Martat-lehti 6-2023

6 · 2023

ESTER STÅHLBERG OLI ENSIMMÄINEN MARTTA PRESIDENTINLINNASSA IRJA ASKOLA: ”NYT SAAN HIDASTAA TAHTIA” JUUREKSIA JOULUPÖYTÄÄN

ON KUKKIEN AIKA

1 kansi6-23-valittu.indd 3

17.11.2023 13.25

SE TUNNE, KUN L A H JA PA K E T T I KO L A H TA A

JOHN CRANKO – SERGEI PROKOFJEV

Romeo ja Julia Baletti 20.1.–7.2.2024 FRANCIS POULENC

Karmeliittasisaret Oopperan ensi-ilta 26.1.–23.2.2024 PJOTR TŠAIKOVSKI

Jevgeni Onegin Ooppera 9.2.–19.3.2024 KRZYSZTOF PASTOR – WOJCIECH KILAR

Dracula

Baletin ensi-ilta 1.–23.3.2024 GIUSEPPE VERDI

Simon Boccanegra Oopperan ensi-ilta 22.3.–26.4.2024 JOHAN INGER – GOYO MONTERO

Stravinsky-ilta

Baletin ensi-ilta 19.4.–18.5.2024

L A H J A PA K E T T I K AHDELLE ALK AEN 146 € Sisältää kaksi lippua parhaille permantopaikoille sekä väliaikatarjoilut. Kampanja on voimassa 21.12. saakka.

oopperabaletti.fi

2 ilmoitus Suomen Kansallisooppera 6-2023.indd 2

17.11.2023 13.25

RITVA TUOMI

LAURA RIIHELÄ

8 ¹ ÀA 16

24

Hyasintissa on joulun tuoksu – ja aineksia erilaisiin asetelmiin.

SISÄLTÖ

6/2023 4 5 6 8 12 14

MUSEOVIRASTO

KERTTU MALINEN

Presidentti K.J. Ståhlbergin vaimo Ester oli martta. Hän tuki puolisoaan tämän työssä ja osallistui edustustehtäviin. Seuraajilleen Ester jätti yhteiskunnallisen vaikuttamisen perinnön.

26 3 sisältö6-2023.indd 3

30

Eväsretken huilihetkellä on kiva istahtaa lämpimälle alustalle. Kierrätysmateriaalit ovat omiaan tähän ompelutyöhön.

Marttakartta Pääkirjoitus Lukijalta ”Nyt saan hidastaa tahtia” Martta suosittelee Kannessa Emmi Lukkarila: Siivoan ja koristelen rennolla mielellä 16 Juurekset juhlatuulella 24 Kukkien aikaan 26 Martta maan äitinä 30 Huilataanpas hetki!

32 Pyykin paikka 34 Pistä pyörimään pussissa 35 Luvassa lämpöä 36 Lahja, joka ei kuormita 38 Varautumisen taitoja naapurin seurassa 42 Tahtoa on, mutta onko osaamista?

44 Martan lakitieto: Mitä tapahtuu oikeudenkäynnissä?

46 Minun viherkasvini: Palmuvehka ja maljaköynnös 48 Yhdessä & yhdistyksessä 52 Ajankohtaista jäsenmaksusta 54 Opintopisteitä Martta-akatemiasta 56 Martat-lehden sisällys 2023 57 Äänestä paras kansi 58 Monessa mukana 62 Elämänmeno 64 Marttaristikko 66 Netissä nyt 67 Viekas: Haitalliset vieraslajit vaativat huomiota edelleen KANNEN KUVA KERTTU MALINEN STAILAUS ANNA KARMILA Emmin asu: Paljettimekko ArtistiAsu, korvakorut Muotikuu.

17.11.2023 13.26

TEIPPI ESTÄ Ä OIKOSULUN

Älä säilytä käytettyjä paristoja ja akkuja pitkään kotona. Peitä niiden virtanavat teipillä ja vie keräyspisteeseen. Paristoissa ja akuissa on aina jäljellä hieman sähkövarausta, ja jos virtanavat osuvat metalliin tai toisiinsa, voi seurauksena olla oikosulku.

LUE LISÄÄ: zombiakku.fi

KUNTOMARTAN

vinkki

Ulkoilmaihminen: Teroituta luistimet NYT!

SÄ ÄNTÖ NUMERO YKSI Kun haluat parasta viherkasveillesi, muista tämä: älä kastele liikaa talvella! Vuoden pimeimpänä aikana viherkasvien kasvu on pysähdyksissä. Jos lorotat vettä ruukkuihin kuten kesällä, kasvi kärsii, sillä likomärkä multa on ilmatonta. Kasvualustan pitää kuivahtaa välillä.

Arvioi mullan kosteutta näin: Paina tulitikku ruukun multaan ja nosta ylös. Mitä enemmän tikkuun jää multaa, sitä kosteampaa multa on. Jos tikku nousee mullasta puhtaana, voi kastella – maltilla.

Vinkin antoi Biolan.

JÄRJEST YSMIES

Siivoa jääkaappi, ennen kuin jouluruoat asettuvat taloksi. Tutki kaapin sisältö joka sopukkaa myöten. Jos löydät vanhentuneita tuotteita, pistä ne biojätteeseen. Pyyhi hyllyt, lokerot, ovi ja kädensija puhtaiksi siivousliinalla.

A JAN KUVA

Nuorissa on tulevaisuus! Uudenkaupungin Marttojen nuorin jäsen, Heidi Helen (10), on ollut mukana jo pari vuotta. Hän on kolmannen polven martta.

Myös mummi ja äiti ovat jäseniä.

4 | MARTAT 6 | 2023

4 marttakartta6-2023.indd 4

17.11.2023 13.26

MARTAT 6/2023 121. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2023.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 35 882 (LT 2021) Tilaukset: jarjestosihteeri@martat.fi, p. 050 511 8099. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

PÄÄKIRJOITUS 27.11.2023

Elämäni joulubiisi SAIN OSALLISTUA syksyllä Elämäni biisi -ohjelmaan, jossa jokainen vieras tuo yhteiseen pöytään hänelle tärkeän kappaleen. Vuorollaan kaikki arvailevat, kenen laulusta on kyse. Ohjelmaa rakastetaan; kyseistä jaksoakin seurasi 1,2 miljoonaa katsojaa. Suosion salaisuus perustuu jaettuihin muistoihin ja merkityksellisiin tarinoihin.

OHJELMA INNOSTI minut pohtimaan, mikä olisi Elämäni joulubiisi. Entä mikä on sinulle kaikkien aikojen joululaulu?

Kysyin asiaa Lounais-Suomen Marttojen kotitalousasiantuntija Sari Rainingolta. Hän nimesi joulubiisikseen Joulumaan: ”Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä.” (sävellys Katri Helena, sanat Juha Vainio) TÄMÄ SUOSIKKILAULU kätkee tärkeän sanoman; joulumieli asuu sisällämme.

Se, mitä kaipaamme ja mistä syntyy muistoja, on yksinkertaista ja ainutlaatuista: Joulurauhan julistus, hiljaisuus, musiikki, tuoksut, maut. Perinteitä, jotka kantavat yli sukupolvien.

MINUN RAKKAISIIN lapsuusmuistoihini kuuluu joulukuusi: haimme sen isäni

ja veljeni kanssa Helsingin Töölön torilta. Toinen muisto liittyy kinkun paistoon: se kesti yön yli ja oli äitini vastuulla. Omassa perheessäni tärkeitä perinteitä ovat haudoilla käyminen, kynttilän sytyttäminen, miehen keittämä joulupuuro ja tunnelma, jota kannattaa vaalia herkästi. Joulupöytää rakennetaan hartaasti, mutta nykyisin vähemmän on enemmän. Äitinä rakastan hetkeä, kun nuoret lukevat jouluevankeliumin ennen ateriaa.

4041-0619 Painotuote

KYLÄILIN SYKSYLLÄ Emäntälehden entisen kolumnistin, emeritapiispa Irja As-

kolan luona. Haastattelin häntä tämän lehden juttuun yhdessä pari- ja perhepsykoterapeutti, tietokirjailija Heli Pruukin kanssa. Saimme jakaa Askolan uutta elämänvaihetta ja siihen liittyviä muutoksia. ”Jos mistään ei luovu, ei uutta mahdu tilalle. Tavoitteena on syvemmän tasapainon löytyminen”, sanoi Irja viisaasti.

Olisiko tässä meille Elämämme joulun sanomaa?

MARTAT

Rauhallista ja henkisesti rikasta jouluaikaa!

on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. www.martat.fi

Hyvästä arjesta parempi maailma

5 pääkirjoitus6_2023.indd 5

Marianne Heikkilä Marttaliiton pääsihteeri//marianne.heikkila@martat.fi

Martat 1/2024 ilmestyy 5.2.

17.11.2023 13.26

LUKIJALTA

Kansikuva Ɔ nostettiin. Ruokareseptit ja käsityöohjeet eivät olleet minua kiinnostavia. » On niin hyvä lehti, että vaikea päättää, mikä on paras juttu. Tulee luettua tarkkaan ja säilytettyä parhaita lehtiä.

Mahtava lehti. » Koko lehti oli täynnä kiin-

» En havainnut yhtään epä-

kiinnostavaa juttua lehdessä.

Hyvä lehti, jossa oli myös kiva kirjoneulekuvioinen sukkaohje. Sukkaohjeet kiinnostavat erityisesti. » Kierrätysjutut kiinnostavat.

Toivoisin lisää ohjeita nopeista, helpoista arkiruuista kiireen keskelle.

nostavaa asiaa. » Hyvä lehti. Luin kannesta » Hyviä juttuja. Löytyy kaikille

kanteen.

jotain kiinnostavaa. » Hyvät yhdistykset, lähettä» Tomaattihillosta tuloja oli

hyvä kirjoitus. » Lehti todella kiinnostava, vien sen tyttärelle luettavaksi. Olen uusi jäsen ja Marttojen historia oli tärkeää luettavaa. Kiitos! » Eniten kiinnosti juttu Kun

toimittiin uhkan torjumiseksi. Siksi, että historian tuntemus auttaa ymmärtämään myös tämän ajan tapahtumia, etenkin Venäjän osalta. Raja hirmuvallan kanssa on myös riski.

kää Monessa mukana -sivuille jotain muita kuvia kuin ryhmäkuvia! Edellisessä lehdessä oli kivoja mm. ryijykuvat, kakkukukat ja pöllöaskartelu. On kiva nähdä, mitä kaikkea yhdistyksissä puuhataan, ja kuvista saa ideoita omaan yhdistykseenkin. Tai ottakaa kuvia, joissa ihmiset tekevät jotain, kuten oli melontakuva edellisessä lehdessä. Pois porukan pönötyskuvat! Kukaan muu ei tunne kuvan henkilöitä kuin oma pieni ryhmä. » Hyvää syksyn jatkoa ja jak-

samista vaikeina aikoina.

» Puuro-ihmisenä sattui sil-

» Lehden mielenkiintoisin jut-

mään graham-mustikkapuuro, jota tulikin sitten tehtyä.

Sukulaispoika tuli koulusta ja maistoi eka kertaa puuroa.

Hyvää oli ja lisää otettiin. Kalliin sähkön aikana olen ottanut takan käyttöön ruuanvalmistuksessa. Monet pataruuat, uuniperunat ja puurot kypsyvät takassa ”omia-aikojaan”.

Puolukka-ruispuuro on yksi lemppareista. Kiitos hyvistä ohjeista ja vinkeistä.

tu oli Tuttu linja, uusia painotuksia eli pohjoismaisten ravitsemussuositusten esittely.

Lihan osuus senkun kutistuu ja niin leikkeleet kuin makkaratkin kuuluvat pahiksiin, joita ei sopisi käyttää. Mutta mitä tilalle?? Kaivattaisiin kovasti uusia vinkkejä, maistuvia sellaisia.

» Kiinnostavin juttu oli Minun

viherkasvini s. 46–47. Ystävälläni oli posliinikukka jota ihailin, en ole nähnyt muilla kukkaa.

» Oikein hyvä lehti jälleen

kerran. Uutena tuli tuo Martat-sovellus, joka meni kyllä heti käyttöön. Paljon hyvää tietoa sieltä löytyi.

» Kiitos historiallisten martta-

» Lehden kiinnostavin juttu on

» Laittakaa lisää näitä ihania

sivulla 42–43. Hienoa, että Lucina Hagmanin hauta kun-

aiheiden esilletuomisesta.

vanhoja neuleohjeita! Puikot kohta suihkaa!!

» Viime lehdessä oli tämä ohje. Vaihdoin vain värejä. Kiva kun on malleja! Kiitos!

Ritva Harjuveteläinen Leppävirran Martat

6 | MARTAT 6 | 2023

6 lukijalta6-2023.indd 6

17.11.2023 13.27

lukijoille Tilaa Kotiliesi itsellesi tai lahjaksi!

5 kk n

V ai

49 €

Tällä tarjouksella säästät 70,50 €.

l + saat kolme lahjaa

HETI! TILAA säksi li Korun e: sinull

K

otilieden lämpöä – itsellesi tai lahjaksi läheiselle!

Hyvän H än arjen asiantuntija asiantun täynnä ihanaa inspiraatiota: käsitöitä, sisustusta, t sta puutarhoja jja valloittavan hyvää ruokaa arkeen ja juhlaan: arkistossa yli 7000 ruokareseptiä. Kotiliesi kannustaa nauttimaan!

Lue aidot tarinat suomalaisten elämästä ja puhuttelevat henkilöhaastattelut. Löydät sinunkin elämääsi koskettavat ajankohtaisjutut ja aiheet, vinkkejä arjen solmujen avaamiseen, häivähdyksen nostalgiaa sekä upean määrän ristikoita ja tehtäviä.

SCANDINAVIAN DESIGN

Puolukka-kaulakoru A iA Assi Arnimaa i aan nk korusta välittyy äli luon l on nnonläheisyys, nnonläheisyys läh äh h i metsien m i taika ik j taiteilijan kyky tulkita luonnon muotokieltä. ja m

TILAA HETI KÄTEVÄSTI NETISSÄ: tilaus.kotiliesi.fi/martatjoulu

• 925/1000 sterlinghopeaa, mukana aitoustodistus ja korurasia.

• Riipus: n. 13 x 40 mm, ketju: sääd dettävissä 42 / 45 / 47 cm • Korukiven väri: Bordeaux

Puhelintilaukset: (09) 156 665 · ma-pe klo 8:00-19:00

✃ Irrota tästä ja postita heti ✃ Irrota tästä ja postita heti ✃ Irrota tästä ja postita heti ✃

TILAUSKORTTI

2298/23

POSTIMAKSU MAKSETTU

Kyllä: käytän Martat-lehden lukijoiden erikoistarjouksen hyödykseni. ✃ Irrota tästä ja postita heti ✃ Irrota tästä ja postita heti ✃

Tarjous Tarjous uss kosk kos eee vain i uusiia tit lauksia lauk auk ukksia, sia, ulkomaan ulko maan til tilauks auksiin iinn lisäätään tään post pos ppo o iimak maksu su. Tila T ajal ajalla la on on oikeu oikeus peruuutta taa tiilaus ta a s 144 vuor o oka okaudden ku essa kulu s a. Ja J tkuva tilaus jatkuu automa o attisesti kiinte i änn tarjo arr usjakson jälkeen kull k oinkinn voimassa ssaaolev e aan tilaushi s ntaan. Seura u avan tila ill usja s kson k hinnta on voimas i im saolllee an hinnaston olev ole on muk on m aine ainn n hinta ain t vast astaava ast aa lla tilauspituudella aa e kui ell ella uinn ui eensi ens en n immäi ä nen nee tarj a ousjakso aksoo. Ti Tilaus l us laus vvoi vo o pä ppäät ä tyä t aikaaisin i taan taan a ens nsim imm mäis ä en kiint äis kiiin in eeän än tarjousj u jakso ks n lopu pussa. ssa saa Voimass asssaole ass ssaoleevan vvaa jatk jatkuvan a uv atk uvan uva vvaa ti uksenn vo tila voi ki k inte nntte t än ä tarjo rjrj usja j kson onn jäälkeen enn irti rtiisano s a 30 päi ääivän irti rtitisano tisan sano sa an misa m jall jalla. Tilau Tilauksee ilau laukse ksee eeeen lliitty itty tyy y mak uvel maks mak u voll uv uve o lisuu s s, ellei lei sit s ä ol oe eeril rililise lisesti isestiti määr ä itel itelty näyte itelty näyte y tilaauukksekssi. Paper ape ppee ilas las aasskuis kuissttaa veeloi oitam tamm m e mm käsiitte tttel tee y-- ja ja po postit s usku usskulut luut 4,9 lut ,99 0 €. € S lis Sa Saa Saat isätie ätieettoja tojja mak maksutt sutt tttoomissta sta vaihtoeh vaih toehdois oehdois doi ta otava av med av medi d aa.fi/ fifi// assiaakasp aasia kaspalve spalve a lu. u Tila l ajal ajalahjo ahjoja ahjo jja on rraajoit joit oittetus etus ussti. tit JJo Jos os t uksi tila ks a tulee ksi tuleee enem ne männ ja lahja ne lahja hja jat ja l uvat lopp vatt kes kesken, kenn toi ken, t mita t mme mee tila lallee tois ois i enn tuott tuott uottee een. ee een e Lah Lahja ja l tetä lähe tetään än noin oiin in kolm kolm l eenn viiko iiko k n kuluuessa siiitä, tää, kun kun tila ku t usma sma m kksu kssu onn kkokon okonaan aann m maks kssettu ettu,, lisä ettu lisäla lahja ahja hjaa post s itet itetaan aan ttilaaaj ajallle ajal le välit älittömä äl tömä töm öm ömä ömästi öm mäst sti. ssti titi Nout utamat amat am matta t jääne ta ä ititä ää tä lahj ahj hjjoja oojja ja ei ei lähe ähe h tetää uud u elle elleen. el en Ota amed Otav ame media iaa voi käytt äyyttää tilau ilauksen lauks ksen ssee yhte hteeyydes htey desssää saatu a ja yhtey yhtey teystie stie ieetoja tooja toj oojja j sam sama a ankal n tais nkal taisten teen tuo te tuot uotteid teid eidden eiden en sähk ssäh sä ähkkööise seenn su suora uoraam mark arkkino k inti intiin int in jjaa asiak a as ak a est asvi esti s nt ntää ttäänn. Voit ainaa kkiel ki ie täää sähkköis ö sten öist enn suora u ma m mark kinooiin inti ntii- ja asiiakassvies viestien vi tien llähe hetttä ttäm täm misen ise is sen vvieestis tiissä tis sssää oleva evan kkiel iel elttol toli to olinkin kkii kau kautta tta tai aii yhte h yden hte y ot otol tol to ola asiak asiak siakas asppalve as aspa asp alvel veluumm uumm uum umm mme. e. Lisät Lisät issätieto toja ja ja tie os tiet osuo su jas jase ase as selos lost osteess os e a Otavam essa Ot O avam v edia ed a. fi//tietos fi/ti ossuoja uoj .

ri alente seinäk n e d e 4 Kotili lle 202 en vuo de allin lm e n n sekä tu aalla 11/23 Joulu M hti.

-le

7 ilmoitus Otavamedia 6-2023.indd 2

■ ■ ■

Tilaan 5 kk Kotiliedet (11 numeroa) VAIN 49 € (norm. 119 119,50 50 €). € Voin maksaa tilaukseni kahdessa erässä: 2 x 24,50 €. Tilaus alkaa tammikuun 2024 nrosta.

Saan lahjaksi 129,00 € arvoisen Puolukka-kaulakorun.

A TÄY TÄ J ETI! I H Saan paluupostissa 2 lisälahjaa: Kotilieden seinäkalenterin 2024 A T I POST sekä joulun tunnelmaan upeasti virittelevän Joulu Maalla -lehden.

» LEHTI TOIMITETAAN OSOITTEESEEN: Etunimi:

ID: 227 561

OT: 1648777

Sukunimi:

Lähiosoite:

Postinumero ja toimipaikka:

» LAHJAN MAKSAJA (ja tilaajalahjan saaja) Etunimi:

Sukunimi:

OTAVAMEDIA AVAMEDIA Tunnus 5005030 00003 VASTAUSLÄHETYS

Lähiosoite:

Postinumero ja toimipaikka:

Sähköpostiosoite:

17.11.2023 13.27

”NYT SAAN HIDASTAA TAHTIA”

– Vanhenemiseen liittyy paljon luopumista, mutta jos mitään ei jätä pois, ei uutta mahdu tilalle. Tavoitteeni on entistä syvemmän tasapainon löytäminen. Työstämättä jääneitä asioita voi vielä työstää, pohtii Irja Askola.

8 | MARTAT 6 | 2023

8-11 henkilö-6-2023.indd 8

17.11.2023 13.28

Uusi elämänvaihe merkitsee Irja Askolalle luopumista – myös suorittajan ja kiltin tytön roolista. Ajatus elämän rajallisuudesta tuo arvokkuutta jokaiseen päivään.

MARIANNE HEIKKILÄ JA HELI PRUUKI // KUVA JANI LAUKKANEN

”T

ervetuloa keljaani!", emeritapiispa Irja Askola (70) toivottaa heleästi avatessaan huoneensa oven Haagan Helander-kodissa Helsingissä. Hän asuu huoneessaan itsenäisesti, mutta saa talossa päivittäiset ateriat ja siivousapua.

Aamulla Irja on syönyt haudutettua ruispuuroa voisilmällä.

– Saan täällä ihania ruokia, jotka tehdään talossa itse. Ja joku on kuulolla, jos jotain sattuu. Se on tärkeintä, Irja pohtii.

– Minulle on tullut vanhuuden vaivoja, eikä ole enää ihan turvallista elää yksin.

Yksin ei tarvitsekaan olla, jos ei erityisesti halua. Alkuviikosta oli yhteislauluhetki ja tänään Irja on pyörähdellyt päivätansseissa. Vientiä riitti.

– Minähän olen täällä nuorimmasta päästä, ei ole edes rollaattoria vielä, Irja nauraa.

OIKEA PÄÄTÖS Uusi elämänvaihe on merkinnyt Irjalle suurta muutosta, joka ei ole ol-

lut hänelle helppo.

– Tämä on vielä tällaista totuttelua, sillä olen asunut valtaosan elämästäni yksin ja itsenäisesti. Olen havahtunut siihen, että en ole vain ikääntymässä vaan jo ikääntynyt. Vanhenen, silmät hämärtyvät, polvet hapertuvat eivätkä enää parane. En olisi kolme vuotta sitten voinut kuvitellakaan, että muuttaisin jo nyt palvelukotiin. Tämä oli oikea-aikaisesti tehty oikea päätös. Silti se vaatii sopeutumista ja hyväksymistä.

Kaikki kanssa-asujat ovat ikääntyneitä. Irjalle onkin tärkeää tavata myös nuoria ihmisiä.

– Haluan seurata aikaani aktiivisesti ja kaipaan älyllistä keskustelua. En enää muuta täältä itsenäiseen asumiseen. Olen tullut kasvokkain sen todellisuuden kanssa, etten tiedä, kuinka kauan olen täällä, ja seuraava yksiö on luultavasti arkku. Se ajatus tuo arvokkuutta ja perspektiiviä näihin jäljellä oleviin päiviin ja vuosiin.

Haastattelun mittaan useampi asukas tulee kysymään Irjalta neuvoja tai tietoja: ”Milloin iltahoitaja tulee?”. Irja vastailee ystävällisesti, mutta toivoo samalla, että oppisi vihdoin vapautumaan suorittamisesta ja toisten kannattelusta. Hänen ei tarvitse olla hoitaja palvelukodissa, vaan asukas muiden joukossa.

KUTSUMUSTYÖ UUVUTTI Irja Askola oli ensimmäinen nainen piispanvirassa Suomessa.

Hän on tehnyt huikean uran ja antanut paljon muille. Hän tunnistaa itsessään suorittamisen mentaliteetin, kiltin tytön syndrooman, joka yhdistää monia naisia.

Teresa on kiitollinen siitä, että on löytänyt paikkansa – Olen harhautunut siihen kuvitelmaan, että saan kiintymystä muilta vain suorituksismarttayhteisöstä. tani; että kiintymys liittyy siihen, mitä minä teen, eikä siihen, kuka olen. Olen pohtinut, – Tunnen itseni paremmaksi voiko tätä ketjua katkaista. Pelkäänkö, että minusta tykätään vain, jos miellytän toisia, ihmiseksi olemalla martta. hymyilen ja vastaan myöntävästi kaikkiin pyyntöihin?

»

MARTAT 6 | 2023 | 9

8-11 henkilö-6-2023.indd 9

17.11.2023 13.28

MARKKU PIHL AJA / KIRKON KUVAPANKKI

ka kalenteri on aina täynnä? Kun pysähdyin vauhdista, tuli romahdus, posttraumaattinen reaktio.

Vahvojen naisten on usein vaikeaa ottaa apua vastaan. Irja asui yksin ja teki pitkiä työpäiviä. Oli hankala hahmottaa, kenelle voisi näyttää uupumistaan tai kiukkuaan. Työtovereille Irja ei halunnut niitä kaataa.

– Vasta kun on liian myöhäistä, havahtuu avun tarpeeseen – tai hakee huonoja vaihtoehtoja avukseen. Nyt rakastan sanaa hauras. Silti en ole vieläkään hyvä ottamaan vastaan.

PIKKUAIKUINEN KANTOI VASTUUTA

Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola oli ensimmäinen nainen piispanvirassa Suomessa. Kuva on hänen lähtömessustaan Helsingin Tuomiokirkossa 31.10.2017.

On tärkeää oppia löytämään rajansa, ettei uuvuta itseään. Irja tietää sen nyt.

– Piispana rakastin työtäni, mutta vasta sen jälkeen tajusin, kuinka paljon olin antanut – enemmän kuin olisi ollut viisasta. Olin sairastunut vahvuuteen ja luulin, että on pakko aina jaksaa.

– Ajattelin, että tämä on koko persoonalla tehtävää työtä, kutsumustyötä. Ka-

dun, että en oikein osannut rajata. Olisi pitänyt työvuosina pitää itsestäni parempaa huolta, olla terveesti itsekäs. Nyt ehkä otan sitä takaisin.

Uupuminen tuli piispakauden jälkeen.

Eläkkeelle jääminen ja etenkin puolisen vuotta sen jälkeen oli vaikeaa aikaa.

– Putosin tyhjyyteen ja masennukseen: kuka minä olen, kun en ole se, jon-

Irja tunnistaa, milloin hän alkoi kantaa vastuuta yli voimiensa.

– Minusta tuli pikkuaikuinen kahdeksanvuotiaana, kun isäni kuoli ja perhe oli hukassa monin tavoin. Meitä suru ei yhdistänyt vaan erotti. Koitin paikata isän poissaoloa, kannoin huolta äidistä ja pikkusiskosta. Minusta kasvoi pärjääjä.

Irja tunnistaa, että Pikku-Irja elää yhä hänen sisällään. Ihmisen ydin ei lopulta muutu vuosikymmenten aikana. Mitä Pikku-Irja toivoo nyt aikuiselle Irjalle?

– Hän toivoo, että pitäisin itsestäni huolta. Tämän ikäisenä terveys on iso asia. Toivon, että löydän tasapainoisen, terveyttä edistävän arjen. Saan hidastaa tahtia. Haluan oppia, että on OK ottaa päiväunet. Ei tarvitse tehdä niin monta asiaa päivässä. Luvan annan minä itse, ei kukaan muu.

Irja Askolalle rukous on mielen rauhoittamisen paikka.

– Jumalan kanssa voin käydä läpi vaikka sitä, että ei minulla kovin monia elinvuosia enää ole. Mikä on nyt tärkeää? Olisiko vaikka se, etten tee juuri mitään, olenhan jo tehnyt paljon. Osaanko luovuttaa tekemisestä olemiseen ja uusien asioiden löytämiseen, itsestänikin?

ESIKUVIA PERHEPIIRISSÄ Irja Askola ei olisi nuorena osannut arvata tietään, mutta vaikuttamisen esikuvia hänellä on aina ollut. Isovanhemmat olivat poliittisesti aktiivisia, samoin vanhemmat.

He esimerkiksi tukivat tyttöjen koulunkäyntiä ja käyttivät siinä arjen logiikkaa:

10 | MARTAT 6 | 2023

8-11 henkilö-6-2023.indd 10

17.11.2023 13.28

tytöt lähetetään kouluun, jos he saavat siellä ilmaisen sopan tai vellin.

– Vuoden 1918 traagiset tapahtumat kirjaimellisesti perheemme pihapiirissä saivat vaatimaan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, turvallisuutta ja rauhaa.

Isoisäni pikkuveli ammuttiin muun perheen silmien edessä. Se jätti perheeseeni traumat ja haavat ja teki suvustani rauhan ja tasa-arvon ihmisiä, vaikuttajia.

Työllään ja äänellään Irja on puolustanut sukupuolten välistä tasa-arvoa. Sekin tuli tärkeäksi suvun perintönä.

– Tasa-arvoteot ja -ajattelu pitää joka sukupolven löytää uudelleen. Se ei ole saavutettu etu vaan jokaisen ihmisen velvoite. Eriarvoisuus lisääntyy, ja se on yhteiskuntarauhankin takia vaaratekijä.

On katkaistava eriarvoistumisen kierre ajoissa, eikä se onnistu komiteatyöskentelyllä, vaan sillä, että me kaikki omissa yhteisöissämme annamme äänen heille, joita asia koskee.

Irja Askola piti Martan rukous -palstaa Emäntälehdessä vuonna 2005.

varaan Suomi on rakennettu, sanoo Irja Askola.

JOK AINEN ON ARVOK AS Irja Asko-

TOIVO ON NUORISSA Irja Askola ku-

la on huolissaan Suomessa vallitsevasta ihmiskuvasta. Ääriliikkeet ja kova puhe ovat vahvistuneet. Hänen mukaansa ihmiskuva on mennyt yksilö- ja suorituskeskeiseksi. Ihmiset jaotellaan luusereihin ja menestyjiin, ja menestyksen mittarit ovat materialistisia.

– Tässä kristinuskolla on paljon annettavaa. Sen mukaan jokainen ihminen on arvokas, ihmisarvo on luovuttamaton. Se ohjaa pitämään huolta lähimmäisistä.

– Ihminen on aina osa suurempaa ihmisyhteisöä, riippumatta elämäntavastaan. Välittäminen, toisten kunnioittaminen, erilaisten ihmisten arvostaminen ovat elementtejä, joista rakentuvat hyvä elämä, yhteiskunta ja tulevaisuus.

– Tällaisessa hyvinvointivaltiossa pitäisi olla itsestään selvää, että olemme osa ihmiskuntaa, emme oma saarekkeemme. Siihen kuuluu ihmisten taakan jakaminen. En halua olla sellaisen julman Suomen kansalainen, jossa vain oma etu merkitsee. Se ei kuulu ihmisyyteen eikä suomalaisuuteen. Olemme itse saaneet monenlaista apua sodan jälkeen.

Ei pidä romuttaa sitä ajattelua, minkä

vailee omaa sukupolveaan suorituskeskeiseksi. Sodan jälkeen syntyneet saivat perinnöksi ajatuksen, että kun sota oli ohi, seuraavalle sukupolvelle piti tarjota parempaa.

– Tarkoitus oli hyvä. Mutta siitä seurasi ketju, että mikään ei riitä. Se aloitti tuhon tien, jos ajatellaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa.

– On oltava tarkkana, mitä normeja ja odotuksia kylvämme lastemme ja lastenlastemme päälle. Siksi puhun usein kohtuullisuudesta. Se ei ole köyhyyden ihannointia, sillä köyhyydessä eläminen on kamalaa. Kohtuullisuus tarkoittaa, että vähemmän on enemmän.

Kaikista uhkakuvista huolimatta Irja näkee paljon toivoa.

– Meidän nuorisomme on upeaa porukkaa; tiedostavaa, välittävää, suvaitsevaa. Tämä maan voi jättää heidän käsiinsä luottavaisin mielin. Meidän täytyy pitää huolta maapallosta, toinen toisistamme ja itsestämme.

liittyy paljon luopumista, mutta jos mitään ei jätä pois, ei uutta mahdu tilalle.

– Olen luopunut kodistani: muutin 88 neliöstä 24 neliöön. Luovuin ruoanlaitostakin, täällä ei saa laittaa ruokaa. Nyt mietin, mitä näiden luopumisten jälkeen tulee tilalle.

Tavoitteena on entistä syvemmän tasapainon löytäminen.

– Sillä tarkoitan enemmän sisäistä kuin ulkoista. Viimeisten elinvuosieni kasvutavoite on tasapainon löytäminen arjessa ja myös itseni kanssa. Työstämättä jääneitä asioita voi vielä työstää.

Kuolemaa Irja ei pelkää.

– Pelkään vain kuolemaa edeltävää aikaa, jos siihen liittyy kipua ja vaikeita operaatioita. Kuolemassa odotan, että siirryn toiseen todellisuuteen, ja siellä sanotaan, että kiva kun tulit. Omissa hautajaisissani toivon, että minua kantaisi kolme miestä ja kolme naista. Sekä naiset että miehet ovat kannatelleet minua elämässä eteenpäin. Eivätkö he sitten kannattele sen lopullisen matkankin.

Muistelmateos julkaistiin Askolan 70-vuotispäivän aikaan.

KOHTI TASAPAINOA Tässä elämänvai-

heessa Irja Askola pohtii muutosta ja jäljellä olevia unelmiaan. Vanhenemiseen

MARTAT 6 | 2023 | 11

8-11 henkilö-6-2023.indd 11

17.11.2023 13.28

#À8ºÀ º © Lucina Hagman mainittu!

PIENESTÄ M A ASTA PONNISTETTIIN

MYÖS MIEHILLE

JOK A KOTIIN

Koulutuksen arvostus ja yhteiskunnallinen aktiivisuus yhdistivät suurta joukkoa 1950-luvulla syntyneitä. Pienistäkin oloista ponnistettiin kansakunnan pelipaikoille. Artikkelikokoelma kirjaa nykyisen 70+-kaartin nuoruuden sukupolvikokemuksia sekä kertaa Suomen taipaleen EU:n jäseneksi. Kyseinen ikäluokka kantoi vastuuta prosessista.

Lukijaystävällinen kirja selvittää feminismin suuntaukset ja virtaukset sekä perustelee, miksi f-sanaa tarvitaan: tasa-arvoa ei ole saavutettu Suomessa; emme vain huomaa epäkohtia ja etuoikeuksia, koska olemme niin tottuneita niihin. Yksi luku on omistettu feminismin kuuluisille naisille, ja mukana on Lucina Hagman.

Puoli kiloa ja enemmänkin päivässä onnistuu kyllä, jos kodissa on Satokausikalenteri.

Se on paljon enemmän kuin päivyri: reseptiaarre, tietopankki, motivaattori. Ei ole enää tekosyitä vältellä vihanneksia!

Esa Härmälä (toim.): Sukupolvemme suuret tarinat. Väyläkirjat

satokausi.fi

Johanna Frondelius: Feminismiä ihan kaikille.

Minerva

K ANNESTA K ANTEEN

M AUK ASTA JA MUTK ATONTA

M ARJASTA JAN MIELENM AISEM A

Olisiko tässä seuraava kädentaitoprojektisi: loitsukirja, minikirja, keijujen kirja, aarteiden kirja...? Kirjansidontakirja opastaa oman kirjan valmistukseen vaihekuvilla, askel askeleelta, papereista ja työkaluista lähtien aina kannen koristeluun.

Ideoita Italiasta, raaka-aineita Suomesta. Henkka Alén todistaa, että meikäläiset vihannekset ja muut tykötarpeet sopivat italialaisiin resepteihin ja ruoanlaittoon saumattomasti. Esimerkiksi parhaat perunagnocchit syntyvät suomalaisesta puikulasta.

Ystävykset kulkevat Itä-Lapin soilla hillahulluuden ja marjamanian vallassa ja tavoittavat marjastuksen ytimen: On päästävä apajalle sangon kanssa, ja sitten aika pysähtyy. On vapaa ajattelemaan jotain uutta.

Satu Tolvanen: Lumottujen kirjojen koti. Sido itse omat kirjasi

Henri Alén & Annukka Oksanen: Henkan Italia. readme.fi

Niina Kivilä & Kati Saonegin: Hillasuolla kaikki on toisin. Into

12 | MARTAT 6 | 2023

12 m-suosikit6-2023.indd 12

17.11.2023 14.13

Katso lähelle

TEKSTI JA KUVA RITVA TUOMI

Talven tervehdys Kuin ohimennen pakkanen vangitsi jään sisälle hauraita muistoja syksystä.

MARTAT 6 | 2023 | 13

13 katsolähelle6-23.indd 13

17.11.2023 13.28

Kannessa EMMI LUKKARILA: SIIVOAN JA KORISTELEN RENNOLLA MIELELLÄ SUSANNA VILJANEN // KUVAT KERTTU MALINEN

teolla ensimmäisestä adventista. Silloin Emmin ikkunoille ilmestyvät joko valotähdet tai kyntteliköt, kotiin kulkee yhä enemmän joulukukkia, tekstiilit vaihtavat värinsä joulunpunaiseksi ja Nisse-tontut sekä muut jouluiset asetelmat täyttävät hyllyt ja tasot. Mummulta perityn kestokuusen Emmi koristelee itsenäisyyspäivän tienoilla.

– Joulun laittaminen on minulle voimaannuttavaa pään tyhjennystä. Siivoan ja koristelen rennolla mielellä, koska tykkään puuhastaa ja olen jouluihminen.

JUHL APYHÄT MUUALL A Lapsena

Tunnelmoiminen alkaa toden teolla ensimmäisestä adventista.

mmi Lukkarila rakastaa joulua. Kun syksy lokakuussa kääntyy loppuvuoden hämäräksi, alkaa odotus: joko kehtaa aloittaa joulukoristelut?

Isänpäivä on Emmin itselleen asettama raja. Sen jälkeen voi lämmittää ensimmäiset glögit, alkaa laittaa jouluisia valoja, havuja ja koristeita sekä virittää radion Jouluradion taajuudelle.

– Ensimmäiseksi nostan aina esille kolme pilkullista kukkapurkkia, jotka myös pakataan pois viimeisenä. Niitä voisi käyttää ympäri vuoden, mut-

E

ta minulle ne ovat joulukukkapurkkeja. Teen niihin istutukset pienistä hyasinteista, sammalesta tai sisalheinästä, kertoo Emmi Lukkarila, joka työskentelee kotitalouden asiantuntijana Lounais-Suomen Martoissa.

Muihinkin loppuvuoden juhlapäiviin liittyy kukkia ja valoja, mutta Emmille ne ovat nimenomaan joulukoristeita. Parveketta valaisemalla Emmi ei taistele kaamoksen pimeyttä vastaan vaan odottaa joulua.

Valot ja kukkapurkit ovat vasta alkua. Tunnelmoiminen alkaa toden

Emmi sai aina hyasintin omaan huoneeseensa, kun joulusiivoukset oli tehty. Hyasintin tuoksu tuo edelleen mieleen lapsuuden joulut.

Kun keskiverto suomalainen alkaa laittaa kotiinsa joulua, Emmin hyasintit, amaryllikset ja joulutähti ovat jo komeimmat kukintonsa kukkineet.

Se ei haittaa, sillä joulunpyhät Emmi viettää yleensä muualla. Sisaruksilla on tapana kokoontua jouluksi lapsuudenkotiin Pohjanmaalle.

– Juhla alkaa aina Joulurauhan julistuksella. Se luo tietynlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta kaikkien suomalaisten kanssa. Fiilistelemme tunnelmaa ja tarkkailemme, onko Turussa lunta.

Viime jouluna poikettiin perinteistä, ja Emmin vanhemmat viettivät joulunpyhät hänen luonaan Turussa.

14 | MARTAT 6 | 2023

14-15 Kannessa-aukeama-6_23.indd 14

17.11.2023 13.29

tää loppuvuodesta kuhinaa. LounaisSuomen Marttojen Turun toimipisteessä aletaan jo lokakuussa tutkia joululehtiä. Mitä uutta kivaa keksitään jouluruokakurssille, koristeluun ja käsitöihin?

– Asiakkaat hakevat piirin kursseilta uusia ideoita, joten yritämme niitä löytää. Tykkään seurata trendejä ja nuuhkia uusia tuulia.

Aina sieltä jotain tarttuu omaankin sisustukseen ja lahjaideoihin.

Oman perheen joulupöytään eksyy harvoin uusia kokeiluja. Riisipuuro, kinkku, kalat ja laatikot tekevät jou– On ihanaa, kun kuusen alla on kauniita paketteja, ja jossain niistä lukee "Emmi". lun. Emmin kotona äiti on aina leipoKolmikko pääsi seuraamaan joulurau- nut joulupöytään myös pikkupitsoja han julistusta paikan päällä Vanhalla ja juustosarvia. Ne kuuluvat jouluun, Suurtorilla. vaikka niitä voisi leipoa muutenkin.

– Luulen, että perinteiset jouluruoat – Pakkasimme mukaan glögiä ja pipareita, jotka nautimme julistuk- ovat vuodesta toiseen niin hyviä siksen jälkeen. Tunnelma oli rauhallinen si, että moni syö niitä vain muutaman mutta juhlava. Oli hienoa nähdä, mi- kerran vuodessa. Jos lanttulaatikkoa ten ihmiset kerääntyivät tasaisena vir- olisi joka keskiviikko, eihän sitä niin tana Aurajoen rantoja pitkin ja tilai- arvostaisi. suuden jälkeen taas hiljakseen pois.

Turkulaiselle tärkeä merkki joulun ILOA YLL ÄT YKSISTÄ Kodin korislähestymisestä on Tuomiokirkon kuu- teluun ja valaisemiseen liittyy myös sen valojen syttyminen. Puhetta riittää lämmin ajatus joulun sanomasta. Jousiitä, mistä kunnasta ja minkä talon pi- luevankeliumi pitää lukea, ja kauneimhapiiristä valtakunnan ykköskuusi tä- mat joululaulut on päästävä laulamaan nä vuonna tulee, kuinka korkea se on kirkossa. Hartaat hetket tekevät jouja montako lamppua siinä valaisee. lusta aivan erityisen juhlan, toisenlaisen kuin vappu tai juhannus.

TRENDIEN NUUHKIMISTA Jos EmItämaan tietäjät toivat lahjoja joumin Lukkarilan henkilökohtainen lun lapselle. Samassa hengessä Emmisjoulun aika onkin rauhallista ja juh- tä on mukava laittaa läheisille lahjoja lavaa, työpaikalla marttapiirissä riit- ja kääriä niitä kauniisiin paketteihin.

Perhe, ystävät ja kummilapset saavat joka joulu myös jotain itse tehtyä: villasukkia, muhkupipoja, hilloja tai kanelimanteleita, joita Emmi tekee monta pellillistä kerrallaan.

– Tykkään antaa myös elämyksiä tai omaa osaamista ja aikaa. Ikkunanpesulahjakortti Emmiltä on lähipiirissäni hyvin odotettu joululahja.

Itsekin on kiva saada lahjoja. Emmi Lukkarila kertoo ilahtuvansa aina hirveästi, kun saa jotain, mikä yllättää.

– Silloin lahjan antaja on nähnyt vaivaa ja ajatellut minua, kun on keksinyt jotain odottamatonta. On ihanaa, kun kuusen alla on kauniita paketteja, ja jossain niistä lukee: ”Emmi”!

KANELIMANTELIT

Makeansuolaiset kanelimantelit ovat helppotekoinen naposteltava ja ruokalahja. Oheisesta annoksesta tulee yksi pellillinen. Emmi tekee kerralla vähintään kolme pellillistä.

6 dl manteleita 4 rkl juoksevaa hunajaa 4 rkl vettä 4 tl öljyä 1 dl sokeria 2 rkl kanelia 1–2 tl suolaa 1. Levitä mantelit väljästi uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda manteleita 225-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Sekoita välillä.

2. Laita hunaja, vesi ja öljy kattilaan, sekoita ja kuumenna.

3. Kun neste kiehuu, lisää mantelit.

Sekoita ja anna kiehua, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut.

4. Mittaa sokeri, kaneli ja suola lautaselle ja sekoita.

5. Kierittele mantelit seoksessa.

6. Levitä mantelit jäähtymään väljästi leivinpaperin päälle.

7. Purkita jäähtyneet mantelit, anna lahjaksi tai nauti joulunajan naposteluherkkuna.

MARTAT 6 | 2023 | 15

14-15 Kannessa-aukeama-6_23.indd 15

17.11.2023 13.29

Lanttukakku

16 | MARTAT 6 | 2023

16-22 ruoka6-2023.indd 16

17.11.2023 13.31

Juurekset

JUHLATUULELLA

TARU KARONEN // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Juurekset kuuluvat joulupöytään, mutta tällä kertaa päivitämme perinteitä.

Lanttu löytyy kakusta, mukulaselleri voitaikinakuoresta ja punajuuri ronskista piiraasta.

P

ohjoisen ilmaston makuaarteet kaivetaan maasta. Juurekset ovat lujaa tekoa ja säilyvät herkullisina talven yli. Ne tuovat lautasillemme väriä, makua ja ravintoaineita. Ne sopivat yhtä lailla salaatteihin ja keittoihin kuin patoihin ja piirakoihinkin. Niitä voi kypsentää monin tavoin, ja joitakin rouskutellaan myös tuoreeltaan. Juuresruoat ovat ekologisia ja edullisia.

Juureshyllyllä riittää valinnanvaraa. Tutut porkkanat ja punajuuret tarttuvat helposti matkaan, mutta niitä voi kokeilla uudenlaisissa ruoissa. Palsternakka, mukulaselleri ja lanttu tunnetaan hyvinkin keittojuureksina, mutta ne ovat herkullisia myös paahdettuina ja soseina. Niin ikään maan alla kasvava peruna on juuresten tapaan suomalaisen ruokapöydän moniottelija. » MARTAT 6 | 2023 | 17

16-22 ruoka6-2023.indd 17

17.11.2023 13.31

Nyt on aika kohottaa laatikkojen lanttu uuteen ulottuvuuteen. Lantun hienostunut maku sopii joulumausteilla ryyditettyyn kakkuun, ja raaste pitää kakun mehevänä pitkään.

Samalla uuninlämmityksellä paistetaan helppotekoinen kotikalja-perunaleipä.

Juures-luumusalaatti on runsas ja ruokaisa, kun se höystetään keitetyllä ohralla. Salaatti maistuu aattopäivän lounaana, odotellessa illan notkuvaa pöytää, jonka katseenvangitsija on wellington mukulaselleritäytteellä. Seuranaan sillä on samettista sienikastiketta ja misomarinoituja uunijuureksia.

Hapokkaan omenan raikastama palsternakkakeitto lähtee ruokatermoksessa mukaan vaikka joulupäivän ulkoiluihin.

Tapaninpäivän vieraille tarjotaan glögimukillisen kanssa galettea. Tämä rustiikki piiras hyväksyy täytteekseen melkein mitä tahansa; nyt se ladataan juureksilla ja juustolla.

Italialaiset riisipallot, arancinit, valmistetaan yleensä risottoriisistä, mutta ne voi pyöräyttää myös riisipuurosta.

Kätke palleroihin juustolautasen rippeet, kinkunmuruset tai viimeiset rosollikuutiot. Eikä hävikistä tietoakaan!

LANTTUKAKKU

3 kananmunaa 3 dl sokeria 3 dl jauhoja 1,5 tl ruokasoodaa 2 tl vaniljasokeria 2 tl kanelia 1 tl muskottia 1 tl kardemummaa 0,5 tl pomeranssinkuorta 4 dl (n. 150 g) lantturaastetta 1,5 rkl rypsiöljyä kuorrute: 2 dl kermaa n. 50 g lanttua 200 g tuorejuustoa 0,5 dl tomusokeria 2 tl vaniljasokeria lisäksi: 2 rkl mantelilastuja 1. Aloita kuorrutteesta, jotta siihen tuleva kerma ehtii jäähtyä. Kuori noin 50 gramman pala lanttua ja viipaloi se noin 1 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. Pane kerma ja lanttuviipaleet pieneen kasariin ja kuumenna kiehuvaksi. Nosta pois liedeltä, anna jäähtyä

ensin huoneenlämpöiseksi ja siirrä sitten jääkaappiin.

2. Tee kakkupohja. Vaahdota kananmunat ja sokeri. Sekoita keskenään jauhot, ruokasooda, vaniljasokeri ja mausteet. Sekoita jauhoseos muna-sokerivaahtoon.

3. Kuori kakkupohjaan tuleva lanttu ja raasta hienoksi. Sekoita raaste ja rypsiöljy taikinaan.

4. Voitele irtopohjavuoka.

Voit myös vuorata pohjan leivinpaperilla. Kumoa taikina vuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Anna jäähtyä hetki vuoassa ja kumoa sitten lautaselle.

5. Kun kuorrutteen kerma on jäähtynyt kylmäksi, poista siitä lanttuviipaleet. Yhdistä kulhossa kerma ja tuorejuusto ja vatkaa löysäksi vaahdoksi. Lisää tomusokeri ja vaniljasokeri ja vatkaa vielä hetki.

6. Paahda mantelilastuja kuivalla pannulla, kunnes ne ovat kullanruskeita.

7. Levitä kuorrute jäähtyneen kakun päälle. Ripottele pinnalle mantelilastuja.

Muuntele

Tee kakku lantun sijaan palsternakasta.

Vinkki Voit koristella kakun mantelilastujen sijaan pähkinöillä.

PALSTERNAKKA-OMENAKEITTO

400 g palsternakkaa 400 g omenoita 1 sipuli 1–2 valkosipulinkynttä 1 rkl rypsiöljyä 1 rkl voita 7,5 dl kasvis- tai kanalientä 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1 dl ruokakermaa tai vastaavaa kasvipohjaista valmistetta lisäksi: 2 rkl hasselpähkinöitä ruohosipulia tai muuta yrttiä 1. Pese palsternakat ja kuori ne, jos haluat. Pese ja kuori omenat, poista siemenkodat.

Kuori sipuli. Pilko kaikki kuutioiksi. Kuori ja silppua valkosipulinkynnet.

2. Kuumenna öljy ja voi kattilassa ja kuullota sipulia ja palsternakkaa 10–15 minuuttia. Lisää omenat ja valkosipuli, kuullota vielä pari minuuttia.

3. Lisää liemi ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua hiljalleen noin 20 minuuttia, tai kunnes palsternakka on hyvin pehmeää. Lisää suola ja pippuri ja soseuta. Lisää vielä ruokakerma.

4. Rouhi hasselpähkinöitä kevyesti. Paahda rouhetta kuivalla pannulla muutama minuutti. Silppua ruohosipuli.

Ripottele pähkinöitä ja ruohosipulia keiton päälle.

HY VÄ Ä KEITON K ANSSA!

KOTIKALJA-PERUNALEIPÄ

7 dl (n. 400 g) hiivaleipäjauhoja 100 g perunasosetta (tai perunalaatikkoa) tai 2–4 keitettyä perunaa 2 tl suolaa 2 tl ruokasoodaa 3,5 dl kotikaljaa 1,5 dl piimää 2 rkl rypsiöljyä 2 rkl siirappia lisäksi: 1 rkl kaurahiutaleita 1. Sekoita keskenään jauhot, perunasose tai -laatikko, suola ja ruokasooda. (Jos käytät keitettyjä perunoita, raasta ne karkeaksi tai hienonna perunapuristimella.)

2. Lisää kotikalja, piimä, öljy ja siirappi joukkoon. Sekoita nopeasti tasaiseksi, älä vatkaa.

3. Levitä taikina voideltuun ja/tai leivinpaperilla vuorattuun leipävuokaan ja ripottele pinnalle kaurahiutaleita.

4. Paista leipää 180-asteisessa uunissa 45 minuuttia tai kunnes leipä on kohonnut ja tummunut hieman pinnalta.

Voit kokeilla kypsyyttä tikulla. Anna jäähtyä hetki vuoassa ja nosta sitten ritilän päälle. Anna jäähtyä kokonaan ennen leikkaamista.

Blinit ja mätidippi 18 | MARTAT 6 | 2023

16-22 ruoka6-2023.indd 18

17.11.2023 13.31

Palsternakka-omenakeitto ja kotikalja-perunaleipä

» MARTAT 6 | 2023 | 19

16-22 ruoka6-2023.indd 19

17.11.2023 13.31

Punajuuri-porkkanagalette

Juures-luumusalaatti

PUNAJUURI-PORKKANAGALETTE

4,5 dl jauhoja 1 tl suolaa 225 g voita 0,5 dl kylmää vettä 1 rkl valkoviinietikkaa voiteluun: kananmuna täyte: (pieni) punasipuli 3 valkosipulinkynttä puolikas ruukku tuoretta timjamia 2 rkl voita 3 tl punaviinietikkaa 100 g (maustamatonta) tuorejuustoa 5 rkl sinihomejuustoa 0,25 tl suolaa 0,25 tl mustapippuria 2 porkkanaa 2–3 punajuurta 1 rkl punaviinietikkaa 1 rkl oliiviöljyä

Wellington mukulaselleristä, sienikastike ja misomarinoidut juurekset

1. Tee ensin taikina. Sekoita suola jauhoihin. Kuutioi kylmä voi ja nypi jauhoihin. Seos muistuttaa korppujauhoja. Lisää vesi ja viinietikka ja sekoita.

Purista kasaan nopeasti, jotta voi ei sula, ja nosta taikina tuorekelmun päälle. Sulje kelmu tiiviisti ja painele taikina muutaman sentin paksuiseksi kiekoksi. Siirrä jääkaappiin täytteiden valmistamisen ajaksi.

2. Kuori ja silppua punasipuli ja valkosipuli. Nypi lehdet timjaminoksista. Sulata voi pannulla keskilämmöllä. Lisää sipulit ja punaviinietikka ja paista noin 5 minuuttia tai kunnes sipulit ovat pehmenneet. Kumoa kulhoon. Lisää tuorejuusto, 3 rkl sinihomejuustomurua, puolet timjaminlehdistä, suola ja pippuri.

Sekoita.

3. Pese ja kuori juurekset.

Viipaloi ne muutaman millin paksuisiksi viipaleiksi veitsellä tai mandoliinilla.

4. Kauli taikina jauhotetulla työpöydällä levyksi, halkaisija noin 35 cm. Levitä juusto-sipuliseos taikinan päälle. Jätä noin 5 cm reunoilta tyhjäksi.

5. Asettele juureskiekot limittäin juustokerroksen päälle. Ripottele pinnalle loput 2 rkl sinihomejuustomurua.

6. Käännä taikinan reunat laskostaen täytteen päälle ja voitele reunat kananmunalla.

7. Paista galettea 180-asteisen uunin alatasolla 45–50 minuuttia, tai kunnes juurekset ovat kypsiä ja reuna kullanruskea. Pirskottele pinnalle oliiviöljyä ja lisää loput timjaminlehdet. Tarjoa lämpimänä.

20 | MARTAT 6 | 2023

16-22 ruoka6-2023.indd 20

17.11.2023 13.31

JUURES-LUUMUSALAATTI

n. 400 g juureksia (esim. palsternakkaa, porkkanaa ja lanttua) 1 rkl öljyä 0,5 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria 1,5 dl rikottuja ohrasuurimoita 2 rkl saksanpähkinöitä 1 dl kuivattuja luumuja 2 ruukkua jääsalaattia tai muuta salaattia 1 ruukku persiljaa kastike: 1,5 dl maustamatonta jogurttia 1 tl hunajaa 1 tl sinappia 1 rkl oliiviöljyä 2 rkl sitruunamehua pinnalle: 100 g fetaa tai sinihomejuustoa 1. Pese juurekset ja kuori tarvittaessa. Pilko ne tangoiksi, kuutioiksi tai viipaleiksi ja siirrä uunivuokaan.

Pirskottele päälle öljy ja lisää suola ja pippuri. Kääntele juureksia öljyssä. Paahda 200-asteisessa uunissa 20– 30 minuuttia palojen koon mukaan.

2. Keitä ohrasuurimot kypsiksi pakkauksen ohjeen mukaan.

3. Rouhi pähkinät ja silppua luumut pienemmiksi. Pese salaatti ja revi palasiksi. Silppua persilja.

4. Sekoita isossa kulhossa jogurtti, hunaja, sinappi, oliiviöljy ja sitruunamehu. Kumoa päälle kypsä ohra ja juurekset, sekoita hyvin. Kääntele joukkoon myös salaatti ja suurin osa persiljasta.

5. Kumoa salaattiseos laakealle tarjoiluvadille. Ripottele murusteltu juusto ja loput persiljasta pinnalle.

WELLINGTON MUKULASELLERISTÄ

kuori: 1 pkt (500–600 g) voitaikinaa (kokonainen levy) voiteluun: 2 kananmunaa selleri: n. 600 g mukula- eli juuriselleriä 1 rkl rypsiöljyä 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria muutama timjaminoksa sienipaistos: 200 g sieniä (esim. herkkusieniä tai metsäsieniä kuten herkkutatteja) 1 keskikokoinen sipuli 1–2 valkosipulinkynttä 2 rkl rypsiöljyä 1 rkl voita timjaminoksa 0,5 dl valkoviinietikkaa 0,5 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria pinaatti: n. 150 g tuoretta pinaattia 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1. Pese mukulaselleri juuresharjalla ja leikkaa vaikeasti pestävät pinnat pois. Voit kuoria sellerin, jos haluat.

Leikkaa selleri noin sentin paksuisiksi viipaleiksi ja lado ne uunipellille. Voitele viipaleet öljyllä ja ripottele pinnalle suola, pippuri ja timjaminoksat. Peitä pelti foliolla ja paahda 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia tai kunnes selleriviipaleet ovat kypsiä. Anna jäähtyä.

2. Puhdista sienet ja silppua ne hakkelukseksi niin, että palakoko on halkaisijaltaan alle 0,5 cm.

3. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynnet.

4. Kuumenna öljy ja voi pannulla keskilämmöllä ja lisää sienet ja timjaminoksa. Sekoita hyvin. Lisää sipuli ja val-

kosipuli. Paista sieniä ja sipuleita sekoitellen noin 15 minuuttia, tai kunnes sienistä irronnut neste on haihtunut ja sipulit ovat kuullottuneet.

5. Lisää valkoviinietikka ja jatka paistamista, kunnes neste on haihtunut. Mausta suolalla ja pippurilla ja poista timjaminoksa. Anna jäähtyä.

6. Pane pinaatti siivilään ja kaada päälle kiehuvaa vettä vedenkeittimestä. Huuhtele pinaatti kylmällä vedellä ja painele vesi pois mahdollisimman tarkkaan. Kumoa pinaatti leikkuulaudalle ja silppua. Ripottele päälle suola ja pippuri.

7. Levitä sulanut voitaikina jauhotetulle alustalle ja kauli taikinalevy hieman suuremmaksi. Voitele reunat noin kahden sentin leveydeltä kananmunalla.

8. Levitä taikinalevyn vasempaan reunaan, lyhyemmän sivun suuntaisesti, 2–3 selleriviipaletta ja lusikoi niiden päälle puolet sienipaistoksesta. Levitä puolet pinaatista sienten päälle. Aseta päälle toinen kerros selleriviipaleita sekä loput sienet ja pinaatit. Levitä päällimmäiseksi selleriviipaleet.

Paina kevyesti pino tiiviiksi.

9. Käännä taikinan oikeanpuoleinen reuna täytteen yli ja kohdista taikinalevyn reunat. Painele taikina varovasti täytteen päälle niin, ettei sisään jää paljon ilmaa. Nipistä reunat kiinni.

10. Jos reunaan jää ylimääräistä taikinaa, siisti se taikinapyörällä. Voit kaulia ylijääneen taikinan ja painella siitä piparimuotilla kuvioita.

11. Voitele wellington kananmunalla. Asettele muotilla leikatut kuviot päälle ja voitele. Nosta wellington jääkaappiin 15–20 minuutiksi ja laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Kun uuni on valmis, nosta wellington uunipellille ja paista sitä 25–30 minuuttia tai kunnes pinta on kullanruskea. Anna vetäytyä noin 15 minuuttia ennen leikkaamista. Tarjoa sienikastikkeen ja haluamasi lisäkkeen kera.

SIENIKASTIKE

3 rkl kuivattuja sieniä 1–2 salottisipulia 200 g tuoreita sieniä 2 tl voita 200 g ranskankermaa suolaa mustapippuria 1. Laita kuivatut sienet pieneen kulhoon ja kaada päälle noin 1,5 dl kiehuvaa vettä.

Anna liota noin 5 minuuttia.

2. Kuori ja hienonna salottisipulit. Puhdista tuoreet sienet ja viipaloi ne.

3. Sulata voi kasarissa ja kuullota sipulia matalalla lämmöllä 5–10 minuuttia. Lisää tuoreet sienet ja paista vielä 5 minuuttia.

4. Lisää kuivattujen sienten liotusvedestä 0,5 dl kasariin.

Kaada loput pois. Purista sienistä vesi ja silppua ne.

5. Lisää kuivatut sienet ja ranskankerma kasariin ja sekoita hyvin. Kuumenna ja lisää suola ja pippuri. Tarjoa kastike mukulaselleri-wellingtonin kanssa.

MISOMARINOIDUT JUUREKSET

2–3 porkkanaa 1–2 palsternakkaa 4 rkl misotahnaa 1 rkl vaahterasiirappia 2 rkl rypsiöljyä 1. Pese juurekset. Kuori ne, jos tahdot. Leikkaa juurekset tangoiksi tai noin puolen sentin paksuisiksi lanteiksi.

2. Sekoita keskenään isossa kulhossa misotahna ja vaahterasiirappi. Lisää juurespalat ja kääntele kauttaaltaan miso-siirappiseoksessa.

3. Levitä juurespalat leivinpaperille uunipellille ja pirskottele päälle rypsiöljy. Paista 200-asteisessa uunissa 20–30 minuuttia tai kunnes juurekset ovat kypsiä.

»

» MARTAT 6 | 2023 | 21

16-22 ruoka6-2023.indd 21

17.11.2023 13.31

Arancinit riisipuurosta

ARANCINIT RIISIPUUROSTA

n. 1 l riisipuuroa kylmänä 2 kananmunaa 2 dl korppujauhoja tai pankojauhoja paistamiseen: 0,5–1 l rypsiöljyä täytteeksi: esim. joulukinkkua, juustoja, kypsiä juureksia 1. Keitä riisipuuro hyvissä ajoin, vaikka edellisenä päivänä, että se ennättää jäähtyä.

2. Valmistele täytteet: Silppua kinkku, murentele juustot ja leikkaa juurekset pieniksi kuutioiksi. Voit sekoittaa osan täytteistä valmiiksi, esimerkiksi sinihomejuusto-

murun ja kinkkusilpun keskenään.

3. Ota noin ruokalusikallinen riisipuuroa ja pyörittele se käsillä palloksi. Paina peukalolla palloon pieni syvennys.

Pane sinne hieman täytettä ja painele puuroa reunoilta niin, että täyte jää sisään.

Pyörittele pallo vielä tiiviiksi ja tasaiseksi. Toista näin, kunnes kaikki puuro on käytetty.

Nosta pallot hetkeksi jääkaappiin.

4. Kaada ruokaöljy kattilaan, pidä kattilan kansi lähettyvillä. Öljyn määrä riippuu kattilan koosta. Öljyn pinnan tulee olla 5–10 cm kattilan reunan alapuolella. Kuumenna öljy noin 180-asteiseksi. Jos sinulla ei ole lämpömittaria, voit testata öljyn kuumuut-

ta pudottamalla siihen palan vaaleaa leipää. Jos öljy alkaa heti sihistä ja leipä ruskistua, öljy on riittävän kuumaa.

Tarkkaile lämpöä ja alenna levyn lämpöä tarvittaessa.

5. Riko kananmunat lautaselle ja sekoita niiden rakenne haarukalla. Mittaa korpputai pankojauhot toiselle lautaselle.

6. Ota riisipallot jääkaapista.

Kierittele pallot ensin kananmunassa ja sitten korppujauhoissa. Paista pallot pienissä erissä. Laske ne varovasti kuumaan öljyyn ja kääntele reikäkauhalla, jotta ne ruskistuvat kauttaaltaan. Kun pallot ovat kullanruskeita, nosta ne reikäkauhalla lautaselle talouspaperin päälle.

7. Tarjoile arancinit lämpiminä naposteltavina.

Huomaa

Puuron pitää olla täysin jäähtynyttä, jotta se on tarpeeksi kiinteää pallojen pyörittämiseen.

VAROVASTI ÖLJYN KANSSA

Uppopaistossa kaikkien työvälineiden tulee olla täysin kuivia. Jos kuumaan öljyyn joutuu pisarakin vettä, öljy roiskuu vaarallisesti.

Jos kuuma öljy leimahtaa liekkiin, laita kansi kattilan päälle, jolloin liekki tukahtuu.

Sammuta levy. Älä milloinkaan sammuta rasvapaloa vedellä tai muulla nesteellä.

22 | MARTAT 6 | 2023

16-22 ruoka6-2023.indd 22

17.11.2023 13.31

Mehevä Maustekakku 450 g jauhoseos . Yksi kakku 1,2 l tai Ø 20 cm vuokaan . Lisää vain öljy ja vesi

MALLASLEIVONNAN YKKÖNEN Tuoppi-jauhoseokset tekevät leipomisesta entistä helpompaa ja kätevämpää.

Valmiit jauhoseokset sisältävät kaikki tarvittavat kuivat raaka-aineet yhdessä pakkauksessa. Onnistut varmasti!

Tuoppi 1 kg Saaristolaisleipä jauhoseos . Kaksi isoa vuokaleipää TAI yksi voileipäkakkupohja Ø 24 cm . Tarvitset vain vettä ja hiivaa

MEHEVÄ MAUSTEKAKKU 1 ps Maustekakku jauhoseosta (450 g) 1 dl oliiviöljyä 2,5 dl vettä Vuoka 1,2 l tai Ø 20 cm

Tuoppi Saaristolaisleipä 420 g pakkaus . Yksi vuokaleipä TAI voileipäkakkupohja Ø 18 cm . Sisältää vuoan ja kuivahiivan . Lisää vain vesi

Lisää jauhoseokseen vesi ja öljy ja sekoita tasaiseksi.

Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. Paista 175 °C:ssa noin 45 min, kunnes kakku irtoaa vuoan reunoista.

Kumoa kakku jäähtymään.

Reseptit ja tuotteet LAIHIANMALLAS.FI kuluttajaneuvonta@kymppi.laihianmallas.fi

23 ilmoitus Laihian Mallas 6-2023.indd 2

SUOLAKINUSKIKUORRUTE 50 g voita 1 dl fariinisokeria ½ dl kermaa 2 dl tomusokeria 1 tl sormisuolaa Sulata voi ja sokeri kattilassa.

Lisää joukkoon kerma ja tomusokeri ja sekoita.

Mausta suolalla. Jäähdytä huoneenlämmössä n. 5 min välillä sekoittaen. Valuta kuorrute kakun päälle.

Katso lisää helppoja reseptejä: LAHIRUOKAAMAALTA.FI/RESEPTIT/

17.11.2023 13.32

KUKKIEN AIKAAN OUTI TYNYS // KUVAT RITVA TUOMI

Näe joulun kukkien monet mahdollisuudet!

Pienellä työstämisellä luot klassikoille uuden ilmeen.

L

oppuvuoden kukkakoristeluissa pärjää muutamalla ostokasvilla, kun korostaa niiden kukintoja sammalella, kävyillä ja muilla käsillä olevilla luonnonmateriaaleilla.

Hyasintti sopii suloisiin somisteisiin, ja amarylliksen eli ritarinkukan muhkeat kukinnot kuuluvat loppuvuoden upeimpiin leikkokukkiin.

Istuttaminen onnistuu ilman multaa, kun peittelet juuripaakut sammalella. Sitä voi kaapaista vaikkapa pensaiden alustalta tai pihanurmikolta.

Sammal on omiaan myös jouluruusulle, mähkälle ja atsalealle sekä sypressille ja muille pikkuhavuille. Ne pitävät tasaisesta kosteudesta mutta kammoavat läpimärkää kasvualustaa.

Vaasit ja lasipurkit tukevat hyasinttien raskaita ja pitkäksi venähtäneitä kukintoja ja tuovat kukat kauniisti esiin. Lasiastia toimii myös kasvihuoneen tavoin nostaen ilmankosteutta.

Sen suuaukosta on helppo sumuttaa vettä kuivasta ilmasta kärsivän lajin, kuten jouluruusun tai sypressin, virkistykseksi.

KUN KERÄ ÄT, MUISTA!

Luonnonmateriaalit ovat täydellinen pari sipulikukille. Leikkohyasinttiin saa pitkän varren, kun ottaa mukaan sipulin sisällä olevan osan.

Maanomistajan lupa vaaditaan, kun keräät sammalta, jäkälää, varpuja ja havunoksia tai nostat pikkukuusia maasta.

24 | MARTAT 6 | 2023

24-25 joulukukat6-23.indd 24

17.11.2023 13.32

RITARI MALJAKOSSA

VIEHKEÄ PUNOS

KUKKIVA JOULUPALLO

Jos ritarinkukan kukkavarsi hujahtaa korkeaksi, leikkaa kukinto maljakkoon.

Sitaise varren alaosan ympärille kumilenkki, sillä ontto putkilomainen varsi saattaa rullautua ja lyhentyä. Jos varret tuntuvat hennoilta, laita niiden sisälle tukikeppi ja lisää maljakkoon vaikkapa köynnöksen versoja tai havunoksia.

Lämmin ja hämärä paikka sekä runsas kastelu saavat rylliksen varren venymään pitkäksi. Ruukkuun kannattaa kuitenkin kaataa vettä kerran tai pari viikossa, sillä jos kasvi kärsii kuivuudesta, kukinto jää vaatimattomaksi ja lakastuu ennen aikojaan.

Hyasinttipujotus syntyy muutamassa minuutissa neulaa ja langanpätkää käyttäen. Hyasintin kukinnot ovat yleensä pörheitä ja runsaskelloisia, joten lyhyeen punokseen saa napsittua sieltä täältä kukkia kasvin ulkonäön kärsimättä.

Käytä maatuvaa, luonnonmateriaalista valmistettua lankaa. Tee narun päähän solmu, pujota lanka neulansilmään ja pujottele kukat yksi kerrallaan lankaan.

Tukevia kukkavarsia saat pujottamalla kukat puisiin grillitikkuihin. Puolalle keritty rautalanka sopii esimerkiksi sydämen ja tähden muotoisiin koristeisiin.

Hyasintin juuripaakut kietaistaan sammaleeseen ja asetellaan vadille tai ripustetaan ikkunaan. Muotoile paakkua kevyesti, lisää sen ympärille sammalta ja sitaise sammal luonnonnarun pätkällä.

Tämä japanilainen tapa, kokedama, on omiaan myös jouluruusulle ja pikkuhavuille.

KOMEASTI L ASIN SUOJASSA

Lasimalja estää hyasintin kukintoa retkahtamasta. Kun kukka saa tukea astian seinämistä, voit kastella sitä huoletta. Näin se kasvattaa komean ja pitkään kestävän kukinnon.

Lisää astiaan sammalta, havunoksia tai muita koristeita. Jos tuoksu tuntuu liian voimakkaalta, peitä astia kannella.

KUKK ASIA KUUSEN OKSILL A

Juurineen maasta nostettu pikkukuusi kestää pitkään ruukussa tai lasimaljassa, kun peität sen juuriston sammalella.

Koristele puun oksat ripustamalla niille herkkä hyasinttipunos. Liilat ja siniset kukat säilyvät pitkään kauniina, mutta valkoiset ruskettuvat kuivuessaan.

Havujen ja kuusen taimen ottaminen vaativat maanomistajan luvan. Sama pätee sammaleeseen, jäkälään ja varpuihin.

MARTAT 6 | 2023 | 25

24-25 joulukukat6-23.indd 25

17.11.2023 13.33

MARTTA MAAN ÄITINÄ MARJALIISA HENTILÄ // KUVAT MUSEOVIRASTO

Ester Ståhlberg oli maamme ensimmäisen presidentin puoliso ja myös ensimmäinen martta linnan emäntänä. Hän käytti taitojaan edustustehtävissä ja miehensä tukena, mutta uusperheen elämä ei sujunut ongelmitta. Seuraaville maan äideille hän jätti yhteiskunnallisen vaikuttamisen mallin.

Ester Ståhlberg oli valmistunut opettajaksi. Ennen avioitumistaan hän työskenteli sosiaalihallituksessa ja kouluhallituksessa.

26 | MARTAT 6 | 2023

26-29 historia6-2023.indd 26

17.11.2023 13.33

Kaarlo Juho Ståhlberg kosi perhetuttavaansa Ester Hällströmiä kirjeitse. Kuva on vuodelta 1920.

T

ultuaan valituksi presidentiksi vuonna 1919 K.J. Ståhlberg oli ollut jo pari vuotta leskenä. Hänellä oli kuusi lasta, joista viisi muutti hänen kanssaan Presidentinlinnaan. Toisena virkavuotenaan presidentti kosi perhetuttavaansa Esteriä.

Myös Ester oli jäänyt samoihin aikoihin leskeksi kuin presidentti ja hänellä oli yksi kasvattitytär.

Ester oli tutustunut marttatoimintaan asuessaan ensimmäisen avioliittonsa aikana Viipurissa. Hän oli ollut jopa Viipurin Marttayhdistyksen puheenjohtaja.

Kun pari meni kesäkuussa 1920 naimisiin ja teki kiertomatkan junalla ItäSuomeen, Viipurin asemalla oli lukuisia marttoja tervehtimässä häämatkalaisia. Ståhlbergit saivat kuulla kuorolaulua ja nauttia marttojen leipomuksia asemaravintolassa. Viipurin martat jopa ylpeilivät sillä, että ”presidentti otti rouvan meidän keskuudestamme”.

Yhteistyö Marttojen ja muiden naisjärjestöjen kanssa, joiden juuret olivat nuorsuomalaisessa edistysmielisessä ja tasavaltalaisessa liikkeessä, oli Esterille tärkeää. Hän oli valmistunut opettajaksi,

ja kansanvalistus sekä kodin tärkeä rooli lasten kasvattajana olivat hänen sydäntään lähellä.

HUOLI ORVOISTA Suostuessaan presi-

dentin kirjeitse tapahtuneeseen kosintaan Ester jätti puolitoista vuotta kestäneen virkauransa kahdessa ministeriössä. Hän oli ensin sosiaalihallituksen köyhäinhoito-osastolla tarkastamassa ja edistämässä lastenkotien rakentamista.

Suomessa oli sisällissodan jälkeen lähes 20 000 orpolasta, punaorpoa, eikä mitään muuta järjestelmää kuin köyhäinhoidon kotisijoitukset. Tämän epäinhimillisen huutolaisjärjestelmän mukaan kunta antoi köyhät ja orvot yleensä toisten köyhien hoidettavaksi, jotka pienestä rahasta ottivat heidät kattonsa alle.

Lastenkotejakaan ei ollut riittävästi. Ester lähti Tanskaan opiskelemaan orpotyötä ja toi mukanaan Tanskan mallin, jonka mukaan orpolapset tulisi välittää perheenjäseniksi hyvin toimeentuleviin maalaiskoteihin.

Maamme korkeimmat virkamiehet tukivat ajatusta, että lapsen paras paikka olisi oma koti. Esterin viimeinen tehtävä

kouluhallituksessa olikin jakaa valistusta ja rohkaista ihmisiä ottamaan orpolapsia perheisiin – ei rahasta, vaan perheenjäseniksi kristillisestä rakkaudesta.

Huoli orvoista ei unohtunut Esteriltä Presidentinlinnassakaan, vaan hän tunsi syvää yhteiskunnallista äitiyttä ja huolta turvattomista lapsista. Hän perusti vuonna 1922 yhdessä ylimpien lastensuojeluviranomaisten kanssa Koteja Kodittomille Lapsille -yhdistyksen, jonka tehtävä oli välittää orpolapsia perheisiin. ”Kansalaiset! Avatkaamme kilvan ovemme sotaorvoille! Tehkäämme se jumalallisen rakkauden nimessä”, vetosi Ester kirjoituksissaan.

Yhdistyksen asiamiehet tarkastivat perheet, ja lapsen elinoloja myös kontrolloitiin. Näin syntyi nykyinen Pelastakaa Lapset ry.

Presidenttipuoliso tuki Esterin toimintaa, koska se oli täysin linjassa hänen kansaa eheyttävän politiikkansa kanssa.

Heillä molemmilla oli sosiaalinen mieli heikompiosaisia kohtaan. Presidentti oli aikanaan väitellyt irtolaisuudesta.

» MARTAT 6 | 2023 | 27

26-29 historia6-2023.indd 27

17.11.2023 13.33

ISÄNM A AN PALVE LUKSESSA Ester

Ståhlberg otti elämäntehtäväkseen miehensä tukemisen tämän vaativassa presidentin tehtävässä. Kotioloissa presidentin lempinimi oli John. Ester halusi ”tulla Johnin lähimmäksi uskotuksi, ja se vasta olisi onni”. Itselleen Ester ei halunnut mitään, vaan tahtoi uhrautua kokonaan miehelleen ja tämän työlle. Näin hän katsoi palvelevansa jotakin suurempaa, juuri itsenäistynyttä isänmaata.

Tasavallan ja presidentin viranhoidon alku olikin hyvin vaikeaa, koska K.J. Ståhlberg oli voittanut Mannerheimin presidenttikisassa, eivätkä lehdistö ja upseeristo antaneet sitä hänelle anteeksi. Laitaoikeistolaisen eliitin, ruotsinkielisen yläluokan, upseeriston ja suojeluskuntalaisten halveksunta Ståhlbergia kohtaan oli leppymätöntä. Vihapuhe ja uhkaukset lehdistössä ja myös kotipostissa olivat hurjia.

Presidentti ei antanut säikäyttää itseään, ja Ester oli miehensä, jäyhän juristin, tukena monin tavoin. Ester rohkaisi ja auttoi presidenttiä puheiden laadinnassa ja niiden harjoittelemisessa. Ester oli toimittaja ja jo kaksi kirjaa julkaissut tietokirjailija, johon presidentti luotti. Myös presidentin puolisona Ester kirjoitti artikkeleita ja julkaisi puheitaan lehdissä. Tanskan lehtiin hän kirjoitti muun muassa sarjan Suomen marttaliikkeen historiasta.

ASEM ASTA AN TIETOINEN Ester ja

K.J. Ståhlberg olivat syvästi rakastuneita toisiinsa, kun he menivät naimisiin.

Luonnollisesti Esteriä kiehtoi myös se, että hänestä tulisi Suomen ensimmäinen nainen ja hänellä olisi uraauurtava rooli maan äitinä. Hän oli tietoinen asemastaan ja kirjoitti päiväkirjaansa, että hän halusi tulla roolimalliksi seuraajilleen ja luoda ”traditsiooneja”, perinteitä, tuleville presidentittärille.

Ester dokumentoi tarkkaan elämäänsä presidentin rinnalla päiväkirjoihinsa, jotka on myös julkaistu. Niistä käy ilmi, että hänestä tuli sellaisen presidenttiinstituution perustaja, jossa valtionpää-

miehen puolisolla on merkittävä rooli.

Ester Ståhlberg tuki miestään edustustehtävissä, joissa tämä oli ujona miehenä kömpelö ja ehkä vähän halutonkin.

Kielitaitoinen ja esiintymishaluinen vaimo otti sellaiset edustustehtävät itselleen. Ester toi ryhtiä presidentin edustustehtävien hoitoon ja seurusteluun diplomaattien kanssa sekä myös esiintymiseen lehdistön edessä. Presidentin ensimmäisiä tehtäviä oli tasavallan julkisuuskuvan kohottaminen, ja siinä Ester oli miehensä hyvänä apuna.

EI SUOSTUNUT TAUSTALLE Pian osoit-

tautui, että presidentin adjutanttien tiedot protokollasta olivat puutteelliset ja että tapahtui virheitä, joista aiheutui hämmennystä ja sekaannusta diplomaattien keskuudessa.

Erään adjutantin omituisimpia ohjeita oli, että presidentin puolison tulisi kulkea ja seisoa takavasemmalla, kahden askeleen päässä presidentistä. Siihen Ester ei suostunut, vaan päätti ottaa kesällä 1920 asiasta selvyyden ja kääntyi kokeneiden diplomaattien puoleen ulkomailla.

Ester sai uudet ja toimivat ohjeet diplomaattien plaseeraamiseen ja sisääntuloon linnaan. Hän otti kansainvälisen protokollan käyttöön ja kehitti sitä tasavaltalaiseen ympäristöön.

Omille keskiviikkovastaanotoilleen Esteri kutsui aina naisjärjestöjen, luonnollisesti myös Marttojen, edustajia mukaan.

ENSIMMÄISET LINNANJUHLAT Ester

Ståhlbergin marttakokemus presidentinlinnassa näkyi esimerkiksi siinä, että juhlat oli hyvin ja arvokkaasti järjestetty ja pöydät kauniisti katettu. Ester toi myös suomalaisen musiikin ja muusikot linnaan.

Ester Ståhlberg emännöi valtiopäivätanssiaisia ensimmäisen kerran huhtikuussa 1921. Hän halusi suunnitella illan ohjelman. Siitä puhkesi kipakka riita presidentin tyttären Elli Ståhlbergin kanssa, jota adjutantti tuki. Ester piti

päänsä, ja Hannikaisen muusikkoveljekset Ilmari, Arvo ja Tauno esiintyivät.

Hannikaisten perhe oli kuulunut jo Esterin ensimmäisen avioliiton aikaiseen ystäväpiiriin.

Presidenttikin, joka oli aluksi ollut vanhamuotoisen juhlan kannalla, antoi jatkossa Esterille vapaat kädet juhlaohjelmien suunnitteluun. Itsenäisyyden viisivuotisjuhla 6.12.1922 oli ensimmäistä kertaa iltajuhla. Sinne kutsuttiin ensimmäisen kerran myös kaikki kansanedustajat seuralaisineen.

Presidentti Ståhlberg määräsi vuonna 1919 itsenäisyyspäivän vieton joulukuun kuudenneksi päiväksi. Porilaisten marssin soidessa valtiosalin parvekkeelta presidenttipari saapui kättelemään vieraita.

Kättelyn päätyttyä Ståhlbergit johdattivat eduskunnan puhemiehen Väinö Wuolijoen rouvineen kahvipöytään.

Itsenäisyyspäivän juhlassa 1922 esitettiin musiikkiohjelmaa ja lopuksi olivat tanssiaiset. Paikalla oli noin 1 500 vierasta, myös presidenttiparin matkoillaan tapaamia henkilöitä. Vieraille tarjottiin teetä ja kahvia, leivonnaisia, voileipiä, pasteijoita, hedelmiä, virvokkeita, savukkeita ja kieltolain takia alkoholitonta boolia, joka oli sekoitus pilsneriä ja vichyvettä. Tanssimusiikin alkaessa soida valtiosalissa valssin aloitti presidentin vanhin tytär Aino Ståhlberg Väinö Wuolijoen johdolla. Presidenttipari ei tanssinut. ÄITIPUOLENA VAIKEA A Presidentin

edustusmääräraha oli hyvin pieni eikä sen avulla voinut järjestää kuin yhden isomman tapahtuman vuodessa. Ester Ståhlberg maksoi itse kaikki edustuskulunsa. Nykypäivänä voi olla vaikea ymmärtää, että Suomen ensimmäinen presidentti eli niukkuudessa ja oli virkakautensa jälkeen käytännössä pennitön. Hänellä oli kuitenkin hyvä tuuri, sillä Ester oli varakas apteekkarin leski.

Ester korjautti linnan vanhoja huonekaluja ja osti uusia mattoja.

Esterin varallisuutta lisäsi jossain määrin se, että hänestä tuli vuonna

28 | MARTAT 6 | 2023

26-29 historia6-2023.indd 28

17.11.2023 13.33

Presidentti ja rouva Ståhlberg tekivät häämatkan junalla Itä-Suomeen. Kuva on Elisenvaaran asemalta, presidenttipari kuvassa keskellä selin kameraan.

1922 maamme suosituin romaanikirjailija. Hänen kirjaansa Sunnuntai myytiin kymmeniätuhansia kappaleita. Romaani kertoi Esterin kasvattipojasta Eerosta, joka menehtyi ylioppilaskeväänään 1916 keuhkokuumeeseen. Kirja kuvasi sitä, miten perhe rakasti kasvattilastaan kuin omaansa. Romaani tuki samalla Koteja Kodittomille Lapsille -yhdistyksen toimintaa ja kannusti perheitä ottamaan orpoja lapsikseen.

Suurperhe muutti virkakauden jälkeen Esterin ostamaan asuntoon Runeberginkadulle, mutta se ei tehnyt Esteriä yhtään suositummaksi presidentin tyttärien silmissä. Ester toteaa päiväkirjassaan, että hän sai olla koko Suomen lasten äiti, mutta ei presidentin lasten äiti. Presidentin aikuiset ja kotona asuvat kolme vanhinta tytärtä eivät hyväksyneet Esteriä äitipuolekseen. Ester oli heille ilmaa. Tilanne helpottui vasta, kun tyttäret muuttivat pois kotoa ja saivat omia lapsia. Ester olisi halunnut olla hyvä äitipuoli, huolehtiva martta, mutta vanhimmilla tyttärillä oli jo tämä rooli nuorempiin sisaruksiinsa eivätkä he taipuneet muutoksiin.

Esterin tullessa perheeseen vanhimmat presidentin tyttäret, Aino ja Elli, olivat ottaneet linnan emännän roolin

itselleen. He olivat viehättäviä, sivistyneitä ja kielitaitoisia, ja heillä oli hyvä itsetunto. He olivat vastaanotoilla, päivällisillä ja edustustilaisuuksissa isänsä rinnalla. Erityisesti Aino hoiti tyylikkäästi presidentin puolisolle kuuluvia tehtäviä ja toimi myös isänsä tulkkina. Hän seisoi virallisilla kutsuilla presidentin rinnalla ja edusti tätä myös yksin tai Ellin kanssa. Heistä oli tullut lehtien suosittuja kansikuvatyttöjä. Kyse oli siis myös vallasta, jota tyttäret eivät olisi halunneet luovuttaa pois.

Kurjin tilanne oli Esterin kasvattityttärellä Lealla, joka oli syntynyt 1908, samana vuonna kuin presidentin nuorimmainen, Kyllikki. Vanhemmat sisarukset eivät sallineet, että he ystävystyisivät.

Tyttäret ovat muistelmissaan katuneet jyrkkää suhtautumistaan Esteriin. Ester sai ennen kuolemaansa selvitettyä välinsä heidän kaikkien kanssa.

ESIKUVANA SEURA A JILLE Ester ja John olivat hyvä tiimi. Julkisissa tehtävissään he onnistuivat erinomaisesti, mutta perhe-elämä oli Esterille välillä yhtä piinaa. Tärkeimmässä, presidentti-instituution rakentamisessa, Ståhlbergit onnistuivat, vaikka heille osoitetut resurssit olivat rajalliset.

K.J. oli asemansa kautta maan poliittisen elämän keskiössä, mutta presidentti-instituution osakseen saama julkisuus oli paljolti nimenomaan Esterin aktiivisuuden ansiota.

Ester Ståhlberg ei jäänyt edustusrouvaksi, vaan tuki lastensuojelutyöllään presidentin kansakuntaa eheyttävää linjaa ja vaikutti perustamiensa kansalaisjärjestöjen kautta lastensuojelun uudistumiseen maassamme. Hän tarjosi seuraajilleen yhteiskunnallisen toiminnan mallin, johon monet ovatkin tarttuneet.

Kun ajatellaan K.J:n hankalaa asemaa presidenttikauden alussa, hän menestyi suorastaan loistavasti. Kaikki eduskuntapuolueet olisivat olleet valmiita tukemaan Ståhlbergin valintaa jatkokaudelle, mutta hän ei halunnut vihapuheen ja loanheiton takia enää jatkaa. Sen sijaan Ester olisi vielä ollut valmis jatkamaan linnan emäntänä.

INFO

Kirjoittaja kuuluu Pohjois-Espoon Marttoihin.

Artikkeli perustuu Marjaliisa ja Seppo Hentilän kirjaan Tasavallan ensimmäiset. Presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925 (Siltala 2022).

MARTAT 6 | 2023 | 29

26-29 historia6-2023.indd 29

17.11.2023 13.33

HUILATAANPAS HETKI! Lämmin istuinalusta on mukava retkellä mukana. Alustan päälle istahdetaan evästauon ajaksi tai kuuntelemaan luonnon ääniä.

EMILIA LAINE JA KIRSI PELTOLA // MALLITYÖT PIRJO KUISMA, KIRSI PELTOLA JA EMILIA LAINE // KUVAT LAURA RIIHELÄ JA KERTTU MALINEN

M ARTTOJEN TEEM A 2024:

METSÄ

Energiaa riittää, mutta välillä on kiva istahtaa alas.

30 | MARTAT 6 | 2023

30-31 kässä-istuinaluset6-2023.indd 30

17.11.2023 13.34

E

nsi vuonna Marttojen käsityötempauksen aiheena on istuinalusta, tuo metsäretkellä niin hyödyllinen kapistus. Alustoja tehdään erityisesti päiväkotien käyttöön, mutta miksei myös marttojen omille retkillekin. Lämpimän alustan päällä on hyvä levähtää patikoinnin lomassa ja viettää vaikka eväshetki.

Yhdistykset ja käsityöryhmät voivat lahjoittaa tekemänsä retkikamppeet paikallisiin päiväkoteihin.

Kannattaa olla yhteydessä lähistön päiväkotiin ja tiedustella, millaisia alustoja siellä mahdollisesti tarvittaisiin. Samalla voitte kysyä, voitteko vierailla ensi vuoden aikana päiväkodissa tai osallistua metsäretkelle, jossa istuinalustat luovutettaisiin.

SILM ÄT AUKI M ATERIA ALEILLE

•Istuinalustoja voi tehdä hyvin erilaisilla tekniikoilla ja monista eri materiaaleista, ommella koneella tai käsin.

Tässä on tilaisuus antaa uusi elämä poistotekstiileille, esimerkiksi vanhoille ulkoiluvaatteille, kattoremontin ylijäämäeristeille, huopuneille villapaidoille, keittiökäytöstä poistetulle kerniliinalle...

•Istuinalustaan voi käyttää myös neuletöiden jämälangat. Neulo tai virkkaa villaneliöitä ja huovuta ne pesemällä pesukoneessa lämpimällä ohjelmalla. Huovutettu villa on paksua ja eristävää. Pesussa villa kutistuu, joten tee neliöistä riittävän suuria.

•Päiväkotien eteisissä – ehkä omassakin – velloo eriparisia villasukkia, -lapasia ja -sormikkaita, joiden kohtalona on ennen pitkää päätyä roskikseen. Kysykää, saisitte-

ko käyttää näitä löytötavarakorin aarteita istuinalustojen materiaaleiksi. Eripariset kamppeet ommellaan käsin kiinni toisiinsa riemunkirjavaksi alustaksi. Toiselle puolelle voi ommella palan vahakangasta tai ulkoilutakin selkämystä suojaamaan kosteudelta.

TARVIKKEET OMMELTAVIIN ISTUINALUSIIN SOPIVAT ESIM .

•Vanhat ulkoiluvaatteet •Sadevaatteet •Softshell-takit •Vahakangaspöytäliinat •Muoviset kestokassit

Alustan voi tehdä monella eri tavalla, eri materiaaleista.

PEHMIKKEEKSI

•Fleecepeitto •Froteepyyhe •Telttapatja •Vanunut neule •Ohut superlon •Collegepaita KOSTEUTTA ESTÄ M Ä ÄN TÄY TTEEN LISÄKSI

•Kuplamuovi •Muovikassi •Eristemuovi RIPUSTUSLENKIKSI

•Vanha kuminauha •Pätkä vyöstä •Avainnauha •Kengännauha VINKKI!

Jos päällisen tekee liukkaasta kankaasta tai vahvasta muovista, voi istuinalusella laskea talvella mäkeä!

Rullalle kääritty alusta kulkee kätevästi mukana.

SA A SOMETTA A!

Kertokaa kässätempauksesta 2024 Facebook-ryhmässä Marttojen istuinalustat ja Instagramissa tunnisteella #martat. Jakakaa istuinalustojen kuvia ja tunnelmia metsäretkiltä sekä kertokaa, kuinka vanhasta materiaalista tehtiin jotakin uutta.

HUOMAA! Jos kuvaat päiväkodissa, varmista, että lapsia saa kuvata. Älä jaa someen tunnistettavia kuvia alaikäisistä ilman lupaa.

MARTAT 6 | 2023 | 31

30-31 kässä-istuinaluset6-2023.indd 31

17.11.2023 13.34

PYYKIN PAIKKA TEKSTI, OHJE, MALLITYÖ JA VAIHEKUVAT ANJA AALTO // KUVA LAURA RIIHELÄ

Pyykkipussi odottelee suu auki likavaatteita ja helpottaa järjestyksen pitoa.

Koristele pussi vaikka pyykin hoito-ohjemerkeillä.

32 | MARTAT 6 | 2023

32-34 kässä-pyykkipussi6-2023.indd 32

17.11.2023 13.34

J

oskus likaisten vaatteiden matka omasta huoneesta kylppärin pyykkikoriin on yksinkertaisesti liian pitkä. Sukilla ja paidoilla on taipumus päätyä mytyiksi lattialle tai takaisin kaappiin puhtaiden tekstiilien sekaan.

Oma huone pysyy siistimpänä ja vaatetilanne kontrollissa pyykkipussin avulla. Pussista vaatteet kiikutetaan pyykkikoriin tai lajitellaan suoraan koneeseen.

Ompele pyykkisäilö jokaisen perheenjäsenen omaan huoneeseen. Pussukan voi myös ripustaa pyykkipisteen lähettyville. Sinne lajitellaan esimerkiksi hienopesua vaativat tekstiilit pesupäivää odottamaan.

Tämä pussi on koristeltu tekstiilien hoito-ohjemerkintöjen kuvioilla. Voit myös applikoida työhön vaikka nimikirjaimet tai jättää koristeet kokonaan pois.

TARVIKKEET

•Markiisikangasta tai muuta tukevaa puuvilla- tai pellavakangasta •Tilkkuja applikointikuvioihin •Liimaharsoa •Silkkipaperia •Ompelulankaa •Pala pahvia tai huopaa pussin pohjalle

•Leikkaa kuviot nyt tarkasti ääriviivojaan myöten, irrota paperit ja aseta kuviot pyykkipussiin haluamallasi tavalla.

Silitä kuviot kiinni, käytä silkkipaperia raudan alla.

•Ompele sivusauma ja huolittele saumanvarat erikseen, ompele myös pohjan sauma.

Taita pussin nurjalla puolella pohjassa kulmat niin, että sivusauma ja pohjasauma ovat päällekkäin, mittaa kulmasta sisäänpäin 10 cm ja ompele poikittainen ommel. Tee toisella puolella samanlainen ommel kulmaan.

TEE NÄIN

•Leikkaa kankaasta 62 cm x 100 cm:n kokoinen pala.

•Jos käytät koristeena hoitoohjemerkkejä, suurenna ne haluamaasi kokoon ja piirrä ääriviivat paperille.

•Jäljennä merkit peilikuvana liimaharson paperipuolelle. Leikkaa kuviot suurpiirteisesti irti ja silitä merkit kuviokankaan nurjalle puolelle, paperipuoli päälläpäin. Käytä silkkipaperia raudan alla suojana.

•Säädä ompelukone tiheälle siksakille (piston leveys 3.5– 4 ja pituus 0.3–0.5), kokeile tikkiä ensin tilkulle. Kiinnitä kuviot siksakilla.

•Aseta ripustin keskelle pussin takaosaa, päät pussin suun päärmeen alle ja ripustin kassin sisälle päin. Ompele pussin suun päärme. Taita ripustin oikeaan asentoon ja kiinnitä ompelemalla neliö suoralla ompeleella.

•Leikkaa tukevasta huovasta tai kartongista pussille pohjalevy, mittaa se pussin pohjan mukaan. Voit päällystää levyn kankaalla tai laittaa pohjalle sellaisenaan. Pohjalevy pitää pussin paremmin ryhdissä.

Vinkki •Leikkaa 7 cm x 40 cm:n kokoinen ripustin, taita kaksinkerroin ja silitä vielä reunat keskelle, ompele reunasta ja tikkaa toinenkin reuna.

•Taita pussin suusta 4 cm leveä päärme kolminkertaisena. Tämä lisää suun tukevuutta.

Ompele pyykkipussi kaksinkertaisesta kankaasta, jos haluat siitä oikein tukevan.

TÄ ÄLTÄ KUVIOT

martat.fi/hoito-ohjemerkit/

MARTAT 6 | 2023 | 33

32-34 kässä-pyykkipussi6-2023.indd 33

17.11.2023 13.34

PISTÄ PYÖRIMÄÄN PUSSISSA TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO // KUVA LAURA RIIHELÄ

Ompele pesupusseja pikkupyykkiä varten.

P

ikkupyykit – alusvaatteet, sukat, sukkahousut, huivit – on kätevä pistää pesukoneeseen ja ripustaa kuivumaan, kun ne on pakattu omiin pusseihin.

Tällä ohjeella pesupussista tulee noin 18 cm x 28 cm:n kokoinen. Ohjetta mukaillen kannattaa ommella useita erikokoisia pusseja. Ne ovat käteviä esimerkiksi matkalaukkua pakatessa ja matkalla likaantuneiden vaatteiden säilytyksessä.

TARVIKKEET

•Pala (40 cm x 30 cm) ohutta kangasta, esim. polyesteriä. Kankaan pitää läpäistä hyvin vettä ja kestää vähintään 60 asteen pesu.

•Ompelulankaa •Laakanauhaa, hakaneula ja nyöristoppari TEE NÄIN

•Taita kangas kaksinkerroin nurja puoli päällä, lyhyemmät sivut päällekkäin (sivusauma).

•Jätä pussin suuhun halkiota varten 5 cm ompelematta.

Ompele sivusauma ja pohja, kaarra kulmat pyöreiksi.

Leikkaa kulmista liika saumanvara pois. Huolittele siksakilla tarvittaessa.

•Taita halkion reunoista saumanvarat nurjalle ja ompele.

•Taita pussin suusta n. 1,5 cm:n taite nurjalle ja ompele.

•Pujota nauha hakaneulaa käyttäen nauhakujaan. Pujota nauhan päät stoppariin ja tee niihin solmut.

Käytä käytettyä •Tarkista rikkinäisten vaatteiden materiaalit: vanhan hameen vuori tai urheilupaidan verkkomainen kohta voisivat sopia tähän työhön.

•Voit kokeilla lämmönkestävyyttä pesemällä materiaalin muun pyykin seassa 60 asteessa ennen ompelua.

•Nyöristoppari voi löytyä risasta hupparista, takista tai repusta.

Ei enää pesukoneeseen kadonneita sukkia!

34 | MARTAT 6 | 2023

32-34 kässä-pyykkipussi6-2023.indd 34

17.11.2023 13.34

#À8ºÀ À º ©

LUVASSA LÄMPÖÄ

JENI SUHONEN

Nyt sukansutkuttajia ja lankoihin koukuttuneita hemmotellaan. Pino kotimaisia käsityökirjoja odottaa ideoineen. Monipuoliset ohjeet ja mehevät värit kutsuvat silmukkaseikkailuun. Selaa, haaveile, toteuta!

MUSTAVALKEA A

A JATUKSELL A

EL Ä M ÄN KIRJO

Mallikuviot ovat selkeät ja tarpeeksi isot, joten lukemiseen ei tarvitse lähinäkölaseja! Kirjoneulepertsat (s. 218) osuvat aloittelijankin puikoille. Hienoa, kun säärystimetkin ovat mukana. Miten olisi Metsäpolkuja (s. 200)?

Jo kansikuva koukuttaa! Sisältökin lupaa hyvää; esimerkiksi Merituulessa (s. 244) on saatu hienosti vangittua meren liike sukan kuvioon. Selkeät ohjeet.

Kirjoneulehulluille komea valikoima monipuolisia ohjeita. Esimerkiksi Merineule lite -mallissa ihastuttavat rohkea värivalinta ja kaunis kuvio. Helposti luettavat ohjeet ja hyvät mallikuvat.

Merja Ojanperä: Villasukkaversumi.

Readme.fi

Heli Nikula: Villahullu. Neuleohjeita 2. Readme.fi

EI ENÄ Ä L ANK AHÄVIKKIÄ

LUONTO LUOVUUDEN L ÄHTEENÄ

Jokaisella neuloosin vallassa olevalla on kätköissään kasa jämälankoja.

Nyt pääset niitä hyödyntämään. Martan sydän sulaa erityisesti Hattaran (s. 44) värileikin äärellä.

Kirja tulvii rauhaa ja tunnelmaa, esseet johdattavat ohjeiden äärelle. Dawn-toppi (s. 84) lähtee heti kokeiluun. Erityismaininta kirjan sidontatekniikasta: se on erinomainen ohjeiden lukemiseen, koska kirja pysyy hyvin auki.

Jonna Kalliomäki: Ihan musta.

Villasukkarakkautta. Readme.fi

TUNNELMOIDA AN

Kaikille jotakin: esimerkiksi kirjoneuleen ystäville kaunis Berit (s. 126) ja pitsineuleista pitäville Kultainen (s. 85). Kiitosta selkeistä mallineulekuvioista.

Merja Ojanperä: Neuletunnelmia. Hurmaavia kirjo- ja pintaneuleita. Moreeni

Pirjo Iivonen: Jämälankasukat 2. Moreeni

MUISTETA AN MYÖS LEMMIKIT

Mikä ihana ajatus: yhteen mätsäävät neuleet sinulle ja lemmikillesi. Risukossa (s. 57) pääsee kokeilemaan hieman erilaisempaa kirjoneuletta, jossa leikitellään palmikkotekniikalla. Selkeät ohjeet ja kivoja vinkkejä.

Kaverille kans. Neuleita koirille ja ihmisille. Moreeni

TAIK A A ILM ASSA

Neuleohjeita tarinallisuudella höystettynä. Erityisesti innostavat joogasukkaohjeet Keskikesän taika (s. 28) ja Nouse nainen (s. 61).

Katinka Sarjanoja – Meri Mort: Pohjoisen neulotut loitsut.

Moreeni

Lotta H. Löthgren: Havaintoja.

Neuleita ja esseitä metsästä.

Laine publishing

MARTAT 6 | 2023 | 35

35 neulesuosikit6-2023.indd 35

17.11.2023 13.35

LAHJA, JOKA EI KUORMITA HEIDI HOLMROOS // KUVAT SHUTTERSTOCK

Martan lahjat ovat keveitä kantaa sekä tulvillaan tunnetta ja hyvää mieltä.

Kutsu ystävä kokeilemaan avantouintia kanssasi.

J

ouluaikaan on hyvä hetki pysähtyä miettimään kulunutta vuotta ja muistaa läheisiä ja rakkaita. Tavaraa ja materiaa on monella jo riesaksi asti, eikä yhtään lisää kaivata. Tilaa vievien turhakkeiden sijaan voit antaa yllätyksen, joka on täynnä ajatusta ja merkitystä mutta ei kuormita komeroita eikä ympäristöä: •Kiireisessä arjessa ja monessa eri elämäntilanteessa yhteinen aika on usein se kaikkein paras ja toivotuin lahja. Kutsu ystävä kakkukahveille tai kokeilemaan avantouintia kanssasi. Ota hänet mukaasi Marttojen verkkoruokakurssille tai päiväretkelle lähiluontoon. Entä voisitko tarjota tuttavaperheelle muutaman tunnin lastenhoitoapua?

•Omien taitojen jakaminen on lahjana hauska ja hyödyllinen. Voisitko opettaa läheisellesi jonkin uuden taidon? Tehtäisiinkö yhdessä säilykkeitä, piparitaidetta, villasukan kantapää, itse valettuja kynttilöitä tai vaikkapa havukranssi?

•Lahjakortit ja palvelut avaavat ovet kulttuuriin ja nautintoihin. Konsertti-, teatteri- ja elokuvaliput ja museokortti ilahduttavat pitkälle tulevaan vuoteen, samoin tilaus e-kirja- tai musiikkipalveluun. Olisiko ihanaa antaa tai saada lahjakortti hierontaan?

•Jos annat lahjaksi tavaroita, niiden ei tarvitse olla uusia. Marttoina voimme näyttää esimerkkiä ja puhua kierrätyslahjojen ja uudelleenkäytön puolesta. Kierrätetty lahja on uutena hankittua ekologisempi vaihtoehto. Usein se myös kantaa mukanaan tarinoita ja merkityksiä – eli arvoja, joita ei voi rahalla mitata.

•Pala Marttametsää on ohittamaton lahjaidea näin Marttojen 125-juhlavuoden alla. Lahjoituksilla hankitaan ja suojellaan ikimetsää. Tämä lahja säilyy sukupolvelta seuraavalle.

KATSO: https://luonnonperintosaatio.fi/ kauppa

Anna lahjaksi taitoja, vaikka hillon valmistusta.

BONUSVINKKI

Lahjojen paketoinnissa kannattaa hyödyntää kotoisia materiaaleja. Taiteile persoonallisia kääreitä vaikka sanomalehdistä, pakkauspaperista ja pahvilaatikoista. Kuluneista tekstiileistä voit tehdä kestäviä ja uudelleenkäytettäviä lahjapussukoita ja paketointiliinoja. Hyväkuntoiset käytetyt lahjapaperit kannattaa viikata talteen ja käyttää uudelleen.

Saamistasi kauniista joulukorteista voit askarrella seuraavana vuonna pakettikortteja.

36 | MARTAT 6 | 2023

36 neuvokki-6-23.indd 36

17.11.2023 13.35

Martat Suomussalmen pappilan rappusilla

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Kuva on 1940-luvulta.

MARTAT 6 | 2023 | 37

37 marttailukansi-6-2023.indd 37

17.11.2023 13.35

VARAUTUMISEN TAITOJA NAAPURIN SEURASSA MINNA HOTOKKA // KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Taloyhtiöissä voidaan harjoitella yhdessä poikkeustilanteiden varalta. Keski-Suomen Marttojen kurssilla kokattiin kotivaran aineksista ruokaa, joka onnistuu vaikka retkikeittimellä.

38 | MARTAT 6 | 2023

38-41 varautuminenkurssi6-2023.indd 38

17.11.2023 13.36

”

Minäpäs luen ääneen!”

Marja-Terttu Jaatisen (83) spontaani päätös soveltuu hyvin parityöskentelyyn. Aune Poutiaisen (95) on helppo toimia ystävänsä ohjeiden mukaan.

– Lorauta kattilan pohjalle öljyä ja kääntele siinä vähän aikaa broilerisuikaleita. Lisää silputtu sipuli ja kaada joukkoon vesi, lukee Jaatinen.

– Missäs vaiheessa nämä pakastevihannekset laitetaan, aprikoi Poutiainen.

Ei mene kauan, kun broilerikeitto jo hautuu kannen alla.

Resepti on peräisin kotitalousasiantuntija Hanni Kuroselta, joka on saapunut jyväskyläläiseen varttuneiden asumisoikeustaloon pitämään kotivara-aiheista ruokakurssia.

Kurssi on osa Keski-Suomen Marttojen Yhteisöllisyydestä hyvinvointia -hanketta, jossa taloyhtiöiden asukkaat pääsevät kartuttamaan osaamistaan häiriötilanteisiin varautumisessa.

MIETITÄ ÄN KEINOJA YHDESSÄ Ajatuksen taloyhtiöille suunnatusta varautumishankkeesta sai marttapiirin toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi. Yhteistyössä Kiinteistöliitto Keski-Suomen kanssa piiri tavoittaa niitä ihmisiä, jotka eivät löydä tietään Marttojen yleisille luennoille.

Kotitalousasiantuntija Hanni Kuronen (keskellä) ennättää juttelemaan ruokailun aikana kurssilaisten kanssa varautumisesta.

» MARTAT 6 | 2023 | 39

38-41 varautuminenkurssi6-2023.indd 39

17.11.2023 13.36

Näin ruokaa ehkä tositilanteessakin laitettaisiin senioritalon yhteiskeittiössä. Hellan äärellä Aune Poutiainen (vas.), Marja-Terttu Jaatinen ja Raili Parviainen.

Hanni Kuronen vinkkaa, että kodin kuiva-ainekaapin aineksista saa pienellä kekseliäisyydellä loihdittua monenlaista syötävää.

Kaksivuotisen hankkeen toimintamuotoja ovat kotivaraa ja sähköttä selviytymistä käsittelevät luennot, ruokakurssit sekä villiyrtti- ja sieniretket.

Ideana on lisätä yhteisöllisyyttä kaupunkiolosuhteissa, joissa naapurukset eivät välttämättä tunne toisiaan.

– Kun mennään yhdessä retkille ja kursseille, ollaan tekemisissä eri tavalla kuin rappukäytävässä nähtäessä, Hanni Kuronen sanoo.

Häiriötilanteessa kerrostaloasuja voi tuntea olonsa erityisen orvoksi. Toiminnanjohtaja Hannu Mähönen Kiinteistöliitto Keski-Suomesta rohkaisee taloyhtiöiden asukkaita miettimään yhdessä, kuinka oma yhteisö voi varautua poikkeuksellisiin tilanteisiin.

Yksi konsti on valita asukkaiden joukosta turvallisuusvastaava, joka voi opastaa muita sähkö- ja vesikatkoon varautumisessa. Taloyhtiössä kannattaa myös järjestää turvallisuuskävelyjä sekä asukasiltoja ja pihatalkoita, joissa ihmiset pääsevät tutustumaan toisiinsa.

– Sitten myös poikkeustilanteissa on luontevaa mennä rohkeasti kysymään naapurilta, voiko olla avuksi ruoanlaitossa tai vedenhaussa.

Jos talon pihalla olisi hyvä paikka grillikatokselle, kuka tahansa asukas voi esittää taloyhtiön hallitukselle katoksen hankkimista.

IÄKKÄ ÄT TUNTEVAT KOTIVARAN

Marttojen kotivarakurssin ruokalista on suunniteltu sähkökatkoja ajatellen. Broilerikeiton ja chili con carnen voisi kokata vaikka retkikeittimellä. Tuorepuuro tekeytyy valmiiksi kuin itsestään, eikä jälkiruoaksi tarkoitettuja perunaleivoksia tarvitse paistaa.

– Ohjeiden pitää olla helppoja ja nopeita, Hanni Kuronen korostaa.

Hän kannustaa kurssilaisia pohtimaan, mitä kotona jo olevia aineksia kannattaisi käyttää ruoanlaittoon sähkökatkon aikana. Esimerkiksi keittoon saa upotettua mitä tahansa pakastettua tai säilöttyä proteiininlähdettä.

Oleellista on oivaltaa, ettei häiriötilanteessa ole pakko tyytyä popsimaan nötköttiä suoraan purkista.

Kuronen on työssään huomannut, että kotivaran perusteet ovat yleensä parhaiten hallussa iäkkäillä ihmisillä. Nuoremmat ovat ehkä tottuneet täydentämään ruokakaappiensa sisältöä tarpeen

mukaan lähikaupasta.

Varttuneiden aso-talossa broilerikeitto on saatu lautasille asti. Kokit utelevat, miltä maistuu.

– Hyvältä!

– Sopivan mausteinen, joku analysoi.

Kehuja satelee. Marja-Terttu Jaatinen tunnustaa, ettei ole koskaan tullut ajatelleeksi, että broilerikeittoon voisi sujauttaa omenaa. Makuyhdistelmä on kiinnostava.

– Saankohan minä tästä lähtien keittää kaikki keitot täällä? Jaatinen virnistää.

RAUHALLISELLA MIELELLÄ Hanni Ku-

ronen herättelee lounaspöydässä keskustelua kotivarasta. Hän ilahtuu kuullessaan, että puolet kurssilaisista on varannut kotiinsa juomavettä häiriötilanteen varalle.

Sodan kokenut Aune Poutiainen pohtii, että kotivara on hyvä asia, mutta sotatilanteessa sen voimin ei pitkälle pötkittäisi.

Hän muistaa keränneensä äitinsä kanssa sota-aikana voikukan juuria, joita käytettiin kahvinkorvikkeena. Myös perunajauhot tehtiin itse.

– Ei silloin syöty näin monipuolisesti.

40 | MARTAT 6 | 2023

38-41 varautuminenkurssi6-2023.indd 40

17.11.2023 13.36

HY VÄ TIETÄ Ä

»Pakastetun raa’an lohen voi sähkökatkon sattuessa graavata. »Murskatuista ja maustetuista säilykepavuista saa maukkaan tahnan leivän päälle. »Pienessäkin asunnossa mahtuu säilyttämään kokoon taittuvia vesikanistereita.

YHTEISÖLLISY YDESTÄ HY VINVOINTIA -HANKE

– Voi, tämäkin on niin mainiota, toteaa Marja-Terttu Jaatinen maistettuaan mansikka-ananastuorepuuroa.

»Keski-Suomen Marttojen varautumishanke 1.9.2022–1.8.2024. »Tavoitteena on lisätä taloyhtiöiden ja kyläyhdistysten osaamista häiriötilanteisiin varautumisessa, lisätä asukkaiden turvallisuutta ja osallisuutta sekä tuoda uutta yhteisöllistä toimintaa taloyhtiöihin. »Rahoittajana toimii Keski-Suomen liitto ja yhteistyökumppanina Kiinteistöliitto Keski-Suomi.

KURSSILL A KOKEILTIIN:

Marja-Terttu Jaatinen vahtii broilerikeiton valmistumista.

Siinäpä soma perunaleivos makeannälkää helpottamaan!

PERUNALEIVOKSET ILMAN UUNIA

2 dl vettä 2 dl perunahiutaleita tai keitettyä perunaa, joka raastetaan kylmänä 1 dl tomusokeria 1 dl mantelijauhetta 125 g taloussuklaata 2 tl vanilliinisokeria 4 rkl konjakkia tai appelsiini- tai omenamehua Kuorrutukseen: 100 g taloussuklaata

Meinaako avattu tomusokeri unohtua kaapin perukoille? Sitä saa menemään perunaleivoksiin.

Marja-Terttu Jaatiselle kotivaran idea on tuttu. Hän tuli ruokakurssille vahvistaakseen taitojaan ja saadakseen uusia ideoita.

– Nyt on maailmassa kriittinen aika – yhtään ei tiedä, mitä tapahtuu. Ilman sotaakin voi tulla sähkö- ja vesikatkoja.

Hän ei kuitenkaan halua murehtia mahdollisia uhkakuvia.

– Mieluummin varaudun etukäteen ja olen rauhallisella mielellä.

Jaatinen on asunut Tansaniassa, jos-

sa sähkökatkot olivat yleisiä. Siellä hän tottui laittamaan ruokaa taivasalla nuotiolla.

Onnistunut yhteistyö Marttojen kurssilla sai Jaatisen vakuuttuneeksi siitä, että tositilanteessa arki saataisiin rullaamaan myös hänen nykyisessä asuinyhteisössään.

– Jokaiselle löytyi tehtävä, ja jokainen onnistui omassaan. Jäi hyvä mieli, kun osallistuin, sanoo Marja-Terttu Jaatinen.

Pinnalle: mantelirouhetta 1. Mittaa vesi ja perunahiutaleet tai raastettu peruna kulhoon ja annan veden imeytyä.

2. Lisää tomusokeri ja mantelijauhe, sulatettu suklaa, vanilliinisokeri ja konjakki tai mehu. Sekoita taikina tasaiseksi.

3. Muotoile taikinasta tanko ja jaa se noin 24 osaan. Pyörittele palat pieniksi palloiksi.

4. Kuorruta pallot sulatetulla suklaalla.

Koristele pinta mantelirouheella.

5. Anna leivosten kovettua hetki ennen tarjoilua.

MARTAT 6 | 2023 | 41

38-41 varautuminenkurssi6-2023.indd 41

17.11.2023 13.36

TAHTOA ON, MUTTA ONKO OSAAMISTA? Suomalaiset ymmärtävät, että varautuminen on tärkeää.

Käytännössä kuitenkin vain pieni osa väestöstä tietää, mitä kuuluu esimerkiksi kotivaraan, paljastaa pelastusasenteita selvittänyt raportti.

SIRKKA-LIISA AALTONEN/VIESTINTÄ ÄSSÄ OY // KUVITUS MIRVA MALMGREN

V

ain joka kuudes suomalainen osaa määritellä, mitä kotivaralla tarkoitetaan.

Vain joka neljäs tietää, että kotivaralla tulisi pärjätä ilman ulkopuolista apua 72 tuntia.

Vain kymmenen prosenttia suomalaisista tietää, miten pitää toimia, kun yleinen vaaranmerkki kuuluu.

Tämä selviää Suomalaisten pelastusasenteet 2023 -raportista. Asennetutkimuksen tilasi Sisäministeriö ja toteutti Pelastusopisto.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat pelastustoimeen myönteisesti. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta arvioi pelastustoimen tehokkaaksi, ammattitaitoiseksi ja nopeaksi.

Omatoimisen varautumisen puolella meillä on haasteita.

– Vaikka suomalaiset tunnistavat varautumisen tärkeyden, vastaukset herättävät kysymyksiä todellisesta varautumiskyvystä, pohtii Pelastusopiston tutkija Oliver Saal.

Tutkimuksen avoimessa kysymyksessä vastaajia pyydetiin kuvaamaan kotivara, joka sisältää perheen ruoka-

42 | MARTAT 6 | 2023

42-43 varautumistutkimus6-23.indd 42

17.11.2023 13.37

tottumusten mukaisia elintarvikkeita ja vettä noin 72 tunnin ajaksi. Vain 15 prosenttia vastaajista osasi nimetä oikein kolme perustarvetta sekä oikean varautumisajan.

Ymmärryksen puute kotivarasta on asia, jonka myös Huoltovarmuuskeskus nosti kesällä tilannekuvapäivitykseensä.

KOLMAS SEKTORI TIIVIISTI MUKAAN

– Korona, energiakriisi, sään ääri-ilmiöt, lintuinfluenssa, Ukrainan sota. Samalla kun kriisinkestävyyttämme on koeteltu, on tunnistettu myös resilienssin heikkoja kohtia, analysoi toimitusjohtaja Janne Rahunen Kata Safety Oy:stä.

Kata Safety on varautumisen asiantuntijayritys, joka järjesti alkusyksyllä Varautuminen 2030 -tilaisuuden Joensuussa. Siellä eri viranomaistahojen, yritysten ja kolmannen sektorin toimijat löysivät sujuvasti yhteisen sävelen.

Asiantuntijapuhujat – Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä – korostivat yhteistyön tärkeyttä. Viranomaisten rinnalla yritykset ja kolmas sektori ovat kriittisen tärkeitä kumppaneita.

– Koko meidän turvallisuusmallimme kannalta kolmas sektori on otettava yhä tiiviimmin mukaan varautumiskeskusteluun, painottaa Oliver Saal.

Hän muistuttaa, että varautuminen alkaa jo ennen pelastusviranomaisen saapumista kohteeseen.

SELKEYTTÄ KOKONAISUUTEEN Myös

marttajärjestö työskentelee kansalaisten osaamistason nostamiseksi. Varautuminen on ollut kuluvan vuoden teema Martoilla.

– Kotivarakoulutuksia on järjestetty myös Pohjois-Karjalassa ja kiinnostus on kovastikin lisääntynyt, kertoo Pohjois-Karjalan Marttojen kotitalousasian-

tuntija Tiina Anola-Pukkila, joka osallistui Varautuminen 2030 -tilaisuuteen.

– Olen työskennellyt Martoissa pitkään. Varautumisasiassa on ollut hienoa se, että koko ajan yhteistyökumppaniverkosto on monimuotoistunut.

Kontakteja niin pelastuspuolelle, viranomaistahoille kuin vaikkapa Naisten Valmiusliittoon ja Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun on tullut lisää.

Asennetutkimus osoittaa, että kansalaisten turvallisuusosaamista pitää kehittää. Oliver Saalin mielestä myös kehittämisen keinoja pitäisi tutkia tarkemmin.

Keinot, organisointi ja resurssit mietityttävät myös Tiina Anola-Pukkilaa.

– Kolmannella sektorilla ollaan palkkatöissä, mutta moni tekee työtä myös harrastuspohjalta. Vapaaehtoisten rooli on tärkeä, mutta kokonaisuuteen tarvitaan selkeyttä. Kaiken tekemisen organisointiin tarvitaan myös rahoitus.

INFO

Suomalaisten pelastusasenteet 2023 -tutkimus toteutettiin verkkopaneelikyselynä tammi-helmikuun vaihteessa. Kyselyyn osallistui noin 3 000 suomalaista ympäri maan. Vastaavanlainen tutkimus on tehty kolmen vuoden välein vuodesta 1992 lähtien.

MARTAT 6 | 2023 | 43

42-43 varautumistutkimus6-23.indd 43

17.11.2023 13.37

MARTAN L AKITIETO

MITÄ TAPAHTUU OIKEUDENKÄYNNISSÄ?

Oikeuteen päädytään paitsi rikosten vuoksi myös erilaisissa riita-asioissa.

TUULA RAINTO/L AKIASIAINTOIMISTO AMOS

Tuula Rainto

T

avallista ihmistä saattaa elämän varrella uhata oikeudenkäynti riita-asioissa eli siviiliasioissa, kuten esimerkiksi asuntokauppaan, työsuhteeseen, perinnönjakoon tai naapuririitaan liittyvissä asioissa, tai sitten rikokseen liittyvässä asiassa.

Siviiliasioissa ihminen saattaa olla joko vahingon kärsinyt tai vahingon aiheuttanut osapuoli. Vahinkoa kärsinyt aloittaa oikeudenkäynnin ”haastamalla” vastapuolen oikeuteen ja vaatimalla hyvitystä.

Rikosasiassa taas syyttäjä haastaa rikoksesta epäillyn tekijän oikeuteen. Jos rikoksessa on uhri, kuten esimerkiksi pahoinpitelyn uhri, hän voi oikeudenkäynnin aikana vaatia kärsimyksistään tai menetyksistään vahingonkorvausta rikoksesta epäillyltä. Rikosasiassa asiaa ajaa syyttäjä ja vastaajana oikeudenkäynnissä on rikoksesta epäilty. Rikosasioita ovat esimerkiksi rattijuopumukset, pahoinpitelyt ja varkaudet.

MITEN OIKEUDENK ÄYNTI ETENEE?

Oikeudenkäynti alkaa haastehakemuksella, joka jätetään oikeudelle. Haastehakemuk-

sessa yksilöidään vaatimukset sekä niiden perusteet ja esitetään todisteet eli näyttö.

Vastineessa vastapuoli vastaa kaikkiin haastehakemuksen vaatimuksiin yksityiskohtaisesti. Vaatimuksen jokin kohta voidaan kiistää tai myöntää. Tuomari saattaa pyytää tarkennuksia haastehakemukseen tai vastineeseen ennen oikeudenkäyntiä.

Kirjallisen valmistelun jälkeen asiassa järjestetään suullinen käsittely käräjäoikeudessa. Se on valmistelua pääkäsittelyä varten.

Tuomari toimittaa siihen kirjallisen yhteenvedon. Suullisessa valmistelussa keskustellaan myös sovinnon mahdollisuudesta.

Pääkäsittelyssä asia ja vaatimukset esitellään tuomarille. Tämän jälkeen käydään läpi asiakirjatodisteet ja kuullaan todistajia. Lopuksi annetaan loppulausunnot asiasta kokonaisuudessaan. Tämän jälkeen asia jää tuomarin päätettäväksi.

Käräjäoikeusvaihe haastehakemuksen jättämisestä asian käsittelyyn oikeudessa kestää suuremmissa kaupungeissa yli vuoden.

MITÄ SOVINTO TARKOITTA A?

Matkan varrella kannattaa vastapuolen kanssa keskustella sovinnon mahdollisuudesta. Oikeudenkäyntiin liittyy aina epävarmuus siitä, minkälaisen tuomion tuomari tulee asiassa antamaan. Sovinnossa molemmat osapuolet pääsevät neuvottelemaan sovinnon sisällöstä. Yli puolet oikeudenkäynneistä sovitaan ennen käräjäoikeusvaihetta.

KUK A VOI SEURATA OIKEUDEN ISTUNTOJA?

Käräjäoikeuden istunnot ovat julkisia, joten kuka tahansa voi tulla seuraamaan istuntoa. Joissakin paljon yksityisyyttä vaativissa tapauksissa voi pyytää asian käsit-

telyä suljetuin ovin, jolloin ylimääräiset ihmiset poistetaan istuntosalista.

ENTÄ JOS HALUA A VALITTA A TUOMIOSTA?

Käräjäoikeus julistaa tuomion heti istunnon jälkeen tai ilmoittaa päivämäärän, jolloin tuomio tulee. Käräjäoikeuden tuomiosta on mahdollisuus valittaa hovioikeuteen joko suoraan tai jatkokäsittelylupaa pyytämällä. Tyytymättömyydestä tuomioon on ilmoitettava viikon kuluessa tuomiosta. Varsinainen kirjallinen valitus on jätettävä käräjäoikeudelle 30 päivän kuluessa tuomiosta. Hovioikeuden antamasta tuomiosta voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Jos valituslupa on myönnetty, tuomio on lainvoimainen vasta, kun se on käsitelty korkeammassa oikeusasteessa, eli hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa.

TARVITSEEKO JOKAINEN LAKIMIESTÄ?

Mikäli sinua uhkaa oikeudenkäynti, lakimiesten vahva kehotus on kääntyä ammattilaisen puoleen. Tällä tavalla varmistat sen, ettei sinulle tule taloudellisia menetyksiä vain sen vuoksi, ettet ymmärrä oikeusprosessia.

Kannattaa varmistaa, että kotivakuutus sisältää myös oikeusturvavakuutuksen, joka kattaa oikeudenkäynnistä tai sen käynnistämisestä aiheutuvia kuluja. Vahinkoilmoitus kannattaa tehdä vakuutusyhtiöön.

Vakuutus maksaa lakimiehen palkkiota, vaikka osapuolet pääsisivät sovintoon ennen varsinaista oikeudenkäyntiä.

INFO

amoslaki.fi

44 | MARTAT 6 | 2023

44 laki-6-2023.indd 44

17.11.2023 13.37

TEEMAMATKOJA, KAUPUNKILOMIA LONTOO – viikonloppu 17.-20.2. / 28.-31.3. • alk. 895,Kylpyläviikonloppu HAAPSALUSSA 22.-25.2. / 29.3.-1.4. / 18.-21.4. / 16.-19.5.

• alk. 360,David Garrett -konsertti TALLINNASSA 8.-9.3. • alk. 225,Viehkeä VILNA ja Trakain linna 29.-31.3. / 9.-11.5. • alk. 730,MILANO ja kuvauksellinen Como-järvi 29.3.-1.4. • alk. 1.490,Tonavan kaunis kaksikko BRATISLAVA JA WIEN 29.3.-1.4. / 16.-19.5. • alk. 1.160,Vaellus SANTIAGO DE COMPOSTELAAN 5.-13.4. /5.-13.6. • alk. 1.769,AMSTERDAM ja kukkien Hollanti 16.-19.4. / 2.-5.5. • alk. 1.275,IRLANTILAISIA puutarhoja 26.-30.5. • alk. 1.435,-

Espanjan auringon alle PITKÄT LOMAT AURINKORANNIKOLLA - TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo, matkoilla myös retkiohjelmaa 20.1.-12.2. • alk. 1.440,- / 5.2.- 2.3. • alk. 1.590,AURINKOINEN ANDALUSIA talvilomalla 19.-23.2. • alk. 890,AL ANDALUS –kiertomatka 17.-24.3. • alk. 1.690,COSTA BLANCAN helmet 17.-21.5. • alk. 1.380,- / 7.-11.6. • alk. 1.395,-

www.matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080 JANE AUSTENIN ROMAANIN POHJALTA SOVITUS KATE HAMILL

David Yazbek r Robert Horn

Luota omaan ääneesi

Lemm

enleikke

jä tositarkoituksella

Riemastuttava musikaalikomedia

Kevään esitykset esit myynnissä - ryhmäedut jo 20 hengen ryhmälle!

Ohjelmistossa myös Nummisuutarit • Vihervaaran Anna • Kaaos 5\KPÃP\\QWL ō ONWU\KPDW#ODKWL ğ /LSSXP\\PÃOÃ ř PLQ SYP ō ONWOLSXW#ODKWL ğ ō ZZZ OLSSX ğ Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 45 ilmoitus Motiva ja Matka Agentit 6-2023.indd 2

17.11.2023 13.37

MINUN VIHERKASVINI: PALMUVEHKA

Taija Viljanen, Lokalahden Martat

O Palmuvehka

len luopunut melkein kaikista viherkasveista. Nuorempana niitä piti kasvattaa ja niistä oli sisustuksellista iloa. Niin kukkivia kuin viherkasvejakin olen kasvattanut vaihtelevalla menetyksellä, viimeksi helppohoitoisia orkideoita, koska ne eivät vaadi jokaviikkoista kastelua. Harrastuksena meillä on matkailuautolla reissaaminen, ja voimme olla jopa kuukauden matkalla.

Syksyllä 2021 sai naapurista kuolinpesältä ison palmuvehkan ja lahjoitin sen edelleen lapsenlapselle opiskelija-asuntoon. Otin kasvista itselleni oksan, laitoin sen multapurkkiin ja kastelin varovasti silloin tällöin. Lehdet pysyivät vihreinä ja kiiltävinä, kunnes keväällä huomasin, että ne alkoivat haalistua ja pudota. Ajattelin, että nyt oksa on tullut tiensä päähän ja heitän sen roskikseen. Muutama päivä myöhemmin huomasin, että mullasta oli noussut yksi piikki, ja myöhemmin toinenkin. Oli se vähällä, etten ollut kiskaissut lehteä mullasta ja vienyt roskikseen. Kärsivällisyys palkittiin!

MINUN VIHERKASVINI: MALJAKÖYNNÖS

Kristiina Kulju, Turun Uudet Martat

O Maljaköynnös

stin viime keväänä ohimennen taimen marketin poistomyyntihyllyltä. Lapussa luki ”paprikan taimia”.

Näin mielessäni mehevät paprikat kypsymässä parvekkeeni runsaassa auringonvalossa ja nappasin taimenrääpäleen mukaani. Kotiin tultuani vilkaisin kauppakuittia, eikä siinä mainittu paprikasta mitään. Seuraavalla kerralla myymälässä käydessäni kysyin, että onkohan tapahtunut jokin sekaannus. Myyjä sanoi, että kyllä taimi varmasti paprika on, mutta kuittiin on tullut väärä kasvin nimi ja virheellinen hinta, ja palautti minulle muutaman killingin hyvityksenä.

Taimi kasvoi hyvää vauhtia hellässä hoidossani, ja pian alkoi punaista puskea

vihreän keskeltä. ”Oi, hän on punainen paprika”, ihastelin, ja jatkoin kastelua.

Epäilykseni heräsivät, kun punaisia nuppuja alkoi ilmestyä enemmänkin. Kasvini alkoi kasvattaa myös pitkiä ”lankoja”, joilla se ilmeisesti yritti tarttua johonkin. Sitten alkoi kukintavaihe: totesin tutuilleni, jotka kehuivat upeita kukintoja, että kyllä nyt kukkaa pukkaa. Haaveet runsaasta paprikasadosta olin jo haudannut.

En ole koskaan ollut minkäänlainen hortonomi, ja usein olen ennätysajassa saanut nujerrettua ”helppohoitoisetkin” viher- ynnä muut kasvit. Siksi olinkin täpinöissäni, kun lopulta parvekkeellani näkyi kukkaloistoa.

Vanhempi poikani auttoi minua kasvintunnistuksessa. Nykyään tietokoneelle voi näyttää kuvan kasvista, ja se kertoo, mikä kasvi on kyseessä, kätevää!

Minulle selvisi, että kyseinen kaunokainen on maljaköynnös.

Syksyllä siirsin hänet sisätiloihin lämmittelemään ja talvehtimaan. Nyt odotellaan uutta kesää ja kauniita kukintoja!

46 | MARTAT 6 | 2023

46 viherkasvini6-2023.indd 46

17.11.2023 13.37

Astetta tuulisempi on parempi Tuuleeko? Silloin on hyvä päivä lämmittää sauna, pestä pyykit ja kokata uunissa. Ajoita sähkönkäyttöäsi tuulisiin päiviin, jolloin sähköä on tarjolla enemmän ja edullisemmin.

Astetta osuvampi kulutus ja muut energiansäästövinkit arkeen ja asumiseen: astettaalemmas.fi

Asiaa energiasta? Maksutonta energianeuvontaa saat Motivasta ja alueellisilta energianeuvojilta: motiva.fi/energianeuvonta

Astetta_alemmas_Motiva_ilmo_215x140.indd 1

JOULUTARJOUS

13.11.2023 16.08

10€ Leikkuulauta 15€

29€ Marttamuki, paketissa 2 mukia 38€

MARTAT 5 | 2018

47 martanpuoti-leikkuulaudat6-2023.indd 47

| 47

17.11.2023 13.38

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

KOONNUT REIJA SALOVAARA

TAMMIKUU ALKAA TEELLÄ martat.fi/martan-teehetki Marttojen 125-vuotisjuhlavuosi käynnistyy jäsenhankintakampanjalla, kun yhdistykset järjestävät kaikille avoimia Martan teehetkiä.

Teen maistelun lomassa esitellään yhdistyksen toimintaa sekä innostetaan ihmisiä liittymään jäseniksi ja kutsutaan heitä mukaan kevään marttailtoihin, retkille ja tempauksiin.

Kun ilmoitatte yhdistyksenne mukaan 10.12. mennessä, saatte postissa materiaalipaketin, joka sisältää aineistoa tempauksen markkinointiin ja tilaisuudessa jaettavaksi. Ilmoittakaan Marttaliittoon myös tapahtumanne ajankohta.

Ohjeet, tarjoiluehdotus ja tapahtumavinkit netistä!

Martan teehetkiin liittyy laaja viestintäkampanja. Viethän sinäkin kampanjavideoita ja kuvapäivityksiä eteenpäin omilla somekanavillasi ja yhdessä yhdistyksesi kanssa.

Martan teehetken yhteistyökumppani on suomalainen teetalo Nordqvist.

YHDESSÄ METSÄVUOTEEN

martat.fi/yhdistyskanava/martaniltapala Tervetuloa Marttojen metsäteemavuoden avaukseen 24.1. klo 17–18.30. Etäyhteyksin järjestettävässä illassa Marttaliiton ympäristö- ja ilmastoasiantuntija Heidi Holmroos kertoo ajankohtaista tietoa metsästä, luonnon monimuotoisuudesta ja teemavuoden painopisteistä. Kuulet vaikuttamishaasteesta, juhlavuoden tapahtumista ja kampanjoista.

48 | MARTAT 6 | 2023

48-51 yhdessäyyuusi-6-2023 .indd 48

17.11.2023 13.38

UUSIA TEHTÄVIÄ MEDIAN PARISSA

VA ATTEET TEKEVÄT JUHL AN!

martat.fi/yhdistystoimijan-koulutuskalenteri Haluatko kehittyä mediamarttana tai ryhtyä sovellusmartaksi? Osallistu siinä tapauksessa Marttaliiton järjestämään koulutukseen 6.2. Mediamartoille on tiedossa uusia tehtäviä kotisivujen parissa: he tekevät perustason Yhdistysavain-sivuja yhdistyksille, jotka tarvitsevat siihen apua. Koulutus sopii sekä uusille että jo aiemmin mediamarttana toimineille. Samassa yhteydessä koulutetaan myös sovellusmarttoja, jotka osallistuvat Martat-sovelluksen kehittämiseen ja aktivoivat sovelluksen käyttäjiä.

martat.fi/juhlavuoden-tuotteet Martanpuotiin avautuu joulukuussa oma osasto juhlavuoden tuotteille.

Uutuutena puotiin tulee marttamekon ompelupaketti, joka sisältää kaavan, ompeluohjeet, 4 metriä martan ruutukangasta ja napit. Myyntiin on tulossa myös mekkoihin kuuluvat käsinkudotut esiliinat ja huivit. Vuoden alussa pääset lisäksi shoppaamaan uusia t-paitoja, collegeja ja esiliinoja. Tekstiilit ovat metsänvihreitä kultasomistuksilla.

VINK VINK! Moniin Marttojen logotuotteisiin voi lisätä yhdistyksen nimen.

SUPERM ARTAT ESIIN

martat.fi/marttagaalan-palkinnot Martat 125 vuotta -juhlagaalassa 20.4. palkitaan aktiivisia marttoja ja yhdistyksiä, jotka ovat toimintamme sydän. Ehdota, kuka supermartta ja mikä mahtiyhdistys ansaitsee huomionosoituksen. Palkintoja jaetaan kahdessatoista yksilökategoriassa ja kahdessa yhdistyskategoriassa.

KOTISIVUT KUNTOON

martat.fi/yhdistyksen-kotisivut Missä jamassa ovat yhdistyksenne kotisivut? Nyt viimeistään kannattaa tehdä uudet sivut Yhdistysavain-palvelussa, yhdistysten vanhat Martat.fi-kotisivut piilotetaan nimittäin näkyvistä kuluvan vuoden lopussa. Yhdistysavain-sivujen tekemiseen perehdytään 13.2. järjestettävässä koulutuksessa. Palvelun kuukausimaksut muuttuvat 1.1.2024. Free-versio on jatkossakin ilmainen.

Yhdistysten perustiedot tulevat Martat.fi-pääsivuston yhdistyshakuun suoraan Marttarekisteristä.

Kannattaa varmistaa, että oman yhdistyksen kotisivun osoite, paikkakunta ja yleiskuvaus ovat rekisterissä ajan tasalla.

RAHASTONHOITA JAT HUOMIO!

martat.fi/yhdistyksen-talous Yhdistyskanavaan on koottu ajantasaiset ohjeet ja vinkit yhdistysten rahastonhoitajille. Uuden yhdistyslain mukaisesti yhdistys voi ottaa yhdenkertaisen kirjanpidon käyttöön vuosikokouksen päätöksellä. Taloussivulla on myös excel-pohjat yhdistyksen yhden- ja kahdenkertaiseen kirjanpitoon.

LIPPUPÖRSSI PÖHISEE

https://fb.me/e/3cT8JCHRw Liput juhlavuoden päätapahtumaan Tampere-talossa 20.4. on varattu loppuun. Ota bileet seurantaan Facebookissa. Voit myydä peruuntuvia lippuja tai ilmoittaa halukkuudestasi ostaa lippu sekä seurata tapahtumauutisia.

MARTAT 6 | 2023 | 49

48-51 yhdessäyyuusi-6-2023 .indd 49

17.11.2023 13.38

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ ALKUVUODEN ETÄKOULUTUKSET

TIL ASTOT KUNTOON

martat.fi/yhdistystoimijan-koulutuskalenteri •Puheenjohtajakoulutuksen IV ryhmä: 17.1., 7.2., 13.3., 3.4., 24.4. ja 7.5.

•23.1. Toiminnan tilastointi •24.1. Martan teehetki: Metsäteemavuoden avaus •31.1. Valtakunnallinen Martan teehetki •6.2. Mediamartat •6.2. Sovellusmartat •13.2. Yhdistysavain •15.2. Martan iltapala: Toimintaryhmä tapana keventää hallintoa •20.3. Marttarekisteri yhdistyskäyttäjille

martat.fi/toiminnan-tilastoinninohjeet Yhdistyksen toimintatilastot kannattaa hoitaa ajan tasalle vielä tämän vuoden puolella. Tilastointi on tärkeää, jotta yhdistysten monipuolinen toiminta ja käytetyt vapaaehtoistyön tunnit tulevat näkyviin. Vuoden 2023 tilastoja voi täydentää vielä tammi- ja helmikuussa. Tilastoinnin raportti on samalla yhteenveto yhdistyksen toiminnasta.

VINKIKSI: Toimintatilastosta saatte kättä pitempää, kun suunnittelette tulevan vuoden toimintaa. Tilastoista näkyy, minkä aiheiden parissa on kokoonnuttu ja mikä on vetänyt väkeä.

M ARTTOJEN KOTITALOUSNEUVONTAPUHELIN

•p. 050 430 6520 (ppm) •Avoinna ma–ke, pe klo 12–15, to klo 12–17 JOULUVIIKOLL A AVOINNA

•18.12.–20.12. klo 12–15 •21.12.–22.12. klo 12–17 SUL JETTU

•6.12.

•23.12.–1.1.

K ÄSSÄ Ä ETÄNÄ

•martat.fi/etakassakahvilat •11.1. istuinalustat •5.3. pajunpunonta •8.5. kasvivärjäys

KIITOS PAL AUTTEESTA

Martat-lehden 4/2023 suosituin juttu oli Rakkaudesta lajiin. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiiin 5 marttamuki-pakettia. Mukit saivat Pirkko Annala Alavudelta, Marja Hakala Lahdesta, Heli Heltimoinen Lappeenrannasta, Tuulikki Koivisto Uudestakaupungista ja Ulla Nummi Keravalta.

KIITOS PUUROKUUN PUUHAIHMISILLE UUTTA M ARTTA-AK ATEMIASSA

https://moodle.mmg.fi/martat/ Järjestätkö tapahtumia yhdistyksessäsi? Martta-akatemiassa on uutta ja kiinnostavaa juuri sinulle: Martta pistää tapahtumaan -kurssilla saat käytännön vinkkejä yhdistyksen tapahtumien järjestämiseen.

Voit suorittaa kurssin oman aikataulusi mukaan ja saada Open Badge -osaamismerkin. g

Puurokuun aikana monet marttayhdistykset tarjosivat puuroja, jakoivat tietoa Marttojen kehitysyhteistyöstä ja keräsivät varoja työhön. Lämmin kiitos lahjoituksistanne! Niillä tuemme haavoittuvassa asemassa olevia tyttöjä ja naisia kohti omaa toimeentuloa ja hyvää arkea Somalimaassa, Malawissa, Etiopiassa ja Sambiassa.

M ARTAT LEHTI ILMEST Y Y 2024

•numero 1 5.2.

•numero 2 6.5.

•numero 3 26.8.

•numero 4 25.11.

Painetun lehden lisäksi ryhdymme julkaisemaan verkkolehteä.

50 | MARTAT 6 | 2023

48-51 yhdessäyyuusi-6-2023 .indd 50

17.11.2023 13.38

MARTTAMATKA SAMBIA AN

LIISA HUIMA

Hae mukaan matkalle, joka ei unohdu!

Marttaliiton ensimmäinen jäsenmatka yli viiteen vuoteen suuntautuu eteläiseen Afrikkaan Sambian Livingstoneen 4.–13.5.2024. Tutustumme Marttojen kehitysyhteistyökumppanin Vilolen työhön, vammaisten naisten asemaan, sambialaiseen ruokakulttuurin ja luontoon. Vierailemme myös Victorian putouksilla.

Osallistujat kertovat matkan jälkeen marttojen kehitysyhteistyöstä omassa ja lähiyhdistyksissään.

MATKA-AIKATAULU, MAJOITUS JA HINTA

•Lähtö Helsinki–Vantaalta la 4.5.

•Paluu Livingstonesta su 12.5. Takaisin Suomessa ma 13.5.

•Menomatkalla yöpyminen Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa.

•Lennot: Helsinki – Amsterdam – Johannesburg – Livingstone– Johannesburg – Amsterdam – Helsinki. Lentoyhtiöt KLM, Airlink South Africa.

•Majoitus hotelli Oriental Swan, Livingstone 5.–12.5. (2 hengen huoneet).

•Matkan hinta 2 200 euroa.

LIISA HUIMA

Hakulomake ja lisätietoja: martat.fi/marttamatka-sambiaan

MARTAT 6 | 2023 | 51

48-51 yhdessäyyuusi-6-2023 .indd 51

17.11.2023 13.38

AJANKOHTAISTA JÄSENMAKSUSTA: OTAMME KÄYTTÖÖN SÄHKÖPOSTILASKUN

M

arttaliitto ottaa vuoden 2024 alusta käyttöön sähköpostilaskun. Vähentämällä paperijätettä toimimme Marttojen kestävän arjen arvojen mukaisesti. Sähköpostilaskun maksaminen on helppoa ja kätevää. Sähköpostilaskun saavat kaikki jäsenet, joiden sähköpostiosoite on ajan tasalla Marttarekisterissä eli jäsenrekisterissämme.

Kaikki muut saavat jatkossakin paperilaskun tai e-laskun, jos ovat sen erikseen tilanneet verkkopankissaan.

Maksumuistutukset tulevat aina paperilaskuna.

SENIORIJÄSENY YS NÄIN M AKSAT SÄHKÖPOSTIL ASKUN

»Saat sähköpostiisi laskun, kun uusi jäsenkautesi alkaa. Viestin lähettäjänä on Maventa Transactions. Viestin otsikkona on Lasku (laskun numero) Lähettäjältä Marttaliitto ry. Tämän viestin avaaminen on turvallista. »Sähköpostin liitteenä on lasku, jonka saat auki klikkaamalla liitettä. Voit myös ladata laskun viestissä olevasta linkistä. Linkistä avautuu uusi välilehti, jossa pyydetään sähköpostissa ilmoitettua salasanaa. Salasana on linkin yläpuolella oleva numerosarja. »On tärkeää, että käytät laskussasi olevaa viitenumeroa, jotta maksusi kohdistuu oikeaan jäsenyyteen. Viitenumero on henkilökohtainen. »Huomaathan, että et voi vastata Maventa Transactionin lähettämään viestiin. Lähetä mahdolliset kysymyksesi jäsenmaksusta osoitteeseen jarjestosihteeri@martat.fi.

JÄSENM AKSUN VOI M AKSA A MYÖS E-L ASKULL A

Jos haluat, voit ottaa käyttöösi e-laskun jäsenmaksun maksamiseen. Silloin sinulle ei lähetetä laskua sähköpostilla tai paperisena, vaan saat sen sähköisessä muodossa verkkopankkiisi.

Voit tehdä Marttojen jäsenmaksusta e-laskusopimuksen omassa verkkopankissasi.

Jos teet sopimuksen 15.12.2023 mennessä, saat jo vuoden 2024 jäsenlaskun e-laskuna.

E-lasku on helppokäyttöinen ja turvallinen.

NÄIN OTAT E-L ASKUN K ÄY TTÖÖN

1. Tee e-laskusopimus omassa verkkopankissasi.

2. Valitse laskuttajaluettelosta Marttaliitto ja laskutusaiheeksi JÄSENMAKSU. 3. Syötä tunnistetietona jäsennumerosi. Löydät sen jäsenkortistasi tai sinulle tulleen Martat-lehden takakannesta.

4. Jatkossa saat jäsenmaksulaskun e-laskuna verkkopankkiisi, jossa tarkistat ja hyväksyt laskun. Jos haluat, voit liittää e-laskun automaattiseen maksamiseen, ja pankki veloittaa summan automaattisesti tililtäsi eräpäivänä.

»Seniorijäsenyys edellyttää 75 vuoden ikää ja 25 vuoden jäsenyyttä. »Varsinainen jäsen voi halutessaan siirtyä seniorijäseneksi seuraavana vuonna, kun on täyttänyt 75 vuotta, edellyttäen, että hän on ollut jäsen marttayhdistyksessä vähintään 25 vuotta. »Seniorijäsenen jäsenmaksu on 23 euroa.

Jäsenyyteen ei kuulu Martat-lehteä. »Jos täytät kriteerit ja haluat siirtyä seniorijäseneksi vuoden 2024 alusta, ota yhteyttä Marttaliittoon 15.12.2023 mennessä, puh. 050 412 1099 tai jarjestosihteeri@martat.fi. »Katso myös: martat.fi/jasenyyslajit-ja-jasenmaksut/ RULL A AVA JÄSENY YS

Marttaliitossa on käytössä rullaava jäsenyys. Jäsenkausi alkaa siitä päivästä, kun henkilö liittyy jäseneksi, ja kestää seuraavat 12 kuukautta. Jäsenyys ei siis ole sidottu kalenterivuoteen vaan liittymispäivään. Rullaavan jäsenyyden myötä loppuvuoden jäsenmaksuvapaat kuukaudet ovat jääneet pois.

Lisätietoa ja ohjeita e-laskusopimuksissa saat aina omasta pankistasi.

HY VÄ TIETÄ Ä JÄSENY YDESTÄ JÄSENKORTTI

Jäsenkortti on Martat-lehden takakannessa, josta sen voi leikata talteen.

Martat-sovellusta käyttävät jäsenet saavat jäsenkortin käyttöönsä myös sovelluksen kautta. Voit liittää jäsenyytesi sovellukseen täyttämällä jäsennumeron ja sukunimen sovelluksessa varattuihin kenttiin. Näin jäsenkortti on aina mukana puhelimessasi. Maksuttoman Martat-sovelluksen voit ladata puhelimesi sovelluskaupasta.

52 | MARTAT 6 | 2023

52 sähköpostilasku6-23.indd 52

17.11.2023 13.39

Martat keräävät 125vuotisjuhlavuonnaan [FWFY 2FWȞFRJYX§PXN SNRJȞ§[§§S QZTSSTS alueeseen. Luonnonperintösäätiö hankkii ja XZTOJQJJ 2FWȞFRJYX§S

Anna joululahjaksi UFQF 2FWȞFRJYX§§ Hanki jouluksi luontoa suojeleva ůĂŚũĂ >ƵŽŶŶŽŶƉĞƌŝŶƚƂƐććƟƂŶ verkkokaupasta: ŚƩƉƐ͗ͬ​ͬůƵŽŶŶŽŶͲ ƉĞƌŝŶƚŽƐĂĂƟŽ͘ĮͬŬĂƵƉƉĂͬ͘ Voit valita joko 5, 10, 20, 50 tai ϭϬϬ ĞƵƌŽŶ ůĂŚũŽŝƚƵŬƐĞŶ DĂƌƩĂ Ͳ ŵĞƚƐćŶ ŚLJǀćŬƐŝ͘ ^ĂĂƚ ǀĂůŝŶƚĂƐŝ ŵƵŬĂĂŶ ũŽŬŽ ƐćŚŬƂŝƐĞŶ ƚĂŝ ƉĂƉĞƌŝƐĞŶ ŬŽƌƟŶ͕ ũŽŶŬĂ ǀŽŝƚ ĂŶƚĂĂ ůĂŚũĂŬƐŝ ůćŚĞŝƐĞůůĞƐŝ͘

53 palametsaa_martatlehti Hennin korjaama.indd 53

sŽŝƚ ŵLJƂƐ ůĂŚũŽŝƩĂĂ ŚĂůƵĂŵĂƐŝ summan: ͻ dĞŬĞŵćůůć ƟůŝƐŝŝƌƌŽŶ >ƵŽŶŶŽŶͲ ƉĞƌŝŶƚƂƐććƟƂŶ ůĂŚũŽŝƚƵƐƟůŝůůĞ͗ ^ŝŝƌƌć ǀĂůŝƚƐĞŵĂƐŝ ƐƵŵŵĂ ůĂŚũŽŝƚƵƐͲ ƟůŝůůĞ &/ϳϴ ϱϰϵϰ ϬϵϱϬ ϬϮϮϰ ϵϯ Kirjoita saajaksi LuonnonperintöƐććƟƂ ja käytä viitenumeroa 210845 ͻ >ĂŚũŽŝƩĂŵĂůůĂ DŽďŝůĞ WĂLJŶ ŬĂƵƩĂ ŶƵŵĞƌŽŽŶ ϱϱϬϴϬ͘

<ŝŝƚŽƐ͕ ĞƩć ŽůĞƚ ŵƵŬĂŶĂ ƐćŝůLJƩćŵćƐƐć ja suojelemassa arvokasta vanhaa ikimetsää!

17.11.2023 13.39

OPINTOPISTEITÄ MARTTA-AKATEMIASTA Kiinnostaako laatikkoviljely, luonnonyrtit tai sienitieto? Marttaopinnot ovat ulottuvillasi!

IRMELI YLITALO

M

uistatko vielä taitoavain-, osaajapassi- ja harrastusmerkkiopinnot? Ne jäivät historiaan Marttojen opintotoiminnan uudistuksessa. Uudet Marttaopinnot avautuivat jäsenistölle viime vuonna.

Marttaopinnot ovat maksullisia, 1–5 opintopisteen laajuisia kokonaisuuksia, jotka ovat avoimia kaikille martoille. Opinnot keskittyvät Marttojen ydinteemoihin, ja kurssivalikoimaa on lisätty vastaamaan jäsenten tarpeita. Opintotarjonnasta jokainen voi koota itselleen kiinnostavimmat kokonaisuudet.

Oppiminen ja itsensä kehittäminen ylläpitävät mielen hyvinvointia. Pääset haastamaan itseäsi ja koet onnistumista. Porukassa opiskelu on lisäksi hauskaa!

Opinnot lisäävät valmiuksiasi toimia vapaaehtoisena. Saat tuoreita ideoita yhdistyksesi toiminnan kehittämiseen.

OPINTOTARJONTA 2024

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: martat.fi/marttaopinnot KURSSI

Laajuus, opintopistettä

Opiskeluaika

Ilmoittautuminen avautuu

Kotivara kuntoon

1 op

1.2.–27.3.

4.12.2023

Kompostointi

1 op

4.3.–13.4.

4.12.2023

Laatikkoviljely

2 op

4.3.–30.4.

4.12.2023

Naisten oikeuksien edistäminen kehittyvissä maissa

1 op

10.4.–10.6.

1.3.2024

Luonnonyrtit

1 op

1.–31.5.

1.3.2024

Monimuotoinen kotipiha

5 op

8.4.–30.9.

1.3.2024

Kodin kemikaalit

1 op

1.10.–30.11.

1.8.2024

Sienet

1 op

1.–30.9.

1.8.2024

HINTA »tehtävien tarkistus ja palaute Kurssin hinta on 10 euroa/opintopiste. »mahdollinen etäohjaus Maksuun kuuluu: »Open Badge -osaamismerkki »oppimisalustan käyttö, aineisto ja tehtävät »merkintä valtakunnalliseen Koski-opin»aloitusinfo ja kurssisuunnitelman mukaiset torekisteriin. kurssin kokoontumiset

ITSENÄISTÄ T YÖTÄ JA RYHM ÄTAPA A MISIA

Marttaopinnot suoritetaan verkossa, joten osallistuminen onnistuu, asuitpa missä tahansa. Tarvitset tietokoneen, verkkoyhteyden ja sähköpostiosoitteen. Oppimisalustana toimii Moodle-pohjainen Martta-akatemia.

Opinnot toteutetaan pääosin itsenäisesti. Jokaisella kurssilla on nimetty ohjaaja, joka toimii ryhmän tukena opintojen aikana. Kurssin aikana on mahdollista saada teknistä etäohjausta Martta-akatemian käytössä.

Kurssit alkavat etänä toteutettavalla ryhmätapaamisella. Ohjaajan johdolla käydään läpi tavoitteet, sisällöt ja tehtävien palauttamisen aikataulut. Ryhmätapaamisten määrä vaihtelee kursseittain, yleensä niitä on yhdestä kolmeen. Osa tapaamisista on vapaaehtoisia.

Itsenäisesti suoritettavien oppimistehtävien lisäksi kurssiin voi liittyä keskustelutehtäviä, joissa vaihdetaan ajatuksia ryhmäläisten kesken. Keskustelutehtävät suoritetaan kirjallisena kurssialustalla. Osallistujia kannustetaan myös vapaamuotoiseen keskusteluun opiskeltavasta aihepiiristä. Jaetut kokemukset ja ideat tuovat arvokkaan lisän opiskeluun.

VIRALLISESTI TUNNUSTETTUJA OPINTOJA

Marttaopinnot toteutetaan yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa, jonka opetusohjelmaan ne kuuluvat. Marttaopinnot ovat virallisesti tunnustettuja opintoja, ja niitä voi hyödyntää esimerkiksi tiettyjen opintojen hyväksilukuun.

Suorituksista on mahdollista saada virallinen suoritusmerkintä Opetushallituksen Koski-tietovarantoon ja niitä voi tarkastella Oma opintopolku -verkkopalvelussa. Ne näkyvät samassa paikassa kuin muiden oppilaitosten suoritusmerkinnät.

Jokaisesta suorittamastasi kurssista saat sähköisen Open badge -osaamismerkin, jonka voit liittää vaikka omaan ansioluetteloosi.

TIEDOKSI

»Opintojen kesto on opinnon laajuuden mukaan 1–6 kk. »Osallistujamäärä 20–50 hlö/opinto. »Opinnot täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

54 | MARTAT 6 | 2023

54 marttaopinnot-6-2023 .indd 54

17.11.2023 13.39

MARTAN PITK Ä MARSSI

Emäntälehti MARTTALIITON JULKAISU NUMERO 11–12 1949 ESILIINA EM ÄNNÄN ETEEN

Arkipäivänä hänellä on yksinkertainen, mutta kauniisti ommeltu pumpuliesiliina (n:o 1) taloustöissä, tuvan ja aitan vaiheilla liikkuessaan. Mutta leipomisen ajaksi näemme hänen pukeutuneen valkoisesta säkkikankaasta valmistettuun, edestä suojaavampaan esiliinaan. Siinä ei ole pelkoa, että leivinpöydän ääressä pyörähtäessä saisi pukunsa takaa jauhoihin.

Tyttärelle on sievä, liehukereunainen esiliina (n:o 6) tavallisissa oloissa, mutta käsitöitä tehdessään hän hyvin mielellään ottaa kuvan n:o 2 mallisen esiliinan eteensä. Sen suureen taskuun on mukava sujauttaa parsittavat sukat, lankakerä ja sakset. Sitä voi myös pitää silloin, kun käy ripustamassa pyykkiä kuivumaan.

Siivousesiliinasta (n:o 3), joka suojaa puvun täydellisesti, haaveilee jokainen.

Pieniruutuinen pumpulikangas on siihen parhainta ja vinoruudutuksella saa esiliinan myös koristeelliseksi.

Vauvaa odottava äiti käyttää siivoustöissä n:o 4 mallista esiliinaa, joka kiinnitetään takaa napeilla ja solmittavilla nauhoilla. Pyhäpuvun suojana on talon nuorella emännällä kukallisesta kretongista ommeltu siro esiliina (n:o 7).

Sen sivukappaleet liikkuvat vapaasti nauhojen yli ja niin ne voi vetää takaa aivan yhteen tai käyttää enemmän poimuilla.

Ylläolevissa on jokaiselle tarkoituksenmukainen ja asiallinen esiliina. Kaavoja on saatavana Kymenlaakson Marttapiiriliitosta, os Hamina, Maariankatu 15.

**** MARTAT 6 | 2023 | 55

55 Pitkämarssi6_22.indd 55

17.11.2023 13.39

M ARTAT-LEHDEN SISÄLLYS 2023 PÄ ÄKIRJOITUS

s. 5 Nyt korostuvat palautuminen ja paineensietokyky 1 SP • Vaikuttaminen on marttaliikkeen ytimessä 2 MH • Lucinan jalanjäljissä 3 SP • Pysyvää on muutos 4 MH • Martoilla vara parempi 5 SP • Elämäni joulubiisi 6 MH HENKILÖ

Entisöiden ehompi 8/1 Irina Björkman & Tiiu Kaitalo • Peli ei pelottele vaan herättelee 8/2 Maija Repo & Kerttu Malinen • Ei nainen, ei mies – Ella vain 8/3 Merja Forsman & Kerttu Malinen • Huolehdi myös henkisestä kotivarasta 8/5 Minna Hotokka & Kristiina Kontoniemi • ”Nyt saan hidastaa tahtia” MH & Heli Pruuki 8/6 K ATSO L ÄHELLE

s. 13 Ritva Tuomi • Se alkaa siemenestä 1 • Kukkapaletti pölyttäjille 2 • Annetaan kaikkien kukkien kukkia 3 • Maan antimia 4 • Toivon kukka 5 • Talven tervehdys 6 K ANNESSA

Kuvat Kerttu Malinen • Kati Koskela: Viisi vinkkiä varautumiseen 14/1 HK • Aino Posti: Näitä makuja et kaupasta saa 14/3 Merja Forsman • Heli Similä: Puuro kantaa pitkälle 14/5 Merja Forsman • Emmi Lukkarila: Siivoan ja koristelen rennolla mielellä 14/6 Susanna Viljanen RUOK A

Kuvat Laura Riihelä • Keittiössä käytetään kaikki 16/1 MS & ET • Pääsiäislöytöjä vuosien varrelta 14/2 ET, NS & EP • Notkuva noutopöytä mahtimartan muistoksi 16/3 TK • Kaurasta saa kaikkea 14/4 Kati Pohja & ET, MS •Otetaan, mitä on 18/5 Tiia Koppanen & Vappu Lasarov • Juurekset juhlatuulella 16/6 TK

Otsikko, sivunumero/lehden numero, kirjoittaja & kuvaaja/kuvittaja RAVITSEMUS

Elämänlaatua ruoan äärellä 22/4 Satu Jyväkorpi & Mirva Malmgren • Tuttu linja, uusia painotuksia 26/5 ET & Mirva Malmgren M ARTTAHISTORIA

Aatetta ja käytäntöä – Marttojen lehti 120 vuotta 24/1 Ville Jalovaara • Kaunis kattaus ja Karjalan muistot – pääsiäisruokaa Marttojen lehdissä 20/2 HK • Perinteitä ja muutosvoimia – Marttojen lehti 120 vuotta 24/2 Ville Jalovaara • Lucina Hagman – 10 kysymystä 26/3 JJ • Naiset sortoa vastaan 32/4 RP • Kun toimittiin uhkan torjumiseksi 30/5 Ville Jalovaara • Martta maan äitinä 26/6 Marjaliisa Hentilä HANKKEET, KURSSIT, YHTEIST YÖVERKOSTOT

Mukaan digimaailmaan 44/1 Anitra Rönkkö & Vanessa Riki • Somalimaan hanke alkoi 40/3 TL • Juuret uuteen kotimaahan 40/4 AA • ”Tomaattihillosta voisin saada tuloja” 16/5 TL • Varautumisen taitoja naapurin seurassa 38/6 Minna Hotokka & Kristiina Kontoniemi • Tahtoa on, mutta onko osaamista? 42/6 Sirkka-Liisa Aaltonen & Mirva Malmgren

roita – varhaisia porkkanoita 30/2 OT&RT • Materiaalia rannan ruovikosta 32/2 OT&RT • Uutta pottua juhannukseksi 37/2 OT&RT • Kuivaa kukkaset hiekassa 24/3 OT&RT • Enemmän kuin harrastus 28/3 OT&RT • Mentiin metsään maistelemaan 8/4 Anne Saarikettu & Päivi Karjalainen • Mikäs sieni tämä on? 25/4 Merja Forsman • Rakkaudesta lajiin 26/4 Lasse Kosonen • Kukkamultaa kotikonstein 28/5 OT&RT • Kukkien aikaan 24/6 OT&RT VIEK AS

Noudata tuontirajoituksia ja -kieltoja 74/1 TI & JP • Valitse hyvät kasvit kotipihaan 66/2 JP • Ilmoita, kerää, talkoile 67/3 JP • Pidä puutarhakasvit omassa pihassa 74/4 JP • Lisää lajeja kansalliseen vieraslajiluetteloon 67/5 AJ • Haitalliset vieraslajit vaativat huomiota edelleen 67/6 AJ MINUN VIHERK ASVINI

Kirjohuisku 49/1 Aune Helin • Nukkatyräkki 63/3 SK • Juorut 46/4 Salla Hyvönen • Posliinikukka 46/5 Anni Halonen, Cristina Dahl-Hämäläinen • Palmuvehka 46/6 Taija Viljanen • Maljaköynnös 46/6 Kristiina Kulju K ÄSIT YÖ

KESTÄVÄ ARKI

Nyt asenne kohdalleen! 22/1 MS • ”Pidä jalat lämpimänä, pää viileänä” 34/1 SO, KP & MS • Energian saatavuus ja häiriöt 42/1 SO • Haluatko kierrättää? Vaatteista on helppo aloittaa 42/2 SO & Kerttu Malinen • Mökille talven jälkeen 44/2 SO • Kestävästi kesälläkin 38/3 EP • Pieniä palveluksia lähiluonnolle 38/4 HH • Säästöä helpoilla keinoilla 40/5 HH • Lahja, joka ei kuormita 36/6 HH PIHA, PUUTARHA, METSÄ

Outi Tynys & Ritva Tuomi OT&RT • Joko saa kylvää?

30/1 TI • Pitkiä, pätkiä, palle-

Kuvat Laura Riihelä • Kauniit kintaat kirjoneuleella 36/1 Tanja Rantanen • Aktivistin ristipistot 54/1 Pirjo Kuisma • Nyt ollaan vaan ja tuftaillaan 38/2 Anja Aalto • (Ainakin) kolmen konstin kesähuivi 34/3 Anja Aalto • Tee kirjovirkattu marttakukkaro 36/3 Ilta Hämäri • Maastoon mukaan varmuuden vuoksi 36/4 Anja Aalto • Silmäniloa sukanvarteen 34/5 Tanja Rantanen •Kalenterista se alkaa 37/5 Anja Aalto • Huilataanpas hetki! 30/6 EL & Kirsi Peltola • Pyykin paikka 32/6 Anja Aalto • Pistä pyörimään pussissa 34/6 Anja Aalto • Luvassa lämpöä 35/6 JS

JÄRJESTÖ, YHDIST YKSET

Porukalla paras 46/2 Minna Hotokka & Kristiina Kontoniemi • Vihdoinkin paikan päällä 50/3 HK • Vuosi 2022 lukuina 52/3 • ”Mekin voimme osamme tehdä” 42/4 Anne Saarikettu & Esko Keski-Vähälä • Kaveriksi kolmessa minuutissa? 70/4 Anu Kylvén • Lucina Hagmanin hauta kunnostettiin 42/5 MH & Kerttu Malinen • Viimeinen leposija 44/5 JJ • Opintopisteitä Martta-akatemiasta 54/6 IY M ARTAN L AKITIETO

Tuula Rainto • Erimielinen kuolinpesä 48/1 • Irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä 47/4 • Joko sinulla on edunvalvontavaltuutus? 48/5 • Mitä tapahtuu oikeudenkäynnissä? 44/6 M ARTTAPIIRIEN SIVUT

63/1, 63/4 M ARTAN PITK Ä M ARSSI

73/4, 49/5, 54/5, 55/6 JOK A NUMEROSSA

Marttakartta• Lukijalta• Martta suosittelee • Yhdessä & yhdistyksessä/RS • Elämänmeno • Monessa mukana • Marttaristikko/Hannu Niittymäki • Netissä nyt/ HeK K ANSIKUVAT

Kerttu Malinen M ARTTALIITON KIRJOITTA JAT

Anna Anttonen AA • Marianne Heikkilä MH • Heidi Holmroos HH • Tiina Ikonen TI • Joonas Jylhä JJ • Annika Jääskeläinen AJ •Taru Karonen TK •Helena Kokkonen HK • Susanna Koski SK • Henni Kuusisto HeK • Emilia Laine EL • Terhi Lindqvist TL • Salka Orivuori SO • Juuni Pentikäinen JP • Katri Pellikka KP • Reijo Petrell RP • Sirpa Pietikäinen SP • Elli Pölhö EP • Reija Salovaara RS •Niina Silander NS • Maija Soljanlahti MS • Jeni Suhonen JS • Emmi Tuovinen ET • Irmeli Ylitalo IY

56 | MARTAT 6 | 2023

56 VUOSIKERTAjutut6-2023.indd 56

17.11.2023 13.40

1

2

3

4

5

6

ÄÄNESTÄ PARAS KANSI Ylpeänä esittelemme vielä kerran Martat-lehden juhlavuoden kannet, joiden mallit ovat marttapiirien työntekijöitä. Kaikki kuvat ovat upeita, mutta mikä on sinun suosikkisi? Äänestä oheisella kupongilla tai lähettämällä sähköposti osoitteeseen lehti@martat.fi, tunnuksella Paras kansi. Äänestys päättyy 31.12.2023.

Martat-lehden paras kansi 2023 on numero Perusteluni:

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

Palautteen lähettäneiden kesken arvomme 5 kpl marttamukipaketteja (sisältää 2 mukia, värit liila ja valkoinen).

PARAS K ANSI 2023

MARTAT 6 | 2023 | 57

57 paraskansi6-2023.indd 57

17.11.2023 13.40

MONESSA MUK ANA

K

ajaanin Martat järjestivät Ukrainasta tulleille lapsille ja nuorille kotitalous- ja käsityöaiheiset tapaamiset Marttalassa. Oppilaat leipoivat marttojen ohjauksella karjalanpiirakoita ja pullia sekä tekivät pääsiäismunia.

C

ulttuurimartat tekivät perinteisen Viinaa ja virkkausta -matkan Tallinnaan, kohteina Karnaluks, Kumu ja Kalevin suklaatehdas.

K

arjalan Marttojen kyläkierroksella Mynämäen Karjalassa tutustuttiin vanhoihin rakennuksiin ja tapahtumiin.

K

euruun Martat kertoivat lankojen sienivärjäyksestä Vanhan Keuruun Syysmarkkinoilla.

T

ainionkosken Martat valmistivat turbaanihuivit T-paidoista.

K

eminmaan Martat valmistivat kasvispitoista tarjottavaa vanhustenviikon Väri-iloa lautaselle -tapahtumassa.

K

uhmoisten Marttojen kukkakurssilla tehtiin syksyisiä kimppuja ja havukransseja kukkakauppias Saija Niinisen johdolla.

K

K

arinaisten Martat tutustuivat Kyrön paljasjalkapolkuun.

K

iimingin Martat tekivät sieniretken. Laavulla paistettiin makkarat ja tunnistetiin sieniä.

K

yrösjärven seudun marttayhdistykset viettivät Martan päivää Viljakkalan seurojentalolla. Juhlajärjestelyistä vastasi Viljakkalan Marttayhdistys.

uusankosken Herttamartat ja Lyöttilän Martat tekivät syysretken Tertin kartanoon ja Kenkäveroon.

K

empeleen Nuorekkaat Martat retkeilivät Liisanlinnaan Ala-Temmekselle.

58 | MARTAT 6 | 2023

58-61 monessamukana6-2023.indd 58

17.11.2023 13.41

L

umijoen Marttojen käsityöillassa vieraili PohjoisPohjanmaan Marttojen toiminnanohjaaja Heli Similä.

M

arttojen Arkiavun juhannuskiertue ilahdutti lauluilla ikäihmisiä Salossa. Mukana yhteistyössä olivat Soivakoti ja Kukkakauppa Bella-Regina.

N

aantalin Martat valmistivat soseita, joita maistatettiin Vauvan päivän tapahtumassa Naantalin seurakuntakeskuksessa.

N

ykymartat tutustuivat Lappeenrannassa kahvipaahtimo Lehmus Roasteriin ja kahvitastingiin omistaja Arttu Muukkosen johdolla.

lkkalan Martat tekivät karjalanpiirakoita leivontaillassaan.

rita Andersson kertoi Porvoon Karjalaisille Martoille vauvakassi-hankkeesta, johon toivoo marttojenkin osallistuvan. Kassit lähetetään Ukrainaan, ja niissä on lämmittäviä tuotteita äideille ja vastasyntyneille, esimerkiksi nuttu, tumput, huopa ja sukat. Lisätietoja: Anita Virtanen, p. 040 778 4434.

P

ravin Martat tekivät retken Kuopioon. Torikahvit, Korttelimuseo, Puijon torni, ravintola Skilla ja Alahovin viinitila kuuluivat ohjelmaan.

O

B

ornaisten Martat saivat saalista opastetulla sieniretkellään.

O

O

P

atelan Martat olivat mukana perinteisessä Pateniemipäivässä esittelemällä käsitöitä ja marttatoimintaa.

riniemen Martat järjestivät kaikille avoimen puuropäivän, joka on perinne vuodesta 1997 lähtien.

P

elkosenniemen, Savukosken, Kemijärven, Hautajärven ja Märkäjärven martat ulkoilivat yhdessä Sallan Poropuistossa.

P

uurtilan Martat tekivät sokkomatkan Keljonkankaan Marttojen luokse. Siellä oli pöytä koreana ja runoesityksiä valmisteltuna.

Ennakolta ei tunnettu puolin eikä toisin, mutta nyt tuli paljon uusia marttatuttuja.

MARTAT 6 | 2023 | 59

58-61 monessamukana6-2023.indd 59

17.11.2023 13.41

R

autaruukin ja Raahen Martoilla on ollut vilkas syksy.

Martat ovat askarrelleet, kokanneet ja ulkoilleet. Edustustilaisuuksia varten ommeltiin omat essut puheenjohtajan suunnitelman mukaan.

R

ämingin Martat paistoivat lettuja Vinhan kirjakaupan Kirjajuhlilla Ruovedellä.

K

T

T

S

uluntalahden Martat tutustuivat Kajaanin Euromasterin toimintaan. Eetu, Aatu ja Jari kertoivat muun muassa auton huoltotöistä ja renkaiden ominaisuuksista.

oijalan Martat järjestivät paikallisen puutarhan kanssa syystaimijuhlan.

eljän Harrastemartat järjestivät Kokemäen kaupunginkirjastossa näyttelyn Uutta ja vanhaa kädentaitoa.

unilan Martat tutustuivat Kyminlinnan suljettuun linnoitusalueeseen Kotkassa.

Joulumuistoja viime vuodelta

T

oivon Marttojen toimintaryhmä Turun Marttayhdistyksestä piti kirjonta-aiheisen marttaillan.

S

otkamon Martat tekivät piirakkakurssilla riisi-, porkkanaja perunapiirakoita, lanttuteoksia ja kainuulaisia rönttösiä.

T

T

V

U

erveysMartat vierailivat Napialan Wanhan ajan koululla ja osallistuivat raittiusaiheiselle oppitunnille 1950-luvun tyyliin.

aasan Ristinummen Martat neuloivat villasukkia Pohjanmaan hyvinvointialueelle, palliatiiviseen ja saattohoitoyksikköön.

urun Marttayhdistyksen toimintaryhmät valmistivat yhdessä tilkkuryijyn Marttakulmaan.

tin Martat neuloivat sukkia, pipoja, lapasia ja kaulaliinoja vähävaraisille ja asunnottomille.

A

nu Oinonen teki Tarutyttärensä kanssa Martat-lehden ohjeella viirinauhan itsenäisyyspäiväksi. Anu kuuluu Joensuun Marttayhdistyksen Opiskelijamartat Acat -toimintaryhmään.

A

sikkalan Marttayhdistys kahvitti Asikkalan kunnan itsenäisyyspäivän juhlan seurakuntakodilla.

H

arvialan Martat lahjoittivat Kivitaskun päiväkotiin Turenkiin kaksi hypistelytyynyä, joiden avulla voidaan harjoitella erilaisia taitoja sekä rauhoittumista ja keskittymistä. .

60 | MARTAT 6 | 2023

58-61 monessamukana6-2023.indd 60

17.11.2023 13.41

K I

matran Marttayhdistys askarteli Meltolan päiväkodin lasten kanssa perinteisiä nauhoja joulukuuseen.

K

arjalan Tl Laajoen Martat askartelivat valoa pimeyteen.

L

arinaisten Martat tekivät perinteisiä havukransseja.

urkijoen Marttayhdistyksen Aromäki-Piltolan toimintaryhmän toiminta päättyi ja martat siirtyivät yhdistyksen jäseniksi. Toimintaryhmä nautti joululounaan Ravintola Salissa.

K

auttasaaren Marttayhdistys kunnioitti itsenäisyyspäivänä seppeleenlaskulla lottia ja kaikkia sotien aikana palvelleita naisia ja tyttöjä Lauttasaaren Lottalehdossa.

K

K

ouvolankylän Marttayhdistys teki sukkia, huiveja ja peittoja kotihoidon yksinäisille asukkaille.

L

ohjan Marttayhdistys piti joulumyyjäiset.

arhunpään Martat viettivät pikkujoulua Laitalan Lomissa.

L

aitilan Eteläkulman Martat lahjoittivat virkattuja ponchoja ja kolmiohuiveja Kaukolankotiin asukkaiden käyttöön.

T

ähteen Martoilla oli pöytä joulumyyjäisissä. Hyvin kävivät tuotteet kaupaksi.

S

uomussalmen ja Alajärven Martat järjestivät yhteisen pikkujoulun Leirikeskus Roinilassa.

S

aarijärven Martat järjestivät Kaiken Kansan Joulutorin kaupungin keskustassa talkoohengessä. Asiakkaita riitti marttojen kahvilassa, leivonnaisten myyntipisteissä, arpajaisissa ja kirppiksellä.

Ukrainalainen perhe osallistui tempaukseen myymällä koristeltuja pipareita ja pikkuleipiä.

S

avukosken Martat vietti pikkujoulua Maijan viihtyisässä hirsitalossa. Syötiin hyvin, ja joulupukki muisti marttoja.

»Tapahtumakuvat teksteineen osoitteeseen lehti@martat.fi »tai: Martat, Monessa mukana, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Hki

MARTAT 6 | 2023 | 61

58-61 monessamukana6-2023.indd 61

17.11.2023 13.41

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 100 VUOTTA | Sirkka Kajanne 1.12. Kemin

Martat 99 VUOTTA | Liisa Seppä 25.12. Itä-Ikaa-

listen Martat 90 VUOTTA | Liisa Okko 5.11. Haikkaanlahden My • Sirkka Jalo 3.12. Karjalan Martat • Hilkka Salojärvi 8.12. HirveläHaapalan My • Virva Kujala 29.12. Orimattilan My 85 VUOTTA | Kaarina Kärpälä 21.11. Erky-

län Martat 80 VUOTTA | Marja Mäkikyrö 23.3. Tur-

tolan Martat • Tuula Agge 5.11. Paraisten My • Aune Ojakoski 1.12. Hallin Martat• Eila Kemppainen 5.12. Paavolan Martat • Helvi Köyhäjoki 9.12. Askisto-Hämeenkylän Martat • Leena Pennanen 11.12. Imatran My • Liisa Husu 25.1.2024 Imatran My 75 VUOTTA | Anna-Terttu Ikonen 20.8.

Tuupovaaran-Luutalahden My • Kirsti Virtanen 24.10. Uudenkaupungin Martat • Eila Reitz 1.12. Itä-Ikaalisten Martat • Pirjo Etu-Seppälä 9.12. Ahtialan Martat • Eila Härmä 12.12. Karsturannan Martat • Raija Rinta-Marttila 16.12. Pihlavan Martat • Hannu Heino 23.12. Keihäskosken Martat • Raija Inkinen 21.1.2024 Imatran My • Tuija Sillanpää 25.1.2024 Sastamalan Martat 70 VUOTTA | Mirja Myller 18.2. Tuupo-

vaaran-Luutalahden My • Kyösti Aska 9.8.

Turtolan Martat • Maarit Maunula 13.9.

Turtolan Martat • Terttu Lundelin 27.10.

Uudenkaupungin Martat • Silja Satama 29.11. Erkylän Martat • Margit Ruotsalainen 10.12. Maaningan Martat • Raija Kallio 23.12. Naantalin Martat • Irma Pulkkinen 25.12. Forssan Martat • Ritva Simola 25.12. Riihimäen Martat • Enni Sistonen 29.12. Linnan Martat • Erja Vesalo 31.12.

Pitkälahden Martat

65 VUOTTA | Leena Salmi 25.11. Erkylän Martat • Pirjo Timonen 18.12. Pitkälahden Martat • Merja Korhonen 22.12. Pitkälahden Martat 60 VUOTTA | Marianne Haasala 12.11.

Makijat Martat • Sirkku Turku 17.12. Imatran My • Riitta Iivonen 24.12. Makijat Martat • Helena Halmkrona 29.12. Kokkokankaan Martat 55 VUOTTA | Kirsi Javanainen 27.12. Renkomäen Martat

50 VUOTTA | Susanna Saari 9.7. Laitilan Katinhännän My • Tiina Hämeenniemi 8.12. Paason Martat • Ann-Mari Tammenlaakso 15.12. Keihäskosken Martat 45 VUOTTA | Pirita Linnavuori 4.12. Renkomäen Martat 40 VUOTTA | Hanna Niemi 1.12. Wirmon

Martat 35 VUOTTA | Taru Spännäri 8.12. Ranni-

kon Martat 20 VUOTTA | Mimosa Luotonen 23.9.

Uudenkaupungin Martat

Yhdistykset juhlivat

K

empeleen Martat viettivät yhdistyksensä 90-vuotisjuhlaa peräti kaksi päivää: lauantaina tarjottiin kuntalaisille kahvit ja sunnuntaina pidettiin kutsuvierasjuhla. Marttaliiton hopeisen ansiomerkin sai Salme Meriläinen, pronssisen saivat Liisa Hyttinen ja Terttu Päätalo, 40-vuotismerkin Helena Isotalus, Eila Ohukainen, Irja Jouhten ja Sisko Holma sekä 20-vuotismerkin Raija Rumpunen. Kuvassa kutsuvierasjuhlaan osallistuneita marttoja.

M

uuramen Marttayhdistyksen jäsen Eeva Bark täytti 70 vuotta 4.5. Hän liittyi yhdistyksen jäseneksi vuonna 1996 ja on toiminut sekä yhdistyksen että marttapiiriliiton hallituksessa.

Yhdistyksen puheenjohtajana hän on toiminut kahdeksan vuotta. Hänelle myönnettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki vuonna 2021.

I

matran Marttayhdistyksen kunniapuheenjohtaja, 103-vuotias Aino Lappalainen, on toiminut marttana yli 80 vuotta. Hän oli perustamassa Hartolassa Lepsalan marttakerhoa vuonna 1943. Harrastus jatkui Joutsenossa 1954–59 ja Imatralla vuodesta 1960. Aino on ollut Imatran My:n rahastonhoitaja ja puheenjohtaja. Hän on suorittanut 3 taitoavainta, saanut 70-vuotismerkin ja Marttaliiton hopeisen ansiomerkin. Yhdistys kävi tervehtimässä virkeää ja iloista Ainoa. Kuvassa Ainon kanssa yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Sandberg (vas.), varapuheenjohtaja Leena Räsänen ja rahastonhoitaja Pirjo Lankinen.

H

erttoniemenrannan Marttojen 20-vuotisjuhlaan saapuivat kaikki yhdistyksen puheenjohtajina toimineet kuusi marttaa: perustajajäsen Heidi Aho (vas.), Elina Uusikartano, Johanna Hartman, Tuulikki Viljanen, Kaija Tuiskula ja Pirjo Laamanen. Taina Raiski Marttaliiton hallituksesta toi yhdistykselle liiton tervehdyksen.

62 | MARTAT 6 | 2023

62-63 elamanmeno-6-2023.indd 62

17.11.2023 13.41

P

ohjalankilan Marttojen 80-vuotisjuhlassa vuosimerkin saivat Terttu Luukkonen (vas.), Elli Hiltunen, Helga Airas, Anni Kaljunen ja Raija Salakka sekä myös Eila Pulkkinen ja Helvi Kovanen.

P

atelan Martat juhlivat kakkukahvien ja elävän musiikin kera tänä vuonna pyöreitä vuosia täyttäneitä marttojaan. Kortit ja lahjakynttilät olivat oman yhdistyksen taiteilijoiden käsialaa.

P

uurtilan Martat juhlivat Rauhalan kartanossa syntymäpäiviään viettäneitä jäseniään ja 110-vuotiasta yhdistystään.

Y

li-Iin Martat viettivät 20-vuotisjuhlaansa ruokailun ja monipuolisen ohjelman merkeissä. Paikalla oli 14 marttaa, heistä neljä alkuperäisjäseniä. Yhdistys toimii Oulussa, Yli-Iin kaupunginosassa, ja jäseniä on yli 20.

P

iikkiön Martat juhlivat yhdistyksen 25-vuotista taivalta Tuorlan majatalossa.

Osanottomme

P

V

aalan Marttojen 90-vuotisjuhlaan kuului juhlajumalanpalvelus sekä pääjuhla ruokailuineen ja kahveineen. Kuvassa Ritva Häikiö (vas.), Leena-Kaisa Pärkkä, Eila Hallamaa, Aino Hietala ja Laura Pääskylä.

ohjois-Karjalan Marttojen joensuulainen kunniajäsen Eeva Mikkola menehtyi 82-vuotiaana 19.10.2023 pitkän sairauden uuvuttamana.

Eeva oli aikaansaava, energinen, värikäs ja innostava martta yli 60 vuoden ajan. Hän oli Karelian Marttojen (ent. Meijerin Martat) tunnettu kantava voima niin puheenjohtajana kuin vapaaehtoisenakin. Pohjois-Karjalan Marttojen hallituksessa Eeva toimi vuodesta 1975, puheenjohtajana vuosina 1992–1999. Eevan puheenjohtajakaudella Pohjois-Karjalan martat tekivät merkittäviä talkoita ja muonituksia sekä uudistuksia piirin toimintaan. Näkyvin muisto Eevan puheenjohtajakaudesta on edelleen Joensuun torilla toimiva Marttakahvion piirakkapaja.

Eeva oli ahkera marttatyön puolestapuhuja ja vapaaehtoistoimija. Hän ideoi useita hyväntekeväisyystempauksia ja innosti niihin marttoja. Lukemattomat apupuput, hypistelymuhvit, villasukat, junasukat, isoäidin peitteet ja monet muut lahjoitukset syntyivät apua tarvitseville taitavan Eevan ansiosta. Vuonna 2013 Eeva olikin ehdolla valtakunnallisen Vuoden vapaaehtoinen -palkinnon saajaksi. Eeva oli myös tehokas jäsenhankkija. Vuonna 2008 hän voitti Marttaliiton valtakunnallisen jäsenhankintakilpailun. Marttajärjestön lisäksi Eeva toimi liike-elämän ja seurakunnan luottamustehtävissä sekä Keskustanaisissa.

Pohjois-Karjalan Martat kunnioittaa Eeva Mikkolan muistoa ja esittää lämpimät osanottonsa Eevan puolisolle ja lapsille perheineen. Eevaa jäävät kaipaamaan lukuisat marttaystävät.

Heli Hjälm ja Katja Kolehmainen Pohjois-Karjalan Martat ry Marttaliitto ry

MARTAT 6 | 2023 | 63

62-63 elamanmeno-6-2023.indd 63

17.11.2023 13.41

MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s.50

64 | MARTAT 6 | 2023

64 Ristari6_2023.indd 64

17.11.2023 13.42

Hyvinvointia ikäihmisille

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 6/2023?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite

L

Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

uhangan Martat osallistuivat Hyvinvointikaveri iäkkäälle- eli Hykari-hankkeeseen järjestämällä tapaamisia ikäihmisille. Vapaaehtoisten apua kaivattiin erityisesti tukiasuntojen asukkaille.

Esteri (89) ja Liisa (85) olivat tyytyväisiä marttojen järjestämiin tapaamisiin. Esteri oli kaatunut aiemmin, ja se oli saanut hänet miettimään turvallisuutta.

– Porukassa on mukavampi lähteä, kun on tukea ja turvaa.

Liisa tuli tutun kyydissä tapaamisiin, jotka järjestettiin kirkonkylällä neljän kilometrin päässä hänen kodistaan.

– Minä olen näissä tapaamisissa sekä marttana että ikäihmisenä. On mukavaa, kun täällä tapaa muita ihmisiä.

Palautekyselyn perusteella lähes 90 prosenttia vastaajista koki yhteisöllisyyden tunteen lisääntyneen. Tapaamisten sanottiin kohottaneen mielialaa ja vähentäneen yksinäisyyden tunnetta.

Luhangan Marttojen aktiivi Elina Virtaniemi painottaa, että tapaamiset ilahduttavat myös marttoja itseään.

– Ihanalta se tuntuu, kun näkee ikäihmisten ilon. Hykari-hanke toimi meille ponnahduslautana lähteä toteuttamaan tätä toimintaa.

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 3 kpl Kalevala & Novita -neulelehteä (23 juhlavaa mallia).

Lähetä palautteesi seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen

/

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi

Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin helmikuussa pakkasten paukkuessa.

Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus

INFO

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

HYKARI-HANKE (Hyvinvointikaveri iäkkäälle) •Toiminta-aika 2022–2024.

•Tavoitteena kouluttaa vapaaehtoisia hyvinvointikavereita ikäihmisten avuksi ja luoda kuntiin vapaaehtoistoiminnan koordinointimalli.

•Mukana 18 Keski-Suomen kuntaa.

•STEA rahoittaa, Liepeen hoiva ry hallinnoi TEKSTI JA KUVAT IDA RASI

MARTAT 6 | 2023 | 65

65 kuponki-6-2023.indd 65

17.11.2023 13.42

NET ISSÄ NYT

KOONNUT HENNI KUUSISTO

LUMIVALKEA A

Tekemistä

Komeaan kakkuun tarvitset vain kuutta raaka-ainetta.

VAILLE VALMIS

• martat.fi/valkosuklaa-karpalojuustokakku

Jouluvalmistelut kannattaa jakaa usealle viikolle. Ota avuksesi Marttojen muistilista.

• martat.fi/joulun-muistilista/

MARTTOJEN OHJEILL A ONNISTUT Kaikki mitä sinun tulee tietää jouluvalmisteluista.

• martat.fi/joulu

TALVEN RAIKK A AT

PIPARIPA AK ARIN ONNENPÄIVÄT

Nämä juomat sopivat koko perheelle: omenamocktail, puolukka-omenamehu ja minttumocha.

• martat.fi/joulun-piparkakkuvinkit

Kaikki kausileivonnaisesta:

• martat.fi/joulun-holittomat-juomat/

Vapauta SISÄINEN ASK ARTELIJASI Jouluna tarvitaan koristeita, kortteja, persoonallisia paketteja. Näperrä ja väkerrä sydämesi kyllyydestä.

• martat.fi/jouluista-askartelua

66 | MARTAT 6 | 2023

66 netissänyt-6-2023.indd 66

17.11.2023 13.43

VIEK AS

HAITALLISET VIERASLAJIT VAATIVAT HUOMIOTA EDELLEEN

Vuonna 2023 kerromme, kuinka vieraslajien leviämistä kotipihasta voi estää. Pienilläkin teoilla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

ANNIKA JANSSON // KUVA SHUTTERSTOCK

H

aitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja voivat aiheuttaa terveydellisiä, taloudellisia sekä sosiaalisia haittoja. VieKas LIFE -hankkeen (2018–2023) tavoitteena on ollut kartoittaa ja torjua haitallisia vieraslajeja Suomessa sekä levittää vieraslajitietoisuutta kansalaisille. Lisäksi on pyritty löytämään ympäristöystävällisiä ja tehokkaita tapoja haitallisten vieraslajien torjumiseen.

Suurin osa haitallisista lajeista on levinnyt luontoon puutarhoista, joissa niitä on käytetty koristekasveina. Martat ovat jakaneet vieraslajitietoutta kotitalouksiin ja puutarhaharrastajille. On neuvottu, kuinka haitalliset lajit tunnistetaan, miten niitä torjutaan ja miten leviämistä estetään.

On puhuttu pihan kasvivalinnoista, vastuullisesta puutarhanhoidosta ja kasvijätteen käsittelystä.

VieKas LIFE hanketta koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto. Yhteistyökumppaneita olivat Marttojen lisäksi Luontoliitto, Luonnonvarakeskus Luke, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS sekä Riihimäen ja Jyväskylän kaupungit. Rahoituksesta 60 % tuli EU:n ympäristöön, luonnonsuojeluun ja ilmastotoimiin kohdistuvasta LIFE-ohjelmasta.

KOULUTUSTA , NEUVONTA A , VIESTINTÄ Ä

»Koulutukset ja tapahtumat: Marttaliitto ja marttapiirit järjestivät martoille ja yleisölle 59 koulutusta, luentoa ja webinaaria. Vapaaehtoiset puutarhamartat järjestivät yhdistyksissään 73 vieraslajiaiheista tapahtumaa. Martta-akatemiassa avattiin Vieraslajit-verkkokurssi. »Vieraslajineuvonta: Marttojen verkkosivuilla on tietoa haitallisista vieraslajeista sekä lajikohtaiset tunnistus- ja torjuntaohjeet. Tietoa on viety myös Martat-sovellukseen. Verkkosivujen Kotipuutarhachatissa tarjottiin vieraslajiaiheista neuvontaa vuosina 2020–2022. Viekkaat vieraat -vieraslajiopas julkaistiin 2019.

Valitse kotipihasi kasvit huolella. Esimerkiksi perinneperennat ovat turvallinen valinta, kuten tämä myskimalva.

VieKas LIFE -hanke päättyy.

Mitä saimme aikaan kuudessa vuodessa?

»Viestintä: Aiheeseen liittyvää viestintää on ollut Marttojen somekanavissa, martat.fi-sivustolla ja Martat-lehdessä. Youtuben MartatTV:ssä on julkaistu aiheeseen liittyviä videoita ja luentotallenteita.

MITÄ TAPAHTUU JATKOSSA?

»Haitallisten vieraslajien uhka Suomen luonnolle ei ole katoamassa, ja vieraslajiviestintä säilyy tärkeänä osana Marttojen puutarhaneuvontaa. »Tietoa haitallisista vieraslajeista ja vastuullisesta puutarhanhoidosta on martat.fi/vieraslajit-sivulla sekä Martat-sovelluksessa. »Vieraslaji-luentojen tallenteet ovat katsottavissa Martta-akatemiassa ja Martat-

TV-kanavalla. »Martta-akatemian Vieraslajit-verkkokurssia päivitetään. Ensi vuonna julkaistaan kaksi uutta itsenäisesti opiskeltavaa Vieraslajit-kurssia. Ne ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. »Vieraslajitietouden levittäminen on merkittävä teko luonnon monimuotoisuuden kannalta. Voit pitää yhdistyksessäsi vieraslajiaiheisen marttaillan tai järjestää yhteiset torjuntatalkoot.

MARTAT 6 | 2023 | 67

67 viekas-taitto6-2023.indd 67

17.11.2023 13.43

DVK1_H23-6512_FI | FI

JÄSENKORTTI 2023

M a r t at

Täydellisten housujen

SALAISUUS

Kokonaan joustavan vyötärökaitaleen ansiosta housut saa vedettyä nopeasti jalkaan, ja superjoustavan materiaalin ansiosta mistään ei kiristä.

Stretchhousut LOUISA

aa

een

vih

reä

e n h a rm

VAIN RAJOITETUN AJAN

ern

ns

-8 2

in

in

4p

en

ap

aij

a

55 h 39 62 -8

Stretchhousut

69.95

39

60

-8 6

1

va

83

al

48

ea

45 k iv 8081-4

3516-953 valko inen

3518-340 hiekka

1244-870 sammaleenvihreä

67 % puuvillaa, 28 % polyamidia, 5 % elastaania Konepesu N-koot 38, 40, 42, 44, 46, 48, 50, 52, 54 L-koot 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27 EL-koot 195, 205, 215, 225, 235, 245, 255, 265, 275 Pituus N 104 cm L 98 cm EL 94 cm (L-kokoja suositellaan alle 165-senttisille ja EL-kokoja alle 157-senttisille)

kk

i

57

8-

3 89

in 6p

ain

en

SÄÄST ÄT 50 €

2

7-2

893

un 2p

119.95 r Toimi nopeasti!

49 m 311-9

1

yyrän

ruske

2 tumma

8936-18

Ilmainen toimitus!

a

nsininen

3519-951 musta

Lisää tämä etukoodi tilaukseesi:

Tilaa nopeasti verkosta

www.goldner-fashion.com/housut tai soita arkisin klo 8–17 asiakaspalvelun numeroon

H23-6512-44

(09) 8870 566

Etua ei voi käyttää jälkikäteen jo tehtyihin tilauksiin eikä vaihtaa rahaksi. Jos tilaat puhelimitse tai verkossa, ilmoita etukoodi tilauksen yhteydessä. Etu on henkilökohtainen, eikä siihen voi yhdistää muita etuja.

Edun voi käyttää vain kerran. Löydät toimitusehtomme ja tietosuojaselosteen sivuiltamme: www.goldner-fashion.com.

68 takakansi Atelier GOLDNER 6-2023.indd 76

17.11.2023 13.43