Vesi ja vastuullisuus 3/2023

Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi

Vesi ja vastuullisuus

Digita Oy:n IoT-liiketoiminnan myyntipäällikkö Mona Miettinen:

”Digitalisointi on järkevää toteuttaa kaikenkokoisissa vesiyhtiöissä –hyödyt niin suurille kuin pienillekin yhtiöille ovat merkittäviä ja auttavat vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa.”

Vesihuoltolaitosten vastuullinen omistajaohjaus on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Vedenkäytön vastuullisuus koskee kaikkia.

Maailman parasta aurinkoenergiaa!

Puhdas vesi ja jäteveden turvallinen käsittely eivät ole itsestäänselvyyksiä

Tulevina vuosina Suomen vesihuollon toimintavarmuus on vaarassa heikentyä, koska vesihuoltoverkostot ovat jo nyt paikoin

– Puhdas vesi ylläpitää arkea ja yhteiskunnan toimintakykyä. Se on kriittinen peruspalvelu hyvin toimiessaan; se mahdollistaa meille hyvän elämän, sanoo vesiasiain päällikkö Riina Liikanen Vesilaitosyhdistyksestä.

Tällä hetkellä talousveden laatu on hyvä, mutta saneerauksia ei voi lykätä loputtomiin.

– Saneeraus on tehtävä ennen kuin tekninen käyttöikä tulee tiensä päähän.

Urakka on iso, koska seuraavien 20 vuoden aikana talous- ja jätevesiverkostojen saneeraamiseen ja toimintakunnon varmistamiseen on investoitava vuosittain

4–5 kertaa nykyistä enemmän, Liikanen arvioi.

Vesilaitosten toimintakyky vaatii rahaa ja osaamista

Suomessa noin 1100 vesihuoltolaitosta, joista 80 suurinta tuottaa noin 80 prosenttia vesihuoltopalveluista.

– On paljon pieniä laitoksia, joilla ei ole riittäviä resursseja ylläpitää ja kehittää toimintaansa vaatimusten mukaisesti ja pitkäjänteisesti, Liikanen sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön kansallisen vesihuoltouudistushankkeen tarkoituksena on varmistaa turvallinen ja laadukas vesihuolto.

– Lainsäädäntöä uudistamalla pyritään turvaamaan, että vesilaitoksilla on riittävä rahoitus ja tietoon perustuvat suunnitelmat saneerausten tekemiseen. Kaikilla

Jaetaan Kauppalehden liitteenä 30.3.2023 Projektipäällikkö: Jeremias Kämäräinen (050 554 4531 jeremias.kamarainen@mediaplanet.com)

Maajohtaja: Saara Silván Liiketoiminnan kehitysjohtaja: Atte Korhonen Layout: Emmi Hanninen Oikoluku: Oona Elo ja Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mannerheimintie 16 A, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Mikko Suutarinen

Kaupallisessa yhteistyössä:

vesilaitoksilla pitää olla euroja ja osaajia, jotta toimintakyky ja varautuminen ovat oikeasuhtaisia toimintaan nähden, Liikanen painottaa.

Olisiko vesilaitosten järkevää tehdä keskinäistä yhteistyötä nykyistä enemmän?

– Laajempi yhteistyö edistäisi monesti laitosten toiminta- ja huoltovarmuutta. Mahdollisia toimintatapoja ovat naapurilaitosten välinen yhteistyö, laitosten yhdistyminen ja yritysten tarjoamat palvelut. Näin turvattaisiin resurssien ja osaamisen lisäksi työnkuvien mielekäs kehittäminen, mikä taas houkuttelee alalle uusia osaajia. Tällä alalla on paljon merkityksellistä työtä ja monipuolisia tehtäviä, Liikanen kiteyttää.

Toimiva vesihuolto on Suomen huoltovarmuuden perusta

Vaikka vesihuolto toimii maassamme pääsääntöisesti moitteetta, sen aktiivinen uudistaminen ja vahvistaminen on myös tärkeää.

Toimiva vesihuolto on suomalaisille korkeatasoinen peruspalvelu, joka pääsääntöisesti toimii maassamme moitteetta.

Oulun Veden johtaja Jouni Lähdemäki toteaa, että sitä tulee kuitenkin myös uudistaa ja vahvistaa aktiivisesti, jotta puhdas vesi turvaa arkemme myös jatkossa. – Normaaleissa vuototilanteissa vesilaitokset kuitenkin kykenevät havaitsemaan lievät häiriötilanteet hyvin ja reagoimaan niihin, jolloin verkostoa koskevat vuototilanteet saadaan nopeasti korjattua.

Mutta entä jos esimerkiksi päävedenottamolla tapahtuu jokin vakavampi häiriö, riittääkö valmiutemme varajärjestelyihin? Lähdemäen mukaan tässä on miltei joka laitoksella kirittävää.

– Varautumistarpeita Suomessa on edelleen, joten vakaviin tilanteisiin varautuminen on koettava kaikin puolin

tärkeäksi.

Vesihuolto on yhteiskunnalle kriittinen palvelu, jonka arvon ymmärtämistä Lähdemäki pitää olennaisena.

– Se, että vesihuoltoa kyetään jatkamaan tilanteessa kuin tilanteessa vaatii pitkän tähtäimen suunnittelua. On kartoitettava riskejä, tehtävä laitehankintoja ja saneerausinvestointeja sekä varattava aikaa pitkiin lupaprosesseihin.

Vesihuoltoa uhkaavia asioita entistä enemmän

Tavallisimpia ongelmatilanteita ovat vedenjakelun ja viemäriverkoston häiriöt. Aiempaa enemmän resursseja on käytetty myös kyberturvallisuuden uhkatilanteisiin, kulunvalvontaan sekä maailmanpoliittisen tilanteen aiheuttamiin riskeihin. – Tuorein esiin noussut asia on sähköturvallisuus. Olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomessa riittää sähköä, mutta nyt on täytynyt kartoittaa, miten sähkökatkosten aiheuttamat vahingot kyetään jatkossa minimoimaan, Lähdemäki painottaa.

Erilaisten häiriötilanteiden varautumisen kannalta tärkeintä on konkreettinen harjoittelu ja yhteistyö keskeisten kumppaneiden, kuten terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Myös tiedottamisella on varautumisessa Lähdemäen mukaan tärkeä rooli.

– Päättäjät on vakuutettava vesihuollon varautumisen välttämättömyydestä, mikä hyvin oletettavasti merkitsee myös hinnantarkistuksia.

Tutustu lisää vesihuoltoon: oulunvesi.fi

Riina Liikanen vesiasiain päällikkö, Vesilaitosyhdistys

Teksti Anna Kuronen

Se, että vesihuoltoa kyetään jatkamaan tilanteessa kuin tilanteessa vaatii pitkän tähtäimen suunnittelua.

Teksti Anni Korhonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Mikäli dataa osataan tulkita oikein, mittauksista pystyy näkemään pitkän aikavälin trendit ja tarvittavat huoltotarpeet hyvissä ajoin ennen kuin vahinkoja syntyy.

Vesilaitoksissa kerätty data auttaa ennakoimaan huoltotoimenpiteitä ja

parantaa toimintavarmuutta

Vesijärjestelmien valvontaan kehitetyt ohjelmistot ennakoivat sekä ehkäisevät putkistojen ongelmia.

Vesilaitoksille suunnatut digitaaliset järjestelmät ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina erityisesti suurempien vesilaitosten keskuudessa. Siinä missä pienemmissä vesilaitoksissa digitaalisten järjestelmien hyödyntäminen on vielä melko vähäistä, monet suuremmat vesilaitokset ovat jo hyvin pitkällä digitaalisuudessa ja sen hyödyntämisessä.

Dataan pohjautuva ennakointi lisää toimintavarmuutta

Vesijärjestelmien hallintaan suunnitellut ohjelmistot keräävät arvokasta dataa vesilaitosten hallinnoimista putkistoista ja tuovatkin vesilaitoksille ensisijaisesti toimintavarmuutta. Jotta järjestelmistä saadaan paras hyöty irti, on tärkeää, että ratkaisu räätälöidään kunkin toimijan yksilöllisiin tarpeisiin. Usein järjestelmien käyttö jää huoltotoimenpiteiden merkinnän tasolle, kun dataa voisi käyttää myös laajemmin suunnittelun ja päivittäisen työn tukena, sanoo Smartvatten Oy:n Sales

Director Tuomas Koskinen – Mikäli dataa osataan tulkita oikein, mittauksista pystyy näkemään pitkän aikavälin trendit ja tarvittavat huoltotarpeet hyvissä ajoin ennen kuin vahinkoja syntyy. Monesti ongelmat ilmenevät yllättäen, jolloin niihin pitää reagoida nopeasti, eikä syihin ehditä paneutumaan perusteellisesti. Datan avulla tilanteita voidaan ennakoida ja välttää vahinkoja, Koskinen lisää.

Järjestelmä vähentää manuaalista työtä ja säästää resursseja – Vesihuollon digitaalisen järjestelmän käyttö säästää aikaa ja resursseja kun järjestelmä analysoi dataa automaattisesti ja manuaalinen tulkinta jää pois. Monilla pienemmillä vesilaitoksilla voi olla pulaa resursseista ja henkilöstöstä minkä vuoksi ulkopuolinen asiantuntija-apu datan tulkintaan voi olla hyödyllistä. Firmojen sisällä data-analyysien tekeminen vie paljon aikaa sekä vaatii ohjelmistokehityksen asiantuntijuutta, mitä harvoin pienemmistä vesilaitoksista löytyy,

Koskinen sanoo.

– Monissa vesilaitoksissa on käytössä erilaisia järjestelmiä yhtäaikaisesti, jonka seurauksena datan hyödyntäminen voi olla haastavaa. Tämän lisäksi vesilaitoksissa on usein vain muutamia henkilöitä, joilla on tarvittava asiantuntijuus järjestelmien käyttöön sekä datan analysointiin sanoo Smartvatten Oy:n Business Unit Director Tomi Lukkarinen Arvokasta dataa päätöksenteon tueksi

Kerätty data helpottaa vesilaitosten päivittäistä päätöksentekoa sekä suunnittelutyötä. Vesilaitokset toimivat yleisesti useiden eri sidosryhmien kanssa ja siksi päätöksenteon perustelu on toiminnassa tärkeää. Datan merkitys päätöksenteossa on olennaista, kun vesilaitokset esimerkiksi käyvät keskustelua kuntien kanssa mahdollisista investoinneista. – Jos toiminnassa on tehokkuusongelmia, mutta vesilaitokset eivät pysty näyttämään konkreettista dataa, sidosryhmiltä voi olla vaikeaa saada resursseja ongelmien ratkaisemiseksi, Koskinen havainnollistaa. Investointipäätöksiä on myös helpompi perustella kun nähdään kuinka paljon tietyn ongelman korjaaminen maksaisi. Tästä hyvänä esimerkkinä on energiankulutus, mikä kasvaa merkittävästi jos vesijohdostossa tapahtuu ongelma. Datan avulla voidaan tukea tätäkin päätöksentekoa, Lukkarinen kiteyttää.

• Vesihuollon digitaalinen järjestelmä ennakoi putkiston tukokset ja vuodot.

• Automaattisen ohjelmiston ansiosta manuaalinen työ vähenee merkittävästi.

• Järjestelmän keräämä data helpottaa päivittäistä päätöksentekoa sekä suunnittelutyötä.

Lue lisää: smartvatten.com/ waterutilities/fi/

Teksti Kaisa Willcox

Vesihuoltoa edistettävä

käsi kädessä

kaavoituksen kanssa

Kansallisen vesihuoltouudistuksen

ensisijaisena tavoitteena on varmistaa

kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto.

Vesihuoltolain uudistamistyöryhmän on määrä valmistella luonnos hallituksen esitykseksi vesihuoltolain uudistamisesta kesään 2024 mennessä. Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale kertoo, ettei kuntien rooli vesihuollon järjestämisessä varsinaisesti muutu uudistuksen myötä.

Paavo Taipale yhdyskuntatekniikan päällikkö, Kuntaliitto

– Järjestämisvastuu säilyy kunnalla, eikä sitä voida ulkoistaa. Vesihuollon suunnitelmallisuutta alueen, kunnan ja vesihuoltolaitoksen tasolla kuitenkin parannetaan.

Taipale painottaa, että esihuoltolaitosten vastuullinen omistajaohjaus on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

– Laitosten luottamusjohtoon tulisi valita henkilöitä, joilla on halua huolehtia

Kaupallisessa yhteistyössä:

Vesihuoltoa tulisi kunnassa edistää käsi kädessä kaavoituksen ja kaavojen toteutumisen kanssa.

laitoksen taloudellisista toimintaedellytyksistä ja edistää vesihuoltoa kuntakehitystä vastaavasti.

Perusmaksun osuutta vesihuollon maksutulosta tarve kasvattaa

Asiakasmaksurahoitus säilyy muutoksen myötä vesihuollon pääasiallisena rahoitusmuotona. Vesihuoltolaitoksia ja niiden omistajia kannustetaan tarkistamaan maksuja paremmin kustannukset kattaviksi.

– Erityisesti monissa pienemmissä laitoksissa maksutulo ei nykyisin kata kustannuksia vesihuoltolain edellyttämällä tavalla, Taipale sanoo.

Vesihuoltolain uudistuksen valmistelussa on Taipaleen mukaan harkinnassa

velvoittaa laitokset perimään veden kulutuksesta riippumatonta perusmaksua.

– Vesihuollon kuluista noin 80 prosenttia on vedenkulutuksesta riippumattomia, ja kaikki vesihuoltolaitokset eivät nykyisin peri perusmaksuja lainkaan.

Taipale muistuttaa, että vesihuoltoa tulisi kunnassa edistää käsi kädessä kaavoituksen ja kaavojen toteutumisen kanssa.

– Yhdyskuntasuunnittelusta irrallaan oleviin keskitetyn vesihuollon ratkaisuihin tulisi suhtautua pidättyvästi. Toisaalta maankäytön suunnittelussa on huomioitava vesihuollon rakentamisen ja palvelutuotannon kustannusten kohtuullisuus.

LUT-yliopiston uusi vesiteknologian DIkoulutus tuo kriittistä osaamista vesialalle

Vesialan yritykset tarvitsevat korkeatasoisia osaajia voidakseen kansainvälistyä ja ratkaista tulevaisuuden vesihaasteita. LUT-yliopisto vastaa alan tarpeisiin vesiteknologian diplomiinsinöörien koulutuksella, joka toteutetaan ensi syksystä alkaen Mikkelissä aiemman etäopetuksen sijaan.

– Opiskelijat saavat laajat eväät vesialan haasteiden ratkaisemiseen. Olemme myös lisänneet harjoittelun osaksi opintoja, mikä on jo herättänyt kiinnostusta yrityksissä, tutkija ja vesiteknologian maisteriohjelman koordinaattori Mirka Viitala kertoo.

Teorioita sovelletaan aidoissa

olosuhteissa

LUT-yliopistossa opiskelijat saavat ajantasaista tutkimustietoa vedenkäsittelymenetelmistä. Opinnoissa keskitytään muun muassa vesianalyyseihin ja nykyistä suljetumpaan jätevesien kiertoon – kiristyvä ympäristölainsäädäntö huomioiden.

Mikkelin kaupunki ja vesialan yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä LUT-yliopiston kanssa.

– Tämä näkyy esimerkiksi projektikurssilla ja diplomitöissä, joiden avulla opiskelijat ratkaisevat yritysten haasteita sekä ryhmissä että itsenäisesti, sanoo erotustekniikan keskuksen (CST) johtaja Katja Lahikainen

Myös Mikkelin moderni jätevedenpuhdistamo ja sen ympärille rakentuva ekosysteemi ovat merkittävä mahdollisuus yrityksille ja opiskelijoille.

– Vaikka opetus tapahtuu Mikkelissä, harjoitteluja ja tutkimuksia voidaan toteuttaa myös muualla Suomessa, Lahikainen huomauttaa.

– On suuri etu, että opiskelijat voivat suhteuttaa laboratoriossa oppimiansa tietoja todellisten laitosten toimintaan, Viitala kiittelee.

Haluatko mukaan yhteistyöhön?

Ota yhteyttä Mirka Viitalaan tai Katja Lahikaiseen (etunimi.sukunimi@lut.fi) ja lue lisää: lut.fi/en/studies/ technology/masters-programmewater-technology

Mitä hyötyä koulutuskumppanuudesta on yrityksellesi?

• Tutustut potentiaalisiin työntekijöihin jo opintojen aikana.

• Saat liiketoimintasi käyttöön uusinta tutkimustietoa ja ajantasaisinta osaamista.

• Voit tarjota harjoitteluja ja tutkimusaiheita omien tarpeidesi ja resurssiesi mukaan kaikkialla Suomessa.

Teksti Anni Korhonen

Teksti Anna Kuronen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Veden tuotanto

tapahtuu alueellisesti mahdollisimman lähellä käyttöpaikkaa, jolloin kuntien ja alueiden kaavoituspäätöksillä on merkittävä rooli vesihuollon huoltovarmuuden turvaamisessa.

Kaavoituspäätöksillä merkittävä rooli

vesihuollon turvaamisessa

Petteri Kotosen mukaan kustannuksia ei aina pystytä optimoimaan, kun kaavoituksessa ja rakentamisessa joudutaan huomioimaan muun muassa erot eri alueiden vetovoimatekijöissä.

– Kokonaisuutta on vaikea hahmottaa ilman hyvää esisuunnittelua. Jo ennen asemakaavavaihetta pitäisi olla tieto kokonaiskustannuksesta sekä siitä, millainen rakentaminen on järkevää ja tehokasta. Muuten kustannukset nousevat turhaan.

FCG:n projektipäällikkö Marko Leivo puolestaan muistuttaa, että uusien alueiden myötä saattaa ilmetä myös tarve nostaa vesihuollon kapasiteettia.

– Se tarkoittaa, että jo olemassa olevan kaupunki- tai infraympäristössä putkia tulee saneerata suuremmiksi jo ennen kuin niiden käyttöikä on tullut päätökseensä.

Vesiverkoston saneerauksessa katse tulevaisuuteen

Vesihuollon kapasiteetin riittävyys voidaan eri työkaluin paremmin huomioida asuinalueita tiivistettäessä. Tyypillisesti verkostojen toiminnallisuus mallinnetaan ennen kuin suunnitelmat viedään pidemmälle.

– Näin päästään kiinni arvioon, kuinka paljon verkostoissa aikanaan virtaa talous- ja jätevettä ja mitä se vaatii vastaanottavalta verkostolta – eli pitääkö esimerkiksi jo olemassa olevia putkistoja laajentaa, Pyrhönen sanoo.

Orimattilalainen Kotonen peräänkuuluttaa myös etenkin pienten kuntien taitoa katsoa pidemmälle tulevaisuuteen olemassa olevan verkoston saneeraustoimia suunniteltaessa.

– Pitkäjänteisessä maankäytön suunnittelussa tulisi osata peilata tulevaa myös saneerauspuolella. Vaikka vesiputket olisivat nyt riittävät, ovatko ne sitä kymmenen vuoden kuluttua? Taito ajatella strategisesti on kustannustaloudellista. Vesihuollon liittymiskustannuksiin vaikuttavat useat seikat verkoston etäisyydestä aluetehokkuuteen. Kotosen mukaan etenkin liittymiskustannuksiltaan kalliilla alueilla kustannukset pitäisi periä niiltä kiinteistöiltä, jotka alueelle tosiasiassa rakentavat.

– Liittymismaksujen oikeudenmukainen jaottelu vaatii taiteilua. Kunta voi antaa tähän tukea, mutta tehokkain ja järkevin tapa on systemaattista rakentaminen, jolloin rakentamis- ja liittymiskustannukset pysyvät selvästi maltillisempina.

Orimattilan Vesi ja FCG:

Case Pennala osoitti tiiviin rakentamisen edut

Orimattilan kunta halusi asemakaavoittaa uuden Pennalan alueen yleiskaavasta vetovoimatekijöiden mukaan parhaat alueet. Vetovoimaisimmat alueet olisivat kuitenkin vesihuollon osalta vaatineet suuria investointeja.

– Mallinnuksen avulla FCG pystyi selvästi osoittamaan, mikä ratkaisu on järkevin ja kustannustehokkain vesihuollon vaiheittaisen järjestämisen kannalta, Leivo sanoo.

Veden tuotanto tapahtuu alueellisesti mahdollisimman lähellä käyttöpaikkaa, jolloin kuntien ja alueiden kaavoituspäätöksillä on merkittävä rooli vesihuollon huoltovarmuuden turvaamisessa.

FCG:n Vesi-liiketoiminnan johtaja Tero Pyrhönen sanoo suunnittelijan ominaisuudessa huomanneensa, että uusilla alueilla rakentamisen järjestys on joskus

nurinkurinen.

– Mikäli laajan kaava-alueen rakentaminen aloitetaan kaukaa, joudutaan siirtolinjoihin investoimaan alkuvaiheessa merkittävästi. Tämä vältettäisiin oikealla rakentamisjärjestyksellä, aloittamalla rakentaminen sieltä, missä jo on olemassa olevaa vesihuoltoverkostoa.

Orimattilan Veden toimitusjohtajan

Leivo jatkaa, että jätevesi- ja vesijohtoverkoston mallinnuksen jälkeen alue jaettiin vesihuolloin investointien suhteen neljään eri kategoriaan.

– Kustannusarviot saatuaan Orimattilan Vesi laski kiinteistökohtaiset liittymiskustannukset. Huomattiin, että tiivis kaupunkiympäristö on kaikin puolin kustannustehokkain ja vastuullisin.

Puhdas vesi on kaikkien suomalaisten perusoikeus, ja se on pyrittävä turvaamaan joka puolella maata kustannustehokkaasti.

Suunnitelmallisella kaavoituksella on tässä suuri merkitys.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Vesijohtoverkoston kuntoluokitus

Vesijohtoverkoston mittauksiin perustuva kuntotutkimus antaa tarkkaa tietoa runkoverkon tilasta. Kuntoluokitus on kustannustehokasta riskienhallintaa.

Teksti Anna Hurmalainen

Suomalainen Aquapriori Oy on kehittänyt ainutlaatuisen vesijohtoverkoston tutkimusmenetelmän. AquaTrioscope®mittausmenetelmällä analysoidaan vesijohtoverkosta useita muuttujia: virtaama, paine, lämpötila, pH-arvo, sähkönjohtavuus ja redox-potentiaali.

Tutkittua tietoa

Perinteisesti vesijohtoverkoston kuntoa arvioidaan usein käyttöiän, putkimateriaalin ja vikahistorian mukaan. Valurautaja teräsputkien käyttöikä ei kuitenkaan kerro koko totuutta maan syövereissä olevasta putkiston kunnosta. Kuntotutkimuksen tekeminen runkovesijohtoverkostoon on hygieniasyistä vaativaa. Vedenlaadussa ei saa tapahtua muutoksia, eikä verkostoon ole suotavaa viedä ylimääräisiä laitteita. – Vesijohtoverkoston mittauksessa

AquaTrioscope®-laite asennetaan runkoverkon paloposteihin. Vedenlaatu mitataan verkostosta otettavasta vesinäytteestä. Mittaus ei vaadi erillisjärjestelyitä.

Kuntoluokitus Kuntoluokituksen selite AquaTrioscope® -pisteytys Riskiluokitus Toimenpidesuositus

Hyvä = 0

Tyydyttävä = 1

Välttävä = 2

Heikko = 3

Erittäin huono = 4

Putken pinnassa ei ole korroosion aiheuttamia vaurioita, kulumaa, syöpymisiä tai mainittavia rautamangaanikertymiä. Seinämävahvuudessa ei muutoksia.

Putken pinnassa ei merkittäviä korroosion aiheuttamia vaurioita. Seinämävahvuudessa ei merkittäviä muutoksia.

Putken pinnassa korroosion aiheuttamia vaurioita. Seinämävahvuudessa muutoksia, syöpymiä, kulumaa ja rautamangaanikertymiä.

Putken pinnassa selvästi havaittavia korroosion aiheuttamia vaurioita, syöpymiä ja kulumaa. Seinämävahvuudessa muutoksia. Putken pinnalla huomattavia rautamangaanikertymiä.

Putken pinnassa merkittäviä korroosion aiheuttamia vaurioita. Seinämävahvuudessa suuria muutoksia. Putki lähes ummessa rautamangaanikertymistä.

© Satu Kuparinen, Ramboll / Harri Rautio, Aquapriori

Tekoälyllä analysoidusta mittaustuloksesta laaditaan putkistolle viisiportainen kuntoluokitus, toimitusjohtaja Harri Rautio Aquapriori Oy:stä kertoo.

Kuntoluokitettu linjakartta Runkoverkon putket voivat vaihdella luokitukseltaan hyvästä erittäin huonokuntoiseen. Tulokset saadaan putkiston ulkoisista ja sisäisistä korroosiovauri-

80 - 100 minimaalinen Ei vaadi korjausta. Putki lähes uuden veroinen.

60 - 80 pieni

Ei vaadi korjausta. Otettava seurantaan, jos vikaantuu

40 - 60 keskitaso Ei pääasiallista korjaustarvetta. Otettava seurantaan.

oista, seinämävahvuuden muutoksista, kuten kulumista ja syöpymistä, sekä rautamangaanikertymistä. Linjakartan reaaliaikaisella päivityksellä huolto- ja korjaustoimet sekä saneeraustarpeet saadaan ajan tasalle.

– Tulos näyttää suoraan, missä kohdin runkoverkkoa on saneeraustarvetta välittömästi vai selvitäänkö säännöllisellä seurannalla. Kaupunkien vesilaitosten

lisäksi asiakkaiksi on tullut myös teollisia toimijoilta. Analysointi kun on kustannustehokasta, Rautio arvioi.

AquaTrioscope®-mittausmenetelmä on näppärä työkalu vesijohtoverkon analysoituun kuntoarvioon.

Varaa aika etäpalaveriin: aquapriori.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Fosforin kiertotalous on sekä kansallisesti että kansainvälisesti kiinnostava tavoite.

Jätevesiliete on arvokkaiden raakaaineiden cocktail

Tämän vuoden loppuun kestävässä kiertotaloushankkeessa LUT-yliopisto ja KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu (Xamk) etsivät yhdessä Blue Economy Mikkeli (BEM) -yritysklusterin kanssa uusia tapoja saada arvokkaat ravinteet ja metallit kiertoon.

– Lietteessä pienetkin pitoisuudet esimerkiksi lääkejäämiä ja myrkyllisiä aineita riittävät haittoihin. Tämä tuo haasteensa lietteen sisältämien ravinteiden hyötykäyttöön, sanoo TKI-asiantuntija

Vuokko Malk Xamk:sta.

Hankkeen tutkimuksissa liete esikäsitellään ennen saostusten tekemistä.

Tämä vähentää ei-toivottuja aineita ja auttaa ottamaan talteen hyvät aineet.

– Liete on kompleksi tuote ja sen koostumus vielä vaihtelee alueittain.

Siksi yksi ratkaisu ei välttämättä toimi kaikkialla, Malk kertoo.

Lietteestä erotettu fosfori turvaa maatalouden huoltovarmuutta

Fosfori ja ammonium ovat lietteen yleisimpiä ravinteita. Fosfori on saatavuudeltaan kriittisempi ja siksi lietteen

käsittelyssä suositaan erityisesti fosforin talteenottoa.

– Lietteestä erotetaan fosforia struviittina, jota voidaan käyttää hitaasti ravinteita vapauttavana lannoitteena, sanoo Janne Junninen, joka on tutkimusapulaisena Xamk:ssa. Fosforin tehokkaampi hyödyntäminen olisi järkevää myös kemianteollisuuden kannalta ja lietettähän tulee koko ajan lisää.

– Fosforin kiertotalous on sekä kansallisesti että kansainvälisesti kiinnostava tavoite, mutta implementaatio vaatii vielä paljon tutkimusta, Junninen toteaa.

Yllätys! – Lietteen hiilifraktiot sopivat akkumateriaaleiksi

– Ihan ensimmäisenä lietteestä ei tule mieleen akut ja elektroniikka, mutta liet-

teestä saadulla hiilellä on erinomainen sähkönjohtavuus, projektitutkija Olga Pastushok LUT-yliopistosta paljastaa.

Grafiitti louhitaan kaivoksissa, mutta yhdyskuntalietteen hiilestä voisi valmistaa ympäristöystävällisempiä akkuja.

– Erotellussa hiilifraktioissa on kristallirakenne, mikä tarkoittaa, että ne voi jalostaa akkumateriaaleiksi, Pastushok sanoo.

Kierrätyshiiltä voi 3D-tulostaa ja käyttää vedenpuhdistuksessa 3D-tulostuksella pystytään tuottamaan geometrialtaan optimaalisia rakenteita ja kun osa muovista korvataan kierrätyshiilellä, saadaan rakenteeseen haluttua toiminnallisuutta.

– Hankkeessa tutkimme 3D-tulostettuja elektrodeja ja suodattimia vedenkäsit-

telyyn, Pastushok kertoo.

Erilaisia sivuvirtoja voidaan käyttää tulostettavan hiilen raaka-aineena, mutta liete vaikuttaa hyvin potentiaaliselta.

– Lietepohjaisella hiilellä on paremmat kapasitiiviset ominaisuudet verrattuna esimerkiksi sahanpurusta tai levästä valmistettuun hiileen, Pastushok sanoo.

Lietehiilipohjaisia vedenkäsittelymateriaaleja ei ole rajattu käyttötarkoitukseltaan mihinkään tiettyyn veteen, koska hiilikään ei erottele. Se imee itseensä monipuolisesti erilaisia aineita.

– 3D-tulostettuja suodattimia voidaan soveltaa monenlaisiin kohteisiin, kuten esimerkiksi hulevesien käsittelyyn, teollisuuden tarpeisiin tai jätevedenpuhdistamon prosesseihin, Malk sanoo.

Haluatko saada uusimman lietetiedon yrityksesi käyttöön?

Tule mukaan hankkeeseemme: lut.fi/fi/projektit/lietteen-roolinvahvistaminen-kiertotaloudessa ja xamk.fi/liete

LUT:n ja Xamk:n kiertotaloushankeessa otetaan lietteestä kaikki hyvä irti

• Lietteestä saadaan ravinteita, metalleja ja sähköä johtavia hiilifraktioita, jotka soveltuvat akkumateriaaleiksi ja 3D-tulostukseen.

• Hankkeessa on jo löydetty uusia mahdollisuuksia esimerkiksi maatalouden lannoitteiden, teollisuuden superkondensaattoreiden ja vedenpuhdistuksen suodattimien valmistamiseen.

• Hankkeessa mukana olevat yritykset saavat hankkeessa tuotetun tiedon käyttöönsä

Teksti Anni Korhonen

Vesilaitokset vievät kaupunkeja ja kuntia digiaikaan

Veden etäluennan mahdollistama reaaliaikainen vedenkulutuksen seuranta tekee vedenkulutuksesta vastuullisempaa ja tuo selviä säästöjä.

Vesihuollon digitalisoituminen on Suomessa hyvässä vauhdissa, ja meneillään olevat hankkeet kattavat jo satojatuhansia päävesimittareita. Vesilaitokset ovat kuitenkin eri vaiheissa digitalisoitumista – siinä, missä jotkin tahot ovat vasta vähitellen aloittamassa toimintaa, on osa jo saanut kaikki vesi- ja kaukolämpömittarinsa vaihdettua ja jo pystynyt antamaan kuluttajille pääsyn näiden omiin vedenkulutustietoihin. Digita Oy:n IoT-liiketoiminnan myyntipäällikkö Mona Miettinen painottaa, että digiloikkaan kannattaa hypätä mukaan viimeistään nyt.

– Rohkaisen myös pienempiä vesilaitoksia ottamaan käyttöönsä etäluettavan veden mittaamisen. Digitalisointi on järkevää toteuttaa kaikenkokoisissa vesiyhtiöissä - hyödyt niin suurille kuin pienillekin yhtiöille ovat merkittäviä ja auttavat vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa.

Digitan asiakkaista monet pienetkin vesilaitokset ja -osuuskunnat ovat jo vaihtaneet kaikki vedenkulutusta mittaavat

laitteensa etäluettaviin.

– Tällä tavalla saavutetaan suurin hyöty eli mittavat säästöt varsinkin pitkällä tähtäimellä, Miettinen sanoo. Etäluennan mahdollistamista hyödyistä tärkein on digitalisaation avaama suora näkymä vesiverkostoon. Miettisen mukaan vesilaitokset saavat sen avulla reaaliaikaisen tiedon siitä, paljonko vettä käytetään ja toisaalta kuinka paljon verkostoon pumpataan vettä.

– Etäluennan kautta kerätyn datan avulla arviolaskutuksesta päästään eroon, ja vesilaitokset kykenevät reaaliaikaisella vedenmittauksella tarjoamaan asiakkaille parempaa palvelua sekä selvempiä asiakashyötyjä.

Etäluenta minimoi hukkaveden määrän Etäluenta antaa samalla tilaa niin sanotulle ennakoivalle kunnossapidolle, sille se paljastaa, mihin hukkavesi valuu. Vesiverkostojen piilovuodot pystytään paikallistamaan nopeasti ennen kuin niistä muodostuu suurempia vuotoja.

– Vesiyhtiöt puhuvat tässä kohtaa laskuttamattomasta vedestä. Joissakin vesiyhtiöissä tällaisen laskuttamattoman veden määrä voi olla jopa 20–30 prosenttia, mikä on valtava asia, Miettinen kuvailee.

Vuototilanteessa vuotokohdan etsimiseen saattaa ilman etäluentaa mennä jopa useita päiviä. Vuodosta muodostuu näin Miettisen mukaan vesiyhtiölle taloudellinen kysymys myös resurssien osalta. – Vesilaitoksille veden mittaamisprosessien tehostaminen on aina taloudellista ja resurssitehokasta. Vesimittarilukemien saaminen automaattisesti ja tietojen siirtyminen suoraan laskutukseen vapauttaa vesilaitoksen henkilöresurssit tuottavampiin asioihin.

Kiinteistöihin selvää energiansäästöä Kun vedenkulutusta pystytään reaaliajassa etäluettavien mittareiden avulla seuraamaan, vedenkulutuksesta tulee vastuullisempaa. Miettinen kertoo, että kuluttaja pystyy vaikuttamaan vedenku-

Kaupallisessa yhteistyössä:

Teksti Anni Korhonen

lutukseen käyttömäärien tiedostamisen myötä.

– Samalla vähenee myös kiinteistössä käytettävän lämpimän veden määrä ja energiankulutus, mikä tarkoittaa pienempiä hiilidioksidipäästöjä. Pienemmän hiilijalanjäljen myötä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin.

Vaikka Suomessa onkin totuttu hanasta häiriöttä valuvaan puhtaaseen veteen ja maamme pohjavesivarannot ovat hyvät, tulee veden tuhlaamista Miettisen mukaan kuitenkin pyrkiä välttämään.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudun väkiluku kasvaa jatkuvasti vauhdilla, ja resurssien optimointiin kannattaa panostaa. Voidaankin sanoa, että vesilaitokset johdattavat kaupunkeja ja kuntia digiaikaan.

Digita Oy – kumppanisi energiatehokkuudessa

Kaupungit ja kunnat pääsevät hyödyntämään Digitan IoT-sensoreita sekä

LoRaWAN-verkkoa myös omissa Smart City -kokonaisuuksissaan. Olosuhdeseurannasta päästään suoraan energiatehokkuuteen huippuälykkäiden ratkaisujen esimerkiksi laskiessa lämpötiloja niissä kaupunkien yleisissä tiloissa, jotka eivät juuri sillä hetkellä ole käytössä.

– Energiatehokkuus on nyt kaikkien huulilla. IoT-verkko mahdollistaa laajemminkin kiinteistöjen energiakulutuksen seurannan. Tämä jos mikä on kokonaisuudessaan lämmityksen ja energiankulutuksen optimointia, Miettinen sanoo. Veden etäluenta on tätä nykyä arkipäivää, ja Miettinen painottaa, että Digitassa sitä on tehty jo vuosia. Erilaisia päätelaitteita on valmiina paljon, ja Digitan verkko kattaa koko Suomen.

– Meillä asiakas on aina keskiössä. Hän saa avaimet käteen -ratkaisun nopeasti ja kustannustehokkaasti, ja olemme projektin ensimetreiltä asti mukana tukemassa uusiin palveluihin siirtymistä. Mukaan pääsee hyvin matalalla kynnyksellä.

Miksi Digita Oy?

• Digita toimii jo kymmenien vesihuoltoyhtiöiden digitalisaatiokumppanina – IoT on meille arkipäivää.

• Digitalla on maanlaajuinen

LoRaWAN-teknologiaan pohjautuva IoT-verkko – veden etäluennan käynnistäminen on helppoa kaikkialla Suomessa.

LoRaWAN-ekosysteemissä on tarjolla runsas valikoima erilaisia antureita ja pilvipalveluita.

• Digitalla on lähes 100 vuoden kokemus langattomasta viestinnästä, ja yhtiön viestintäverkoilla on keskeinen rooli myös huoltovarmuudessa.

5 syytä lähteä digitalisoimaan vesihuoltoa

• Vesihuolto digitalisoituu vauhdilla IoTteknologiaan tukeutuvien älymittareiden avulla – nyt viimeistään kannattaa lähteä mukaan.

• Reaaliaikainen veden etäluenta mahdollistaa paremman asiakaspalvelun ja tuo prosesseihin tehokkuutta.

• Näkymä koko vesiverkostoon mahdollistaa ennakoivan kunnossapidon – vesivuodot voidaan havaita ennen kuin niistä aiheutuu suuria ongelmia.

• Huoneistokohtainen vedenkulutuksen seuranta ohjaa tiedostavaan vedenkulutukseen ja energiatehokkuuteen.

• Digitalisointi on järkevää toteuttaa kaikenkokoisissa vesiyhtiöissä – hyödyt niin suurille kuin pienillekin yhtiöille ovat merkittäviä.

Lue lisää veden etäluennan hyödyistä: digita.fi/iot

Vesivastuusitoumus on konkreettinen tapa

vaikuttaa vedenkäyttöön

kansainvälisesti

YK järjesti vesikonferenssin 22.–

24.3.2023 ensimmäisen kerran 46 vuoteen. Maailma ei ole saavuttanut

YK:n kestävän kehityksen tavoitteita puhtaan veden ja sanitaation osalta.

– Yritysten ja kuluttajien on hyvä miettiä omaa vedenkäyttöään nykyistä kansainvälisemmin. Vesivastuusitoumuksen lähtökohta on, että yritys tutkii oman vedenkäytön rinnalla, miten vettä käytetään sen hankinta- ja toimitusketjuissa, sanoo

Finnish Water Forumin toimitusjohtaja

Topi Helle

Esimerkiksi hedelmät kasvatetaan usein alueilla, joissa on pula vedestä. Hedelmäviljelmiä kastellaan, vaikka paikalliset ihmiset kärsivät vedenpuutteesta.

– Meillä tulee hanasta turvallista juomavettä eikä Suomessa tarvitse juurikaan kastella viljelyksiä. Muualla maailmassa on aivan yleistä, että maatalous käyttää 70 prosenttia makeasta vedestä. Vastaavaa

vedenkäytön vertailua voi tehdä omasta toiminnasta ja miettiä, miten vesivastuullisuutta voi parantaa, Helle ehdottaa.

Miten Suomi voi auttaa maailmaa suojelemaan puhdasta vettä?

– Meillä on paljon osaamista teknisistä ratkaisuista ja tietoa hyvistä käytännöistä, joilla voimme auttaa muita, Helle sanoo. Finnish Water Forumilla, Suomen Vesistösäätiöllä, Suomen ympäristökeskuksella (SYKE), Pyhäjärvi-instituutilla, Gaia Consulting ja Rapid Action Groupilla on käynnissä yhteishanke. Tavoitteena on löytää tapoja auttaa pk-yrityksiä huomioimaan vesivastuullisuus toiminnassaan. – Pienten yritysten resurssit ovat

rajallisempia kuin isoilla, mutta vedenkäytön vastuullisuus koskee kaikkia. Tulevaisuudessa vesivastuullisuuden merkitys vain kasvaa ja yritysten kannattaa tunnistaa arvoketjussaan piilevät vesiriskit jo nyt. Tervetuloa mukaan tekemään vesivastuusitoumus hankkeeseemme, Helle hymyilee.

Kiinnostuitko vesivastuusitoumuksesta? Katso vesivastuullisuuden 5 askelta: vesi.fi/teemasivu/vesivastuullisuus/

Haluatko mukaan vesiosaajien kärkijoukkoon? Lue lisää: finnishwaterforum.fi

Kokoperheen suosikkikohde! Tervetuloa oppimaanja viihtymään.

Tulevaisuudessa vesivastuullisuuden merkitys vain kasvaa.

Teksti Anna Kuronen

Topi Helle toimitusjohtaja, Finnish

Kaupallisessa yhteistyössä:

Mikäli

Meriajokasniittyjä ennallistamalla torjutaan Itämeren luontokatoa

John Nurmisen Säätiön Meriniitty-hankkeessa palautetaan meriajokasniittyjä alueille, joilta ne ovat kadonneet. Meriniittyjä ennallistamalla turvataan kymmenien Itämeren lajien elinmahdollisuuksia.

Tyynenmeren koralliriutat ovat tuttuja upeista väreistään sekä sadoista eri lajeista, jotka elävät riutoilla. Itämeren meriajokasniityt eivät ole yhtä silmiinpistäviä ulkomuodoltaan, mutta meren ekologian kannalta ne ovat yhtä tärkeitä: ne tarjoavat elinympäristön kymmenille eri lajeille.

Meriajokasniittyjen väheneminen on myös yksi konkreettinen esimerkki siitä, kuinka luontokato etenee pinnan alla. Luontokatoa kiihdyttää erityisesti Itämeren rehevöityminen, joka johtuu siitä, että mereen päätyy jatkuvasti liikaa ravinteita, kuten fosforia.

– Biodiversiteetin heikkenemisestä on syntymässä suuri ongelma. Mikäli rehevöitymistä ei saada kuriin, Itämeren palauttaminen hyvään ekologiseen tilaan ei ole mahdollista, sanoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt

John Nurmisen Säätiö on tehnyt lähes kahden vuosikymmenen ajan töitä Itämeren rehevöitymisen ehkäisemiseksi. Säätiön hankkeissa on vuodesta 2005 alkaen vähennetty Suomenlahteen päätyvää vuosittaista fosforikuormaa jopa 60 pro -

senttia. Vaikka tulokset ovat vakuuttavia, tekemistä vielä riittää, Arrakoski-Engardt kertoo.

Meriniitty-hankkeessa istutetaan meriajokasta uusille alueille Meriajokas on yksi Itämeren avainlajeista. Sen muodostamilla niityllä elää kymmeniä lajeja, joille niitty tarjoaa suotuisan elinympäristön.

– Mikäli meriajokasniityt häviävät, ne vievät mukanaan lukuisia lajeja. Meri myös reagoi muutoksiin, kuten fosforipäästöjen leikkaamiseen, hitaasti. Nyt kun rannikkovesiemme rehevöitymistä on saatu kuriin, on jo edellytyksiä ennallistaa meriajokasniittyjä paikoissa, joilta ne ovat kadonneet, kertoo Säätiön erityisasiantuntija Miina Mäki Meriniitty-hanke toteutetaan John Nurmisen Säätiön ja Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteistyönä.

– Tavoitteena on istuttaa niittyjä uusille alueille, jotta saadaan vahvistettua elinympäristöjen verkostoja pinnan alla. Meriajokasniityt sitovat juurillaan pohjan sedimenttiä ja ehkäisevät pohjan eroosio -

ta. Kasvit myös sitovat merestä ravinteita parantaen vedenlaatua. Lisäksi meriniityt ovat valtamerissä tehokkaita hiilinieluja, Mäki havainnollistaa.

Merten suojeleminen on yhteinen asia Paraikaa käynnissä oleva YK:n valtamerten vuosikymmen keskittyy merten suojelemiseen ja ekosysteemien säilyttämiseen. Merialueiden suojelu ja ennallistaminen on huomioitu myös EU:n biodiversiteettistrategiassa.

– Merten suojeleminen on globaali yhteinen asia, ja siksi Säätiö tekeekin tiivistä yhteistyötä muiden Itämeren alueen maiden kanssa. Meriniitty-hankkeen puitteissa Säätiömme aloittaa yhteistyön myös kahden keskieurooppalaisen merensuojelusäätiön kanssa. Tavoitteena on edistää meriluonnon suojelua toteuttamalla konkreettisia meriluontohankkeita sekä kasvattamalla tietoisuutta meriluonnon tilasta ja sen merkityksestä myös meille ihmisille, Arrakoski-Engardt sanoo.

Itämeren suojelu ja luontokadon torjunta on tärkeää myös talouden näkökulmasta, sillä monet elinkeinot ovat riippuvaisia merestä.

– Hyvinvoiva meri on tuottava meri, Arrakoski-Engardt kiteyttää.

Tutustu hankkeeseen ja lahjoita: johnnurmisensaatio.fi

• John Nurmisen Säätiö toteuttaa tuloksellisia ja konkreettisia suojelutoimia Itämeren pelastamiseksi

• Säätiön hankkeilla on vähennetty Suomenlahden vuotuista fosforikuormaa 60 prosenttia

• Meriniitty-hanke torjuu Itämeren luontokatoa ennallistamalla meriajokasniittyjä

Annamari ArrakoskiEngardt toimitusjohtaja, John Nurmisen Säätiö

Teksti Kaisa Willcox

Miina Mäki erityisasiantuntija, John Nurmisen Säätiö

rehevöitymistä ei saada kuriin, Itämeren palauttaminen hyvään ekologiseen tilaan ei ole mahdollista.

Tutkimusten mukaan peräti 60 % palkansaajista ja yrittäjistä stressaa rahasta.

Onni on hyvä rahallinen tilanne

Rahataidonvalmentaja

1. Heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin

Rahaongelmat ovat yhtä vanhoja kuin rahakin. Ongelma ei kuitenkaan varsinaisesti piile rahassa, vaan rahan käyttäjässä. Kun raha-asiat ovat kunnossa, jaksamme paremmin ja sitä kautta myös sairauspoissaolot vähenevät. Tämä ehkäisee työuupumusta. Voidaan todeta, että taloudellinen hyvinvointi ennaltaehkäisee ongelmia. Kun raha-asiat eivät mietitytä liikaa, jaksetaan syödä laadukkaampaa ruokaa ja huolehtia terveydestä sekä ihmissuhteista.

2. Rahastressin juurisyyhyn paneutuminen on tärkeintä

Tutkimusten mukaan peräti 60 % palkansaajista ja yrittäjistä stressaa rahasta. Työhyvinvointikyselyidn mukaan rahastressi vaikuttaa enemmän työssä jaksamiseen kuin

fyysiset ja mielenterveyden ongelmat. Jos stressi aiheutuu kiireestä tai rahaongelmista, pitäisi paneutua aiheuttajaan. Korjaako palkankorotus ongelman? Jos rahataidot ovat puutteelliset, työntekijä tekee samat virheet suuremmallakin palkalla.

3. Taloustaidot ovat nyt ajankohtaisempia kuin aikoihin Pitkän ja poikkeuksellisen ajan jälkeen talous on jälleen palautunut normaaliin tilaansa, jossa esiintyy inflaatiota ja lainarahalla on hinta, eli korko. Valitettavan moni alkoi matalien korkojen aikana pitää jopa nollakorkoja normaalina tilana. Mediassa on erityisesti viime aikoina puhuttu, miten muun muassa ruoan, polttoaineen ja sähkön hinnat ovat nousseet mutta palkat eivät. Sama palkka ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen siihen mihin se aiemmin riitti.

Omat numerot pitää tuntea, jotta taloudessa voidaan tehdä suunnitelmia ja hyviä valintoja.

4. Työnantajan kannattaa panostaa henkilöstön taloustaitoihin Talousvalmennus tuo monenlaisia hyötyjä. Työkyky ja työhyvinvointi paranevat, ja sairauspoissaolot vähenevät. Elämänhallinnan parantuminen näkyy suorituskykynä ja tyytyväisyytenä, ja mielenrauhaa saadaan lisää. Stressitasojen laskiessa työntekijöiden psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi kasvaa, ja samalla kasvaa työnantajaa kohtaan tunnettu arvostus sekä tyytyväisyys omaan elämään. Valmennuksella on lisäksi merkitystä myös yhteiskunnalle, kun sairauseläkkeiden ja mielenterveysongelmien vähenemisen myötä kuormitus laskee.

Teksti Anni Korhonen

Mikko Sjögren rahataidonvalmentaja, talousguru

Puhdas vesi on ylellisyyttä

Vesivastuullisen yrityksen vedenkäyttö on ympäristön kannalta kestävää, sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista sekä taloudellisesti kannattavaa. Vesivastuullisuus saavutetaan kantamalla vastuu kaiken toiminnan vesiriskeistä. Vesioikeuden professori ja UEF//WATER-tutkimusohjelman varajohtaja Niko Soininen kertoo vesivastuuprosessiin yritykset sitouttavista vesivastuualoitteista, joissa arvioidaan ja kehitetään yrityksen vedenkäytön kestävyyttä.

– Prosessiin sisältyvät sekä yrityksen omien toimipaikkojen että arvoketjujen vesiriskien arviointi, vedenkäytön kestävyyden parantaminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä vesivastuutoimien seuranta ja raportointi.

Erityisesti vesivastuuseen sisältyvä vedenkäytön ympäristöllinen kestävyys liittyy Soinisen mukaan vahvasti ympäristönsuojeluun.

– Siihen sisältyvät niin vedenkäytön määrällinen kestävyys, veden laatu, vesiekosysteemien toiminta ja luonnon monimuotoisuus kuin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät aspektit.

Vesivastuullisuus on viime aikoina noussut keskusteluun myös yritystoimintaa koskevien ohjauskeinojen osalta.

– Vapaaehtoisuuteen perustuvista aloitteista ollaan siis liikkumassa myös kohti velvoittavampia instrumentteja muun muassa EU:n yritysvastuullisen ja kestävän rahoituksen lainsäädännön myötä, Soininen sanoo.

WATER-tutkimusohjelma: tavoitteena puhdas vesi kaikille Suomessa mikromuovin ja kemikaalien vaikutus vesistöihin on suhteellisen pientä. Kemikaaleja ja raskasmetalleja löytyy ekotoksikologian professorin ja UEF//WATER -tutkimusohjelman johtajan Jussi Kukkosen mukaan kuitenkin vesistöistämme. Mikromuovin määrä on vielä osittain tuntematon.

– Vielä ei ole tiedossa edes kaikki mikromuovin reitit vesistöihin. Muovia löytyy kuitenkin Suomen vesistöistä, mutta vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin tiedetään edelleen vähän.

Soininen ja Kukkonen toimivat molemmat Itä-Suomen Yliopiston WATER-tutkimusohjelmassa, jonka tavoitteena on kokonaisval-

pro -

taisesti kehittää monitieteistä vesitutkimusta.

– Tärkein tehtävämme on saattaa tutkimusryhmiä tekemään yhteistyötä. Tavoittelemme uusia hankkeita ja uudenlaista kysymyksenasettelua, jonka avulla veteen liittyviä asioita pystyttäisiin ratkaisemaan laajemmin.

Vedestä puhuttaessa usein mieleen tulevat ensimmäisenä puhtaat luonnonvedet – se, mikä puhtaan veden merkitys luonnossa on ihmisille ja eri ekosysteemeille. Kukkonen muistuttaakin, että vesikysymykset ovat yhteiskuntaa läpileikkaava tekijä.

– Toivoisin, että suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa hanasta saatava puhdas vesi ja suhteellisen saastumattomat luonnonvedet ovat itsestäänselvyys, ymmärrettäisiin globaalisti puhtaan ja käyttökelpoisen veden tärkeys ympäristölle ja meille jokaiselle.

Pääsy puhtaan veden äärelle on paitsi taloudellinen ja eettinen, nykypäivänä myös turvallisuuteen liittyvä kysymys. Erilaisissa konfliktitilanteissa puhtaan veden jakelusysteemit voivat olla hyvinkin haavoittuvaisia.

– Maailmanlaajuisesti puhtaan veden saantiongelman suuruudesta kertoo se, että tätä nykyä kaksi miljardia ihmistä jää päivittäin ilman puhdasta käyttövettä, Kukkonen sanoo.

Puhdas vesi on Kukkosen mukaan ylellisyyttä.

– Monelle kansainväliselle kollegalleni olen moneen kertaan vakuuttanut, että kun avaat suomalaisessa hotellissa hanan, sieltä valuvaa vettä tosiaan voi juoda. Se on monissa maailman maissa todellista luksusta.

Tutustu lisää vesitutkimusyhteisöömme: uef.fi/fi/ tutkimusyhteiso/vesivarojenkestava-yhteiskaytto

Meidän jokaisen vastuulla on pitää huolta elintärkeästä uusiutuvasta luonnonvarastamme.

Niko Soininen vesioikeuden

fessori, varajohtaja, UEF//WATER-tutkimusohjelma

Kaupallisessa yhteistyössä:

Teksti Anni Korhonen

Jussi Kukkonen ekotoksikologian professori, johtaja, UEF//WATER-tutkimusohjelma

Meillä on keinot ja välineet auttaa asiakkaitamme kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Vuonna 2021 toimme jätehuollon hiilijalanjäljen päästöraportoinnin osaksi laajaa raportointipalveluamme. Palvelumme on kehitetty Suomen oloihin ja se tuo selkeästi esiin yrityksesi merkittävimmät jätteiden kokonaispäästöt kuukausi- ja vuositasolla. Näiden tietojen valossa pystyt kehittämään jätteiden lajittelua. Ja mikä parasta, muutosten jälkeen usein viivan alle jää myös enemmän. Nyt me Urbaserilla rakennamme tapoja, joilla ympäristöhuollostasi tehdään täysin hiilineut raali.

Hiilineutraaliin jätehuoltoon pyrkiminen on suuri tavoi te. Lisäksi aihe on uusi niin Suomessa kuin maailmalla. Siksi Urbaser on mukana VTT:n ja Lappeenrannan LUT-yli opiston vetämässä ja Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa, jossa etsitään yhdeksän muun suomalaisen yrityksen kanssa uusia tapoja osoittaa hiilineutraalius sekä kiertotalousratkaisujen ympäristöhyötyjä.

”On hienoa olla mukana kaksivuotisessa Carbon neutrality empowered by handprint -hankkeessa. Voimme vaikuttaa yksilöinä ja yrityksinä erilaisilla valinnoilla päästöjen vähentämiseen, mutta sen lisäksi on tärkeää sopia yhteisistä tavoista mitata ja todentaa saavutettuja tuloksia”, sanoo Urbaserin asiakaspalvelujohtaja Hanna-Liisa Järvinen.

Autamme sinua vähentämään jätehuollon päästöjä ja kuluja

Voimme yhdessä vähentää jätteiden kasvihuonepäästöjä merkittävästi. Jätteiden tehokas

lajittelu, kierrätys ja tyhjennystiheyden optimointi luovat edellytykset hiilineutraaliin jätehuoltoon.

Urbaserin oma CO2e-päästöraportti tuo näkyviin organisaatiosi tiedot jätelajeittain ja näet niiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kuukausi-, kvartaali- ja vuositasolla. Näin lukuja on helppo tarkastella ja tehdä kanssamme tarvittavat muutokset.

Päästöraportointiin laaditut yhteismitalliset laskentakertoimet on tehty yhteistyössä Sitowisen kanssa. Niitä päivitetään säännöllisesti, seuraavan kerran tänä keväänä. Näin raportointi pohjautuu mahdollisimman ajantasaisiin tieteellisiin ja tilastollisiin taustatietoihin.

”Selkeä raportointi havainnollistaa lajittelun merkityksen. Näemme asiakkaamme kanssa kokonaistilanteen ja löydämme jokaiselle yritykselle parhaat ratkaisut hoitaa jätehuoltonsa. Samalla raporttiamme voi käyttää organisaation vastuullisuusraportissa”, kertoo Järvinen.

Lue lisää jätteiden hiilijalanjäljestä ja sen laskennan taustoista: urbaser.fi

i i l i n e u t ra a l i j

t e h u o l to

Aivan kuin oikeassa koneessa

Full flight -simulaattorit nyt Ilmailumuseolta!

Ammattikoulutuskäytössä olevat simulaattorit avautuvat vuosien tauon jälkeen suurelle yleisölle. Aivan kuin oikeassa koneessa - elämyslentoja on tarjolla viidessä matkustajakonetyypissä yhteistyössä Finnair Flight Academyn kanssa.

Simulaattoriin mahtuu: 4 asiakasta + ohjaaja

Hinnat:1 tunti 4 499 euroa (sis alv).

2 tuntia 9 949 euroa (sis alv).

Simulaattoriin mahtuu: 3 asiakasta + ohjaaja

Hinnat:1 tunti 3 399 euroa (sis alv).

2 tuntia 7 759 euroa (sis alv).

Airbus

0

Simulaattoriin mahtuu: 3 asiakasta + ohjaaja

Hinnat:1 tunti 4 449 euroa (sis alv).

2 tuntia 8 859 euroa (sis alv).

Simulaattoriin mahtuu: 4 asiakasta + ohjaaja

Hinnat:1 tunti 3 399 euroa (sis alv).

2 tuntia 7 759 euroa (sis alv).

Simulaattoriin mahtuu: 3 asiakasta + ohjaaja

Hinnat:1 tunti 3 399 euroa (sis alv).

2 tuntia 7 759 euroa (sis alv).

Lennot suoritetaan kuten oikeat koulutuslennot, samoja menetelmiä ja turvallisuusperiaatteita noudattaen. Päihteiden suhteen simulaattorissa, kuten kaikessa lentotoiminnassa, noudatetaan nollatoleranssia - tämä koskee kaikkia koulutuskeskukseen saapuvia

Varaa oma lentosi simula attorit@ilmailumuseo  t ai 044 754 29 30 Simulaattorit sijaitsevat Finnair Flight Academyn tiloissa (Pyhtäänkorventie 11-13, Vantaa)

Yhdistä elämykseen lmailumuseon kokouspaketti ja nostetta on tarjolla koko päiväksi!

Lisätietoja: Myynti- ja Markkinointipäällikkö

Henri Äijälä 044 754 7754 henri.aijala@ilmailumuseo.

Karhumäentie 12, 01530 Vantaa

puh. (09) 8700 870

www.ilmailumuseo.

Airbus A350-900

A33

Airbus A320

Embraer 190

ATR 72-500

KIITOS KUN VALITSET VASTUULLISESTI VARKAUDESSA KASVATETTUA KIRJOLOHTA

Me Saimaan Tuoreella teemme työtämme, jotta kotimainen, tuore, terveellinen ja kestävästi tuotettu kala löytää tiensä suomalaisten ruokapöytiin. Samalla olemme miettineet koko kalankasvatusketjun mätimunasta lautaselle uusiksi – ympäristöä ja kalaa kunnioittaen. Ja jotta kalavedet pysyisivät jatkossakin puhtaana.