Elintarvike 3/2024

Lue lisää: businessopas.fi

ELINTARVIKE

Lue myös nämä:

Viljelykierron avulla lisätään peltomaahan orgaanista ainesta, ravinteita ja monimuotoisuutta.

sivu 3

Eläinten hyvinvointi on olennainen osa ruoantuotannon vastuullisuutta.

sivu 4

Muovi on kiistelty materiaali, jonka käyttöaste nousee jatkuvasti, vaikka siitä halutaan päästä eroon.

sivu 10

Elintarviketeollisuusliitto ry:

Miltä maistuu elintarviketeollisuuden kestävä tulevaisuus?

Miltä maistuu elintarviketeollisuuden kestävä tulevaisuus?

Ilmastonmuutos ja sen myötä lisääntyneet sään ääri-ilmiöt sekä kuluttajien kasvava kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan haastavat ruoka-alaa jatkuvasti innovoimaan, uudistumaan ja kehittämään toimintaansa.

Suomalainen elintarviketeollisuus on työskennellyt pitkäjänteisesti vastuullisuuden ja kestävän kehityksen kysymysten parissa. Alalta löytyy lukuisia esimerkkejä yrityksistä, jotka jatkuvasti kehittävät omaa vastuullisuuttaan ja tarkastelevat sitä laajasti niin taloudellisen, sosiaalisen kuin ympäristövastuunkin näkökulmasta.

Vastuullisuuden on pitkään ajateltu perustuvan vapaaehtoisuuteen ja yritysten tahtoon tehdä asioita paremmin. Viime vuosina kestävyyteen liittyvä sääntely on kuitenkin lisääntynyt EU-tasolla merkittävästi, ja tulevaisuudessa kaikkien tulee ylittää lainsäädännön asettamat vähimmäisvaatimukset.

Kestävyyskysymyksillä kilpailijoista erottautuminen ja vastuullisuuden kaupallistaminen on tulevaisuudessa entistä haastavampaa. Samaan aikaan siirtymi-

Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä (100 000 kpl) 20.3.2024

nen kohti kestävää ruokajärjestelmää on välttämättömyys, jonka eteen on tehtävä yhteistyötä läpi arvoketjun ja yli valtioiden rajojen.

Suomalainen elintarviketeollisuus on jo nyt monilla kestävyysmittareilla tarkasteltuna Euroopan kärkiluokkaa, sillä pohjoinen ruoantuotanto perustuu puhtaaseen kasvuympäristöön ja resurssien optimaaliseen hyödyntämiseen.

Ilmaston muuttuessa Suomella on tulevaisuudessa mahdollisuus toimia kokoaan suurempana ruokaturvan tuottajana ja tarjota ratkaisuja globaaleihin kestävyyshaasteisiin. Laaja-alaisesti eläin- ja kasvituotannon mahdollisuuksia hyödyntävä suomalainen ruokaekosysteemi perustuu monipuoliseen kiertotalousratkaisujen hyödyntämiseen.

Kun ihmisen ravinnoksi kelpaamattomat tuotannon sivuvirrat ja niiden sisältämät ravinteet hyödynnetään eläinten rehuna, muiden tuotteiden raaka-aineena, lannoitteina tai energiana, säästetään neitseellisten luonnonvarojen

Suomalainen

elintarviketeollisuus on jo nyt monilla kestävyysmittareilla tarkasteltuna Euroopan kärkiluokkaa.

kulutusta.

Kestävän ruoantuotannon kehityksen kulmakivenä on pitkään ollut eri tieteenalojen ja teknologioiden ennakkoluuloton yhdistäminen sekä yhteistyö yli toimialarajojen. Tämä osoittaa, miten yritysten omaehtoiselle vastuullisuustyön kehittämiselle on edelleen jätettävä tilaa myös tulevaisuudessa.

Artikkelin on kirjoittanut Elintarviketeollisuusliitto ry:n vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón.

Tekijät: Suvi Jeskanen (044 214 8018, suvi.jeskanen@mediaplanet.com), Oona Elo, Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Getty Images @mediaplanetfi

facebook.com/businessopas

Kierrätäthän tämän lehden

Satumaija

Kaupallisessa yhteistyössä:

KUVA: SUOMEN NESTLÉ OY

Nestlé on sitoutunut nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä, ja tavoitteiden saavuttamiseksi uudistavan viljelyn edistäminen alkutuotannossa on keskeistä.

KUVA: JOHANNA LIND

Kuvassa Suomen Nestlé Oy:n viestintäpäällikkö Nina Hannola.

Viljelykierron avulla

lisätään peltomaahan orgaanista ainesta, ravinteita ja monimuotoisuutta.

Tämä tuo satovarmuutta seuraavalle satokasville ja voi vähentää lannoituksen tarvetta.

maata pyritään muokkaamaan ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä. Lisäksi voidaan lisätä pellon kasvipeitteisyyttä, jolloin perunasadon korjaamisen jälkeen maahan kylvetään esimerkiksi rukiinsiemeniä. Tällöin varmistetaan se, että ravinteet päätyvät kasvien käyttöön eivätkä huuhtoudu vesistöihin, Hannola lisää.

Santalahden mukaan uudistavalle viljelylle ei ole vielä olemassa sertifikaattia, kuten esimerkiksi luomuviljelylle. BSAG on ollut mukana luomassa Nestlélle uudistavan viljelyn kriteereitä, joiden pohjalta Nestlé määrittää viljelijöidensä tason uudistavan viljelyn polulla.

Nykyinen ruoantuotanto kestämätöntä

Santalahden mukaan uudistava viljely on jo kasvava ilmiö ruokaketjussa – sillä saadaan sidottua maaperään hiiltä, mutta myös vähennettyä mereen päätyviä ravinnevalumia. Se on elintärkeää paitsi Itämeren, myös ilmastonmuutoksen kannalta.

– Nykyinen ruuantuotantotapamme ei ole kestävällä pohjalla. Maaperän heikko kasvukunto vähentää satovarmuutta ja uhkaa huoltovarmuutta.

Nestlé edistää kestävämpää ruoantuotantotapaa uudistavan viljelyn avulla

Monelle uudistava viljely on vielä tuntematon konsepti, mutta Nestlén viestintäpäällikkö Nina Hannola toivoo kestävämpien viljelymenetelmien olevan kymmenen vuoden päästä enemmän sääntö kuin poikkeus.

Syksyllä 2024 kauppoihin saapuu Nestlén PILTTI-lastenruokia, joiden kotimaiset raakaaineet on tuotettu uudistavan viljelyn menetelmillä. Perunan, porkkanan, palsternakan ja sipulin viljely kestävämmällä tavalla on kuitenkin vasta alkusoittoa, sillä yritys pyrkii edistämään uudistavaa viljelyä kaikkien pääraaka-aineidensa osalta. Nestlé on sitoutunut nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä, ja tavoitteiden saavuttamiseksi uudistavan viljelyn edistäminen alkutuotannossa on keskeistä. – Voimme tehdä päästövähennyksiä logistiikassamme, tai tehdä omiin päästöihimme vaikuttavia toimia tehtaissamme, mutta ruoantuotannon

suurimmat päästöt tulevat silti aina alkutuotannosta – raaka-aineesta riippumatta. Nettonollapäästötavoite voidaan saavuttaa vain kestävimmillä ratkaisuilla maataloudessa, Hannola kertoo. – Nestlén raaka-ainetuottajien tukena on Baltic Sea Action Group eli BSAG, joka tarjoaa koulutusta, materiaalia ja verkoston viljelijöille ja yrityksille uudistavan viljelyn edistämiseksi ruokaketjussa.

Mitä uudistava viljely tarkoittaa?

BSAG:n mukaan uudistavalla viljelyllä pyritään siihen, että ruoantuotannon yhteydessä parannetaan kokonaisvaltaisesti maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja maatalousekosysteemin tilaa. Se,

millä konkreettisilla keinoilla uudistavaa viljelyä toteutetaan, riippuu tuotantosuunnasta ja kasvilajista– esimerkiksi kahvipavun ja perunan viljelytavat ja -olosuhteet ovat hyvin erilaisia. – Yksi hyvä esimerkki konkreettisista toimista on monipuolinen viljelykierto, jolloin peltolohkojen annetaan välillä levätä esimerkiksi kylvämällä niille viljan sijaan monivuotista nurmea. Viljelykierron avulla lisätään peltomaahan orgaanista ainesta, ravinteita ja monimuotoisuutta. Tämä tuo satovarmuutta seuraavalle satokasville ja voi vähentää lannoituksen tarvetta, BSAG:n erityisasiantuntija Tanya Santalahti kertoo.

– Ja jos ajatellaan vaikkapa perunanviljelyä, niin uudistavassa viljelyssä

Hannolan mukaan vallitsevan viljelytavan ongelmiin on alettu heräämään ympäri maailmaa – myös Suomessa. Hän antaakin tunnustusta Nestlén sopimusviljelijöille, joiden motivaatio ja ymmärrys kestävämmän ruoantuotannon menetelmistä on erittäin korkealla.

– Viljelijöillämme on äärimmäisen kova tietotaito ja halu muuttaa asioita. He ymmärtävät, mikä vastuu maataloudella on ilmastonmuutoksesta ja ruuantuotannosta. Kaikki lähtee heistä: jos heillä ei olisi motivaatiota tähän, olisimme pulassa.

Nestlé edistää uudistavaa viljelyä kaikkialla maailmassa, ja tavoitteena onkin, että vuoteen 2030 mennessä 50 % yrityksen tuotteissa käytettävistä pääraakaaineista olisi uudistavalla viljelyllä tuotettuja. Sekä Hannola että Santalahti toivovat, että kymmenen vuoden päästä uudistava viljely olisi uusi normi.

– Ilmastonmuutos uhkaa jo nyt monien raaka-aineiden viljelyä, eikä ole kyse ainoastaan siitä, että esimerkiksi kahvinviljely on vaarassa loppua. Jos emme tee mitään, ylipäätään koko ruoantuotannon tulevaisuus on uhattuna. Tällä planeetalla ei yksinkertaisesti ole edellytyksiä ruokkia kaikkia sen ihmisiä, mikäli toimintatapamme eivät muutu, Hannola päättää.

Text Suomen Nestlé Oy

Kaupallisessa yhteistyössä:

Hyvinvoiva lehmä saa elää lajityypillistä elämää.

Eläinten hyvinvoinnin edistäminen on oleellinen osa kestävää kehitystä

Tuotantoeläinten hyvinvointi ja kotimaisuus ovat suomalaisten keskeisiä kiinnostuksen kohteita.

Teksti Kati Halonen

Eläinten hyvinvointi on olennainen osa ruoantuotannon vastuullisuutta. Sen sijaan, että keskityttäisiin vain yksittäisiin tekijöihin, kuten tuotokseen tai terveyteen, on olennaista huomioida eläinten hyvinvointi kokonaisvaltaisesti. Tärkeää on huomioida lehmien käyttäytymistä ja tarjota niille esimerkiksi mahdollisuus liikkua vapaasti ja nauttia ulkoilusta myös talvisin.

ELVI-merkki auttaa tiloja kehittymään Suomen ensimmäinen riippumaton tuotantoeläinten hyvinvointimerkki ELVI tarjoaa ihmisille mahdollisuuden huomioida eläinten hyvinvointi ostaessaan elintarvikkeita, tällä hetkellä maitotuotteita. ELVI-tiloilla lehmien hyvinvointia seuraa vuosittain riippumaton auditoija tiukoin kriteerein ja sillä on vahva tieteellinen tausta.

– ELVI-merkin avulla tuottajat voivat kertoa tekemästään työstä luotettavasti niille, jotka haluavat valita eettisemmin. Oli erittäin tärkeää saada WelfareQuality-auditointi ELVI-merkin taustalle. Sillä mitä voidaan mitata, sitä voidaan parantaa. Vuosittaisissa auditoinneissa eli tarkastuskäynneissä arvioidaan paitsi lehmän elinympäristöä, ruokintaa ja terveyttä myös eläimen käyttäytymistä ja olemusta. Tulosten perusteella voidaan antaa suosituksia, jotka tosiasiallisesti parantavat eläinten hyvinvointia. Näin tilat voivat kehittyä yksilöllisesti ja ratkaisukeskeisesti, kertoo operatiivinen johtaja Essi Wallenius FinWelfare Oy:stä, joka vastaa ELVI-merkin ylläpidosta. Tiettyjen edistyksellisten meijereiden maidontuottajia on auditoitu Suomessa WelfareQuality-järjestelmää käyttäen jo vuosia. ELVI-merkin saadakseen tilan tulee merkin omien vaatimusten lisäksi

KUVAT: ARLA OY

Saara Azbel vastuullisuusjohtaja Arla Oy

Essi Wallenius operatiivinen johtaja FinWelfare Oy

KUVA: MIKKO TIKKANEN

KUVA: ARLA OY

On tuottajan ja eläinten etu, että lehmät ovat terveitä, voivat hyvin ja saavat elää hyvää lehmän elämää.

saavuttaa WelfareQuality-auditoinnin neliportaisen arviointijärjestelmän ylin tai toiseksi ylin taso.

Tunnistat hyvinvoivan lehmän maidon ELVI-merkistä

– On tuottajan ja eläinten etu, että lehmät

ovat terveitä, voivat hyvin ja saavat elää hyvää lehmän elämää, kertoo Arla Oy:n vastuullisuusjohtaja Saara Azbel. Arlalla on Suomessa lähes 400 tuottajaa, ja lähes kaikki sen myymät tuotteet valmistetaan kotimaisesta maidosta. Kaikki maitoa tuottavat tilat noudattavat Arla Suomi -yhteistyöryhmän linjaamaa maidontuotannon laatuohjelmaa.

– ELVI-merkin vaatimukset ovat kunnianhimoisemmat kuin lainsäädännön tai laatuohjelmamme asettamat kriteerit. Lisäksi tilojen on sitouduttava vuosittaisiin kattaviin tarkastuskäynteihin. Otimme ELVI-merkin käyttöön vuonna 2023 ensimmäisten joukossa. Merkin riippumattomuus on keskeistä kuluttajien luottamuksen kasvattamisessa, Azbel toteaa.

Koko Arlan tuotantoketjussa laitumelta kuluttajan pöytään huomioidaan vastuullisuus, ELVI-merkki on vain osa siitä.

Kaikki vastuullisuusteot tukevat toisiaan, mutta maitotiloilla tehtävät toimenpiteet ovat avainasemassa luonnon ja eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Maidon hinnoittelussa käytetty kestävän kehityksen kannustin palkitsee tuottajat, jotka tehokkaasti vähentävät ilmastovaikutuksia sekä suojelevat luontoa ja sen monimuotoisuutta, tarjoamalla heille paremman korvauksen maidostaan.

– Kaikilla maitotuotteita nauttivilla niin kodeissa kuin ravintoloissakin on merkittävä vaikutus siihen, millaista maitoa ja lihaa meillä tuotetaan nyt ja tulevaisuudessa. On tärkeää pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä tuotteen etiketissä sanotaan ja kuinka yritykset todistavat vastuullisuusväitteensä. Meistä jokainen vaikuttaa kulutusvalinnoillaan, summaa Wallenius.

Suomen ensimmäinen riippumaton tuotantoeläinten hyvinvointimerkki!

• ELVI-merkki kertoo kuluttajalle, että tuote ja toimija täyttävät eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia mittaavat tiukat vaatimukset.

• ELVI-merkkiä valvoo FinWelfare Oy, jonka hallitus koostuu eläinten hyvinvointitieteen huippuasiantuntijoista.

• ELVI-tilojen eläinten kokonaisvaltainen hyvinvointi todennetaan säännöllisesti auditoinnilla käyttäen kansainvälistä, tieteelliseen tutkimukseen ja näyttöön perustuvaa WelfareQualityjärjestelmää.

Lue lisää ELVI-merkin kriteereistä elvimerkki.fi sekä Arlan vastuullisuustyöstä arla.fi/vastuullisuus

Hamppuproteiini

löytämässä tiensä kuluttajan lautaselle

Kasviproteiinien palettia täydentävää hamppuproteiinia tapaa kaupoissa paitsi ravintolisätuotteina, yhä useammin myös helppokäyttöisinä lopputuotteina. Kuluttajat mieltävät hamppuproteiinin mielenkiintoiseksi, terveyttä edistäväksi, kotimaiseksi ja vastuulliseksi valinnaksi.

Kasvisruoan osuuden lisääminen, erikoisruokavalioiden noudattaminen sekä vastuulliset ja ympäristöystävälliset valinnat luovat kysyntää uusille kotimaisille kasviproteiineille ja niistä valmistetuille tuotteille. Yksi uudemmista kotimaisista kasviproteiineista on hamppuproteiini, joka valmistetaan öljyhampun siemenistä. Se on luontaisesti gluteeniton eikä sisällä allergeeneja, ja näiden ominaisuuksien puolesta sopii moniin erikoisruokavalioihin. Siemen, josta proteiini ja öljy jalostetaan, on vertaansa vailla oleva yhdistelmä helposti imeytyvää kasviproteiinia, terveellisiä öljyjä sekä elimistömme kaipaamaa kuitua.

IRO Research Oy:n toteuttama ”Tuhat suomalaista” -tutkimus osoitti, että hamppuproteiini herättää laajalti kuluttajien kiinnostusta ja uteliaisuutta. Kuluttaja-

mielikuvissa hamppu mielletään ennen kaikkea kotimaiseksi, vastuulliseksi, mielenkiintoiseksi sekä terveyttä edistäväksi valinnaksi. Valtaosa kuluttajista suhtautuu hamppuproteiiniin ja muihin hampun siemenistä jalostettuihin elintarvikkeisiin kuin mihin tahansa kasvipohjaiseen tuotteeseen ja olisi valmis kokeilemaan hamppupohjaisia tuotteita. Potentiaalisin asiakaskunta tutkimuksen mukaan hampusta valmistetuille elintarvikkeille löytyy kaupungeissa asuvista naisista ja nuorista sekä erityisruokavaliota noudattavien tai kasvisruoan osuutta lisäävien keskuudesta. Käytön lisäämiseen kaivattiin kuitenkin siementuotteiden, proteiinijauheiden ja öljyn rinnalle lisää helppokäyttöisiä ja maukkaita, valmiimpia tuotteita.

Vastaus tulevaisuuden tavoitteisiin Kasvipohjaisissa proteiineissa kirjo on

laaja. Monikäyttöisyytensä ja ravintoarvojensa ansiosta öljyhamppu on yksi uudemmista raaka-aineista, joka on lukuisilla valmistajilla mukana kehitettäessä uusia kasvipohjaisia tuotteita. Se vastaa moniin tulevaisuuden ruoille asetettuihin tavoitteisiin. Suomessa viljeltävänä öljykasvina hampun käyttö tukee vahvempaa omavaraisuuttamme. Ravitsemuksellisten ominaisuuksiensa puolesta sitä tituleerataan todelliseksi superfoodiksi. Se on ainutlaatuinen yhdistelmä terveellisiä rasvoja, helposti imeytyvää proteiinia ja elimistömme kaipaamaa kuitua. Öljyhampun viljely on myös vastuullinen ympäristöteko, se vahvistaa monimuotoista ekosysteemiä, on erinomainen hiilensitoja ja toimii ravintokasvina pölyttäjille.

Yksi

sista

proteiineista on hamppuproteiini, joka valmistetaan öljyhampun siemenistä.

Öljyhamppu.

Yksinkertaisesti ainutlaatuinen.

Suomessa viljelty öljyhamppu on vastuullisesti tuotettu ja ekologinen valinta. Ravitsemuksellisesti se on yksi parhaista kasviproteiinin lähteistä. Se on myös vertaansa vailla oleva hiilensitojakasvi.

FoodFarmin tuoteperhe tarjoaa verrattomia vaihtoehtoja öljyhampusta edelleen jalostettaviksi ravitsemukseen ja hyvinvointiin.

foodfarm.fi

Teksti Foodfarm Oy

uudemmista kotimai -

kasvi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Mäkitalon pitkä vihannesalan osaaminen on auttanut salaattiliiketoiminnan kasvattamisessa.

Mäkitalon Maistuvien annossalaatteja myydään jo miljoonittain, ja toiminta kasvaa edelleen.

Salaatissa rouskuu ripaus oman pellon kaalia

Annossalaatteja valmistava yritys nojaa vankkaan viljelystaitoon. Toiminnan juuret ovat Suomen varhaisviljelyn kehdossa, Mannilan kylällä Eurassa.

Kaksi vuotta annossalaatteja valmistanut euralaisyritys Mäkitalon Maistuvat Oy on valloittanut suomalaisten lounaspöydät. Vihannesalan pitkä osaaminen ja tahto tehdä huipputuotteita laadukkaista raaka-aineista eivät olleet ollenkaan hullumpi lähtökohta elintarvikealan yritykselle.

– Olen nuoresta asti viljellyt vihanneksia sukutilalla. Kun teimme sukupolvenvaihdoksen vanhempieni kanssa, olin parikymppinen, juuri armeijasta päässyt. Keskityin vihannesten viljelyyn ja kymmenen viime vuotta

pelloilla on kasvatettu erilaisia keräkaaleja. Kaalia tuotetaan noin miljoona kiloa vuodessa, toimitusjohtaja Esa Mäkitalo kertoo.

Tila sijaitsee Satakunnassa, Eurassa Mannilan kylällä. Kylä on perinteikästä varhaisviljelyaluetta Pyhäjärven rannalla. Pelloilla kasvatetaan myös maissia, mikä on hyvä esimerkki alueen viljavuudesta.

– Sain tilan pyörittämiseen mukaan siskonpojan vaimoineen, jotka ovat ottaneet päävastuun maatalouspuolesta. Tämä on vapauttanut aikaani salaattiliiketoiminnalle.

Olen nuoresta asti viljellyt vihanneksia sukutilalla. Kun teimme sukupolvenvaihdoksen vanhempieni kanssa, olin parikymppinen, juuri armeijasta päässyt. Keskityin vihannesten viljelyyn ja kymmenen viime vuotta pelloilla on kasvatettu erilaisia keräkaaleja. Kaalia tuotetaan noin miljoona kiloa vuodessa.

Mäkitalo halusi, että tuotteesta välittyy aitous ja tuoreus. Salaattirasian kannen kuvakin on aito näkymä tilan päärakennuksen ikkunasta. Raakaaineet hankitaan pääosin muutaman kilometrin säteellä Mäkitalon maatilalta.

– Työllistämme kesäsesonkina 40–50 työntekijää, ja vuodessa toimitamme kauppoihin 2,7 miljoonaa annossalaattirasiaa. Myydyimpiä yhdeksästä salaattituotteestamme ovat kana-caesar ja kana-feta. Maalaiskinkullakin on käyttäjäkuntansa.

Raaka-aineiden tuoreus on Mäkitalon mukaan tärkein asia. Se tekee tuotteesta korkealaatuisen.

– Tuottajiemme raaka-aineverkosto auttaa. Saamme pidettyä raaka-ainevaraston todella hyvin hallinnassa ja tavara pysyy tuoreena, kun kierto on nopeaa. Mäkitalo kertoo halunneensa tuoda markkinoille rouskuvia salaatteja, joilla myös lähtee nälkä.

– Liha on kotimaista, broileri tulee kypsennettynä Säkylästä Kariniemen tehtaalta. Maustamme lihan itse. Kastikkeet tulevat turkulaiselta perheomisteiselta At Saucelta. Kuluttajapalautteen perusteella lähdimme hyvin nopeasti lisäämään tiettyihin tuotteisiimme tuplamäärän proteiinia. Syksyllä tulee markkinoille Tupla Kebab-salaatti.

Tilalla on lisäksi nurmen ja viljanviljelyä sekä nautakarjaa. Kiertotalous toteutuu Mäkitalon tilalla, sillä sonnipoikien ruokinnassa hyödynnetään kaalintuotannon ja salaattitehtaan ylijäämää. Karjanlanta taas parantaa peltojen kuntoa.

– Viljelykiertoa ei saa aikaan keinolannoitteilla. Huomasin eron, kun 25 vuoteen ei ollut karjaa, ja kun nyt on nurmea viljelyssä ja karjanlantaa lannoitteena, maa alkoi tuottaa.

Mäkitalon tilalla tuotettu kaali rouskahtaa mukavasti salaatissa.

Tuoreus on tärkeintä Mäkitalon kolmenkymmenen vuoden kokemus vihannesviljelijänä loi vahvan pohjan uudelle liiketoiminnalle. Huhtikuussa 2021 perustettiin Mäkitalon Maistuvat Oy.

– Yhtiössä on mukana maatilojen omistajia. Tuottajien lisäksi kumppanina on turkulainen yrittäjä Marko Saapunki, jolla oli kontaktit elintarviketeollisuuden puolelle. Meillä on myös vähemmistöosakkaana HK-Scan, jonka logistiikan ansiosta pystymme toimittamaan tuotteet tuoreina joka puolelle Suomea.

– Totta kai salaattiin piti saada oman pellon kaalia. Sitä on kuitenkin hillitysti ja sellaisessa muodossa, että maku ei hallitse, vaan tuo mukavan rapean suutuntuman.

KUVA:

Toimitusjohtaja Esa

Kaupallisessa yhteistyössä:

Dolean pilleillä juominen on kokemuksena miellyttävä.

Vastuullinen pilli on pop

Dolean kestävien pillien materiaali on suomalaista, ja valmistus tapahtuu Suomessa suomalaisella työllä.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Pillillä kaikki maistuu paremmalta, tietävät niin pienet kuin vähän isommatkin suomalaiset. Nautinnosta voi tehdä vieläkin paremman valitsemalla vastuullisen vaihtoehdon perinteisen paperipillin sijaan. Vastuullinen pilli on valmistettu kierrätettävästä ja biohajoavasta materiaalista.

– Meidän pillimme valmistetaan myös ilman kemikaaleja tai liimaa, jolloin raaka-aineen kierrätettävyys säilyy optimaalisena, Dolea Oy:n Toni Ahola kertoo.

Aholan mukaan kaikkien perinteisten

paperipillien valmistuksessa käytetään liimaa. Vaikka tämä antaa niille muodon ja rakenteen, se samalla estää niiden kierrätettävyyden.

– Dolean pillit valmistetaan ilman liimaa, mikä säilyttää raaka-aineen kierrätettävyyden. Tämä ero tekee meidän pilleistämme selvästi vastuullisemman vaihtoehdon.

Dolean pillillä juominen on myös kokemuksena miellyttävä. Pillin pinta on kiiltävä ja liukas, eikä se tartu huuliin.

– Suutuntuma muistuttaa muovipilliä

Taloudellinen ja ekologinen kehitys eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Paremmalla tehokkuudella päästään kestävään kehitykseen, muistuttaa Biokasvu Oy:n Juha Tilkanen.

Kestävä viljely on monen tekijän summa

Maatalouden kestävä kehitys perustuu uusiin innovatiivisiin tuotteisiin ja toimintamalleihin, joilla resursseista saadaan irti kaikki mahdollinen.

Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävillä viljelymenetelmillä voidaan vaikuttaa paitsi hiilensidonnan määrään ja ravinnekiertojen tehostamiseen myös viljelyn taloudelliseen tulokseen. Biokasvu Oy:n toimitusjohtaja ja agro -

nomi Juha Tilkanen painottaa tutkimuksen ja tuotekehittelyn tärkeyttä.

– Keskiössä ovat uudet tuotteet ja toimintamallit, joiden avulla jo olemassa olevat resurssit, kuten ravinteet, saadaan täysimääräisesti käyttöön.

Pillit löydät food service -alaa palvelevista tukuista sekä K-ryhmän Citymarketeista, Supermarketeista ja Marketeista Pirkkamerkkisinä. Printatut Muumi-pillit valloittavat markkinat alkusyksystä.

ilman että siitä irtoaa makua tai kemikaaleja. Vastuullisuus todella maistuu paremmalta, Ahola sanoo.

Dolea – vastuullisia, miellyttäviä ja suomalaisia pillejä

Ahola avaa uutta Euroopan parlamentin työstämää niin sanottua viherpesudirektiiviä, jonka tarkoituksena on parantaa kuluttajasuojaa ja suojella ympäristöä. – Valmistajilla on tapana käyttää pakkauksissaan termejä luonnonmukainen ja ympäristöystävällinen ilman, että näille väittämille on perusteita. Dolea täyttää direktiivin vaatimuksen aidosti yhdistämällä laadun, vastuullisuuden ja kotimaisuuden.

Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden tukeminen on merkittävää ympäristön ja talouden kannalta. Aholan mukaan kotimaisuus vähentää hiilijalanjälkeä, luo työpaikkoja ja tukee suomalaista innovaatiota.

– Dolean pilleissä tämä näkyy konkreettisesti, kun vastuullisuus ja kotimaisuus yhdistyvät kestäväksi vaihtoehdoksi perinteisille paperipilleille.

Samalla paranee maatalouden liiketoiminnallinen tulos, mikä on elinehto myös ekologiselle kehitykselle. – Taloudellinen ja ekologinen kehitys eivät näin ollen ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan paremmalla tehokkuudella

päästään kestävään kehitykseen, Tilkanen sanoo.

Biokasvu Oy luo uusia ratkaisuja Biokasvu käynnisti ensimmäisen tutkimusprojektinsa kierrätysravinteiden tehokkaammasta hyödyntämisestä jo vuonna 2008.

– Tutkimuksen myötä havaittiin maan mikrobitoiminnan valtava merkitys ravinteiden hyödyntämiselle, Tilkanen kertoo.

Biokasvulle myönnettiin kansainvälinen patentti maan mikrobitoimintaa hallitusti kiihdyttävälle Comboostertuotteelle, jonka avulla typen hyväksikäyttöaste nousee jopa 100 %:iin. – Lannoitusoptimoinnilla ja uudella tuotteella Suomen noin 21 miljoonan tonnin ravinnesivuvirtojen, kasveille käyttökelvoton orgaaninen typpi saadaan jo kasvukauden aikana kasvien käyttöön. Näin säästetään merkittävä määrä kemiallisia lannoitteita, eikä kasvukauden jälkeen vapautuva typpi Tilkasen mukaan enää aiheuta päästöjä vesistöihin. – Kehitetty malli on oleellinen osa tiellä hiilineutraalisuuteen. Kun orgaaninen typpi saadaan kasvien käyttöön, esimerkiksi nurmista voidaan saada merkittäviä hiilinieluja.

Biokasvu Oy on T&K-yritys, joka tutkii, mallintaa, testaa ja tuotteistaa uusia tuotteita ja ratkaisuja sivuvirtojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Lukuisia sen eri yrityksille kehittämiä tuotteita ja toimintamalleja on käytössä erityisesti lannoitemarkkinoilla.

Teksti Anni Korhonen

KUVAT: BIOKASVU OY

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kopparbergin nykyiseen suosittuun tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa mansikka-lime ja hedelmäsekoitus.

Kopparbergin tunnetuin yksittäinen tuote on varmasti päärynäsiideri, sillä se on lajissaan koko maailman myydyin.

Pohjoismaisesta pienpanimosta maailmanvalloittajaksi –Kopparberg kelpaa Lontoonserkullekin

Kopparberg menestyy vuodesta toiseen esimerkillisesti Englannin siiderimarkkinoilla, jotka ovat kirkkaasti maailman suurimmat. Laadun takaavat tarkat valmistusstandardit.

Tiesitkö, että englantilaiset juovat vuodessa yli 750 miljoonaa litraa siideriä?

Määrä on suurempi kuin koko muussa Euroopassa yhteensä. Brittiväestö jättää väkilukuun verrattuna taakseen kokonaiskulutuksen toisella sijalla olevan Espanjan lähes kuusinkertaiseksi. Yhteen suomalaiseen nähden englantilainen juo siideriä tuplasti.

Mutta, miten tämä on mahdollista? Yhdistynyt kuningaskunta jos jokuhan tunnetaan ensisijaisesti olutkansana. Miksi heidän pubeissaan virtaa näin valtavat määrät siideriä?

Syy on yksinkertainen. Heillä on juomilleen korkeammat standardit.

Brittiläinen määritelmä siiderille vaatii, että

käymisessä täysmehun osuus on oltava vähintään 35 prosenttia. Muutoin kyseessä ei ole siideri. Esimerkiksi Suomessa vastaavaksi luvuksi riittää ainoastaan 7,5 prosenttia, minkä vuoksi määritelmä on selkeästi lepsumpi.

Tämä tekee Englannista hyvin ainutlaatuisen siiderimaan, sillä oikeaoppisuudestaan ja tarkkuudestaan huolimatta, vaikkapa espanjalaiset ja ranskalaiset siiderit ovat vahvempia ja raskaampia, ja niillä on perinteisesti äärimmäisen lyhyt hyllyikä. Siksi niillä on usein myös kehno saatavuus maailmanmarkkinoilla ja huomattavasti rajatumpi harrastajakunta. Englantilaiset sen sijaan ovat löytäneet kuivien siidereiden lisäksi rakkauden myös makeita

ja maustettuja lajikkeita kohtaan, jotka ovat tällä hetkellä siidereiden kasvavin kategoria. Ei siis ihmekään, että kyseinen kansa on nopeasti viehtynyt nimenomaan skandinaaviseen makuun.

Aivan erityisesti IsonBritannian siiderimarkkinoilla kuitenkin erottuu yksi tietty suomalaisille tuttu pohjoismainen siideripanimo. Sen nimi on Kopparberg. Kopparberg on sekä keskeinen tekijä koko maailman siiderikartalla että Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaikista pohjoismaisista siidereistä ylivoimaisesti suurin.

Kopparbergin tunnetuin yksittäinen tuote on varmasti päärynäsiideri, sillä se on lajissaan koko maailman myydyin. Sen lisäksi tämä Ruotsissa 1800-luvulla alkunsa saanut ja 1994 uuteen kukoistukseen noussut panimo on herättänyt huomiota myös ensimmäisenä siiderivalmistajana, joka lanseerasi markkinoille maustetut omenasiiderit. Juuri ne ovat lyöneet läpi erityisesti Englannissa. Eikä aikaakaan, kun myös Brittien paikalliset panimot huomasivat suosion, tarttuivat esimerkkiin ja alkoivat itsekin valmistaa omia maustettuja siidereitään.

Kopparbergin nykyiseen suosittuun tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa mansikka–lime ja hedelmäsekoitus, mutta niissäkin on tärkeää huomata, että juomien pohjana toimii aito omenasiideri, joka valmistuu perinteiseen tapaan käymällä. Makuja ei siis sekoiteta yhdistelemällä tislattua alkoholia ja makutiivisteitä, vaan lisämausteet sulautetaan käymisen ja suodatuksen jälkeen täysmehuina ja luontaisina aromeina osaksi aitoa alkuperäistä fermentoitua siideriä.

Ja juuri näin pidetään huoli, että Kopparberg on jatkossakin suomalaisten lisäksi myös Lontoon-serkun valinta.

Kopparberg on myös oikea kaupunki, jossa voi lomailla ja asua. Se ei ole mikään suurkaupunki vaan pikemminkin lämminhenkinen pikkukaupunki. Ainakin paikallisten mielestä.

Lue lisää kopparberg.fi

Tulevaisuudessa muovia voidaan valmistaa hiilidioksidista

Muovi on kiistelty materiaali, jonka käyttöaste nousee jatkuvasti, vaikka samaan aikaan siitä halutaan päästä eroon. Toistaiseksi muovin käytölle ei näy loppua, mutta uusia materiaalivaihtoehtoja kehitetään jatkuvasti. Miltä muovin tulevaisuus siis näyttää?

Muovin ominaisuudet esimerkiksi pakkausmateriaalina, niin elintarvikkeissa kuin muissakin tuotteissa, ovat verrattomat – se on monipuolinen, kestävä ja helposti valmistettava materiaali. Muovin tuotanto on 2000-luvun aikana kasvanut vuosittain, eikä loppua ole näkyvissä.

Muovi on korkeasta käyttöasteestaan huolimatta kuitenkin myös ongelmallinen materiaali. Täysin uusi muovi, toiselta nimeltään ensiömuovi, valmistetaan fossiilisista raakaaineista kuten öljystä. Lisäksi ensiömuovilla on korkea hiilijalanjälki, ja sen käyttö jättää jälkeensä mikromuoveja, jotka tutkimusten mukaan päätyvät niin luontoon kuin ihmisten elimistöön. Ensiömuovin tuotanto on siis uhka ympäristön hyvinvoinnille ja rajallisille resursseille.

Ensiömuovia käytetään siitä huolimatta edelleen paljon – Euroopassa lähes 40 % uudesta muovista päätyy pakkausmateriaaliksi, ja viidesosa rakennusmateriaaliksi. Talousjärjestö OECD:n mukaan muovin käyttö tulee talous- ja väestönkasvun myötä jopa kolminkertaistumaan. Muovista luopuminen ei toisin sanoen näytä todennäköiseltä. Ratkaisua maailman kasvavaan muoviongelmaan täytyy siis etsiä muualta, esimerkiksi kehittämällä sellaisia muovimateriaaleja ja valmistusmenetelmiä, jotka eivät ole riippuvaisia öljyn käytöstä. Kestävien ratkaisujen ja uusien muovimateriaalien kehittäminen vaatii vuosien tutkimus- ja kehitystyötä, jota Fortum Recycling & Waste on tehnyt kierrätysmuovien osalta jo pitkään.

Miten kestävämpää muovia valmistetaan? Yleisin tapa tuottaa kestävämpiä muoveja on mekaaninen kierrätys, jonka avulla kerran tuotettu muovi pysyy kierrossa mahdollisimman pitkään. Mekaanisen kierrätyksen haasteena on kuitenkin hitaasti nouseva kierrätysaste – muovia ei siis kierrätetä tarpeeksi,

jotta siitä voitaisiin tehdä riittävästi kierrätysmuovimateriaalia teollisuuden nopeasti kasvaviin tarpeisiin. Kaikkia muovilajeja ei myöskään pystytä kierrättämään mekaanisesti, joten mekaaninen kierrätys yksinään ei riitä ratkaisemaan muovintuotannon ja -kierrätyksen haasteita.

Toinen vaihtoehto on biopohjainen muovi. Se on teoriassa uusiutuva materiaali, koska sen raaka-aineena käytettävää puuta, tai muita eloperäisiä materiaalilähteitä, on mahdollista kasvattaa lisää. Biopohjaisten muovien raaka-aineen saatavuus voi kuitenkin olla haastavaa, sillä metsille on akuutti tarve toimia hiilinieluina, ja uuden metsän kasvattaminen on hidasta.

Kaikki muovit eivät sovellu elintarvikkeisiin Kumpikaan näistä vaihtoehtoisista muovimateriaaleista ei myöskään ole pystynyt riittävästi haastamaan ensiömuovin hallitsevaa asemaa elintarvikepakkauksissa. Euroopan komissio on hyväksynyt vain kaksi kierrätystekniikkaa, joita saa käyttää elintarvikepakkauksissa: näitä ovat kuluttajilta kerätyn PETmuovin mekaaninen kierrätys sekä suljettu ja valvottu kierto. Elintarvikkeissa käytettävä kierrätysmuovi tulee myös kerätä erillään muista muoveista, mikä on paitsi hidasta ja työlästä, myös kallista.Elintarvikemuoville asetetut tiukat kriteerit siis tarkoittavat, että kerätyn muovijakeen täytyy olla tasalaatuista, mutta käytännössä näin ei ole. Kestävän muovimateriaalin valmistukseen tarvitaan siis raaka-aine, jonka alkuperä ja valmistusprosessi eivät kuormita ympäristöä. Tästä päästäänkin kolmanteen vaihtoehtoon, eli hiilidioksidipohjaiseen muoviin.

Ratkaisua maailman kasvavaan muoviongelmaan täytyy etsiä muualta, esimerkiksi kehittämällä sellaisia muovimateriaaleja ja valmistusmenetelmiä, jotka eivät ole riippuvaisia öljyn käytöstä.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Teksti Fortum Oyj

Hiilidioksidi muovin raaka-aineena

Hiilidioksidilla on maine ilmastoa ja ympäristöä kuormittavana yhdisteenä, josta täytyy päästä mahdollisimman tehokkaasti eroon. Liiallisten hiilidioksidipäästöjen haitallisuus on tosiasia, mutta hiilidioksidilla on myös oma roolinsa luonnon kierrossa, kuten kasvien yhteyttämisessä. Sitä voidaan myös käyttää useissa eri teollisuuden prosesseissa, kuten juomien hiilihapotuksessa, elintarvikkeiden jäähdytyksessä ja suojakaasupakkauksissa. Lisäksi hiilidioksidi on keino päästä irti fossiilisista polttoaineista, sillä sitä voidaan käyttää uusien raaka-aineiden valmistuksessa.

Fortum Recycling & Wasten pari vuotta sitten lanseeraama Carbon2x-hanke pyrkii ottamaan talteen jätteenpoltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ja muuttamaan ne uusiksi raaka-aineiksi, kuten hiilidioksi-

dipohjaiseksi muoviksi. Tämä tapahtuu yhdistämällä talteen otettuun hiilidioksidiin päästöttömällä sähköllä tuotettua vetyä – näin voidaan valmistaa erilaisia kemikaaleja kuten esimerkiksi metanolia tai metaania. Näitä puolestaan voidaan käyttää teollisuuden eri tarpeisiin, tai vaihtoehtoisesti muovin valmistamiseen, missä Fortum Recycling & Waste tavoittelee kaupallista liiketoimintaa ennen vuosikymmenen loppua.

– Tällä hetkellä valmistelemme hankkeen toisen vaiheen käynnistämistä, jossa testaamme käytännössä muovin valmistusprosessia aina hiilidioksidin talteenotosta lopputuotteisiin saakka. Tavoitteenamme on valmistaa hiilidioksidipohjaista muovimateriaalia, joka on niin laadukasta, että se kelpaa tarkkoja laatuvaatimuksia noudattaviin sovelluksiin, kuten elin-

tarvike- ja kosmetiikkapakkauksiin sekä leluihin, Fortum Recycling & Wasten Carbon2x-hankejohtaja Tony Rehn kertoo. Hiilen kierto voidaan sulkea muovin avulla

Eri käyttötarkoituksiin soveltuva hiilidioksidipohjainen muovi vähentäisi selvästi tuotannon hiilijalanjälkeä. Lisäksi se on alansa ensimmäinen hiilentalteenottoratkaisu, joka ei pelkästään varastoi hiilidioksidin sisältämää hiiltä vaan käyttää sen myös uudelleen. Hiilidioksidipohjainen muovi on mahdollista myös kierrättää käytön jälkeen joko mekaanisesti tai polttoprosessin ja hiilidioksidin talteenoton kautta takaisin tuotteiksi. Näin hiili pysyy jatkuvasti kierrossa.

Kuinka nopeasti hiilidioksidipohjaista muovia sitten voidaan odottaa markkinoil-

KUVAT: FORTUM OYJ

Hiilidioksidi on keino päästä irti fossiilisista polttoaineista, sillä sitä voidaan käyttää uusien raaka-aineiden valmistuksessa.

(vas.) Fortum Recycling & Wasten lanseeraama Carbon2x-hanke pyrkii ottamaan talteen jätteenpoltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ja muuttamaan ne uusiksi raaka-aineiksi.

(oik.) Hankejohtaja

Tony Rehn kertoo, että Carbon2x -hankkeen tavoitteena on valmistaa niin laadukasta hiilidioksidipohjaista muovimateriaalia, että se kelpaa elintarvikepakkauksiin.

le? Carbon2x-pilotin alustavan aikataulun mukaan ensimmäiset näytteet uudesta muovista saadaan jo tämän vuoden aikana. Laajempi kaupallinen tuotanto Fortumin Riihimäen laitoksella alkaa mahdollisesti tämän vuosikymmenen lopulla. Toki potentiaalia konseptilla on laajemminkin – pelkästään Euroopassa on 500 jätteenpolttolaitosta, joissa vastaavanlainen järjestelmä voisi auttaa vähentämään muovin tuotantoa fossiilisista raaka-aineista. Laajempaan hiilidioksidipohjaisen muovin tuotantoon on vielä matkaa, mutta lähtölaukaus on jo annettu.

Lue lisää tulevaisuuden ratkaisuista: fortum.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Suomessakin ruokaväärennöksiin ja niihin liittyvään rikollisuuteen on viime vuosina herätty aikaisempaa paremmin.

KUVA: DREAMSTIME

Petos

lautasella – ruokaväärennösten myötä turvallisuuden merkitys elintarviketeollisuudessa korostuu

Suomen johtava elintarviketurvallisuuspalvelujen

tuottaja Net-Foodlab Oy tarjoaa pitkän kokemuksen tuoteväärennösten havaitsemiseen sekä laadunhallintaan liittyvät palvelut suurtenkin yritysten tarpeisiin.

Elintarvikeväärennökset muodostavat merkittävän haasteen elintarvikeliiketoiminnalle.

Net-Foodlab Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Virtalaine kertoo suurimman osan väärennöksistä olevan tahallisia petoksia, vaikka joukkoon mahtuu myös tahattomia virheitä.

– Ilmiö on jatkuvasti läsnä ja vaikuttaa monin tavoin ruokaturvallisuuteen ja samalla myös kuluttajien luottamukseen elintarvikkeiden alkuperään sekä laatuun.

Elintarvikeväärennösten riski kasvaa aina paikallisen tai laajemman kriisin seurauksena. Taustalla voi olla Ukrainan sodan tai Suezin kanavan kaltaisia tapah-

tumia, mutta myös huonot sadot ja lakot lisäävät aina väärennösten riskiä.

– Tällöin tavaraliikenteeseen aiheutuu viivästyksiä, joilla voi olla massiivisia vaikutuksia kauppaan ja toimitusketjuihin ympäri maailmaa.

Ruokaväärennöksillä tavoitellaan Virtalaineen mukaan miltei aina taloudellista etua.

– Kun tuotteiden saatavuus heikkenee, löytyy aina niitä, jotka näkevät tilanteessa mahdollisuuden ansaita rahaa.

Elintarvikeväärennökset arkipäivää myös Suomessa EU-alueella elintarvikeväärennösten tehtailu on ilmiönä valitettavan yleistä, sillä

Elintarvikeväärennösten riski kasvaa aina paikallisen tai laajemman kriisin seurauksena.

kyseessä on hyvin rahakas liiketoiminta. Suomessakin ruokaväärennöksiin ja niihin liittyvään rikollisuuteen on viime vuosina herätty aikaisempaa paremmin. – Meillä ikävään todellisuuteen havahduttiin kunnolla noin 10 vuotta sitten, kun hevosenlihaan liittynyt valtava kohu levisi myös tänne, Virtalaine kuvailee. Viranomaisten testeissä havaittiin silloin laajalti hevosenlihaa tuotteissa, joiden pakkausmerkintöjen mukaan piti sisältää naudanlihaa.

– Hevosenlihaa löytyi myös useiden suomalaisten elintarvikevalmistajien myymistä tuotteista, Virtalaine sanoo. Vaikka osa elintarvikeväärennöksistä vaikuttaa tuotteiden laatuun vain vähän, voivat ne kuitenkin aiheuttaa vakaviakin terveysriskejä.

– Väärennetyt raaka-aineet voivat esimerkiksi sisältää allergeeneja, joita ei ole pakkausmerkinnöissä ja jotka siten voivat aiheuttaa jopa hengenvaaran.

Yritysjohto vastuussa yrityksen laatutavoitteista

Virtalaine haluaa painottaa laatuasioiden olevan olennainen osa yrityksen koko toimintaa. Hän on pannut merkille, että usein yritysten ylin johto ei riittävästi tunnista omaa rooliaan ja vastuutaan laadunhallinnassa.

– Laatupäällikkö ei välttämättä tunne yrityksen asiakasvaatimuksia ja strategisia tavoitteita, kuten yrityksen johto. Siksi juuri johdon tulee ottaa vastuu laatutavoitteiden määrittelystä ja varmistamisesta niin, että ne tukevat liiketoiminnan tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla.

Suuremmilla yrityksillä on Virtalaineen mukaan usein paremmat resurssit käsittää laadunhallinnan merkitys liiketoiminnalle. Virtalaine korostaa tässä nimenomaan yrityksen johdon roolia.

– Elintarviketurvallisuusjärjestelmä on osa liiketoiminnan ydintä. Näin ollen sitä tulisi osata hyödyntää täysimääräisesti liiketoiminnan välineenä.

Virtalaine toimitusjohtaja Net-Foodlab Oy

Net-Foodlab Oy on toiminut yli 25 vuotta ja sillä on resurssit toimittaa niin pienten kuin suurtenkin yritysten asiantuntijapalvelut ja laboratoriotutkimukset sekä tuotantohygienian ja allergeenijäämien testausratkaisut – tarpeen mukaan vaikka koko laadunhallinta ulkoistettuna palveluna. Tarjoamme myös laatujärjestelmien rakentamista, erilaisia auditointeja sekä koulutusta.

Lue lisää: netfood.fi

Tuomas

Teksti Net-Foodlab Oy

KUVA: DARIA ASSMUTH