Suvi ry kokoaa elintarvikeviennin toimijat yhteen ja mahdollistaa kestävän kansainvälisen kasvun.
www.su-vi.fi
Teollinen Suomi
Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto:
“Suomella
Toiminnanohjausjärjestelmät ovat keskeisiä työkaluja kilpailukyvylle sivu 8 YRITÄMME YKSIN. ONNISTUMME YHDESSÄ.
Energiamessut pureutuu energia-alan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen
PÄÄKIRJOITUS
Suomen energiaalan päätapahtuma, Energiamessut, järjestetään
Tampereella 22.–24.10.2024.
Energiamessuilla alan ammattilaiset ovat tavanneet toisiaan, keskustelleet ja vaihtaneet tietoa jo yli 30 vuoden ajan. Messukokonaisuus on koettu erinomaiseksi tavaksi sekä päivittää omaa tietoa että verkostoitua alan osaajien kanssa. Laadukas ohjelma, sekä messujen yhteydessä järjestettävät useat alan seminaarit takaavat sen, että tarjolla oleva tieto ja ratkaisut antavat vastauksen ajankohtaisiin kysymyksiin.
Messut kokoaa Tampereelle 320 näytteilleasettajaa. Mukana ovat kaikki energiaalan merkittävät toimijat. Messuilla pääsee kuulemaan lähes 100 asiantuntijapuheenvuoroa kolmella eri ohjelmalavalla. Huippupuhujat tarjoavat alan tuoreinta tietoa ja näkökulmia sekä tulevaisuuden että tämän hetken energiaratkaisuista.
Kattava ohjelma läpileikkaa koko alaa
• Messualueen asiantuntijapuheenvuoroja 22.–24.10.
• WEC Finlandin Energiapäivä 22.10.
• Energiakongressi 23.10.
• Suomen Vetyklusterin Vetyturvallisuusseminaari 23.10.
• After work: verkostoitumista ja iltavirtaa Sky Barissa 23.10.
• Taitotalon Painelaitefoorumi 22.–23.10.
• Tulevaisuuden tekijät ja työnantajat kohtaavat 24.10.
• Bioenergia ry:n Bioenergiapäivä Tamperetalossa 21.10.
Ruokaturvallisuus on koko ketjun asia
Elintarviketeollisuuden turvallisuusongelmat ja laatuvaatimuksista tinkiminen voivat aiheuttaa vakavia terveysriskejä ja taloudellisia tappioita. Jokainen toimitusketjun lenkki alkutuottajista kuluttajiin on kriittisessä roolissa ruoan turvallisuuden varmistamisessa.
Peter Hoejskov kansainvälisen elintarviketeollisuuden tekninen asiantuntija WHO
– EU edellyttää, että elintarvikealan yrityksillä on käytössä hätävalmiussuunnitelma ja järjestelmä, joka mahdollistaa sekä käytettyjen raakaaineiden ja tuotteiden että myytävien elintarvikkeiden jäljittämisen. Jäljitysjärjestelmät voivat olla varsin monimutkaisia. Yrityksen on tunnettava yksi askel taaksepäin ja yksi askel eteenpäin, mistä raaka-aineet on hankittu ja kenelle valmistettu tuote myydään, muistuttaa Peter Hoejskov, joka työskentelee kansainvälisen elintarviketurvallisuuden teknisenä asiantuntijana Maailman terveysjärjestössä (WHO).
Yrityksen on tunnettava yksi askel taaksepäin ja yksi askel eteenpäin.
Messut ovat avoinna 22.–24.10.2024 ti–ke klo 9–17 ja to klo 9–16.
Rekisteröidy maksutta mukaan ja tutustu ohjelmiin sekä näytteilleasettajiin: energiamessut.fi
Tuotteiden jäljitettävyys perustuu tuote- ja eräkoodeihin. Perinteisen EAN-koodin rinnalla käytetään usein QR-koodia. Kaksiulotteinen viivakoodi voidaan skannata sekä kassapäätteellä että älypuhelimella, jolloin pakkauksissa tarvitaan vain yksi viivakoodi. 2Dkoodiin mahtuu myös enemmän koko ketjua palvelevaa tietoa. Kuluttajat eivät enää kuulu jäljitettäviin asiakkaisiin.
HACCP (Hazard Analysis and Critical
Control Points) -järjestelmä on osa elintarvikehuoneiston omavalvontaa, jonka tarkoituksena on tunnistaa kriittiset työ- ja käsittelyvaiheet, joihin sisältyy mahdollinen terveysvaara. – HACCP-menettely edellyttää oman toiminnan tuntemisen lisäksi monipuolista asiantuntemusta muun muassa käsiteltävistä raaka-aineista, tuotteista, elintarvikkeen käsittelytavoista ja jakeluketjusta. HACCP-järjestelmän huolellinen noudattaminen on erittäin tärkeää, sillä usein elintarviketurvallisuusongelmat aiheutuvat prosessi- tai järjestelmävirheistä, Hoejskov toteaa.
Teksti Kati Halonen
Jokainen toimitusketjun lenkki alkutuottajista kuluttajiin on kriittisessä roolissa ruoan turvallisuuden varmistamisessa.
Kaupallisessa yhteistyössä:
GS1 2D-koodi
voidaan skannata älypuhelimella, kuten tavallinen QR-koodi.
Testaa itse!
Skannaa tämä GS1 2D-koodi älypuhelimesi kameralla.
Mitä hyötyä GS1 2D-koodista on elintarviketeollisuudelle?
Suomessa tuotepakkausten 2D-viivakoodi on jo käytössä lääketeollisuudessa, koska laki velvoittaa valmistajat seuraamaan tuotteita läpi koko toimitusketjun. Myös muilla teollisuudenaloilla ja kaupoissa maailmanlaajuinen siirtymä GS1 2D-koodiin on käynnissä. Mutta miksi? Mitä se ratkaisee?
Pääsyy GS1 2D-koodin käyttöönotolle on toimitusketjun tehostaminen, joka ei onnistu yksin EAN-viivakoodilla. Siinä missä EAN sisältää vain GTINtuotetunnisteen, GS1 2D-koodiin voidaan sisällyttää lähes rajattomasti tietoa.
– Jo 50 vuotta toimitusketjuja palvellut EAN-viivakoodi on erinomainen, mutta tietotarpeet ovat kasvaneet. GS1 2D-koodin avulla elintarvikkeiden toimitusketju voi hyödyntää esimerkiksi tuotteiden erä- ja päivämäärätietoja tehokkaasti, GS1 Finlandin kehityspäällikkö Kimmo Keravuori sanoo.
Siirtää viestintää pakkauksesta verkkoon Pakkaukseen mahtuu harvoin kaikki
kuluttajien kaipaama tai valmistajien tarjolla oleva informaatio tuotteesta. GS1 2D-koodin avulla tuotteen tietoja voidaan täydentää verkossa ja säästää siten painotilaa pakkauksesta.
– GS1 2D-koodi voidaan skannata älypuhelimen kameralla, kuten tavallinen QR-koodi. Tuotteen valmistaja pystyy näin suoraan pakkauksesta ohjaamaan kuluttajan juuri kyseiseen tuotteeseen liittyvään tietoon, kuten resepteihin tai käyttöohjeisiin.
Koska GS1 2D-koodi sisältää EANviivakoodia enemmän tietoa, ja se voidaan lukea sekä kassapäätteellä että älypuhelimella, se mahdollistaa pakkauksissa vain yhden viivakoodin käytön. Myös pienemmän kokonsa ansiosta se säästää tilaa pakkauksista.
GS1 2D-koodin avulla elintarvikkeiden toimitusketju voi hyödyntää esimerkiksi tuotteiden erä- ja päivämäärätietoja tehokkaasti.
Parantaa kuluttajaturvallisuutta ja ennustettavuutta
Kaupan toimitusketjulle viivakoodin sisältämän koneluettavan tietomäärän lisäys on huomattava muutos, joka tarjoaa työkaluja toiminnan tehostamiseen ja muun muassa ruokahävikin vähentämiseen.
Esimerkiksi takaisinveto voidaan kohdentaa vain vialliseen tuote-erään, kun koodin sisältämän päiväyksen ja eränumeron ansiosta se pystytään tunnistamaan digitaalisesti varastoissa ja myymälöissä.
– Myös kuluttajaturvallisuus paranee, kun viallisen tai vanhentuneen tuoteerän myynti voidaan digitaalisesti estää kassapäätteellä. Sen lisäksi kuluttajille voidaan kohdentaa eräkohtaisesti ohjeita tuotteen takaisinvedosta.
Toimitusketjun tuote-eräkohtainen seuranta tarjoaa mahdollisuuden myös nykyistä tarkempaan myyntidataan todellisen tuotekierron näkökulmasta. Näin koko ketjussa myyntiennusteiden tekeminen helpottuu.
– Tilaus- ja tuotantosuunnitelmia voidaan jatkossa tehdä tarkemmalla tasolla, kun tuotteiden kiertonopeus ketjussa voidaan varmentaa entistä tarkemmin. Tämän myötä ennustaminen tarkentuu ja toimintaa voidaan tehostaa läpi koko arvoketjun.
Ota käyttöön GS1 2D-koodin hyödyt
• Saldohallinta ja hävikin vähentäminen helpottuvat läpi koko ketjun.
• Laajat mahdollisuudet kuluttajaviestinnässä, kun kuluttaja pääsee suoraan pakkauksesta tuotteen tietoihin verkossa.
• Tarkemmat myyntiennusteet auttavat valmistajia optimoimaan tuotannon tarkemmin.
• Automatisoidut tarjoukset ja kampanjat tehostavat varastonhallintaa.
• Ei ylimääräistä hukkaa: takaisinvedot kohdentuvat juuri oikeisiin tuotteisiin.
• Ei vanhentuneita tuotteita kassan läpi: kuluttajan kokema turva ja laatu paranevat.
• Koodi antaa avaimet globaalien toimitusketjujen läpinäkyvään hallintaan, väärennösten estämiseen ja vastuullisuusviestinnän jakamiseen kuluttajille.
• Koodi vastaa EU:n digitaalisen tuotepassin vaatimuksiin, siihen voidaan sisällyttää yksilöinti tuotteen, sen valmistuserän ja sarjanumeroidun tuoteyksilön tasolla.
Lue lisää gs1.fi/2dkoodi
Kimmo Keravuori kehityspäällikkö GS1 Finland
Teksti Anna Kuronen
Kaupallisessa yhteistyössä:
Yhdessä pääsemme pidemmälle
Suomen ruokaviennin kasvattaminen on koko elintarviketoimialan yhteinen tavoite. Nyt asiassa on uudenlaista tekemisen makua. Ensimmäistä kertaa kasvun veturina on yritysten perustama yhdistys.
Teksti Kati Halonen
Suomen tähtäimessä on viedä maailmalle markkinalähtöisiä, korkean lisäarvon elintarvikkeita, joista ollaan valmiita maksamaan enemmän. Useilla elintarvikevalmistajilla onkin valmiutta kasvattaa jalansijaansa vientimarkkinoilla. Kasvun polulla tarvitaan kuitenkin kumppaneita.
SUVI ry – ”Finnish Food Export Sales Services” Keväällä 2024 perustetun Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry:n tavoitteena on koota vientiin tähtäävät yritykset yhteen. Resurssien yhdistäminen mah-
Kaupallisessa yhteistyössä:
Ilmastoviisaalla tuotekehityksellä ja tuotteistamisella on luotavissa kilpailuetua.
dollistaa aiempaa paremman kaupallisen onnistumisen ulkomaisilla markkinoilla. Suuretkin suomalaiset elintarvikevalmistajat ovat maailmalla pieniä ja tarvitsevat yhteistyötä kansainvälistymisessään. SUVI ry toimii myynnin moottorina ja se on jo käynnistänyt konkreettiset vientitoimet. Yhdistyksen päätavoitteina ovat uusien markkinoiden avaaminen, myynti ja markkinointi, sekä jalansijan vahvistaminen vähittäiskaupassa, HoReCa-sektorilla ja teollisuudessa. Yhtenä tärkeänä kasvusuuntana on kansainvälinen private label, joka kiinnostaa monia suomalaisvalmistajia.
Kotimaassa SUVI ry rakentaa ruokaviennin kansallista rintamaa yhteistyössä alan avaintoimijoiden kanssa. Elintarvikealalla halutaan luoda pysyvä ja tehokas menettelytapa vienninedistämiseen. Ruokaviennillä on niin suuri kansallinen merkitys, että sen maaliin viemiseksi tarvitaan kaikkia.
Juuri nyt on erityisen tärkeää kehittää keinoja, joilla kaikki tulevaisuuden kasvusektorit saadaan valjastettua tuottamaan kaivattuja vientituloja maahamme.
Ole aktiivinen, liity SUVI ry:n jäseneksi ja jaa yhdistyksen viestiä laajasti. Yritämme yksin – onnistumme yhdessä.
Teksti Eeva-Liisa Lilja
Suomalaisen ruokaalan arvonlisää voidaan merkittävästi kasvattaa nykyisestä. Mutta kuinka potentiaali muutetaan kansainvälisiltä markkinoilta tulevaksi kassavirraksi?
Luonnonvarakeskus Luken tekemän selvityksen mukaan ruoka-alan jalostusarvoa voitaisiin kasvattaa jopa 40 prosentilla nykytasosta vuoteen 2035 mennessä. Arvonlisän kasvumahdollisuuksia liittyy erityisesti ilmastoviisaisiin kasviproteiineihin, kauraan ja solumaatalouteen. Voimme jopa yltää kokoamme suuremmaksi ilmastoystävällisten tuotteiden valmistajamaaksi. Elintarviketeollisuusliiton uudessa TKI Tiekartassa visioidaan, että vuonna 2030
Suomi on tuotekehitys- ja investointipanostustensa ja taitavan kaupallistamisen ansiosta älykkään, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän elintarviketuotannon kärjessä Euroopassa. Mutta kuinka tuo asema on maailman markkinoilta saavutettavissa? Arvonlisä on vain potentiaalia siihen saakka, kunnes asiakkaat tekevät ostopäätöksen.
Vientiyrityksiltä tarvitaan kykyä tuottaa sellaisia korkean jalostusarvon tuotteita, joille löytyy kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. Tuotteiden pitää
Suomalaiset yritykset markkinoivat yhdessä tuotteitaan kansainvälisillä elintarvikemessuilla. Kuva Suomen maaosastolta Hollannissa pidetyiltä PLMA-messuilta 2024.
Lue lisää su-vi.fi
tarjota sellaisia hyötyjä, että asiakkaat haluavat maksaa niistä enemmän.
Mitä uusia keinoja on löydettävissä asiakashyödyn lisäämiseen?
Vientituotteista kannattaa muodostaa tuotekonsepteja yksittäin myytävien tuotteiden sijaan. Asiakkaalle on enemmän lisäarvoa tuottavaa, jos hän pääsee tutustumaan vaikkapa kokonaiseen kaurapohjaiseen, hyvinvointia edistävään ruokavalioon, kuin hankkia yksittäisiä aamiaismuroja. Suomalaisten vahvuuksia ovat muun muassa kustannustehokkaat tuotantoprosessit, korkea tuoteturvallisuus ja kyky nostaa esille pohjoisen luonnon makuja uniikilla tavalla. Niitä lisähyötyjä voidaan asiakkaille tarjota esimerkiksi valmistamalla korkeamman hintaluokan premium private label -tuotteita ulkomaisille bränditaloille tai viemällä tuotteita ruokapalvelusektorille, laadukkaisiin kansainvälisiin hotelleihin, ravintoloihin ja kahviloihin.
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) -hanke nostaa esiin mahdollisuuksia, kuinka ilmastoviisaista elintarvikkeista luodaan kilpailukykyisiä vientituotteita. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
Lue lisää ki-ke.fi
Vetytalous vahvistaa Suomen kilpailukykyä
Kotimainen ilmastoystävällisesti tuotettu vety lisää energiaturvallisuutta sekä vähentää riippuvuutta tuontiraaka-aineista. Vedyn jalostusarvon kasvattaminen luo pohjaa investoinneille ja parantaa Suomen asemaa globaalissa vetytalouden kilpailussa.
– Vedyllä on keskeinen rooli teollisuuden hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemisessä. Vedyllä ja sen jatkojalosteilla pystytään korvaamaan fossiilisia polttoaineita ja raakaaineita. Esimerkiksi vihreästä vedystä valmistetulla ammoniakilla voidaan turvata kotimaisen lannoitetuotannon asemaa, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto toteaa.
– Vedyn hyödyntäminen vaatii merkittäviä investointeja niin vedyn tuotantoprosesseihin kuin infrastruktuuriinkin. Tuotannon kasvaminen nykyisestä viidestä terawattitunnista vahvistamaan sekä vihreää siirtymää että Suomen kansantaloutta riippuu paitsi kysynnästä myös valtiovallan ja EU-tason päätöksistä, Aalto jatkaa.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Maxtechin järjestelmä mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan ja nopean reagoinnin esimerkiksi poissaoloihin tai äkillisiin muutoksiin resurssitarpeissa, Mikko Ängeslevä (alla) toteaa.
Suomessa kilpailukykyinen sähkön hinta ja sen saatavuus sekä vedyn ja jatkojalosteiden verokohtelu vaikuttavat menestymiseen. Lisäksi markkinoiden kehittyminen ja kannusteet ovat avainasemassa, jotta vedylle ja sen jalosteille on kysyntää. Kysynnän ja tuotannon pitäisi kehittyä käsi kädessä. Uuteen teollisuudenalaan ja uuden teknologian käyttöönottoon täydessä teollisessa mittakaavassa tarvitaan myös valtion osallistumista riskienjakoon. Uudet tuotantolaitokset ja tarvittava infrastruktuuri, kuten sähkön siirtolinjat maksavat.
Kemianteollisuus on vetytalouden ytimessä Vedyn tulevaisuus tehdään kemianteolli-
suudessa. Kemianteollisuus valmistaa tänä päivänä Suomen vedystä 90 prosenttia ja käyttää siitä 80 prosenttia. Jatkojalosteiden ja käyttökohteiden monipuolistuminen, kuten synteettiset polttoaineet ja materiaalit, luovat kasvupohjaa investoinneille ja työpaikoille.
– Suomella on mahdollisuus ottaa oma siivunsa – ja mielellään vähän isompikin – vetytaloudesta. Mutta se riippuu omasta aktiivisuudestamme ja päätöksistämme sekä siitä, millaiseksi toimintaympäristö vetytalouden yrityksille muokataan. Tarvitaan taitoa, tahtoa ja oikeita ratkaisuja, mutta asioiden kanssa ei saa viivytellä. Jos me emme juokse, muut kyllä juoksevat, painottaa Aalto.
Automaattinen
työvuorosuunnitteluratkaisu tehostaa teollisuuden prosesseja
Teksti toimitus, Maxtech Oy
Teollisuuden työvuorosuunnittelussa vuorokierrot ja erilaiset työaikamallit tuovat usein haasteita, ja Excel-taulukot ovat yhä valitettavan yleinen apuväline arjessa.
– Maxtechin järjestelmä erottuu automaation syvyydessä. Nykyaikainen työvuorosuunnitteluratkaisumme osaa huomioida työntekijöiden osaamisprofiilit, työaikalainsäädännön ja työaikamallien erityistarpeet. Tämä vähentää virheitä ja nopeuttaa huomattavasti suunnittelua. Kiinteiden vuorokiertojen muodostamiseen löytyy paljon auttavia ratkaisuja, mutta Maxtech on suunniteltu erityisesti teollisuuden käytännön tarpeiden näkökulmasta. Se tarjoaa laaja-alaisen tuen myös muutosten hallintaan osana
työvuorosuunnittelun prosesseja, Maxtechin toimitusjohtaja Mikko Ängeslevä kertoo.
Kustannustehokkuutta, sujuvuutta ja tukea Teollisuuden tuotantoympäristöt ovat usein dynaamisia, ja suunnitelmien on voitava mukautua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.
– Järjestelmämme mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan ja nopean reagoinnin esimerkiksi poissaoloihin tai äkillisiin
Vedyn hyödyntäminen vaatii merkittäviä investointeja niin vedyn tuotantoprosesseihin kuin infrastruktuuriinkin, Aalto painottaa.
muutoksiin resurssitarpeissa. Työvuorosuunnittelun optimoinnin kautta yritykset voivat saavuttaa merkittävää kustannustehokkuutta ja parantaa resurssien kohdentamista. Meille on tärkeää huomioida myös työntekijöiden hyvinvointi, Ängeslevä sanoo.
Maxtechin avulla varmistetaan, että oikeat työntekijät ovat oikeissa tehtävissä oikeaan aikaan, mikä vähentää turhia kustannuksia, kuten ylityökorvauksia. Maxtech tarjoaa myös valmiit integraatiot kaikkiin yleisimpiin taloushallinnon ja palkanlaskennan järjestelmiin, jolloin datan hyödyntäminen on sujuvaa sekä läpinäkyvää. – Järjestelmätoimitukseemme sisältyy aina kattava käyttöönottoprojekti sekä -koulutus, joilla varmistamme järjestelmän sujuvan sekä tehokkaan käyttöönoton, ja palvelumalliimme kuulu aina myös ensiluokkainen käyttötuki. Tämä on erityisen tärkeää teollisuuden alalla, jossa työvuorot pyörivät usein 24/7 ja työnhallinta on yksi ydinjärjestelmistä, lupaa Ängeslevä.
Maxtechin järjestelmä tarjoaa teollisuudelle kokonaisvaltaisen ratkaisun.
Lue lisää: maxtech.fi/ teollisuus/teollisuudenvuorosuunnittelu
Teksti Kati Halonen
Hyvä riskienhallinta takaa liiketoiminnan jatkuvuuden
Akkupalojen ehkäisy edellyttää huolellisuutta ja suunnitelmallisuutta, mutta oikeilla menettelytavoilla yritykset voivat suojautua paitsi fyysisiltä vahingoilta myös mainehaitoilta ja liiketoiminnan keskeytyksiltä.
– Tulipalo voi vakavasti häiritä yrityksen toimintaa. Vaikka vakuutus kattaisi taloudelliset tappiot, asioiden selvittely ja tuotannon palauttaminen vievät aikaa, mikä antaa kilpailijoille mahdollisuuden vallata markkinaosuuksia, toteaa Ifin riskienhallintajohtaja Pekka Sarpila – Jos yrityksen riskienhallinta, asenne ja paloturvallisuus eivät ole kunnossa, vakuutuksen saaminen voi olla vaikeaa. Ei ole oikein, että vastuullisesti toimivat asiakkaat joutuvat maksamaan turvallisuusasiat laiminlyöneiden aiheuttamista vahingoista, Sarpila jatkaa.
Lataa akut turvallisesti Litiumioniakut voivat syttyä palamaan nopeasti ja räjähdysmäisesti, jolloin ne roiskivat palavaa materiaalia ympärilleen. On myös syytä muistaa, että syntyvät palokaasut ovat myrkyllisiä.
Paloturvakaappi tarjoaa 90 minuutin palosuojan – jonka aikana akkupalo ehtii joko tyrehtyä tai sammutusjärjestelmä tukahduttaa sen!
DENIOS by Asecos:
Paloturvallinen akkujen latauskaappi
• Suojaa sisältä ja ulkopuolelta alkavia paloja vastaan.
• Aerosolipohjainen palontorjuntajärjestelmä hillitsee akkupaloa 90 minuuttia.
• Palokaasut eivät pääse kaapin ulkopuolelle.
• Verkkoapplikaatiolla voi seurata kaikkien latauskaappien tilaa reaaliaikaisesti.
• Kolmitasoiset hälytyssignaalit aktivoituvat eri triggereillä. Signaalit voi ohjata oman kännykän lisäksi esimerkiksi miehitettyyn valvomoon.
Lue lisää: www.denios.fi
sopivia, sillä ristiinkäyttö aiheuttaa paloriskin, Pekka Sarpila muistuttaa.
– Akkujen turvallinen lataus ja säilytys ovat keskeisiä elementtejä riskienhallinnassa. Oikein sijoitetut latauspisteet voivat estää suuronnettomuuksia. Esimerkiksi trukkien lataaminen vaatii oman palo-osaston, pienemmät akut on hyvä ladata asianmukaisessa latauskaapissa, jossa on ilmaisimet ja sammutustekniikka. Savuilmaisin on vähimmäisvaatimus, mutta on suositeltavaa, että tiloissa on automaattinen sammutusjärjestelmä, joka reagoi välittömästi vaaratilanteessa, Sarpila sanoo.
Akkua, joka ei lataudu kunnolla, lämpenee liikaa tai on kolhiintunut, ei tule käyttää, vaan se on poistettava heti käytöstä ja varastoitava turvallisesti. Jatkojohtoja ei tule käyttää latauspisteissä, sillä ne voivat ylikuumentua ja aiheuttaa tulipalon.
– Tuotteen, akun ja laturin on oltava
Akkujen turvallinen lataus ja säilytys ovat keskeisiä elementtejä riskienhallinnassa.
yhteensopivia, sillä ristiinkäyttö aiheuttaa paloriskin. Ne tulisi hankkia virallisen maahantuojaketjun kautta tai muuten luotettavalta taholta, jotta tuotteelle löytyy vastuuhenkilö. EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista hankitut usein heikkolaatuiset akut ja laturit ovat aina riski. Ja jos akun tai laturin ostaa tällaisesta verkkokaupasta, tuleeko ostajasta silloin itse maahantuoja, joka vastaa vaatimuksenmukaisuudesta EU:n alueella, muistuttaa Sarpila.
Tuotteen, akun ja laturin on oltava yhteen -
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa yhteistyössä:
DENIOKSEN akkukaapit toimivat itsenäisinä palo-osastoina, jotka suojaavat sekä ulkoisilta että sisältä alkavilta tulipaloilta ja estävät palon leviämisen.
Ennakointi auttaa torjumaan litiumioniakkujen paloriskejä
Tehokkaat litiumioniakut ovat lähtökohtaisesti turvallisia, mutta niiden aiheuttamat räjähdysmäiset ja pitkäkestoiset tulipalot voivat johtaa mittaviin vahinkoihin ja pitkiin toiminnan keskeytyksiin. Oikeilla toimintatavoilla ja varautumisella näitä riskejä voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää.
– Akkupalo syttyy useimmiten akkua ladatessa. Siksi on oleellista, että akkuja ladataan valvottuna ja sellaisessa tilassa, jossa mahdollinen vahinko on otettu huomioon. Akkujen lataaminen ilman valvontaa, kuten yön yli, on erityisen riskialtista, muistuttaa DENIOS Oy:n myyntipäällikkö Juha Porraskorpi Lämpökarkaaminen, eli akussa tapahtuva hallitsematon kuumeneminen ja syttyminen, on litiumioniakkujen merkittävin vaaratekijä. Akkupalojen yleisin syy on ylikuormitus latauksen aikana. Myös mekaaniset vauriot, kuten ulkoiset kolhut, voivat laukaista lämpökarkaamisen latauksen yhteydessä. Lisäksi akku
voi ylikuumentua ulkoisen lämmönlähteen vaikutuksesta.
Teollisessa ympäristössä tehokas riskienhallinta perustuu valvottuihin lataustiloihin, itsenäisiin palo-osastoihin ja akkulatauksen keskittämiseen. Akkujen lataaminen paloturvallisissa, hälytysjärjestelmillä varustetuissa kaapeissa estää tulipalon leviämisen ja mahdollistaa nopean reagoinnin. Itsenäiset palo-osastot puolestaan rajoittavat tulipalon leviämistä ja suojaavat ympäröivää palokuormaa, kuten varastoitavia tuotteita ja rakennuksia. Keskitetyt lataustilat helpottavat akkujen hallintaa ja järjestyksen ylläpitoa.
Juha Porraskorpi myyntipäällikkö DENIOS Oy
Akkupalo syttyy useimmiten akkua ladatessa. Siksi on oleellista, että akkuja ladataan valvottuna ja sellaisessa tilassa, jossa mahdollinen vahinko on otettu huomioon.
Henkilöstön koulutus ja turvallisten toimintatapojen omaksuminen akkujen lataukseen ja säilytykseen liittyvien riskien tunnistamisessa ja hallinnassa on olennaista. Akkujen kunnon säännöllinen tarkkailu on myös keskeinen osa turvallisuutta. Vialliset tai käytöstä poistetut akut voivat muodostaa merkittävän riskin ja ne on varastoitava paloeristetyissä tiloissa ennen kierrätystä. – Ei vaadita suurtakaan poikkeamaan säännöistä, jotta suuren vahingon mahdollisuus realisoituu, Porraskorpi huomauttaa.
Tehokasta riskien hallintaa DENIOKSEN akkukaapit toimivat itsenäisinä palo-osastoina, jotka suojaavat sekä ulkoisilta että sisältä alkavilta tulipaloilta ja estävät palon leviämisen. Kaapit on varustettu sammutus- ja hälytysjärjestelmillä, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin myös miehittämättömissä tiloissa.
– Paloturvakaappi tarjoaa 90 minuutin palosuojan, jonka aikana akkupalo ehtii joko tyrehtyä tai sammutusjärjestelmä tukahduttaa sen. Se on yleensä riittävän pitkä aika estämään palon leviäminen kaapista ulospäin. Tänä aikana pelastuslaitos ehtii paikalle evakuoimaan henkilöstön ja tarvittaessa siirtämään kaapin turvallisempaan paikkaan. Kaapin sisällä on sammutusjärjestelmä, joka pyrkii hillitsemään paloa. Tavoitteena on rajoittaa palo tietylle hyllytasolle eikä päästää siitä leviämään akusta toiseen, Porraskorpi toteaa.
DENIOS by Asecos: Paloturvallinen akkujen latauskaappi
• Suojaa sisältä (EN 1363-1) ja ulkopuolelta (EN 14470-1) alkavia paloja vastaan.
• Aerosolipohjainen palontorjuntajärjestelmä hillitsee akkupaloa 90 minuuttia.
• Palokaasut eivät pääse kaapin ulkopuolelle.
• Verkkoapplikaatiolla voi seurata kaikkien latauskaappien tilaa reaaliaikaisesti.
• Kolmitasoiset hälytyssignaalit aktivoituvat eri triggereillä. Signaalit voi ohjata oman kännykän lisäksi esimerkiksi miehitettyyn valvomoon.
Lue lisää litiumakkujen riskeistä ja paloturvallisesta varastoinnista: denios.fi/palvelut/deniosasiantuntemus/litiumakkujenturvallisuus
Teksti Kati Halonen
Tieto on valtaa
–kun sitä jaetaan
Toiminnanohjausjärjestelmät (ERP) ovat keskeisiä työkaluja yritysten kilpailukyvyn parantamisessa ja prosessien ennustettavuuden lisäämisessä. Avoimuus ja luottamus ovat kriittisiä tekijöitä, sillä ne vaikuttavat suoraan tiedonkulun tehokkuuteen ja siten yrityksen sekä koko yritysverkoston suorituskykyyn.
Teksti Kati Halonen
– Teknologia mahdollistaisi yhteisen tilannekuvan muodostamisen verkostossa, mutta datan jakamista ei uskalleta hyödyntää voimavarana. Useat toimijat haluavat pitää datan vain itsellään, mutta tällöin joltakin osapuolelta estetään mahdollisuus liiketoiminnan laaja-alaisempaan kehitykseen. Teknisiä ratkaisuja on runsaasti saatavilla, haaste on usein riskien hallinnassa ja asenteissa. Datan jakaminen voi siis olla mentaalikysymys, painottaa Teknologiateollisuuden Teknologiat, tieto ja innovaatiot -kokonaisuuden johtaja tekniikan tohtori, eMBA Erkki Ahola. ERP ei ole vain konsernin tai yrityksen sisäinen työkalu vaan osa koko toimitusketjun optimointia. Hyvin perinteinen
esimerkki: jos 3D-mallin piirteet mallinnetaan sovitulla tavalla, malli voidaan siirtää suoraan työstökeskukselle ilman uudelleenmallinnusta. Tämä lyhentää toimitusaikoja, kun turvamarginaaleja ei tarvita, ja lisäksi hinnoittelu helpottuu. – Suomella olisi loistava tilaisuus lisätä rajapintojen hyödyntämistä ja sopia tiedonkulun periaatteista verkoston sisällä. Yhdessä sovitut toimintatavat helpottavat myös tietoturvan varmistamista. Kaiken tiedonhan ei tarvitse olla kaikkien verkoston jäsenten saatavilla, aivan kuten organisaation sisälläkään, Ahola toteaa.
ERPin valinta alkaa bisnesymmärryksestä Kun järjestelmää lähdetään vaihtamaan
Lue lisää ja lataa avuksesi vinkkimme toteutukseen.
liiketoiminnan kasvaessa, asiakas ei välttämättä osaa määritellä mitä haluaa ja mihin pyrkii. ERP on työkalu, joka auttaa prosessin sujuvassa toteuttamisessa, mutta se ei luo prosessia. Siksi omien toimintamallien tulee olla hyvin määriteltyjä.
Osaoptimointi ja tiukat kilpailutukset ovat usein toiminnanohjauksen kehittämisen esteenä.
– Pitkäaikainen suhde lisää ymmärrystä ja luottamusta. Myyjällä tulee olla bisnesymmärrystä asiakkaan liiketoiminnasta ja siitä mitä ollaan tekemässä sekä sen lisäksi ymmärtää missä tuotamme arvoa asiakkaalle. Kun nämä kaksi ovat kunnossa, se johtaa helpommin menestykseen, Ahola summaa.
Erkki Aholan mukaan teknisiä ratkaisuja on runsaasti saatavilla, mutta haaste on usein riskien hallinnassa ja asenteissa.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Teknologia modernin teollisuuden ytimessä:
”Tulos on juuri niin hyvä kuin sen perustana oleva data”
Teollisuuden toimintalogiikka on murroksessa: puhtaan energian tuotanto, prosessointi ja lopputuotteiden valmistus yhdistyvät tiiviiksi ekosysteemiksi, jonka arvoketjussa oikein valitut teknologiaratkaisut ovat korvaamattomia.
Suurten datamäärien hallinta, tekoäly ja kyberturvallisuus ovat yhä tärkeämpiä, ja toiminnanohjausjärjestelmillä on keskeinen rooli liiketoiminnan ohjaamisessa ja prosessien hallinnassa. Vuosien varrella niihin on kuitenkin kertynyt myös paljon turhaa ja sirpaleista dataa.
– Esimerkiksi valmistavan teollisuuden käytetyimmän SAP-toiminnanohjausjärjestelmän SAP S/4HANA -transformaatio tulee olemaan merkittävä muutos, joka on toteutettava vuoteen 2027 mennessä. Valitettavasti monet yritykset näkevät sen pelkkänä teknisenä siirtymänä, vaikka se tarjoaisi tilaisuuden luoda vahvan perustan tulevaisuuden liiketoiminnalle. Tulos on juuri niin hyvä kuin mitä data on. Jos data ja prosessit eivät ole kunnossa, on turha odottaa merkittäviä tuloksia tekoälyltä tai muilta älykkäiltä ratkaisuilta. Nyt on se hetki, kun dataan täytyy viimeistään panostaa, painottaa CGI:n SAP-liiketoiminnasta ja -palveluista vastaava johtaja Tiia Kokko – Toiminnanohjausjärjestelmiin on ra-
kennettu paljon asiakas- ja toimialakohtaisia ratkaisuja. On aiheellista kysyä, onko järkevää jatkaa kaikkien näiden ratkaisujen säilyttämistä ERP:n sisällä vai tulisiko osa siirtää sen ulkopuolelle? Onko järkevää ylläpitää kaikkia ratkaisuja vain siksi, että niihin on vuosien saatossa investoitu paljon? Kokko jatkaa. Jotta jalostetusta ja lisäarvoa tuottavasta datasta saataisiin aidosti teho irti, se täytyy kytkeä takaisin ohjaamaan päivittäistä toimintaa. Datan ei kuitenkaan tulisi jäädä yrityksen sisälle — sen jakaminen läpi toimitusketjun avaa mahdollisuuksia sujuvampaan yhteistyöhön ja tehokkuuden lisäämiseen koko verkostossa.
– On kriittistä, että toiminnanohjausjärjestelmä integroituu saumattomasti tuotannonohjausjärjestelmään. Tuotannon ja tilaustoimitusketjun yhdistäminen vaatii sekä horisontaalista että vertikaalista integraatiota ja ISA-95 tiedonkuvausstandardin soveltamista, sanoo CGI:n suurten digimuutoshankkeiden johtaja Arto Kuusinen.
– CGI:llä on osaamista molemmista maailmoista, vahvistaa Kokko.
Nyt on se hetki, kun dataan täytyy viimeistään panostaa, painottaa CGI:n SAPliiketoiminnasta ja -palveluista vastaava johtaja Tiia Kokko
Onnistunut transformaatio vaatii oikeat kyvykkyydet ja vahvan yhteistyön SAP S/4HANA -transformaatio tarjoaa valtavan potentiaalin etenkin teollisuuden toimialalle. CGI:n rooli on toimia isoissa transformaatiohankkeissa strategisena neuvonantajana ja tarkastella kokonaisuuksia laajasti. Kyse ei ole pelkästään teknologiavalinnoista, vaan parhaiden mallien hyödyntämisestä niin, että ne tukevat yrityksen strategiaa. – Tuomme kokonaisvaltaista näkemystä oikeanlaisiin valintoihin. Ennen kuin hyökätään SAPin syövereihin, pitää olla iso kuva hallussa, koska hanke etenee sen käynnistyttyä kuin juna. Jotta hanke saadaan maaliin, tarvitaan toimialaosaamista, prosessiosaamista ja tietysti SAP-kyvykkyyttä. Laajat verkostomme auttavat varmistamaan asiakkaan tavoitteiden saavuttamisen. Haluamme olla asiakkaalle pitkäaikainen kumppani, jotta pystytään löytämään oikeanlaisia ratkaisuja ja tuomaan lisäarvoa liiketoiminnan kehittämiseen, kertoo Kokko. – Kukaan ei pärjää yksin. Siksi on tärkeää, että teknologiatoimittajat, pilvipalveluiden tarjoajat ja integraattorit toimivat yhteen läpi palveluekosysteemin. Ja ehkä kaikista tärkeintä on nostaa asiakas yhteistyön ytimeen, sillä nimenomaan asiakkaan muutosmatkaa pitää pystyä tukemaan. Suomessa tarvitaan rohkeutta poistua tekemisen suunnittelusta ja ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin. Meidän pitäisi olla Euroopan tasolla lipunkantajana, ei perässähiihtäjänä, Kuusinen painottaa.
– SAP S/4HANA -transformaatiossa olemme useita askelia jäljessä muita Euroopan maita – emme yhtä tai kahta, vaan todennäköisesti viisi askelta, Kokko alleviivaa.
On kriittistä, että toiminnanohjausjärjestelmä integroituu saumattomasti tuotannonohjausjärjestelmään, kertoo CGI:n suurten digimuutoshankkeiden johtaja Arto Kuusinen
CGI on maailman ja Suomen suurimpia riippumattomia IT- ja liiketoimintakonsultoinnin palveluyhtiöitä. Suomessa CGI työllistää yli 3 900 henkilöä 11 toimipisteessä. Maailmanlaajuisesti yhtiöllä on 90 000 asiantuntijaa. CGI tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita asiakkaiden liiketoiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämiseen, integrointiin ja hallintaan. Palvelutuotannossa CGI luottaa paikalliseen läsnäoloon, globaaleihin palveluverkostoihin ja IP-ratkaisuihin auttaessaan asiakkaita saavuttamaan tuloksia ja onnistumaan digitaalisessa muutoksessa. CGI on SAPin Gold Partner.
Lue lisää cgi.com/fi
Teksti Kati Halonen
Satamat ovat uuden edessä
Regulaation vauhdittama siirtyminen puhtaaseen energiaan, uusiin polttoaineisiin ja energiatehokkuuteen tuo satamille sekä haasteita että mahdollisuuksia.
Satamat eivät ole enää vain liikenteen solmukohtia vaan keskeisiä toimijoita globaalissa siirtymässä kohti kestävämpää ja päästöttömämpää tulevaisuutta.
– Satamien tulevaisuus on paljon muutakin kuin meriliikennettä. Vanha ajatus satamista meri- ja maaliikenteen solmukohtana ja porttina maailmalle on muuttumassa uudenlaiseksi rooliksi energiatoimijana. Satamat tukevat teollisuuden uudistumista ja vihreää siirtymää, joka pohjaa puhtaan, päästöttömän energian saatavuuteen ja tuovat toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, toteaa Suomen Satamat ry:n toimitusjohtaja Piia Karjalainen Varustamojen investoinnit puhtaisiin
Kaupallisessa yhteistyössä:
Koverhar (kuvassa) on ainutlaatuinen paikka laajentaa satama- ja logistiikkatoimintoja pitkälle tulevaisuuteen, Anders Ahlvik toteaa.
polttoaineisiin, kuten vetyyn, ammoniakkiin ja metanoliin, edellyttävät satamilta kykyä tarjota näitä polttoaineita. Valmistautuminen Fit for 55 -paketin vaatimuksiin muuttaa satamat moninaisten polttoaineiden jakeluasemiksi niin maa- kuin meriliikenteelle. Maasähkö puolestaan vähentää alusten päästöjä niiden ollessa satamassa. Avainasemassa ovat ennakkoluuloton suhtautuminen vihreän siirtymän mahdollisuuksiin, tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä ja pitkän aikavälin strateginen suunnittelu. Samalla on kasvatettava Suomen ja koko EU:n resilienssiä ja varauduttava sekä Itämeren että globaalin merenkulun häiriötilanteisiin.
Satamat ovat vähähiilistämisen
mahdollistajia
Suomen yhteistyöhaluinen toimintakulttuuri auttaa edistämään merenkulun digitalisaatiota, jossa avoin tiedon jakaminen on oleellista. Digitalisaatio tuo myös työkaluja vähähiilisyyden edistämiseen, kuten tarkkoja mittaus- ja seurantamenetelmiä, jotka ovat olennaisia ympäristövaikutusten minimoinnissa. – Myös satamien oma energiatehokkuus ja päästöt nousevat tarkempaan seurantaan osana arvoketjua. Toiminnan päästöjä vähennetään systemaattisesti ja sähköiset työkoneet yleistyvät. Lisäksi ympäristöystävällisten polttoaineiden tarjonta satamissa sekä kasvaa että monipuolistuu, Karjalainen vahvistaa.
Suomi pysähtyy ilman merikuljetuksia
Teksti Kati Halonen
Ilman tehokasta satamatoimintaa ja meriliikennettä globaalien logistiikkaketjujen sujuvuus häiriintyisi, mikä vaikuttaisi suoraan Suomen talouteen, kilpailukykyyn ja huoltovarmuuteen.
Satamilla on keskeinen rooli vihreässä siirtymässä, sillä ne mahdollistavat ympäristöystävällisemmän ja kestävämmän logistiikan kehittämisen.
Suomen eteläisin satama Hanko on kansainvälisten merikuljetusten solmukohta. Hangon sijainti Turun, Tampereen ja pääkaupunkiseudun muodostaman kolmion keskellä tekee siitä logistisesti strategisen alueen.
– Linjaliikenteelle on elinehto, että tavaraa liikkuu molempiin suuntiin. Meillä Hangossa vienti ja tuonti ovat tasapainossa, Hangon Satama Oy:n toimitusjohtaja Anders Ahlvik kertoo.
Ympärivuorokautinen satamatoiminta varmistaa sujuvat tavaravirrat Hangon kolme satamaa Länsisatama, Ulkosatama ja Koverhar tarjoavat laajat ja monipuoliset logistiset mahdollisuudet,
Satamien oma energiatehokkuus ja päästöt nousevat tarkempaan seurantaan osana arvoketjua.
Piia Karjalainen toimitusjohtaja Suomen Satamat ry
jotka palvelevat niin Suomen teollisuutta kuin kuluttajamarkkinoitakin. Hangon Sataman rooli on merkittävä elintarvikkeiden, lääkkeiden ja muiden kriittisten tuotteiden tuonnissa sekä metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden tuotteiden viennissä Euroopan keskeisille markkinoille, kuten Saksaan, Puolaan, Benelux-maihin ja Iso-Britanniaan. – Koverharin sataman 600 hehtaarin alue tarjoaa käytännössä rajattomat kasvumahdollisuudet uusille teollisille toimijoille ja logistiikkakeskuksille. Koverhar on ainutlaatuinen paikka laajentaa satama- ja logistiikkatoimintoja pitkälle tulevaisuuteen, Ahlvik toteaa. Hangon Satama toimii luotettavasti, tehokkaasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti vuoden jokaisena päivänä. Sen tavoitteena on olla omassa toiminnassaan hiilineutraali jo vuonna 2024 –ensimmäisenä satamana Suomessa.
Hangon Satama tarjoaa:
• suoran yhteyden avoimelle Itämerelle.
• tilaa kasvaa.
• joustavaa ja ketterää palvelua 24/7 vuoden jokaisena päivänä.
Lue lisää: portofhanko.fi
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa yhteistyössä:
Data on yrityksen kilpailukyvyn ytimessä – mutta kuka omistaa sen?
EU:n datasäädös (EU Data Act) muuttaa perustavanlaatuisesti liiketoimintaympäristöä, kun datan omistajuus siirtyy koneen tai laitteen valmistajalta sen käyttäjälle.
– Yritykset, jotka integroivat tekoälyn liiketoimintaprosesseihinsa, parantavat kannattavuuttaan ja vahvistavat asemaansa globaalissa kilpailussa. Koska koneiden käyttäjät voivat itse päättää tuottamansa datan hyödyntämisestä, se avaa mahdollisuuksia uusille toimijoille. Laitevalmistajien on hyödyllistä kehittää niin kattavia ja kustannustehokkaita data- ja tekoälypalveluita, ettei asiakkaiden tarvitse rakentaa omia ratkaisujaan, DAIN Studiosin perustajajäsen ja DAIN Studios Finlandin toimitusjohtaja Ulla Kruhse-Lehtonen toteaa.
Yksi lupaavimmista tekoälyn mahdollistajista teollisuudessa on agenttiarkkitehtuuri. Autonomisesti toimivat ja oppivat algoritmit – tekoälyagentit – ovat vuorovaikutuksessa toisten agenttien kanssa, tekevät päätöksiä ja optimoivat tuotantoprosesseja reaaliajassa.
Tuo tekoäly osaksi liiketoimintaa – Tekoälyä ei pidä nähdä irrallisena elementtinä tai yksittäisenä projektina, vaan se tulee integroida osaksi yrityksen data- ja IT-arkkitehtuuria. On tärkeää,
Kaupallisessa yhteistyössä:
että liikkeelle lähdetään liiketoimintahyödyistä. Tässä me voimme olla apuna, KruhseLehtonen lupaa. – Tekoälyn käytön suurimmat esteet eivät ole teknisiä. Ei kannata jäädä odottamaan valmista ratkaisua vaan aloittaa tekoälyn käyttö heti – muutoksen vauhti on niin nopea, ettei kilpailussa pysy muuten mukana. Tekoälysovelluksilla voi jokainen tehostaa omaa toimintaansa, mutta yritystason liiketoimintahyöty saavutetaan vasta kun tekoäly integroidaan osaksi koko yrityksen prosesseja, jatkaa Kruhse-Lehtonen.
Ulla Kruhse-Lehtonen toimitusjohtaja, perustajajäsen
DAIN Studios Oy
Jos haluat keskustella, miten tekoäly voi parantaa yrityksenne kilpailukykyä sekä tuottavuutta ja rakentaa käytännön tekoälyratkaisuja, ota yhteyttä ulla.kruhse-lehtonen@dainstudios.com tai dainstudios.com
Ei kannata jäädä odottamaan valmista ratkaisua vaan aloittaa tekoälyn käyttö heti, Ulla Kruhse-Lehtonen muistuttaa.
Pohjoisen huoltovarmuus rakentuu vahvan
Pohjois-Suomen merkitys huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle kasvaa, kun sekä länsiliittouman että Venäjän katseet kohdistuvat yhä tiukemmin alueen infrastruktuuriin.
– Kemi on tärkeä logistiikan solmukohta sekä kaupallisesti että sotilasstrategisesti. Ruotsin rajan läheisyys, Nato-jäsenyyden mukanaan tuomat uudet vaatimukset sekä pohjoisten sotilaskuljetusten keskeinen rooli tekevät Kemin satamasta kriittisen Euroopan puolustuksen kannalta, toteaa Kemin Sataman Oy:n toimitusjohtajaa Markku Rautio
Portti pohjoiseen ja väylä maailmalle Kemin Ajoksen satamaan on helppo tulla meriteitse, maanteitse, rautateitse ja lentäen. Pohjoismainen yhteistyö on vahvaa niin Ruotsin kuin Norjankin satamiin. Venäjältä tulevan puun saannin tyrehdyttyä Kemin kautta kulkee pohjoisen puutavaraa ja biotuotteita Eurooppaan ja Ruotsiin merirahtina.
– Jos Tanskan salmet jostain syystä sulkeutuisivat, rautatieyhteys Ruotsin kautta Kemiin ja sieltä syöttöliikenteenä muihin satamiin kuljettaisi aikamoisen tavaramäärän huomattavasti ympäristöystävällisemmin rekkaliikenteeseen verrattuna, Rautio huomauttaa.
logistiikan varaan
Kemi panostaa merenkulun päästöjen vähentämiseen. Käynnissä oleva noin viiden miljoonan maasähköhanke mahdollistaa valmistuttuaan laivojen sähkönsaannin satamasta eikä dieseliä käyttävillä apumoottoreilla. Euroopan komission myöntämä 1,34 miljoonan euron rahoitus Verkkojen Eurooppa eli CEFtukena kattaa lähes kolmasosan kokonaisinvestoinnista.
– Toivoisin, että kun länsiraide vedetään Ruotsista Suomeen, se sähköistettäisiin aina Ajokseen saakka. Tämä vahvistaisi entisestään Suomen pyrkimyksiä kohti hiilineutraalia logistiikkaa, Rautio pyytää.
Kemin satama on logistinen solmukohta
• Se on saavutettavissa maalta, mereltä ja ilmasta.
• Sekä työturvallisuus että kansallinen turvallisuus ovat korkealla tasolla.
• Satamassa on riittävästi kapasiteettia eikä laituripaikoilla ole ruuhkia.
Lue lisää Suomen pohjoisimmasta yleissatamasta portofkemi.fi
Teksti Kati Halonen
Kemin Ajoksen satamaan on helppo tulla meriteitse, maanteitse, rautateitse ja lentäen.
Teksti Anni Korhonen
Logistiikkakumppanin
valinta
on arvokysymys
Logistiikan ja toimitusketjujen hallinta on merkittävä tekijä kaupan alan ja teollisuuden kilpailukyvyssä.
Teksti Kati Halonen
– Teollisuus ja kauppa ostivat vuonna 2022
Suomessa logistiikkapalveluita arviolta noin 15 miljardilla eurolla. Itse tuotetun logistiikan ja pääomakustannusten yhteenlaskettu arvo oli 20,4 miljardia euroa. Logistiikkapalveluiden ulkoistaminen on ottanut suuria harppauksia eteenpäin. Perinteisten huolinnan ja kuljetusten lisäksi myös varastoinnin ja logistiikan tietojärjestelmien ulkoistaminen on yleistynyt, kertoo Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton toimitusjohtaja Petri Laitinen, joka on myös Palvelualojen työnantajat PALTAn liikenne- ja logistiikkajohtaja.
Asiakkaat odottavat logistiikkayrityksiltä erityisesti joustavuutta ja skaalautuvuutta. Vaihteleviin tilantarpeisiin ja kysyntäpiik-
Kaupallisessa yhteistyössä:
keihin vastaavat moniasiakasvarastot, jotka parantavat tilojen käyttöastetta ja lisäävät kustannustehokkuutta. Digitalisaatio parantaa logistiikkapalvelujen tehokkuutta ja asiakaskunnalle tuotettavaa hyötyä entisestään.
Vastuullisuuden tulee ulottua koko toimitusketjuun Logistiikkakumppanin valintaprosessissa on syytä kiinnittää huomiota useisiin tekijöihin kuten kokemukseen, asiantuntemukseen, referensseihin, resursseihin, sopimusehtoihin ja maineeseen. – Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat avainasemassa logistiikkakumppania valittaessa. On tärkeää kiinnittää huomiota
koko toimitusketjuun ja sopimuksiin, sillä logistiikka muodostuu pitkistäkin alihankintaketjuista. Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen, lainsäädännön, työehtojen sekä muiden ESG-sääntöjen noudattaminen on olennaista. Toiminnan tulee olla läpinäkyvää ja kestää kriittistä tarkastelua, muistuttaa Laitinen. Tärkeintä logistiikkapalveluiden ulkoistamisessa on kuitenkin lähteä tilaajayrityksen omista tarpeista. – Kumppaniksi kannattaa valita yritys, jonka arvot, kulttuuri ja toimintatapa vastaavat omia. On tärkeää ymmärtää omat tarpeet ja tavoitteet – sekä kertoa niistä logistiikkayritykselle, Laitinen summaa.
Kotimainen logistiikkakumppani ei jätä pulaan
Logistiikkakumppanin valintaprosessissa on syytä kiinnittää huomiota useisiin tekijöihin, Petri Laitinen muistuttaa.
Kitkatta toimiva logistiikkaketju on kivijalka jokaiselle vienti- tai tuontikauppaa harjoittavalle yritykselle. Logistiikan merkitys korostuu etenkin silloin, kun kohteena tai lähtöpaikkana on Kaukoitä.
Logistiikkaketjuissa on monta lenkkiä, kuljetusmatkat ovat pitkiä ja aikataulut joskus hyvinkin venyviä. Oman haasteensa – ja viiveensä – asioiden hoitamiseen ja kuljetuksiin tuo myös aikaero. Näitä pulmia on vuosikymmenten saatossa ratkottu myös Varovassa, joka aloitti kappaletavara- ja konttikuljetuspalvelut Aasiasta Suomeen jo 1980-luvulla. Pitkän kokemuksen myötä kotimaisesta logistiikka- ja huolintatalosta on kasvanut alansa ykkösosaaja, joka ei jätä asiakkaitaan oman onnensa nojaan tiukassakaan paikassa – eikä myöskään odottamaan neuvoja chat- tai puhelinjonoon. Varovan meriliikenteen avainasiakaspäällikkö Sari Mailasalo painottaakin, että henkilökohtainen ja tehokas asiakaspalvelu, jossa asiat hoituvat yhden luukun periaatteella, on ollut yhtiön keskeinen kilpailuvaltti sen perustamisesta lähtien. Tämä kokonaisvaltainen palvelu huolinta- ja tullausasiakirjoja myöten erottaa sen myös monista ulkomaisista logistiikkajäteistä.
– Asiakkaalle nimetään kyseisen toimialan tuntevan vastuuhenkilö. Hänen kauttaan mutkikkaatkin asiat hoituvat useimmiten yhdellä puhelinsoitolla. Käytämme perinteisiä suoria puhelinnumeroita, joten meillä asiakas ei jää roikkumaan
Varovasta on vuosikymmenten saatossa kasvanut suomalaisyritysten luottokumppani vienti- ja tuontikaupassa. Helsinkiläinen logistiikka- ja huolintatalo täytti viime vuonna 75 vuotta.
Sari Mailasalo meriliikenteen avainasiakaspäällikkö, Varova Oy
Asiakkaalle nimetään kyseisen toimialan tuntevan vastuuhenkilö.
valikkojonoihin, Mailasalo kertoo.
Asiakkaan etu ensin
Pienessä organisaatiossa pystytään myös reagoimaan nopeasti, jos kuljetusketjuun on tehtävä muutoksia vaikkapa meri- ja lentorahtien osalta.
– Myynti, huolinta ja liikenne pitävät jatkuvasti yhteyttä toisiinsa. Katsomme aina tarkasti, mikä on asiakkaalle paras ja edullisin vaihtoehto, Mailasalo tähdentää.
Aasiassa ja Kiinassa yhtenä tärkeänä lisävalttina on tiivis kumppanuus Ensign Freightin kanssa. Varova on kyseisen logistiikkayrityksen osaomistaja.
– Heillä on toiminnassaan samanlaiset perheyhtiön arvot kuin meilläkin.
Asiakasta ei jätetä koskaan pulaan, Mailasalo vakuuttaa.
Lue lisää varova.fi
KUVAT: VAROVA OY
Teksti Varova Oy
Kaupallisessa yhteistyössä:
KUVA: JOHANNA LIND
Kuvassa Vastuu Groupin kaupallinen johtaja Aleksi Hellman ja markkinointijohtaja Netta Paavoseppä.
Vastuullisuus on kilpailukyvyn kovaa ydintä
Globaaleissa toimitusketjuissa vastuullisuus on olennainen osa yritysten kilpailukykyä ja riskienhallintaa. Pelkät tilaajavastuutiedot eivät enää riitä vastaamaan nykyisen liiketoimintaympäristön vaatimuksiin.
– Teollisuusyrityksille kriittisiä tietoja ovat muun muassa yhteistyökumppanin maksuvalmius, mahdolliset pakotteet ja toimintaympäristön muutokset, jotka voivat vaikuttaa liiketoiminnan jatkuvuuteen. Globaaleissa toimitusketjuissa yksi heikko lenkki voi katkaista koko ketjun. Toimittajan talousongelmat, ihmisoikeusrikkomukset tai pakotetietojen laiminlyönti voivat viivästyttää tai keskeyttää projekteja, ja pahimmillaan johtaa jopa konkurssiin. Yhteistyö vääränlaisen kumppanin kanssa voi aiheuttaa huomattavia mainehaittoja ja taloudellisia riskejä, mikä korostaa huolellisten taustatarkistusten merkitystä entisestään, muistuttaa
Vastuu Groupin markkinointijohtaja Netta Paavoseppä Suuri osa luottotappioista syntyy olemassa olevien asiakkaiden kanssa, sillä uusien ja potentiaalisten kumppaneiden tiedot tarkastetaan yleensä tarkemmin tilaajavastuulain mukaisesti. Olemassa olevien asiakkaiden valvonta sen sijaan jää usein vähemmälle. Pakotteiden noudattaminen ei ole pelkästään juridinen velvollisuus, vaan myös strateginen valinta. Tämän vuoksi on tärkeää saada ajantasaista ja keskitettyä tietoa yritysten vastuuhenkilöistä sekä heidän yhteyksistään muihin yrityksiin. Yrityksen tosiasiallinen edunsaaja saattaa olla mukana myös muissa
Pakotteiden noudattaminen ei ole pelkästään juridinen velvollisuus, vaan myös strateginen valinta.
yrityksissä, joilla voi olla maksuhäiriöitä, konkurssihistoriaa tai yhteyksiä riskialttiisiin toimijoihin. Näiden riskien tunnistaminen ja minimointi on olennaista jo ennen sopimusten solmimista. – Vastuullinen ja ajantasainen tiedonkulku tukee sekä tilaajaa että toimittajaa. Esimerkiksi jos yritykselle kriittinen alihankkija ajautuu talousvaikeuksiin ja asiakas saa siitä tiedon ajoissa, maksuehtoja voidaan joustavoittaa tai aikaistaa tilauksia. Näin iso toimija huolehtii siitä, että pienikin pärjää, toteaa Vastuu Groupin kaupallinen johtaja Aleksi Hellman
Vastuullisuus on olennainen osa yrityksen brändiä ja maineenhallintaa Luotettava Kumppani® 2.0 -palvelun avulla yritykset voivat osoittaa sidosryhmilleen vastuullisuutensa. Palvelu tehostaa sekä toimittajan että tilaajan prosesseja automatisoimalla manuaalisia tehtäviä, kuten tietojen tarkistusta ja seurantaa. Luotettava Kumppani® 2.0 -version käyttöönotto poistaa erillisten luottotietoraporttien tarpeen, ja pakotetietojen sisältyminen tietoihin tekee taustaselvityksistä entistä kattavampia. – Uutta kumppania valittaessa yrityksillä on luonnollisesti aina kysymyksiä, joita he haluavat esittää. Luotettava Kumppani® 2.0 -palvelun avulla selvitettävien asioiden määrä voi vähentyä sadasta kysymyksestä kymmeneen tai viiteentoista, Hellman kertoo.
Luotettava Kumppani® 2.0
• Vahvistaa asiakkaiden luottamusta yritykseen.
• Auttaa hallitsemaan myös pitkiä alihankintaketjuja.
• Tarjoaa ajantasaista tietoa yritysten vastuuhenkilöiden pakoteyhteyksistä ja vähentää riskiä toimia epäluotettavien kumppaneiden kanssa.
Luotettava Kumppani® 2.0 kattaa tilaajavastuutietojen lisäksi myös taloustiedot, pakotetiedot, luottoluokitukset, perintätiedot ja vastuullisuustiedot ja muut tilaajan edellyttämät lisätiedot, kuten sertifikaatit ja pätevyystiedot.
Lue lisää alla olevasta verkkosivusta tai skannaamalla QR-koodi!
vastuugroup.fi/fi-fi/palvelut/ luotettava-kumppani
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa yhteistyössä:
Varavoimakoneilla varmistetaan kriittisen infrastruktuurin huoltovarmuus, mikä heijastuu jokaisen suomalaisen arkeen.
Miksi yhteiskunnan huoltovarmuus tarvitsee varavoimaa?
Sähkö on jokaisen suomalaisen arkea kannatteleva taustavoima. Ilman luotettavia varavoimajärjestelmiä moni yhteiskunnan tukipilari romahtaa sähkökatkon sattuessa. Mitä jos me emme pitäisi sitä käynnissä?
Varavoimakoneilla varmistetaan kriittisen infrastruktuurin huoltovarmuus, mikä heijastuu jokaisen suomalaisen arkeen. Mitä tapahtuu, jos sähköä ei ole saatavilla siellä, missä sitä tarvitaan?
Vesihuoltolaitokset
Vettä ei tule hanoista tai häviä viemäriputkistoihin ilman vesihuoltolaitoksia ja jätevedenpuhdistamoja. Varavoimalla varmistetaan, että kriittisestä vesihuollosta vastaavat laitokset saavat tarvitsemaansa virtaa. Luotettavan sähkönsaannin ansiosta puhdasta vettä pumpataan koteihin ja jätevedenpuhdistuslaitosten kemialliset ja biologiset prosessit pysyvät käynnissä, vaikka alueella olisi sähkökatko. Vesi on kaiken elämän edellytys, ja arki toimii sähkökatkonkin aikana, kun juomavettä tulee hanoista ja viemärit vetävät.
Energiantuotantolaitokset
Varavoimalla varmistetut energiantuotantolaitokset pitävät suomalaiset kodit valoisina ja lämpiminä, teollisuuslaitokset toimintakunnossa ja maatalouden prosessit käynnissä. Yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeää lämpö- ja sähköenergiaa tuotetaan monilla eri keinoilla, mutta jokainen niistä – myös maalämpö ja aurinkopaneelit – tarvitsevat sähköä. Ilman varavoimajärjestelmiä patterit jäähtyvät kodeissa äkkiä ja lämpimän käyttöveden tulo loppuu sähkökatkon aikana. Varavoima on kriittisen tärkeää myös lämpölaitosten turvalliselle alasajolle vikatilanteissa sekä ydinvoimaloiden jäähdytysvesipumppujen toiminnalle.
Jätehuolto Jätteenkäsittelylaitosten tärkeyteen ha-
vahdutaan yleensä vasta, kun järjestelmä ei jostain syystä toimi. Sähköä tarvitaan jätteenkäsittelylaitosten kaikissa prosesseissa. Jos jätteiden lajittelusta ja käsittelystä vastaavat koneet eivät saa virtaa, varastointitila loppuu ja näkyy lopulta myös kotien, taloyhtiöiden ja yritysten pihoissa. Varavoimalla ja UPS-järjestelmillä varmistetaan, että jätteiden vastaanotto toimii normaalisti pitkienkin sähkökatkojen aikana.
Datakeskukset
Datakeskuksia pidetään pomminvarmoina, koska konesalien toiminta on kriittisen tärkeä osa modernin yhteiskunnan toimintaa ja sujuvaa tiedon siirtämistä, tallentamista ja käsittelyä. Moni tiedonkulkuun liittyvä prosessi ei kestä edes sekuntien sähkökatkoa. Katkon vaikutukset näkyisivätkin nopeasti jokaisen suomalaisen elämässä: verkko -
Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin, jotta yhteiskunta toimii ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan.
kaupoissa ja pankkipalveluissa, koulujen oppitunneilla, sosiaalisen median tileillä, kauppojen kassoilla ja yritysten Teamspalavereissa. Myös monet sairaaloiden toimintaprosessit ovat riippuvaisia datakeskuksista.
Lisäksi monen konesalin jäähdyttämisestä syntyy hukkalämpöä, jota hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa, ja siksi datakeskusten luotettava toiminta heijastuu myös lämmöntuotantoon. Datakeskusten vikasietoisuus onkin nostettu korkealle tasolle varavoimalla ja UPS-järjestelmillä.
Liikenneväylät ja -asemat
Miltä kaupunkiliikenne näyttäisi, jos liikennevalot ja katulamput sammuisivat kesken marraskuisen aamuruuhkan? Sähköä tarvitaan kellon ympäri kaupunkien katuverkostossa, lentokentillä, rautatieasemilla ja maantietunneleissa, joissa sähkökatko katkaisisi ilman varavoimaa valaistuksen, liikenteenohjauksen ja savunpoistojärjestelmät. Varavoiman ansiosta maantiet ja asemat pysyvät valaistuina, vaikka sähköt katkeavat rakennuksista.
Polttoaineasemat
Polttoaineiden jakelu on kriittisen tärkeää tavallisten ihmisten liikkumiselle, mutta myös monille hyvinvointiyhteiskunnan palveluille. Ilman polttoaineita vaikeuksissa olisivat esimerkiksi kauppojen elintarvikekuljetukset, ambulanssien ja pelastuslaitosten toiminta, energiantuotantoon liittyvät raaka-ainekuljetukset ja teiden auraus. Varavoimalla polttoaineasemat suojataan sähkökatkojen varalta, mikä heijastuu koko yhteiskunnan huoltovarmuuteen.
Ruokakaupat
Turvallisen arjen kivijalka on, että tutusta ruokakaupasta löytyy maitoa, leipää ja WC-paperia vuoden jokaisena päivänä. Kaupan alan kiinteistöt ovat täysin riippuvaisia sähköstä aina valaistuksesta maksupäätteisiin ja kylmäkaapeista varastologistiikkaan. Suurimpien ruokakauppojen toiminta onkin varmistettu varavoimalla, jolloin pitkäkään sähkökatko ei sulje kauppojen ovia.
Sairaalat
Terveydenhuollon toiminta on yksi yhteiskunnan kriittisimmistä ja samalla sähköstä riippuvaisimmista osa-alueista. Ilman sähköä sairaalat eivät toimi, koska pelkästään potilaiden vastaanotto vaatii toimivat tietoliikenneyhteydet ja potilastietojärjestelmät. Sähköä tarvitaan elämää ylläpitävissä laitteissa, tutkimuksissa ja kuvantamisessa sekä leikkaussaleissa. Jopa puhtaiden sairaalavaatteiden saatavuus on kiinni sähköstä.
Ota yhteyttä varavoiman asiantuntijaan ja varmista yhteiskunnan huoltovarmuus oman toimintasi osalta myös tulevina vuosina! kwset.fi
Teksti kW-set Oy
Kaupallisessa yhteistyössä:
Kestävä kaupunkikehitys tuo yrityksiä Raumalle
Rauma on osa vihreän siirtymän läntistä kasvukäytävää.
Rauman seutukunnalla panostetaan kestävään teolliseen liiketoimintaan, kiertotalouteen sekä resurssiviisaaseen yritystoiminnan kasvuun.
– Rauma on merkittävä teollinen kaupunki, jossa on suurteollisuutta, telakkatoimintaa ja satama. Meillä on teknologista osaamista ja mahdollisuus merkittävään jalostusasteen nostoon, kertoo kaupunginjohtaja Esko Poikela Esimerkiksi Satakunnan elintarviketeollisuudelle on rakennettu markkinapaikka Sivuvirtapörssi, jossa sivutuotteilta tuottavat ja hyödyntävät yritykset kohtaavat.
– Kestävä kaupunkikehitys tarkoittaa sitä, että kaupungin keskusta on elinvoimainen ja mahdollistaa laadukkaan asumisen, työskentelyn ja liiketoiminnan sekä tukee Satakunnan kehittymistä kestäväksi teollisuusrannikoksi. Ei haeta pikavoittoja, vaan kehitetään pitkällä tähtäimellä koko seutukuntaa. Tavoitteena on kokonaisvaltainen kestävyys,
toteaa kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen
Kestävässä teollisuudessa on paljon dimensioita, toiminnan tulee olla myös luonnon näkökulmasta kestävää. Myös sosiaalinen kestävyys on tärkeää. Kun jalostusarvo on riittävän korkea, syntyy työpaikkoja.
Rakastunut Raumaan – Rauma on kompaktin kokoinen kaupunki, jossa teollinen infrastruktuuri on kunnossa. Olemme ketteriä niin kaavoituksessa kuin yritysten henkilökunnan asuttamisessakin. Meillä on luonto lähellä, lyhyet työmatkat ja perheille hyvät oltavat. Rauma on Satakunnan kansainvälisin kaupunki. Viihtyisä asuinympäristö ja laadukas elämä onkin saanut monen expatsopimuksella olleen jäämään Raumalle, sanoo Saarinen. Osaamisen kehittämisessä ja osaajien houkuttelussa tehdään tiivistä yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä. Esimerkiksi International House Rauma tukee kansainvälisten osaajien sijoittumista seudulle ja Seaside Campus yhdistää meriklusterin yritykset ja oppilaitokset.
Tutustu Raumaan rauma.fi/tyo-jayrittaminen/ yrityspalvelut/ tai @cityofrauma YouTube-kanavalta.
Kuvassa Rauman kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen (vas.) ja kaupunginjohtaja Esko Poikela (oik.).
Teksti Kati Halonen