Sote-alan tulevaisuus 3/2024

Sote-alan

tulevaisuus

Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja

Arja Laitinen:

“Henkilöstön aika ei kulu asiakkaan rinnalla, vaikka näin pitäisi olla.”

Lue lisää: kansanterveys.fi

Ikääntyvä väestö ja pitkät hoitojonot lisäävät painetta terveydenhuoltojärjestelmässä. sivu 2

Lääkärien työtehoa on mahdollista nostaa jopa 20 %. sivu 4

Luxury Shuttle by Exclusive Logistics

PÄÄKIRJOITUS

Hoitotyön tulevaisuus

– pääosassa erikoistumiskoulutus ja asiantuntijuuden tunnustaminen

Soteala tarvitsee pito- ja vetovoimatekijöitä sekä hoitotyön tunnustamista laissa.

Sairaanhoitajien työelämässä pitkään vallalla ollut voimakas murros on seurausta muun muassa organisaatiomuutoksista ja taloustilanteen tiukentumisesta. Kululeikkaukset ovat tavallisia ja johtavat helposti työmäärän lisääntymiseen. Samalla potilaiden määrä pysyy ennallaan.

– Terveysasemien alasajot saattavat henkilökunnalle tarkoittaa myös työpaikan siirtymistä kauas nykyisestä, Suomen Sairaanhoitajien toiminnanjohtaja Anne Pauna sanoo. Ikääntyvä väestö ja pitkät hoitojonot

ovat Paunan mukaan lisänneet painetta terveydenhuoltojärjestelmässä.

– Samaan aikaan sairaanhoitajien työvoimapula on akuutti, mikä pakottaa osastoja yhdistymään ja hoitajia toimimaan uusilla erikoisaloilla.

Paunan mukaan Suomessa tarvitaan kipeästi erikoistuneita sairaanhoitajia. Tavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin konkreettisia toimia.

– Selvityksen mukaan erikoissairaanhoitajia tulisi vuoteen 2028 mennessä olla 40 prosenttia hyvinvointialueilla työskentelevistä sairaanhoitajista. Tämä tarkoittaa 8000 erikoissairaanhoitajaa.

Vaikka Sosiaali- ja terveysministeriö antoi suosituksen erikoistumiskoulutuksen palauttamisesta jo vuonna 2021, ovat käytännön toimet olleet vähäisiä.

– Kansallisella tasolla tarvitaan toimivaltainen hoitotyön neuvos, jolla on riittävän vahva asema ohjata hoitotyön kokonaisuutta Suomessa, Pauna toteaa.

Hoitotyö terminä tunnustettava laissa Pandemian jäljiltä kertynyt hoitovelka lisää entisestään hoitohenkilökunnan kuormitusta. Alalle tarvitaan pito- ja vetovoimatekijöitä – erikoistumiskoulutuksen ja selkeän ammatillisen polun

Jaetaan Kauppalehden liitteenä 27.3.2024 Projektipäällikkö: Antti Korhonen (050 557 0811, antti.korhonen@mediaplanet.com) Maajohtaja: Suvi Jeskanen Liiketoiminnan kehitysjohtaja: Atte Korhonen Toimitus ja layout: Oona Elo ja Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Hyvinvointiala HALI ry

Kaupallisessa yhteistyössä:

Paunan mukaan Suomessa tarvitaan kipeästi erikoistuneita sairaanhoitajia.

tarjoavaa uramallia. – Nämä paitsi lisäävät alan houkuttelevuutta myös tarjoavat mahdollisuuksia uralla etenemiseen ja ammatilliseen kasvuun, Pauna kuvailee. Pauna korostaa alan kehittymisen ja muutosten edellyttävän, että hoitotyö terminä tunnustetaan myös laissa. – Se olisi merkittävä askel kohti sotealan kehitystä ja sairaanhoitajien ammattiosaamisen arvostusta. Sairaanhoitajat ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joiden panos sotealalla on korvaamaton.

facebook.com/kansanterveys

Kierrätäthän tämän lehden

Miten parempi ergonomia lisää tuottavuutta ja hyvinvointia sote-töissä?

TULE- eli tuki- ja liikuntaelinvaivoja voidaan helposti eliminoida SOTE-ammateissa.

Valitettavasti jätämme käyttämättä helppoja ja tehokkaita keinoja työtehon lisäämisessä ja TULE-vaivojen ehkäisyssä. Juurisyyt johtuvat tiedon ja tietoisuuden puutteesta. Rahasta asia ei ole kiinni, koska huonovointisuus, väsyminen, huono tuottavuus ja sairaslomat ovat kalleimpia. Paremmalla työnantajan ergonomiasuunnittelulla saataisiin tuloksia nopeasti.

Ergonomian paras mittari on kudosten nestevirtauksien taso työssä. Niitä heikentävät huonot asennot ja niistä johtuvat kireät lihakset. Heikennystä aiheuttavat myös kehoon kohdistuvien kalusteiden puristepaineet. Näin kudokset ja keho väsyvät, kun happea ja ravinteita tuovat ja kuona-aineita vievät virtaukset heikkenevät.

Missä sote-työssä on hyvää ja huonoa ergonomiaa?

Näitä kohteita riittää. Erittäin vähän toimistotyötä tehdään koko keho hyvässä ryhdissä. Potilaiden nostamiset ja siirrot on usein miettimättä ja apulaitteita puuttuu. Sängyn vieressä istuminen on toimimatonta ja epämukavaa. Työvaatteet ovat kuumat tai puristavat, esim. hihoista tai vyötäröltä. Kumartelua ja kyyköttämistä on liikaa. Väljä haalari työvaatteena eliminoisi vyöpuristusta. Kyynärpäätuki, tavaroiden laskupaikkoja

Veli-Jussi Jalkanen, Salli Systems ja tärkeä hyvä ryhti puuttuu. Usein monitorit ovat vanhoja, kuva suttuinen ja liian kaukana. On epäjärjestyksestä johtuvaa ahtautta.

Työnantajan yksityiskohtaisella omalla työterveysohjelmalla saadaan henkilöstölle parempi ilmapiiri, vähemmän sairaslomia, parempi työteho ja pienemmät kustannukset.

Ergonomia saadaan kuntoon monissa töissä satulatuolilla ja sopivien lisävarusteiden käytöllä.

Lue lisää työergonomiaratkaisuista salli.com

Vastustuskykyä lisää reilusti nykyistä runsaskuituisempi ja suojaravinnetiheämpi työpaikkaruoka. Työnantajan kannattaa tarjota henkilökunnalleen lisäravinteita (erityisesti D-vitamiinia!) sekä tukea liikuntaan ja vinkkejä nukkumiseen. Istumaergonomia on kustannustehokkain toteutettava. Toimistoissa mahakololliset, kyynärtuelliset, pikasäätöiset pöydät ja keskiraolliset, keinuvat ja laadukkaat satulatuolit käytännössä poistavat istumaperäiset vaivat. Ergonomia saadaan kuntoon monissa muissakin töissä satulatuolilla ja sopivien lisävarusteiden käytöllä. Liiallista ja nivelhaitallista seisomista kannattaa muuttaa satulatuoli-istumiseksi. Kiinteiden työtasojen tulisi olla 90 cm korkeita, jolloin satulatuolit sopisivat pöytien alle, kun niitä ei tarvita. Kustannustehokkaita keinoja on, kun on kun on osaamista ja haluja. Henkilöstön tulisi tehdä aloitteita ja vaatia ja johtajien suunnitella ja johtaa hyvää työterveyttä.

Teksti Anni Korhonen

Teksti

Kaupallisessa yhteistyössä:

Työelämän vaativuus on muuttunut

hurjasti viime vuosina, ja nykyään yli puolet poissaoloista ovat mielenterveyteen liittyviä.

Mielenhuolto menestyksen ratkaisijana – ”Tulosta on vaikea tehdä jaksamisen äärirajoilla”

Työntekijöidensä hyvinvointiin ennakoivasti panostavat yritykset ovat tulevaisuuden menestyjiä, uskoo työkyvyn ylläpitoon liittyviä palveluita tarjoavan Happi Healthin liiketoimintajohtaja Sami Kaarnamaa .

Happi Health haluaa tuoda ennakoivan työkyvyn ylläpidon osaksi yritysten normaalia arkea. – Yritysten toimintaympäristön digitalisoituminen ja jatkuva muutosvauhti ovat vain kiihtyneet viime vuosina. Se johtaa siihen, että tulevaisuudessa menestyvien yritysten henkilöstön muutoskyvykkyyden merkitys korostuu. Mutta miten voit viedä muutosta onnistuneesti läpi, jos ihmisillä ei ole enää voimavaroja jäljellä, pohtii Kaarnamaa.

–Happi Health vastaa kasvavaan markkinakysyntään siitä, kuinka varmistetaan, että yrityksen arvokkain voimavara, eli työntekijät ja heidän työkykynsä pysyvät hyvänä, kertoo Kaarnamaa. Happi Health tarjoaa yritysten avuksi työntekijöilleen mielenhuoltoon täysin anonyymin, sovelluksen avulla toimivan palvelun, jonka käytön voi aloittaa vaikka kotisohvalta.

– Kyseessä ei ole kevyt keskusteluapu

tai mielen sparri eikä myöskään chat, vaan apua tarjoavat videotapaamisen kautta Valviran hyväksymät psykoterapia-ammattilaiset, joilla on käytössään työelämän haasteisiin konseptoidut mielenhuollon kokonaisuudet eli Helpit, Kaarnamaa tarkentaa.

Helppejä on tarjolla työelämän eri tilanteisiin. Käyttäjä voi saada apua esimerkiksi palautumiseen, ajanhallintaan, haastavan tilanteen purkuun tai oman työidentiteetin vahvistamiseen. Konsepti taipuu moneen, mutta on yksilölähtöinen. Terapeutti räätälöi polun asiakaskohtaisesti. Happi Healthin ammattilaiset auttavat alkuun sopivan Helpin ja terapeutin valinnassa.

Painopiste työkyvyn ylläpidossa Palvelu keskittyy ennakointiin ja työkyvyn ylläpitoon. Palvelusta on apua siinä vaiheessa, kun työntekijällä on vielä voimavaroja tehdä itse muutoksia. Kaarnamaan mukaan suuri ongelma

Käyttäjä voi saada apua esimerkiksi palautumiseen, ajanhallintaan, haastavan tilanteen purkuun tai oman työidentiteetin vahvistamiseen.

työelämässä tällä hetkellä on se, ettei organisaatioissa tunnisteta esimerkiksi jaksamisen haasteita riittävän ajoissa. Ihmisiä ei saada ajoissa avun piiriin, vaan he päätyvät työterveyden kautta sairauslomalle.

”Tärkeää on saada ihminen ajoissa ennaltaehkäisevän avun piiriin, sillä siitä hyötyy koko työyhteisö.” – Organisaatioiden työkuluttuuri vaikuttaa vahvasti siihen, miten mielen haasteet tunnistetaan ja miten niihin reagoidaan. Jaksaminen ei ole vain yksilöiden vastuulla. Panostammekin palvelumme käyttöönotossa siihen, että työyhteisöt, HR ja varsinkin esihenkilöt oppisivat tunnistamaan avun tarpeen ajoissa., kertoo Kaarnamaa.

Suuret kustannussäästöt poissaolojen vähentymisen myötä Ennakoivaan mielenhuoltoon panostaminen on tärkeää myös kustannussyistä. Työelämän vaativuus on muuttunut hurjasti viime vuosina, ja nykyään yli puolet poissaoloista ovat mielenterveyteen liittyviä. Poissaolojen kustannukset voivat helposti nousta yrityksissä kymmeniin, tai jopa satoihin tuhansiin euroihin, sillä mielenterveyteen liittyvät poissaolot ovat usein pitkiä ja myös välilliset kustannukset voivat nousta suuriksi, varsinkin asiantuntijaorganisaatiossa. – Yritysten on yksinkertaisesti pakko havahtua tähän. Olen täysin varma, että tulevaisuudessa todennäköisimmin tulevat menestymään ne organisaatiot, jotka pitävät huolta ihmisistä. Tavoitteemme on saada tämä johtoryhmien agendalle ja näkyväksi, toteaa Kaarnamaa.

– Yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy yksi autettu henkilö kerrallaan. Kun hänen voimavaransa riittävät ja työkyky säilyy, näkyy se puolestaan suoraan yrityksen tuottavuudessa. Tulosta on vaikea tehdä jaksamisen äärirajoilla.

Mielenterveyden kriisiä ratkomassa Kaarnamaa näkee ennaltaehkäisevässä mielenhuollossa myös selkeän liitynnän isompaan kuvaan.

– Strategisella tasolla tällä palvelulla on iso merkitys, sillä mielenterveydellinen kriisi on laaja. On hyvä huomioida, että Happi Healthin kaltaiset toimijat ratkovat omalta osaltaan isoa yhteiskunnallista haastetta. Nykyisessä terveydenhuollossa kaikkia ei voida auttaa riittävän nopeasti ja ajat esimerkiksi psykoterapeutille ovat kiven alla. Siksi aina saavutettavissa oleva ammattiapu on yksi tärkeimmistä palveluista, jonka työnantaja voi henkilöstölleen tarjota. – Tärkeää on saada ihminen ajoissa ennaltaehkäisevän avun piiriin, sillä siitä hyötyy koko työyhteisö, kiteyttää Kaarnamaa.

Millaisia konkreettisia hyötyjä organisaationne voisi saavuttaa investoimalla ennakoivaan mielenhuoltoon?

Ota yhteyttä ja lasketaan yhdessä! happihealth.com/meista

Sami Kaarnamaa liiketoimintajohtaja Happi Health

Teksti Happi Health

Lääkärien työtehoa on mahdollista nostaa 20 % eli yhden työpäivän verran

Kiireen ohella lääkärit ja hoitajat kertovat työskentelyilmapiirin muuttuneen. Tunnelma on aiempaa pessimistisempi.

Teksti Anna Kuronen

– Perusterveydenhuollon laiminlyönnin ja 20 vuoden ”juustohöyläilyn” todellista hintaa maksetaan nyt, Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita sanoo.

Suomessa on yhteensä noin 200 000 lääkäriä ja hoitajaa. Jos heidän nykyisestä työtehostaan vapautuu 20 prosenttia perusterveydenhuollon tehtäviin, vaikutus on merkittävä.

Tämä saavutetaan jos avustavaa henkilökuntaa palkataan kaikkiin niihin tehtäviin, joihin ei tarvitse sote-alan koulutusta.

– Avustava henkilökunta maksaa, mutta niin maksaa uusien lääkäreiden koulutuskin. Jos VM sitoutuu rahallisesti koulutuksen todelliseen hintaan, lääkäreitä saadaan lisää. Nykyisessä koulujen resurssikuopassa se ei onnis-

tu, Koivuviita sanoo.

Soten veto- ja pitovoimat syntyvät hyvistä työoloista

– Kun avustavien tehtävien rekryaalto on saatu tehtyä, paine lääkäreiltä ja hoitajilta vähenee. Hyvät työolot vetoavat ihmisiin alasta riippumatta, Koivuviita muistuttaa. Esimerkiksi rekrytoinneista vastaavat lääkärit hyötyisivät myös tukitiimin rekrytointi- ja markkinointiosaamisesta sekä rekrytointiprosessin kehittämisestä.

– Lääkäreiden rekrytoinnissa on tärkeää, että heitä kontaktoidaan henkilökohtaisesti ja aktiivisesti. Kun uusi lääkäri sitten aloittaa, hyvä työkulttuuri saa innostumaan alasta, Koivuviita sanoo.

Lääkäreiden rekrytoinnissa on tärkeää, että heitä kontaktoidaan henkilökohtaisesti ja aktiivisesti, Niina Koivuviita muistuttaa.

Mikä lääkäreitä motivoi?

– Potilaan paras ja työssä kehittyminen, riittävä kollegatuki, järkevä työtaakka sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan, Koivuviita listaa.

Siun sotessa puolestaan on huomattu, että lääkäreitä kiinnostaa mahdollisuus kehittää omaa työtä ja tehdä tutkimusta.

– Siellä saa käyttää 20 prosenttia työajastaan näihin, mikä tuo mielenkiintoa potilastyön rinnalle ja toisaalta rikastaa koko yksikön osaamista.

Todellinen win-win, samoin kuin se, jos lääkäri kehittää itseään hankkimalla esimerkiksi johtamiskoulutusta, Koivuviita sanoo.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Toiminnan laadun parantaminen vähentää turhaa työtä niin hoitajilla kuin lääkäreilläkin, kun voidaan varmistaa, että tarvittavat tarvikkeet ovat aina saatavilla hoitotilanteissa.

Logistiikan laatu ja läpinäkyvyys vapauttavat resursseja potilastyöhön

Monella hyvinvointialueella terveydenhuollon ammattilaisten arvokasta aikaa menee tehtäviin, jotka eivät suoraan liity potilaiden hoitoon, kuten logistiikan hallintaan ja materiaalihankintoihin.

– Olisi tärkeää saada osaava henkilökunta tekemään oikeita työtehtäviä. Tarvitaan rohkeampaa yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Digitalisaatio tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia terveydenhuollon logistiikan tehostamiseen. Se mahdollistaa läpinäkyvyyden lisäämisen, prosessien automatisoinnin ja reaaliaikaisen seurannan, sanoo HUB logistics -konsernin toimitusjohtaja Joni Sundelin

Monet alueet pitävät vielä kiinni vanhentuneista toimintamalleistaan eivätkä hae tehokkaampia ratkaisuja ulkopuolelta. Tämä voi johtaa osaoptimointiin, jolloin kokonaiskuva hämärtyy ja resurssit eivät kohdistu optimaalisesti. Ulkoistamalla logistiikkapalvelut ja keskittymällä

selkeisiin palvelutasosopimuksiin (SLA) voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia niin tehokkuudessa kuin laadussakin. – Hyvinvointialueiden kannattaisi hyödyntää enemmän logistiikka-alan ydinosaamista prosessiensa tehostamisessa. Näin voidaan lähtötilanteesta riippuen saavuttaa keskimäärin 10–20 prosentin kustannussäästöjä. Lisäksi toiminnan laadun parantaminen vähentää turhaa työtä niin hoitajilla kuin lääkäreilläkin, kun voidaan varmistaa, että tarvittavat tarvikkeet ovat aina saatavilla hoitotilanteissa. Samalla saataisiin hankinnan ja logistiikan osaamista niin seinien kuin kuntarajojenkin sisälle, jatkaa HUB logisticsin sisälogistiikan liiketoimintajohtaja Mikko Heinilä

Joni Sundelin toimitusjohtaja, HUB logistics

Mikko Heinilä sisälogistiikan toimintajohtaja, HUB logistics

Sairaalaolosuhteissa materiaalien nopea toimitus – jopa muutamassa tunnissa – on kriittistä. Tässä korostuvat keräilytarkkuuden ja nopean vasteajan merkitys.

Logistiikan kilpailutuksessa tavoitteiden ja roolien määrittely on olennaista. On ratkaistava, haetaanko pieniä transaktiosäästöjä vai kokonaistaloudellisesti parasta ratkaisua.

– Julkisen puolen tulisi harkita kilpailutuksia, jotka mahdollistaisivat aidosti kumppanuuden ja toiminnan kehittämisen. Normaalissa asiakassuhteessa tehdään vuosittaisia ja kolmen vuoden kehittämissuunnitelmia, Sundelin huomauttaa.

Hoida potilasta, älä varastoa Sairaalaolosuhteissa materiaalien nopea toimitus – jopa muutamassa tunnissa – on kriittistä. Tässä korostuvat keräilytarkkuuden ja nopean vasteajan merkitys. HUB logistics hoitologistikot toimivat tiiviissä yhteistyössä lääkäreiden ja hoitajien kanssa ja varmistavat sairaalan operatiivisen toiminnan ytimessä olevien tarvikkeiden saumattoman saatavuuden ja hallinnan. He pitävät huolen esimerkiksi siitä, että vanhentuneet tuotteet korvataan ajoissa uusilla. – Yhteistyössä kanssamme prosessit suunnitellaan huolellisesti etukäteen, jolloin voidaan varmistaa sujuva toiminta ja vaatimusten täyttäminen. Tuomme lisäksi terveydenhuoltoalalle logistiikan parhaita käytäntöjä ja tietämystä muilta aloilta, Heinilä toteaa. HUB logistics tarjoaa kattavat logistiikkapalvelut, joihin kuuluvat varastointi, automatisoidut varastoratkaisut, sisälogistiikka, puupakkauspalvelut sekä toimitusketjun konsultointi, mikä mahdollistaa sujuvan logistisen prosessin ohjauksesta ja kehityksestä aina toteutukseen asti.

HUB logisticsin vahvuuksia ovat:

• Terveydenhuoltoalan toimialaosaaminen.

• Hyväksi havaittujen käytäntöjen soveltaminen myös terveydenhuoltoalalla.

• Räätälöidyt palvelut materiaalien ja tiedon hallintaan.

Panostamalla terveydenhuollon logistiikkaan varmistetaan materiaalien saatavuus, tarkkuus varastosaldoissa ja vältetään tarpeettomat pikatilaukset sekä vapautetaan hoitohenkilöstöltä aikaa potilaan hoitamiseen.

Lue lisää: hub.fi/terveydenhuollonlogistiikka/

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Niin liikunta, ruokailu kuin stressi voivat muuttaa glukoosiarvoja hetkessä, joten osa tarvitsee päivän aikana myös korjaavia annoksia.

Data parantaa sekä hoidon suunnittelua että potilaan elämänlaatua.

Teknologia tuo turvaa diabeetikon elämään

Diabeetikko tekee päivittäin lukuisia, arkeensa vaikuttavia hoitopäätöksiä. Älykästä teknologiaa hyödyntävä monipistoshoitojärjestelmä vähentää olennaisesti hoidon kuormittavuutta.

Tyypin 1 diabetes, eli insuliininpuutosdiabetes, vaatii sitä sairastavalta jatkuvaa glukoosiarvojen tarkkailua. Tyypin 1 diabeetikon haima ei tuota insuliinia, joten hänen tulee pistää tarvittava insuliinimäärä useita kertoja päivässä.

– Voidaan ajatella, että diabeetikko toimii ikään kuin itse yhtenä kehonsa elimenä, diabeteshoitaja Heidi-Maria Rinne havainnollistaa sairauden kokonaisvaltaisuutta sekä vaikutusta elämään.

Perinteisessä monipistoshoidossa diabeetikko pistää pitkävaikutteista perusinsuliinia kerran tai kahdesti vuorokaudessa ja pikainsuliinia jokai-

sen aterian yhteydessä. Niin liikunta, ruokailu kuin stressi voivat muuttaa glukoosiarvoja hetkessä, joten osa tarvitsee päivän aikana myös korjaavia annoksia.

Viime vuosina nopeasti kehittynyt teknologia on kuitenkin viemässä hoitoa uuteen suuntaan: sen ansiosta entistä useampi diabeetikko voi elää huomattavasti huolettomampaa elämää.

Älykäs järjestelmä ohjeistaa potilasta henkilökohtaisesti

Tyypin 1 diabeteksen hoidossa on hyödynnetty pitkään insuliinipumppuja.

Viime vuosien aikana markkinoille on tullut älypumppuja, jotka annostelevat

insuliinia automaattisesti sensorin glukoosiarvojen perusteella. Tämä diabeteksen hoitoa mullistanut teknologiaratkaisu on helpottunut monen diabeetikon elämää.

Loppusyksystä 2023 myös monipistoshoitoiset tyypin 1 diabeetikot saivat käyttöönsä uutta teknologiaa uudistetun, älykkään monipistoshoitojärjestelmän tultua markkinoille. Nyt järjestelmässä on uusi Simplera™-sensori sekä muita uusia ominaisuuksia.

Ihoon kiinnitettävästä Simplera ™-sensorista, InPen™-insuliinikynästä ja InPen™ sovelluksesta koostuva älykäs monipistoshoitojärjestelmä seuraa insuliinija glukoosiarvoja reaaliajassa sekä antaa henkilökohtaisia annostus-

ohjeita. – InPen™-sovelluksen hoitoasetuksiin asetetaan lääkärin laatimat, potilaan yksilölliset vuorokausiasetukset, joissa huomioidaan muun muassa hiilihydraattisuhde, insuliiniherkkyys sekä verensokeritavoite. Simplera™-sensori mittaa jatkuvasti kudosnesteestä glukoositasoa ja siirtää tiedot InPen™-sovellukseen. Annoslaskuri suosittelee insuliinimääriä hoitoasetusten ja ajankohtaisen glukoositiedon perusteella. Järjestelmän avulla omahoidon aktiivinen seuranta on aiempaa helpompaa, kun tiedot ovat automaattisesti saatavilla, Rinne kuvailee. Teknologia tuo diabeetikon arkeen paitsi sujuvuutta, myös uudenlaista ennakoitavuutta ja turvaa. Älykkään monipistoshoitojärjestelmän kohdalla tämä tarkoittaa muun muassa sovelluksen lähettämiä, yksilölliseen dataan perustuvia hälytyksiä. – InPen™-sovellus muistuttaa potilasta sekä perusinsuliinin että ateriainsuliinin pistämisestä ja hälyttää, jos glukoosiarvo nousee tai laskee yllättävästi. Lisäksi sovellus ilmoittaa, jos se epäilee annoksen jääneen välistä. Järjestelmän hyötyihin kuuluvat myös raportit, jotka helpottavat olennaisesti hoidon suunnittelua. – Laajat raportit lisäävät hoitohenkilökunnan ymmärrystä potilaan voinnista ja hänen yksilöllisistä tarpeistaan. Data parantaa hoidon suunnittelua, mikä vaikuttaa suoraan potilaan elämänlaatuun.

Tiivis yhteistyö vahvistaa hoidon sujuvuutta Työssään diabeteshoitajana Rinne on jo nähnyt, kuinka potilaan hoitotasapaino on parantunut älykkään monipistoshoitojärjestelmän ansiosta. Samalla hän tiedostaa, että osa diabeetikoista suhtautuu teknologian hyödyntämiseen varauksella.

– Teknologia on kehittynyt kovalla vauhdilla, joten on täysin ymmärrettävää, että se saattaa pelottaa. Osaa jännittää erityisesti ajatus itsessä koko ajan kiinni olevasta pumpusta. Älykäs monipistoshoitojärjestelmä on tällöin loistava vaihtoehto.

Uuden hoitomuodon aloituksessa on aina kyse suuresta päätöksestä. Siksi teknologian käyttöönottoa edeltää potilaan toiveiden ja erilaisten hoitovaihtoehtojen huolellinen kartoittaminen lääkärin ja hoitajan kanssa. Päätöksen hoidon aloittamisesta tekee lääkäri.

– Aloituksessa on aina mukana hoitaja, lääkäri ja tarvittaessa edustaja, jotka opastavat potilasta teknologian käytössä. Hoidon alkuvaiheeseen sovitaan tiiviit kontrollit, ja apua on saatavilla jatkuvasti myös aloituksen jälkeen. Potilas ei jää koskaan yksin. Tarvittaessa potilas voi olla yhteydessä Medtronicin tuotetukeen teknisissä kysymyksissä, Rinne summaa.

Lue lisää: medtronic.fi

Teksti Saana Lehtinen

Unohda arvailu insuliinin annostelussa*

Älykäs monipistoshoitojärjestelmä Simplera™-sensorilla –uusi ratkaisu insuliinihoitoisille diabeetikoille

• Annoslaskuri ohjaa laskemaan oikeat insuliiniannokset

• Ilmoittaa unohtuneista annoksista ja ehdottaa korjausannoksia tarvittaessa

• Raportit näkyvät käyttäjän mobiililaitteessa ja hoitopaikan

CareLink™-järjestelmässä.

Lue lisää: www.medtronic-diabetes.fi/SmartMDI

* Annossuositukset laskettu terveydenhuollon ammattilaisen aloitusasetusten ja käyttäjien arvioiman hiilihydraattimäärän mukaan. Tämän materiaalin sisältämiä tietoja ei tule pitää lääketieteellisinä neuvoina, eivätkä ne korvaa keskustelua lääkärin kanssa. Keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käyttöaiheista, vasta-aiheista, varoituksista, varotoimista, mahdollisista haittatapahtumista ja muista asioista.

FI-CGM-2400008 © 2024 Medtronic. Kaikki oikeudet pidätetään. Medtronic. Medtronic, Medtronic-logo ja Further, Together ovat Medtronicin tavaramerkkejä. Kolmansien osapuolten tuotemerkit ovat omistajiensa tavaramerkkejä. Kaikki muut tuotemerkit ovat Medtronic-yhtiön tavaramerkkejä.

Työvuorosuunnittelussa yövuorot kertautuvat puolikkaina päivinä eli yö ”vie” enemmän hoitajia.

Laki hoivahenkilöstön lisäämisestä johtaa katastrofiin – eikä sen pitäisi olla kenellekään

yllätys

Lakimuutoksessa oli kaunis ajatus: 6,5 hoitajaa hoitaa 10 asiakasta ympärivuorokautisen hoivayksiköissä, mutta nyt huolenpitoa saa aiempaa harvempi. Miten tässä näin kävi?

Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on nyt noin 50 000 ikääntynyttä ja THL:n tutkimuksen mukaan muistisairaiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti vuoteen 2040 mennessä. – 24/7-hoivayksikön asiakas saa vuorokaudessa 117 minuuttia hoitajien työaikaa itsellensä. Siis vajaan viisi minuuttia tunnissa! Henkilöstön aika ei kulu asiakkaan rinnalla, vaikka näin pitäisi olla, sanoo Arja Laitinen Hyvinvointialan (HALI) vt. toimitusjohtaja. Hyvinvointialueet suunnittelevat rajuja säästöjä ympärivuorokautiseen

palveluasumiseen, jota nimenomaan muistisairaat tarvitsevat.

– Kaiken kukkuraksi lainsäädäntö ei mahdollista hoitotyötä avustavan teknologian hyödyntämistä osana mitoitusta. Toivottavasti tähän saadaan pian muutos.

Laki tunnistaa vain henkilöt eli teknologiaa ei saa laskea resurssiksi. Ei, vaikka se helpottaisi hoitotyötä siirtämällä töitä oikeaan paikkaan ja aikaan.

Lupaviranomainen katsoo vain numeroita, ei hoivan laatua Aina ja kaikkialla mitoituksen ei tarvit-

Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat päivittäin, kuukausittain ja puolivuosittain, mutta muutoksia henkilöstörakenteeseen ei saa tehdä ilman uutta rekisteröintiä.

sisi olla 0,65, mutta lupaviranomainen allokoi työntekijöitä vain numeroiden mukaan. Lupakäsittelyssä hoivan laatua tai tarvevaihtelua ei huomioida ainakaan alaspäin.

– Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat päivittäin, kuukausittain ja puolivuosittain, mutta muutoksia henkilöstörakenteeseen ei saa tehdä ilman uutta rekisteröintiä. Lakia säätäessä ei osattu ajatella, että jäykkä henkilöstövaatimus koskee myös yöaikaista henkilömäärää. Työvuorosuunnittelussa yövuorot kertautuvat puolikkaina päivinä eli yö ”vie” enemmän hoitajia.

– Lain tarkoitus oli lisätä hoivaa, mutta nyt hoitajat sijoittuvat öihin, jolloin työ on kalleinta ja asiakkaat nukkuvat. Teknologia hoivapalveluissa: uhka vai mahdollisuus?

Tanskassa tehtiin ikäihmisten hoivayksiköissä kuntakokeilu, jossa yksiköt saivat itse valita, mitä byrokratiaa karsivat. – Kaikki päätyivät poistamaan väliportaan raportointia, joka ei tulosten mukaan palautunut hoivan tuottajille. Hallinnollinen työ, joka ei johtanut mihinkään, väheni ja asiakkaat saivat parempaa hoivaa. Tällaisiin kokeiluihin ei Suomen valvontaviranomaisilta heltiä lupia; vastaus on, etteivät he ole pilottiorganisaatioita.

Teknologia edellyttää prosessien, työn uudelleen muotoilua, koska jos uusi teknologia vain pudotetaan hoivayksikköön, siitä tulee henkilökunnalle taakka.

Nykyinen, vahva sääntely ei tunnusta teknologian hyötyä eikä sitä saada näkyviin ilman kokeiluja. Eikä hoivahenkilöstö, jolla on paras käsitys omasta työstään, saa kokeilla ideoitaan käytännössä.

– Teknologia edellyttää prosessien, työn uudelleen muotoilua, koska jos uusi teknologia vain pudotetaan hoivayksikköön, siitä tulee henkilökunnalle taakka. Eihän se voi toimia, jos uutta pitää soveltaa vanhaan tapaan tehdä työtä.

Oikein käytettynä teknologia vapauttaa aikaa työhön, johon hoitajat ovat kouluttautuneet. Vai luuliko joku, että he nauttivat rakenteisesta kirjaamisesta, joka palvelee enemmän työsuoritteiden seurantaa kuin asiakkaan kohtaamista?

Arja Laitinen toimitusjohtaja Hyvinvointiala HALI ry

Teksti Anna Kuronen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Työvuorojen suunnittelussa yövuorot kertautuvat puolikkaina päivinä eli yö ”vie” enemmän hoitajia.

(alla) Kuvassa Seniortekin toimitusjohtaja Pasi Nurmela.

Hyväksyykö yhteiskunta teknologian resurssina vai riittääkö porokello?

STM:n linjaus on, että hoitotyötä avustavaa teknologiaa pitää hyödyntää, mutta THL ja tietosuojavaltuutettu puhuvat sen käyttöä vastaan. Kentällä on jo viitteitä siitä, että hyvinvointialueet aikovat purkaa 20 vuotta käytössä olleita turvajärjestelmiä.

Jos hoivatyötä avustavaa teknologiaa haluta, yritysten ei kannata siihen panostaa.

– Voimme kiillottaa messinkisiä porokelloja ja heittää kaikki 18 kansainvälistä patenttia roskiin. Miksi kehittää mitään, jos porokello riittää? toimitusjohtaja Pasi Nurmela kysyy.

Oikein käytettynä teknologia mahdollistaa paremman tiedolla johtamisen eli työ ja sen tekijät siirtyvät asiakkaiden tarvitsemiin paikkoihin oikea-aikaisesti.

– Kun teknologiaa ei hyödynnetä, hoivaprosesseja ei voi kehittää eli teknologisesti hoiva-ala elää historiaa.

Työvoimapulan keskellä luulisi, että kaikki hoitajien työtä tehostava ja ke -

ventävä teknologia otettaisiin salamana käyttöön.

– Vähemmällä pitää saada enemmän aikaan, koska eduskunnan toiveista huolimatta en usko, että tänne on vyöryksi asti tulossa koulutettuja hoitajia ulkomailta. Teknologiaa meillä on jo ja se on hyvä apulainen: se luo turvaa sekä asiakkaille että hoitajille ja mahdollistaa asiakaskohtaisen hoivatyön täsmällisesti. Samalla hoitajille työn mielekkyys lisääntyy.

Teknologia pidentää kotona asumista keskimäärin 6 kuukaudella

STM:n kärkihankkeessa selvisi, että teknologian avulla kotona asuminen pitenee

Kun teknologiaa ei hyödynnetä, hoivaprosesseja ei voi kehittää.

kuusi kuukautta. Järjestelmä on maksanut itsensä takaisin, kun asiakas asuu kotonaan yhden kuukauden vuoden aikana.

– Teknologia heittää pallon päättäjille, joilla pitää olla rohkeutta sallia työprosessien kehittäminen ja datan käyttö. Muuten teknologian lupaamat hyödyt ja säästöt jää saamatta.

Esimerkiksi yli 70-vuotiaiden hoivapolkua voisi suunnitella jo ennen diagnoosia ja siinä kannattaisi huomioida se, että kotona on myös muita riskitekijöitä kuin asiakkaan oma henkinen ja fyysinen kunto.

– Suomessa ei ole ennakoivaa kotihoitoa vaan aina pitää olla diagnoosi, jotta saa apua. Mutta eikö ikäihmisiä voisi auttaa jo ennakkoon, tukea heitä teknologialla, jotta kotona asuminen onnistuisi mahdollisimman pitkään? Tehtäisiin kodeista heille turvallisempia.

Seniortekin turvateknologialla on saatu kiinni lukuisia kaatumisia ympäri Suomen, niin yksityiskodeista kuin palvelutaloistakin.

– On aivan eri asia olla kaatuneena 30 minuuttia kuin kuusi tuntia, ja hoitoprosessikin on todennäköisesti lyhyempi, jos apu tulee nopeasti.

Jos tieto kaatumisesta tulee hoitajille heti eikä vasta seuraavalla käynnillä, työn resursointi helpottuu.

– Hoitajalla ei mene kaikki aikataulut uusiksi sen takia, että yksi asiakas tarvitseekin enemmän apua kuin johto on laskenut. Mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ilman kroonista kiirettä edistää työhyvinvointia.

Reaaliaikainen data asiakkaiden tarpeista on hyödyllistä työnjohdollekin. – Kun palvelupyynnöt tulevatkin kentältä eivätkä tilastoista, esihenkilöt vapautuvat tekemään omaa työtään. Oikein käytettynä teknologia on voitto kaikille sidosryhmille potilaiden omaisista sairaaloiden johtajiin ja tuo säästöjä koko hoivapolun pituudelta, Nurmela summaa.

Haluatko suojata asiakkaittesi tai läheistesi hyvinvointia turvateknologialla?

Teemme asennukset aina asiakasta ja hänen kotiaan kunnioittaen.

Soita Pasille 044 5400 451 tai tutustu palveluumme: seniortek.fi/turvallisuudentunne-on-kaikki-kaikessa

Tutustu myös Seniortekin Youtube-kanavaan, josta löydät vinkkejä ja ohjeita turvajärjestelmän käytöstä! @seniortek2192

Teksti Anna Kuronen

TÄYDELLINEN MAITOHAPPOBAKTEERI

Enemmän terveyttä, vähemmän turhaa

Puhdas+ Maitohappobakteerivalmisteet eivät sisällä turhia lisäaineita, kuten magnesiumstearaattia, titaanidioksidia, sidosaineita, keinotekoisia makeutusaineita, väriaineita tai gluteenia. Valmistettu Suomessa.

APTEEKEISTA, TERVEYSKAUPOISTA, VERKKOKAUPOISTA SEKÄ TERVEYSTUOTEOSASTOILTA

4 tutkittua bakteerikantaa 1 kapselissa +SINKKI

3 ERI VAHVUUTTA

1 PÄIVÄSSÄ KOTIMAINEN LAKTOOSITON MAIDOTON

Maitohappobakteeria valittaessa on tärkeä varmistaa sekä bakteerien että bakteerikantojen määrä. Puhdas+ maitohappobakteerit sisältävät tehokkaan yhdistelmän 4 tutkittua bakteerikantaa, joilla on takana satoja kliinisiä tutkimuksia. Yksi Puhdas+ kapseli sisältää miljardeja Lactobacillus rhamnosus-, Bifidobakterium lactis-, Lactobacillus reuteri- ja Lactobacillus casei -bakteereja.

PUHDAS+ MAITOHAPPOBAKTEERIT

Koko perheelle päivittäiseen käyttöön. Maidoton, laktoositon ja gluteeniton. Saatavilla 3 eri vahvuutta kapselissa sekä Kids tippa lapsille.

Tänä vuonna juon joka päivä... Aito Vichy. Suoraan luonnosta, aidoilla mineraaleilla. Aito Vichy. Suoraan luonnosta, aidoilla mineraaleilla.

Sisältö vahva, hinta kevyt –mineraalisisällöltään Suomen vahvin vichy.

on erinomainen ruoka- ja janojuoma, joka sopii niin arkeen kuin juhlaan. Korkea mineraalipitoisuus (1250 mg/l) palauttaa tehokkaasti elimistön mineraalitasapainon ja edesauttaa ruuansulatusta.

www.varskaoriginaalsuomi.fi

Kuule keskustelut paremmin hälyssä.

Kuulokojeiden uusi teknologia pystyy tunnistamaan useamman eri keskustelijan jopa hälyssä.

Keskustelut ovat olennainen osa arkeamme, kun kommunikoimme muiden ihmisten kanssa Keskustelut ovat dynaamisia, vaihtelevia, eloisia ja ne kehittyvät koko ajan

Signia Integrated Xperiencekuulokojeiden uuden reaaliaikaisen keskustelun parannus -teknologian avulla kuulokojeet pystyvät ensimmäistä kertaa seuraamaan ja vahvistamaan useampaa keskustelijaa

Kuulokojeet mukautuvat nopeasti vaihtuvaan äänimaailmaan keräämällä 192 000 datapistettä ja päivittämällä äänimaailmaan 1000 kertaa sekunnissa

Tämän ansiosta kuulokojeet pystyvät tunnistamaan eri keskustelijat, heidän sijainnin, etäisyyden ja keskustelun äänitason, dynamiikan sekä hälyn tason ja erottelemaan ne toisistaan tarjoten parhaan mahdollisen kuuluvuuden keskusteluille jopa hälyssä

Käytä huoletta ja yhdistä vaivatta Uudet kuulokojeet ovat Android- ja iPhone-yhteensopivia Kuulokojeissa on Bluetooth-yhteys, mikä mahdollistaa puhelut sekä musiikin ja äänikirjojen kuuntelun suoraan kuulokojeista

Ladattavuus on tätä päivää Sen myötä kuulokojeet ovat langattomasti ladattavat ja ne kestävät täydellä

latauksella huoletta aamusta iltaan

Kuuletko sinä kunnolla?

Puheesta katoavat ensimmäisenä konsonantit, kun kuulo alkaa heikentyä 50 vuoden korvilla

Kuuleminen ja keskustelun seuraaminen ei ole helppoa, kun moni puhuu samanaikaisesti tai kun on liikaa taustahälyä

Usein kuulontutkimukseen hakeutumista lykätään liian pitkään Jos yllä kuvattu tilanne on tuttu, tällöin on hyvä hakeutua kuulontarkistukseen, joka on helppo ja nopea tapa varmistaa kuulemisen taso