Kriittinen infrastruktuuri & toimitusketjut 3/2025 by Mediaplanet Finland

Lue lisää: businessopas.fi, kehittyvatkaupungit.fi

Kriittinen infrastruktuuri

& toimitusketjut

Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja

Anni Mikkonen:

“Yli 95 prosenttia

Suomen sähköntuotannosta on ilmastoneutraalia.”

Kunnat ovat lisänneet panostuksia fyysiseen turvallisuuteen. sivu 8

Globaalien toimitusketjujen hallinta vaatii yhä parempaa varautumista. sivu 14

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

Kunnat ovat lisänneet panostuksia fyysiseen turvallisuuteen.

Globaalien toimitusketjujen hallinta vaatii yhä parempaa varautumista.

Jaetaan Kauppalehden liitteenä 27.3.2025

Tekijät: Jeremias Kämäräinen (050 554 4531, jeremias.kamarainen@mediaplanet.com), Maya Harjunpää, Lasse Uusivirta, Atte Korhonen, Oona Elo, Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Pasi Järvenpää

facebook.com/kehittyvatkaupungit

facebook.com/businessopas

Kierrätäthän tämän lehden

Kaupallisessa yhteistyössä:

Uusiutuva energia kasvattaa Suomen energiaomavaraisuutta

Uusiutuvan sähköntuotannon vahvuuksina ovat kotimaisuus sekä niiden tuottamat paikalliset aluetalousvaikutukset.

Uusiutuvat energialähteet tarjoavat ratkaisevan keinon kasvattaa Suomen energiaomavaraisuutta. Maa onkin sähkön suhteen lähes omavarainen, mitä Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkosen mukaan on edesauttanut muun muassa viime vuosikymmenen aikana merkittävästi kasvanut tuulivoimatuotanto.

– Lisäksi sähköjärjestelmämme on ilmastopäästöiltään hyvin puhdas. Yli 95 prosenttia Suomen sähköntuotannosta on ilmastoneutraalia eli uusiutuvaa energiaa tai ydinvoimaa. Mikkonen pitää keskeisimpänä kysymyksenä sitä, miten koko energiajärjestelmä – lämmitys, liikenne ja teollisuus – muutetaan hiilidioksidivapaiksi. Tässäkin muutoksessa avainasemassa ovat uusiutuvat energianlähteet.

– Keskiössä ovat maa-, merituuli- ja aurinkovoima, joita voidaan rakentaa kattamaan teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistämisestä sekä vetytaloudesta tuleva kasvava sähköntarve.

Keskeinen haaste: sähköverkkojen valmius uusiutuvan energian kasvuun

Merkittävä haaste käynnissä olevassa

energiamurroksessa on sähköverkkojen valmius uusiutuvan energian kasvuun. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on varautunut muutoksiin ennakoimalla niin sähköntuotannon kuin kulutuksenkin kehitystä.

– Fingrid on seurannut uusiutuvan energian kehityshankkeita arvioidakseen, mihin tarvitaan lisää sähkönsiirtoverkkoa. Sitten se on toteuttanut verkon laajennuksia näiden tarpeiden pohjalta.

Hyvästä ennakoinnista huolimatta verkon suunnittelu ja rakentaminen ei Mikkosen mukaan ole pysynyt hankekehityksen mukana.

– Fingrid on esimerkiksi tiedottanut, että Etelä-Suomessa joudutaan rajoittamaan pariksi vuodeksi uuden isonluokan sähkönkulutuksen pääsyä verkkoon.

Entä miltä asiantuntijan mielestä näyttää uusien tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden tulevaisuus?

– Suomessa on vahva hankeportfolio, ja tuulivoimahankkeita kehitetään jatkossakin aktiivisesti eteenpäin. Ja vaikka aurinkovoimalla katettiin viime vuonna vasta 1,4 prosenttia sähkönkulutuksesta, sen merkitys uusiutuvan energian tuotannossa kasvaa hurjaa vauhtia.

Hybridipuistot edustavat uusiutuvan energian tulevaisuutta

VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy:n hybridipuistot yhdistävät innovatiivisesti uusiutuvan energian eri muotoja ja tukevat kestävämmän energiantuotannon tavoitetta.

Uusiutuvan energian merkitys kasvaa nopeasti maailmassa, jossa vihreä siirtymä on muuttunut välttämättömyydeksi. Kunnat yhdessä muiden julkisten toimijoiden kanssa ovat tukemassa ratkaisuja, jotka vastaavat ilmastotavoitteisiin, vahvistavat paikallista elinvoimaa ja edistävät puhdasta energiantuotantoa. Sähkömarkkinoiden muuttuessa korostuu tarve tasaisempaan uusiutuvan energian sähköntuotantoon. Ratkaisuksi nousevat hybridipuistot, joissa yhdistyvät uusiutuvan energian eri muodot.

– Hybridipuistojen avulla sähköä voidaan tuottaa vakaammin ja samalla vahvistaa sähköverkon toimintavarmuutta, VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy:n toimitusjohtaja Seppo Tallgren toteaa. VSB:n kehittämän ja Euroopan suurimpiin kuuluvan Puutionsaaren hybridikokonaisuuden valmistelevat työt toteutusvaihetta varten ovat nyt käynnissä. – VSB on ollut edelläkävijä eri teknologioiden saumattomassa yhdistämisessä. Puutionsaari on hankekehityksemme kruunu, Tallgren kuvailee.

VSB:n hankkeissa yhdistyvät läpinäkyvyys ja luontoarvot Puutionsaaren hybridipuiston suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään

Tiesitkö? Puutionsaaren hybridipuisto tuottaa vuodessa sähköä yli 50 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutuksen verran.

Kuvissa alla Seppo Tallgren sekä Katja Tuukkanen.

VSB:n projektijohtajan Katja Tuukkasen mukaan vahvasti aiempien hankkeiden oppeja.

– Puutionsaaressa meillä on mahdollisuus hyödyntää aiempien projektiemme kokemusta, kuten valmistuessaan Pohjoismaiden suurimman Juurakon hybridipuiston ratkaisuja. Yhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa jo hankkeen alkuvaiheessa on keskeinen osa VSB:n toimintaa. Tuukkanen painottaa, että jokainen hanke myös aloitetaan luontoarvojen tarkastelulla, joita tarkennetaan prosessin aikana luontoselvityksillä.

– Luonnon monimuotoisuus huomioidaan aina, ja suunnitelmilla voidaan mahdollisesti jopa parantaa lajien elinympäristöjä.

VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy tunnetaan asiantuntevana ja helposti lähestyttävänä uusiutuvien energiahankkeiden kumppanina. Tarjoamme sidosryhmillemme ja yhteistyökumppaneillemme luotettavaa ja ammattitaitoista tukea koko hankkeen elinkaaren ajan. Lue lisää: vsb.energy/fi/fi

Teksti Anni Korhonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Stockmannin logistiikkakeskus on tällä hetkellä Suomen suurin kattoasennettu voimala 2 MW.

KUVAT: SOLNET

Älykkäät aurinkosähköjärjestelmät tuottavat enemmän sähköä ja ovat turvallisempia kuin perinteiset ratkaisut. Kuvassa Ähtä vän maa-asenteiset asennetut aurinkopaneelit.

Hajautettu aurinkoenergia vahvistaa Suomen kilpailukykyä

Suomi tuo vuosittain energiaa noin 10 miljardilla eurolla. Hajautettu energiantuotanto rakentaa kriittistä infraa samalla, kun edullinen sähkö vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja houkuttelee investointeja. Aurinkosähköpuistot ja energiavarastot tarjoavat kestävän ratkaisun, joka kasvattaa Suomen energiaomavaraisuutta ja varmistaa luotettavan sähköntuotannon.

– Julkisessa keskustelussa vihreä siirtymä nähdään usein kustannuksena, meidän pitäisi miettiä sitä myös mahdollisuutena säästää rahaa. Aurinko- ja tuulivoima ovat nykyisin edullisimmat sähköntuotantomuodot, ja niiden tuotantoprofiilit täydentävät toisiaan hyvin. Kun aurinkosähkö otetaan osaksi kokonaisenergiaratkaisua, saadaan tasapainoinen ja kustannustehokas energiamix, toteaa Solnet Groupin senior advisor Kaj Kangasmäki Pitkäaikaisilla sähkönostosopimuk-

silla (PPA) yritykset ja kunnat voivat säästää ja turvata energianhankintansa pitkälle tulevaisuuteen. Aurinkosähköä voidaan hyödyntää monin tavoin: tuottamalla sähköä paikallisesti kiinteistöjen yhteydessä, rakentamalla aurinkopuistoja tai hankkimalla sähköä PPAsopimuksilla. PPA-sopimukset takaavat ostajalle edullisen kiinteän sähkönhinnan pitkälle tulevaisuuteen, mikä auttaa suojautumaan markkinavaihteluilta. Älykkäät energiajärjestelmät mahdollistavat optimoinnin. Kun tekoäly

Energiavarastojen hyödyntäminen parantaa verkon tasapainoa ja vähentää riippuvuutta markkinahintojen vaihteluista, mikä tekee aurinkoenergiasta entistä kilpailukykyisemmän vaihtoehdon.

analysoi sähkönkulutusta ja tuotantoa reaaliajassa, se löytää tuottavimmat ratkaisut asiakkaalle ja ohjaa energiavirtoja ennakoivasti. Energiavarastojen hyödyntäminen parantaa verkon tasapainoa ja vähentää riippuvuutta markkinahintojen vaihteluista, mikä tekee aurinkoenergiasta entistä kilpailukykyisemmän vaihtoehdon.

– EU:n regulaatio edellyttää aurinkoenergiajärjestelmien käyttöönottoa kaikissa uudisrakennuksissa porrastetusti vuoteen 2030 mennessä. Tyhjät kattotilat voidaan valjastaa energiantuotantoon, mikä lisää rakennusten omavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta sähköverkosta, sanoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Joanna Viileinen

Future proof -energiakonsepti Solnet Group tarjoaa älykkäitä energiaratkaisuja, joiden avulla järjestelmiä voidaan optimoida ja hallita tehokkaasti. Sähköä tuottavat yritykset voivat tekoälyn avulla pienentää tehopiikkejä ja jakaa tuotantoa strategisesti kalliimmille tunneille.

– Tekoälyn hyödyntäminen energiaratkaisuissa tuo uusia ansaintamahdollisuuksia. Älykkäät aurinkosähköjärjestelmät tuottavat enemmän sähköä ja ovat turvallisempia ja helpommin ylläpidettäviä kuin perinteiset ratkaisut. Olemme lanseeranneet future-proofenergiakonseptin, joka keskittyy tulevaisuuden tarpeisiin ja hyödyntää tekoälyä energiantuotannon optimoinnissa. Osallistuminen verkon tasapainottamiseen tarjoaa mahdollisuuksia lisätuottoihin. Julkinen sektori on keskeisessä roolissa kriittisen infrastruktuurin kehittämisessä ja sähköistymiseen siirtymisessä. Me rakennamme kriittistä infraa ja voimme auttaa sekä päättäjiä että asiakkaita löytämään kestävät ja tehokkaat energiaratkaisut, Kangasmäki lupaa. – Aurinkosähkö auttaa asiakkaitamme myös vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa, Viileinen painottaa.

Solnet Group

Yritysten aurinkovoimaloiden markkinajohtaja Solnet huolehtii koko elinkaaresta suunnittelusta asennukseen ja ylläpitoon asti.

Lue miten voit tehdä vastuullista liiketoimintaa pienemmillä energiakustannuksilla: solnet.group/fi/

Teksti Kati Halonen

Sähköistyvä Suomi vaatii rohkeita investointeja

Kasvava sähkönkulutus ja hajautetut, sääriippuvaiset tuotantomuodot asettavat sähköjärjestelmän toimintavarmuuden koetukselle.

Fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. Uusi aikakausi rakentuu pääosin sähköllä tuotettavalle ilmastoystävällisemmälle energialle, mikä tarkoittaa sähkön kulutuksen selvää kasvua. Samalla hajautetut, sääriippuvaiset tuotantomuodot haastavat Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan energiajärjestelmän toimintavarmuuden.

– Toimivan ja ilmastoneutraalin sähköjärjestelmän saavuttaminen taas edellyttää huomattavia investointeja sähköverkkoihin. Hyvä sähköverkko muodostaa perusedellytyksen teollisille investoinneille, jotka puolestaan synnyttävät uutta kasvua, vientiä ja työpaikkoja.

– Samalla mahdollistetaan puhtaan sähkön resurssien hyödyntäminen ja varmistetaan sähkön kohtuullinen hinta sekä sähköjärjestelmän toimintavarmuus, Leskelä toteaa.

Akkubuumi tuo uutta kasvua Viime vuosina Suomen sähköverkkoihin onkin investoitu merkittävästi, ja niiden kapasiteetti on tähän asti pysynyt hyvin kasvavan sähköntuotannon ja uuden kysynnän

Kaupallisessa yhteistyössä:

vauhdissa. Sähköverkot eivät kuitenkaan ole valmiit, vaan ne tarvitsevat jatkuvia investointeja myös tulevaisuudessa.

– Suomessa on yleisesti hyvät sähköverkot, mutta myös meillä verkkojen kapasiteetti joillakin alueilla rajoittaa joko uusiutuvan sähkön tuotantoinvestointien tai paljon sähköä tarvitsevan teollisen toiminnan liittämistä verkkoon, Leskelä selventää. Teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen nopea sähköistyminen edellyttää Leskelän mukaan myös muita toimia.

– Kasvavat investoinnit esimerkiksi uusiutuvaan sähköntuotantoon ja sähkökattiloihin edellyttää sähköverkon vahvistamista kantaverkkotasolta aina alimmalle jännitetasolle asti.

Leskelä nostaa esiin myös akkuteollisuuden murroksen ja akkuihin kohdistuvan investointibuumin. Akuilla on jo nyt suuri merkitys sähkön kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan tasaamisessa.

– Suomelle akkubuumi tuo useita hyötyjä. Meillä on merkittävää akkuteollisuutta ja myös mineraaleja, joita akkuteknologiassa tarvitaan. Näin ollen voimme kehittää osaamista, jolle on lähitulevaisuudessa kysyntää globaalisti.

Kun sähkö katkeaa, varavoima ratkaisee

kW-set

Oy:n kattavat varavoimaratkaisut ja asiantuntijapalvelut varmistavat luotettavan sähkönsaannin kaikissa olosuhteissa.

Teksti

Sähkönsaannin varmistaminen on elintärkeää kriittiselle infrastruktuurille, kuten sairaaloille, datakeskuksille ja teollisuuslaitoksille. Pitkät sähkökatkot voivat aiheuttaa mittavaa taloudellista vahinkoa ja jopa vaarantaa ihmishenkiä. Energiajärjestelmän toimintavarmuuden takaamiseksi varavoimaratkaisut ovat keskeisessä roolissa.

– Varavoimajärjestelmä tai -laitteisto tuottaa sähköä silloin, kun normaali sähkönjakelu keskeytyy. Sen ensisijainen tehtävä nimenomaan on taata sähkönsaanti kriittisissä tilanteissa, kW-set Oy:n markkinointipäällikkö Jimi Nurmi kertoo. Akkuteknologia ei kehittymisestään huolimatta Nurmen mukaan kuitenkaan vielä tarjoa pitkäkestoista ja kustannustehokasta ratkaisua laajamittaiseen varavoimaan. Suurten laitosten ensisijainen vaihtoehto ovat edelleen dieselgeneraattorit suorituskykynsä ja luotettavuutensa ansiosta.

– Akkuvarastot voivat tasata lyhytaikaisia jännitepiikkejä ja katkoja, mutta pidempien sähkökatkojen hallinnassa dieselgeneraattori on yhä paras valinta.

HVO tarjoaa vihreän vaihtoehdon varavoimaan

Yksi tehokkaimmista keinoista vähentää

Varavoiman ensisijainen tehtävä on taata sähkönsaanti kriittisissä tilanteissa, kW-set Oy:n markkinointipäällikkö Jimi Nurmi kertoo (kuvassa ylh.).

dieselmoottorien ympäristövaikutuksia on Hydrotreated Vegetable Oil - eli HVOpolttoaineen käyttö.

– Se on uusiutuva polttoaine, joka tarjoaa useita etuja perinteiseen dieseliin verrattuna, Nurmi sanoo.

CO-päästöjä voidaan HVO:n avulla vähentää jopa 90 prosenttia. Polttoaine valmistetaan sataprosenttisesti jätteistä ja tähteistä, eikä se sisällä perinteistä biodieseliä.

– HVO soveltuu suoraan nykyisiin dieselgeneraattoreihin ilman teknisiä muutoksia, mikä tekee siitä helpon vaihtoehdon, Nurmi jatkaa.

– Lisäksi sen kylmänkesto on -32 celsiusastetta, mikä on lähes sama kuin perinteisellä dieselillä.

HVO:n käyttö vähentää Nurmen mukaan dieselgeneraattoreiden hiilijalanjälkeä ilman, että se vaikuttaa niiden luotettavuuteen tai suorituskykyyn.

– Monet datakeskukset ja kriittisen infrastruktuurin laitokset ovat jo ottaneet HVO:n käyttöön perinteisen dieselin sijasta.

Lue lisää: kwset.fi

Teksti Anni Korhonen

Kuvassa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Anni Korhonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Myrskyt ja lumikuormat ovat esimerkkejä sähköverkkoihin vaikuttavista perinteisistä uhkatekijöistä.

KUVAT: ELVER OY

Elveralla on 550 asentajaa ympäri Suomen valmiina reagoimaan yllättäviin tilanteisiin, jotta mahdolliset sähkökatkot saadaan hoidettua nopeasti ja tehokkaasti, Ilari Jaakkola (kuvassa alh.) kertoo.

Vahvat verkot, kestävä tulevaisuus

Elvera on yksi Suomen keskeisistä toimijoista, joka vastaa kriittisen infrastruktuurin huoltovarmuuden ja turvallisuuden sekä kasvavien energiatavoitteiden haasteisiin.

Sähkö-, tietoliikenne, vesi- ja lämpöverkot ovat perinteisesti olleet huomaamaton, mutta välttämätön osa arkea. Ne takaavat, että valot syttyvät, laitteet toimivat ja yhteiskunta pyörii keskeytyksettä. Viime vuosina maailman geopoliittinen tilanne, ilmaston ääri-ilmiöt ja vihreän siirtymän vaatimukset ovat kuitenkin nostaneet esiin uusia kysymyksiä ja haasteita, joihin sekä verkko- että urakointiyhtiöt joutuvat vastaamaan. Keskeiseen asemaan on noussut etenkin sähkö- ja tietoliikenneverkkojen toimintavarmuus.

– Myrskyt ja lumikuormat ovat esimerkkejä sähköverkkoihin vaikuttavista perinteisistä uhkatekijöistä, mutta nykyään tulee huomioida myös tahalliset hyökkäykset kriittiseen infrastruktuuriin, Elvera Oy:n toimitusjohtaja Ilari Jaakkola selventää.

Merkittävään rooliin eri häiriötilanteisiin valmistautumisessa on Jaakkolan mukaan noussut ennakoiva kunnossapito ja nopea toiminta vikatilanteissa.

– Esimerkiksi Elveralla on 550 asentajaa ympäri Suomen valmiina reagoimaan yllättäviin tilanteisiin, jotta mahdolliset

sähkökatkot saadaan hoidettua nopeasti ja tehokkaasti. Myös turvallisuusnäkökulma sähköverkkojen rakentamisessa ja huollossa on noussut aiempaa tärkeämmäksi. – Sähköverkkojen rakentaminen ja huolto edellyttävät tarkkaa riskienhallintaa ja turvallisuutta parantavia ratkaisuja, joiden avulla varmistetaan sekä työntekijöiden että sähköverkkojen käyttäjien turvallisuus, Jaakkola sanoo. Tehokkaat sähköverkot vihreän siirtymän edellytys Suomen tavoitteet vihreän siirtymän osalta ovat kunnianhimoiset, ja investointeja aurinko- ja tuulivoimaan tehdään nyt ennätystasolla. Ilman riittävää sähköverkkojen siirtokapasiteettia uusiutuvaan energiaan liittyvät hankkeet voivat kuitenkin jäädä toteutumatta. – Sähköverkkojen vahvistaminen ja niiden siirtokapasiteetin kasvattaminen ovatkin keskeisiä toimia, jotta vihreä siirtymä voidaan toteuttaa tehokkaasti ja ajallaan, Jaakkola kuvailee. Älykkäät sähköverkot ovat yksi vastaus kasvaviin tarpeisiin. Digitalisaation avulla voidaan hallita energian siirtoa entistä tehokkaammin, tasapainottaa kulutushuippuja ja parantaa verkkojen joustavuutta. Myös akkuteknologian kehitys on Jaakkolan mukaan merkittävä osa energiajärjestelmän uudistumista. – Kun edullista uusiutuvaa energiaa voidaan varastoida ja käyttää sitten tarpeen mukaan, riippuvuus fossiilisista energianlähteistä vähenee. Elvera on yksi urakointiyhtiöistä, joka on aktiivisesti lähtenyt mukaan vihreän siirtymän edistämiseen. Yhtiön vuonna 2023 avaaman liiketoimintayksikön tavoitteena on edistää ja tukea vihreän siirtymän hankkeita.

– Elveralla on myös kyky rakentaa tehokkaita siirtoverkkoja sekä teollisen mittakaavan aurinkovoimapuistoja ja jatkossa myös kokonaisia tuulivoimahankkeita, jotka mahdollistavat vihreän siirtymän etenemisen, Jaakkola sanoo. Jaakkola kuvailee sähköverkkojen roolin yhteiskunnassa kasvavan tulevaisuudessa entisestään.

– Verkkojen huoltovarmuus, turvallisuus ja vihreä siirtymä ovat avainkysymyksiä, joiden ratkaisemisessa Elveran kaltaisilla toimijoilla on keskeinen rooli.

• Vuonna 2016 perustettu Elvera toimii nyt koko Suomen alueella ja on noussut maan suurimpien sähkönjakeluverkkojen urakoitsijoiden joukkoon.

• Yhtiön liikevaihto tuplaantui vuonna 2024 yli 150 miljoonaan euroon.

• Elvera kuuluu harvoihin toimijoihin, jotka tarjoavat myös tietoliikenne-, vesi- ja kaukolämpöverkkojen suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa.

• Yhtiöllä on noin 800 työntekijää lähes 30 toimipisteessä ympäri Suomen.

• Suomalainen omistuspohja ja vakaa asema luovat asiakkaille luottamusta yhtiön pysyvyyteen ja vastuullisuuteen. Lue lisää: elvera.fi

Teksti Anni Korhonen

Elvera

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kun kriittinen infra pettää,

tieto pelastaa – paranna varautumista tiedonhallinnalla

Kriittisen infrastruktuurin häiriöt, kuten sähkökatkot, vedenjakelun ongelmat tai teollisuuden seisokit voivat aiheuttaa vakavia seurauksia. Kriittinen infra koostuu fyysisistä rakenteista ja digitaalisista toiminnoista, mutta järjestelmien automaation lisääntyessä niiden toimintavarmuus riippuu yhä enemmän tiedonhallinnasta.

– Kriittisen infran suojaaminen vaatii tänä päivänä laadukasta automaatiotiedon hallintaa. Ajantasainen ja helposti saatavilla oleva tieto varmistaa, että sähköt pysyvät päällä, vesi puhtaana ja tuotanto käynnissä Vitec ALMAn toimitusjohtaja Juha Nissilä sanoo.

– Mekaanisessa kunnossapidossa 80 % häiriöistä on laitteisiin liittyviä vikoja. Sähkökunnossapidossa puolet vioista kohdistuu laitteisiin ja puolet vioista selvitetään laitteisiin liittyvästä dokumentaatioista. Automaatiovikojen kunnossapidossa 20 % liittyy laitteistoihin ja 80 %

häiriöiden selvittelystä liittyy laitteistojen dokumentaatioon. Tämä täytyy huomioida käyttövarmuuden parantamisessa, sillä usein viat ovat haastavia paikantaa ja huono tiedonhallinta pidentää selvittelyyn kuluvaa aikaa, Nissilä jatkaa väitteensä perustelemiseksi.

Nissilä puhuu kokemuksesta. Vitec ALMA on kehittänyt teknisen alan omaisuudenhallintaan, suunnitteluun, kunnossapitoon, dokumentaatioon ja projektinhallintaan soveltuvaa ALMA® toiminnanohjausjärjestelmää jo lähes neljäkymmentä vuotta.

Kriittisessä infrassa ei voida olla pelkästään pilvipalvelujen varassa. Jos yhteydet katkeavat ja tieto on vain verkossa, ollaan ongelmissa. Dokumentaation täytyy olla saatavilla myös offline-tilassa.

Kriittinen tieto ei voi olla hajallaan Monissa kriittisen infran organisaatioissa tekninen tieto on hajautunut eri järjestelmiin, verkkolevyille tai jopa paperidokumentteihin. Tämä vaikeuttaa vianselvitystä ja hidastaa päätöksentekoa kriittisissä tilanteissa.

– Olemme nähneet vikatilanteita, joissa oikean dokumentin löytäminen voi kestää tunteja tai jopa päiviä. Tai jos tietoa ei ole edes tallessa, se joudutaan keräämään manuaalisesti kentältä ja se on kriittisessä tilanteessa liian hidasta. Ajatellaanpa esimerkiksi sähköverkkoja, joissa sähköasemat ovat hajallaan laajalla alueella, Nissilä kertoo.

Toinen yleinen haaste on tiedon vanheneminen. Kun sähköverkkoja tai automaatiojärjestelmiä päivitetään, dokumentaation hallinta voi jäädä jälkeen. – Jos tieto on vanhentunutta, silloin saatetaan vikaa korjatessa pahimmassa tapauksessa etsiä tietoa, jolla ei ole merkitystä. Jos tieto on tallessa, sen pitää olla myös käytettävissä silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

– Kriittisessä infrassa ei voida olla pelkästään pilvipalvelujen varassa. Jos yhteydet katkeavat ja tieto on vain verkossa, ollaan ongelmissa. Dokumentaation täytyy olla saatavilla myös offlinetilassa. Varautumisella on iso merkitys ja olemme huomioineet asian ALMAjärjestelmässä Nissilä painottaa.

ALMA-toiminnanohjausjärjestelmän kilpailuetu on se, että järjestelmä yhdistää mekaanisten laitteiden, sähkökytkentöjen ja tietoverkkojen tiedonhallinnan yhteen järjestelmään.

– Sen ansiosta asiakkaamme tietää, millainen kokonaisuus laitos on. Asiakkaamme pystyy tarkistamaan kerralla sähköasemanohjauksien ristikytkentään asti kulkevatko signaalit oikein. Vian selvitys on tehokkainta, kun tiedetään, miten laitos toimii normaalisti.

Vitec ALMAn asiakaskunta koostuu yhteiskunnan kannalta kriittisistä toimijoista kuten sähkölaitoksista, vesilaitoksista ja prosessiteollisuuden yrityksistä, joille kaikille jatkuvuus, luotettavuus, käyttövarmuus ja tietoturvalliset ratkaisut ovat tärkeitä.

– Jos tunnet yhtään epävarmuutta siitä, onko tiedonhallinta ja varautuminen kunnossa, silloin kannattaa ainakin keskustella kanssamme. Hankitaan varmuus siitä, tiedättekö oikeita asioita kriittisen infran turvaamiseksi, Nissilä rohkaisee.

Lue lisää: vitec-alma.com

Teksti Johannes Kuutsa, St. Hurmos

Jos tunnet yhtään epävarmuutta siitä, onko tiedonhallinta ja varautuminen kunnossa, kannattaa keskustella kanssamme, Juha Nissilä painottaa (kuvassa vas.).

Kaupallisessa yhteistyössä:

Rakennusalan murros luo uusia mahdollisuuksia – JIITEE Työt Oy kehityksen kärjessä

Jiiteen merkittävin ero kilpailijoihin on toimintamalli: yritys toteuttaa projektit omalla henkilöstöllään ilman laajaa alihankintaverkostoa. Tämä tuo Juntusen mukaan useita etuja (kuvassa alhaalla.).

Maanalainen rakentaminen vaatii rautaista osaamista ja asennetta. Koska jokainen projekti on ainutlaatuinen, menestymiseen tarvitaan ennen kaikkea innovatiivisia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja.

Suomen rakennusala käy läpi suurta muutosta, ja yritykset hakevat kilpailuetua kehittämällä toimintamallejaan sekä panostamalla yhä vahvemmin uusiutuvaan energiaan. Infrastruktuurihankkeet ja energiajärjestelmien kehittäminen ovat sektoreita, joilla uusiutuvan energian rooli korostuu. JIITEE Työt Oy:n perustaja ja yrittäjä Janne Juntunen muistuttaa, että Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, mikä edellyttää uusiutuvan energian merkittävää kasvua. Tämä vauhdittaa investointeja erityisesti aurinko- ja tuulivoimaan.

– Samaan aikaan Suomen vakaat turvallisuustekijät ja maantieteellinen sijainti tekevät siitä houkuttelevan kohteen datakeskuksille. Yritykset arvostavat mahdollisuutta hyödyntää puhdasta energiaa ja vakaata ympäristöä ilman luonnonkatastrofien riskiä.

Rakennusalalla kilpailu on kovaa, ja erottautuminen edellyttää uusia innovatiivisia ja asiakaslähtöisiä toimintamalle -

ja. JIITEE Työt Oy on esimerkki yrityksestä, joka on onnistunut yhdistämään kalliorakentamisen erikoisosaamisen ja uusiutuvan energian kasvavan roolin. – Tämä mahdollistaa tehokkaat, pitkäikäiset ja ympäristöystävälliset ratkaisut, jotka vastaavat niin infrastruktuurihankkeiden kuin energiajärjestelmienkin vaatimuksiin, Juntunen sanoo.

Ketterä ja kilpailukykyinen toimintamalli erottaa kilpailijoista

JIITEE Työt Oy on monipuolinen rakennusalan toimija, jonka erityisosaaminen kattaa kalliorakentamisen, tunnelilouhinnan ja lujitustyöt ja joka on tullut tunnetuksi kyvystään toteuttaa vaativia rakennusprojekteja haastavissa olosuhteissa. – Yrityksemme laajensi palveluitaan tunnelilouhintaan pari vuotta sitten, kun ostimme Pohjolan Kalliotyö Oy:n. Yrityskaupalla vahvistimme asemaamme markkinoilla ja laajensimme palvelulajikoimaamme koko tunnelirakentamisen ketjuun, Juntunen kertoo. Merkittävin ero kilpailijoihin on toimin-

tamalli: yritys toteuttaa projektit omalla henkilöstöllään ilman laajaa alihankintaverkostoa. Tämä tuo Juntusen mukaan useita etuja.

– Toimitusvarmuus on korkealla tasolla, kun työskentely tapahtuu omien tiimien kautta. Samalla kustannustehokkuus paranee, kun projektit eivät sisällä ylimääräisiä katteita.

Yritys toimii ketterästi ja pystyy tarjoamaan asiakkailleen hyvin kilpailukykyisiä ratkaisuja.

– Tehokas toimintamalli ja pitkällä aikavälillä rakentunut yrityskulttuuri takaavat sujuvan toteutuksen suunnittelusta ja asennuksesta aina toiminnan seurantaan asti, Juntunen jatkaa.

Kilpailu rakennusalalla on tällä hetkellä kovaa, ja useat yritykset ovat joutuneet vetäytymään markkinoilta. Juntunen kuvailee JIITEE Työt Oy:n liikevaihdon kasvun olevan osittain seurausta tästä markkinatilanteesta.

– Kaltaisillamme yrityksillä, joilla on vankka perusta ja toimivat prosessit, on parhaat edellytykset menestyä.

JIITEE Työt Oy:n hankeportfolio kattaa vaativia kokonaisuuksia

JIITEE Työt Oy on saanut mainetta vaativista kalliorakennustöistä, kuten Kalannin aurinkopuiston perustustöissä, joissa se toteutti vaativissa olosuhteissa perustusten poraukset. Yritys on ollut mukana myös kaivoshankkeissa, tunnelilouhintaprojekteissa sekä ydinjätteen loppusijoituslaitoksen rakentamisessa, ja sillä on laaja kokemus infrastruktuuriprojekteista, joissa maaperän ja ympäristön vaatimukset ovat edellyttäneet räätälöityjä ratkaisuja.

Yritys kuuluu JIITEE-konserniin, joka toimii kalliorakentamisessa Suomessa ja Ruotsissa. Konsernin liikevaihto oli 23,8 MEUR ja käyttökate 3,1 MEUR (2024).

Lue lisää menestystarinastamme: jiiteetyot.fi

Teksti Anni Korhonen

Kriittisen infran turvallisuus vahvistuu kunnissa

Venäjän hyökkäyssota ja siihen liittyvä julkinen keskustelu ovat saaneet Suomen kunnat ryhdistäytymään kriittisen infrastruktuurin suojelussa.

Kunnat ovat viime vuosina tehneet paljon yhteistyötä muun muassa Kuntaliiton, Huoltovarmuuskeskuksen ja Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa kriiseihin varautumisessa. Yhteistyössä on toteutettu pilottihankkeita, joissa kriittisten laitosten kyberturvallisuutta on kartoitettu ja parannettu.

− Kunnat ovat kohdanneet myös tietomurtoja, jotka ovat antaneet arvokkaita oppeja varautumisen kehittämisessä. Kuntaliitto on julkaissut myös kattavan ohjepaketin verkkosivuillaan, jotta kunnat voivat ottaa käyttöön parhaita käytäntöjä, Suomen Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristöyksikön va. johtaja Paavo Taipale sanoo.

Kuntaverkostossa vaihdetaan jatkuvasti tietoa varautumisesta ja turvallisuudesta. Aiheesta järjestetään säännöllisesti myös webinaareja.

− Kunnat ovat lisänneet panostuksia myös fyysiseen turvallisuuteen. Muun muassa kulunvalvontaa ja kameravalvontaa on tehostettu. Nopea tiedonsiirto viranomaisille mahdollistaa tehokkaamman puuttumisen mahdollisiin rikkomuksiin ja ilkivaltaan.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kriiseihin varautumista opetellaan

Kunnissa varautumiseen liittyvät hankinnat ovat lisääntyneet. Esimerkiksi varavoimakoneita on hankittu lisää. Kuntaorganisaatioista on myös osallistuttu aiempaa aktiivisemmin yhteisiin valmiusharjoituksiin eri viranomaisten kanssa. Maanteiden kunnossapito kuuluu valtiolle, kun taas kunnat vastaavat katuverkostaan. Valtio haluaisi kuntien erityisesti kaupunkiseudulla osallistuvan enemmän maanteiden kehittämishankkeisiin. Kunnissa halutaan kuitenkin noudattaa vakiintunutta tehtäväjakoa. − Kuntien ja valtion välinen yhteistyö liikenneverkon kehittämisessä on keskeistä, mutta rahoituksen niukkuus hidastaa hankkeita. Digitalisaatio on tuonut uusia mahdollisuuksia, mutta fyysinenkin liikenne vaatii merkittäviä investointeja.

Taipale sanoo Kuntaliiton vaikuttavan aktiivisesti valtion toimijoiden suuntaan varmistaakseen, että kuntien edellytykset huolehtia kriittisestä infrastruktuuristaan eivät heikkene. Tavoitteena on varmistaa sekä fyysinen että digitaalinen kriisinsietokyky.

Bioenergia on kannattava investointi kestävään tulevaisuuteen

Teollisuuden sivuvirroista valmistetut puupelletit voivat alentaa polttoainekustannuksia 40 prosenttia ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 90 prosenttia verrattuna öljyyn.

– Bioenergia lisää omavaraisuutta, tukee kotimaista työllisyyttä ja tuo yrityksille kustannussäästöjä. Tasalaatuiset pelletit tarjoavat korkean lämpöarvon ja helpon käsittelyn, mikä tekee niistä houkuttelevan vaihtoehdon energiantuottajille. Erilaisten sivuvirtojen, kuten peltojätteiden, hyödyntäminen energiantuotannossa on tehokas tapa edistää kiertotaloutta. Esimerkiksi Kurikan Energia käyttää kaukolämpölaitoksessaan polttoaineena 70 prosenttia kaurankuoripellettejä ja

KUVA:

Rakenteilla tehokasta lämpöä – Jari Kanervo ja teräsosia kahteen Biojet Multi -polttimeen meijerin höyrylämpökeskuksen laajennukseen.

laitteilla jo 50 prosentin keskimääräisellä teholla korvataan vuodessa öljyä noin 440 000 litraa sekä vähennetään hiilidioksidipäästöjä 1 100 tonnilla. Tämä vastaa 580 keskivertohenkilöauton vuotuisia päästöjä.

Biojet Multi - poltin tarjoaa 95 prosentin hyötysuhteella erittäin nopean säätökyvyn ja luotettavan toiminnan myös pienillä osatehoilla. Vesijäähdytteinen liikkuva arinasto vähentää huollon ja varaosien tarvetta.

– 3 MW:n lämpökeskus vastaa erinomaisesti tarpeisiimme. Laitos voidaan käynnistää etänä ja se säätyy automaattisesti tehontarpeen mukaan. Lämpimänä talvipäivänä laitosta ajettiin 10 prosentin teholla, Loimaan Kaukolämpö Oy:n toimitusjohtaja Tero Tähtinen kertoo.

30 prosenttia puupellettejä. Hukkamateriaalien muuttaminen energiaksi on merkittävä askel kohti kestävämpää energiataloutta, toteaa Ariterm Energy Oy:n toimitusjohtaja Jari Kanervo

Aritermillä on kokemusta yli kahdestasadasta lämpölaitoksesta Aritermin biolämpölaitokset tarjoavat konkreettisen keinon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Esimerkiksi Ruotsissa Atrian tehtaalla 1 MW:n höyryntuotanto -

Kotimaiset pelletit:

• tarjoavat merkittäviä kustannussäästöjä ja nopean takaisinmaksuajan.

• vähentävät Suomen riippuvuutta tuontienergiasta ja tuovat työpaikkoja.

• sopivat tasalaatuisena polttoaineena osaksi teollisia prosesseja korvaamaan öljyä.

Lue lisää edistyksellisistä ja ilmastoystävällisistä lämmitysratkaisuista lämmön tai höyryn tuotantoon: ariterm.fi/lammitysratkaisut

Kuvassa Suomen Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristöyksikön va. johtaja Paavo Taipale.

Teksti Ralf Ahlskog

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kriittinen infrastruktuuri tarvitsee luotettavia kumppaneita

Suomen kriittinen infrastruktuuri – tiet, rautatiet, sähköverkot ja telekommunikaatio – on yhteiskunnan toimintavarmuuden perusta. Sen rakentamisesta, ylläpidosta ja suojelusta vastaavien yritysten on täytettävä tiukat lakisääteiset vaatimukset. Samalla geopoliittiset ja taloudelliset riskit ovat nousseet yhä merkittävämmiksi. Siksi toimijoiden taustatiedot on tarkistettava huolellisesti ennen yhteistyötä.

– Yritysten vastuullisuuden varmistaminen ei ole pelkkä hallinnollinen velvoite, se on koko infrastruktuurin toimintavarmuuden perusta. Erityisesti vuoden 2022 jälkeen yritykset ovat heränneet siihen, miten omistajien ja johdon kansainväliset yhteydet voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan ja luotettavuuteen. Pakotelistoja on ollut jo kauan, mutta niiden tarkastamisesta on tullut entistä tärkeämpää, Vastuu Groupin markkinointijohtaja Netta Paavoseppä muistuttaa. Yritykset ulkoistavat toimintojaan myös taloudellisista syistä. Alihankinta tuo joustavuutta ja mahdollistaa toiminnan skaalautumisen, mutta samalla se kasvattaa riskejä. Yritys siirtää toimintojaan ulkopuolisille toimijoille, ja jos alihankkija ajautuu vaikeuksiin tai ei hoida velvollisuuksiaan, se voi vaikuttaa koko hankkeen aikatauluun ja laatuun.

– Rakennus- ja infra-alalla on törmätty useampaan tapaukseen, jossa yrityksiä perustetaan suuria urakoita varten, mutta ne ajetaan konkurssiin ennen takuu- ja vastuuajan päättymistä. Tällöin korjausvastuut jäävät hoitamatta, ja riskit siirtyvät tilaajalle. On tärkeää varmistaa, että yrityksen vastuuhenkilöillä ei ole kytköksiä lukuisiin lyhytikäisiin yrityksiin. Kannattaa myös tarkastella yrityksen henkilöstömäärää ja taloudellista kehitystä – onko kasvu vakaata vai onko taustalla jatkuvaa tappiollisuutta? Tämä auttaa arvioimaan yrityksen luotettavuutta ja kykyä suoriutua urakan vaatimuksista, toteaa Vastuu Groupin liiketoimintajohtaja Johannes Albäck

Luotettava Kumppani® auttaa riskienhallinnassa Luotettava Kumppani® -palvelu tarjoaa kattavan selvityksen yrityksen taustoista, tilaajavastuulain vaatimien tietojen lisäksi myös omistajien, vastuuhenkilöiden ja tosiasiallisten edunsaajien pakotetiedoista, yrityksen taloudellisesta tilasta, kuten maksuhäiriöistä ja konkurssiriskistä sekä omistajakytköksistä muihin yrityksiin.

– On tärkeää, että koko alihankintaketjun tilaajavastuutiedot ovat kunnossa ja että pakotteet sekä taloudelliset riskit kartoitetaan ennakkoon. Pakoteseulonta on nyt osa päivitettyä Luotettava Kumppani® -palvelua, ja se auttaa varmistamaan, ettei kriittisen infrastruktuurin urakoissa ole mukana sanktioituja toimijoita, Albäck kertoo.

Luotettava Kumppani® -palvelu

• antaa kattavan kuvan potentiaalisten kumppaneiden taustoista.

• auttaa hallitsemaan myös pitkiä alihankintaketjuja.

• tehostaa prosesseja automatisoimalla tietojen tarkistuksen ja seurannan.

Varmista, että kumppanisi ovat luotettavia – tutustu Luotettava Kumppani® -palveluun:

vastuugroup.fi/fi-fi/palvelut/ luotettava-kumppani

Kuva Johanna Lind Teksti Kati Halonen

Kriisit paljastavat toimitusketjujen heikot

kohdat

Kriittisen infrastruktuurin ja toimitusketjujen on oltava kunnossa, jotta tavaravirrat kulkevat häiriöttä ja huoltovarmuus säilyy. Suomen riippuvuus meriliikenteestä asettaa toimitusketjuille omat haasteensa kriisitilanteissa.

Globaalit häiriöt, kuten koronapandemia, Ukrainan sota ja Suezin kanavan tukkeutuminen ovat osoittaneet, kuinka herkästi kansainväliset toimitusketjut voivat häiriintyä.

− Suomen liikenne- ja viestintäministeriössä on tehty laajaa selvitystyötä logistiikan ja toimitusketjujen turvaamiseksi. Kuljetusfoorumin kokouksissa on nostettu esiin muun muassa satamien kehittäminen, pohjoisen reitin parantaminen ja raideyhteyksien uudistaminen. Ministeriön selvitykset osoittavat, että Suomi panostaa logistiikan turvallisuuteen ja kriisivalmiuteen, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry LOGY:n toiminnanjohtaja Katri Salovuori sanoo.

Räätälöitynä yrityksen tarpeisiin mm.

n Työhyvinvointipäivät n Yksityistunnit n Firmanpiikki n Kunnonhuoltajat-kurssi

n Luennot n Vakiotunti liikuntaan n Kuntotestit n Taidesukellus

Suomen riippuvuus meriliikenteestä on suuri. Siksi vaihtoehtoisia logistisia ratkaisuja, kuten raide- ja lentoliikenteen vahvistamista on pohdittava aktiivisesti. Yritysten ja yhteiskunnan on myös panostettava ennakoivaan riskienhallintaan, huoltovarmuuteen, lähituotantoon ja vältettävä riippuvuutta yhdestä toimittajasta.

Vaihtoehtoja tarvitaan − Yritysten on tärkeää monipuolistaa hankintaketjujaan. Niiden tulisi myös laatia toimitusketjun kriisisuunnitelma ja testata sitä säännöllisesti.

Salovuori muistuttaa, että yhteistyö eri toimijoiden välillä, benchmarking ja keskustelut alan asiantuntijoiden kanssa voivat auttaa yrityksiä luomaan tehok-

kaampia kriisivalmiussuunnitelmia. − Jos esimerkiksi Tanskan salmet suljettaisiin, vaihtoehtoiset kuljetusreitit, kuten Haaparannan kautta kulkeva raideliikenne, lentoreitit sekä kotimaisen tuotannon ja varastoinnin lisääminen nousisivat entistä tärkeämmiksi. Myös kiertotalouden ja paikallisen tuotannon kehittäminen voisi auttaa vähentämään riippuvuutta ulkomaisista toimitusketjuista, Salovuori lisää. Kuljettajapula on Salovuoren mukaan toimitusketjujen sujuvuuden suurimpia pullonkauloja. Siksi meidän on panostettava logistiikka-alan vetovoiman lisäämiseen ja uusien ammattilaisten koulutukseen turvataksemme tulevaisuuden toimitusketjut.

Työntekijät liikkumaan Firmanpiikkiin! – Loistovalinta yrityksille!

Firmanpiikki on Urheiluhallien liikuntaetu, jonka avulla yritykset voivat tarjota työntekijöilleen joustavia ja monipuolisia liikuntapalveluita. Firmanpiikki sopii erityisen hyvin pienille yrityksille. Sopimuksen avaaminen ja ylläpito on maksutonta.

Mihin?

Yritys päättää, mihin seuraavista palveluista etua voi käyttää: uinti, kuntosali, ryhmäliikunta, palloilu ja testipalvelut.

Miten?

Käyttäjät tunnistetaan henkilökortilla ja käynti kirjataan Firmanpiikkiin. Käyttöä ja aktivisuutta voidaan seurata laskun mukana tulevan nimilistan avulla.

Miksi?

Firmanpiikki on helppo ja edullinen tapa tukea työntekijöiden liikuntaa ja hyvinvointia. Yritys maksaa vain käytetyistä liikuntakerroista.

Ota yhteyttä: yrityspalvelut@urheiluhallit.fi, puh. 09 34886470 urheiluhallit.fi/yrityspalvelut

Kuvassa Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry LOGY:n toiminnanjohtaja Katri Salovuori.

KUVA: LOGY RY

Teksti Anni Korhonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Sanna Utrila (kuvassa alla) kuvailee logistiikkayhteistyön sujuneen moitteetta Varovan kanssa.

KUVAT: VAROVA OY, VAHTERUS OY

Takuuvarma toimitusketju on vahva valtti vientiyritykselle

Teollisuuteen täysin hitsattuja levylämmönsiirtimiä valmistavan kalantilaisen Vahteruksen tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientiin. Tarkasti aikataulutettuja toimituksia on ympäri maailmaa, mikä asettaa kovat laatuvaatimukset myös logistiikkakumppanille. Varova on hoitanut tätä pestiä yli 10 vuotta.

Mitä pikemmin, sen parempi.

Siinä asiakastoive, joka on vuosien saatossa tullut perin pohjin tutuksi

Vahterus Oy:n projektikoordinaattori

Sanna Utrilalle

Kalantilainen perheyhtiö valmistaa hitsattuja levylämmönsiirtimiä, joiden asiakaskunta sijaitsee ympäri maailmaa. Lisähaastetta vahvasti vientiorientoituneen yrityksen logistiikkarumbaan tuo se, että jokainen tilaus on räätälöity asiakaskohtaisesti. Samalla myös toimitusten hintahaitari ja fyysinen koko vaihtelee valtavasti.

– Yhtenä päivänä Keski-Eurooppaan lähtee puolen metrin pituinen komponentti kylmälaitteeseen, toisena taas

5x3-metrinen lämmönsiirrinkokonaisuus Pohjois-Amerikkaan. Lähetysten arvo voi sekin vaihdella tuhannesta eurosta miljoonaluokkaan, Utrila selvittää. Projektien asennusaikataulujen muuttuessa kuljetuksilla on usein myös kiire. – Parhaimmillaan tuote on pitänyt toimittaa toisella puolella maailmaa seilaavaan rahtilaivaan. Se vaatii osoitteen osalta jo aika tavalla selvitystyötä, Utrila kertoo.

Vientiä yli 50 maahan Vahteruksen keskeiset asiakkaat löytyvät prosessi- ja kemianteollisuudesta, energiasektorilta sekä teollisen kylmätekniikan puolelta. Käytännössä yhtiön tuotteita tarvitaan siellä, missä vain on tarvetta korkealaatuisille ja kestäville lämmön-

siirrinratkaisuille.

Pian 35-vuotiaaksi varttunut perheyritys on kasvanut vuosien saatossa pienestä pajasta alansa innovatiiviseksi suunnannäyttäjäksi, joka työllistää konsernina noin 600 henkilöä, Suomessa tästä määrästä työskentelee noin 550 henkilöä. Tytäryhtiöt sijaitsevat Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Kiinassa. Tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientimarkkinoille ja yli 50 eri maahan.

– Pääosa viennistä suuntautuu Eurooppaan, viime vuonna Eurooppaan meni 65%, Aasiaan 17% ja Amerikkaan 18%. Välillä tulee kuitenkin tilauksia, joiden maantieteellisestä sijainnista ei ole ensikuulemalta oikein mitään tuntumaa. Kaikki on kuitenkin toimitettu varmasti perille, Utrila naurahtaa.

Varova on logistiikan luottokumppani Kalantilaisyrityksen kuljetusten ja toimitusketjujen hallinta on ulkoistettu jo vuosia sitten alan ammattilaisille, sillä omin voimin sen pyörittäminen olisi nykyvolyymeillä mahdotonta.

Tässä kohtaa toinen perheyritys, yli 75-vuotiaaksi varttunut Varova on noussut yhtiön yhdeksi avainkumppaniksi ja samalla myös viennin kasvun turvaajaksi.

– Yhteistyö alkoi yksittäisillä merikuljetuksilla runsaat 10 vuotta sitten, laajeni siitä lentorahtiin ja on tiivistynyt volyymien kasvaessa saumattomaksi yhteistyöksi. Käytännössä vastaamme koko toimitusketjusta ovelta ovelle, kertoo Varovan asiakkuuspäällikkö Matias Mäkilä Utrilan mukaan Varovan valtit ovat selkeitä.

– Me vaadimme logistiikkakumppanilta luotettavuutta, joustavuutta, kustannustehokkuutta ja proaktiivisuutta. Tärkeintä on se, että asiakas saa lämmönsiirtimet haluamassaan aikataulussa. Ja mikäli matkan varrelle osuu mutkia, Varovassa ne ratkaistaan, olipa asiakas missä päin maailmaa tahansa, hän toteaa.

– Varova pitää meidät aina ajan tasalla, jos jokin menee pieleen, ja sen jälkeen yhdessä pohdimme ratkaisuvaihtoehtoja. Usein riittää, että ilmoitamme vastaanottajalle viiveestä, mutta toisinaan tarvitaan merkittäviä toimenpiteitä, jotta tuote saadaan perille sovitussa aikataulussa. Tilanteet voivat myös eskaloitua matkan varrella, ja tässä Varovan ketteryys ja muutostenhallintakyky ovat meille suuri etu. Varovan vahvuus on myös se, että he tuntevat Vahteruksen toimintatavat, mikä auttaa pulmatilanteiden ratkaisussa, Utrila jatkaa.

Avointa ja luottamuksellista yhteistyötä

Pisteenä i:n päällä on avoin ja luottamuksellinen yhteispeli, jossa asiakkaalle kerrotaan tarjolla olevat vaihtoehdot sekä niiden kustannus- ja aikatauluerot. – Varovassa ymmärretään paitsi meidän, myös meidän asiakkaidemme tarpeet, Utrila lisää.

Kalannista lähti viime vuonna maailmalle 4 200 lämmönsiirrintä sekä mittava määrä levypakkoja Kiinan kokoonpanotehtaalle.

Näillä näkymin kuljetettavaa riittää myös jatkossa, sillä nykyisen noin 114 miljoonan euron liikevaihdon ennustetaan kasvavan tänä vuonna 15–20 prosenttia.

Lue lisää: varova.fi

Teksti Varova Oy

Logistiikan kyky ratkoa ongelmia on huoltovarmuuden kovimmassa ytimessä

Vaikka tällä hetkellä logistiikka ja huolinta sujuvat normaalisti, yritykset ovat ottaneet opiksi viime vuosien turbulenssista. Esimerkiksi välivarastointia ja toimitusketjujen verkostomaisuutta on lisätty.

Globaalit toimitusketjut ovat monimutkaisia ja niiden hallinta vaatii yhä parempaa varautumista ja riskien hajauttamista.

– Verkostomainen yhteistyö ja sen joustavuus ovat avainasemassa häiriötilanteissa, jolloin jokin yhteys saattaa olla kokonaan katki, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton elinkeinopoliittinen asiantuntija Anna Haakana sanoo.

Toimitusketjujen häiriötilanteissa logistiikan yhteiskunnallinen rooli ja joustavuus näkyvät selvästi.

– Yritykset varautuvat geopoliittisten häiriöiden lisäksi kyberhyökkäyksiin ja siihen, että sähköt tai tietoliikenneyhteydet ovat poikki. Alalla kaikille on selvää, että tavarat kuljetetaan perille, olipa tilanne mikä hyvänsä.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Sähköinen

Logistiikka on monialainen ponnistus –Uudet raportointivaateet vaikuttavat koko toimitusketjuun Päästöraportoinnin rinnalle EU:lta tulevat hiilirajamekanismin (CBAM) ja metsäkatoasetuksen (EUDR) raportointivelvoitteet. Nämä tuovat mukanaan paljon muutoksia arjen tekemiseen kaikissa logistiikan ja huolinnan yrityksissä. – Raportointivaateet valuvat koko toimitusketjuun ja vaikuttavat kaikkiin yrityskoosta riippumatta. Haasteita voi aiheuttaa se, että yritykset ovat keskenään eri tasolla digitaalisten ratkaisujen käytössä ja usein tekoälyn käyttö on vasta alussa.

Kun alan yritykset pitävät huolen kestävistä ja sujuvista kuljetusyhteyksistä eli omasta kilpailukyvystään, ne tukevat myös asiakkaidensa kilpailukykyä.

tullaus sujuvoittaa

Kuvassa Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton elinkeinopoliittinen asiantuntija Anna Haakana.

– Parhaimmillaan koko toimitusketju on optimoitu, jolloin ennakointi, varautuminen ja jatkuvuuden turvaaminen ovat hyvällä tasolla kaikilla kumppaneilla.

Tulevaisuudessa logistiikkayritysten kilpailukyvyn perusta syntyy alakohtaisen erikoisosaamisen lisäksi eri toimialojen välisten riippuvuuksien yhä laaja-alaisemmasta ymmärtämisestä.

– Vastuullisuusraportoinnin (ESG) lisäksi osaamista tarvitaan muun muassa kyberturvallisuudesta, tekoälystä, robotiikasta ja kansainvälistymisen johtamisesta. Ala tarjoaakin monipuolisia tehtäviä hyvin erilaisista koulutuksista tuleville ihmisille. Logistiikka on kiinnostava maailma, kasvumahdollisuuksia eri rooleissa riittää varmasti, Haakana hymyilee.

rajat ylittävää kaupankäyntiä

Logistiikka-alan toimijoiden on syytä valmistautua keskitetyn tulliselvityksen käyttöönottoon keväällä 2025.

Kati Halonen

Jatkossa yritykset voivat tehdä tulliselvitykset kotimaansa tulliin, vaikka tavarat esitettäisiin toisen EU-maan tullitoimipaikassa. Tämä luo liiketoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Samalla kuitenkin myös raportointivelvoitteet kiristyvät, ja esimerkiksi hiilirajamekanismi (CBAM) tulee korostamaan tarkan ja automatisoidun datanhallinnan tarvetta. – Suomalaisille yrityksille avautuu mahdollisuus laajentaa tullauspalvelujaan kattamaan koko EU:n alueen. Tullauksen muutokset tarjoavat tilaisuuden päivittää toimintamalleja ja ottaa käyttöön uusia teknologioita. Tämä kuitenkin edellyttää panostuksia niin osaamisen kehittämiseen kuin oikeiden työkalujen hankintaan, painottaa CGI:n tulliasioinnin kehityksen asiantuntija Risto Järvinen Ilman automatisoitua järjestelmää tullausprosessin kesto riippuu tavararivien määrästä: yksinkertainen tullaus vie helposti kymmenen minuuttia, kun taas laajemmissa toimituksissa aikaa kuluu tunteja.

– Tullauksen automatisoinnilla prosessiin kuluva aika voidaan eliminoida lähes kokonaan. Suurin hyöty saadaan, kun tullaustiedot voidaan siirtää suoraan yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä. Tekoäly auttaa optimoimaan prosessia entisestään, kertoo Järvinen.

Ilman automatisoitua järjestelmää tullausprosessin kesto riippuu tavararivien määrästä. Kuvissa (vas.) CGI:n Tulliasioinnin kehityksen asiantuntija Risto Järvinen ja (oik.) CGI:n johtaja Petri Kuusela.

Skaalautuva tullausratkaisu yrityksesi tarpeisiin

Toimittajan luotettavuus ja järjestelmän kyky vastata muuttuviin sääntelyvaatimuksiin ovat ratkaisevia valintakriteerejä. – CGI Tullausratkaisu on SaaS-pohjainen, ja sen hinnoittelu ja toiminallisuus mukautuvat yrityksen liiketoiminnan kasvuun tai supistumiseen. Se ei myöskään vaadi yritykseltä omaa IT-infraa tai -tukea, johtaja Petri Kuusela toteaa. – Eräs asiakkaamme kehui tullausjärjestelmäämme lähes näkymättömäksi. Käytännössä järjestelmä on välttämätön taustaprosessi. Kun se toimii automaattisesti ja huomaamattomasti, asiakkaan ei tarvitse kiinnittää siihen huomiota, muistuttaa Järvinen.

CGI:n kotimainen tullausratkaisu yhdistää tekoälyn ja automaation. Sen keskeisiä ominaisuuksia ovat

• suomalainen tukipalvelu

• laajennettavuus ja integroitavuus

• transaktiopohjainen hinnoittelu

CGI Tullausratkaisu automatisoi yrityksen tullaus- ja ilmoitusprosessit yhtenäiseksi kokonaisuudeksi: cgi.com/fi/tullausratkaisu

Teksti Anna Kuronen

Teksti

Kaupallisessa yhteistyössä:

Pohjois-Suomen satamat ovat strateginen osa logistista riskienhallintaa

Viimeaikaiset häiriöt Suomenlahdella ovat osoittaneet, ettei logistiikkaa voida keskittää vain Etelä-Suomen satamiin.

– Me tarvitsemme satamia ympäri Suomen, jotta emme ole liian riippuvaisia yksittäisistä kuljetusväylistä. Pohjois-Suomen teollisuuden kannalta on kriittistä, että alueella on toimivia satamia, jotka mahdollistavat tehokkaat ja kustannustehokkaat merikuljetukset, Raahen Satama Oy:n toimitusjohtaja Seppo Vehkaoja muistuttaa.

– NATO-jäsenyys lisää satamien strategista merkitystä, sillä mahdolliset joukkojen ja kaluston siirrot PohjoisSuomeen voivat tapahtua satamien kautta, jatkaa Raahen kaupungin tekninen johtaja Jarkko Vimpari. Raahen satama vahvistaa sekä PohjoisSuomen huoltovarmuutta että teollisuutta Raahen satama varautuu tulevaisuuteen panostamalla kasvuun, vihreään siirtymään ja logistiseen vakauteen.

– Raahe on ollut jo satoja vuosia merenkäyntikaupunki. Sataman kehittäminen on ratkaisevaa paitsi alueellisen huoltovarmuuden ja hyvinvoinnin kannalta, se on myös valtakunnallisesti merkittävä hanke. Raahessa on kolme isoa ässää: SSAB, satama ja sairaala – ja meidän on pidettävä kiinni niistä kaikista. SSAB ja satama ovat elinvoiman kulmakiviä tulevaisuudessakin, toteaa Vimpari. – Yli 40 prosenttia Suomeen rakennetusta maatuulivoimasta on tuotu Raahen

Raahen Satamalla on merkittävä rooli Pohjois- ja koko Suomen logistiikalle. Kuvissa Seppo Vehkaohja (vas.) ja Jarkko Vimpari.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Turku–Tukholma on Suomelle elintärkeä merireitti

Ilman toimivaa satamaverkostoa Suomi olisi haavoittuva.

– Merikuljetusten kriittisyyttä huoltovarmuudelle kuvaa hyvin se, että Turun ja Tukholman välinen laivayhteys säilyi koko koronapandemian ajan, vaikka vähimmillään laivassa oli viisi matkustajaa. Elintarvikkeet, lääkkeet ja muu rahti kulkivat keskeytyksettä. Turku on keskeinen satama Tukholma-yhteytensä takia, toteaa Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Erik Söderholm

Turun satama on kappaletavaraliikenteen solmukohta. Merkittävä osa Suomen verkkokauppatilauksista kulkee Ruotsin varastoista Turkuun, josta rekat jatkavat suoraan jakelukeskuksiin ja paketit edelleen kuluttajille. Matkustajaliikenteen ohella Turusta liikennöi rahtilaivoja LänsiEurooppaan ja Norjan pieniin satamiin.

Vihreä logistiikka kantaa kuluttajille saakka Turku–Tukholma-reitin tavoitteena on olla fossiilivapaa vuoteen 2035 mennessä, ja molemmissa kaupungeissa kehitetään aktiivisesti ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Turussa kaikki sataman ajoneuvot ovat jo sähköisiä ja ruoppausmassat läjitetään maalle. Viking Line puolestaan hyödyntää LNG:tä ja testaa biokaasua, jota valmistetaan sen omista elintarvikejätteistä.

– Hyvä esimerkki vihreästä kuljetusketjusta on Felix-ketsuppi, joka matkaa Ruotsista Turun kautta Suomen kauppoihin. Orkla maksaa kuljetusliikkeelle puhtaan biopolttoaineen käytöstä, ja Viking Line käyttää puhdasta polttoainetta rahtimäärän suhteessa, Söderholm kertoo. – Satamamaksumme ovat ympäristöperustaisia. Näin tuemme aluksia, jotka investoivat puhtaampaan teknologiaan. Vihreä siirtymä ei ole vain tekninen vaan myös mentaalinen kysymys, joka vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista, jatkaa Turun Satama Oy:n tekninen johtaja Markku Alahäme

Kappaletavaraliikenteessä nopeus on valttia. Turun satama

• on läpäisykyvyltään erittäin hyvä, se palvelee keskeytyksettä vuoden jokaisena päivänä.

• tarjoaa laajat varastointimahdollisuudet, Turun Vapaavarasto mahdollistaa myös välivarastoinnin.

• on jäätön satama.

Suomen vanhin satama ja Ruotsin liikenteen asiantuntija on toiminut jo vuodesta 1154. Lue lisää: portofturku.fi

sataman kautta. Meillä on tilaa suurille projekteille ja sujuvalle liikenteelle ilman ruuhkia. Satamaliikenne ei häiritse muuta liikennettä yhtä paljon kuin suurissa kaupungeissa, Vehkaoja kertoo. Merituulivoiman rakentaminen edellyttää toimivaa satamainfrastruktuuria. Raahen satama voi toimia HUB-satamana ja muodostaa Porin kanssa satamaparin, joka toimii tukikohtana Pohjanlahden merituulivoiman rakentamiselle.

Raahen satama

• on elintärkeä PohjoisSuomen tavaraliikenteelle.

• tarjoaa puhdasta sähköä ja tilaa kasvaa myös raskaalle teollisuudelle.

• tukee vihreää siirtymää uusilla energiantuotantoratkaisuilla.

Tutustu Suomen kolmanneksi suurimpaan yleissatamaan: raahensatama.fi ja sitkeään Raahen kaupunkiin: raahe.fi

Erik Söderholm.

Suomen vanhin satama, Turun satama, palvelee keskeytyksettä vuoden

jokaisena päivänä. Kuvassa Turun Satama Oy:n Markku Alahäme (takana) ja

Teksti Kati Halonen

Satamat ovat uuden edessä

Regulaation vauhdittama siirtyminen puhtaaseen energiaan, uusiin polttoaineisiin ja energiatehokkuuteen tuo satamille sekä haasteita että mahdollisuuksia.

Satamat eivät ole enää vain liikenteen solmukohtia vaan keskeisiä toimijoita globaalissa siirtymässä kohti kestävämpää ja päästöttömämpää tulevaisuutta.

– Satamien tulevaisuus on paljon muutakin kuin meriliikennettä. Vanha ajatus satamista meri- ja maaliikenteen solmukohtana ja porttina maailmalle on muuttumassa uudenlaiseksi rooliksi energiatoimijana. Satamat tukevat teollisuuden uudistumista ja vihreää siirtymää, joka pohjaa puhtaan, päästöttömän energian saatavuuteen ja tuovat toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, toteaa Suomen Satamat ry:n toimitusjohtaja Piia Karjalainen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Varustamojen investoinnit puhtaisiin polttoaineisiin, kuten vetyyn, ammoniakkiin ja metanoliin, edellyttävät satamilta kykyä tarjota näitä polttoaineita. Valmistautuminen Fit for 55 -paketin vaatimuksiin muuttaa satamat moninaisten polttoaineiden jakeluasemiksi niin maa- kuin meriliikenteelle. Maasähkö puolestaan vähentää alusten päästöjä niiden ollessa satamassa. Avainasemassa ovat ennakkoluuloton suhtautuminen vihreän siirtymän mahdollisuuksiin, tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä ja pitkän aikavälin strateginen suunnittelu. Samalla on kasvatettava Suomen ja koko EU:n resilienssiä ja varauduttava sekä Itämeren että globaalin merenkulun häiriötilanteisiin.

Satamat ovat vähähiilistämisen mahdollistajia Suomen yhteistyöhaluinen toimintakulttuuri auttaa edistämään merenkulun digitalisaatiota, jossa avoin tiedon jakaminen on oleellista. Digitalisaatio tuo myös työkaluja vähähiilisyyden edistämiseen, kuten tarkkoja mittaus- ja seurantamenetelmiä, jotka ovat olennaisia ympäristövaikutusten minimoinnissa. – Myös satamien oma energiatehokkuus ja päästöt nousevat tarkempaan seurantaan osana arvoketjua. Toiminnan päästöjä vähennetään systemaattisesti ja sähköiset työkoneet yleistyvät. Lisäksi ympäristöystävällisten polttoaineiden tarjonta satamissa sekä kasvaa että monipuolistuu, Karjalainen vahvistaa.

Satamien oma energiatehokkuus ja päästöt nousevat tarkempaan seurantaan osana arvoketjua.

Piia Karjalainen toimitusjohtaja Suomen Satamat ry

Satama on viennin ja tuonnin kivijalka

Satamat ovat strategisia toimijoita, jotka vaikuttavat logistiikan tehokkuuteen, huoltovarmuuteen sekä Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn. Ne ovat myös keskeisessä roolissa logistiikan vihreässä siirtymässä. Hiilineutraali satama mahdollistaa vähäpäästöisemmät kuljetukset ja tukee koko toimitusketjua ympäristövaikutustensa pienentämisessä.

– Hangon Satama on yksi Suomen ensimmäisistä hiilineutraaleista satamista. Heinäkuussa 2024 sammutettiin viimeinen öljykattila, ja sataman varsinainen liiketoiminta on hiilineutraalia. Hanko–Hyvinkää-radan sähköistys parantaa rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Kun dieselveturit korvataan sähkövetureilla, pienentää se merkittävästi kuljetusten hiilijalanjälkeä. Tämä on äärimmäisen tärkeää paitsi ympäristön myös sataman pitkän aikavälin kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta, toteaa Hangon Satama Oy:n toimitusjohtaja Anders Ahlvik

Hangon Satama yhdistää Suomen ja Euroopan markkinat Suomen eteläisin satama Hanko sijaitsee Turun, Tampereen ja pääkaupunkiseudun muodostaman kolmion keskellä ja se on kansainvälisten merikuljetusten keskeinen solmukohta. Hangon Satamalla on merkittävä rooli elintarvikkeiden, lääkkeiden ja muiden kriittisten tuotteiden tuonnissa sekä metsä- ja teknologiateollisuuden tuotteiden viennissä Euroopan markkinoille.

– Linjaliikenteen elinehto on, että

tavaraa kulkee molempiin suuntiin. Hangossa vienti ja tuonti ovat tasapainossa, Ahlvik kertoo.

Vuoden 2024 alku oli satamille poikkeuksellisen haastava, kun poliittiset lakot pysäyttivät tavaraliikenteen yli neljäksi viikoksi. Liikenteen palautuminen normaaliksi vei pitkään. Syksyä kohti volyymit Hangossa kasvoivat, ja vuosi päättyi odotettua parempiin lukuihin. Alkuvuodesta 2025 erityisesti paperin ja kartongin vienti on ollut merkittävässä kasvussa.

Hangon Satama tarjoaa

• joustavaa ja tehokasta asiointia satama-alueella vuorokauden ympäri.

• vahvaa panostusta ympäristöasioihin.

• tehokasta logistiikkaa.

Lue lisää johtavasta linjaliikenteen satamasta: portofhanko.fi

Hangon Satamalla on merkittävä rooli Suomen ja Euroopan markkinoille, Anders Ahlvik (kuvassa) korostaa.

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kuvissa Länsisataman laivaliikenteen terminaalialue Helsingissä.

Suomen satamat – elintärkeitä

Satamien tehokkuus ja turvallisuus eivät perustu vain teknologisiin ratkaisuihin vaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jossa kaikki osat toimivat saumattomasti yhteen.

Satamat ovat Suomen ulkomaankaupan elinehto ja huoltovarmuuden tukipilareita. Yli 95 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee meriteitse, mikä tekee satamista elintärkeän osan kriittistä infrastruktuuria. Ne mahdollistavat välttämättömien tuotteiden – elintarvikkeiden, lääkkeiden ja teollisuuden raaka-aineiden – jatkuvan saatavuuden. – Satamat ovat kuin keuhkot, jotka pitävät talouden hengissä, ja logistiik-

kaverkosto toimii verisuonistona, joka kuljettaa elintärkeät resurssit perille, Etelä-Suomen Satamapalvelu Oy:n toimitusjohtaja Miika Mandell kuvailee. Satamat eivät ole vain logistisia solmukohtia, vaan myös alttiita monenlaisille uhkille, kuten kriittinen infrastruktuuri laajemminkin. Kyberhyökkäykset, fyysiset sabotaasit ja pandemiat voivat Mandellin mukaan vaarantaa satamien toimintakyvyn ja häiritä koko yhteiskunnan huoltovarmuutta.

– Siksi satamien turvallisuus perustuu kattaviin strategioihin ja jatkuvuussuunnitelmiin, jotka vahvistavat sekä fyysistä turvallisuutta että kyberturvallisuutta ja varmistavat, että elintärkeät tavaravirrat kulkevat häiriöttä kaikissa olosuhteissa.

Toiminnan perustana hiljaisen tiedon ja teknologian liitto

Siinä missä satamat on aiemmin nähty verkkaisina ja hämyisinä lastaus- ja purkupaikkoina, Mandell toteaa niiden nykyään kehittyneen monipuolisiksi logistiikka- ja palvelukeskuksiksi, jotka tarjoavat laajan kattauksen toisiinsa kytkettyjä lisäarvopalveluita.

– Alusten nykyinen kapasiteetti ja toimintojen tehokkuus, kuten kääntöajat satamissa, ovat ihmisten ja tavaratonnien liikuttelussa aivan omaa luokkaansa. Itse puhuisin satamista tänä päivänä solmukohdan sijaan silmukkapisteinä. Globalisaation myötä satamien merkitys kansainvälisen kaupan silmukkapisteinä on korostunut ja korostuu tulevaisuudessa entisestään.

– Digitalisaatio ja automatisaatio ovat tehostaneet satamien toimintaa merkittävästi ja tehostavat sitä tulevina vuosina edelleen kiihtyvää vauhtia, Mandell sanoo.

Vaikka digitalisaatio vaikuttaa koko merilogistiikkasektoriin, Mandell ei kuitenkaan halua rajata lastinkäsittelyn nopeutumista vain autonomisiin laitteisiin tai reaaliaikaista seurantaa ja tehokkaampaa tiedonhallintaa ainoastaan digitaalisten järjestelmien ansioksi. – Suurin potentiaali piilee teknologian ja hiljaisen tiedon yhdistämisessä ja hyödyntämisessä. Toimialalla on paljon mahdollisuuksia, mutta on muistettava, että toimintavarmuus tulee säilyttää kaikissa olosuhteissa.

Toiminta ei voi lamautua esimerkiksi sähkönjakeluhäiriöön.

– Teknologiat parantavat turvallisuutta muun muassa vähentämällä inhimillisten virheiden mahdollisuutta, mutta inhimillistä toimintaa tarvitaan, jotta kokonaisturvallisuus säilyy, Mandell painottaa.

Satamien toiminnan tehokkuus ja turvallisuus riippuvat monista tekijöistä, mutta nimenomaan juuri palveluista, jotka yhdistävät hiljaisen tiedon ja teknologian, on Mandellin mukaan tullut toimialan uusi valtti.

– Kun palvelukokonaisuus suunnitellaan huolellisesti huomioiden kestävyys, tehokkuus ja joustavuuden arvot sekä asiakastarpeet, saadaan aikaiseksi ratkaisuja, jotka toimivat luotettavasti kaikissa olosuhteissa.

Etelä-Suomen Satamapalvelu Oy tarjoaa kattavia, luotettavia ja vastuullisesti tuotettuja satamapalveluita. Tarkkaan asiakasymmärrykseen pohjautuvaa palveluportfoliota laajennetaan jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Ota meihin yhteyttä, kun etsit kumppania, joka varmistaa sujuvan ja häiriöttömän toiminnan!

Lue lisää: sfportservice.fi

Teksti Anni Korhonen

Miika Mandell toimitusjohtaja Etelä-Suomen Satamapalvelu Oy

Karhumäentie 12, 01530 Vantaa puh. (09) 8700 870, www.ilmailumuseo.

Boeing 737-8 MAX simulaattori

Istu kapteenin istuimelle ja lennä itse Boeing 737-8 MAXsuihkumatkustajakonetta!

Elämyslentoja Boeing 737simulaattorissa lennetään arkisin ja lauantaisin museon aukioloaikoina.

Uutuuden lisäksi tarjolla on Airbus A320-suikumatkustajakone.

Jatkosodan taivaalle pääset Messerschmitt Bf 109 G:n ohjaimissa.

Näiden lisäksi

Diamond DA42 FNPT II tason koulutuslentosimulaattori on yhteistyössä Aeropole Oyn kanssa lennettävissä museon aulan yhteydessä

Muistahan myös upeat kokoustilat

Varaa oma lentosi: simulaattorit@ilmailumuseo. tai 044 754 2930

Hanki nyt kompostoiva ja hajuton puucee mökille.

Paketti sisältää:

ecoteco XL puucee ecoteco kompostoiva kuivakäymälä 200 l säiliöllä 200 l vaihtosäiliö jatkokompostointiin kolme säkkiä Aurinko huussikuiviketta kaupan päälle!