Kestävä kaupunkikehitys & terveet rakennukset 6/2024

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

rakennamme.fi

Kestävä kaupunkikehitys

& terveet rakennukset

Raklin kiinteistösijoittamisen johtaja Miika Kotaniemi:

“Suomi jakautuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin kasvaviin ja taantuviin alueisiin.”

Kestävä kaupunkikehitys muodostuu ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä. sivu 2

Sisäilman priorisointi kuntastrategiassa vähentää sisäilmaongelmia. sivu 4

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

04

Sisäilman priorisointi kuntastrategiassa vähentää sisäilmaongelmia.

10

Suomi jakautuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin kasvaviin ja taantuviin alueisiin.

Jaetaan Kauppalehden liitteenä 12.6.2024

Projektipäällikö: Jeremias Kämäräinen (050 554 4531, jeremias.kamarainen@mediaplanet.com) Maajohtaja: Suvi Jeskanen Toimitus ja layout: Oona Elo ja Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Rakli ry

facebook.com/kehittyvatkaupungit

@Mediaplanetfi

Kierrätäthän tämän lehden

Kaupallisessa yhteistyössä:

PÄÄKIRJOITUS

Globaalit ympäristökriisit ratkaistaan paikallisesti

Kestävä kaupunkikehitys muodostuu ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä.

Miira Riipinen yhdyskunta- ja ympäristöaioista vastaava johtaja, Kuntaliitto

– Fyysinen elinympäristö – miten asutaan ja liikutaan, onko joukkoliikenne sujuvaa, miten palvelut ovat saavutettavissa ja millaista energiaa käytetään lämmitykseen – tarkoittavat kaikki kunnassa päätöksiä suunnitteluun, kaavoitukseen, toteutukseen, rakentamiseen ja infran ylläpitoon. Kestävä kehitys otetaan jo systemaattisesti huomioon ainakin isommissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Kaupungit tavoittelevatkin kunnianhimoisemmin hiilineutraaliutta kuin Euroopan valtiot, Suomi mukaan lukien, toteaa Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöasioista vastaava johtaja Miira Riipinen

– Liikenne on hyvä esimerkki siitä, miten valtio voi helpottaa tai haitata kuntien ilmastotyötä. Uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoite, raideliikenteen kehittäminen, joukkoliikenteen valtiontukien laskeminen ja arvonlisäveron nosto vaikuttavat kestävän liikkumisen mahdollisuuksiin, Riipinen jatkaa. Liian yksityiskohtainen ympäristölainsäädäntö EU-tasolla ja kansallisesti

unohtaa usein sen, että paikallistasolla on paras ymmärrys olosuhteista ja siitä mikä toimii ja mikä ei. Valtiot, alueet ja kaupungit ovat keskenään erilaisia, siksi olisi kustannustehokasta hyödyntää paikallistietoa toimivista ympäristöratkaisuista. – Yksityiskohtainen ohjaus kertoo luottamuksen puutteesta kunnan päätöksentekoa kohtaan. Tarvitaan lisää luottamusta, sillä kaupungit ja kunnat tavoittelevat kestävyyttä ja pystyvät toimimaan ketterästi. Lisäksi painetta kestävään kehitykseen tulee suoraan myös kuntalaisilta, muistuttaa Riipinen.

Täydennysrakentamisen ja kaupunkivihreän tasapaino Kaupungistuminen jatkuu kohtalaisen kiivaana, vaikka Suomen suuretkin kaupungit ovat Euroopan mittakaavassa sinivihreitä. 90 prosenttia suurimpien kaupunkien asukkaista asuu alle 300 metrin päässä viheralueesta.

– On tärkeää säilyttää lähivihreä ja turvata kaupunkiluonnon monimuotoisuus samalla kun varmistetaan kohtuuhintaisia asuntoja ja palveluja ihmisille. Kestävän yhdyskunnan rakentaminen on todella vaativaa, Riipinen painottaa.

Vihreästi viihtyisä – kaupunkiympäristöön voi panostaa myös inspiroivasti

Elävän kaupungin sydämen muodostavat monimuotoiset vihreät alueet, jotka suovat paitsi esteettistä nautintoa, ovat myös elintärkeitä asukkaiden hyvinvoinnille ja ympäristön kestävyydelle.

Kaupunkien viheralueet tarjoavat asukkaille paikan rentoutua ja viettää aikaa ulkona. Riittävän viherrakenteen tärkeys on yleisesti tiedossa, mutta Aino Landscaping Oy:n maisemaarkkitehdin Aino Aspialan mukaan missään ei kuitenkaan yksiselitteisesti oteta kantaa, mikä riittävä määrä viheraluetta esimerkiksi kaupunkilaista kohti on. – Etenkin täydennysrakennusalueilla voi olla ongelmia, kun tehdään pieniä asemakaavanmuutoksia ja mahdollisesti samalla nakerretaan viheralueita. Kokonaisuus viheralueverkostosta ja alueiden riittävyydestä jää helposti tutkimatta. Tiiviillä alueella korostuu myös viheralueiden kulutuskestävyys. Mitä enemmän ihmisiä alueella ulkoilee, sitä kulutuskestävämpi sen tulee olla.

– Esimerkiksi metsänpohja ei kestä

Yhdeksi keskeiseksi näkökohdaksi kestävämpien ja viihtyisämpien kaupunkiympäristöjen luomisessa Aspiala nostaa puuston säilyttämisen ja vaalimisen.

suurta kulutusmäärää, Aspiala sanoo.

Aino Landscaping: kaupunkimaisemia harmoniassa luonnon kanssa Yhdeksi keskeiseksi näkökohdaksi kestävämpien ja viihtyisämpien kaupunkiympäristöjen luomisessa Aspiala nostaa puuston säilyttämisen ja vaalimisen. – Puiden vaalimisen täytyisi näkyä koko ketjussa, aina kaupungin tavoitteista kaavoitukseen ja toteutussuunnitteluun ja sieltä rakennusliikkeiden tavoitteisiin ja työmaakäytäntöihin.

Esimerkiksi maalämpökaivot Aspiala näkee uutena ja sinänsä positiivisena asiana. Samalla ne kuitenkin vievät tilaa puilta. Näin kaksi hyvää tavoitetta sulkevat pois toisiaan.

– Myös tiiviit korttelit ja etenkin kansipihat vaikeuttavat maaperän säilyttämistä. Olisi tärkeää, että jokaisessa korttelissa olisi myös maavarainen alue puiden istuttamista varten.

Aspialan luotsaaman Aino Landscapingin päällimmäisenä tavoitteena on tuoda kaupunkien ulkoympäristöihin lisää kauneutta, yhteisöllisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta.

– Hyvät elinympäristöt luovat hyvinvointia, terveyttä ja onnellisuutta. Me luomme elinympäristöjä, jotka ovat hyviä kaikelle elolliselle.

Lue lisää: ainolandscaping.fi

Teksti Anni Korhonen

KUVA: KUNTALIITTO

Teksti Kati Halonen

Ohittamattomia etuja yrityksellesi

Lapuan maaperä on menestystarinoiden rikastamaa, sen tietävät jo yli 1000 lapualaista yrittäjää. Lapualaisyrittäjän ässänä hihassa on logistinen sijainti.

Lapua on vahva teknologia- ja energiateollisuuden keskittymä. Alueemme on yrittäjien suosiossa sekä keskeisen sijaintimme että monipuolisen tonttitarjontamme vuoksi.

Valtatie 19:n kehitysprojektin valmistuttua Jouttikallion teollisuusalueesta on muodostunut entistä houkuttelevampi hyvien liikenneyhteyksien myötä. Alueelta löytyy kovapohjaista kallioperäistä maaaluetta, jolle rakentaminen on helppoa ja kustannustehokasta.

Lapuan maltillinen teollisuustonttien hinnoittelu ja mahdollisuus 20-30 % investointitukeen vaikuttavat suoraan investoinnin kustannuksiin. Lisäksi Lapuan kiinteistövero on alhainen.

Yritysten ja yrittäjien verkosto Lapualla yritysyhteistyö on mutkatonta. Alueemme pk-yritykset ovat joustavia, nopeita ja notkeita palvelemaan yritysten eri tarpeita. Jos me emme löydä tarvitsemaasi tekijää Lapuan yli tuhannesta yrityksestä niin naapurikuntien useiden tuhansien yritysten verkostosta tarvitsemasi toimittajan löy-

Toimitusjohtaja

Matti-Pekka Dahlgren Invest Lapua Oy +358444384015

dämme. Teknologiateollisuudessa kansainvälinen kilpailu on meille hieno mahdollisuus.

Henkilöstö

Osaava työvoima on nykyaikaisen yrityksen tärkein voimavara. Lapualta löytyy robotiikan huipputason koulutusta ja paikallinen oppilaitos tarjoaa räätälöityä työntekijäkoulutusta yrityksille. Suhtaudumme hyvin positiivisesti kansainvälisiin ammattilaisiin, joita löytyy jo useita kansallisuuksia useista eri yrityksistä. Asumisen monet vaihtoehdot, uudet koulut ja ympärivuotinen laaja vapaa-ajan palvelutarjonta ovat kaupungin vetovoimatekijöitä. Lapualla on tutkitusti kunnallisiin palveluihin tyytyväiset asukkaat, joiden turvallisuuden tunne on vahva.

Yrityksen kilpailukyky ja kustannustehokkuus muodostuu mm. osaavasta henkilökunnasta, toimintaan sopivista toimitiloista, hyvistä liikenneyhteyksistä sekä laajasta yrityspalveluverkostosta yrityksen lähistöllä, aikaa ei tarvitse tuhlata pitkiin siirtymiin. Kaikkea tätä pystymme tarjoamaan yrityksille Lapualla. ■

Kaupungin geodeetti

Markku Turja

Lapuan kaupunki +358444384631

Vastaamme mielellämme kysymyksiin!

”Rakennusten pitkäjänteinen ja oikea ylläpito ennaltaehkäisee sisäilmaongelmia”

Terveet tilat 2028 -hanke päättyy vuoden 2024 lopussa valtion säästöohjelman mukaisesti. Miltä kentällä näyttää nyt?

Kuntien rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy arviolta 5–10 prosentissa rakennusten kokonaisneliömäärästä, kun aiemmin niitä oli 5–18 prosentissa.

– Kunnat ja valtio ovat panostaneet julkisten rakennusten sisäilmaongelmien hoitamiseen ja kiinteistökannan hallintaan paljon. Suunta on ehdottomasti parempaan päin, sanoo rakennusneuvos Katja Outinen Ympäristöministeriöstä. Senaatti-kiinteistöt ja Puolustuskiinteistöt peruskorjaavat kasarmeja ja poliisilaitoksia koko ajan. Kunnissa taas puretaan huonokuntoisia kiinteistöjä sekä rakennetaan muunneltavia monitoimirakennuksia, joita voi käyttää opetustoimen rinnalla muidenkin palveluiden järjestämiseen.

Kaupallisessa yhteistyössä:

– On ilo huomata, että hankkeen aikana kunnat ovat kiinnittäneet enemmän huomiota kokonaisvaltaiseen kiinteistökannan hallintaan. Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy on lisääntynyt ja kunnissa tehdään säännöllisiä kiinteistökierroksia. Kun koko rakennuskannasta on hyvä kuva, korjaustoimet voi tehdä ajoissa. – Hyvä sisäilman hallinta ei ole mitään ihmeellistä vaan normaali osa kiinteistöjen kunnossapitoa. Olennaista on se, että sisäilman laatua tarkkaillaan säännöllisesti, jolloin ongelmat eivät pääse kumuloitumaan.

”Sisäilman priorisointi kuntastrategiassa vähentää sisäilmaongelmia”

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa selvisi, että jos

sisäilma on kirjattu prioriteetiksi kuntastrategiaan, kunnan ote rakennuskannan hallinnoinnissa on ennakoiva ja sisäilmaongelmia tulee esiin vähemmän. – Sisäilman kannalta kunta- ja kiinteistöstrategiat ovat avainasemassa, koska niissä määritellään toiminnalle raamit ja jaetaan resurssit.

Hyvä kiinteistökannan hallinta edellyttää resursseja sekä korjauksiin että ammattitaitoiseen henkilökuntaan.

– Tilojen siivottavuuteen pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Lisäksi kunnissa kannattaa olla valmiina moniammatillinen sisäilmatyöryhmä, viestintäsuunnitelmat ja tilojen käyttäjille ilmoitusmenettelyt. Näin viestintä on avointa mahdollisen sisäilmaongelman tullessa esiin ja sairastuneet saavat tarvitsemansa avun nopeasti, Outinen korostaa.

Säästöt vai mahdollisuus? – Moduulirakennuksen avulla voit valita molemmat

Täydellisessä maailmassa kaikilla kunnilla ja sote-alueilla on aina käytössään oikea määrä osaavaa henkilökuntaa, tarpeisiin mitoitetut tilat sekä riittävät muut resurssit.

Tosielämässä kaikkien resurssien kanssa joudutaan jatkuvasti tasapainoilemaan. Tilojen osalta haasteisiin on kuitenkin tarjolla joustava ratkaisu: moduulirakentaminen.

Lisää joustavuutta ja taloudellista ennustettavuutta

Moduulirakennukset tuovat lisää ennustettavuutta tiloista aiheutuviin kuluihin. Yleensä asiakas vuokraa moduulirakennukset tietyksi ajaksi, joten kustannukset pystytään ennakoimaan koko sopimuskaudelle. Kunnan tai sote-alueen ei tarvitse kantaa esimerkiksi yllätysremonttien aiheuttamaa taloudellista riskiä, koska moduulit omistava yritys vastaa rakennusten huolloista ja korjauksista.

Moduulirakennukset helpottavat osaltaan myös julkisen sektorin korjausvelkaa. Ne soveltuvat erinomaisesti muun muassa kohteisiin, joiden pitkäaikaisesta tarpeesta ollaan epävarmoja.

– Asiakkaan näkökulmasta nykyaikainen moduulirakennus ei eroa perinteisestä

– Hyvä sisäilman hallinta ei ole mitään ihmeellistä vaan normaali osa kiinteistöjen kunnossapitoa, Katja Outinen muistuttaa.

rakennuksesta juuri muilta osin kuin että se on siirrettävä ja sen muuntojoustavuus säilyy korkealla tasolla koko elinkaaren ajan, kertoo Adapteo Finlandin toimitusjohtaja Tuomas Vaalto

Moduulirakennus on vastuullinen vaihtoehto Rakennusten muuntojoustavuuden merkitys kasvaa lähivuosina huomattavasti. Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja muutosta vauhdittaa muun muassa vuoden 2025 alussa voimaan astuva rakentamislaki. Uusi laki vahvistaa rakentamisen kiertotaloutta ja ohjaa huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Vielä tällä hetkellä rakentaminen on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen tuottajista. Vaalto huomauttaa, että hiilineutraaliuden ja muuttuvan lainsäädännön edellyttämiin tavoitteisiin on vaikea päästä ilman puurakenteisia, kierrätettäviä moduuleja.

– Moduulirakenteisissa projekteissa kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteet toteutuvat; rakenteet on tehty puusta, kaikki jätteet kierrätetään ja itse rakennukset on varta vasten suunniteltu uudelleenkäytettäviksi.

Lue lisää adapteo.fi

Teksti Anna Kuronen

Lahdessa Tiirismaan koulua on käyty useita vuosia siirtokelpoisissa tiloissa. Nyt koulun moduulit on siirretty ja kunnostettu uuteen käyttötarkoitukseen.

Teksti Adapteo

Kaupallisessa yhteistyössä:

Tuulettuva julkisivu vähentää sisäilmaongelmia ja betonin matala-alkaliset tasoitteet estävät lattiapinnoitteen alkalisen hydrolyysin.

Terveellinen sisäilma on monen tekijän summa

Sisäilman laatuun vaikuttavat niin ulkoa tulevat pienhiukkaset, rakennusvirheet ja maaperän radon kuin kalusteet, käytetyt kemikaalit ja jopa väärät siivoustekniikat.

– Sisäilmaongelmien ehkäisy on sekä yhteiskunnan että kiinteistön omistajien asia. Julkisella puolella jo yli puolet kunnista tekee ennaltaehkäisevää toimintaa. Terveet tilat 2028 -ohjelma edistää julkisten rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista. Asuinrakennuksissa tilanne on toinen. Rakenteita ei ole välttämättä tarkastettu koskaan ja yhtiökokouksessa kiistellään mitä korjataan ja miten se vaikuttaa vastikkeeseen, toteaa Saint-Gobain Weberin suunnittelijapalvelun aluepäällikkö Vesa Räsänen

Julkisen puolen korjauksissa on melkein aina tehtynä sisäilmakorjaussuunnitelma, mutta uudisrakentamisessa materiaalivalintojen vaikutusta sisäilman laatuun

mietitään harvemmin. Siksi Joutsenmerkittyjen rakennusten hyvä sisäilma on myyntivaltti. Elinkaarihankkeissa käytetään parempia ratkaisuja, sillä rakennusliike ottaa kohteesta kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden huoltovastuun. – Kaikki sisäilmaoireet eivät johdu rakenteista. Mutta jos esimerkiksi kerrostalon välipohjassa on epäpuhtauksia, rakenteita ei välttämättä tarvitse tai edes voida purkaa. Rakennuksen rakennusfysikaalista toimintaa voidaan muuttaa tai sitoa kaasumaiset epäpuhtaudet rakenteisiin, Räsänen kertoo. Suuressa osassa sisäilmaongelmia keskeisessä roolissa on ilmanvaihdon toimimattomuus.

Julkisen puolen korjauksissa on melkein aina tehtynä sisäilmakorjaussuunnitelma, mutta uudisrakentamisessa materiaalivalintojen vaikutusta sisäilman laatuun mietitään harvemmin.

Vikasietoisia ratkaisuja Hyvä sisäilma rakennetaan jo suunnitteluvaiheessa. Tuulettuva julkisivu vähentää sisäilmaongelmia ja betonin matala-alkaliset tasoitteet estävät lattiapinnoitteen alkalisen hydrolyysin. Korjauskohteissa haitta-aineet voidaan kapseloida ja ilmavuotoreitit katkaista. Weberillä on itsestään kuivuvia tuotteita, jolloin tuotteen kuivuminen jatkuu pinnoittamisen jälkeen. – Virhemahdollisuuksia on lukemattomia. Suunnittelijan on huomioitava myös materiaalien valinnassa emissiot sekä etenkin pinnoitteista ja liimoista tulevat VOC-päästöt. Uudessa toimistotalossa tarvitaan usein ensimmäisen vuoden ajan tehostettua tuuletusta. Valitsemalla vähäpäästöiset materiaalit ilmanvaihdossa voidaan säästää jopa satatuhatta euroa, huomauttaa Räsänen. – Suomessa ei vielä juurikaan käytetä funktionaalisia materiaaleja, jotka parantavat sisäilman laatua, esimerkiksi tasoitteita, jotka sitovat ilmasta VOCyhdisteitä ja jotka voi jättää valmiiksi pinnaksi, Räsänen jatkaa. Weberin tuotteet suunnitellaan ja testataan Suomen ankariin olosuhteisiin sopiviksi. Mallisuunnitelmat auttavat valitsemaan kohteeseen toimivat tuotteet ja käyttökoulutus sekä ratkaisukorttien työohjeet varmistavat, että työvirheet jäävät jokaisessa vaiheessa pois. Weberin asiantuntemus on veloituksetta asiakkaiden käytössä, suunnittelija saa tukea suunnittelijapalvelun puolelta. – Käymme usein kohteissa testaamassa, sillä kun tuntee lähtötilanteen, tietää mikä ratkaisu toimii. Kannattaa käyttää aina yhden valmistajan kokonaisratkaisua. Silloin vastuukysymykset ovat selvät eikä vahingossa käytetä yhteensopimattomia tuotteita. Meillä on testatut ja mietityt kokonaisratkaisut sekä ratkaisuille 10 vuoden järjestelmätakuu, Räsänen sanoo.

Weber tarjoaa:

• Markkinoiden laajimman tuote- ja ratkaisupaketin

• Kustannustehokkaat ratkaisut

• Mallidetaljit ja työohjeet

• Kaluston

• Suunnittelijoiden ja työmaiden opastuksen

• Takuulausunnot

Lue lisää kotimaisista korjaustuotteista ja -ratkaisuista, joita voidaan käyttää myös Joutsenmerkityissä rakennuksissa www.fi.weber/weber-opas

Teksti Kati Halonen

Ilmastonäkökulma

on yksi kunnan strategisen johtamisen kulmakivistä

Kuntien ja alueiden käytännön ilmastotoimia hidastaa resurssipula: ilman rahaa, työntekijöitä ja osaamista uuden aloittaminen on vaikeaa. Yksi suuri haaste ilmastotoimien toteutumiselle on se, jos ne eivät ole osa kunnan strategista johtamista.

Olli-Pekka Pietiläinen ohjelmapäällikkö, Kuntien ilmastoratkaisut Ympäristöministeriö

Veera Visuri erityisasiantuntija Ympäristöministeriö

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kuntastrategia on avainasemassa, koska siihen merkittyyn visioon ja tavoitteisiin on kunnan kaikkien viranhaltioiden pyrittävä.

– Ilmastonäkökulma kuntastrategiassa ja johtamiskäytännöissä antaa hyvän selkänojan kunnan ilmastotyölle, toteaa Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman ohjelmapäällikkö Olli-Pekka Pietiläinen

Esimerkissä on voimaa! – Vie ilmastotyö läpinäkyvästi seurantaan ja budjettiin asti

Kun jokainen kuntalainen voi itse seurata ilmastotoimien edistymistä ja vaikutuksia, muutosvastarinta voi hälvetä.

– Olennaista on läpinäkyvyys ja se, että tieto on helposti ymmärrettävää. Verkossa olevat ilmastovahtityökalut ovat hieno esimerkki. Niiden avulla

Verkossa olevien ilmastovahtityökalujen avulla kuntalaiset voivat seurata oman kunnan ilmastotoimien edistymistä itse.

kuntalaiset voivat seurata oman kunnan ilmastotoimien edistymistä itse, erityisasiantuntija Veera Visuri vinkkaa. Ilmastovahdin ohella ilmastobudjetti sitoo ilmastotavoitteen edistämisen tiiviiksi osaksi kaupungin talousarviovalmistelua ja taloushallintaa.

– Ilmastobudjetti antaa kokonaiskuvan ilmastotyön kustannuksista ja vaikuttavuudesta eri osa-alueilla, ja luo siten tärkeää tietopohjaa päätöksenteolle, Pietiläinen kiteyttää.

Mitä hyötyä kunnalle sitten on ilmastotoimista?

Ilmastotyö osana vihreää siirtymää tuo mukanaan elinvoimaisuutta ja työtä. Lisäksi, yhä useammin kuntalaiset vaativat asuinympäristönsä luonnolta monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä, ja nekin sopivat osaksi kunnan ilmastotoimia.

– Edelläkävijyys ilmastotyössä voi olla tärkeä osa alueen brändiä ja vetovoimaa. Ilmastotoimissa kannattaakin olla etujoukoissa ja verkostoitua toisten kuntien, kannustaa Visuri.

Esimerkiksi Suomen suurimpaan ilmastoverkostoon, Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkostoon (Hinku), kuuluu jo lähes 100 kuntaa.

– Ilmastotyö on joukkuepeliä, vähän kuin jääkiekko. Ilmastojoukkueetkin tarvitsevat valmentajat ja pelaajat tukijoukkoineen. Kaikki tunnistavat omat roolinsa ja tietävät, kuinka päästään tavoitteeseen, lätkässä maailmanmestaruuteen ja ilmastotyössä hiilineutraaliuteen. Tarvitaan selkeä yhteinen tavoite, hyvä strategia, toimivaa yhteistyötä, saumaton toimeenpano ja rapsakasti motivaatiota, kuvailee Pietiläinen.

Energiakatselmus ja energiahallintajärjestelmän sertifiointi: ”Paloaikaa on vain pari vuotta”

Energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) sisältää velvoitteen energiakatselmuksista ja energianhallintajärjestelmästä. Vaatimukset astuvat voimaan joko lokakuussa 2026 tai 2027 energiankulutuksen tasosta riippuen.

EPBD koskee ensin isompia energiankuluttajia, kuten energiaintensiivistä teollisuutta, mutta myöhemmin myös pienempiä, joille tulee vaatimukseksi säännölliset energiakatselmukset.

– Käytännössä isoilla energiakuluttajilla pitää olla riippumattoman toimijan sertifioima energianhallintajärjestelmä lokakuussa 2027 ja sen pitää täyttää sekä direktiivin vaatimukset että eurooppalaiset ja kansainväliset standardit, Enemi Oy:n toimitusjohtaja Sakari Kolehmainen sanoo.

Päästökauppajärjestelmässä jo olevat yritykset saavat kevennystä energianhallintajärjestelmän sertifioinnissa.

– Pienemmillä energiankuluttajilla taas pitää olla ensimmäinen energiakatselmus tehtynä viimeistään lokakuussa

KUVA: ENEMI OY

2026 ja sen jälkeen se on uusittava vähintään neljän vuoden välein.

Ainut kotimainen ja riippumaton sertifiointilaitos

Enemin tiimillä on pitkä kokemus energiasektorista ja sen päästöistä sekä sertifiointivaatimuksista.

Yritys on akkreditoituna todentaja (VB03), joka käy vuosittain todentamassa päästöt, tuotantotiedot sekä kestävyysjärjestelmän.

– Päästöjen todentamiseen voi kätevästi yhdistää energianhallintajärjestelmän sertifioinnin. Näin saa kaiken tarvittavan kerralla riippumattomalta auditoijalta. Enemi auttaa niin pieniä kuin kansainvälisiäkin yrityksiä vastaamaan markkinoiden ja sääntelyn tiukentuviin vaatimuksiin.

– Riskienhallinta, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä kestävän kehityksen tavoitteet ovat merkittäviä haasteita. Autamme energiakatselmuksen vaatimuksiin kuuluvan konkreettisen toimintasuunnitelman tekemisessä, mikä tukee asiakkaamme kasvua ja kehitystä, Kolehmainen summaa.

Etsitkö luotettavaa sertifioijaa? Ota yhteyttä info@enemi.com Lue lisää palveluistamme: enemi.com

Teksti Anna Kuronen

Enemi auttaa niin pieniä kuin kansainvälisiäkin yrityksiä vastaamaan markkinoiden ja sääntelyn tiukentuviin vaatimuksiin.

Teksti Anna Kuronen

Kaupallisessa yhteistyössä:

– Jos tuulivoimaa olisi

tasaisemmin

ympäri maata, olisi tilanne parempi myös sähköverkon kuormituksen kannalta, Aapo Koivuniemi muistuttaa.

Jukka Joronen toteaa, että Tampereella fossiiliset päästöt ovat vähentyneet kymmenen vuoden aikana viidesosaan.

Tuulella tuotettu kaukolämpö on puhdasta

Suomessa kaukolämpö lämmittää neljäkymmentäviisi prosenttia asuinja palvelurakennuksista. Tuulivoiman hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa tarjoaa merkittäviä ympäristö- ja kustannushyötyjä. Se vakauttaa kaukolämmön hintaa, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja tukee Suomen siirtymää kohti hiilineutraaliutta.

– Tarvitsemme lisää tuulienergiaa, sillä sähkön käyttö tulee moninkertaistumaan. Sähkökattiloilla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden polttamista ja tuontienergian tarvetta. Tuulivoiman käyttöaikana hiilidioksidipäästöt ovat nolla, joten kaukolämpö on puhdasta. Tuulettomia päiviä varten kaukolämpöä on helppo varastoida, kertoo ABO Energy Suomi Oy:n toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi Yksi sähkökattila mahdollistaa alueellisesti noin 16.000 tonnin hiilidioksidipäästövähentymän. – Vaikka kaupungit ovat vähän eri

vaiheissa, fossiilisten polttaminen on vähentynyt nopeasti. Tampereella fossiiliset päästöt ovat vähentyneet kymmenen vuoden aikana viidesosaan. Tänä vuonna aloitetaan seuraavien sähkökattiloiden ja kaukolämpöakkujen rakentaminen. Fossiilisen polttoaineen osuus tulee jäämään enää muutamaan prosenttiin. Tämä ei ole visio, vaan toteutuu jo olemassa olevien investointipäätöksien perusteella, toteaa Tampereen Energian energiamarkkinoista vastaava johtaja Jukka Joronen

Kaukolämmön sähkökattiloita käytetään muun muassa Espoossa, Tampereel-

Tuulivoiman käyttöaikana hiilidioksidipäästöt ovat nolla, joten kaukolämpö on puhdasta. Tuulettomia päiviä varten kaukolämpöä on helppo varastoida.

la, Vaasassa, Seinäjoella ja Lappeenrannassa. Lisäksi päätökset rakentamisesta on tehty jo Helsinkiin, Hyvinkäälle, Kirkkonummelle ja Ouluun. – Kaukolämpöjärjestelmien vahvuus moneen muuhun sähkönkäyttöön verrattuna on se, että kaukolämpö on täysin joustavaa. Lämmittämisessä on varauduttava siihen, miten lämmitetään vuoden kylmin viikko, vaikka suurin voimalaitos olisi alhaalla. Kun sähkökattiloita rakennetaan olemassa olevan järjestelmän päälle, päästään tuntioptimointiin. Lämmitetään tuulivoimalla silloin, kun on edullista sähköä tarjolla. Ilman kaukolämpöä sähkön kysyntäja hintapiikit olisivat huomattavasti nykyistä korkeampia ja sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden rakentaminen vastaavasti kalliimpaa. Tämä tuo myös tuulivoiman tuottajille pohjahintaa, jolloin negatiivisia tunteja on vähemmän, Joronen huomauttaa.

Kaukolämpö on tehokkain tapa varastoida energiaa Vaikka sähköakkujen hinnat ovat laskeneet, on huomattavasti halvempaa varastoida energiaa kaukolämpöakkuun. Terässäiliöihin varastoitu, tuulivoimalla lämmitetty kaukolämpövesi on noin kymmenen kertaa edullisempaa kuin sähköakkujen käyttö. Tämä tekee kaukolämmöstä erittäin kustannustehokkaan ja joustavan tavan varastoida ja käyttää energiaa.

Helsingissä sijaitsevan Helenin Mustikkamaan luolalämpövaraston energiakapasiteetti noin 11.500 MWh on kolmekymmentä kertaa suurempi kuin Teslan Australiaan rakentaman maailman suurimman sähköakun. Myös teollisuudessa tarvitaan paljon lämpöä ja höyryä. Toimiva vetyteollisuus on riippuvainen tuulivoimasta, sillä vihreän vedyn tuotanto vaatii runsaasti uusiutuvaa sähköä. – Jos tuulivoimaa olisi tasaisemmin ympäri maata, olisi tilanne parempi myös sähköverkon kuormituksen kannalta, Koivuniemi muistuttaa.

Lue lisää tehokkaasta ja päästöttömästä energiantuotantomuodosta, joka on olennainen osa Suomen monimuotoista energiantuotantoa: voimaatuulesta.fi

Teksti Kati Halonen

Puretut rakennusosat eivät enää ole suoraan ja aina jätettä

Kansallisen rakentamislain korjaussarja on vielä viimeistelyssä, mutta vaikuttaa siltä, että laki ei estäisi kuntia purkamasta tyhjilleen jääneitä rakennuksia.

Teksti Anna Kuronen

– Olennaista purkuluvan saamiselle ja myöntämiselle olisi, että purkamisen täytyy johtaa purkumateriaalin uudelleenkäyttöön tai kierrättämiseen, FIGBC:n johtava asiantuntija Ella Lahtinen sanoo.

Purettujen rakennusosien kierrättäminen ei ole aina mahdollista niiden sisältämien haitta-aineiden takia. Toisaalta ei ole itsestään selvää, että osien lujuus on riittävällä tasolla ja että ne saadaan puhdistettua turvallisiksi.

Ympäristöministeriö on jo määritellyt lausunnossaan, että kokonaisena irrotetun rakennuselementin uuden käyttökohteen ei tarvitse olla tiedossa purkuvaiheessa.

– Rakennuselementtien varastoinnillekaan ei ole aikarajoitetta, vaan oleellista on, että tuote säilyy käyttökelpoisena odottaessaan uutta käyttökohdetta. Tämä

Kaupallisessa yhteistyössä:

on merkittävää rakennusosien kiertotaloudelle, koska aiemmin kaikki purettu katsottiin jätteeksi.

Vaikuttaa siltä, että laki tuo purkajille velvoitteen uudelleenkäyttää tai kierrättää purkumateriaaleja.

– Kierrätyksen toteuttaminen vaatinee monissa kunnissakin panostuksia jätehuoltoon. Järkevintä on kierrättää rakennusosat siellä, missä ne on purettukin. Uudelleenkäytöstä löytyisi varmasti myös liiketoimintamahdollisuuksia ympäri Suomen.

Purkua odottavien rakennusten hyvä kunto on kaikkien etu Usein rakennukset seisovat tyhjillään vuosikausia ennen purkupäätöstä, koska purkaminen kaikkine viranomaiskeskusteluineen ja päätöksentekoprosesseineen

vie aikaa.

– Kunnissa voisi miettiä ennakkoluulottomammin terveiden ja turvallisten, mutta tyhjien rakennusten väliaikaista käyttöä. Ja kannattaisi kysyä alueen asukkailta, millaista toimintaa he haluaisivat rakennuksiin. Esimerkiksi Tampereella on erään korjausta odottavan kohteen autotallissa kesäbaari.

Kaupungin hallinnon sekä maan- ja kiinteistöomistajien rinnalla asukkaat ovat tärkeä sidosryhmä, koska on myös heidän intresseissään pitää alueet vireinä.

– Kun rakennuksissa säilyy elämä myös korjausta tai purkua odottaessa, rakennukset säästyvät todennäköisemmin ilkivallalta. Vaikka rakennus lopulta purettaisiin, sen osat olisivat paremmassa kunnossa uudelleenkäyttöä varten, Lahtinen muistuttaa.

Vaikka rakennus lopulta purettaisiin, sen osat olisivat paremmassa kunnossa uudelleenkäyttöä varten, Ella Lahtinen muistuttaa.

Kestävä kaupunkikehitys tuo yrityksiä Raumalle

Rauma on osa vihreän siirtymän läntistä kasvukäytävää. Rauman seutukunnalla panostetaan kestävään teolliseen liiketoimintaan, kiertotalouteen sekä resurssiviisaaseen yritystoiminnan kasvuun.

– Rauma on merkittävä teollinen kaupunki, jossa on suurteollisuutta, telakkatoimintaa ja satama. Meillä on teknologista osaamista ja mahdollisuus merkittävään jalostusasteen nostoon, kertoo kaupunginjohtaja Esko Poikela Esimerkiksi Satakunnan elintarviketeollisuudelle on rakennettu markkinapaikka Sivuvirtapörssi, jossa sivutuotteilta tuottavat ja hyödyntävät yritykset kohtaavat.

– Kestävä kaupunkikehitys tarkoittaa sitä, että kaupungin keskusta on elinvoimainen ja mahdollistaa laadukkaan asumisen, työskentelyn ja liiketoiminnan sekä tukee Satakunnan kehittymistä kestäväksi teollisuusrannikoksi. Ei haeta pikavoittoja, vaan kehitetään pitkällä tähtäimellä koko seutukuntaa. Tavoitteena on kokonaisvaltainen kestävyys,

toteaa kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen

Kestävässä teollisuudessa on paljon dimensioita, toiminnan tulee olla myös luonnon näkökulmasta kestävää. Myös sosiaalinen kestävyys on tärkeää. Kun jalostusarvo on riittävän korkea, syntyy työpaikkoja.

Rakastunut Raumaan

– Rauma on kompaktin kokoinen kaupunki, jossa teollinen infrastruktuuri on kunnossa. Olemme ketteriä niin kaavoituksessa kuin yritysten henkilökunnan asuttamisessakin. Meillä on luonto lähellä, lyhyet työmatkat ja perheille hyvät oltavat. Rauma on Satakunnan kansainvälisin kaupunki. Viihtyisä asuinympäristö ja laadukas elämä onkin saanut monen expatsopimuksella olleen jäämään Raumalle, sanoo Saarinen. Osaamisen kehittämisessä ja osaajien houkuttelussa tehdään tiivistä yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä. Esimerkiksi International House Rauma tukee kansainvälisten osaajien sijoittumista seudulle ja Seaside Campus yhdistää meriklusterin yritykset ja oppilaitokset.

Tutustu Raumaan rauma.fi/tyo-jayrittaminen/ yrityspalvelut/ tai @cityofrauma YouTube-kanavalta.

Kuvassa Rauman kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen (vas.) ja kaupunginjohtaja Esko Poikela (oik.).

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

BioInno

tapahtuma

järjestetään

tänäkin vuonna

Kuusamossa

5.9. ISKOhankkeen työpaja on osa isompaa tapahtumakokonaisuutta.

Kestävä tulevaisuus

rakennetaan yhteistyössä

Yritysten välisellä yhteistyöllä saadaan lisää vaikuttavuutta ja säästetään resursseja myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Koillismaalla kerätään tätä varten tietoa, ennakoidaan ja luodaan alueellisille toimijoille valmiuksia tulevaisuuteen.

– Tiedon jakaminen on elinehto. Esiselvityshankkeessa keräämme pohjatietoa ja sopeutumistoimenpide-ehdotuksia. Tietoa ja ajatuksia mitä kannattaisi tehdä, jotta Koillismaalla olisi kestävää ja taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa myös tulevaisuudessa, kertoo ISKO-hankkeen projektipäällikkö Ville Happonen

Vuosia jatkunut vahva yhteistyö on nostanut matkailualan edelläkävijäksi kestävyystyössä. Yksi Naturpolis Oy:n hallinnoiman Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Koillismaalla (ISKO) -hankkeen keskeisistä tavoitteista onkin lisätä yhteistyötä myös muilla toimialoilla. – Toimenpiteet pitää sopeuttaa toimialoittain. Ei ole hyötyä tehdä hienoja isoja suunnitelmia, jos niitä ei voida toteuttaa. Toivottavasti selvitys poikii konkreettisia toimenpiteitä. Matkailussa on toteutettu paljon yrityslähtöisiä kehittämishankkeita. Matkailu onkin hyvä esimerkki yhteistyön voimasta, kenenkään ei tarvitse kantaa vastuuta yksin, Happonen toteaa.

Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastataan tiedolla Euroopan unionin osarahoittaman

Syksyn kolme työpajaa suunnitellaan esille nousevien yritysten ja toimialojen tarpeiden mukaisesti, jotta saadaan yrityskenttää parhaiten palveleva kokonaisuus.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Koillismaalla (ISKO) -hankkeen tavoitteena on kartoittaa alueen eri toimialojen valmiudet ilmastonmuutokseen ja tunnistaa tärkeimmät kehityskohdat sopeutumisen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Toimialojen välillä on suuria eroja mielipiteissä ja ennakkoluuloissa, näitä pyritään oikaisemaan tutkitun tiedon avulla.

Hankkeessa tuotetaan ja jaetaan luotettavaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, arvioidaan yritysten ilmastonmuutokseen sopeutumisen tilannetta sekä luodaan toimialakohtaisia toimintamalleja. Hankkeessa myös jalkautetaan muualla hyväksi todettuja käytänteitä, tuodaan esille paikallisia mahdollisuuksia hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Tavoitteena on synnyttää yritysverkostoja jatkamaan yhteistyötä.

– Hankeen ensimmäinen työpaja järjestetään kesällä, jolloin yrityksille tuodaan tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Koillismaalla sekä tarjotaan mahdollisuus keskustella Gaia Consulting Oy:n ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden kanssa. Syksyn kolme työpajaa suunnitellaan esille nousevien yritysten ja toimialojen tarpeiden mukaisesti, jotta saadaan yrityskenttää parhaiten palveleva kokonaisuus. Toimialakohtaiset toimintasuositukset luodaan liittämällä työpajoissa esiin nousseet huolenaiheet ja ideat Ilmatieteen laitoksen ja Gaian tietoihin, sanoo Happonen.

Kuusamon uusi bio- ja kiertotalousalue Kuubio tarjoaa alustan kestävälle kiertotalousliiketoiminnalle. Kuubiossa tullaan kierrättämään tietoa, materiaaleja ja energiaa. Yritykset, tutkijat ja yrittäjät voivat jakaa ideoita ja luoda yhteistyössä kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

Koillismaan siirtymisessä resurssiviisaaseen talouteen tarvitaan

• asiantuntemusta,

• yhteistyötä ja

• vaikuttavuutta.

Lue miten Kuusamoon rakentuva Kuubio muuttaa biovisiot todellisuudeksi: kuubio.fi

Teksti Kati Halonen

Ville Happonen projektipäällikkö Naturapolis Oy

Väestönkehityksen eriytyminen näkyy yhä voimakkaammin rakennetussa ympäristössämme

Keväällä 2024 julkaistussa Suomi 2040-selvityksessä tarkasteltiin, miltä tulevaisuus näyttää asuntojen-, sivistyskiinteistöjen ja hoivakiinteistöjen näkökulmasta.

MDI Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat toteuttivat selvityksen Rakli ry:lle, valtiovarainministeriölle, ympäristöministeriölle, Kiinteistöliitolle sekä Kuntaliitolle. – Halusimme selvittää, miten nykyinen rakennuskanta palvelee yhteiskuntaa seuraavien 15 vuoden aikana. Selvityksessä mallinnettiin usealla skenaariolla väestörakenteen ja asuntokuntien muutosten vaikutusta asuntojen tarpeeseen sekä sivistys- ja hoivakiinteistöjen tilatarpeeseen, Raklin johtaja Miika Kotaniemi kertoo.

Selvitys osoitti, että Suomessa tarvitaan nykyistä huomattavasti enemmän asuntoja. Kasvu keskittyy suurille kaupunkiseuduille, joille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2024 mennessä.

Toisaalta taas suurimmassa osassa

Tikkurilan osaamiskampus

Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja. – Etenkin yksiöitä ja kaksioita tarvitaan jatkossa lisää, kun asuntokuntien keskikoko pienenee ja yksinasuminen lisääntyy, jatkaa Kotaniemi.

Sivistyskiinteistöjä jäämässä tyhjilleen, hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää

Merkittäviä muutoksia on myös luvassa väestön ikääntymisen ja laskeneen syntyvyyden takia. Julkisista rakennuksista esimerkiksi kouluja jää runsaasti tyhjilleen, mutta hoivayksiköitä ei ole tulevina vuosina riittävästi.

Hoivakiinteistöjen tilatarpeen merkittävänä epävarmuustekijänä on kuitenkin terveiden elinvuosien kehitys. Hoivakiinteistöjen tilatarve voi saavuttaa huip -

punsa 2030-luvulla ja vähentyä tämän jälkeen.

– Ratkaisuksi tilapäiseen hoivakiinteistöjen tarpeen kasvuun voisivat olla modulaariset, siirrettävät rakennukset ja toisaalta rakennusten konversiot. Tarvitaankin poliittisia päätöksiä, jotta konversio- ja purkupäätöksiä voidaan tehdä joustavammin. Lisäksi rakennusosien kiertotalous pitäisi saada tehokkaammin käyntiin.

Suomi jakautuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin kasvaviin ja taantuviin alueisiin.

– Miten vastaamme haasteisiin, joita tämä kehitys tuo tullessaan? Tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua, kansallinen visio ja konkreettisia ehdotuksia tämän haasteen selättämiseksi, evästää Kotaniemi.

kun asuntokuntien keskikoko pienenee ja yksinasuminen lisääntyy.

Ainutlaatuinen osaamisen ja innovaatiotoiminnan keskittymä huippupaikalla Suomen kansainvälisimmässä kaupungissa. Lue lisää

www.vantaa.fi/fi/tikkurilan-osaamiskampus ja ota yhteyttä

osaamiskampus@vantaa.fi $4

Miika Kotaniemi kertoo, että etenkin yksiöitä ja kaksioita tarvitaan jatkossa lisää,

Teksti Anna Kuronen

Kaupallisessa yhteistyössä:

KUVA: SENIORTEK

Seniortek on teknologiatoimittaja, jolle palovaroittimet ilmoittavat itse, jos ne likaantuvat, akun varaus laskee tai ne viedään pois verkon alueelta.

Mitä ikäihmisten pidempi kotona asuminen tarkoittaa taloyhtiöille?

Taloyhtiöille ikäihmisten heikkenevä kunto ja toimintakyky voi tulla yllätyksenä, koska asukkaiden ja osakkaiden omatoimisuus esimerkiksi paloturvallisuudessa on ollut myös lainsäätäjän toiveena. Taloyhtiössä turvallisuus on kuitenkin kaikkien yhteistä turvallisuutta.

Suurin osa haluaa asua omassa kodissaan eikä ole inhimillistä vaatia ihmistä muuttamaan elämänsä viimeisinä vuosina. Palveluasumispaikkaakaan ei saa helposti.

– Kotihoidossa sekä palvelutarpeen arvioija että arvioitava ovat ihmisiä. Virheitä voi sattua ja siksi taloyhtiön kannattaa ennakoida, Seniortekin toimitusjohtaja Pasi Nurmela sanoo.

Ennen tänä vuonna voimaan tullutta lakiuudistusta paloturvallisuus oli vain asukkaan vastuulla. Taloyhtiöissä palovaroittimien määrä ei lisäänny, koska sellainen piti olla ennenkin.

– Lakiuudistus on merkittävä parannus, koska nyt taloyhtiö hankkii asuntoihin toimivat palovaroittimet. Palovaroitinten lisäksi meiltä voi hankkia asuntokohtaisesti samaan järjestelmään Senioriturvan, joka tarkkailee kotoa poistumista ja kaatumisia. Näin myös ikäihmisten läheisten huoli kevenee.

Palohälytyksen voi ohjata soimaan myös naapureille

Tulipalo ei ole aina asukkaan syy vaan se voi syttyä vaikka laitevian takia.

– Palohälytyksen voi ohjata soimaan myös naapureille, koska eiväthän kaikki ole aina kotona. Mitä useampi hälytyk-

Pasi Nurmela toimitusjohtaja Seniortek

Ketjutetun palohälytyksen voi ohjata myös vartiointiliikkeen valvontakeskukseen. Kyse on järjestelmän kannalta ohjelmoinnista, mitä taloyhtiö toivoo hälytyksille tehtävän.

sen kuulee, sitä todennäköisemmin joku reagoi ja toimii.

Joskus tilanne on niin surullinen, että palohälytin soi, mutta asukas ei ymmärrä sitä eikä soita palokuntaa.

– Ketjutetun palohälytyksen voi ohjata myös vartiointiliikkeen valvontakeskukseen. Kyse on järjestelmän kannalta ohjelmoinnista, mitä taloyhtiö toivoo hälytyksille tehtävän.

Seniortek on teknologiatoimittaja, jolle palovaroittimet ilmoittavat itse, jos ne likaantuvat, akun varaus laskee tai ne viedään pois verkon alueelta.

– Tekniset hälytykset voi ohjata automaattisesti myös huoltoliikkeelle, jos taloyhtiö on sopinut heidän kanssaan palovaroittimien vaihdosta.

”Pidä vastikkeet kurissa lisätulojen avulla” Kehittäminen vaatii usein ajatusmallin muutosta, taloyhtiöissäkin. Monessa kiinteistöissä kun säästämisen mahdollisuudet on jo käytetty eikä vastikkeiden lisäksi ole muita tuloja.

- Näinhän sen ei tarvitse olla. Uusia tulovirtoja saa vähäisillä käyttömäärillä olevia tiloja vuokraamalla.

Hallitukselle ei kuitenkaan ole tiedossa lisävastuita tai huolta siitä, että uudet tulot hupenevat isännöitsijän lisälaskutukseen.

E-tilat-järjestelmällä tilojen käytön saa näppärästi hallintaan. Kerhotilaa, saunaosastoa, pyykkitupaa tai liiketilaa voi vuokrata asukkaille ja/tai ulkopuolisille ilman että kenenkään tarvitsee tehdä sopimuksia tai antaa avaimia. Ulosvuokrauksen automatisointi pitää huolen maksuista, jotka tulevat suoraan taloyhtiön tai omistajan tilille, ja vuokralainen saa ohjeet ja kulkukoodin meilillä. – Kun tilojen käyttöasteet tulevat näkyviin, saa optimoitua siivouksen ja laitehuollot. Nämä voi automatisoida käyttömäärien tai tapahtumien mukaan. Ja tilan hälyttimetkin voi ajastaa. Käyttäjien näkökulmasta E-tilat tuo joustavuutta, kun mahdollisuus erilaisten tilojen ja palveluiden lyhytaikaiseen käyttöön paranee.

– Työreissussa voi varata vuoron paikalliseen kuntosaliin omalla kännykällä ja veneillessä voi varata laituripaikan seuraavasta satamasta. Ja jos tulee idea pop-up-kaupasta, voi varata liiketilan itselle sopivan sesongin ajaksi. Tilojen omistajillehan kaikki uusi tulo on pelkkää plussaa, Nurmela hymyilee.

Lue lisää: seniortek.fi

Teksti Anna Kuronen

KUVA: SENIORTEK

Rakennusalan päästövähennyspotentiaalilla on suuri merkitys Suomen vähähiilistymiselle

Rakennusteollisuuden edelliseen 2020 päästökartoitukseen verrattuna hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 3,4 miljoonaa tonnia.

Suurin tekijä hiilidioksidipäästöjen laskemiseen on kaukolämmön vähähiilistyminen. Silti rakennetussa ympäristössä noin 65 prosenttia päästöistä syntyy edelleen käytön aikaisesta energiankulutuksesta.

– Energiatehokkuusremonteissa ja lämmitysmuotojen uusimisessa on jatkossakin isoin päästövähennyspotentiaali, Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen sanoo.

Talotekniikan älykkäillä järjestelmillä on iso merkitys, sillä ne tuottavat kertautuvan vähennyspotentiaalin. Toisaalta vaatimukset parantavat vanhat rakennukset nykysäädösten tasolle ja saattavat kasvattaa kustannuksia liiaksi, jolloin hankkeet jäävät toteuttamatta.

– Vähäpäästöisen energian säästäminen

kira-sektorilla olisi kuitenkin hiilikädenojennus muille energiaintensiivisille toimialoille.

Sementti ja teräs ovat suurimmat päästäjät, mutta niitä on vaikea korvata Sementin valmistuksesta aiheutuu vuosittain päästöjä 0,9 miljoonaa tonnia. Teräksen osalta määrä on 4 miljoonaa tonnia, josta kuitenkin vain osa kohdentuu rakentamiseen.

– Rakennukset ja rakentamisen tuotteet vastaavat yhteensä reilusta 2 miljoonasta tonnista hiilidioksidipäästöjä. Materiaalien osalta merkittävät investoinnit tulisi suunnata suurimpiin päästölähteisiin nopean vähennysvaikutuksen aikaan saamiseksi. Valtion määrätietoinen toiminta on päästövähennysten toteutumisen edellytys. Suomella on kaikki edellytykset edistää raken-

Tapio - Metsäntuntija

Tapio on kuntien ja kaupunkien riippumaton ja luotettava metsäkumppani. Tarjoamme monipuoliset ratkaisut metsäomaisuuden kestävän käytön ja hoidon strategiseen suunnitteluun ja luonnon monimuotoisuuden, ilmastokestävyyden ja taloudellisen kannattavuuden tavoitteiden yhteensovittamiseen.

Lue lisää: tapio.fi/kunnille

Rakennukset ja rakentamisen tuotteet vastaavat yhteensä reilusta 2 miljoonasta tonnista hiilidioksidipäästöjä, Pekka Vuorinen kertoo.

nusalan vähähiilistymistä, mutta sääntelyn tulisi olla materiaali- ja teknologianeutraalia sekä vaatimusten realistisia ja kannustavia.

– Esimerkiksi Norjassa on jo rakennustyömaakohtaisia päästövaatimuksia, mikä on johtanut konekannan nopeaan sähköistymiseen ja biopolttoaineiden hyödyntämiseen. Samoin voitaisiin edetä Suomessakin, mutta omat olosuhteemme ja mahdollisuutemme huomioiden.

Sääntelyllä voisi edistää myös rakennusten muuntojoustavuuden hyödyntämistä ja purkuosien uudelleenkäyttöä.

– Nyt kaikki purettu pääsääntöisesti päätyy murskattuna kierrätysmateriaaliksi tai hyödynnetään energiana. Kiertotaloutta voisi edistää ja päästöjä vähentää monin tavoin, ja rakennusalalla on motivaatio siihen, Vuorinen summaa.

Teksti Anna Kuronen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Oikein valittu ja ammattitaitoisesti toteutettu kiinnitysratkaisu on perusta turvalliselle, vakaalle ja pitkäikäiselle aurinkoenergiajärjestelmälle. Kuvassa JIITEE

Työt Oy:n johtaja Janne Juntunen.

KUVA: JIITEE TYÖT OY

Aurinkovoimalat seisovat tukevilla perustuksilla

Fingrid on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä Suomen aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kymmenkertaistuu seitsemään megawattiin. Jo julkistettuja kymmenien tai jopa satojen hehtaarien kokoisia hankkeita on toistakymmentä.

Teollisen mittakaavan aurinkoenergiaprojektit tarjoavat vakaata, luotettavaa ja pitkäikäistä energiaa tuleville sukupolville, mutta suurien aurinkovoimaloiden rakentaminen edellyttää huolellista infrastruktuurin suunnittelua, investointeja sekä teknistä asiantuntemusta.

Uuteenkaupunkiin rakentuu kahdensadan megawatin aurinkopuisto Uudenkaupungin Kalannissa sijaitseva aurinkopuisto on yksi Suomen suurimmista rakenteilla olevista aurinkoenergiahankkeista, jonka vuosittainen

energiantuotanto ylittää kaksisataa megawattituntia. Puiston koko on kaksisataaneljäkymmentä hehtaaria. – Puistoon asennetaan 380 000 moduulia, joita varten porataan 110 000 reikää. Jotain Kalantin aurinkopuistohankkeen mittakaavasta kertoo se, että tuulivoimalaan porataan kaksikymmentä reikää per mylly, kertoo yli kahdensadan tuulimyllyn perustusten tekemisen kokemuksella JIITEE Työt Oy:n johtaja Janne Juntunen

Ammattitaitoiset aurinkopuistojen perustustyöt – Kallio- ja tunnelirakentamisen osaamisemme ja kalustomme toimivat hyvin

Uudenkaupungin

Kalannissa sijaitseva aurinkopuisto on yksi Suomen suurimmista rakenteilla olevista aurinkoenergiahankkeista, jonka vuosittainen energiantuotanto ylittää kaksisataa megawattituntia. Puiston koko on kaksisataaneljäkymmentä hehtaaria.

myös tuuli- ja aurinkopuistojen perustamisessa. Teemme tiivistä yhteistyötä tilaajan kanssa ja tuomme hankkeisiin paljon toteuttamisideoita ja ratkaisuehdotuksia jo aloitusvaiheessa. Lopulliset työmenetelmät ratkaistaan aina kohteen vaatimusten mukaisesti, kertoo projekti-insinööri Piia Kärkkäinen Oikein valittu ja ammattitaitoisesti toteutettu kiinnitysratkaisu on perusta turvalliselle, vakaalle ja pitkäikäiselle aurinkoenergiajärjestelmälle. Maaperän ominaisuudet vaikuttavat käytettävään kiinnitystekniikkaan. Eri tekniikoita ovat esimerkiksi maahan ruuvattavat paalut, betonilaatat tai ankkurijärjestelmät, joista jokaisella on omat etunsa erityyppisissä maaperäolosuhteissa. Huolellisesti tehdyt perustustyöt varmistavat, että aurinkopuistot kestävät Suomen neljä vuodenaikaa.

– JIITEEn oma henkilöstö ja monipuolinen kalusto varmistavat, että työ tehdään ajallaan ja ammattitaitoisesti. Meillä ihmisten sitoutuminen on vahvaa. Omia työntekijöitä on yli sata ja vaihtuvuus on todella pientä. Jos joku lähtee, hän suosittelee yleensä kaveria tilalle. Olemme haluttu työpaikka, joten meidän ei tarvitse laittaa työpaikkailmoituksia. Tekemisen tahti on meillä kovaa, rikomme jatkuvasti ennätyksiä ja rima nostetaan jatkuvasti korkeammalle, Juntunen toteaa.

Louhinta- ja lujitustöiden ykkönen JIITEE Työt Oy tunnetaan

• ammattitaitoisista ja sitoutuneista tekijöistä

• toimitusvarmuudesta

• joustavuudesta

• nopeasta reagoinnista muutoksiin ja tilaajan toiveisiin

Lue lisää aurinkopuistojen perustamisesta jiiteetyot.fi/aurinkopuistojenperustustyot tai ota yhteyttä jiiteetyot.fi/ota-yhteytta

Teksti Kati Halonen

”Emme

arvosta luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita, koska

ne ovat ilmaista”

Termit kaupunkivihreä ja kaupunkiviherrakenne tarkoittavat kaikkia niitä alueita, joissa kasvaa vihreää eli esimerkiksi puistoja, metsiä, pihoja, kadunreunoja, aukioita ja viherkattoja.

Teksti Anna Kuronen

Elisa Lähde maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessori

Aalto-yliopisto

Kaupallisessa yhteistyössä:

– Kyse on kaikista kasvullisista rakenteista riippumatta siitä, missä tai kenen omistuksessa ne sijaitsevat, sanoo Aaltoyliopiston maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessori Elisa Lähde

Ekosysteemipalvelut taas ovat erilaisia hyötyjä, joita luonto tuottaa ihmisille. Pienilmaston ja hulevesien hallinta, melunvaimennus ja hiilensidonta eivät yllä meillä otsikoihin, koska niitä on vaikea havaita, vaikka olemme näistä palveluista riippuvaisia.

– Tiedämme myös, että kontakti luontoon parantaa ihmisten mielialaa, keskittymiskykyä ja immuniteettia sekä vähentää allergioita. Sote-kulujen ja sairaslomapäivien kautta ekosysteemipalveluiden arvoa voi jo hahmottaa, mutta sitä ei systemaattisesti tehdä, kertoo FIGBC:n johtava asiantuntija Ella

Alueellista viherkerrointa on pilotoitu Suomessa ensimmäisen kerran 2019 Virtuaalivehreä -nimisessä kehityshankkeessa, jossa tehtiin myös kaupunkivihreäteemainen opintomatka Malmöön ja Kööpenhaminaan.

Lahtinen

– Ja kyllähän esimerkiksi Helsingissä on tiedossa, mitä vaikkapa hulevesitulvat Rautatieasemalla vuositasolla maksavat, Lähde jatkaa.

Kaupunkisuunnittelussa luonto joutuu väistymään Tarvitaan lisää asuntoja, mutta kaupunkiviherrakennetta ei kannata heikentää, koska siitä seuraa ongelmia. ARVO-hanke, jossa kehitetään alueellista viherkerrointa, on askel kohti ekosysteemipalveluiden arvottamista. Viherkerroin tuottaa tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista kullakin alueella.

– Kun jo maankäytön suunnittelussa viherrakenteen säilyttäminen ja kehittäminen asetetaan etusijoille, kaupun-

gistumisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen on mahdollista toteutua yhdessä, Lahtinen sanoo. Alueviherkertoimen kehitystyö on vielä kesken, mutta tavoitteena on tuottaa vakioitu menetelmä, jolloin tulosten vertailukelpoisuus on hyvä. Menetelmän käyttöönoton luvataan auttavan esimerkiksi kaupunkien ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

– Maankäytön suunnittelu helpottuu, kun rakentamisen vaikutukset voi laskea ja nähdään, miten alueen ekosysteemipalvelut tai luonnon monimuotoisuuden taso muuttuvat. Kun nämä muutokset tulevat näkyväksi, voidaan niiden merkityksestä vaikkapa asukkaiden hyvinvoinnille keskustella nykyistä paremmin, Lähde kiteyttää.

Urbaani elämä tarvitsee vihreää

Ihminen on riippuvainen luonnosta. Kaupunkivihreä onkin tärkeä psykologinen ja fysiologinen hyvinvointitekijä sekä merkittävä hiilinielu.

– Suojelemalla, säilyttämällä ja luomalla monipuolisia luontoympäristöjä sekä varmistamalla ekologisten verkostojen yhtenäisyyden turvaamme ekosysteemien toimivuuden, Circular Solutions Manager Petra Salonen toteaa. – Katupuiden, viherkattojen ja -seinien sekä kosteikkojen lisäksi tulee huomioida myös maanalainen biodiversiteetti. Kun maaperä voi hyvin, se hoitaa kasveja, Senior Portfolio Manager Hannes Rummukainen muistuttaa.

Viherrakentamisessa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia kiertotalousmateriaalien hyödyntämisessä. Käytettäessä läheltä tulevia uusiutuvia raaka-aineita viherrakentamisen hiilidioksidipäästöt pienenevät.

– Kierrätysraaka-aineita käytettäessä laadun ja reseptiikan merkitys korostuu. Raaka-aineissa on valtavasti vaihtelua ja monimuotoisten viheralueiden rakentaminen asettaa omat haasteensa. Oikein suunniteltuna kasvualusta säilyttää rakenteensa ja ominaisuutensa vuosikymmeniä, sanoo Rummukainen.

Kekkilä on monimuotoisten elinympäristöjen mahdollistaja Kekkilän Green City Concept auttaa kaupunkeja saavuttamaan ympäristöta-

pienenevät.

voitteensa lisäämällä kaupunkivihreää ja monimuotoisuutta, vähentämällä neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja pienentämällä hiilidioksidipäästöjä. Kekkilän asiantuntijat ja räätälöidyt ratkaisut tukevat myös kansallisten tavoitteiden saavuttamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. – Kekkilällä on pitkä historia viherrakentamisessa. Reseptiikka on perustekemisemme ydintä: kasvualustat tehdään kasvien ehdoilla yhdistämällä paikallisia materiaaleja vastaamaan kaupunkien muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, Rummukainen toteaa.

Lue lisää kiertotalouteen pohjautuvista ratkaisuista, biologisen monimuotoisuuden edistämisestä, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja ympäristövaikutusten minimoinnista

kekkila.fi/viherrakentaminen/ green-city/

Teksti Kati Halonen

Ella Lahtinen johtava asiantuntija Green Building Council Finland

Petra Salonen Circular Solutions Manager Kekkilä-BVB Oy

Hannes Rummukainen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kuivien rakenteiden läpi siirtyy paljon vähemmän lämpöenergiaa kuin märkien.

Mullistava ratkaisu kosteusongelmien poistamiseen

Väestönsuoja kuivaksi Väestönsuojat ovat Venäjän hyökkäyssodan jälkeen taas alkaneet kiinnostamaan taloyhtiöitä. Ne ehtivät olla vuosikymmeniä alennustilassa. Nyt väestönsuojien kosteusterveellisyyden arvostus on selvästi kasvanut, joka näkyy myös lisääntyneenä väestönsuojien kuivatushalukkuutena. Vantaalla As Oy Myyrinkari asennutti SafeDrying kuivatusjärjestelmän ongelmaiseen väestönsuojaansa jo vuonna 2019. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan Helena Teeriojan mukaan taloyhtiön väestönsuojatiloissa olleet häkkivarastot olivat ongelmalliset. Nyt väestönsuoja on pysynyt jo yli neljä vuotta kuivana, eikä tavaroihin enää tule hajuhaittoja. Hallitus seurasi tarkkaan myös energiankulutusta. Järjestelmän asentamisen jälkeen kiinteistön lämmitysenergian tarve on pienentynyt enemmän, kuin kuivatusjärjestelmän käyttämä energia. Tämä perustuu siihen asiaan, että kuivien rakenteiden läpi siirtyy paljon vähemmän lämpöenergiaa kuin märkien.

Meillä on lukuisia rakennuksia, jotka ovat kosteusongelmaisia. Suomessa on kehitetty uusi tehokas ratkaisu rakennusten kosteusongelmien kuivattamiseen ja kuivana pitämiseen. SafeDrying-järjestelmällä voidaan ratkaista myös sellaisia kosteusongelmia, joita perinteisillä korjaustavoilla ei ole saatu kuivaksi.

Euroopan laajuisesti patentoitu SafeDryingjärjestelmä mahdollistaa sellaistenkin kellareiden saamisen kuntoon ja kuivaksi, jotka ovat olleet mahdottomia tai kalliita korjata aiemmilla ratkaisuilla. Innovaatio perustuu kuivan ilman hyödyntämiseen rakenteiden sisällä. Tamperelainen SafeDrying Oy on kehittänyt tehokkaan järjestelmän, jossa kuivaa ilmaa kierrätetään rakenteiden sisällä tai esimerkiksi jalkalistan tilalle asennettavassa järjestelmässä. Järjestelmä tuo tehokkaasti kaiken kosteuden pois ongelmakohdista. SafeDrying on toteuttanut jo lähes 200 kohteen kuivatuksen. Tulokset niistä ovat ylittäneet alkuperäiset odotukset. Kuivuminen voidaan todentaa pilvipohjaisella etävalvontajärjestelmällä. Valvonnassa voidaan nähdä mitä kosteudelle tapahtuu talon rakenteissa ja kuinka

kuivuminen etenee. Valvonnan ansioista myös rakennuksen käyttäjä voi olla varma kiinteistön kuivuudesta.

Kellariasunto kuivaksi Töölössä Apollonkatu 4:ssä on jo vuosia pidetty kuivana kellarikerroksen asuntoa. Kosteus nousee vanhoja rakenteita pitkin isoon alimman kerroksen asuntoon. Sitä on aiemmin jouduttu useita kertoja korjaamaan uudelleen ja uudelleen. Sen takia asuntoon asennettiin lähes viisi vuotta sitten SafeDrying-kuivatus. Asunnon omistaja Tuomas Häme on ollut hyvin tyytyväinen, kun nyt aiemmin uudelleen ja uudelleen kastunut asunto on saatu pidettyä jo pitkään kuivana, vaikka kosteusrasitus on suurta maanpintojen takia.

Kaikki saadaan kuivaksi SafeDrying järjestelmän kehittäjä ja yhtiön toimitusjohtaja Esa Tommola toteaakin, että kaikki korjauskohteet on mahdollista saada kuivaksi. Olipa kyseessä perinteinen alhaalta päin perustuksista nouseva kapillaarinen kosteus, sata vuotta vanhoille taloille tyypillinen kellarin seinien läpi vuotava vesi tai pihakannen vuodot. Kaikki saadaan pidettyä kuivina. Suurin haaste on siinä, että alan toimijat eivät tunne ratkaisua. Tarvetta järjestelmälle on paljon, mutta kaikki eivät seuraa alan kehitystä, jotta huomaisivat tällaisia uusia hyviä toimivia ratkaisuja. Yliopistomaailma tuntee järjestelmän paremmin. – Onhan se ollut esillä rakennusfysikkatapahtumissa v. 2015 alkaen. Ehkä tunnetuimmat kohteet ovat Aamosrexmuseo, Marmoripalatsi, Ravintola Kappeli ja Suomenlinna. Toki kappalemääräisesti eniten on tehty taloyhtiöiden kuivatuksia Tommola lisää.

SafeDrying

• Suomalainen Euroopan laajuisesti patentoitu innovaatio.

• Kehitetty Tekesin kanssa v. 2007 alkaen.

• Käytössä jo lähes 200 kohteessa.

• Perustuu fysiikan lakeihin, kuinka kosteus siirtyy.

• Perustuu kuivatun ilman kierrättämisen rakenteissa.

• Pysyvä järjestelmä jää kiinteästi rakennukseen.

• Voidaan asentaa jopa jalkalistan tilalle.

• Kuivumista valvotaan kosteusantureilla pilvipalvelimen kautta.

• Kustannustehokas.

Lue lisää safedrying.fi

Teksti SafeDrying Oy

Kaupallisessa yhteistyössä:

Helsingin Herttoniemessä neljässä 1950-luvun taloyhtiössä oli yhtenevät olosuhteet.

Miten taloyhtiö pääsee mukaan ryhmäytyshankkeeseen?

Taloyhtiöissä on totuttu tekemään päätöksiä ja remontteja itsekseen, eivätkä ryhmäytymishankkeet ole vielä valtavirtaa. Niissä on kuitenkin suuria etuja niin kustannussäästöjen, remonttien kokonaiskeston kuin rahoitusjärjestelyjenkin osalta.

– Taloyhtiön hallituksen kannattaa olla aktiivinen ja ottaa yhteyttä naapuritaloissa asuviin kollegoihin. Uutta yhteisöllisyyttä voi herätellä vaikka yhteisillä pihatalkoilla, jolloin yhdessä tekemisestä tulee luontevaa. Kun alueilla on yhdessä tekemisen kulttuuri, silloin on helpompi lähteä kokoamaan taloyhtiöitä ryhmäytymishankkeisiin, kehitysjohtaja Jussi Eronen Korjauspartnerit Oy:stä sanoo.

Onko taloyhtiölläsi liian paljon korjausvelkaa?

1970- ja 1980-luvuilla rakennetuissa lähiöissä rahoituksen saaminen on todellinen ongelma.

– 40–50 vuotta on taloille maksimi ikä, jolloin viimeistään pitää ryhtyä tekemään isompia remontteja. Suuri korjausvelka laskee asuntojen arvoa. Jos korjausvelkaa on 1000–1500 euroa per neliö ja arvo on 1500 euroa neliöltä, ei lainaa saa kaikkiin korjauksiin. Vakuusarvo on yleensä noin puolet asuntojen arvosta, Eronen konkretisoi. Jos pankki ei myönnä rahoitusta, ryhmäytymishanke tai konkurssi voivat olla ainoat vaihtoehdot. Ryhmäytymis-

hankkeessa koko alue korjataan samalla kertaa: vanhat rakennukset saavat uuden elinkaaren ja alueen arvo nousee. – Ryhmäytämme Ylläpitopartneritpalvelumme taloyhtiöasiakkaita, joiden remontit sopivat yhdessä tehtäviksi. Korjaushankkeiden kokonaiskesto alueella on lyhyempi ryhmänä kerralla tehdessä. Samat työt erikseen tehtyinä voivat viedä jopa kymmeniä vuosia. Päälle tulevat vielä kustannussäästöt, jotka 3–4 miljoonan euron remonteissa ovat usein 10 prosentin luokkaa, Eronen kuvailee.

Kokemus isoista ryhmäytymishankkeista takaa laadun

Parhaiten ryhmäytymishankkeet onnistuvat, kun taloyhtiöiden rakennukset ja remonttitoiveet ovat lähellä toisiaan. Vastaavasti edut haihtuvat nopeasti, jos yksi taloyhtiö haluaa linjasaneerauksen sukituksena, toinen perinteisenä putkiremonttina ja kolmas jotain siitä väliltä. Korjauspartnereilla on kokemusta useista suurista ryhmäytymishankkeista, joissa se hoitaa projektinjohdon ja esittelee kaikki tekniset ratkaisut.

– Kannamme vastuun myös siitä, että

Ryhmäytymishankkeessa koko alue korjataan samalla kertaa.

kustannukset pysyvät sovituissa raameissa. Remontin edetessä mahdolliset lisäkustannukset ymmärrettävästi hirvittävät hallituksia, mutta olemme aina löytäneet myös ratkaisuja, joilla kustannuksia on voitu vastaavasti säästää. Budjettikuri on kaikkien etu, Eronen korostaa. Koordinoitavana on ollut lukuisia maalämpöön siirtymishankkeita. Esimerkiksi Helsingin Herttoniemessä neljässä 1950-luvun taloyhtiössä oli yhtenevät olosuhteet.

– Suunnittelussa on tärkeää, että talot ovat lähellä toisiaan. Kun tontit ovat ahtaita, suurempi pinta-ala auttaa kaivojen suunnittelussa. Maalämmössä poraaminen ja kaluston siirtäminen ovat merkittävin kustannus, joten kerralla kannattaa tehdä enemmän. Vaihtoehdot laajenevat muutenkin, voi miettiä yhteistä lämpövoimalaakin, Eronen vinkkaa. Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta ryhmäkorjaushankkeesta Eronen kertoo Vantaan Simonkylässä toteutetusta linjasaneerauksesta. Taloyhtiöiden hallintoryhmässä oli mukana 2–3 jäsentä jokaisesta taloyhtiöstä, ja yhden taloyhtiön puheenjohtaja veti toimintaa.

– Teimme remontit samalla tavalla eikä poikkeavia osakasratkaisujakaan tullut. Lopputulos oli poikkeuksellisen hyvä. Parasta palautetta on se, kun alussa kriittinen osakas soittaa ja kehuu, että nyt tulee hyvännäköistä jälkeä, Eronen hymyilee.

Jussi Eronen toimitusjohtaja, Korjauspartnerit Oy

Mukana Hepokullan ryhmähankkeessa ovat muun muassa Tasarakennus Oy, Stofix Oy ja Suomen Ohutlevyasennus Oy.

Voisiko ryhmäytymishanke olla ratkaisu teidän taloyhtiöllenne?

Soita 040 738 6236 ja lue lisää palveluistamme: korjauspartnerit.fi

Teksti Anna Kuronen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Työsuhdepyöräetu suunniteltiin työkaluksi, jonka avulla työnantaja voi kannustaa työntekijöitään liikkumaan.

Electrobikelle on myönnetty Yhteiskunnallinen Yritys -tunnustus (alla).

Varo näitä sudenkuoppia: Työsuhdepyörän liisauksen vaarat paljastuvat

Innostunut työntekijä saapuu töihin uutuuttaan hohtavalla sähköpyörällä, jonka hän on saanut työsuhde-etuna. Kaikki tuntuu täydelliseltä – pyöräily on ekologista, edullista ja edistää terveyttä. Mutta hetken kuluttua todellisuus iskee. Työntekijä huomaa jääneensä jumiin epäreiluun sopimukseen.

– On muistettava, jos yritys on hankkinut pyörän pyöräliikkeestä tai ulkomaisesta verkkokaupasta, työntekijää ei katsota kuluttajaksi ja näin ollen hän on vailla kuluttajansuojaa. Pahimmassa tapauksessa realisoituvat hirvittävät riskit, jos asioita ei hoideta huolella eikä ole mietitty velvollisuuksia ja vastuita. Lukekaa sopimuksista myös se pienellä painettu: Mitä tämä sopimus tarkoittaa työnantajalle ja työntekijälle? Electrobiken perustaja Jani Jokinen painottaa. Koska edun hankinnasta ja tarjoamisesta vastaa työnantaja, pahimmillaan työntekijälle on tehty karhunpalvelus.

Ehkä sähköpyörän hankinta ei kuuluisikaan henkilöstöosastolle? Työsuhdepyörän liisaaminen vaatii sopimusten, ehtojen ja pitkän aikavälin kustannusten ymmärtämistä, jotka ovat usein hankintaosaston erikoisalaa. Erikseen veloitettavat palvelu- ja sopimuksenmuutosmaksut voivat nostaa pyöräedun todellisia kustannuksia vuosittain useilla kymmenillä prosenteilla.

Jokinen tietää mistä puhuu:

– Alun perin aloitteestani vuonna 2016 liikkeelle lähtenyt työsuhdepyöräetu saatiin Pyöräliiton Matti Koistisen kanssa Suomen eduskunnan käsittelyyn vuonna

Pitkän kokemuksemme ansiosta voimme auttaa sekä yrityksiä että käyttäjiä kaikissa työsuhdepyöräilyyn liittyvissä tilanteissa.

2019 ja lakimuutos astui voimaan tammikuussa 2021. Työsuhdepyöräetu suunniteltiin työnantajan työkaluksi, jonka avulla työnantaja voi kannustaa liikkumattomia työntekijöitään liikkumaan ja samalla pienentää yhteiskunnan hiilijalanjälkeä. Aloitimme työsuhdepyöräpalvelun tarjoamisen vuonna 2018, jo ennen lainsäädännön muutosta. Tämä heijastaa sitoutumistamme innovatiivisuuteen ja pyrkimystä parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja kestävää liikkumista.

Kulutonta ei tarvitse kilpailuttaa Jokinen aloitti sähköavusteisten polkupyörien maahantuonnin jo vuonna 2009. Electrobike on itsenäinen jälleenmyyjä ja maahantuoja, joka tarjoaa ympäristövastuullisesti tuotettuja sähköpyöriä, tavallisia polkupyöriä, monipuolisia pyöräilytarvikkeita, pyörähuoltopalveluita sekä moderneja pyörien säilytysratkaisuja. Työsuhdepyöräasiakkaille kehitetty täysin digitaalinen pyöräetuportaali tekee edun tarjoamisesta, hallinnoinnista ja käyttöönotosta mutkatonta sekä työntekijälle että työnantajalle. Rekisteröinti-, leasingsopimus- ja palkkahallintoautomaation innovaatiot mahdollistavat palvelun tarjoamisen kuluttomasti. – Miten työnantajat voisivat puhua aidosta pyöräedusta eikä valtion tarjoamasta veroedusta? Pitkän kokemuksemme ansiosta voimme auttaa sekä yrityksiä että käyttäjiä kaikissa työsuhdepyöräilyyn liittyvissä tilanteissa. Sähköpyöräily on monille vielä uutta, ja monet laitevalmistajat ovat yhtä nuoria kuin Electrobike. Meillä on usein paitsi paras ja viimeisin tieto, myös varaosat löytyvät varastostamme nopeammin kuin valmistajalta tilaamalla, Jokinen lupaa.

Miksi valita Electrobike kumppaniksi?

• Electrobike tarjoaa työsuhdepyöräpalvelun kuluttomana ja riskittömänä sähköisenä avaimet käteen -palveluna, joka tekee edun käyttöönotosta ja hallinnoinnista vaivatonta.

• Työsuhdepyöräpalveluun sisältyy täysarvovakuutus ilman ikävähennyksiä.

• Sopimuksen päätyttyä työntekijä voi edullisesti lunastaa pyörän omakseen.

Lue lisää pyoraetu.fi/pyoraetutyonantajalle

Teksti Kati Halonen

• Kierrejatkettava RDc suojaputki on SSAB:n Suomessa valmistama avainlipputuote

• Uudistettu kierrejatkos on entistä kestävämpi ja luotettavampi

• Kierrejatkos säästää poraustyömaalla asennusaikaa ja rahaa

• Haastavat sääolosuhteet eivät hidasta putkiliitoksen tekoa

• Suojaputkien toimitukset nopeasti Tibnor Oy:n varastoista

• Hitsattava RD suojaputki teräslaadussa S355J2H/S420MH

• Toinen pää viistetty 45°, toinen pää suora

• Hyvät hitsattavuusominaisuudet

• Suojaputkien toimitukset nopeasti Tibnor Oy:n varastoista

”Kuntapäättäjien kannattaa nyt pysyä ajan hermolla” – kansallisen vetyverkon suunnitteluun voi vaikuttaa jo tänä keväänä

Suomessa selvitetään parhaillaan kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja ja vedynsiirtotarpeita. Alueellisilla päättäjillä ja toimijoilla on keskeinen rooli kansallisen vetyverkon suunnittelussa, jota toteutetaan alueiden tarpeisiin pohjautuen. Tavoitteena on, että Gasgridin putkistossa virtaa vetyä vuoteen 2030 mennessä. Hankkeiden yhteydessä käydään nyt aktiivista keskustelua kuntien, päättäjien ja sidosryhmien kanssa.

Valtionyhtiö Gasgrid julkaisi huhtikuussa alustavan suunnitelman Suomen kansalliselle vetyrunkoverkolle, jossa vetyä voidaan siirtää kustannustehokkaasti suuressa mittakaavassa. Alustava suunnitelma pohjautuu Gasgridin aiemmin toteuttamaan markkinakyselyyn, jonka avulla kartoitettiin vedyn tuottajien ja käyttäjien siirtotarvetta Suomessa.

– Olemme jo aloittaneet ensimmäisen vaiheen reittikeskusteluita erityisesti niiden maakuntien ja kuntien kanssa, joiden kautta vedynsiirron runkolinja tulisi alustavan suunnitelman mukaan kulkemaan. Koska iso osa tuulivoimahankkeista sijaitsee länsirannikolla ja suuri osa Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy Etelä-Suomessa, vedyn siirtoverkko rakentuu ensimmäisessä vaiheessa pääosin rannikkoalueelle, kertoo Gasgridin vetykehityksen johtaja Sara Kärki

Potentiaalisia alueita vedyn siirtoverkon kehitykseen ovat tulevaisuudessa myös Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomi, joissa voi syntyä uutta tuuli- ja aurinkovoimatuotantoa.

Vetyverkko luo uusia vihreän siirtymän investointimahdollisuuksia ja tuo kunnalle verotuloja

Kansallisen vetyverkon kehityksen tavoiteaikataulu on kunnianhimoinen, sillä tavoitteena on, että vetymarkkina ja -infrastruktuuri ovat toiminnassa vuoteen 2030 mennessä.

Vetyputkessa virtaisi niin sanottua vihreää eli sähköllä tuotettua vetyä, josta saadaan muun muassa polttoainetta liikenteelle ja raaka-aineita teollisuudelle.

– Kuntapäättäjien kannattaa nyt pysyä ajan hermolla eli seurata tiedotustamme, antaa palautetta ja osallistua

tilaisuuksiimme, sillä vetyputkiston tarkempi suunnittelu on tarkoitus aloittaa jo vuoden 2025 aikana. Vetytalouden kehittyminen tuo kuntiin kaivattuja verotuloja, houkuttelee uusia investointeja ja luo työpaikkoja, Kärki kertoo.

Vedyn siirtoinfrastruktuuri muistuttaa nykyistä kaasuinfrastruktuuria

– Kuten nykyinen metaaniputkistomme, myös vedyn siirtoinfrastruktuuri tullaan rakentamaan maan alle. Toiminnan aikana putkistolla ei ole vaikutusta ihmisten elinoloihin tai viihtyvyyteen, eikä toiminnasta aiheudu merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön, selventää Kärki.

Paikallisten ja alueellisten hyötyjen lisäksi kehittyvä vetytalous luo kunnille mahdollisuuden olla mukana vahvistamassa Suomen energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta, mikä luo kestävää hyvinvointia koko maahan.

– Vedyn infrastruktuuri yhdistää vetytalouden toimijat ja tuo energiajärjestelmäämme tehokkuutta ja joustavuutta, Kärki tiivistää.

Kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid julkaisi 17.4.2024 alustavan suunnitelman Suomen kansalliselle vetyrunkoverkolle.

gasgrid.fi