Tuomo Hari
PÄIVÄKIRJA
Tuomo Hari, 28-vuotias lääkäri, kiersi reppu selässä Afrikkaa yhdeksän kuukautta. Hän piti matkalla päiväkirjaa, jonka parhaat palat julkaistaan Kodin Kuvalehdessä kaksiosaisena sarjana. Tässä toisessa osassa hän matkaa Norsunluurannikolta Keniaan, huhtikuusta elokuuhun.
Toukokuu
Calabar, Nigeria
Puoli vuotta matkaa on takana, ja minusta on tullut tyly valkoinen. En jaksa enää suhtautua positiivisesti tai edes ymmärtäväs-
Oagadougou, Burkina Faso
Huhtikuu
Norsunluurannikko
Aurinko paistaa suoraan ylhäältä, pieni moottoripyö-
lu alkaa. Pian ymmärrän, että kuljettajamme vaatii rahaa ja bensiiniä, jotta suostuu viemään pelastautuneet maihin.
Kesäkuu
varmistaa vielä, että ymmärsin varmasti hänen asemansa tärkeyden. Jatkan kävelyäni. Lapset ovat menossa
ti hihaan liimautuviin ’’ystäviin’’ ja ’’oppai-
Lomie, Kamerun
kouluun, miehet viljelyksilleen. Olen kuin
siin’’. Kun omaa tilaa ei anneta, se on pak-
Pakettiautosta rakennettu pikkubussi kul-
ällikällä lyöty. Tärkeä mies on tärkeä mies,
ko ottaa. Matkaväsymys alkaa tuntua ko-
kee eteenpäin viidakon ympäröimää tieu-
titteli on hieno asia, vastuuta työstä tai te-
ko ajan pahemmin, eikä yksinäisyys helpo-
raa pitkin. Istun takaosan penkeillä yli kah-
oista ei ole.
ta asiaa.
denkymmenen paikallisen kanssa sylikkäin,
Tuntia
myöhemmin
kylän
pormestari,
Löydän pienen baarin, jossa mainio bän-
rinnakkain ja limittäin. Reilu puoli tuntia
joka on myös vastuussa alueen luonnon-
di soittaa punaisten lamppujen kelmeässä
lähdön jälkeen moottori hajoaa. Viimeisil-
suojelusta, esittelee minulle omistamiaan
valossa. Särisevät vahvistimet lisäävät mu-
lään olevat autot hajoilevat säännöllisesti.
suuria norsunluita ja tarjoaa ostettavak-
siikkiin oman mausteensa, ja perjantai-illan
Oikeastaan se on osa matkantekoa.
si edulliseen hintaan. Ylpeänä hän kertoo
tunnelma alkaa nousta.
Onnistun liftaamaan ainoaan ohimene-
omistavansa kiväärin, jonka hän ajoittain
rä surisee alla ajellessani kuoppaista hiekkatietä. Kaa-
Bändin käydessä tauolle lähden etsi-
vään autoon, pick-upiin jota ajaa libanoni-
antaa jollekin miehistä lainaksi. Miehet tuo-
kao- ja palmumetsiköt vuorottelevat peltojen ja var-
mään jatkopaikkaa. Istun mopotaksin tara-
lainen metsäyhtiön edustaja. Lyhyen small-
vat norsunluun pormestarille ja saavat pitää suurimman osan lihoista.
joisten kumipuuviljelmien kanssa. Pelloilta palailevat
Johtajat eivät tunnu koskaan olevan vastuus-
kalle, sovimme hinnan, ja kuljettaja polkee
talkin jälkeen kysyn miten bisnes sujuu.
perheet tervehtivät ystävällisesti kummeksuen. Olen
sa teoistaan. Heidän kuuluukin tehdä suuria
ruostuneen Hondan käyntiin.
’’Loistavasti!’’ hän vastaa leveästi hymyil-
Hän kertoo avoimesti yhteisten varo-
etsinyt parhaan mahdollisen kartan ja kuljen pitkin
tekoja. Omien johtajien vastuuton toiminta
Kaupungilla ei ole varaa valaistuihin
len. ’’Tämä on maailman parasta bisnestä!’’
jen kahimimisesta. ’’Pygmejä on niin help-
syrjäisiä pikkuteitä.
hyväksytään, ikään kuin sille ei voitaisi mi-
katuihin, ja kaikkialla on pimeää. Osumme
Kysyessäni onko heillä ongelmia lupien ja
po manipuloida, he ovat niin tyhmiä ja ke-
tään. Ihmiset todella uskovat, etteivät he voi
poliisin ratsiaan. Kivääreitä heilutellen he
virkavallan kanssa hän räjähtää nauramaan
hittymättömiä, he eivät ymmärrä mistään
vaikuttaa elämäänsä mitenkään.
vaativat rahaa kuljettajilta. Mitään rikettä
’’Ei mitään ongelmia! Mehän omistamme
mitään.’’
ei ole tapahtunut, poliisin palkka vain on
heidät kaikki!’’ Hän nauraa vielä pitkään.
Aurinko laskee, väsymys ja jano painavat. Saavun Bamiéouaan. Tapaan kylän päällikön ja tervehdysten jälkeen saan ystävällisen kutsun jäädä hänen luokseen
Kiertelen illalla pölyistä kaupunkia muu-
yöksi. Myöhemmin illalla hän esittelee melko suur-
taman muun reissaajan kanssa. Ohitamme
pieni.
Satoja vuosia viidakossa samalla lailla asuneet pygmit eivät ole kuulleet edes hu-
ja
Oron, Nigeria
Mesok, Kemerun
ta kylää ja kaivoa, jonka sveitsiläinen avus-
hienostuneita baareja. Kuivuuden riivaama
Viimeinen vuorokausi Nigeriassa on yhtä
Viidakon ympäröimän Mesokin kylän aa-
tusjärjetö rakensi kymmenen vuotta aikai-
Burkina Faso on yksi maailman köyhimmis-
helvettiä. Oronin satamakaupungissa jou-
mu on unelias. Usva leijailee vielä mudasta
semmin. Kylässä on suuri koulukin, mutta ei
tä maista, ja sen pääkaupunki on massiivi-
dun tekemisiin poliisin, salaisen poliisin,
puisten tukirunkojen varaan rakennettujen
edelleenkään sähköä.
sen kehitysaputeollisuuden keskus. Köyhyyt-
erikoispoliisin,
talojen välillä.
tä torjumaan tulleet elävät herroiksi.
omaisten ja armeijan kanssa; useampien
Kun ohitan aamukävelyllä hiukan taval-
bantu-heimon asuttaman kylän bantu-pääl-
upeita
Vain 50 kilometrin päässä on maan suurellinen
pääkaupunki, Yamoussoukro.
viiniliikkeitä,
kerjäläisiä,
toreja
tullin,
maahanmuuttoviran-
huja kouluista kuin vasta viime vuosina.
Bizam Etsiessäni
oppaita
viidakkovaellukselle
kuulen mikä kylää kuohuttaa. Pygmien ja
Pai-
Istumme kauniilla terassilla ja katselem-
kanssa monta kertaa. Papereitani kysellään
lista suurempaa taloa, sieltä syöksyy mies
likkö on pitänyt itse kaikki kyläläisille met-
kallisten kanssa keskusteltaessa en löydä
me kuinka rasvoittuneet keski-ikäiset valkoi-
jatkuvasti kaduilla, ravintolassa, satamassa
joka huuta pysähtymään. Luulen miestä vir-
sän hakkaamisesta tarkoitetut korvaukset.
ketään joka pitäisi basilikaa ja muita raken-
set miehet poimivat alaikäisiä prostituoitu-
ja toimistoissa. Kaikki haluavat rahaa mil-
kaintoiseksi poliisiksi ja valmistaudun selit-
Koko ikänsä köyhyydessä elänyt päällikkö
nuksia naurettavana tuhlauksena. Niistä ol-
ja leluikseen.
loin milläkin verukkeella.
tämään aikeeni, mutta en ehdi edes aloit-
on sokaistunut nähdessään suuria rahoja
puolelle,
taa. Hän kertoo olevansa tärkeä mies, pai-
ensimmäistä kertaa elämässään ja unohta-
laan ylpeitä, eikä kukaan ole vihainen siitä
Suomesta
tulleessa
kirjeessä
kysytään
Löydän
veneen
Kamerunin
että samalla rahalla olisi varmasti voinut pa-
millaista täällä on. Yksi sana riittäisi vasta-
mutta lähtö viivästyy monta tuntia. Lo-
kallisten koulujen valvoja, ja korostaa teh-
nut ahneudessaan kyläläiset sekä suurim-
rantaa merkittävästi kansan elämänlaatua.
ukseksi. Sairasta.
man osan sukulaisistaankin.
puttoman riitelyn jälkeen lasikuituinen ve-
tävänsä tärkeyttä ja vaativuutta moneen
mies lähestyy
neemme pääsee vihdoin lähtemään kohti
kertaan. Hänen vastuullaan ovat kaikki alu-
palmujen takaa ilmestyy näkyviin ki-
eikä suostu jättämään minua rauhaan. Aluk-
Kamerunia. Meidät pysäytetään vesillä vie-
een kaksitoista kyläkoulua ja hän on tehtä-
loudessa edelleen elävät pygmit. Heidän
malteleva ja käsittämättömän suuri kirkon
si hän tarjoaa ostettavaksi käsitöitä, sitten
lä neljä kertaa eri uniformuporukoiden vaa-
västään hyvin ylpeä. Puhe keskeytyy use-
elinehtonsa, metsä, on tuhottu ja mini-
kupoli. Lähestyvät myrskypilvet saavat pal-
huumeita. Kun kauppoja ei synny, hän pum-
tiessa provikkansa.
aan kertaan, kun hän kysyy: ’’Ymmärsitkö
maaliset korvauksetkin varastettu. Paikalli-
mut näyttämään tummilta ja tienvarret ovat
maa taksirahaa, sitten tupakkaa ja t-paitaa,
Vene kulkee nopeasti ohi rannikon ka-
varmasti kuka olen? Olen koulujen johtaja,
nen pygmien päälikkö kertoo että he olivat
täynnä roskaa. Näky on surrealistinen.
lopulta lääkkeitä. Hän alkaa uhkailla, tart-
lastajakylien ja lukemattomien purjevenei-
tarkastaja, vastaan alueen koulutuksesta!’’
kuullet
Saavun Yamoussoukroon, Norsunluuran-
tuu ranteesta, kertoo olevansa afrikkalainen
den. Horisontossa öljynporaustornien kaa-
Vastailen ihastellen niin kuin asiaan kuuluu
vasta kymmenen kuukautta aikaisemmin.
nikon surullisen kuuluisaan pääkaupunkiin.
ja vahva kuin leijona. Hävittyään silmiintui-
suliekit tupruttavat paksua mustaa savua.
ja mies rauhoittuu hiukan. Hän kertoo lap-
Nyt heidän metsäänsä kaadetaan. Vastarin-
Valtavat avenidat ovat osittain ruohottunei-
jotuskilpailun hän alkaa kutsua minua ko-
Nigerian valtavat rikkaudet eivät valitetta-
siensa ja vaimonsa olevan kaupungissa, tä-
ta on heräämässä, mutta on jo liian myö-
ta, ja osaa lampaat laiduntavat. Autoja tai
vaan ääneen rasistiksi, afrikkalaisten vihaa-
vasti jakaudu kansalle asti.
hän kylään hän ei voisi heitä ikinä tuoda.
häistä. Metsätraktorien raiskaaman raadel-
asukkaita ei ole nimeksikään.
jaksi ja kaikin puolin mädäntyneeksi ihmi-
Merellä tuuli yltyy, ja aallot kasvavat.
’’Koulutuksen taso on niin huono…tuoda
lun luonnon keskellä hän näyttää eksyneeltä ja voimattomalta.
Jatkan matkaa seuraavana päivänä. Yhtäkkiä
Torin reunalla on kolme alle kymmen-
Matkalla hotellille nuori
seksi.
Pahimmassa
asemassa
metsänhakkajien
ovat
keräilyta-
olemassaolosta
Jäämme ankkuriin odottamaan sään sel-
lapsensa tänne on sama kuin tappaa hei-
vuotiasta poikaa. Heidän jalkansa ovat kuih-
kenemistä.
dät!’’, tarkastaja selvittää vakavana.
tuneet ja veltot. He kerjäävät elääkseen ja
le huidotaan jostain kanootista,
yksi vene
Häkeltyneenä siirrän puheen gorilloihin
kivikaudelta. Ne joiden pitäisi pitää heidän
liikkuvat käsillään työntäen rullalaudan ta-
on uponnut ja matkustajat poimittu kalas-
ja niiden suojeluun; tarkastaja kertoo go-
puoltaan, kääntyvät usein rahan sokaisemi-
paisten levyjen päällä. Polio, jonka ehkäise-
tuskanootteihin. Vihainen huuto ja tappe-
rillan maistuvan hyvältä. Poistuessani hän
na omiaan vastaan.
Jatkaessamme
matkaa
meil-
Köyhien elämä on monin paikoin kuin
miseksi olisi riittänyt muutaman markan rokotus, on halvaannuttanut heidät ja monet muut loppuiäkseen.
Kesäkuu
Gorillat, joita toivoin matkalla näkevä-
Bizam-Ngato
ni, pysyvät piilossa. Kuulemme niiden ää-
maalta ja toivottomalta. Toistan mielessäni
Palkkaan kaksi opasta, yhden pygmin ja yhden
net läheltä ja näemme pari kertaa vilauk-
kerta toisensa jälkeen:
bantun. Lähdemme neljän päivän matkalle koh-
sen, mutta emme kertaakaan törmää niihin
kova kovaa vastaan, älä anna minkään nä-
ti Ngaton kylää, josta etsisin oppaan seuraaval-
kasvotusten.
kyä kasvoilla…pidä itsesi kasassa…’’
le etapille. Kotiin palaamassa oleva Ngaton pääl-
Heinäkuu
likkö liittyy seurueeseen. Miehet kantavat seläs-
Mussakaa lähestyessämme tunnelma ki-
’’pidä itsesi kasassa,
ristyy. Sotilaat aseineen odottavat rannalla
Brazzaville, Kongo
venettämme. Noustessamme veneestä pas-
Brazzaville on raunioina. Kaikki on ammut-
sään puusta punottua kantolaitetta, johon ruo-
Ouesso, Kongo
ka ja padat lastataan. Molemmilla pygmeillä on
Sotilaat tarttuvat aseisiinsa, kun ohitan ka-
simme kerätään pois. Meidät viedään kasar-
tu hajalle, ehjää taloa ei näy. Hyppään ruos-
lisäksi pitkävartiset keihäät.
sarmia. Joku huutaa jatkamaan matkaa no-
mille.
teiseen Peugeotiin ja suuntaan lentokentäl-
peasti, toinen käskee kääntymään takaisin.
Päälikkö ottaa meidät vastaan yksitel-
le. Kaikki matkatoimistot on ammuttu pala-
Kysyessäni mitä tehdä he hermostuvat, käs-
len ja vaatii rahaa. Kieltäytyneet runnotaan
siksi, mutta lennot jatkuvat. Matkalla tak-
kevät katsomaan toiseen suuntaan ja jatka-
rajusti ikkunattomaan selliin. Selittelyjä ei
sikuski kertoo muutama kuukausi aiem-
maan nopeasti. Pidän käteni hyvin esillä en-
kuunnella. Ruandalaiset on otettu heti erik-
min käydyistä taisteluista. Silloin keskustas-
kä jää väittelemään.
seen, he ovat vaikeuksissa: Kongon kapinal-
sa ammuttiin tykeillä, ja kuumassa ilmassa
listen joukoissa on kuulemma sotinut ruan-
mätäneviä ruumiita oli kaikkialla.
Paria kuukautta aikaisemmin Brazzavillessä oli otettu kiinni kolme eurooppalaista palkkasoturia, jotka oli palkattu murhaa-
Bizam Etenemme nopeasti tiheässä viidakossa. Vä-
dalaisia.
la on täydelliset safarivarusteet maastohou-
Vaikka sota jatkuukin lähellä, vallitsee
Istumme puisella penkillä hiljaisina vuo-
kaupungissa outo rauha. Ihmiset tarvitsevat
suineen, liiveineen ja hattuineen, parilla on metsästyspuukko vyöllä.
maan presidentti. Ennen rajanylitystä olin
roamme
kuinka
ruokansa, bisnes alkaa pyöriä. Kaikki pitä-
Ohittaessamme pientä kylää kanssamat-
hankkiutunut eroon kiikaristani ja reisitas-
kahta ruandalaista hakataan parin metrin
vät matalaa profiilia, sillä he tietävät kuin-
kustajani vilkuttavat auton ikkunoista in-
kuhousuistani, mutta silti monet tuijotta-
päässä. Lähempänä ovea istuvat näkevät
ka helppoa on joutua vaikeuksiin.
nokkaasti paikallisille. Masai-sotureiden jäl-
vat minua kuin vaarallista petoa. Turisteja
sen. Toisen päätä hakataan tiiliseinään, tois-
Kävelen päämäärättömästi betonimurs-
ei näillä kulmilla pahemmin näy.
ta potkitaan uudestaan ja uudestaan ma-
kan täyttämiä katuja. En jaksa enää välit-
haan
Hei-
tää. Brutaalit näyt ovat turruttaneet miele-
Kylän ohi on kulkenut päivittäin kym-
dän rahansa viedään. Kaikki mitä kuukau-
ni. Talojen ikkunat ovat säpäleinä, kirkkojen
meniä autoja safarituristeja jo vuosikymme-
lillä joudumme käyttämään viidakkoveitsiä
odottamassa.
Kuulemme
metallivahvikkeisella
kengällä.
keläiset vilkuttavat takaisin hiukan vaivautuneesti.
päästäksemme eteenpäin. Hiki valuu noroi-
Mussaka
na, piikikkäät köynnökset repivät haavoja
Parikymmentä metriä pitkä katettu vene
sien metsätöistä oli säästetty uutta elämää
seinissä on ammottavia aukkoja ja luotien
niä. Autoista vilkuttaneet valkoiset häviävät
käsiin ja kaulalle. Sadekuurot saavat joet
lipuu alavirtaan. Viidakon läpi kulkeva jo-
varten. Henkihieveriin hakattuina he pysty-
jälkiä. Vastaan tulee panssarivaunuja katot
horisonttiin veljeyden lämpöä uhkuen, pai-
tulvimaan ja kahlaamme pitkiä pätkiä mu-
ki on leveä ja virtaus hidas. Kymmenet joet
vät juuri ja juuri kävelemään ulos. Toinen lu-
täynnä kivääreitään heiluttelevia punaba-
kalliset jatkavat elämäänsä köyhyydessä.
dassa.
liittyvät yhteen alempana ja muodostavat
histuu tajuttomana maahan. Hänet viedään
rettisia sotilaita. Taistelut jatkuvat vielä sa-
mahtavan Kongojoen.
sairaalaan, mutta eihän siellä voida tehdä
ta kilometriä lännempänä.
Toisena päivänä pygmiopas Victor pysähtyy ja osoittaa ylös. Hän on huomannut
Matkatovereinani on sekalainen joukko
ampiaispesän ja kiipeää hetkessä näkymät-
länsiafrikkalaisia, kaikki matkalla Brazzavil-
tömiin. Nuotio sytytetään ja savuavat kekä-
Rummutusta, heimoja, norsuja ja seeproja, leirinuotioita, tarinoita leijonanmetsäs-
Maa jolla on rikkaat öljyvarat, timant-
tyksestä. Sitä näemme ja koemme viisi päi-
Puhelin on tuhottu sodassa, eikä koko
teja, kultaa, jalopuuta, loistavat viljelymaat
vää. Ei mitään liian rosoista, vaan sopivasti
leen onneaan onkimaan. Peitetarinat sortu-
kaupungista ole mitään yhteyksiä ulkomaa-
ja kalavedet, kuinka se voi olla näin köyhä
eksotiikkaa ja suurta seikkailua. Harva edes
leet vedetään liaanilla korkeuksiin ampiais-
vat yksitellen, ja huomaan matkatovereitte-
ilmaan. Joka paikassa on humalaisia poliise-
ja toivoton? Asukkaitakin vain kaksi miljoo-
haluaa nähdä enemmän.
ten tainnuttamiseksi. Hunaja lasketaan alas
ni olevan pikkurikollisia, huumekauppiaita,
ja ja sotilaita rynnäkkökivääreineen ja pis-
naa. Omat johtajat ja ulkomaiset yritykset
oksista ja lehdistä punotulla korilla. Liaani
huijareita ja timanttien salakuljettajia. So-
tooleineen.
ovat vieneet vaurauden, ja se vähäkin mikä
katkeaa, ja hunaja tippuu maahan. Pahasti
dan jälkimainingeissa on mahdollisuus myös
pistelty Victor laskeutuu tokkuraisena alas.
rikastua.
mitään.
Nairobi-Zürich
Ainoat valttini ovat EU-passini ja bluffi;
oli jäljellä, on ammuttu raunioiksi. Alan saa-
Lentokoneen
pyörien
irtautuessa
maas-
nyt passikin on viety. Olen jumissa. Ilman oi-
da vasta heikon aavistuksen siitä mitä pai-
ta oloni on tyhjä. Rikkaus, köyhyys, lopu-
Kaksi ruandalaista kertoo karun tarinan-
keuksia, ilman arvoa. Sisin huutaa vastarin-
kalliset ovat kokeneet.
ton epäoikeudenmukaisuus ja vääryydet, se
Metsästysreissul-
sa jossain vaiheessa viiden päivän matkaa.
taa, mutta järki voittaa. Ei ole epäilystäkään
ta palaavat miehet kantavat selässään pai-
Kansanmurhan kiihtyessä he pakenivat näh-
siitä etteivät juuri sodassa olleet miehet olisi
navia koreja täynnä kuivattua lihaa. Os-
tyään liian monen ystävänsä ja perheenjäse-
valmiita hankkiutumaan nopeasti eroon ur-
tan miehiltä pienen kauriin, jonka keitäm-
nensä muuttuvan lihamöykyiksi. Koko yh-
heaa leikkivästä suomipojasta.
me iltanuotiolla. Liha on todella maukasta
teiskunta luuhistui ja suistui brutaaliin anar-
Illan pimennyttyä annan sydämen haka-
ja mureaa.
kiaan ja kostamisen kierteeseen. Molemmat
ta ja kylmän hien nousta kasvoille. Tihku-
moittaudun
Maisemat
Ilma on kirkas, ja Saharan valtava tyhjyys
olivat kävelleet läpi viidakon ja viettäneet
sade jatkuu ja saa kaiken näyttämään har-
Neljä pygmiä keihäineen ja varsijousineen
ilmestyy
paikalle.
kaikki muodostaa uskomattoman kokemus-
Elokuu
Nairobi, Kenia
ten ja tunteiden sekamelskan, jota en halua edes yrittää vielä ymmärtää. En halua kokea
Kaupunki tuntuu Kongon jälkeen sivistyk-
tai nähdä mitään. Haluan kerrankin vain se-
sen kehdolta, turvalliselta ja mukavalta. Il-
koittua massaan.
halvalle
safarille.
ovat kauniita, ja näemme uskomattoman
levittäytyy allamme. Palaan mielessäni puo-
kaksi kuukautta tiettömässä pusikossa. Suo-
määrän eläimiä, mutta minun on vaikea pu-
len vuoden takaiseen karavaanimatkaan ja
ja oli löytynyt lopulta YK:n pakolaisleiriltä
hua muiden turistien kanssa. Suurin osa on
huomaan edes joidenkin muistojeni alkavan
Mussakan läheltä.
tullut Afrikkaan vain safaria varten. Monil-
vihdoin kaunistua.
He ovat palaamassa useita kuukausia kestäneistä metsätöistä. Vaikka he hymyilevät ja nauravatkin, molempien silmistä paistaa että he ovat nähneet liikaa hirmutekoja. Nauru on kuivaa ja katkeraa.