Kestävä rakentaminen 12/2022

Rakentamisessa kaksi ajankohtaista aihetta ovat vähähiilisyys ja rakennusten elinkaariominaisuudet.

Korjausrakentamisessa mennään vanhan rakennuksen ehdoilla.

Kaupunkirakentamisessa on huomioitava ihmisen asumistoiveet muuttuvan elämänkaaren aikana.

Suomessa rakennusten tiiviys ja energiatehokkuus ovat hyviä ilmanvaihdon kannalta.

Pelkkä älykäs järjestelmä ei ratkaise yksin mitään – energiatehokkuuteen tarvitaan myös tekoja.

Viheralueet myös edesauttavat kaupungin toimintaa vaativissa sääolosuhteissa.

Mihin kiinteistö- ja rakennusalan tavoitteet riittävät?

YK:n julkaisema Emission Gap Report 2022 näytti kuilun valtioiden lupaamien päästövähennysten ja 1,5 asteen tavoitteen välillä pienentyneen jälleen kerran.

Kun lukemat osoittivat toissa vuonna 29 gigatonnin vajetta ja viime vuonna 25, on globaalisti kirittävä päästöjen vähennystarve nyt 20GtCo2e. Kuuma kysymys kuuluu, voidaanko tuo 20 gigatonnia kuroa umpeen yksityisen sektorin toimilla?

Kiinteistöt ja rakennusmate riaalit ovat varsin näkyvällä paikalla YK:n raportissa. Energiaremonttien monin kertaistaminen, teollisen tuotannon päästöjen pie nentäminen ja vähähiilinen rakentaminen ovat vaikutta vimpia kehityskohteita.

Energiankäytön päästöt minimiin, vähähiilisille tuotteille hurja tarve Green Building Council Fin land ja KTI Kiinteistötieto Oy julkaisivat syyskuussa 2022 katsauksen hiilineutraaliin energiankäyttöön sitoutuneista, Suomes sa toimivista kiinteistönomistajista.

Katsauksen mukaan lähes 60 prosent tia ammattiomisteisista sijoituskiinteis töistä on ottanut tavoitteekseen hiilineut raalin energiankäytön vuoteen 2030 tai 2035 mennessä. Lukema on hyvä, mutta kaiken kaikkiaan olemassa olevien raken nusten energiatehokkuudessa on vielä paljon työtä tarjolla.

Myös yhä useampi rakennusliike tähtää kunnianhimoisiin päästövähennyksiin.

Tuoteteollisuuden parissa on syntynyt tiiviissä tahdissa vähähiilisiä innovaati oita, mutta kysyntä ja tarve vähähiilisille ratkaisuille on vielä moninkertainen.

Tavoitteet eivät riitä, tarvitaan transformaatio Kymmenen eurooppalaisen Green Buil ding Councilin yhteinen projekti, #Buil dingLife, on lähestymässä ensimmäisen osansa päätösvaihetta. Tavoitteena oli nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi tavoitteeksi.

#BuildingLife -projektin myötä jo lähes 60 alan keskeistä toimijaa on ottanut tavoitteekseen hiilineutraalin rakennetun ympäristön 2035. Tämä on erinomainen alku, mutta tavoitteet yksinään eivät vähennä päästöjä kiloakaan.

Jotta tarpeen ja tarjonnan tai päästövä hennysten ja tavoitteiden välinen kuilu kapenisi, on siirryttävä tavoitteista mitattavaan ja tulokselliseen toimintaan. Se tarkoittaa toimialan pysyvää muutos ta, eli liiketoimintamallien transformaa tiota, jossa ilmastokestävyys on yksi päätöksenteon keskeisistä kriteereistä.

Lauri Tähtinen Green Building Council Finland

Ilmastoystävällistä asumista viisaalla suunnittelulla

Asuntorakennuttaja Bonava kehittää kunnianhimoisesti kestävää ja ihmisläheistä asumista. Yritys on sitoutunut puolittamaan tuottamansa päästöt jokaista rakennettua Bonava-kotia kohden 2030 mennessä.

Ilmastonmuutoksen hillintä luo paineita raken nusteollisuudelle. Bonavalla kestävän kehityk sen strateginen merkitys on sisäistetty. Toimin ta ympäristöasioissa on etupainotteista.

– Liiketoimintamme tulee olla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää. Asunto on iso sijoitus. Haluamme tuoda kodin mahdol lisimman monen ulottuville. Ilmastokestävyys ole luksustuote. Ilmastotavoitteemme ovat kovat, korostaa Bonava Suomen kaupallinen johtaja Maiju Koivunen-Vinkvist Asukas on Bonava-kohteiden suunnittelun lähtökohta ja tavoitteena on mahdollistaa kestävä asuminen. Asunnot tehdään joustavasti muunneltaviksi ja yhteistilojen on sovelluttava eri tarkoituksiin. Yhteisöllisyyttä avittavat myös pihat sääilmiöiltä suojaavine istutuksineen ja oleskelupaikkoineen.

– Tutkimusten mukaan asumistyytyväisyys lisääntyy yhteisöllisyyden ja sitä tukevien tilaratkaisujen myötä. Rakentajana luomme eri

sukupolvien käyttöön esimerkiksi muunnelta via kerho- ja työtiloja sekä ratkaisuja pyörien ja muiden tavaroiden säilytykseen. Yhteistilat tuovat tavallaan lisäneliöitä. Mahdollisuus yhteiseen tekemiseen ja naapureihin tutustumi seen luo myös turvallisuutta ja voi myös esimer kiksi helpottaa vanhusten asumista pidempään omassa kodissa, muistuttaa Koivunen-Vinkvist.

Bonava näkeekin yhteiskunnallisen roolinsa kokonaisten asuinalueiden kehittäjänä kaupun kien kanssa. Kohteiden sijainnit julkisen liiken teen ja palvelujen lähellä vähentävät autoilua. Rakentamisen vastuullisuus ulottuu ympäristö jen suunnittelusta asuntojen koko elinkaareen.

– Haluamme rakentamisen olevan teknisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman kestävää. Ympäristön säästäminen, energiatehokkaat ja vähähiiliset ratkaisut, kierrätettävät ja kierräte tyt materiaalit sekä älykäs talotekniikka luovat ilmastoystävällistä asuinympäristöä. Pienenä yksityiskohtana mainitsisin espoolaisen koh

teemme katolle tulevan lahopuun, joka palvelee kuin hyönteishotellina, Bonava Suomen kestävän kehityksen päällikkö Ayla Dinçay kertoo.

Kestäviä ratkaisuja materiaaleista energiaan

Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tutkitaan ja kokeillaan uusia teknologioi ta, kuten innovaatioita materiaaleissa.

– Seuraavaksi vähennetään raken nusmateriaalien päästöjä. Esimerkiksi sementin valmistus synnyttää paljon päästöjä. Siksi olemme ottaneet käyttöön vähähiilisiä betonielementtejä, joissa se mentin osuutta on pienennetty teollisuu den sivuvirtoja hyödyntämällä. Pilotoin nissa rungon päästöt vähenivät noin 20 %. Sovellettavuus isossa mittakaavassa on keskeistä. Pyrimme skaalautuvuuteen, sanoo Dinçay.

Rakennukset ovat pitkäikäisiä. Siksi yksi keskeinen rakentamisen ja asumi sen ilmastoteko on valita vähäpäästöistä energiaa ja edistää energiatehokkuutta. Esimerkiksi Postipuistoon nousevan Hel singin Lähetti 1:n lämmitys hoituu maa lämmöllä. Lisäksi useat Bonava-kohteet saavat sähköä tuottavat aurinkopaneelit. Vuodesta 2018 työmaiden energianläh teenä on ollut tuulivoima.

Hyvistä toimista huolimatta muutokset ilmastossa ja ympäristössä ovat todennä köisiä. Lämpötilavaihtelut ja lisääntyvät sateet rasittavat rakennuksia ja voivat vaikuttaa turvallisuuteen ja viihtyvyy teen. Bonava varautuu riskeihin. Esi merkki Keski-Pasilaan valmistuvan Helsingin Ellenin viherkatot puhdistavat ilmaa, viilentävät kaupunkia ja auttavat hulevesien hallinnassa.

Teksti Pekka Vänttinen

KUVA: JOHANNA LIND

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kuvassa Bonava Suomen kau pallinen johtaja Maiju KoivunenVinkvist (vas.) ja Bonava Suomen kestävän kehi tyksen päällikkö Ayla Dinçay.

Kestävä rakentaminen on nähtävä kannattavana investointina

Rakennukset ovat suurin ja näkyvin osa kansallisvarallisuutta. On sekä talouden että ympäristön kannalta järkevää rakentaa kiinteistöjä, jotka kestävät hyvin aikaa ja jotka voidaan tarvittaessa päivittää uuteen käyttötarkoitukseen.

– Vastuullisuus ja kestävyys ovat monia näkökulmia sisältäviä termejä. Niihin kuuluvat resurssien käyttäminen te hokkaasti, ympäristönäkökulma, ilmas tonmuutoksen hillitseminen, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä asioiden toteuttaminen sosiaalisesti kestävällä tavalla. Rakentamisessa kaksi ajankohtaista aihetta ovat vähähiilisyys ja rakennusten elinkaariominaisuudet, sanoo RIL ry:n tekninen johtaja Pekka Talaskivi

– Näkisin isossa roolissa tilaajien ja kuluttajien kiristyneet vaatimukset. Yhä useampi on valmis maksamaan enemmän vastuullisesta rakentamisesta, Talaskivi jatkaa.

Rakentamisen laatu tehdään, se ei tapahdu itsestään Laadukas suunnittelu, kestävät materiaalit ja muunneltavuus ovat perusta rakennus ten pitkäikäisyydelle. Lisäksi on kiinnitet tävä huomiota rakenneratkaisujen vikasie toisuuteen. Tutkimustulosten lisäksi myös kentältä tulevaa kokemusperäistä tietoa on tärkeää hyödyntää rakennustuotteiden kehityksessä. Ilmasto muuttuu ja on va rauduttava siihen, että se mikä toimii nyt, ei enää 30 vuoden päästä riitä.

– Tuotteiden ja materiaalien ominaisuu det esitetään harmonisoituihin tuotestan dardeihin perustuvina suoritustasotietoi na, mikä on hyvä asia. Haaste on kuitenkin se, että joidenkin rakennustuotteiden

osalta kaikkia suunnittelussa tarvittavia ominaisuustietoja ei vaadita standardissa, jolloin niitä ei kattavasti ole myöskään tarjolla, muistuttaa Talaskivi.

Yksi laatuun liittyvä tärkeä tekijä on yksityiskohtien suunnittelu riittävän aikaisessa vaiheessa. Osaavista tekijöis tä on pulaa, siksi ei pitäisi yrittää tehdä liian hienoa, vaan sellaista, joka toimii, vaikka tekeminen ei olisikaan ollut täysin virheetöntä.

– Kestävyydessä ei pidä tyytyä kosmeet tisuuteen, pitää tutkia pintaa syvemmältä. Vaikka rakennus lopputuotteena näyttäisi samalta, sen voi saada aikaan sekä kestävällä että kestämättömällä tavalla, Talaskivi painottaa.

Turvallinen pinnoite on myös ympäristöystävällinen

Kestävässä rakentamisessa kiinnitetään huomiota sekä käytettäviin materiaaleihin että työskentelytapoihin.

– Kun kehitetään käyttäjille ja ympä ristölle turvallisia tuotteita, tavoitteena pitää olla, että ei heikennetä tuoteo minaisuuksia. Kun perinteisten raakaaineiden käyttäminen rajoittuu ja osin estyy, haasteena on löytää korvaavia aineita, joilla päästään lopputulokseen, jossa vanhat hyvät tuoteominaisuudet ovat yhä tallella, kertoo Build Care Oy:n toimitusjohtaja Jarno Kontio

– Esimerkiksi siirtyminen kaksikompo nenttisista pinnoitteista liuotteettomiin yksikomponenttisiin tuotteisiin edistää kestävää rakentamista. Sen lisäksi, että pienennetään tarpeettoman jätteen mää rää ja nopeutetaan työskentelyä, vähen netään altistumista haitallisille kemi kaaleille. Esimerkiksi isosyanaatti leviää ilmaan, jolloin myös muut työmaalla olevat sekä lähistöllä olevat sivulliset altistuvat. Vaikka kaikkein kriittisin altis tus tapahtuukin päivittäin työtehtävien puitteissa, Kontio jatkaa.

24.8.2023 jälkeen työnantajan on var mistettava, että di-isosyanaatin käyttäjät ovat suorittaneet turvallista käyttöä koskevan koulutuksen. Kemikaalitoimit

tajien on pitänyt jo helmikuusta lähtien varmistaa, että vastaanottaja saa tiedon koulutusvaatimuksesta ja pakkauksessa on maininta ”24. elokuuta 2023 alkaen edellytetään asianmukaisen koulutuksen suorittamista ennen kuin teollisuus- tai ammattikäyttö sallitaan.”

Onneksi saatavilla on vaihtoehtoinen turvallinen tuote.

Vesiohenteinen on turvallinen ympäristölle ja asentajalle

Ekologiset ja vesipohjaiset ElaProofpinnoitteet perustuvat laajamittaiseen ja jatkuvaan tuotekehitykseen. Elastinen ElaProof luo vesitiiviin ja pitkäikäisen suojakerroksen useimmille rakennus pinnoille sisällä ja ulkona.

– Kestävää kehitystä on myös turhan purkamisen välttäminen. Esimerkiksi tiiviillä pinnoitteel la voidaan vuotavan tai muuten käsittelytarpeessa olevan pelti- tai huopakaton elinikää jatkaa kym menestä viiteentoista vuotta. Samalla saadaan katon ulkonäkö kuntoon, Kontio muistuttaa.

ElaProof-tuote on turvallinen ja helppo käyttää niin uudisrakennus- kuin sanee rauskohteissakin.

• Yksikomponenttinen vesiohenteinen tuote on optimoitu aiheuttamaan mah dollisimman vähän haittaa ympäristölle, käyttäjälle ja työkohteen läheisyydessä oleskeleville tai liikkuville henkilöille.

• Liuotinvapaa pinnoite ei ärsytä iholla eikä hengitettynä, joten käytönaikainen suojaustarve on pienempi.

• Tuotteen viskositeetti ja yksikompo nenttisuus mahdollistavat samassa työajassa suuremman pinta-alan tai juoksumetrien pinnoittamisen.

KUVA: RIL RY

– Rakentamises sa kaksi ajan kohtaista aihetta ovat vähähiilisyys ja rakennusten elinkaariominai suudet, sanoo RIL ry:n tekninen johtaja Pekka Talaskivi.

Teksti Kati Halonen

KUVA:

MARKKU

Lue lisää käyttö valmiista isosy anaattivapaasta ElaProof-pinnoit teesta: elaproof.com Kotimaisia Ela Proof-tuotteita voidaan käyttää Joutsenmerki tyissä rakennuk sissa.

ISOVER InsulSafe® -puhallusvilla on riskitön eristevalinta vuosikymme niksi eteen päin, sillä se ei tarvitse huoltoa.

ISOVER

Lisäeristyksellä sähkölaskua voidaan pienentää pysyvästi

Sähkölämmitteisen omakotitalon tai rivitalon asukkaille tuleva talvi tulee olemaan mielenkiintoista aikaa. Lämmityskustannuksiin vaikuttavat sähkön hinnan ja ulkoilman lämpötilan lisäksi myös talon eristyksen laatu.

– Rakennuksen lisäeristäminen näkyy suoraan säästönä sähkölaskussa. 90-lu vun lopun ja 2000-luvun alun taloissa, puhumattakaan vanhemmista omako titaloista, yläpohjan eristyksen päivittä minen nykyisten rakennusmääräysten vaatimusten tasolle on suorin tie konk reettiseen energiansäästöön ja parem paan asumismukavuuteen. Rakennuksen lisäeristys on kannattava satsaus, joko omana projektinaan tai esimerkiksi ilma lämpöpumpun, puulämmityksen tai au rinkopaneelien rinnalle, kertoo ISOVERin tuotekehitysinsinööri Janne Inkinen – Esimerkiksi sataneliöisen 80-luvun omakotitalon yläpohjan lisäeristäminen 200 millimetrin puhallusvillakerroksel la säästää vuodessa lähes 1 200 kilo wattituntia. Energiaremontti voidaan

toteuttaa myös talvella, lupaa ISOVERin tuotepäällikkö Mika Pulkkinen

Toimiva lämmöneristys vähentää vetoa, vaikuttaa asumismukavuuteen ja pienentää kiinteistön hiilidioksidipäästö jä. Hyöty on sitä suurempi mitä ohuempi vanha eristys on.

Ekologinen eristysvilla auttaa energiansäästötalkoissa

Kotimainen ISOVER InsulSafe® -puhal lusvilla on huippuluokan painumaton lämmöneriste, jonka eristyskyky säilyy vuosikymmenestä toiseen. Lasivilla on luonnostaan palamatonta, se ei sisällä haitallisia kemikaaleja tai tarjoa kasvu alustaa homeille ja se eristää tehokkaasti myös ääntä. Puhallusvilla ei sido itseensä kosteutta vaan läpäisee vesihöyryä edis

täen talon hyvää sisäilmastoa.

Pienen hiilijalanjäljen omaava Avain lipputuote sopii myös Joutsenmerkittyi hin taloihin.

Kierrätyslasista valmistettu ISOVER In sulSafe® -puhallusvilla on helppoa asen taa myös itse, sillä se voidaan puhaltaa yläpohjaan suoraan vanhan eristeen pääl le rautakaupasta vuokrattavalla puhallus villakoneella. Tehokas ja painumaton ylä pohjan lämmöneriste sopii lisäeristeeksi vanhan eristeen päälle riippumatta sen materiaalista. Esimerkiksi hyvälaatuisen sahanpurun tai muun vanhan eristeen päälle laitettuna puhallusvilla parantaa myös vanhan eristeen toimivuutta, se toimii kuten kerrospukeutuminen.

– ISOVER InsulSafe® -puhallusvilla on riskitön eristevalinta vuosikymmeniksi

eteenpäin, sillä se ei tarvitse huoltoa. Investointi maksaa itsensä parissa vuodessa takaisin. Vaikka eristäminen on helppo tehdä itsekin, kannattaa silti palkata ammattilainen. Häneltä eristys työ hoituu muutamassa tunnissa, ja samalla hän varmistaa, ettei vanhoissa eristeissä ole kosteusvaurioita tai painaumia, Pulkkinen suosittelee.

Esimerkkilaskelma helsinkiläisestä 120 m 2 omakotitalosta:

• Talossa ristikkoyläpohjarakenne sekä vanhaa purueristettä 300 mm.

• Päälle lisätään urakoitsijan asentama na 200 mm ISOVER InsulSafe® -puhal lusvillaa, kustannus asennustöineen noin 1500 €.

• Kun energian hinta on 0,50 €/kWh, vuosittaista säästöä syntyy yli 1000 € / yli 2000 kWh.

• Lisäeristyksen takaisinmaksuaika noin 1,5 vuotta.

Selvitä oman talosi säästöpotentiaali ISOVERin energiansäästölaskurilla isover.fi/energiansaastolaskuri tai lue lisää uusiutuvalla energialla kierrätyslasista valmistetusta

ISOVER InsulSafe® -puhallusvillasta isover.fi/insulsafe . Koko Suomen kattavan ISOVER-sopimusurakoitsija verkoston löydät puhallusvillaa.fi -sivustolta, jossa voit pyytää tarjouksen lähialueesi puhallusvillaurakoitsijoilta.

Teksti Kati Halonen

KUVA:

Kun kiinteistön isännöinti on ammatillista, hoituvat huollot ja kunnossapito.

Onko ilmanvaihto unohtunut huolto-ohjelmasta?

Kun ilmanvaihto on hyvä, sitä ei huomaa. Monissa kiinteistöissä kuitenkin kärsitään vedosta, hajuista ja kosteudesta eikä tavoite terveistä, turvallisista ja viihtyisistä tiloista toteudu.

Anna Kuronen

– Sisäilman ja ilmanvaihdon huoltojen laiminlyönti on ollut ainakin takavuosi en ongelma ja niiden takia rakennuksia on jouduttu jopa purkamaan, SuLVI:n hallituksen jäsen ja rakennus- ja LVI-alan yrittäjä Petteri Virranta sanoo.

Suomessa rakennusten tiiviys ja ener giatehokkuus ovat hyviä ilmanvaihdon kin kannalta. Ilmanvaihdon huolto-ohjel mat tulisi kuitenkin päivittää vastaamaan rakennuksen käyttäjien tarvetta.

– Vuoden 2000 jälkeen rakennetuissa taloissa on haasteena painesuhteiden oikea säätö. Pahinta on, jos ilmanvaihto on huoltamaton ja ilmanvaihdon säädöt on jätetty tekemättä, Virranta kuvailee.

Juuri sopiva ilmanvaihdon säätö ja tasapainotus vaatii osaamista – Kun kiinteistön isännöinti on amma tillista, hoituvat huollot ja kunnossapito.

Säästöt ilmanvaihdossa nimittäin kostau tuvat aina, Virranta muistuttaa.

Nykylaitteet ovat aiempaa teknisem piä ja vaativat kiinteistöhuollolta paljon osaamista. Etävalvonta ja –ohjaus eivät yksin riitä.

– Miten hyvin ilmanvaihtoa käytän nössä valvotaan ja huolletaan? –tässä on paljon parannettavaa. Koulutustakin tarvitaan lisää, Virranta tietää.

Tulevaisuudessa jäähdytyksen tarve kasvaa

Tilojen monikäyttöisyys haastaa esimer kiksi kuntakiinteistöjä.

– Niissäkin automaation mahdollis tama kulutusjousto, useat pienet ilman vaihtokoneet ja tarpeen mukaan por taattomasti säätyvä ilmanvaihto tuovat merkittäviä säästöjä, Virranta korostaa.

Tulevina vuosina jäähdytys nostaa kus

Sisäilman ja ilmanvaihdon huoltojen laiminlyönti on ollut ainakin takavuosien ongelma ja niiden takia rakennuksia on jouduttu jopa purkamaan

tannuksia. Monille on yllätys, ettei sitä voikaan lisätä vanhoihin kiinteistöihin. Uusille LVI-putkistoille kun ei ole tilaa.

– Jäähdytyksen tarvetta voi vähentää rakenteellisin keinoin ja arkkitehtooni sesti. Ja ilmanvaihdon asiantuntija on hyvä ottaa jo varhain mukaan hankesuun nitteluun, Virranta sanoo.

Teksti

Kaupallisessa yhteistyössä:

Vaihtamalla uusiin energiate hokkaisiin ilman vaihtokoneisiin voidaan 60 asunnon kerros talossa säästää jopa 100.000 kWh energiaa vuodessa.

Ilmanvaihdon modernisointi on ympäristöteko

optimaalisesti. Vaikka lopullinen ener giansäästö koostuu useammasta osasta, nykyaikaisella ohjaustavalla saadaan merkittäviä lisäsäästöjä.

– Perinteisesti järjestelmien automaa tio asennetaan työmaalla, jossa asioista vastuussa voi olla useampi urakoitsija. Meidän jo tehtaalla testatut järjestelmäm me ovat hyvin helppoja asentaa, Plug and Play. Käyttökatkot ovat lyhyitä eikä jär jestelmien modernisointi vaadi mittavia projekteja, kertoo Hagström.

– Normaalisti kerrostaloissa on joko asuntokohtainen ilmanvaihto tai käytös sä on koko rapun yhteinen kone. ILOX 500/1000 -kompaktikoneilla voidaan teh dä kerroskoneratkaisu, joka on tilankäy töltään joustavampi ja parantaa huolletta vuutta, esimerkiksi suodattimia ei tarvitse vaihtaa asunnossa. Jos isoon ilmanvaihto koneeseen tulee käyttökatko, ilma ei liiku missään. Kerroskoneella häiriö on vain yhdessä kerroksessa, Valkonen toteaa.

Teksti Kati Halonen

Rakennusten energiankäyttö tuottaa noin 76 prosenttia rakennetun ympäristön hiili jalanjäljestä. Kun tilaan tuodaan kuormituk seen nähden juuri oikea ilmamäärä, saadaan kustannus- ja energiatehokkuutta. Tarkka ja tarpeenmukainen ilmanvaihto parantaa myös sisäilman laatua.

– Vanhoissa asuntokohtaisissa ilmanvaih tokoneissa vuosihyötysuhde on 50 prosentin luokkaa, nykyisin päästään yli 80 prosenttiin. Tarvitaan siis yli 60 prosenttia vähemmän ulkoista lämmitysenergiaa. Lisäksi uusien puhaltimien energiankulutus on huomattavasti vanhoja pienempi, muistuttaa asuntoilman vaihdon myyntipäällikkö Pirjo Valkonen

Vaihtamalla uusiin energiatehokkaisiin ilmanvaihtokoneisiin voidaan 60 asunnon ker rostalossa säästää jopa 100.000 kWh energiaa vuodessa.

– Vanhan puhaltimen sekä moottorin uusin ta on yksi nopeimpia säästökeinoja varsinkin,

kun sähkön hinta on noussut huomattavas ti. Jos vanha puhallin pyörii kellon ympäri, muutaman tonnin investoinnilla on todella nopea takaisinmaksuaika, sanoo ilmanvaihto ratkaisujen avainasiakastiimin päällikkö Jyrki Lönnström

– Lisäksi moderneilla ratkaisuilla saadaan säästöä huoltokustannuksissa. Varmatoimi nen suorakäyttö toimii kymmenen vuotta ilman korjauksia, siinä ei ole hihnoja, jotka on uusittava joka toinen vuosi, vahvistaa Head of Service Jari Hagström FläktGroup Finland Oy:n elinkaaripalveluista.

Valmiiksi varustellut koneet on helppo asentaa FläktGroupin vahvuus on laaja asiantuntemus suurten kohteiden modernisoinnista laitteiden ylläpitoon ja huoltoon. Nykyaikaiset järjestel mät ovat laajoja ja kompleksisia. Jotta ener giansäästöjä saadaan, on laitteiden toimittava

Lue lisää energiatehokkaista ilmanvaihtojärjestelmistä ja elinkaaripalveluista: flaktgroup.fi

Isommissa kokonaisuuksissa modulaa risuus tuo käyttövarmuutta. Puhallinsei nässä yhden puhaltimen vikaantuessa tilanne voidaan hoitaa suunnitellusti. – Ennen käytössä oli yksi iso puhallin puhallinosassa, nyt puhallinseinässä voidaan käyttää useampaa. Jos yksi sammuu, kriittisissä kohteissa voidaan nostaa jäljellä olevien puhaltimien ilmamäärää ilman että laitokseen tulee isompaa käyttöhäiriötä, Lönnström kertoo.

FläktGroup Finland Oy on luotettava kumppani,

• joka tarjoaa helposti asennettavat ja käyttäjäystävälliset tehokkaat järjes telmät.

• jonka asiantuntemus auttaa valitse maan kuhunkin kohteeseen järkevim mät ratkaisut.

• joka auttaa kiinteistöjä pienentämään merkittävästi energiankulutustaan.

Ilmanvaihdon energiatehokkuus ja lämmön talteenotto pienentävät merkittävästi kiinteistön hiilijalanjälkeä ja kustannuksia.

Metsät tarjoavat materiaalien lisäksi myös

inspiraatiota

Metsien rooli on merkittävä sekä hiilen sidonnassa että luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

Kati Halonen

– On tärkeää käyttää puuta vastuullisesti, niin että hakkuumäärät pysyvät kestävi nä ja että ei vaaranneta korjuuympäristön kykyä sitoa hiiltä. Parhaimmillaan saa daan aikaan hiilipumppu. Kasvit sitovat hiiltä, ihminen korjaa niitä vastuullisesti ja varastoi hiilen rakennuskantaan. Kun rakennus tulee elinkaarensa päähän, puuta ei polteta vaan kierrätetään mate riaalina. Näin parannetaan hiilidioksi ditasetta, kertoo rakennusneuvos Matti Kuittinen ympäristöministeriön rakenne tun ympäristön osastolta.

– Puuhun pätee sama kuin kaikkiin muihinkin raaka-aineisiin. Raakaainevirtoja ja uusia biomateriaaleja tulisi käyttää siellä, missä niillä parhaiten korvataan haitallisia fossiilisia materi

aaleja. Etsitään korvaushyödyn optimia, Kuittinen jatkaa.

Metsät ovat myös aineeton resurssi, inspiraation lähde ja oppimisen mahdol lisuus. Biomimiikassa tutkitaan, miten luonto on ratkaissut energiatehokkuuden tai raaka-aineiden tehokkaan hyödyn tämisen. Luonnossa ei synny jätettä, vaan kaikki on raaka-ainetta seuraavalle vaiheelle.

Rakentamistavalla on vaikutusta Kiinteistö- ja rakentamisala kattaa yli 80 prosenttia kansallisvarallisuudesta ja sen työllisyysvaikutus on 20 prosenttia. Rakennussektorin osuus kasvihuone päästöistä on kolmannes.

– Rakennussektorilla ja rakennetulla

ympäristöllä on merkittävä rooli kestä vässä kehityksessä, yhdessä ne muodos tavat isoja materiaali- ja päästövirtoja. Ympäristövaikutusten pienentämiseen on käytettävissä monia keinoja, osa on lainsäädännöllisiä vaatimuksia, osa markkinaehtoisia ohjausmekanismeja ku ten vihreän rahoituksen instrumentteja. Rakentamisessa tarvitaan lainsäädäntöä, joka nostaa minimitason riittävän korke alle, toteaa Kuittinen. – Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto – vanha sanonta muistut taa, että rakentamisessa pitää huomioida ympäröivä luonto ja planetaariset rajat missä operoida, Kuittinen painottaa.

– Raaka-aine virtoja ja uusia biomateriaaleja tulisi käyttää siellä, missä niillä parhaiten korva taan haitallisia fossiilisia mate riaaleja, kertoo rakennusneuvos Matti Kuittinen ympäristöminis teriön rakenne tun ympäristön osastolta.

Hajautettu ilmanvaihto täyttää rakennuksen loppukäyttäjän tarpeet

Yksi ilmanvaihdon tyypillisimmistä haasteista on, että rakennuksen suunnitteluvaiheessa ei vielä tarkkaan tiedetä, mitkä tulevat olemaan tilojen loppukäyttäjän tarpeet. Miten suunnittelija voisi järkevimmin ennakoida vaihtelevia tarpeita?

– Suunnittelijan on jätettävä muutosva raa sekä ilmanvaihtoon että ilmanvaih tokoneisiin. Näin rakennus voi palvella useampia eri käyttötarkoituksia energia tehokkaasti, sanoo toimitusjohtaja Tatu Hartikainen Pamon Oy:stä.

Mistä tietää, mikä on sopiva IVlaitteiden määrä?

– Kun tilan ilmanvaihtoa hoitaa yhden ison laitteen sijaan esimerkiksi neljä, voi säätöä tehdä paremmin tilojen käyttöas teen mukaan, Hartikainen kertoo.

Esimerkiksi jos hotellissa on jokaisessa kerroksessa oma ilmanvaihto, hotelli manageri voi majoittaa kaikki asiakkaat

yhteen kerrokseen ja muiden kerrosten ilmanvaihto säästää energiaa toimiessaan vajaalla teholla.

– Kun laitteet pyörivät minimillä, kuluu vähemmän energiaa, huoltokustannukset laskevat ja suodattimiakin kuluu vähem män, Hartikainen kuvailee.

Jos taas kaikissa tiloissa on suurin piirtein sama käyttöaste, suunnittelijan on fiksuinta valita vain yksi laite.

– Liian pieniinkään osiin ilmanvaihtoa ei kannata jakaa. Eli loppukäyttäjän tar peet ja niiden vaihtelevuus ovat ratkaise vassa asemassa, Hartikainen toteaa.

Pamon auttaa räätälöimään ilmanvaihdon

kokonaisuuden

– Suomessa ilmanvaihdon suunnittelijat ovat kovan tason osaajia ja haluamme auttaa heitä löytämään parhaat ratkai sut. Kun saamme heiltä speksit, teemme koneisiin valmiiksi ihan kaikki loppu käyttäjän tarvitsemat sähkö-, kylmä- ja automaatio-ominaisuudet, Hartikainen sanoo.

Lisäksi Pamonilla on helppokäyttöiset mitoitusohjelmat, jotka auttavat suunnit telijoita valintatilanteissa.

– Meillä on tehtaalla myös mahdolli suus ja osaaminen ohjelmoida automaati ota ja tuottaa ratkaisuja haastaviinkin olosuhteisiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa pääsemme mukaan, sitä ketterämpiä ratkaisuja tarjoamme. Trendien ja tarpeiden joustavasta huomioimisesta olemmekin saaneet paljon kiitosta, Hartikainen hymyilee.

Tutustu tuotteisiimme osoitteissa kair.fi ja rtek.fi tai ota yhteyttä ilmanvaihtoasioissa!

Teksti

– Laadukkaalla ilmanvaihdolla paitsi taataan hyvät elin- ja työolosuhteet myös vaikutetaan suoraan hyvinvointiin, muistuttaa toimitusjohtaja Tatu Hartikainen.

KUVA: OY PAMON AB

Teksti Anna Kuronen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kun rakennetaan tinkimättömästi terveellisiä taloja, huomioidaan koko rakentamis prosessi alusta loppuun sekä maksimoidaan puhtaiden ja vähäpäästöisten, M1-hyväksyttyjen materiaalien osuus.

Vastuullista, turvallista ja terveellistä asumista

Luontaisesti antibakteerinen, aistiystävällinen ja kosteusturvallinen hirsi on luotettava materiaali asunto- ja aluerakentamisen kohteisiin. Pitkäikäinen hirsitalo on nopea rakentaa ja se säilyttää arvonsa hyvin.

– Vastuullisuus lähtee materiaalien tuo tannosta ja puun alkuperän tuntemises ta. Hirsikomponenttien hiilijalanjälki ja valmistuksen energiankulutus ovat alhaisia ja kaikki sivutuotteet voidaan hyödyntää. Tehokkaista, valmiista elementeistä ei synny hukkaa. Käytön jälkeen seinähirret ja muut rakennuksen osat ovat purettavis sa ja uudelleenkäytettävissä. Hirsi onkin vähähiilisen rakentamisen supermateriaali, sanoo Honkarakenne Oyj:n tuotejohtaja Eino Hekali

Hirsirakenne on hyvä kaikissa elinkaaren

vaiheessa, niin tuotannossa, käytössä kuin käytön jälkeenkin. Massiivipuu on hiiliva rasto, ja kun valitaan hyvät energiaratkaisut sekä vähäpäästöiset muut materiaalit, pääs tään alhaisiin päästöihin, jopa hiilineutraa liin rakentamiseen.

Kun rakennetaan tinkimättömästi terveel lisiä taloja, huomioidaan koko rakentamis prosessi alusta loppuun sekä maksimoidaan puhtaiden ja vähäpäästöisten, M1-hyväksyt tyjen materiaalien osuus. Hirren ominaisuu det mahdollistavat terveellisen sisäilman ja optimaalisen ilmankosteuden.

Hirsirakentaminen on vastuullista sijoittamista Hyvä esimerkki hirsirakentamisen ekologisuudesta on Hoivarakentajien ja Honkarakenteen yhdessä Espoon Hau kilahteen rakentama hirsinen Pilke-päi väkoti, joka on ensimmäinen LEED Gold -ympäristösertifikaatin saava päiväkoti. Hoivarakentajien ja Honkarakenteen yhteisten kohteiden normaali laatutaso täyttää jo LEED Silver -tason vaatimuk set, mutta energiaa ja vettä säästävil lä sähkö- ja valaistusjärjestelmien ja vesikalusteiden muutoksilla ja tuomalla päiväkodin henkilökunnan käyttöön sähköauton latauspisteitä, varmistettiin Gold-taso.

– Kaikki trendit ovat hirsirakentami sen puolella. Myös ammattirakentajat ovat huomanneet, että turvallisille ja terveellisille asunnoille on kysyntää. Honka on tunnettu laadukkaiden vapaaajanrakennusten ja omakotitalojen valmistaja, mutta olemme rakentaneet yli kahdeksankymmentä hoiva- ja päivä kotia sekä koulua ja globaalisti yhteensä 90 000 hirsirakennusta. Hongan kohta kaksikymmentä vuotta vanha innovaatio painumaton hirsi mahdollistaa suurem pien julkisten rakennusten ja laadukkai den asuntotuotantorakentamisen, kertoo Honkarakenteen projektimyyntipäällik kö Markus Saarelainen.

Hirsirakentamisella perustajaurakoit sija pystyy erottumaan markkinoilla, kohteiden myynti- ja ennakkovarausajat ovat todella lyhyitä. Lisäksi laadukkaalla puurakentamisella on vahvoilla kuntien tonttien kilpailutuksissa, kun kaavoituk sessa painotetaan laatupisteitä.

– Hirrellä on paljon annettavaa asuntotuotannossa ja ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa, hiilivarastona pitkäikäisissä rakennuksissa. Hirsi on monella tapaa viisas materiaali, Honka rakenne Oyj:n toimitusjohtaja Marko Saarelainen summaa.

Lue lisää miten moderni hirsiteknologia mahdollistaa ekologisen rakentamisen honka.fi/ammattilaisille

Kotimaisesta hirrestä rakennettu hirsirakennus on kilpailuvaltti, jolle on kysyntää.

• Kestävän ja terveellisen hirren kysyn tä asuntorakentamisessa on voimak kaassa kasvussa

• Tulevaisuuden työ-, oppimis- ja hoivaympäristöt toteutetaan vastuulli sesti kotimaisesta hirrestä.

• Painumaton hirsiteknologia mah dollistaa näyttävän arkkitehtuurin yhdistettynä hirsiseinien luomaan rau hoittavaan tunnelmaan.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Teksti Kati Halonen

Puurakentamisen edut korostuvat tulevaisuudessa

Puun käyttö lisää rakentamisen ekologisuutta. Teollisen puurakentamisen yleistymistä hidastavat kuitenkin vielä korkeaksi koetut kustannukset sekä kokemuksen puute.

Mikaela Katro

Puurakentaminen on edistynyt Suomessa hitaasti, vaikka uusiutuvan ja helposti kierrätettävän puun käyttäminen rakenta misessa on yksi keskeisimmistä keinoista pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Puun käyttäminen rakennusmateriaalina mahdollistaa myös elinkaarilaadukkaan teollisen moduulirakentamisen, jolloin työmaalle voidaan tuoda jopa valmiita asuntoja.

– Moduulirakentaminen säästää paitsi ympäristöä ja materiaaleja myös rakenta miseen kuluvaa aikaa, kun etukäteissuun nittelua ja -valmistusta tehdään kuivissa olosuhteissa tehtaalla, projektisuunnitteli ja Jaakko Jussila Helsingin yliopistolta sa noo.  Suuren mittakaavan rakentamisessa be tonirakentaminen on edelleen valtavirtaa.

Tästä johtuen puurakentamisen potentiaa li tunnistetaan Jussilan mukaan erityisesti julkisessa rakentamisessa ja kerrostaloissa.

– Varsinkin julkiselle rakentamiselle on asetettu lähivuosille hyvin kunnianhimoi set puunkäytön tavoitteet.

Kunnilla tärkeä rooli puurakentamisen edistämisessä

Puurakentamisen yleistymisen esteenä on osittain myös kapasiteettihaasteet sekä osaamisen ja kokemuksen puute. Kapasi teetin riittävyydestä huolensa ovat osoitta neet julkiset toimijat.

– Osa rakennusliikkeistä ja kunnista pohtii sitä, että jos puusta aletaan laaja mittaisesti rakentaa, niin löytyykö tähän kapasiteettia ja nousevatko sitten myös hinnat, Jussila toteaa.

Etenkin vaativien puurakenteiden suun nitteluosaamista ja tietotaitoa suunnitte lupuolella kaivattaisiin Jussilan mukaan enemmän.

– Suurimmistakaan rakennusliikkeistä harvalla on monesta kohteesta kokemusta. Asiantuntijoita kyllä löytyy, mutta laajaalainen kokemus on vielä vähäistä.

Jussila painottaa myös kuntien merkittä vää – ja osin ristiriitaista roolia puuraken tamisen edistämisessä.

– Kunnilla on mielenkiintoinen ja haastava rooli puurakentamisessa. Julkisen rakentamisen ja ilmastotavoittei den myötä kuntien pitäisi olla edistämässä puurakentamista. Samaan aikaan ne valvovat viranomaisina rakentamista, jota on perinteisesti pidetty ennemmin rakentamista hidastavana toimintana.

Vastuullisen rakentamisen perustana on hyvä suunnittelu

Teksti Kati Halonen

– Puurakentamisen tulevaisuus näyt tää hyvältä. Puu on kestävä, helposti työstettävä ja kevyt rakennusmateriaali. Massiivipuurakentamisessa rakentei siin sitoutuu enemmän hiiltä kuin mitä rakentamisessa syntyy, toteaa Vertex Sys tems Oy:n tuotepäällikkö Jukka Haho – Mittatarkat CLT-elementit valmis tetaan kontrolloiduissa olosuhteissa ja moduulirakenteet tehdään tehtaalla lähes valmiiksi. Suurin osa valmistuksen materiaalihukasta voidaan hyödyntää, jopa sahanpurusta puristetaan pellettejä, jatkaa markkinointijohtaja Pekka Moila nen, Vertex Systems Oy:ltä.

Moduulirakentaminen lisääntyy, sillä rakennuksen pystytys on nopeaa ja säälle altis vaihe lyhenee radikaalisti. Työ maalogistiikan väheneminen pienentää ympäristön kuormitusta.

Virtuaalinen talomalli palvelee koko ketjua

3D-tietomalliin saadaan tallennettua kaikki tarvittava tieto. Mallista saadaan napin painalluksella tuotantosuunnitel mat, osa- ja määräluettelot, optimoidut leikkauslistat ja naulauslinjat sekä havainnolliset 2D- ja 3D-kuvat. Visuaa

– Puun käyttä minen raken nusmateriaalina mahdollistaa myös elinkaa rilaadukkaan teollisen moduu lirakentamisen, kertoo Jaakko Jussila Helsingin yliopistolta.

linen malli helpottaa kommunikaatiota prosessin eri vaiheissa.

– Kun käytössä on vain yksi malli, minimoidaan niin päällekkäinen työ kuin virheetkin. Mallista huomataan mahdolliset ongelmakohdat jo ennen kuin tehtaalla tai kohteessa valmistetaan mitään. Jos muutetaan esimerkiksi oven tai ikkunan paikkaa, muutos päivittyy kerralla kaikkiin kuviin. Ja kun toistuvat työvaiheet automatisoidaan, suunnitte lija voi käyttää vapautuvan ajan luovaan työhön, Moilanen kertoo.

– Puuelementtitalossa voi olla monta rakennekerrosta, jossa tolppien ja reikien on osuttava oikeisiin kohtiin.

Käsityönä tehtynä suunnit telu on työlästä ja virhealtista. Vertex BD:llä suunnittelija voi sujuvasti määritellä elementtien raken teet ja detaljit automaattisesti ohjelmiston kirjastos ta, vain erikoiskohteet muokataan tai lisätään käsin, lisää Haho.

Vertex BD:n avulla

• suunnittelu on jopa kaksi kertaa no peampaa.

• virheet vähenevät ja materiaalihukka minimoituu.

• kommunikaatio helpottuu läpi koko ketjun.

Tilaa ilmainen Vertex-koekäyttö vertex.fi/bd

Teksti

Hollannin korkeinta moduulirakennusta valmistetaan tehtaalla.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Pitävä kuivaketju syntyy huolellisella suunnittelulla

Erilaiset sääsuojarakenteet ovat tuttu näky rakennustyömailla.

– Koko prosessi kannattaa suunnitella niin, että työmaalla ei tarvita erillis tä telttarakennetta. Se, että rakennus pystytetään teltassa, ei suinkaan poista ongelmia, huomauttaa LapWall Oyj:n liiketoimintajohtaja Marko Kellberg, ja jatkaa:

– Teltta ei ole vakuutus, ettei raken nusaikana rakenteisiin tulisi kosteutta.

Sääsuoja tehdään rakentamisen ajaksi, mutta usein se ei kata koko rakennusta. Suojaa täytyy myös avata usein rakenta misen aikana.

Joskus suoja poistetaan liian aikaisin, esimerkiksi kun kaikkia räystäspeltejä tai läpimenoja ei ole vielä asennettu. Lisäksi teltta on kallis ratkaisu.

– Sääsuojaus on oleellista, kun suunnitellaan elinkaaren näkökulmasta mahdol lisimman toimiva, kosteusturvallinen ja kokonaisedullinen ratkaisu aina arkkiteh din suunnitelmista lähtien. Jos suunnit telu, prosessi ja työmaatoimitukset on mietitty tarkemmin, saadaan rakennet

tua vähintään yhtä hyvä kohde ilman irrallista sääsuojaakin, Kellberg jatkaa.

– Rakennuksen ulkovaippa eli ulkosei nät ja katto muodostavat rakennukselle luontaisen sääsuojan, joka on suunniteltu kestämään koko elinkaaren ajan. Kun ne tehdään tehtaalla mahdollisimman pit källe valmiiksi, ne ovat nopeita asentaa ja näin rakennus saadaan mahdollisimman nopeasti suojattua. Jokainen työvaihe, joka viedään työmaalle valmiimpana kokonaisuutena, lyhentää työmaa-aikaa, pienentää riskejä sekä tuo kustannussääs töjä sekä pienentää materiaalihävikkiä. Myös suunnitteluajan säästö on merkittä vä, toteaa LapWall Oyj:n myyntipäällikkö Tuomo Vikki

Kuivaketjun varmistaa työmaakohtai nen kosteudenhallintasuunnitelma. Kui vat tehdasolosuhteet, katettu varastointi ja elementtien suojattu kuljetus työmaal le takaavat, että rakennus saadaan säältä suojaan ilman elementtien kastumista. LapWallin tuotteissa sääsuoja on

Sääsuojaus on oleellista, kun suunnitellaan elinkaaren näkökulmasta mahdollisimman toimiva, kosteusturvallinen ja kokonaisedullinen ratkaisu.

valmiina. Näillä tuotteilla rakennuksel le saadaan asennettua nopeasti seinät sekä lisäksi katto ja rakenteet ovat säältä suojassa heti työsuorituksen jälkeen. Kun ulkovaippa on nopeammin valmis, saadaan lämmöt päälle ja betonirunko kuivumaan. Myös sisäpuolen työt pääs tään aloittamaan aikaisemmin.

Vakioinnilla vastataan tehokkaasti yksilöllisiin tarpeisiin

LAPWALL LEKO® -elementointijärjestel mässä tuotteet ovat rakenneratkaisuil taan ja detaljeiltaan vakioituja ja standar doituja. Suunnittelijan käsikirja on kaikille avoin materiaali, jonka avulla voidaan varmistaa, että kaikki yksityis kohdat ovat mietittyjä tilauksen tullessa elementtisuunnitteluun. Elementtien koot, verhoukset, aukotukset sekä tekniikan ja ilmanvaihtokanavien varaukset tehdään 3D-malliin, jolloin työmaalla osat ovat suoraan yhteensopi via. Myös liittymät, esimerkiksi betonira kenteisiin, löytyvät valmiina detaljikirjas tosta.

LAPWALL LEKO® -tuotteilla säästetään huomattavasti aikaa työmaalla

• Puuelementit valmistetaan tehdasolosuhteissa, suojataan huolellisesti ja varastoidaan sateelta suojassa. Kuivaketju säilyy katkeamattomana asennukseen asti.

• Kun seinät ja katto tulevat yhdeltä toimittajalta, saadaan kerralla valmis kosteudensuoja, joka on samalla lopullinen ulkovaippa.

• Sääsuojan pystytys, katon ja seinien rakennus teltassa sekä sääsuojan purku kestävät noin 22 viikkoa, Vakioitu LAPWALL L EKO® -asennuskonsepti mahdollistaa seinien sekä katon asennuksen 8 viikossa.

• Kaikilla LAPWALL LEKO ® -tuotteilla on RTS EPD -ympäristöseloste. Hiilinegatiiviset tuotteet ja tehokas materiaalien käsittely vaikuttavat kiinteistön hiilijalanjälkeen.

Lue, miten LAPWALL LEKO® -elementointijärjestelmä takaa laadukkaat tuotteet ja palvelut, täsmälleen oikeanlaisina ja oikeaan aikaan: lapwall.fi/ leko-elementointijarjestelma

Teksti Kati Halonen

LAPWALL LEKO® -seinäelementtien asennus.

LAPWALL L EKO® -kattoelementtien valmistusta Pälkäneen tehtaalla.

Oikeat lähtötiedot ovat edellytys onnistuneelle korjaushankkeelle

Rakennusmateriaalit, rakenteet, talotekniikka, rakennuksen käyttö ja sisäilmasto muodostavat kokonaisuuden, jonka osat ovat kytköksissä toisiinsa. Riittävän perusteelliset esiselvitykset ovatkin hyvän korjaussuunnittelun edellytys.

– Korjausrakentamisessa mennään van han rakennuksen ehdoilla. Jos ei ole pii rustuksia tai muita tarvittavia tietoja, on vaikea suunnitella hanketta. Tilaajan on vaikea arvioida kustannuksia, jos ei tiede tä mitä pitää korjata. Jos ennen korjaa misen aloittamista ei selvitetä mistä vika johtuu, voidaan joutua korjaamaan sama asia uudelleen. On tärkeää, että korjataan oikeita asioita, tehdään tarpeeksi mutta ei yli. Ei pureta puolta taloa, jos se ei ole tarpeen. Mutta ei myöskään maalata julkisivun halkeamia piiloon, vaan selvi tetään mistä halkeamat johtuvat ja sitten korjataan asia, sanoo Rakennustieto Oy:n

tiimipäällikkö Ilkka Friman – Korjaushankkeessa tarvittavat esisel vitykset vaihtelevat tapauskohtaisesti. Rakennuksen ikä, korjaus- ja huoltohisto ria sekä rakennusmateriaalit, rakenteet ja tekniset järjestelmät määrittävät osal taan esiselvitysten tarvetta. Tarvittaviin selvityksiin vaikuttavat yhtä lailla myös korjaus- ja muutostöille asetetut tavoit teet, Friman jatkaa.

Päivitetty KorjausRYL

Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset (RYL) on laadittu helpottamaan hanke kohtaisten asiakirjojen laadintaa.

KorjausRYLin päivityksen yhteydessä otettiin huomioon myös kiertotalousperi aatteet. Purkaminen ja säilyttäminen -luvussa esitetään hyvän rakennustavan vaatimukset purkutyölle, ympäristövai kutusten hallinta sekä purkujätteen hyödyntäminen. Rakennuttajalle ja suunnittelijalle tarkoitetussa Selvitykset ja suunnitelmat -kokonaisuudessa esitetään ohjeistavaa tietoa selvityksistä, jotka rakennushankkeeseen ryhtyvä teettää ennen purkutöiden aloittamista sekä suunnitelmista purkuhankkeen eri vaiheissa.

Lue lisää rakennus tiedon sivuilta: rakennustieto.fi/ korjausryl

Eristäminen on ilmastoteko, jota myös kukkaro kiittää

Rakennusten energiankulutukseen on viime vuosina kiinnitetty kasvavassa määrin huomiota osana ilmastonmuu toksen vastaista taistelua – hyvästä syystä, sillä rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheut tavat yli 30 prosenttia päästöistä.

Ilmastoseikkojen ohella aihe on nyt ajankohtainen myös poikkeuksellisen maailman tilanteen vuoksi: huoli energian hinnasta ja riittävyydestä koskettaa niin kotitalouksia kuin yhteiskuntaa laajemminkin. Elämme aikoja, jolloin energiatehokkuuteen panostaminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Eristeillä on lyhyt takaisinmaksuaika

Kun tarkastellaan rakennusten aiheuttamia päästöjä koko niiden elinkaaren ajalta, eniten merkitystä on asumisen aikaisella energiankulutuksella. Rakennusmateriaalien aiheuttama hiilijalanjälki on vain pieni osa kokonaisuudesta, ja tämä pätee myös eristeisiin. VTT:n tutkimuksen mukaan lämmöneristeiden tuotannosta syntyvien päästöjen takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt, vain 2–3 vuotta*. Toisin sanoen päästö, joka eristeen valmistuksessa syntyy, on maksettu muutamassa vuodessa takaisin. Tämän jälkeen lämmöneriste synnyttää päästöjen sijasta jatkuvasti hiilisäästöjä vähäisemmän lämmitysenergian tarpeen vuoksi. Nämä säästöt näkyvät myös rakennuksen asukkaiden kukkarossa.

Korjausta odottavat energiasyöpöt Uudisrakentamisessa energiatehokkuuden vaatimukset jo lähtökohtaisesti huomioidaan hyvin, mutta Suomessa on myös paljon käytössä olevaa, vanhempaa rakennuskantaa, jossa paranneltavaa riittää. Esimerkiksi lähiöistämme useimmat on rakennettu 70–80luvuilla eli aikana, jolloin rakentamiseen liittyvät vaatimukset olivat hyvin erilaisia kuin tänään. Vanhoista rakennuksista monet ovatkin varsinaisia energiasyöppöjä ja siten epäedullisia niin ympäristön kuin asukkaidensa talouden kannalta.

*Lähde: Ulkovaipparakenteen korjaaminen – korjauksen ilmastovaikutukset / Erikoistutkija Terttu Vainio, VTT (1/9/2021)

Eristä energiatehokkaammaksi

Ratkaisu ongelmaan ovat korjausremontit, joissa vanhaa rakennuskantaa korjataan energiatehokkaammaksi. Tärkeintä remontoidessa on panostaa lämpöhäviöiden pienentämiseen, ja tässä keskeisessä roo lissa on lämmöneristäminen: hyvin eristetty rakennus ei päästä lämpöä karkaamaan hukkaan. Kivivillaeristeet sopivat käytettä väksi eri runkomateriaalien kanssa, ne ovat erinomaisia lämmöneristeitä, paloturvallisia ja helppoja asentaa.

Kestävät ratkaisut haastaviin ilmasto-olosuhteisiin Rakennettiinpa sitten uutta tai korjattiin vanhaa, on ratkaisujen sovelluttava vallitseviin olosuhteisiin. Ilmastonmuutoksen eteneminen leutoine talvineen, viistosateineen ja kesien hellejaksoineen asettaa rakennuksille ja rakennusmateriaaleille uudenlaisia haasteita, jotka tulee huomioida suunnittelussa. Tärkeää onkin tehdä valin toja, jotka kestävät muuttuvia, haastaviakin sääolosuhteita. Kestävä, kosteutta hylkivä kivivilla on tästäkin näkökulmasta erinomainen ratkaisu eristeeksi.

Eristäminen on siis aina ilmastoteko ja sijoitus tulevaisuuteen – niin ympäristön kuin taloudenkin näkökulmasta katsottuna.

Lisätietoja: www.paroc.fi

Energiatehokkaassa rakentamisessa paljon hyödynnetty työkalu on niin kutsuttu Kioton pyramidi, joka osoittaa, missä järjestyksessä energiansäästötoimenpiteitä kannattaa toteuttaa.

Korjausrakenta misessa men nään vanhan rakennuksen ehdoilla.

Teksti Kati Halonen

yhteistyössä:

On tehtävä kun non tutkimukset ja selvitystyöt, jotta voidaan määrittää juuri kyseiselle kiin teistölle parhai ten soveltuvat toimenpiteet.

Kiinteistön energian säästämisen monet konstit

– Ilmastonmuutos on meidän ja tulevi en sukupolvien suurin globaali haaste. Suomen hiilidioksidipäästöistä noin kol mannes tulee kiinteistöistä. Tätä prosent tilukua saataisiin pienemmäksi pelkäs tään optimoimalla kiinteistön käyttö ja energiankulutus sekä talo- ja rakennetek niset ratkaisut, sanoo Rakennuttajakaaren osastopäällikkö Tuomas Pakka – Ensin on tarkasteltava lähtötilannetta: mikä on korjaushistoria ja -tilanne sekä mihin rakennuksia käytetään. On tehtävä kunnon tutkimukset ja selvitystyöt, jotta voidaan määrittää juuri kyseiselle kiinteis tölle parhaiten soveltuvat toimenpiteet. Jos korjausvelkaa on päässyt kertymään, sitä tärkeämpää on pohtia parhaat tapaus kohtaiset korjaustoimenpiteet ja näiden aikataulu.

– Talotekniikan optimoinnin voi aloittaa ilmanvaihdon tarkastelusta, ettei se toimi liian suurella teholla tai alipaineella ja varmistamalla ovatko ikkunat tiiviit. Kiinteistön sähkönkulutuksesta kannat taa selvittää, ettei missään toiminnoissa käytetä sähköä turhaan. Vesimittareiden

asentaminen vaikuttaa kulutuskäyttäy tymiseen, samoin huoneistokohtainen energiankulutuksen seuranta. Automa tiikka on helppo keino sähkönkulutuksen karsimiseen vaikkapa rappu- ja ulkovalais tusta säätämällä, Pakka kertoo.

– Jos aloittaa rakenteeseen tehtävät parannukset ylhäältä, ensimmäisenä on vesikaton yläpohjan lämpöeristäminen. Sitten huolehditaan ikkunoiden läm pöeristyksestä joko uusimalla tiivisteet, ikkunat tai asentamalla umpiolasiele mentit. Parvekkeiden lasitus on kustan nustehokasta etenkin, jos asunnossa niin kutsuttu sisäänvedetty parvekeratkaisu. Sen lasitus parantaa lämmöneristävyyttä ja rakenteiden käyttöikää sekä vähentää remonttitarvetta.

– Julkisivuremontin yhteydessä kannat taa usein tehdä seinien lisälämpöeristä minen, jos rakennuksen arkkitehtuuri ja rakenne sen sallivat. Kiinteistön ulkovai pan tiivistäminen kannattaa tehdä ulko puolelta, sillä sisäpuolelta tehtynä se voi aiheuttaa kosteusriskejä. Jos rakennuksis sa on tuulettuva alapohja, vanhat eristeet

kannattaa uusia nykyaikaisempiin, sanoo Pakka.

Rakennuksen energiankäytön sääs tämisessä auttavat aurinkopaneelit, maalämpö, poistolämmöntalteenottojär jestelmä ja ilmalämpöpumput.

– Myös hybridijärjestelmät ovat mah dollisia, kuten omassa taloyhtiössämme.

Rakennuksen alakerran kaupan suurten pakastinten jäähdytyksestä syntyvä läm pö hyödynnetään kaukolämpöjärjestel mässämme. Näin kauppaketju pienentää omaa hiilijalanjälkeään ja me saamme heiltä lämpöä, Pakka myhäilee.

Lähitulevaisuudessa hän uskoo akku teknologian kehittyvän ja pienydinvoima loiden sekä paikallisten tuulivoimaloiden yleistyvän. Myös aurinkoenergia saadaan entistä paremmin käyttöön.

– Jo nyt on nähty aurinkokeräinjärjes telmiä, jotka on istutettu vesikattotiilei hin tai julkisivulevyihin.

Sitowise osti 1.6.22 Rakennuttaja kaaren. Asiakkaanamme saat nyt: 1. Monipuoliset, entistäkin paremmat palvelut yrityksestä, jossa on maan suurin ja monipuolisin korjausrakenta misen asiantuntijuus.

2. Toimitusvarmuuden joka pitää kaiken kokoisissa hankkeissa, sen takaavat sadat korjausrakentamisen asiantunti jamme.

3. Vastuullisen ja alan käytäntöjä kehit tävän asenteen, joka on yrityksemme peruspilareita. Suomessa on globaalisti katsoen tiukat vaatimukset rakentami selle, ja tätä korkeatasoista kestävän rakentamisen osaamistamme on nyt aika viedä myös ulkomaille.

Lataa Sitowisen ja Rakennuttajakaaren maksuton opas Järjen ääni 2: Vihreä korjausrakentaminen osoitteessa sitowise.fi tai rakennuttajakaari.fi

Vihreällä korjausrakentamisella pienennetään olemassa olevan rakennuskannan hiilijalanjälkeä. Samalla kiinteistön käyttöikä pitenee ja sen arvo kasvaa.

Tuomas Pakka osastopäällikkö, Rakennuttajakaari

Kaupallisessa

Teksti Tarja Sinervo

Pientaloista viihtyisyyttä ja monipuolisuutta kaupunkeihin

– Yleinen mielikuva pientaloalueesta on, että se sijaitsee jossain kaukana syrjässä ja sinne pääsee vain autolla. Äskettäin valmistunut Pientalot kaupungissa -projekti tuo uutena vaihtoehtona mukaan ajatuksen, että voisimme kaavoittaa tiivistä ympäristöä pientaloille kaupunkeihin, kertoo Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiainen

– Koko 2010-luku on ollut kaupungistu misen aikaa ja kolme neljäsosaa valmis tuneista asuintaloista on kerrostaloja, vaikka edelleen kolme neljästä suomalai sesta haluaa omakoti-, pari- tai rivitalon. Etenkin koronaepidemian myötä havait tiin muuttovirtaa pois isoista kaupun geista, esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

– Nykyistä kaavoitusajattelua pitää monipuolistaa ja käyttää mittareina muutakin kuin kerrosalaa ja asuntojen lukumäärää. Olisi katsottava, kuinka viihtyisä asuinympäristöstä tulee ja mitä vaikutuksia pientaloalueen inhimillisen

mittakaavan mukaantulolla on.

– Pientaloilla ei päästä samoihin kerrosalamääriin kuin kerrostaloraken tamisella, ja toki metroasemien ympä rillä tuleekin olla kerrostaloja. Mutta pientaloalue voisi sijaita lähimaastossa. Kaavoittamalla niille tilaa, alueelle saadaan monipuolisempi väestörakenne, lisää lapsiperheitä ja ympäristöstä tulee vaihtelevampaa.

– Kaupunkirakentamisessa olisi huo mioitava se, että asumistoiveet muuttuvat ihmisen elämänkaaren aikana. Ensin kodin tarvitsee opiskelija, sitten perheel linen, sen jälkeen kahdestaan asuva pari

tai lopuksi yksinasuva eläkeläinen. Joka vaiheessa asumisen tarpeet ovat erilai set, joten me tarvitsemme monipuolisia vaihtoehtoja, Rautiainen pohtii.

– Ekologisuudesta puhuttaessa on hyvä tietää, että omakotitalojen keskikoko on viime vuosina pienentynyt ja uusien pientalojen lämmitysenergian tarve on vähintään puolittunut, sillä ne lämpiävät lämpöpumpuilla ja ostoenergia on enää neljäsosa siitä, mitä aiemmin. 80 % asunnoista lämpiää erilaisilla lämpöpum puilla ja viime vuonna sähköstä 86 % tuotettiin uusiutuvista, eli fossiilittomista lähteistä.

Tutustu Pientalot kaupungissa -projektiin Pientaloteollisuus.fi -sivustolla.

Kokonaisuus haltuun lämmitysjärjestelmissä

Energiakriisi on kiihdyttänyt lämmitysjärjestelmien vaihtoa kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Järkevin ratkaisu kiinteistön koko elinkaaren tarpeisiin saadaan vaihtoehtojen tarkastelulla ja optimoinnilla.

Anna Hurmalainen

Kiinteistön elinkaarisuunnittelussa energiamallit ohjaavat järkiperäisiin ja kustannustehokkaimpiin energiarat kaisuihin. Taloteknisen saneerauksen lähtökohta on aina nykytilanteen arvio. Välttämättä uutta kokonaisjärjestelmää ei tarvita, kun vanhaakin voidaan huoltaa ja päivittää. Lisäarvo tulee kannattavuu desta.

– Kiinteistön käyttökustannusten ja elinkaaren arvioissa merkitsee nykyi nen lämmitysjärjestelmä ja sen kehi tysmahdollisuudet. Olemassa olevien järjestelmien optimointi on osa koko naisenergiatehokkuuden optimointia ja lämpöpumpputekniikan hyödyntämis mahdollisuuksien tarkastelua, kiinteistö lämmitysjärjestelmien myyntipäällikkö Pertti Ojalehto Scanofficelta kertoo.

Suunnittelulla säästät

Kiinteistönomistajalle merkittävin säästö tulee energiatehokkaista ratkaisuista ja niiden oikeasta suunnittelusta. Lämpö pumppujen merkitys vaihtoehtona on huomattava. Elinkaari- ja käyttökustan nuksien vertailulla selvitetään kohteelle parhaimmat vaihtoehdot.

– Elinkaari- ja käyttökustannuksien vertailulla selvitetään kohteelle parhaimmat vaihtoehdot, Pertti Ojalehto Scanofficelta kertoo.

– Talotekniikka on laaja kokonaisuus, johon sisältyy muun muassa sähkö, läm mitys, kiinteistöautomaatio sekä niiden käyttäjät. Yleensä säästöjä saadaan jo optimoimalla verkoston lämpötilatasoja ja laskemalla tai tasaamalla eri tilojen lämpötiloja. Lämpöpumput tukevat ko konaisratkaisua, Ojalehto arvioi.

Optimoinnissa tarkastellaan kiinteis tön osa-alueet ja toimintapisteet, joissa kiinteistön eri järjestelmät toimivat energiahyötysuhteiltaan tehokkaimmin. Hybridimallissa on useita energialähtei tä: toimiva lämpökattila ja ilma-vesiläm pöpumppu voi hyvinkin olla kiinteistön loppuelinkaaren järkevin ratkaisu. Kun taas kaukolämpö, lämpöpumppu ja aurinkosähkö yhdessä soveltuvat toiseen ratkaisuun.

Ennakoivaa ei yllätetä Muuttuva maailma ei heilauta energian kulutuksen seuraajaa. Kiinteistöjen kehit täminen ennakoidaan mittaamalla käyttöä, kustannuksia ja korjaustarpeita. Oikea-aikaiset korjaukset ja perusparan nukset ovat osa valveutunutta energi ankäyttöä. Huolto- ja käyttökustan nuksiltaan kohtuullinen kiinteistö on kaikkien etu. Näin varmistetaan hyvinvoiva kiinteistö ja sen tyytyväi set asukkaat.

Teksti

Kaupallisessa yhteistyössä:

Asumistoiveet muuttuvat ihmi sen elämänkaa ren aikana.

Teksti Tarja Sinervo

Kimmo Rautiainen johtaja, Pientaloteollisuus PTT ry

Älykästä kiinteistöä tulee myös käyttää älykkäästi

Energian kallistuminen ja tarve ympäristökuormituksen pienentämiseen muuttavat ajattelutapoja — sähköä opitaan säästämään.

Teksti Kati Halonen

– Laitetoimittajat kehittävät jatkuvasti parempia ja energiatehokkaampia järjes telmiä, mutta pelkkä älykäs järjestelmä ei ratkaise yksin mitään, rinnalle tarvitaan myös älykästä käyttöä. Usein kyse on pienistä muutoksista, jopa asennekasva tuksesta. Yhdistetään suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien vastuut ja velvol lisuudet, käytetään järkevästi, nouda

tetaan ohjeita ja vältetään energiasyöp pöjä ratkaisuja. Pienillä jutuilla tehdään suuria muutoksia, sanoo Sähkösuunnit telijat NSS ry:n hallituksen puheenjohtaja Jonne Järvinen

Ympäristökuormitusta pystytään mit taroimaan entistä paremmin, mikä tekee eri vaihtoehdoista vertailukelpoisia. Esi merkiksi automatisoidun valonohjauksen kannattavuus voidaan osoittaa yksinker taisilla laskelmilla.

Osaoptimoinnista käyttäjälähtöisyyteen

Kun eri alojen suunnittelijat tekevät tiimityötä, eivätkä optimoi vain omaa

osuuttaan, antaa se tilaa luovuudelle. Kun monta ajattelevaa ihmistä kantaa kortensa yhteiseen kekoon saadaan paras lopputulos.

– Sähkösuunnittelun ammattilaiset ymmärtävät usein valitettavan huonosti käyttäjän tarpeita. Kun valaistuksen ohja us muistuttaa tietokoneen ohjelmointia, moni käyttäjä nostaa kädet pystyyn. Keskustelua pitäisi käydä käyttäjäystäväl lisemmin ja ottaa rinnalle käytönsuun nittelu, joka tukisi koko rakennuksen elinkaarta. Jotta päästään kestäviin rat kaisuihin, pitää siirtyä pois sähköteknii kan norsunluutornista käytännön tasolle, eikä mennä terminologian ja ammattikie

len taakse piiloon, Järvinen painottaa. EU-taksonomia tuo omat haasteensa rakennusprosesseihin. – Taksonomian tavoitteiden täyttämi nen tuo mahdollisuuksia. Koska vielä ei ole totuttua tapaa toimia, taksonomia aiheuttaa muutosvastarintaa. Muutokset kuitenkin kehittävät alaa tavalla tai toisella tuoden tarpeita, joihin suunnitte lijoiden ja koko alan pitää pystyä vastaa maan. Suomi on korkean rakentamisen laadun ympäristö, jossa neljä vuodenai kaa asettavat vaatimuksia, mutta tuovat myös valmiuksia. Kehittäminen tuo lisää osaamista, jota voidaan soveltaa myös vientiin, Järvinen painottaa.

Kun valais tuksen ohjaus muistuttaa tietokoneen oh jelmointia, moni käyttäjä nostaa kädet pystyyn.

Hissin uusiminen tuo merkittäviä energiasäästöjä

Hissien korjausvelka kasvaa ja arvioiden mukaan yli puolet Suomen hisseistä on peruskorjauksen tarpeessa. Keski-ikä Suomen noin 60 000 hissillä on yli 30 vuotta.

– Hissien uusimiselle voi olla useitakin perusteltuja syitä, mutta keskeisimpiä ovat vanhan hissin kasvaneet korjausku lut ja turvallisuus, lisäksi hissien uusimi nen lisää asumismukavuutta ja viihtyi syyttä, hisseistä saadaan esteettömiä. Tämä nostaa kiinteistön arvoa samalla kun energiankulutus pienenee, KONE Hissit Oy:n modernisointiliiketoiminnan johtaja Pasi Paukkonen sanoo.

Hissin uusiminen tehdään aina kui lukohtaisesti. Nykyiseen hissikuiluun voidaan useassa tapauksessa asentaa automaattiovellinen, nopeampi ja kantavuudeltaan isompi hissi ilman massiivisia rakennustöitä. Uusi tekniikka mahdollistaa ennakoivan kunnossapidon ja älykkään huollon, joka omalta osaltaan lisää hissin turvallisuutta ja säästää kun nossapitokuluja.

– Vanhoissa hisseissä hissikorin valot palavat aina. Vaihtamalla led-tekniikkaan ja hyödyntämällä valojen automaattisam mutusta kun hissiä ei käytetä, saadaan merkittäviä energiansäästöjä. Vaihteetto mat, öljyttömät koneistot ja taajuusmuut tajat tekevät hissin ajamisesta taloudelli sempaa, lupaa Paukkonen.

Uusi hissi on turvallinen Hissin uusimisella saadaan nykyaikainen teknologia myös vanhoihin kiinteistöi hin. Korin ovettomuus ja pysähtymistark kuus ovat keskeisiä turvallisuusriskejä vanhoissa hisseissä, jotka hissin uusimi sella saadaan kuntoon.

– Hissin uusiminen on usein talou dellisesti ja teknisesti järkevämpää kuin modernisointi. Mutta selvitämme aina yhdessä asiakkaan kanssa mikä ratkaisu soveltuu parhaiten, haetaanko ratkai sua seuraavaksi kolmeksikymmeneksi vuodeksi vai uusitaanko vain akuutteja osakokonaisuuksia? Osittaisessa mo dernisoinnissa ei voida vaihtaa isom paa hissikoria tai lisätä nopeutta, sillä kantavuuslaskenta on tehty vanhalle hissille, myös automaattiovien asenta minen vaatii räätälöintiä. Modernisointi on kompromissi, mutta sillä parannetaan käytettävyyttä ja pidennetään hissin elinkaarta vaihdettujen komponenttien osalta uuden hissin rakentamista odotta essa, Paukkonen toteaa.

– Nykyaikaiset hissit ovat erittäin turvallisia, mutta kaikki hissit eivät ole nykyaikaisia. Hyvin hoidettu, uusittu tai modernisoitu hissi parantaa kiinteistön turvallisuutta, muistuttaa Paukkonen vielä lopuksi.

KONE Hissit Oy tarjoaa asiantuntemus ta hissin suppeammasta modernisoin nista koko hissin uusimiseen.

Lue lisää kone.fi/peruskorjaus.

Nykyaikaiset hissit ovat erittäin turvallisia.

KUVA: KONE OYJ

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kaupunkien elinvoima edellä

Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ei tapahdu yhtäläisillä, alueen ja kunnan yksilölliset piirteet unohtavilla säännöksillä.

Mikaela Katro

Mitkä elementit tekevät kaupungista elin voimaisen? Riittävä asukastiheys, kattava joukkoliikenne, yritystilat ja monipuoliset yksityiset sekä julkiset palvelut. Elinvoi maisuus tarkoittaa myös viheralueita, joilla on kiinteistönomistajia ja rakennut tajia edustavan Raklin toimialajohtajan Kimmo Kurunmäen mukaan viihtyvyy den lisäämisen ohella toinenkin funktio. – Viheralueet myös edesauttavat kau pungin toimintaa vaativissa sääolosuh teissa esimerkiksi imemällä tulvavettä ja samalla suodattamalla ja puhdistamalla sitä.

EU:n ennallistamisasetus uhka kuntien kestävälle kasvulle Viime aikoina runsasta keskustelua herät täneen EU:n luonnon ennallistamisase

tuksen tavoitteena on luonnon monimuo toisuuden heikkenemisen pysäyttäminen.

– Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt ennallistamisasetukseen sisältyvä kaupunkivihreää koskeva artikla 6, Ku runmäki sanoo.

Suomessa artiklan asetuksen piiriin kuuluisi Kurunmäen mukaan yli kuu sikymmentä kooltaan ja rakenteeltaan hyvin erilaista kuntaa – suurimmat kaupungit ja lukuisia pienempiä ilman, että ne keskenään muodostavat selkeitä yhtenäisiä alueita.

– Paikallista maankäyttöä ohjattaisiin suoraan yhtäläisellä EU-lainsäädännöllä riippumatta siitä, miten kaupungit eroa vat esimerkiksi pinta-aloiltaan ja vihera lan nykymäärältään.

Luonnon monimuotoisuuden suojele

misen ohjauskeinoiksi tulisi Kurunmäen mielestä kuitenkin valita toimia, jotka selkeämmin huomioisivat EU:n jäsenval tioiden sekä alueiden ja kuntien erilaiset olosuhteet. Artikla nykymuodossaan todennäköisesti hajauttaisi yhdyskunta rakennetta, jolloin rakentaminen voisi hakeutua niihin kuntiin, joita artikla ei säätele.

– Tämänkaltainen hajautuminen taas on täysin vastoin monia muita EU:n kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan tavoitteita.

Elinvoimaisuus tarkoittaa myös viheralueita, joilla on Raklin Kimmo Kurunmäen mu kaan viihtyvyy den lisäämisen ohella toinenkin funktio.

Luonnon huomioiminen on kestävän rakentamisen ja matkailun edellytys

Kestävä rakentaminen alkaa luonnon ja yhteiskunnan rakenteiden tutkimisella.

Mihin voidaan rakentaa luontoa kunnioittaen niin, että rakentaminen palvelee jo olemassa olevia toimintoja ja toisinpäin – uusi rakentaminen täydentää olemassa olevaa. Metsähallituksella on yli sadan vuoden kokemus ja tuntemus valtion alueista ja yhdessä kuntien kanssa löydämme niiltä uusia mahdollisuuksia.

Teksti Anna Hurmalainen

– Olemme sitoutuneet toimintatavois samme vastuullisuuteen ja kestävän matkailun kehittämiseen ja tuemme siinä myös kumppaneitamme ja asiakkai tamme, myyntipäällikkö Kari Männistö Metsähallituksesta kertoo.

Vastuullinen matkailun yritystoiminta on kestävää ja kannattavaa liiketoimin taa, jossa huomioidaan yrityksen suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan.

– Yhdessä olemme miettineet, miten voimme tukea matkailuelinkeinoa Luos tolla, Männistö sanoo.

– Sodankylän kunnalla kaavoituksen keskiössä ovat viherkäytävät ja arvok kaiden luontoalueiden säilyttäminen. Rakentamisessa hyödynnämme olemassa olevaa yhdyskuntatekniikkaa, neitseellis tä luontoa rikkomatta, kehitysjohtaja Ari Pesonen Sodankylän kunnasta kertoo.

– Luoston vetovoima on luonnonlähei syys pienillä turistimäärillä. Siksi pidäm me matkailuyksiköiden koon kohtuulli sena jatkossakin. Revontulien katselu on mahdollista, kun alueen valonmäärää on rajattu valotuksen ohjearvoilla, Männistö selvittää.

Luostolla on tilaa kaikille Matkakohteena Lappi on ekologinen vaihtoehto ulkomaille. Suunnitteilla oleva tunturiradan jatko Kemijärveltä Sodankylän kautta Suomen länsirajalle kannustaa hiilineutraaliin matkailuun.

Etätyö mahdollistaa asumisen ja lomai lun vuorottelun pidempiaikaisesti, jolloin matkustamisen aiheuttamien päästöjen osuus pienenee. Sodankylän kunnan rakentama koko kunnan kattava kuitu verkko mahdollistaa etätyön sivukylillä kin. Kunnan kaikki julkiset palvelut ovat verkossa.

Kun pääsee Lapin makuun, voi olla, että joutuu jäämään asumaan. Se ei ole kuitenkaan ongelma, sillä Kantapäävaa ralle, kilometrin päähän Luoston keskus tasta, tulee myyntiin tontteja tunturin kupeesta.

– Elinkeinopalveluissa ollaan aina valmiita pohtimaan yrittäjän kanssa asumisesta ja yrittämisestä. Tarvittaessa kunta ja Metsähallitus räätälöivät tontin rakennuttajan tarpeiden mukaan. Alueen elinvoima nostetaan yhdessä, Männistö ja Pesonen kertovat.

Lisätietoja tonteista: laatumaa.fi/luosto

Teksti

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kimmo Kurunmäki toimialajohtaja, Kiinte istönomistajat ja raken nuttajat Rakli ry

Mitkä elementit tekevät kaupungista elinvoimaisen?

Sodankylän kunta on edelläkävijä ilmaston ja luonnontilan säilyttämisessä ja sitoutunut kestävään rakentamiseen ja elinkeinojen tukemiseen.

Luoston matkailukylää kehitettäessä arvokkaat luontokohteet säästetään.

KUVA: FCG

Tulevaisuus on nyt!

Tulevaisuus tehdään tänään. Kiinteistönomistajat ovat vastuussa kaikissa ratkaisuissa tulevaisuuden asumisesta ja sen kehittämisestä.

Ennakoiva on aina askeleen edellä.

Kiinteistön käyttötarkoitusta muutettaessa on viisasta pohtia sitä ihmisten luontaisen liikkumisen ja ajankäytön mukaan.

Minesecin toimitusjohtaja Pasi Nurme lan näkemys monikäyttöisestä kiinteistöstä luo myös taloudellista turvaa suhdanteiden muuttuessa. Korona ja energiakriisi ovat hyviä opettajia siinä, miten tilankäyttö voi hetkessä saada uusia kierroksia.

– Kiinteistönkäyttäjän rooli on moninai nen. Kiinteistössä olevalla digitaalisella kalenterivaraus- ja kulunvalvontajärjestel mällä saadaan niin asuin- kuin toimistoti lat erilaisten palveluiden piiriin, vaikkapa neuvotteluhuone illasta kokoustilaksi ulkopuolisille kokoustajille. Näin saadaan turvallisuudesta tinkimättä tuottavia ja käyttäjäystävällisiä tiloja, toimitusjohtaja Pasi Nurmela Mineseciltä kertoo.

Kiinnostavat korttelit Kiinteistönomistajat kun ottavat digitaa lisuuden osaksi kiinteistökehittämistä,

rakennetaan asukkaiden kaupunkeja.

Yhteistyö taloyhtiöiden ja muiden kiinteistönomistajien kanssa poikii ideoita Pop-up -myymälöistä, ja livetapahtumat lisäävät kivijalkaliikkeiden asiakasmääriä ja elävöittävät katukuvaa. Kiinnostava ympä ristö yllättää iloisesti.

– Ratkaisuna vaikkapa digitaaliset ajan varausjärjestelmät eri liikkeille siten, että asiakas varaisi kampaaja-ajan sen mukaan, miten hänelle itselle sopi, vaikka sunnun taina, jos vain kampaajayrittäjä ottaa silloin vastaan, Pasi Nurmela avaa.

Automatisoimalla asukkaille helposti varattavia tai ostettavia palveluita edis tetään yhteisöllisyyttä. Yhteiskäyttötava rat tai -sähköautot ovat ratkaisuja, joilla säädellään myös kulutusta, kun kaikkea ei tarvitse omistaa. Ihmiset eivät välttämättä tarvitse lisää tavaraa, mutta ehkä yhteisölli syyttä. Yksinäisyys tappaa. Turvaa tuodaan ihmislähtöisillä yhteyksillä, ei seinillä. Suu rin este digitaalisten palveluiden laajenta

Tilaa ilmainen kartoitus: minesec.fi/e-tilatkartoituslomake

miselle on Nurmelan mukaan ajattelun kapeus ja näköalattomuus.

Tuottavat kiinteistöt Julkishallinnon kiinteistökannassa säästöjä on saatu Sodankylän kunnan liikuntapalveluiden yksikön ulko- ja sisäliikuntatilojen varausjärjestelmällä. Yhteensovitettuna kalenterivarauksesta asukas varaa ja maksaa kuntosalikortin vuodeksi, ja saa kännykkäänsä koodin, jolla hän voi tilojen aukioloaikana käyttää kuntosalia itselleen sopivana aikana.

– Sodankylässä säästöt olivat jo alku vuodesta plussalla, vaikka järjestelmä on ostettu palveluna avaimet käteen -periaatteella. Keskimäärin investoinnin tuotto on noin 15-prosenttia riippuen kiinteistömallista, Pasi Nurmela laskee.

Taloyhtiöillä tuloja saadaan vuok raamalla asukkaille turvallisesti auto maatiolla kerhotilat, saunavuorot ja pyykkituvat ja maksu hoidetaan suoraan taloyhtiön tilille. Vuokrattaessa tiloja tai palveluita asukkailta edullisemmat voidaan periä ja ulkopuolisilta henkilöiltä korkeammat vuokrat.

Palveluiden varaajille käyttö on tur vallista. Tilojen käyttäjistä jää aina tieto ja tilojen mahdolliset väärinkäyttäjät saadaan selville.

Kustannusten noustessa jokaisessa taloyhtiössä pohditaan säästötoimia. Perinteisen kiinteistöautomaation rin nalle voidaan tuoda myös tuottavia tiloja, Nurmela iloitsee.

Automatisoidut järjestelmät skaalautu vat vaativimpiinkin toimintaympäristöi hin, kuten teollisuuteen. EU-saavutetta vuus direktiivillä teknologia ei sulje pois myös manuaalista käyttöä.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Teksti toimitus

Minesecin toimitusjohtaja Pasi Nurmela (vas.) ja tekninen johtaja Sami Nurmela.

Sähköautojen yleistymisen myötä lattiamateriaalien turvallisuuden merkitys tulee vain kasvamaan.

Ei pelkästään kovaa kiveä Armeka Engineering Oy on kehittänyt yh teistyössä Finnester Coatings Oy:n kanssa markkinoiden laadukkaimmat, kovaan kulutukseen ja haastaviin olosuhteisiin tarkoitetut, TVOC-päästöttömät lattiapin noitteet.

Talvirenkaiden nastat eivät kuluta korundipinnoitetta

syntynyt syviä uria autojen nastarenkaiden syödessä pinnoitetta ja betonia.

– Lämmitetty halli valmistui vuonna 2014 yhdessä kauppakeskuksen kanssa. Pysä köintihallin valmistuttua ei lattiabetonia suojattu pinnoitteella, vaan siihen on imeytetty pölynsidonta-aineita, jotka eivät ole sinällään lisänneet lattian kulutuskes tävyyttä. Nastarenkaiden kulutusrasitus on merkittävä. Pysäköintihallia joudu taan pölyongelman takia siivoamaan koneellisesti päivittäin ja pesemään useita kertoja vuodessa. Jos lattiabetoni kuluu niin pahasti, että se alkaa halkeilla, voivat irtoavat betonipalat synnyttää rengasvau rioita, kauppakeskus Goodmanin kiinteis töpäällikkö Jarmo Halonen CBRE Finland Oy:stä kertoo.

Mikäli pinnoite pääsee kulumaan voimakkaasti, sitä joudutaan uusimaan pa himmassa tapauksessa lattiabetonia myö ten. Työ on paljon hitaampaa ja kalliimpaa

kuin pelkän pinnoitteen uusiminen. Asiak kaiden aktiivisessa käytössä olevaa pysä köintihallia ei voi sulkea pitkäksi aikaa. – Vertailimme kolmen urakoitsijan pin noitteita, ja valitsimme Armekan tuotteet. Lattiaa pinnoitetaan rasitusasteesta riippu en kolmella eri menetelmällä, esimerkiksi ajoluiskat ja niiden tasanteet sekä kään töpaikat saavat kovimman pinnoitteen. Haimme pitkää elinkaarta, jotta pinnoitetta ei tarvitse uusia vuosiin ja pysäköintihalli on esteettä asiakkaiden käytössä, sekä paloilmaisimien ja IV-järjestelmien huoltoja korjaus- että siivoustarpeen vähenemis tä. Pysäköintihallia joudutaan toki siivoa maan jatkossakin, sillä autojen mukana tulee kaikenlaisia epäpuhtauksia, mutta siivoustarve vähenee, ja ehjää lattiaa on helpompi pitää puhtaana, Halonen toteaa.

– Olemme ainoa pinnoitusalan yritys Suomessa, joka sekä kehittää tuottei ta että asentaa itse kaikki myymänsä pinnoitteet. Voimme tarjota ainoana Euroopassa paloturvalliset parkkihal lien lattiat. Sähköautojen yleistymisen myötä lattiamateriaalien turvallisuuden merkitys tulee vain kasvamaan, kertoo Armeka Engineering Oy:n toimitusjohtaja ja pinnoiteasiantuntija Ari Korpipää Korundikivi on kovuudeltaan timantin jälkeen seuraavaksi kovinta kivimateriaa lia. Lattiapinnoituksissa käytetty korundi on väriltään asfaltin harmaata. Tarvitta essa pinnoite voidaan maalata halutun värisellä, kulutusta kestävällä epoksimaa lilla.

– Korundipinnoite vaatii oikeanlaiset sideaineet ja asennusteknologian, jotta kova korundi ei rikkoudu nastojen alla, mutta silti pysyy kiinni alustassa. Se, miten hyvä lattia saadaan, riippuu pohjatöistä. Niiden osuus työstä on 70 prosenttia, varsinaisen pinnoitteen asentaminen vain 30 prosenttia. Oikein asennettuna, normaalissa teollisessa liikenteessä pinnoite kestää yhtä kauan kuin rakennuksen lattia, toteaa Korpipää.

Tutustu Armeka Engineering Oy:n kattavaan pinnoitevalikoimaan: floor.armekaengineering.com

Miksi valita korundipinnoite?

• Kestää erinomaisesti niin kemikaaleja kuin auton renkaiden nastojakin.

• Kovin luonnonmineraali heti timantin jälkeen, Mohsin asteikolla korundin kovuus on 9.

• Ammattitaitoinen asennus varmistaa pinnoitteen pitkän käyttöiän.

Teksti Kati Halonen

Lattiapinnoituksissa käytetty korundi on väriltään asfaltin harmaata. Kuvissa ARMEKA Korundi SL -pinnoitetta kauppakeskus Goodmanin pysäköintihallissa.

Sähkön hinta kannustaa hybridilämmitykseen

Lämpöpumppu–öljylämmitysyhdistelmä

on ratkaisu myös kerrostaloille

Sähkön hinta on nyt poikkeuksellisen kor kealla. Se muistuttaa, että pelkästään yhden lämmönlähteen varaan ei asunnon lämmi tysratkaisua kannata jättää. Riskejä tulee niin huoltovarmuuden, lompakon kestävyyden kuin ympäristön kuormittavuudenkin suhteen. Otollisin ratkaisu on hybridimalli eli uusiutuvan lämmitysöljyn ja lämpöpumpun yhdistelmä.

Moni suomalainen odottaa tällä hetkellä säh kölaskuja kauhunsekaisin tuntein. Pörssisähkön hinta on nyt poikkeuksellisen korkealla. Sama suunta on jatkunut likipitäen koko vuodesta 2021. Ajoitus tälle on erittäin huono, sillä suo malaisia on viimevuosina hallitusvetoisesti kan nustettu vaihtamaan koteihinsa sähkölämmitys.

Raju ja yhtäkkinen sähkön hinnan nousu al leviivaa, että suositeltavin lämmitysratkaisu on hybridilämmittäminen. Kun öljylämmitysjär jestelmään yhdistetään lämpöpumppu, käytös sä on molempien järjestelmien parhaat puolet. Hybridimallissa kodin lämmitys hoituu leu dommilla säillä lämpöpumpputekniikalla. Kun pakkaset kiristyvät, eikä pumpun teho enää riitä kattamaan energiatarvetta, voidaan turvautua öljylämmitykseen.

– Investointikustannukset ovat kohtuulliset ja päästöt matalat. Kun lämpöpumppua ei tarvitse mitoittaa kovimpien pakkasten energiatarpeen mukaan, riittää ratkaisuksi lämmitysjärjestel mään integroitava kevyempikin malli, Lämmi tysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula sanoo.

Uusiutuva öljy tekee hybridistä hiilineutraalin

Monissa kerrostaloissa on viime vuosina siir rytty kaukolämmöstä ja öljystä lämpöpumppu tekniikkaan.

– Täystehoiseen maalämpöön siirtyminen on kallista, ja vaatii helposti toistakymmentä läm pökaivoa. Aina se ei ole edes mahdollista tonttien koon ja kaavamääräysten vuoksi. Hybridiratkai su lisää turvallisuutta ja säästää alkuvaiheen investoinnissa helposti kuusinumeroisia sum mia. Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpuilla

voidaan ottaa iso osa hukkaenergiasta käyttöön kohtuukuluin, Hannula kertoo.

– Hybridissä öljylämmitys luo lämmitysjär jestelmään turvallisuutta. Vastaavan tehoinen sähkökattila vaatii julmat sulaketehot sekä ku luttaa kalleinta ja runsaspäästöisintä sähköä. Öljylämmitystä voidaan hyödyntää kylminä päi vinä. Se takaa lämmön riittävyyden kaikissa olo suhteissa, Hannula lisää.

Koska sähkötuotanto painottuu leudommalla säällä vähäpäästöisiin ja päästöttömiin tuotan tomenetelmiin, lämpöpumpulla saavutetaan niin taloudelliset kuin ympäristötavoitteetkin. Kun tähän yhdistetään uusiutuva lämmitysöljy, ollaan talonyhtiöissä iso harppaus lähempänä ekologista asumista.

Suomi on riippuvainen

Sähkössä on kustannusten lisäksi haasteensa ekologisesti. Kovimpien pakkasten aikaan tuo tettavan sähkön päästöt kuormittavat ilmastoa.

– Suomessa joudutaan tänä talvena turvautu maan saastuttavaan varavoimaan ja silti meillä on pulaa sähkön huipputehosta. Kovilla pakka silla on yleensä tyyntä eikä tuulivoimasta saada riittävästi tehoa niin se tarkoittaa, että on käyn nistettävä varavoimalat, jotka käyvät turpeella tai kivihiilellä.

– Myös huoltovarmuuden näkökulmasta ko titalouksien varastoimalla öljyllä on tärkeä teh tävä, Hannula jatkaa.

Öljylämmitys on vihrein tapa

Suomen 130 000 öljylämmitteisen pientalon omistajan kannattaa nyt olla tarkkana. Hallitus patistaa hanakasti öljylämmitteisiä omakotitalo jen asukkaita ja talonyhtiöitä siirtymään kauko lämpöön ja lämpöpumpputekniikkaan. Rahan ja hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen näkökulmas ta ratkaisu ei kuitenkaan ole paras mahdollinen.

Jos toimivasta öljylämmitysjärjestelmäs tä luopuu kokonaan, voi vaihtoehtoratkaisujen korkea hinta yllättää, eikä säästöjä synny.

– Vihrein tapa lämmittää suomalainen koti on öljylämmitys uusiutuvalla lämmitysöljyllä.

Ilmalämpöpumppujen etu on kustannustehok kuus, mutta kylmä ulkoilma syö niiden kustan nustehokkuutta. Kun pakkanen nousee, pum pun antoteho putoaa. Esimerkiksi 10 kilowatin pumpun antoteho noin –15 C:n pakkasilla vain 5 kilowattia. Nimellisteho on siis eri asia kuin todellinen antoteho. Vastaavasti maalämpöpum pun antoteho laskee, kun keruunesteen lämpötila putoaa. Siksi pumppujen rinnalla kannattaa olla vaihtoehtoinen lämmitysjärjestelmä. Kustannus tehokkain ja ympäristömyönteisin hybridimalli on ilmavesilämpöpumppu ja öljylämmitys uusiu tuvalla lämmitysöljyllä, Hannula toteaa.

Uusiutuvaa

jaellaan koko maahan

Uusiutuvan lämmitysöljyn jakelu kattaa jo koko maan. Öljylämmityksen päästöt jäävät alhaisik si, kun siirrytään fossiilisesta lämmitysöljystä kotimaisen uusiutuvan lämmitysöljyn käyttöön. Sataprosenttisesti jätteistä ja tähteistä valmiste tun uusiutuvan lämmitysöljyn käyttöön voi siir tyä teettämällä päivityksen polttimeen.

Polttimen päivittäminen varmistaa edellytyk set hyödyntää uutta uusiutuvaa lämmitysöljyä, joka on sataprosenttisesti uusiutuva vaihtoehto fossiiliselle öljylle. Se toimii kuten fossiilinen öljy, mutta palaa kirkkaammalla liekillä. Siksi poltin on päivitettävä. Poltinpäivityksen saa teh dä vain öljylämmityspätevyyden omaava liike. Liikkeet löytyvät www.ley.fi-urakoitsijahausta.

LISÄTIETOJA

www.ley.fi hybrilammitys.fi oljylammitys.fi

Lämmitysenergia Yhdistys on lämmitys laiteasennuksia tekevien liikkeiden urakoitsijajärjestö, jossa on mukana myös alalla toimivia laitevalmistajia, maahantuojia ja energiantoimittajia sekä LVI-suunnittelijoita. Yhdistys on perustet tu vuonna 1956 teknillisenä yhdistyksenä, tarkoituksenaan asennusten laadun parantaminen.

Sähköautojen lataaminen nyt ja tulevaisuudessa

– Pysäköintitilanteita on monenlaisia. Moni jättää auton lataukseen halliin yöksi, jota varten kannattaa hyödyntää hidaslatausta, jota pitää olla aina saata villa. Mutta kun työpäivän aikana ajaa tunnin tapaamiseen, jonka jälkeen lähtee 200 kilometrin kotimatkalle, tarvitaankin jo nopeaa lataussähköä.

– Kustannustehokkainta ja parhaiten autoilijoita palvelee se, että heillä on mahdollisuus valita latausnopeus. Siksi palvelemme tehoalueella 2–200 kW. La tauksen hinnalla sitten ohjataan käyttäjä valitsemaan hitain mahdollinen laite, Marku kertoo.

IGL:n älykkäät eTolppa-latausasemat ovat etäohjattavia ja toimivat paitsi akun lataamiseen, myös auton lämmittämi seen. Etäohjattavuus takaa eTolpan hel pon käytön: lämmityksiä ja latauksia voi hallinnoida vaikkapa kotisohvalta käsin.

Kurkistus tulevaisuuteen Miltä sitten tulevaisuuden latausmahdol lisuudet näyttävät? Ala on muutoksessa,

mutta Marku pitää jalat maassa.

– Jos joku väittää tietävänsä, millaista on sähköautojen lataaminen 10 vuoden päästä, niin hän on todennäköisesti väärässä. Ainakin rajapintojen merkitys eri toimijoiden välillä tulee helpottamaan kuluttajan arkea, kun vähempi määrä asi akkuuksia julkisessa latauksessa riittää. Ala on niin kovassa muutoksessa, että ennustaminen on hyvin haastavaa. Se tekee alasta mielenkiintoisen.

Marku uskoo sähköauton lataamisen mahdollisuuksien monipuolistuvan lähi tulevaisuuden pysäköintihalleissa.

– Lyhyellä aikavälillä on tulossa ainakin V2G (Vehicle-to-Grid). Se tarkoittaa kaksisuuntaista sähköliikettä eli energiaa voi siirtää paitsi autoon, myös ajoneu vosta sähköverkkoon. Kiinnostavampana ominaisuutena V2G standardi (ISO15118) mahdollistaa auton tunnistetiedon ja varaustason lukemisen. Näiden avulla luodaan uusia palveluita kuten käyttä jän tunnistaminen lataustapahtumalle ajoneuvosta, jolloin maksu tapahtuu

Teemu Marku myyntijohtaja, IGL Technologies

automaattisesti käyttäjän niin halutessa, Marku kertoo.

– Monet kyselevät jo mahdollisuutta hyödyntää pörssisähkön hintavaihtelut sähköauton lataamisessa, mutta nopeasti syntyneeseen tarpeeseen ei ehditä tekemään tuotetta tälle talvelle. Älykäs kuormantasaus voidaan kyllä jo nyt ohjelmoida siirtämään latausta yön halvemmille tunneille. Lähitulevaisuu dessa V2G kuitenkin mahdollistaa auton lataamisen halvimman sähkön aikaan, sillä se voidaan ohjelmoida noteeraa maan siirtoverkon ja sähköyhtiöiden tarpeet. Sähkön viimeaikaiset hintavaih telut vaikuttavat varmasti siihen, että älyä ja automatiikkaa tämän osa-alueen selättämiseen tullaan varmasti kehittä mään.

Tiesithän tämän autojen latauspisteistä?

• Kaikki pysäköintialueella käytetty sähkö maksaa. Autojen lataus- ja läm mityspisteet voidaan asentaa taloyh tiössä siten, että sähkön kulutuksesta maksavat vain sen käyttäjät.

• Samaa sähköasemaa voi käyttää etäyhteydellä sekä auton lämmityk seen että sähköauton lataukseen. Älykäs kuormantasaus valvoo ja tasaa sähkönkulutuksesta aiheutuvaa kuormaa ja lämmittää autoa ulkoläm pötilan mukaan, jolloin sähköä sääs tyy jopa 65 %.

• Älytolpat vähentävät huoltokäyntejä, sillä viat voidaan paikantaa etäyhtey dellä.

Paras sähköautojen latausratkaisu riippuu aina kokonaisuudesta.

Tutustu ja ota yhteyttä: eTolppa.fi ja eParking.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

– Mitä enemmän latauslaitteessa on tehoa, sitä nopeammin auton akku täyttyy. Mutta sitä enemmän järjestelmän pystyttäminen maksaa. Siksi järkevin kokonaisuus on aina tapauskohtainen, eikä turhasta ylimitoituksesta kannata maksaa, sanoo myyntijohtaja Teemu Marku IGL Technologiesilta.

Teksti Tarja Sinervo

IGL:n älykkäät eTolppa-latausasemat ovat etäohjattavia ja toimivat paitsi akun lataamiseen, myös auton lämmittämiseen.