Kiinteistötekniikka ja teollisuus 9/2022

25.–27.10.22

– kiinteistöjen ja teollisuuden energiatuotannon ajankohtaisin tapahtumakokonaisuus

Etsitkö hiilineutraaleja ja taloudellisia ratkaisuja kiinteistöösi? Tule tutustumaan energiatehokkuuden innovaatioihin ja tulevaisuuden trendeihin Energiamessuille Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen! Energia-alan päätapahtumassa kuullaan puheenvuoroja kolmella ohjelmalavalla ja tutustutaan noin 300 näytteilleasettajan ratkaisuihin. Lisäksi luvassa on laadukkaita rinnakkaistapahtumia ja oheisohjelmaa.

ja teollisuus

EU-taksonomia – Turhaa raportointia vai ilmasto työn vallankumous?

Pelkkä älykäs järjestelmä ei ratkaise yksin mitään – energiatehokkuuteen tarvitaan myös tekoja.

PÄÄKIRJOITUS

Pidemmällä aikavälillä vety on ratkaisevassa asemassa lähes kaikkialla.

Tasapainoilu ruoantuotannon kannattavuuden ja ympäristötavoitteiden välillä ei ole helppoa.

EU-taksonomia muuttaa markkinaa jo nyt

EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän, EU-taksonomian, ensimmäinen delegoitu asetus julkaistiin vuonna 2021. Yli 500 henkeä työllistävät pörssiyhtiöt joutuvat ensi vuodesta alkaen raportoimaan, kuinka suuri osa heidän liikevaihdostaan on taksonomian mukaista.

Jotta liiketoiminta lasketaan taksonomian mukaiseksi, on sen merkittävästi edistettävä yhtä taksonomian aihealuetta. Esimerkiksi uudisrakennus voi merkittävästi edistää ilmaston muutoksen hillintää, jos sen elinkaaren hiilijalanjälki on laskettu ja energiatehokkuus on 10 % parempi kuin rakennus määräysten minimitaso.

Lisäksi liiketoiminnan tulee täyttää kaikki taksonomian vähimmäisvaatimukset, eli Do No Significant Harm (DNSH) -kriteerit. Nämä koskevat uudis rakennuksessa muun muassa rakennuspaikan valintaa, jätteiden lajitte lua ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen varmistamista.

Puolivalmiina julkaistu vai jatkuvasti kehittyvä?

EU-Taksonomian kriteerien soveltaminen on aloitettu yritysmaailmassa ryminällä kuluneen vuoden aikana. Moni on huo mannut kriteerien tulkitsemisen olevan

kaikkea muuta kuin suoraviivaista.

Moniin kriteereihin on vaikea löytää yksiselitteis tä tulkintaa, joka toimisi Välimereltä Lappiin asti. Siksi tarvitaan myös kansallista yhteistyötä tulkintojen yhdenmukais tamiseksi. Kiinteistö- ja rakennusalan yhteistyötä tekee ja tietoa kokoaa verkkosivuilleen Green Building Council Finland.

On kyse sitten jätteiden lajittelusta tai ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, käytännön toimenpiteet tehdään tavallisissa suunnittelutoimistoissa ja työmailla.

Taksonomiaa on tarkoitus kehittää määräajoin kohti kunnianhimoisempaa toimintaa niin, että vaatimukset pysyvät aina markkinan kehitystä edellä. Vaikka ensimmäinen versio ei kaikilta osin olisi kaan täydellinen, voidaan ongelmakohtia hioa työn edetessä.

Turhaa raportointia vai ilmastotyön vallankumous?

EU-taksonomia määrittää käytännössä sen, mitä Euroopassa saa tulevaisuudes sa markkinoida vihreänä tai kestävänä toimintana. Ainakin kiinteistö- ja raken

nusalan näkökulmasta tämä vaatimus on otettu totena ja moni toimija tarkentaa tekemistään houkutellakseen alati kasva via vihreitä euroja suuntaansa.

Monet taksonomian vaatimukset valuvat arvoketjussa alaspäin käytännön toteutuksen ja dokumentointivaatimus ten myötä. On kyse sitten jätteiden lajittelusta tai ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, käytännön toimenpiteet tehdään tavallisissa suunnittelutoimis toissa ja työmailla. Vaikka vaatimukset eivät siis koske, ainakaan toistaiseksi, pieniä tai keskisuuria toimijoita, näkyvät välilliset vaatimukset heillekin siis jo varsin pian.

Lauri

Vesieristeen puute lattiapinnoitteissa aiheuttaa vuosittain kymmenien miljoonien vahingot

– Useilla rakennusalan toimijoilla on sellainen käsitys, että kaikki polymeeripinnoitteet ovat itsessään vesieristeitä eikä erillistä vesieristettä tarvita esimerkiksi epoksi- tai akryylihiertomassalattian alle. Tämä virheellinen käsitys maksaa vuosittain kosteusvaurioina, sisäilmaongelmina ja niin edelleen kymmeniä miljoonia euroja. Kukaan ei tiedä todellisia vuosikustannuksia, toteaa Armeka Engineering Oy:n pinnoiteasiantuntija Ari Korpipää.

Kaikki lattiakaivolliset tilat luokitellaan mär kätiloiksi, joihin on asennettava vedeneristys RakMk D1 (1.1.2018) mukaan.

Asetuksen mukaan uudessa rakennukses sa, tai sitä vastaavassa korjaus- ja muutos työssä, lattiakaivolla varustettavia tiloja ovat suihkutila, kylpyhuone ja saunan pesuhuone, pesutupa, yleiseen käyttöön tarkoitettu wc-tila, lämmönjako- ja ilmanvaihtokonehuo neet, tekninen tila, jossa on vesivahingon mahdollisuus, autonpesupaikat sekä eri tyistilat, jotka puhdistetaan vesihuuhtelulla kuten jätesäilytystilat.

Kylmää faktaa on:

• Jos lattiapinnoitteelta vaaditaan vesieris tysominaisuus, on betonin RH:n oltava 97 % tai alle, muutoin pinnoitteen luotettava asennus ei onnistu, koska tartuntaprime riepoksi ei tartu betoniin ja primerin päälle levitetty (irtoava) vesieristys estää betonin kuivumisen kokonaan ylöspäin.

• Korkealaatuisen ARMEKA Krunt-tartunta primerin päälle voidaan asentaa ARMEKA AEPU CP-vesieriste, jonka päälle voidaan asentaa joko ARMEKA STB-epoksihierto massa tai joustava Remmers PUR-polyure taanipinnoite.

HUOM! ”Normaali” betonilaatan kosteus saavuttaa usein RH 97 % jo pari viikkoa va lusta. Sen puolesta pinnoitus voidaan tehdä vain laadukkailla epoksimateriaaleilla, jotka ovat riittävän elastisia ottamaan vastaan betonin kutistumisen, jota tapahtuu 28 vuorokauden ajan hydratoitumisen johdosta. Betonin on pystyttävä kuivumaan esimerkiksi alaspäin prosessin aikana.

Epoksin ristisilloittuminen ja sen myötä kovettuminen kestää useita kuukausia, joten laadukas epoksi pysyy ”joustavana” koko betonin hydratoitumisen ajan.

Oikein valittu ja asennettu pinnoite on turvallinen

Yleisin epäonnistumisen syy on kostealle betonille määritelty polyuretaani- eli PU-pin noite, joka asennetaan kostealle betonille.

Onnistuneelle PU-pinnoitteelle betonin RH:n on oltava korkeintaan 80–85 prosenttia, joka on sama kuin mattoasennuksille. Jos betoni on kosteampaa, PU-massa kovettuu välittömästi kohdatessaan kostean beto nin ja tarttuvuutta betoniin ei ole lainkaan.

Jos primerina käytetään tavallista epoksia, myöskään primeri ei tartu betoniin. PU-tart tuu epoksiin mutta ”paketti” on irti lattiasta.

Kahden, kolmen millimetrin paksuista polyuretaanimassaa ei voi käyttää massa lattioiden alla vesieristeenä, sillä paksun PU-pinnan päällä massalattia murtuu. Erityi sesti akryylimassa on vaurioherkkää.

– Monesti ajatus on, että laitetaan prime riksi kostean betonin vesipohjaista prime ria. Muuten hyvä ajatus, mutta kun primeri

päästää vesihöyryä läpi kosteasta betonista, PU-massa ei voi tarttua luotettavasti prime riin ja pommi on taas viritetty, eli kosteuson gelma on valmis, Korpipää huomauttaa.

Onnistunut pinnoittaminen ei onneksi ole mahdoton tehtävä. Laadukkaan epoksitar tuntaprimerin päälle voidaan asentaa ARME KA AEPU CP -vesieriste, jonka päälle voidaan asentaa joko ARMEKA STB -epoksihiertomas sa tai joustava Remmers PU -polyuretaani pinnoite.

lisää: armekaengineering.com

Älykästä kiinteistöä tulee myös käyttää älykkäästi

Teksti Kati Halonen

– Laitetoimittajat kehittävät jatkuvasti parempia ja energiatehokkaampia järjes telmiä, mutta pelkkä älykäs järjestelmä ei ratkaise yksin mitään, rinnalle tarvitaan myös älykästä käyttöä. Usein kyse on pienistä muutoksista, jopa asennekasva tuksesta. Yhdistetään suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien vastuut ja velvol lisuudet, käytetään järkevästi, nouda

tetaan ohjeita ja vältetään energiasyöp pöjä ratkaisuja. Pienillä jutuilla tehdään suuria muutoksia, sanoo Sähkösuunnit telijat NSS ry:n hallituksen puheenjohtaja Jonne Järvinen

Ympäristökuormitusta pystytään mit taroimaan entistä paremmin, mikä tekee eri vaihtoehdoista vertailukelpoisia. Esi merkiksi automatisoidun valonohjauksen kannattavuus voidaan osoittaa yksinker taisilla laskelmilla.

Osaoptimoinnista käyttäjälähtöisyyteen

Kun eri alojen suunnittelijat tekevät tiimityötä, eivätkä optimoi vain omaa

osuuttaan, antaa se tilaa luovuudelle. Kun monta ajattelevaa ihmistä kantaa kortensa yhteiseen kekoon saadaan paras lopputulos.

– Sähkösuunnittelun ammattilaiset ymmärtävät usein valitettavan huonosti käyttäjän tarpeita. Kun valaistuksen ohja us muistuttaa tietokoneen ohjelmointia, moni käyttäjä nostaa kädet pystyyn. Keskustelua pitäisi käydä käyttäjäystäväl lisemmin ja ottaa rinnalle käytönsuun nittelu, joka tukisi koko rakennuksen elinkaarta. Jotta päästään kestäviin rat kaisuihin, pitää siirtyä pois sähköteknii kan norsunluutornista käytännön tasolle, eikä mennä terminologian ja ammattikie

len taakse piiloon, Järvinen painottaa. EU-taksonomia tuo omat haasteensa rakennusprosesseihin. – Taksonomian tavoitteiden täyttämi nen tuo mahdollisuuksia. Koska vielä ei ole totuttua tapaa toimia, taksonomia aiheuttaa muutosvastarintaa. Muutokset kuitenkin kehittävät alaa tavalla tai toisella tuoden tarpeita, joihin suunnitte lijoiden ja koko alan pitää pystyä vastaa maan. Suomi on korkean rakentamisen laadun ympäristö, jossa neljä vuodenai kaa asettavat vaatimuksia, mutta tuovat myös valmiuksia. Kehittäminen tuo lisää osaamista, jota voidaan soveltaa myös vientiin, Järvinen painottaa.

Dieselgeneraattorit pelastavat kovimmankin talven

Sähkön hintojen ennustetaan nousevan ensi talvena ennätyskorkealle. Dieselgene raattoreilla sähköä voidaan tuottaa var masti ja sähköverkkoa edullisemmin vaikka koko pakkaskauden ajan.

Varavoima – se edullisempi vaihtoehto Dieselgeneraattoreihin on totuttu turvau tumaan sähkökatkojen ja kulutushuippujen aikana. Ensi talvena sähkön hintojen ennus tetaan kuitenkin nousevan ennätyskorkeik si ja pysyvän huippulukemissa niin pitkään, että dieselgeneraattorit tarjoavat edulli semman vaihtoehdon myös pidempiai kaisessa käytössä. Kaikki tarvittava sähkö voidaan tuottaa varavoimakoneella. Milloin varavoiman käyttö on edullisempi vaihtoehto? Dieselgeneraattori kuluttaa noin 0,25-0,3 l/kWh polttoainetta. Esimer kiksi kahden euron polttoaineen litrahin nalla dieselgeneraattorin tuottama sähkö maksaa 0,5€/kWh (0,25l/kWh x 2€/l = 0,5 €/kWh). Pörssisähkön hinnan ollessa yli dieselgeneraattorin tuottaman sähkönhin nan, on sähkön tuottaminen edullisempaa dieselgeneraattorilla.

Sähköntuotto omalla varavoimakoneella Sähköä voidaan tuottaa vaivattomasti asiakkaan olemassa olevalla varavoimako neella ja säästää näin energiakuluissa aina, kun sähköä tuotetaan dieselgeneraattorilla

sähköverkon sijaan. Autamme arvioimaan jatkuvan käytön kannattavuutta ja tuemme kaikissa käytännön asioissa.

Dieselgeneraattorin jatkuva käyttö vaikut taa lähinnä polttoaineen kulutukseen, joten etukäteen kannattaa huolehtia dieselin saatavuudesta ja varastoinnista. Kun käyt tötunteja tulee enemmän, myös huoltoja tarvitaan useammin. Huolto on paikallaan noin 400 tunnin eli reilun kahden viikon vä lein. Huollon kustannukset jäävät kuitenkin pieniksi: vain murto-osaan polttoainekus tannuksista.

Vuokrakone kannattaa tilata nyt! Aina dieselgeneraattoria ei tarvitse ostaa omaksi. Meillä on laaja oma vuokrakalus

to ja erinomaiset yhteydet kansainvälisiin varavoimakonetoimittajiin. Hoidamme käyttövalmiin varavoimakoneen paikan päälle avaimet käteen -palveluna kaikkialle Suomeen. Palvelumme kattaa myös kalus ton huollot ja toiminnan varmistamisen käytön aikana.

Kysyntä on nyt poikkeuksellisen suurta, joten vuokrakaluston tilaamista ei kannata viivyttää pakkasille asti. Ennakoi ja tilaa dieselgeneraattori nyt!

Ota yhteyttä! Puh. 020 741 5640 myynti@kwset.fi kwset.fi

Kun valais tuksen ohjaus muistuttaa tietokoneen oh jelmointia, moni käyttäjä nostaa kädet pystyyn.

Energian kallistuminen ja tarve ympäristökuormituksen pienentämiseen muuttavat ajattelutapoja — sähköä opitaan säästämään.

Vaihtamalla energiatehokkaisiin valaisimiin sekä ohjaamalla yleisten tilojen valaistusta säästämme vuodessa sähköenergiaa 21 megawattituntia.

Älykäs valaistus säästää energiaa

Haminalaisessa Aseman koulussa panostettiin valaistuksen ekologisuuteen.

– Koulun käytävillä valot paloivat 15 tuntia päivässä 250 päivänä vuodessa. Uudella valonohjauksella polttotunnit vähenivät puoleen. Vaihtamalla energia tehokkaisiin valaisimiin sekä ohjaamalla yleisten tilojen valaistusta säästämme vuodessa sähköenergiaa 21 megawatti tuntia, josta laskettu hiilidioksidipääs töjen väheneminen on 1 869 kiloa, eli yli viisi prosenttia kiinteistön vuosittaisista kokonaispäästöistä, kertoo Haminan kaupungin sähkötyönjohtaja Tommi Saarainen.

Asennus sujui nopeasti oman henkilös tön voimin, reilut sata valaisinta asen nettiin alle viikossa. Uusia johdotuksia ei tarvittu, päinvastoin, turhia johtoja voitiin poistaa.

– Kun vaihdoimme valaisimet, käytä villä olikin liikaa valoa. Vaikka olimme korvanneet kaksi rinnakkaista 18 watin pienloistelamppua yhdellä Multilume

Re:Thinkillä, jouduimme himmentämään valaistusta. Yksi valaisin riittää tuotta maan tasaisen valon. Vanhat valaisimet myös työllistivät paljon, jouduimme vaihtamaan vuosittain lampunpitimiä ja lamppuja. Nyt säästämme sähkön lisäksi työaikaa, Saarainen jatkaa.

Muuntojoustava dynaaminen valaistuksenohjaus

– Fagerhult oli tuttu ja tunnettu brändi valaisimien osalta, mutta otimme Ase man koulun testikohteeksi siitä, millaista on itse ohjelmoida valaistuksenohjausjär jestelmää. Valojen säätäminen oli todella helppoa ihan kylmiltään. Ei muuta kuin kännykkä käteen ja ohjelmoimaan, sanoo Saarainen.

Organic Response -valonohjaus perus tuu valaisimiin integroituihin tunnisti miin ja hajautettuun älyyn. Energiateho kas valonohjausjärjestelmä sammuttaa

valot, kun ketään ei ole paikalla. Valais tusta voidaan räätälöidä muokkaamalla valaistustasoja ja -aikoja tai ohjelmoimal la erilaisia valaistustilanteita ja -alueita älypuhelimen sovelluksen avulla.

Tulevaisuudessa valaistuksenohjaus voidaan helposti yhdistää Organic Res ponse -portaaliin, jonka kautta voidaan muun muassa hallinnoida valaisimia, tarkastella käyttöasteita tai integroida valaistuksenohjaus muihin talotekniikan järjestelmiin.

Ekologisuus sisäänrakennettuna – Rakennuksen kokonaishiilijalanjäljestä valaistuksen osuus on arviolta 5 prosent tia kun mukaan lasketaan rakentaminen, materiaalit, tuotanto, kuljetus, purku ja käytönaikaiset ympäristövaikutukset. Va litsemalla kestäviä ja energiatehokkaita helposti kierrätettäviä tuotteita, voidaan hiilijalanjälkeä pienentää merkittävästi,

toteaa Fagerhultin valaistusasiantuntija Tom Schneider

Multilume Re:Thinkin suunnittelussa on panostettu jätteen minimoimiseen, valaisimen toimituksessa ei käytetä lain kaan muovia. Asennuksessa irrotetaan vain suojapahvi valoaukon kohdalta ja toimitetaan pahvi kartonkikeräykseen.

– Meillä valaistusratkaisujen lähtökoh tana on aina ihminen. Koulumaailmassa laadukas valaistus on erityisen tärkeää. Multilume Re:Think valaisimet täyttävät niin koulu- ja toimistoympäristöjen kuin yleisten tilojenkin vaatimukset, Fagerhul tin aluemyyntipäällikkö Sami Liukkonen sanoo.

Laadukas ja häikäisemätön valaistus on myös energiatehokas ja ekologinen

• 73 % valaistuksen hiilijalanjäljestä syntyy normaalisti käytön aikana. Älykäs Organic Response -valonohjaus säästää energiaa.

• Kevyt Multilume Re:Think säästää energiaa myös kuljetuksessa ja se on täysin kierrätettävä, siinä ei ole liimattuja osia.

• 26 % hiilijalanjäljestä aiheutuu valmistusmateriaaleista. Korvaamalla valaisinrungon metalli monikerroksi sella sellukartongilla rungon ilmasto vaikutus pienenee 81 %.

Lue lisää älykkäästä ja langattomasta Organic Response Plug & Playvalonohjausjärjestelmästä sekä innovatiivisesta Multilume Re:Think -valaisimesta fagerhult.com

Teksti Kati Halonen

Haminalaisen Aseman koulun uudella valonohjauksella polttotunnit vähenivät puoleen.

Kiinteistön tuottama uusiutuva energia voidaan varastoida vetyyn

Kiinteistöt, taloyhtiöt ja teollisuusalueet voivat lähitulevaisuudessa olla energiaomavaraisia.

– Vety on paras keino varastoida esimer kiksi tuulivoimalla tai aurinkopaneeleilla tuotettua energiaa. Kun ylituotannolla tehdään kesällä vetyä, ei talvella tarvitse ostaa sähköä lämmitykseen. Vety toimii pitkäaikaisena varastona ja energiaa voi daan tallettaa jopa vuosia, lisäksi vedyn hyötysuhde on parempi kuin akuilla. Kun tuotetulla sähköllä valmistetaan vetyä, hukkalämmön voi käyttää kiinteistön lämmitykseen. Tämä nostaa hyötysuh teen yli 90 prosenttiin, kertoo WasaGroup Oy:n energiateknologian kehitysjohtaja

Joakim Berg

– Kiinteistön riippumattomuus ulkoi sesta energiasta ja sen hinnan muutoksis

ta kasvaa, eivätkä sähkönjakelun häiriöt vaikuta omavaraiseen kiinteistöön. Elektrolyysilaitteisto, vedyn varastointi ja polttokenno ovat kaikki omalla tontilla, Berg jatkaa.

Kiinteistö voi toimia liikenteen tankkausasemana

Vetyjärjestelmät ovat skaalautuvia ja ne sopivat hyvin erityyppisille kiinteistöille ja alueille. Vety on turvallista käyttää, sitä on käytetty teollisuudessa yli viisikym mentä vuotta, sen käyttö on tarkasti säädeltyä ja vaatimukset laitteistoille ovat tiukat.

Järjestelmien hinnat tulevat laskemaan

sitä mukaa kun liikenne ja rakentaminen ottavat vetyratkaisuja käyttöön. Kun yh dellä ja samalla laitteistolla, elektrolyysil lä ja vetyvarastolla, tehdään energiaa sekä kiinteistölle että myytäväksi liikenteen polttoaineeksi, investoinnin kannatta vuus paranee entisestään.

– On vielä vaikea sanoa koska vety on kiinteistöissä varteenotettava vaihtoehto, mutta liikenteessä käänne tulee tapahtu maan ennen vuotta 2027. Uskoisin, että ennen vuotta 2030 sekä autot että kiinteistöt käyttävät vetyä. Haaste on siinä, miten saadaan tarpeeksi paljon vihreää energiaa, että voidaan valmistaa vihreää vetyä, Berg toteaa.

Kehitys lähti keittiöveitsestä - näin syntyi uusi korjauseriste

Asiakkaan tarpeesta ja alkuperäisestä ideasta jalostui korjauseriste PAROC® Trio. Senior Development Engineer Bror Engström Owens Corning Parocilta kertoo, miten julkisivujen korjausrakentamisen kustannuksia ja työaikaa merkittävästi säästävä innovaatio muuttui ideasta val miiksi tuotteeksi.

Kaikki alkoi keittiöveitsestä. Tarkem min sanottuna OC Parocin Application Manager Susanna Tykkä-Vedderin keittiöveitsestä. Ennen kuin Tykkä-Vedder tarttui veitseen, hän oli kiertänyt korjaus rakennustyömailla ja kuullut asiakkaiden kokemuksia siitä, miten vanhojen betoni julkisivujen alta paljastui niin epätasainen pinta, että se vaati joko tasoituksen tai pehmeän, epätasaisuuksia tasaavan eristematon varsinaisen lämmöneristeker roksen alle.

Alkoi syntyä idea: Mitä, jos tasoittami sen ja eristämisen voisi hoitaa yhdellä eristeellä niin, että työmailla säästyisi huomattavasti työtunteja ja kustannuksia?

Tykkä-Vedder tarttui keittiöveitseen, kivivillalevyyn ja alkoi tehdä viiltoja.

Repimistä, työstämistä, sahausta, sirkkelöintiä Bror Engström muistaa hyvin, kun Tyk kä-Vedder kertoi ideastaan ja ensimmäi sistä kokeiluistaan pehmentää kivivil lalevyn pintaa niin, että se mukautuisi epätasaiseen pintaan, eikä eristeen ja alustan väliin jäisi eristystä heikentäviä

ilmarakoja.

Yli 20 vuotta Parocilla työskennellyt Engström innostui heti.

”Siinä oli todellinen, selvä tarve taustal la. Päämäärä ja idea oli olemassa, ja me tuotekehitystiimissä aloimme kehittää ratkaisua, miten tavoitteeseen päästään”, Engström kertoo.

Alkoi ideointi ja testaus. Yksi vaihtoehto oli repiä eristeen pintaa ja tehdä siitä siten pehmeämpi. Parocin testilaboratoriossa

kokeiltiin erilaisia työtapoja. Tiimi tarttui esimerkiksi käsisirkkeliin ja leikkasi kivivil laan erisuuntaisia ja -syvyisiä viiltoja.

”Aika nopeasti päädyimme siihen, että viillot olivat toteutuskelpoisin tapa saada eristeen pintaa pehmeämmäksi. Tiesim me, että oli jo olemassa sahoja, joilla viillot pystyisi toteuttamaan tuotannossa.”

Asiakkaat mukana alusta saakka Erityistä kehitystyössä oli se, että

asiakkaat olivat mukana prosessissa ihan alusta alkaen. Kun Engströmin tiimi teki laboratoriossa erilaisia testiviiltoja, pilottiasiakkaat testasivat niitä työmaalla ja antoivat heti palautetta siitä mikä toimii ja mikä ei.

”Oli hienoa, että saimme koko ajan palautetta. Kun asiakkaalta tuli komment teja, palattiin takaisin työpöydän ääreen, että mitä jos testataan tätä ratkaisua. Oli palkitsevaa nähdä, että tuotteelle oli tarve ja että se todella antoi lisäarvoa asennus vaiheessa”, Engström kertoo.

Ennen kuin uutuustuote, joka jo oli saa nut nimen PAROC® Trio, pääsi tuotantoon ja työmaille, prosessia piti vielä testata tehtaalla. Koeajoja tehtiin useita, kun eris tettä ja prosessia hienosäädettiin.

”Se on kehityshankkeelle A ja O, että pääsee kokeilemaan oikealle tuotanto linjalle, mikä on mahdollista ja mikä ei. Tuotannossa ei ollut yhtään sellaista asennetta, että älkää tulko tuollaisia hullu tuksia tänne testaamaan. Tehtaan tiimi oli yhtä innoissaan kuin mekin.”

Asiakkaan tarpeesta ja alkuperäisestä ideasta oli jalostunut PAROC® Trio, joka sekä tasoittaa, eristää ja suojaa tuulelta – ja säästää julkisivueristeiden asen nukseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia vähintään 50 prosenttia.

Ihan niin kuin oli suunniteltu.

Lisätietoa osoitteesta paroc.fi/trio

Vety on turval lista käyttää, sitä on käytetty teollisuudessa yli viisikymmen tä vuotta ja sen käyttö on tar kasti säädeltyä.

Teksti Kati Halonen

Joakim Berg energiateknologian kehitysjohtaja, WasaGroup Oy

KUVA: WASAGROUP

FimusKraftin ja Finnoflag Oy:n yhdessä kehittä mä kokonaisval tainen biojalos tuslaitos.

Bioenergian eri lähteet

Biokaasuvety (H2, metaani CH4)

Sähkö

Lämpö

Porttimaksujen välttäminen

Lannoite

Raaka aineet elintarvike , lääke ja kemian teollisuudelle

co2 Hiilijalanjäljen pienentäminen

Kakkako jätettä? Ei, vaan oiva energian ja lämmön lähde

Tulevaisuuden teknologialla saasteet saadaan käännettyä tulovirraksi kiertotalouden keinoin.

Biojätteestä on moneksi – sitä on mahdollista käyttää niin teollisuuden energiana, kaasulla kulkevan auton polttoaineena kuin luonnonmu kaisena kierrätyslannoitteenakin. Orgaaniset jätteet ja sivuvirrat muuntuvat tuotoiksi Fimus Kraftin biokaasulaitoksissa, joissa niistä valmis tuu sähköä, lämpöä ja lannoitetta. Muun muassa maatalouden eläin- ja kasviperäisistä jättäistä tuotetaan bioenergiaa.

– Itse lannoitetuote on ympäristöystävällinen, ravinteikas ja runsastyppinen kasveille tarkoi tettu komposti, FimusKraft Oy:n toimitusjohtaja Ahti Koivunen sanoo.

Biokaasulaitokset on suunniteltu modulaari siksi, joten ne ovat Koivusen mukaan helposti ja

edullisesti skaalattavissa yritysten eri kokoluokan tarpeisiin. Investointi maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa.

– Moduuli voidaan nopeasti asentaa minne ta hansa. Jokainen moduuli tuottaa 30 kW sähköä ja 60 kW lämpöä, ja jätteeksi käyvät erilaiset biojäte yhdistelmät. Moduuleista voidaan myös muodos taa korkean jalostusasteen biotuotejalostamo.

Biokaasua nopeammin, enemmän ja pienemmin investointikustannuksin FimusKraft on kiertotalouden startup-yritys, joka tuottaa mikrobi- ja bakteeriprosesseilla erilaisista biojätteistä energiaa ja biodynaamista lannoitetta sekä arvokkaita raaka-aineita lääke-, kemia- ja

elintarviketeollisuuden käyttöön.

– Tuomme biojätemassojen käsittelyn täysin uudelle tasolle. Periaatteessa tuo tamme biokaasua nopeammin, enemmän ja pienemmin investointikustannuksin kuin perinteiset fermentointilaitokset. Prosesseissamme käytettävät luontoys tävälliset bakteerit toimivat äiti maan hyväksi, Koivunen korostaa.

Tulevaisuuden teknologialla ja positii visella hiilijalanjäljellä voidaan Koivusen mukaan käsitellä esimerkiksi selluteol lisuuden nollakuitupäästöjä, joilla on vuosien saatossa saastutettu vesistöjä tuhansilla alueilla pohjoisella pallonpuo liskolla.

– Nämä kohteet on mahdollista puhdis taa kannattavasti ja samalla kääntää saas teet tulovirraksi kiertotalouden keinoin FimusKraftin teknologialla.

Koivunen painottaa yrityksen panosta van vanhoihin selluteollisuuden nolla kuitupäästökohteisiin tulevaisuudessa kin. Tässä yhteydessä hän tuo esiin myös nollakuitujätteen raskasmetallit, joiden määrää voidaan prosessissa vähentää ja poistaa ne jopa kokonaan.

– Nollakuidusta saadaan näin poik keuksellinen lannoite- ja maanparan nusmateriaali. Tämän lisäksi jätteestä voidaan tuottaa arvokkaita kemian ja lääketeollisuuden raaka-aineita.

”FimusKraftin moderni mikrobiologinen teknologia vastaan perinteinen polttoon perustuva teknologia”

FimusKraft on testannut teknologiaansa onnistuneesti yhteistyössä toisen suoma laisen yrityksen kanssa järven pohjassa vuosikymmeniä maanneella nollakui dulla.

– Nollakuitutesteihin on nostettu materiaalia järven pohjasta yhden Suo men suurimman kaupungin keskustan läheisyydestä.

Kyseinen tavara voidaan prosessoida energiaksi ja raaka-aineiksi hyvinkin positiivisella tulovirralla ja positiivisella hiilijalanjäljellä – sen sijaan että mate riaali nostettaisiin järvestä perinteisesti ylös ja poltettaisiin suurin kustannuksin, suurella hiilijalanjäljellä.

– Kyseessä on meidän moderni mikrobiologinen, luonnon omiin prosesseihin perustuva teknologia vastaan kilpailijan, perinteinen 1980-lu vun polttoon perustuva teknologia. Ei tarvitse miettiä, kumpi on kaikin puolin ylivoimainen.

FimusKraft sai Euroopan innovaatiokomitean tavoitellun ja harvinaisen Seal of Excellence -tunnustuksen 25.11.2020. Komitea myös tukee FimusKraftin huipputeknologian markkinoille tuontia myös tuntuvalla rahoituksella.

Lue lisää innovaatioistamme fimuskraft.com

Ota yhteyttä! info@fimuskraft.com

Teksti Mikaela Katro

KUVAT: FIMUSKRAFT

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kaksi koulua samassa: Aleksis Kiven koulu kä sittää esikoulun lisäksi ala- ja ylä asteen, kun taas Sjundeå Svenska Skola kattaa luokat 1-6.

Siuntion sivistysja hyvinvointi kampuksen esi suunnittelu alkoi 2018 ja raken taminen kesällä 2020. Kampus avautui käyttä jille kesäloman jälkeen elokuussa 2022.

Rakentamisen laadulla

elinkaarikiinteistöjä

Sivistys- ja hyvinvointikampus avautui elokuussa 2022. Hanke toteutetaan elinkaariurakkana. Rakennuttaja vastaa kiinteistön ylläpidosta ja huollosta 20 vuotta. Kokonaisarvo rakennuksen elinkaaripalveluille on noin 37 miljoonaa euroa.

Teksti Anna Hurmalainen

Kuntien kiinteistöjen korjausvelka on Suomessa huolestuttavan suuri. Mer kittävin syy rakennusten huonokuntoi suuteen on 1970–1980 -luvun rakennus buumi, jolloin rakentamistavoissa oli puutteita. Toinen syy on kuntien syste maattinen rakennuskannan ylläpidon laiminlyönti.

Ahma Insinöörien pitkän linjan projektipäällikkö Timo Ryyppö perään kuuluttaa rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon uutta ryhtiliikettä.

– Rakennuksen peruskorjausiän kuu luisi olla 50 vuotta. Olemme tilanteessa, jossa emme pääse edes peruskorjaamaan kiinteistöä, vaan joudumme purkamaan jo 30 ja 20 vuotta vanhoja rakennuksia niiden huonokuntoisuuden takia, projek tipäällikkö Ryyppö tilittää.

Elinkaarikiinteistö kestää 100 vuotta Laadukas rakentaminen huomioidaan jo tarjouspyyntövaiheessa. Kuntapäättäjien ja kunnan viranhaltijoiden on määritel tävä rakentamisen tavoite – sata vuotta kestävä rakennus. Se ohjaa kilpailutusta ja elinkaarikustannuslaskentaa oikeaan päämäärään.

– Rakennusten suunnittelun pitää olla elinkaarikestävää. Suunnitteluvaiheessa on ajateltava sitä, että julkisen raken nuksen tulee kestää ainakin sata vuotta, peruskorjausvälin ollessa 50 vuotta. Ra kentaessa on tärkeää priorisoida laatua rahan sijaan, valitaan kestävät ratkaisut, jotka ovat huollettavissa ja korjattavissa, Ryyppö painottaa.

Suunnitteluvaiheessa on laskettava huollon elinkaarikustannukset ja tehtävä

ne läpinäkyväksi. Rakennuksen kuluja ovat myös rakennuskustannukset –rakennus maksaa kunnalle myös käytön aikana. Suunnittelu- ja käyttövaiheen väliin jää varsinainen rakentaminen.

Laadunvarmistusta sanktiolla Ryypön näkemys kuntahankkeiden kil pailutuksesta ja toteutuksesta on kaksija koinen: osa kunnista kiinnittää huomiota rakentamisen laatuun enemmän ja toiset huolestuttavan vähän. Ongelma on hänen mukaan siinä, että pienissä kunnissa iso hanke on yleensä ainutkertainen, eikä kuntapäättäjillä ja viranhaltijoilla ole kokemusta vastaavien hankkien toteu tuksesta. Suuremmissa kunnissa taas halutaan olla kokeilevia: poliitikot ajavat näkemystä, josta puuttuu tietämys mallin läpiviennistä.

– Kaikki päättäjät ja viranhaltijat eivät ymmärrä laadukkaan rakentamisen tär keyttä. Takerrutaan lillukanvarsiin, kuten urakkakilpailutus muotoihin, mitkä pitäi si jättää rakennuttajan asiantuntemuksen varaan. Välillä kuntapoliitikot kiirehtivät hankkeita turhaan, mikä ei koskaan ole rakentaessa etu, Ryyppö arvioi.

Kolmas huomattava ongelma julkisissa hankkeissa on työn vastaanottamisesta puuttuvat laatukriteerit. Ryypöllä on ratkaisu.

– Kilpailutusvaiheessa laatu pisteyte tään, mutta tekemistä ei todenneta oikein mitenkään. Valmiista rakennuksesta pi täisi katsoa, onko haluttu laatu tavoitettu. Laadun alituksesta tilaaja saa hyvityksen. Eli kunta maksaa urakoitsijalle vähem män. Tällainen systeemi lisää urakoitsi joiden motiivia varmistaa laadukas oma työ, Ryyppö laskee.

Asukkaiden Siuntio Ryyppö toimii projektipäällikkönä kah dessa Siuntion kunnan elinkaarihank keessa tarveselvityksestä vastaanottoon. Siuntiossa tavoitellaan aidosti terveelli siä, turvallisia ja kaestäviä rakennuksia.

Kesällä 2022 avattiin asteittain moni toimitalo Siuntion sivistys- ja hyvinvoin tikampus, joka yhdistää saman katon alle perhekeskuksen, kirjaston, Walkersnuorisotilan, suomenkielisen Aleksis Kiven koulun ja ruotsinkielisen Sjundeå Svenska Skolan sekä laajasti Siuntion nuorisotoimen, -kulttuurin ja vapaaajantoiminnot.

Kampuksen joustavat tilajärjestelyt lisäävät kuntalaisten liikunta- ja harras tusmahdollisuuksia.

– Erityisesti monitoimisali siirtokatso moineen ja kokousteknisin ratkaisuineen nousee esille. Monitoimisalissa voidaan esittää laaja-alaisesti musiikkia ja elokuvia, ja se toimii yli 200 hengen kokoustilana, esittelytilana sekä Siuntion kunnan kunnanvaltuuston kokouspaikka na, johon yleisö pääsee katsomon yläosaan seuraamaan valtuuston kokouk sia paikan päälle, Ryyppö iloitsee.

Lue lisää rakennuttamis-, projektijohto- ja valvontapalveluista: ahmagroup.com

Suunnitteluvaiheessa on ajateltava sitä, että julkisen rakennuksen tulee kestää ainakin sata vuotta, peruskorjausvälin ollessa 50 vuotta.

Timo Ryyppö projektipäällikkö, Ahma insinöörit Oy

SÄÄSTÄ JA VARAUDU ERISTÄMÄLLÄ

– ILMASTO KIITTÄÄ

Energian hinnan nopea nousu on yllättänyt monet. Ei ole jälkiviisautta sanoa, että vaihtuviin tilanteisiin voi varautua. Avainsana on energiatehokkuus. Eristämällä oikein voi varautua muutoksiin, säästää rahaa ja vähentää ilmastohaittoja.

Suomen uudisrakentamisen U-arvojen vaa timustasot ovat edelleen vaatimattomat.

Asia on erittäin merkittävä, koska vaatimus taso määrittelee tavat toimia. Rakennusten käytönaikainen energiankulutus on suurin hiilijalanjäljen aiheuttaja: jopa 75 prosenttia rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä.

Sama pätee myös vanhoihin rakennuksiin, joissa energian käyttö on vielä huomattavasti suurempaa ja päästöt sen mukaiset.

HELPPO JA TEHOKAS RATKAISU

Asiaan on helppo ratkaisu: energiatehok kuus eli hyvä lämmöneristys, johon kuulu vat myös energiatehokkaat ikkunat ja ovet. Hyvällä lämmöneristyksellä voidaan laskea esimerkiksi pientalon energiankulutusta 10 000 – 20 000 kWh vuodessa, jolloin ener gian hinnan nousulla on pienet vaikutukset loppulaskuun.

Suomessa minimivaatimuksilla rakentami sen kulttuuri kuitenkin elää voimakkaana. Kun määräykset eivät ohjaa, ja kuluttajat ei vät voi osata vaatia parempaa, niin rakennus ten energiatehokkuuden parannus on jäänyt tekniikan kehityksen varaan.

− Kehittyvää teknologiaa toki tarvitaan, mutta ekologisuuden ja alhaisen energiankulutuk sen perusta on aina erittäin hyvin eristetty rakennus kokonaisuudessaan. Tämä takaa sen, että kovimmillakaan talvipakkasilla läm mityksen tarve ei juurikaan nouse. Kesähel teillä sama rakenne eristää kuumaa vastaan,

sanoo markkinointi- ja kehitysjohtaja Asso Erävuoma Finnfoam Oy:stä.

VIHREIN KILOWATTITUNTI

Energiatehokkuusasetuksen §33 (rakenteel linen energiatehokkuus) on ollut vaihtoeh toisena reittinä osoittaa energiatehokkuus vaatimusten mukaisuus. Sen käyttäminen on jäänyt pienen piirin sisäiseksi, koska esimerkiksi pientalopuolella rakenteellisesti energiatehokasta mallia ei ole ollut tarjolla.

− Ympäristön vinkkelistä vihrein kilowattitunti on käyttämättä jätetty watti. Meidän tulisikin katsoa tulevaisuuden rakentamista Kioton pyramidin opeilla, jossa ensimmäinen as kel on lämmönhukan vähentäminen. Kaikki muut asiat, kuten teknologia ja energiamuo dot, tulevat vasta seuraavilla askelmilla, Erä vuoma pohtii.

− Korjaamisessa karkeaksi säännöksi on muo dostumassa ”lisäeristä aina niin paljon kuin vain mahdollista”, koska hyödyt ympäristölle ja kukkarolle ovat pitkässä juoksussa erittäin myönteisiä.

Ympäristöystävällisyys ja taloudellisuus kul kevat käsi kädessä.

− Vanha sanonta kuuluu, että hyvin eristetty talo on paras eläkesäästö, tiivistää Erävuoma.

Lue lisää Finnfoamista: finnfoam.fi Lisää tietoa energiatehokkaan nollaenergia talon rakentamisesta: nollaenergiatalo.fi

LÄMMÖNERISTEILLÄ NOLLAENERGIATALON TOTEUTTAMINEN ON TURVALLISTA.

• Tehokkailla eristeillä rakennepaksuudet pysyvät maltillisina.

• Uudiskohteessa lisäkustannuksen takaisinmaksuaika on vain muutamia vuosia.

• Vanhojen eristeiden vaihtaminen tehokkaampiin FF-PIR-eristeisiin tuo merkittäviä parannuksia.

• Paremman lämmöneristämisen lisäkustannus on suurelta osaltaan mahdollista saada takaisin jo lämmitysjärjestelmän kustannuksissa.

Rakentamisen tulevaisuus kasvaa puussa – vai kasvaako?

Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja materiaalien valmistuksessa syntyviä ympäristöhaittoja on pyrittävä radikaalisti vähentämään myös rakenta misessa. Espoon Asunnot Oy:n raken nuttamisjohtajan Pirjo Räihän mukaan puun käyttäminen rakentamisessa on osa ratkaisua.

– Puulla on monia hyötyjä. Sillä on tun netusti pienempi hiilijalanjälki, ja asukas kokemuksena huoneistojen äänimaailma on pehmeämpi, vaikka puumateriaalia olisi huoneiston pintamateriaalina käy tetty vain vähän.

Kerrostalorakentamisessa puurakenta minen on viime vuosina Suomessa yleis tynyt, mutta on silti edelleen vähäistä. Räihä painottaa, että puurakentamisen kehittämiseksi oleellista olisi toisto ja

Kaupallisessa yhteistyössä:

korkeampi esivalmistusaste.

– Puurakentamisen kannalta tämä muodostaisi paremmin toimivan talou dellisen yhtälön myös urakoitsijoille.

Puusta betonin vertainen toteutusmuoto

Ympäristöasioiden korostuminen kulut tajakäyttäytymisessä ei asuntorakentami sessa materiaalien tasolla vielä näy.

– Puukerrostaloon ei kohdistu kysyntää enempää kuin perinteiseen betonitaloon kaan, mutta energia- ja lämmitysmuodot sekä asumismenot kiinnostavat kovasti, Räihä sanoo.

Asiantuntija itse haluaa edistää raken tamista, joka kokonaisuutena kaikkine välillisine tekijöineen on aidosti ekologis ta ja kestävästi toteutettua.

– Tässä on otettava huomioon kaikki materiaalit ja työ sekä rakentamisen että elinkaaren aikana.

Räihä pitää myös kotimaisuuden astetta materiaalien osalta tavoiteltavana asiana.

– Lämmitysenergian osalta edistäisin paikallisesti tuotettuun geo-, aurinko- tai esimerkiksi tuulienergiaan perustuvia ratkaisuja.

Puurakentamista Räihä ei tulevaisuu dessa näe erillisesti ratkaistavana asiana.

Sen sijaan rakennuttajat voivat kilpai luttaa kohteen sitoutumatta etukäteen rakennusmateriaaliin.

– Silloin kumpi vaan, betoni- tai puurakennus tai niiden hybridimuoto, voi olla valittu toteutusmuoto.

Consti Optimi -monienergiajärjestelmän avulla kiinteistöjen energiankulutus voidaan jopa puolittaa

Järjestelmä leikkaa samalla merkittävästi myös hiilidioksidipäästöjä.

– Ilmastonmuutos mielessä lähdimme miettimään, mikä olisi meidän ratkai summe energiankäytön ja siten päästöjen vähentämiseksi. Nyt kun energiahinnat nousevat rajusti, kehittämämme ratkaisu on entistäkin ajankohtaisempi, sa noo Heikki Pesu, Constin Talotekniikka Oy:n toimitusjohtaja.

Suunnitelmasta saumattomasti käytäntöön

Täysin uutta OPTIMIssa on tapa, jolla järjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan kuhunkin kiinteistöön. Constin asiantun tijat keräävät kaikki järjestelmän mi toittamista varten tarvitsemansa tiedot, joista luodaan todellisuutta vastaava virtuaalinen talo. Tämä tehdään alalla laajasti energia-asiantuntijoiden käyttä mään IDA Ice -simulointiohjelmistoon.

Simuloinnista saatavien tietojen pohjalta Constin asiantuntijat määrit tävät kiinteistön ominaisuuksien ja sen käyttötapojen mukaan optimaalisimman ratkaisun.

– Kun suunnittelemme energiajärjes telmän näin, voimme olla varmoja, että toteutus toimii täysin samalla tavalla suunnitelmassa ja käytännössä. Näin voimme ottaa kokonaisvastuun ratkaisun

toimivuudesta, sanoo Heikki Mäki, Cons ti Talotekniikka Oy:n energiaratkaisujen johtava asiantuntija.

Simuloinnin myötä rakennuttaja saa tiedon rakennuksen tarvitsemasta osto

energian määrästä jo hankesuunnittelu vaiheessa.

Simulaatiot ovat osoittaneet, että OPTI MIn avulla kiinteistöjen energiakulutuk sista voidaan saavuttaa jopa 50 prosentin säästöt kaukolämmitykseen verrattuna.

Ahtaille kaupunkitonteille OPTIMI soveltuu etenkin kaupunki alueille, joiden ahtaille tonteille laajan lämpökaivokentän rakentaminen on mahdotonta. Järjestelmä hyödyntää myös aurinkoenergiaa ja ottaa talteen kiinteistöjen hukkalämpöä.

Kesällä aurinkoenergiaa ja hukkaläm pöä on paljon saatavilla, jolloin lämpöä varastoidaan kallioon talven kulutusta varten.

Erittäin joustava järjestelmä soveltuu kaikenlaisiin kiinteistöihin - sekä uudisrakentamiseen että korjaushankkei siin. Korjaushankkeissa voidaan myös hyödyntää kiinteistöissä jo olevia ratkaisuja ja parantaa energiatehokkuutta uusimatta koko talotekniikkaa.

Lue lisää Constin kehittämästä kustannustehokkaasta ja joustavasta energiaratkaisusta: consti.fi/talotekniikka/ talotekniikkaurakointi/ consti-optimi

KUVA:

ARKISTO

Kuva Espoon Asunnot Oy:n puukerrosta lotyömaalta Finnoosta.

Räätälöityjen ja kalliiden ratkaisujen sijaan puurakentamisen yleistyminen edellyttäisi enemmän toistoa ja esivalmistettuja tuotteita.

Teksti Mikaela Katro

Pirjo Räihä rakennuttamisjohtaja, Espoon Asunnot Oy

KUVA: SANNA LIIMATAINEN

Teksti toimitus

OPTIMI soveltuu etenkin kaupunkialueille, joiden ahtaille tonteille laajan lämpökaivokentän rakentaminen on mahdotonta.

Puukerrostalo

sitoo hiiltä koko rakennuksen käyttöiän

Teksti Kati Halonen

– Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat nouse massa yhä suurempaan rooliin rakennushank keiden suunnittelussa ja valinnoissa. Raken taminen on merkittävä päästöjen aiheuttaja ja puurakentamisella hiilijalanjälkeä voidaan merkittävästi vähentää betonirakentamiseen verrattuna. Puukerrostalon runko on pitkä aikainen hiilivarasto ja hyvin suunnitellun talon käyttöikä on huomattavasti pidempi kuin suunnitteluperusteissa käytetty 50 vuotta, sanoo hankekehitysjohtaja Ari Laitinen, KWComponent Oy.

Puukerrostalorakentamisen osuus on vielä vähäinen, mutta sen osuus kasvaa. Tätä edistää muun muassa kaupunkien tontinluovutus ehdot, jotka ohjaavat rakentamista enemmän puurakentamisen suuntaan.

Hyvällä suunnittelulla ja rakentamistavan valinnalla on merkittävä vaikutus kustannuk siin. Tehokkaalla teollisella puurakentamisella päästään alle betonirakentamisen hintatason.

Rakentaminen on osa kiertotaloutta Puurakentaminen on yksi ratkaisu kohti vähähiilisempää rakentamista. Puukerrosta loissa käytetään myös terästä ja betonia, joiden

hiilitasetta on myös parannettava. Yksi puun merkittävistä eduista rakennusmateriaalina on sen keveys, joka mahdollistaa teollisen rakentamisen. Tilaelementteihin perustuvassa rakentamisessa jopa 80 prosenttia tehdään tehtaalla, jolloin rakennusmateriaalien hukka on vähäisempi ja kierrätysaste on korkea.

– Kiertotalouden merkitys rakentamises sa kasvaa. Jo rakennusta suunniteltaessa on mietittävä valmiiksi purkaminen ja jatkokäyttö. Se koskee kaikkea, niin talotekniikkaa kuin runkorakenteitakin. Talon elinkaari on jo itsessään pitkä, purkamisen jälkeen kerrosta lon tilaelementtejä voidaan uudelleen käyttää esimerkiksi kesämökkien rakentamiseen, Laitinen kertoo.

– Kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia muuttaa ja ohjaa rakentamista. Tämä vaikuttaa rakentamiseen liittyviin rat kaisuihin ja valintoihin. Taksonomia vaikuttaa rakenneratkaisujen lisäksi myös materiaalien valintaan. Entistä enemmän on hankkeita, joissa hiilijalanjälkeä lasketaan jopa yksittäis ten tuotteiden tasolla, jotta päästään mahdol lisimman pieneen hiilijalanjälkeen. Kestävä rakentaminen ei keskity pelkästään rakentami

seen vaan myös rakennuksen käyttöön. Nykyaikainen tilaelementti sisältää paljon energiankulutusta ja hiilijalan jälkeä vähentävää teknologiaa. Näiden valintojen kautta rakennuttajat pääsevät paremmin kiinni vihreään rahoitukseen, toteaa Woodcomp Oy:n toimitusjohtaja Marko Paloniemi

Woodcompin teollinen puurakentami nen optimoi puun käyttöä. Puukerrosta loissa alakerrokset ovat massiivisempia ja rakenteet kevenevät ylöspäin, tämä lisää puurakenteen kilpailukykyä. Kerrostalo ja rakennetaan hallituissa olosuhteissa sisätiloissa ruuhka-Suomen ulkopuolella, missä on tarjolla sekä työvoimaa että tuoteosa- ja raaka-ainetoimittajia.

Woodcomp Oy, KW-Component Oy ja Lapaluodon Puu Oy kattavat koko arvoketjun puunjalostuksesta omaan tilaelementtitehtaaseen, suunnittelusta valmiiksi puukerrostaloksi.

Tutustu ekologiseen teolliseen puurakentamiseen woodcomp.fi Voit myös ottaa yhteyttä Ari Laitiseen tai Jouni Lahtiseen.

Teollinen rakentaminen on ympäristöystävällistä kiertotaloutta.

• Rakentaminen tapahtuu tehtaassa, jolloin voidaan varmistaa kuivaketju sekä rakentamisen laatu, optimoida raaka-aineiden käyttö ja minimoida hukka.

• Korkealla esivalmistusasteella työ maa- ja kokonaisrakentamisaika lyhenee merkittävästi. Lyhentynyt työmaa-aika tarkoittaa myös parem paa pääoman tuottoa.

• Oikein suunniteltu ja rakennettu puukerrostalo on pitkäikäinen ja sen elinkaarta voidaan jatkaa.

Puu on merkittävä materiaali pientalorakentamisessa. Kerrostaloissa puun käyttö on vielä vähäisempää, mutta kasvaa voimakkaasti.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Vasemmassa kuvassa Hyljetie Espoossa rakennusvai heessa ja oikealla Kalliomäenkaari Sipossa valmiina.

Taloyhtiölainojen sääntely ja Finanssivalvonnan tiukka suositus – rapauttavat asuntomarkkinoita ja kansantaloutta

Hallituksen esitys uudiskohteiden taloyhtiölainojen kiristämisestä ja Finanssivalvonnan suositus kiristävät asuntoluototusta ja vähentävät asuntorakentamista.

Lakiesityksen mukaan yhtiölainaosuus voi olla enintään 60 prosenttia uudis kohteen kaikkien asuntojen hinnasta, lyhennysvapaan pituus korkeintaan vuosi ja laina-aika enimmillään 30 vuotta. Velkakattoa ei otettu lainsäädäntöön.

Finanssivalvonta antoi heti lakiesityksen antamisen jälkeen ohi poliittisen proses sin poikkeuksellisen tiukan suosituksen, jonka mukaan lainanhoitokulut saavat olla korkeintaan 60 prosenttia nettotu loista stressitestillä. Suositus on käytän nössä velkakatto.

Koronan jälkimainingit, vallitseva ener giakriisi, korkojen nousu, EU:n asettama pankkisäätely Basel, kustannusten nousu sekä Ukrainan sodan pakotteet tuovat talouteen suurta epävarmuutta. Asunto rakentaminen on ollut hyvällä tasolla ja nyt laskusuhdanteessa. Näkemyksemme mukaan kiristykset tulevat poikkeuk

sellisessa tilanteessa ja heikentävät asuntotuotantoa. Erityisesti säännösten yhtäaikaisuus epävarmassa taloustilan teessa vähentää ostajien ja piensijoittajien asuntojen ostomahdollisuuksia.

Taloyhtiölaina on hyvä väline ja sen käyttöä rakennusaikana ohjaa kuluttajia suojaava asuntokauppalaki. Asunnonos taja pääsee kiinni omistusasuntoon ja voi helpommin vaihtaa asuntoa taloyhtiö lainan ja lyhennysvapaan ansiosta, kun varoja ei tarvitse sitoa asuntoon rakenta misaikana.

Alun perin makrovakaussääntelyä kaa vailtiin vakuudettomista kulutusluotoista johtuvaan ylivelkaantumiseen, joka on todellinen ongelma. Sääntely kohdistuu nyt asunnon ostamiseen, jossa pankeilla on annettuun lainaan vakuus. Suomessa lyhennetään asuntolainoja säntillisesti ja pankkien rahoitussääntely toimii hyvin.

Taloyhtiölaina on mahdollistanut keskisuurten rakennusyhtiöiden pääsyn asuntomarkkinoille ja lisännyt alan kil pailua merkittävästi.

Taloyhtiölainan käytön on katsottu hämärtävän asunnon ostajan ymmärrystä velkaantumisestaan, kun asuntovelkaa maksetaan myös taloyhtiölle. Suoma laiset maksavat asianmukaisesti vastik keensa eikä taloyhtiölainoista ole tullut tietoon ongelmia.

VTT:n väestöennusteisiin perustu van selvityksen mukaan Suomeen tulisi rakentaa 35 000 uutta asuntoa vuosittain. Rakentaminen luo paikallista ja yhteis kunnallista hyvinvointia työpaikkoina ja verotuloina.

Tässä tilanteessa ei ole aika kansallisel le säätelylle ja asuntoluototuksen kiristyksiä tulisi harkita eduskunnassa tarkoin.

yhteistyössä:

Hyvä toiminnanohjausjärjestelmä huomioi toimialojen erityistarpeet

Pajadata Oy:n Product Owner

Sami Säynäjä kangas tietää, että selkeä, visuaalinen ja helppokäyttöinen käyttöliittymä on yksi Pajadatan vahvuuksista.

seurattu urakka analysoidaan jälkiseu rannassa, osataan seuraava urakka laskea vielä tarkemmin, Säynäjäkangas toteaa.

Nykyaikainen järjestelmä tuo läpinäkyvyyttä projektiin Pajadatan toiminnanohjausjärjestelmästä nähdään nopeasti koko työmaan aika taulu, valmiusaste ja maksuerätaulukot. Asiakasportaalissa tilaajalle saadaan oma näkymä, jonka kautta voidaan tehdä myös lisätyöpyynnöt, -tarjoukset ja -tila ukset.

Selkeä, visuaalinen ja helppokäyttöinen käyttöliittymä on yksi Pajadatan vah vuuksista. Datan kerääminen kentältä on helppoa, työvaiheita voidaan automati soida ja tietoa siirtää rajapintojen kautta.

– Rakentamisessa pelataan pienillä katteilla. Vaikka säästyvä summa ei olisi euroissa tai prosenteissa suuri, se voi silti olla oleellinen. Kun kaikki on kohdillaan ja työntekijät sekä tarvikkeet oikeas sa paikassa, oikeaan aikaan, ei synny tyhjäkäyntiä. Ostolaskujen huolellisella tarkastamisella voidaan säästää paljon rahaa, Pajadata Oy:n Product Owner Sami Säynäjäkangas sanoo.

Projektin jälkilaskennan lisäksi tarvi taan ajantasaista ja kustannustietoista tiedolla johtamista. Sähköisessä muodos sa olevat tiedot kootaan yhteen paikkaan, josta ne jaetaan kaikille tarvitsijoille verottajasta tilaajaan. Ajantasaisten kuvien, laskujen ja muiden dokument tien lähettämistä ei tarvitse tehdä aina erikseen sähköpostilla.

– Kun tarkkaan laskettu, budjetoitu ja

Pajadata Oy on osa HVD Groupia, joka on Pohjoismaiden markkinajohtaja rakentamisen ja talotekniikan ohjelmisto jen palveluntarjoajana. Konsernilla on yli 50 vuoden kokemus ja lähes 100 000 ohjelmistokäyttäjää. Eniten kiitosta ohjelmistotuotteista keräävät toimiala keskeisyys käyttöliittymien ja toiminto jen suunnittelussa.

Kokonaisvaltaiset ohjelmistoratkaisut

• Tuovat läpinäkyvyyttä ja sujuvaa tiedon jakoa niin sisäisesti kuin sidosryhmien välilläkin.

• Mahdollistavat helpon tietojen keräämisen ja tarkan reaaliaikaisen kustannusten seurannan.

• Antavat visuaalisuutensa ansiosta yhdellä vilkaisulla paljon informaatiota. Lue lisää pajadata.fi

Teksti Kati Halonen

Anu Kärkkäinen elinkeinoasian johtaja, Rakennusteollisuus RT

Kivijalkaliikkeet yllättävät

Lahti Cityn Dikkaa-hanke vauhdittaa kiinteistöke hittämistä kivijalkaliikkeiden yrittäjien ja kiinteis töjen omistajien ajattelua haastamalla. Asukkai den kaupungin rakentajilla on vastuu siitä, miltä kaupunkikeskus näyttää.

Lahti on suurin kivijalkakaupungeista asukaslu kuunsa verrattuna. Hyvin suunniteltu, eri liikkujat ja toimijat huomioiva ydinkeskustasta palvelee asukkaita ja liiketoimintaa. Keskustan kiinteistöstä 66 prosenttia on yksityisessä omistuksessa ja yli 60 prosenttia taloyhtiöillä.

Asukkaiden kaupunki Muutosherkkä ja joustava ydinkeskusta luodaan toimijoiden yhteisellä tavoitteella: asukkaille kiehto va, vuorovaikutteinen ja muuttuva keskusta.

– Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu digitaalisuu den myötä. Se haastaa yrittäjät ja tilojen omistajat uudistumaan, toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen Lahti City ry:stä kertoo.

Digitaaliset varausjärjestelmät arkiyritysten käytössä ovat lisääntyneet. Hyvinvointipalveluita tarjoavat yritykset ovat vähentäneet arkiaukioloaan. Ajan varaaminen ikkunassa olevalla QR-koodilla johdattaa asiakkaan tekemään varauksen, jos liike on suljettu.

Taloyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille kiinteistökehittämistä

Kiinteistökehittämisen ajattelulla ennakoidaan ja hyödynnetään kiinteistöjen käyttöä. Taloyhtiöiden liike- ja toimistotilojen vastikekerrointen uudel leenarviointi tasa-arvoistaa omistajia. Tyhjillään olevien tilojen käytön monipuolistaminen asuk

kaiden omaan käyttöön tai vierashuoneena lisää yhteisöllisyyttä ja tuo tuloja yhtiöille.

Kulttuuri ja taide yhdistää Lahdessa on hyviä kokemuksia taiteen ja kulttuurin jalkautumisesta tilapäisesti tiloihin. Esitykset ovat lisänneet korttelin paikkavetovoimaa. Runo- ja tans sitaidetta ikkunatilassa ei jätä kulkijaa kylmäksi. – Kaikki toiminta tiloissa ei tarvitse olla kaupallis ta. Yhden taideviikon jälkeen sain kolme yhteyden ottoa tilasta, jossa esityksiä oli pidetty. Kiinnostava, monipuolinen tila vetää puoleensa ihmisiä. Siitä hyötyvät niin yrittäjät kuin kiinteistön omistajat arvon nousuna, Wirtanen iloitsee.

Lyhytaikaiskäytöllä, Pop-up-tiloilla, lisätään tuottajien ja yrittäjien näkyvyyttä, monipuolistetaan tarjontaa ja kävijöitä.

yhteiskäytössä, jakamistalouden ja yhteisöllisyyden liiketoiminnoissa. Kortteleista saadaan kiehtova kokonaisuus, kun katsotaan, miltä kivijalkaliikkeet näyttävät. Sen voi tehdä kuten Lahdessa on tehty: kulttuurin tai taiteen voimaannuttamina.

Lahti City ry

Lahti City ry on keskustan kehittämisyhdistys, jonka tavoitteena on vahvistaa keskustan positiivista imagoa elinvoimaisena ja vetovoimaisena paikkana. Yhdessä verkostonsa kanssa Lahti City rakentaa kestävää, viihtyisää ja sykkivää keskustaa. Verkostoidu: lahticity.fi e-Tilat kiinteistönhallintajärjestelmä

Digitaalinen e-Tilat-alusta hoitaa sekä avainhallintaa että kulunvalvontaa.

Kiinteistönomistajilla ratkaisut

Ylempien kerrosten toimistotilat voidaan digitaa lisilla varausjärjestelmillä muuttaa päiväkäytöstä iltatoimintaan kokoontumistiloiksi yhdistyksille tai majoitustilaksi.

-Kiinteistökehittämisessä tuotetaan palveluita, joissa toimitilat mukautuvat ihmisten tarpeisiin. Lainsäädäntöä muuttamalla tilankäyttöä tehoste taan, Pipsa Wirtanen visio.

Kiinteistöomistajien on aika luopua vakituisesta vuokralaisajattelusta. Tulevaisuus kun on tilojen

Kattavat raportointiominaisuudet ja kätevä varausjärjestelmä on vakiona. Alustaan on helppo yhdistää tietoja eri järjestelmistä, mikä helpottaa kokonaisuuden hahmottamista ja hallintaa.

Kiinteistöjen turvallisuutta voidaan parantaa integroimalla alustaan esimerkiksi paloilmoitinjärjestelmä, jolloin tieto palohälytyksistä lähtee käyttäjille suoraan. Järjestelmä ohjaa automaattisesti tiedottamista ja kiinteistön lukitusjärjestelmien toimintaa. Kiinteistönjohtaminen: minesec.fi

”Elävä ympäristö vaatii mielenkiintoista nähtävää, jopa yllätyksiä”

Ainutlaatuinen tilaisuus!

Nyt Silenin suositut vetäytymistilat nopealla toimituksella suoraan varastostamme. Modeo on Silenin ensisijainen yhteistyökumppani Suomessa.

Silenin vetäytymistilat erottuvat edukseen modulaarisuudellaan, liikuteltavuudellaan sekä muotoilullaan. Ne ovat rakenteensa ansiosta laajennettavissa tilojen ja tarpeiden muuttuessa, ja omaavat näin pitkän elinkaaren muuttuvissa toimistoympäristöissä.

Silenin palkittu Space-vetäytymistila tuo yksityisyyttä sen käyttäjälle ja mahdollistaa työrauhan myös tilan ulkopuolella. Liiketunnistimella toimiva LED-valo ja tehokas automatisoitu ilmanvaihto luovat miellyttävän käyttökokemuksen. Space-vetäytymistila on varustettu pyörillä, joten sen siirtäminen on helppoa.

+ Hiilineutraali

+ Puumateriaalit FSC tai PEFC -sertifioitu

+ Indoor Advantage Gold -sertifioitu

Kalusteissa on vaihdettavat ulkokuoret. Tilojen väriä voidaan muuttaa.

UUTUUS! Silen Outdoor

Ulkokäyttöön tarkoitettu vetäytymistila sopii säähän kuin säähän, ja sisäilma on miellyttävä riippumatta ulkona vallitsevasta säätilasta.

Vetäytymistila on helposti liikuteltava ja mahdollistaa esimerkiksi työskentelyn myös inspiroivan luonnon keskellä.

Energiatiedon hallintajärjestelmän tarkka data tuo säästöjä Turun Stockmannin vesi- ja sähkölaskuihin

Syksyllä 2022 Suomessa eletään ener giakriisin kynnyksellä. Kaikenkokoisissa kiinteistöissä voidaan toteuttaa konkreet tisia energiansäästötoimenpiteitä, kun energiankulutus pystytään ensin mit taamaan tarkasti. WAGOn energiatiedon hallintajärjestelmiä asennetaan paljon niin uusiin kuin saneerattaviin kiinteistöihin. Tarve tulee tulevaisuudessa vain kasva maan.

Taloteknisen urakoitsijan Saipu Oy:n pro jektipäällikkö Ossi Honkavaara sai tilaajalta pyynnön: kartoita, miten veden- ja sähkön kulutus jakaantuu viisikerroksisessa kiin teistössä. Kyseessä oli Turun Stockmannin tavaratalo. Aiemmin Stockmann omisti koko kiinteistön, mutta sittemmin omistajuus on siirtynyt Kevalle. Nyt halutaan aiempaa tar kempaa dataa siitä, miten veden ja sähkön kulut jaetaan kiinteistön, Stockmannin ja muiden pienempien vuokralaisten kesken.

Honkavaara tiimeineen tutustui lähtö tilanteeseen tarkemmin. Selvisi, että osa vanhan kiinteistön vesi- ja sähkömittareista haluttiin säästää. Niiden pohjalta määräytyi käytettävä kenttäväylä. Honkavaara etsi tietoa internetistä: kuka pystyisi tarjoa maan energiatiedon hallintajärjestelmän, joka soveltuisi valitulle väylälle ja toteuttaisi tarvittavat mittaukset? Kuka pystyisi toimit tamaan tarvittavan tavaran erittäin nopealla aikataululla? Hän lähetti sähköpostia kolmel le ehdokkaalle.

Yhteistyökumppaniksi valikoitui laitteistoriippumaton WAGO Googlettamalla löytynyt, Honkavaaralle entuudestaan tuntematon WAGO oli ainoa, joka pystyi taipumaan määrättyihin ehtoihin. Yhteistyö alkoi. Vanhojen mittareiden rinnalle hankittiin uusia mittareita, mutta yleisestä markkinatilanteesta johtuen niitä jouduttiin hankkimaan eri valmistajilta. Honkavaaran työtä helpotti, että WAGOn energiatiedon hallintajärjestelmä pystyi taipumaan kaikkiin kohteessa käytettäviin mittari- ja väylätyyp peihin.

Seuraava haaste projektissa oli lähes sadasta mittarista saatavan datan käsittely ja visualisointi järkevään muotoon. WAGO toimii riippumattomasti kaikkien palveluntar joajien kanssa ja tarjoaa tarvittaessa myös omaa visuaalista käyttöliittymäänsä asiak kaalle. Loppukäyttäjän näkemäksi visuaali seksi käyttöjärjestelmäksi valikoitui lopulta EnerKey. Honkavaaran yllätti positiivisesti se, miten paljon taustatyötä WAGO teki suoraan EnerKeyn kanssa ja varmisti rajapintojen toi mivuuden. Tämä säästi Honkavaaralta aikaa, sillä hänen ei tarvinnut itse toimia välikätenä.

WAGO toimitti ajallaan kaiken tavaran ja vastasi Honkavaaran kysymyksiin nopeasti. Yhteistyö sujui kaikin puolin hyvin.

Loppuvaiheessa projektia otettiin käyttöön myös WAGOn tarjoama etähallintamahdolli suus, jonka avulla WAGO pystyy auttamaan etänä esimerkiksi käyttöönotossa. Seuraa valla kerralla Honkavaara ottaisi hyödyllisen

palvelun käyttöön heti projektin ensivai heessa.

Energianhallinnan järjestelmä tuo säästöjä ja turvaa loppukäyttäjälle

Nyt loppukäyttäjä pääsee näkemään Ener Key-järjestelmästä ajantasaisen datan kiinteistön veden- ja sähkönkulutuksesta. Aiemmin energiankulutuksen tiedot pe rustuivat arvailuihin ja arvioihin, mutta nyt tieto päivittyy tunnin välein. Kulut voidaan jatkossa jakaa tarkasti kiinteistön vuokralais ten kesken. Lisäksi voidaan ehkäistä turhia kuluja: järjestelmä havaitsee, jos esimerkiksi rikkinäinen vessanpönttö juoksuttaa vettä turhaan. Toimivalla energiatiedon hallintajär jestelmällä voidaan ehkäistä jopa vesivahin koja, koska normaalista poikkeava vedenku lutus huomataan nopeasti.

Honkavaara muistuttaa, ettei loppukäyttäjä välttämättä saa koskaan tietää kiinteistös sä käytettävän juuri WAGOn energiatiedon hallintajärjestelmää. Tärkeintä loppukäyttä jälle on se, että järjestelmä toimii toivotusti. Oleellista urakoitsijalle on, että järjestelmä on yksinkertainen toteuttaa teknisesti, se ei ole sidonnainen mihinkään laitevalmista jiin ja yhteistyö sujuu muutenkin nopeasti ja asiantuntevasti. Honkavaara suosittelee WAGOa muillekin ja aikoo itse pitää WAGOn energiatiedon hallintajärjestelmän “tallessa pöytälaatikossa” uusia projekteja varten.

Metaversumi paikkariippumattoman teollisen työn mahdollistajana

Voisiko teollinen metaversumi muuttaa radikaalisti tapaamme tehdä töitä, jotka tällä hetkellä vaativat fyysistä läsnäoloa?

Metaversumi pitää tarinankertojasta riip puen sisällään teknologiaa, kuten AR/VR/ MR/XR, Web 3.0, USD, haptiikka, NFT, blockchain, 5G, avatar, AI ja telepresence. Kaikki ovat oikeassa, mutta teknologian ja sen kustannustason suotuisan kehityksen lisäksi avainasemassa ovat sekä mahdol linen regulaatio että ihmisten halu, ei pakko, ottaa ratkaisuja laajalti käyttöön niin yksityis- kuin työelämässäkin. Kyse ei siis välttämättä olekaan teknologiasta vaan ihmisistä.

Suomessa on paljon teknologiayri tyksiä, jotka pystyvät jo nyt tarjoamaan ratkaisuja metaversumin toteuttamiseen. Suurin osa yrityksistä on kuitenkin pieniä ja kenttä on hajautunut. Toimijat täytyy saada yhteen ja luomaan toimialarajat rikkovia, skaalautuvia ratkaisuja sekä Suomeen että globaaleille markkinoille. Tämä vaatii yhteistä ymmärrystä siitä, mitä metaverse tarkoittaa. Lisäksi on löydettävä ratkaisut, jotka täyttävät neljä vaatimusta: haluttavuus (ihmiset halua vat näitä käyttää), elinkelpoisuus (liiketoi minnallisesti järkevää), hyväksyttävyys (säädökset, prosessit) ja toteutettavuus (tekninen kypsyys).

VTT:llä olemme lähteneet tutkimaan asiaa teollisen työn murroksesta. Tun nistamme sekä ratkaisuja tarjoavien että ratkaisuja käyttävien yritysten kanssa uusia tapoja tehdä töitä IT-kuplan ulko puolella. Erityisesti paljon ihmisiä työllis tävissä työtehtävissä, kuten tuotannossa, kunnossapidossa, logistiikassa, rakenta misessa, terveydenhuollossa ja liikenne järjestelmissä on hyvät mahdollisuudet. Tulevaisuudessa tehtävät monipuolistu vat, kun teknologiat pystyvät auttamaan ihmistä esimerkiksi päätöksenteossa, tiedon saatavuudessa ja tylsien, likaisten ja vaarallisten tehtävien suorittamisessa. Teknologia voi myös tunnistaa ihmi sen kognitiivista tilaa ja siten muokata tehtäviä vaikkapa havaittuaan kasvavan stressin tai vaaraa uhkaavan tilanteen.

Tavoitteenamme on selvittää metaver sumin mahdollisuuksia ja muokata työtehtävistä houkuttelevia tulevaisuu den työntekijöille, tämän päivän nuorisol le, ratkaistaksemme toimialoilla vallitse van ”työvoimahätätilan”. Samalla syntyisi suomalainen ratkaisuliiketoimintakluste ri globaaleille markkinoille. Tavoittee namme on tehdä yhdessä Suomesta paikkariippumattoman teollisen työn kärkimaa.

Kirjoittaja Karoliina Salminen on VTT:n älykäs teollisuuden johtaja.

Metaversumi muuttaa liiketoimintamalleja

Metaversumi vie meidät yhä syvemmälle kohti virtuaalisuutta ja vuorovaikutteisuutta, reaali- ja virtuaalimaailman rajapinnoille.

– Metaversumin tuoma harppaus on yhtä iso, ellei jopa isompi, kuin internetin kehitys 1990-luvun puolivälissä. Tämä on tuhannen taalan paikka muokata liiketoimintaa ja vastata eteen tuleviin haasteisiin, sanoo Sulavan toimitusjohta ja Aki Antman

– Reaalimaailman data tuodaan mukaan virtuaalimalleihin. Analysoi daan tapahtumia, ajetaan simulaatioita ja skenaarioita sekä rikastetaan tietoa. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi ennakoida, kuinka monta kassaa kaupas sa tarvitaan viiden minuutin kuluttua, Antman jatkaa.

Uuden ajan työtavat

– Tapa miten asioita kohdataan ja miten niihin valmistaudutaan on olennaista. Uudet tavat työskennellä vaativat myös asennemuutosta, etätyö on vain yksi askel kohti fiksumpaa työntekoa. Kult tuurisen muutoksen hitaus onkin suurin ongelma, toteaa Antman.

Sulava vie asi akkaansa työn tulevaisuuteen. Lue lisää sulava.com

XR on keskeinen osa metaversumia, mutta vain pieni osa. Kaikkia metaversu min palveluita pystytään tuottamaan ja käyttämään jo nykyisillä päätelaitteilla. Virtuaaliassistenteille saa kunnollisen suomen kielen tuen, Microsoft tuo meta versumiominaisuuden Teamsiin. Auto maation ja tekoälyn avulla voi tiettyihin rajoihin asti kommunikoida kokouksessa olematta itse fyysisesti paikalla. Avatar hakee vastauksia aikaisempiin komment teihin ja muuhun taustatietoon perustu en.

– Sulava perustettiin vuonna 2010. Kantavana ajatuksena oli tuoda myös työpaikoille yhtä hyvät välineet kuin mitä ihmisillä on käytössä vapaa-ajalla. Meta versumi puolestaan tarkoittaa, että meillä on yhtä hyvät välineet kuin teineillä, Antman nauraa.

Sulava auttaa yrityksiä pääsemään metaversumin hyötykäyttöön nopeasti, fiksusti ja tehokkaasti.

Sulavalla on:

• syvin kokemus aiheesta, Microsoftin työkalut ja huippuasiantuntijat.

• eniten käyttäjäkokemusta metaversumin hyödyntämisestä liiketoiminnassa.

• koko ympärillä olevan teknologian ja sähköisten palveluiden kehittämisen osaaminen.

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Aki Antman toimitusjohtaja, Sulava Oy

– Suomessa on paljon teknologiayrityksiä, jotka pystyvät jo nyt tarjoamaan ratkaisuja metaversumin toteuttamiseen, kertoo VTT:n Karoliina Salminen.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei rajoita teknologia vaan mielikuvitus.

tus. IoT-palvelut pystyvät tarjoamaan lisäarvoa eri kohderyhmille. Esimerkiksi tehtaissa tekoäly varaa varaosan ja huol tomiehen sekä sovittaa käynnin tehtaan tuotantoaikatauluun, tai vaikkapa metsä konevalmistaja pystyy suunnittelemaan koneestaan digitaalisen kaksosen sekä keräämään tuotekehitystietoa oikeista olosuhteista Suomen pohjoisista metsistä aina kosteisiin sademetsiin asti. Loppu asiakas eli metsänomistaja saa metsäko neen keräämistä tiedoista automaattisesti valmiin raportin kaadetuista puista sekä niiden laadusta ja arvosta, Karimäki kertoo.

– Datalla voi tehdä rahaa, kun se on oikein lajiteltu. Tulevaisuudessa on mah dollista, että huoltofirma maksaa oikeu desta huoltaa laitteita, jos he saavat käyt töönsä koneelta tulevan datan. Huollosta tulee intuitiivinen vahtimestari, jolla on apunaan infrapunakamera tai mikrofoni konehuoneessa. Tekoäly pystyy mikro fonia kuuntelemalla päättelemään onko kaikki kunnossa, Wapice Oy:n toimitus johtaja Pasi Tuominen ennustaa.

Esineiden Internet ja tekoäly osaksi omaa liiketoimintaa

Esineiden internet (IoT) ja datan rikastaminen mahdollistavat

tuotteiden palvelullistamisen

Digitalisaatio on enemmän kuin kustannusten optimointia tai tuottavuuden lisäämistä.

Teksti Kati Halonen

– Hyödyntämällä kerättyä tietoa entistä monipuolisemmin voidaan luoda koko naan uutta liiketoimintaa. Rikastamalla tuotteesta sekä sen käytöstä kerättyä tietoa, parannetaan tuotteiden laatua, te hostetaan tuotteiden valmistamista, sekä rakennetaan kokonaisia palveluja tuottei den ympärille. Parhaimmillaan luodaan täysin uudenlaista liiketoimintaa, jossa tuote on vain yksi osa tarjotussa kokonai suudessa, toteaa Wapice Oy:n IoT-Ticket® -palvelun kasvujohtaja Kimmo Karimäki IoT-TICKET® on skaalautuva, moderni, pilvialustariippumaton ja helppokäyt töinen IoT innovaatio- ja palvelualusta. Sen avulla voidaan rakentaa ja hallita IoT- ja tekoälypohjaisia sovelluksia aina yhteen käyttötapaukseen käytettävistä

sovelluksista massiivisiin ja skaalautuviin globaaleihin palveluihin – ilman ainutta kaan riviä koodia.

Digitalisaatio mahdollistaa pk-yri tyksen liiketoiminnan skaalaamisen aina maailmanlaajuiseksi asti. Koneet ja laitteet tulevat osaksi ekosysteemiä, johon voidaan tuoda lisäarvopalveluita kuten huolto- ja käyttötietoja. Esimerkiksi koneenrakennuksessa IoT:n avulla mah dollistetut palvelut tarjoavat etulyönti aseman, jota halvemman tuotannon maat eivät pysty tarjoamaan. Kalliimpi kone tulee elinkaarikustannuksiltaan halvem maksi sekä tarjoaa monipuolisen määrän käyttöä helpottavia palveluita.

– Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei rajoita teknologia vaan mielikuvi

– Autamme teollisuutta muuttumaan ekosysteemeiksi, joissa liikevaihto monipuolistuu ja kasvaa. Kokonaisvaltai sen käyttöönottoprosessin eli onboardin gin kautta pystymme tarjoamaan nopeasti ensimmäisen kaupallisen sopimuksen matalalla kynnyksellä kaiken kokoisille yrityksille. Tarjoamme palvelu kokonaisuuden myyntikonfiguraattorista digitaaliseen tuotekehitykseen sekä jälkimarkkinoinnista jatkuvaan ylläpi toon. Teemme ristikkäispölytyksiä myynti-, toiminnanohjaus- ja tuotetie donhallintajärjestelmien sekä IoTTICKET® -palvelun välillä, kertoo Tuominen.

IoT-TICKET® on nopea ja kustannustehokas tapa päästä digitalisaatioon mukaan. Se:

• yhdistää teknologioita saumattomasti ja sisältää kaikki teollisuuden tarvitsemat IoT-elementit: integroitavuuden, käyttöliittymät, digitaaliset kaksoset, hälytykset, toiminnallisuudet, raportit, analytiikan sekä tekoälyn ja koneoppimisen.

• ei tarvitse suuria investointeja infraan tai pitkiä kehitysprojekteja.

• mahdollistaa suurien tietomäärien käsittelemisen ja analysoinnin reaaliaikaisesti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti.

• auttaa vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin, esimerkiksi säästämällä energiaa ja rakentamaan tulevaisuuden palveluliiketoimintoja tuotteiden ympärille.

• skaalautuu niin hinnoittelu- kuin tuotantonäkökulmastakin, paikallisesta globaaliksi.

Lue lisää kokonaisvaltaisesta esineiden internet (IoT) -palvelusta, joka mahdollistaa web-, mobiili-, pilvija raportointisovellusten luomisen jopa minuuteissa wapice.com/fi/ products/iot-ticket

Pasi Tuominen toimitusjohtaja, Wapice Oy

Tulevaisuudessa on mahdollista, että huoltofirma maksaa oikeu desta huoltaa laitteita, jos he saavat käyt töönsä koneelta tulevan datan.

Maatalouden kannattavuus ratkeaa ruokaketjun sisällä

Ruokaketjun toimijoiden tiiviistä riippu vaisuussuhteesta huolimatta tuottajien tulo on vain murto-osa kaupan tekemistä voitoista.

– Jotta kaikki toimijat pärjäävät, ratkai su pitää löytää ruokaketjun sisällä. Halli tuksen ylimääräisestä tuesta huolimatta kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus ratkeaa kaupassa joka päivä, valtiova rainvaliokunnan maatalousjaoston jäsen, kansanedustaja Janne Sankelo sanoo.

300 miljoonan euron tukipaketissa on paljon hyvääkin. Tänä vuonna myös polttoaineiden energiaveron palautus maksetaan maatiloille tuplana.

– Kaikki panostukset pitäisi kohdentaa tiloille, jotka tuottavat ruokaa. Esimerkik si kosteikkoviljelyyn osoitetut määrära

hat ovat ”parempien aikojen ylellisyyk siä”, Sankelo sanoo.

Tasapainoilu ruoantuotannon kannat tavuuden ja ympäristötavoitteiden välillä ei ole helppoa. Vuoden 2021 kato olisi ollut paljon pahempi ilman turvepeltojen tuottamaa satoa.

– Tämä parjattu maalaji pelasti monen viljelijän. Maatalous on poikkeus elin keino ja meillä on paljon perhetiloja. On tärkeää turvata jatkuvuus, vaikka kehitet tävääkin tiloilla on, Sankelo korostaa.

Onko meillä maanviljelijöitä 2040-luvulla?

Vuonna 1995 Suomessa oli maatiloja 110 000 ja nyt niitä on alle 50 000. Tilat ovat siis tehokkaita ja suurempia kuin ennen.

– Huolestuttavinta on, että juuri tehok kuuteen eniten panostaneet tilat pohtivat nyt, kannattaako näillä katteilla enää jatkaa toimintaa, Sankelo sanoo.

Jos suomalaiset viljelijät eivät jatka, millainen tappio se on elintarviketeolli suudelle ja kaupalle?

– Kotimaiset ruoan raaka-aineet ja tuotteet ovat niin elintarviketeollisuudel le kuin kaupallekin merkittävä tulonläh de. Jos maatilat lopettaisivat, kuluttajien laadukkaina pitämiä raaka-aineita ei enää olisi. Siksi minusta on tärkeää, että tuottajat, teollisuus ja kauppa lyövät yhteistyön kättä. Yhteisvastuulla on myönteinen vaikutus myös koko maan henkiseen tilaan, Sankelo painottaa.

Katse energiakriisin yli ja vetytalouden mahdollisuuksiin

Syksyn kärkipuheenaiheeksi on noussut inflaatio ja ennätystasoille nousseet energiakustannukset. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sekoittanut energiamarkkinat Euroopassa. Kesän kääntyessä syksyyn erityisesti sähkön hinnat ovat ampaisseet hurjaan nousuun läpi Euroopan, eikä nopeaa helpotusta ole näköpiirissä.

Vaikka energiakriisi haastaa niin yrityksiä kuin kuluttajia, meidän on pystyttävä kah teen asiaan yhtäaikaisesti: samalla, kun haemme keinoja vastata energiakriisiin, tulee katse myös suunnata kriisiajan yli.

Lyhyellä aikavälillä meidän pitää löytää keinoja lievittää energiakriisin vaikutuksia ja vauhdittaa investointeja energian tuo tantoon ja säästöön. Kuitenkin pidemmäl le horisonttiin tähystäessä täytyy miettiä, miten tulemme ulos kriisistä kilpailuky kyisempänä. Tähän vastaus on vihreän siirtymän vauhdittaminen.

Vihreä siirtymä luo valtavan inves tointiaallon globaalisti. Sen ytimessä on fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen päästöttömillä vaihtoehdoilla. Alkuun päästään energiatehokkuuden ja bioraaka-

aineiden avulla sekä siirtymällä fossiilisis ta energialähteistä päästöttömän sähkön käyttöön. Nämä keinot eivät kuitenkaan yksistään riitä.

Tässä kuvaan astuu vety: pidemmällä aikavälillä vety on ratkaisevassa asemassa lähes kaikkialla, missä sähköistyminen tai bioraaka-aineet eivät ole kilpailukykyisiä. Tällaisia käyttökohteita ovat esimerkiksi raskas liikenne, meri- ja lentoliikenne sekä tietyt teollisuuden prosessit kuten teräksen, sementin, lasin tai lannoitteiden valmistus. Lisäksi vedyllä voi olla keskei nen rooli aikaisempaa vaihtelevamman sähköntuotannon tasapainottamisessa.

Suomella on vetytalouden menestys tekijät hyvin paikallaan: vety tarvitsee paljon puhdasta sähköä, ja meillä on

Euroopan mittakaavassa erinomaiset edellytykset lisätä puhtaan sähkön tuotan toa tuulivoimalla. Sähkönsiirtomme on hyvässä kunnossa, ja vedyn valmistukses sa tarvittavaa puhdasta vettäkin riittää. Mitä sitten vielä tarvitaan? Maailman maat käyvät kovaa kisaa noustakseen vetytalouden etulinjaan. Suomen tulisi nyt uskaltaa antaa vahva signaali markki noille: olemme sitoutuneet rakentamaan Suomesta vetytalouden kärkimaan. Juuri tähän tarpeeseen peräänkuulutamme kunnianhimoisia tavoitteita ja kansallista vetystrategiaa!

Kirjoittaja Janne Peljo on Elinkeinoelä män keskusliiton johtava asiantuntija.

Suomella on vetytalouden menestystekijät hyvin paikal laan, muistuttaa Elinkeinoelämän keskusliiton Jan ne Peljo.

Ukrainan sota osoitti, että ruoka ei ole vain globaali hyödyke, jota voi aina halutessaan tuoda ulkomailta. Tämä lisäsi entisestään suomalaisten arvostusta kotimaista ruokaa kohtaan.

Janne Sankelo kansanedustaja

Teksti Anna Kuronen

KUVA:

KUVA:

Helppokäyttöistä puhdistustekniikkaa ammattikeittiöön

jätevesipuhdistamon toimintaa. Kaiko Oy:n ammattikäyttöön valmistetut Rasvaroope-rasvankäsittely- ja erottelulaitteet ratkaisevat ongelman jo alkulähteellä.

Kaiko Oy on 1948 perustettu yritys, joka on koko historiansa ajan toiminut uu simmilla tekniikoilla ja laitteilla puhtaan veden puolesta. Yritys tarjoaakin kehittä miään tuoteinnovaatioita monipuolisesti eri käyttötarpeisiin. Lisäksi se edustaa Suomessa muiden johtavien valmistaji en vedenkäsittely-, vedenmittaus- sekä annostelutekniikkalaitteita ja -järjestel miä. Asiakkaina ovat muun muassa sekä pienet että suuret yritykset, teollisuus, kunnat, sairaalat, talotekniikan rakenta jat.

Helppoja asentaa ja huoltaa Kaiko Oy:n Talotekniikka-yksikön edus tamat Rasvaroope D- ja X-mallit ovat ammattikeittiöiden käyttöön tarkoitet tuja tehokkaita rasvanerottimia. Suoraan kohteeseen asennettavana ratkaisuna voidaan rasvanerotin lisätä vaivattomasti ja kustannustehokkaasti useimpiin tiloi

hin. Tyypillisiä käyttäjiä ovat ravintolat, pikaruokaketjut, ruokakaupat ja huolto asemat.

– Rasvanerottimet poistavat kiintoai neet, rasvat ja öljyt vedestä. Rasvaroope D- ja X-mallistossa on yhdeksän tuotetta, josta löytyy eri tiloihin ja käyttötarkoituk siin sopiva ratkaisu. Laitteet ovat helppo ja asentaa ja huoltaa. Kaiko Oy:n tuotetu ki ja huoltopalvelu ovat myös saatavilla. Tehokas automatiikka huolehtii rasvan poistamisesta. Lisäksi ne ovat kompak teja, tilaa säästäviä, käyttäjäystävällisiä ja ruostumattoman rakenteensa ansiosta kestäviä, kertoo Kaiko Oy:n tuotepäällik kö Johannes Alaniemi

Rasvaroope voidaan asentaa suoraan keittiöön ja korvata siten vanhanaikainen rasvanerotuskaivo, jonka tyhjentäminen edellyttää ongelmajäteyhtiön paikal le tulemista ja kaivon tyhjentämistä pumppaamalla. Lisäksi kiinteistön

Automatiikka huolehtii toiminnoista Kaikki Rasvaroope-erottimet on varus tettu ohjausyksiköllä. Rasvanerotus jäte vedestä on jatkuvaa ja laitteen asennus vaiheessa ohjausyksikköön määritetään käyttöolosuhteisiin sovitettu rasvanke räyssykli. Käyttäjän ei tarvitse huolehtia itse rasvankeräyksestä vaan toiminto on automatisoitu ja ajastettu yleensä aktiivi sen keittiötoiminnan ulkopuolelle.

Keräyksen käynnistyessä moottorikäyt töinen erotuspyörä kerää rasva-aineet puhdistuslavan avulla poistokourun kautta keräyssäiliöön, josta käyttäjän on helppo ottaa ne talteen jatkokäsittelyä varten. Rasvaroopen korkealaatuinen ke räysprosessi mahdollistaa kerätyn rasvan kierrättämisen myös uusiokäyttöön.

– Käyttäjälle jäävät vain päivittäiset huoltotoimet, joissa puhdistetaan laitteen rasvan kanssa kosketuksiin joutuneet osat. Toimenpide vie tottuneelta käyttä jältä noin viisi minuuttia, sanoo Alanie mi.

Lisäksi saatavilla on ilmainen mobii lisovellus rasvankeräyksen seurantaan. Sovellus sisältää opastusvideot ja laitteen roskasiivilän sekä rasva-astian tyhjennys muistutukset.

Rasvaroope-rasvanerottimet täyttävät EU:n elintarvikelainsäädännöt EC 178/2002 ja 852/2004. Laitteet on varus tettu CE-merkillä.

Tekniset tiedot, mittakuvat ja materiaalit: kaiko.fi

Rasvaroope D- ja X-mallit ovat:

• Helppokäyttöinen

• Kustannustehokas

• Laadukas

jätevesiputkisto pysyy hyvässä kunnossa, kun rasvanerotin sijoitetaan likaveden lähteen välittömään läheisyyteen. Vain tehokkaasti puhdistettu vesi, josta rasva ja kiintoaineet on poistettu, johdetaan poistoputken kautta viemäriin. Tämä ehkäisee ylimääräisiä kustannuksia ja harmia aiheuttavia tukoksia kiinteistön putkistossa.

Johannes Alaniemi tuotepäällikkö, Kaiko Oy

Kaupallisessa yhteistyössä:

Teksti Teemu Simola

Kiinteistön jätevesiputkisto pysyy hyvässä kunnossa, kun rasvanerotin sijoitetaan lika veden lähteen välittömään läheisyyteen.

– Taloudellinen ja ekologinen kehitys eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita.

Paremmalla tehokkuudella päästään kes tävään kehityk seen, muistuttaa Biokasvu Oy:n Juha Tilkanen.

Kestävä viljely on monen tekijän summa

Teksti Mikaela Katro

Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologises ti kestävillä viljelymenetelmillä voidaan vaikuttaa paitsi hiilensidonnan määrään ja ravinnekiertojen tehostamiseen myös viljelyn taloudelliseen tulokseen.

Biokasvu Oy:n toimitusjohtaja ja agro

nomi Juha Tilkanen painottaa tutkimuk sen ja tuotekehittelyn tärkeyttä.

– Keskiössä ovat uudet tuotteet ja toimintamallit, joiden avulla jo olemassa olevat resurssit, kuten ravinteet, saadaan täysimääräisesti käyttöön.

Samalla paranee maatalouden liike toiminnallinen tulos, mikä on elinehto myös ekologiselle kehitykselle.

– Taloudellinen ja ekologinen kehitys eivät näin ollen ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan paremmalla tehokkuudella

päästään kestävään kehitykseen, Tilka nen sanoo.

Biokasvu Oy luo uusia ratkaisuja Biokasvu käynnisti ensimmäisen tut kimusprojektinsa kierrätysravinteiden tehokkaammasta hyödyntämisestä jo vuonna 2008.

– Tutkimuksen myötä havaittiin maan mikrobitoiminnan valtava merkitys ravinteiden hyödyntämiselle, Tilkanen kertoo.

Biokasvulle myönnettiin kansainvälinen patentti maan mikrobitoimintaa hallitusti kiihdyttävälle Combooster-tuot teelle, jonka avulla typen hyväksikäyttö aste nousee jopa 100 %:iin.

– Lannoitusoptimoinnilla ja uudella tuotteella Suomen noin 21 miljoonan tonnin ravinnesivuvirtojen, kasveille käyttökelvoton orgaaninen typpi saadaan jo kasvukauden aikana kasvien käyttöön.

Näin säästetään merkittävä määrä ke miallisia lannoitteita, eikä kasvukauden jälkeen vapautuva typpi Tilkasen mukaan enää aiheuta päästöjä vesistöihin.

– Kehitetty malli on oleellinen osa tiellä hiilineutraalisuuteen. Kun orgaaninen typpi saadaan kasvien käyttöön, esimer kiksi nurmista voidaan saada merkittäviä hiilinieluja.

Biokasvu Oy on T&K-yritys, joka tutkii, mallintaa, testaa ja tuotteistaa uusia tuotteita ja ratkaisuja sivuvirtojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Lukuisia sen eri yrityksille kehittämiä tuotteita ja toimintamalleja on käytössä erityisesti lannoitemarkkinoilla.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Maatalouden kestävä kehitys perustuu uusiin innovatiivisiin tuotteisiin ja toimintamalleihin, joilla resursseista saadaan irti kaikki mahdollinen.