Vakavat sairaudet 12/2022

VAKAVAT SAIRAUDET

Tänään 1.12. vietetään maailman AIDS-päivää.

Terveydenhuollon

Elinluovutustahdon ilmaiseminen varmistaa oman tahdon toteutumisen. sivu 4

Vertaistuki on mahdollisuus sanoittaa ja kuulla muiden kokemuksia elämästä sairauden kanssa. sivu 8

Lääkitys estää hivin tarttumisen

Hiv ei tartu tavallisessa kanssakäymisessä.

Jatkuvasti kehittyvät hiv-lääkkeet estävät viruksen lisääntymistä ja pysäyttävät infektion ennen sen etenemistä AIDS-vaiheeseen.

Kondomin oikeanlainen käyttö yhdynnässä suojaa hiv-tartunnalta.

Vuonna 2021 todettiin 161 uutta hivtartuntaa, mikä on noin 30 tapausta enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Hiv-tartuntaa ei voi todeta mistään niin sanotuista ensioireista.

Hiv ei tartu seksiteitse, mikäli hiv-positiivinen on lääkityksellä ja hänen hi-virustasonsa on mittaamattomissa.

Vuoden 2021 loppuun mennessä Suomessa oli todettu yhteensä 4 464 hiv-tartuntaa.

Tartuntaa epäilevä tai tartunnan saanut henkilö saa tietoa, neuvoja ja tukea esimerkiksi täältä:

• Positiiviset chat positiiviset.fi

• Positiiviset ry (09) 692 5441

• Hivpointin valtakunnallinen neuvontapuhelin 02 07 465 705

Minne voi mennä hiv-testiin?

Julkisissa terveyskeskuksissa ja terveysasemilla, Hivpointissa sekä huumeenkäyttäjien neulanvaihtopisteissä testi on maksuton ja nimetön.

Älä jää yksin HIVinfektion kanssa

Kuolenko pian, ja jos en, niin kuinka kauan ja minkälaista elämää voin elää? Voinko opis kella, tehdä työtä, seurustella tai perustaa perheen? Näitä ja monia muita kysymyksiä HI-viruksen saaneet usein pohtivat. Mieltä askarruttavia asioita on paljon, eikä vähiten tärkeä kysymys sairaanhoitajan ja Suomen HIV/aids -sairaanhoitajayhdistyksen puheen johtaja Helena Mäkisen mukaan ole se, miten tartunnasta kerrotaan lähipiirille.

– Epävarmuutta on paljon esimerkiksi HIV:n tarttuvuudesta. Onko seksin harrastaminen turvallista? Voiko tartunnan saanut edelleen pitää lapsiaan sylissä ja suukotella heitä? Esiin nousevia kysymyksiä on lukuisia.

HIV:n ehkäisyssä tärkeintä on säännöllinen lääkkeiden syöminen sekä seurannoissa käy minen. Viruksen testaus taas nousee avainase maan uusien tartuntojen ja aidsiin etenevien tautien ehkäisemisessä.

– HIV-testiä tulisi tarjota herkästi ja pyy dettäessä anonyymistikin. Terveysasemilla, työterveydessä sekä opiskelijaterveydenhuol lossa tulisi olla testauksen mahdollisuus. Terveysneuvontapisteissä tämä toimii hyvin, Mäkinen sanoo.

Mäkinen toivoo, että mahdollisimman moni tekisi HIV-testin ajoittain ja etenkin tarvitta essa.

– Näin mahdolliset tartunnat saataisiin hoi toon jo varhaisessa vaiheessa. Myös kotitestien pitäisi yleistyä.

Hoitaja on potilaan luottokumppani

Terveydenhuollon henkilökunnalla on merkit tävä rooli virheellisen tiedon sekä ennakkoluu lojen korjaamisessa HIV-infektioon liittyen. Tärkeintä on jakaa oikeaa tietoa ja näin vähen tää myös pelkoja.

– Sairaanhoitaja ohjaa lääkehoitoon liitty vissä asioissa, tukee ja kulkee potilaan vierellä diagnoosista alkaen, sairaanhoitaja Sanna Puustinen sanoo.

Hoitajien määrätietoinen työ vaikuttaa olennaisesti hoitoon sitoutumiseen. Tärkein tä Puustisen mukaan on hyväksyvän, tasaarvoisen sekä luottamuksellisen ilmapiirin luominen.

– Hoitoon sitoutumiseen auttavat myös myönteinen palaute ja asioista keskustelemi nen – eli potilaan hyvinvoinnin kokonaisval tainen huomioiminen.

Puustinen ja Mäkinen toivovat, että sai rautta edelleen sitkeästi ympäröivä stigma saataisiin kokonaan katoamaan.

– On hienoa huomata, ettei HIV-infektio enää valtaa potilaan koko elämää, vaan se on yksi asia, joka hoidetaan muiden joukossa.

Artikkelin tuotan non on maksanut MSD Finland Oy. MSD on tarkis tanut artikkelin lääketieteellisen sisällön. Näkökul mat ja mielipiteet ovat kirjoittajan ja asiantuntijan.

Toimimme paremman elämän puolesta.

Kansikuva: Getty Images

Vuoden terveystuote 2022 Kauneus & Terveys -lehti nimesi 10 vuoden 2022 terveystuotetta. B-Cure Laser valikoitui parhaaksi laitteeksi kommentein ”Laserointi lievitti nivelrikosta kärsivien sormien kipuja jo viikossa. Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.”

kivun määrästä.

Oulun kaupunginsairaalan fysiatrian poliklinikka käyttää B-Cure -lääkintä laserlaitetta yhtenä ei-lääkkeellisenä kivunhoitomenetelmänä ja tulokset ovat rohkaisevia.

– Lääkkeettömien hoitomenetelmien käyttöä korostetaan, ja laserhoitolaite on turvallinen ja kokeilemisen arvoinen. La serhoitoa on käytetty kivunhoidon tuke na. Osa vaikeistakin kiputiloista kärsivistä potilaista on saanut lievitystä kipuun, liikkumiseen ja liikeratoihin jo muutaman viikon hoidon aikana. Parhaimmillaan oirelievitys on ollut hoitojakson jälkeen noin pari viikkoa, kertoo Pehkonen.

Turvallinen ja edullinen kotikäyttöön Laserterapialla hoidettaessa parhaat tulokset saadaan kuurinomaisella hoidolla. Siinä missä tehokkaammilla ammattilaismalleilla hoidetaan 2–3 kertaa viikossa, kotikäyttölaitteilla kotona tehtävä päivittäinen hoito takaa tasaisen ja tulokselli sen hoidon. Terapialla ei ole tunnettuja vasta-aiheita.

Kotikäyttöön suunnitellut B-Cure -laserlaitteet ovat helppokäyttöisiä sekä turvallisia, ja ne sopivatkin koko perheen käyttöön. Koska laitteen odotettava huoltovapaa käyttöikä on peräti 30 000 hoitokertaa, jää muutaman satasen arvoisen laitteen hoitojen hinnaksi vain muutama eurosentti. Laitetta voi myös vuokrata.

Käyttäjät kiittävät

Terveystekniikan nettisivuille on kerätty suomalaisten käyttäjien omakohtaisia kertomuksia. Positiivisia kokemuksia on kertynyt ammattilaisilta ja kuluttajilta liittyen vaivoihin, kuten tenniskyynärpää hän, jäätyneeseen olkapäähän, nivelrik koon, reumaan, välilevynpullistumaan, iskiakseen, kulumiin, neuropatiaan, lihasrevähdyksiin, penikkatautiin, akil lesjännetulehduksiin, leukanivelkipuun (tmd), kihtiin, diabeettiseen jalkahaa vaan, fibromyalgiaan ja monimuotoiseen kipuoireyhtymään (crps).

Ota kipu haltuun – B-Cure Laser tehokkaaseen kivunlievitykseen kotona

Kipu on oire, jota voi lääkkeillä lievittää, levätä ja odottaa parasta, mutta kudoksen toipumista voi myös itse auttaa. B-Cure -kotihoitolaserin on kliinisesti todistettu lievittävän laajaa kirjoa erilaisia kipuja ja edistävän kudosvaurioiden ja tulehdusten paranemista. Laite on käytössä kipuklinikoilla, fysioterapeuteilla ja jo tuhansissa suomalaiskodeissa.

Leena Ruonala Helsingistä sai ensim mäisen välilevypullistuman kymmenen vuotta sitten täysin yllättäen toimistolla.

– Aina perusterveenä ihmisenä olin ai van ihmeissäni, kun jalat eivät kantaneet vielä kahden viikon levonkaan jälkeen. Ongelman jopa epäiltiin olevan korvieni välissä, mutta perusteellisten tutkimusten jälkeen löytyi selkäytimeen päin kohdis tunut pullistuma, joka aiheutti kauheaa hermokipua. Valitettavasti tämä ei jäänyt ainoaksi, vaan niitä on vuosien varrella tullut vielä 4 lisää, syistä ja toisista, Leena kertoo.

Jatkuvaa, elämää vahvasti rajoittavaa kipua on koitettu suitsia leikkauksin ja kipulaiteimplantein.

– Ne eivät ole auttaneet tarpeeksi, vaan olen joutunut syömään vuosia jatkuvaa kipulääkitystä ja tämän lisäksi kohtauk siin vielä vahvempia. Olen kivun takia valvonut yöt ja kulkenut lääkepöhnässä päivät. Liikkumattomuus, suuri lääke määrä ja järjetön määrä univelkaa teki elä mästä aivan järjetöntä. Paino on noussut ainakin 20 kg, joka on altistanut muille ongelmille.

Leena luki B-Cure Laserista ja vuokrasi laitteen ensin kokeiluun.

– Olin lukenut paljon ja uskalsin varo vasti toivoa saavani apua. Tunne olikin uskomaton, kun alaselkää (leikkausarven kohdalta, pullistuman alta) ja lonkkien hermoja muutamia minuutteja hoitamalla

neuropaattinen kipu lievittyi nilkkoi hin asti. Nykyään kohtauskipulääkkeen sijasta hoidan selkääni laserilla, eikä minua vaivaa lääkepöhnä ja -väsymys. Saan laserilla avun myös minulle kehitty neeseen CRPS vaivaan. Elämänlaatuni on parantunut huimasti.

Fysiatri Timo Pehkosella on käytössä B-Cure -laserlaite yhtenä ei lääkkeellisenä kivunhoitomenetelmänä.

– Kroonisen kivun hoidossa haastee na on kipulääkkeiden vaatimaton teho. Vahvojen opiaattien käyttöön liittyvät potilaalla niiden sietokyvyn nousu, her kistyminen kivuntunteelle ja riippuvuus riski. Parhaimmillakin lääkeyhdistelmillä saatava kivunlievitys jää 30–50 %:iin

Entinen aktiiviurheilija Juha Kauppinen löysi helpotuksen pitkäaikaisiin selkä- ja akillesjänneongelmiin.

– Vuokratessani laitteen odotukseni eivät olleet hirveän suuret. Olikin ilo huomata, että muutaman käyttökerran jälkeen selkäni rauhoittui sen verran, että nukkuminen parani selkeästi. Laite tuntuu auttavan myös nuoruusvuosien kovan urheilutaustan seurauksena moneen kertaan leikattujen akillesjänteiden kipuiluun. Kipulääkkeet olen voinut käytännössä jättää kokonaan pois. Ostin oman laitteen, ja sen käytöstä iltauutisten aikaan onkin tullut jo vakiintunut tapa.

B-Cure Laser (808 nm)

B-Cure -laserterapia antaa hoidetta valle pehmytkudokselle energiaa, joka edistää solujen normaalia toimintaa. Solutasolla alkava photobiomodulaatioprosessi parantaa solun uudistumis kykyä, lisää kollageenin, elastiinin ja endorfiinien luonnollista tuotantoa ja vauhdittaa soluenergian (atp) liikku mista. Verenkierto ja aineenvaihdunta paranee ja ravinteet kulkeutuvat solujen käyttöön. Tämä prosessin on kliinisesti tutkittu vaikuttavan kudoksen vahvistu miseen ja aloittavan toipumisprosessin, oli kyseessä tulehdus, kudosvaurio tai krooninen kiputila. B-Cure -laser laitteen tehosta on julkaistu 5 kliinistä tuplasokkotutkimusta.

Lisää tietoa tuotteista, käyttäjäkokemuksia, kliinisiä tutkimuksia ja nettikauppa: terveystekniikka.fi puh. 045 609 9000

Kaupallisessa

Teksti Terveystekniikka Valko Oy

Leena Ruonala sai B-Cure -laserilla avun viiden välilevynpullistuman aiheuttamiin lamauttaviin kipuihin.

Miksi elinluovutuskorttia vielä tarvitaan?

Lain mukaan jokainen on elinluovutta ja, jos ei ole sitä kieltänyt. Mahdollisen luovuttajan tahto on aina pyrittävä selvittämään, ja elinluovutuksen mahdol lisuudesta ja sen merkityksestä on kes kusteltava läheisten kanssa. Lompakosta löytyvä elinluovutuskortti, tai merkintä Omakannassa, kertoo tahdon selke ästi läheisillekin. Elinluovutustahdon ilmaiseminen varmistaa oman tahdon toteutumisen ja selkeyttää elinluovutus prosessia.

Olenko liian vanha elinluovuttajaksi?

Myös ikääntynyt voi olla elinluovuttaja. Kalenteri-ikää tärkeämpää on elinten kunto. Iäkkäät voivat myös saada elin- tai kudossiirron. Tällä hetkellä elinluovutta jan yläikäraja on 85 vuotta.

Voinko olla elinluovuttaja, vaikka minulla on todettu perussairaus?

Vakavakaan perussairaus ei välttämättä estä luovutusta. Itse ei tarvitse arvioida elintensä kuntoa. Viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä ja aktiivinen B-hepatiitti tai HIV-infektio estävät kuitenkin luovu tuksen.

Ovatko elinluovuttajat onnettomuuksissa loukkaantuneita tai menehtyneitä?

Tämä ei pidä paikkaansa, vaikka usein niin ajatellaan. Sairaudet ovat suurin kuolemaan ja elinluovutukseen johtava syy. Aivokuolleista elinluovuttajista 81 prosentilla taustalla on aivoverenvuoto tai muu vakava aivotapahtuma.

Voinko valita, mitkä elimet tai kudokset luovutan?

Elinluovutuskorttiin tai paperille voi

kirjata, mitkä elimet tai kudokset voi luovuttaa tai minkä elimen tai kudoksen luovutuksen kieltää. Mahdolliselle saajal le ei voi asettaa vaatimuksia.

Voivatko omaiset kieltää elinluovutuksen?

Vuoden 2010 lain mukaan ratkaisevaa on mahdollisen elinluovuttajan oma tahto. Omainen ei voi kieltää luovutusta omaan tahtoonsa perustuen. Jos vainaja on alaikäinen, eikä hän ikänsä tai kehitysta sonsa vuoksi ole kyennyt muodostamaan käsitystä elintensä luovuttamisesta, elin siirtoon tarvitaan huoltajan lupa. Mistä elinluovutuskortin saa? Elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi kotiinsa verkosta.

Artikkelin asiantuntijana toimi Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.

Sadat

Elämän ja kuoleman rajalla

Riikka Grå on töissä. Hänen edessään oleva potilas on juuri sanonut luulleensa, että ei pelkää kuolemaa ja sanonutkin niin hoitoneuvottelussa.

Hän kokee syyllisyyttä siitä, että oli niin vilpillinen itselleen ja muille. Pelkäähän hän kuolemaa ja sitä, miten se tapah tuu. Vuoteessa makaava potilas katsoo suoraan silmiin ja yksittäinen kyynel valuu vain vähän hänen silmänurkkansa alapuolelle. Grå ei halua, että potilas kuolee kokien syylli syyttä ja pelkoa. Tässä punnitaan jälleen kerran, osaako hän työnsä. Hetken harkittuaan Grå kysyy, millaisia kuolemia hän on nähnyt. Potilas vastasi: ”vain elokuvissa tapahtuvia”.

Kukin käy läpi kuolemaa omin sanoin. Kauankohan tämä kuoleminen kestää? Mitä kuolemassa tapahtuu? Juuri nyt ei millään ehtisi kyllä kuolla. Kuinka kertoa pienille lapsilleen, että äiti kuolee kuukauden sisään? Saattohoitokotina toimi vassa Koivikko-kodissa on mahdollisuus puhua kuolemisesta suoraan. Se on osa Koivikko-kodin psykososiaalisen tuen toimintaa.

Kuolemasta ja siihen liittyvistä asioista puhuminen vapaut taa tilaa elää jäljellä oleva aika merkityksellisemmin. Silloin ehtii käydä läpi myös sitä, millainen oma elämä oli, mitä toiveita jäljellä olevan elämän suhteen on, mitä läheistensä elämään toivoo, haluaako jättää ohjeita ja mistä haluaa tulla muistetuksi.

Psykososiaalinen tuki voi olla myös toiminnallista, jos potilaan vointi sallii ja hän näin toivoo. Grå muistaa kuole maansa valmistautuvan potilaan, joka halusi vaikuttaa siihen, millaisen muiston itsestään hän läheiselleen jättää. Potilas asettautui valokuviin, joita otettiin saattohoitokodissa ja sen pihapiirissä.

Kuvien oheen tallennettiin muutamilla potilaan sanoitta milla lauseilla lapsuuden ja nuoruuden muistoja. Kohellusta, puusta tippumista ja ensimmäisen auton kanssa hiekkateillä ajelua. Kuvat ja tekstit teetettiin valokuvakirjaksi potilaan oh jeiden mukaisesti, voimien jo hiipuessa. Grå kysyi, millainen olo on nyt, kun kirja on valmis. Potilas vastasi, että hyvä on olo, samalla hänkin on tullut valmiiksi. Grå sai ohjeen kirjan toimittamisesta läheiselle tueksi. Potilas kuoli seuraavana päivänä rauhallisesti, valmistautuneena ja oman elämänsä kohdanneena.

Tulevaisuuden saattohoitokoti Riikka Grå haluaa Koivikko-kodin potilaille ja läheisille tule vaisuudessa saattohoitokodin, joka on rakennettu alusta alkaen tätä toimintaa varten. Tiloissa hän näkee tärkeänä yhden hengen huoneet, jossa jokaisessa läheinen voi yöpyä jo oletusarvoisesti. Lisäksi hän toivoo uuteen rakennukseen kaunista äänimaailmaa ja taiteen tuomaa lohtua – element tejä, jotka tuovat viimeisiin päiviin suojaavan sylin ympärille.

Koivikkosäätiö suunnittelee hanketta uutta kiinteistöä varten. Sitä ennen Grån on ratkaistava, mistä rahoitus noin kuuden miljoonan euron uudelle rakennukselle, kun säätiö ei tee toiminnallaan voittoa.

– Uusi rakennus on jonakin päivänä totta. Uskon, että löydämme tähän jonkinlaisen ratkaisun myös rahoituksen näkökulmasta. Asia on niin merkityksellinen.

Grån työhuonetta koristaakin Koivikon lääkärin antama kannustava postikortti, jossa lukee: ”Vaikka ei ihan vielä tiedä, miten sen tekee, sen voi silti tehdä”.

Jätä per i n nök si i n h i m i l lisempi maa i lma.

Koivikko-koti on Koivikkosäätiön ylläpitämä erityisyksikkö ja saattohoitokoti Hämeenlinnassa. Toimintaa toteutetaan merkittävin osin hyväntekeväisyysvaroin. • koivikko-koti.fi

Keuhkosyövän merkittävin riskitekijä on tupakointi –”Syyllistäminen ei hyödytä”

Suomessa sairastuu nykyään vuosittain reilu 2 700 ihmistä keuhkosyöpään. Keuhkosyövän yleisin riskitekijä on tupakanpoltto, mutta keuhkosyöpään sairastuu myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan tupakoineet.

KUVA:

Keuhkosyövän yleisimpiin oi reisiin kuuluvat toistuvat hengi tystieinfektiot ja pitkittynyt, yli kolme viikkoa kestänyt yskä tai veriyskä.

Maailmanlaajuisesti keuhkosyöpä on syövistä yleisin. Suomessa keuh kosyöpä on sekä miehillä että naisilla kolmanneksi yleisin syöpä.

Vuonna 2019 Suomessa todettiin yhteensä yli 2800 uutta keuhkosyöpää.

– Tärkein keuhkosyövän riskitekijä on tupakointi, sanoo keuhkosairauksien erikois lääkäri Jere Reijula.

Tupakointi selittää Suomessa noin 80–90 prosenttia keuhkosyövistä. Muita keuhkosyö pään sairastumisen riskitekijöitä ovat muun muassa altistuminen asbestille, raskasmetal leille tai säteilylle.

– Toisaalta myös perintötekijöillä on osuu tensa keuhkosyövän synnyssä, Reijula lisää.

Keuhkosyövän yleisimpiin oireisiin kuu luvat toistuvat hengitystieinfektiot, kuten keuhkokuumeet tai keuhkoputkentuleh dukset sekä pitkittynyt, yli kolme viikkoa kestänyt yskä ja veriyskä.

Oireina saattaa olla myös tahaton laihtumi nen, hengenahdistus ja äänen käheys.

– Aina näiden oireiden takana ei toki ole keuhkosyöpä, mutta lääkärille on hyvä ker toa, jos vastaavia oireita ilmenee.

Keuhkojen röntgenkuva on helposti saata villa oleva ja hyvä perustutkimus keuhkosyö

Aina näiden oireiden takana ei ole keuhkosyöpä, mutta lääkärille on hyvä kertoa vastaavien oireiden ilmetessä.

pää epäiltäessä, lääkärin tekemää huolellista kliinistä tutkimusta unohtamatta.

Tupakoinnin lopettaminen hyödyttää sairastunutta Keuhkosyöpää hoidetaan eri tavoin riippuen esimerkiksi potilaan kunnosta, keuhkosyövän tyypistä ja levinneisyydestä. Vaihtoehtoina voivat olla leikkaushoito, lääkehoidot, säde hoito tai näiden hoitomuotojen yhdistelmät.

– Joissain tilanteissa näistä hoidoista ei ole odotettavissa hyötyä, ja ne voivat jopa heiken tää tilannetta. Tällöin oireita helpottava hoito saattaa olla se tärkein hoitomuoto.

Reijula lisää, että vaikka parantavaa hoitoa ei saavutettaisi, oireita pystytään hoitamaan hyvin.

Tupakoinnin lopettaminen hyödyttää keuhkosyöpään sairastunutta, jos tupakoin ti on vielä mukana elämässä. Sama koskee sähkösavukkeita.

Keuhkosyöpäpotilaat voivat myös laihtua ruokahaluttomuuden tai pahoinvoinnin seu rauksena. Siksi on tärkeä pyrkiä turvaamaan riittävä ravitsemus, jota tarvittaessa voi tukea täydennysravintovalmisteilla.

– Suun terveydestä huolehtiminen ja säännöllinen liikunta tukevat myös terveyttä ja hyvinvointia syöpähoitojen yhteydessä, Reijula muistuttaa.

Keuhkosyöpään liittyy turhaa syyllistämistä

Keuhkosyövän hoito on kehittynyt viime vuosina. Sairauden ennuste on kuitenkin yhä useissa tapauksissa huono.

– Ennuste riippuu paljolti potilaan iästä, sukupuolesta, keuhkosyövän tyypistä ja siitä, kuinka pitkällä tauti on löydettäessä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa keuhkosyöpä löyde tään, sitä parempi on sen ennuste.

Keuhkosyöpään sairastuminen saattaa tuo da syyllisyyden tunteita sen assosioituessa vahvasti tupakkaan.

– Syyllistäminen ei hyödytä ketään. Jos sinä tai läheisesi sairastuu keuhkosyöpään, läheisten tuki on aina tärkeää, Reijula sanoo.

Koska keuhkosyövän ennuste on usein huo no, eikä parantava hoito ole aina mahdollista, Reijulan mukaan tärkeintä on keuhkosyövän ennaltaehkäisy. Valtaosa keuhkosyövistä olisi estettävissä.

– Tehdään kaikkemme, etteivät nuoret aloita tupakointia ja kannustetaan tupakoivia lopettamaan. Pidetään huolta toisistamme, hän sanoo.

Teksti Tiina Katriina Tikkanen

”Älä kysy, olenko tupakoinut. Kysy sen sijaan, miten voin keuhkosyöpähoitojeni jälkeen.”

Lotta, keuhkosyöpäpotilas

Lakkaa kysymästä keuhkosyövästä #vääräkysymys

Joka vuosi Suomessa diagnosoidaan yli 2 800 keuhkosyöpää. Se on yleisin kuolemaan johtava syöpä. Monet sairastuneista saavat diagnoosin myöhään, koska oireita voi olla vaikea havaita. Varhainen toteaminen on tärkein yksittäinen toimenpide, joka vaikuttaa syövän ennusteeseen. Seulonnan avulla pystyttäisiin parantamaan useampia sairastuneita. Keuhkosyöpään sairastuneelta kysytään usein: ”Oletko tupakoinut?”. Kysymys perustuu pitkäaikaiseen uskomukseen, jonka mukaan keuhkosyöpä on ainoastaan ”tupakoitsijoiden sairaus”. Sitä se ei ole. Jos sinulla on keuhkot, voit sairastua keuhkosyöpään.

Sairastunut voi olla kuka vain, vauvasta ikäih miseen, kaikissa elämäntilanteissa ja potilaan polun vaiheissa oleva.

Toivo sietää pimeää –yhdessä potilaan polulla

Oletko kokenut vakavan sairastumisen osana omaa ainutlaatuista elämäntarinaasi tai oletko sairastuneen läheinen? Sairastuminen horjuttaa kokonaisvaltaisesti turvallisuuden tunnettamme ja kokemusta siitä, että elämä on ”omissa käsissämme”.

Sairaus ei kysy lupaa tai aikaa tulla. Se koskettaa aina sairastuneen ohella vahvasti myös läheisiä, ja on perheen yhteinen kokemus. Se on myös kriisi, joka vaatii tiedostamista, tunnistamista, läpielä mistä ja hyväksymistä – aikaa ja tilaa moninaisille tunteille sekä muutoksille.

Inhimillisiä tarpeita elämässämme on kuulua osaksi turvallista yhteisöä ja monimuotoisia perhei tä, tuntea hyväksyntää varhaisissa ihmissuhteissa, mahdollisuus luoda ja ylläpitää läheisiä ihmissuh teita, kyky tuntea ja säädellä erilaisia tunteita, kyky vaikuttaa elämäämme ja saavuttaa tavoitteita –kokea pystyvyyttä, ylläpitää toimintakykyä ja kokea arvostusta, perustarpeiden toteutumista sekä elää omien arvojen, uskomusten ja merkitysten mu kaista elämää (mukaillen The British Psychological Society, 2018).

Sairastuminen ja sairastaminen muuttaa elä määmme väistämättä. Elämä ei palaa enää saman laisena ennalleen, mutta löydämme sairastumisen myötä myös uudenlaisia elämänarvoja ja merki tyksellisyyttä elämäämme. Parantumattomankin sairauden kanssa ja siitä huolimatta on mahdollista elää hyvää, syvää ja merkityksellistä elämää niin, ettei kuoleman varjo vie elämän iloa yhteisistä päivistä.

Syöpäsairaanhoitajana olen saanut olla mukana tuhansien ihmisten ja heidän läheistensä poti laan polulla useammalla vuosikymmenellä. Myös palliatiivisessa hoidossa, jonka osa saattohoito on. Sairastuneet ovat olleet vauvasta ikäihmiseen, kai kissa elämäntilanteissa ja potilaan polun vaiheissa. Palliatiivisessa hoidossa olen saanut kulkea rinnalla

ja miettiä sairastuneen ikätaso huomioiden sitä, onko hän saanut elää oman näköistä elämää, omista arvoista käsin vai jonkun muun käsikirjoittamaa tarinaa? Onko saanut rakastaa ja tulla rakastetuk si? Onko loukannut tai tullut loukatuksi? Ja onko antanut, pyytänyt ja saanut anteeksi? Onko elänyt rakkaudesta vai peloista käsin, hyvän- vai pahan tahtoisessa ympäröivässä maailmassa? Kun on ollut aikaa ja tilaa näiden asioiden läpikäymiseen, on syntynyt rauha kuolla.

Myös jäljelle jääville on tullut kokemus siitä, että asiat eivät jääneet kesken tai puhumatta, kun on ol lut lupa tuntea, puhua ja luottaa – yhdessä. Monesti on yhdessä myös sanoitettu, että näiden keskuste luiden aika olisi jo aiemmin. Ennen, kuin sairaus kuormittaa kokonaisvaltaisia voimavarojamme.

On sairauden luonne ja laatu millainen vain, se on myös mahdollisuus pysähtyä oman elämän ja omi en tunteiden äärelle. Tunteet ovat viestejä hyvin voinnistamme. Tunteet kertovat tarpeista tunteiden takana. Tunteilla on virtaava luonne. Tunne saa tulla, olla ja mennä. Jos emme syystä tai toisesta voi haastavia tunteita kohdata ja läpielää, ne kertyvät tunnetaakkoina kehoomme. Uusi vastoinkäyminen elämässämme voi herättää myös vanhoja kohtaa mattomia varjoja meissä, joita kannamme myös ylisukupolvisesti.

Vuosien myötä yhä selvemmin kaikki kohtaami sissa on konkretisoitunut kohtaamisen laadun ja realistisen toivon äärelle. Mahdollisuus ylläpitää ja sairastumisen jälkeen herätellä uudelleen turvalli suutta tuovia rutiineja, tuo tunteen elämän jatku misesta. Lapsille perheessä tällä on erityisen tärkeä

merkitys. Lapsilla on oikeus ikätaso huomioiden rehellisyyteen ja avoimuuteen, sopivasti palastellen.

Minkä aika Sinun elämässäsi on juuri nyt? Jos sairaus on osa elämääsi, koetko toivoa tulevasta? Koetko, että elämällä on Sinulle vielä hyvää tarjot tavanaan? Toivo on elinvoimaa ja elämää ylläpitävä dynaaminen voima, joka kiinnittyy ihmissuhteisiin. Vertaistuki on mahdollisuus sanoittaa ja kuulla muiden kokemuksia elämästä sairauden kanssa. Vertaisuus tarjoaa kokemuksen, että joku sietää kanssani sairauden tuomaa pimeää. Elämäämme mahtuvat valot ja varjot sekä toivoonkin hyvä ja paha.

Jokainen tarvitsee rinnalleen toisen ihmisen, kanssalaisen (Satu Lähteenkorva, 2022). Kenelle voisit olla kanssalainen? Onko potilaan polullasi sellainen? Potilasyhdistykset täydentävät julkisen puolen palveluita ja tarjoavat mahdollisuuksia psykososiaaliseen tukeen, osana potilaan polun kokonaisuutta. Läheiset keskeisesti huomioiden.

Jos sairaus on osa arkeasi ja elämää, toivon Sinulle ja läheisillesi itsemyötätuntoa, uteliasta ihmettelyä ja hyväksyvää havainnointia. Hyväksy vää ja sallivaa tilaa inhimilliselle ihmisyydelle. Sanoitettuja tunteita ja kuuntelevia korvia. Toivoa ja tahtoa näihin päiviin. Toivoa tulevasta – sillä toivo sietää myös pimeää!

Kirjoittaja Miia Merikallio on Suomen Syöpäpoti laat ry:n Vertaisena-hankkeen hankekoordinaat tori (vapaaehtois- ja vertaistoiminta), Syöpäsai raanhoitaja, palliatiivisen hoidon asiantuntija.

Kuiva suu voi tuhota hampaat

Monet lääkkeet vähentävät syljen eritystä ja kuivattavat suuta. Riittävän veden juomisen lisäksi kuivaa suuta voi kostuttaa muun muassa keinosylkisuihkeilla ja -tipoilla sekä pureskeltavilla tai imeskeltävillä ksylitolivalmisteilla.

– Kuiva suu ei ole leikin asia, sillä se voi tuhota hampaat. Jos sylkeä ei syystä tai toisesta erity riittävästi, karies voi edetä hyvin nopeasti ja tehdä suussa tuhojaan. Ikääntyvillä ihmisillä se näkyy etenkin vetäytyneiden ikenien tyven eli hampaiden kaulaosan reikiintymisenä, hammaslääkäri Kaj Karlsson kertoo.

Normaalisti sylkeä syntyy 0,5–1 litraa päivässä, suuri osa syödessä. Suu alkaa tuntua kuivalta ja tahmaiselta, kun vuoro kautinen sylkimäärä laskee selvästi alle 0,5 litran.

– Iän myötä syljen eritys vähenee luon nostaan ja toisaalta lääkkeiden syöminen lisääntyy. Jos syljen hampaita ja limakal voja suojeleva funktio puuttuu, reikiin tymisen ja suun tulehdusten riski kasvaa merkittävästi, hän jatkaa.

Lääkkeet kuivattavat suuta Karlssonin mukaan monet lääkkeet vä hentävät syljen tuotantoa. Sellaisia ovat muun muassa eräät psyykenlääkkeet,

allergialääkkeet, verenpainelääkkeet ja A-vitamiinin johdokset. Kuivan suun taus talla voi olla myös sairaus, kuten reuma, Parkinsonin tauti, Sjögrenin syndrooma tai verenpainetauti.

– Kuiva suu oireilee muun muassa huulien rohtumisena ja suun limakalvojen haavaumina. Suussa saattaa olla lievä me tallin maku, kieli voi olla arka ja hengitys voi haista pahalta. Myös sylki ja lima muut tuvat sitkeämmiksi, ja puhuessa suu voi niin sanotusti napsua, Karlsson listaa.

Mikäli suun kuivuminen johtuu lääk keistä, Karlsson kehottaa neuvottelemaan lääkevaihdosta oman lääkärin kanssa.

– Sairauden tai ongelman hoitoon voi löytyä vaihtoehtoisia lääkityksiä. Kuivan suun ongelma saattaa korjautua pelkästään valmistetta vaihtamalla.

Omahoitoa ja säännöllistä seurantaa Jotta kuiva suu ei pääse tekemään tuhojaan suun limakalvoilla ja hampaissa, säännölli nen veden juominen ja hampaiden huolel

linen puhdistus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ruokaöljy ja apteekin kuivan suun itsehoi totuotteet ovat mainio lisä etenkin yöajalle, jolloin veden juontiin tulee pitkä tauko.

Arka ja kuiva suu hyötyy myös hammas tahnasta, jossa ei ole väkeviä makuaineita ja joka sisältää suun kosteutta ylläpitävää ja limakalvoja suojaavia ainesosia. Sen sijaan fluoria ei pidä välttää, sillä sen merkitys hammaspintojen vahvistajana on erityisen suuri kuivan suun ongelmien yhteydessä.

Syljen eritystä voi stimuloida myös pureskelemalla ksylitolipurukumia tai imeskelemällä ksylitolipastilleja. Sitä ei kuitenkaan pidä tehdä jatkuvasti, sillä paljosta ksylitolista tulee herkästi vatsavai voja.

Karlssonin mukaan säännöllinen ham mastarkastuksessa käyminen on kuivasta suusta kärsiville ensiarvoisen tärkeää. – Silloin nähdään, ettei esimerkiksi karies pääse yhtäkkiä leviämään joka hampaaseen.

Säännöllinen veden juominen ja hampaiden huo lellinen puhdistus ovat ensiarvoisen tärkeitä kuivan suun hoidossa.

Teksti Taru Schroderus

Syljessä on tasapainoinen koostumus monenlaisia aineita, jotka ovat olennaisia hampaiden ja ienten herkkien kudosten suojaamisessa.

Syljenerityksen heikkeneminen saattaa aiheuttaa suun kuivumista. Syljen vähentyessä suun luonnol linen tasapaino häiriintyy, mikä aiheuttaa epämukavuutta, hampaiden ja ikenien rappeutumista ja pahanhajuista hengitystä sekä saattaa jopa heikentää yleiskuntoa ja vaikuttaa elämänlaatuun. Monet krooniset sairaudet voivat aiheuttaa suun kuivumista. Ne voivat olla runsasvirtsaisuuden, korkean verensokerin tai lääkityksen seurausta. Muita suun kuivumista mahdollisesti aiheuttavia sairauksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, autoimmuunisairaudet, kuten Sjögrenin oireyhtymä, systeeminen lupus erythematosus ja nivelreuma, pitkittynyt stressi ja ahdistus, Parkinsonin tauti ja aivohaveri.