Vuoden nimikkokasvit 2019

JUURIKKAAT

KARPALO MAITO

HORSMA

Vuoden luonnontuotteet 2019

KANGAS

TATTI

MARTTALIITTO RY 2019 VALOKUVAT Kotimaiset kasvikset, Outi Mehto, Laura Riihelä, Shutterstock ja Vastavalo

4

VUODEN VIHANNES

Juurikkaat

12

8

VUODEN SIENI

Kangastatti

VUODEN YRTTI

Maitohorsma

16

VUODEN MARJA

Karpalo

Punajuuri (Beta vulgaris var. vulgaris) on Välimerenmaiden vanha viljelykasvi, joka tuli Suomeen vasta 1800-luvulla.

JUURIKKAAT vuoden 2019 VIHANNES

Juurikkaiden ryhmään kuuluvat tutun punajuuren lisäksi kelta- ja raitajuuri. Puna-, kelta- ja raitajuuren lisäksi Beta vulgaris -kasviksia ovat myös valko- ja sokerijuurikas sekä lehti- ja ruotimangoldi. Valkojuurta voi pitää albinona punajuurena. Sen punajuurimainen maku on mieto ja makea. Luonnonvaraisena punajuurta kasvaa vielä jonkin verran Välimeren maissa ja Lounais-Aasiassa.

Punajuuririsotto

Mehevä punajuurigratiini

Punajuurihummus

Punajuurigalette

MEHEVÄ PUNAJUURIGRATIINI 700 g puna-, raita- ja/tai keltajuuria 700 g perunoita 1 sipuli 100–150 g vuohenjuustoa tai fetaa 200 g ranskankermaa 2 dl ruokakermaa 2–3 valkosipulinkynttä 0,75 tl suolaa 0,25 tl mustapippuria 2 rkl tuoretta, hienonnettua timjamia Vuoan voiteluun: voita tai rypsiöljyä »Kuori » punajuuret, perunat ja sipuli. Viipaloi perunat paksummiksi viipaleiksi kuin punajuuret, jotta molemmat kypsyvät samassa ajassa. Leikkaa myös sipuli ohuiksi viipaleiksi.

PUNAJUURIGALETTE 2 dl vehnäjauhoja 1 dl ruisjauhoja 0,5 tl suolaa 1 dl vettä 0,5 dl rypsiöljyä Päälle: 2 pienehköä punajuurta 1 pieni punasipuli 2 rkl öljyä ripaus suolaa mustapippuria myllystä 1 dl (emmental)juustoraastetta 150 g rankankermaa 0,5 tl suolaa 1 tl kuivattua oreganoa 150 g leipäjuustoa »Valmista » pohjataikina. Sekoita jauhot ja suola keskenään. Lisää vesi ja öljy. Sekoita taikina tasaiseksi ja peitä kelmulla täytteen valmistamisen ajaksi.

»Voitele » vuoka ja lado siihen peruna- ja sipuliviipaleet.

Viipaloi tai murusta päälle vuohenjuusto. »Kuumenna » kattilassa ranskankerma ja kerma. Lisää punajuuriviipaleet. Kuumenna ja keitä noin viisi minuuttia. Hienonna joukkoon kuoritut valkosipulinkynnet.

Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla. »Kaada » kerma-punajuuriseos vuokaan. Sekoita ja tasoittele aineksia hieman nostellen. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 50 minuuttia. Tarkista ainesten kypsyys, ja jatka tarvittaessa paistamista, kunnes kaikki ainekset ovat kypsiä. Pintaan saa tulla kaunista rusketusta.

»Kuori » punajuuret ja leikkaa ne läpikuultavan ohuiksi, esim. kuorimaveitsellä tai mandoliinilla. Leikkaa myös sipuli ohuiksi suikaleiksi.

Laita punajuuret ja sipuli kulhoon ja lisää joukkoon öljy, ripaus suolaa ja pippuria. Sekoita. Anna maustua hetki. Sekoita juustoraaste ranskankermaan ja mausta suolalla ja oreganolla. Leikkaa leipäjuusto paloiksi. »Kauli » taikina jauhotetun leivinpaperin päällä pyöreäksi levyksi (Ø 30 cm). Levitä päälle ensin ranskankermaseos ( jätä reunasta pari senttiä vapaaksi), sitten punajuuri-sipuliseos ja lopuksi leipäjuustopalat. Taita reunat täytteen päälle. Rouhi pippuria pinnalle. Paista galettea 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.

Punajuuren voimakas sinertävän punainen väri ja värjäävyys johtuvat betalaiini-nimisestä väriaineesta sekä keltaisesta väriaineesta, betaksantiinista. Lehdet ovat kaikilla lajikkeilla suunnilleen samanlainen, keltaisilla ja valkoisilla hieman vaaleampi kuin punaisilla.

Tuoretta punajuurta säilytetään kylmässä, +2 – +5 asteen l ämpötilassa.

Ei pikkulapsille Punajuuri kerää maaperästä nitraatteja, joten sitä ei suositella alle yksivuotiaille lapsille.

PUNAJUURIRISOTTO 3 dl risottoriisiä 3 rkl rypsiöljyä 3 punajuurta 2 punasipulia 2 valkosipulinkynttä 4 dl kuivaa valkoviiniä 5 dl kanalientä fondista suolaa pippuria 100 g maustamatonta tuorejuustoa 50 g sinihome- tai vuohenjuustoa 1 rkl hienonnettua timjamia »Kuori » ja raasta punajuuret. Kuori ja hienonna puna- ja valkosipulit. Kuumenna paksupohjaisessa katti-

PUNAJUURIHUMMUS 1 prk säilykekikherneitä (230 g) 300 g punajuuria 0,5 dl (oliivi)öljyä 2 valkosipulinkynttä 2 rkl tahinia eli seesamitahnaa 2 rkl sitruunamehua 1 tl juustokuminaa 1 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria »Keitä, » kuori ja paloittele punajuuret. Valuta kikherneet ja huuhtele siivilässä. »Pane » ainekset monitoimikoneeseen ja soseuta sileäksi tahnaksi. Ohenna tahnaa tarvittaessa vedellä tai jogurtilla. »Tarjoa » punajuurihummus dippinä tuoreiden kasvisten ja rapean leivän kanssa.

lassa tilkka öljyä ja kuullota siinä risottoriisi. Lisää joukkoon punajuuriraaste ja hienonnetut sipulit. Sekoittele, kunnes kasvikset kuumenevat. »Lisää » valkoviini koko ajan sekoitellen. »Kun » viini on imeytynyt risottoon, jatka lisäämällä kanalientä vähin erin sekoitellen. Keitä noin 15 minuuttia. Lopputuloksen tulee olla notkeaa ja valuvan löysää.

Mehevöitä risotto tuorejuustolla ja mausta sinihome- tai vuohenjuustolla sekä timjamilla. Tarkista maku.

Punajuuririsotto sopii erityisesti kalkkunan, hanhen, ankan tai muiden lintujen ja esimerkiksi broilerin lisäkkeeksi, mutta myös porsaanlihalle.

Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry.

JUURIKKAAT PUNAJUUREN mehevä mukula voi olla pyöreä, litteänpyöreä, munanmuotoinen tai pitkänomainen lajikkeen mukaan. Heinäkuussa sadon ensimmäisiä punajuuria voi keittää kevyesti ja tarjota esimerkiksi sitruunavoin tai vuohenjuusto-ranskankermakastikkeen kanssa. Punajuuren lehteviä, nuoria naatteja voi käyttää ruokiin samaan tapaan kuin pinaattia. Punajuuren versoja ja pieniä lehtiä myös viljellään syötäviksi. Ne näyttävät upeilta ja maistuvat herkullisilta. Syksyllä ja loppuvuodesta punajuuri saa lisää makeutta ja juurevaa makua. Myöhäisimpiin lajikkeisiin kuiva-ainepitoisuus lisääntyy ja maku voimistuu.

Verenpunainen väriaine on nimeltään betasyaniini.

KELTAJUURI sisältää punajuuresta poiketen vain keltaista väriainetta, betaksantiinia. Keltajuurta käytetään samaan tapaan kuin punajuurta.

Keltajuuret voi kypsentää uunissa uuniperunoiden tapaan kokonaisina tai paahtaa uunissa. Uunipaahdetut keltajuuret maistuvat herkullisilta sellaisinaan voin tai vinegretin kanssa tarjottuina tai osana salaattia. Keltajuuren maku on hieman punajuurta miedompi ja makeampi. Keittäen kypsennetyt keltajuuret voi soseuttaa tai gratinoida joko kokonaisina tai lohkoina, raasteena ne maistuvat hyvän kastikkeen kanssa salaattina.

Kokeile kylmää keittoa

RAITAJUURI valmistetaan ruoaksi samaan tapaan kuin puna- tai keltajuuret. Raitajuuren leikkauspinnasta näkee selvästi, että se sisältää kahta väriainetta, valkoista ja anilliininpunaista. Väriaineiden määrä vaihtelee eri lajikkeilla kasvuolosuhteiden mukaan. Kauniit raidat valitettavasti hälvenevät kypsennettäessä. Raitajuuri maistuu miedommalta kuin puna- tai keltajuuri. Raitajuurta voi marinoida paperinohuina siivuina esimerkiksi soijakastike-viinietikka-hunaja -marinadilla.

HYVÄ RAVINTOARVO Punajuuri sisältää monipuolisesti kivennäisaineita, esimerkiksi kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, sinkkiä ja rautaakin.

Energiaa punajuuressa on suunnilleen saman verran kuin porkkanassa.

Vitamiineja punajuuressa on mukavasti: beetakaroteenia, C- ja E-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineja, joista etenkin folaattia on runsaasti.

KANGASTATTI vuoden 2019 sieni

Tatti-vuohenjuustopasta

Kurpitsa-sienivuoka

Pannukakku-sienipitsa

Omena-tattipiirakka

PANNUKAKKU-SIENIPITSA

TATTI-VUOHENJUUSTOPASTA

2 dl maitoa 1 muna 0,5 tl suolaa 1 dl vehnäjauhoja

noin 1 l kangas- tai muita tatteja 2 salottisipulia 2–3 valkosipulinkynttä 1 rkl voita tai öljyä 2 dl ruokakermaa 0,5 kanaliemikuutiota rouhittua mustapippuria 2 rkl sitruunamehua 1 rkl tuoretta timjamia 200 g vuohenjuustoa 400 g spagettia tai muuta pastaa

täyte: 3 dl pilkottuja kangastatteja 1-2 sipulia 2 rkl öljyä mustapippuria suolaa 0,5 dl silputtua persiljaa 2–4 tomaattia pitsamaustetta 2–3 dl juustoraastetta

»Sekoita » maito, muna, suola ja jauhot sekaisin. Anna taikinan turvota 10-15 minuuttia. »» Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan ja kypsennä 225-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Hauduta sieniä jonkin aikaa pannussa öljyssä. Lisää joukkoon hienonnetut sipulit ja anna hautua vielä jonkin aikaa. Mausta pippurilla, suolalla ja persiljasilpulla. Levitä sieniseos puolikypsälle pitsapohjalle.

Lado tomaattiviipaleet päälle, ripottele pinnalle pitsamaustetta ja juustoraastetta. Paista vielä noin 15 minuuttia.

KURPITSA-SIENIVUOKA

OMENA-TATTIPIIRAKKA 75 g pehmeää voita tai margariinia 2 dl maitoa 4 dl kaurahiutaleita 2 dl hiivaleipä- tai spelttijauhoja 0,25 tl suolaa 1 tl leivinjauhetta Täyte: 5 dl paloiteltuja tatteja, haperoita tai muita mietoja sieniä 2 rkl voita tai öljyä 2 sipulia 3–4 hapanta omenaa 1 dl ruohosipulisilppua 2 tl timjamia 0,5 tl suolaa 150 g juustoraastetta 2 munaa 2 dl ruokakermaa

»Puhdista » ja paloittele sienet. Kuori ja silppua salottisipulit ja valkosipulinkynnet. Hauduta sieniä hetki pannulla. Lisää joukkoon rasva ja sipulit. Hauduta muutama minuutti. Lisää kerma, kanaliemikuutio ja mausteet ja anna kiehahtaa. »Leikkaa » vuohenjuustosta kovat reunat pois. Murenna juusto kastikkeeseen. Anna juuston sulaa ja hauduta kastiketta vielä hetki. »Keitä » spagetti pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja sekoita sienikastike pastan joukkoon.

»Sekoita » pohjan ainekset ja painele taikina voidellun piirakkavuoan (halkaisija noin 28 cm) pohjalle ja reunoille. »Hienonna » sipulit ja raasta omenat karkeaksi raasteeksi. Kuumenna sieniä pannulla, kunnes enin neste on haihtunut. Lisää rasva, sipulit ja omenat. Hauduta hetki. »Ota » pannu levyltä ja jäähdytä hetki. Lisää joukkoon ruohosipuli, mausteet ja juustoraaste. »Riko » munat kulhoon. Lisää kerma ja sekoita. Lisää seos pannulle. Kaada täyte vuokaan. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

Koristele valmis piirakka persiljasilpulla.

600 g kesäkurpitsaa 2 dl kypsennettyjä sieniä, esimerkiksi tatteja tai haperoita 100 g tuorejuustoa 1 kananmuna vajaa 1 tl suolaa hiukan mustapippuria ripaus timjamia »Raasta » kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi ja sekoita joukkoon sienet. Lisää joukkoon muut aineet ja sekoita tasaiseksi. Lusikoi seos voideltuun vuokaan ja kypsennä uunissa 200°C:ssa 40-50 minuuttia.

Ensimmäiset kangastatit ilmestyvät yleensä elokuun puolella.

Kangastatti (Suillus variegatus) kasvaa koko maassa erilaisissa kangasmetsissä, kallioilla, rämeillä ja ojanpenkoissa männyn seuralaisena. Sieni on hyvin yleinen ja yleensä satoisa.

KANGASTATTI

TUNTOMERKIT Kangastatti on keskikokoinen sieni. Nuoren sienen lakki on puolipallomainen, myöhemmin laakean kupera ja terävän ohutreunainen.

Lakki on ruskehtavankeltainen, himmeäpintainen ja pienten ruskeitten suomujen kirjavoima. Jonkun mielestä näyttää siltä kuin sienen päälle olisi ripoteltu kanelia. Tiheä pillistö on likaisenkeltainen – oliivinvihertävä, vanhemmiten vihertävän ruskea. Sormella painettaessa siihen jää usein sinertävä jälki. Sienen jalka on tavallisimmin lyhyt, melko tanakka, ruskeankeltainen ja tyvestään useimmiten kellanpunertava. Malto on nuorella sienellä kiinteää, vaalean ruskehtavankeltaista. Leikkauspinnoista malto sinistyy, joskus vähän, joskus voimakkaasti. Sieni on harvoin toukkainen.

MITEN RUOAKSI Pienet, puolipallomaiset kangastatit ovat parhaita ruokasieniä. Sienestä ei tarvitse poistaa pisamaista pintakelmua, samoin ohut pillikerros ja jalka käytetään ruoaksi. Kangastatin maku on mieto, hieman hapan. Sienestä on helppo valmistaa ruokaa, pilkotut sienet suoraan pannulle. Malto sinistyy ensin leikkauspinnoista, mutta kypsennettäessä väri muuttuu takaisin kauniin vaaleankeltaiseksi.

Kangastatit sopivat muiden tattien tapaan erinomaisesti keittoihin ja monenlaisiin muihin ruokiin, muhennoksiin, paistoksiin, ohukaisten täytteeksi jne. Kuivaaminen on kangastatille paras säilöntätapa, pakastaminen omassa liemessään kypsennettynä on myös oikein hyvä. Joidenkin mielestä kuivattujen kangastattien maku muistuttaa hiukan korvasienen makua. Kangastatti on myös värjäyssieni, josta saa keltaista väriä.

Tatti on pop!

MAITOHORSMA vuoden 2019 yrtti

Maitohorsma (Epilobium angustifolium) on komea punakukkainen kasvi, jonka kukinta ajoittuu keskikesään. Maitohorsma on yleinen pioneerikasvi koko Suomessa. Se valtaa nopeasti palo- ja hakkuuaukeat, mutta väistyy muutaman vuoden kuluessa muun kasvillisuuden lisääntyessä. Kasvi on 0,5–1,5 m korkea monivuotinen ruoho, varsi on haaraton, ontto ja usein punertava. Kapeat, suikeat lehdet kiinnittyvät varteen kierteisesti.

Resepti

Paistettua horsmaa kreikkalaiseen tapaan

Kukista kerätään vain vaaleanpunaiset terälehdet, sillä vihreät osat aiheuttavat kitkerää makua.

Poiminta-aika on heti kukkien avauduttua kesä-heinäkuussa.

Vihreä munakas

Horsma-kurkkusalaatti

HORSMAJUOMA

VIHREÄ MUNAKAS

5–6 l horsman kukintoja noin 4 l vettä 3 rkl sitruunahappoa noin 7 dl sokeria

4 munaa vajaa 1 dl nuoria maitohorsman lehtiä 4 rkl vettä 3 rkl juustoraastetta 1–2 rkl voita, margariinia tai öljyä

»Keitä » vesi kiehuvaksi ja lisää kukat joukkoon. Keitä hetki ja siivilöi kukat pois.

Sekoita nesteeseen sitruunahappo ja sokeria maun mukaan. »Kaada » juoma puhtaisiin pulloihin ja jäähdytä. Tarjoa kylmänä, lisää joukkoon jääkuutioita ja laimenna tarvittaessa hiukan vedellä. Horsmajuomaa voi lorauttaa booliin väriä antamaan.

»Sekoita » munien rakenne rikki. Lisää joukkoon silputut maitohorsman lehdet, vesi ja juustoraaste. Kuumenna rasva paistinpan- nulla ja kaada munakas- seos siihen. Sekoita hyytyvää massaa haarukalla rauhallisin vedoin. Ravistele pannua välillä. »Valuta » munakkaan toinen puoli tarjoiluvadille ja kumoa toinen puoli päälle niin, että kaunis ruskistunut pinta jää päälle.

HORSMA-KURKKUSALAATTI

PAISTETTUA MAITOHORSMAA KREIKKALAISEEN TAPAAN (1–2 annosta)

1 kurkku ripaus suolaa 2 dl maustamatonta jogurttia 2 dl maitohorsman versoja 1 tl pieniä koivunlehtiä hienonnettuna

5–6 maitohorsman nuorta versoa 1 rkl voita 1 rkl oliiviöljyä suolaa mustapippuria puolen sitruunan mehu

»Kuori » ja viipaloi keskikokoinen kurkku. Mausta suolalla. »Sekoita » kurkkuihin jogurtti ja hienoksi hakattuja maitohorsman keväisiä versoja. »Lisää » joukkoon vielä koivunlehdet.

Lähde: Aaltonen T: Yrtit ja villivihannekset

»Ryöppää » horsmanversoja noin minuutti kiehuvassa vedessä. Jäähdytä jäävedessä tai siivilässä juoksevan veden alla. »Kuumenna » paistinpannussa voi ja öljy, lisää horsmat ja paista rapeiksi. »Mausta » suolalla, mustapippurilla ja sitruunamehulla.

Tarjoa heti hyvän leivän ja sitruunaviipaleiden kanssa.

Lähde: Villivihannekset. Sinikka Piippo. www.arktisetaromit.fi

TUOREITA TAI hiostettuja lehtiä voidaan myös kuivata. Hiostettaessa eli fermentoitaessa lehtien säilyvyys, maku ja tuoksu paranevat. Hiostumaan pannaan yön yli nuutuneita horsman lehtiä. Lehtiä rutistellaan käsin tai kaulitaan niin, että solukot jonkin verran rikkoutuvat. Sitten lehdet sullotaan tiiviisti lasitölkkiin, kansi päälle. Ne saavat olla lämpimässä paikassa, kunnes vihreä väri on muuttunut ruskeaksi. On varottava, etteivät lehdet homehdu. Tämän jälkeen lehdet levitetään kuivumaan kasvikuivuriin tai paperille tai leivinpellille tai verkkopohjaisille kuivausseuloille. Kuivina ne voi pakata lasi- tai peltitölkkeihin käytettäväksi teen tapaan. Horsmateetä voi maustaa esimerkiksi sitruunamelissan, mustaherukan tai mintun lehdillä.

Lehtien paras keruuaika on kesä-heinäkuussa juuri ennen kukintaa. Maitohorsman lehdet on parasta kerätä riipimällä ne käsin ylhäältä alaspäin.

Lehdet voi kiehauttaa ja sen jälkeen pakastaa.

Horsmaa parsan tavoin

HORSMA

VARHAIN KEVÄÄLLÄ maasta nousevia versoja voi silputa salaatteihin, munakkaisiin, keittoihin, muhennoksiin ja kastikkeisiin. Versot voi myös kiehauttaa vedessä ja syödä esimerkiksi voisulan kera parsan tapaan. Nuoret lehdet sopivat salaatteihin ja kuivatut tai hiostetut lehdet ovat hyvää teeainesta. Juurta on käytetty kahvinkorvikkeeksi ja jopa leipäjauhoksi. Punaiset kukannuput antavat väriä leivonnaisiin, salaatteihin ja jälkiruokiin.

Kukista voi tehdä myös kauniinväristä mehua.

MAITOHORSMAN LEHDET sisältävät mm. C-vitamiinia, folaattia, B-vitamiineja, kivennäisaineita ja tanniineja. Maitohorsmalla on nesteitä poistava vaikutus. Maitohorsmateetä käytetään astmaan ja yskään, maha- ja suolistovaivoihin, unettomuuteen ja päänsärkyyn.

Maitohorsman nimi tulee uskomuksesta, että se lisää lehmien maidontuotantoa.

Tämän ominaisuuden vuoksi sitä on mielellään lisätty aikoinaan karjanrehuun. Kasvi onkin ravintoarvoltaan mainio, ja sitä voi käyttää monella tavalla hyödyksi.

Parhaiten karpalo viihtyy nevasoilla, rämeillä sekä järvien ja lampien rantanevoilla, missä karpalon hennot varret suikertelevat rahkasammaleen pinnalla.

Karpalo kuuluu puolukoiden sukuun. Suomessa kasvaa kaksi eri karpalolajiketta, isokarpalo, Vaccinium oxycoccos ja pikkukarpalo, Vaccinium microcarpum.

Isokarpalo kasvaa lähes koko maassa, mutta pikkukarpaloa tavataan yleisemmin Pohjois-Suomessa.

KARPALO vuoden 2019 marja

Karpalo on suomättäiden kirpeä terveyspommi. Karpaloita onkin kautta aikojen käytetty parantamaan erilaisia vaivoja. Karpalon terveysvaikutus perustuu sen sisältämien fenolisten yhdisteiden vaikutukseen, jotka tuhoavat bakteereja ja estävät haitallisten bakteerien kiinnittymisen limakalvojen soluihin. Eräässä tutkimuksessa karpalolla on saatu vaikutusta jopa antibiootille vastustuskykyiseen kolibakteeriin.

Karpalochutney

Karpalosämpylät

Resepti

Karpalovinegrette

Karpalokeksit

KARPALOSÄMPYLÄT (15 kpl)

KARPALOCHUTNEY

1 dl kuivattuja karpaloita 0,5 palaa hiivaa (25 g) 6 dl kylmää vettä 2 tl suolaa 4 dl grahamjauhoja 7 dl vehnäjauhoja

1 sipuli 2 rkl öljyä 2 tl currya 2 dl vettä 1 l karpaloita (600 g) 350 g hillo- tai tavallista sokeria (4 dl) 3–5 rkl suikaloitua tai karkeaksi raastettua tuoretta inkivääriä 1–2 rkl balsami- tai tavallista viinietikkaa

Pinnalle: 2 tl hiutalesuolaa »Paloittele » karpalot. Liuota hiiva kylmään veteen. Lisää suola, karpalot, grahamjauhot ja sen verran vehnäjauhoja, että taikinasta tulee koostumukseltaan kuin löysähköä puuroa. Sekoita taikinaa vain sen verran, että ainekset menevät sekaisin, älä vaivaa. Peitä taikinakulho kelmulla tai kannella.

Pane kulho jääkaappiin noin 12 tunniksi.

KARPALOVINEGRETTE 2 dl karpaloita 1 dl hunaja-omenaviinietikkaa 2,5 dl rypsiöljyä 0,25 dl makeuttamatonta sinappia ripaus suolaa 0,25 tl mustapippurirouhetta »» Sekoita karpalot, viinietikka, öljy ja sinappi tehosekoittimessa tasaiseksi seokseksi. Halutessasi siivilöi seos, mausta se suolalla ja mustapippurilla.

»Nostele » kulhosta kahden lusikan avulla taikinanokareita leivinpaperin päälle pellille. Ripottele pinnalle vähän hiutalesuolaa. »Paista » sämpylöitä 225-asteisessa uunissa 30–35 minuuttia. Pitkä paistoaika on tarpeen jääkaappikylmälle taikinalle. Paistuessaan sämpylät saavat paksun ja rapean pinnan. Jäähdytä karpalosämpylät ritilän päällä.

»Kaada » vesi ja karpalot toiseen kattilaan ja kuumenna höyryäväksi. Lisää sokeri vähitellen sekoittaen ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää inkivääri, etikka ja sipuli-curryseos ja jatka keittämistä hiljalleen noin 20–25 minuuttia.Sekoita välillä ja painele lusikalla osa karpaloista rikki. »Anna » chutneyn jäähtyä hetken aikaa ja tölkitä pieniin, puhtaisiin purkkeihin.

»Leikkaa » sipuli suikaleiksi ja kuullota hetki öljyssä pienessä kasarissa. Lisää curry ja jatka kuullottamista muutama minuutti.

Karpalon kirpeä maku johtuu sen sisältämästä sitruunahaposta.

LOPPUSYKSYN MARJA

Karpalo kukkii kesä-heinäkuussa. Hennot kukat ovat vaaleanpunaisia tai valkoisia. Lehdet muistuttavat puolukanlehtiä, mutta ovat kooltaan pienempiä. Isokarpalon marja on noin 10-15 millimetriä leveä ja tumman punainen, pikkukarpalon marja pisaran muotoinen ja huomattavasti pienempi. Marjat kypsyvät myöhään syksyllä ja karpaloa voidaankin poimia aina lumen tuloon saakka ja lumen sulaessa keväällä. Keväällä poimitun marjan sokeripitoisuus on suurempi ja sen happamuus on vähentynyt. Samalla tosin sen ravintoarvo on pienentynyt.

KARPALO-COOKIES 150 g pehmeää voita tai margariinia 2 dl fariinisokeria 1 kananmuna 3 dl vehnäjauhoja 3 dl kaurahiutaleita 2 tl leivinjauhetta 2 tl vaniljasokeria 1 tl kanelia 2 dl kuivattuja karpaloita 1 dl hasselpähkinärouhetta

»Vaahdota » huoneenlämpöinen rasva ja sokeri vaahdoksi.

Vatkaa joukkoon kananmuna. »Mittaa » kuivat aineet keskenään ja sekoita nopeasti seokseen. Kääntele kuivatut karpalot ja pähkinärouhe joukkoon. »Leivo » taikina tangoksi ja jaa 20–25 osaan. Pyöritä palat kämmenten välissä ensin palloiksi ja paina pallot litteiksi.

Laita ne leivinpaperin päälle pellille, jätä leviämisvaraa.

Paista 200-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia, kunnes ovat kauniin ruskeita.

KÄYTTÖ Ennen pakkasia poimittujen karpalojen makua voi pehmentää pakastamalla marjat. Karpalot sisältävät puolukan lailla todella paljon sitruuna- ja bentsoehappoa, minkä vuoksi marjat säilyvät hyvin jopa sellaisenaan viileässä paikassa. Karpalot sopivat hyvin hilloihin, soseisiin, keittoihin, survoksiin tai syötäväksi sellaisenaan.

Marjoja voi käyttää myös leivissä, leivonnaisissa, uuniruoissa sekä lisukkeissa. Syyskarpalot sisältävät erittäin paljon hyytelöitymistä edistävää pektiiniä, joten ne sopivat mainiosti marmeladeihin ja hyytelöihin. Keväällä poimittuja makeita karpaloita voi käyttää vaikkapa mehun tai vappusiman valmistamiseen. Karpalo on suosittu maku myös alkoholipitoisissa juomissa, kuten likööreissä ja juomasekoituksissa.

KARPALO

Karpalon kasvupaikat ovat vähentyneet soiden kuivaamisen ja turpeennoston seurauksena.

Karpaloa aamupalalla

Karpaloita on käytetty moneen vaivaan ja sillä on ollut tärkeä rooli kansanparannuksessa. Sen tiedetään tepsivän esimerkiksi virtsatietulehdukseen - marja on jopa hyväksytty viralliseen Käypä hoito -suositukseen.

100 G KARPALOITA SISÄLTÄÄ »energiaa » 136 kJ (33 kcal) »hiilihydraattia » 3,5 g »proteiinia » 0,7 g »rasvaa » 0,4 g »kalsiumia » 13,0 mg »kaliumia » 25,0 mg »fosforia » 10,0 mg »C-vitamiinia » 20,0 mg »karotenoideja » 50,0 µg Karpalo sisältää runsaasti antioksidantteja, joilla voi olla vaikutusta esimerkiksi veren kolesteroliarvoihin.

Karpalo sisältää marjoistamme eniten flavonoliyhdisteitä. Karpalo sisältää E-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia, C-vitamiinia ja rautaa. Siemenet sisältävät meille tärkeitä omega 3- ja omega 6 -rasvahappoja. Täysin kypsässä marjassa on myös runsaasti omenahappoa.

Nauti luonnon sadosta!