Marttaliiton vuosikertomus 2018

2018 VUOSIKERTOMUS

1

UUDEN AJAN STRATEGIA MARTTAJÄRJESTÖN UUTTA STRATEGIAA ryhdyttiin suunnitte-

lemaan ja työstämään syksyllä 2018, jolloin koko henkilöstö teki yhteisen aikamatkan vuoteen 2030 Demos Helsingin järjestämissä työpajoissa. Kurkistimme tulevaisuuteen ja hahmotimme muutosilmiöitä, joista on olemassa vasta signaaleja, mutta jotka todennäköisesti muokkaavat arkeamme jatkossa. Työskentelyyn osallistui henkilöstön lisäksi järjestön luottamushenkilöitä ja kumppaneita, jotta strategiasta tulisi kaikkien marttojen, marttayhdistysten, marttapiirien ja Marttaliiton yhteinen.

TYÖN TULOKSENA KITEYTYI kolme strategista painopistettä.

Niistä johdimme tulevaisuuden lupaukset: Martat tekevät arjen tekoja huomista varten.

Martat kohtaavat ja mahdollistavat kohtaamisia.

Martoille kaikki ovat yhdenvertaisia.

Näiden lupausten lunastaminen edellyttää sitä, että otamme ilmasto- ja ympäristöasiat neuvonnan ja vapaaehtoistoiminnan keskeiseksi sisällöksi. Myös varautuminen yhteiskunnan häiriötilanteisiin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin nostetaan esiin toiminnassa ja neuvonnassa. Vahvistamme Marttojen roolia kolmannen sektorin ja viranomaisten välisessä yhteistyössä, osana kansalaisten omatoimista varautumista ja kokonaisturvallisuutta.

Kehitämme toimintaamme yhä voimakkaammin kaikille avoimeen suuntaan. Luomme uudenlaisia tapoja toimia Marttojen tavoitteiden ja arvojen mukaisesti ja varmistamme, että kaikki kotitalousneuvonnan sisällöt ovat kestävän elämäntavan mukaisia. Yhteiskunnan tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta edistämme kohdennetulla neuvonnalla eri hankkeissa sekä painottamalla avoimuutta ja yhteisöllisyyttä marttayhdistysten toiminnassa. Tällainen marttatoiminta herättää kiinnostusta, ja saamme mukaan uusia aktiivisia ihmisiä.

2

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

ENTÄ MITEN TÄMÄ KAIKKI HYVÄ TOTEUTETAAN? Sitäkin poh-

dimme strategiatyöskentelyssä. Tarvitsemme ainakin uudenlaista osaamista sekä toimintatapojen kehittämistä ja yhdenmukaistamista liitossa ja piireissä. Piirien toimintaa ja taloutta vahvistetaan hanketoiminnalla ja palveluliiketoiminnalla. Tietojärjestelmien kehitystyötä on järjestössä jatkettava, jotta kohdennettu viestintä tavoittaisi entistä suuremman joukon suomalaisia.

SYKSYLLÄ 2018 KÄYNNISTETTIIN myös yhdistysten sääntöjen

muutosprosessi. Edellisestä sääntömuutoksesta on yli kymmenen vuotta. Tuolloin järjestössä tehtiin suuria uudistuksia ja otettiin esimerkiksi käyttöön yhtenäinen jäsenmaksu, johon sisältyi jäsenlehti.

Toiveita sääntöjen päivittämisestä on nyt kuunneltu ja koottu usean vuoden ajan, ja uudelle strategiakaudelle lähdettäessä on hyvä hetki päivittää säännöt. Uudistuksella vähennetään erilaisia sääntömääräyksiä, ja samalla uudenlaiset toimintatavat tulevat mahdolliseksi. Kaiken tämän tavoitteena on helpottaa yhdistysten toimintaa.

MARTTALIITOSSA VUOSI 2018 muistetaan myös järjestön 120-vuotisjuhlavuoden valmisteluista.

Tapahtumia ja tuotteita suunniteltiin, ideoitiin, hiottiin ja laitettiin työn alle yhdessä Finlands svenska Marthaförbundin kanssa: Maailman suurin marttailta, juhlavuosikokous, juhlajumalanpalvelus, Marttatori, Martan vuosi -juhlalehti… Vuoden vaihtuessa Marttaliitto oli valmis aloittamaan juhlinnan.

Pirkko Haikkala vt. pääsihteeri Marttaliitto

3

S. ROSENBERG

4

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

KOTITALOUSNEUVONTA Marttajärjestö tarjosi arjen hallintaan liittyviä neuvontapalveluja sekä avoimena että kohdennettuna neuvontana. Avoin neuvonta on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, ja kohdennettu neuvonta suunnataan erityisryhmille. Erityisryhmiä ovat muun muassa nuoret, lapsiperheet, ikäihmiset, maahanmuuttajat, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä rikosseuraamusasiakkaat.

Kotitalousneuvonnan kursseilla ja tapahtumissa kävi 92 000 osallistujaa.

Valtakunnallisessa puhelin- ja chat-neuvonnassa vastattiin 1 787 kysymykseen.

5

KESTÄVÄ ARKI

LAURA RIIHELÄ

Neuvonnan teemana oli Kestävä arki. Kuluttajia ohjattiin tekemään järkeviä valintoja, edistämään kiertotaloutta ja hillitsemään ilmastonmuutosta.

Teemaa toteutettiin piireissä ja yhdistyksissä, erilaisissa tapahtumissa ja esimerkiksi Arkiruoka on järkiruokaaja Kotikeittiön kalaruoka -kursseilla. Pojille ja miehille suunnatuilla kursseilla rohkaistiin kurssilaisia laittamaan terveellistä ruokaa ja käyttämään runsaasti kasviksia.

Kasvista poikien pöytään -kampanja puhui terveellisten välipalojen puolesta.

Martat nostivat vastuullisia valintoja esille Merkkitekojakampanjassa yhdessä Reilun kaupan, Joutsenmerkin, Luomun ja Kuluttajaliiton kanssa. Vastuullinen ruoka oli esillä Järkiruokaa lautasella -kevätseminaarissa, Maailma kylässä -tapahtumassa ja Suomi Areenassa. Marttojen valtakunnallisena sienipäivänä piirit ja yhdistykset järjestivät sienitapahtumia. Marttayhdistyksiä kannustettiin toiminaan vastuullisten julkisten elintarvikehankintojen puolesta omalla paikkakunnallaan.

Kestävän kehityksen sitoumuksia lähiruoan, vastuullisten hankintojen, kasvisruoan lisäämisen ja ruokahävikin vähentämisen puolesta teki 1 964 henkilöä.

Yhteensä sitoumuksia tehtiin 3 486.

IROresearch toteutti Marttaliitolle Kestävä arki -tutkimuksen. Siinä selvisi, että martat ovat keskivertoa valistuneempia ympäristöasioissa. Kestävän arjen tiedot ja taidot ovat keskeinen osa Marttojen kotitalousneuvontaa.

MERKKITEKOJA Marttaliitto oli mukana Merkkitekoja-kampanjassa, joka kannusti vastuulliseen kuluttamiseen. Kampanjan toteuttivat Pro Luomu, Joutsenmerkki ja Reilu kauppa.

Kampanja-ajankohta oli huhtikuu, ja Marttojen ruokakursseilla kampanja oli esillä läpi vuoden. Kurssien vetäjillä oli käytössään koulutusmateriaali ja vastuullisia valintoja esittelevä tuotepaketti-näyttely.

6

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

RIIKKA HURRI

AVOIN NEUVONTA

LAPSILLE JA NUORILLE

Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminta edisti pikkulapsiperheiden asemaa. Liitto oli mukana eri järjestöjen yhteisissä kannanotoissa, jotka koskivat lapsiperheiden asioita. Liitto järjesti Ääni18 – Lapsen oikeuksien foorumissa alaseminaarin isän roolista perheessä ja osallistui Vauvan päivä -tapahtumaan.

Marttaliitto edisti nuorten kuluttajien arjen hallintaa ja talousosaamista kumppaneinaan Takuusäätiö, Setlementtiliitto, Valtakunnallinen työpajayhdistys, Taloudenhallinnan neuvottelukunta, Finlands svenska Marthaförbund, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ja ProAgria Etelä-Suomi/Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset.

Nuorten neuvonta oli esillä Allianssin risteilyllä ja Ratkaistaan Suomen suurin ongelma -tapahtumassa, Valtakunnallisilla Työpajapäivillä ja Puhu rahasta -messuilla.

Piirit ja yhdistykset järjestivät lapsille Pikkukokki- ja Ässäkokki-kursseja ja karjalaisten perinneleivonnaisten kursseja sekä nuorille käytännön kursseja. #pystyn2018kampanjassa vapaaehtoiset opettivat nuorille arjen taitoja.

Marttojen verkkosivuille tuotettiin tietoa vastuullisesta ruoasta, ravinnekierrosta, pakkauksista ja muovista. Kestävä arki näkyi blogikirjoituksissa ja sosiaalisessa mediassa.

Martat.fi-sivustolle avattiin lapsiperhesivut.

Kotitalousneuvontaa annettiin Neuvontapuhelimessa ja Kysy martalta -chatpalvelussa. Verkkoluento Kun on aihetta juhlaan toteutettiin Vaasan Oy:n kanssa ja verkkoluento Lapsiperheiden kemikaalit Ympäristömerkinnän sekä Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kanssa. Muita verkkoluentojen aiheita olivat leipominen ja sienet. Liveluento Ekotekoja kotona ja keittiössä tuotettiin Väestöliiton Perheaikaa.fi-Facebook-sivulle.

Tuotettiin kestävään arkeen ja lapsiperheen ruokailuun liittyviä videoita. Kodin puhtauteen liittyviä videoita tuotettiin Hengitysliiton ja Kiilto Cleanin kanssa. Videoita tehtiin myös Kasviksia poikien pöytään -kampanjaan ja Miesliesi-hankkeeseen.

Marttaliiton asiantuntijat antoivat kotitalousneuvontaan liittyvä haastatteluja medialle. Mediaa kiinnostivat erityisesti leipominen, säilöntä, sienet, kotivara, hävikkiruoka, kodinhoito, siivous ja jouluruokien hinnat.

RIIKKA HURRI

ERI KANAVISSA

7

8

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

KERTTU MALINEN

YHTEISTYÖTÄ

Earth Hour -tapahtuma, WWF Kehittämisen ja viestinnän jaosto, maa- ja metsätalousministeriön elintarvikeryhmä Kiertääkö hyvä kauttasi -kampanja, Sitra Kotivara-toimikunta (KOVA) Kuluttajaparlamentti Muovitiekartta-yhteistyöryhmä, ympäristöministeriö Muoviton maaliskuu -kampanja Pääministerin ilmastoseminaari Ruokakasvatusverkosto Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivityksen järjestöryhmä Ympäristömerkintä-lautakunta, työ- ja elinkeinoministeriö Marttaliiton edustajat pitivät luentoja seuraavissa tilaisuuksissa: Kotitalousopettajaopiskelijoiden kotitalouden varautumiskurssi, Helsingin yliopisto Maanpuolustuskurssit Valmiusseminaari, sosiaali- ja terveysministeriö

MARTTAPALVELUT Marttapiirit tarjoavat ikäihmisille, kotoutujille, kuntouttavaan toimintaan osallistuville ja lapsiperheille matalan kynnyksen tukea, joka edistää omatoimista selviytymistä arjessa ja vahvistaa osallisuutta. Ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat palvelut vahvistavat asiakkaiden arjenhallinnan taitoja, kotitaloustaitoja ja omatoimisuutta. Palveluja toteutettiin hankerahoituksilla, ostopalveluina kunnille ja hankkeille tai maksullisena palveluna.

9

ARKI SUJUVAKSI

Arki sujuvaksi -toiminnan kotitalouskursseilla vahvistetiin osallistujien arjen hallintaa ja sosiaalisia taitoja. Toimintaan osallistui 2 575 henkilöä, kurssikertoja oli 791 ja osallistumiskertoja 5 114.

Painopiste oli työpajanuorten ja rikosseuraamusasiakkaiden neuvonnassa.

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ja 29 alueellisen työpajan kanssa toteutettiin neuvontaa 16–29-vuotiaille.

Rikosseuraamusasiakkaiden kursseja pidettiin 10 piirissä 21 vankilan kanssa.

Maahanmuuttajakurssien alueellisia yhteistyötahoja oli 35 ja mielenterveysja päihdetyön alueellisia toimijoita 65.

Toiminnalla oli Twittertili @arkisujuvaksi.

Toimintaa rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.

KOTOISA

RIIKKA HURRI

KOHDENNETTU NEUVONTA

Kokeilu- ja kehittämishanke Kotoisalla (2018–2020) vahvistettiin rikostaustaisten henkilöiden arjen taitoja ja asumisvalmiuksia kotitalousneuvonnan menetelmillä sekä kehitettiin viranomaisten, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa suunnitelmallista arjen ja asumisen tukea. Hanketta toteutettiin neljässä piirissä (Etelä-Häme, KeskiSuomi, Pirkanmaa ja Uusimaa). Piirien kotitalousasiantuntijat pitivät arjen hallinnan kurssisarjoja ja luentoja sekä osallistuivat rikostaustaisille ja heidän läheisille suunnattuihin tapahtumiin. Pilotteja olivat Marttojen ryhmämuotoinen yhdyskuntapalvelu ja Asumisen taidot -valmennus. Kursseja toteutettiin 84 ja osallistumiskertoja oli 473.

Yhteistyökumppaneita olivat Rikosseuraamuslaitos, VAT-verkosto, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Jyväskylän kaupunki/aikuissosiaalityö, SiltaValmennusyhdistys ry, ViaDia ry ja KRIS-Tampere ry. Yhteistyötä tehtiin myös Kalliolan setlementin ja Jyväskylän katulähetyksen kanssa. Toimintaa rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.

10

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

KERTTU MALINEN

LAPSIPERHEIDEN ARJEN TUKEMINEN

Toiminta tuki pikkulapsiperheiden arkea ja hyvinvointia kotitalousneuvonnan keinoin. Piirien kotitalousasiantuntijat pitivät arjen hallinnan kursseja, kurssisarjoja ja luentoja.

Neuvonnallisia kotikäyntejä tehtiin erityistä tukea tarvitseviin pikkulapsiperheisiin. Kursseja, luentoja ja kotikäyntejä toteutettiin 219, osallistumiskertoja oli 2 144. Yhteistyötä tehtiin kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden, seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Yhteistyökumppaneita oli 77. Osallistuttiin valtakunnallisen perhekeskustoiminnan kehittämiseen Perheet keskiöön! -hankkeessa ja Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE). Marttaliitto koordinoi toimintaa valtakunnallisesti. Toimintaa rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.

MAKUMATKA KARJALAAN

Karjalaisia leivonnaisia -kursseille osallistui 352 henkilöä. Kursseja pidettiin 23 ja niitä järjestettiin 11 marttapiirissä, 12 paikkakunnalla. Piirien kotitalousasiantuntijat toteuttivat kurssit. Hanketta rahoitti Karjalan Kulttuurirahasto.

ERIKA LINDSTROM

MIESLIESI

Miesliesi-hankkeessa isät ja pojat kokoontuivat opettelemaan ruoanlaittoa ja muita arjen taitoja.

Tavoitteena on innostaa kurssilaisia kestäviin ruokatottumuksiin, kasvisten käyttöön ja yhdessä tekemiseen sekä vahvistaa perheiden hyvinvointia kasvattamalla miesten ja poikien roolia kodeissa. Piirien pitämiin kursseihin kuului kolme kokoontumiskertaa. Kurssilaiset tekivät kasvispainotteista ruokaa ja keskustelivat ruoan terveellisyydestä, ekologisuudesta ja turvallisuudesta sekä kodin töistä. Hankkeessa toteutettiin 20 kurssisarjaa 6 piirin alueella.

Finlands svenska Marthaförbund toteutti 3 kurssisarjaa. Kursseille osallistui 637 henkilöä.

11

KOHDENNETTU NEUVONTA

RAHAT RIITTÄÄ!

Takuusäätiön ja Marttaliiton Rahat riittää! -hanke (2018–2020) vahvisti kotitalouksien talousosaamista. Kohderyhminä olivat itsenäistyvät nuoret sekä 5–10 vuoden aikana työelämästä eläkkeelle siirtyvät. Talousosaamista vahvistettiin uudenlaisella neuvontamateriaalilla, verkkopohjaisilla itseapuvälineillä ja viestinnällä. Hankkeen talousneuvontaa toteutti 4 pilottipiiriä ja kokeiluihin osallistui 159 henkilöä.

TEHTÄVÄ Z UPPDRAG

Hankkeessa vahvistettiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten itseluottamusta harjaannuttamalla käden taitoja ja arjen hallintaa sekä lisäämällä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Hankkeeseen osallistuivat Marttaliitto, Finlands svenska Marthaförbund, Käsi- ja taideteollisuus Taito sekä ProAgria Etelä-Suomi/Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Tehtävä Z Uppdrag -ohjelmia toteutettiin 15. Niihin osallistui 136 nuorta, joista 40 suoritti Vapaaehtoistoiminta neuvontajärjestössä -osaamismerkin. Järjestöt toteuttivat 15.1.–31.10. #pystyn-kampanjan, jossa haastettiin aikuisia opettamaan nuorille arjen ja käden taitoja. Kampanjan aikana kirjattiin 11 155 taidon opettamista. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

VENYVÄ

VeNyvä-hanketta toteutettiin Yhden Vanhemman Perheiden Liiton kanssa. Eroperheiden nuorille ja heidän vanhemmilleen tarjottiin Marttojen ruokakursseja Uudellamaalla, Lounais-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vertaisuuteen perustuvalla vapaaajan toiminnalla tuettiin 12–17-vuotiaita nuoria ja heidän vanhempiaan eron jälkeen.

Elastic Chef -ruokakursseilla valmistettiin nuorten toiveruokia ja ammattivalokuvaaja opetti nuorille ruokakuvien ottamista. Kuvia käytetään reseptivihossa, joka tehdään nuorten ruokaohjeista. Elastic Family -ruokakursseille nuoret osallistuivat yhdessä vanhempansa kanssa ja Pop up -ruokatyöpajoissa kokattiin leirioloissa. Ruokakursseja toteutettiin 16 ja niille osallistui 73 nuorta sekä 8 vanhempaa.

12

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

VALIO AKATEMIA

Valio Akatemia myönsi ruokakurssistipendejä nuorten urheilujoukkueille. Joukkueet osallistuivat piirien järjestämille kokkaus- ja välipalakursseille, joilla puhuttiin terveellisestä ruoasta ja ruokatottumuksista. Kursseja pidettiin 6 piirissä yhteensä 13. Kurssit toteutettiin Valio Akatemian ja Marttaliiton yhteistyösopimuksella.

YHTEINEN KEITTIÖ

LAURA VESA

ARI KORKALA

Yhteiset keittiöt ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa toteutuu yhteisöllisyys, moniammatillinen kohtaaminen, tiedonkulku ja vertaistuki. Mukana oli seurakuntia, järjestöjä ja kuntia. Hanketta hallinnoi Kirkkohallitus.

Marttojen tavoitteena hankkeessa oli lisätä yhteisöllistä ruoanvalmistusta ja yhdessä aterioimista, tukea terveitä elintapoja ja arjessa selviytymistä sekä vähentää ruokahävikkiä. Hanketta toteutettiin 13 piirissä. Piirit kouluttivat vapaaehtoisia valmistamaan yhdessä ruokaa ja ohjaamaan yhteisöllistä ruoanvalmistusta. Toteutettiin 17 neljän kerran ruokakurssisarjaa, 7 kurssia ja 17 luentoa sekä tavoitettiin 530 osallistujaa.

Valtakunnalliset toimijat olivat Ehyt ry, Marttaliitto, Helsingin Diakonissalaitos ja Maa- ja kotitalousnaiset.

Hanke oli osa hallituksen kärkihanketta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta.

ÄSSÄKOKKI

Martat järjestivät Ässäkokki-kursseja 8–12-vuotiaille lapsille S-ryhmän tuella. Kursseilla laitettiin ruokaa ja leivottiin, käytettiin paljon kasviksia ja tutustuttiin satokausiajatteluun.

Yhteensä pidettiin 87 kurssia 47 paikkakunnalla.

13

KERTTU MALINEN

14

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

JÄRJESTÖTOIMINTA Marttayhdistyksissä tehtiin yhdessä ja opittiin uutta. Yhdistykset ja toimintaryhmät järjestivät 30 000 tapahtumaa, joihin kirjattiin yli miljoona osallistumiskertaa. Lähes kaikki marttayhdistykset järjestivät marttailtoja.

Kaikkiaan marttayhdistyksissä, toimintaryhmissä ja marttapiireissä tehtiin 500 000 tuntia vapaaehtoistoimintaa.

Jäsen- ja yhdistyskyselyillä kerättiin tietoa järjestötoiminnan kehittämiseksi. Marttaliitto ylläpiti yhdistysten jäsenluetteloja, lähetti ne yhdistyksille sekä laskutti keskitetysti jäsenmaksut. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu oli 40 euroa, josta yhdistyksen osuus oli 8 euroa, piirin 11 euroa, Marttaliiton 4 euroa ja jäsenlehden 17 euroa.

15

UUSIA ALKUJA Uusia alkuja -tapahtumat suunnattiin opintonsa aloittaville ja omaan kotiin muuttaville korkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijoille. Tapahtumien ideana oli kestävä arki. Tapahtumapisteistä opiskelijat saivat hakea maksutta astioita, ruoanlaittovälineitä ja keittiötarvikkeita, joita martat ja muutkin kiinnostuneet olivat lahjoittaneet. Tavarat olivat hyväkuntoisia ja käyttökelpoisia.

Erityisen hyvä menekki oli kattiloilla ja paistinpannuilla. Martat antoivat tapahtumissa neuvontaa myös ruoanlaittoon, kierrättämiseen, rahankäyttöön ja kodinhoitoon liittyvissä asioissa ja jakoivat Marttojen selviytymisopasta omaan kotiin muuttaville.

16

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

PÄIVI KARJALAINEN

PÄIVI KARJALAINEN

MARTTAILUVIIKKO

Marttailuviikkoa (10.–16.9.) vietettiin ensimmäistä kertaa.

Teemoina olivat Kupit ja kapustat kiertoon, Kestävä arki, Arkiruoka ja Sadonkorjuu. Viikon aikana yhdistykset järjestivät teemoihin liittyviä tapahtumia. Sitran kanssa järjestettiin Uusia alkuja -kierrätystapahtumia korkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijoille. Tapahtumissa martat antoivat neuvoja kestävään arkeen. Martat keräsivät käytettyjä, hyväkuntoisia astioita ja keittiötarvikkeita, ja opiskelijat saivat niitä itselleen.

Tapahtumia järjestettiin 16 ja niihin osallistui 9 000 nuorta sekä satoja vapaaehtoisia marttoja.

Uusia alkuja -tapahtumia järjestettiin 16.

Niihin osallistui 9 000 nuorta. Valmisteluissa ja toteutuksessa oli mukana satoja marttoja. Tapahtumat antoivat tavaroille uuden elämän, tukivat kiertotaloutta ja tarjosivat mahdollisuuden tehdä hyviä tekoja. Tapahtumat olivat osa Kupit ja kapustat kiertoon -hanketta, joka toteutettiin yhdessä Sitran kanssa.

KERTTU MALINEN

KÄSITYÖTOIMINTA

Valtakunnallisessa patalapputempauksessa martat tekivät yli 50 000 patalappua. Niitä vietiin puistoihin, kauppoihin, kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin, ja löytäjä sai patalapun omakseen.

Juhlavuoden villasukan suunnittelukilpailuun osallistui 83 marttaa. Martat ryhtyivät myös neulomaan sukkia juhlavuoden Sukat äidille -tempauksen varalle. Suomen Kädentaidot -messuilla Marttojen osaston aiheena oli villasukat ja kantapään tekeminen. Martat neuloivat sukat talviolympialaisiin osallistuneille olympia- ja paralympiajoukkueille.

Tuetaan tulevaisuuden harrastajaa -tempauksessa 115 marttaryhmää opetti nuorille ja käsityöharrastusta aloitteleville esimerkiksi villasukan kantapään tekemistä.

Uusia taitoja oppi yhteensä 6 100 ihmistä ja mukana oli 560 vapaaehtoista marttaa. Novita lahjoitti tempaukseen 575 kiloa lankaa ja 200 pakettia puikkoja.

Kässäkahvilat toimivat aktiivisesti ja eri puolille Suomea perustettiin uusia ryhmiä. Marttakoulun käsityösivut uusittiin ja käsitöiden tekoon innostettiin myös Martat-lehden ohjeilla ja sosiaalisessa mediassa.

VAPAAEHTOISET

Vapaaehtoisille ruoka-, puutarha-, kässä-, vertaisja kansainvälisille martoille tuotettiin materiaalia ja toimintaideoita. Uusi ryhmä oli Vilppu-hankkeen lähimartat, jotka toimivat lapsiperheiden ja ikäihmisten tukena. Vilpun pilottipiireinä olivat EteläHäme, Kymenlaakso, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Piirit saivat koulutusta vapaaehtoisten johtamisesta.

17

KERTTU MALINEN

KOULUTUS HENKILÖSTÖ & LUOTTAMUSHENKILÖT

Marttaliitto järjesti ammatillista lisäkoulutusta 12 päivää. Koulutuksiin osallistui 243 toimihenkilöä ja opiskelijatyötunteja oli 20 412. Järjestön luottamushenkilöiden koulutusta järjestettiin 4 päivää. Osallistujia oli 116 ja opiskelijatyötunteja 3 248. Opintokeskus Siviksen tuella toteutettiin 183 opintojaksotilaisuutta, joissa oli osallistujia 2 659 ja opetustunteja 765. Vertaisopintoryhmiä oli 63. Niissä oli 955 osallistujaa ja 2 187 opetustuntia.

MARTTAOPINNOT

Marttaopintoihin kuuluvat taitoavaimet, erikoisavain, harrastusmerkit ja osaajapassit. Taitoavaimien lajit ovat I, II ja III. Harrastusmerkin aiheet ovat kodinhoito, kotipuutarhanhoito, kädentaidot, luonnonyrtit, naiset ja kehitys sekä ruoka ja ravitsemus. Osaajapassien aiheet ovat järjestö, käsityöt, puutarha ja sienet. Marttaopintoja suoritti 325 henkilöä.

Järjestettiin 17 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 389 henkilöä.

Yksittäisiä tehtäviä tehtiin 1 296 ja opintosuorituksia valmistui 90.

18

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

19

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JA KEHITYSYHTEISTYÖ Marttaliiton kansainväliset hankkeet edistävät haavoittuvassa asemassa olevien tyttöjen ja naisten asemaa tarjoamalla mahdollisuuden opiskella, elättää itsensä, tehdä omia valintoja ja puolustaa omia oikeuksiaan. Kotitalous-, ravitsemus- ja yrittäjyysneuvontaa annetaan köyhille, vammaisille, syrjäseudulla asuville ja vähän koulutetuille tytöille ja naisille Afrikassa.

20

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

21

22

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

KAMERUN // Martat tekivät Kamerunissa yhteistyötä kotitalousjärjestö ACESF-CA:n kanssa. Hankkeessa toteutettiin evaluaatio, jonka tekivät erikoistutkija, ravitsemustieteilijä Heli Kuusipalo ja agroinsinööri, konsultti Félicité Tankoua. Heidän arvionsa mukaan hankkeen määrälliset tavoitteet on saavutettu ja osittain ylitetty.

Ravitsemuskursseille on osallistunut 1 508 naista. He tuntevat nyt hyvän ravitsemuksen perusteet, ja kasvisten, hedelmien sekä perinteisten proteiinin lähteiden käyttö on yleistynyt. Yrityskursseille on osallistunut 506 naista. He ovat perustaneet 411 pienyritystä tai saaneet aiemmin perustetut yrityksensä vakiinnutettua lainalla. Monet ovat nousseet köyhyydestä. 618 kotitalousalan ammattikoululaista on päässyt kerhotoimintaan ja heistä 30 valtakunnalliselle kesäleirille. Tyttöjen luku- ja kirjoitustaito sekä arvosanat ovat parantuneet.

Kerhotoiminta on kohottanut tyttöjen itsetuntoa, lisännyt ymmärrystä hyvästä terveydestä ja innostanut suunnittelemaan omaa tulevaisuutta.

ETIOPIA JA MALAWI // Etiopias-

sa jatkettiin yhteistyötä naisten vammaisjärjestön, Ethiopian Women with Disabilities National Association (EWDNA), kanssa. Yhteistyötä koordinoi Kynnys ry. EWDNA järjesti jäsenilleen kotitaloustyöpajoja. Martat tekivät Etiopiaan jäsenmatkan, jonka aikana 15 marttaa ja 2 kotitalousasiantuntijaa perehtyivät hankkeeseen.

Malawissa jatkui Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Väestöliiton kanssa hanke Tyttöjen seksuaalioikeuksien ja koulunkäynnin edistäminen Malawin maaseudulla. Marttaliitto tuki maaseudun äitien ryhmiä koulutuksella ja pienrahoituksella. Tavoitteena on, että äidit voivat tarjota koulua käyville tyttärilleen hyvää ravintoa ja opiskelussa tarvittavia välineitä.

MUU KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Kansainvälisten marttojen vapaaehtoisverkostoa laajennettiin. Tavoitteena oli varmistaa jäsenistön tuki omille kehitysyhteistyöhankkeille ja viestittää Marttojen kansainvälisestä toiminnasta.

Kansainväliset martat -Facebookryhmään kuului 80 jäsentä.

Marttaliitto osallistui International Federation for Home Economics IFHE:n työhön Suomen jaoston FIN-IFHE:n jäsenenä.

Marttaliiton edustajat osallistuivat Euroopan alueen kokoukseen Saksassa. Marttaliiton edustajat osallistuivat Pohjoismaiden Naisliiton (Nordens kvinnoförbund NKF) kesäkonferenssiin Maarianhaminassa. Teemana oli Trygg vardag – turvallinen arki.

50 martan ryhmä tutustui Euroopan parlamenttiin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Strasbourgissa Marttaliiton puheenjohtajan, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen, kutsumana.

23

KERTTU MALINEN

VAIKUTTAMINEN Vaikuttamisella edistetään kotien ja perheiden hyvinvointia ja arjen hallintaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Marttajärjestön vaikuttamistyön kehittämiseksi tehtiin vaikuttamissuunnitelma.

Yhteistyötä tehtiin järjestöjen, julkisen sektorin, median ja yritysten kanssa. Martat osallistuivat työryhmiin ja kampanjoihin, antoivat lausuntoja, osallistuivat mediakeskusteluun ja tapasivat päättäjiä.

24

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

25

KANNANOTOT

26.2. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä

parannettava tiloja avaamalla 21.4. Marttaliiton vuosikokouksen kannanotto:

Vastuulliset julkiset elintarvike- ja

kehitysmaahankinnat 15.5. Joustavampi perhevapaamalli

(Järjestöjen yhteinen kannanotto) 8.6. Elinikäinen oppiminen on yhteinen asia – kansalaisjärjestöt otettava mukaan

rakentamaan koulutusjärjestelmän

palvelukokonaisuutta 9.11. Kannanotto perhevapaajärjestelmän

uudistamiseksi (Järjestöjen yhteinen

kannanotto) 19.11. Ääni 18 -julkilausuma lapsen oikeuksien

puolesta (Järjestöjen yhteinen kannanotto) 20.11. Toisen asteen koulutus maksuttomaksi

(Kuluttajaparlamentin yhteinen kannanotto) 20.11. Sähköinen tunnistautuminen

helppokäyttöiseksi ja saavutettavaksi

(Kuluttajaparlamentin yhteinen kannanotto) 13.12. Pakkausmerkinnät kuntoon myös lajittelun

osalta (yhdessä Kuluttajaliiton kanssa)

26

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

KERTTU MALINEN

Marttaliitto oli edustettuna Raha-automaattiyhdistyksen ja SOSTE ry:n jäsenenä työryhmissä, joissa käsiteltiin sote-uudistusta kolmannen sektorin näkökulmasta. Liitto osallistui ulkoministeriön kutsutilaisuuksiin ja sisäministeriön sekä valtiovarainministeriön sähköisen digiympäristön ja kyberturvallisuuden työryhmiin ja tapasi opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehiä muiden neuvontajärjestöjen kanssa. Liiton pääsihteeri toimi puheenjohtajana valtiovarainministeriön asettamassa Digi arkeen -neuvottelukunnassa.

MUKANA VAIKUTTAMASSA

Marttaliiton edustajat osallistuivat asiantuntijoina tai järjestäjinä seuraaviin tilaisuuksiin: 1.2.

Järjestöjen varautumistoiminta -luento, Maanpuolustuskurssi 3.4.

Merkkitekoja-kampanjan julkistamistilaisuus 11.–12.4. Allianssi-risteily, alustus nuorten neuvonnasta 16.4.

S-ryhmän ilmastoseminaari 18.–19.4. Valtakunnalliset Työpajapäivät, Jyväskylä.

Luento Millaista yhteistyötä työpajat voivat tehdä

kolmannen sektorin toimijoiden kanssa nuorten

toimijuuden vahvistamiseksi?

20.4.

Järkiruokaa lautasella -seminaari,

yhdessä Kuluttajaliiton kanssa.

9.5.

Järjestötoimijat varautumisessa, luento, Kotitaloudet

häiriöherkässä yhteiskunnassa -opintojakso, Helsingin yliopisto 22.5.

Arki sujuvaksi -toiminta ja Kotoisa-hanke esillä Vankimessuilla 25.5.

Varautumisseminaari, sosiaali- ja terveysministeriö 26.–27.5. Maailma kylässä -festivaali 28.6.

Arki sujuvaksi ja Kotoisa esillä Rikosseuraamuslaitoksen

mediapäivässä Helsingin vankilassa 29.6.

Helsinki Pride, Martat mukana tunnuksella

Hyvä arki kuuluu kaikille 16.–20.7. Suomi Areena 30.–31.8. IFHE:n Euroopan konferenssi, Saksa 28.9.

Vauvan päivä, Musiikkitalo 9.–10.10. Rikosseuraamuslaitoksen asumissosiaalisen työn (Aune-hanke)

koulutuspäivät, Kuopio, esitys Marttojen toiminnasta.

12.10.

Tehtävä Z Uppdrag ja VeNyvä -hankkeet, Ratkaistaan

Suomen suurin ongelma -tapahtuma, Allianssitalo 6.–7.11. Lapsiperhetoiminta esillä Valtakunnallisilla Neuvolapäivillä 15.11.

Rahat riittää! -hanke, Mitä eläminen maksaa?

-aamukahvitilaisuus 19.11.

Marttaliiton alaseminaari isän rooleista perheessä.

Ääni18 – Lapsen oikeuksien foorumi, Hämeenlinna.

20.11.

VeNyvä -hanke esillä Vantaan Ohjaamon hyvinvointiviikolla 20.–21.11. Mielenterveysmessut, Helsinki 28.11.

Rahat riittää! ja Mun Talous, Puhu rahasta -messut ja

Talous tuuliajolla? -seminaari, Kansallismuseo 5.12.

Kansalaisjärjestöpuheenvuoro, maanpuolustuksen 55.

erikoiskurssi Suomeen akreditoiduille suurlähettiläille.

10.12 Pääministerin ilmastoseminaari

27

VIESTINTÄ Viestinnän kantava teema oli Kestävä arki. Viestinnässä valmistauduttiin marttajärjestön 120-vuotisjuhlavuoteen 2019.

KASVISTA POIKIEN PÖYTÄÄN Kasvista poikien pöytään -viestintäkampanja innosti urheilevia ja liikuntaa harrastavia 3.–6.-luokkalaisia poikia lisäämään kasvisten käyttöä, syömään terveellisesti ja omaksumaan kestäviä ruokailutottumuksia. Mukaan haastettiin myös valmentajat, joukkueenjohtajat, huoltajat ja poikien perheet.

Kampanja toteutettiin 15.10.–11.11. videosarjana YouTubessa ja muissa sosiaalisen median kanavissa yhdessä Sitran kanssa. Suunnitteluun osallistui kohderyhmäikäisiä poikia. Videoilla esiintyi julkisuuden henkilöitä, joita varhaisnuoret seuraavat. Kampanjavideoita katsottiin YouTubessa ja Facebookissa 365 963 kertaa. Marttaliiton sosiaalisen median kanavien tavoittavuusluku nousi lähes miljoonaan.

28

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

29

RIIKKA HURRI

MARTAT.FI

Martat.fi-verkkopalvelun toinen vaihe toteutettiin ja sivusto avattiin lokakuussa. Uudistuksessa martat.fi muutettiin multisite-sivustoksi, jossa jokaisella marttapiirillä on oma verkkosivunsa pääsivusto martat.fi:n alla. Lisäksi marttayhdistyksillä on oma yhteinen sivusto. Vuoden aikana verkkopalvelussa oli yli 5 miljoonaa vierailijaa. Suosituin osio oli Marttakoulu, joka sisältää kotitalousneuvonnan aineistot.

Kanava

Tilaajia

Muutos (%)

Nostoja

Muutos (%)

Facebook (Martat vinkkaa)

89 144

+2

544

+11

Instragram (Marttailu)

15 471

+78

99

+25

Twitter (Marttaliitto)

8 273

+23

443

+2

YouTube (MartatTV)

1 760

+60

66

0

SOSIAALINEN MEDIA

Sosiaalisessa mediassa Marttojen suurin kanava oli Facebookin Martat vinkkaa.

Muut tärkeät kanavat olivat Instagramin Marttailu, Twitterin Marttaliitto ja YouTuben MartatTV. Kanavilla nostettiin esiin erityisesti martat.fi:n Marttakoulun sisältöjä, kunkin kanavan ja sen kohderyhmän mukaan painottaen. Nostot liittyivät juhlapyhiin, marttaperinteeseen, ajankohtaisiin tapahtumiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Facebookin Martat vinkkaa -kanavan seuraajamäärä ei kasvanut merkittävästi vuoden aikana. Kasvu Twitterissä ja erityisesti Instagramissa ja YouTubessa oli merkittävää.

MartatTV:n videoita katsottiin yhteensä 535 000 kertaa (+ 218 %). Katselukertojen lisääntymiseen vaikutti erityisesti Kasvista poikien pöytään -kampanja.

30

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

W W W. M A R TAT. F I

1 2018 MA RT TAJÄRJESTÖ 119 VUOTTA | 1899–2018

Wirmon Marttojen vauvailmiö

MITÄ VEISIN LAHJAKSI?

4 2018

3 | Martat 1 • 2010

TEKOJA TASA-ARVON PUOLESTA

W W W. M A R TAT. F I

JUHLAVUOSI HUIPENTUU ATERIALLA

MA RTTAJÄ R JESTÖ 119 VUOTTA | 1899– 2018

Suuria tunteita sienimetsässä Itsenäinen elämä edessä: Miten opiskelijan rahat riittävät?

Perhe ja puutarha

MARTAT-LEHTI

Marttaliiton viestintäkanavista Martatlehti tavoitti jäsenet laajimmin, koska lehti kuuluu kaikkien varsinaisten jäsenten jäsenmaksuun. Lehti kertoi marttajärjestön ajankohtaisista teemoista ja tapahtumista. Kestävä arki- ja Arkiruoka on järkiruokaa -teemat olivat esillä, samoin Marttojen ruokateesit, Merkkitekoja-kampanja ja Järkiruokaa lautasella -seminaari.

Ruokajuttujen lähtökohtana olivat ravitsemussuositukset.

Lehteä seuraamalla myös ne jäsenet, jotka eivät käytä sähköisiä viestintäkanavia, voivat osallistua järjestön kampanjoihin. Lehti julkaisi #pystyn2018-kampanjan ilmoittautumiskuponkeja sekä lomakkeen, jolla osallistuttiin Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen.

Ratkaisu:martta- ja Jokamartan juhlasukka -kilpailuista sekä patalapputempauksesta tiedotettiin lehdessä.

Martat lähettivät runsaasti postia lehteen. Monessa mukana -sivuilla yhdistykset kertoivat tapahtumistaan ja Elämänmeno-sivuilla onnittelivat päivänsankareita tai esittivät osanottonsa.

Yhdessä Marthaförbundetin kanssa suunniteltiin juhlalehteä, joka ilmestyy marttajärjestön täyttäessä 120 vuotta.

Martat-lehti ilmestyi 6 kertaa. Lehden levikki oli 40 826 (LT 2017). Marttaliiton vuosikertomus 2017 ilmestyi numeron 3 mukana. Numerosta 4 eteenpäin lehti oli luettavissa Issuu-muodossa Marttojen nettisivuilla. Lehden ilmoitusmyynnistä vastasi Media-Q ja Tuija Saarimäki.

NINA PETELIUS-LEHDON UNELMAT TOTEUTUIVAT

3 | Martat 1 • 2010

31

HALLINTO Marttaliiton varsinainen kokous pidettiin 21.4. Helsingissä. Marttaliiton hallitukseen kuuluivat 21.4. saakka puheenjohtaja Lea Sairanen, Sari Granni, Sonja Haapakoski, Anna Koivisto, Sirpa Pietikäinen, Jenny Salmela, Mirja Stålnacke, Ilona Suppanen ja Riikka Vacker.

Varsinaisen kokouksen henkilövalintojen jälkeen hallituksessa toimivat 21.4. alkaen puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen, Riikka Vacker (1. varapj), Jenny Salmela (2. varapj), Sari Granni, Sonja Haapakoski, Tarja Rintakoski, Mirja Stålnacke, Ilona Suppanen ja Anu Talka.

Hallitus piti tilikauden aikana yhdeksän kokousta. Liiton pääsihteerinä toimi Marianne Heikkilä 31.7. saakka ja tämä jälkeen hänen sijaisenaan Pirkko Haikkala. Tilintarkastajat olivat KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö sekä Heidi Vierros, KHT. Varatilintarkastajat olivat Miika Karkulahti, KHT ja Kai Salli, KHT. Marttaliitossa oli tilivuoden aikana työssä keskimäärin 26 toimihenkilöä (24 v.

2017). Vuoden lopussa työsuhteessa oli 20 kokoaikaista ja 6 osa-aikaista työntekijää.

Määräaikaisissa työsuhteissa oli 9 henkilöä. Muu henkilöstö oli toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Tilikauden palkat ja palkkiot olivat yhteensä 1 297 884,75 euroa.

#PYSTYN2018 Neljän neuvontajärjestön yhteinen #pystyn2018kampanja haastoi aikuiset opettamaan nuorille arjen taitoja ja kädentaitoja. Kampanjassa opetettiin yhteensä 11 155 taitoa, esimerkiksi kierrätystä, lajittelua ja biojätepussien taittelua. Myös ruoanlaitto ja leivonta olivat suosittuja taitoja.

Kampanjalla järjestöt toivat esiin kädentaitojen merkitystä arjessa. Kaikkia kampanjaan osallistuneita järjestöjä yhdistää käsillä tekeminen sekä tahto taitojen säilyttämiseen ja siirtämiseen sukupolvelta toiselle: mukana olivat Martat, Finlands svenska Marthaförbund, ProAgria Etelä-Suomi/ Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset sekä Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito.

32

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

HENKILÖSTÖ Suomalaisia makuja -posPiia Aho, hankekoordinaattori (1.3.–) timerkkisarjassa näkyvä Haikkala Pirkko, vt. pääsihteeri (1.8.–) pullapitko on Marttaliiton Heikkilä Marianne, pääsihteeri (toimivapaalla 1.8.–) kehittämispäällikön Arja Hiltunen Elina, harjoittelija (19.2.–18.5.)

Hopsu-Neuvosen käsialaa.

Honkonen Eeva innostaja (9.4.–31.1.2019) Hopsu-Neuvonen Arja, kehittämispäällikkö Härmälä Kaisa, kehittämispäällikkö Ikonen Ritva, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Jerkku Teija, neuvonnan johtaja Jylhä Joonas, viestintäkoordinaattori Kokkonen Helena, toimituspäällikkö Koski Susanna, controller Kuittinen Katja, graafikko Kuosmanen Asta, johtava asiantuntija Känsälä Päivi, koordinaattori Lindqvist Terhi, kehittämispäällikkö Mehto Outi, harjoittelija (1.2.–31.5.)

Pajari Erja, kirjanpitopäällikkö Palosuo Anna-Maija, järjestösihteeri Petrell Reijo, hallinto- ja talousjohtaja Ranta Kirsi, tapahtuma- ja järjestöharjoittelija (9.4.–30.9.)

Ranta-Kiiski Susanne, viestintäasiantuntija (4.9.–) Rummukainen Liina-Maija, viestinnän tekijä (9.4.–31.1.2019) Röman Micaela, juhlavuoden koordinaattori Saarinen Soile, kirjanpitäjä Salonen Marjahelena, johtava asiantuntija Salovaara Reija, kansalaistoiminnan johtaja Silanen Katariina, koordinaattori Svahn Tea, jäsensihteeri Uitto Maria, hankekoordinaattori (12.3.–) Ukkola Erkki, hankekoordinaattori (19.3.–) Viita Hanna, hankekoordinaattori

33

KERTTU MALINEN

34

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

35

TALOUS Tilikauden tulos oli –272 814,40 euroa (+177 317,72 euroa v. 2017).

Talousarvion mukainen tavoite oli –240 000 euroa. Liiton varsinaisen toiminnan kulut alittivat budjetoidun, mutta sijoitustoiminnan tulos jäi alle tavoitteen.

Hankeavustuksia ja muuta erillisrahoitusta käytettiin Marttaliitossa 892 215 euroa. Marttaliitto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä yleisavustusta järjestön kotitalousneuvontaan 786 000 euroa, josta Marttaliitolle myönnettiin 218 000 euroa ja piireille 568 000 euroa.

Eduard Polónin säätiö myönsi Marttaliitolle 420 000 euron avustuksen kotitalousneuvonnan ja sen toimintaedellytysten tukemiseen.

Varanhankinnan tulos kulujen jälkeen oli + 655 581 euroa (702 t€).

Varainhankintaan sisältyivät jäsenmaksut ja tuotemyynti. Sijoitusja rahoitustoiminnan tulos oli + 488 638 euroa (+ 1 001 t€). Osakeja korkosijoitusten tulos oli –5,1 % (7,23 %).

36

// Marttaliiton vuosikertomus 2018

KESKINÄINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ LAPINLAHDENKATU 3

Marttaliitto ry omistaa Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Lapinlahdenkatu 3:n (Marttatalon) koko osakekannan. Yhtiön tilikauden tulos oli –15 987,56 euroa.

Yhtiön hallitukseen kuuluivat 25.4. saakka puheenjohtaja Sari Granni ja jäseninä Anna Koivisto sekä Marianne Heikkilä. Tämän jälkeen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Sari Granni ja jäseninä Ilona Suppanen sekä Marianne Heikkilä ja 25.4. lukien lisäksi Pirkko Haikkala. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Marttaliiton hallinto- ja talousjohtaja Reijo Petrell.

EDUARD POLÓNIN SÄÄTIÖ

Marttaliitto ry perusti Eduard Polónin säätiön vuonna 1994. Säätiön perustana on vuonna 1928 Eduard Polónilta saatu lahjoitus. Säätiön tarkoituksena on tukea kotitalousneuvontaa myöntämällä avustuksia marttajärjestön kotitalousneuvontaan ja sen toimintaedellytysten parantamiseen sekä kotitalousneuvontaa edistävään opinnäyte-, tutkimus- ja asiantuntijatyöhön. Säätiön tilikauden tulos oli +278 550 euroa.

Säätiö maksoi avustuksia piireille ja Marttaliitolle yhteensä 557 575 euroa. Säätiön hallituksen muodostivat samat henkilöt kuin Marttaliiton hallituksen. Säätiön asiamiehenä toimi Marttaliiton hallinto- ja talousjohtaja Reijo Petrell.

PIIRIT

Etelä-Hämeen Martat Etelä-Karjalan Martat Etelä-Savon Martat Itä-Hämeen Martat Kainuun Martat Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat Keski-Suomen Martat Kymenlaakson Martat Lapin Martat Lounais-Suomen Martat Pirkanmaan Martat Pohjois-Karjalan Martat Savon Martat Uudenmaan Martat

37

MARTTALIITTO RY Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki puh. 050 511 8002 martat@martat.fi www.martat.fi www.martanpuoti.fi www.marttaperinne.fi www.pikkukokki.fi www.facebook.com/martatvinkkaa twitter.com/Marttaliitto twitter.com/martatvinkkaa twitter.com/arkisujuvaksi twitter.com/lapsiperhearki www.youtube.com/martattv instagram.com/marttailu

38

// Marttaliiton vuosikertomus 2018