdessä.

Nyt elvytetään vanha kunnon perinne ja vietetään Puurokuuta kehitysyhteistyöhankkeidemme hyväksi. Lokakuuhun ajoittuva tempaus käynnistettiin 1990-luvulla, kun martat alkoivat kerätä rahaa Bosnian naisille keittämällä ja myymällä puuroa. Perinne on elänyt monissa yhdistyksissä, ja toivottavasti muutkin ottavat sen nyt ohjelmaansa. Puurokuulla kerätään rahaa Kamerunin, Etiopian ja Malawin hankkeillemme. Yhdistys voi esimerkiksi järjestää marttaillan puurojen merkeissä tai myydä puuroa erilaisissa tilaisuuksissa. www.martat.fi/puurokuu

KERTTU MALINEN

LOK AKUU ON PUUROKUU

Jäsen- ja yhdistyskysely martoille ja marttayhdistyksille toteutettiin kesällä verkossa. Tässä tuloksia tiiviisti: »40 % jäsenistä on liittynyt marttoihin, kun tuttava tai sukulainen kutsui mukaan. »78 % on saanut martoista uusia ystäviä ja tuttavia. »Puolet vastaajista on oppinut marttatoiminnassa uusia taitoja. Taitojen oppimisesta jatkossakin on kiinnostunut 61 % jäsenistä. »Jäseniä eniten kiinnostavat aiheet ovat ruoka ja käsityöt. »Puolet jäsenistä haluaa tehdä jotakin toisten hyväksi yhdessä muiden kanssa.

»Marttoihin halutaan kuulua, koska marttailu on mukava harrastus ja omassa yhdistyksessä viihdytään. »Marttatoiminta on jäsenten arvojen mukaista. Kiitos jokaiselle, joka vastasi jäsen- ja yhdistyskyselyyn! Saamamme tieto auttaa meitä kehittämään marttatoimintaa. Kyselyn vastauksia hyödynnetään myös marttajärjestön strategiatyössä.

J u hlavuod en logo TAPAHTUU 2019 – PISTÄ KALENTERIIN 31.1. Maailman suurin marttailta klo 17–19 8.3. Vapaaehtoistempaus ikäihmisen hyväksi 26.7. Martan päivän tapahtumia yhdistyksissä 31.8. Marttojen valtakunnallinen sienipäivä 31.8.–7.9. Marttojen sieniviikko 8.–15.9. Marttailuviikko 8.9. Juhlajumalanpalvelus, Turku 14.9. Marttatori, Helsinki

48 | MARTAT 5 | 2018

48-49_missämennään.indd 48

28.9.2018 13.45

Marttamekko tulee uudelleen

yhdistyksessä nyt

»Marttajärjestön juhlavuonna julkaistaan uudet kaavat ja ohjeistus perinteisen marttamekon ompeluun. Liisa Matveinen laatii ohjeet perinteisen raidallisen kudotun esiliinan ja huivin tekemiseen sekä langan ja värien valintaan. Lue juttu Liisasta tämän lehden sivuilta 8–12! Marttamekosta lisää tietoa loppuvuoden aikana osoitteessa martat.ﬁ/jarjestoasut.

1 KUTSU K AVERI MUK A AN

Marras- ja joulukuussa jäseneksi liittyviltä ei laskuteta vuoden 2018 jäsenmaksua. Kutsu kaverisi marttailemaan!

e n in l a a Tumuk toih rt a M

2 PYSY A JAN TASALL A

Marttaliiton sähköinen yhdistyskirje tiedottaa ajankohtaisista asioista ja vinkkaa tulevista teemoista ja tempauksista. Yhdistysten hallituksen jäsenet voivat tilata uutiskirjeen sähköpostiinsa osoitteesta jasensihteeri@martat.ﬁ. 3

RIIKKA HURRI

MITÄ TEHTÄISIIN?

Nyt on aika suunnitella vuoden 2019 toimintaa yhdistyksissä. Tehdään hyvä toimintakalenteri, joka innostaa osallistumaan. Toimintasuunnitelmapohja ja ideoita osoitteessa martat.ﬁ/toiminnansuunnittelu.

MARTAT 5 | 2018

48-49_missämennään.indd 49

| 49

28.9.2018 13.45

M ARTTAILUVIIKKO

KOKKOL A

»Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat järjestivät Uusia alkuja -tapahtuman Centria-ammattikorkeakoulussa Kokkolassa. KUVAT PÄIVI KARJALAINEN

Heli Similä teki smoothieta, liiketalouden opiskelija Alfred Ajumdem seurasi vierestä.

la (vas.) Sairaanhoidon opiskelija Tatiana Aksi äen Martonm Kirk sta omi neul opetteli kantapään n kanssa. ieme Ojan Sari jan ohta eenj puh n toje

K A JA ANI

»Neljä kajaanilaista marttayhdistystä kokosi opiskelijoille astioita, ruoanlaittovälineitä ja keittiötekstiilejä; kaikki ennalta tarkistettuja, hyväkuntoisia ja käyttövalmiita. Kajaanin ammattikorkeakoululla pidetyssä tapahtumassa oli tarjolla myös hyviä marttaneuvoja ja maisteltavana itsevalmistettuja energiapatukoita, huomattavasti edullisempia kuin kaupan vastaavat. Nuoret arvostavat lähiruokaa. Sitä saa ilmaiseksi marja- ja sienimetsästä, muistuttivat martat.

Kemianteknologian op iskelij Palosaari löysi 2- ja 3-vuo a Sari tiaille pojilleen Muumi-seinätau lut kierrätyslaatikosta.

Maailman ensimmainen Mart tailuviikko

TEKSTI JA KUVA ANNA HAAPAVAARA/KOTI-KAJAANI

Lappalainen Kuvassa Variskankaan Martoista Pirjo uun MartKain ellä kesk ), (oik. ä Kärn a Tuul (vas.) ja a. Upp Aino ja unti tojen kotitalousasiant

Marttailuviikko 10.–16.9. innosti yhdistyksiä ideoimaan, ja moni hieno tempaus näki päivänvalon. Alkusyksyn viikko oli omiaan sadonkorjuuhenkisille tapahtumille. Kestävä arki ja Arkiruoka on järkiruokaa -teematkin kiinnostivat.

KUPIT JA K APUSTAT löysivät uudet kodit opiskelijoille suunnatuissa Uusia alkuja -kierrätystapahtumissa, jotka järjestettiin yhteistyössä Sitran kanssa. Martat keräsivät ja jakoivat käytettyjä, hyväkuntoisia astioita ja keittiötarvikkeita ja neuvoivat konsteja kestävään arkeen. Tapahtumissa kävi noin 9 000 nuorta. Järjestelyihin osallistui noin 100 martta ennen tapahtumia ja noin 120 marttaa tapahtumapäivinä.

50 | MARTAT 5 | 2018

50-51_marttailuviikko.indd 50

28.9.2018 13.06

Opiskelija Khanh Van löysi ilmaisen peilin kierrätyslaatikosta.

OUTOKUMPU

»Parikymmentä nuorta vietti perjantai-iltaa Outokummun nuorisotalolla, Tuunaa tortilla -tapahtumassa, jonka järjesti Oudot Martat. Broilerisuikaleita tortillojen täytteeksi paistoivat 13-vuotiaat Niko Nieminen (vas.), Armas Chekashkina ja Lenni Luukkonen. »Oudot Martat toteuttivat illan yhteistyössä kaupungin nuorisotoimen, nuorisovaltuuston ja muutaman yrityssponsorin kanssa. »Lapset ja nuoret ovat yhdistykselle tärkeä kohderyhmä. Edellisvuonna Oudot Martat järjesti luistelutapahtuman lapsiperheille. TEKSTI JA KUVA PIA PAANANEN

ESPOO

»Uusia alkuja Espoon Otaniemessä oli monen espoolaisen marttayhdistyksen yhteistyön tulos. Tapahtumassa kävi yli 2 000 nuorta. KUVAT KERTTU MALINEN

Kajaani

Elias Hirvonen pohti siivousaineiden valintaa. Häntä neuvoi martta Tarja Mäkelä.

Emma Nurminen ja Elias Sair anen kävivät Uusia alkuja -tapahtumassa Otanie messä.

o Kokk

la Outokumpu

Espoo MARTAT 5 | 2018

50-51_marttailuviikko.indd 51

| 51

28.9.2018 13.07

///Ń% *, &(-',!Ń3 Siivoamalla parempi sisäilma

10,-

MARTAN MUISTIKIRJA

»Banaanikärpäsiä ja pohjaan palanut kattila keittiössä. Kylpyhuoneessa kalkkia ja tuhruinen suihkukaappi. Tunkkainen sisäilma. Mitä näistäkin selvitään? Ihan puhdasta -videosarja antaa helppoja ohjeita kodin siivoukseen. Siivoaminen on tärkeä osa puhdasta sisäilmaa. Siivoaminen on helppoa ja käy nopeasti, kun tietää, mitä tekee. Marttaliiton ja Hengitysliiton toteuttamissa videoissa on vinkkejä jääkaapin, rosteripintojen, saumojen, kaakelien ja lattiakaivojen puhdistukseen. Videoissa annetaan ohjeita ympäristöystävällisten ja turvallisten siivousaineiden valintaan ja neuvotaan, mitä itse kukin voi tehdä toimivan ilmanvaihdon hyväksi. Lisäksi esitellään raikkaan kodin siivousteesit. Videoiden teon mahdollisti yhteistyö KiiltoClean Oy:n kanssa. Videoita pääset katselemaan Youtuben MartatTV:stä tai osoitteesta martat.fi/marttakoulu.

52 | MARTAT 5 | 2018

52-55_silput.indd 52

28.9.2018 13.09

Kasvista poikien pöytään -videokampanja haastaa ja innostaa liikuntaa harrastavia 3.–6.-luokkalaisia poikia lisäämään kasvisten käyttöä, syömään terveellisesti ja oppimaan kestäviä ruokailutottumuksia. Videot on toteutettu yhdessä julkisuudesta tuttujen esikuvien kanssa. Kampanja alkaa 15.10. Se on toteutettu yhteistyössä Sitran kanssa.

POIKA, PURE PORKKANAA!

KATSO VIDEOT JA LUE LISÄÄ: martat.ﬁ/kasvistapoikienpoytaan

MARTAT 5 | 2018

52-55_silput.indd 53

| 53

28.9.2018 13.09

KEKSI RATK AISU! Ratkaisu:martta on innovaatiokilpailu, jossa etsitään keksintöjä arjen avuksi. Tavoitteena on löytää idea, joka edistää sujuvaa arkea kotitalousneuvonnan keinoin. Ratkaisu voi olla esimerkiksi tekninen laite, tuote tai palvelu, ja sen tulee olla kestävän kehityksen mukainen. Pääpalkinto, 10 000 euroa, käytetään idean edelleen kehittämiseen. »Kilpailuun voi osallistua yksin tai tiiminä. Martat, yhdistykset ja piirit, yrittäjät ja työntekijät, opiskelijat ja tutkijat – lähtekää kehittelemään jotakin ennennäkemätöntä ja tarpeellista! Kilpailu kestää vuoden loppuun saakka. Voittajat julkistetaan 27.4. Marttalliton vuosikokouksessa.

28.9.-15.12.2018 Domino-sali

»Katso martat.fi/ratkaisumartta. Lisätietoja marjahelena.salonen@martat.fi, p. 050 550 5510.

Liput 37/29/27 €

VA R A U K S E T J A T I E D U S T E L U T 0 2 2 3 2 1 2 1 5 TAI INFO@LINNATEATTERI.FI WWW.LINNATEATTERI.FI

52-55_silput.indd 54

28.9.2018 13.10

Olen opettanut seuraavan taidon:

Nimi: Liisa Kontturi Marttayhdistys: Ilomantsi Minkä taidon olet opettanut nuorelle: Kädentaitoja ja kansanperinteeseen liittyviä vinkkejä.

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Katso lisää www.martat.fi/martat/jasenkanava ja varaa linkin kautta kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella. Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille! Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

MUSIIKKIA JA TEATTERIA JOULUN AJAN MATKAT Tallinnassa: LINTUKAUPPIAS-operetti 3.-4.11. 150,-

LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN

AMSTERDAM ja Keukenhofin kukkapuisto

– lähde vaikka koko yhdistyksesi porukalla! Tulppaanien väriloistoa, kanavia, polkupyöriä, hollantilaisia juustoherkkuja… Matkalla kanavaristeily, retki Keukenhofiin ja retki Volendamiin, 3 lounasta.

8.-11.4. 965,-

–ooppera 24.-25.11. alk. 150,PÄHKINÄNSÄRKIJÄ-baletti 1.-2.12. alk. 140,MY FAIR LADY –musikaali 7.-8.12. 160,LA BOHEME –ooppera 8.-9.12. 160,PLACIDO DOMINGON konsertti 19.-20.2. 210,-

LAULU- JA TANSSIJUHLAT 5.-7.7. 340,-

PEKING JA KIINAN MUURI 20.-27.12. • 27.12.-3.1. alk. 1.435,-

BUDAPEST, BRATISLAVA JA WIEN 21.-26.12. 1.195,RIIKA 22.-26.12. alk. 385,BUDAPEST 22.-26.12. alk. 1.055,ANDALUSIA 22.-30.12. alk. 980,VIRON PYHÄJÄRVI 23.-26.12. 430,-

CANTERVILLAN KARTANO 23.-26.12. 380,TARTTO 23.-26.12. alk. 345,PRAHA 23.-26.12. 895,-

KATSO KAIKKI MATKA-AGENTTIEN MATKAT www.matka-agentit.fi Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Helsinki, Teollisuuskatu 21 – Joensuu, Kirkkokatu 20 – Porvoo, Lundinkatu 16 – Turku, Linnankatu 8 E Suomalainen matkanjärjestäjä 52-55_silput.indd 55

Matka agentit 28.9.2018 13.10

MONESSA MUK ANA

Rännimäen Martat järjestivät pihansiivoustalkoot ja nyyttikestit iloiseksi yllätykseksi marttaystävälle.

Lavian Martat pitivät syksyiset siivoustalkoot Metsästysseuran majalla.

Tempauksia

Punkalaitumella Oriniemen Martat ovat jo monena vuonna elokuussa järjestäneet paikkakunnan ikäihmisille virkistystä toripäivänä. Tapahtumaan on kutsuttu palveluyksiköiden vanhainkodin kotipalvelun asiakkaat hoitajineen. Eino Kokko on kuljettanut väen Zetorilla ja vankkureilla torille, ja SPR on mukana avustamassa. Torilla Martat tarjoavat kahvia ja muurinpohjalettuja. Tänä vuonna paikalla oli myös hanuristi Vesa ja lauluryhmä Retrotytöt.

Saarijärven Martat järjestivät jo kesällä tempauksen, jossa tarjottiin kodin tarvikkeita opiskelemaan tai työelämään lähteville nuorille. Kehrän Pihakirppiksellä pidetyn tapahtuman ajoitus osui nappiin: moni nuori oli saanut vahvistuksen opiskelupaikasta edellisellä viikolla. Martoilta ja muilta paikkakuntalaisilta saatiin huikea määrä tavaroita lahjoituksena. Tapahtumassa jaettiin myös infoa kodinhoidosta ja jätehuollosta. Saarijärven Martat tekivät kesällä myös Itä-Suomen kiertomatkan reitillä Mikkeli–Puumala–Savonlinna– Punkaharju–Kerimäki–Enonkoski.

Kuusi jämsäläistä marttaa suoritti yhdessä II-taitoavaimen. Näin he kertovat opinnoistaan: ”Olemme kaikki eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa, mutta yhdessä kehityttiin niin ryhmänä kuin yksilöinäkin. Elämä on hauskaa ja mielenkiintoista, kun saa uusia näkökulmia mitä erilaisimpiin asioihin. Yhdistystoiminnan tietomme syvenivät ja laajentuivat. Ruokien menekin laskeminen ja hinnoittelu tulivat tutuiksi. Juhlien etikettisäännöt käytiin läpi. Kohensimme taitojamme tietokoneen ja internetin käytössä. Myös erilaisten tilaisuuksien järjestäminen kuului opinto-ohjelmaamme. Opittu sovellettiin aina käytäntöön. Järjestimme martoille kevätretken Tampereelle, vietimme Martan päivää torilla pullan letityksen ja köyhien ritareiden merkeissä ja osallistuimme Moppirata-koulutukseen sekä kävimme kouluissa kertomassa kodin siivouksesta. Järjestimme Suomi 100 -juhlan, johon osallistui jämsäläisiä omaishoitajia. Teimme yhteistyötä kymmenien yritysten, yhteisöjen ja ihmisten kanssa. Heille kaikille kiitos tuesta ja avusta!” Seuraavaksi näillä martoilla alkaa IIItaitoavaimen tavoittelu. Kuvassa valmistellaan omaishoitajien juhlaa.

Olkkalan Martat osallistuivat Marttojen patalapputempaukseen ja jakoivat jokaiseen kylän postilaatikkoon patalapun kauniissa pussissa tervehdyksen kera. Martat virkkasivat, neuloivat ja ompelivat yhteensä 224 patalappua. Yhdistys sai paljon hyvää palautetta ja neljä uutta jäsentä.

56 | MARTAT 5 | 2018

56-59_monessamukana.indd 56

28.9.2018 13.14

Anarkistimartat vierailivat jäänmurtaja Urholla. Vuodesta 1975 asti liikennöinyt murtaja on Suomen vanhin, mutta varsin virkeä. Ja jäänmurtajan kokki on martta!

Aitoon Martat järjestivät viime vuonna kaksi Suomi 100 -tapahtumaa. Martan päivänä yhdistys tarjosi kaikille avoimet Sadan Sortin Päiväkahvit Marttilan tilan historiallisessa pihapiirissä. Tarjolla oli 108 erilaista leivonnaissorttia itsenäisyyden eri vuosikymmeniltä. Yli 300 kahvittelijaa pistäytyi muutaman tunnin aikana nauttimassa marttojen leipomista herkuista. Samalla vietettiin myös kansallispukujen tuuletuspäivää. Pikkumartat Saima ja Maire (kuvassa) näyttivät esimerkkiä. Joulukuussa järjestettiin kahvikonsertti muiden Aitoon yhdistysten kanssa. Varusmiestoimikunnan orkesteri Parolannummelta esiintyi, ja väliajalla tarjottiin kahvia ja leivoksia. Molemmissa tapahtumissa oli esillä Marttojen kahvipannu, jonne sai laittaa vapaaehtoisen kahvirahan. Rahat ohjattiin hyväntekeväisyyteen.

Palojoen Martat innostuivat tekemään patalappuja virkkaamalla ja kutomalla. Yksi martoista virkkasi isoäidinneliöistä peiton yhdistyksen arpajaisvoitoiksi.

Lemin Mukavat Martat pitivät huolta käsien kunnosta.

Yhdessä

13 10

Vehkalahden My:n Salmenkylän Martat juhlistivat 100-vuotiasta Viroa. Vieraina oli paikallisen Tuglas-seuran jäseniä. Laulettiin virolaisia lauluja, nautittiin kilu-voileipiä ja virolaisten juhlakakun ohjeella tehtyä juubelitorttua. Kolme marttaa kunnioitti tilaisuutta pukeutumalla anopilta tai tädiltä perittyihin marttapukuihin.

Hanna, Kaisu ja Erja myivät simaa vappuaattona. Kyseessä oli jo 15. kerta, kun Komiat Martat pystyttivät simakojun kauppakäytävälle.

Jäälin Martat pitävät vuosikokouksensa päätteeksi aina arpajaiset. Pirjo ”Pipsa” Alaperä kirjoitti runon tästä perinteestä. Jäälin Martat piirissä tässä lankoja ovat nyhtämässä. Tuurilla kättä kurottaa, joku onnekas voiton saavuttaa. Tapa meidän marttailtojen takaa on vuosien monien. Kahvit iltaan vuorollaan jokainen pääsee tarjoamaan. Myös langan päähän paketin, sen pienen ilopillerin.

Luhangan Martat aloittivat syyskautensa Kalkkisissa Viini- ja puutarhatila Pihamaalla. Luhanka on Manner-Suomen pienin kunta, mutta marttayhdistyksiä siellä on peräti kaksi.

MARTAT 5 | 2018

56-59_monessamukana.indd 57

| 57

28.9.2018 13.15

MONESSA MUK ANA

Kyrön, Loukonkulman ja Karinaisten Marttojen yhteisessä marttaillassa oli esillä keväistä muotia. Näytös alkoi upean marttapuvun esittelyllä. Kuvan puku on 1930-luvulta.

Lokalahden seurakuntakoti Paanulassa pidettiin alueellinen puheenjohtajien, varapuheenjohtajien ja toimintaryhmien vertaistapaaminen. Tilaisuuden veti Lounais-Suomen Marttojen hallituksen puheenjohtaja Tiina Sjölund. Edustettuina olivat Uudenkaupungin Martat, Vehmaan Martat, Himoisten Martat, Kustavin Martat, Laitilan Marttayhdistys, Kalannin Martat -86, Rauman Avainmartat, Taivassalon Martat, Rauman Lännen Martat, Pyhärannan Martat ja Lokalahden Martat.

Kyrön Martat järjestivät Lihan korvikkeet -kurssin. Kurssin ohjasi Pia Niemonen Lounais-Suomen Martoista ja mukana oli 12 innokasta marttaa.

Keittiössä

Yhdessä

21 16

Mattisenlahden Martat kokeilivat ilmajoogaa Joensuun Kunto Kikassa. Moni sai kipinän uuteen harrastukseen.

Harjun Martat pitivät rosvopaistipäivän.

Tuomasmessun 30-vuotisjuhlaa vietettiin Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä, ja Kalevan Martat emännöivät soppakeittiötä, jossa tarjottiin kalakeittoa, sienilevitettä ja mustikkakeittoa. Ruokailemassa kävi pari sataa messuvierasta.

Kevätlaulut soivat Rääkkylässä, Erosen tuvassa, kun Varpasalon Martat avasivat äänensä Leila Erosen luona. Musiikin ohjauksesta ja säestyksestä huolehti Pertti Häkkinen, kuten myös yhdistyksen syys- ja talvilaulujen illassa. Lauluilta osui Yrjön päivän aattoon, jolloin perinteen mukaan karkotetaan sudet laitumilta huutamalla ja äänekkäällä toiminnalla – tällä kertaa tosin lempeillä kevätsävelillä.

58 | MARTAT 5 | 2018

56-59_monessamukana.indd 58

28.9.2018 13.15

Kouvolan Kukko-Martat kokkasivat tukkilaissapuskaa Savotan Sannin komennossa Marttakulmassa .

26 23

Tortinmäen Martat olivat luovalla tuulella ja betonista syntyi monenmoisia taideteoksia.

Elimäen Teuroisten Marttayhdistys ompeli kestokasseja Korian K-Marketin asiakkaille jaettavaksi. Tarkoituksena oli saada ihmiset luopumaan turhien muovikassien ostamisesta ja käyttämään kauppareissuilla omaa kestokassia. Martat ompelivat kassit omista kangasvarastoistaan, joten mitään uutta ei tarvinnut hankkia. Samalla yhdistys haastoi kassikampanjaan mukaan kaikki marttayhdistykset Kymenlaakson Marttojen alueella.

Käden taitoja

Riihimäen Martat osallistuivat kukkiensidontakurssille kukkakauppa Hortensiassa ja saivat mukaansa itse tehdyt kimput.

Tampereen Tiistai-Martat tekivät tähdelangoista liki 500 tupsua ja kokosivat niistä seinätekstiiliin. Tekstiilin suunnitteli yhdistyksen kässäryhmän vetäjä Sinikka Virkki. Tupsutyö pääsee oman Marttalan seinälle ensi vuonna, kun marttajärjestö täyttää 120 vuotta. Tekstiili kertoo, että kaikki erilaiset, persoonalliset ihmiset muodostavat yhdessä harmonisen kokonaisuuden.

Vuosaaren Marttayhdistyksen kässärit valmistivat turvalonkeroita, jotka lahjoitettiin Lastenlinnan kliinisen neurofysiologian osastolle pienten tutkimuspotilaiden iloksi. Tutkimusten jälkeen turvalonkero jää vauvalle.

27 25

Salon Marttayhdistyksen kässäkerho luovutti Salon terveyskeskussairaalan vuodeosastolle 20 hypistelymuhvia. Keräyksen järjesti Salon kaupungin infopiste. Kuvassa kässäkerhon vetäjä Sirkka Helminen (vas.) ja Hanna Bastman-Sjöberg Salon kaupungin infosta.

Espanjassa toimiva Aurinkorannikon Martat valmisti ja lahjoitti Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi seitsemän villasaalia Fuengirolassa toimivalle vammaisten Fuensocialtukiyhdistykselle. Martat tutustuivat yhdistyksen ylläpitämään asuntolaan, päiväkeskukseen ja työpajoihin. Saaleja esitteli yhdistyksessä työskennellyt Mercedes (2. oik.). Kuvassa myös martat Helena Tanskanen (takana vas.) ja Sirpa Ristolainen, Aila Valjakka (edessä vas.), kässämartta Seija Rantasuo ja Maritta Ruoho (oik.).

Hämeenkyrön Simunan Marttayhdistys lahjoitti Pirkanmaan Hoitokodille 85 paria sukkia, 30 paria rannekkeita ja 5 myssyä. Lahjoituksen otti vastaan Johanna Colliander (vas.). Yhdistystä edustivat Elsi Ruuskanen, Tiia Partanen ja Tarja Huosianmaa.

MARTAT 5 | 2018

56-59_monessamukana.indd 59

| 59

28.9.2018 13.15

ELĂ&#x201E;MĂ&#x201E;NMENO

Onnittelemme 95 VUOTTA | Hilkka Korhonen 13.10.

70 VUOTTA | Seija Ruotsalainen 28.3.

55 VUOTTA | Leena Aarnio 20.8. Salon

Hiltulanlahden Martat

8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ĺ¤ Eeva Raunio 1.4. 7XUWRODQ 0DUWDW Ĺ¤ Irma Heikkinen 11.4. 8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ĺ¤ Essi Lorjo 12.5. 8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ĺ¤ Riitta Hento 11.6. 8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ĺ¤ Ulla Lantto 8.7. /DSSHDQ 0DUWDW Ĺ¤ Raija NiemelĂ¤ 23.8. 7DNDPDDQ 0DUWDW Ĺ¤ Kaija RĂ¤sĂ¤nen 16.9. 3RXNNXVLOODQ 0DUWDW Ĺ¤ Pirjo Laakso 8.10. 7DPSHUHHQ +Ă&#x2039;UPĂ&#x2039;OĂ&#x2039;Q 0\ Ĺ¤ Tarja Huuhtanen ,PDWUDQ 0\ Ĺ¤ Anna-Liisa Mikkolainen 19.10. TainionkosNHQ 0DUWDW Ĺ¤ Marjatta Pekkinen 20.10. 6\YĂ&#x2039;VHQYDDUDQ 0DUWDW Ĺ¤ Eeva PitkĂ¤nen .XXVDQNRVNHQ +HUWWDPDUWDW Ĺ¤ Anna-Maija Lahtinen 3LUNNDODQ 0\ Ĺ¤ Tarja Taskinen 3LUNNDODQ 0\ Ĺ¤ Pirjo Vainonen 2.11. Anjalan Riitamaan Martat Ĺ¤ Anna-Liisa Kiesi 3.11. Savitaipaleen KirNRQVHXGXQ 0DUWDW Ĺ¤ Ella Tahvanainen 4.11. HyvinkĂ¤Ă¤n kauSXQJLQ 0DUWDW Ĺ¤ Else Ojainmaa 5.11. )RUVVDQ 0DUWDW Ĺ¤ Raija Tuulikki Saarni .DUMDVLOODQ 0DUWDW Ĺ¤ Sirkka Laalo 6.11. 5Ă&#x2039;QQLPĂ&#x2039;HQ 0DUWDW Ĺ¤ Lea Leismala 6.11. /LQQDQ 0DUWDW Ĺ¤ Anneli ItĂ¤lĂ¤ 8.11. SauYRQ 5XRQDQ 0DUWDW Ĺ¤ Irja Karinharju 9.11. 1DNNLODQ 1\N\PDUWDW Ĺ¤ Pirkko LĂ¤hteinen 3DUNDQRQ 0DUWDW Ĺ¤ Tuula Laine 20.11. 3HUWWXOD 8RWLODQ 0DUWDW Ĺ¤ Sisko Kananen 0DDQLQJDQ 0DUWDW Ĺ¤ Leena Hopeakoski $KWLDODQ 0DUWDW Ĺ¤ Marja Teppo 30.11. SyvĂ¤senvaaran Martat

3LULWDQ 0DUWDW Ĺ¤ Pirjo KymĂ¤lĂ¤inen 20.11. Tainionkosken Martat

90 VUOTTA | Pirkko Tuominen 6.9. RaMDPĂ&#x2039;HQ 0DUWDW Ĺ¤ Eeva-Liisa Koivisto 6.11. 9LUWDLQ 0DUWDW Ĺ¤ Alli Pudas 22.11. Pihlavan Martat 85 VUOTTA | Maila SjĂśblom 20.4. UuGHQNDXSXQJLQ 0\ Ĺ¤ Inkeri Hatakka 20.7. 7LHWĂ&#x2039;YĂ&#x2039;OĂ&#x2039;Q 0DUWDW Ĺ¤ Irja Karjalainen 16.8. 3DUVLDLVHQ 0DUWDW Ĺ¤ Vellamo EerikĂ¤inen 3LKODYDQ 0DUWDW Ĺ¤ Irma Sellgren 1XPPHODQ 0DUWDW Ĺ¤ Leena Rantala /DXQHHQ 0DUWDW Ĺ¤ Eila Kainulainen +LOWXODQODKGHQ 0DUWDW Ĺ¤ Pauli Mallat 26.11. Kuusankosken Herttamartat 80 VUOTTA | Eila Iivonen 12.1. TietĂ¤vĂ¤OĂ&#x2039;Q 0DUWDW Ĺ¤ Asta Laaksonen 27.7. UuGHQNDXSXQJLQ 0\ Ĺ¤ Onerva PetĂ¤jĂ¤niemi /DSSHDQ 0DUWDW Ĺ¤ Eeva Luoto 8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ĺ¤ Aarne Lummaa 0XRQLRQ 0DUWDW Ĺ¤ Maija Ahtiainen 7RLMDODQ 0DUWDW Ĺ¤ Oili Karvinen 9LUWDLQ 0DUWDW Ĺ¤ Helena Laustio 1XPPHODQ 0DUWDW Ĺ¤ Kirsti Jaakola $ODNRUNDORQ 0DUWDW Ĺ¤ Terttu Lindgren 4.11. LeppĂ¤vaaran MarWDW Ĺ¤ Terttu Airola ,PDWUDQ 0\ Ĺ¤ Kaarina Suhonen 6DNVDODQ 0DUWDW Ĺ¤ Sylvi Palmu 7XUHQJLQ 0DUWDW Ĺ¤ Marja Helena Autio .DUMDVLOODQ 0DUWDW Ĺ¤ Pirkko Viljanen 20.11. HautjĂ¤rven Martat Ĺ¤ Anja Isoluoto 23.11. Lokalahden MarWDW Ĺ¤ Hilkka Rautevaara 23.11. Pihlavan Martat 75 VUOTTA | Ansa Tolvanen 16.4.

8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ĺ¤ Toini Heinonen 8XGHQNDXSXQJLQ 0\ Ĺ¤ Anja Sinokki +DQNDVDOPHQ NN Q 0DUWDW Ĺ¤ Raija Koivisto 7HXYDQ 0DUWDW Ĺ¤ HelinĂ¤ Vevari 7HXYDQ 0DUWDW Ĺ¤ Liisa Peltonen .RXYRODQ 0\ Ĺ¤ Virve Laurila .DQJDVDODQ /LXNVLDODQ 0\ Ĺ¤ Terttu VĂ¤Ă¤nĂ¤nen ,WĂ&#x2039; 3RULQ 0DUWDW Ĺ¤ Elmi Huusela )RUVVDQ 0DUWDW Ĺ¤ Seija Lakimo 23.11. Kuusankosken HertWDPDUWDW Ĺ¤ Marja-Liisa Viljanen 26.11. Pihlavan Martat

65 VUOTTA | Eila Velling 14.7. TietĂ¤vĂ¤lĂ¤n

0DUWDW Ĺ¤ Anne Tamminen 27.8. RajamĂ¤HQ 0DUWDW Ĺ¤ Ritva RytkĂśnen 19.10. MaaQLQJDQ 0DUWDW Ĺ¤ Virva HĂ¤ikiĂś 30.10. KesNL -\YĂ&#x2039;VN\OĂ&#x2039;Q 0DUWDW Ĺ¤ Kirsti Leponiemi 9LUWDLQ 0DUWDW Ĺ¤ Marketta PitkĂ¤nen .RUSLODKGHQ 0DUWDW Ĺ¤ Marja-Terttu Pajarinen 26.11. Keski-JyvĂ¤skylĂ¤n Martat 60 VUOTTA | Outi Nurmi 16.8. Uuden-

NDXSXQJLQ 0\ Ĺ¤ Tuula Paakkola 9.10. Iin DVHPDQ 0DUWDW Ĺ¤ Marjo-Liisa Kaipainen 1XPPHODQ 0DUWDW Ĺ¤ Tea Itkonen 3RUYRRQ .DUMDODLVHW 0DUWDW Ĺ¤ Ulla-Maija Silosmaa 16.11. Keski-JyvĂ¤skylĂ¤n Martat

50 VUOTTA | Tarja LakkapĂ¤Ă¤ 18.6. TurWRODQ 0DUWDW Ĺ¤ Merja Saloniemi-Cryans %HOJLDQ 0DUWDW Ĺ¤ PĂ¤ivi SuurnĂ¤kki 25.11. KannusjĂ¤rven AlapĂ¤Ă¤n Martat Ĺ¤ Tarja NiemelĂ¤ 7HXYDQ 0DUWDW Ĺ¤ Sirpa Karhu 27.10. Lappeen My, HanhijĂ¤rven tr. 40 VUOTTA | Sari PĂ¤ivĂ¤ 2.11. Ahtialan

Martat 30 VUOTTA | Nina Ruuth 30.10. Pertun-

maan My

Vauvoja ÂťMiia ja Antti-Jussi KivistĂśn perheeseen syntyi pikkuveli 9.8.2018. Lapuan Martat onnittelee lĂ¤mpimĂ¤sti koko perhettĂ¤.

POSTIA ELĂ&#x201E;MĂ&#x201E;NMENOON ElĂ¤mĂ¤nmenosivuilla julkaisemme marttojen onnitteluja osanottoilmoituksia sekĂ¤ vauvauutisia. SyntymĂ¤pĂ¤ivĂ¤sankareita juhlitaan tasavuosin, mutta yli satavuotiaita vaikka joka vuosi. Yhdistykset ja yksittĂ¤iset martat voivat lĂ¤hettĂ¤Ă¤ ilmoituksia. Jos lĂ¤hetĂ¤t onnitteluja yhdistyksenne jĂ¤senten puolesta, pyydĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nsankareilta lupa nimien julkaisemiseen. HUOM! Martat-lehti ei ota tietoja jĂ¤senrekisteristĂ¤. Kaikki palstalle tulevat tiedot ovat yhdistysten tai marttojen itsensĂ¤ lĂ¤hettĂ¤miĂ¤. SyntymĂ¤pĂ¤ivĂ¤ilmoitukset julkaistaan siinĂ¤ lehdessĂ¤, joka ilmestyy lĂ¤himpĂ¤nĂ¤ merkkipĂ¤ivĂ¤Ă¤, ellei lĂ¤hettĂ¤jĂ¤ toisin toivo. Jos haluat ilmoituksen johonkin tiettyyn numeroon, ilmoituksen pitĂ¤Ă¤ olla toimituksessa vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kuukautta ennen ilmestymispĂ¤ivĂ¤Ă¤. Osanottoilmoitukset ja vauvauutiset pyrimme julkaisemaan seuraavassa mahdollisessa lehdessĂ¤, kun tiedot ovat saapuneet toimitukseen. Kuvia julkaisemme lĂ¤hinnĂ¤ vauvauutisten yhteydessĂ¤ ja yhdistysten juhlista. LĂ¤hetĂ¤ posti osoitteeseen lehti@martat.ďŹ tai Martat/ElĂ¤mĂ¤nmeno, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

60 | MARTAT 5 | 2018

60-63_elĂ¤mĂ¤nmeno.indd 60

28.9.2018 13.23

ELÄMÄNMENO

Yhdistykset juhlivat

Luovon Martat Hailuodosta viettivät 10-vuotisjuhlia Sinisen Pyörän Kievarilla. Mukana oli myös Pohjois-Pohjanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Taina Pirkola.

Ellen Svinhufvudin perustama yhdistys Toikkalan Martat juhli 90-vuotispäiväänsä. Martat kokoontuivat yhteiskuvaan Svinhufvudien komean kotitalon pihalle. Talo on avattu yleisölle korjaustöiden jälkeen, ja Toikkalan Martat hoitivat kesän ajan Ellen Svinhufvudin hyötykasvimaata. Kuvassa oikealla Etelä-Karjalan Marttojen toiminnanjohtaja Tuija Valjakka, joka piti juhlapuheen ja hänen vieressään Toikkalan Marttojen puheenjohtaja Tarja Nokelainen sekä Svinhufvudien suvun edustaja Sirkka Svinhufvud.

Marttaliiton kunniajäsen Eeva Erola juhli 80-vuotispäiväänsä 27.5. Härmälän Martat kävivät onnittelemassa.

Maaningan Marttojen kunniajäsen Taimi Nuutinen täytti 95 vuotta 17.8. Onnittelemassa hallituksen jäsen ja Taimin ystävä Ulla Savolainen.

Heimarin Martat Mikkelistä viettivät 55-vuotispäiväänsä Hotelli Heimarissa. Tilaisuudessa julkaistiin yhdistyksen historiikki, jonka motoksi sopii otsikko Heimarin Martat, Savo-Karjalan Marttapiiriliitosta marttailuun.

Kärkölän Korkeen Marttayhdistyksen jäsen Eija Paajanen järjesti 80-vuotisjuhliensa kunniaksi martoille näyttelyn taidokkaista nypläystöistään, joita hän on eläkepäivinään tehnyt. »

MARTAT 5 | 2018

60-63_elämänmeno.indd 61

| 61

28.9.2018 13.23

ELÄMÄNMENO

Osanottomme »Juurikan Marttayhdistyksen pitkäaikaisin jäsen Lahja Havukainen kuoli 82-vuotiaana 9.7.2018. Lahja oli yhdistyksemme jäsen ja sen kantava voima 63 vuotta. Hänelle oli myönnetty Marttaliiton hopeinen ansiomerkki ja 60-vuotismerkki. Hän toimi aktiivisesti Martoissa aina loppuun saakka ja suoritti opinhaluisena muun muassa Marttojen II-taitoavaimen vuonna 2014. Lahja oli myönteinen ja osallistuva martta, esikuvana meille muille. Hän oli perinteinen ja monitaitoinen maalaistalon emäntä, jonka kädentaidoista saimme nauttia maistuvina ruokina ja leivonnaisina sekä ihaillen hänen taidokkaasti tekemiään käsitöitä. Lahjaa lämmöllä muistaen ja ikävöiden Juurikan Martat

Tohmajärven Kemien Martat juhlivat 110-vuotista taivaltaan ja vierailivat perhospuutarha Botaniassa Joensuussa puheenjohtaja Anki Perkkiön johdolla.

Sonkajärven Martat juhlivat isolla porukalla 40-vuotista taivaltaan Sonkajärven seurakuntatalolla. Nautittiin hyvää suomalaista ruokaa ja kuultiin kauniita musiikkiesityksiä.

Tietävälän Martat juhlistivat 90-vuotistaivaltaan. Edesmenneitä puheenjohtajia muistettiin viemällä haudoille kukkakimput. Juhlassa pronssisen ansiomerkin saivat Ulla Virtanen ja Marja-Liisa Kostiainen, 60-vuotismerkin Inkeri Halso ja Inkeri Hatakka ja 50-vuotismerkin Seija Höyteinen, Marja Liisa Kostiainen, Eila Iivonen sekä Leena Pitkänen. Juhlassa nähtiin myös miesvoimistelua ja kuultiin musiikkiesitysten ohessa Itä-Hämeen Marttojen toiminnanjohtajan Tuulikki Uusitalon puhe sekä Marja-Liisan historiikki.

Oulujoen Martat aloittivat toimintansa 100 vuotta sitten Marttayhdistysten Oulujoen Ylikylien haaraosastona. Merkkipäivää kokoonnuttiin juhlimaan puheiden, muistelusten, kansanlaulukirkon ja lohisopan merkeissä. Ansiomerkein palkittiin seitsemän yhdistyksen pitkäaikaista, ahkeraa jäsentä. Kesällä yhdistys esitteli toimintaansa Turkansaaren ulkomuseoon järjestetyssä näyttelyssä, ja vieraskirjaan kertyi noin tuhat tervehdystä.

»Uudenkaupungin Marttayhdistyksen kunniapuheenjohtaja Aila Annikki Juselius (o.s. Varjonen) nukkui pois 84-vuotiaana 5.5.2018. Hän oli 47 vuotta vanhan yhdistyksemme perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1971–1983. Ailan puheenjohtajakaudella uuden yhdistyksen toiminta oli vilkasta. Tällöin aloitettiin monet yhdistyksen toimintaan vieläkin kuuluvat asiat, kuten monenlaisten kurssien, tapahtumien ja retkien järjestäminen, muonitusten ja kahvitusten hoitaminen ja taitomerkkien suorittaminen. Tuolloin yhdistykselle myös hankittiin lainattava astiasto. Aila Juselius oli mukana Marttaliiton valtuustossa 1982–87 sekä VarsinaisSuomen Marttapiiriliiton valtuustossa/ hallituksessa 1973–88 ja sen puheenjohtajana 1979–88. Hänen harrastuksiinsa kuului terveiden elämäntapojen vaaliminen, puutarhanhoito ja puutarhan antimien sekä erityisesti luonnonkasvien keruu ja käyttö. Ailaa kiitollisuudella ja lämmöllä muistaen Uudenkaupungin Marttayhdistys »Annikki Kaarnasto kuoli 96-vuotiaana 18.7.2018. Hän oli syntynyt Rantsilassa 13.6.1922. Hän aloitti marttauransa vuonna 1955 Haagan Martoissa ja oli perustamassa Helsingin Marttayhdistyksen Konalan Marttakerhoa 1963. Annikki toimi useaan otteeseen Konalan Marttojen hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana.

62 | MARTAT 5 | 2018

60-63_elämänmeno.indd 62

28.9.2018 13.23

Annikki oli idearikas ja positiivinen toimija, joka innosti muitakin kehittämään kerhon toimintaa. Erityisesti Annikki muistetaan matkojen järjestäjänä. Lähes kaikki Euroopan pääkaupungit tulivat käydyksi, jotkut useampaankin kertaan. Kohteissa oli aina tarjolla monipuolista ohjelmaa. Annikille oli myönnetty Marttaliiton hopeinen ansiomerkki. Hän oli Helsingin Marttayhdistyksen kunniajäsen ja Konalan Marttojen kunniapuheenjohtaja. Annikki Kaarnasto oli myös sotaveteraani. Hän oli toiminut lottana Oulun ilmapuolustuksessa. Annikkia lämpimästi muistaen Konalan martat »Hiltulanlahden Marttojen pitkäaikainen jäsen ja aktiivinen osallistuja Maija Kröger nukkui pois 92-vuotiaana 14.8.2018. Hän oli yhdistyksen jäsenenä 54 vuotta ja toimi muun muassa hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Hänelle luovutettiin viime vuonna yhdistyksen 90-vuotisjuhlissa 50-vuotismerkki. Maijan muistoa kunnioittaen ja häntä lämmöllä muistaen Hiltulanlahden Martat »Puijonlaakson Marttojen pitkäaikainen jäsen ja Savon Marttojen kunniajäsen Liisa Lehikoinen nukkui pois 90-vuotiaana 8.7.2018. Hän liittyi Puijonlaakson Marttoihin vuonna 1969 ja ehti toimia yhdistyksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana sekä hallituksen jäsenenä. Hän oli mukana aktiivisesti myös piirin toiminnassa ja osallistui toimikuntiin, Kuopion paikallisliiton toimintaan ja piirin 75-vuotishistoriikin tekemiseen. Hänelle myönnettiin Marttaliiton kultainen ansiomerkki vuonna 2006. Liisa oli oikea monitoimimartta, aina valmis osallistumaan ja tekemään. Hän hoiti yhdistyksen toiminnasta kertovaa valokuva- ja leikekirjaa, osallistui opintokerhoon ja suoritti kolme taitoavainta. Liisa osallistui aktiivisesti myyjäisja kummilapsitoimintaan ja innosti esimerkillään meitä muitakin. Liisaa kiitollisuudella ja lämmöllä muistaen Puijonlaakson Martat, Savon Martat »Yhdistyksemme kunniajäsen Seija Miettinen nukkui pois 84-vuotiaana 13.8.2018. Seijan muistoa kunnioittaen Länsi-Porin Martat.

T YÖSI JATKUU, K ALLE!

»Marttaliiton kunniajäsen, Kulosaaren Marttojen jäsen, ravitsemustieteen professori emerita, riemutohtori Maija Pekkarinen kuoli Helsingissä 18.8.2018. Hän oli syntynyt 20.5.1915 Kuopiossa. Maija Pekkarinen kävi koulunsa Kuopion tyttölyseossa ja oli kotikylänsä, Vehmersalmen Räsälän kylän, ensimmäinen naisylioppilas keväällä 1936. Juhannuksena 1942 hän valmistui talousopettajaksi Järvenpään kotitalousopettajaopistosta ja lähti konsulenttiharjoittelijaksi Viipuriin Karjalan Marttapiiriliittoon. Viipurissa ravintofysiologiaan perehtyneen Maija Pekkarisen vastuulla olivat kotitalousneuvonnan ohella koulukeittoloiden emäntien valmennus sekä sotilashallinto-osaston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan perustettujen Marttamajojen toiminnan valvominen. Kesäkuussa 1944 Karjala jouduttiin jättämään toistamiseen. Evakoidun väestön joukossa oli lähes 16 000 marttaa. Maija Pekkarinen lähetettiin puoleksi vuodeksi Pieksämäelle hoitamaan alueelle evakoitujen karjalaisten marttojen asioita. Vuoden 1945 alussa hän siirtyi Marttapiiriliiton toimiston mukana Helsinkiin ja jatkoi kotitalouskonsulentin työtä vuoteen 1950. Maija Pekkarinen jatkoi työn ohessa opintojaan Helsingin yliopistossa. Väitöskirjan aiheena oli Tutkimuksia maalaisväestön ravinnosta eräissä Itä- ja Länsi-Suomen pitäjissä. Hän oli ensimmäinen kotitalousaineissa väitellyt tohtori. Siitä alkoi mittava ja ansiokas akateeminen ura, johon mahtui paljon sekä kotimaisia että ulkomaisia työ- ja luottamustehtäviä. Marttatoiminta säilyi Maija Pekkarisen rakkaana harrastuksena läpi elämän. Luottamustoimissa ansioituneelle Maija Pekkariselle myönnettiin Marttaliiton kultainen ansiomerkki vuonna 1965. Marttaliiton kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 1977. Marttaliitto kunnioittaa Maija Pekkarisen muistoa ja kiittää siitä merkittävästä työstä, minkä hän teki järjestön hyväksi yli 70 vuoden ajan.

»Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä menehtyi äkillisesti 11.9.2018. Könkkölä tuli suomalaisille tutuksi ensimmäisenä vaikeasti vammaisena kansanedustajana 1980-luvulla. Läpi elämänsä hänen tärkeä työnsä oli ajaa kaikille yhdenvertaista oikeutta itsenäiseen elämään sekä Suomessa että maailmalla. Itsenäinen elämä ei ole sitä, että kaikki tehdään itse, vaan oikeutta valita ja osallistua päätöksentekoon. Kalle oli kotonaan yhtä lailla diplomaattipiireissä ja korkean tason konferensseissa kuin heikoista heikoimpien parissa. Kehitysmaiden vammaisten naisten asema oli erityisen lähellä hänen sydäntään, ja hän otti siipiensä suojaan mm. etiopialaisen naisjärjestön EWDNA:n yli kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2015 Kynnys ry ja Kalle kutsuivat Marttaliiton mukaan yhteistyöhön Etiopiaan kehittämään ruoanvalmistustyöpajoja ja ravitsemusosaamista vammaisten naisten parissa. Hän innosti järjestämään martoille etiopialaisen ruoan kursseja ja jäsenmatkaa Etiopiaan. Kallen kanssa työskennellessä olemme oppineet esteettömyyden huomioimista myös kotimaan kurssitoiminnassamme. Martat muistavat Kallen huumorintajuisena ja sinnikkäänä periaatteen miehenä. Hänen työnsä kantaa hedelmää kauan. Terhi Lindqvist, Marttaliitto

MARTAT 5 | 2018

60-63_elämänmeno.indd 63

| 63

28.9.2018 13.23

MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s. 52.

64 | MARTAT 5 | 2018

64_ristikko.indd 64

28.9.2018 13.24

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 5/2018?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

Marttojen some-kanavissa on kuhinaa ja kymmeniä tuhansia seuraajia. Seuraa, tykkää, kommentoi! Katso myös Youtube/MartatTV.

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 10 kpl Marttaruutu-muistikirjaa. PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun. Osoitteenmuutos alkaen

201

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.ﬁ tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

MARTAT 5 | 2018

65_kuponki.indd 65

| 65

28.9.2018 13.24

LUKIJALTA

”Lehdessä oli paljon hyviä ohjeita ruuista, leipomisesta ja keppihevosen ohjeet, kiitos niistä.”

TOIVON JUTTUJA NÄISTÄ AIHEISTA:

W W W. M A R TAT. F I

4 2018

TERVEISIÄ LUKIJALTA

Mielenkiintoista olisi tapakasvattajan haastattelu, missä peruskäytännöt aterioimisesta ja luonnonalueiden siistinä pitämisestä.”

MARTTAJÄRJESTÖ 119 VUOTTA | 1899 – 2018

”Toivotaan että sieniä vielä putkahtelee.” ”Odotan aina kovasti Martat-lehteä. Joskus se on täynnä hyvää asiaa, lähes aina, mutta joskus ei kiinnosta. Toivoisin lisää perinnekäsitöitä ja erilaista taideharrastustietoutta.” ”Lehdessä tällä kertaa paljon minua kiinnostavia juttuja. Muutenkin lehden ulkoasu on pirteä. Hyvälaatuisia kuvia, selkeästi erottuva teksti.”

”Lehti oli valtavan ihana sisällöltään ja neuvoiltaan. Sienijuttukin vei mennessään ja metsään teki mieli. Tosin huonolta sienisato näyttää.” ”Monipuolinen, värikäs lehti, jossa on paljon ajankohtaista ja kiinnostavaa tietoa.”

Perhe ja puutarha

Itsenäinen elämä edessä: Miten opiskelijan rahat riittävät?

”Haluaisin kuulla enemmän juttuja paikallisista martoista. Olen pohjoisesta kotoisin ja siellä marttailen, mutta olisi kiva kuulla juttuja esimerkiksi Itä-Suomen Marttojen touhuista. Niistä voisi saada ideaa omaan marttaryhmään.”

NINA PETELIUS-LEHDON UNELMAT TOTEUTUIVAT

3 | Martat 1 • 2010

Lähetän terveisiä kaikille martoille, etenkin iäkkäille. Itse olen liittynyt 16-vuotiaana, kaksi kertaa ollut puheenjohtajana – 12 vuotta. Tänä vuonna 70 vuotta.”

”Helppoja käsityöohjeita!” ”Helppoja ruokaohjeita” ”Kirjaesittelyjä ja kirjailijoiden haastatteluja, elämäkertoja” LAUR A RII HELÄ

”Olen joutunut olemaan työni vuoksi paljon iltoja poissa kotoa, enkä ole päässyt mukaan marttayhdistykseni toimintaan. Aion järjestää elämäni nyt paremmin ja lopetan työn toisella paikkakunnalla. Siten pääsen jatkossakin paremmin mukaan Marttoihin.”

”Purkkivitamiinien terveysvaikutuksista. Onko niistä mitään hyötyä?”

Suuria tunteita sienimetsässä

MITÄ MIELTÄ?

Vähiten kiinnostivat sieniartikkelit, koska en syö enkä kerää sieniä. ARKI SUJUVAKSI

Martat-lehden 3/2018 suosituin juttu oli Tuhkimossa tuetaan toipuvaa. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl marttamukeja. Mukin saivat Kirsti Kamppi Kinkomaalta, Aune Ojakoski Hallista, Tuula Rinkinen Enonkoskelta, Taija Roininen Porista ja Marita Wuorisalo Valkeakoskelta.

– Kokkaamisessa onnistumisen kokemukset ovat käsillä tässä ja nyt, sanoo kotitalousasiantuntija Ringa Nenonen (keskellä).

TUHK IMOS SA TUETAAN TOIPUVAA Hoitokoti Tuhkimossa arjen taidot ovat osa kuntoutumista. Tavoitteena on oppia pitämään hyvää huolta itsestään ja kodistaan. – Ruokaa tehdessä ikävät asiat unohtuvat, sanovat kurssilaiset. »

IRENE PAKKANEN //KUVAT RIIKKA

HURRI

» 42 | MARTAT 3 | 2018

MARTAT 3 | 2018

| 43

RIIKKA HURRI

KIITOS PAL AUTTEESTA

»Sienireseptit vaikuttivat herkullisilta, testiin menee. »Liikaa reseptejä. »Ruokaohjeet on kivoja. Myös leivontaohjeita saisi olla enemmän. »Lehti aktivoi monenlaiseen tekemiseen. Antaa neuvoja ja pitää terveydestä huolta. »Martat-lehti on ihana lehti. Tykkään! »Uutena Marttajäsenenä lehti on mielenkiintoista luettavaa.

66 | MARTAT 5 | 2018

66_lukijalta.indd 66

28.9.2018 13.25

SHUTTERSTOCK

Kodin toita

UUSI ALKU

Tehtävä

Ikkunoiden pesu

Varaston siivous

Lattialistojen puhdistus

Kodin tärkeät paperit järjestykseen

Ovet ja ovenkarmit pyyhitään

Vaatekaapit järjestykseen

Lämpöpatterit pyyhitään

Rikkinäisten vaatteiden korjaus

Vuodevaatteiden tuuletus

Turhat tavarat kierrätykseen

Ikkunaverhojen tuuletus

Ongelmajätteet kierrätykseen

Lieden puhdistus

Muuta:

Uunin puhdistus Uunin taustan puhdistus Astianpesukoneen puhdistus Veitsien teroitus Kalkin poisto: kahvinkeitin Kalkin poisto: vedenkeitin Jääkaapin pesu ja järjestely Pyykinpesukoneen puhdistus Lattiakaivon puhdistus Suihkuverhon pesu

MARTAT MARTAT51 || 2018 2017

| 67

Käsityön juurilla » Vuoden odotetuin käsityö- ja designmessutapahtuma » Uudistunut ohjelma- ja tapahtumakokonaisuus » Yli 700 näytteilleasettajan upeat tuotteet » Nähdään Marttaliiton osastolla C1108

Tule porukalla ja säästä! Osta ryhmäliput ennakkoon: www.kadentaidot.ﬁ

16.–18.11.2018 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Pe 10–18 • La 9–18 • Su 10–17