Energia- ja liiketoimintapalvelut 12/2022

Miten

190 miljoonan

neliön

siivous onnistuu tulevaisuudessa? Onko edessä tilanne, jossa kaikkien alojen työntekijät siivoavat vai riittääkö siivouspalvelua ostajille?

– Riittää, jos kolme suurta muutosta tapahtuu yhtä aikaa. Ensinnäkin puhtausalan yritysten täytyy investoida siivousrobotteihin. Toiseksi tarvitsemme alalle paljon lisätyövoimaa ja kolmanneksi ihan jokaisen pitää siistiä omat jälkensä, jotta tilat on helpompi siivota, johtaja Sari Mattila Puhtausala ry:stä sanoo.

Yhdistelmäkoneet ja tiedolla johtaminen nopeuttavat siivousta Kotien lisäksi robotti-imureita on jo työpaikoillakin. Yksi puhtausalan uusista innovaatioista on itsenäinen yhdistelmäkone, joka tekee telakassaan pesuaineesta käyttöliuoksen, tyhjentää likavedet ja latautuu ennen uutta siivouskierrosta.

Kaikki koneet tarvitsevat kuitenkin jonkin verran ihmisen apua ja valvontaa. – Tulevaisuudessa koneille annetaan

tehtäviä ja niitä valvotaan etänä. Näin siivoojat vapautuvat sinne, missä heidän ammattitaitoaan tarvitaan, Mattila kertoo.

Esimerkiksi lentokentillä on jo aivan tavallista, että siivooja saa mobiilinsa tiedon niin tilojen käyttöasteisiin pohjautuvasta siivoustarpeesta kuin tyhjenevistä käsipaperitelineistäkin.

– Datan avulla siivouksesta tulee kustannustehokkaampaa, mutta myös merkityksellisempää ja itsenäisempää, mikä on siivoojille yhtä tärkeää kuin muillekin työntekijöille, Mattila muistuttaa.

Maahanmuuttajat ovat osa ratkaisua Käynnissä olevat työperäisen maahanmuuton projektit ovat keskenään erilaisia. Joissain suomenkielen ja puhtausosaamisen alkeet opetetaan jo

lähtömaassa. Toisissa taas täällä jo oleville tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa huomioidaan aiempi osaaminen.

– Siivouksen menetelmäosaaminen on meillä maailman huippua, mutta tarvitsemme tekijöitä. On tarpeen hyväksyä selkosuomen rinnalle englanti asiointi- ja työkielenä. Ja suomen kielen opetusta tarvitaan reilusti lisää, Mattila sanoo.

Jos maahanmuuton byrokratiaa päätetään siirtää lähtömaihin, pitää huolehtia, että suurlähetystöjen resurssit riittävät.

– Täälläkin on yritetty lahjoa rekrytoijia palkkaamaan maahanmuuttajia. Ihmiskauppaa ja hyväksikäyttöä ei pidä mahdollistaa puutteellisilla resursseilla eikä ratkaisuja saa jättää henkilökohtaisen moraalin varaan, Mattila korostaa.

Suomessa on tällä hetkellä runsaat 100 tuulipuistoa, mutta määrä on kasvussa.

– Maallikon mielessä tuulivoimaan liittyvä sanasto on usein vaikeasti ymmärrettävää, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen

Esimerkiksi tuulipuistoista puhuttaessa ei aina tiedetä, mitä termi oikeastaan tarkoittaa. Täsmällisesti ajateltuna tuulipuisto on samalla alueella oleva tuuliturbiinien kokonaisuus. Tuulipuiston turbiineilla on yleensä yhteinen verkkoliityntä.

–Yksi tuulipuisto on useimmiten yhden omistajan hallinnassa, mutta poikkeuksiakin on, toteaa Mikkonen.

Tuulipuisto on kuitenkin aina yhtenä kokonaisuutena luvitettu, kaavoitettu ja rakennettu. Laajennusosia voidaan tehdä myöhemmin – ja tehdäänkin.

Kooltaan tuulipuistot ovat kasvaneet paljonkin: alunperin niissä oli tyypillisesti alle 10 turbiinia, nykyään normaali määrä on

10–20 kappaletta, mutta onpa joissakin monia kymmeniäkin. Kaiken kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä runsaat 100 tuulipuistoa, mutta määrä on kasvussa: välille 2021–2023 on tehty 39 uuden tuulipuiston investointipäätöstä, joista osa on jo rakenteilla.

– Tuulisähkö on tällä hetkellä omavaraista eikä siis tarvitse valtion tukea. Se on kotimaassa tuotettua, päästötöntä energiaa, mikä tukee maamme ja EU:n hiilineutraalisuustavoitetta, Mikkonen sanoo.

Tuulipuiston rakennuttaminen vaatii osaavaa projektinhallintaa – Rakennuttamisvaiheessa infra ja itse voimala toimitetaan useimmiten eri tahoilta. Mitä useampaan osaan urakka paloitellaan, sitä monitahoisempi on hallintaoperaatio. Avaimet käteen -malli olisi yksinkertaisempi, mutta paloitellussa mallissa voidaan

saavuttaa säästöjä. Hajautetulla systeemillä monella yrityksellä on rajapintaa päästä arvoketjuun mukaan, jatkaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie

Energian kysyntä ei ole laantumassa, siitä pitävät huolen digitalisaatio, siirtyminen vetytalouteen sekä teollisuuden prosessien ja liikenteen sähköistyminen.

Tuulivoiman edulliseen hintaan on vaikuttanut merkittävästi voimaloiden iän kasvu. Kymmenen vuotta sitten voimalan laskennallinen ikä oli noin 20 vuotta, mutta nyt se on jo yli 30 vuotta. Lisäksi teknisten uudistusten avulla voidaan vuodessa tuottaa 2–3 kertaa enemmän sähköä kuin 10 vuotta sitten.

– Tuulivoimasta voidaankin nykyään hyvällä syyllä puhua nimellä Tuulivoima 2.0, toteaa Paalatie.

Sari Mattila johtaja Puhtausala ry

Teksti Anna Kuronen

KUVA: PUHTAUSALA

Teksti Kaisa Mäntyranta

Kaupallisessa yhteistyössä:

Robotit siivoavat itsenäisesti jo sadoissa tiloissa ympäri Suomen

Itsenäiset yhdistelmäkoneet pesevät tai imuroivat suuria lattiapinta-aloja lukuisissa tuotanto- ja logistiikkatiloissa, kouluissa, sairaaloissa ja marketeissa.

Teksti Anna Kuronen

– Robotit tekevät sen mitä pyytää eikä nykyisiä koneita haittaa, vaikka tilan kalustus vaihtelisi päivittäin, sanoo OrboTechin myyntijohtaja Ville Kujala

Robotille isojen pinta-alojen siivous on

helpompaa kuin ihmiselle. – Ihminen mittaa silmällä, onko lattia pesty kaikkialta. Robotti taas käy läpi joka kohdan varmasti, koska se piirtää pestyistä kohdista itselleen kartan, Kujala vertailee.

Siivousprosessi muuttuu, kun robotista tulee siivoojan työpari Robotin käyttöönoton yhteydessä OrboTechin tiimi auttaa miettimään, miten kohteen siivousprosessi kannattaa suunnitella koneen tekemien töiden

ympärille.

– Jos lattiat on aiemmin pesty kerran viikossa, robotti voi tehdä sen niin usein kuin halutaan. Ja jos koneella on telakka, se tarvitsee hyvin vähän ihmisen apua, Kujala toteaa.

Robotti voi myös liikkua itse tilojen välillä.

– Jos ovissa ei ole liiketunnistimia, robotti voi kommunikoida sähköisten ovien kanssa ja kulkea hissilläkin itse. Esimerkiksi sairaaloissa ja muissa isoissa rakennuksissa tästä on jo ollut asiakkaillemme paljon apua, Kujala kertoo.

Robotit lisäävät joustoa ja edistävät vastuullisuuden

toteutumista

Työvoiman saatavuuden ohella puhtausalalla on haasteena lyhytkestoisen työn kasautuminen tiettyihin kellonaikoihin.

– Suurten kaupunkien ulkopuolella vaaditun puhtaustason saavuttaminen on iso haaste. Meiltä saatavilla roboteilla siivouksen laadun nostaminen onnistuu kustannustehokkaasti, Kujala sanoo.

Robotit parantavat siivoojien työergonomiaa ja tuovat siivoukseen uudenlaista joustavuutta. Lisäksi ne auttavat kiinteistöjä vihreiden arvojen toteuttamisessa, koska ne kierrättävät veden jopa neljä kertaa ja nykymoottorit kuluttavat vain vähän energiaa.

– Parasta puhtautta saa, kun ihminen ja kone työskentelevät rinnakkain, Kujala tiivistää.

Voisiko robotti auttaa parantamaan siivouksen laatua teidän kohteessanne? Ota yhteyttä meihin 040 6858 548 tai lue lisää orbotech.fi

jälle.

Tarvitsetko lisäresursseja siivoukseen? – Hakon uusi robotti saatavilla vuoden 2023 alussa

Robotit vapauttavat siivoojan tehtäviin, missä hänen ammattitaitoaan eniten tarvitaan. Lisäksi ne keventävät siivoojien työkuormaa pesemällä isoja lattiapinta-aloja. Voisiko siivousrobotti sopia sinunkin kohteeseesi?

Käyttöönoton yhteydessä Hako auttaa mitoittamaan robotille oikean kokoiset siivousalueet.

– Iso yhtenäinen pinta-ala kannattaa jakaa osiin. Esimerkiksi myymälätilan voi pilkkoa koneen muistiin useampaan alueeseen, jolloin käyttäjä voi joustavasti pesetyttää robotilla eri alueita tarpeen mukaan, kertoo Tomi Joensuu, Hakon Business Unit Director.

3D-kameroiden ja LiDAR -tunnistimien ansioista kone tunnistaa tilassa tapahtuneet muutokset, väliaikaiset esteet ja liikkuvat ihmiset. Se täyttää turvallisuudelle asetut vaatimukset toimiakseen turvallisesti myös ihmisten keskellä.

Kun siivous on tehty tai jos se keskeytyy, kone ilmoittaa siitä koneen käyttä-

– Koneen käyttäjä ja palveluvastaava näkevät koneen tilan sen käyttöliittymästä, Joensuu kuvailee.

Siivousrobotin voi vuokrata tai ostaa omaksi Hako kehitti uusimman siivousrobottinsa ja sen tarvitseman ohjelmiston alusta asti itse, jotta kaikki data pysyy varmasti EU:n alueella, eikä aiheudu GDPR-ongelmia.

– Kun ohjelmisto on oma, päivityksiä tulee varmasti, asiakkaille ei tule ylimääräisiä lisenssikustannuksia eikä heidän tarvitse palkata omia robottitietäjiä. Näin voimme myös parhaiten auttaa heitä käytön eri vaiheissa, Joensuu hymyilee.

Oman kehitystyön ja valmistuksen ansiosta varaosat ja huoltokin hoituvat luotettavasti ja nopeasti.

– Siivousrobotteja voi myös vuokrata.

Jos esimerkiksi siivoussopimus oman asiakkaan kanssa päättyy, robotti palautuu meille. Kustannustehokkuus on kaikkien etu ja näin kapasiteettia ei jää koskaan käyttämättä, Joensuu sanoo.

Tarvitsetko lisäresurssin kohteeseesi? Katso robottimme ominaisuudet: hako.fi

Hakon uusi robotti

• on yhtä helppokäyttöinen kuin kännykkä, • kaikki ohjelmoinnit ja koneen käyttö tapahtuvat 8-tuumaisen kosketusnäytön avulla.

• Robotti ei aseta erityisvaatimuksia käyttökohteelle eikä käyttäjille.

Teksti Anna Kuronen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Robotti käy läpi joka kohdan varmasti, koska se piirtää pestyistä kohdista itselleen kartan.

Energian käyttö sähköistyy

– Suurin muutos on asiakkaan siirtyminen pelkästä energian ostajasta myös sähkön tuottajaksi, varastoijaksi ja myyjäksi. Perinteisesti energian tuotanto ja kulutus on ollut yksisuuntaista, tuotettu energia on siirretty putkea tai sähköverkkoa pitkin kulutukseen. Digitalisaatio muuttaa järjestelmän kaksisuuntaiseksi. Tämä tuo energiajärjestelmän tasapainon hallintaan uusia haasteita, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä

Energiajärjestelmän murros muuttaa toimintatapoja

– Energiajärjestelmän murros ei saa tarkoittaa huonompia järjestelmiä vaan uusia palveluita, varmoja ja hinnaltaan kilpailukykyisiä järjestelmiä, jotka auttavat ratkaisemaan kestävyysongelmia. Iso kuva saattaa kuulostaa tutulta, sillä näitä puheita on kuultu aikaisemminkin. Nyt on yhtäkkiä hypätty maailmaan, jossa fundamentit ovat muuttuneet. Vaikka

energian hinta laskisi, hintavaihtelut jäävät vaikuttamaan markkinaan uudella tavalla, Leskelä painottaa.

Liikenteen sähköistyessä tarvitaan paljon latausinfraa. Miten sitä ohjataan ja hyödynnetään niin, että autojen lataus ei kuormita verkkoa samanaikaisesti? Sähköverkkoa on ohjattava ja säädettävä asiakastarpeesta lähtien, ei niin, että asiakkaan tarvitsee joustaa sen mukaan milloin uusiutuvaa energiaa on saatavilla.

– Kotitalouksien, yritysten ja keskitetyn järjestelmän rajapinnoilla on uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä valtava potentiaali ja innovaatioiden mahdollisuus. Öljykriisi toi aikoinaan isoja muutoksia niin energian tuotantoon kuin rakentamiseenkin. Esimerkiksi Suomessa kehitettiin biopolttoaineiden polttoon maailman johtava leijukerroskattila. Nykyinen kriisi on vielä öljykriisiäkin isompi. Tämäkin synnyttää uusia teknologioita ja käyttäytymismalleja. Mutta tavoitteena pitää olla muutakin kuin pelkkä rahan säästäminen, esimerkiksi parempi sisäilman laatu, kertoo Leskelä.

– Tarvitaan kunnianhimoa: on kehitettävä jotain uutta, joka parantaa elämänlaatua. Katsotaan eteenpäin ja rakennetaan yhdessä jotain innovatiivista.

Tarvitaan tunne, että olemme yhdessä mukana talkoissa, eikä säästetä energiaa hammasta puristaen, Leskelä summaa.

Jukka Leskelä toimitusjohtaja,

Teksti Kati Halonen

Sähkön hinta kannustaa hybridilämmitykseen

Lämpöpumppu–öljylämmitysyhdistelmä on ratkaisu myös kerrostaloille

Sähkön hinta on nyt poikkeuksellisen korkealla. Se muistuttaa, että pelkästään yhden lämmönlähteen varaan ei asunnon lämmitysratkaisua kannata jättää. Riskejä tulee niin huoltovarmuuden, lompakon kestävyyden kuin ympäristön kuormittavuudenkin suhteen. Otollisin ratkaisu on hybridimalli eli uusiutuvan lämmitysöljyn ja lämpöpumpun yhdistelmä.

Moni suomalainen odottaa tällä hetkellä sähkölaskuja kauhunsekaisin tuntein. Pörssisähkön hinta on nyt poikkeuksellisen korkealla. Sama suunta on jatkunut likipitäen koko vuodesta 2021. Ajoitus tälle on erittäin huono, sillä suomalaisia on viimevuosina hallitusvetoisesti kannustettu vaihtamaan koteihinsa sähkölämmitys.

Raju ja yhtäkkinen sähkön hinnan nousu alleviivaa, että suositeltavin lämmitysratkaisu on hybridilämmittäminen. Kun öljylämmitysjärjestelmään yhdistetään lämpöpumppu, käytössä on molempien järjestelmien parhaat puolet. Hybridimallissa kodin lämmitys hoituu leudommilla säillä lämpöpumpputekniikalla. Kun pakkaset kiristyvät, eikä pumpun teho enää riitä kattamaan energiatarvetta, voidaan turvautua öljylämmitykseen.

– Investointikustannukset ovat kohtuulliset ja päästöt matalat. Kun lämpöpumppua ei tarvitse mitoittaa kovimpien pakkasten energiatarpeen mukaan, riittää ratkaisuksi lämmitysjärjestelmään integroitava kevyempikin malli, Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula sanoo.

Uusiutuva öljy tekee hybridistä hiilineutraalin

Monissa kerrostaloissa on viime vuosina siirrytty kaukolämmöstä ja öljystä lämpöpumpputekniikkaan.

– Täystehoiseen maalämpöön siirtyminen on kallista, ja vaatii helposti toistakymmentä lämpökaivoa. Aina se ei ole edes mahdollista tonttien koon ja kaavamääräysten vuoksi. Hybridiratkaisu lisää turvallisuutta ja säästää alkuvaiheen investoinnissa helposti kuusinumeroisia summia. Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpuilla

voidaan ottaa iso osa hukkaenergiasta käyttöön kohtuukuluin, Hannula kertoo.

– Hybridissä öljylämmitys luo lämmitysjärjestelmään turvallisuutta. Vastaavan tehoinen sähkökattila vaatii julmat sulaketehot sekä kuluttaa kalleinta ja runsaspäästöisintä sähköä. Öljylämmitystä voidaan hyödyntää kylminä päivinä. Se takaa lämmön riittävyyden kaikissa olosuhteissa, Hannula lisää.

Koska sähkötuotanto painottuu leudommalla säällä vähäpäästöisiin ja päästöttömiin tuotantomenetelmiin, lämpöpumpulla saavutetaan niin taloudelliset kuin ympäristötavoitteetkin.

Kun tähän yhdistetään uusiutuva lämmitysöljy, ollaan talonyhtiöissä iso harppaus lähempänä ekologista asumista.

Suomi on riippuvainen

Sähkössä on kustannusten lisäksi haasteensa ekologisesti. Kovimpien pakkasten aikaan tuotettavan sähkön päästöt kuormittavat ilmastoa.

– Suomessa joudutaan tänä talvena turvautumaan saastuttavaan varavoimaan ja silti meillä on pulaa sähkön huipputehosta. Kovilla pakkasilla on yleensä tyyntä eikä tuulivoimasta saada riittävästi tehoa niin se tarkoittaa, että on käynnistettävä varavoimalat, jotka käyvät turpeella tai kivihiilellä.

– Myös huoltovarmuuden näkökulmasta kotitalouksien varastoimalla öljyllä on tärkeä tehtävä, Hannula jatkaa.

Öljylämmitys on vihrein tapa

Suomen 130 000 öljylämmitteisen pientalon omistajan kannattaa nyt olla tarkkana. Hallitus patistaa hanakasti öljylämmitteisiä omakotitalojen asukkaita ja talonyhtiöitä siirtymään kaukolämpöön ja lämpöpumpputekniikkaan. Rahan ja hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen näkökulmasta ratkaisu ei kuitenkaan ole paras mahdollinen.

Jos toimivasta öljylämmitysjärjestelmästä luopuu kokonaan, voi vaihtoehtoratkaisujen korkea hinta yllättää, eikä säästöjä synny.

– Vihrein tapa lämmittää suomalainen koti on öljylämmitys uusiutuvalla lämmitysöljyllä.

Ilmalämpöpumppujen etu on kustannustehokkuus, mutta kylmä ulkoilma syö niiden kustannustehokkuutta. Kun pakkanen nousee, pumpun antoteho putoaa. Esimerkiksi 10 kilowatin pumpun antoteho noin –15 C:n pakkasilla vain 5 kilowattia. Nimellisteho on siis eri asia kuin todellinen antoteho. Vastaavasti maalämpöpumpun antoteho laskee, kun keruunesteen lämpötila putoaa. Siksi pumppujen rinnalla kannattaa olla vaihtoehtoinen lämmitysjärjestelmä. Kustannustehokkain ja ympäristömyönteisin hybridimalli on ilmavesilämpöpumppu ja öljylämmitys uusiutuvalla lämmitysöljyllä, Hannula toteaa.

Uusiutuvaa jaellaan koko maahan

Uusiutuvan lämmitysöljyn jakelu kattaa jo koko maan. Öljylämmityksen päästöt jäävät alhaisiksi, kun siirrytään fossiilisesta lämmitysöljystä kotimaisen uusiutuvan lämmitysöljyn käyttöön. Sataprosenttisesti jätteistä ja tähteistä valmistetun uusiutuvan lämmitysöljyn käyttöön voi siirtyä teettämällä päivityksen polttimeen.

Polttimen päivittäminen varmistaa edellytykset hyödyntää uutta uusiutuvaa lämmitysöljyä, joka on sataprosenttisesti uusiutuva vaihtoehto fossiiliselle öljylle. Se toimii kuten fossiilinen öljy, mutta palaa kirkkaammalla liekillä. Siksi poltin on päivitettävä. Poltinpäivityksen saa tehdä vain öljylämmityspätevyyden omaava liike. Liikkeet löytyvät www.ley.fi-urakoitsijahausta.

LISÄTIETOJA

www.ley.fi hybrilammitys.fi oljylammitys.fi

Lämmitysenergia Yhdistys on lämmityslaiteasennuksia tekevien liikkeiden urakoitsijajärjestö, jossa on mukana myös alalla toimivia laitevalmistajia, maahantuojia ja energiantoimittajia sekä LVI-suunnittelijoita. Yhdistys on perustettu vuonna 1956 teknillisenä yhdistyksenä, tarkoituksenaan asennusten laadun parantaminen.

Kaukolämpö tarjoaa joustoa, jota kiinteistökohtaisilla lämmitysratkaisuilla ei saavuteta

Kaukolämmön rooli hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisessä on merkittävä ja jopa kriittinen.

– Nykyinen kaukolämpöjärjestelmä tukee merkittävällä tavalla sähkön riittävyyttä Suomessa, Energiakaupungit ry:n Aku Aarva muistuttaa.

– Valitettavan monella on vanhentunut käsitys kaukolämmöstä hiilivoimalla tuotettuna antiikkisena lämmitysmuotona. Kaukolämpö on kuitenkin meidän ylivoimaisesti nopein ja kustannustehokkain tiemme hiilineutraaliin kaupunkien lämmitykseen. Mikäli kaukolämmön rooli pienenee ja kilpailukyky menetetään, emme tule saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteitamme aikataulussa. Yksittäisen kaukolämpöjärjestelmän muuttaminen hiilineutraaliksi tai jopa negatiiviseksi on lopulta merkittävästi helpompaa kuin miljoonien suomalaisten kotien muuttaminen kiinteistökohtaisia lämmitysratkaisuja käyttäviksi, Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja Aku Aarva huomauttaa.

Noin 60 prosenttia Suomen kaukolämmöstä tuotetaan jo uusiutuvilla energianlähteillä ja hukkalämmöllä. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat kuluneella vuosikymmenellä laskeneet lähes 50 prosenttia ja seuraavan vuosikymmenen alkupuolella on täysin realistisena tavoitteena saavuttaa hiilineutraali tai jopa hiilinegatiivinen kaukolämpöjärjestelmä. Kaukolämpöjärjestelmä on joustava ja kustannustehokas lämpövarasto uusiutuvan energian ylituotannolle ja se mahdollistaa niin hukkalämpöjen kuin jätteen- ja bioenergian poltonkin kustannustehokkaan hyödyntämisen.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Mikäli kaukolämmön yhteistuotannosta

luovuttaisiin, pitäisi sähköä tuottaa yli 20 000 gigawattituntia enemmän, mikä vastaa kahden Olkiluoto 3:n vuosittain tuottamaa sähkön määrää.

– Nykyinen kaukolämpöjärjestelmä tukee merkittävällä tavalla sähkön riittävyyttä Suomessa – varsinkin lämmityskausien kylmimpinä hetkinä, kun tarve on suurinta. Vastaavasti ylimääräistä halpaa uusiutuvaa sähköä, kuten tuulisähköä, voidaan hyödyntää lämmön tuotannossa aikoina, jolloin tarjontaa on yllin kyllin. Kaukolämpöjärjestelmä on siis keskeinen osa Suomen säätövoimaa, joka osaltaan mahdollistaa muun muassa tuulivoimatuotannon kasvattamisen, Aarva toteaa.

5 syytä työskennellä coworking-tilassa

Nykytyöelämän monimuotoisuus ja vaihtelevuus vaatii kaltaisiaan työskentelytiloja. Coworking-tila on mainio ratkaisu, jonka suosio on jatkuvassa kasvussa – muun muassa näistä syistä:

1. Vaivattomuus. Kaikki ison yrityksen palvelut vieraiden vastaanottamisesta, erilaisista neukkareista, työtilojen kunnossapidosta aina taukokahveihin – ”sormeakaan nostamatta”.

2. Joustavuus. Kuukauden irtisanomisaika ja toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ovat joustava vaihtoehto pitkiin toimistotilojen sopimuksiin verrattuna. Näin ollen tiloja on helppo säädellä tarpeen mukaan yrityksen koon muuttuessa.

3. Verkostoituminen. Coworking-tiloissa työskentelee lukemattomien alojen osaajia, eli mahdollisia kumppaneita, asiakkaita ja tulevia kollegoita.

4. Tehokkuus. Kun perustarpeet hoituvat tilan puolesta, pääsee keskittymään tärkeimpään, eli oman jutun rakentamiseen.

5. Työn ja kodin tasapaino. Coworking-tila tarjoaa mahdollisuuden siirtää työn kotoa ammattimaiseen ympäristöön palveluiden äärelle. Näin koti pysyy kotina, jossa voi rentoutua töiden jälkeen.

Teksti Kati Halonen

Teksti Naomi Matthes

– Autamme oleellisten datapisteiden löytymisessä ja tuomme asiakkaidemme ja kaukolämpöverkon dataa yhteen, kertoo Iotoi Oy:n toimitusjohtaja Johnny Holmström (vas.) ja myynnistä ja markkinoinnista vastaava Jouni Jyllinmaa.

Kaukolämpöverkko on olennainen osa energiaratkaisua

Kaukolämpöverkossa polttoon perustumattoman lämmön merkitys on kasvamassa.

– Kaukolämpö on monella tavalla kiertotaloutta. Kaukolämpöverkosto on myös valmis ja toimiva ratkaisu hukkalämmön jakeluun. Meillä on valmiiksi kaivettuna maan alle mittava verkosto, jonne hukkalämpöä ja ylimääräistä energiaa voidaan ohjata tehokkaasti, sanoo Iotoi Oy:n toimitusjohtaja Johnny Holmström.

– Taloyhtiöt siirtyvät maalämpöön ja irtautuvat kaukolämpöverkosta. Kaukolämpöverkko on kuitenkin yhteistä infraa, jota pitää ylläpitää. Työllä ja vaivalla rakennetun verkon elinvoimaisuus tulee säilyttää. Valmiiseen verkostoon voidaan lisätä uusia innovaatioita, ei sitä kannata purkaa, Iotoi Oy:n myynnistä ja markkinoinnista vastaava Jouni Jyllinmaa jatkaa.

Kaukolämpöä palveluna Kaukolämpöverkon ohjausjärjestelmiin lisätään jatkuvasti älykkyyttä ja sensoreita, jotka luovat huomattavan määrän uutta dataa. – Autamme oleellisten datapisteiden löytymisessä ja tuomme asiakkaidemme ja kaukolämpöverkon dataa yhteen. Kaukolämpöverkon ohjausjärjestelmään tulee lisätä uusia dimensioita: paluuverkko ja hukkaläm-

pö. Yksittäinen kiinteistö voi säästää energiakustannuksissaan, mutta kun säästö pystytään tekemään verkkotasolla, siitä hyötyvät kaikki. Älykäs ohjaus vaatii digitalisaatiota ja Iotoin ratkaisulla saadaan luotua optimoitu lämmitysjärjestelmä niin verkkotasolla kuin yksittäisissä kiinteistöissä. Datankeruun ja sensoreiden avulla voidaan mallintaa ja ohjata kaukolämpöverkkoa tehokkaammin, Holmström kertoo.

Perinteisesti energiayhtiö on tuonut lämpöputken tai sähköjohdon talon ulkoseinälle, eikä astunut kiinteistöjen sisäpuolelle. Kaukolämpöyhtiöt ovat olleet lämmöntuottajia ja asiakkaat lämmön kuluttajia.

– Nyt energiayhtiöt miettivät kulutusta myös talon sisällä. Me olemme ottaneet alusta asti huomioon sekä kulutuksen että tuotannon. Voimalaitoksissa on tehty hyviä tehostamisratkaisuja, mutta ne ovat kaukana kuluttajasta. Me tuomme energiayhtiöille uuden liiketaloudellisen polun, Holmström muistuttaa.

Älykäs kaukolämpöverkko voidaan muuttaa kaksisuuntaiseksi Yhdistämällä PIP3-menetelmä ja lämmön-

säätöjärjestelmä saadaan sekä energiasäästöä että reaaliaikaista seurantaa.

Energiayhtiö pystyy ohjaamaan loppuasiakkaan lämmitystä ja käyttämään kaukolämpöverkkoa joustavammin kysynnän mukaan.

Energiayhtiöillä on ollut vaatimus, että hukkalämpö on syötettävä kaukolämmön menoputkeen. Tämä on useimmissa tapauksissa tarkoittanut hukkalämmön lämpötilan nostoa sähköä kuluttavalla tekniikalla, joka vallitsevassa korkeiden ja vaihtelevien sähköhintojen tilanteessa ei ole houkutteleva vaihtoehto.

Iotoin kolmiputkiratkaisulla sekä kaukolämmön meno- että paluupuoli toimivat lämmönlähteenä ja järjestelmä hyödyntää tehokkaasti sekä korkea- että matalalämpöisiä hukkalämpölähteitä. Paluulämmön hyödyntäminen puolestaan tiputtaa lämpötilaa kaukolämpöverkossa, mikä parantaa voimalaitoksen hyötysuhdetta. Käyttämällä paluuputkea hukkalämmön syöttö- ja jakelukanavana, kaikki kierrätetty lämpöenergia vähentää suoraan lämpövoimalan polttotarvetta.

Iotoi Oy:n PIP3-menetelmässä kaukolämpöverkon paluuputki valjastetaan hukkalämpöjen kierrätykseen.

• Tästä hyötyvät sekä energiayhtiö että kiinteistönomistaja.

• Hukkalämmön kierrätys mahdollistaa puhtaamman yhteiskunnan.

• Yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääntyminen vie kohti parempaa tulevaisuutta.

Lue lisää tehokkaasta menetelmästä kaukolämmön paluuveden hyödyntämiseen iotoi.fi

Teksti Kati Halonen

KUVA: IOTOI OY

Kaupallisessa yhteistyössä:

Tuulivoima parantaa Suomen energiaomavaraisuutta

– Pohjois-Pohjanmaalla on lähes 40 prosenttia tähän mennessä rakennetusta kapasiteetista eli noin tuhannesta tuulivoimalasta. Nyt suunnitteilla olevista julkisista hankkeista sinne suuntautuu 41 prosenttia, Pohjanmaalle 14 ja Lappiin 10. Pohjanmaan maakunnissa on kuntia, jotka sanovat, että tänne mahtuu vielä lisääkin, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen Tuuli- ja aurinkoenergia ovat laajentaneet energia-alan toimijakenttää ja tehneet alasta heterogeenisempaa. Monet kansainvälisistä toimijoista ovat olleet Suomessa jo kymmenestä viiteentoista vuotta. Lisäksi on perustettu useita koti-

maisia uusia tuulivoimayhtiöitä. Energiantuotanto ei ole enää yksin kunnallisten energialaitosten varassa.

Tuulivoimahankkeiden kehittäminen kestää tyypillisesti viidestä kahdeksaan vuotta. Kun erilaiset ympäristövaikutusten arvioinnit ja kunnan kaavoitus on tehty ja rakennuslupa saanut lainvoiman, itse tuulivoimatuotantoalue on nopea rakentaa.

– Suomessa on paljon hyviä paikkoja tuulivoimalle. Itä-Suomi on iso kysymys, jossa on huomioitava puolustusvoimien tarpeet. Uskoisin, että myös merituulivoima tulee lisääntymään voimakkaasti tällä vuosikymmenellä, Mikkonen ennustaa.

Älykkyys auttaa säätämään sähkönkulutusta

– Suomessa sähkö oli pitkään niin halpaa, että vedenkulutuksen tai kodin lämmityksen optimoinnille ei nähty tarvetta. Nyt kun sähkön hinta nousee, kuluttajilla on halu ottaa käyttöön älykkäitä järjestelmiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alalla on toiminut useita kulutusjoustoon erikoistuneita yrityksiä, valitettavasti niistä osa on lopettanut viime vuosina, Mikkonen sanoo.

– Kulutusjousto ei tarkoita sitä, että tupa olisi kylmänä tai kahvi jäisi keittämättä. Kun sähkönkulutusta säädetään

älykkäästi, ei asukas huomaa, jos patterit ovat pari tuntia pois päältä. Ohjauksessa voidaan hyödyntää virtuaalivoimalaitoksia ja antaa sähköyhtiöille valta säädellä tuotantoa ja kulutusta tietyissä raameissa. Suurimmat joustot tulevat teollisuudesta, joka optimoi sähkönkulutustaan jatkuvasti, jatkaa Mikkonen.

Halvan sähkön tunnit voi myös hyödyntää vihreän vedyn tai synteettisen metaanin tuotantoon. Power-to-X -teknologia auttaa hyödyntämään hetkittäisesti ylijäävää energiaa ja pienentämään hiilijalanjälkeä niin energian kulutuksessa kuin tuotannossakin.

Uusi teollisuuden palvelu, jolla hyödynnät sähkön edulliset tuntihinnat ja pienennät hiilijalanjälkeä

– Nykyiset sähkön hintaheilahtelut eli hintavolatiliteetti antaa osviittaa tulevaisuudesta. Kun vuosien 2021–2024 välillä Suomen tuulivoimakapasiteetti tuplaantuu, sähköomavaraisuutemme paranee, mutta on yhä alttiimpi sään vaihtelun aiheuttamille muutoksille. Kun samaan aikaan Olkiluodon kolmosreaktori ja Pohjois-Ruotsin uusi siirtoyhteys saadaan käyttöön, tuulisella säällä sähköä syntyy ajoittain reilusti yli tarpeen. Silloin sitä voi saada hyvin edullisesti tai jopa negatiivisella hinnalla, kertoo Powerheatin toimitusjohtaja Toni Hemminki

– Kaukolämpö- tai teollisuusyritykselle, joka käyttää tulevaisuudessa lämmön- tai höyryntuotantoon oikeina hetkinä sähköä, tuleva vaihtelu tarjoaa tilaisuuden säästöihin. Tämä edellyttää, että osataan optimoida sähkökattiloiden ja lämpöakkujen käyttö siten, että ne hyödyntävät alhaiset hintatunnit.

– Halvimpien tuntien poimiminen sähkökattilaan eri sähkömarkkinoilta – SPOT, intraday ja säätösähkö, vaatii osaamista, tilanteen ennakointia ja toimittamiseen tarvittavia väyliä. Tähän tarpeeseen syntyi Powerheat, kertoo Hemminki.

– Voimme toimittaa asiakkaalle lämpöä tai höyryä palveluna hyödyntäen sähkökattiloita ja lämpöakkuja. Jos asiakas

haluaa investoida sähkökattilan itse, tarjoamme sen ohjauspalveluita. Liiketoimintamallimme perustuu ennalta sovittuun hyödynjakoon asiakkaan kanssa. Powerheatin kautta asiakkaan käytössä on EPV Energian huippuunsa hiottu sähkömarkkinavalvomo, jossa käytetään mm. tekoälyä hintamuutosten ennakointiin ja mallinnukseen.

Korvaamalla fossiilisia polttoaineita sähkökattilalla ja uusiutuvalla sähköllä asiakas vähentää lisäksi hiilidioksidipäästöjään. Tämä tehdään sähkökattiloilla erittäin kannattavasti – kohteiden takaisinmaksuajat ovat 1–4 vuotta riippuen korvattavasta polttoaineesta.

Powerheatin asiakashyödyt:

• Sähkölämpö on edullista ja sillä voi korvata fossiiliset polttoaineet.

• Saat käyttöösi Suomen parhaat sähkömarkkinoiden valvomopalvelut.

• Kanssamme saat maksimaalisen hyödyn irti sähkökattilasta ja pienehkökin kattila on mukana kaikilla kolmella sähkökaupan markkinalla.

Tiedustelut: Toni Hemminki +358 40 668 4441 toni.hemminki@powerheat.fi powerheat.fi

– Suomessa on paljon hyviä paikkoja tuulivoimalle, muistuttaa Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Tuulienergian tuotannon pääpaino on Suomessa keskittynyt Pohjanmaalle ja Lappiin.

Teksti Kati Halonen

Teksti Tarja Sinervo

Kaupallisessa yhteistyössä:

Tämän vuoden

malaa.

Myös ammattitaitoinen henkilökunta ja laajat kenttätilat näyttelevät tuulivoimalatoimituksissa tärkeää roolia. Kevään ja syksyn aikana Kalajoen satama-alueelle on saatu yhteensä yli 10 hehtaaria uutta kenttätilaa palvelemaan erilaisten tuulivoima- ja projektikuljetusten tarpeita.

– Tämä tarkoittaa, että meillä on nyt hyvät valmiudet ja tilaa ottaa enemmänkin laivoja ja lasteja vastaan. Samalla voimme palvella jo olemassa olevia asiakkaitamme tehokkaammin, Nikupeteri sanoo.

Satamasta on lisäksi erinomaiset ja suorat yhteydet valtateille 8 sekä 4, joiden kautta liikkuu paljon muun muassa juuri tuulivoimakuljetuksia. Nikupeteri kertoo, että myös sataman sisäistä infraa on parannettu.

Kalajoen satama – tilaa ja nostokapasiteettia tuulivoimalatoimituksiin

Kalajoen satama tarjoaa koko toimitusketjun kattavaa ja kustannustehokasta palvelua tuulivoimatuotteiden yrityksille ja toimijoille.

Tuulivoimaloiden tornien napakorkeus vaihtelee Suomessa tyypillisesti 150 metristä 175 metriin, ja roottorikin voi olla halkaisijaltaan miltei yhtä suuri. Tuulivoimaliiketoiminnan logistiikka asettaakin Kalajoen Satama Oy:n toimi-

tusjohtajan Petri Nikupeterin mukaan kauttakulkusatamalleen tarkkoja nostokapasiteettivaatimuksia, kun valtavia komponentteja siirretään laivoista loppusijoituspaikkaan vieviin kuljetusajoneuvoihin.

– Meillä on satamassa tällä hetkellä kaksi satamanosturia, jotka mahdollistavat muun muassa suurten, yli 100 tonnia painavien taakkojen nostot. Tämän vuoden aikana Kalajoen sataman kautta on kulkenut yhteensä peräti 70 tuulivoi-

– Satamasta poistuminen on nyt entistä helpompaa. Käännöksiä ei alueella tarvitse montaakaan tehdä, vaan kuljetukset ohjataan kätevästi suoraan poistumisteille.

Miksi Kalajoen Satama?

• Laajat varastoalueet ja -kenttätilat, joita voidaan edelleen laajentaa.

• Nopeat ja sujuvat logistiset yhteydet Suomen päätieverkostoon.

• Toiminnan laadukkuus – tuulivoimalakuljetuksia hoitaa ammattitaitoinen ja kokenut henkilökunta.

Toimitusjohtaja Petri Nikupeteri +358 (0)44 4691 358 petri.nikupeteri@portofkalajoki.fi

Lue lisää satamasta: portofkalajoki.fi

Teksti Anni Korhonen

aikana Kalajoen sataman kautta on kulkenut yhteensä peräti 70 tuulivoimalaa.

KUVA: KALAJOEN SATAMA OY

Miksi biokaasun käyttöönotto on niin hidasta?

Biojätteestä, jätevedenpuhdistamoiden lietteestä ja kaatopaikoilta saadaan vuosittain biokaasua yhteensä yhden terawattitunnin verran. Kansallisena tavoitteena on nelinkertaistaa tuotanto vuoteen 2030 mennessä niin, että puolet raaka-aineesta olisi maatalouden sivuvirtoja.

Biokaasun tuotannossa saa energian ja ravinteet talteen, ja hyödynnettävissä olevia virtoja, kuten lantaa syntyy yhteiskunnassa huomattavia määriä.

Maatalouden biomassat eli lannat ja ylijäämänurmet ovat jo olemassa, mutta niiden potentiaali on lähes täysin valjastamatta biokaasun tuotantoon.

– Jäte- ja lannoitesäädökset, maatalouden rahoituskehys, jakeluvelvoite ja biokaasun verotus ovat kaikki olleet muutoksen kohteena vuodesta 2019. Näin isot avoimet kokonaisuudet ja se, että biokaasu on viiden eri ministeriön työlistalla, eivät aktivoi investoijia, sanoo Suomen Biokaasu ja Biokierto Ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä

Fossiilisen liikenteen tiekartassa on kymmeniä toimenpiteitä, jotka luovat toteutuessaan kysyntää, tarjontaa ja panostuksia jakeluinfrastruktuuriin. Myös EU:n komission valmistelema REPowerEU-toimintasuunnitelma vaikuttaa biokaasun ja -metaanin tuotantomäärään

lähitulevaisuudessa.

– Investoinnit edellyttävät määrätietoista kansallista tekemistä ja selkeää toimintaympäristöä. Harvoin biokaasulaitosta saa pystyyn alle vuodessa, siksi sujuva luvitus ja muut hallinnolliset menettelyt ovat tärkeitä, Virolainen-Hynnä jatkaa.

Biokaasu ja ravinnekierrätys nostavat huoltovarmuutta Biokaasun tuotannossa saa energian ja ravinteet talteen, ja hyödynnettävissä olevia virtoja, kuten jätevedenpuhdistamo- ja teollisuuslietteitä, biojätettä sekä lantaa syntyy yhteiskunnassa huomattavia määriä.

– Suurin potentiaali liittyy nimenomaan maatalouden sivuvirtoihin. Porttimaksupohjainen business-logiikka

ei niiden kohdalla toimi, vaan tuotetusta energiasta ja kierrätysravinteista tulee saada kohtuullinen hinta, VirolainenHynnä muistuttaa.

Biokaasu on kilpailukykyinen vaihtoehto esimerkiksi raskaalle tie- ja laivaliikenteelle sekä korkeita lämpötiloja tarvitsevalle teollisuudelle, jota on vaikea sähköistää. Biokaasu auttaa myös sivuvirtojen optimoinnissa ja joissain kunnissa biokaasua voi hyödyntää kaukolämmön tuotannossa.

– Biokaasuprosessissa kiertoon palautuu arvokasta fosforia, typpeä ja kaliumia, joilla voisi merkittäviltä osin korvata fossiilisilla tuotetut, ulkomaiset mineraalilannoitteet. Ravinnekierto olisi hyväksi niin huoltovarmuudelle kuin ympäristöllekin, Virolainen-Hynnä kiteyttää.

Teksti Anna Kuronen

Anna VirolainenHynnä toiminnanjohtaja, Suomen Biokaasu ja Biokierto Ry

– Ihmiset tulevat jatkossakin liikkumaan, matkustamaan, syömään monipuolisesti, asumaan lämmitettävissä – ja kesäisin viilennettävissä – taloissa, ja silti meillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa hiilineutraali Suomi. Me olemme asiassa jo kohtalaisen pitkällä ja meillä on juuri sitä osaamista, jolla rakennetaan älykkäitä energiajärjestelmiä hiilineutraaliin tulevaisuuteen siirtymiseksi, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä – Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035 ja EU:n vastaavasti 2050, ovat todella haastavia päämääriä, mutta niiden saavuttaminen on mahdollista. Ne tarjoavat samalla mahdollisuuden uudistaa taloutta ja tapojamme toimia. Prosessin aikana syntyy paljon hyviä, uusia asioita, jotka johtavat siihen, että elintasosta ja hyvinvoinnista ei tarvitse tinkiä, Leskelä toteaa.

Energiamuodot kytkeytyvät toisiinsa Energiantuotanto muuttuu yhä ympäris-

töystävällisemmäksi ja hajautetummaksi, mutta se vaatii investointeja. Kotitaloudet ja yritykset muuttuvat energian kuluttajista sähkön ja lämmön tuottajiksi. Ilmastonmuutoksen torjuntaan kuuluvat myös kaavoitus, joukkoliikenne ja se, miten ja missä töitä tehdään.

Sähkö on jo nyt hyvin ilmastoystävällistä ja kaikki investoinnit suuntautuvat tällä hetkellä päästöttömiin tuotantomuotoihin. Myös lämpöä tuotetaan ilmastoystävällisesti, ja päästöttömän kaukolämmön osuus kasvaa koko ajan. Eri tuotantotapojen kytkeytyminen toisiinsa tarjoaa lisää mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen. Kun sään mukaan vaihteleva tuulivoiman osuus kasvaa, sähköä on välillä liikaa ja välillä liian vähän. Suomessa on jo koettu hetki, jolloin sähkön hinta painuu negatiiviseksi hyvien tuuliolosuhteiden takia. Silloin kannattaa muuttaa sähkö lämmöksi.

Vesivoima tarjoaa säätövoimaa, mutta

sen lisäksi sähköä pitää muuntaa lämmöksi tai kaasuksi ja varastoida. Älykkäät järjestelmät optimoivat sekä energiantuotantoa että -kulutusta. Sähkö, lämmitys ja liikkuminen kytkeytyvät toisiinsa, nyt ne toimivat vielä pitkälti irrallisina. Energiajärjestelmien ohjauksesta tulee uusi liiketoiminta-alue, johon tulee mukaan myös uusia toimijoita.

– Ilmastoneutraalin Suomen rakentamiseen tarvitaan koko kansantalous: julkishallinto, kotitaloudet ja yritykset. On huomattu, että ihmiset, jotka ovat asentaneet aurinkopaneeleja tai hankkineet sähköauton, ovat tulleet tietoisemmaksi omasta energiankäytöstään ja oppineet näkemään mittasuhteita eri lailla kuin vain ostamalla energiaa. Investointeja tekemällä voi säästää energiakustannuksissa. Sillä, että ihminen osallistuu, on merkitystä Leskelä muistuttaa.

– Ilmastoneutraalin Suomen rakentamiseen tarvitaan koko kansantalous: julkishallinto, kotitaloudet ja yritykset, muistuttaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Teksti Kati Halonen

Kokouspalveluiden ulkoistaminen antaa joustavuutta ja turvaa

Viime vuosina moni yritys on käynyt läpi, mihin kaikkeen rahaa kuluu. Suurilla yrityksillä toki on tarvetta pienille neuvotteluhuoneille arkikäytössä, mutta harvan kannattaa käyttää rahaa koulutuspäiviin tai seminaareihin soveltuviin tiloihin – etenkään kun niitä ei voi soveltaa joka tapahtumaan sopiviksi, toisin kuin sitä varten erityisesti suunniteltuja.

– Ei kannata omistaa sellaista, mitä ei käytä, Business Meeting Parkin kaupallinen johtaja Katriina Tammi virkkoo.

Teknologia, tarjoilut ja sijainti Kolme keskeistä seikkaa, jotka vaikuttavat paitsi siihen, tulevatko osallistujat paikalle ja siihen, miten helposti asiat sujuvat, ovat teknologia, tarjoilut ja sijainti.

– Lokaatio on suomalaiselle kokoustajalle hyvin tärkeä. Huippuagendakaan

hyvien kulkuyhteyksien varrella, Tammi selittää ja lisää, että toinen tarkkaa suunnittelua vaativa osa kokouksia on tarjoilut. Nykyään erilaisia ruokavalioita on lukuisia, ja virheistä voi koitua paljon harmia.

Teknologian läpikäyminen etukäteen ammattilaisen kanssa varmistaa, että tilassa on kaikki tarvittava, ja se toimii, kun sen tulee toimia.

Turvallisuus

On ensisijaisen tärkeää huomioida kokoukseen osallistuvien mukavuus ja turvallisuus itse tapahtuman aikana. Asiantunteva kokoustila tarjoaa luottamuksellisen ja turvallisen ympäristön yrityksille, sillä kaikki sopimusasiakkaat, henkilökunta ja alihankkijat noudattavat samaa yleistä salassapitovelvoitetta.

muksellista ympäristöä, se osa yritysasiakkaiden riskien hallintaa, Tammi kiteyttää.

– Toinen asia, jota ei voi korostaa liikaa, on arvostus tilaa kohtaan. Asiakkaat hakevat väljiä tiloja etenkin pandemian jälkeen. Harvalta löytyy sellaisia omasta takaa. Pitää olla luonnonvaloa ja avaruutta, Tammi kertoo ja jatkaa huomauttamalla, miten esimerkiksi hotelleissa kokoustilat on perinteisesti sijoitettu kellarikerrokseen – jonne ei pääse päivänvaloa, mikä vaikuttaa osallistujien jaksamiseen.

Sokerina pohjalla kokoustilojen ulkoistamisessa on se etu, että jos jokin menee vikaan, paikalta löytyy ammattitaitoista henkilökuntaa, joka hymyillen osaa auttaa tilanteessa kuin tilanteessa. Sillä on suuri merkitys sujuvuuden ja

Teksti Naomi Matthes

Teksti Tarja Sinervo

– Lain mukaan taloyhtiön tulee toteuttaa autopaikoille vähintään kevyt latausvalmius eli kaapelireitit, jos yhtiössä tehdään hyvin laajoja, myös sähköjärjestelmiä koskevia peruskorjauksia, kertoo Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia.

– Latausvalmiuksien hankinnassa on aluksi tärkeää miettiä päätöksentekomalli ja kustannusten jakaminen. Käyttö- ja huoltokustannusten jakautumisesta kannattaa käydä läpi kaikki vaihtoehdot ja tehdä päätökset siten, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi.

Keskeinen asia Haltian mukaan on se, ovatko autopaikat yhtiön hallinnassa vai osakkeilla hallittavia. Yhtiön hallinnassa oleville paikoille voidaan yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä päättää tehdä latausvalmius, jolloin kaikki osakkaat maksavat sähköinfran muutoksista vastikeperusteidensa mukaisesti.

– Osakashallintaisten paikkojen osalta vaihtoehto, jossa kulut kohdennetaan vain niille osakkaille, jotka haluavat autopaikoilleen latauspisteen, voi osoittautua pitkällä aikavälillä hankalaksi. Kun asukkaat vaihtuvat ja autokanta muuttuu, yhtiössä voi piankin olla lisää latauspistettä tarvitsevia. Jos sähköjärjestämän kapasiteetti tällä hetkellä riittääkin muutamaan latauspisteeseen, pitäisi ennakoida tulevaisuuden tarve tai ainakin sopia, miten kustannukset ja muutostyöt tulevaisuudessa hoidetaan.

Haltian mielestä hyvä toimintamalli on sellainen, jossa latausinfra eli kaapeloinnit ja muu sähkötekniikka toteutetaan yhtiön hankkeena. Latauslaitteet voi sitten toteuttaa yhtiön hankkeena tai kukin osakas huolehtii sen hankkimisesta itse.

Sähkölatausvalmiuksien hankintaan voi saada avustusta Asumisen rahoitus- ja

kehittämiskeskus ARAlta. Tällä hetkellä ARAlla on vielä jäljellä rahaa avustuksiin, mutta hakemusten käsittelyaika on 5–6 kuukautta.

– Viime vuonna avustuksiin varatut rahat loppuivat kesken, mutta loput hakemukset huomioitiin seuraavan vuoden budjetissa. Jos oman taloyhtiön kohdalla käy näin, kannattaa tarkistaa, tuleeko lupaehtoihin muutoksia seuraavan vuoden avustusten kohdalla.

– Lataustehoksi riittää yleensä yön yli ladattava nopeus. Jos tehoja tarvitaan paljon, kannattaa hyödyntää älykästä dynaamista kuormanhallintaa, jolloin järjestelmä painottaa lataustehoa tilanteen mukaan. Muutoinkin kehittyneellä teknologialla voi saada aikaan säästöä ja kustannukset kohdentumaan tarkasti kunkin kulutuksen mukaan, Haltia vinkkaa.

Oman kehon rytmejä kannattaa kunnioittaa

Monilla normaali uni-valverytmi on uhattuna tai jopa kadonnut. Yksi tyypillinen oire on, ettei väsymys poistu nukkumalla. Kun tähän ynnätään taukojen puute ja syömisen epäsäännöllisyys, ei ole ihme, ettei palautuminen onnistu.

Teksti Anna Kuronen

Töissä ollaan pitkiä aikoja paikallaan ja kalenteri saattaa olla aivan täynnä palavereita. Tauot ja syöminen ovat kuitenkin välttämättömiä.

– Tauottomuus heikentää palautumista, koska ateriarytmi häiriintyy ja perustarpeisiin panostaminen horjuu. Syömiselle pitäisi myös luoda rauhallinen hetki, urheilulääkäri ja hyvinvointivaikuttaja Pippa Laukka sanoo.

Jos syö lounaansa etäpalaverin aikana tai kissavideoita katsellen, syömisen hormonaalinen vaste heikkenee ja ihminen lihoo herkemmin. Hormonit nimittäin vaikuttavat aineenvaihduntaan, sisäelinten toimintaan ja autonomiseen hermostoon.

– Nopeasti hermojen sijaan riekaleina onkin koko hermosto ja ihminen uupuu. Korjausliike ei vaadi ihmetekoja, vaan yksinkertaisia rutiineja ja terveellisiä valintoja, Laukka painottaa.

Hyvinvointi vaatii konkreettisia tekoja Tutkimukset osoittavat, että laadukas ravitsemus ja tasainen syöminen ovat looginen keino jaksamisen ja työkyvyn parantamiseen.

– Ja vastaavasti epätasainen syöminen on isoin tekninen syömisongelma. Voi hyvin kysyä, millaiset työhön annettavat voimavarat ovat, jos aterioista ja tauoista ei huolehdita, Laukka muistuttaa.

Laukka työskenteli 20 vuotta paikassa,

jossa ei ollut työmaaruokalaa. – Kyllä siinä tuli ikävä kunnon ruokaa, ja syömisen säännöllisyydestä oli vaikeaa pitää kiinni. Ymmärrän hyvin ihmisten haasteet arjessa, mutta hyvinvointi vaatii konkreettisia tekoja eikä tauoista pidä tinkiä, Laukka sanoo.

Aktiivinen panostaminen aterioihin ja taukoihin lisäävät työhyvinvointia

Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmista taukoihin ja aterioihin kannattaa panostaa. Mitä omalla työpaikalla on tehty säännöllisen syömisen ja taukojen edistämiseksi? Voisiko koko tiimin ottaa mukaan ideoimaan uusia keinoja?

Joillakin työpaikoilla työntekijöille on jo tarjolla terveellisiä välipaloja, esimerkiksi hedelmiä ja puuroaineksia.

– Työnantaja voi kannustaa lounaalle ja osoittaa arvostusta syömistä kohtaan. Yhteisen lounasajan voi varata kalenteriin, palaverien puskuriajoista kalenterissa voi sopia niin kuin tauoistakin, ja voi päättää, ettei ruoan ääressä puhuta työasioita. Näin myös etätyöläiset saavat tukea päiviensä rytmittämiseen, Laukka hymyilee.

”Hyvä aamupala rakentaa seuraavan yön unta” Valkokaulustyössä yksi tyypillinen haaste on lounasähky ja se, että ilta-ateria

syödään liian myöhään illalla. Toinen yleinen haaste on syöminen ”välipalasta välipalaan” niin, ettei kunnon ateriaa tule syötyä päivän aikana ollenkaan.

Monet kuitenkin ajattelevat, ettei syöminen ikään kuin kosketa heitä. Syömistä ei tunnisteta ”omaksi”, jos ei ole ylipainoa tai muita terveysongelmia.

– Syöminen koskee ihan kaikkia! Esimerkiksi matala-asteinen tulehdus ja stressi ovat pitkään oireettomia, eikä verikokeissa näy mitään poikkeavia markkereita. Ja silti on joka ilta kaikkensa antanut olo eikä jaksa lähteä sohvaa kauemmas. Syöminen päivän aikana vaikuttaa myös uni-valverytmiin ja sitäkin kautta palautumiseen, Laukka korostaa.

Kiire ja valmistautumattomuus haittaavat syömistä kaikkein eniten. Omaan arkeen sopivia ratkaisuja kannattaakin etsiä avoimin mielin. Joillekin sopii meal prepping, toiset taas helpottavat terveellistä arkikokkausta ruokakassipalvelulla, jossa ainekset ja reseptit tilataan kotiinkuljetuksena verkkokaupasta.

– Kaikkien uusien tapojen opetteleminen vaatii toistoja useita viikkoja. Motivaatio kuitenkin kasvaa hyvästä olosta. Ja väsähdyksen hetkellä voi miettiä, miksi haluaa syödä ravinteikasta ruokaa, miksi urheilee ja miksi menee ajoissa nukkumaan. Jokainen päivä ja ateria antavat mahdollisuuden onnistua, Laukka kannustaa.

Pipan vinkit työpäivien tueksi:

• Suunnittele, mitä aiot syödä, ja valmistele välipalat.

• Kokoa lounaat ja välipalat lautasmallin avulla: puolet kasviksia, neljännes proteiinia ja neljännes hiilihydraatteja, joissa on matala glykeeminen indeksi.

• Hyvällä lounaslinjastolla on runsas ja värikäs valikoima kasviksia.

• Sydänmerkki auttaa valitsemaan terveellisen valmisruoan.

• Tarkkaile suolan määrää: jos suolaa on 1 gramma 100 grammaa kohti, sitä on paljon.

• Jos valmisruoassa ei ole kasviksia, tee itsellesi pieni salaatti.

• Vältä runsasta leivän syömistä, koska se johtaa herkästi kunnon aterioiden unohtumiseen.

• Kotona kannattaa kokata: saat puhdasta, edullista, lisäaineetonta ja oman maun mukaista ruokaa.

• Voit helpottaa arkeasi tilaamalla netistä ruokakassin, jolloin saat valitsemiisi annoksiin sekä raaka-aineet että reseptit.

KUVA: JUKKA LEHOJÄRVI

Pippa Laukka muistuttaa, ettei työhyvinvoinnin korjausliike vaadi ihmetekoja, vaan yksinkertaisia rutiineja ja terveellisiä valintoja.

Embraer 190

Simulaattoriin mahtuu: 3 asiakasta + ohjaaja Hinnat:1 tunti 3 399 euroa (sis alv). 2 tuntia 7 759 euroa (sis alv).

ATR 72-500

Simulaattoriin mahtuu: 4 asiakasta + ohjaaja Hinnat:1 tunti 399 euroa (sis alv). 2 tuntia 7 759 euroa (sis alv).

Lennot suoritetaan kuten oikeat koulutuslennot, samoja menetelmiä ja turvallisuusperiaatteita noudattaen. Päihteiden suhteen simulaattorissa, kuten kaikessa lentotoiminnassa, noudatetaan nollatoleranssia - tämä koskee kaikkia koulutuskeskukseen saapuvia