Melua nro. 5

Page 1

M E LUA 5/2018

Kulttuurin portailla


2

MELUA

RED BORDERS MELUA

Pääkirjoitus Esse dolorerit inim am, Pääkirjoittajamme Saana Liukon näkemys kulttuurista.

5

Teatteri

6

Teatteriin kuuluu monenlaista. Nykyaikainen viihde Musiikkia, elokuvia, pelejä ja ratsastusta... Taide Taide on itsensä rakentamista ja ilmaisemista. Luksian henkilökunnan haastattelu Luksian väki kertoo kulttuurikokemuksistaan. Kulttuuripläjäyksiä Opiskelijoiden kokemuksia matkoilta tai tapahtumista.

10 16 18 20

Apollohuoneen katto, Dublinin linna Kuva: Sissi Hämäläinen

MELUA • Issue


Since 1985

MELUA

MELUA

OH Ou mai.

Mistä lehti lähti?

oh my

Giganotosauruksen luuranko, tu Helsingin luonnontieteen museo Kuva: Saana Liukko

Kulttuuria on kaikkiallla, joten siitä on niin paljon kerrottavaa. Tämän takia päätimme lehden teemaksi kulttuurin. Jokainen pääsi kertomaan omasta kokemuksestaan ja heidän kiinnostuksestaan kulttuuriin oman harrastuksensa parissa. Meitä myös inspiroi koulumme, jossa järjestetään kulttuuripassikurssi. Sen tavoitteena on saada opiskelijat käymään erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja sen jälkeen he kirjoittavat siitä tekstin, jossa kertovat omasta kokemuksestaan. Monet lehden kirjoittajista osallistuu tälle kurssille. Näinpä kulttuuriaiheinen lehti saatiin alulle helposti.

Kirjoittanut: Fiona Kasurinen

MELUA

3


4

MELUA

“Olkohon taiteemme niinkuin meri, syvä, mut päilyvä pinnaltaan, olkohon niinkuin kunnahan lähde, vuoresta tullut, vuoresta viepä, kantava laaksohon kauneuttaan.” -Eino Leino

MELUA • Issue


MELUA

MELUA

Kulttuuri Missä se on? Mitä se on? Mitä sillä tehdään? Jokainen meistä näkee kulttuuria päivittäin. Monet ympärillämme tapahtuvat asiat ovat kulttuuria. Television katsominen aamulla on tietynlaista kulttuuria niin kuin aamupalan syöminenkin.

Sanalla ”kulttuuri” on monta merkitystä. Se voi olla taidekulttuuria sisältäen esimerkiksi, maalaustaide, musiikki sekä kirjallisuus. Tai se voi olla myös tiedekulttuuria, esimerkiksi arkeologia, kielitieteet, uskonto ja filosofia. Kulttuuri käsite syntyi 1700- ja 1800-luvun Euroopassa ja tällöin tällä tarkoitettiin ihmisen ”hengen viljelyä” maanviljelyn tapaan. 1700luvulla käsitettä ”kulttuuri” alettiin käyttää kaikesta siitä, mitä ihminen on luonut ympäristöön. 1800-luvulla ”kulttuuri” käsite alkoi viitata yksilöiden kehittymiseen opiskelun ja koulutuksen kautta, ja myöhemmin se tarkoitti myös yhteisön pyrkimysten ja ideaalien toteutumista esimerkiksi taiteen kautta. 1900-luvun puolivälissä ”kulttuuri” käsite viittasi myös tieteisiin. Monissa maissa on omat kulttuuri tapahtumat. Usein kyseisen maan tapahtumat heijastavat sen maan omaa kulttuuria kävijöille. Esim. Suomessa järjestettävät Tuskafestivaalit kuvastavat eräänlaista suomalaista musiikkikulttuuria. Suurin osa Suomen musiikkikulttuuris-

ta tulee toisista maista, tämä näkyy mm. radiokanavien soittolistoilla. Monet maat myös ottavat vaikutteita muiden maiden tapahtumista. Esim. Nykyään suomessakin järjestetään Oktoberfestit, joka on lähtöisin Saksasta. Huomattavin kulttuuriero maiden välillä on mielestäni ruokakulttuuri. Jokaisella maalla on omat perinteiset ruoat ja muille maille nämä samat ruoat voivat vaikuttaa erittäin eksoottisilta. Mutta ruokakulttuuri on levinnyt maista toisiin ja nykypäivänä suurin osa ihmisistä osaa arvostaa myös muiden maiden ruokia, kulttuuria ja tapoja. Pitää kuitenkin muistaa, että jotkut rajat on hyvä silti pitää toisen maan kulttuurin omaksumisessakin.

Kirjoittanut: Saana Liukko Kuva: Saana Liukko

MELUA

5


6

MELUA

Kaikki teatteriin Teatterit ovat tuoneet hyvää mieltä ihmisille ympäri maailmaa tuhansia vuosia. Pääset hetkeksi irtautumaan todellisesta maailmasta, ja astua ihan toiseen maailmaan tai eri aikakauteen, kun näyttelijät esiintyvät yleisön edessä laulaen, puhuen tai tanssien.

T

eattereista tekee todella hienoja se, että kaikki mitä tapahtuu, tapahtuu livenä lavalla. Teatterilla on useita eri muotoja kuten ooppera ja baletti. Kävimme yhdessä Saana Liukon kanssa katsomassa Lontoossa musikaalin nimeltä “Mamma Mia!”. Musikaali kertoo tarinan Abba-yhtyeen kappaleiden kautta. Teatteri, jossa kävimme kyseisen musikaalin katsomassa oli nimeltään Novello Theatre. Teatteri oli hyvin näyttävä ja suuri. Ylärivistä tosin piti vähän kumartua katsomaan alas lavalle. Muutama tyhjä paikka näkyi yleisössä, mutta yleisöä oli paljon. Teatteri tuo yhteen ihmisiä monista eri kulttuureista. Huomasin, että teatteri oli näköjään suosittu turistikohde, sillä ympärillämme istui paljon ihmisiä, jotka puhuivat kaikki eri kieltä. Musikaalit ovat juuri hyviä turisteille, sillä musiikki tuo paljon ihmisiä yhteen eri maista, mutta jos teatteri on vain pelkkää puhetta, voi olla erikieliselle hankalampaa päästä kärryille tai eläytyä kunnolla. Tämä musikaali sai todella koko yleisön mukaan esitykseen. Kaikki tietenkin tunnistivat musikaalista Abba-yhtyeen hittikappaleet, joihin yleisö tanssi mukana. Jokainen kerta, kuin tuttu kappale alkoi soimaan, ihmiset lähtivät liikkumaan tai taputtamaan rytmin tahtiin, näin teki myös teatterin työntekijät.

MELUA • Issue

Tietenkin yleisössä on aina niitä, jotka eivät välttämättä ole teatterin suurimpia ystäviä, ja siksi vain haukottelevat tylsistyneenä penkissä, tai juttelevat vieruskaverille. Parhainta oli kuitenkin viimeisimmät musiikkiesitykset, joissa yleisöä kehotettiin mukaan tanssimaan. Olen sitä mieltä, että kaikkien pitäisi kokea ainakin yksi teatteriesitys elämänsä aikana, koska se on niin erilaista, kuin elokuvien katsominen. Se työmäärä, mikä menee näitten esitysten toteuttamiseen on uskomaton.

Novello theatr Lontoo


MELUA

re,

Kirjoittanut: Fiona Kasurinen Kuvat: Fiona Kasurinen

MELUA

MELUA

7


8

MELUA

Kuvauksissa

ANU HÄLVÄ Oletko ikinä miettinyt mitä tapahtuu teatterikuvien takana? Miten kuvaajat saavat napattua juuri oikeanlaisen kuvan, jossa ilmenee teatterin tai näytelmän dramaattinen tunne? Luksian media-alan opiskelijat saivat työkseen napata näyttäviä kuvia Anu Hälvästä ensivuoden suomenkiertueelle operart esitykseen nimeltä Kreivitär Mariza. Kuvaajana

toimiva Karoliina Silén kuvasi tyyliä kuvissa “Harry Pottermaiseksi”. Siitä saa varmasti idean, mitä kuvilla yritettiin kertoa. Kuvia otettiin kolmesta eri asusta, jotka olivat bisnesvaatteet, mekko, jota käytetään näytelmässä ja tekoturkis. Kuvat tuli otettua ja nyt on aika julisteen tekemiselle. Suunnittelun ja toteutuksen suorittavat kolmannen vuoden opiskelija Tanja Kivelä ja toisen vuoden opiskelija Sami

Puumalainen. Julisteesta halutaan huomiota ja kiinnostusta herättävä, sekä sen halutaan kuvaavan näytelmässä esiintyvää draamaa ja tunnelmaa. Julisteesta on tehty monia eri versioita ja niistä on juteltu asiakkaan kanssa tiivaaseen tahtiin. Juliste etenee ja valmistuu pian.

Teksti: Fiona Kasurinen Kuvat: Saana Liukko

Graafisesta suunnittelusta ja toteutuksesta vastaava Sami Puumalainen veikeänä työnteossa.

Kuvankäsittelystä vastaava Tanja Kivelä.

MELUA • Issue


MELUA

MELUA

K

Karoliina Silén ottaa kuvaa studiossa.

Anu Hälvä puvussaan green screenin edessä kuvausta varten.

Valojen säätelyä.

Kuva: Karoliina Silén

Keskustelua otoksista.

Kuvat: Saara Tähtinen

MELUA

9


10

MELUA

levyjä? Miksi et kuuntelisi

Gramofonilevy on Emil Berlinerin 1887 gramofoniaan varten kehittämä ja patentoima äänilevy, jota käytettiin 1880-1960 luvuilla. Sen korvasi suuremman tallennuskapasiteetin tarjoava ja kestävämmästä PVC-muovista valmistettu vinyylilevy. 1970-1980 luvuilla useimmat äänitteet julkaistiin rinnakkain LP-levyinä ja C-kasetteina. Vuonna 1983 maailmanlaajuisille markkinoille ilmestyi CD-levy. Nykyaikana musiikkia kuunnellaan yhä enemmän netin suoratoistopalveluissa, kuten Spotifyssa. Minä puolestani tykkään kuunnella musiikkia enemmän konkreettisen soittimen kautta, kuin Spotifyssa, vaikka siellä kuunteleminen onkin nopeampaa. Usein vietän iltaa istuessani nojatuolissa, kirjaa lukiessani, musiikin soidessa taustalla. Koulumatkoillani kulutan Spotifya, koska en loogisesti voi kantaa stereoita mukanani.

CD kokoelmaani kuuluu 51 levyä, kun taas vinyylejä omistan huimat 4 kappaletta. Minulla on myös yksi C-kasetti, mutta se on vielä tyhjillään. Spotifyssa on myös se, että jos käytät ilmaisversiota, joudut kuuntelemaan mainoksia musiikin seassa. Ostaessasi Premiumin, maksat joka kuukausi sen 9,99 euroa kuukaudessa. Vaikka levyt joskus maksavat enemmän, sinun täytyy tehdä se kuitenkin vain sen yhden kerran. Vaikka levysoittimen hinta on kalliimpi, tulee se pitkällä aikavälillä olemaan halvempi kuin Spotify. Joittenkin levyjen mukana saattaa tulla kuvakirja tai kuvakortteja, niitä ei saa Spotifysta. Ymmärrän kyllä miksi useat nuoret suosivat Spotifya, sillä se on aina mukana kännykässä, minne ikinä menetkin. Mutta kuvittele tämä: olet ostanut uuden levyn ja saavut kotiin. Avaat kannen ja laitat levyn soittimeen. Painat playta ja kaiuttimista kantautuva musiikki täyttää huoneesi. Onko olemassa parempaa fiilistä?

MELUA • Issue

Kirjoittanut: Sissi Hämäläinen Kuva: Sissi Hämäläinen


MELUA

MELUA

Spider-Man

threat or menace?

S

pider-Manin pelattavuus on odotusten mukaista ja pelin parissa viihtyy pidemmänkin aikaa. Seittihyppely New Yorkin läpi vapaassa maailmassa on ehdottomasti pelin paras osa ja tämä on hyvä asia, koska koko pelin muu mekaniikka on rakennettu sen ympärille. Tosin kuin aikaisemmissa peleissä, joissa Spider-Man on ollut mukana seitit tarttuvat oikeasti rakennuksiin eivätkä vain jonnekin näkymättömään taivaalla olevaan asiaan. Matka pelialueen läpi taittuu nopeasti ja sulavasti eikä pelaaja todennäköisesti edes haluaisi käyttää kartalla olevia pikasiirtymäkohteita. Tarina on ehdottomasti pelin heikoin lenkki. Se on erittäin tyypillinen supersankaritarina ja sen pääpointit ja yllättävät juonenkäänteet

Kirjoittanut: Nanette Tuominen Kuva: Nanette Tuominen

voi melkein arvata jo kaikki päähahmot tavattuaan. Peter Parker on ollut Spider-Man jo kahdeksan vuotta ennen pelin alkua. Hän asuu omassa asunnossaan New Yorkissa ja on töissä Octavius Industries- yhtiössä Otto Octaviuksen apulaisena. Jokainen, joka tietää edes jonkin verran Spider-Manin tarinasta tietää miten tässä tulee käymään. Pelissä ensiksi nähtävä ja tutoriaalitason pahis on Wilson Fisk eli Kingpin. Muita pelissä nähtäviä pääpahiksia ovat mm. Shocker, Tombstone, Electro ja Vulture. Niin sanottuina peruspahiksina toimii terroristiryhmä Demonit. Taistelumekaniikat eivät ole ihan niin sulavat kuin hyppy- ja kiipeilymekaniikat, mutta ne ovat silti mukavia käyttää ja niihin ei kovin helposti turhaudu. Erityisen mukavaa on kuinka hyvin molemmat mekaniikat sulautuvat yhteen. Spider-Manilla on käytössään myös erilaisia

vempaimia, kuten seittipommeja ja droneja. Näiden lisäksi saatavilla on myös useita eri pukuja, joista suurimman osan mukana tulee erilaisia pukuvoimia. Kaiken kaikkiaan Spider-Man on erittäin mukava pelikokemus, jonka parissa viihtyy pitkään, vaikkakaan se ei tarinansa puolesta tuo markkinoille mitään uutta.

Julkaisuvuosi: 2018 Julkaisija: Insomniac Games Alusta: Playstation 4 Ikäraja: 16 Alkuperäismaa: Yhdysvallat Tekstitys saatavilla Suomeksi

MELUA

11


12

MELUA

Leffamietteitä Elokuvakulttuuri on ollut osana historiaa monella tavalla ja kyseinen taiteen ala on tässä vuosien varrella kehittynyt paljon ja joka on saavuttanut huippunsa 2000 – luvuin aikana.

2000-luvun alku oli maagista aikaa niin poliittisesti kuin kulttuurisesti, Vuosituhannen vaihteessa syntyi myös uusia klassikkoelokuvia, jotka kykenivät muokkaamaan 90-luvulla syntyneiden lapsuutta. Omasta mielestäni koko vuosituhannen elokuvamaailma lähti kunnolla käyntiin vuonna 2001, jolloin syntyivät sellaiset klassikot kuten Harry Potter ja viisasten kivi, Taru sormusten herrasta ja Sormuksen ritarit, Henkien kätkemä, Monsterit oy, Shrek ja Atlantis. Lisäksi kaksituhatta luvun aikana aiemmin niin huonossa valossa olleet supersankarielokuvat ovat nousseet viime vuosien katsotuimmiksi elokuviksi, josta suurin kiitos kuuluu Marvelille, joka on onnistunut luomaan todella huolella tehdyn elokuvauniversumin, joka tunne-

taan nimellä Marvel Cinematic Universe (MCU). Kauhuelokuvien osalta tämä vuosi on tarjonnut meille niitä jonkin verran, mutta osa niistä ei vain hirveästi ole vakuuttanut yleisöä. Tässä ei kuitenkaan tarkoiteta, että emme ole saaneet yhtään hyvää kauhuelokuvaa parhaimpana esimerkkinä ovat vuoden 2017 It. Fantasiaelokuvien puolella tämä vuosituhat on tarjonnut monia klassikko elokuvasarjoja kuten Harry Potter, Taru Sormusten Herrasta ja Hobitti.

Tämä vuosituhat on tarjonnut monia kulttuurillisesti merkittäviä elokuvatapahtumia. Parhaina esimerkkeinä voidaan pitää Jurassic Worldin ja Star Wars The Force Awakensin ensi-iltoja vuodelta 2015.

Disneyn osalta 2000-luku on ollut osittain hyvää ja osittain hämmentävää. Hyvää siinä mielessä, että olemme saaneet uusia mestariteoksia kuten Frozen, Räyhä – Ralf ja Zootropolis. Hämmentävää taas siinä mielessä, että Disney on ruvennut viime vuosien aikana tekemään live action uusioversioita vanhoista klassikkoelokuvista, jotka eivät vanhoihin verrattuna olleet mitenkään suosittuja lukuunottamatta Viidakkokirjaa ja Kaunotar ja hirviötä.

Kirjoittanut: Teemu Heiskanen Kuva: Nanette Tuominen

MELUA • Issue


MELUA

MELUA

Disney-linna, Disneyland Pariisi

Kirjoittanut: Teemu Heiskanen Kuva: Nanette Tuominen

MELUA

13


metuera

14 14

MELUA

Kulttuuria satulasta käsin Ratsastusta ei yleensä mielletä urheilulajiksi… Miksi? Usein ajatellaan, että hevosen selässä vain istutaan ja käännettään hevosta haluamaamme suuntaan. Mutta onko se niin, siitä voit olla ihan mitä mieltä tahansa. Ratsastuksessa hevonen ei ole pelkkä urheiluväline. Hevosen ja ratsastajan välinen luottamusside täytyy olla erittäin vahva. Mitä tapahtuisi jos ratsukon välillä ei olisi luottamusta, hyppäisikö hevonen esteen yli kanssasi vai saisitko lentää aivan yksin esteen yli?

MELUA

Oona Ylirautia


MELUA

MELUA

Ellen Vuorinen

Valmentautuminen on tärkeää. Ratsastuksessa on se hauska puoli, että siinä et voi koskaan osata kaikkea, aina on jotain uutta opittavaa ja erilaisia näkökulmia eri asioista. Jotkin ajattelevat että esteratsukko harjoittelee vain esteiden ylittämistä, ei, se ei ole niin. Kouluratsastus on ”ns” kaiken A ja O. Kilpailuissa luokkajakoja on erilaisia: ikäluokkia, taitoluokkia, avoimia luokkia sekä tietyille kilpailijoille tai ratsukoille nimettyjä luokkia. Esteradalla on yleensä 1220 estettä kilpailusta riippuen. Radan teknisyys vaihtelee kilpailun tason mukaan. Esteratsastuskilpailuissa ratsastajan on käytettävä sääntöjen mukaista kilpailuasua. Kilpailuissa on lukuisia muitakin varustesäädöksiä siitä, mitä varusteita saa ja mitä ei saa käyttää kilpaillessa.

Virhepisteitä tulee esteradalla mm. jos puomi putoaa kannattimilta, hevonen kieltäytyy hyppäämästä esteen tai jos ratsukko ylittää radallaan määrätyn ennimmäisajan. Suoritus hylätään mm. mikäli ratsastaja suistuu satulasta, hyppää väärän esteen, aloittaa ratansa ennen kuin tuomari on antanut lähtömerkin, hevonen kieltäytyy hyppäämästä esteen kaksi kertaa tai esimerkiksi käyttää varusteita joita ei saisi käyttää. Täällä Suomessa ratsastus mielletään usein vain naisten ja tyttöjen lajiksi, mutta kun alkaa miettiä koko maailman parhaimmistoa, kärjessä ovat miesratsastajat.

Kirjoittanut: Jasmin Suominen Kuvat: Jasmin Suominen

MELUA

15


metuera

16 16

MELUA

Piirtävää lasta ei saa

HÄIRITÄ

MELUA

” Kuvataide kuvaa, yhdistelee ja sommittelee silmällä havaittavia elementtejä, kuten muotoja, ulottuvuuksia, valoa ja värejä.” Kuvataiteessa on käytettävänä monenlaisia materiaaleja, joiden avulla taiteilija voi ilmaista itseään. Jotkut pitävät öljyväreistä, jotkut akryylimaaleista tai akvarelleistä. Kuvataiteilija voi veistää kolmiulotteista taidetta tai luoda videotaiteen teoksia. Kuvataiteeseen kuuluu myös valokuvataide sekä toisinaan arkkitehtuuri. Kuvataide ohjaa ihmisiä tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurillisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Taidetta tekemällä ihmisen identiteetti rakentuu ja kulttuurillinen osaaminen vahvistuu. Piirtävää lasta ei saa häiritä. Taiteen tuottaminen ja arvostaminen ei ole ajan tuhlausta. Ajan käyttäminen taiteen luomiseen ja kuluttamiseen on itsensä rakentamista ja ilmaisemista. Taiteilijana on hienoa käydä erilaisissa näyttelyissä, Yksi lemppareistani on Helsingissä sijaitseva nykytaiteen museo Kiasma. Kiasmasta löytyy erilaisia näyttelyitä ja ne vaihtuvat aina aika-ajoin. Rakennus on suunniteltu monimutkikkaaksi, joten sisällä kulkeminen voi olla hieman hämmentävää. Usein lempinäyttelyni löytyvät rakennuksen ylimmästä kerroksesta, siellä on myös suuri ikkuna josta näkee suoraan Mannerheimintielle ja Helsingin talojen ylle.

Kiasma on kaikille alle 18-vuotiaille ilmainen, mutta joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina pääsevät myös aikuiset ilmaiseksi. Useat näyttelyt ja teokset Kiasmassa ovat hyvin hämmentäviä ja saavat pakosti ajattelemaan, että ”mitähän tämänkin taiteilijan päässä on liikkunut”. Suosittelen käymään edes kerran.

Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki


MELUA

Kirjoittanut: Kiia Kaukovalta Kuva: Kiia Kaukovalta ja Saana Liukko

MELUA

MELUA

17


18

MELUA

Kulttuuria, kulttu Haastattelimme Luksian henkilökuntaa heidän mieleenpainuvimmista kulttuurikokemuksistaan.

Mikko Kuri Haastattelimme koulumme media-alan opettajaa Mikko Kuria aiheesta kulttuuri. Mikon mielestä kulttuuri on lähtökohtaisesti kaikkea mitä teemme ja miten kommunikoimme. Kulttuuri on sidoksissa kieleen ja vaikuttaa siihen, miten voimme ilmaista itseämme. Mikko ajattelee, että kulttuuri nimenomaan lähtee kommunikaatiosta ihmisten välillä. Viimeisin kulttuuritapahtuma Mikolla on Red Carpet -film festivaalin gaalailta. Mikko kuvailee siellä olleen isoja artisteja, filmi tähtiä ja glamouria. Mikko päätyi tapahtumaan mukaan tarpeen tullen avustamaan teknisissä asioissa, sillä näyttelijä

MELUA • Issue

Antti Luusuaniemen, pikkuveli on yksi Mikon parhaista ystävistä. Mikko kertoo, että Antti Luusuaniemi oli siis yksi tapahtuman järjestäjistä. Mikko arvioi käyttävänsä joitain kymmeniä euroja rahaa vuodessa kulttuuritapahtumiin. Pari vuotta Mikolla on ollut museokortti, jonka Mikko muistelee maksavan n. 5060e vuodessa. Kortilla saa vuoden ajan käydä monissa eri museoissa. ”Niitten parin vuoden aikana tuli ihan älyttömän paljon käytyä Kiasmassa, Ateneumissa ja Helsinki Art museumissa katsomassa erinäisiä näyttelyitä” Mieleen painuvimmat ja vaikuttavimmat kulttuuritapahtumat Mikolla ovat olleet Kiasmassa brasilialaisen kuvataiteilija Ernesto

Neton ja suomalaisen Jani Leinosen näyttelyt. Kysyimme, miten usein kulttuuritapahtumissa tulee käytyä. Mikko vastasi: ”Haluaisin käydä vähintään kerran kuukaudessa jossain kulttuuritapahtumassa. Joko pop tai rock tyylisellä keikalla, klassisen musiikin konsertissa tai sitten jossain taidenäyttelyssä” Haastattelussa puhuimme myös Lohjan kulttuuritapahtumista, joihin Mikko ei ole perehtynyt, sillä ei ole kotoisin Lohjalta, mutta Mikko kuitenkin toivoisi lohjalaisten puolesta Lohjalle enemmän esimerkiksi keikkoja.


MELUA

uuria, kulttuuria Irmeli Heikkilä Pääsimme kuulemaan Luksian keittiön Irmeli Heikkilän vastauksia kulttuuriin liittyviin kysymyksiin. Hänen mielestään kulttuuri tarkoittaa esimerkiksi millaisia suomalaiset ovat. Historia, taide ja kieli vaikuttavat millainen jokaisen maan kulttuuri on. Heikkilän viimeisin kulttuuritapahtuma oli konsertti ja joulukuussa hän on menossa uudelleen. Syy konserteissa käymiseen on niiden mielenkiintoisuus ja konserteista mieleenpainuvin asia on ollut miljöö. Viimeiseksi kysyimme Lohjan kulttuuritapahtumista ja saimme vastaukseksi: ”Lohjalla on mielestäni juuri sopivasti tapahtumia. Lohjalla on teatteri, elokuvateatteri, julkisia tapahtumia sekä konsertteja toisaalta joku toinen voisi ajatella, että voisi olla enemmänkin. Jos jotain haluaisin nähdä Lohjalla, se olisi taidenäyttely.”

Kirjoittanut: Inka Kesti, Kiia Kaukovalta ja Emilia Holm Kuva: Inka Kesti ja Aino Moisander

MELUA

Päivi Jukari Päivi Jukari koulumme siivouksesta kertoo käyneensä teatterissa viime keväällä. Hän nautti tapahtumasta ja pääsi osallistumaan, koska oli saanut lipun.. Jukari ei käytä juuri lainkaan rahaa kulttuuritapahtumiin, joten niissä tulee käytyä harvoin. Jukarin mieleen ei ole painunut mitään erityistä kulttuuritapahtumaa, mutta hän toivoisi pääsevänsä useampaan konserttiin tai muuhun tapahtumaan, joista voisi kertoa myöhemmin. Päivi Jukari tahtoisi Lohjalle enemmän konsertteja ja musiikkitapahtumia, sillä hän ei koe niitä olevan tarpeeksi.

Niina Saaristo Haastattelimme Niina Saaristoa kulttuurista ja siitä mitä siihen kuuluu. Viimeisin kulttuuritapahtuma, johon Saaristo otti osaa oli sanojensa mukaan Mamma Mia! – tapahtuma kulttuuritalolla. Se oli viihtyisä ja suomenkielinen teatteriesitys kiinnosti. Niina kertoi käyvänsä erilaisissa kulttuuritapahtumissa noin neljä kertaa vuodessa ja toivoisi voivansa käydä useammin. Rahaa hän käyttää noin sata euroa vuodessa kulttuuritapahtumiin koskien. Saariston mielestä mieleenpainuvin tapahtuma on ollut jääkiekon nuorten mm-kisat. Niina Saaristo kertoo Lohjalla olevan sopivasti kulttuuritapahtumia, mutta toivoisi enemmän konsertteja ja musiikkitapahtumia.

MELUA

19


metuera

20 20

MELUA

Kulttuuripläjäyksiä Samin kulttuurireissu Berliiniin Media-alan opiskelija Sami Puumalainen kävi Berliinissä elokuun lopussa. Sami viihtyi Berliinissä neljä päivää. Berliinin lomamatka oli Samille silmiä avaava kulttuurikokemus. Sami kävi mm. Berliinin muurilla, Brandenburgin portilla, Holokausti monumentilla sekä Berliinin eläintarhassa. Nähtävyyksissä ja monumenteissa oli historian tuntua ja Sami saikin hyvin kiinni Saksan historiasta ja sen kulttuurista niiden kautta. Samin mielestä arkkitehtuuri oli hienoa ja miellyttävää. Sami otti paljon kuvia Berliinissä. Samin lempiasia Berliinissä oli itse kaupunki. Sami huomasi Berliinissä ollessaan, että saksalaiset ihmiset olivat huomattavasti suomalaisia törkeämpiä. Tämän todisti myös kohtaamien saksalaisen lipunmyyjän kanssa, joka oli tiuskaissut Samille, koska Sami oli lausunut sanan väärin. Ruoka saksassa oli Samin mielestä pahaa ja hieman liian

kallista. Huonosta ruuasta huolimatta Sami selvisi juomalla alkoholittomia virvoitusjuomia. Samin mielestä julkinen liikenne toimi Saksassa ja siksi Sami ja hänen seurue liikkui paljon junalla. Julkisissa kulkuvälineissä oli paljon ihmisiä ja jotkut jopa lauloivat ja soittivat niissä. Kaiken kaikkiaan Sami kertoi, että voisi mennä Berliiniin uudestaan. Matka oli siis ilmeisen onnistunut, huonosta ruoasta ja tympeistä ihmisistä huolimatta. Kirjoittanut: Saana Liukko Kuva: Sami Puumalainen

Black Saturday of Death II 15.9.2018 Nyt jo kolmatta kertaa järjestetyn metallimusiikkiin keskittyneen tapahtuman synkät sävelet kajahtivat ilmoille sateisena syysiltana Ravintola Wanhassa Vaunussa. Musadiggarit tyytyväisinä pitivät tällä kertaa paikalli-

nen Insanity, Tomb Of Finland sekä Paara. Keikat eivät takuulla jättäneet ketään kylmäksi. Yleisöä oli jälleen kerran mukavissa määrin ja tunnelma oli katossa. Jos metallimusiikki ja nappaa kera leppoisan ja rennon ilmapiirin, tämä tapahtuma kannattaa pistää korvan taakse! Tapahtumaa pyritään järjestämään 3-4 kertaa vuodessa, eikä tämän kaltaisia tapahtumia järjestetä liikaa. Tapahtumia kannattaa seurailla facebookissa ja yleensä tapahtuman lähestyessä tapahtuman julisteet ovat aina näkyneet Lohjan katukuvassa.

MELUA

Kirjoittanut: Jaana Turunen Kuva: Jaana Turunen


MELUA

Saana ja Fiona Lontoossa Media-alan opiskelijat Fiona Kasurinen ja minä Saana Liukko vietimme neljä päivää Britannian pääkaupungissa Lontoossa. Vaikka neljä päivää ei välttämättä riitä koko Lontoon näkemiseen, kerkesimme silti näkemään ja tekemään, vaikka mitä. Saapumispäivänä tutustuimme enemmän Greenwichin alueeseen, missä majoitus sijaitsi. Ja kävimme myöskin syömässä mielestäni perinteisessä ravintola/diner paikassa. Monissa ravintoloissa ja ruokapaikoissa mitä näin oli melkein aina vaihtoehtona ”English breakfast” mikä kuuluu mielestäni vahvasti Englannin kulttuuriin. Toisena päivänä lähdimme kiertämään Lontoon nähtävyyksiä. Kävimme mm. London Bridgellä, Big Benillä ja Buckingham palatsilla. Kävimme myös Hyde parkissa,

MELUA

joka sijaitsi palatsin vieressä. Kävimme myös samana iltana Mamma Mia musikaalissa Novello teatterissa. Samana päivänä aloimme myöskin käyttää paljon junaa ja metroa. Julkinen liikenne oli toimivaa ja helppoa käyttää, kun siitä oli vähän päässyt perille. Kolmantena päivänä pidimme ns. ”shoppailu päivän” eli kiersimme kauppoja lähialueella. Ja illalla kävimme konsertissa. Viimeisenä päivänä lähdimme majoituksesta aikaisin matkalaukkujen kanssa kohti Oxford streettiä, jossa teimme vielä muutaman ostoksen, jonka jälkeen lähdimme istumaan Hyde parkkiin joksikin aikaa. Sen jälkeen lähdimme junalla takaisin lentokentälle. Teimme lentokentällä vielä joitakin heräte ostoksia ja söimme. Sen jälkeen lähdimme takaisin kohti Suomea. Koko reissu oli mielestäni onnistunut. Kaikki ruoka, mitä söin, oli hyvää, oli mukavaa matkaseuraa ja kaikki sujui mukavasti julkisissa. Meillä oli paljon tekemistä ja näimme paljon asioita, mutta luulen silti, että aikamme Lontoossa ei riittänyt kaikkeen, mitä Lontoolla olisi ollut tarjottavana. Kirjoittanut: Saana Liukko Kuva: Saana Liukko

MELUA

21


Igna faccum amet venim illam quatie veliquat loreet aliquis molesequatum doloreet, quis et, conse magnisl doloborperit exeros erit augiat alis alit aliqui ting ex esse estisi bla facil dolorem zzrit dunt loreet ex erci blaoreet duisci tat ut amconsenis do odiam dolummo dignibh et, sed el eum zzrit enisl eliquam zzril utat autat, commodo loboreet. www.redborders.com


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.