Metsäpuutarha

1

Metsäpuutarha Luonnonmukainen, kerroksellinen, helppohoitoinen

M a r t at

m a r ta n koti ja keittiö

METSÄPUUTARHA

Sisältö 4

Mikä on metsäpuutarha?

6

Metsäpuutarhoja on erityyppisiä

6

KAIKKI LAJIT OVAT TÄRKEITÄ JA TERVETULLEITA

7

METSÄPUUTARHA EI VAADI JATKUVAA HOITOA

7 9 9

Metsäpuutarha lannoittaa itse itsensä Kastelun tarve vähäinen Torjunta-aineiden käyttöä vältetään

10 Metsäpuutarhan suunnittelu ja perustaminen 10 PUUTARHAN OMINAISUUKSIEN KARTOITUS

12 Kasvien menestymisvyöhykkeet 13 Puutarhan pienilmasto 13 METSÄPUUTARHAN PAIKKA 15 MAANPARANNUS

15 Lannoitus 15 Kalkitseminen

Tyrni

16 Metsäpuutarhan kasvivalinnat 22 Metsäpuutarhamalleja 23 Kukkiva metsäpuutarha aurinkoiseen puutarhaan 24 Varjoisan paikan metsäpuutarha 25 Kuivan kasvupaikanrehevä metsäpuutarha

26 Levitä tietoa 26 MITEN ESITTELEN METSÄPUUTARHAN IDEAA TUTTAVILLENI TAI MARTTAYHDISTYKSELLENI?

2

Hyönteisiä syövät linnut hillitsevät hyönteisten määrää.

Kuvassa leppälintu.

Lukijalle Moni meistä haaveilee kukoistavasta puutarhasta, mutta työ­kiireiden ja muiden menojen lomassa aikaa puutarhanhoidolle on usein vaikea löytää. Perinteiset puutarhatyöt voivat tuntua hankalille, työläille ja aikaa vieville. Puutarhanhoidon ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuvaa kääntämistä tai kitkemistä.

Metsäpuutarha on luonnonmukainen puutarhaistutus, joka hoitaa itse itseään, eikä vaadi juurikaan hoitotoimenpiteitä.

Käyttämällä hiukan aikaa suunnittelu- ja perustamisvaiheessa saat rakennettua pihallesi pienen luontokeitaan, joka kasvaa ja kehittyy ilman ylimääräistä vaivannäköä. Metsäpuutarha mahdollistaa myös helpon ruoantuotannon. Erilaisia hyötykasveja ja monivuotisia vihanneksia istuttamalla pääset nauttimaan vaivattomasti itse tuotetusta sadosta.

Ympäristön ja ilmaston muuttuessa kotipuutarhat ovat tärkeä tekijä myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Metsä­ puutarha on ympäristön kannalta vastuullinen valinta, sillä se sitoo tehokkaasti ilmakehän hiiltä. Monilajinen metsäpuutarha tarjoaa kasvien lisäksi elintilaa useille erilaisille eläimille ja muille eliöille.

Tässä oppaassa pääset tutustumaan metsäpuutarhan ominaisuuksiin, suunnitteluun ja perustamiseen. Opas sisältää myös tietoa monivuotisten vihannesten kasvatuksesta sekä valmiita metsäpuutarhan istutusmalleja, joiden avulla pääset perustamaan omaa kukoistavaa metsäpuutarhaasi.

3

METSÄPUUTARHA

Mikä on metsäpuutarha? kun ajattelet luonnonvaraista metsää, mitä mieleesi nousee ensimmäisenä? Metsässä on monia erilaisia lajeja ja eliöryhmiä: kasveja, lintuja, eläimiä, hyönteisiä ja sieniä sekä hajottajaeliöitä ja muita mikrobeja. Kasvillisuus on usein hyvin kerroksellista: Korkeiden puiden alla kasvaa varjoisempiin olosuhteisiin sopeutuneita pensaita sekä ruoho- tai varpukasveja. Pohjimmaisena on usein ruoho- tai sammalkerros.

Luonnonvarainen metsä toimii hyvin itsenäisesti. Se ei vaadi hoitotöitä, lannoitusta tai kitkemistä. Kasvit sitovat auringon energiaa ja ilmakehän hiiltä kaikkien eliöiden käytettäväksi. Kasvuun tarvittavat välttämättömät ravinteet kasvit saavat juurillaan maaperästä sekä typensitojabakteerien avulla suoraan ilmakehästä. Maaperäeliöt hajottavat kuolleet kasvinosat ja muut eliöt, jolloin hiili ja ravinteet vapautuvat takaisin kiertoon. Näin metsä muodostaa oman yhteistyöverkostonsa, ekosysteemin, jossa energia, hiili sekä ravinteet kiertävät ja kaikki lajit toimivat vuorovaikutuksessa toistensa sekä ympäristön kanssa.

Metsäpuutarha on metsän tavoin toimiva pieni ekosysteemi 4

METSÄPUUTARHA ON:

Siili kuunliljojen juurella.

Näistä lähtökohdista ovat saaneet alkunsa myös metsäpuutarhat. Nimensä mukaisesti ne jäljittelevät luonnonvaraisia metsiä sekä rakenteensa että toimintojensa puolesta.

Kasvillisuudessa pyritään luonnonmukaiseen runsauteen ja kerroksellisuuteen. Kasvit istutetaan tiiviisti toistensa lomaan ryhmäksi, jossa luonnonkasvit ja puutarhakasvit täydentävät toisiaan. Metsäpuutarhaan kuuluvat olennaisesti erilaiset eläimet ja eliöt. Yhdessä lajit muodostavat toimivan ekosysteemin, jossa ravinteet ja vesi kiertävät tehokkaammin kuin tavallisessa puutarhassa.

Kerroksellinen. Pohjimmaisena on useimmiten maanpeitekasveja. Erilaiset perennat sekä ruohovartiset ja varpukasvit muodostavat matalan kasvillisuuden kerroksen. Lisäksi metsäpuutarhassa kasvaa usein hiukan korkeampia pensaita ja korkeimpana latvuskerroksena puita Monilajinen. Kasvien lisäksi metsäpuutarhassa viihtyvät linnut, pieneläimet, hyönteiset ja muut eliöt.

Helppohoitoinen. Metsäpuutarha lannoittaa enimmäkseen itse itsensä. Maanpeitekasvit tai katteet vähentävät kastelun tarvetta. Tiheä kasvusto estää rikkaruohojen kasvua. Monivuotiset lajit eivät vaadi jatkuvaa maanmuokkausta ja kylvämistä.

Luonnonmukainen ja ympäris­ töystävällinen. Luontoa jäljittelevä metsäpuutarha toimii pienen ekosysteemin tavoin. Se lisää puutarhan monimuotoisuutta lukuisilla kasvi- ja eläinlajeillaan.

Runsas kasvillisuus sitoo ilmakehän hiiltä tehokkaasti.

Monivuotinen. Metsäpuutarhaan voidaan varsinkin perustusvaiheessa lisätä myös yksivuotisia kasveja, mutta sen perusta on aina monivuotisissa kasveissa. Se tekee puutarhasta helppohoitoisen alueen, joka kehittyy vähitellen metsämäiseksi ympäristöksi.

5

METSÄPUUTARHA

Västäräkki on tuttu ja rohkea pihapiirien lintu.

Kettu

METSÄPUUTARHOJA ON ERITYYPPISIÄ

Koristemetsäpuutarha (englanniksi woodland garden) on nimensä mukaisesti enimmäkseen koriste­kasveja sisältävä puistomainen metsäpuutarha.

Koristemetsäpuutarhoissa hyödynnetään usein erityisesti luonnonkasveja ja valmiita metsäalueita. Monivuotisia koristekasveja istutetaan metsäpuiden ja luonnonkasvien seuraksi.

Hyötymetsäpuutarha tai syötävä metsäpuutarha (englanniksi forest garden) sisältää paljon hyötykasveja. Se voi tarjota syötävää, käsityömateriaaleja tai muita hyödynnettäviä luonnontuotteita. Ulkomaista alkuperää olevia, jalostettuja puutarhakasveja käytetään yleensä enemmän kuin koristemetsäpuutarhassa.

Tärkeä kasviryhmä on monivuotiset vihannekset eli syötävät perennat. Lisätietoa metsäpuutarhan kasvilajeista sivulla 16.

6

Kaikki lajit ovat tärkeitä ja tervetulleita metsäpuutarha jäljittelee luontoa myös lajistollaan. Jokaisella lajiryhmällä on oma tehtävänsä alueen hoidossa ja kiertokulussa.

Esimerkiksi kaikki eläinlajit lannoittavat metsäpuutarhaa luonnollisesti jätöksillään. Kun toivotat kaikki lajiryhmät tervetulleiksi, edistät puutarhan helppohoitoisuutta ja vähennät omaa työmäärääsi.

Hyönteishotelli, onko out?

• Sienet, bakteerit, lierot, siirat ja muut maaperän eliöt hajottavat kasvijätettä ja vapauttavat sen ravinteet kasvien käyttöön. Ne myös muokkaavat ja kuohkeuttavat maaperää.

• Hämähäkit ja petohyönteiset, kuten leppäpirkot, loispistiäiset ja petopunkit, käyttävät ravinnokseen kasveja vioittavia hyönteisiä. Ne pitävät kirvojen, vihannespunkkien ja muiden pienhyönteisten kannat kurissa.

• Pölyttäjät, kuten perhoset, mehiläiset ja kukkakärpäset, pölyttävät kasveja, mikä on sadon tuotannon ja kasvien lisääntymisen edellytys.

• Siilit, lepakot ja hyönteisiä syövät linnut hillitsevät hyönteisten määrää.

• Käärmeet, petolinnut ja petonisäkkäät, esimerkiksi ketut ja näätäeläimet, pitävät jyrsijöiden kannan maltillisena ja ehkäisevät jyrsijätuhoja.

Metsäpuutarha ei vaadi jatkuvaa hoitoa metsäpuutarhaa pyritään hoitamaan mahdollisimman luonnonmukaisesti. Kun kasvien annetaan rauhassa juurtua ja kasvaa paikoilleen, alkaa puutarha hoitaa luonnollisesti itse itseään. Hoitotöihin kuuluvat lähinnä puiden ja pensaiden karsiminen pienempien kasvien valonsaannin takaamiseksi sekä ajoittainen lannoittaminen.

Perustamistöiden jälkeen metsäpuutarhassa ei tehdä maanmuokkausta, jotta kasvien juuret ja sienirihmastot saavat kasvaa rauhassa.

Kun valitaan monivuotisia tai itsestään kylväytyviä yksivuotisia kasveja, säästytään jatkuvilta uusintakylvöiltä. Tiheässä kasvustossa ei ole tilaa rikkaruohoille, joten kitkemistä ei tarvita puutarhan vartuttua. Puiden lehtien ja lakastuvien kasvinosien annetaan hajota luonnollisesti paikoilleen, jolloin ne muodostavat karikekerroksen puutarhan pohjalle.

Karike sitoo kosteutta ja lannoittaa sekä toimii pieneliöiden asuinpaikkana ja ravintona.

Valkoapila sitoo typpeä.

METSÄPUUTARHA LANNOITTAA ITSE ITSENSÄ Metsäpuutarhan lannoituksen hoitavat yleensä niin sanotut viherlannoitus- tai typensitojakasvit, esimerkiksi lepät, hernekasvit ja apilat.

Typpi on yksi tärkeimmistä kasvien ravinteista, ja kaupalliset lannoitteet sisältävätkin runsaasti typpeä.

Suurin osa kasveista ottaa tarvitsemansa typen maasta juurillaan.

Kasvit eivät pysty suoraan käyttämään ilmakehän typpikaasua kasvuunsa, mutta typensitojakasveilla, kuten lepillä, hernekasveilla ja apiloilla elää juurinystyröissään typensitojabakteereita, jotka sitovat runsaasti typpeä suoraan ilmasta kasvin käyttöön. Typensitojakasvien lehtien maatuessa maahan vapautuu runsaasti typpiyhdisteitä muiden kasvien käytettäväksi. Myös muiden lakastuvien kasvinosien kannattaa antaa syksyisin maatua paikallaan, jolloin niiden sisältämät ravinteet vapautuvat maaperään taas seuraavaa kevättä varten.

Metsäpuutarhan perustamisvaiheessa maata voidaan joutua parantamaan, sillä typensitojakasvien vaikutus ei ole välitön. Suomessa maaperä on melko hapan, joten usein on tarpeen lisätä maahan kalkkia happamuutta vähentämään.

Maanparantamisen ja lannoittamisen tarve riippuu istutuspaikan ominaisuuksista. Lisätietoa perustamisvaiheen maanparannuksesta sivulla 15.

Pihlaja syksyllä

7

METSÄPUUTARHA

Siperianhernepensas

8

Maitohorsma on herkullinen luonnonyrtti.

KASTELUN TARVE VÄHÄINEN Paljas maa on harvinainen näky metsäpuutarhassa. Kasvit kasvavat tiheässä ja niiden välissä on matalaa maanpeitekasvillisuutta. Varsinkin puutarhan perustamisvaiheessa maata voidaan peittää myös erilaisilla luonnonmukaisilla katteilla. Maahan putoavat puun lehdet ja lahoavat kasvinosat muodostavat puutarhan pohjalle luonnollista karikekerrosta.

Peitetty maanpinta pidättää maassa tehokkaasti kosteutta. Se myös ehkäisee maaperän eroosiota eli ravinteiden ja pintamaan poishuuhtoutumista. Tiheässä kasvavat kasvit haihduttavat vähemmän vettä, kun ilmankosteus pysyy kasvustojen lomassa korkeampana. Kasvien juurruttua metsäpuutarha ei kaipaakaan yhtä voimakasta kastelua kuin perinteiset kasvimaat tai kukkapenkit.

TORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖÄ VÄLTETÄÄN Koska metsäpuutarhassa on tarkoitus pyrkiä mahdollisimman luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon, tulisi torjunta-aineiden käytöstä luopua. Torjunta-aineet vaikuttavat haitallisesti lähes kaikkiin eliöihin, esimerkiksi pölyttäjiin ja muihin hyödyllisiin hyönteisiin, jotka ovat tärkeä osa metsäpuutarhan toimintaa. Vaalimalla kaikkia eliöja eläinlajeja pysyvät myös kasveja vioittavien hyönteisten määrät luonnollisessa tasapainossa.

Rikkaruohojen torjunnassa tulee turvautua kitkemiseen. Kun metsäpuutarhan pohjatyöt tehdään huolella ja maanpeitekasvillisuutta istutetaan runsaasti, rikkaruohojen määrä minimoidaan. Kannattaa myös tarkastella omaa suhtautumista rikkakasveihin: monet rikkaruohoiksi mielletyt kasvit, kuten vuohenputki, maitohorsma ja nokkonen, ovat herkullisia luonnonyrttejä, jotka tuovat hyvän lisän metsäpuutarhan kasvillisuuteen.

Ruskojuoksiainen saalistaa muita pikkuo­ tuksia lehtikarikkeessa, vihannesmaan kattei­ den alla ja kivien sekä laattojen alla.

Saksankirveli 9

METSÄPUUTARHA

Metsäpuutarhan suunnittelu ja perustaminen metsäpuutarhan voi perustaa hyvin monenlaisille kasvupaikoille, niin metsään kuin pihanurmikollekin. Metsäpuutarha kannattaa suunnitella pihan ehdoilla ja siten, että se sulautuu hyvin muuhun ympäristöön. Pohdi omia toiveitasi ja tarpeitasi: onko sinulle tärkeintä puutarhan helppohoitoisuus, kauneus vai kenties hyvä sato? Parhaimmillaan metsäpuutarha voi tarjota näitä kaikkia yhtä aikaa.

Voit antaa tilaa syötäville kasveille tai koristekasveille, tai yhdistellä molempia.

Asemakaava-alueilla voi puiden istutuksessa olla rajoituksia. Tarkista asuinalueesi kaavamääräykset ennen töiden aloittamista. Rajoituksista ei kannata lannistua: metsäpuutarhan toteuttaminen ei aina vaadi kokonaisen metsän istuttamista. Hyödynnä pihallasi jo valmiiksi kasvavia puita ja muita kasveja, toteuta kerroksellisuutta pienemmillä pensailla tai poimi metsäpuutarhoista muutamia elementtejä toteutettavaksi. Voit esimerkiksi lisätä valmiiseen perennapenkkiin korkeampia pensaita tai istuttaa hedelmäpuiden alle maanpeitekasveja, kuten mansikoita.

10

Talitiainen kuuluu kevään ensimmäisiin laulajiin aloit­ taen laulun jo maaliskuun alkupuolella.

Metsäpuutarhan tavoitteena on helppohoitoisuus ja luonnonmukaisuus. Metsäpuutarha hoitaa tavallaan itse itseänsä, joten jatkuva maanmuokkaus, lannoittaminen, kastelu tai kitkeminen eivät ole tarpeen. Puutarhan pohjatyöt on kuitenkin syytä suunnitella ja toteuttaa huolella. Hyvä kasvupaikka ja kasvualusta takaavat kasvien juurtumisen ja kasvuun lähtemisen. Kun kasvivalinnatkin on tehty huolella ja kasvupaikan ominaisuudet otettu huomioon, on metsäpuutarhan ylläpito vaivatonta. Sinulle jää aikaa nauttia puutarhastasi!

KOKONAISEN METSÄPUUTARHAN LISÄKSI VOIT TOTEUTTAA MONI­ LAJISUUTTA JA LUONNONMUKAISUUTTA MYÖS

• vähentämällä nurmikkopinta-alaa erilaisilla istutuksilla • istuttamalla monipuolisesti erilaisia, eri kokoisia ja eri aikaan kukkivia kasveja • perustamalla luonnonkukkakedon ja suosimalla luonnonlajeja • tarjoamalla eläimille ja hyönteisille asuinpaikkoja: risu- ja lehtikasoja, linnunpönttöjä, hyönteishotelleja ja lahopuuta • kompostoimalla, käyttämällä katteita ja välttämällä torjunta-aineita.

Puutarhan ominaisuuksien kartoitus metsäpuutarhan suunnittelu lähtee liikkeelle pihan ominaisuuksien kartoittamisella. Jokainen piha on ainutlaatuinen, ja jokaisella pihan käyttäjällä on omat toiveensa ja tarpeensa. Käytä hetki alueen tutkimiseen ja valitse sinne sopivat kasvilajit. Näin helpotat jatkossa omaa työtäsi.

Muistiinpanojen tekeminen helpottaa suunnitteluprosessia, ja puutarhapäiväkirjan pitäminen auttaa puutarhan hoidossa. Kirjaa ylös, mitä maanparannus- tai hoitotöitä olet puutarhassasi tehnyt.

Kirjoita muistiin myös istutetut kasvilajit. Myöhemmin voit helposti tarkistaa muistiinpanoistasi, milloin pensaat on leikattu tai kalkitus tehty.

KARTOITA

1

Pihan sijainti. Missä pihasi sijaitsee?

Mille menestymisvyöhykkeelle se sijoittuu?

2

Sääolosuhteet ja pienilmasto: Sijaitseeko pihasi rannikolla vai sisämaassa?

Millaiset valo- ja tuuliolosuhteet pihassa on? Onko piha alttiina paahteelle, hallalle tai kuivuudelle? Kuinka kosteaa pihassa on?

3

Maaperä: Onko maaperä kuiva vai kostea? Onko maalaji hiekkaista, multavaa vai savista? Miten hapanta ja ravinteikasta maaperä on?

4

Pihan ongelmakohdat: Onko jossain kohdassa erityisen kuivaa tai kosteaa?

Tippuuko katolta lunta suoraan istutusten päälle? Onko pihassa jyrkkiä rinteitä?

5

Pihan toiminnot: Onko pihassa tilaa vapaa-ajalle? Missä sijaitsevat pyykki­ telineet, leikkipaikat, grillausalue...?

6

Valmiit elementit: Mitä kasveja pihassasi kasvaa? Onko siellä jo valmiiksi kasveja, joita voit hyödyntää metsäpuutarhassa?

TUTKI JA SUUNNITTELE

KIRJAA HAVAINTOSI

Tarkista pihasi menestymisvyöhyke vyöhykekartasta sivulta 12. Valitse kasvi­ lajeja, jotka viihtyvät pihasi menestymisvyöhykkeellä.

Valitse kasveja, jotka menestyvät pihasi olosuhteissa. Ota huomioon kasvien valontarve ja kasvupaikkasuositukset. Istuta esimerkiksi paahteisille paikoille kuivuutta ja kuumuutta kestäviä kasveja ja sijoita herkemmät kasvit suojaisille kasvupaikoille. Lisää pihaan suojaistutuksia.

Tarkista istutettavien kasvien maaperävaatimukset. Käännä maata lapiolla ja tutki maaperää. Paranna maata tarvittaessa hiekalla, mullalla tai kompostilla. Muista kalkitus ja lannoitus. Lue lisää s. 15.

Valitse kasvien istutuskohdat tarkoin.

Varaa riittävästi tilaa talviselle lumien kasaukselle. Istuta rinteisiin maata sitovaa maanpeitekasvillisuutta.

Suunnittele ensin paikat pihan toiminnoille ja kulkureiteille. Rakenna kasvillisuus toimintojen ympärille.

Kartoita pihan kasvilajit ja tee niille hoito­ suunnitelma. Poista kasvillisuus, joka ei menesty pihassasi. Voit hyödyntää valmista kasvillisuutta, esimerkiksi hedelmäpuita tai marjapensaita, joiden ympärille lähdet rakentamaan metsäpuutarhaa.

Suruvaippa.

11

METSÄPUUTARHA

Mehiläiset pölyttävät kasveja, mikä on sadon tuotannon ja kasvien lisääntymisen edellytys.

VIII

KASVIEN MENESTYMISVYÖHYKKEET Menestymisvyöhykkeet kertovat alueen lämpötila- ja sääolosuhteista. Vyöhykkeet määritellään kaikille monivuotisille puuvartisille lajeille. Kun ostat puutarhoilta tai taimistoista uusia kasveja, tarkista kullekin lajille merkityt menestymisvyöhykkeet ja valitse omalle alueellesi sopivat lajit. Näin voit varmistaa, että kasvit kasvavat ja talvehtivat hyvin. Muista kuitenkin, että myös pihan yksilölliset olosuhteet ja pienilmasto vaikuttavat kasvien menestymiseen. Esimerkiksi erittäin tuuliselle III-vyöhykkeen pihalle kannattaa valita IV-vyöhykkeen kasveja. Vastaavasti V-vyöhykkeen kasvit saattavat menestyä myös aurinkoisella ja suojaisella VI-vyöhykkeen pihalla.

Rovaniemi

VII

III

VII

II

VI

Ib

V

Ia

IV

Kuopio Jyväskylä Savonlinna

Pori

Tampere

IV

Ia

III

Lahti

II Kotka

Ib 12

Suomussalmi

Kokkola

Vaasa

VIII

VI

Oulu

V

Joensuu

PUUTARHAN PIENILMASTO

Pienilmastolla tarkoitetaan pihan eri alueiden yksilöllisiä lämpö- ja sääolosuhteita.

Pienilmastoon vaikuttavat muun muassa • tuulisuus • korkeusaste • lähistöllä sijaitsevat vesistöt • ympäröivä kasvillisuus • valo-olosuhteet.

Ota pihan pienilmasto huomioon suunnitellessasi kasvivalintoja ja kasvien istutuspaikkoja. Esimerkiksi hyvin suojaisella ja aurinkoisella tontilla lämpötila voi olla paljon korkeampi kuin tuulisella rinnetontilla.

Pihan pienilmastoa on mahdollista parantaa. Suojakasvillisuus, eli suuret puut ja pensaat, voivat oikein sijoiteltuina tarjota varjoa ja tuulensuojaa.

Runsas kasvillisuus lisää pihan suojaisuutta, ja kasvien joukossa lämpötila pysyy korkeampana kuin aukeassa ympäristössä. Metsäpuutarhoissa kasvit istutetaan usein tiiviisiin, kerroksellisiin ryhmiin. Jotkut herkät tai eteläiset kasvilajit saattavat viihtyä metsäpuutarhassa, vaikka eivät menestyisi tavallisessa pihassa.

Lämpöä voidaan myös varastoida.

Olet varmasti huomannut, kuinka rakennuksen seinä, johon aurinko on paahtanut koko päivän, hehkuu lämpöä vielä illalla. Lämpöä varastoivina elementteinä voivat toimia rakennukset, kivimuurit ja aidat sekä erilaiset vesimassat, kuten vesitynnyrit tai lammet.

Metsäpuutarhan paikka valitse metsäpuutarhalle suojainen ja aurinkoinen istutuspaikka. Monet metsäpuutarhan lajit kaipaavat melko runsaasti vettä ja hyvän, ravinteikkaan maaperän. Käytä suunnittelussa apuna kotipihan kartoituksessa tekemiäsi muistiinpanoja. Varaa tilaa pihan muille toiminnoille.

Kun toteutat metsäpuutarhan kotipihaan, ota huomioon pihalla jo valmiina oleva kasvillisuus. Voit hyödyntää hedelmäpuita ja marjapensaita ja lähteä lisäämään kerroksellisuutta istuttamalla niiden juurelle maanpeitekasveja. Metsäpuutarha voi kasvaa melko runsaaksi ja tiheäksi, joten valitse sellainen paikka, jossa kasvit eivät varjosta muita istutuksia.

13

METSÄPUUTARHA

14

Maanparannus maanparannuksella pyritään kohentamaan maaperän kosteus- ja ravinneolosuhteita sekä rakennetta. Hiekkainen maa on usein kuivaa ja ravinneköyhää, sillä sen rakenne ei pidätä kosteutta tai ravinteita. Savimaa taas on usein rakenteeltaan liian kiinteää kasvien juurille. Se pidättää runsaasti kosteutta ja lämpenee hitaasti keväisin.

Metsäpuutarhalle sopiva maaperä on multava ja ravinteikas. Tee kasvualustasta riittävän syvä, 60–80 cm, jotta voimakasjuuriset kasvit saavat tarpeeksi tilaa kasvaa. Maanparannusaineet, lannoitteet ja kalkki sekoitetaan maahan koko kasvualustan syvyydelle. Poista rikkaruohojen juuret, kun muokkaat maata.

Hiekkaiseen maahan lisätään runsaasti kompostimultaa tai turvetta. Kompostimulta ja turve lisäävät maaperän kuohkeutta, ravinteikkuutta sekä vedenpidätyskykyä.

Savimaahan lisätään hiekkaa, jotta kosteus vähenee, rakenne paranee ja lämpeneminen nopeutuu. Kompostimulta tai turve tuovat savimaahan kuohkeutta ja ravinteita.

Turvepitoiseen maahan lisätään hiekkaa nopeuttamaan maan lämpenemistä ja parantamaan maaperän rakennetta. Savea sekoittamalla saadaan turvepitoiseen maahan parempi rakenne ja vedenpidätyskyky.

LANNOITUS Metsäpuutarhassa lannoitus tapahtuu pääasiallisesti typensitojakasvien avulla. Puutarhaa perustettaessa maata on kuitenkin hyvä lannoittaa, sillä se edistää kasvien juurtumista ja kasvuun lähtemistä. Suosi eloperäisiä lannoitteita, kuten kompostia tai lantavalmisteita. Ne tarjoavat ravintoa maaperän eliöille, jotka puolestaan parantavat kasvualustan ominaisuuksia. Tee peruslannoitus sekoittamalla lannoite kasvualustaan. Kaupallisia lantavalmisteita käyttäessä tarkista annosteluohje pakkauksesta.

Typensitojakasvien tuottamien ravinteiden lisäksi metsäpuutarha hyötyy myös ajoittaisesta lisäravinteesta. Voit lisätä kasvien juurille esimerkiksi kompostia, puunlehtiä tai ruohosilppua katteeksi. Katteen hajotessa sen ravinteet vapautuvat kasvien käyttöön. Kate myös vähentää kastelun tarvetta. Kivennäislannoitteiden käytölle ei metsäpuutarhassa ole tarvetta, jos kasvinosien annetaan rauhassa hajota paikoilleen.

KALKITSEMINEN Suomen maaperä on usein pH-arvoltaan hyvin hapanta. Monet puutarhakasvit ovat kuitenkin sopeutuneet emäksisempään maaperään. Maaperän happamuutta vähennetään kalkitsemalla, mikä on usein tarpeen. Happamuus kannattaa mitata ennen kalkitusta. Maaperänäyte lähetetään laboratorioanalyysiin tai happamuus mitataan itse pH-liuskalla. Puutarhakasveille sopiva pH-arvo on useimmiten 6–7. Jotkin kasvilajit, kuten havut ja pensasmustikka, viihtyvät happamammassakin maassa.

Kalkitsemiseen voi käyttää kaupallista dolomiittikalkkia, jota lisätään maahan noin 4–6 dl/m2. Kalkin ohella voidaan käyttää jäähdytettyä, puhdasta puuntuhkaa. Se nostaa maan pH-arvoa ja sisältää runsaasti ravinteita.

Leppäpirkot käyttävät ravinnokseen kasveja vioittavia hyönteisiä.

15

METSÄPUUTARHA

Metsäpuutarhan kasvivalinnat metsäpuutarhan kasvivalinnoissa keskeistä on monipuolisuus. Erityyppiset kasvilajit tukevat toisiaan ja täydentävät ekosysteemiä. Yhdistele luonnonlajeja, koristekasveja ja hyötykasveja. Kasveja valitessasi ota huomioon niiden kasvupaikkavaatimukset.

Alla on esimerkkejä metsäpuutarhaan sopivista kasvilajeista, jois-

ta osa voi yllättää ominaisuuksillaan. Myös perinteiset hedelmä- ja marjakasvit, yksivuotiset hyötykasvit, perinneperennat sekä luonnonkukat sopivat erinomaisesti metsäpuutarhaan.

Uusia kasveja ravinnoksi käytettäessä on tärkeää olla varma lajintunnistuksesta, syötäväksi kelpaavista kasvinosista sekä niiden

tarvittavasta käsittelystä. Aloita uusien kasvien maisteleminen varovasti pienissä erissä. Noudata erityistä varovaisuutta, jos kärsit terveysongelmista. Esimerkiksi sitruunaköynnöksen marjoja ei suositella verenpaineongelmista kärsiville.

KASVUPAIKKAVAATIMUKSET

KASVILLISUUSKERROS JA KORKEUS

KÄYTTÖTARKOITUS (SYÖTÄVÄT OSAT)

Kotipihlaja eli pihlaja Sorbus aucuparia

Aurinkoinen-puolivarjo Useat kasvupaikat Kestää kuivuutta

Latvuskerros 4–12 m

Syötävä hyötykasvi (marjat, silmut ja lehdet pienissä määrin, kukinnot) Suojakasvillisuus Koristekasvi Käsityömateriaali

Metsälehmus Tilia cordata

Aurinkoinen-varjo Useat kasvupaikat, multava maa

Latvuskerros, leikattuna pensaskerros 1,5–20 m

Syötävä hyötykasvi (lehdet, kukinnot, siemenet) Suojakasvillisuus Viherlannoituskasvi Koristekasvi Käsityömateriaali

LAJI

16

Hömötiaisen kanta on vähentynyt voimakkaasti, viime vuosina noin 5% vuodessa.

Tervaleppä Alnus glutinosa

Aurinkoinenpuolivarjo Ravinteikas, kostea maa

Latvuskerros 8–25 m

Viherlannoitus­ kasvi, typensitoja Suojakasvillisuus

Pajut Salix-suku

Aurinkoinen, puolivarjo Useat kasvupaikat, läpäisevä maa

Maanpeitekasvi, pensaskerros, latvuskerros 0,5–15 m

Suojakasvillisuus Pölyttäjäkasvi Käsityömateriaali Koristekasvi

Ruusukvitteni Chaenomeles japonica

Aurinkoinen Läpäisevä maa Kestää kuivuutta.

Pensaskerros 0,5–1,5m

Syötävä hyötykasvi (hedelmät) Koristekasvi

Siperianherne­ pensas Caragana arborescens

Aurinkoinenpuolivarjo Useat kasvupaikat, hiekkainen maa Kestää kuivuutta

Pensaskerros 2–5 m

Viherlannoitus­ kasvi, typensitoja Suojakasvillisuus Pölyttäjäkasvi

Tyrni Hippophae rhamnoides

Aurinkoinen Läpäisevä ja ravinteikas maa Kestää kuivuutta

Pensaskerros 1–4 m

Syötävä hyötykasvi (marjat, lehdet) Suojakasvillisuus Viherlannoituskasvi, typensitoja

Köynnöspinaatti Hablitzia tamnoides

Puolivarjo Tuore ja ravinteikas maa

Köynnös 2–3 m

Syötävä hyötykasvi (nuoret versot, lehdet)

17

METSÄPUUTARHA

18

Sitruunaköynnös eli idänpalsami­ köynnös Schisandra chinensis

Aurinkoinenpuolivarjo Ravinteikas ja kuohkea maa

Köynnös 0,5–5 m

Syötävä hyötykasvi (marjat, lehdet) Koristekasvi

Hyvänheikin­ savikka Blitum bonus-henricus

Aurinko-puolivarjo Tuore ja ravinteikas maa

Perennakerros 30–100 cm

Syötävä hyötykasvi (kaikki maan­ päälliset osat sekä siemenet kiehautettava)

Kotkansiipi Matteuccia struthiopteris

Puolivarjo-varjo Multava, kostea maa

Perennakerros 40–180 cm

Syötävä hyötykasvi (nuoret versot) Koristekasvi

Kuunliljat Hosta-suku

Puolivarjo-varjo Läpäisevä, hapan maa Kestää kuivuutta

Perennakerros 40–90 cm

Syötävä hyötykasvi (nuoret versot, lehdet ja kukinnot) Koristekasvi Maanpeitekasvi

Lipstikka Levisticum officinale

Aurinkoinenpuolivarjo Useat kasvupaikat, ravinteikas maa

Perennakerros 150–250 cm

Syötävä hyötykasvi (lehdet, varsi nuorena, siemenet, juuret) Pölyttäjäkasvi

Myskimalva Malva moschata

Aurinkoinenpuolivarjo Ravinteikas ja läpäisevä maa Kestää kuivuutta

Perennakerros 30–100 cm

Syötävä hyötykasvi (kaikki maanpäälliset osat sekä juuret) Pölyttäjäkasvi Koristekasvi

Päivänliljat Hemerocallis citrina, H. fulva, H. lilio-asphodelus, H. middendorfii

Aurinkoinenpuolivarjo Useat kasvupaikat, happamahko maa Kestää kuivuutta

Perennakerros 40–110 cm

Syötävä hyöty­­kasvi (kukinnot ja nuput) Pölyttäjäkasvi Koristekasvi

Saksankirveli Myrrhis odorata

Puolivarjo-varjo Ravinteikas ja multava maa

Perennakerros 60–150 cm

Syötävä hyötykasvi (kaikki maanpäälliset osat, siemenet ja juuret) Pölyttäjäkasvi

Syyspäivänhattu Rudbeckia laciniata

Aurinkoinenpuolivarjo Tuore ja ravinteikas maa

Perennakerros 0–150 cm

Syötävä hyötykasvi (nuoret versot ja lehdet) Koristekasvi Pölyttäjäkasvi

Talvivalkosipuli Allium sativum

Aurinkoinenpuolivarjo Tuore ja ravinteikas maa

Perennakerros 40–100 cm

Syötävä hyötykasvi (versot, sipuli)

Ukonkello Campanula latifolia

Aurinkoinenpuolivarjo Tuore ja ravinteikas maa Kestää kuivuutta

Perennakerros 40–150 cm

Syötävä hyötykasvi (kaikki maan­ päälliset osat sekä juuret) Pölyttäjäkasvi Koristekasvi

19

METSÄPUUTARHA

Vuohenkello Campanula rapunculoides

Aurinkoinenpuolivarjo Hiekkainen, läpäisevä maa Kestää kuivuutta

Perennakerros 30–120 cm

Syötävä hyötykasvi (kaikki maan­ päälliset osat sekä juuret) Pölyttäjäkasvi Koristekasvi

Mustajuuri Scorzonera hispanica

Aurinkoinen-puolivarjo Kuohkea ja multava maa Kestää kuivuutta täysikasvuisena

Juures, perennakerros 40–60 cm

Syötävä hyötykasvi (kaikki maanpäälliset osat sekä juuri)

Sitruunaköynnöksen kukinta.

Karhunlaukka

20

Keltaisia päivänliljojen kukintoja, taustalla kotkansiipi, edessä kuunlilja.

Isomaksaruoho Hylotelephium telephium

Aurinkoinenpuolivarjo Hiekkainen tai kallioinen, karu maaperä Kestää kuivuutta

Maanpeitekasvi, perennakerros 15–60 cm

Syötävä hyöty­kasvi (lehdet, varsi, juuret) Pölyttäjäkasvi Maanpeitekasvi

Karhunlaukka Allium ursinum

Aurinkoinen-varjo Tuore ja ravinteikas, kalkkipitoinen maa

Maanpeitekasvi 15–30 cm

Syötävä hyötykasvi (kaikki maanpäälliset osat ja sipuli)

Maahumala Glechoma hederacea

Aurinkoinen-varjo Useat kasvupaikat

Maanpeitekasvi 5–10 cm

Syötävä hyötykasvi (lehdet) Maanpeitekasvi Pölyttäjäkasvi

Mintut Mentha-suku

Aurinkoinenpuolivarjo Ravinteikas ja läpäisevä maa

Maanpeitekasvi 30–90 cm

Syötävä hyötykasvi (lehdet) Maanpeitekasvi Pölyttäjäkasvi Koristekasvi

Valkoapila Trifolium repens

Aurinkoinen-puolivarjo Useat kasvupaikat

Maanpeitekasvi 5–40 cm

Viherlannoitus­ kasvi, typensitoja Maanpeitekasvi Pölyttäjäkasvi Syötävä hyötykasvi (kukinnot, lehdet)

21

METSÄPUUTARHA

Ruusukvitteni

Metsäpuutarhamalleja istutusmallit ovat hyvä työkalu metsäpuutarhan suunnitteluun.

Huolellinen suunnittelu keventää istutusvaiheen töitä ja auttaa varmistamaan, että kasvit menestyvät.

ISTUTUSTA SUUNNITELLESSASI

• Valitse istutukseen kasvilajeja, joilla on samankaltaiset kasvupaikka- ja hoitovaatimukset. Ota huomioon istutuspaikan ominaisuudet.

• Tarkista kasvien istutusetäisyydet. Kasvillisuuden on tarkoitus olla tiivistä, joten istutusetäisyyksiä voidaan hiukan pienentää.

Istuta kasvit riittävän kauas rakennuksista, teistä, sähkölinjoista sekä vesi- ja salaojaputkista.

22

• Hyödynnä eri kasvukerrokset. Istuta puiden lomaan pensaita ja matalampia ruohovartisia kasveja. Puiden juurille voi istuttaa köynnöksiä, jotka kiipeävät runkoa pitkin. Istutuksen pohjalle valitaan matalaa maanpeitekasvillisuutta.

• Pohdi istutuksen rajausta. Esimerkiksi mintut leviävät voimakkaasti ja vaativat usein istutusalueen rajausta. Voit rajata istutuksia kukkapenkin reunuksilla tai esimerkiksi istuttaa helposti leviävän kasvin maahan upotettuun saviruukkuun.

KASVIEN OHJEELLISET ISTUTUSETÄISYYDET

Isot puut

6m

Pienet puut

4m

Isot pensaat

85–120 cm

Pienet pensaat

50–85 cm

Köynnökset

1–2 m

Maanpeitekasvit

30–40 cm

Isot perennat

40–70 cm

Pienet perennat

15–35 cm

Ohessa on valmiita istutusmalleja, joita voit käyttää sellaisenaan tai ideapankkina omiin malleihisi.

KUKKIVA METSÄPUUTARHA AURINKOISEEN PUUTARHAAN

Kukkiva metsäpuutarha tuo puutarhaan väriä ja houkuttelee myös pölyttäjiä. Kaikki istutusmallin kasvit ovat syötäviä. Paras istutuspaikka on lämmin, aurinkoinen ja multavalla maaperällä varustettu. Istutusmallin voi toteuttaa matalalla kynnyksellä vanhaan puutarhaan hyödyntäen jo olemassa olevia hedelmäpuita.

Voit korvata ruusukvittenin myös perinteisemmillä puutarhamarjoilla. Ukonkello, myskimalva ja valkoapila kylvetään siemenistä, ja ne saavat myös kylväytyä itsekseen runsaaksi, peittäväksi kasvustoksi. Valkoapila toimii maanpeitekasvin lisäksi typpeä sitovana viherlannoituskasvina.

Ruusukvitteni • istutusväli 80 cm

Tarhaomenapuu • istutusväli 4-5m

4m

9m Ukonkello • kylvetään siemenistä • taimien istutusväli 35 cm

Myskimalva • kylvetään siemenistä • taimien istutusväli 35 cm

Valkoapila • maanpeitekasvi, viherlannoituskasvi • kylvetään siemenistä

1m

1

23

METSÄPUUTARHA

Metsälehmus • viherlannoituskasvi • voidaan leikata pensasmaiseksi

5m

Kotkansiipi • istutusväli 70 cm Kuunlilja • istutusväli 40 cm

5m Saksankirveli • kylvö siemenistä • taimien istutusväli 35 cm

Maahumala • maanpeitekasvi • istutusväli 40 cm

1m

2

24

VARJOISAN PAIKAN METSÄPUUTARHA

Mallin kasvit pärjäävät hyvin myös varjoisammalla ja kosteammalla kasvupaikalla. Viherlannoituskasvina toimiva met­ sälehmus voidaan leikkaamalla pitää pensasmaisena tai sen voidaan antaa kasvaa korkeaksi puuksi. Kaikki istutusmallin kasvit ovat syötäviä. Saksankir­ veli kylvetään siemenistä ja sen siemenet vaativat kylmäkäsittelyn itääkseen. Kasvi kylväytyy erittäin helposti myös itsekseen, joten siemenet kannattaa kerätä talteen ja hyötykäyttää ennen niiden varisemista.

Istutusmallin kasvit viihtyvät auringossa ja kestävät kaikki jonkin verran kuivuutta, minkä vuoksi ne soveltuvat myös hiukan paahteisemmalle pihalle. Siperianherne­ pensas ja tyrni sitovat runsaasti typpeä ja toimivat viherlannoituskasveina. Päivänlilja sekä maanpeitekasvinakin toimiva isomak­ saruoho muodostavat syötävän perennakerroksen. Myös pihlaja ja tyrni ovat syötäviä hyötykasveja.

Kotipihlaja

Siperianhernepensas • viherlannoituskasvi • istutusväli: 1m

Tyrni • viherlannoituskasvi • istutusväli 1,5m *

4m

KUIVAN KASVUPAIKAN REHEVÄ METSÄPUUTARHA

9m Päivänlilja • istutusväli 45cm

Isomaksaruoho • maanpeitekasvi • istutusväli 30 cm

SUUNNITTELE

pihasi istutukset seuraavan aukeaman ruudukon avulla!

1m

3

25

METSÄPUUTARHA

Levitä tietoa M E T SÄPUUTARHAN K Ä S ITE on

monelle suomalaiselle vieras, sillä metsäpuutarhaharrastus ei ole levinnyt meillä vielä kovin laajalle. Metsäpuutarhoilla on kuitenkin monia hyviä ominaisuuksia, joista kannattaa kertoa muillekin.

Miten esittelen metsäpuutarhan ideaa tuttavilleni tai marttayhdistykselleni?

1

selvennä termin perusteet. Metsäpuutarha on luonnonvaraista metsää jäljittelevä istutus, joka toimii metsän kaltaisena pienenä ekosysteeminä. Se on monilajinen, monivuotinen ja kerroksellinen kokonaisuus, jossa jokainen eliölaji osallistuu ravinteiden kiertoon ja elämän ylläpitämiseen omalla tavallaan. Metsäpuutarhaan kuuluvat kasvien lisäksi sienet, mikrobit ja muut pieneliöt, hyönteiset ja eläimet.

2 Köynnöspinaatti

www.martat.fi Martat vinkkaa Marttailu Marttaliitto Martat-TV Martat Työryhmä: Marttaliitto ry Valokuvat: Shutterstock Taitto: Katja Kuittinen

26

esittele etuja. Metsäpuutarha on helppohoitoinen ja vaivaton. Siellä voidaan tuottaa ruokaa helpommin kuin perinteisessä kasvimaaviljelyssä. Tiivis istutusmuoto tekee mahdolliseksi myös eteläisempien lajien kasvatuksen.

Metsäpuutarhassa yhdistyvät kauneus ja hyöty. Kasvisto houkuttelee pihaan perhosia ja muita pölyttäjiä sekä lintuja, mikä puolestaan lisää monimuotoisuutta. Metsäpuutarha sitoo hiiltä tehokkaasti ja on ympäristöystävällinen.

3

kerro, kuinka metsäpuutarhan voi perustaa. Metsäpuutarhassa voi hyödyntää tontilla olevaa metsää tai pihassa jo olevia istutuksia. Kerroksellisuutta voi lisätä vähitellen, muutama laji kerrallaan. Voit myös suunnitella ja toteuttaa kokonaisen metsäpuutarhan alusta alkaen.

4

esittele lajistoa. Metsäpuutarhassa luonnonlajit, koristekasvit ja hyötykasvit täydentävät toisiaan. Useita perinteisiä puutarhakasveja voi myös hyödyntää uusilla, erilaisilla tavoilla. Monelle voi esimerkiksi tulla yllätyksenä, että suosittu koristekasvi kuunlilja onkin syötävä.

5

pidä marttailta omassa yhdistyksessäsi. Metsäpuutarha-aiheisessa marttaillassa tutustutaan metsäpuutarhan käsitteeseen ja perustamiseen sekä suunnitellaan omaa puutarhaa. Ohjeistus ja materiaalit ovat osoitteessa martat.fi/marttailta-aiheet

Kestävän arjen teot luonnon hyväksi

loppuun saakka: korjaa ja huolla.

KULUTA KOHTUULLISESTI

kemikaalikuormaa.

Raaka-aineita ja lääkeaineita

VAIKUTA!

Ota kantaa lähiluonnon puolesta. Edistä luontoalueiden suojelua

Osta vain tarpeeseen ja kestäviä

SYÖ MONIPUOLISESTI

MONIMUOTOINEN LUONTO TARJOAA HYVINVOINTIA

Ravinteiden kierrätys

TEE KOTIPIHASTA MONIMUOTOINEN

Ruokaa ja

Puhdasta ilmaa

Apua muutoksiin sopeutumiseen, tulvien torjuntaa

Virkistystä ja voimavaroja

Lisää kasvilajistoa ja perusta erilaisia elinympäristöjä.

Vähennä nurmikon ja päällys teiden pinta-alaa. Hoida Torju haitalliset vieraslajit.

Suosi kasviksia, täysjyvää,

-

Vähennä lihaa. Vältä hävikkiä. Muista marjat,

PIENENNÄ HIILIJALANJÄLKEÄ

lyhennä suihkuaikaa, sammuta tarpeet-

VAALI LUONTOA

oikeuksia. Älä roskaa. Iloitse vuodenajoista. Löydä luonto läheltäsi.

LUONNONSUOJELU ON MYÖS IHMISTEN SUOJELUA

Monimuotoinen luonto on ihmisten hyvinvoinnin ja elinolosuhteiden kannalta elintärkeää.

27

Joko sinulla on puhelimessasi Martat-sovellus? www.martat.fi/sovellus/