Kuntien kiertotalous ja kehitys 6/2022

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

MAINOSLIITE

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

Kuntien kiertotalous ja kehitys Kiertotalouden innovaatiot vahvistavat vientitaloutta ja työllisyyttä Sote-alalla tarvitaan erityistä kiinteistökantaa Sairaaloiden digitalisoitumisessa korostuvat varautuminen, ennakointi ja riskienhallinta

Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen:

”Tuulivoima kattaisi reilusti Suomen vuosittaisen sähkönkulutuksen, jos kaikki hankkeet toteutuisivat.”

Maailman parasta aurinkoenergiaa!

VAADI PARASTA! UUTUUS AURINKOPANEELIT: Monikide 290W PERC Yksikide 370W PERC HC musta raami Yksikide 390W PERC HC musta raami Yksikide 410W PERC HC musta raami

info@eurosolar.fi

AURINKOSÄHKÖTUOTTEET TUKKU- JA VÄHITTÄISMYYNTI Katso lähin jälleenmyyjäsi ko sivuiltamme

2

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

PÄÄKIRJOITUS

Kestävää liiketoimintaa kiertotaloudella Aivan aluksi on hyvä todeta, ettei kiertotalous ole oma toimialansa, vaan kiertotalouteen liittyvät kysymykset koskevat tavalla tai toisella kaikkia suomalaisia yrityksiä. Kiertotalouden pohjimmainen idea on, että jo käytössä olevia tuotteita ja materiaaleja hyödynnetään mahdollisimman pitkään. Kun tuotteet ja materiaalit ovat tehokkaassa käytössä, uusia luonnonvaroja ja niiden prosessointia tarvitaan vähemmän.

KUVA: MIIKKA PIRINEN

Yritysten keskeinen kilpailukykytekijä on taito yhdistää digitaaliset ratkaisut ja kiertotalouden keskeiset kysymykset – ja vielä niin, että digitaalisten ratkaisuiden osalta hyödynnetään niiden tuomat mahdollisuudet ja minimoidaan haittavaikutukset.

Niin asiakkaat, sijoittajat kuin työntekijätkin vaativat yhä enemmän vastuullisuutta ja tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä. Myös lainsäädännöllä halutaan hillitä Kari Herlevi kestämätöntä luonnonvarojen projektijohtaja, Luontoa käyttöä ja samalla hidastaa ilmasvahvistava kiertotalous, Sitra tonmuutosta ja torjua luonnon monimuotoisuuden katoamista.

Toisaalta kiertotalous on myös hieno taloudellinen mahdollisuus edelläkävijöille, sillä ensimmäinen markkinoille ehtijä

Kiertotalous on myös hieno taloudellinen mahdollisuus edelläkävijöille. saa paljon jalansijaa.

Suomessa on ilahduttavan paljon kiertotalouden edelläkävijöitä. Meille on syntynyt teknologista osaamista ja markkinoiden lukutaitoa sekä kyky muuttaa tämä kaikki investoinneiksi ja kaupalliseksi toiminnaksi. Osaamisen kehitys yrityksissä näkyy liiketoiminnassa ja yhteiskunnassa työllisyyden kasvuna sekä

viime kädessä hyvinvointina Suomessa.

Haluan painottaa, että muutos lähtee aina yrityksen johdosta ja konsernitasolta, jossa pitää olla paitsi strategista näkemystä, myös rohkeutta ja kykyä johtaa. Tosiasia nimittäin on, että nykytilanne on varsin hälyttävä. Olemme täysin riippuvaisia luonnosta ja ympäristöstä, olipa kyseessä sitten terveys, talous tai hyvinvointi.

Aikakautemme suurimpiin uhkiin kuuluvia ilmastonmuutosta, luontokatoa tai luonnonvarojen ylikulutusta ei ratkaista ilman yritysten panostusta.

Kiertotalouteen liittyvät ratkaisut ja innovaatiot ovat samalla keino vahvistaa Suomen vientivetoista taloutta ja työllisyyttä.

Jaetaan Kauppalehden liitteenä 17.6.2022 Projektipäällikö: Olli Similä (050 321 2199 olli.similä@mediaplanet.com) Maajohtaja: Saara Silván-Appel Myyntijohtaja: Ville-Joonas Appel Liiketoiminnan kehitysjohtaja: Justus Nurmi Toimitus ja layout: Emmi Hanninen Oikoluku: Johanna Lind ja Oona Elo Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mannerheimintie 18 A, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Suomen Tuulivoimayhdistys Ry

facebook.com/kehittyvatkaupungit @KehitKaupungit

Kierrätäthän tämän lehden

Tavoitteena suljettu materiaalin kierto Durat ostaa takaisin hukkapalat Komposiittimuovimateriaalin valmistaja Durat ostaa takaisin kaikki asiakkaidensa tuotannosta ylijäävät hukkapalat.

Jämät murskataan ja hyödynnetään uuden materiaalin raaka-aineena.

Materiaalihävikin minimoimiseksi ja saavuttaakseen tavoitteensa sataprosenttisesta kierrätyksestä, Durat ostaa kalustevalmistajilta takaisin kaikki työstössä syntyvät ylijäämäpalat. Yritys myy kalustevalmistajille levyjä ja altaita, joista nämä työstävät kalusteita tilausten mukaan. Myös Duratin oma puusepänverstas valmistaa mittatilauskalusteita.

Sen työstöistä syntyvä materiaalijäämä hyödynnetään täysin jo nyt.

Palautuslaatikko tilauksen mukana ”Lähetämme kalustevalmistajille levytilauksen yhteydessä pahvilaatikon, jonne he voivat kerätä ylijäämät ja palauttaa ne meille Rymättylään tehtaallemme. Maksamme palautuksista 0,5 euroa kilolta, kertoo toimitusjohtaja Heikki Karppinen Duratilta. ”Palautusmaksu alentaa mukavasti myös kalustevalmistajien loppulaskua.

He saavat hinnan jätepaloista, eivätkä he joudu maksamaan niistä jätemaksuja. Palautusmaksun myötä haluamme ensisijaisesti varmistaa, että käyttökelpoista tavaraa ei päädy kaatopaikoille”, Karppinen huomauttaa.

Käytetyt kalusteet Durat Kiertoon Yritys on lanseeraannut Durat Kierto

Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti pyrimme minimoimaan neitseellisen raaka-aineen tarpeen ja varmistamaan tuotteillemme erittäin pitkän elinkaaren, toimitusjohtaja Heikki Karppinen Duratilta kertoo.

Kalustevalmistajilta palautuvat hukkapalat voidaan hyödyntää sataprosenttisesti uuden Duratin materiaalina.

-palvelun, jonka tavoitteena on taata tuotteille mahdollisimman pitkä elinkaari ja periaatteessa varmistaa suljettu materiaalin kierto. Ensisijainen keino elinkaaren pidentämiseen on kunnostaa käytöstä poistuvat Durat-kalusteet ja myydä ne Kierto-tuotteina uuteen kohteeseen. Yritys sitoutuukin ostamaan takaisin myös kaikki vanhat, käytöstä poistuvat Durat-kalusteet.

”Jos meille palautuvat tuotteet suinkin ovat sellaisia, että ne kunnostamalla ja mahdollisesti pienillä mittamuutoksilla sopivat uuteen kohteeseen, hiomme niihin uuden pinnan, sahaamme ne oikeaan kokoon ja myymme nettikauppamme kautta edullisina Kierto-tuotteina. Kierto-kalusteiksi kelpaamattomat osat murskataan uuden levyn raaka-aineeksi”, Heikki Karppinen selittää.

Kiertotalouden pioneeri Kiertotalouden periaatteet ovat ohjanneet suomalaisen Duratin tuotantoa alusta alkaen. Koko tuotekehittely aikoinaan, yli kolmekymmentä vuotta sitten lähti liikkeelle halusta hyödyntää teollisuuden ylijäämämuoveja luovasti näyttävän design-tuotteen raakaaineena.

Materiaali sisältääkin 30 prosenttia kierrätysmuovia ja on itsessään sataprosenttisesti kierrätettävää. Duratista työstetään näyttäviä ja kovaakin kulutusta kestäviä kalusteita niin yksityisiin kuin julkisiin käyttökohteisiin.

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

3

Kaupallisessa yhteistyössä:

Bioenergian eri lähteet Paperiteollisuus

Jätevesijärjestelmät Elintarviketeollisuus

Teurastamot

Maatilat

Vihannes- ja hedelmätilat

KUVAT: FIMUSKRAFT OY

FimusKraftin ja Finnoflag Oy:n yhdessä kehittämä kokonaisvaltainen biojalostuslaitos.

Biokaasuvety (H2, metaani CH4)

Lannoite

Sähkö

Raaka-aineet elintarvike-, lääke- ja kemianteollisuudelle

Lämpö

co2

Hiilijalanjäljen pienentäminen

Porttimaksujen välttäminen

elintarviketeollisuuden käyttöön.

– Tuomme biojätemassojen käsittelyn täysin uudelle tasolle. Periaatteessa tuotamme biokaasua nopeammin, enemmän ja pienemmin investointikustannuksin kuin perinteiset fermentointilaitokset.

Prosesseissamme käytettävät luontoystävälliset bakteerit toimivat äiti maan hyväksi, Koivunen korostaa.

Tulevaisuuden teknologialla ja positiivisella hiilijalanjäljellä voidaan Koivusen mukaan käsitellä esimerkiksi selluteollisuuden nollakuitupäästöjä, joilla on vuosien saatossa saastutettu vesistöjä tuhansilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla.

– Nämä kohteet on mahdollista puhdistaa kannattavasti ja samalla kääntää saasteet tulovirraksi kiertotalouden keinoin FimusKraftin teknologialla.

Koivunen painottaa yrityksen panostavan vanhoihin selluteollisuuden nollakuitupäästökohteisiin tulevaisuudessakin. Tässä yhteydessä hän tuo esiin myös nollakuitujätteen raskasmetallit, joiden määrää voidaan prosessissa vähentää ja poistaa ne jopa kokonaan.

– Nollakuidusta saadaan näin poikkeuksellinen lannoite- ja maanparannusmateriaali. Tämän lisäksi jätteestä voidaan tuottaa arvokkaita kemian ja lääketeollisuuden raaka-aineita.

”FimusKraftin moderni mikrobiologinen teknologia vastaan perinteinen polttoon perustuva teknologia”

Kakkako jätettä? Ei, vaan oiva energian ja lämmön lähde Tulevaisuuden teknologialla saasteet saadaan käännettyä tulovirraksi kiertotalouden keinoin.

FimusKraft on testannut teknologiaansa onnistuneesti yhteistyössä toisen suomalaisen yrityksen kanssa järven pohjassa vuosikymmeniä maanneella nollakuidulla.

– Nollakuitutesteihin on nostettu materiaalia järven pohjasta yhden Suomen suurimman kaupungin keskustan läheisyydestä.

Kyseinen tavara voidaan prosessoida energiaksi ja raaka-aineiksi hyvinkin positiivisella tulovirralla ja positiivisella hiilijalanjäljellä – sen sijaan että materiaali nostettaisiin järvestä perinteisesti ylös ja poltettaisiin suurin kustannuksin, suurella hiilijalanjäljellä.

– Kyseessä on meidän moderni mikrobiologinen, luonnon omiin prosesseihin perustuva teknologia vastaan kilpailijan, perinteinen 1980-luvun polttoon perustuva teknologia. Ei tarvitse miettiä, kumpi on kaikin puolin ylivoimainen.

Teksti Mikaela Katro Biojätteestä on moneksi – sitä on mahdollista käyttää niin teollisuuden energiana, kaasulla kulkevan auton polttoaineena kuin luonnonmukaisena kierrätyslannoitteenakin. Orgaaniset jätteet ja sivuvirrat muuntuvat tuotoiksi FimusKraftin biokaasulaitoksissa, joissa niistä valmistuu sähköä, lämpöä ja lannoitetta.

– Itse lannoitetuote on ympäristöystävällinen, ravinteikas ja runsastyppinen kasveille tarkoitettu komposti, FimusKraft Oy:n toimitusjohtaja Ahti Koivunen sanoo.

Biokaasulaitokset on suunniteltu modulaarisiksi, joten ne ovat Koivusen mukaan helposti ja edullisesti skaalattavissa yritysten eri kokoluokan

tarpeisiin. Investointi maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa.

– Moduuli voidaan nopeasti asentaa minne tahansa. Jokainen moduuli tuottaa 30 kW sähköä ja 60 kW lämpöä, ja jätteeksi käyvät erilaiset biojäteyhdistelmät. Moduuleista voidaan myös muodostaa korkean jalostusasteen biotuotejalostamo.

Biokaasua nopeammin, enemmän ja pienemmin investointikustannuksin FimusKraft on kiertotalouden startup-yritys, joka tuottaa mikrobi- ja bakteeriprosesseilla erilaisista biojätteistä energiaa ja biodynaamista lannoitetta sekä arvokkaita raaka-aineita lääke-, kemia- ja

FimusKraft esitteli teknologiaansa myös Pulpaper-messuilla Helsingin messukeskuksessa 7.–9.6.2022.

FimusKraft sai Euroopan innovaatiokomitean tavoitellun ja harvinaisen Seal of Excellence -tunnustuksen 25.11.2020. Komitea myös tukee FimusKraftin huipputeknologian markkinoille tuontia myös tuntuvalla rahoituksella.

Lue lisää innovaatioistamme fimuskraft.com Ota yhteyttä! info@fimuskraft.com

4

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Tuulivoima on tuotantokustannuksiltaan halvin sähköntuotantomuoto KUVA: GETTY IMAGES

Vuonna 2009 tuulivoima ei näkynyt Suomen energiatilastojen piirakoissa laisinkaan ja vielä vuonna 2013 sillä katettiin alle prosentti sähkönkulutuksesta. Sittemmin tuulivoimaa on rakennettu runsaasti ja vuonna 2021 tuulivoima kattoi suomalaisten sähkönkulutuksesta 10 prosenttia.

Monelle tuulivoima edustaa kestävää investointia ja sen tuotto nähdään vakaana.

Teksti Anna Kuronen

Tuulivoima on yhä useamman vastuullisen sijoittajan portfoliossa Monelle tuulivoima edustaa kestävää investointia ja sen tuotto nähdään vakaana.

– Sijoittavat ottavat usein huomioon senkin, että voimaloiden elinkaaren jälkeen niiden materiaalit ovat 90-prosenttisesti kierrätettävissä, Mikkonen kertoo.

Kuntataloudelle tuulivoima tuo piristystä. Suomessa on useita kuntia, jotka saavat tuulivoimaloista vuodessa yli miljoona euroa kiinteistöveroa. Voimalat myös työllistävät ja tuovat bisnestä alihankkijoille.

– Esimerkiksi Iissä tuulivoimaloiden huoltoyhtiö on useana vuonna ollut suurin yhteisöveron maksaja, Mikkonen

havainnollistaa.

Itä-Suomen kunnissa harmitusta aiheuttaa puolustusvoimien suhtautuminen tuulivoimaloihin. Esimerkiksi Etelä-Karjalan esiselvitysvaiheessa löytyneistä 23 tuulivoimalle sopivasta alueesta puolustusvoimat hyväksyi vain yhden.

– Tuulivoiman rakentaminen on huomattavasti halvempaa ja nopeampaa kuin esimerkiksi ydinvoiman. Rakenteissa ei ole mitään vaarallista materiaalia ja kierrätystapoja kehitetään koko ajan paremmiksi. Olisikin hienoa, jos kaavoitus ja luvitus olisi sujuvampaa, silloin tuulivoimaa voisi rakentaa ripeästi, Mikkonen summaa.

KUVA: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY

– Voimalahankkeita on käynnissä 330 ja nykyisten rakentamis- ja investointipäätösten seurauksena vuonna 2025 tuulivoima riittää 27 prosenttiin sähkönkulutuksesta, Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen sanoo.

Suunniteltujen maatuulivoimahankkeiden teho on yhteensä yli 45 gigawattia ja LUT:n tutkimuksen mukaan se on tuotantokustannuksiltaan halvinta sähköä.

– Tuulivoima kattaisi reilusti Suomen vuosittaisen sähkönkulutuksen, jos kaikki hankkeet toteutuisivat. Yleensä kuitenkin osa tuulivoimahankkeista karsiutuu esiselvitys- ja kaavoitusvaiheissa, Mikkonen toteaa.

Anni Mikkonen toimitusjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys Ry

Kaupallisessa yhteistyössä:

Tuulivoima edullisin tapa tuottaa sähköä

Teksti Mikaela Katro

KUV A: KESKI-SUOMEN BETONIRAKENNE OY

Päästöttömänä energiantuotantomuotona tuulivoimalla on huomattava rooli myös ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n käsialaa on noin puolet Suomen tuulivoiman kapasiteetista teholla mitattuna.

Uusiutuvalla energialla edistetään kestävän kehityksen toteutumista. Päästöjen vähenemisen ohella uusiutuvien energialähteiden käyttö lisää ympäristön ja sen asukkaiden hyvinvointia. Keski-Suomen Betonirakenteen toimitusjohtaja Tuomas Skantz pitää selvänä, että tulevaisuudessa energiankäyttö on globaalisti yhä suuremmassa murroksessa.

– Energiaa on pystyttävä tuottamaan joka puolella huolimatta siitä, sattuuko jalkojen alla olemaan öljykenttä vai ei.

Vihreä vety on ehkäpä tehokas ratkaisu tähän, Skantz sanoo.

Pitkässä juoksussa uusiutuvat energialähteet ovat Skantzin mukaan myös kustannustehokkaimpia tapoja tuottaa energiaa.

– Suomessa markkinoiden edullisin tapa tuottaa sähköä onkin juuri maalla sijaitseva tuulivoimala.

KSBR – tuulivoimainfran rakentamisen markkinajohtaja Keski-Suomen Betonirakenne Oy on

Lue lisää ksbr.fi

tuulivoimainfran rakentamisen markkinajohtaja. Yrityksen käsialaa on noin puolet Suomen tuulivoiman kapasiteetista teholla mitattuna.

– Keski-Pohjanmaan Lestijärvelle rakenteilla oleva tuulivoimapuisto on Suomen suurin. Me toimitamme puiston infran. Viime vuosina KSBR on kasvanut yhä suurempien tuulivoimahankkeiden infran kokonaistoteuttajaksi, Skantz toteaa.

Lestijärven tuleva tuulipuisto käsittää 69 tuulivoimalaa. Puisto tuottaa vuosittain energiaa yli 1,3 TWh – määrän, joka vastaa noin kahta prosenttia koko vuoden 2020 sähköntuotannosta Suomessa.

– Tuulivoiman lisäksi toimimme myös useilla muilla toimialoilla, joita ovat teollisuus, parkit ja toimitilat sekä erikoisrakentaminen.

Yrityksen tärkeimpänä tavoitteena on Skantzin mukaan kestävä yhteistyö projektin suunnittelusta sen loppuun asti.

– Asiakassuhteemme ovat perinteisesti pitkiä ja perustuvat molemminpuoliseen luottamukseen. Kyllä se niin on, että hyvä työ myy itse itseään.

KSBR on vastuullinen rakentaja, joka on sitoutunut vähentämään ympäristökuormitusta omalta osaltaan. Yritys käyttää muun muassa tuulisähköä kaikissa toimistoissaan ja työmaillaan.

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

5

Kaupallisessa yhteistyössä:

Hanketoimija WestWind kehittää aurinko- ja tuulivoima-alueita KUVA: GETTY IMAGES

Korkea energiaomavaraisuus ja hajautetun tuotannon tuoma huoltovarmuus edellyttävät merkittäviä satsauksia uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen. Suomessa tuulisähkön tuotto on jo kannattavaa ilman tukijärjestelmiä, ja WestWind Oy:n operatiivinen johtaja Matti Uuttu uskoo saman tapahtuvan pian myös aurinkoenergialle.

– Tulevaisuudessa maassamme voidaan tuottaa sähköä käyttämällä ainoastaan uusiutuvia energialähteitä.

Tämä olisi toivottavaa paitsi ympäristön myös Suomen energiaomavaraisuuden kannalta.

Kunnan tehtävissä korostuu Uutun mukaan entistä enemmän alueen elinvoiman turvaaminen. Aurinko- ja tuulivoima ovat tulevaisuuden mahdollisuus, joiden taloudelliset vaikutukset ovat suuret.

WestWind Oy etsii tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita ympäri Suomea WestWind Oy on suomalainen tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämistä kehittävä yhtiö, jonka toiminta-ajatuksena on aurinko- ja tuulivoimatuotantoon soveltuvien maa-alueiden kartoittaminen, tuulivoimapuistojen kaavoittaminen, kehitystyön rahoitus ja voimalan rakentamiseen tarvittavien lupien hankkiminen.

– Aurinko- ja tuulivoima täydentävät toisiaan: talvella tuulee ja kesällä paistaa aurinko. Kallis sähkönsiirtoinfra on tällöin tasaisessa käytössä, Uuttu muistuttaa.

WestWindin tunnuslause on Turpeesta tuuleen ja aurinkoon.

– Meillä on käynnissä hankkeita, joista kaksi on tällä hetkellä julkisia, Kauniskangas Kyyjärvellä sekä Pirtti-Moskuva kolmen kunnan, Keuruun, Multian ja Petäjäveden, alueella.

Teksti Mikaela Katro

Kuntien kannattaa kiinnostua aurinko- ja tuulivoimasta, sillä aurinko ja tuuli ovat ehtymättömiä luonnonvaroja. Kunnat voivat hyötyä näistä uusista energian tuottomuodoista, sillä kuntatalouden tulopuoli saa kiinteistöverotuloista merkittävän lisän.

harvaan asutuilla alueilla, ja päätöksiä tehtäessä on rehellisesti arvioitava mikä maankäyttömuoto palvelee parhaiten alueen tulevaisuutta.

Aurinko- ja tuulivoima täydentävät toisiaan.

– Kuntien on mahdollista hyötyä näistä energiainvestoinneista. Tuulivoima tuo elinkaarensa aikana alueelle myös merkittävän määrän työpaikkoja ja maanvuokratuloja, Uuttu sanoo.

Kuntapäättäjiltä Uuttu perää vastuullisuutta tärkeiden päätösten edessä: mikä on kunnan tulevaisuuden kannalta parasta?

– Tuulivoimahankkeet sijaitsevat

Ota yhteyttä!

Pekka Purola toimitusjohtaja toimisto@west-wind.fi 0400 181812 Matti Uuttu operatiivinen johtaja matti.uuttu@west-wind.fi 0400 149650

Hiilivapaata energiaa auringosta. Omavoimala.

Miksi juuri nyt oikea aika investoida: 1. Aurinkosähköllä korvaat kallista ostosähköä ja siirtomaksuja.

2. Energiatuki yrityksille 15%.

3. Vastuullinen omavarainen energiantuotanto, C02 vapaata energiaa.

4. Aurinkovoimala on nopea rakentaa ja vaivaton ylläpitää.

5. Teknologia on vakiintunutta ja hyötysuhteet korkeita.

Olemme Suomalainen korkealuokkainen kumppani ja avaimet käteen toimittaja laadukkaille ja kustannustehokkaille aurinkosähköjärjestelmille. Haluamme olla luottokumppanisi aurinkosähköasioissa. Ota yhteyttä! omavoimala.fi

6

Lue lisää: businessopas.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE KUVA. SUOMEN KUNTALIITTO RY

Kunnista tulee sotetilojen merkittäviä vuokranantajia

Kuvassa Suomen Kuntaliitto ry:n Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi.

Uusista hyvinvointialueista tulee kuntien vuokralaisia 1.1.2023 alkaen.

Teksti Kati Halonen – Tilojen siirtyminen kuntien hallinnoinnin alta ei ole yksinkertainen asia. Osa hyvinvointialueille siirtyvistä tiloista on kuntien omistuksessa, osassa siirtyy vain olemassa oleva vuokrasopimus. Tiloihin voi liittyä monimutkaisia ja ketjutettuja sopimuksia, jotka on avattava tapauskohtaisesti. On myös sopimuksia, joissa palvelu- ja tilavuokrasopimukset kytkeytyvät toisiinsa, jolloin niiden hahmottaminen ei ole aina helppoa. On haaste selvittää erilaiset vuokraustilanteet, milloin kyse on siirtyvistä sopimuksista ja milloin tehdään uusi sopimus. Sisäiset palvelut ja toimintojen ketjuttamiset aiheuttavat eniten mietintää, kertoo Suomen Kuntaliitto ry:n Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi.

Kolme + yksi vuotta kestävän siirtymä-

kauden aikana vuokran laskentaperusteet uusissa vuokrasopimuksissa on määrätty asetuksella.

– Asetuksessa pääomavuokra ja ylläpitovuokra ovat määritelty erikseen ja asetus mahdollistaa muutamia erilaisia laskentatapoja. Olennainen kysymys on mitä tapahtuu siirtymäkauden jälkeen: miten markkinaehtoiset vuokrat määräytyvät? Sote-alalla tarvitaan myös erityistä kiinteistökantaa, jota kunnat ovat rakentaneet ja jollaisia ei ole paljoa markkinoilla. Mitä markkinaehtoisuus tällöin tarkoittaa? Niemi kysyy.

Tilojen lisäksi myös ihmiset siirtyvät

henkilöstön siirtyessä pois kunnan organisaatiosta. Toinen kysymys on, onko hyvinvointialueilla osaamista ja resursseja vuokrasopimusten tekoon, muistuttaa Niemi.

Erityisesti asumispalveluiden puolella hyvien toimintamallien siirtyminen on iso kysymys. Perusterveydenhuolto ja sairaalat ovat saaneet asumispalveluita enemmän huomioita, vaikka myös asumispalvelutarpeet lisääntyvät.

Kunnilla on sote-tilojen lisäksi muutakin kiinteistökantaa. Vuokratuottojen lisäksi kunnan tilojen tarjoaminen hyvinvointialueiden käyttöön tukee kunnan elinvoimaisuutta.

– Siitä, että käyttäjät pysyvät samana myös jatkossa, on etua. On varmistettava, että yhteydenpito säilyy hyvänä sotealan

Kaupallisessa yhteistyössä:

Yritystontit ovat osa kuntien vetovoimaa Elinvoimainen kunta tarvitsee toimeliaita yrityksiä. Uusia, innovatiivisia yrityksiä houkuttelevat puolestaan asiakasvirtojen lisäksi kunnat, jotka pystyvät tarjoamaan hyvät toimintaedellytykset ja tontteja liiketoimintaan.

Metsähallitus toimii valtion maiden hallinnoijana tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa.

Teksti Kati Halonen KUVA: PIHLA LIUKKONEN / MIKKELIN KAUPUNKI

– Inarissa valtio omistaa lähes kaiken maan taajamien ulkopuolella ja yritystonttien tarjonta on todella tärkeää erityisesti matkailun kehittämisen näkökulmasta, Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine kertoo.

– Metsähallituksen ja siten valtion maa on Inarin kaltaisessa kunnassa erittäin tärkeää yritystoiminnan kehittymisen näkökulmasta. Meillä valtion maat ovat muutenkin keskiössä. Luonto on matkailun keskeisin vetovoimatekijä ja esimerkiksi laadukas retkeilyinfra valtion mailla tärkeää, Laine muistuttaa.

Metsähallituksella on liiketoimintaan soveltuvia tontteja pohjoisen matkailukeskusten lisäksi myös kaupunkialueilla.

Paras ratkaisu syntyy yhteistyössä – Toimimme tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa ja käymme keskusteluita siitä, millaisia yrityksiä kunnassa tavoitellaan ja mikä on kaavoittamisen kokonaiskuva, Metsähallituksen kaavoitusinsinööri Tanja Hämäläinen kertoo.

– Metsähallitus on mahdollistaja ja kunnat meidän ykkösyhteistyökumppaneitamme, Hämäläinen jatkaa.

Yrityksillä on tonteille erilaisia toiveita: makro- ja mikrosijainti, logistiikka ja liikenneyhteydet, rakennusoikeus ja kasvunvara.

– Meillä on tarjolla sekä valmiiksi

kaavoitettuja tontteja että alueita, joita voidaan räätälöidä yrityksen tarpeiden mukaan, Metsähallituksen kehittämisen asiantuntija Timo Karhapää selvittää.

Metsähallituksella on myös urbaaneja alueita Metsähallituksella on liiketoimintaan soveltuvia tontteja pohjoisen matkailukeskusten lisäksi myös kaupunkialueilla.

Esimerkiksi Mikkelissä Metsähallituksella on toimitiloihin sopivaa tonttimaata Kalevankankaalla, muutaman kilometrin päästä kaupungin keskustasta.

– Yhteistyötä tehdään kaupungin virkakunnan, kehitysyhtiö MikseiMikkelin ja valtion maaomistajatahojen kanssa viikoittain. Keskustelut ovat Mikkelin elinvoimaa edistäviä ja on hieno nähdä, että maaomistajana valtio näkee paikalli-

sen kehityksen yhtä tärkeänä kuin mekin täällä kaupungintalolla, kertoo Mikkelin kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

Kun sinulla on halu löytää yrityksellesi toimiva tontti, ota yhteyttä kuntaan tai Metsähallitukseen laatumaa.fi.

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: businessopas.fi

7

Kaupallisessa yhteistyössä:

KUVA: RAPAL OY

SaaS-pohjainen vuokrauksenhallintaohjelmisto mahdollistaa toiminnallisuuksien käyttöönoton vaiheittain.

Toimiva vuokrauksenhallintajärjestelmä säästää työaikaa Kunnat hoitavat merkittävää kiinteistöomaisuutta.

Hallinnoimalla tiloja tehokkaasti ne voidaan muuttaa kuluerästä strategiseksi resurssiksi. jestelmän toimintakulut. Olen iloinen, että saimme nykyaikaisen järjestelmän helpottamaan kiireistä työarkea, MikkotervoAdler sanoo.

– Optimaze palvelee sisäistä laskutusta sekä kunnan eri toimialoja, siitä saa niin selkeät raportit tilinpäätökseen kuin tekniset arvot vakuutusyhtiöiden raportteihin.

Toivon, että päivityksien myötä esimerkiksi vuokrankorotuskirjeitä ja laskujen sarakkeita pystytään räätälöimään entistä asiakaskohtaisemmin, jatkaa Mikkotervo-Adler.

Kiinteistötietojen digitalisoinnin saa SaaS-palveluna Optimaze-vuokrauksenhallinta voidaan integroida Optimazen graafiseen tilahallintaan, jolloin useita vuokrauksenhallinnan rutiineja saadaan automatisoitua. Vuokrauksenhallintajärjestelmä voidaan yhdistää muihin Optimazen ohjelmistoperheen moduuleihin sekä rajapintojen kautta ulkoisiin järjestelmiin.

– SaaS-pohjainen vuokrauksenhallintaohjelmisto mahdollistaa toiminnallisuuksien käyttöönoton vaiheittain. Rajapinnat ovat kehittyneet ja tietojen siirtäminen eri

Hanna Mikkotervo-Adler toimitilakiinteistöjen isännöitsijä, Nurmijärven kunta KUVA: RAPAL OY

Tuottojen varmistaminen alkaa siitä, että tiedetään, millaisia tiloja kunnalla on käytössä, missä ne ovat ja millaisia tarpeita käyttäjillä on. Tyypillisimmät toiminnallisuudet, joita kiinteistöjohtamisessa ja sen ohjelmistoissa tarvitaan, ovat tilan-, vuokrauksen- ja projektinhallinta sekä huoltokirja.

– Kun kunnan kiinteistötietojärjestelmiä kilpailutetaan, on hyvä, että hinnan lisäksi myös laatuun kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota kilpailutusmateriaalissa.

Mitä parempi järjestelmä, sitä vähemmän ylimääräistä niin sanottua käsityötä tietojen käsittelyssä. Lisäksi järjestelmän konfigurointiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Mitä enemmän järjestelmät keskustelevat keskenään, sitä enemmän hyötyä voi saada, toteaa Nurmijärven kunnan toimitilakiinteistöjen isännöitsijä Hanna MikkotervoAdler.

– Optimaze-vuokrauksenhallintajärjestelmä on tuonut meille työajansäästöä sekä toiminnan tehokkuutta. Se on helpottanut sekä sisäisen että ulkoisen vuokrauksen määrittelyä. Saamme muun muassa vuokrauksenhallintajärjestelmään kirjanpitojär-

KUVA: OMA ARKISTO

Teksti Kati Halonen

Kai Wickstrand asiakkuuspäällikkö, Rapal Oy

järjestelmien välillä helpottuu. Yksi Optimazen merkittävimmistä eroista muihin järjestelmiin on graafinen tilanhallinta.

Ja kun järjestelmään lisätään tietoa ja hyödynnetään tietomalleja, lähestytään kunnan tilojen digitaalista kaksosta, kertoo Rapal Oy:n asiakkuuspäällikkö Kai Wickstrand.

– Painottaisin vielä yhteistyön tärkeyttä. Kilpailutus- ja hankintavaiheessa yhteistyö hankintayksikön ja tulevien käyttäjien kanssa on todella tärkeää.

Näin voidaan saada kustannustehokkain ratkaisu, joka palvelee järjestelmää eniten käyttävää tahoa. Olen myös tarvittaessa esitellyt meidän järjestelmämme rakennetta lähinaapurikunnille. Olen korostanut, että kun järjestelmään kerran investoidaan, kannattaa hyödyntää sen kaikkia ominaisuuksia, painottaa Mikkotervo-Adler.

– Lopuksi haluan vielä kiittää Rapalin koko tiimiä, ja erityisesti Mari Väärää erinomaisesta asiakaspalvelusta, Mikkotervo-Adler sanoo.

Optimaze tarjoaa kunnille edistyksellisen, tarpeiden mukaan joustavan vuokrauksenhallintaohjelmiston. Lue lisää datapalveluista rakennetun ympäristön kestävään käyttöön, kehittämiseen ja hallintaan rapal.com/fi/ vuokrauksenhallinta-kunnat.

Optimaze-vuokrauksenhallintajärjestelmä • säästää merkittävästi työaikaa • laskee sisäiset ja ulkoiset vuokrat helposti sekä läpinäkyvästi • on käytettävissä tietoturvallisesti ja laiteriippumattomasti selaimessa.

8

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Digitaalisuus on yhteistyötä ja johtamista Digitaalisuus vaatii tavoitteellista johtamista, muutoksen osatekijöiden ymmärtämistä sekä kokonaisuuden hahmottamista oman kunnan lähtökohdista.

Teksti Kati Halonen KUVA: OMA ARKISTO

Elisa Kettunen kuntien digitalisoinnin kehittämispäällikkö, Kuntaliitto

– Digitalisaation polku on erilainen muuttotappiokunnissa ja vahvasti kasvavissa kunnissa. Kaikki lähtee oman kunnan tarpeiden tuntemisesta ja ymmärtämisestä, oman kunnan strategiasta.

Tarvitaan paljon viranomaisten välistä yhteistyötä, jotta ihmistä ei pompoteta luukulta toiselle, vaan tieto kulkisi eheästi asiakkaan mukana viranomaisten välillä. Tarvitaan tietoturvallisia välineitä, kun käsitellään asiakkaiden luottamuksellisia tietoja, mutta myös lainsäädäntöä, joka mahdollistaa sen, että tietoja ei tarvitsisi syöttää järjestelmiin kuin vain kerran. Tiedon pitää virrata, huomauttaa Kuntaliiton kuntien digitalisoinnin kehittämispäällikkö Elisa Kettunen.

Työ muuttaa muotoa, mutta se ei häviä Digitalisointi voi joskus aiheuttaa pelkoa oman työn menettämisestä: muuttuvaa työtä pidetään hankalana ja monimutkaisena. Mutta muutos voi olla myös muutos parempaan. Kun rutiinityöt saadaan automatisoitua ihmisille jää aikaa tehdä työtä, jossa tarvitaan lämpimiä käsiä, huumorintajua ja ihmisten kohtaamista.

Digitalisaatiota pitää johtaa, sillä se on pitkälti ihmisjohtamista, muutoksen johtamista ja tiedolla johtamista. Tarvitaan kokeilukulttuuria, jossa uskalletaan kokeilla ja erehtyä. Lisäksi tarvitaan projektiosaamista ja ketteriä menetelmiä.

– Digitalisaatio on systeeminen muutos, jonka kulut ja hyödyt voivat

näkyä eri momenteilla tai jopa eri organisaatioissa. Haasteena on, miten saadaan näkymään viivan alla, kuinka samalla rahalla saadaan parempaa palvelua. Kehotan kokeilemaan ottamalla pienillä resursseilla pieniä askeleita – jo parissa kolmessa vuodessa saadaan paljon aikaan. Mutta teknologia on keino toteuttaa asioita, ei itseisarvo. Varsinainen sydän tulee ihmisistä ja yhdessä tekemisestä, Kettunen toteaa.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Tiedon virtaaminen lisää kuntien elinvoimaisuutta Teksti Kati Halonen

– Otetaan esimerkiksi kaavoitus. Asemakaavakuva ei ole pelkkä kartta tai yksittäinen kuva. Siinä on paljon tietosisältöä, jota voidaan hyödyntää eri tarkoituksiin, kun dynaamiseen karttaan haetaan tietoja rajapintapalveluiden kautta, kertoo Spatineo Oy:n perustaja Ilkka Rinne.

– Tieto on saatava virtaamaan sekä ihmisten että järjestelmien välillä. Hyvä palvelukokemus edellyttää, että tietoa pystytään siirtämään ihmisten päästä dataksi ilman että asian merkitys muuttuu.

Tarvitaan tiedon mallinnusta ja muotoilua; prosessin toiminnan parantaminen ja käyttötilanteiden kuvaaminen lähenevätkin palvelumuotoilua, Rinne jatkaa.

Kokonaisarkkitehtuuri mahdollistaa joustavan reagoinnin – Yksi Spatineon vahvuuksista on konkretisoida asiakkaille mitä tietoja tarvitaan ja miten kaiken kokoiset kunnat pystyvät hyödyntämään digitalisaatiota niin, ettei se tuo lisätyötä. Tärkeintä on aloittaa miettimällä, mitä pitää ottaa huomi-

KUVA: SPATINEO OY

Digitalisaatio on yksi kuntien elinvoimaisuuden kehittämisen työkaluista. Siirtyminen pilvipalveluihin ja datan automaattiseen julkaisuun vapauttaa palveluntarjoajat, eli tässä tapauksessa kunnat, tiedon ylläpidosta arvon tuottamiseen.

– Yksi Spatineon vahvuuksista on konkretisoida asiakkaille mitä tietoja tarvitaan ja miten kaiken kokoiset kunnat pystyvät hyödyntämään digitalisaatiota niin, ettei se tuo lisätyötä.

Spatineo Oy:n perustaja Ilkka Rinne.

oon, kun hankitaan uusia järjestelmiä ja millaisia palasia kannattaa ylläpitää, että kokonaisuus toimii. Silloin tieto virtaa sujuvasti sekä sisään että ulos, Rinne toteaa.

Spatineo Oy auttaa kuntia tuomalla konkreettisia parannusehdotuksia ja suunnitelmia siitä, miten toimintaa voidaan kehittää. Spatineolla on kattava kokemus pilvipalveluiden ja pilvipalvelualustojen hyödyntämisestä sekä tietojärjestelmätoteutuksista, tiedonmallinnusosaamista, ongelmanratkaisukykyä ja osaamista myös teknisemmästä laadunvarmistuksesta.

Esimerkkejä toteutetuista projekteista: spatineo.com/our-work/ Digitalisaation tehtävä on suoraviivaistaa toimintaa: • Koostetaan oleellinen tietosisältö tietomalleiksi ja nimetään asioiden väliset yhteydet ja rakenteet, jolloin saadaan tieto liikkumaan sujuvasti järjestelmien välillä.

• Automatisoidaan mekaanisia toimenpiteitä.

• Hyvä palvelukokemus edellyttää, että tieto pystytään siirtämään ihmisen päästä dataksi ilman, että merkitys muuttuu.

MAINOSLIITE

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

KUVA: GETTY IMAGES

Tulevaisuuden digitaalinen sairaala

9

Tulevaisuuden sairaala ulottuu myös sairaalan ulkopuolelle, kun kotisairaalat yleistyvät.

Kun puhutaan kunnista, on hyvä muistaa, että ennakoivan ja ennaltaehkäisevän toiminnan rooli on näillä. On siis tärkeää, että esimerkiksi liikuntaan, liikkumiseen ja ikääntyneillä toimintakyvyn ylläpitoon ja kuntoutuksen satsataan, jotta hyvinvointialueiden resurssit riittävät.

Ratkaisu löytyy ennakoinnista ja jokaisen omasta vastuusta. Ennakointia on tunnistaa taudit etukäteen ja hoitaa ne ennen pahoja oireita. Meillä on jo nyt keinoja tunnistaa riskejä, joita voidaan pienentää muun muassa elintapoja muuttamalla.

Sosiaali- ja terveydenhuolto myös tuottaa hillittömän määrän dataa, jonka avulla voidaan löytää entistä parempia keinoja tunnistaa ja seuloa niitä, joille toimenpiteet kohdistetaan. Datan avulla myös tiedolla johtaminen tulee mahdolliseksi, jolloin esimerkiksi resursseja voidaan kohdentaa sinne, missä niitä tarvitaan.

Yksilön näkökulmasta uuteen normaaliin kuuluu vastuu omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Omilla toimenpiteillä on

myös suurin vaikutus omaan terveyteen, joten panostaminen kannattaa. Valtaosalle vastuunotto onnistuukin, mutta ei kaikille.

Sairaaloissa ennakoivien hoitojen määrä lisääntyy. Jatkossa on kuitenkin myös tauteja, joita ei voi etukäteen tunnistaa.

Tutkimus tuo uusia ja parempia hoitoja useaan sairauteen sekä lähtökohtia uusien lääkkeiden ja teknologiaratkaisujen kehittämiseen.

Data hyödyttää myös sairaaloita, jotka keräävät sitä kaikilla niillä laitteilla, joilla potilasta seurataan. Tietoaltaat ovatkin uusien innovaatioiden raaka-ainetta.

Kun dataa on paljon, saadaan tekoälystä lisätehoa datan hyödyntämiseen.

Tulevaisuuden sairaala ulottuu myös sairaalan ulkopuolelle, kun kotisairaalat yleistyvät. Digitalisaatio mahdollistaa yhteydenpidon ja potilaan seurannan ja jopa hoidon.

Vastuullisuus on tärkeää jo nyt, tulevaisuudessa vielä tärkeämpää. Tämä tarkoittaa tietosuojasta, mutta myös tieto-, potilas- ja kyberturvallisuudesta huolehtimista. Varautuminen, ennakointi ja riskienhallinta korostuvat, kun tulevaisuuden sairaala digitalisoituu.

Artikkelin kirjoittaja Saara Hassinen toimii Teknologiateollisuuden Terveysteknologia ryn toimitusjohtajana.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Digitalisaatio tehostaa potilaan hoitoa Sairaaloidemme digitalisoituminen mahdollistaa olemassa olevien resurssien tehokkaamman käytön. Se lisää myös potilasturvallisuutta, lyhentää odotusaikoja ja parantaa työympäristöä.

Teksti Mediaplanet Käännös Tiina Sjelvgren KUVA: GETINGE FINLAND OY

Kliinisessä logistiikassa ja digitalisaatiossa on kyse sairaalahoidon tämänhetkisten sekä tulevien tarpeiden ja haasteiden ymmärtämisestä. Kyse ei ole välttämättä uusista ratkaisuista tai teknisestä laitteistosta vaan siitä, että samoin resurssein ja laittein pystytään hoitamaan enemmän ja tehokkaammin. Johan Mälsjö on lääketieteen teknologiayhtiö Getingen Digital Health Solutions -liiketoiminnan johtaja. Hän kertoo, miten digitalisaatio johtaa tehokkaampaan hoitokaareen.

– Paljolti on kyse koordinaatiosta ja viestinnästä sairaalan eri osastojen kesken: siitä, että luodaan prosessi, jonka ansiosta jokaisen yksittäisen potilaan sairaalassaoloaika on mahdollisimman sujuva, turvallinen ja tehokas. Että potilaan hoidon jokainen osa-alue kulkee mahdollisimman saumattomasti aina ilmoittautumisesta ensihoitoon, tehohoitoon, osastolla oloon, kuntoutukseen tai mihin tahansa tarvittavaan. Tämä tarkoittaa resurssien tehokkaampaa käyttöä ja parempaa työympäristöä sairaalassa.

Myös potilasturvallisuus paranee, kun henkilökunta on ajan tasalla ja heillä on käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot, Mälsjö sanoo.

Potilasturvallisuus paranee, kun henkilökunta on ajan tasalla ja heillä on käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot.

Enemmän hoitoa samoin resurssein Yleinen haaste on, että viestintä sairaalan eri osien välillä ei toimi optimaalisesti.

Olipa sitten kyseessä kuljetukset sairaalan sisällä tai röntgenin ja näytteiden tulokset, puutteellinen viestintä voi johtaa ongelmiin. Pidemmän päälle se voi johtaa leikkausten siirtämiseen tai peruuntumiseen. Se taas johtaa ​​ pidempiin odotusaikoihin ja potilaan sairaalassaoloajan pidentymiseen.

– Monilla sairaaloilla, joiden kanssa teemme yhteistyötä, on haasteita henkilöstöresurssien kanssa. Hoitovirran digitalisoinnin ansiosta kaikki hoidon osa-alueet toimivat ja ovat sujuvammin kytköksissä toisiinsa. Näemme, että hoitoaika on lyhentynyt, odotusaika päivystysvastaanotolla lyhentynyt ja hoitohenkilöstön työympäristö parantunut. Pidemmän päälle sillä on luonnollisesti vaikutusta myös sairaalan talouteen.

Näin samoin resurssein pystytään tarjoamaan enemmän ja parempaa hoitoa, Mälsjö toteaa.

Lue lisää: getinge.com/fi

10 Lue lisää: businessopas.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE KUVA: GETTY IMAGES

Miksi biokaasun käyttöönotto on niin hidasta?

Biokaasun tuotannossa saa energian ja ravinteet talteen, ja hyödynnettävissä olevia virtoja, kuten lantaa syntyy yhteiskunnassa huomattavia määriä.

Biojätteestä, jätevedenpuhdistamoiden lietteestä ja kaatopaikoilta saadaan vuosittain biokaasua yhteensä yhden terawattitunnin verran.

Kansallisena tavoitteena on nelinkertaistaa tuotanto vuoteen 2030 mennessä niin, että puolet raaka-aineesta olisi maatalouden sivuvirtoja.

Teksti Anna Kuronen lähitulevaisuudessa.

– Investoinnit edellyttävät määrätietoista kansallista tekemistä ja selkeää toimintaympäristöä. Harvoin biokaasulaitosta saa pystyyn alle vuodessa, siksi sujuva luvitus ja muut hallinnolliset menettelyt ovat tärkeitä, Virolainen-Hynnä jatkaa.

Biokaasu ja ravinnekierrätys nostavat huoltovarmuutta Biokaasun tuotannossa saa energian ja ravinteet talteen, ja hyödynnettävissä olevia virtoja, kuten jätevedenpuhdistamo- ja teollisuuslietteitä, biojätettä sekä lantaa syntyy yhteiskunnassa huomattavia määriä.

– Suurin potentiaali liittyy nimenomaan maatalouden sivuvirtoihin.

Porttimaksupohjainen business-logiikka

ei niiden kohdalla toimi, vaan tuotetusta energiasta ja kierrätysravinteista tulee saada kohtuullinen hinta, VirolainenHynnä muistuttaa.

Biokaasu on kilpailukykyinen vaihtoehto esimerkiksi raskaalle tie- ja laivaliikenteelle sekä korkeita lämpötiloja tarvitsevalle teollisuudelle, jota on vaikea sähköistää. Biokaasu auttaa myös sivuvirtojen optimoinnissa ja joissain kunnissa biokaasua voi hyödyntää kaukolämmön tuotannossa.

– Biokaasuprosessissa kiertoon palautuu arvokasta fosforia, typpeä ja kaliumia, joilla voisi merkittäviltä osin korvata fossiilisilla tuotetut, ulkomaiset mineraalilannoitteet. Ravinnekierto olisi hyväksi niin huoltovarmuudelle kuin ympäristöllekin, Virolainen-Hynnä kiteyttää.

KUVA: ILONA SAVOLA

Maatalouden biomassat eli lannat ja ylijäämänurmet ovat jo olemassa, mutta niiden potentiaali on lähes täysin valjastamatta biokaasun tuotantoon.

– Jäte- ja lannoitesäädökset, maatalouden rahoituskehys, jakeluvelvoite ja biokaasun verotus ovat kaikki olleet muutoksen kohteena vuodesta 2019. Näin isot avoimet kokonaisuudet ja se, että biokaasu on viiden eri ministeriön työlistalla, eivät aktivoi investoijia, sanoo Suomen Biokaasu ja Biokierto Ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä.

Fossiilisen liikenteen tiekartassa on kymmeniä toimenpiteitä, jotka luovat toteutuessaan kysyntää, tarjontaa ja panostuksia jakeluinfrastruktuuriin. Myös EU:n komission valmistelema REPowerEU-toimintasuunnitelma vaikuttaa biokaasun ja -metaanin tuotantomäärään

Anna VirolainenHynnä toiminnanjohtaja, Suomen Biokaasu ja Biokierto Ry

Kaupallisessa yhteistyössä:

Biokaasusta uutta liiketoimintaa maaseudulle Biokaasutuotannon myötä maaseudulla voidaan vähentää tuontienergian tarvetta sekä käyttää sivuvirtoja entistä paremmin hyödyksi.

KUVA: BIOKAMA

Maatiloilla on potentiaalia nykyistä selvästi laajempaan biokaasun tuotantoon ja hyödyntämiseen.

Teksti Mikaela Katro Biokaasun positiiviset vaikutukset öljyä korvaavana polttoaineena eivät liity ainoastaan liikennekäyttöön tai energiantuotantoon – biokaasun tuotanto ja sen hyödyntäminen ovat BioKaMa-hankkeen projektipäällikön Ritva Imppolan mukaan myös kiertotaloutta parhaimmillaan.

Avainasemassa biokaasun tuotannon kasvun kiihdyttäjinä ovat suomalaiset maatilat.

– Huomionarvoista kuitenkin on, että maatiloilla on potentiaalia nykyistä selvästi laajempaan biokaasun tuotantoon ja hyödyntämiseen, Imppola muistuttaa.

Uusia mahdollisuuksia maaseudun yrityksille tuo etenkin biometaanin lisääntyvä käyttö liikenteessä.

– BioKaMa-hanke edistää biokaasun tuotantoa, jalostusmahdollisuuksia ja käyttöä Pohjois-Pohjanmaalla. Tavoitteena on aikaansaada yhteistyötä tilojen

ja yritysten välillä biokaasutuotannon aikaansaamiseksi ja biokaasun hyödyntämiseksi.

BioKaMa-hanke – Biokaasua ja biometaania maatiloilta Suomen maaseudun biokaasutuotannosta saamien hyötyjen saavuttamiseen tarvitaan eri toimijoiden kiinteää yhteistyötä.

– Olemme tehneet selvitystä ja käyneet

keskusteluja maatilojen kanssa. Biokaasun tuotannon aloittaminen herättää laajaa kiinnostusta, Simo Mäenpää BioKaMa-hankkeen yhteistyökumppani Centriasta-ammattikorkeakoulusta sanoo.

Tähtäimessä on, että biokaasua kyetään toimittamaan niille alueille, joilla siitä on erityistä kysyntää. Tällä tavoin teknistaloudellista hyötyä voidaan kasvattaa selvästi nykyisestä. Mäenpään mukaan jo olemassa olevilla ratkaisuilla raja tulee kuitenkin aina vastaan, kun volyymia ei ole riittävästi.

– Siksi meidän tulee löytää uusia toimivia ratkaisuja, joiden avulla tuottajat voivat tuottaa kaasua kannattavasti myös pienessä mittakaavassa tai tekemällä yhteistyötä ja kasvattamalla volyymiä riittävälle tasolle.

BioKaMa -hanketta toteuttavat yhdessä Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Koulutuskuntayhtymä OSAO ja Centria-ammattikorkeakoulu Oy. 21.6.2022 Kasvua kiertotaloudesta – Biokaasun käyttö teollisuudessa ja liikenteessä Venue, Business Corner, Oulun ammattikorkeakoulu, Yliopistokatu 9, 90570 Oulu

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: businessopas.fi 11

Kaupallisessa yhteistyössä:

Biokaasu on puhdasta ja paikallista polttoainetta KUVA: WEGA GROUP OY

Suomen tavoitteena on puolittaa maantieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa liikenne nollapäästöiseksi vuonna 2040.

Teksti Kati Halonen – Sähköautojen määrä kasvaa vauhdilla, mutta kaasu on hyvä vaihtoehto erityisesti raskaassa liikenteessä. Polttoainetta voidaan valmistaa ja jaella alueellisesti, jolloin jalostuksen taloudellinen hyöty jää paikalliseen yhteisöön. Tämä lisää myös omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, toteaa Wega Group Oy:n johtaja Toni Hemminki.

Kasvava kaasun tankkaus- ja jakeluverkosto mahdollistaa siirtymisen puhtaampiin energiaratkaisuihin. Ensi syksynä Kiteellä voidaan tankata BioKymppi Oy:n Pohjois-Karjalan seudun jätteistä valmistamaa edullista biokaasua. Aluksi kaasutankkausasema tarjoaa paineistet-

Synteettisellä kaasulla on tärkeä rooli pyrittäessä kohden hiilineutraalia Suomea.

tua biokaasua (CBG) ja myöhemmässä vaiheessa myös nesteytettyä biokaasua.

Synteettinen kaasu tehdään vihreästä vedystä Suomessa käytetään kaasua vuosittain 25 terawattituntia. Vaikka biokaasun tuotanto nousisi yhdestä terawattitunnista neljään, se ei yksin riitä korvaamaan maakaasua.

– Synteettisellä kaasulla on tärkeä rooli pyrittäessä kohden hiilineutraalia Suomea. Kun metaania valmistetaan käyttämällä uusiutuvalla sähköllä valmistettua vihreää vetyä ja savukaasuista talteenotettua hiilidioksidia, voidaan tuontimaakaasu korvata itse valmistetulla synteettisellä kaasulla, Hemminki kertoo.

Riikinnevan alueella Keski-Savossa on merkittävää potentiaalia biokaasun tuotannolle. Kestävän energiankäytön projekteihin erikoistunut Wega Group Oy ja Riikinvoima Oy tutkivat Riikinnevalle sijoittuvan, biokaasulaitokselle toimitettavan sekajätteen, maatalouden sivuvirtojen ja peltobiomassojen jatkokäsittelyä sekä prosessia biojakeen mädätykseksi edelleen biokaasuksi. Hiilidioksidin talteenotolla vähennetään samalla jätteenpolton yhteydessä syntyviä päästöjä.

Lue lisää tulevaisuuden polttoaineista sekä asiantuntevista energiapalveluista wega.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kiertotalousmurros luo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia KUVA: BUSINESS OULU

Kiertotalouden siirtymä tarkoittaa murrosta kaikilla toimialoilla, ja se on paljon muutakin kuin kierrätystä.

Teksti Kati Halonen Kiertotalouden nettohyödyn Euroopan taloudelle on arvioitu olevan jopa 1 800 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Sitra on arvioinut, että Suomessa kiertotalous tarjoaa tuona aikana 2–3 miljardin kasvupotentiaalin pelkästään muutamalla rajatulla sektorilla.

– Yrityksille kiertotaloussiirtymä avaa uusia mahdollisuuksia, mutta tuo myös riskejä, elleivät ne lähde tarkastelemaan liiketoimintaansa kiertotalouden näkökulmasta, Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen projektipäällikkö Katri Luoma-aho painottaa.

LIKE Kiertotalousklusteri edistää älykkäiden ratkaisuiden syntyä Kiertotaloudessa yritykset siirtyvät yhä enemmän lineaarisista arvoketjuista osaksi arvoverkkoja. Alusta- ja jakamispalvelut sekä muut kiertotalouden liiketoimintamallit muuttavat arvonluonnin logiikkaa. Business Oulun LIKE – liiketoi-

Lue lisää kiertotalousklusterista businessoulu.com/like

Business Oulun LIKE – liiketoimintaa kiertotaloudesta -hanke yhdistää eri sektoreita ja toimijoita.

mintaa kiertotaloudesta -hanke yhdistää eri sektoreita ja toimijoita.

Hankkeessa on luotu kiertotalousklusteri, joka toimii yritysten avoimena ekosysteeminä edistäen yhteistyötä ja luoden tiiviin rajapinnan tutkimuslaitoksiin. Oulun seudun erityispiirre on vahva ICT-sektori, joka tarjoaa mahdollisuuden löytää digitaalisen ratkaisun tarjoajia osaksi kiertotalousratkaisuja.

– Digitalisaation tärkeä rooli kiertotalouden edistämisessä on tunnistettu myös kansallisessa kiertotalousohjelmassa, kertoo Luoma-aho.

Kiertotalousklusteri on jo muutamassa kuukaudessa muodostanut oivan väylän hakea uusia kumppaneita, joiden kanssa voi tarjota kokonaisratkaisuja jopa globaaleille markkinoille.

– Kutsumme yritykset mukaan kiihdyttämään liiketoimintaansa Oulun seudun lisäksi myös valtakunnallisesti, Luoma-aho kehottaa.

LIKE – kiertotalousklusteri • On alusta, joka edesauttaa yhteistyötä ja kumppanuutta.

• Nopeuttaa uuden innovointia.

• Helpottaa rahoituksen äärelle pääsemistä.

12 Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Kaupallisessa yhteistyössä:

KUVA: TIETO FINLAND OY

BST-Arkkitehtien ja Hartelan ehdotus voitti Tampereen kaupungin järjestämän Hervannan pohjoisakselin kortteleiden ideakilpailun. Kilpailuehdotuksen pohjalta tehty asemakaava on nyt lainvoimainen. Kuvassa Hartelan ennakkomarkkinointikuva ensimmäisestä korttelista. Hervannan Novellin rakennus- ja pääsuunnittelusta vastaa arkkitehti Ida Väänänen BST-Arkkitehdeistä.

Hyvä aluesuunnittelu luo viihtyisää kaupunkia Kaupunkien keskustojen sekä aluekeskusten tiivistyminen on voimistuva trendi.

Teksti Kati Halonen

Kaupunki kasvaa myös ylöspäin Useassa kaupungissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana kerätty tietoa ja tehty

selvityksiä mihin korkeita rakennuksia voidaan rakentaa ja mihin niitä ei saa tehdä.

Rakennuksen korkeus ei saa olla itseisarvo. On huolehdittava, että myös lähiympäristö paranee, palveluita tulee lisää, ihmisvirrat ovat hallinnassa ja että julkinen liikenne ja pysäköinti toimivat. Kun kerrosalaa tulee kerralla paljon lisää, se muuttaa alueen dynamiikkaa. Korkeisiin rakennuksiin on usein sijoitettava useita eri toimintoja, ylempiin kerroksiin asuntoja ja alempiin kerroksiin liike- ja toimitiloja. Nämä asiat huomioitiin myös Tampereen korkeimmassa asuinrakennuksessa Luminaryssa, jonka pää- ja arkkitehtisuunnittelusta BST-Arkkitehdit vastasivat.

Hervanta tiivistyy pohjoiseen BST-Arkkitehtien ja Hartelan ehdotus voitti Tampereen kaupungin järjestämän Hervannan pohjoisakselin kortteleiden ideakilpailun. Kilpailuehdotuksen pohjalta tehty asemakaavan 1-osa sai lainvoiman alkusyksystä. Tehty suunnitelma luo hyvät lähtökohdat joustavalle, monipuoliselle asuinalueelle sekä pohjan kestävälle kaupunkikehitykselle.

KUVA: BST-ARKKITEHDIT OY

Kaupungistuminen näkyy myös aluesuunnittelussa. Uusia alueita ja täydennysrakentamista tehdään vanhojen aluekeskusten viereen ja pääväylien varrelle, paikkoihin, joissa infra on jo valmiina, kuten vanhoilla teollisuus- ja toimitila-alueilla.

– Tietenkään ei ole suositeltavaa, että kaikista teollisuusalueista rakennetaan asuinkortteleita. Tarvitaan myös työpaikkoja, painottaa BST-Arkkitehdit Oy:n osakas, arkkitehti SAFA Petri Tavilampi.

On myös huomioitava, että rakentaminen keskeisten liikenneväylien varrelle voi tuoda haasteita asuntojen, piha-alueiden ja puistojen suojaamiselle melulta.

– Kun lähdetään tekemään aluesuunnittelua, on tärkeää etsiä olemassa oleva paikan henki tai luoda alueelle uusi identiteetti.

Kaupungilla on kehityksestä kokonaisnäkemys, mutta on hyvä, että kaupunkilaiset, maanomistajat ja muut alueella toimivat otetaan mukaan kehitystyöhön, Tavilampi jatkaa.

Petri Tavilampi arkkitehti SAFA, BST-Arkkitehdit Oy

Kaupunkisuunnittelun keinoin voidaan vaikuttaa siihen, että asukkaat kokevat lähiympäristön viihtyisäksi ja omakseen.

Suunnitelma vahvistaa Hervannan kaupunginosan olemassa olevia voimavaroja ja luo kestävää, toiminnallisesti sekoittunutta ja dynaamista kaupunkirakennetta. Korttelit sisältävät monipuolisesti erilaisia asumismuotoja ja palveluita.

Suunnitelma luo uuden vehreän ja toiminnallisen jatkeen Hervannan kaupunginosan keskustalle. Insinöörinkadun urbaania ratikkabulevardia reunustavat katutasossa asuinkortteleiden yhteis- ja liiketilat. Elävät kaupunkiaukiot johdattelevat kortteleihin, joiden sisäiset reitit tarjoavat rauhallisen ja vehreän kevyen liikenteen kulkuyhteyden alueen läpi.

– Korttelipihat, maantasossa tapahtuvat toiminnot ja saavutettavuus ovat tärkeässä osassa kaupunkisuunnittelussa. Pihojen erilaiset toiminnot ja yhteistilat tuovat elävyyttä ja yhteisöllisyyttä kortteleihin. Pysäköinti viedään maan ja rakennusten alle. On tärkeää, että osa piha-alueesta on maanvaraista. Pihoille voi istuttaa isoja puita ja hulevesien käsittely on helpompaa. Kaupunkisuunnittelun keinoin voidaan vaikuttaa siihen, että asukkaat kokevat lähiympäristön viihtyisäksi ja omakseen, Petri Tavilampi summaa.

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi 13

Tartu n! e e t u u tilais

Hallin rakentajille

Myydään uudelleenkäytettäviä rakennusosia Runkotarvikkeet Harja- ja pulpettikattotuolit Teräslevy/RHS-ristikot Pystypilarit Fe-palkistoja Siltanostureita 0,5tn – 40tn Nosturiratoja

Tekniikka IV-laitteistoja Sähkökeskuksia

Purettava kauppakeskusrakennus tarjolla uusiokäyttöön edullisesti

Halleja ja katoksia useita eri kokoja 100 - 2000 m2 Onko Pikkulaiva sinulle sopiva rakennus?

OTA YHTEYTTÄ PURKUPIHAAN!

Hyväkuntoinen rakennus sopii moneen käyttöön

14 Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Voiko jätehuolto olla täysin hiilineutraalia?

Ehdottomasti. Jatkuvan kehitystyön tuloksena tarjoamme nyt asiakkaillemme entistä monipuolisemmat, kattavat ja läpinäkyvät CO2-raportointipalvelut. Yhteinen päämäärämme on täysin hiilineutraali jätehuolto. Tämä on luonnollinen jatkumo viime vuonna markkinoille tuomaamme jätehuollon hiilijalanjäljen raportointiin.

myynti@urbaser.fi

Ympäristöhuollon asiantuntija Urbaser on mukana VTT:n johtamassa hankkeessa, jossa luodaan hiilineutraalin palvelun ja tuotteiden tiedepohjaista viitekehystä. Työn lopputuloksena muodostuu hiilineutraalin jätehuollon tieteellinen määritelmä - kuinka pitkälle jätteiden kierrätystä voidaan optimoida, miten jätehuollon päästöjä pystytään kompensoimaan ja millainen malli tälle kokonaisuudelle luodaan.

Haasta meidät kehittämään jätehuoltoasi! Tutustu CO2-raportointiimme osoitteessa www.urbaser.fi

MAINOSLIITE

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi 15

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Janika Kiuru, KNA Koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija

Fysitoterapeutti suosittelee Tempuria!

Like no other Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen

TEMPUR®-tyyny ohjaa pääsi ja niskasi oikeaan asentoon

lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi / varaa-aika. Saat parhaan palvelun

Yksilöllisesti sopivalla tyynyllä parannat nukkumisergonomiaasi ja unesi laatua. TEMPUR-tyyny muotoutuu pääsi ja niskasi muotojen mukaan. Näin tyyny tukee kaularankaa optimaalisesti, ja hartiaseutusi rentoutuu ja palautuu päivän rasituksista. Aamulla heräät levänneenä, ilman niska- ja hartiakipuja.

koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntijalta.

Hoida selkääs

i

TEMPUR®-tyynyn hyödyt ovat enemmän kuin rahan arvoiset TEMPUR tyynyjen anatomisesti oikea muoto ja painetta vähentävät ominaisuudet lievittävät tehokkaasti niska-hartiaseudun kipuja ja niskan jännitystä. Tyynyt vähentävät jopa noista syistä johtuvaa migreeniä. TEMPUR-tyynyt muotoutuvat yksilöllisesti sopiviksi ja tuovat niskalle tuen sekä mukavuuden. Oikeanlainen tyyny lieventää kuorsausta ja uniongelmia sekä mahdollistaa oikeanlaisen nukkumisergonomian, joka lievittää jopa alaselän kipuja.

Kaikille ajanvaraajille lahja, valitse yksi mieluisimmista lahjavaihtoehdoista. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Sopivan TEMPUR®-tyynyn valinta Sinulle sopivimman tyynyn valintaan vaikuttavat nukkuma-asentosi, hartioidesi leveys ja kaulasi pituus, patjasi upottavuus sekä sinun mieltymyksesi joko vahvaan tukeen tai pehmeään tuntemukseen. Varaa aika myymälään tai piipahda käymään kun sinulle sopii, niin asiantuntija kartoittaa sinulle yksilöllisesti sopivan tyynyn. Voit myös kokeille helppoa tyynynvalintakonettamme, ja tilata tyynyn mukavasti kotisohvalta osoitteessa fi.tempur.com/ tyynynvalinta.

TYYNYTARJOUS TEMPUR-tyynyn ostajalle KAUPAN PÄÄLLE Hoida Selkääsi –opas TEMPUR Original -tyyny alk. 109 € (norm. 129 €)

TEMPUR-aamutakki (arvo 69 €)

Hoida selkääsi TEMPUR-tarjouksilla!

TEMPUR-tossut (arvo jopa 109 €)

–10%

–20% SÄNKYTARJOUS TEMPUR-sänkykokonaisuuden ostajalle patjat erikoishinnoin! esim. TEMPUR Flexible Base 160x200, 21 cm Supreme-patjoilla alk. 3570 € (norm. 4240 €).

PATJATARJOUS Myös TEMPUR-irtopatjan ostajalle tarjoushinta! Patjat ilman vuoderunkoa alkaen 80x200x21cm 1507,50 € (norm. 1675 €)

TEMPUR Comfort -matkatyynyn (arvo 109€)

Tempur Brand Store ESPOO Iso Omena • ESPOO Sello • HELSINKI Eerikinkatu 6 • HELSINKI Helsinki Outlet • HELSINKI Kaari • HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa • JOENSUU Kauppakatu 23a • JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 • KUOPIO Matkus • LEMPÄÄLÄ Ideapark PORI Puuvilla • RAISIO Mylly • TAMPERE Koskikeskus • TURKU Eerikinkatu 9 • VANTAA Jumbo VANTAA Tikkuri • tempurbrandstore.fi • tempur.fi

Lahjoitamme 10% TEMPURin omien myymälöiden myyntivoitosta Ukrainan pakolaisten hyväksi!

Lue lisää tempurbrandstore.fi

12 Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

FimusKraft Biotuotetehdas FimusKraftin ja Finnoflag Oy:n yhdessä kehittämä bio-tuotetehdas prosessoimaan Tampereen Hiedanrannan Nollakuituesiintymän kuitujätteet järvenpohjasta biokemikaaleiksi, energiajakeiksi ja lannoittavaksi maanparannusaineeksi.

Biokaasu

Toimisto ja saniteetti

Ylävirta

CHP El. ja lämpö Alavirtaan

Onko biojäte sinulle kulu vai tulo?

FimusKraftin Biogas Plant (FKBP) -järjestelmä muuttaa biojätteestä aiheutuvat kustannukset tuloiksi ja pienentää niiden hiilijalanjälkeä.

Bioenergian lisäksi järjestelmä tuottaa korkealaatuisia biolannoitteita ja arvokkaita raaka-aineita lääke-, elintarvike- ja juomateollisuudelle sekä kemianteollisuudelle. FimusKraftin vallankumouksellinen teknologia tekee biokaasusta nopeampaa, paljon enemmän ja pienemmillä investointikustannuksilla kuin olemassa olevat biofermentaattorit.

Sloganilla ”sähköistä biojäte” FimusKraft haluaa tuoda esille, että biojätettä tulee tarkastella mahdollisuutena, ei ongelmana. FKBP muuttaa jätteesi energiaksi (W2E) ja muihin hyödyllisiin sivutuotteisiin ja säästää sekä ympäristöä että kustannuksia! FKBP perustuu kestävään kiertotalouteen!

FimusKraft Biogas Plant muuttaa biojätteen kustannustehokkaasti biokaasuksi, sähköksi ja lämmöksi.

Lue lisää fimuskraft.com