Syöpäsairaudet 2/2022

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

MAINOSLIITE

Lue lisää: kansanterveys.fi

SYÖPÄSAIRAUDET Maailman syöpäpäivää vietetään 4.2.

LUE MYÖS NÄMÄ: Syöpään sairastuneen halu palata töihin on yksilösidonnaista – erikoissairaanhoidon ja työterveyden yhteistyöstä suuri tuki sivu 4 Edenneen eturauhassyövän ennusteet parantuneet uusien tehokkaiden hoitojen myötä sivu 7 Huomio ravitsemustilaan! – Painonlaskun estämiselle monia tärkeitä syitä sivu 9

Syöpä Diaries -tarinoiden kirjoittaja Niko Saarinen:

”Syöpä on opettanut minua suhteuttamaan asioita uudelleen” Etäluentojamme keväällä 2022 Ti 22.3.2022 • Kun vanhempi sairastuu – syöpä lapsiperheessä Ti 29.3.2022 • Syöpä, menetys ja suru Ti 17.5.2022 • Syöpä, parisuhde ja seksuaalisuus Lue lisää etäluennoista ja muista palveluistamme: www.essy.fi tai soita 044 730 3300

2

Lue lisää: kansanterveys.fi

”Vertaistukiryhmän kautta sain lisää energiaa jaksaa haastavassa tilanteessa” Teksti Tuuli Charalambous / Etelä-Suomen Syöpäyhdistys ry

Kun Sonya Ingherin puoliso sairastui syöpään, toivat syöpähoidot mukanaan epävarmuutta ja pelkoa. Ingherin läheinen vinkkasi hänelle EteläSuomen Syöpäyhdistyksen eli Essyn vertaistukiryhmästä sairastuneiden läheisille, ja yhtenä iltana Sonya haki mukaan. Etäryhmä oli hänelle käännekohta.

– Opin olemaan armollisempi itseäni kohtaan, jakamaan ajatuksiani ja pikkuhiljaa hyväksymään tilanteeni, kertoo Ingher.

Vaikka syöpään sairastuminen ja hoitojen läpikäynti on usein raskasta sairastuneelle ja hänen läheisilleen, kuuluu uudenlaiseen arkeen muutakin kuin sairauden tuomaa uhkaa. Vertaistukiryhmästä saa voimaa.

– Sain lisää energiaa jaksaa haastavassa tilanteessa sekä ensiaskeleen keskusteluavun piiriin, kuvailee Ingher.

Essy järjestää muun muassa maksuttomia ryhmiä ja luentoja. Yhdistyksessä pidetään tärkeänä sitä, että jokainen apua tarvitseva tietäisi sairaalan tarjoaman tuen lisäksi myös Syöpäjärjestöjen palveluista.

– Syöpään sairastuneen ja hänen läheistensä mielessä liikkuu pohdintoja liittyen muun muassa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Yksin näiden mietteiden kanssa ei tarvitse olla. Tarjoamme henkilökohtaista keskusteluapua ja monipuolista tukea, sanoo Essyn neuvontahoitaja, terveydenhoitaja Kirsi Roos Helsingin toimipisteestä.

Kirsille ja muille Essyn neuvontahoitajille voi varata ajan keskusteluun kasvokkain, puhelimitse tai Teams-sovelluksella. Vertaistukea on saatavissa myös koulutettujen tukihenkilöiden kautta, ja paikallistoiminta tarjoaa virkistäytymistä.

Tärkeintä on, että kukaan ei jäisi syövän kanssa yksin.

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Syöpään sairastuneiden paluu työelämään Aina syöpä ei näy ulospäin. Kaikilta sairastuneilta eivät lähde hiukset, tule lisäkiloja tai muita kehon muutoksia. Mutta kuka huomaa hymyn puuttumisen kasvoilta, uupumisen, ahdistuksen ja pelot?

Vuonna 2019 syöpään sairastui Suomen Syöpärekisterin mukaan reilut 35 000 suomalaista. Vaikka sairastumisluvut ovat nousseet, on myös syövästä selvinneitä yhä enemmän.

Moni sairastuneista palaa hoitojen jälkeen työelämään joko täysin tai osittain työkykyisenä. Monet syöpää kroonisesti sairastavat käyvät myös töissä. Syöpädiagnoosin saaneista kolmasosa on työikäisiä ja suurin osa sairastuneista palaa vuoden sisällä takaisin työelämään, käy ilmi Emma Andersson Suomen Syöpäpotilaat ry:n 2019 edunvalvonnan tekemästä kyselystä (n=276). Vajaa erityisasiantuntija, 30 prosenttia hakeutuu kuntoutukSuomen Syöpäpotilaat ry seen, vaikka yli 90 prosenttia vastaajista kokee syövän jollain tavalla vaikuttaneen fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn.

Paljon on niitä, jotka sinnittelevät pätkätöissä diagnoosin jälkeen, toimivat freelancereina tai yrittäjinä. On niitäkin, jotka on irtisanottu sairastumisen jälkeen ja jotka miettivät, miten sanoittaa työhaastattelussa syövän mentävä aukko ansioluettelossa.

Esimerkkejä toimivista ratkaisuista työpaikoilla on myös paljon. Työnkuvaa on voitu muuttaa, on hankittu sähköpöytä tai muuten huomioitu töihin palannut yksilöllisesti. Tarinoita on yhtä monta kuin on kertojaa, jokaisen polku on erilainen.

Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä (140 000 kpl) 4.2.2022 Tekijät: Ronja Kolho (045 114 1 922 ronja.kolho@mediaplanet.com) Ville-Joonas Appel, Emmi Hanninen, Oona Hyppönen Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mannerheimintie 16 A, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • ww.mediaplanet.com Kansikuva: Oma arkisto

Aina paluu entiseen työnkuvaan entisenlaisena ei onnistu. Syöpään sairastuneella ei ole edessä pelkästään toipuminen fyysisistä hoidoista, vaan sairastunut kaipaa työyhteisönsä tukea, jotta työnteko sujuu mutkattomasti ja ihminen voi hyvin myös työpaikallaan.

Paluu töihin voi olla hankalaa, eikä monipuolista tukea välttämättä ole saatavilla syöpähoitojen päätyttyä. Hoitopolulla ei aina huomioida riittävästi työn merkitystä potilaalle ja työhön paluun haasteita kuntoutuksessa. Tietoa on tarjolla monessa paikassa, mutta kokonaiskuva jää usein hahmottumatta.

Syöpään sairastuneen hoitopolku on usein pidempi kuin pelkkä intensiivinen hoitojakso sairaalassa. Ideaalitilanteessa palveluohjaus toimisi jo diagnoosivaiheessa ja potilas saisi automaattisesti tietoa eri palveluista sekä kuntoutusmahdollisuuksista. Moni ei esimerkiksi tiedä Kelan ja Syöpäjärjestöjen kuntoutusta tukevista kursseista. Jos syöpään sairastunut tietäisi paremmin, mistä saada missäkin tilanteessa tukea ja apua, ei hän jäisi hoitojen loputtua niin yksin ajatustensa kanssa.

Lue lisää Syöpä ja työelämä -teemasta osoitteessa syopajatyo.fi ja tutustu sairastuneille ja ammattilaisille tuotettuihin materiaaleihin.

facebook.com/kansanterveys @Mediaplanetfi

@kansanterveys.fi Kierrätäthän tämän lehden

Rintasyövän varhainen toteaminen voi helpottaa sen hoitoa.

Tunne rintasi ja rintasyövän oireet. Osallistu myös mammografiaseulontatutkimuksiin 50-69-vuotiaana kutsun saatuasi.

Löydät tietoa oman rintaterveytesi edistämisestä, rintasyövän oireista ja omatarkkailusta verkkosivuiltamme tunnerintasi.fi.

Seuraa meitä somessa tunnisteella @tunnerintasi.

Ps. Aineistoa ja tietoa voi erinomaisesti käyttää terveyteen ja hyvinvointiin liittyvässä neuvonnassa ja koulutuksessa.

Terveisin,

30 vuotta rintaterveyden asialla

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kansanterveys.fi

3

Syövällekin voi löytää tarkoituksen Vakavaan syöpään sairastunut, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntija Niko Saarinen suosittaa elämään päivän kerrallaan ja ankkuroimaan toivon johonkin konkreettiseen, joka antaa voimaa jatkaa eteenpäin.

KUVAT: OMA ARKISTO

Teksti Mikaela Katro Saarinen alkoi vuoden 2021 alussa saada satunnaisesti outoja nenäverenvuotoja.

Myöhemmin hänen silmänsä alkoi punoittaa, turvota ja vuotaa kyynelnesteitä ilman varoitusta. Elokuussa diagnosoitiin aggressiivinen nenäontelosyöpä, joka vaati välitöntä hoitoa.

– Vietin viisi viikkoa Turussa leikattavana ja kaksi kuukautta Vaasassa säde- ja sytostaattihoidoissa. Nyt hoidot ovat ohi, Saarinen kertoo.

Saarisen kokemukset sairaudesta ovat rankkoja.

– Leikkausten edetessä makasin kuukauden päivät vuoteessa ilman lupaa edes nousta istumaan. Sitten opeteltiin uudelleen kävelemään.

Loput hoidot veivät vieläkin huonompaan kuntoon fyysisesti. Positiivisen elämänasenteen omaksunut Saarinen on

kuitenkin pysynyt mieleltään valoisana, vaikka sairaus on vaikuttanut lamauttavasti muun muassa työkykyyn.

– Olen yksinyrittäjä, ja yritykseni on ollut kiinni viime vuoden kesäkuusta lähtien. En vielä tiedä, miten palaan aikanaan työelämään.

Lähipiirin suhtautuminen sairauteen on Saarisen mukaan ollut armollista ja huolehtivaa.

– Osa toki murehtii kovasti, mutta asiat menevät omalla radallaan niin kuin ne menevät. Koen arjessani aitoa rakkautta, Saarinen kiittää.

Syöpä Diaries auttaa muita sairastuneita Tukea ja kannattelua vaikeissa tilanteissa Saarinen kokee saavansa niin lähipiiriltään kuin yhdistystoiminnastakin.

Syöpä Diaries -tarinoiden kautta Niko Saarinen avaa ihmisille, millaista on syöpää sairastavan perheenisän ja yrittäjän elämä ylä- ja alamäkineen.

On inhimillistä, että välillä ajatuksiin tulee tummempia sävyjä.

– Toivoa saan siitä, että uskon vakaasti selättäväni tämän sairauden ja palaavani takaisin arkeen.

On kuitenkin inhimillistä, että välillä ajatuksiin tulee tummempia sävyjä. Saarinen on keksinyt tavan purkaa ahdistustaan ja auttaa samalla muita samankaltaisessa tilanteessa olevia.

– Aikoinaan kerroin burnoutkokemuksestani ja nyt päätin Syöpä Diaries -tarinoiden kautta avata ihmisille, millaista on syöpää sairastavan perheenisän ja yrittäjän elämä ylä- ja alamäkineen.

Vaikka elämä sairauden kanssa tuntuukin välillä raskaalta, Saarinen ajattelee, että tälläkin kaikella on tarkoitus.

– Uskon, että sairastumiseni syöpään oli väistämätöntä. Se on opettanut minua suhteuttamaan asioita uudelleen.

Nikon Syöpä Diaries LinkedInissä.

4

Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

KUVA: GETTY IMAGES

Myeloproliferatiivinen sairaus on aina yksilöllinen Teksti Mikaela Katro

Yhä useampi syöpään sairastunut haluaa palata työelämään Riski sairastua syöpään kasvaa ihmisen ikääntyessä, ja merkittävä osa syövistä todetaan yli 50-vuotiailla.

Hoitojen kehityksen myötä entistä useampi kuitenkin paranee ja voi palata työelämään.

KUVA: GETTY IMAGES

Elämä myeloproliferatiivisen sairauden kanssa on hyvin yksilöllistä. Kun toisilla elämä pysyy miltei ennallaan, toisilla sairaus voi tuoda arkeen enemmän haasteita. Nämä neuvot MPN-sairauden kanssa elämiseen pätevät paitsi yksityiselämässä myös työpaikalla.

MAINOSLIITE

Hanki lisää tietoa Mitä enemmän tiedät sairaudestasi, sitä helpompi sinun on kertoa siitä. Hanki tietoa luotettavista lähteistä paljon, jotta olet selvillä diagnoosista, jo ilmaantuneista tai todennäköisistä oireista sekä hoidosta, jota sinun on mahdollista saada.

Kerro, mitä sairastat Työkaverisi voivat kuulla sairautesi mainittavan ensimmäistä kertaa juuri sinun kertomanasi. Harvinaisista sairauksista tiedetään vähän, ja juuri siksi niistä kertominen on tärkeää. Jotta työyhteisössäsi ymmärretään tilannettasi paremmin, kerro minkälainen verisairaus on kyseessä ja millä tavoin se vaikuttaa elimistöösi. Voit myös kuvailla oireitasi, kuten väsymystä ja kipuja.

Kerro, mitä tarvitset Kerro myös kollegoillesi, minkälaista tukea ja apua saatat tarvita sairaudesta johtuen. Apua kannattaa rohkeasti ottaa vastaan!

Kerro, miten voit Joka tilanteessa voinnista ei tarvitse kertoa, mutta älä myöskään pelkää ilmaista sitä, miltä sinusta tuntuu. Voi kuitenkin auttaa, jos kerrot myös työkavereillesi, että joskus haluat jutella ja toisinaan taas et. Muiden on näin helpompi ymmärtää tarpeesi.

MPN-sairaudet – lyhyt oppimäärä Ajatukset työstä ja työhön paluusta ovat hyvin ikä- ja yksilösidonnaisia.

Teksti Mikaela Katro

Y

leisimpiä syöpiä Suomessa vuoden 2019 Syöpärekisterin mukaan ovat naisilla rinta- ja suolistosyöpä sekä miehillä eturauhas- ja suolistosyöpä. Myös melanooman sekä myeloproliferatiivisten sairauksien (MPN) esiintyvyys on lisääntynyt. Sairastuvista moni on diagnoosin saadessaan vielä työelämässä.

– Syöpään sairastuu yhä useampi, mutta syöpäkuolleisuus on laskenut. Entistä useampi siis paranee, ja levinneestäkin syövästä huolimatta työ- ja toimintakyky voi säilyä, jolloin työhön paluukin saattaa mahdollistua, syöpätautien erikoislääkäri Sanna Iivanainen sanoo.

Syöpäkuolleisuuden vähentyminen on Iivanaisen mukaan monen asian summa.

– Seulonnat löytävät enemmän var-

Yllättävänkin moni potilas toivoo paluuta työelämään. haisen vaiheen syöpiä, jotka ovat usein parannettavissa. Myös lääketieteen ja molekyylibiologian kehitys on tuonut mukanaan uusia, entistä tarkempia kuvantamismenetelmiä syöpien tunnistamiseen.

Tämä on samalla edesauttanut tehokkaampien ja paremmin siedettyjen lääkkeiden kehityksessä.

Räätälöityjä työnkuvia ja kuntoutusta Syöpään, kuten mihin tahansa vakavaan sairauteen, sairastuneet tarvitsevat tukea. Iivanainen sanoo ajatusten

työstä ja työhön paluusta olevan kuitenkin hyvin ikä- ja yksilösidonnaisia.

– Ehkä yllättävänkin moni potilas kuitenkin toivoo paluuta työelämään.

Ei välttämättä entisiin työtehtäviin tai kokoaikaisesti, mutta työ itsessään koetaan merkitykselliseksi. Sen tuomaa taloudellista turvaa ei myöskään voida väheksyä.

Konkreettinen työhön paluun tuki pitää sisällään riittävän yhteydenpidon syöpää hoitavan yksikön ja työterveyshuollon välillä. Iivanaisen mukaan näin osataan käynnistää oikea-aikaisesti kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä ja myös suunnitella räätälöityjä työnkuvia.

– Tässä keskiössä on tiimityöskentely. Kuntoutussuunnitelman laatiminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä parantaa työhön paluun edellytyksiä.

FI2201287371

Lähteet: MPNelamaa.fi, harvinaiset.fi

FI2201287371

Myeloproliferatiiviset sairaudet ovat harvinaisia ja kuuluvat pahanlaatuisten veritautien ryhmään. Tästä huolimatta niiden ennuste on kuitenkin tavallisesti varsin hyvä. MPN-sairauksien ominaispiirre on verisolujen liikatuotanto.

Essentiaalinen trombosytemia (ET) on verisyöpä, jossa luuydin tuottaa liikaa verihiutaleita. Tästä johtuen potilaalla voi esiintyä esimerkiksi verenvuotoa ja mustelmia. Samalla myös vakavien komplikaatioiden, kuten veritulpan, riski kasvaa.

Myelofibroosi (MF) on luuytimeen vaikuttava krooninen verisyöpä. Sairaus kehittyy, kun luuydin täyttyy sidekudoksella. Ajan myötä luuydin ei enää tuota tarpeeksi normaaleja verisoluja, mistä aiheutuu potilaalle erilaisia oireita.

Polysytemia vera (PV) on verisyöpä, jossa elimistö tuottaa liikaa punasoluja.

Liiallinen punasolumäärä kasvattaa veritulpan riskiä. PV kehittyy ajan kuluessa, ja oireiden pahentuessa sairaudella voi olla vaikutusta elämänlaatuun.

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kansanterveys.fi KUVA: GETTY IMAGES

Rintasyövän voi saada myös parhaassa työiässä – työyhteisön tuki tärkeä osa työkyvyn palautumista

Mirjami Oja sai voimaa syöpähoitojen keskelle työyhteisönsä tuesta ja tsempeistä. Oja muistuttaa kaikkia naisia rintojen säännöllisestä tutkituttamisesta.

Kesällä vuonna 2019 hierojan pöydällä maatessaan Mirjami Oja tunsi pienen kipeän kohdan rinnassaan. Viikkoa tutkimusten jälkeen hän sai uimarannalle pysäyttävän tiedon aggressiivisesta rintasyövästä.

Teksti Mikaela Katro

FI2201287371

D

iagnoosi tuli minulle täytenä yllätyksenä, sillä minulla ei ollut mitään oireita. Olen myös aina ollut perusterve, liikunnallinen ja normaalipainoinen, eikä suvussani ole rintasyöpää. Ainoa oire oli tuo herneen kokoinen, kipeä patti, jonka onneksi huomasin ajoissa ennen syövän leviämistä.

Alun shokki oli suuri, ja varauduin jo siihen, että tuolloin 2-vuotias kuopukseni ei tule minua muistamaan. Parissa viikossa hoitojuna kuitenkin lähti käyntiin ja elämä normalisoitui. Jäin sairauslomalle heti diagnoosin saatuani ja olin kokonaan pois työstä 9 kuukauden ajan. Tein tämän päätöksen, sillä halusin keskittyä hoitoihin ja lapsiin. Paluu töihin 100-prosenttiselle työajalle sujui hyvin, enkä ole ollut sairauslomalla paluun jälkeen.

Työpaikalla kerroin avoimesti sairauslomani syyn. Oli helpompaa, kun ei tarvinnut salailla tai selitellä poissaolon syytä. Koin myös voimaannuttavana työyhteisön antaman tuen ja tsemppiviestit.

Itselleni työ on ollut aina iso osa elämää ja identiteettiä, joten sen pois jääminen aiheutti myös luopumisen tuskaa. Tämän kokemuksen jälkeen tiedänkin, että vaikka voittaisin lotossa miljoonia, jatkaisin silti töissä.

Haluan kaikessa tekemisessäni edistää työpaikalla sellaista ilmapiiriä, jossa henkilökohtaiseen elämään liittyviä asioita voi halutessaan jakaa luottavaisin mielin.

Vakavan sairauden kohdatessa tärkeintä on antaa sairastuneelle mahdollisuus pohtia itse, miten sairauden ja työelämän yhdistämisessä haluaa toimia. Ei saa tehdä

olettamia: jos joku on halunnut sairauden aikana olla pois työelämästä vuosia, joku toinen voi haluta jatkaa osa-aikaisena hoitojen ajan. Työnantajan tulee tehdä parhaansa tämän mahdollistamiseksi.

Haluaisin muistuttaa kaikkia naisia rintojen säännöllisestä tutkituttamisesta.

Ei kannata odottaa 50 vuoden iässä aloitettavia seulontoja. Kuten minun kohdallani tapahtui, syöpä saattaa olla täysin oireeton. Vaikka meillä nuoremmilla syöpä on harvinainen, se on kuitenkin mahdollinen.

Mirjami Oja on helsinkiläinen, 42-vuotias työsuhdejuristi. Perheeseen kuuluu kolme alle 10-vuotiasta poikaa.

Tutustu myös syopajatyo.fi -sivustoon.

Erikoisosaaja onkologiassa ja hematologiassa

FI2201287371

Novartis Finland Oy

Syöpätautien erikoisosaaja Meillä Novartiksella 120 000 ihmistä ympäri maailmaa tekee yhteistyötä uudenlaisten lääkehoitojen tutkimuksessa. Rintasyövän, melanooman ja verisyöpien hoidossa potilaat ovat suurimmat innoittajamme, kun kehitämme innovatiivisia hoitoja heidän elämänsä pidentämiseksi ja parantamiseksi.

5

Teksti Taru Schroderus Hannu Karilla todettiin krooninen lymfaattinen leukemia sattumalta olkapääleikkauksen yhteydessä 16 vuotta sitten. Oireettomana pysynyt sairaus antoi sysäyksen uuteen ammattiin. Kari oli 55-vuotias saadessaan yllättävän diagnoosin.

– Minulla ei ollut pienempiäkään oireita, kun olkapääleikkauksen yhteydessä valkosolujen määrä kiinnitti lääkärin huomion. Tämän seurauksena selkärangastani otettiin näyte, joka paljasti kroonisen lymfaattisen leukemian. Mies suhtautui saamaansa tietoon rauhallisesti.

– Diagnoosi ei tuntunut juuri miltään. Minulla oli todella hyvä lääkäri, jonka sanat vaikuttivat suhtautumiseeni. Antaessaan diagnoosia lääkärini totesi, että jos hänen pitäisi valita jokin syöpä, hän valitsisi tämän. Se tuntui hyvältä. Sen sijaan vaimolle sairauteni taisi ainakin aluksi olla kovempi paikka, Kari muistelee.

Karin kohdalla krooninen lymfaattinen leukemia on pysynyt oireettomana.

– Olen ehkä väsyneempi kuin ennen, mutta se saattaa liittyä myös ikääntymiseen. Käyn neljän kuukauden välein lääkärissä kontrolleissa, ja vielä arvot ovat pysyneet niissä rajoissa, että hoitoja ei ole tarvinnut aloittaa.

Vierivä kivi ei sammaloidu Diagnoosin aikoihin Kari työskenteli maatalouslomittajana.

– Leukemia alentaa vastustuskykyä, eikä raskaan ja likaisen työn katsottu enää sopivan minulle. Kouluttauduin uuteen ammattiin koulunkäynnin ohjaajaksi 55-vuotiaana. Ehdin olla ammatissa kahdeksan vuoden ajan, kunnes jäin vanhuuseläkkeelle.

Eläkkeelle jäätyään Kari kouluttautui kuntosaliohjaajaksi ja on jatkanut sijaisuuksia entisessä työpaikassaan erityislasten ohjaajana.

– Nykyisin vedän kerran viikossa kuntosalikurssia syöpäsairaille. Toimin myös Alajärven syöpäjärjestön varapuheenjohtajana. Kari kokeekin, että sairaus on tuonut mukanaan paljon hyvää.

– Olen kiitollinen kaikesta uudesta sisällöstä, mitä sairaus on tuonut elämääni.

Lopuksi Hannu Kari kannustaa vertaisiaan pitämään itsestänsä huolta hetki kerrallaan.

– Haluaisin tsempata kaikkia sairastavia huolehtimaan ruumiillisesta kunnostaan. Sillä on valtava merkitys myös pääkopalle. Tiedän selviytyväni paremmin mahdollisista tulevista hoidoista, kun olen fyysisesti hyvässä tikissä, Kari sanoo tyytyväisenä.

Vointi on sairauden etenemiseen nähden kohtalainen.

Hoito aloitetaan vasta siinä vaiheessa, kun KLL alkaa edetä ja vaikuttaa potilaan vointiin.

MAINOSLIITE

KUVA: GETTY IMAGES

”Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin”

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Myös suuremman riskin KLL:n hoitomahdollisuudet parantuneet KLL eli krooninen lymfaattinen leukemia todetaan useimmiten sattumalta verikokeiden yhteydessä, kun valkosolut ovatkin yllättäen koholla. Joskus kaulalle saattaa myös ilmaantua patti.

Teksti Mikaela Katro

H

ematologian erikoislääkäri Tuija Tapaninen kuvailee KLL:aa pahanlaatuiseksi veritaudiksi, jossa tietynlaiset valkosolut kertyvät vereen, luuytimeen, imusolmukkeisiin ja pernaan.

– Taudin edetessä KLL-lymfosyytit alkavat lisääntyä, jolloin imusolmukkeet ja perna voivat alkaa kasvaa sekä aiheuttaa oireita. Lisäksi voi kehittyä anemiaa ja verihiutaletason laskua.

Tyypillisiä KLL:n oireita ovat väsymys, laihtuminen ja yöhikoilu. Myös verenvuotoherkkyys, kuten mustelmataipumus, sekä infektioherkkyys voivat lisääntyä. Tapanisen mukaan potilaat ovat kuitenkin diagnoosivaiheessa usein täysin oireettomia ja diagnoosi voi tulla järkytyksenä.

– Sekin voi tuntua hämmentävältä, että diagnoosin jälkeen tautia jäädään vain seuraamaan. Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan rauhallisen ja oireettoman KLL:n hoidosta ei ole hyötyä, sillä hoidoilla on kuitenkin myös haittavaikutuksia.

Hoito aloitetaan vasta siinä vaiheessa, kun KLL alkaa edetä ja vaikuttaa potilaan vointiin.

Suomi mukana kansainvälisissä kliinisissä lääketutkimuksissa Jo aiemmin KLL:aan on ollut hyviä sytostaattien ja vasta-aineiden yhdistelmähoitoja, joilla tauti on voitu saada pysymään oireettomana parhaimmillaan useita vuosia. Tapaninen muistuttaa, että solunsalpaajilla on kuitenkin haittavaikutuksensa eikä niitä mielellään anneta useampia kertoja.

– Viime vuosina hoitoon on saatu tablettimuotoisia täsmälääkkeitä eli kohdennettuja hoitoja, joilla tautia voidaan hoitaa ilman solunsalpaajia.

Nämä hoidot ovat parantaneet mahdollisuuksia hoitaa erityisesti suuremman riskin KLL:aa.

Uudemmat lääkkeet voivat olla vaihtoehto myös iäkkäämmille ja muutoin sairaammille potilaille, joille vahvemmat solunsalpaajat eivät sovi.

– KLL-hoitojen osalta tutkimustyötä tehdään maailmalla vilkkaasti ja Suomessakin olemme mukana kansainvälisissä kliinisissä lääketutkimuksissa. Hoidot kehittyvät ja tulevaisuudessa osataan todennäköisesti käyttää nykyisiä lääkkeitä entistä paremmin, Tapaninen kertoo.

CP-291542 1/2022

Lue lisää: kansanterveys.fi

CP-286807 1/2022

6

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: kansanterveys.fi

7

KUVA: GETTY IMAGES

Pyrkimyksenä on parantaa eturauhassyövän ennustetta tai lievittää oireita.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Eturauhassyöpään sairastuu vuosittain noin 5 000 miestä. Levinneeseenkin eturauhassyöpään on monia hoitovaihtoehtoja.

muuhun syyhyn kuin eturauhassyöpään.

– Ilmiötä selittää diagnostiikan ja hoitojen kehityksen lisäksi eturauhassyövän verrattain hidas luonnollinen taudin kulku, Anttinen sanoo.

Myös edenneeseen eturauhassyöpään uusia tehokkaita hoitoja Levinneen eturauhassyövän perustana on testosteronituotannon sammuttaminen kiveksistä eli niin sanottu kastraatiohoito, jolla taudin eteneminen saadaan Anttisen mukaan tilapäisesti pysäytettyä.

– Osalla potilaista hoitoa tehostetaan yhdistämällä kastraatiohoitoon solunsalpaaja, osalla testosteronin vaikutusta kohdekudoksessa estävä antiandrogeenihoito ja osalla myös eturauhasen sädehoito.

Osalla potilaista eturauhassyöpä etenee kastraatiohoidosta huolimatta,

ETULINJASSA ETURAUHASSYÖPÄÄ VASTAAN - TÄNÄÄN JA HUOMENNA Lue lisää eturauhassyövästä icope.fi.

jolloin hoitoarsenaaliin tulee lisää vaihtoehtoja. Edenneeseen eturauhassyöpään onkin saatu useita uusia tehokkaita hoitoja, jotka ovat parantaneet ennustetta.

– Hyvin siedetyillä seuraavan sukupolven antiandrogeenihoidoilla elinaikaennustetta saadaan parannettua, usein säilyttäen samalla elämänlaatu tai pidentäen oireetonta tautivaihetta, Anttinen jatkaa.

Anttinen luettelee muita tehokkaita hoitoja, joita ovat muun muassa solunsalpaajat ja uudet radioisotooppihoidot.

– Myös uusilla sädehoitotekniikoilla voidaan täsmähoitaa yksittäisiä etäpesäkkeitä. Pyrkimyksenä on parantaa ennustetta tai lievittää oireita. Lisäksi luustotaudin aiheuttamia komplikaatioita voidaan vähentää uusilla luustolääkkeillä.

CP-204639 01/2021

KUVA: SINI SILVAN

Mikael Anttinen urologian erikoislääkäri

Eturauhassyöpä syntyy eturauhasen solujen alkaessa muuttua pahanlaatuisiksi.

Paikallinen eturauhassyöpä on usein oireeton. Se voi kuitenkin edetessään aiheuttaa paikallisoireita, kuten virtsavaivoja. Levinneen eturauhassyövän yleisin oire on luustoperäinen kipu.

Urologian erikoislääkäri Mikael Anttinen kertoo, että eturauhassyöpää epäillään yleensä poikkeavan, verestä mitattavan PSA-arvon tai eturauhasen tunnustelulöydöksen jälkeen.

– Epäilystä tarkennetaan enenevästi eturauhasen magneettikuvauksella, ja diagnoosi varmistetaan eturauhasen ultraääniohjattujen koepalojen mikroskooppitutkimuksella.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Vaikka se on miesten toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja, sairaus on usein krooninen ja miehet kuolevat

CP-291503 01/2022

Teksti Mikaela Katro

8

Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Oy Swedish Orphan Biovitrum AB:n kanssa.

KUVA: GETTY IMAGES

Pahoinvoinnin ja muiden syöpähoitojen aiheuttamiin sivuvaikutuksiin on olemassa monenlaista apua.

Siksi hoitohenkilökunnalle kannattaa kertoa omasta voinnistaan matalalla kynnyksellä.

Pahoinvoinnin optimaaliseen estoon on olemassa lukuisia kansainvälisiä hoitosuosituksia, joissa kaikissa tärkein viesti on yrittää estää pahoinvointia syntymästä.

Syöpähoitoihin ei tarvitse enää liittyä pahoinvointia Monia eri syöpiä hoidetaan solunsalpaajahoidoilla. Mahdollisista hoitoihin liittyvistä sivuvaikutuksista on hyvä kertoa hoitohenkilökunnalle, sillä niitä pystytään ehkäisemään ja lieventämään.

Teksti Tiina Katriina Tikkanen

S

olunsalpaajahoidolla tarkoitetaan kemoterapiaa tai vanhalta nimeltä sytostaatteja, joita käytetään lähes kaikissa kiinteän kudoksen syöpätyypeissä syöpää vastaan. Hoitoa käytetään joko tuhoamaan levinneen syövän etäpesäkkeitä tai esimerkiksi niin sanottuna varmistavana hoitona kirurgisen syövän poiston jälkeen.

– Solunsalpaajahoitoja yhdistetään myös monesti täsmälääkkeisiin, muun muassa vasta-aineisiin, sillä solunsalpaa-

jahoidot ja täsmähoidot toimivat synergistisesti, sanoo Minna Tanner, Tampereen yliopistollisen sairaalan osaston ylilääkäri syövänhoidon vastuualueelta.

Joihinkin syöpiin on nykyään olemassa täsmälääkkeitä, jotka korvaavat solunsalpaajahoitoja.

Helpotusta solunsalpaajahoitojen sivuvaikutuksiin Solunsalpaajahoitoihin liittyvät sivuvaikutukset, kuten hiustenlähtö, infektio-

riskin kasvu, väsymys ja pahoinvointi, saattavat mietityttää potilasta hoidon alussa.

Tanner muistuttaa, että hoidonaikaiset sivuvaikutukset vaihtelevat paljon solunsalpaajasta riippuen.

– Esimerkiksi jotkut solunsalpaajat eivät lähtökohtaisesti ole juurikaan pahoinvointia aiheuttavia, toiset taas aikaansaisivat ilman estolääkityksiä sekä akuuttia että pitkittynyttä pahoinvointia.

Pahoinvoinnin estolääkitys on viimeisen vuosikymmenen aikana kehittynyt voimakkaasti. Jokaiselle potilaalle pyritään nykyään räätälöimään riittävä pahoinvoinnin estolääkitys, jotta pahoinvointia ei tulisi ollenkaan.

– Pahoinvoinnin optimaaliseen estoon on olemassa lukuisia kansainvälisiä hoitosuosituksia, joissa kaikissa tärkein viesti on yrittää estää pahoinvointia syntymästä. Tämä johtuu siitä, että potilas ehdollistuu helposti solunsalpaajien aiheuttamalle pahoinvoinnille ja jo syntynyttä pahoinvointia on selkeästi vaikeampi hoitaa kuin estää sitä syntymästä.

Akuutti, alle 24 tuntia solunsalpaajahoidon jälkeen tuleva pahoinvointi syntyy eri mekanismilla kuin niin sanottu viivästynyt, yli 24 tuntia hoidosta alkava pahoinvointi.

– Näiden mekanismien tunnistaminen on auttanut pahoinvoinnin estolääkitystä kehittymään.

Joskus harvoin potilaat voivat pahoin, vaikka paperilla optimaaliselta vaikuttava lääkitys on määrätty. Ylilääkäri muistuttaa, että pahoinvoinnista ja kaikista sivuvaikutuksista on syytä kertoa hoitohenkilökunnalle herkästi, koska niihin on tarjolla monenlaista apua.

sobi.fi

Oy Swedish Orphan Biovitrum Ab, Äyritie 18, 01510 Vantaa, puh. 0201 558 840

NP-19438-11/2021

MAINOSLIITE

Haimasyöpää sairastava Tiina: ”Oman kehon kuunteleminen on tärkeää” Teksti Mikaela Katro

Haastateltavan nimi muutettu.

9

Syöpäpotilaan ravinnonsaanti turvattava Laihtuminen on syöpäpotilailla yleistä, mutta kilojen putoamisen estäminen on tärkeää monestakin syystä.

KUVA: GETTY IMAGES

Oireet alkoivat noin 1,5 vuotta sitten ja olivat alkuun epämääräisiä – vatsakipua, verensokerin nousua, vanteen tunne ylävatsalla. Laboratoriokokeet sekä vatsan seudun ultraääni olivat kuitenkin normaalit, joten kukaan ei osannut epäillä syyksi mitään vakavampaa.

Painoni laski kuitenkin jatkuvasti, ja kun ihoni muuttui keltaiseksi, hakeuduin kiireesti päivystykseen. Siellä diagnoosiksi paljastui levinnyt haimasyöpä.

Haimasyöpä vaikuttaa entsyymeihin niin, etteivät kaikki ravintoaineet imeydy kunnolla. Minulla on myös usein ripulia.

Hoitojen aloittamisen jälkeen painoni ei ole kuitenkaan enää pudonnut, muttei toisaalta myöskään noussut. Vertaisryhmissä olen huomannut, että monille sairastuneille tulee syöpähoidoista pahoinvointia – itse olen siltä onneksi säästynyt, ja myös makuaistini on säilynyt entisenlaisena.

Kannustan jokaista kuuntelemaan omaa kehoaan. Omiin tuntemuksiin pitää luottaa sekä vaatia tutkimuksia ja hoitoa. Myös ravinnon suhteen oman kehon viestien tarkkaileminen on tärkeää. Minua esimerkiksi on kehotettu herkuttelemaan hyvällä omallatunnolla – syömään, mitä suinkin tekee mieli. En kuitenkaan koe, että tämä on minulle hyvä tapa. Olen pannut merkille, että liika sokerin ja hiilihydraattien nauttiminen tekee olon kehnoksi ja lisäävät ripulia. Sen sijaan höyrytetyt kasvikset ja vihannekset, kala sekä haudutetut lihapadat, marjat ja tumma suklaa tuovat hyvää oloa. Olen kokeillut myös apteekista saatavia täydennysravintojuomia ja tällä hetkellä syön lääkärien suosittelemana purkista D-vitamiinia.

Kaikki tämä on kuitenkin yksilöllistä, samoin kuin se, miten itse sairastumiseen suhtautuu. Itse olen ollut syövän suhteen hyvin avoin ja käynyt paljon keskusteluja siihen liittyen. Olen päättänyt keskittyä hyviin asioihin ja asetan itselleni jatkuvasti pieniä tavoitteita. En halua kulkea päivien läpi murehtien elänkö vielä tuolloin ja tuolloin. Nautin jokaisesta hetkestä, sillä elämä on tässä ja nyt.

Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

– Ravitsemushoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että syömistä haittaavat oireet sekä suun ja nielun kivut hoidetaan mahdollisimman hyvin, muistuttaa ravitsemusterapeutti Helena Orell.

Teksti Mikaela Katro Potilaan painonlasku paitsi heikentää hoitojen, etenkin sytostaattihoitojen sietoa, myös lisää komplikaatioiden määrää sekä heikentää yleistä terveydentilaa. Jos ravitsemustila on huono tai heikkenee sytostaattihoitojen aikana, on mahdollista, että hoitoja täytyy jopa keskeyttää.

– Jos hoitoa ei pystytä antamaan suunnitellussa aikataulussa ja riittävän monta kertaa, hoitotulos on epävarmempi ja paraneminen heikkenee tai sairauden uusiutumisriski kasvaa, ravitsemusterapeutti Helena Orell sanoo.

Vajaaravitsemustila viittaa riittämättömään energian ja proteiinin saantiin, josta seuraa haitallisia muutoksia esimerkiksi painossa, toimintakyvyssä ja hoitotuloksessa. Orell muistuttaa, että kun vajaaravitsemusriski tunnistetaan riittävän

varhain, tehokkaalla ravitsemushoidolla voidaan ehkäistä varsinaista ravitsemustilan heikkenemistä.

– Ravitsemushoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että syömistä haittaavat oireet, kuten pahoinvointi, ripuli, ummetus sekä suun ja nielun kivut, hoidetaan mahdollisimman hyvin, tarvittaessa lääkkeellisesti.

Ravitsemushoito tarkoittaa Orellin mukaan yleensä energia- ja proteiinitiheää ruokavaliota, jonka rasvapitoisuus on tavanomaista suurempi.

– Nykykäsityksen mukaan proteiinin riittävä saanti on ensisijaisen tärkeää lihasten ylläpidon kannalta. Siksi syöpäpotilaille suositellaan suurempaa proteiinin saantia kuin terveille.

Varmista riittävä ravinnonsaanti myös sairauden tai toipumisen aikana

SAATAVANA APTEEKISTA. Lisätietoa terveydenhuollon ammattilaisilta tai kotisivuiltamme www.nutricia.fi/nutridrink Nutridrink Compact Protein on kliininen ravintovalmiste sairauteen liittyvän vajaaravitsemuksen ruokavaliohoitoon. Käytettävä terveydenhuollon henkilöstön ohjauksessa.

10 Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE KUVA: GETTY IMAGES

Potilasasiakkaat hakevat useimmiten ratkaisua, joka muistuttaa mahdollisimman paljon heidän omia hiuksiaan.

Hyvä peruukki helpottaa arkea Hiusten lähtö tai oheneminen, esimerkiksi sairastumisesta johtuen, voi olla paha kriisi. Hyvä peruukki on kuin omat hiukset – luonnollinen ja huomaamaton.

Teksti Mikaela Katro – On myös asiakkaita, jotka käyttävät peruukkia vain silloin tällöin, esimerkiksi huonon hiuspäivän tai yllättävän menon sattuessa, kun hiuksia ei ehditä laittaa.

Helynen muistuttaa, että hiukset määrittävät usein paitsi kantajansa persoonallisuutta myös identiteettiä ja sukupuolta. Suurin osa peruukin käyttäjistä on naisia, mutta niitä käyttävät myös miehet ja lapset.

– Tässä ammatissa näkee koko elämän kirjon. Nuorin asiakkaamme on muutaman vuoden ikäinen ja iäkkäämmät jo yli 90.

”Jokaisella on sairaanakin oikeus kohentaa elämänlaatuaan” Peruukin valinnassa otetaan aina huomioon asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Aktiivinen teini-ikäinen tarvitsee peruukil-

LAADUKASTA PERUUKKIPALVELUA Vankka kokemus jo yli 40 vuoden ajalta.

VARAA AIKA: www.peruukkipalvelu.fi Kinnunen Oy:n palvelupisteissä käyvät lähes kaikki maksusitoumukset ja palvelusetelit.

Palvelemme teitä osoitteissa: Pohjoinen rautatiekatu 19 C 00100 Helsinki Puh. 010 680 1001 Avoinna ark. 8-17 www.peruukkipalvelu.fi

Kartanonherrantie 2 A 02920 Espoo Puh. 010 680 1000 Avoinna ark. 8-17

ta erilaisia ominaisuuksia kuin vaikkapa kahdeksankymppinen.

– Ammattitaitoinen peruukkimyyjä on aina asiakkaan apuna, esittelee erilaiset vaihtoehdot ja auttaa oikean valinnan tekemisessä. Peruukin huoltoon saa aina myös kirjalliset ohjeet, Helynen sanoo.

Jokaisella on sairaanakin oikeus kohentaa omaa elämänlaatuaan – hyvä peruukki helpottaa toipilaan arkea. Peruukkia hakevat potilasasiakkaat etsivät Helysen mukaan useimmiten ratkaisua, joka muistuttaa mahdollisimman paljon heidän omia hiuksiaan.

– Ulkonäköön ei yleensä toivota radikaalia muutosta. Monet jatkavat työelämässä, ja ulkonäöllä on tärkeä merkitys myös kohtaamisissa työtovereiden kanssa. Sairautta tai hiustenlähtöä harva haluaa korostaa.

KUVA: JUKKA PERKONSALO

Hiukset kuvastavat kantajansa persoonallisuutta, ja hiusten lähtö tai oheneminen voi ottaa koville. Joskus ongelma saattaa äityä niin pahaksi, että ihminen alkaa välttää sosiaalisia tilanteita. Peruukkimestari Pekka Helynen harmittelee, että usein hiusongelmasta on kärsitty vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen kuin siihen aletaan etsiä ratkaisua.

– Peilikuvan yhtäkkinen muuttuminen voi kouraista syvältä, ja itsetuntoon tulee kolhu. Ihmisten ajattelemattomat kommentit pysyvät muistissa pitkään, Helynen sanoo.

Peruukin hankintaan on monta syytä. Hiukset voivat oheta ikääntyessä tai sairaudesta johtuen, esimerkiksi syöpähoidot aiheuttavat hiusten lähtöä.

Myös alopecia eli pälvikalju on Helysen mukaan yleinen syy.

Pekka Helynen peruukkimestari

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Lue lisää: sinunterveytesi.fi 11

Syöpä tuntuu suussa – syöpäpotilaat herkempiä suun sairauksille kuin muut KUVA: GETTY IMAGES

Syövän löytyessä hammaslääkärikäynnit ja suun hyvinvointi saattavat tuntua toissijaisilta asioilta. Lääkkeet ja hoidot vaikuttavat kuitenkin infektioherkkyyteen ja limakalvoihin, mikä nostaa suun terveyden erittäin tärkeään asemaan.

Teksti Aino Kukkonen

Syöpään liittyy usein suun kuivumista.

Mistä se johtuu?

– Syövän aikana elimistö on kovilla.

Syöminen ja juominen voivat jäädä liian vähälle. Suun kuivumista aiheuttaa myös sädehoito pään ja kaulan alueella. Se tuhoaa sylkirauhasia erityisesti, kun sädetetään korvan viereen, jossa ne sijaitsevat. Sädehoidon aiheuttama suun kuivuminen on pysyvää, mutta lääkitysten aiheuttama ohimenevää, jos lääkkeistä päästään eroon, suu- ja leukakirurgi, dosentti Olli Teronen sanoo.

Miten syöpäpotilaan kuivaa suuta ja suun alueen kipuja voidaan hoitaa?

– Apteekista saa kostuttavia suuhuuhteita, jotka auttavat. Jotkut sipaisevat myös oliiviöljyä suun sisäpuolelle. Kuivumisen takia suuhun voi tulla sieni-infektio, johon on olemassa lääke.

– Syövän hoitoon liittyvien sytostaattien seurauksena kipu voi olla suun alueella todella kova, jolloin syöminen on vaikeaa. Kipulääkettäkin siis tarvitaan,

ja riittävä ravitsemus tukee paranemista, Teronen toteaa.

Miten suun hyvinvointia voi edesauttaa kotihoidolla?

– Sähköhammasharja on oiva väline, sillä se liikkuu niin paljon ihmiskättä nopeammin. Hammasvälien puhdistus siihen suunnitellulla välineellä on tärkeää.

Hammastahnoissa on eroja: on olemassa erityisiä kuivan suun tahnoja. Jotkut tahnat aiheuttavat limakalvoärsytystä, ja tahnan valinnassa pitääkin olla tarkkana.

Suuhygienistit ovat parhaita neuvomaan, miten hampaat puhdistetaan kunnolla.

Monet aikuiset eivät osaa pestä ja puhdistaa hampaita riittävän hyvin – ei se olekaan helppoa.

– Kaikkein tärkeintä syöpäpotilaan suun hoitoa on siis ongelmien ennaltaehkäisy. Ensin mahdollinen hammassaneeraus, kivun ja tulehdusten hoito ja kotihoidossa hyvä suuhygienia, Teronen summaa.

Kaikkein tärkeintä syöpäpotilaan suun hoitoa on ongelmien ennaltaehkäisy.

12 Lue lisää: kansanterveys.fi

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

HYVINVOINTIRATKAISUT ETÄTYÖHÖN Mikäli teet paljon töitä kotoa käsin on syytä huomioida, että sinulla on hyvä työasento.

Hyvällä ergonomialla voidaan parantaa hyvinvointia ja ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä sairauspoissaoloja. Kotiympäristö määrittelee puitteet millaisia ergonomisia ratkaisuja on mahdollista toteuttaa.

www.ergofinland.fi ErgoFinland Oy on suomalainen perheyhtiö, jolla on pitkät perinteet ergonomian parissa työskentelystä jo 40 vuoden ajalta.